pp2 0 Puggalapaññatti Niddesa 1. Ekakapuggalapaññatti |1| Katamo ca puggalo samayavimutto? Idhekacco puggalo kālena kālaṁ samayena samayaṁ aṭṭha vimokkhe kāyena phusitvā viharati, paññāya cassa disvā ekacce āsavā parikkhīṇā honti—ayaṁ vuccati puggalo “samayavimutto”. 2 Katamo ca puggalo asamayavimutto? Idhekacco puggalo na heva kho kālena kālaṁ samayena samayaṁ aṭṭha vimokkhe kāyena phusitvā viharati, paññāya cassa disvā āsavā parikkhīṇā honti—ayaṁ vuccati puggalo “asamayavimutto”. Sabbepi ariyapuggalā ariye vimokkhe asamayavimuttā. 3 Katamo ca puggalo kuppadhammo? Idhekacco puggalo lābhī hoti rūpasahagatānaṁ vā arūpasahagatānaṁ vā samāpattīnaṁ. So ca kho na nikāmalābhī hoti na akicchalābhī na akasiralābhī; na yatthicchakaṁ yadicchakaṁ yāvaticchakaṁ samāpajjatipi vuṭṭhātipi. Ṭhānaṁ kho panetaṁ vijjati, yaṁ tassa puggalassa pamādamāgamma tā samāpattiyo kuppeyyuṁ—ayaṁ vuccati puggalo “kuppadhammo”. 4 Katamo ca puggalo akuppadhammo? Idhekacco puggalo lābhī hoti rūpasahagatānaṁ vā arūpasahagatānaṁ vā samāpattīnaṁ. So ca kho nikāmalābhī hoti akicchalābhī akasiralābhī; yatthicchakaṁ yadicchakaṁ yāvaticchakaṁ samāpajjatipi vuṭṭhātipi. Aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ tassa puggalassa pamādamāgamma tā samāpattiyo kuppeyyuṁ—ayaṁ vuccati puggalo “akuppadhammo”. Sabbepi ariyapuggalā ariye vimokkhe akuppadhammā. 5 Katamo ca puggalo parihānadhammo? Idhekacco puggalo lābhī hoti rūpasahagatānaṁ vā arūpasahagatānaṁ vā samāpattīnaṁ. So ca kho na nikāmalābhī hoti na akicchalābhī na akasiralābhī; na yatthicchakaṁ yadicchakaṁ yāvaticchakaṁ samāpajjatipi vuṭṭhātipi. Ṭhānaṁ kho panetaṁ vijjati, yaṁ so puggalo pamādamāgamma tāhi samāpattīhi parihāyeyya—ayaṁ vuccati puggalo “parihānadhammo”. 6 Katamo ca puggalo aparihānadhammo? Idhekacco puggalo lābhī hoti rūpasahagatānaṁ vā arūpasahagatānaṁ vā samāpattīnaṁ. So ca kho nikāmalābhī hoti akicchalābhī akasiralābhī; yatthicchakaṁ yadicchakaṁ yāvaticchakaṁ samāpajjatipi vuṭṭhātipi. Aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ so puggalo pamādamāgamma tāhi samāpattīhi parihāyeyya—ayaṁ vuccati puggalo “aparihānadhammo”. Sabbepi ariyapuggalā ariye vimokkhe aparihānadhammā. 7 Katamo ca puggalo cetanābhabbo? Idhekacco puggalo lābhī hoti rūpasahagatānaṁ vā arūpasahagatānaṁ vā samāpattīnaṁ. So ca kho na nikāmalābhī hoti na akicchalābhī na akasiralābhī; na yatthicchakaṁ yadicchakaṁ yāvaticchakaṁ samāpajjatipi vuṭṭhātipi. Sace anusañceteti, na parihāyati tāhi samāpattīhi. Sace na anusañceteti, parihāyati tāhi samāpattīhi—ayaṁ vuccati puggalo “cetanābhabbo”. 8 Katamo ca puggalo anurakkhaṇābhabbo? Idhekacco puggalo lābhī hoti rūpasahagatānaṁ vā arūpasahagatānaṁ vā samāpattīnaṁ. So ca kho na nikāmalābhī hoti na akicchalābhī na akasiralābhī; na yatthicchakaṁ yadicchakaṁ yāvaticchakaṁ samāpajjatipi vuṭṭhātipi. Sace anurakkhati, na parihāyati tāhi samāpattīhi. Sace na anurakkhati, parihāyati tāhi samāpattīhi—ayaṁ vuccati puggalo “anurakkhaṇābhabbo”. 9 Katamo ca puggalo puthujjano? Yassa puggalassa tīṇi saṁyojanāni appahīnāni; na ca tesaṁ dhammānaṁ pahānāya paṭipanno—ayaṁ vuccati puggalo “puthujjano”. 10 Katamo ca puggalo gotrabhū? Yesaṁ dhammānaṁ samanantarā ariyadhammassa avakkanti hoti tehi dhammehi samannāgato—ayaṁ vuccati puggalo “gotrabhū”. 11 Katamo ca puggalo bhayūparato? Satta sekkhā bhayūparatā, ye ca puthujjanā sīlavanto. Arahā abhayūparato. 12 Katamo ca puggalo abhabbāgamano? Ye te puggalā kammāvaraṇena samannāgatā, kilesāvaraṇena samannāgatā, vipākāvaraṇena samannāgatā, assaddhā acchandikā duppaññā eḷā, abhabbā niyāmaṁ okkamituṁ kusalesu dhammesu sammattaṁ—ime vuccanti puggalā 1 --- pp2 1:12 “abhabbāgamanā”. 13 Katamo ca puggalo bhabbāgamano? Ye te puggalā na kammāvaraṇena samannāgatā, na kilesāvaraṇena samannāgatā, na vipākāvaraṇena samannāgatā, saddhā chandikā paññavanto aneḷā, bhabbā niyāmaṁ okkamituṁ kusalesu dhammesu sammattaṁ—ime vuccanti puggalā “bhabbāgamanā”. 14 Katamo ca puggalo niyato? Pañca puggalā ānantarikā, ye ca micchādiṭṭhikā niyatā, aṭṭha ca ariyapuggalā niyatā. Avasesā puggalā aniyatā. 15 Katamo ca puggalo paṭipannako? Cattāro maggasamaṅgino puggalā paṭipannakā, cattāro phalasamaṅgino puggalā phale ṭhitā. 16 Katamo ca puggalo samasīsī? Yassa puggalassa apubbaṁ acarimaṁ āsavapariyādānañca hoti jīvitapariyādānañca—ayaṁ vuccati puggalo “samasīsī”. 17 Katamo ca puggalo ṭhitakappī? Ayañca puggalo sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipanno assa, kappassa ca uḍḍayhanavelā assa, neva tāva kappo uḍḍayheyya yāvāyaṁ puggalo na sotāpattiphalaṁ sacchikaroti. Ayaṁ vuccati puggalo “ṭhitakappī”. Sabbepi maggasamaṅgino puggalā ṭhitakappino. 18 Katamo ca puggalo ariyo? Aṭṭha ariyapuggalā ariyā. Avasesā puggalā anariyā. 19 Katamo ca puggalo sekkho? Cattāro maggasamaṅgino tayo phalasamaṅgino puggalā “sekkhā”. Arahā asekkho. Avasesā puggalā nevasekkhanāsekkhā. 20 Katamo ca puggalo tevijjo? Tīhi vijjāhi samannāgato puggalo “tevijjo”. 21 Katamo ca puggalo chaḷabhiñño? Chahi abhiññāhi samannāgato puggalo “chaḷabhiñño”. 22 Katamo ca puggalo sammāsambuddho? Idhekacco puggalo pubbe ananussutesu dhammesu sāmaṁ saccāni abhisambujjhati; tattha ca sabbaññutaṁ pāpuṇāti, balesu ca vasībhāvaṁ—ayaṁ vuccati puggalo “sammāsambuddho”. 23 Katamo ca puggalo paccekasambuddho? Idhekacco puggalo pubbe ananussutesu dhammesu sāmaṁ saccāni abhisambujjhati; na ca tattha sabbaññutaṁ pāpuṇāti, na ca balesu vasībhāvaṁ—ayaṁ vuccati puggalo “paccekasambuddho”. 24 Katamo ca puggalo ubhatobhāgavimutto? Idhekacco puggalo aṭṭha vimokkhe kāyena phusitvā viharati; paññāya cassa disvā āsavā parikkhīṇā honti—ayaṁ vuccati puggalo “ubhatobhāgavimutto”. 25 Katamo ca puggalo paññāvimutto? Idhekacco puggalo na heva kho aṭṭha vimokkhe kāyena phusitvā viharati; paññāya cassa disvā āsavā parikkhīṇā honti. Ayaṁ vuccati puggalo “paññāvimutto”. 26 Katamo ca puggalo kāyasakkhī? Idhekacco puggalo aṭṭha vimokkhe kāyena phusitvā viharati; paññāya cassa disvā ekacce āsavā parikkhīṇā honti. Ayaṁ vuccati puggalo “kāyasakkhī”. 27 Katamo ca puggalo diṭṭhippatto? Idhekacco puggalo “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhasamudayo”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodho”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ pajānāti. Tathāgatappaveditā cassa dhammā paññāya vodiṭṭhā honti vocaritā. Paññāya cassa disvā ekacce āsavā parikkhīṇā honti—ayaṁ vuccati puggalo “diṭṭhippatto”. 28 Katamo ca puggalo saddhāvimutto? Idhekacco puggalo “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhasamudayo”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodho”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ pajānāti. Tathāgatappaveditā cassa dhammā paññāya vodiṭṭhā honti vocaritā. Paññāya cassa disvā ekacce āsavā parikkhīṇā honti, no ca kho yathā diṭṭhippattassa—ayaṁ vuccati puggalo “saddhāvimutto”. 29 Katamo ca puggalo dhammānusārī? Yassa puggalassa sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipannassa paññindriyaṁ adhimattaṁ hoti, paññāvāhiṁ paññāpubbaṅgamaṁ ariyamaggaṁ bhāveti—ayaṁ vuccati puggalo “dhammānusārī”. Sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo dhammānusārī phale ṭhito diṭṭhippatto. 30 Katamo ca puggalo saddhānusārī? Yassa puggalassa sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipannassa saddhindriyaṁ adhimattaṁ hoti, saddhāvāhiṁ saddhāpubbaṅgamaṁ ariyamaggaṁ bhāveti—ayaṁ vuccati puggalo “saddhānusārī”. Sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo saddhānusārī phale ṭhito saddhāvimutto. 31 Katamo ca puggalo sattakkhattuparamo? Idhekacco puggalo tiṇṇaṁ saṁyojanānaṁ parikkhayā 2 --- pp2 1:31 sotāpanno hoti avinipātadhammo niyato sambodhiparāyano. So sattakkhattuṁ deve ca mānuse ca sandhāvitvā saṁsaritvā dukkhassantaṁ karoti—ayaṁ vuccati puggalo “sattakkhattuparamo”. 32 Katamo ca puggalo kolaṅkolo? Idhekacco puggalo tiṇṇaṁ saṁyojanānaṁ parikkhayā sotāpanno hoti avinipātadhammo niyato sambodhiparāyano. So dve vā tīṇi vā kulāni sandhāvitvā saṁsaritvā dukkhassantaṁ karoti—ayaṁ vuccati puggalo “kolaṅkolo”. 33 Katamo ca puggalo ekabījī? Idhekacco puggalo tiṇṇaṁ saṁyojanānaṁ parikkhayā sotāpanno hoti avinipātadhammo niyato sambodhiparāyano. So ekaṁyeva mānusakaṁ bhavaṁ nibbattetvā dukkhassantaṁ karoti—ayaṁ vuccati puggalo “ekabījī”. 34 Katamo ca puggalo sakadāgāmī? Idhekacco puggalo tiṇṇaṁ saṁyojanānaṁ parikkhayā rāgadosamohānaṁ tanuttā sakadāgāmī hoti, sakideva imaṁ lokaṁ āgantvā dukkhassantaṁ karoti—ayaṁ vuccati puggalo “sakadāgāmī”. 35 Katamo ca puggalo anāgāmī? Idhekacco puggalo pañcannaṁ orambhāgiyānaṁ saṁyojanānaṁ parikkhayā opapātiko hoti, tattha parinibbāyī anāvattidhammo tasmā lokā—ayaṁ vuccati puggalo “anāgāmī”. 36 Katamo ca puggalo antarāparinibbāyī? Idhekacco puggalo pañcannaṁ orambhāgiyānaṁ saṁyojanānaṁ parikkhayā opapātiko hoti, tattha parinibbāyī anāvattidhammo tasmā lokā. So upapannaṁ vā samanantarā appattaṁ vā vemajjhaṁ āyuppamāṇaṁ ariyamaggaṁ sañjaneti upariṭṭhimānaṁ saṁyojanānaṁ pahānāya—ayaṁ vuccati puggalo “antarāparinibbāyī”. 37 Katamo ca puggalo upahaccaparinibbāyī? Idhekacco puggalo pañcannaṁ orambhāgiyānaṁ saṁyojanānaṁ parikkhayā opapātiko hoti, tattha parinibbāyī anāvattidhammo tasmā lokā. So atikkamitvā vemajjhaṁ āyuppamāṇaṁ upahacca vā kālakiriyaṁ ariyamaggaṁ sañjaneti upariṭṭhimānaṁ saṁyojanānaṁ pahānāya—ayaṁ vuccati puggalo “upahaccaparinibbāyī”. 38 Katamo ca puggalo asaṅkhāraparinibbāyī? Idhekacco puggalo pañcannaṁ orambhāgiyānaṁ saṁyojanānaṁ parikkhayā opapātiko hoti, tattha parinibbāyī anāvattidhammo tasmā lokā. So asaṅkhārena ariyamaggaṁ sañjaneti upariṭṭhimānaṁ saṁyojanānaṁ pahānāya—ayaṁ vuccati puggalo “asaṅkhāraparinibbāyī”. 39 Katamo ca puggalo sasaṅkhāraparinibbāyī? Idhekacco puggalo pañcannaṁ orambhāgiyānaṁ saṁyojanānaṁ parikkhayā opapātiko hoti, tattha parinibbāyī anāvattidhammo tasmā lokā. So sasaṅkhārena ariyamaggaṁ sañjaneti upariṭṭhimānaṁ saṁyojanānaṁ pahānāya—ayaṁ vuccati puggalo “sasaṅkhāraparinibbāyī”. 40 Katamo ca puggalo uddhaṁsoto akaniṭṭhagāmī? Idhekacco puggalo pañcannaṁ orambhāgiyānaṁ saṁyojanānaṁ parikkhayā opapātiko hoti, tattha parinibbāyī anāvattidhammo tasmā lokā. So avihā cuto atappaṁ gacchati, atappā cuto sudassaṁ gacchati, sudassā cuto sudassiṁ gacchati, sudassiyā cuto akaniṭṭhaṁ gacchati; akaniṭṭhe ariyamaggaṁ sañjaneti upariṭṭhimānaṁ saṁyojanānaṁ pahānāya—ayaṁ vuccati puggalo “uddhaṁsoto akaniṭṭhagāmī”. 41 Katamo ca puggalo sotāpanno sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipanno? Tiṇṇaṁ saṁyojanānaṁ pahānāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipanno. Yassa puggalassa tīṇi saṁyojanāni pahīnāni—ayaṁ vuccati puggalo “sotāpanno”. 42 Kāmarāgabyāpādānaṁ tanubhāvāya paṭipanno puggalo sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno. Yassa puggalassa kāmarāgabyāpādā tanubhūtā—ayaṁ vuccati puggalo “sakadāgāmī”. 43 Kāmarāgabyāpādānaṁ anavasesappahānāya paṭipanno puggalo anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno. Yassa puggalassa kāmarāgabyāpādā anavasesā pahīnā—ayaṁ vuccati puggalo “anāgāmī”. 44 Rūparāgaarūparāgamānauddhaccaavijjāya anavasesappahānāya paṭipanno puggalo arahattaphalasacchikiriyāya paṭipanno. Yassa puggalassa rūparāgo arūparāgo māno uddhaccaṁ avijjā anavasesā pahīnā—ayaṁ vuccati puggalo “arahā”. 45 Ekakaniddeso. 0 Puggalapaññatti Niddesa 10. Dasakapuggalapaññatti |10| Katamesaṁ pañcannaṁ idha niṭṭhā? Sattakkhattuparamassa, kolaṅkolassa, ekabījissa, sakadāgāmissa, yo ca diṭṭheva dhamme arahā—imesaṁ pañcannaṁ idha niṭṭhā. –5 2 Katamesaṁ pañcannaṁ idha vihāya niṭṭhā? Antarāparinibbāyissa, 3 --- pp2 10:2 upahaccaparinibbāyissa, asaṅkhāraparinibbāyissa, sasaṅkhāraparinibbāyissa, uddhaṁsotassa akaniṭṭhagāmino—imesaṁ pañcannaṁ idha vihāya niṭṭhāti. –10 3 Ettāvatā puggalānaṁ puggalapaññattīti. 4 Dasakaniddeso. 5 Puggalapaññattipakaraṇaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Puggalapaññatti Niddesa 5. Pañcakapuggalapaññatti |5| Tatra yvāyaṁ puggalo ārabhati ca vippaṭisārī ca hoti, tañca cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ yathābhūtaṁ nappajānāti, yatthassa te uppannā pāpakā akusalā dhammā aparisesā nirujjhanti, so evamassa vacanīyo—“āyasmato kho ārambhajā āsavā saṁvijjanti, vippaṭisārajā āsavā pavaḍḍhanti. Sādhu vatāyasmā ārambhaje āsave pahāya vippaṭisāraje āsave paṭivinodetvā cittaṁ paññañca bhāvetu. Evamāyasmā amunā pañcamena puggalena samasamo bhavissatī”ti. 2 Tatra yvāyaṁ puggalo ārabhati na vippaṭisārī hoti, tañca cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ yathābhūtaṁ nappajānāti, yatthassa te uppannā pāpakā akusalā dhammā aparisesā nirujjhanti, so evamassa vacanīyo—“āyasmato kho ārambhajā āsavā saṁvijjanti, vippaṭisārajā āsavā nappavaḍḍhanti. Sādhu vatāyasmā ārambhaje āsave pahāya cittaṁ paññañca bhāvetu. Evamāyasmā amunā pañcamena puggalena samasamo bhavissatī”ti. 3 Tatra yvāyaṁ puggalo na ārabhati vippaṭisārī hoti, tañca cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ yathābhūtaṁ nappajānāti, yatthassa te uppannā pāpakā akusalā dhammā aparisesā nirujjhanti, so evamassa vacanīyo—“āyasmato kho ārambhajā āsavā na saṁvijjanti, vippaṭisārajā āsavā pavaḍḍhanti. Sādhu vatāyasmā vippaṭisāraje āsave paṭivinodetvā cittaṁ paññañca bhāvetu. Evamāyasmā amunā pañcamena puggalena samasamo bhavissatī”ti. 4 Tatra yvāyaṁ puggalo na ārabhati na vippaṭisārī hoti, tañca cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ yathābhūtaṁ nappajānāti, yatthassa te pāpakā akusalā dhammā aparisesā nirujjhanti, so evamassa vacanīyo—“āyasmato kho ārambhajā āsavā na saṁvijjanti, vippaṭisārajā āsavā nappavaḍḍhanti. Sādhu vatāyasmā cittaṁ paññañca bhāvetu. Evamāyasmā amunā pañcamena puggalena samasamo bhavissatī”ti. 5 Ime cattāro puggalā amunā pañcamena puggalena evaṁ ovadiyamānā evaṁ anusāsiyamānā anupubbena āsavānaṁ khayaṁ pāpuṇanti. 6 Kathañca puggalo datvā avajānāti? Idhekacco puggalo yassa puggalassa deti cīvarapiṇḍapātasenāsanagilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ, tassa evaṁ hoti—“ahaṁ dammi, ayaṁ paṭiggaṇhātī”ti, tamenaṁ datvā avajānāti. Evaṁ puggalo datvā avajānāti. 7 Kathañca puggalo saṁvāsena avajānāti? Idhekacco puggalo yena puggalena saddhiṁ saṁvasati dve vā tīṇi vā vassāni, tamenaṁ saṁvāsena avajānāti. Evaṁ puggalo saṁvāsena avajānāti. 8 Kathañca puggalo ādheyyamukho hoti? Idhekacco puggalo parassa vaṇṇe vā avaṇṇe vā bhāsiyamāne khippaññeva adhimuccitā hoti. Evaṁ puggalo ādheyyamukho hoti. 9 Kathañca puggalo lolo hoti? Idhekacco puggalo ittarasaddho hoti ittarabhattī ittarapemo ittarappasādo. Evaṁ puggalo lolo hoti. 10 Kathañca puggalo mando momūho hoti? Idhekacco puggalo kusalākusale dhamme na jānāti, sāvajjānavajje dhamme na jānāti, hīnappaṇīte dhamme na jānāti, kaṇhasukkasappaṭibhāge dhamme na jānāti. Evaṁ puggalo mando momūho hoti. 11 Tattha katame pañca yodhājīvūpamā puggalā? Pañca yodhājīvā—idhekacco yodhājīvo rajaggaññeva disvā saṁsīdati visīdati na santhambhati na sakkoti saṅgāmaṁ otarituṁ. Evarūpopi idhekacco yodhājīvo hoti. Ayaṁ paṭhamo yodhājīvo santo saṁvijjamāno lokasmiṁ. 12 Puna caparaṁ idhekacco yodhājīvo sahati rajaggaṁ, api ca kho dhajaggaññeva disvā saṁsīdati visīdati na santhambhati na sakkoti saṅgāmaṁ otarituṁ. Evarūpopi idhekacco yodhājīvo hoti. Ayaṁ dutiyo yodhājīvo santo saṁvijjamāno lokasmiṁ. 13 Puna caparaṁ idhekacco yodhājīvo sahati rajaggaṁ sahati dhajaggaṁ, api ca kho ussāraṇaññeva sutvā saṁsīdati visīdati na santhambhati na sakkoti saṅgāmaṁ otarituṁ. Evarūpopi idhekacco yodhājīvo hoti. Ayaṁ tatiyo yodhājīvo santo saṁvijjamāno lokasmiṁ. 14 Puna caparaṁ idhekacco yodhājīvo sahati rajaggaṁ sahati dhajaggaṁ sahati ussāraṇaṁ, api ca kho sampahāre haññati byāpajjati. Evarūpopi idhekacco yodhājīvo hoti. Ayaṁ catuttho yodhājīvo santo saṁvijjamāno lokasmiṁ. 4 --- pp2 5:14 15 Puna caparaṁ idhekacco yodhājīvo sahati rajaggaṁ sahati dhajaggaṁ sahati ussāraṇaṁ sahati sampahāraṁ. So taṁ saṅgāmaṁ abhivijinitvā vijitasaṅgāmo tameva saṅgāmasīsaṁ ajjhāvasati. Evarūpopi idhekacco yodhājīvo hoti. Ayaṁ pañcamo yodhājīvo santo saṁvijjamāno lokasmiṁ. Ime pañca yodhājīvā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. 16 Evamevaṁ pañcime yodhājīvūpamā puggalā santo saṁvijjamānā bhikkhūsu. Katame pañca? 17 Idhekacco bhikkhu rajaggaññeva disvā saṁsīdati visīdati na santhambhati na sakkoti brahmacariyaṁ sandhāretuṁ, sikkhādubbalyaṁ āvikatvā sikkhaṁ paccakkhāya hīnāyāvattati. Kimassa rajaggasmiṁ? Idha bhikkhu suṇāti—“asukasmiṁ nāma gāme vā nigame vā itthī vā kumārī vā abhirūpā dassanīyā pāsādikā paramāya vaṇṇapokkharatāya samannāgatā”ti. So taṁ sutvā saṁsīdati visīdati na santhambhati na sakkoti brahmacariyaṁ sandhāretuṁ, sikkhādubbalyaṁ āvikatvā sikkhaṁ paccakkhāya hīnāyāvattati. Idamassa rajaggasmiṁ. 18 Seyyathāpi so yodhājīvo rajaggaññeva disvā saṁsīdati visīdati na santhambhati na sakkoti saṅgāmaṁ otarituṁ, tathūpamo ayaṁ puggalo. Evarūpopi idhekacco puggalo hoti. Ayaṁ paṭhamo yodhājīvūpamo puggalo santo saṁvijjamāno bhikkhūsu. 19 Puna caparaṁ idhekacco bhikkhu sahati rajaggaṁ, api ca kho dhajaggaññeva disvā saṁsīdati visīdati na santhambhati na sakkoti brahmacariyaṁ sandhāretuṁ, sikkhādubbalyaṁ āvikatvā sikkhaṁ paccakkhāya hīnāyāvattati. Kimassa dhajaggasmiṁ? Idha bhikkhu na heva kho suṇāti—“asukasmiṁ nāma gāme vā nigame vā itthī vā kumārī vā abhirūpā dassanīyā pāsādikā paramāya vaṇṇapokkharatāya samannāgatā”ti, api ca kho sāmaṁ passati itthiṁ vā kumāriṁ vā abhirūpaṁ dassanīyaṁ pāsādikaṁ paramāya vaṇṇapokkharatāya samannāgataṁ. So taṁ disvā saṁsīdati visīdati na santhambhati na sakkoti brahmacariyaṁ sandhāretuṁ, sikkhādubbalyaṁ āvikatvā sikkhaṁ paccakkhāya hīnāyāvattati. Idamassa dhajaggasmiṁ. 20 Seyyathāpi so yodhājīvo sahati rajaggaṁ, api ca kho dhajaggaññeva disvā saṁsīdati visīdati na santhambhati na sakkoti saṅgāmaṁ otarituṁ, tathūpamo ayaṁ puggalo. Evarūpopi idhekacco puggalo hoti. Ayaṁ dutiyo yodhājīvūpamo puggalo santo saṁvijjamāno bhikkhūsu. 21 Puna caparaṁ idhekacco bhikkhu sahati rajaggaṁ sahati dhajaggaṁ, api ca kho ussāraṇaññeva sutvā saṁsīdati visīdati na santhambhati na sakkoti brahmacariyaṁ sandhāretuṁ, sikkhādubbalyaṁ āvikatvā sikkhaṁ paccakkhāya hīnāyāvattati. Kimassa ussāraṇāya? Idha bhikkhuṁ araññagataṁ vā rukkhamūlagataṁ vā suññāgāragataṁ vā mātugāmo upasaṅkamitvā ūhasati ullapati ujjagghati uppaṇḍeti. So mātugāmena ūhasiyamāno ullapiyamāno ujjagghiyamāno uppaṇḍiyamāno saṁsīdati visīdati na santhambhati na sakkoti brahmacariyaṁ sandhāretuṁ, sikkhādubbalyaṁ āvikatvā sikkhaṁ paccakkhāya hīnāyāvattati. Idamassa ussāraṇāya. 22 Seyyathāpi so yodhājīvo sahati rajaggaṁ sahati dhajaggaṁ, api ca kho ussāraṇaññeva sutvā saṁsīdati visīdati na santhambhati na sakkoti saṅgāmaṁ otarituṁ, tathūpamo ayaṁ puggalo. Evarūpopi idhekacco puggalo hoti. Ayaṁ tatiyo yodhājīvūpamo puggalo santo saṁvijjamāno bhikkhūsu. 23 Puna caparaṁ idhekacco bhikkhu sahati rajaggaṁ sahati dhajaggaṁ sahati ussāraṇaṁ, api ca kho sampahāre haññati byāpajjati. Kimassa sampahārasmiṁ? Idha bhikkhuṁ araññagataṁ vā rukkhamūlagataṁ vā suññāgāragataṁ vā mātugāmo upasaṅkamitvā abhinisīdati abhinipajjati ajjhottharati. So mātugāmena abhinisīdiyamāno abhinipajjiyamāno ajjhotthariyamāno sikkhaṁ appaccakkhāya dubbalyaṁ anāvikatvā methunaṁ dhammaṁ paṭisevati. Idamassa sampahārasmiṁ. 24 Seyyathāpi so yodhājīvo sahati rajaggaṁ sahati dhajaggaṁ sahati ussāraṇaṁ, api ca kho sampahāre haññati byāpajjati, tathūpamo ayaṁ puggalo. Evarūpopi idhekacco puggalo hoti. Ayaṁ catuttho yodhājīvūpamo puggalo santo saṁvijjamāno bhikkhūsu. 25 Puna caparaṁ idhekacco bhikkhu sahati rajaggaṁ sahati dhajaggaṁ sahati ussāraṇaṁ sahati sampahāraṁ. So taṁ saṅgāmaṁ abhivijinitvā vijitasaṅgāmo tameva saṅgāmasīsaṁ 5 --- pp2 5:25 ajjhāvasati. Kimassa saṅgāmavijayasmiṁ? Idha bhikkhuṁ araññagataṁ vā rukkhamūlagataṁ vā suññāgāragataṁ vā mātugāmo upasaṅkamitvā abhinisīdati abhinipajjati ajjhottharati. So mātugāmena abhinisīdiyamāno abhinipajjiyamāno ajjhotthariyamāno viniveṭhetvā vinimocetvā yena kāmaṁ pakkamati. 26 So vivittaṁ senāsanaṁ bhajati araññaṁ rukkhamūlaṁ pabbataṁ kandaraṁ giriguhaṁ susānaṁ vanapatthaṁ abbhokāsaṁ palālapuñjaṁ. So araññagato vā rukkhamūlagato vā suññāgāragato vā nisīdati pallaṅkaṁ ābhujitvā ujuṁ kāyaṁ paṇidhāya parimukhaṁ satiṁ upaṭṭhapetvā. So abhijjhaṁ loke pahāya vigatābhijjhena cetasā viharati, abhijjhāya cittaṁ parisodheti; byāpādapadosaṁ pahāya abyāpannacitto viharati, sabbapāṇabhūtahitānukampī byāpādapadosā cittaṁ parisodheti; thinamiddhaṁ pahāya vigatathinamiddho viharati ālokasaññī sato sampajāno, thinamiddhā cittaṁ parisodheti; uddhaccakukkuccaṁ pahāya anuddhato viharati ajjhattaṁ vūpasantacitto, uddhaccakukkuccā cittaṁ parisodheti; vicikicchaṁ pahāya tiṇṇavicikiccho viharati akathaṅkathī kusalesu dhammesu, vicikicchāya cittaṁ parisodheti. 27 So ime pañca nīvaraṇe pahāya cetaso upakkilese paññāya dubbalīkaraṇe vivicceva kāmehi vivicca akusalehi dhammehi savitakkaṁ savicāraṁ vivekajaṁ pītisukhaṁ paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati; vitakkavicārānaṁ vūpasamā dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati. 28 So evaṁ samāhite citte parisuddhe pariyodāte anaṅgaṇe vigatūpakkilese mudubhūte kammaniye ṭhite āneñjappatte āsavānaṁ khayañāṇāya cittaṁ abhininnāmeti. So “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhasamudayo”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodho”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ime āsavā”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ āsavasamudayo”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ āsavanirodho”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ āsavanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ pajānāti. 29 Tassa evaṁ jānato evaṁ passato kāmāsavāpi cittaṁ vimuccati, bhavāsavāpi cittaṁ vimuccati, avijjāsavāpi cittaṁ vimuccati. Vimuttasmiṁ vimuttamiti ñāṇaṁ hoti. “Khīṇā jāti, vusitaṁ brahmacariyaṁ, kataṁ karaṇīyaṁ, nāparaṁ itthattāyā”ti pajānāti. Idamassa saṅgāmavijayasmiṁ. Seyyathāpi so yodhājīvo sahati rajaggaṁ sahati dhajaggaṁ sahati ussāraṇaṁ sahati sampahāraṁ, so taṁ saṅgāmaṁ abhivijinitvā vijitasaṅgāmo tameva saṅgāmasīsaṁ ajjhāvasati, tathūpamo ayaṁ puggalo. Evarūpopi idhekacco puggalo hoti. Ayaṁ pañcamo yodhājīvūpamo puggalo santo saṁvijjamāno bhikkhūsu. 30 Ime pañca yodhājīvūpamā puggalā santo saṁvijjamānā bhikkhūsu. 31 Tattha katame pañca piṇḍapātikā? Mandattā momūhattā piṇḍapātiko hoti, pāpiccho icchāpakato piṇḍapātiko hoti, ummādā cittavikkhepā piṇḍapātiko hoti, “vaṇṇitaṁ buddhehi buddhasāvakehī”ti piṇḍapātiko hoti, api ca appicchataṁyeva nissāya santuṭṭhiṁyeva nissāya sallekhaṁyeva nissāya idamatthitaṁyeva nissāya piṇḍapātiko hoti. Tatra yvāyaṁ piṇḍapātiko appicchataṁyeva nissāya santuṭṭhiṁyeva nissāya sallekhaṁyeva nissāya idamatthitaṁyeva nissāya piṇḍapātiko, ayaṁ imesaṁ pañcannaṁ piṇḍapātikānaṁ aggo ca seṭṭho ca pāmokkho ca uttamo ca pavaro ca. 32 Seyyathāpi nāma gavā khīraṁ, khīramhā dadhi, dadhimhā navanītaṁ, navanītamhā sappi, sappimhā sappimaṇḍo, sappimaṇḍaṁ tattha aggamakkhāyati; evamevaṁ yvāyaṁ piṇḍapātiko appicchataṁyeva nissāya santuṭṭhiṁyeva nissāya sallekhaṁyeva nissāya idamatthitaṁyeva nissāya piṇḍapātiko hoti, ayaṁ imesaṁ pañcannaṁ piṇḍapātikānaṁ aggo ca seṭṭho ca pāmokkho ca uttamo ca pavaro ca. Ime pañca piṇḍapātikā. 33 Tattha katame pañca khalupacchābhattikā …pe… pañca ekāsanikā …pe… pañca paṁsukūlikā …pe… pañca tecīvarikā …pe… pañca āraññikā …pe… pañca rukkhamūlikā …pe… pañca abbhokāsikā …pe… pañca nesajjikā …pe… pañca yathāsanthatikā …pe…. 34 Tattha katame pañca sosānikā? Mandattā momūhattā sosāniko hoti, pāpiccho icchāpakato sosāniko hoti, ummādā cittavikkhepā 6 --- pp2 5:34 sosāniko hoti, “vaṇṇitaṁ buddhehi buddhasāvakehī”ti sosāniko hoti, api ca appicchataṁyeva nissāya santuṭṭhiṁyeva nissāya sallekhaṁyeva nissāya idamatthitaṁyeva nissāya sosāniko hoti. Tatra yvāyaṁ sosāniko appicchataṁyeva nissāya santuṭṭhiṁyeva nissāya sallekhaṁyeva nissāya idamatthitaṁyeva nissāya sosāniko, ayaṁ imesaṁ pañcannaṁ sosānikānaṁ aggo ca seṭṭho ca pāmokkho ca uttamo ca pavaro ca. 35 Seyyathāpi nāma gavā khīraṁ, khīramhā dadhi, dadhimhā navanītaṁ, navanītamhā sappi, sappimhā sappimaṇḍo, sappimaṇḍaṁ tattha aggamakkhāyati; evamevaṁ yvāyaṁ sosāniko appicchataṁyeva nissāya santuṭṭhiṁyeva nissāya sallekhaṁyeva nissāya idamatthitaṁyeva nissāya sosāniko hoti, ayaṁ imesaṁ pañcannaṁ sosānikānaṁ aggo ca seṭṭho ca pāmokkho ca uttamo ca pavaro ca. Ime pañca sosānikā. 36 Pañcakaniddeso. 0 Puggalapaññatti Niddesa 4. Catukkapuggalapaññatti |4| Katamo ca puggalo asappuriso? Idhekacco puggalo pāṇātipātī hoti, adinnādāyī hoti, kāmesumicchācārī hoti, musāvādī hoti, surāmerayamajjapamādaṭṭhāyī hoti—ayaṁ vuccati puggalo “asappuriso”. 2 Katamo ca puggalo asappurisena asappurisataro? Idhekacco puggalo attanā ca pāṇātipātī hoti parañca pāṇātipāte samādapeti, attanā ca adinnādāyī hoti parañca adinnādāne samādapeti, attanā ca kāmesumicchācārī hoti parañca kāmesumicchācāre samādapeti, attanā ca musāvādī hoti parañca musāvāde samādapeti, attanā ca surāmerayamajjapamādaṭṭhāyī hoti parañca surāmerayamajjapamādaṭṭhāne samādapeti—ayaṁ vuccati puggalo “asappurisena asappurisataro”. 3 Katamo ca puggalo sappuriso? Idhekacco puggalo pāṇātipātā paṭivirato hoti, adinnādānā paṭivirato hoti, kāmesumicchācārā paṭivirato hoti, musāvādā paṭivirato hoti, surāmerayamajjapamādaṭṭhānā paṭivirato hoti—ayaṁ vuccati puggalo “sappuriso”. 4 Katamo ca puggalo sappurisena sappurisataro? Idhekacco puggalo attanā ca pāṇātipātā paṭivirato hoti parañca pāṇātipātā veramaṇiyā samādapeti, attanā ca adinnādānā paṭivirato hoti parañca adinnādānā veramaṇiyā samādapeti, attanā ca kāmesumicchācārā paṭivirato hoti parañca kāmesumicchācārā veramaṇiyā samādapeti, attanā ca musāvādā paṭivirato hoti parañca musāvādā veramaṇiyā samādapeti, attanā ca surāmerayamajjapamādaṭṭhānā paṭivirato hoti parañca surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇiyā samādapeti—ayaṁ vuccati puggalo “sappurisena sappurisataro”. 5 Katamo ca puggalo pāpo? Idhekacco puggalo pāṇātipātī hoti, adinnādāyī hoti, kāmesumicchācārī hoti, musāvādī hoti, pisuṇavāco hoti, pharusavāco hoti, samphappalāpī hoti, abhijjhālu hoti, byāpannacitto hoti, micchādiṭṭhi hoti—ayaṁ vuccati puggalo “pāpo”. 6 Katamo ca puggalo pāpena pāpataro? Idhekacco puggalo attanā ca pāṇātipātī hoti parañca pāṇātipāte samādapeti, attanā ca adinnādāyī hoti parañca adinnādāne samādapeti, attanā ca kāmesumicchācārī hoti parañca kāmesumicchācāre samādapeti, attanā ca musāvādī hoti parañca musāvāde samādapeti, attanā ca pisuṇavāco hoti parañca pisuṇāya vācāya samādapeti, attanā ca pharusavāco hoti parañca pharusāya vācāya samādapeti, attanā ca samphappalāpī hoti parañca samphappalāpe samādapeti, attanā ca abhijjhālu hoti parañca abhijjhāya samādapeti, attanā ca byāpannacitto hoti parañca byāpāde samādapeti, attanā ca micchādiṭṭhi hoti parañca micchādiṭṭhiyā samādapeti—ayaṁ vuccati puggalo “pāpena pāpataro”. 7 Katamo ca puggalo kalyāṇo? Idhekacco puggalo pāṇātipātā paṭivirato hoti, adinnādānā paṭivirato hoti, kāmesumicchācārā paṭivirato hoti, musāvādā paṭivirato hoti, pisuṇāya vācāya paṭivirato hoti, pharusāya vācāya paṭivirato hoti, samphappalāpā paṭivirato hoti, anabhijjhālu hoti, abyāpannacitto hoti, sammādiṭṭhi hoti—ayaṁ vuccati puggalo “kalyāṇo”. 8 Katamo ca puggalo kalyāṇena kalyāṇataro? Idhekacco puggalo attanā ca pāṇātipātā paṭivirato hoti parañca pāṇātipātā veramaṇiyā samādapeti, attanā ca adinnādānā paṭivirato hoti parañca adinnādānā veramaṇiyā samādapeti, attanā ca kāmesumicchācārā paṭivirato hoti parañca kāmesumicchācārā veramaṇiyā 7 --- pp2 4:8 samādapeti, attanā ca musāvādā paṭivirato hoti parañca musāvādā veramaṇiyā samādapeti, attanā ca pisuṇāya vācāya paṭivirato hoti parañca pisuṇāya vācāya veramaṇiyā samādapeti, attanā ca pharusāya vācāya paṭivirato hoti parañca pharusāya vācāya veramaṇiyā samādapeti, attanā ca samphappalāpā paṭivirato hoti parañca samphappalāpā veramaṇiyā samādapeti, attanā ca anabhijjhālu hoti parañca anabhijjhāya samādapeti, attanā ca abyāpannacitto hoti parañca abyāpāde samādapeti, attanā ca sammādiṭṭhi hoti parañca sammādiṭṭhiyā samādapeti—ayaṁ vuccati puggalo “kalyāṇena kalyāṇataro”. 9 Katamo ca puggalo pāpadhammo? Idhekacco puggalo pāṇātipātī hoti, adinnādāyī hoti …pe… micchādiṭṭhi hoti—ayaṁ vuccati puggalo “pāpadhammo”. 10 Katamo ca puggalo pāpadhammena pāpadhammataro? Idhekacco puggalo attanā ca pāṇātipātī hoti parañca pāṇātipāte samādapeti, attanā ca adinnādāyī hoti parañca adinnādāne samādapeti …pe… attanā ca micchādiṭṭhi hoti parañca micchādiṭṭhiyā samādapeti—ayaṁ vuccati puggalo “pāpadhammena pāpadhammataro”. 11 Katamo ca puggalo kalyāṇadhammo? Idhekacco puggalo pāṇātipātā paṭivirato hoti, adinnādānā paṭivirato hoti …pe… sammādiṭṭhi hoti—ayaṁ vuccati puggalo “kalyāṇadhammo”. 12 Katamo ca puggalo kalyāṇadhammena kalyāṇadhammataro? Idhekacco puggalo attanā ca pāṇātipātā paṭivirato hoti parañca pāṇātipātā veramaṇiyā samādapeti …pe… attanā ca sammādiṭṭhi hoti parañca sammādiṭṭhiyā samādapeti—ayaṁ vuccati puggalo “kalyāṇadhammena kalyāṇadhammataro”. 13 Katamo ca puggalo sāvajjo? Idhekacco puggalo sāvajjena kāyakammena samannāgato hoti, sāvajjena vacīkammena samannāgato hoti, sāvajjena manokammena samannāgato hoti—ayaṁ vuccati puggalo “sāvajjo”. 14 Katamo ca puggalo vajjabahulo? Idhekacco puggalo sāvajjena bahulaṁ kāyakammena samannāgato hoti appaṁ anavajjena, sāvajjena bahulaṁ vacīkammena samannāgato hoti appaṁ anavajjena, sāvajjena bahulaṁ manokammena samannāgato hoti appaṁ anavajjena—ayaṁ vuccati puggalo “vajjabahulo”. 15 Katamo ca puggalo appavajjo? Idhekacco puggalo anavajjena bahulaṁ kāyakammena samannāgato hoti appaṁ sāvajjena, anavajjena bahulaṁ vacīkammena samannāgato hoti appaṁ sāvajjena, anavajjena bahulaṁ manokammena samannāgato hoti appaṁ sāvajjena—ayaṁ vuccati puggalo “appavajjo”. 16 Katamo ca puggalo anavajjo? Idhekacco puggalo anavajjena kāyakammena samannāgato hoti, anavajjena vacīkammena samannāgato hoti, anavajjena manokammena samannāgato hoti—ayaṁ vuccati puggalo “anavajjo”. 17 Katamo ca puggalo ugghaṭitaññū? Yassa puggalassa saha udāhaṭavelāya dhammābhisamayo hoti—ayaṁ vuccati puggalo “ugghaṭitaññū”. 18 Katamo ca puggalo vipañcitaññū? Yassa puggalassa saṅkhittena bhāsitassa vitthārena atthe vibhajiyamāne dhammābhisamayo hoti—ayaṁ vuccati puggalo “vipañcitaññū”. 19 Katamo ca puggalo neyyo? Yassa puggalassa uddesato paripucchato yoniso manasikaroto kalyāṇamitte sevato bhajato payirupāsato evaṁ anupubbena dhammābhisamayo hoti—ayaṁ vuccati puggalo “neyyo”. 20 Katamo ca puggalo padaparamo? Yassa puggalassa bahumpi suṇato bahumpi bhaṇato bahumpi dhārayato bahumpi vācayato na tāya jātiyā dhammābhisamayo hoti—ayaṁ vuccati puggalo “padaparamo”. 21 Katamo ca puggalo yuttappaṭibhāno no muttappaṭibhāno? Idhekacco puggalo pañhaṁ puṭṭho samāno yuttaṁ vadati no sīghaṁ—ayaṁ vuccati puggalo “yuttappaṭibhāno no muttappaṭibhāno”. 22 Katamo ca puggalo muttappaṭibhāno no yuttappaṭibhāno? Idhekacco puggalo pañhaṁ puṭṭho samāno sīghaṁ vadati no yuttaṁ—ayaṁ vuccati puggalo “muttappaṭibhāno no yuttappaṭibhāno”. 23 Katamo ca puggalo yuttappaṭibhāno ca muttappaṭibhāno ca? Idhekacco puggalo pañhaṁ puṭṭho samāno yuttañca vadati sīghañca—ayaṁ vuccati puggalo “yuttappaṭibhāno ca muttappaṭibhāno ca”. 24 Katamo ca puggalo neva yuttappaṭibhāno no muttappaṭibhāno? Idhekacco puggalo pañhaṁ puṭṭho samāno neva yuttaṁ vadati no 8 --- pp2 4:24 sīghaṁ—ayaṁ vuccati, puggalo “neva yuttappaṭibhāno no muttappaṭibhāno”. 25 Tattha katame cattāro dhammakathikā puggalā? Idhekacco dhammakathiko appañca bhāsati asahitañca, parisā cassa na kusalā hoti sahitāsahitassa. Evarūpo dhammakathiko evarūpāya parisāya dhammakathikotveva saṅkhaṁ gacchati. 26 Idha panekacco dhammakathiko appañca bhāsati sahitañca, parisā cassa kusalā hoti sahitāsahitassa. Evarūpo dhammakathiko evarūpāya parisāya dhammakathikotveva saṅkhaṁ gacchati. 27 Idha panekacco dhammakathiko bahuñca bhāsati asahitañca, parisā cassa na kusalā hoti sahitāsahitassa. Evarūpo dhammakathiko evarūpāya parisāya dhammakathikotveva saṅkhaṁ gacchati. 28 Idha panekacco dhammakathiko bahuñca bhāsati sahitañca, parisā cassa kusalā hoti sahitāsahitassa. Evarūpo dhammakathiko evarūpāya parisāya dhammakathikotveva saṅkhaṁ gacchati. 29 Ime cattāro “dhammakathikā puggalā”. 30 Tattha katame cattāro valāhakūpamā puggalā? Cattāro valāhakā—gajjitā no vassitā, vassitā no gajjitā, gajjitā ca vassitā ca, neva gajjitā no vassitā. Evamevaṁ cattārome valāhakūpamā puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. Katame cattāro? Gajjitā no vassitā, vassitā no gajjitā, gajjitā ca vassitā ca, neva gajjitā no vassitā. 31 Kathañca puggalo gajjitā hoti no vassitā? Idhekacco puggalo bhāsitā hoti, no kattā. Evaṁ puggalo gajjitā hoti, no vassitā. Seyyathāpi so valāhako gajjitā no vassitā, tathūpamo ayaṁ puggalo. 32 Kathañca puggalo vassitā hoti no gajjitā? Idhekacco puggalo kattā hoti, no bhāsitā. Evaṁ puggalo vassitā hoti no gajjitā. Seyyathāpi so valāhako vassitā no gajjitā, tathūpamo ayaṁ puggalo. 33 Kathañca puggalo gajjitā ca hoti vassitā ca? Idhekacco puggalo bhāsitā ca hoti, kattā ca. Evaṁ puggalo gajjitā ca hoti vassitā ca. Seyyathāpi so valāhako gajjitā ca vassitā ca, tathūpamo ayaṁ puggalo. 34 Kathañca puggalo neva gajjitā hoti no vassitā? Idhekacco puggalo neva bhāsitā hoti no kattā. Evaṁ puggalo neva gajjitā hoti no vassitā. Seyyathāpi so valāhako neva gajjitā no vassitā, tathūpamo ayaṁ puggalo. 35 Ime cattāro valāhakūpamā puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. 36 Tattha katame cattāro mūsikūpamā puggalā? Catasso mūsikā—gādhaṁ kattā no vasitā, vasitā no gādhaṁ kattā, gādhaṁ kattā ca vasitā ca, neva gādhaṁ kattā no vasitā. Evamevaṁ cattārome mūsikūpamā puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. Katame cattāro? Gādhaṁ kattā no vasitā, vasitā no gādhaṁ kattā, gādhaṁ kattā ca vasitā ca, neva gādhaṁ kattā no vasitā. 37 Kathañca puggalo gādhaṁ kattā hoti no vasitā? Idhekacco puggalo dhammaṁ pariyāpuṇāti—suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthaṁ udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ. So “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ nappajānāti, “ayaṁ dukkhasamudayo”ti yathābhūtaṁ nappajānāti, “ayaṁ dukkhanirodho”ti yathābhūtaṁ nappajānāti, “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ nappajānāti. Evaṁ puggalo gādhaṁ kattā hoti no vasitā. Seyyathāpi sā mūsikā gādhaṁ kattā no vasitā, tathūpamo ayaṁ puggalo. 38 Kathañca puggalo vasitā hoti no gādhaṁ kattā? Idhekacco puggalo dhammaṁ na pariyāpuṇāti—suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthaṁ udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ. So “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhasamudayo”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodho”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ pajānāti. Evaṁ puggalo vasitā hoti no gādhaṁ kattā. Seyyathāpi sā mūsikā vasitā no gādhaṁ kattā, tathūpamo ayaṁ puggalo. 39 Kathañca puggalo gādhaṁ kattā ca hoti vasitā ca? Idhekacco puggalo dhammaṁ pariyāpuṇāti—suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthaṁ udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ. So “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhasamudayo”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodho”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ pajānāti. Evaṁ puggalo gādhaṁ kattā ca hoti vasitā ca. Seyyathāpi sā mūsikā gādhaṁ kattā ca vasitā ca, tathūpamo ayaṁ puggalo. 40 Kathañca puggalo neva gādhaṁ kattā hoti no vasitā? 9 --- pp2 4:40 Idhekacco puggalo dhammaṁ na pariyāpuṇāti—suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthaṁ udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ. So “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ nappajānāti, “ayaṁ dukkhasamudayo”ti yathābhūtaṁ nappajānāti, “ayaṁ dukkhanirodho”ti yathābhūtaṁ nappajānāti, “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ nappajānāti. Evaṁ puggalo neva gādhaṁ kattā hoti no vasitā. Seyyathāpi sā mūsikā neva gādhaṁ kattā no vasitā, tathūpamo ayaṁ puggalo. 41 Ime cattāro mūsikūpamā puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. 42 Tattha katame cattāro ambūpamā puggalā? Cattāri ambāni—āmaṁ pakkavaṇṇi, pakkaṁ āmavaṇṇi, āmaṁ āmavaṇṇi, pakkaṁ pakkavaṇṇi. Evamevaṁ cattārome ambūpamā puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. Katame cattāro? Āmo pakkavaṇṇī, pakko āmavaṇṇī, āmo āmavaṇṇī, pakko pakkavaṇṇī. 43 Kathañca puggalo āmo hoti pakkavaṇṇī? Idhekaccassa puggalassa pāsādikaṁ hoti abhikkantaṁ paṭikkantaṁ ālokitaṁ vilokitaṁ samiñjitaṁ pasāritaṁ saṅghāṭipattacīvaradhāraṇaṁ. So “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ nappajānāti, “ayaṁ dukkhasamudayo”ti yathābhūtaṁ nappajānāti, “ayaṁ dukkhanirodho”ti yathābhūtaṁ nappajānāti, “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ nappajānāti. Evaṁ puggalo āmo hoti pakkavaṇṇī. Seyyathāpi taṁ ambaṁ āmaṁ pakkavaṇṇi, tathūpamo ayaṁ puggalo. 44 Kathañca puggalo pakko hoti āmavaṇṇī? Idhekaccassa puggalassa na pāsādikaṁ hoti abhikkantaṁ paṭikkantaṁ ālokitaṁ vilokitaṁ samiñjitaṁ pasāritaṁ saṅghāṭipattacīvaradhāraṇaṁ. So “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhasamudayo”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodho”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ pajānāti. Evaṁ puggalo pakko hoti āmavaṇṇī. Seyyathāpi taṁ ambaṁ pakkaṁ āmavaṇṇi, tathūpamo ayaṁ puggalo. 45 Kathañca puggalo āmo hoti āmavaṇṇī? Idhekaccassa puggalassa na pāsādikaṁ hoti abhikkantaṁ paṭikkantaṁ ālokitaṁ vilokitaṁ samiñjitaṁ pasāritaṁ saṅghāṭipattacīvaradhāraṇaṁ. So “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ nappajānāti …pe… “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ nappajānāti. Evaṁ puggalo āmo hoti āmavaṇṇī. Seyyathāpi taṁ ambaṁ āmaṁ āmavaṇṇi, tathūpamo ayaṁ puggalo. 46 Kathañca puggalo pakko hoti pakkavaṇṇī? Idhekaccassa puggalassa pāsādikaṁ hoti abhikkantaṁ paṭikkantaṁ ālokitaṁ vilokitaṁ samiñjitaṁ pasāritaṁ saṅghāṭipattacīvaradhāraṇaṁ. So “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ pajānāti …pe… “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ pajānāti. Evaṁ puggalo pakko hoti pakkavaṇṇī. Seyyathāpi taṁ ambaṁ pakkaṁ pakkavaṇṇi, tathūpamo ayaṁ puggalo. 47 Ime cattāro ambūpamā puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. 48 Tattha katame cattāro kumbhūpamā puggalā? Cattāro kumbhā—tuccho pihito, pūro vivaṭo, tuccho vivaṭo, pūro pihito. Evamevaṁ cattārome kumbhūpamā puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. Katame cattāro? Tuccho pihito, pūro vivaṭo, tuccho vivaṭo, pūro pihito. 49 Kathañca puggalo tuccho hoti pihito? Idhekaccassa puggalassa pāsādikaṁ hoti abhikkantaṁ paṭikkantaṁ ālokitaṁ vilokitaṁ samiñjitaṁ pasāritaṁ saṅghāṭipattacīvaradhāraṇaṁ. So “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ nappajānāti …pe… “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ nappajānāti. Evaṁ puggalo tuccho hoti pihito. Seyyathāpi so kumbho tuccho pihito, tathūpamo ayaṁ puggalo. 50 Kathañca puggalo pūro hoti vivaṭo? Idhekaccassa puggalassa na pāsādikaṁ hoti abhikkantaṁ paṭikkantaṁ ālokitaṁ vilokitaṁ samiñjitaṁ pasāritaṁ saṅghāṭipattacīvaradhāraṇaṁ. So “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ pajānāti …pe… “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ pajānāti. Evaṁ puggalo pūro hoti vivaṭo. Seyyathāpi so kumbho pūro vivaṭo, tathūpamo ayaṁ puggalo. 51 Kathañca puggalo tuccho hoti vivaṭo? Idhekaccassa puggalassa na pāsādikaṁ hoti abhikkantaṁ paṭikkantaṁ ālokitaṁ vilokitaṁ samiñjitaṁ pasāritaṁ saṅghāṭipattacīvaradhāraṇaṁ. So “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ nappajānāti …pe… “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ nappajānāti. Evaṁ puggalo 10 --- pp2 4:51 tuccho hoti vivaṭo. Seyyathāpi so kumbho tuccho vivaṭo, tathūpamo ayaṁ puggalo. 52 Kathañca puggalo pūro hoti pihito? Idhekaccassa puggalassa pāsādikaṁ hoti abhikkantaṁ paṭikkantaṁ ālokitaṁ vilokitaṁ samiñjitaṁ pasāritaṁ saṅghāṭipattacīvaradhāraṇaṁ. So “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ pajānāti …pe… “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ pajānāti. Evaṁ puggalo pūro hoti pihito. Seyyathāpi so kumbho pūro pihito, tathūpamo ayaṁ puggalo. 53 Ime cattāro kumbhūpamā puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. 54 Tattha katame cattāro udakarahadūpamā puggalā? Cattāro udakarahadā—uttāno gambhīrobhāso, gambhīro uttānobhāso, uttāno uttānobhāso, gambhīro gambhīrobhāso. Evamevaṁ cattārome udakarahadūpamā puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. Katame cattāro? Uttāno gambhīrobhāso, gambhīro uttānobhāso, uttāno uttānobhāso, gambhīro gambhīrobhāso. 55 Kathañca puggalo uttāno hoti gambhīrobhāso? Idhekaccassa puggalassa pāsādikaṁ hoti abhikkantaṁ paṭikkantaṁ ālokitaṁ vilokitaṁ samiñjitaṁ pasāritaṁ saṅghāṭipattacīvaradhāraṇaṁ. So “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ nappajānāti …pe… “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ nappajānāti. Evaṁ puggalo uttāno hoti gambhīrobhāso. Seyyathāpi so udakarahado uttāno gambhīrobhāso, tathūpamo ayaṁ puggalo. 56 Kathañca puggalo gambhīro hoti uttānobhāso? Idhekaccassa puggalassa na pāsādikaṁ hoti abhikkantaṁ paṭikkantaṁ ālokitaṁ vilokitaṁ samiñjitaṁ pasāritaṁ saṅghāṭipattacīvaradhāraṇaṁ. So “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ pajānāti …pe… “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ pajānāti. Evaṁ puggalo gambhīro hoti uttānobhāso. Seyyathāpi so udakarahado gambhīro uttānobhāso, tathūpamo ayaṁ puggalo. 57 Kathañca puggalo uttāno hoti uttānobhāso? Idhekaccassa puggalassa na pāsādikaṁ hoti abhikkantaṁ paṭikkantaṁ ālokitaṁ vilokitaṁ samiñjitaṁ pasāritaṁ saṅghāṭipattacīvaradhāraṇaṁ. So “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ nappajānāti …pe… “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ nappajānāti. Evaṁ puggalo uttāno hoti uttānobhāso. Seyyathāpi so udakarahado uttāno uttānobhāso, tathūpamo ayaṁ puggalo. 58 Kathañca puggalo gambhīro hoti gambhīrobhāso? Idhekaccassa puggalassa pāsādikaṁ hoti abhikkantaṁ paṭikkantaṁ ālokitaṁ vilokitaṁ samiñjitaṁ pasāritaṁ saṅghāṭipattacīvaradhāraṇaṁ. So “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ pajānāti …pe… “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ pajānāti. Evaṁ puggalo gambhīro hoti gambhīrobhāso. Seyyathāpi so udakarahado gambhīro gambhīrobhāso, tathūpamo ayaṁ puggalo. 59 Ime cattāro udakarahadūpamā puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. 60 Tattha katame cattāro balībaddūpamā puggalā? Cattāro balībaddā—sakagavacaṇḍo no paragavacaṇḍo, paragavacaṇḍo no sakagavacaṇḍo, sakagavacaṇḍo ca paragavacaṇḍo ca, neva sakagavacaṇḍo no paragavacaṇḍo. Evamevaṁ cattārome balībaddūpamā puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. Katame cattāro? Sakagavacaṇḍo no paragavacaṇḍo, paragavacaṇḍo no sakagavacaṇḍo, sakagavacaṇḍo ca paragavacaṇḍo ca, neva sakagavacaṇḍo no paragavacaṇḍo. 61 Kathañca puggalo sakagavacaṇḍo hoti no paragavacaṇḍo? Idhekacco puggalo sakaparisaṁ ubbejitā hoti, no paraparisaṁ. Evaṁ puggalo sakagavacaṇḍo hoti no paragavacaṇḍo. Seyyathāpi so balībaddo sakagavacaṇḍo no paragavacaṇḍo, tathūpamo ayaṁ puggalo. 62 Kathañca puggalo paragavacaṇḍo hoti no sakagavacaṇḍo? Idhekacco puggalo paraparisaṁ ubbejitā hoti, no sakaparisaṁ. Evaṁ puggalo paragavacaṇḍo hoti no sakagavacaṇḍo. Seyyathāpi so balībaddo paragavacaṇḍo no sakagavacaṇḍo, tathūpamo ayaṁ puggalo. 63 Kathañca puggalo sakagavacaṇḍo ca hoti paragavacaṇḍo ca? Idhekacco puggalo sakaparisañca ubbejitā hoti, paraparisañca. Evaṁ puggalo sakagavacaṇḍo ca hoti paragavacaṇḍo ca. Seyyathāpi so balībaddo sakagavacaṇḍo ca paragavacaṇḍo ca, tathūpamo ayaṁ puggalo. 64 Kathañca puggalo neva sakagavacaṇḍo hoti no paragavacaṇḍo? Idhekacco puggalo neva sakaparisaṁ ubbejitā hoti no paraparisaṁ. Evaṁ puggalo 11 --- pp2 4:64 neva sakagavacaṇḍo hoti no paragavacaṇḍo. Seyyathāpi so balībaddo neva sakagavacaṇḍo no paragavacaṇḍo, tathūpamo ayaṁ puggalo. 65 Ime cattāro balībaddūpamā puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. 66 Tattha katame cattāro āsīvisūpamā puggalā? Cattāro āsīvisā—āgataviso no ghoraviso, ghoraviso no āgataviso, āgataviso ca ghoraviso ca, neva āgataviso no ghoraviso. Evamevaṁ cattārome āsīvisūpamā puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. Katame cattāro? Āgataviso no ghoraviso, ghoraviso no āgataviso, āgataviso ca ghoraviso ca, neva āgataviso no ghoraviso. 67 Kathañca puggalo āgataviso hoti no ghoraviso? Idhekacco puggalo abhiṇhaṁ kujjhati. So ca khvassa kodho na ciraṁ dīgharattaṁ anuseti. Evaṁ puggalo āgataviso hoti, no ghoraviso. Seyyathāpi so āsīviso āgataviso no ghoraviso, tathūpamo ayaṁ puggalo. 68 Kathañca puggalo ghoraviso hoti no āgataviso? Idhekacco puggalo naheva kho abhiṇhaṁ kujjhati. So ca khvassa kodho ciraṁ dīgharattaṁ anuseti. Evaṁ puggalo ghoraviso hoti, no āgataviso. Seyyathāpi so āsīviso ghoraviso no āgataviso, tathūpamo ayaṁ puggalo. 69 Kathañca puggalo āgataviso ca hoti ghoraviso ca? Idhekacco puggalo abhiṇhaṁ kujjhati. So ca khvassa kodho ciraṁ dīgharattaṁ anuseti. Evaṁ puggalo āgataviso ca hoti ghoraviso ca. Seyyathāpi so āsīviso āgataviso ca ghoraviso ca, tathūpamo ayaṁ puggalo. 70 Kathañca puggalo neva āgataviso hoti no ghoraviso? Idhekacco puggalo naheva kho abhiṇhaṁ kujjhati. So ca khvassa kodho na ciraṁ dīgharattaṁ anuseti. Evaṁ puggalo neva āgataviso hoti no ghoraviso. Seyyathāpi so āsīviso neva āgataviso no ghoraviso, tathūpamo ayaṁ puggalo. 71 Ime cattāro āsīvisūpamā puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. 72 Kathañca puggalo ananuvicca apariyogāhetvā avaṇṇārahassa vaṇṇaṁ bhāsitā hoti? Idhekacco puggalo duppaṭipannānaṁ micchāpaṭipannānaṁ titthiyānaṁ titthiyasāvakānaṁ vaṇṇaṁ bhāsati—“suppaṭipannā” itipi, “sammāpaṭipannā” itipīti. Evaṁ puggalo ananuvicca apariyogāhetvā avaṇṇārahassa vaṇṇaṁ bhāsitā hoti. 73 Kathañca puggalo ananuvicca apariyogāhetvā vaṇṇārahassa avaṇṇaṁ bhāsitā hoti? Idhekacco puggalo suppaṭipannānaṁ sammāpaṭipannānaṁ buddhānaṁ buddhasāvakānaṁ avaṇṇaṁ bhāsati—“duppaṭipannā” itipi, “micchāpaṭipannā” itipīti. Evaṁ puggalo ananuvicca apariyogāhetvā vaṇṇārahassa avaṇṇaṁ bhāsitā hoti. 74 Kathañca puggalo ananuvicca apariyogāhetvā appasādanīye ṭhāne pasādaṁ upadaṁsitā hoti? Idhekacco puggalo duppaṭipadāya micchāpaṭipadāya pasādaṁ janeti—“suppaṭipadā” itipi, “sammāpaṭipadā” itipīti. Evaṁ puggalo ananuvicca apariyogāhetvā appasādanīye ṭhāne pasādaṁ upadaṁsitā hoti. 75 Kathañca puggalo ananuvicca apariyogāhetvā pasādanīye ṭhāne appasādaṁ upadaṁsitā hoti? Idhekacco puggalo suppaṭipadāya sammāpaṭipadāya appasādaṁ janeti—“duppaṭipadā” itipi, “micchāpaṭipadā” itipīti. Evaṁ puggalo ananuvicca apariyogāhetvā pasādanīye ṭhāne appasādaṁ upadaṁsitā hoti. 76 Kathañca puggalo anuvicca pariyogāhetvā avaṇṇārahassa avaṇṇaṁ bhāsitā hoti? Idhekacco puggalo duppaṭipannānaṁ micchāpaṭipannānaṁ titthiyānaṁ titthiyasāvakānaṁ avaṇṇaṁ bhāsati—“duppaṭipannā” itipi, “micchāpaṭipannā” itipīti. Evaṁ puggalo anuvicca pariyogāhetvā avaṇṇārahassa avaṇṇaṁ bhāsitā hoti. 77 Kathañca puggalo anuvicca pariyogāhetvā vaṇṇārahassa vaṇṇaṁ bhāsitā hoti? Idhekacco puggalo suppaṭipannānaṁ sammāpaṭipannānaṁ buddhānaṁ buddhasāvakānaṁ vaṇṇaṁ bhāsati—“suppaṭipannā” itipi, “sammāpaṭipannā” itipīti. Evaṁ puggalo anuvicca pariyogāhetvā vaṇṇārahassa vaṇṇaṁ bhāsitā hoti. 78 Kathañca puggalo anuvicca pariyogāhetvā appasādanīye ṭhāne appasādaṁ upadaṁsitā hoti? Idhekacco puggalo duppaṭipadāya micchāpaṭipadāya appasādaṁ janeti—“duppaṭipadā” itipi, “micchāpaṭipadā” itipīti. Evaṁ puggalo anuvicca pariyogāhetvā appasādanīye ṭhāne appasādaṁ upadaṁsitā hoti. 79 Kathañca puggalo anuvicca pariyogāhetvā pasādanīye ṭhāne pasādaṁ upadaṁsitā hoti? Idhekacco puggalo suppaṭipadāya sammāpaṭipadāya pasādaṁ janeti—“suppaṭipadā” itipi, “sammāpaṭipadā” itipīti. 12 --- pp2 4:79 Evaṁ puggalo anuvicca pariyogāhetvā pasādanīye ṭhāne pasādaṁ upadaṁsitā hoti. 80 Kathañca puggalo avaṇṇārahassa avaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena, no ca kho vaṇṇārahassa vaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena? Idhekacco puggalo vaṇṇopi saṁvijjati avaṇṇopi saṁvijjati. Yo tattha avaṇṇo taṁ bhaṇati bhūtaṁ tacchaṁ kālena, yo tattha vaṇṇo taṁ na bhaṇati bhūtaṁ tacchaṁ kālena. Evaṁ puggalo avaṇṇārahassa avaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena, no ca kho vaṇṇārahassa vaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena. 81 Kathañca puggalo vaṇṇārahassa vaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena, no ca kho avaṇṇārahassa avaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena? Idhekacco puggalo vaṇṇopi saṁvijjati avaṇṇopi saṁvijjati. Yo tattha vaṇṇo taṁ bhaṇati bhūtaṁ tacchaṁ kālena, yo tattha avaṇṇo taṁ na bhaṇati bhūtaṁ tacchaṁ kālena. Evaṁ puggalo vaṇṇārahassa vaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena, no ca kho avaṇṇārahassa avaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena. 82 Kathañca puggalo avaṇṇārahassa ca avaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena, vaṇṇārahassa ca vaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena? Idhekacco puggalo vaṇṇopi saṁvijjati avaṇṇopi saṁvijjati. Yo tattha avaṇṇo taṁ bhaṇati bhūtaṁ tacchaṁ kālena, yopi tattha vaṇṇo tampi bhaṇati bhūtaṁ tacchaṁ kālena. Tatra kālaññū hoti tassa pañhassa veyyākaraṇāya. Evaṁ puggalo avaṇṇārahassa ca avaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena, vaṇṇārahassa ca vaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena. 83 Kathañca puggalo neva avaṇṇārahassa avaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena, nopi vaṇṇārahassa vaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena? Idhekacco puggalo vaṇṇopi saṁvijjati avaṇṇopi saṁvijjati. Yo tattha avaṇṇo taṁ na bhaṇati bhūtaṁ tacchaṁ kālena, yopi tattha vaṇṇo tampi na bhaṇati bhūtaṁ tacchaṁ kālena. Upekkhako viharati sato sampajāno. Evaṁ puggalo neva avaṇṇārahassa avaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena, nopi vaṇṇārahassa vaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena. 84 Katamo ca puggalo uṭṭhānaphalūpajīvī no puññaphalūpajīvī? Yassa puggalassa uṭṭhahato ghaṭato vāyamato ājīvo abhinibbattati, no puññato—ayaṁ vuccati puggalo “uṭṭhānaphalūpajīvī, no puññaphalūpajīvī”. 85 Katamo ca puggalo puññaphalūpajīvī no uṭṭhānaphalūpajīvī? Paranimmitavasavattī deve upādāya tatūpari devā puññaphalūpajīvino na uṭṭhānaphalūpajīvino. 86 Katamo ca puggalo uṭṭhānaphalūpajīvī ca puññaphalūpajīvī ca? Yassa puggalassa uṭṭhahato ghaṭato vāyamato ājīvo abhinibbattati puññato ca—ayaṁ vuccati puggalo “uṭṭhānaphalūpajīvī ca puññaphalūpajīvī ca”. 87 Katamo ca puggalo neva uṭṭhānaphalūpajīvī no puññaphalūpajīvī? Nerayikā neva uṭṭhānaphalūpajīvino no puññaphalūpajīvino. 88 Kathañca puggalo tamo hoti tamaparāyano? Idhekacco puggalo nīce kule paccājāto hoti—caṇḍālakule vā nesādakule vā venakule vā rathakārakule vā pukkusakule vā dalidde appannapānabhojane kasiravuttike, yattha kasirena ghāsacchādo labbhati. So ca hoti dubbaṇṇo duddasiko okoṭimako bahvābādho kāṇo vā kuṇī vā khañjo vā pakkhahato vā, na lābhī annassa pānassa vatthassa yānassa mālāgandhavilepanassa seyyāvasathapadīpeyyassa. So kāyena duccaritaṁ carati, vācāya duccaritaṁ carati, manasā duccaritaṁ carati. So kāyena duccaritaṁ caritvā vācāya duccaritaṁ caritvā manasā duccaritaṁ caritvā kāyassa bhedā paraṁ maraṇā apāyaṁ duggatiṁ vinipātaṁ nirayaṁ upapajjati. Evaṁ puggalo tamo hoti tamaparāyano. 89 Kathañca puggalo tamo hoti jotiparāyano? Idhekacco puggalo nīce kule paccājāto hoti—caṇḍālakule vā nesādakule vā venakule vā rathakārakule vā pukkusakule vā dalidde appannapānabhojane kasiravuttike, yattha kasirena ghāsacchādo labbhati. So ca hoti dubbaṇṇo duddasiko okoṭimako bahvābādho kāṇo vā kuṇī vā khañjo vā pakkhahato vā, na lābhī annassa pānassa vatthassa yānassa mālāgandhavilepanassa seyyāvasathapadīpeyyassa. So kāyena sucaritaṁ carati, vācāya sucaritaṁ carati, manasā sucaritaṁ carati. So kāyena sucaritaṁ caritvā vācāya sucaritaṁ caritvā 13 --- pp2 4:89 manasā sucaritaṁ caritvā kāyassa bhedā paraṁ maraṇā sugatiṁ saggaṁ lokaṁ upapajjati. Evaṁ puggalo tamo hoti jotiparāyano. 90 Kathañca puggalo joti hoti tamaparāyano? Idhekacco puggalo ucce kule paccājāto hoti—khattiyamahāsālakule vā brāhmaṇamahāsālakule vā gahapatimahāsālakule vā aḍḍhe mahaddhane mahābhoge pahūtajātarūparajate pahūtavittūpakaraṇe pahūtadhanadhaññe. So ca hoti abhirūpo dassanīyo pāsādiko paramāya vaṇṇapokkharatāya samannāgato, lābhī annassa pānassa vatthassa yānassa mālāgandhavilepanassa seyyāvasathapadīpeyyassa. So kāyena duccaritaṁ carati, vācāya duccaritaṁ carati, manasā duccaritaṁ carati. So kāyena duccaritaṁ caritvā vācāya duccaritaṁ caritvā manasā duccaritaṁ caritvā kāyassa bhedā paraṁ maraṇā apāyaṁ duggatiṁ vinipātaṁ nirayaṁ upapajjati. Evaṁ puggalo joti hoti tamaparāyano. 91 Kathañca puggalo joti hoti jotiparāyano? Idhekacco puggalo ucce kule paccājāto hoti—khattiyamahāsālakule vā brāhmaṇamahāsālakule vā gahapatimahāsālakule vā aḍḍhe mahaddhane mahābhoge pahūtajātarūparajate pahūtavittūpakaraṇe pahūtadhanadhaññe. So ca hoti abhirūpo dassanīyo pāsādiko paramāya vaṇṇapokkharatāya samannāgato, lābhī annassa pānassa vatthassa yānassa mālāgandhavilepanassa seyyāvasathapadīpeyyassa. So kāyena sucaritaṁ carati, vācāya sucaritaṁ carati, manasā sucaritaṁ carati. So kāyena sucaritaṁ caritvā vācāya sucaritaṁ caritvā manasā sucaritaṁ caritvā kāyassa bhedā paraṁ maraṇā sugatiṁ saggaṁ lokaṁ upapajjati. Evaṁ puggalo joti hoti jotiparāyano. 92 Kathañca puggalo oṇatoṇato hoti …pe… evaṁ puggalo oṇatoṇato hoti. 93 Kathañca puggalo oṇatuṇṇato hoti …pe… evaṁ puggalo oṇatuṇṇato hoti. 94 Kathañca puggalo uṇṇatoṇato hoti …pe… evaṁ puggalo uṇṇatoṇato hoti. 95 Kathañca puggalo uṇṇatuṇṇato hoti …pe… evaṁ puggalo uṇṇatuṇṇato hoti. 96 Tattha katame cattāro rukkhūpamā puggalā? Cattāro rukkhā—pheggu sāraparivāro, sāro phegguparivāro, pheggu phegguparivāro, sāro sāraparivāro. Evamevaṁ cattārome rukkhūpamā puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. Katame cattāro? Pheggu sāraparivāro, sāro phegguparivāro, pheggu phegguparivāro, sāro sāraparivāro. 97 Kathañca puggalo pheggu hoti sāraparivāro? Idhekacco puggalo dussīlo hoti pāpadhammo, parisā ca khvassa hoti sīlavatī kalyāṇadhammā. Evaṁ puggalo pheggu hoti sāraparivāro. Seyyathāpi so rukkho pheggu sāraparivāro, tathūpamo ayaṁ puggalo. 98 Kathañca puggalo sāro hoti phegguparivāro? Idhekacco puggalo sīlavā hoti kalyāṇadhammo, parisā ca khvassa hoti dussīlā pāpadhammā. Evaṁ puggalo sāro hoti phegguparivāro. Seyyathāpi so rukkho sāro phegguparivāro, tathūpamo ayaṁ puggalo. 99 Kathañca puggalo pheggu hoti phegguparivāro? Idhekacco puggalo dussīlo hoti pāpadhammo, parisāpissa hoti dussīlā pāpadhammā. Evaṁ puggalo pheggu hoti phegguparivāro. Seyyathāpi so rukkho pheggu phegguparivāro, tathūpamo ayaṁ puggalo. 100 Kathañca puggalo sāro hoti sāraparivāro? Idhekacco puggalo sīlavā hoti kalyāṇadhammo, parisāpissa hoti sīlavatī kalyāṇadhammā. Evaṁ puggalo sāro hoti sāraparivāro. Seyyathāpi so rukkho sāro sāraparivāro, tathūpamo ayaṁ puggalo. 101 Ime cattāro rukkhūpamā puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. 102 Katamo ca puggalo rūpappamāṇo rūpappasanno? Idhekacco puggalo ārohaṁ vā passitvā pariṇāhaṁ vā passitvā saṇṭhānaṁ vā passitvā pāripūriṁ vā passitvā tattha pamāṇaṁ gahetvā pasādaṁ janeti. Ayaṁ vuccati puggalo rūpappamāṇo rūpappasanno. 103 Katamo ca puggalo ghosappamāṇo ghosappasanno? Idhekacco puggalo paravaṇṇanāya parathomanāya parapasaṁsanāya paravaṇṇahārikāya tattha pamāṇaṁ gahetvā pasādaṁ janeti. Ayaṁ vuccati puggalo ghosappamāṇo ghosappasanno. 104 Katamo ca puggalo lūkhappamāṇo lūkhappasanno? Idhekacco puggalo cīvaralūkhaṁ vā passitvā pattalūkhaṁ vā passitvā senāsanalūkhaṁ vā passitvā vividhaṁ vā dukkarakārikaṁ passitvā tattha pamāṇaṁ gahetvā pasādaṁ janeti. Ayaṁ vuccati puggalo lūkhappamāṇo lūkhappasanno. 105 Katamo ca puggalo dhammappamāṇo 14 --- pp2 4:105 dhammappasanno? Idhekacco puggalo sīlaṁ vā passitvā samādhiṁ vā passitvā paññaṁ vā passitvā tattha pamāṇaṁ gahetvā pasādaṁ janeti. Ayaṁ vuccati puggalo dhammappamāṇo dhammappasanno. 106 Kathañca puggalo attahitāya paṭipanno hoti no parahitāya? Idhekacco puggalo attanā sīlasampanno hoti, no paraṁ sīlasampadāya samādapeti; attanā samādhisampanno hoti, no paraṁ samādhisampadāya samādapeti; attanā paññāsampanno hoti, no paraṁ paññāsampadāya samādapeti; attanā vimuttisampanno hoti, no paraṁ vimuttisampadāya samādapeti; attanā vimuttiñāṇadassanasampanno hoti, no paraṁ vimuttiñāṇadassanasampadāya samādapeti. Evaṁ puggalo attahitāya paṭipanno hoti no parahitāya. 107 Kathañca puggalo parahitāya paṭipanno hoti no attahitāya? Idhekacco puggalo attanā na sīlasampanno hoti, paraṁ sīlasampadāya samādapeti; attanā na samādhisampanno hoti, paraṁ samādhisampadāya samādapeti; attanā na paññāsampanno hoti, paraṁ paññāsampadāya samādapeti; attanā na vimuttisampanno hoti, paraṁ vimuttisampadāya samādapeti; attanā na vimuttiñāṇadassanasampanno hoti, paraṁ vimuttiñāṇadassanasampadāya samādapeti. Evaṁ puggalo parahitāya paṭipanno hoti no attahitāya. 108 Kathañca puggalo attahitāya ceva paṭipanno hoti parahitāya ca? Idhekacco puggalo attanā ca sīlasampanno hoti, parañca sīlasampadāya samādapeti; attanā ca samādhisampanno hoti, parañca samādhisampadāya samādapeti; attanā ca paññāsampanno hoti, parañca paññāsampadāya samādapeti; attanā ca vimuttisampanno hoti, parañca vimuttisampadāya samādapeti; attanā ca vimuttiñāṇadassanasampanno hoti, parañca vimuttiñāṇadassanasampadāya samādapeti. Evaṁ puggalo attahitāya ceva paṭipanno hoti parahitāya ca. 109 Kathañca puggalo neva attahitāya paṭipanno hoti no parahitāya? Idhekacco puggalo attanā na sīlasampanno hoti, no paraṁ sīlasampadāya samādapeti; attanā na samādhisampanno hoti, no paraṁ samādhisampadāya samādapeti; attanā na paññāsampanno hoti, no paraṁ paññāsampadāya samādapeti; attanā na vimuttisampanno hoti, no paraṁ vimuttisampadāya samādapeti; attanā na vimuttiñāṇadassanasampanno hoti, no paraṁ vimuttiñāṇadassanasampadāya samādapeti. Evaṁ puggalo neva attahitāya paṭipanno hoti no parahitāya. 110 Kathañca puggalo attantapo hoti attaparitāpanānuyogamanuyutto? Idhekacco puggalo acelako hoti muttācāro hatthāpalekhano, naehibhaddantiko natiṭṭhabhaddantiko nābhihaṭaṁ na uddissakataṁ na nimantanaṁ sādiyati, so na kumbhimukhā paṭiggaṇhāti na kaḷopimukhā paṭiggaṇhāti, na eḷakamantaraṁ na daṇḍamantaraṁ na musalamantaraṁ na dvinnaṁ bhuñjamānānaṁ na gabbhiniyā na pāyamānāya na purisantaragatāya, na saṅkittīsu na yattha sā upaṭṭhito hoti na yattha makkhikā saṇḍasaṇḍacārinī, na macchaṁ na maṁsaṁ na suraṁ na merayaṁ na thusodakaṁ pivati. So ekāgāriko vā hoti ekālopiko, dvāgāriko vā hoti dvālopiko …pe… sattāgāriko vā hoti sattālopiko; ekissāpi dattiyā yāpeti, dvīhipi dattīhi yāpeti …pe… sattahipi dattīhi yāpeti; ekāhikampi āhāraṁ āhāreti, dvīhikampi āhāraṁ āhāreti …pe… sattāhikampi āhāraṁ āhāreti. Iti evarūpaṁ aḍḍhamāsikampi pariyāyabhattabhojanānuyogamanuyutto viharati. So sākabhakkho vā hoti sāmākabhakkho vā hoti nīvārabhakkho vā hoti daddulabhakkho vā hoti haṭabhakkho vā hoti kaṇabhakkho vā hoti ācāmabhakkho vā hoti piññākabhakkho vā hoti tiṇabhakkho vā hoti gomayabhakkho vā hoti, vanamūlaphalāhāro yāpeti pavattaphalabhojī. So sāṇānipi dhāreti masāṇānipi dhāreti chavadussānipi dhāreti paṁsukūlānipi dhāreti tirīṭānipi dhāreti ajinampi dhāreti ajinakkhipampi dhāreti kusacīrampi dhāreti vākacīrampi dhāreti phalakacīrampi dhāreti kesakambalampi dhāreti vāḷakambalampi dhāreti ulūkapakkhampi dhāreti, kesamassulocakopi hoti kesamassulocanānuyogamanuyutto, ubbhaṭṭhakopi hoti āsanapaṭikkhitto, ukkuṭikopi hoti ukkuṭikappadhānamanuyutto, kaṇṭakāpassayikopi hoti kaṇṭakāpassaye seyyaṁ kappeti, sāyatatiyakampi 15 --- pp2 4:110 udakorohanānuyogamanuyutto viharati. Iti evarūpaṁ anekavihitaṁ kāyassa ātāpanaparitāpanānuyogamanuyutto viharati. Evaṁ puggalo attantapo hoti attaparitāpanānuyogamanuyutto. 111 Kathañca puggalo parantapo hoti paraparitāpanānuyogamanuyutto? Idhekacco puggalo orabbhiko hoti sūkariko sākuṇiko māgaviko luddo macchaghātako coro coraghātako goghātako bandhanāgāriko, ye vā panaññepi keci kurūrakammantā. Evaṁ puggalo parantapo hoti paraparitāpanānuyogamanuyutto. 112 Kathañca puggalo attantapo ca hoti attaparitāpanānuyogamanuyutto, parantapo ca paraparitāpanānuyogamanuyutto? Idhekacco puggalo rājā vā hoti khattiyo muddhāvasitto brāhmaṇo vā mahāsālo. So puratthimena nagarassa navaṁ sandhāgāraṁ kārāpetvā kesamassuṁ ohāretvā kharājinaṁ nivāsetvā sappitelena kāyaṁ abbhañjitvā migavisāṇena piṭṭhiṁ kaṇḍuvamāno sandhāgāraṁ pavisati saddhiṁ mahesiyā brāhmaṇena ca purohitena. So tattha anantarahitāya bhūmiyā haritupalittāya seyyaṁ kappeti. Ekissā gāviyā sarūpavacchāya yaṁ ekasmiṁ thane khīraṁ hoti tena rājā yāpeti, yaṁ dutiyasmiṁ thane khīraṁ hoti tena mahesī yāpeti, yaṁ tatiyasmiṁ thane khīraṁ hoti tena brāhmaṇo purohito yāpeti, yaṁ catutthasmiṁ thane khīraṁ hoti tena aggiṁ juhati, avasesena vacchako yāpeti. So evamāha—“ettakā usabhā haññantu yaññatthāya, ettakā vacchatarā haññantu yaññatthāya, ettakā vacchatariyo haññantu yaññatthāya, ettakā ajā haññantu yaññatthāya, ettakā urabbhā haññantu yaññatthāya, ettakā assā haññantu yaññatthāya ettakā rukkhā chijjantu yūpatthāya, ettakā dabbhā lūyantu barihisatthāyā”ti. Yepissa te honti dāsāti vā pessāti vā kammakarāti vā, tepi daṇḍatajjitā bhayatajjitā assumukhā rudamānā parikammāni karonti. Evaṁ puggalo attantapo ca hoti attaparitāpanānuyogamanuyutto, parantapo ca paraparitāpanānuyogamanuyutto. 113 Kathañca puggalo neva attantapo ca hoti na attaparitāpanānuyogamanuyutto, na parantapo na paraparitāpanānuyogamanuyutto? So anattantapo aparantapo diṭṭheva dhamme nicchāto nibbuto sītībhūto sukhappaṭisaṁvedī brahmabhūtena attanā viharati. 114 Idha tathāgato loke uppajjati arahaṁ sammāsambuddho vijjācaraṇasampanno sugato lokavidū anuttaro purisadammasārathi satthā devamanussānaṁ buddho bhagavā. So imaṁ lokaṁ sadevakaṁ samārakaṁ sabrahmakaṁ sassamaṇabrāhmaṇiṁ pajaṁ sadevamanussaṁ sayaṁ abhiññā sacchikatvā pavedeti. So dhammaṁ deseti ādikalyāṇaṁ majjhekalyāṇaṁ pariyosānakalyāṇaṁ sātthaṁ sabyañjanaṁ, kevalaparipuṇṇaṁ parisuddhaṁ brahmacariyaṁ pakāseti. Taṁ dhammaṁ suṇāti gahapati vā gahapatiputto vā aññatarasmiṁ vā kule paccājāto. So taṁ dhammaṁ sutvā tathāgate saddhaṁ paṭilabhati. So tena saddhāpaṭilābhena samannāgato iti paṭisañcikkhati—“sambādho gharāvāso rajāpatho, abbhokāso pabbajjā. Nayidaṁ sukaraṁ agāraṁ ajjhāvasatā ekantaparipuṇṇaṁ ekantaparisuddhaṁ saṅkhalikhitaṁ brahmacariyaṁ carituṁ. Yannūnāhaṁ kesamassuṁ ohāretvā kāsāyāni vatthāni acchādetvā agārasmā anagāriyaṁ pabbajeyyan”ti. So aparena samayena appaṁ vā bhogakkhandhaṁ pahāya mahantaṁ vā bhogakkhandhaṁ pahāya appaṁ vā ñātiparivaṭṭaṁ pahāya mahantaṁ vā ñātiparivaṭṭaṁ pahāya kesamassuṁ ohāretvā kāsāyāni vatthāni acchādetvā agārasmā anagāriyaṁ pabbajati. 115 So evaṁ pabbajito samāno bhikkhūnaṁ sikkhāsājīvasamāpanno pāṇātipātaṁ pahāya pāṇātipātā paṭivirato hoti nihitadaṇḍo nihitasattho lajjī dayāpanno sabbapāṇabhūtahitānukampī viharati. 116 Adinnādānaṁ pahāya adinnādānā paṭivirato hoti dinnādāyī dinnapāṭikaṅkhī, athenena sucibhūtena attanā viharati. 117 Abrahmacariyaṁ pahāya brahmacārī hoti ārācārī paṭivirato methunā gāmadhammā. 118 Musāvādaṁ pahāya musāvādā paṭivirato hoti saccavādī saccasandho theto paccayiko avisaṁvādako lokassa. 119 Pisuṇaṁ vācaṁ pahāya pisuṇāya vācāya paṭivirato hoti, ito sutvā na amutra akkhātā imesaṁ bhedāya, amutra vā sutvā na imesaṁ akkhātā amūsaṁ bhedāya. Iti bhinnānaṁ vā sandhātā sahitānaṁ vā anuppadātā samaggārāmo samaggarato samagganandī samaggakaraṇiṁ 16 --- pp2 4:119 vācaṁ bhāsitā hoti. 120 Pharusaṁ vācaṁ pahāya pharusāya vācāya paṭivirato hoti. Yā sā vācā nelā kaṇṇasukhā pemanīyā hadayaṅgamā porī bahujanakantā bahujanamanāpā tathārūpiṁ vācaṁ bhāsitā hoti. 121 Samphappalāpaṁ pahāya samphappalāpā paṭivirato hoti, kālavādī bhūtavādī atthavādī dhammavādī vinayavādī nidhānavatiṁ vācaṁ bhāsitā kālena sāpadesaṁ pariyantavatiṁ atthasaṁhitaṁ. 122 So bījagāmabhūtagāmasamārambhā paṭivirato hoti, ekabhattiko hoti rattūparato virato vikālabhojanā, naccagītavāditavisūkadassanā paṭivirato hoti, mālāgandhavilepanadhāraṇamaṇḍanavibhūsanaṭṭhānā paṭivirato hoti, uccāsayanamahāsayanā paṭivirato hoti, jātarūparajatapaṭiggahaṇā paṭivirato hoti. 123 Āmakadhaññapaṭiggahaṇā paṭivirato hoti, āmakamaṁsapaṭiggahaṇā paṭivirato hoti, itthikumārikāpaṭiggahaṇā paṭivirato hoti, dāsidāsapaṭiggahaṇā paṭivirato hoti, ajeḷakapaṭiggahaṇā paṭivirato hoti, kukkuṭasūkarapaṭiggahaṇā paṭivirato hoti, hatthigavāssavaḷavapaṭiggahaṇā paṭivirato hoti, khettavatthupaṭiggahaṇā paṭivirato hoti, dūteyyapahiṇagamanānuyogā paṭivirato hoti, kayavikkayā paṭivirato hoti, tulākūṭakaṁsakūṭamānakūṭā paṭivirato hoti, ukkoṭanavañcananikatisāciyogā paṭivirato hoti, chedanavadhabandhanaviparāmosaālopasahasākārā paṭivirato hoti. 124 So santuṭṭho hoti kāyaparihārikena cīvarena kucchiparihārikena piṇḍapātena. So yena yeneva pakkamati samādāyeva pakkamati, seyyathāpi nāma pakkhī sakuṇo yena yeneva ḍeti sapattabhārova ḍeti. Evamevaṁ bhikkhu santuṭṭho hoti kāyaparihārikena cīvarena kucchiparihārikena piṇḍapātena. So yena yeneva pakkamati samādāyeva pakkamati. So iminā ariyena sīlakkhandhena samannāgato ajjhattaṁ anavajjasukhaṁ paṭisaṁvedeti. 125 So cakkhunā rūpaṁ disvā na nimittaggāhī hoti nānubyañjanaggāhī. Yatvādhikaraṇamenaṁ cakkhundriyaṁ asaṁvutaṁ viharantaṁ abhijjhādomanassā pāpakā akusalā dhammā anvāssaveyyuṁ, tassa saṁvarāya paṭipajjati, rakkhati cakkhundriyaṁ, cakkhundriye saṁvaraṁ āpajjati; sotena saddaṁ sutvā …pe… ghānena gandhaṁ ghāyitvā …pe… jivhāya rasaṁ sāyitvā …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusitvā …pe… manasā dhammaṁ viññāya na nimittaggāhī hoti nānubyañjanaggāhī. Yatvādhikaraṇamenaṁ manindriyaṁ asaṁvutaṁ viharantaṁ abhijjhādomanassā pāpakā akusalā dhammā anvāssaveyyuṁ, tassa saṁvarāya paṭipajjati, rakkhati manindriyaṁ, manindriye saṁvaraṁ āpajjati. So iminā ariyena indriyasaṁvarena samannāgato ajjhattaṁ abyāsekasukhaṁ paṭisaṁvedeti. 126 So abhikkante paṭikkante sampajānakārī hoti, ālokite vilokite sampajānakārī hoti, samiñjite pasārite sampajānakārī hoti, saṅghāṭipattacīvaradhāraṇe sampajānakārī hoti, asite pīte khāyite sāyite sampajānakārī hoti, uccārapassāvakamme sampajānakārī hoti, gate ṭhite nisinne sutte jāgarite bhāsite tuṇhībhāve sampajānakārī hoti. 127 So iminā ca ariyena sīlakkhandhena samannāgato iminā ca ariyena indriyasaṁvarena samannāgato iminā ca ariyena satisampajaññena samannāgato imāya ca ariyāya santuṭṭhiyā samannāgato vivittaṁ senāsanaṁ bhajati araññaṁ rukkhamūlaṁ pabbataṁ kandaraṁ giriguhaṁ susānaṁ vanapatthaṁ abbhokāsaṁ palālapuñjaṁ. So pacchābhattaṁ piṇḍapātapaṭikkanto nisīdati pallaṅkaṁ ābhujitvā ujuṁ kāyaṁ paṇidhāya parimukhaṁ satiṁ upaṭṭhapetvā. So abhijjhaṁ loke pahāya vigatābhijjhena cetasā viharati, abhijjhāya cittaṁ parisodheti; byāpādapadosaṁ pahāya abyāpannacitto viharati sabbapāṇabhūtahitānukampī, byāpādapadosā cittaṁ parisodheti; thinamiddhaṁ pahāya vigatathinamiddho viharati ālokasaññī sato sampajāno, thinamiddhā cittaṁ parisodheti; uddhaccakukkuccaṁ pahāya anuddhato viharati ajjhattaṁ vūpasantacitto, uddhaccakukkuccā cittaṁ parisodheti; vicikicchaṁ pahāya tiṇṇavicikiccho viharati akathaṅkathī kusalesu dhammesu, vicikicchāya cittaṁ parisodheti. 128 So ime pañca nīvaraṇe pahāya cetaso upakkilese paññāya dubbalīkaraṇe vivicceva kāmehi vivicca akusalehi dhammehi savitakkaṁ 17 --- pp2 4:128 savicāraṁ vivekajaṁ pītisukhaṁ paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati; vitakkavicārānaṁ vūpasamā ajjhattaṁ sampasādanaṁ cetaso ekodibhāvaṁ avitakkaṁ avicāraṁ samādhijaṁ pītisukhaṁ dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati; pītiyā ca virāgā upekkhako ca viharati sato ca sampajāno sukhañca kāyena paṭisaṁvedeti, yaṁ taṁ ariyā ācikkhanti—“upekkhako satimā sukhavihārī”ti tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati; sukhassa ca pahānā dukkhassa ca pahānā pubbeva somanassadomanassānaṁ atthaṅgamā adukkhamasukhaṁ upekkhāsatipārisuddhiṁ catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati. 129 So evaṁ samāhite citte parisuddhe pariyodāte anaṅgaṇe vigatūpakkilese mudubhūte kammaniye ṭhite āneñjappatte pubbenivāsānussatiñāṇāya cittaṁ abhininnāmeti. So anekavihitaṁ pubbenivāsaṁ anussarati, seyyathidaṁ—ekampi jātiṁ dvepi jātiyo tissopi jātiyo catassopi jātiyo pañcapi jātiyo dasapi jātiyo vīsampi jātiyo tiṁsampi jātiyo cattālīsampi jātiyo paññāsampi jātiyo jātisatampi jātisahassampi jātisatasahassampi anekepi saṁvaṭṭakappe anekepi vivaṭṭakappe anekepi saṁvaṭṭavivaṭṭakappe—“amutrāsiṁ evaṁnāmo evaṅgotto evaṁvaṇṇo evamāhāro evaṁsukhadukkhapaṭisaṁvedī evamāyupariyanto, so tato cuto amutra udapādiṁ; tatrāpāsiṁ evaṁnāmo evaṅgotto evaṁvaṇṇo evamāhāro evaṁsukhadukkhapaṭisaṁvedī evamāyupariyanto, so tato cuto idhūpapanno”ti. Iti sākāraṁ sauddesaṁ anekavihitaṁ pubbenivāsaṁ anussarati. 130 So evaṁ samāhite citte parisuddhe pariyodāte anaṅgaṇe vigatūpakkilese mudubhūte kammaniye ṭhite āneñjappatte sattānaṁ cutūpapātañāṇāya cittaṁ abhininnāmeti. So dibbena cakkhunā visuddhena atikkantamānusakena satte passati cavamāne upapajjamāne hīne paṇīte suvaṇṇe dubbaṇṇe, sugate duggate yathākammūpage satte pajānāti—“ime vata bhonto sattā kāyaduccaritena samannāgatā, vacīduccaritena samannāgatā, manoduccaritena samannāgatā, ariyānaṁ upavādakā, micchādiṭṭhikā micchādiṭṭhikammasamādānā. Te kāyassa bhedā paraṁ maraṇā apāyaṁ duggatiṁ vinipātaṁ nirayaṁ upapannā. Ime vā pana bhonto sattā kāyasucaritena samannāgatā vacīsucaritena samannāgatā manosucaritena samannāgatā ariyānaṁ anupavādakā sammādiṭṭhikā sammādiṭṭhikammasamādānā. Te kāyassa bhedā paraṁ maraṇā sugatiṁ saggaṁ lokaṁ upapannā”ti. So iti dibbena cakkhunā visuddhena atikkantamānusakena satte passati cavamāne upapajjamāne hīne paṇīte suvaṇṇe dubbaṇṇe, sugate duggate yathākammūpage satte pajānāti. 131 So evaṁ samāhite citte parisuddhe pariyodāte anaṅgaṇe vigatūpakkilese mudubhūte kammaniye ṭhite āneñjappatte āsavānaṁ khayañāṇāya cittaṁ abhininnāmeti. So “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhasamudayo”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodho”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ime āsavā”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ āsavasamudayo”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ āsavanirodho”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ āsavanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ pajānāti. Tassa evaṁ jānato evaṁ passato kāmāsavāpi cittaṁ vimuccati, bhavāsavāpi cittaṁ vimuccati, avijjāsavāpi cittaṁ vimuccati. Vimuttasmiṁ vimuttamiti ñāṇaṁ hoti. “Khīṇā jāti, vusitaṁ brahmacariyaṁ, kataṁ karaṇīyaṁ, nāparaṁ itthattāyā”ti pajānāti. Evaṁ puggalo neva attantapo ca hoti na attaparitāpanānuyogamanuyutto, na parantapo na paraparitāpanānuyogamanuyutto. So anattantapo aparantapo diṭṭheva dhamme nicchāto nibbuto sītībhūto sukhappaṭisaṁvedī brahmabhūtena attanā viharati. 132 Katamo ca puggalo sarāgo? Yassa puggalassa rāgo appahīno, ayaṁ vuccati puggalo “sarāgo”. 133 Katamo ca puggalo sadoso? Yassa puggalassa doso appahīno, ayaṁ vuccati puggalo “sadoso”. 134 Katamo ca puggalo samoho? Yassa puggalassa moho appahīno, ayaṁ vuccati puggalo “samoho”. 135 Katamo ca puggalo samāno? Yassa puggalassa māno appahīno, ayaṁ vuccati puggalo “samāno”. 136 Kathañca puggalo lābhī hoti ajjhattaṁ cetosamathassa, na lābhī adhipaññādhammavipassanāya? Idhekacco puggalo lābhī hoti rūpasahagatānaṁ vā 18 --- pp2 4:136 arūpasahagatānaṁ vā samāpattīnaṁ, na lābhī lokuttaramaggassa vā phalassa vā. Evaṁ puggalo lābhī hoti ajjhattaṁ cetosamathassa, na lābhī adhipaññādhammavipassanāya. 137 Kathañca puggalo lābhī hoti adhipaññādhammavipassanāya, na lābhī ajjhattaṁ cetosamathassa? Idhekacco puggalo lābhī hoti lokuttaramaggassa vā phalassa vā, na lābhī rūpasahagatānaṁ vā arūpasahagatānaṁ vā samāpattīnaṁ. Evaṁ puggalo lābhī hoti adhipaññādhammavipassanāya, na lābhī ajjhattaṁ cetosamathassa. 138 Kathañca puggalo lābhī ceva hoti ajjhattaṁ cetosamathassa, lābhī ca adhipaññādhammavipassanāya? Idhekacco puggalo lābhī hoti rūpasahagatānaṁ vā arūpasahagatānaṁ vā samāpattīnaṁ, lābhī lokuttaramaggassa vā phalassa vā. Evaṁ puggalo lābhī ceva hoti ajjhattaṁ cetosamathassa, lābhī ca adhipaññādhammavipassanāya. 139 Kathañca puggalo neva lābhī hoti ajjhattaṁ cetosamathassa, na lābhī adhipaññādhammavipassanāya? Idhekacco puggalo neva lābhī hoti rūpasahagatānaṁ vā arūpasahagatānaṁ vā samāpattīnaṁ, na lābhī lokuttaramaggassa vā phalassa vā. Evaṁ puggalo neva lābhī hoti ajjhattaṁ cetosamathassa, na lābhī adhipaññādhammavipassanāya. 140 Katamo ca puggalo anusotagāmī? Idhekacco puggalo kāme ca paṭisevati pāpañca kammaṁ karoti. Ayaṁ vuccati puggalo “anusotagāmī”. 141 Katamo ca puggalo paṭisotagāmī? Idhekacco puggalo kāme ca na paṭisevati pāpañca kammaṁ na karoti. So sahāpi dukkhena sahāpi domanassena assumukhenapi rudamāno paripuṇṇaṁ parisuddhaṁ brahmacariyaṁ carati. Ayaṁ vuccati puggalo “paṭisotagāmī”. 142 Katamo ca puggalo ṭhitatto? Idhekacco puggalo pañcannaṁ orambhāgiyānaṁ saṁyojanānaṁ parikkhayā opapātiko hoti tattha parinibbāyī anāvattidhammo tasmā lokā. Ayaṁ vuccati puggalo “ṭhitatto”. 143 Katamo ca puggalo tiṇṇo pāraṅgato thale tiṭṭhati brāhmaṇo? Idhekacco puggalo āsavānaṁ khayā anāsavaṁ cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ diṭṭheva dhamme sayaṁ abhiññā sacchikatvā upasampajja viharati. Ayaṁ vuccati puggalo tiṇṇo pāraṅgato thale tiṭṭhati brāhmaṇo. 144 Kathañca puggalo appassuto hoti sutena anupapanno? Idhekaccassa puggalassa appakaṁ sutaṁ hoti suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthaṁ udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ. So tassa appakassa sutassa na atthamaññāya dhammamaññāya dhammānudhammappaṭipanno hoti. Evaṁ puggalo appassuto hoti sutena anupapanno. 145 Kathañca puggalo appassuto hoti sutena upapanno? Idhekaccassa puggalassa appakaṁ sutaṁ hoti suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthaṁ udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ. So tassa appakassa sutassa atthamaññāya dhammamaññāya dhammānudhammappaṭipanno hoti. Evaṁ puggalo appassuto hoti sutena upapanno. 146 Kathañca puggalo bahussuto hoti sutena anupapanno? Idhekaccassa puggalassa bahukaṁ sutaṁ hoti suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthaṁ udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ. So tassa bahukassa sutassa na atthamaññāya dhammamaññāya dhammānudhammappaṭipanno hoti. Evaṁ puggalo bahussuto hoti sutena anupapanno. 147 Kathañca puggalo bahussuto hoti sutena upapanno? Idhekaccassa puggalassa bahukaṁ sutaṁ hoti suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthaṁ udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ. So tassa bahukassa sutassa atthamaññāya dhammamaññāya dhammānudhammappaṭipanno hoti. Evaṁ puggalo bahussuto hoti sutena upapanno. 148 Katamo ca puggalo samaṇamacalo? Idhekacco puggalo tiṇṇaṁ saṁyojanānaṁ parikkhayā sotāpanno hoti avinipātadhammo niyato sambodhiparāyano. Ayaṁ vuccati puggalo “samaṇamacalo”. 149 Katamo ca puggalo samaṇapadumo? Idhekacco puggalo tiṇṇaṁ saṁyojanānaṁ parikkhayā rāgadosamohānaṁ tanuttā sakadāgāmī hoti, sakideva imaṁ lokaṁ āgantvā dukkhassantaṁ karoti. Ayaṁ vuccati puggalo “samaṇapadumo”. 150 Katamo ca puggalo samaṇapuṇḍarīko? Idhekacco puggalo pañcannaṁ orambhāgiyānaṁ saṁyojanānaṁ parikkhayā opapātiko hoti tattha parinibbāyī anāvattidhammo tasmā lokā. Ayaṁ vuccati puggalo “samaṇapuṇḍarīko”. 151 Katamo ca puggalo samaṇesu samaṇasukhumālo? Idhekacco 19 --- pp2 4:151 puggalo āsavānaṁ khayā anāsavaṁ cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ diṭṭheva dhamme sayaṁ abhiññā sacchikatvā upasampajja viharati. Ayaṁ vuccati puggalo “samaṇesu samaṇasukhumālo”ti. 152 Catukkaniddeso. 0 Puggalapaññatti Niddesa 3. Tikapuggalapaññatti |3| Katamo ca puggalo nirāso? Idhekacco puggalo dussīlo hoti pāpadhammo asuci saṅkassarasamācāro paṭicchannakammanto assamaṇo samaṇapaṭiñño abrahmacārī brahmacāripaṭiñño antopūti avassuto kasambujāto. So suṇāti—“itthannāmo kira bhikkhu āsavānaṁ khayā anāsavaṁ cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ diṭṭheva dhamme sayaṁ abhiññā sacchikatvā upasampajja viharatī”ti. Tassa na evaṁ hoti—“kudāssu nāmāhampi āsavānaṁ khayā anāsavaṁ cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ diṭṭheva dhamme sayaṁ abhiññā sacchikatvā upasampajja viharissāmī”ti. Ayaṁ vuccati puggalo “nirāso”. 2 Katamo ca puggalo āsaṁso? Idhekacco puggalo sīlavā hoti kalyāṇadhammo. So suṇāti—“itthannāmo kira bhikkhu āsavānaṁ khayā anāsavaṁ cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ diṭṭheva dhamme sayaṁ abhiññā sacchikatvā upasampajja viharatī”ti. Tassa evaṁ hoti—“kudāssu nāmāhampi āsavānaṁ khayā anāsavaṁ cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ diṭṭheva dhamme sayaṁ abhiññā sacchikatvā upasampajja viharissāmī”ti. Ayaṁ vuccati puggalo “āsaṁso”. 3 Katamo ca puggalo vigatāso? Idhekacco puggalo āsavānaṁ khayā anāsavaṁ cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ diṭṭheva dhamme sayaṁ abhiññā sacchikatvā upasampajja viharati. So suṇāti—“itthannāmo kira bhikkhu āsavānaṁ khayā anāsavaṁ cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ diṭṭheva dhamme sayaṁ abhiññā sacchikatvā upasampajja viharatī”ti. Tassa na evaṁ hoti—“kudāssu nāmāhampi āsavānaṁ khayā anāsavaṁ cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ diṭṭheva dhamme sayaṁ abhiññā sacchikatvā upasampajja viharissāmī”ti. Taṁ kissa hetu? Yā hissa pubbe avimuttassa vimuttāsā, sā paṭippassaddhā. Ayaṁ vuccati puggalo “vigatāso”. 4 Tattha katame tayo gilānūpamā puggalā? Tayo gilānā—idhekacco gilāno labhanto vā sappāyāni bhojanāni alabhanto vā sappāyāni bhojanāni, labhanto vā sappāyāni bhesajjāni alabhanto vā sappāyāni bhesajjāni, labhanto vā patirūpaṁ upaṭṭhākaṁ alabhanto vā patirūpaṁ upaṭṭhākaṁ, neva vuṭṭhāti tamhā ābādhā. 5 Idha panekacco gilāno labhanto vā sappāyāni bhojanāni alabhanto vā sappāyāni bhojanāni, labhanto vā sappāyāni bhesajjāni alabhanto vā sappāyāni bhesajjāni, labhanto vā patirūpaṁ upaṭṭhākaṁ alabhanto vā patirūpaṁ upaṭṭhākaṁ, vuṭṭhāti tamhā ābādhā. 6 Idha panekacco gilāno labhanto sappāyāni bhojanāni no alabhanto, labhanto sappāyāni bhesajjāni no alabhanto, labhanto patirūpaṁ upaṭṭhākaṁ no alabhanto, vuṭṭhāti tamhā ābādhā. 7 Tatra yvāyaṁ gilāno labhanto sappāyāni bhojanāni no alabhanto, labhanto sappāyāni bhesajjāni no alabhanto, labhanto patirūpaṁ upaṭṭhākaṁ no alabhanto, vuṭṭhāti tamhā ābādhā, imaṁ gilānaṁ paṭicca bhagavatā gilānabhattaṁ anuññātaṁ gilānabhesajjaṁ anuññātaṁ gilānupaṭṭhāko anuññāto. Imañca pana gilānaṁ paṭicca aññepi gilānā upaṭṭhātabbā. 8 Evamevaṁ tayo gilānūpamā puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. Katame tayo? Idhekacco puggalo labhanto vā tathāgataṁ dassanāya alabhanto vā tathāgataṁ dassanāya, labhanto vā tathāgatappaveditaṁ dhammavinayaṁ savaṇāya alabhanto vā tathāgatappaveditaṁ dhammavinayaṁ savaṇāya, neva okkamati niyāmaṁ kusalesu dhammesu sammattaṁ. 9 Idha panekacco puggalo labhanto vā tathāgataṁ dassanāya alabhanto vā tathāgataṁ dassanāya, labhanto vā tathāgatappaveditaṁ dhammavinayaṁ savaṇāya alabhanto vā tathāgatappaveditaṁ dhammavinayaṁ savaṇāya, okkamati niyāmaṁ kusalesu dhammesu sammattaṁ. 10 Idha panekacco puggalo labhanto tathāgataṁ dassanāya no alabhanto, labhanto tathāgatappaveditaṁ dhammavinayaṁ savaṇāya no alabhanto, okkamati niyāmaṁ kusalesu dhammesu sammattaṁ. 11 Tatra yvāyaṁ puggalo labhanto tathāgataṁ dassanāya no alabhanto, labhanto tathāgatappaveditaṁ dhammavinayaṁ savaṇāya no alabhanto, okkamati niyāmaṁ kusalesu dhammesu sammattaṁ, imaṁ puggalaṁ paṭicca bhagavatā dhammadesanā anuññātā, imañca puggalaṁ paṭicca aññesampi dhammo 20 --- pp2 3:11 desetabbo. Ime tayo gilānūpamā puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. 12 Katamo ca puggalo kāyasakkhī? Idhekacco puggalo aṭṭha vimokkhe kāyena phusitvā viharati, paññāya cassa disvā ekacce āsavā parikkhīṇā honti—ayaṁ vuccati puggalo “kāyasakkhī”. 13 Katamo ca puggalo diṭṭhippatto? Idhekacco puggalo “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhasamudayo”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodho”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ pajānāti, tathāgatappaveditā cassa dhammā paññāya vodiṭṭhā honti vocaritā, paññāya cassa disvā ekacce āsavā parikkhīṇā honti—ayaṁ vuccati puggalo “diṭṭhippatto”. 14 Katamo ca puggalo saddhāvimutto? Idhekacco puggalo “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ pajānāti …pe… tathāgatappaveditā cassa dhammā paññāya vodiṭṭhā honti vocaritā, paññāya cassa disvā ekacce āsavā parikkhīṇā honti, no ca kho yathādiṭṭhippattassa—ayaṁ vuccati puggalo “saddhāvimutto”. 15 Katamo ca puggalo gūthabhāṇī? Idhekacco puggalo musāvādī hoti sabhaggato vā parisaggato vā ñātimajjhagato vā pūgamajjhagato vā rājakulamajjhagato vā abhinīto sakkhipuṭṭho—“ehambho, purisa, yaṁ jānāsi taṁ vadehī”ti, so ajānaṁ vā āha—“jānāmī”ti, jānaṁ vā āha—“na jānāmī”ti, apassaṁ vā āha—“passāmī”ti, passaṁ vā āha—“na passāmī”ti. Iti attahetu vā parahetu vā āmisakiñcikkhahetu vā sampajānamusā bhāsitā hoti—ayaṁ vuccati puggalo “gūthabhāṇī”. 16 Katamo ca puggalo pupphabhāṇī? Idhekacco puggalo musāvādaṁ pahāya musāvādā paṭivirato hoti sabhaggato vā parisaggato vā ñātimajjhagato vā pūgamajjhagato vā rājakulamajjhagato vā abhinīto sakkhipuṭṭho—“ehambho, purisa, yaṁ jānāsi taṁ vadehī”ti, so ajānaṁ vā āha—“na jānāmī”ti, jānaṁ vā āha—“jānāmī”ti, apassaṁ vā āha—“na passāmī”ti, passaṁ vā āha—“passāmī”ti. Iti attahetu vā parahetu vā āmisakiñcikkhahetu vā na sampajānamusā bhāsitā hoti—ayaṁ vuccati puggalo “pupphabhāṇī”. 17 Katamo ca puggalo madhubhāṇī? Idhekacco puggalo yā sā vācā nelā kaṇṇasukhā pemanīyā hadayaṅgamā porī bahujanakantā bahujanamanāpā, tathārūpiṁ vācaṁ bhāsitā hoti—ayaṁ vuccati puggalo “madhubhāṇī”. 18 Katamo ca puggalo arukūpamacitto? Idhekacco puggalo kodhano hoti upāyāsabahulo, appampi vutto samāno abhisajjati kuppati byāpajjati patitthīyati, kopañca dosañca appaccayañca pātukaroti. Seyyathāpi nāma duṭṭhāruko kaṭṭhena vā kaṭhalāya vā ghaṭṭito bhiyyoso mattāya āsavaṁ deti; evamevaṁ idhekacco puggalo kodhano hoti upāyāsabahulo, appampi vutto samāno abhisajjati kuppati byāpajjati patitthīyati, kopañca dosañca appaccayañca pātukaroti—ayaṁ vuccati puggalo “arukūpamacitto”. 19 Katamo ca puggalo vijjūpamacitto? Idhekacco puggalo “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhasamudayo”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodho”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ pajānāti. Seyyathāpi nāma cakkhumā puriso rattandhakāratimisāya vijjantarikāya rūpāni passeyya; evamevaṁ idhekacco puggalo “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhasamudayo”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodho”ti yathābhūtaṁ pajānāti, “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ pajānāti—ayaṁ vuccati puggalo “vijjūpamacitto”. 20 Katamo ca puggalo vajirūpamacitto? Idhekacco puggalo āsavānaṁ khayā anāsavaṁ cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ diṭṭheva dhamme sayaṁ abhiññā sacchikatvā upasampajja viharati. Seyyathāpi nāma vajirassa natthi kiñci abhejjaṁ maṇi vā pāsāṇo vā; evamevaṁ idhekacco puggalo āsavānaṁ khayā anāsavaṁ cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ diṭṭheva dhamme sayaṁ abhiññā sacchikatvā upasampajja viharati—ayaṁ vuccati puggalo “vajirūpamacitto”. 21 Katamo ca puggalo andho? Idhekaccassa puggalassa tathārūpaṁ cakkhu na hoti yathārūpena cakkhunā anadhigataṁ vā bhogaṁ adhigaccheyya, adhigataṁ vā bhogaṁ phātiṁ kareyya; tathārūpampissa cakkhu na hoti yathārūpena cakkhunā kusalākusale dhamme jāneyya, sāvajjānavajje dhamme jāneyya, hīnappaṇīte dhamme jāneyya, kaṇhasukkasappaṭibhāge dhamme 21 --- pp2 3:21 jāneyya—ayaṁ vuccati puggalo “andho”. 22 Katamo ca puggalo ekacakkhu? Idhekaccassa puggalassa tathārūpaṁ cakkhu hoti, yathārūpena cakkhunā anadhigataṁ vā bhogaṁ adhigaccheyya, adhigataṁ vā bhogaṁ phātiṁ kareyya; tathārūpampissa cakkhu na hoti yathārūpena cakkhunā kusalākusale dhamme jāneyya, sāvajjānavajje dhamme jāneyya, hīnappaṇīte dhamme jāneyya, kaṇhasukkasappaṭibhāge dhamme jāneyya—ayaṁ vuccati puggalo “ekacakkhu”. 23 Katamo ca puggalo dvicakkhu? Idhekaccassa puggalassa tathārūpaṁ cakkhu hoti yathārūpena cakkhunā anadhigataṁ vā bhogaṁ adhigaccheyya, adhigataṁ vā bhogaṁ phātiṁ kareyya; tathārūpampissa cakkhu hoti yathārūpena cakkhunā kusalākusale dhamme jāneyya, sāvajjānavajje dhamme jāneyya, hīnappaṇīte dhamme jāneyya, kaṇhasukkasappaṭibhāge dhamme jāneyya—ayaṁ vuccati puggalo “dvicakkhu”. 24 Katamo ca puggalo avakujjapañño? Idhekacco puggalo ārāmaṁ gantā hoti abhikkhaṇaṁ bhikkhūnaṁ santike dhammassavaṇāya. Tassa bhikkhū dhammaṁ desenti ādikalyāṇaṁ majjhekalyāṇaṁ pariyosānakalyāṇaṁ sātthaṁ sabyañjanaṁ kevalaparipuṇṇaṁ parisuddhaṁ brahmacariyaṁ pakāsenti. So tasmiṁ āsane nisinno tassā kathāya neva ādiṁ manasi karoti, na majjhaṁ manasi karoti, na pariyosānaṁ manasi karoti. Vuṭṭhitopi tamhā āsanā tassā kathāya neva ādiṁ manasi karoti, na majjhaṁ manasi karoti, na pariyosānaṁ manasi karoti. Seyyathāpi nāma kumbho nikkujjo tatra udakaṁ āsittaṁ vivaṭṭati, no saṇṭhāti; evamevaṁ idhekacco puggalo ārāmaṁ gantā hoti abhikkhaṇaṁ bhikkhūnaṁ santike dhammassavaṇāya. Tassa bhikkhū dhammaṁ desenti ādikalyāṇaṁ majjhekalyāṇaṁ pariyosānakalyāṇaṁ sātthaṁ sabyañjanaṁ kevalaparipuṇṇaṁ parisuddhaṁ brahmacariyaṁ pakāsenti. So tasmiṁ āsane nisinno tassā kathāya neva ādiṁ manasi karoti, na majjhaṁ manasi karoti, na pariyosānaṁ manasi karoti. Vuṭṭhitopi tamhā āsanā tassā kathāya neva ādiṁ manasi karoti, na majjhaṁ manasi karoti, na pariyosānaṁ manasi karoti—ayaṁ vuccati puggalo “avakujjapañño”. 25 Katamo ca puggalo ucchaṅgapañño? Idhekacco puggalo ārāmaṁ gantā hoti abhikkhaṇaṁ bhikkhūnaṁ santike dhammassavaṇāya. Tassa bhikkhū dhammaṁ desenti ādikalyāṇaṁ majjhekalyāṇaṁ pariyosānakalyāṇaṁ sātthaṁ sabyañjanaṁ kevalaparipuṇṇaṁ parisuddhaṁ brahmacariyaṁ pakāsenti. So tasmiṁ āsane nisinno tassā kathāya ādimpi manasi karoti, majjhampi manasi karoti, pariyosānampi manasi karoti. Vuṭṭhito ca kho tamhā āsanā tassā kathāya neva ādiṁ manasi karoti, na majjhaṁ manasi karoti, na pariyosānaṁ manasi karoti. Seyyathāpi nāma purisassa ucchaṅge nānākhajjakāni ākiṇṇāni—tilā taṇḍulā modakā badarā. So tamhā āsanā vuṭṭhahanto satisammosā pakireyya; evamevaṁ idhekacco puggalo ārāmaṁ gantā hoti abhikkhaṇaṁ bhikkhūnaṁ santike dhammassavaṇāya. Tassa bhikkhū dhammaṁ desenti ādikalyāṇaṁ majjhekalyāṇaṁ pariyosānakalyāṇaṁ sātthaṁ sabyañjanaṁ kevalaparipuṇṇaṁ parisuddhaṁ brahmacariyaṁ pakāsenti. So tasmiṁ āsane nisinno tassā kathāya ādimpi manasi karoti, majjhampi manasi karoti, pariyosānampi manasi karoti. Vuṭṭhito ca kho tamhā āsanā tassā kathāya neva ādimpi manasi karoti, na majjhampi manasi karoti, na pariyosānampi manasi karoti—ayaṁ vuccati puggalo “ucchaṅgapañño”. 26 Katamo ca puggalo puthupañño? Idhekacco puggalo ārāmaṁ gantā hoti abhikkhaṇaṁ bhikkhūnaṁ santike dhammassavaṇāya. Tassa bhikkhū dhammaṁ desenti ādikalyāṇaṁ majjhekalyāṇaṁ pariyosānakalyāṇaṁ sātthaṁ sabyañjanaṁ kevalaparipuṇṇaṁ parisuddhaṁ brahmacariyaṁ pakāsenti. So tasmiṁ āsane nisinno tassā kathāya ādimpi manasi karoti, majjhampi manasi karoti, pariyosānampi manasi karoti. Vuṭṭhitopi tamhā āsanā tassā kathāya ādimpi manasi karoti, majjhampi manasi karoti, pariyosānampi manasi karoti. Seyyathāpi nāma kumbho ukkujjo tatra udakaṁ āsittaṁ saṇṭhāti, no vivaṭṭati; evamevaṁ idhekacco puggalo ārāmaṁ gantā honti abhikkhaṇaṁ bhikkhūnaṁ santike dhammassavaṇāya. Tassa bhikkhū dhammaṁ desenti ādikalyāṇaṁ majjhekalyāṇaṁ pariyosānakalyāṇaṁ sātthaṁ sabyañjanaṁ 22 --- pp2 3:26 kevalaparipuṇṇaṁ parisuddhaṁ brahmacariyaṁ pakāsenti. So tasmiṁ āsane nisinno tassā kathāya ādimpi manasi karoti, majjhampi manasi karoti, pariyosānampi manasi karoti. Vuṭṭhitopi tamhā āsanā tassā kathāya ādimpi manasi karoti, majjhampi manasi karoti, pariyosānampi manasi karoti—ayaṁ vuccati puggalo “puthupañño”. 27 Katamo ca puggalo kāmesu ca bhavesu ca avītarāgo? Sotāpannasakadāgāmino—ime vuccanti puggalā “kāmesu ca bhavesu ca avītarāgā”. 28 Katamo ca puggalo kāmesu vītarāgo, bhavesu avītarāgo? Anāgāmī—ayaṁ vuccati puggalo “kāmesu vītarāgo, bhavesu avītarāgo”. 29 Katamo ca puggalo kāmesu ca bhavesu ca vītarāgo? Arahā—ayaṁ vuccati puggalo “kāmesu ca bhavesu ca vītarāgo”. 30 Katamo ca puggalo pāsāṇalekhūpamo? Idhekacco puggalo abhiṇhaṁ kujjhati. So ca khvassa kodho ciraṁ dīgharattaṁ anuseti. Seyyathāpi nāma pāsāṇe lekhā na khippaṁ lujjati vātena vā udakena vā, ciraṭṭhitikā hoti; evamevaṁ idhekacco puggalo abhiṇhaṁ kujjhati. So ca khvassa kodho ciraṁ dīgharattaṁ anuseti—ayaṁ vuccati puggalo “pāsāṇalekhūpamo”. 31 Katamo ca puggalo pathavilekhūpamo? Idhekacco puggalo abhiṇhaṁ kujjhati. So ca khvassa kodho na ciraṁ dīgharattaṁ anuseti. Seyyathāpi nāma pathaviyā lekhā khippaṁ lujjati vātena vā udakena vā, na ciraṭṭhitikā hoti; evamevaṁ idhekacco puggalo abhiṇhaṁ kujjhati. So ca khvassa kodho na ciraṁ dīgharattaṁ anuseti—ayaṁ vuccati puggalo “pathavilekhūpamo”. 32 Katamo ca puggalo udakalekhūpamo? Idhekacco puggalo āgāḷhenapi vuccamāno pharusenapi vuccamāno amanāpenapi vuccamāno saṁsandatimeva sandhiyatimeva sammodatimeva. Seyyathāpi nāma udake lekhā khippaṁ lujjati, na ciraṭṭhitikā hoti; evamevaṁ idhekacco puggalo āgāḷhenapi vuccamāno pharusenapi vuccamāno amanāpenapi vuccamāno saṁsandatimeva sandhiyatimeva sammodatimeva—ayaṁ vuccati puggalo “udakalekhūpamo”. 33 Tattha katame tayo potthakūpamā puggalā? Tayo potthakā—navopi potthako dubbaṇṇo ceva hoti dukkhasamphasso ca appaggho ca, majjhimopi potthako dubbaṇṇo ceva hoti dukkhasamphasso ca appaggho ca, jiṇṇopi potthako dubbaṇṇo ceva hoti dukkhasamphasso ca appaggho ca. Jiṇṇampi potthakaṁ ukkhaliparimajjanaṁ vā karonti saṅkārakūṭe vā naṁ chaḍḍenti. Evamevaṁ tayome potthakūpamā puggalā santo saṁvijjamānā bhikkhūsu. Katame tayo? Navo cepi bhikkhu hoti dussīlo pāpadhammo, imassa dubbaṇṇatāya. Seyyathāpi so potthako dubbaṇṇo, tathūpamo ayaṁ puggalo. Ye kho panassa sevanti bhajanti payirupāsanti diṭṭhānugatiṁ āpajjanti, tesaṁ taṁ hoti dīgharattaṁ ahitāya dukkhāya. Idamassa dukkhasamphassatāya. Seyyathāpi so potthako dukkhasamphasso, tathūpamo ayaṁ puggalo. Yesaṁ kho pana so paṭiggaṇhāti cīvarapiṇḍapātasenāsanagilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ, tesaṁ taṁ na mahapphalaṁ hoti na mahānisaṁsaṁ. Idamassa appagghatāya. Seyyathāpi so potthako appaggho, tathūpamo ayaṁ puggalo. 34 Majjhimo cepi bhikkhu hoti …pe… thero cepi bhikkhu hoti dussīlo pāpadhammo, idamassa dubbaṇṇatāya. Seyyathāpi so potthako dubbaṇṇo, tathūpamo ayaṁ puggalo. Ye kho panassa sevanti bhajanti payirupāsanti diṭṭhānugatiṁ āpajjanti, tesaṁ taṁ hoti dīgharattaṁ ahitāya dukkhāya. Idamassa dukkhasamphassatāya. Seyyathāpi so potthako dukkhasamphasso, tathūpamo ayaṁ puggalo. Yesaṁ kho pana so paṭiggaṇhāti cīvarapiṇḍapātasenāsanagilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ, tesaṁ taṁ na mahapphalaṁ hoti na mahānisaṁsaṁ. Idamassa appagghatāya. Seyyathāpi so potthako appaggho, tathūpamo ayaṁ puggalo. 35 Evarūpo ce thero bhikkhu saṅghamajjhe bhaṇati. Tamenaṁ bhikkhū evamāhaṁsu—“kiṁ nu kho tuyhaṁ bālassa abyattassa bhaṇitena, tvampi nāma bhaṇitabbaṁ maññasī”ti. So kupito anattamano tathārūpiṁ vācaṁ nicchāreti yathārūpāya vācāya saṅgho taṁ ukkhipati, saṅkārakūṭeva naṁ potthakaṁ. Ime tayo potthakūpamā puggalā santo saṁvijjamānā bhikkhūsu. 36 Tattha katame tayo kāsikavatthūpamā puggalā? Tīṇi kāsikavatthāni—navampi kāsikavatthaṁ vaṇṇavantañceva hoti sukhasamphassañca 23 --- pp2 3:36 mahagghañca, majjhimampi kāsikavatthaṁ vaṇṇavantañceva hoti sukhasamphassañca mahagghañca, jiṇṇampi kāsikavatthaṁ vaṇṇavantañceva hoti sukhasamphassañca mahagghañca. Jiṇṇampi kāsikavatthaṁ ratanapaliveṭhanaṁ vā karonti gandhakaraṇḍake vā naṁ nikkhipanti. 37 Evamevaṁ tayome kāsikavatthūpamā puggalā santo saṁvijjamānā bhikkhūsu. Katame tayo? Navo cepi bhikkhu hoti sīlavā kalyāṇadhammo, idamassa suvaṇṇatāya. Seyyathāpi taṁ kāsikavatthaṁ vaṇṇavantaṁ, tathūpamo ayaṁ puggalo. Ye kho panassa sevanti bhajanti payirupāsanti diṭṭhānugatiṁ āpajjanti, tesaṁ taṁ hoti dīgharattaṁ hitāya sukhāya. Idamassa sukhasamphassatāya. Seyyathāpi taṁ kāsikavatthaṁ sukhasamphassaṁ, tathūpamo ayaṁ puggalo. Yesaṁ kho pana so paṭiggaṇhāti cīvarapiṇḍapātasenāsanagilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ, tesaṁ taṁ mahapphalaṁ hoti mahānisaṁsaṁ. Idamassa mahagghatāya. Seyyathāpi taṁ kāsikavatthaṁ mahagghaṁ, tathūpamo ayaṁ puggalo. 38 Majjhimo cepi bhikkhu …pe… thero cepi bhikkhu hoti sīlavā kalyāṇadhammo, idamassa suvaṇṇatāya. Seyyathāpi taṁ kāsikavatthaṁ vaṇṇavantaṁ, tathūpamo ayaṁ puggalo. Ye kho panassa sevanti bhajanti payirupāsanti diṭṭhānugatiṁ āpajjanti, tesaṁ taṁ hoti dīgharattaṁ hitāya sukhāya. Idamassa sukhasamphassatāya. Seyyathāpi taṁ kāsikavatthaṁ sukhasamphassaṁ, tathūpamo ayaṁ puggalo. Yesaṁ kho pana so paṭiggaṇhāti cīvarapiṇḍapātasenāsanagilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ, tesaṁ taṁ mahapphalaṁ hoti mahānisaṁsaṁ. Idamassa mahagghatāya. Seyyathāpi taṁ kāsikavatthaṁ mahagghaṁ, tathūpamo ayaṁ puggalo. 39 Evarūpo ce thero bhikkhu saṅghamajjhe bhaṇati, tamenaṁ bhikkhū evamāhaṁsu—“appasaddā āyasmanto hotha, thero bhikkhu dhammañca vinayañca bhaṇatī”ti. Tassa taṁ vacanaṁ ādheyyaṁ gacchati, gandhakaraṇḍakeva naṁ kāsikavatthaṁ. Ime tayo kāsikavatthūpamā puggalā santo saṁvijjamānā bhikkhūsu. 40 Katamo ca puggalo suppameyyo? Idhekacco puggalo uddhato hoti unnaḷo capalo mukharo vikiṇṇavāco muṭṭhassati asampajāno asamāhito vibbhantacitto pākaṭindriyo—ayaṁ vuccati puggalo “suppameyyo”. 41 Katamo ca puggalo duppameyyo? Idhekacco puggalo anuddhato hoti anunnaḷo acapalo amukharo avikiṇṇavāco upaṭṭhitassati sampajāno samāhito ekaggacitto saṁvutindriyo—ayaṁ vuccati puggalo “duppameyyo”. 42 Katamo ca puggalo appameyyo? Idhekacco puggalo āsavānaṁ khayā anāsavaṁ cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ diṭṭheva dhamme sayaṁ abhiññā sacchikatvā upasampajja viharati—ayaṁ vuccati puggalo “appameyyo”. 43 Katamo ca puggalo na sevitabbo na bhajitabbo na payirupāsitabbo? Idhekacco puggalo hīno hoti sīlena samādhinā paññāya. Evarūpo puggalo na sevitabbo na bhajitabbo na payirupāsitabbo, aññatra anuddayā aññatra anukampā. 44 Katamo ca puggalo sevitabbo bhajitabbo payirupāsitabbo? Idhekacco puggalo sadiso hoti sīlena samādhinā paññāya. Evarūpo puggalo sevitabbo bhajitabbo payirupāsitabbo. Taṁ kissa hetu? “Sīlasāmaññagatānaṁ sataṁ sīlakathā ca no bhavissati, sā ca no phāsu bhavissati, sā ca no pavattinī bhavissati; samādhisāmaññagatānaṁ sataṁ samādhikathā ca no bhavissati, sā ca no phāsu bhavissati, sā ca no pavattinī bhavissati; paññāsāmaññagatānaṁ sataṁ paññākathā ca no bhavissati, sā ca no phāsu bhavissati, sā ca no pavattinī bhavissatī”ti. Tasmā evarūpo puggalo sevitabbo bhajitabbo payirupāsitabbo. 45 Katamo ca puggalo sakkatvā garuṁ katvā sevitabbo bhajitabbo payirupāsitabbo? Idhekacco puggalo adhiko hoti sīlena samādhinā paññāya. Evarūpo puggalo sakkatvā garuṁ katvā sevitabbo bhajitabbo payirupāsitabbo. Taṁ kissa hetu? “Aparipūraṁ vā sīlakkhandhaṁ paripūressāmi, paripūraṁ vā sīlakkhandhaṁ tattha tattha paññāya anuggahessāmi; aparipūraṁ vā samādhikkhandhaṁ paripūressāmi, paripūraṁ vā samādhikkhandhaṁ tattha tattha paññāya anuggahessāmi; aparipūraṁ vā paññākkhandhaṁ paripūressāmi, paripūraṁ vā paññākkhandhaṁ tattha tattha paññāya anuggahessāmī”ti. Tasmā evarūpo puggalo sakkatvā garuṁ katvā sevitabbo 24 --- pp2 3:45 bhajitabbo payirupāsitabbo. 46 Katamo ca puggalo jigucchitabbo na sevitabbo na bhajitabbo na payirupāsitabbo? Idhekacco puggalo dussīlo hoti pāpadhammo asuci saṅkassarasamācāro paṭicchannakammanto assamaṇo samaṇapaṭiñño abrahmacārī brahmacāripaṭiñño antopūti avassuto kasambujāto. Evarūpo puggalo jigucchitabbo na sevitabbo na bhajitabbo na payirupāsitabbo. Taṁ kissa hetu? Kiñcāpi evarūpassa puggalassa na diṭṭhānugatiṁ āpajjati, atha kho naṁ pāpako kittisaddo abbhuggacchati—“pāpamitto purisapuggalo pāpasahāyo pāpasampavaṅko”ti. Seyyathāpi nāma ahi gūthagato kiñcāpi na ḍaṁsati, atha kho naṁ makkheti; evamevaṁ kiñcāpi evarūpassa puggalassa na diṭṭhānugatiṁ āpajjati, atha kho naṁ pāpako kittisaddo abbhuggacchati—“pāpamitto purisapuggalo pāpasahāyo pāpasampavaṅko”ti. Tasmā evarūpo puggalo jigucchitabbo na sevitabbo na bhajitabbo na payirupāsitabbo. 47 Katamo ca puggalo ajjhupekkhitabbo na sevitabbo na bhajitabbo na payirupāsitabbo? Idhekacco puggalo kodhano hoti upāyāsabahulo, appampi vutto samāno abhisajjati kuppati byāpajjati patitthīyati, kopañca dosañca appaccayañca pātukaroti. Seyyathāpi nāma duṭṭhāruko kaṭṭhena vā kaṭhalāya vā ghaṭṭito bhiyyoso mattāya āsavaṁ deti, evamevaṁ idhekacco puggalo kodhano hoti upāyāsabahulo, appampi vutto samāno abhisajjati kuppati byāpajjati patitthīyati, kopañca dosañca appaccayañca pātukaroti. Seyyathāpi nāma tindukālātaṁ kaṭṭhena vā kaṭhalāya vā ghaṭṭitaṁ bhiyyoso mattāya cicciṭāyati ciṭiciṭāyati; evamevaṁ idhekacco puggalo kodhano hoti upāyāsabahulo, appampi vutto samāno abhisajjati kuppati byāpajjati patitthīyati, kopañca dosañca appaccayañca pātukaroti. Seyyathāpi nāma gūthakūpo kaṭṭhena vā kaṭhalāya vā ghaṭṭito bhiyyoso mattāya duggandho hoti; evamevaṁ idhekacco puggalo kodhano hoti upāyāsabahulo, appampi vutto samāno abhisajjati kuppati byāpajjati patitthīyati, kopañca dosañca appaccayañca pātukaroti; evarūpo puggalo ajjhupekkhitabbo na sevitabbo na bhajitabbo na payirupāsitabbo. Taṁ kissa hetu? “Akkoseyyapi maṁ paribhāseyyapi maṁ anatthampi me kareyyā”ti. Tasmā evarūpo puggalo ajjhupekkhitabbo na sevitabbo na bhajitabbo na payirupāsitabbo. 48 Katamo ca puggalo sevitabbo bhajitabbo payirupāsitabbo? Idhekacco puggalo sīlavā hoti kalyāṇadhammo—evarūpo puggalo sevitabbo bhajitabbo payirupāsitabbo. Taṁ kissa hetu? Kiñcāpi evarūpassa puggalassa na diṭṭhānugatiṁ āpajjati, atha kho naṁ kalyāṇo kittisaddo abbhuggacchati—“kalyāṇamitto purisapuggalo kalyāṇasahāyo kalyāṇasampavaṅko”ti. Tasmā evarūpo puggalo sevitabbo bhajitabbo payirupāsitabbo. 49 Katamo ca puggalo sīlesu paripūrakārī, samādhismiṁ mattaso kārī, paññāya mattaso kārī? Sotāpannasakadāgāmino—ime vuccanti puggalā sīlesu paripūrakārino, samādhismiṁ mattaso kārino, paññāya mattaso kārino. 50 Katamo ca puggalo sīlesu ca paripūrakārī, samādhismiñca paripūrakārī, paññāya mattaso kārī? Anāgāmī—ayaṁ vuccati puggalo sīlesu ca paripūrakārī, samādhismiñca paripūrakārī, paññāya mattaso kārī. 51 Katamo ca puggalo sīlesu ca paripūrakārī, samādhismiñca paripūrakārī, paññāya ca paripūrakārī? Arahā—ayaṁ vuccati puggalo sīlesu ca paripūrakārī, samādhismiñca paripūrakārī, paññāya ca paripūrakārī. 52 Tattha katame tayo satthāro? Idhekacco satthā kāmānaṁ pariññaṁ paññapeti, na rūpānaṁ pariññaṁ paññapeti, na vedanānaṁ pariññaṁ paññapeti. Idha panekacco satthā kāmānañca pariññaṁ paññapeti, rūpānañca pariññaṁ paññapeti, na vedanānaṁ pariññaṁ paññapeti. Idha panekacco satthā kāmānañca pariññaṁ paññapeti, rūpānañca pariññaṁ paññapeti, vedanānañca pariññaṁ paññapeti. 53 Tatra yvāyaṁ satthā kāmānaṁ pariññaṁ paññapeti, na rūpānaṁ pariññaṁ paññapeti, na vedanānaṁ pariññaṁ paññapeti, rūpāvacarasamāpattiyā lābhī satthā tena daṭṭhabbo. Tatra yvāyaṁ satthā kāmānañca pariññaṁ paññapeti, rūpānañca pariññaṁ paññapeti, na vedanānaṁ pariññaṁ paññapeti, arūpāvacarasamāpattiyā lābhī satthā tena daṭṭhabbo. Tatra 25 --- pp2 3:53 yvāyaṁ satthā kāmānañca pariññaṁ paññapeti, rūpānañca pariññaṁ paññapeti, vedanānañca pariññaṁ paññapeti, sammāsambuddho satthā tena daṭṭhabbo. Ime tayo satthāro. 54 Tattha katame aparepi tayo satthāro? Idhekacco satthā diṭṭhe ceva dhamme attānaṁ saccato thetato paññapeti, abhisamparāyañca attānaṁ saccato thetato paññapeti. Idha panekacco satthā diṭṭhe ceva dhamme attānaṁ saccato thetato paññapeti, no ca kho abhisamparāyaṁ attānaṁ saccato thetato paññapeti. Idha panekacco satthā diṭṭhe ceva dhamme attānaṁ saccato thetato na paññapeti, abhisamparāyañca attānaṁ saccato thetato na paññapeti. 55 Tatra yvāyaṁ satthā diṭṭhe ceva dhamme attānaṁ saccato thetato paññapeti, abhisamparāyañca attānaṁ saccato thetato paññapeti, sassatavādo satthā tena daṭṭhabbo. Tatra yvāyaṁ satthā diṭṭhe ceva dhamme attānaṁ saccato thetato paññapeti, no ca kho abhisamparāyaṁ attānaṁ saccato thetato paññapeti, ucchedavādo satthā tena daṭṭhabbo. Tatra yvāyaṁ satthā diṭṭhe ceva dhamme attānaṁ saccato thetato na paññapeti, abhisamparāyañca attānaṁ saccato thetato na paññapeti, sammāsambuddho satthā tena daṭṭhabbo. Ime aparepi tayo satthāro. 56 Tikaniddeso. 0 Puggalapaññatti Niddesa 8. Aṭṭhakapuggalapaññatti |8| Tattha katame cattāro maggasamaṅgino, cattāro phalasamaṅgino puggalā? Sotāpanno, sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipanno; sakadāgāmī, sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno; anāgāmī, anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno; arahā, arahattaphalasacchikiriyāya paṭipanno; ime cattāro maggasamaṅgino, ime cattāro phalasamaṅgino puggalā. 2 Aṭṭhakaniddeso. 0 Puggalapaññatti Niddesa 7. Sattakapuggalapaññatti |7| Kathañca puggalo sakiṁ nimuggo nimuggova hoti? Idhekacco puggalo samannāgato hoti ekantakāḷakehi akusalehi dhammehi. Evaṁ puggalo sakiṁ nimuggo nimuggova hoti. 2 Kathañca puggalo ummujjitvā nimujjati? Idhekacco puggalo ummujjati “sāhu saddhā kusalesu dhammesu, sādhu hirī kusalesu dhammesu, sādhu ottappaṁ kusalesu dhammesu, sādhu vīriyaṁ kusalesu dhammesu, sādhu paññā kusalesu dhammesū”ti. Tassa sā saddhā neva tiṭṭhati no vaḍḍhati hāyatiyeva, tassa sā hirī neva tiṭṭhati no vaḍḍhati hāyatiyeva, tassa taṁ ottappaṁ neva tiṭṭhati no vaḍḍhati hāyatiyeva, tassa taṁ vīriyaṁ neva tiṭṭhati no vaḍḍhati hāyatiyeva, tassa sā paññā neva tiṭṭhati no vaḍḍhati hāyatiyeva. Evaṁ puggalo ummujjitvā nimujjati. 3 Kathañca puggalo ummujjitvā ṭhito hoti? Idhekacco puggalo ummujjati “sāhu saddhā kusalesu dhammesu, sādhu hirī kusalesu dhammesu, sādhu ottappaṁ kusalesu dhammesu, sādhu vīriyaṁ kusalesu dhammesu, sādhu paññā kusalesu dhammesū”ti. Tassa sā saddhā neva hāyati no vaḍḍhati ṭhitā hoti, tassa sā hirī neva hāyati no vaḍḍhati ṭhitā hoti, tassa taṁ ottappaṁ neva hāyati no vaḍḍhati ṭhitaṁ hoti, tassa taṁ vīriyaṁ neva hāyati no vaḍḍhati ṭhitaṁ hoti, tassa sā paññā neva hāyati no vaḍḍhati ṭhitā hoti. Evaṁ puggalo ummujjitvā ṭhito hoti. 4 Kathañca puggalo ummujjitvā vipassati viloketi? Idhekacco puggalo ummujjati “sāhu saddhā kusalesu dhammesu, sādhu hirī kusalesu dhammesu, sādhu ottappaṁ kusalesu dhammesu, sādhu vīriyaṁ kusalesu dhammesu, sādhu paññā kusalesu dhammesū”ti. So tiṇṇaṁ saṁyojanānaṁ parikkhayā sotāpanno hoti avinipātadhammo niyato sambodhiparāyano. Evaṁ puggalo ummujjitvā vipassati viloketi. 5 Kathañca puggalo ummujjitvā patarati? Idhekacco puggalo ummujjati “sāhu saddhā kusalesu dhammesu, sādhu hirī kusalesu dhammesu, sādhu ottappaṁ kusalesu dhammesu, sādhu vīriyaṁ kusalesu dhammesu, sādhu paññā kusalesu dhammesū”ti. So tiṇṇaṁ saṁyojanānaṁ parikkhayā rāgadosamohānaṁ tanuttā sakadāgāmī hoti sakideva imaṁ lokaṁ āgantvā dukkhassantakaro hoti. Evaṁ puggalo ummujjitvā patarati. 6 Kathañca puggalo ummujjitvā patigādhappatto hoti? Idhekacco puggalo ummujjati “sāhu saddhā kusalesu dhammesu, sādhu hirī kusalesu dhammesu, sādhu ottappaṁ kusalesu dhammesu, sādhu vīriyaṁ kusalesu dhammesu, sādhu paññā kusalesu dhammesū”ti. So pañcannaṁ orambhāgiyānaṁ saṁyojanānaṁ parikkhayā opapātiko hoti tattha 26 --- pp2 7:6 parinibbāyī anāvattidhammo tasmā lokā. Evaṁ puggalo ummujjitvā paṭigādhappatto hoti. 7 Kathañca puggalo ummujjitvā tiṇṇo hoti pāraṅgato thale tiṭṭhati brāhmaṇo? Idhekacco puggalo ummujjati “sāhu saddhā kusalesu dhammesu, sādhu hirī kusalesu dhammesu, sādhu ottappaṁ kusalesu dhammesu, sādhu vīriyaṁ kusalesu dhammesu, sādhu paññā kusalesu dhammesū”ti. So āsavānaṁ khayā anāsavaṁ cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ diṭṭheva dhamme sayaṁ abhiññā sacchikatvā upasampajja viharati. Evaṁ puggalo ummujjitvā tiṇṇo hoti pāraṅgato thale tiṭṭhati brāhmaṇo. 8 Katamo ca puggalo ubhatobhāgavimutto? Idhekacco puggalo aṭṭha vimokkhe kāyena phusitvā viharati paññāya cassa disvā āsavā parikkhīṇā honti. Ayaṁ vuccati puggalo ubhatobhāgavimutto. 9 Katamo ca puggalo paññāvimutto …pe…. 10 Kāyasakkhī …. 11 Diṭṭhippatto …. 12 Saddhāvimutto …. 13 Dhammānusārī …. 14 Katamo ca puggalo saddhānusārī? Yassa puggalassa sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipannassa saddhindriyaṁ adhimattaṁ hoti, saddhāvāhiṁ saddhāpubbaṅgamaṁ ariyamaggaṁ bhāveti. Ayaṁ vuccati puggalo saddhānusārī. Sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo saddhānusārī, phale ṭhito saddhāvimuttoti. 15 Sattakaniddeso. 0 Puggalapaññatti Niddesa 2. Dukapuggalapaññatti |2| Katamo ca puggalo kodhano? Tattha katamo kodho? Yo kodho kujjhanā kujjhitattaṁ doso dussanā dussitattaṁ byāpatti byāpajjanā byāpajjitattaṁ virodho paṭivirodho caṇḍikkaṁ asuropo anattamanatā cittassa—ayaṁ vuccati kodho. Yassa puggalassa ayaṁ kodho appahīno—ayaṁ vuccati puggalo “kodhano”. 2 Katamo ca puggalo upanāhī? Tattha katamo upanāho? Pubbakālaṁ kodho aparakālaṁ upanāho. Yo evarūpo upanāho upanayhanā upanayhitattaṁ aṭṭhapanā ṭhapanā saṇṭhapanā anusaṁsandanā anuppabandhanā daḷhīkammaṁ kodhassa—ayaṁ vuccati upanāho. Yassa puggalassa ayaṁ upanāho appahīno—ayaṁ vuccati puggalo “upanāhī”. 3 Katamo ca puggalo makkhī? Tattha katamo makkho? Yo makkho makkhāyanā makkhāyitattaṁ niṭṭhuriyaṁ niṭṭhuriyakammaṁ—ayaṁ vuccati makkho. Yassa puggalassa ayaṁ makkho appahīno—ayaṁ vuccati puggalo “makkhī”. 4 Katamo ca puggalo paḷāsī? Tattha katamo paḷāso? Yo paḷāso paḷāsāyanā paḷāsāyitattaṁ paḷāsāhāro vivādaṭṭhānaṁ yugaggāho appaṭinissaggo—ayaṁ vuccati paḷāso. Yassa puggalassa ayaṁ paḷāso appahīno—ayaṁ vuccati puggalo “paḷāsī”. 5 Katamo ca puggalo issukī? Tattha katamā issā? Yā paralābhasakkāragarukāramānanavandanapūjanāsu issā issāyanā issāyitattaṁ usūyā usūyanā usūyitattaṁ—ayaṁ vuccati issā. Yassa puggalassa ayaṁ issā appahīnā—ayaṁ vuccati puggalo “issukī”. 6 Katamo ca puggalo maccharī? Tattha katamaṁ macchariyaṁ? Pañca macchariyāni—āvāsamacchariyaṁ, kulamacchariyaṁ, lābhamacchariyaṁ, vaṇṇamacchariyaṁ, dhammamacchariyaṁ. Yaṁ evarūpaṁ maccheraṁ maccharāyanā maccharāyitattaṁ vevicchaṁ kadariyaṁ kaṭukañcukatā aggahitattaṁ cittassa—idaṁ vuccati macchariyaṁ. Yassa puggalassa idaṁ macchariyaṁ appahīnaṁ—ayaṁ vuccati puggalo “maccharī”. 7 Katamo ca puggalo saṭho? Tattha katamaṁ sāṭheyyaṁ? Idhekacco saṭho hoti parisaṭho. Yaṁ tattha saṭhaṁ saṭhatā sāṭheyyaṁ kakkaratā kakkariyaṁ parikkhattatā pārikkhattiyaṁ—idaṁ vuccati sāṭheyyaṁ. Yassa puggalassa idaṁ sāṭheyyaṁ appahīnaṁ—ayaṁ vuccati puggalo “saṭho”. 8 Katamo ca puggalo māyāvī? Tattha katamā māyā? Idhekacco kāyena duccaritaṁ caritvā vācāya duccaritaṁ caritvā manasā duccaritaṁ caritvā tassa paṭicchādanahetu pāpikaṁ icchaṁ paṇidahati—“mā maṁ jaññā”ti icchati, “mā maṁ jaññā”ti saṅkappati “mā maṁ jaññā”ti vācaṁ bhāsati, “mā maṁ jaññā”ti kāyena parakkamati. Yā evarūpā māyā māyāvitā accāsarā vañcanā nikati vikiraṇā pariharaṇā gūhanā parigūhanā chādanā paṭicchādanā anuttānīkammaṁ anāvikammaṁ vocchādanā pāpakiriyā—ayaṁ vuccati māyā. Yassa puggalassa ayaṁ māyā appahīnā—ayaṁ vuccati puggalo “māyāvī”. 9 Katamo ca puggalo ahiriko? Tattha katamaṁ ahirikaṁ? Yaṁ na hirīyati hiriyitabbena na hirīyati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ vuccati ahirikaṁ. Iminā ahirikena samannāgato puggalo “ahiriko”. 10 Katamo ca 27 --- pp2 2:10 puggalo anottappī? Tattha katamaṁ anottappaṁ? Yaṁ na ottappati ottappitabbena na ottappati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ vuccati anottappaṁ. Iminā anottappena samannāgato puggalo “anottappī”. 11 Katamo ca puggalo dubbaco? Tattha katamā dovacassatā? Sahadhammike vuccamāne dovacassāyaṁ dovacassiyaṁ dovacassatā vippaṭikulaggāhitā vipaccanīkasātatā anādariyaṁ anādariyatā agāravatā appatissavatā—ayaṁ vuccati dovacassatā. Imāya dovacassatāya samannāgato puggalo “dubbaco”. 12 Katamo ca puggalo pāpamitto? Tattha katamā pāpamittatā? Ye te puggalā assaddhā dussīlā appassutā maccharino duppaññā, yā tesaṁ sevanā nisevanā saṁsevanā bhajanā sambhajanā bhatti sambhatti sampavaṅkatā—ayaṁ vuccati pāpamittatā. Imāya pāpamittatāya samannāgato puggalo “pāpamitto”. 13 Katamo ca puggalo indriyesu aguttadvāro? Tattha katamā indriyesu aguttadvāratā? Idhekacco puggalo cakkhunā rūpaṁ disvā nimittaggāhī hoti anubyañjanaggāhī; yatvādhikaraṇamenaṁ cakkhundriyaṁ asaṁvutaṁ viharantaṁ abhijjhādomanassā pāpakā akusalā dhammā anvāssaveyyuṁ, tassa saṁvarāya na paṭipajjati, na rakkhati cakkhundriyaṁ, cakkhundriye na saṁvaraṁ āpajjati. Sotena saddaṁ sutvā …pe… ghānena gandhaṁ ghāyitvā …pe… jivhāya rasaṁ sāyitvā …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusitvā …pe… manasā dhammaṁ viññāya nimittaggāhī hoti anubyañjanaggāhī; yatvādhikaraṇamenaṁ manindriyaṁ asaṁvutaṁ viharantaṁ abhijjhādomanassā pāpakā akusalā dhammā anvāssaveyyuṁ, tassa saṁvarāya na paṭipajjati, na rakkhati manindriyaṁ, manindriye na saṁvaraṁ āpajjati. Yā imesaṁ channaṁ indriyānaṁ agutti agopanā anārakkho asaṁvaro—ayaṁ vuccati indriyesu aguttadvāratā. Imāya indriyesu aguttadvāratāya samannāgato puggalo “indriyesu aguttadvāro”. 14 Katamo ca puggalo bhojane amattaññū? Tattha katamā bhojane amattaññutā? Idhekacco puggalo appaṭisaṅkhā ayoniso āhāraṁ āhāreti davāya madāya maṇḍanāya vibhūsanāya, yā tattha asantuṭṭhitā amattaññutā appaṭisaṅkhā bhojane—ayaṁ vuccati bhojane amattaññutā. Imāya bhojane amattaññutāya samannāgato puggalo “bhojane amattaññū”. 15 Katamo ca puggalo muṭṭhassati? Tattha katamaṁ muṭṭhassaccaṁ? Yā assati ananussati appaṭissati assati assaraṇatā adhāraṇatā pilāpanatā sammussanatā—idaṁ vuccati muṭṭhassaccaṁ. Iminā muṭṭhassaccena samannāgato puggalo “muṭṭhassati”. 16 Katamo ca puggalo asampajāno? Tattha katamaṁ asampajaññaṁ? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ anabhisamayo ananubodho asambodho appaṭivedho asaṅgāhaṇā apariyogāhaṇā asamapekkhaṇā apaccavekkhaṇā apaccakkhakammaṁ dummejjhaṁ bālyaṁ asampajaññaṁ moho pamoho sammoho avijjā avijjogho avijjāyogo avijjānusayo avijjāpariyuṭṭhānaṁ avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—idaṁ vuccati asampajaññaṁ. Iminā asampajaññena samannāgato puggalo “asampajāno”. 17 Katamo ca puggalo sīlavipanno? Tattha katamā sīlavipatti? Kāyiko vītikkamo vācasiko vītikkamo kāyikavācasiko vītikkamo—ayaṁ vuccati sīlavipatti. Sabbampi dussilyaṁ sīlavipatti. Imāya sīlavipattiyā samannāgato puggalo “sīlavipanno”. 18 Katamo ca puggalo diṭṭhivipanno? Tattha katamā diṭṭhivipatti? “Natthi dinnaṁ, natthi yiṭṭhaṁ, natthi hutaṁ, natthi sukatadukkaṭānaṁ kammānaṁ phalaṁ vipāko, natthi ayaṁ loko, natthi paro loko, natthi mātā, natthi pitā, natthi sattā opapātikā, natthi loke samaṇabrāhmaṇā sammaggatā sammāpaṭipannā ye imañca lokaṁ parañca lokaṁ sayaṁ abhiññā sacchikatvā pavedentī”ti. Yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ diṭṭhigahanaṁ diṭṭhikantāro diṭṭhivisūkāyikaṁ diṭṭhivipphanditaṁ diṭṭhisaṁyojanaṁ gāho paṭiggāho abhiniveso parāmāso kummaggo micchāpatho micchattaṁ titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho, ayaṁ vuccati diṭṭhivipatti. Sabbāpi micchādiṭṭhi diṭṭhivipatti. Imāya diṭṭhivipattiyā samannāgato puggalo “diṭṭhivipanno”. 19 Katamo ca puggalo ajjhattasaṁyojano? Yassa puggalassa pañcorambhāgiyāni saṁyojanāni appahīnāni—ayaṁ vuccati puggalo “ajjhattasaṁyojano”. 20 Katamo ca puggalo bahiddhāsaṁyojano? Yassa puggalassa pañcuddhambhāgiyāni saṁyojanāni 28 --- pp2 2:20 appahīnāni—ayaṁ vuccati puggalo “bahiddhāsaṁyojano”. 21 Katamo ca puggalo akkodhano? Tattha katamo kodho? Yo kodho kujjhanā kujjhitattaṁ doso dussanā dussitattaṁ byāpatti byāpajjanā byāpajjitattaṁ virodho paṭivirodho caṇḍikkaṁ asuropo anattamanatā cittassa—ayaṁ vuccati kodho. Yassa puggalassa ayaṁ kodho pahīno—ayaṁ vuccati puggalo “akkodhano”. 22 Katamo ca puggalo anupanāhī? Tattha katamo upanāho? Pubbakālaṁ kodho aparakālaṁ upanāho yo evarūpo upanāho upanayhanā upanayhitattaṁ aṭṭhapanā ṭhapanā saṇṭhapanā anusaṁsandanā anuppabandhanā daḷhīkammaṁ kodhassa—ayaṁ vuccati upanāho. Yassa puggalassa ayaṁ upanāho pahīno—ayaṁ vuccati puggalo “anupanāhī”. 23 Katamo ca puggalo amakkhī? Tattha katamo makkho? Yo makkho makkhāyanā makkhāyitattaṁ niṭṭhuriyaṁ niṭṭhuriyakammaṁ—ayaṁ vuccati makkho. Yassa puggalassa ayaṁ makkho pahīno—ayaṁ vuccati puggalo “amakkhī”. 24 Katamo ca puggalo apaḷāsī? Tattha katamo paḷāso? Yo paḷāso paḷāsāyanā paḷāsāyitattaṁ paḷāsāhāro vivādaṭṭhānaṁ yugaggāho appaṭinissaggo—ayaṁ vuccati paḷāso. Yassa puggalassa ayaṁ paḷāso pahīno—ayaṁ vuccati puggalo “apaḷāsī”. 25 Katamo ca puggalo anissukī? Tattha katamā issā? Yā paralābhasakkāragarukāramānanavandanapūjanāsu issā issāyanā issāyitattaṁ usūyā usūyanā usūyitattaṁ—ayaṁ vuccati issā. Yassa puggalassa ayaṁ issā pahīnā—ayaṁ vuccati puggalo “anissukī”. 26 Katamo ca puggalo amaccharī? Tattha katamaṁ macchariyaṁ? Pañca macchariyāni—āvāsamacchariyaṁ, kulamacchariyaṁ, lābhamacchariyaṁ, vaṇṇamacchariyaṁ, dhammamacchariyaṁ. Yaṁ evarūpaṁ maccheraṁ maccharāyanā maccharāyitattaṁ vevicchaṁ kadariyaṁ kaṭukañcukatā aggahitattaṁ cittassa—idaṁ vuccati macchariyaṁ. Yassa puggalassa idaṁ macchariyaṁ pahīnaṁ—ayaṁ vuccati puggalo “amaccharī”. 27 Katamo ca puggalo asaṭho? Tattha katamaṁ sāṭheyyaṁ? Idhekacco saṭho hoti parisaṭho. Yaṁ tattha saṭhaṁ saṭhatā sāṭheyyaṁ kakkaratā kakkariyaṁ parikkhattatā pārikkhattiyaṁ—idaṁ vuccati sāṭheyyaṁ. Yassa puggalassa idaṁ sāṭheyyaṁ pahīnaṁ—ayaṁ vuccati puggalo “asaṭho”. 28 Katamo ca puggalo amāyāvī? Tattha katamā māyā? Idhekacco puggalo kāyena duccaritaṁ caritvā vācāya duccaritaṁ caritvā manasā duccaritaṁ caritvā tassa paṭicchādanahetu pāpikaṁ icchaṁ paṇidahati—“mā maṁ jaññā”ti icchati, “mā maṁ jaññā”ti saṅkappati, “mā maṁ jaññā”ti vācaṁ bhāsati, “mā maṁ jaññā”ti kāyena parakkamati. Yā evarūpā māyā māyāvitā accāsarā vañcanā nikati vikiraṇā pariharaṇā gūhanā parigūhanā chādanā paṭicchādanā anuttānīkammaṁ anāvikammaṁ vocchādanā pāpakiriyā—ayaṁ vuccati māyā. Yassa puggalassa ayaṁ māyā pahīnā—ayaṁ vuccati puggalo “amāyāvī”. 29 Katamo ca puggalo hirimā? Tattha katamā hirī? Yaṁ hirīyati hiriyitabbena hirīyati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—ayaṁ vuccati hirī. Imāya hiriyā samannāgato puggalo “hirimā”. 30 Katamo ca puggalo ottappī? Tattha katamaṁ ottappaṁ? Yaṁ ottappati ottappitabbena ottappati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ vuccati ottappaṁ. Iminā ottappena samannāgato puggalo “ottappī”. 31 Katamo ca puggalo suvaco? Tattha katamā sovacassatā? Sahadhammike vuccamāne sovacassāyaṁ sovacassiyaṁ sovacassatā avippaṭikulaggāhitā avipaccanīkasātatā sādariyaṁ sādariyatā sagāravatā sappatissavatā—ayaṁ vuccati sovacassatā. Imāya sovacassatāya samannāgato puggalo “suvaco”. 32 Katamo ca puggalo kalyāṇamitto? Tattha katamā kalyāṇamittatā? Ye te puggalā saddhā sīlavanto bahussutā cāgavanto paññavanto, yā tesaṁ sevanā nisevanā saṁsevanā bhajanā sambhajanā bhatti sambhatti sampavaṅkatā—ayaṁ vuccati kalyāṇamittatā. Imāya kalyāṇamittatāya samannāgato puggalo “kalyāṇamitto”. 33 Katamo ca puggalo indriyesu guttadvāro? Tattha katamā indriyesu guttadvāratā? Idhekacco puggalo cakkhunā rūpaṁ disvā na nimittaggāhī hoti nānubyañjanaggāhī; yatvādhikaraṇamenaṁ cakkhundriyaṁ asaṁvutaṁ viharantaṁ abhijjhādomanassā pāpakā akusalā dhammā anvāssaveyyuṁ, tassa saṁvarāya paṭipajjati, rakkhati cakkhundriyaṁ cakkhundriye saṁvaraṁ 29 --- pp2 2:33 āpajjati. Sotena saddaṁ sutvā …pe… ghānena gandhaṁ ghāyitvā …pe… jivhāya rasaṁ sāyitvā …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusitvā …pe… manasā dhammaṁ viññāya na nimittaggāhī hoti nānubyañjanaggāhī; yatvādhikaraṇamenaṁ manindriyaṁ asaṁvutaṁ viharantaṁ abhijjhādomanassā pāpakā akusalā dhammā anvāssaveyyuṁ, tassa saṁvarāya paṭipajjati, rakkhati manindriyaṁ, manindriye saṁvaraṁ āpajjati. Yā imesaṁ channaṁ indriyānaṁ gutti gopanā ārakkho saṁvaro—ayaṁ vuccati indriyesu guttadvāratā. Imāya indriyesu guttadvāratāya samannāgato puggalo “indriyesu guttadvāro”. 34 Katamo ca puggalo bhojane mattaññū? Tattha katamā bhojane mattaññutā? Idhekacco puggalo paṭisaṅkhā yoniso āhāraṁ āhāreti—“neva davāya, na madāya, na maṇḍanāya, na vibhūsanāya; yāvadeva imassa kāyassa ṭhitiyā yāpanāya vihiṁsūparatiyā brahmacariyānuggahāya. Iti purāṇañca vedanaṁ paṭihaṅkhāmi, navañca vedanaṁ na uppādessāmi, yātrā ca me bhavissati anavajjatā ca phāsuvihāro cā”ti. Yā tattha santuṭṭhitā mattaññutā paṭisaṅkhā bhojane—ayaṁ vuccati bhojane mattaññutā. Imāya bhojane mattaññutāya samannāgato puggalo “bhojane mattaññū”. 35 Katamo ca puggalo upaṭṭhitassati? Tattha katamā sati? Yā sati anussati paṭissati sati saraṇatā dhāraṇatā apilāpanatā asammussanatā sati satindriyaṁ satibalaṁ sammāsati—ayaṁ vuccati sati. Imāya satiyā samannāgato puggalo “upaṭṭhitassati”. 36 Katamo ca puggalo sampajāno? Tattha katamaṁ sampajaññaṁ? Yā paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati sampajaññaṁ. Iminā sampajaññena samannāgato puggalo “sampajāno”. 37 Katamo ca puggalo sīlasampanno? Tattha katamā sīlasampadā? Kāyiko avītikkamo vācasiko avītikkamo kāyikavācasiko avītikkamo—ayaṁ vuccati sīlasampadā. Sabbopi sīlasaṁvaro sīlasampadā. Imāya sīlasampadāya samannāgato puggalo “sīlasampanno”. 38 Katamo ca puggalo diṭṭhisampanno? Tattha katamā diṭṭhisampadā? “Atthi dinnaṁ, atthi yiṭṭhaṁ, atthi hutaṁ, atthi sukatadukkaṭānaṁ kammānaṁ phalaṁ vipāko, atthi ayaṁ loko, atthi paro loko, atthi mātā, atthi pitā, atthi sattā opapātikā, atthi loke samaṇabrāhmaṇā sammaggatā sammāpaṭipannā ye imañca lokaṁ parañca lokaṁ sayaṁ abhiññā sacchikatvā pavedentī”ti. Yā evarūpā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati diṭṭhisampadā. Sabbāpi sammādiṭṭhi diṭṭhisampadā. Imāya diṭṭhisampadāya samannāgato puggalo “diṭṭhisampanno”. 39 Katame dve puggalā dullabhā lokasmiṁ? Yo ca pubbakārī, yo ca kataññū katavedī—ime dve puggalā dullabhā lokasmiṁ. 40 Katame dve puggalā duttappayā? Yo ca laddhaṁ laddhaṁ nikkhipati, yo ca laddhaṁ laddhaṁ vissajjeti—ime dve puggalā “duttappayā”. 41 Katame dve puggalā sutappayā? Yo ca laddhaṁ laddhaṁ na nikkhipati, yo ca laddhaṁ laddhaṁ na vissajjeti—ime dve puggalā “sutappayā”. 42 Katamesaṁ dvinnaṁ puggalānaṁ āsavā vaḍḍhanti? Yo ca na kukkuccāyitabbaṁ kukkuccāyati, yo ca kukkuccāyitabbaṁ na kukkuccāyati—imesaṁ dvinnaṁ puggalānaṁ āsavā vaḍḍhanti. 43 Katamesaṁ dvinnaṁ puggalānaṁ āsavā na vaḍḍhanti? Yo ca na kukkuccāyitabbaṁ na kukkuccāyati, yo ca kukkuccāyitabbaṁ kukkuccāyati—imesaṁ dvinnaṁ puggalānaṁ āsavā na vaḍḍhanti. 44 Katamo ca puggalo hīnādhimutto? Idhekacco puggalo dussīlo hoti pāpadhammo, so aññaṁ dussīlaṁ pāpadhammaṁ sevati bhajati payirupāsati—ayaṁ vuccati puggalo “hīnādhimutto”. 45 Katamo ca puggalo paṇītādhimutto? Idhekacco puggalo sīlavā hoti kalyāṇadhammo, so aññaṁ sīlavantaṁ kalyāṇadhammaṁ sevati bhajati payirupāsati—ayaṁ vuccati puggalo “paṇītādhimutto”. 46 Katamo ca puggalo titto? Paccekasambuddhā ye ca tathāgatassa sāvakā arahanto tittā. Sammāsambuddho titto ca tappetā ca. 47 Dukaniddeso. 0 Puggalapaññatti Niddesa 9. Navakapuggalapaññatti |9| Katamo ca puggalo sammāsambuddho? Idhekacco puggalo pubbe ananussutesu 30 --- pp2 9:1 dhammesu sāmaṁ saccāni abhisambujjhati, tattha ca sabbaññutaṁ pāpuṇāti balesu ca vasībhāvaṁ. Ayaṁ vuccati puggalo sammāsambuddho. 2 Katamo ca puggalo paccekasambuddho? Idhekacco puggalo pubbe ananussutesu dhammesu sāmaṁ saccāni abhisambujjhati, na ca tattha sabbaññutaṁ pāpuṇāti na ca balesu vasībhāvaṁ. Ayaṁ vuccati puggalo paccekasambuddho. 3 Katamo ca puggalo ubhatobhāgavimutto? Idhekacco puggalo aṭṭha vimokkhe kāyena phusitvā viharati paññāya cassa disvā āsavā parikkhīṇā honti. Ayaṁ vuccati puggalo ubhatobhāgavimutto. 4 Katamo ca puggalo paññāvimutto? Idhekacco puggalo na heva kho aṭṭha vimokkhe kāyena phusitvā viharati paññāya cassa disvā āsavā parikkhīṇā honti. Ayaṁ vuccati puggalo paññāvimutto. 5 Katamo ca puggalo kāyasakkhī? Idhekacco puggalo aṭṭha vimokkhe kāyena phusitvā viharati paññāya cassa disvā ekacce āsavā parikkhīṇā honti. Ayaṁ vuccati puggalo kāyasakkhī. 6 Katamo ca puggalo diṭṭhippatto? Idhekacco puggalo “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ pajānāti …pe… “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ pajānāti, tathāgatappaveditā cassa dhammā paññāya vodiṭṭhā honti vocaritā, paññāya cassa disvā ekacce āsavā parikkhīṇā honti. Ayaṁ vuccati puggalo diṭṭhippatto. 7 Katamo ca puggalo saddhāvimutto? Idhekacco puggalo “idaṁ dukkhan”ti yathābhūtaṁ pajānāti …pe… “ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā”ti yathābhūtaṁ pajānāti, tathāgatappaveditā cassa dhammā paññāya vodiṭṭhā honti vocaritā, paññāya cassa disvā ekacce āsavā parikkhīṇā honti, no ca kho yathā diṭṭhippattassa. Ayaṁ vuccati puggalo saddhāvimutto. 8 Katamo ca puggalo dhammānusārī? Yassa puggalassa sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipannassa paññindriyaṁ adhimattaṁ hoti, paññāvāhiṁ paññāpubbaṅgamaṁ ariyamaggaṁ bhāveti. Ayaṁ vuccati puggalo dhammānusārī. Sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo dhammānusārī, phale ṭhito diṭṭhippatto. 9 Katamo ca puggalo saddhānusārī? Yassa puggalassa sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipannassa saddhindriyaṁ adhimattaṁ hoti, saddhāvāhiṁ saddhāpubbaṅgamaṁ ariyamaggaṁ bhāveti. Ayaṁ vuccati puggalo saddhānusārī. Sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo saddhānusārī, phale ṭhito saddhāvimuttoti. 10 Navakaniddeso. 0 Puggalapaññatti Niddesa 6. Chakkapuggalapaññatti |6| Tatra yvāyaṁ puggalo pubbe ananussutesu dhammesu sāmaṁ saccāni abhisambujjhati, tattha ca sabbaññutaṁ pāpuṇāti balesu ca vasībhāvaṁ, sammāsambuddho tena daṭṭhabbo. 2 Tatra yvāyaṁ puggalo pubbe ananussutesu dhammesu sāmaṁ saccāni abhisambujjhati, na ca tattha sabbaññutaṁ pāpuṇāti na ca balesu vasībhāvaṁ, paccekasambuddho tena daṭṭhabbo. 3 Tatra yvāyaṁ puggalo pubbe ananussutesu dhammesu sāmaṁ saccāni anabhisambujjhati, diṭṭheva dhamme dukkhassantakaro hoti, sāvakapāramiñca pāpuṇāti, sāriputtamoggallānā tena daṭṭhabbā. 4 Tatra yvāyaṁ puggalo pubbe ananussutesu dhammesu sāmaṁ saccāni anabhisambujjhati, diṭṭheva dhamme dukkhassantakaro hoti, na ca sāvakapāramiṁ pāpuṇāti, avasesā arahantā tena daṭṭhabbā. 5 Tatra yvāyaṁ puggalo pubbe ananussutesu dhammesu sāmaṁ saccāni anabhisambujjhati, na ca diṭṭheva dhamme dukkhassantakaro hoti, anāgāmī hoti anāgantā itthattaṁ, anāgāmī tena daṭṭhabbo. 6 Tatra yvāyaṁ puggalo pubbe ananussutesu dhammesu sāmaṁ saccāni anabhisambujjhati, na ca diṭṭheva dhamme dukkhassantakaro hoti, āgantā itthattaṁ, sotāpannasakadāgāmino tena daṭṭhabbā. 7 Chakkaniddeso. pp1 0 Puggalapaññatti Mātikā 10. Dasakauddesa |10| Dasa puggalā— 2 Pañcannaṁ idha niṭṭhā, pañcannaṁ idha vihāya niṭṭhā. 3 Dasakaṁ. 4 Puggalapaññattimātikā niṭṭhitā. 0 Puggalapaññatti Mātikā 5. Pañcakauddesa |5| Pañca puggalā— 2 Atthekacco puggalo ārabhati ca vippaṭisārī ca hoti, tañca cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ yathābhūtaṁ nappajānāti, yatthassa te 31 --- pp1 5:2 uppannā pāpakā akusalā dhammā aparisesā nirujjhanti. Atthekacco puggalo ārabhati na vippaṭisārī ca hoti, tañca cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ yathābhūtaṁ nappajānāti, yatthassa te uppannā pāpakā akusalā dhammā aparisesā nirujjhanti. Atthekacco puggalo nārabhati vippaṭisārī ca hoti, tañca cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ yathābhūtaṁ nappajānāti, yatthassa te uppannā pāpakā akusalā dhammā aparisesā nirujjhanti. Atthekacco puggalo nārabhati na vippaṭisārī hoti, tañca cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ yathābhūtaṁ nappajānāti, yatthassa te uppannā pāpakā akusalā dhammā aparisesā nirujjhanti. Atthekacco puggalo nārabhati na vippaṭisārī hoti, tañca cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ yathābhūtaṁ pajānāti, yatthassa te uppannā pāpakā akusalā dhammā aparisesā nirujjhanti. 3 Datvā avajānāti, saṁvāsena avajānāti, ādheyyamukho hoti, lolo hoti, mando momūho hoti. 4 Pañca yodhājīvūpamā puggalā. 5 Pañca piṇḍapātikā. 6 Pañca khalupacchābhattikā. 7 Pañca ekāsanikā. 8 Pañca paṁsukūlikā. 9 Pañca tecīvarikā. 10 Pañca āraññikā. 11 Pañca rukkhamūlikā. 12 Pañca abbhokāsikā. 13 Pañca nesajjikā. 14 Pañca yathāsanthatikā. 15 Pañca sosānikā. 16 Pañcakaṁ. 0 Puggalapaññatti Mātikā 1. Ekakauddesa |1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Cha paññattiyo—khandhapaññatti, āyatanapaññatti, dhātupaññatti, saccapaññatti, indriyapaññatti, puggalapaññattīti. 3 Kittāvatā khandhānaṁ khandhapaññatti? Yāvatā pañcakkhandhā—rūpakkhandho, vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho; ettāvatā khandhānaṁ khandhapaññatti. 4 Kittāvatā āyatanānaṁ āyatanapaññatti? Yāvatā dvādasāyatanāni—cakkhāyatanaṁ, rūpāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, saddāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, gandhāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, rasāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ, manāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ; ettāvatā āyatanānaṁ āyatanapaññatti. 5 Kittāvatā dhātūnaṁ dhātupaññatti? Yāvatā aṭṭhārasa dhātuyo—cakkhudhātu, rūpadhātu, cakkhuviññāṇadhātu, sotadhātu, saddadhātu, sotaviññāṇadhātu, ghānadhātu, gandhadhātu, ghānaviññāṇadhātu, jivhādhātu, rasadhātu, jivhāviññāṇadhātu, kāyadhātu, phoṭṭhabbadhātu, kāyaviññāṇadhātu, manodhātu, dhammadhātu, manoviññāṇadhātu; ettāvatā dhātūnaṁ dhātupaññatti. 6 Kittāvatā saccānaṁ saccapaññatti? Yāvatā cattāri saccāni—dukkhasaccaṁ, samudayasaccaṁ, nirodhasaccaṁ, maggasaccaṁ; ettāvatā saccānaṁ saccapaññatti. 7 Kittāvatā indriyānaṁ indriyapaññatti? Yāvatā bāvīsatindriyāni—cakkhundriyaṁ, sotindriyaṁ, ghānindriyaṁ, jivhindriyaṁ, kāyindriyaṁ, manindriyaṁ, itthindriyaṁ, purisindriyaṁ, jīvitindriyaṁ, sukhindriyaṁ, dukkhindriyaṁ, somanassindriyaṁ, domanassindriyaṁ, upekkhindriyaṁ, saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, satindriyaṁ, samādhindriyaṁ, paññindriyaṁ, anaññātaññassāmītindriyaṁ, aññindriyaṁ, aññātāvindriyaṁ; ettāvatā indriyānaṁ indriyapaññatti. 8 Kittāvatā puggalānaṁ puggalapaññatti? 9 Samayavimutto 10 Asamayavimutto 11 Kuppadhammo 12 Akuppadhammo 13 Parihānadhammo 14 Aparihānadhammo 15 Cetanābhabbo 16 Anurakkhaṇābhabbo 17 Puthujjano 18 Gotrabhū 19 Bhayūparato 20 Abhayūparato 21 Bhabbāgamano 22 Abhabbāgamano 23 Niyato 24 Aniyato 25 Paṭipannako 26 Phaleṭhito 27 Samasīsī 28 Ṭhitakappī 29 Ariyo 30 Anariyo 31 Sekkho 32 Asekkho 33 Nevasekkhanāsekkho 34 Tevijjo 35 Chaḷabhiñño 36 Sammāsambuddho 37 Paccekasambuddho 38 Ubhatobhāgavimutto 39 Paññāvimutto 40 Kāyasakkhī 41 Diṭṭhippatto 42 Saddhāvimutto 43 Dhammānusārī 44 Saddhānusārī 45 Sattakkhattuparamo 46 Kolaṅkolo 47 Ekabījī 48 Sakadāgāmī 49 Anāgāmī 50 Antarāparinibbāyī 51 Upahaccaparinibbāyī 52 Asaṅkhāraparinibbāyī 53 Sasaṅkhāraparinibbāyī 54 Uddhaṁsotoakaniṭṭhagāmī 55 Sotāpanno 56 Sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipanno 57 Sakadāgāmī 58 Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno 59 Anāgāmī 60 Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno 61 Arahā 62 Arahattaphalasacchikiriyāya paṭipanno 63 Ekakaṁ. 0 Puggalapaññatti Mātikā 4. Catukkauddesa |4| Cattāro 32 --- pp1 4:1 puggalā— 2 Asappuriso, asappurisena asappurisataro, sappuriso, sappurisena sappurisataro. 3 Pāpo, pāpena pāpataro, kalyāṇo, kalyāṇena kalyāṇataro. 4 Pāpadhammo, pāpadhammena pāpadhammataro, kalyāṇadhammo, kalyāṇadhammena kalyāṇadhammataro. 5 Sāvajjo, vajjabahulo, appavajjo, anavajjo. 6 Ugghaṭitaññū, vipañcitaññū, neyyo, padaparamo. 7 Yuttappaṭibhāno, no muttappaṭibhāno, muttappaṭibhāno, no yuttappaṭibhāno, yuttappaṭibhāno ca muttappaṭibhāno ca, neva yuttappaṭibhāno no muttappaṭibhāno. 8 Cattāro dhammakathikā puggalā. 9 Cattāro valāhakūpamā puggalā. 10 Cattāro mūsikūpamā puggalā. 11 Cattāro ambūpamā puggalā. 12 Cattāro kumbhūpamā puggalā. 13 Cattāro udakarahadūpamā puggalā. 14 Cattāro balībaddūpamā puggalā. 15 Cattāro āsīvisūpamā puggalā. 16 Atthekacco puggalo ananuvicca apariyogāhetvā avaṇṇārahassa vaṇṇaṁ bhāsitā hoti, atthekacco puggalo ananuvicca apariyogāhetvā vaṇṇārahassa avaṇṇaṁ bhāsitā hoti, atthekacco puggalo ananuvicca apariyogāhetvā appasādanīye ṭhāne pasādaṁ upadaṁsitā hoti, atthekacco puggalo ananuvicca apariyogāhetvā pasādanīye ṭhāne appasādaṁ upadaṁsitā hoti. 17 Atthekacco puggalo anuvicca pariyogāhetvā avaṇṇārahassa avaṇṇaṁ bhāsitā hoti, atthekacco puggalo anuvicca pariyogāhetvā vaṇṇārahassa vaṇṇaṁ bhāsitā hoti, atthekacco puggalo anuvicca pariyogāhetvā appasādanīye ṭhāne appasādaṁ upadaṁsitā hoti, atthekacco puggalo anuvicca pariyogāhetvā pasādanīye ṭhāne pasādaṁ upadaṁsitā hoti. 18 Atthekacco puggalo avaṇṇārahassa avaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena, no ca kho vaṇṇārahassa vaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena; atthekacco puggalo vaṇṇārahassa vaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena, no ca kho avaṇṇārahassa avaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena; atthekacco puggalo avaṇṇārahassa ca avaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena; vaṇṇārahassa ca vaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena, atthekacco puggalo neva avaṇṇārahassa avaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena, no ca vaṇṇārahassa vaṇṇaṁ bhāsitā hoti bhūtaṁ tacchaṁ kālena. 19 Uṭṭhānaphalūpajīvī no puññaphalūpajīvī, puññaphalūpajīvī no uṭṭhānaphalūpajīvī, uṭṭhānaphalūpajīvī ca puññaphalūpajīvī ca, neva uṭṭhānaphalūpajīvī no puññaphalūpajīvī. 20 Tamo tamaparāyano, tamo jotiparāyano, joti tamaparāyano, joti jotiparāyano. 21 Oṇatoṇato, oṇatuṇṇato, uṇṇatoṇato, uṇṇatuṇṇato. 22 Cattāro rukkhūpamā puggalā. 23 Rūpappamāṇo, rūpappasanno, ghosappamāṇo, ghosappasanno. 24 Lūkhappamāṇo, lūkhappasanno, dhammappamāṇo, dhammappasanno. 25 Atthekacco puggalo attahitāya paṭipanno hoti, no parahitāya; atthekacco puggalo parahitāya paṭipanno hoti, no attahitāya; atthekacco puggalo attahitāya ceva paṭipanno hoti parahitāya ca; atthekacco puggalo neva attahitāya paṭipanno hoti no parahitāya. 26 Atthekacco puggalo attantapo hoti attaparitāpanānuyogamanuyutto; atthekacco puggalo parantapo hoti paraparitāpanānuyogamanuyutto; atthekacco puggalo attantapo ca hoti attaparitāpanānuyogamanuyutto, parantapo ca paraparitāpanānuyogamanuyutto; atthekacco puggalo neva attantapo hoti na attaparitāpanānuyogamanuyutto, na parantapo na paraparitāpanānuyogamanuyutto. So anattantapo aparantapo diṭṭheva dhamme nicchāto nibbuto sītībhūto sukhappaṭisaṁvedī brahmabhūtena attanā viharati. 27 Sarāgo, sadoso, samoho, samāno. 28 Atthekacco puggalo lābhī hoti ajjhattaṁ cetosamathassa, na lābhī adhipaññādhammavipassanāya; atthekacco puggalo lābhī hoti adhipaññādhammavipassanāya, na lābhī ajjhattaṁ cetosamathassa; atthekacco puggalo lābhī ceva hoti ajjhattaṁ cetosamathassa, lābhī ca adhipaññādhammavipassanāya; atthekacco puggalo neva lābhī hoti ajjhattaṁ cetosamathassa, na lābhī adhipaññādhammavipassanāya. 29 Anusotagāmī puggalo, paṭisotagāmī puggalo, ṭhitatto puggalo, tiṇṇo pāraṅgato thale tiṭṭhati brāhmaṇo. 30 Appassuto sutena anupapanno, appassuto sutena upapanno, 33 --- pp1 4:30 bahussuto sutena anupapanno, bahussuto sutena upapanno. 31 Samaṇamacalo, samaṇapadumo, samaṇapuṇḍarīko, samaṇesu samaṇasukhumālo. 32 Catukkaṁ. 0 Puggalapaññatti Mātikā 7. Sattakauddesa |7| Satta puggalā— 2 Satta udakūpamā puggalā. Sakiṁ nimuggo nimuggova hoti, ummujjitvā nimujjati, ummujjitvā ṭhito hoti, ummujjitvā vipassati viloketi, ummujjitvā patarati, ummujjitvā patigādhappatto hoti, ummujjitvā tiṇṇo hoti pāraṅgato thale tiṭṭhati brāhmaṇo. 3 Ubhatobhāgavimutto, paññāvimutto, kāyasakkhī, diṭṭhippatto, saddhāvimutto, dhammānusārī, saddhānusārī. 4 Sattakaṁ. 0 Puggalapaññatti Mātikā 8. Aṭṭhakauddesa |8| Aṭṭha puggalā— 2 Cattāro maggasamaṅgino, cattāro phalasamaṅgino puggalā. 3 Aṭṭhakaṁ. 0 Puggalapaññatti Mātikā 3. Tikauddesa |3| Tayo puggalā— 2 Nirāso, āsaṁso, vigatāso. 3 Tayo gilānūpamā puggalā. 4 Kāyasakkhī, diṭṭhippatto, saddhāvimutto. 5 Gūthabhāṇī, pupphabhāṇī, madhubhāṇī. 6 Arukūpamacitto puggalo, vijjūpamacitto puggalo, vajirūpamacitto puggalo. 7 Andho, ekacakkhu, dvicakkhu. 8 Avakujjapañño puggalo, ucchaṅgapañño puggalo, puthupañño puggalo. 9 Atthekacco puggalo kāmesu ca bhavesu ca avītarāgo, atthekacco puggalo kāmesu vītarāgo bhavesu avītarāgo, atthekacco puggalo kāmesu ca bhavesu ca vītarāgo. 10 Pāsāṇalekhūpamo puggalo, pathavilekhūpamo puggalo, udakalekhūpamo puggalo. 11 Tayo potthakūpamā puggalā. 12 Tayo kāsikavatthūpamā puggalā. 13 Suppameyyo, duppameyyo, appameyyo. 14 Atthekacco puggalo na sevitabbo na bhajitabbo na payirupāsitabbo, atthekacco puggalo sevitabbo bhajitabbo payirupāsitabbo, atthekacco puggalo sakkatvā garuṁ katvā sevitabbo bhajitabbo payirupāsitabbo. 15 Atthekacco puggalo jigucchitabbo na sevitabbo na bhajitabbo na payirupāsitabbo, atthekacco puggalo ajjhupekkhitabbo na sevitabbo na bhajitabbo na payirupāsitabbo; atthekacco puggalo sevitabbo bhajitabbo payirupāsitabbo. 16 Atthekacco puggalo sīlesu paripūrakārī, samādhismiṁ mattaso kārī, paññāya mattaso kārī; atthekacco puggalo sīlesu ca paripūrakārī, samādhismiñca paripūrakārī, paññāya mattaso kārī; atthekacco puggalo sīlesu ca paripūrakārī, samādhismiñca paripūrakārī, paññāya ca paripūrakārī. 17 Tayo satthāro. 18 Aparepi tayo satthāro. 19 Tikaṁ. 0 Puggalapaññatti Mātikā 6. Chakkauddesa |6| Cha puggalā— 2 Atthekacco puggalo pubbe ananussutesu dhammesu sāmaṁ saccāni abhisambujjhati, tattha ca sabbaññutaṁ pāpuṇāti balesu ca vasībhāvaṁ. Atthekacco puggalo pubbe ananussutesu dhammesu sāmaṁ saccāni abhisambujjhati, na ca tattha sabbaññutaṁ pāpuṇāti na ca balesu vasībhāvaṁ. Atthekacco puggalo pubbe ananussutesu dhammesu sāmaṁ saccāni anabhisambujjhati, diṭṭhe ceva dhamme dukkhassantakaro hoti sāvakapāramiñca pāpuṇāti. Atthekacco puggalo pubbe ananussutesu dhammesu sāmaṁ saccāni anabhisambujjhati, diṭṭheva dhamme dukkhassantakaro hoti, na ca sāvakapāramiṁ pāpuṇāti. Atthekacco puggalo pubbe ananussutesu dhammesu sāmaṁ saccāni anabhisambujjhati, na ca diṭṭheva dhamme dukkhassantakaro hoti, anāgāmī hoti anāgantā itthattaṁ. Atthekacco puggalo pubbe ananussutesu dhammesu sāmaṁ saccāni anabhisambujjhati, na ca diṭṭheva dhamme dukkhassantakaro hoti, āgāmī hoti āgantā itthattaṁ. 3 Chakkaṁ. 0 Puggalapaññatti Mātikā 9. Navakauddesa |9| Nava puggalā— 2 Sammāsambuddho, paccekasambuddho, ubhatobhāgavimutto, paññāvimutto, kāyasakkhī, diṭṭhippatto, saddhāvimutto, dhammānusārī, saddhānusārī. 3 Navakaṁ. 0 Puggalapaññatti Mātikā 2. Dukauddesa |2| Dve puggalā— 2 Kodhano ca, upanāhī ca. 3 Makkhī ca, paḷāsī ca. 4 Issukī ca, maccharī ca. 5 Saṭho ca, māyāvī ca. 6 Ahiriko ca, anottappī ca. 7 Dubbaco ca, pāpamitto ca. 8 Indriyesu aguttadvāro ca, bhojane amattaññū ca. 9 Muṭṭhassati ca, asampajāno ca. 10 Sīlavipanno ca, diṭṭhivipanno ca. 11 Ajjhattasaṁyojano ca, bahiddhāsaṁyojano ca. 12 Akkodhano ca, anupanāhī ca. 13 Amakkhī ca, apaḷāsī ca. 14 Anissukī ca, amaccharī ca. 15 Asaṭho ca, amāyāvī ca. 16 Hirimā ca, ottappī ca. 17 Suvaco ca, kalyāṇamitto ca. 18 Indriyesu guttadvāro ca, bhojane mattaññū ca. 19 Upaṭṭhitassati ca, sampajāno ca. 20 Sīlasampanno ca, diṭṭhisampanno ca. 21 Dve puggalā dullabhā lokasmiṁ. 22 Dve puggalā duttappayā. 23 Dve puggalā sutappayā. 24 Dvinnaṁ puggalānaṁ āsavā vaḍḍhanti. 34 --- pp1 2:24 25 Dvinnaṁ puggalānaṁ āsavā na vaḍḍhanti. 26 Hīnādhimutto ca, paṇītādhimutto ca. 27 Titto ca, tappetā ca. 28 Dukaṁ. kv9 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Navamavagga Anusayāanārammaṇātikathā |4| Anusayā anārammaṇāti? Āmantā. Rūpaṁ nibbānaṁ cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Kāmarāgānusayo anārammaṇoti? Āmantā. Kāmarāgo kāmarāgapariyuṭṭhānaṁ kāmarāgasaṁyojanaṁ kāmogho kāmayogo kāmacchandanīvaraṇaṁ anārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmarāgo kāmarāgapariyuṭṭhānaṁ kāmarāgasaṁyojanaṁ kāmogho kāmayogo kāmacchandanīvaraṇaṁ sārammaṇanti? Āmantā. Kāmarāgānusayo sārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Kāmarāgānusayo anārammaṇoti? Āmantā. Katamakkhandhapariyāpannoti? Saṅkhārakkhandhapariyāpannoti. Saṅkhārakkhandho anārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… saṅkhārakkhandho anārammaṇoti? Āmantā. Vedanākkhandho saññākkhandho viññāṇakkhandho anārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Kāmarāgānusayo saṅkhārakkhandhapariyāpanno anārammaṇoti? Āmantā. Kāmarāgo saṅkhārakkhandhapariyāpanno anārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmarāgo saṅkhārakkhandhapariyāpanno sārammaṇoti? Āmantā. Kāmarāgānusayo saṅkhārakkhandhapariyāpanno sārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Kāmarāgānusayo saṅkhārakkhandhapariyāpanno anārammaṇo, kāmarāgo saṅkhārakkhandhapariyāpanno sārammaṇoti? Āmantā. Saṅkhārakkhandho ekadeso sārammaṇo ekadeso anārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… saṅkhārakkhandho ekadeso sārammaṇo ekadeso anārammaṇoti? Āmantā. Vedanākkhandho saññākkhandho viññāṇakkhandho ekadeso sārammaṇo ekadeso anārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Paṭighānusayo mānānusayo diṭṭhānusayo vicikicchānusayo bhavarāgānusayo avijjānusayo anārammaṇoti? Āmantā. Avijjā avijjogho avijjāyogo avijjānusayo avijjāpariyuṭṭhānaṁ avijjāsaṁyojanaṁ avijjānīvaraṇaṁ anārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… avijjā avijjogho …pe… avijjānīvaraṇaṁ sārammaṇanti? Āmantā. Avijjānusayo sārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Avijjānusayo anārammaṇoti? Āmantā. Katamakkhandhapariyāpannoti? Saṅkhārakkhandhapariyāpannoti. Saṅkhārakkhandho anārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… saṅkhārakkhandho anārammaṇoti? Āmantā. Vedanākkhandho saññākkhandho viññāṇakkhandho anārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Avijjānusayo saṅkhārakkhandhapariyāpanno anārammaṇoti? Āmantā. Avijjā saṅkhārakkhandhapariyāpannā anārammaṇāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… avijjā saṅkhārakkhandhapariyāpannā sārammaṇāti? Āmantā. Avijjānusayo saṅkhārakkhandhapariyāpanno sārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Avijjānusayo saṅkhārakkhandhapariyāpanno anārammaṇo, avijjā saṅkhārakkhandhapariyāpannā sārammaṇāti? Āmantā. Saṅkhārakkhandho ekadeso sārammaṇo ekadeso anārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… saṅkhārakkhandho ekadeso sārammaṇo ekadeso anārammaṇoti? Āmantā. Vedanākkhandho saññākkhandho viññāṇakkhandho ekadeso sārammaṇo ekadeso anārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Na vattabbaṁ—“anusayā anārammaṇā”ti? Āmantā. Puthujjano kusalābyākate citte vattamāne sānusayoti vattabboti? Āmantā. Atthi tesaṁ anusayānaṁ ārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi anusayā anārammaṇāti. Puthujjano kusalābyākate citte vattamāne sarāgoti vattabboti? Āmantā. Atthi tassa rāgassa ārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Tena hi rāgo anārammaṇoti. Anusayā anārammaṇātikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Navamavagga Ñāṇaṁanārammaṇantikathā |5| Ñāṇaṁ anārammaṇanti? Āmantā. Rūpaṁ nibbānaṁ cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe… ñāṇaṁ anārammaṇanti? Āmantā. Paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo anārammaṇoti? Na 35 --- kv9 5:1 hevaṁ vattabbe …pe… paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo sārammaṇoti? Āmantā. Ñāṇaṁ sārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Ñāṇaṁ anārammaṇanti? Āmantā. Katamakkhandhapariyāpannanti? Saṅkhārakkhandhapariyāpannanti. Saṅkhārakkhandho anārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… saṅkhārakkhandho anārammaṇoti? Āmantā. Vedanākkhandho saññākkhandho viññāṇakkhandho anārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… ñāṇaṁ saṅkhārakkhandhapariyāpannaṁ anārammaṇanti? Āmantā. Paññā saṅkhārakkhandhapariyāpannā anārammaṇāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paññā saṅkhārakkhandhapariyāpannā sārammaṇāti? Āmantā. Ñāṇaṁ saṅkhārakkhandhapariyāpannaṁ sārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Ñāṇaṁ saṅkhārakkhandhapariyāpannaṁ anārammaṇaṁ, paññā saṅkhārakkhandhapariyāpannā sārammaṇāti? Āmantā. Saṅkhārakkhandho ekadeso sārammaṇo ekadeso anārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… saṅkhārakkhandho ekadeso sārammaṇo ekadeso anārammaṇoti? Āmantā. Vedanākkhandho saññākkhandho viññāṇakkhandho ekadeso sārammaṇo ekadeso anārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Na vattabbaṁ—“ñāṇaṁ anārammaṇan”ti? Āmantā. Arahā cakkhuviññāṇasamaṅgī ñāṇīti vattabboti? Āmantā. Atthi tassa ñāṇassa ārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi ñāṇaṁ anārammaṇanti. Arahā cakkhuviññāṇasamaṅgī paññavāti vattabboti? Āmantā. Atthi tāya paññāya ārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Tena hi paññā anārammaṇāti. Ñāṇaṁ anārammaṇantikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Niyāmapaṇṇāsaka Navamavagga Ānisaṁsadassāvīkathā |1| Ānisaṁsadassāvissa saṁyojanānaṁ pahānanti? Āmantā. Nanu saṅkhāre aniccato manasikaroto saṁyojanā pahīyantīti? Āmantā. Hañci saṅkhāre aniccato manasikaroto saṁyojanā pahīyanti, no ca vata re vattabbe—“ānisaṁsadassāvissa saṁyojanānaṁ pahānan”ti. 2 Nanu saṅkhāre dukkhato …pe… rogato … gaṇḍato … sallato … aghato … ābādhato … parato … palokato … ītito … upaddavato … bhayato … upasaggato … calato … pabhaṅguto … addhuvato … atāṇato … aleṇato … asaraṇato … asaraṇībhūtato … rittato … tucchato … suññato … anattato … ādīnavato …pe… vipariṇāmadhammato manasikaroto saṁyojanā pahīyantīti? Āmantā. Hañci saṅkhāre vipariṇāmadhammato manasikaroto saṁyojanā pahīyanti, no ca vata re vattabbe—“ānisaṁsadassāvissa saṁyojanānaṁ pahānan”ti. 3 Saṅkhāre ca aniccato manasi karoti nibbāne ca ānisaṁsadassāvī hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… saṅkhāre ca aniccato manasi karoti nibbāne ca ānisaṁsadassāvī hotīti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… saṅkhāre ca dukkhato …pe… vipariṇāmadhammato manasi karoti nibbāne ca ānisaṁsadassāvī hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… saṅkhāre ca vipariṇāmadhammato manasi karoti nibbāne ca ānisaṁsadassāvī hotīti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Na vattabbaṁ—“ānisaṁsadassāvissa saṁyojanānaṁ pahānan”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“idha, bhikkhave, bhikkhu nibbāne sukhānupassī viharati sukhasaññī sukhapaṭisaṁvedī, satataṁ samitaṁ abbokiṇṇaṁ cetasā adhimuccamāno paññāya pariyogāhamāno”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi ānisaṁsadassāvissa saṁyojanānaṁ pahānanti. Ānisaṁsadassāvīkathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Navamavagga Atītānāgatārammaṇakathā |6| Atītārammaṇaṁ cittaṁ anārammaṇanti? Āmantā. Nanu atītārammaṇanti? Āmantā. Hañci atītārammaṇaṁ, no ca vata re vattabbe—“atītārammaṇaṁ cittaṁ anārammaṇan”ti. Atītārammaṇaṁ cittaṁ anārammaṇanti micchā. Hañci vā pana anārammaṇaṁ, no ca vata re vattabbe—“atītārammaṇan”ti. Anārammaṇaṁ atītārammaṇanti micchā. 2 Atītārammaṇaṁ cittaṁ anārammaṇanti? Āmantā. Nanu atītaṁ ārabbha atthi āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci atītaṁ ārabbha atthi āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, no ca vata re vattabbe—“atītārammaṇaṁ cittaṁ anārammaṇan”ti. 3 Anāgatārammaṇaṁ cittaṁ anārammaṇanti? Āmantā. Nanu anāgatārammaṇanti? Āmantā. Hañci anāgatārammaṇaṁ, no ca vata re vattabbe—“anāgatārammaṇaṁ cittaṁ anārammaṇan”ti. Anāgatārammaṇaṁ cittaṁ 36 --- kv9 6:3 anārammaṇanti micchā. Hañci vā pana anārammaṇaṁ, no ca vata re vattabbe—“anāgatārammaṇan”ti. Anārammaṇaṁ anāgatārammaṇanti micchā. 4 Anāgatārammaṇaṁ cittaṁ anārammaṇanti? Āmantā. Nanu anāgataṁ ārabbha atthi āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci anāgataṁ ārabbha atthi āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, no ca vata re vattabbe—“anāgatārammaṇaṁ cittaṁ anārammaṇan”ti. 5 Paccuppannaṁ ārabbha atthi āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, paccuppannārammaṇaṁ cittaṁ sārammaṇanti? Āmantā. Atītaṁ ārabbha atthi āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, atītārammaṇaṁ cittaṁ sārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ ārabbha atthi āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, paccuppannārammaṇaṁ cittaṁ sārammaṇanti? Āmantā. Anāgataṁ ārabbha atthi āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, anāgatārammaṇaṁ cittaṁ sārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Atītaṁ ārabbha atthi āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, atītārammaṇaṁ cittaṁ anārammaṇanti? Āmantā. Paccuppannaṁ ārabbha atthi āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, paccuppannārammaṇaṁ cittaṁ anārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Anāgataṁ ārabbha atthi āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, anāgatārammaṇaṁ cittaṁ anārammaṇanti? Āmantā. Paccuppannaṁ ārabbha atthi āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, paccuppannārammaṇaṁ cittaṁ anārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Na vattabbaṁ—“atītānāgatārammaṇaṁ cittaṁ anārammaṇan”ti? Āmantā. Nanu atītānāgataṁ natthīti? Āmantā. Hañci atītānāgataṁ natthi, tena vata re vattabbe—“atītānāgatārammaṇaṁ cittaṁ anārammaṇan”ti …pe…. Atītānāgatārammaṇakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Navamavagga Nayathācittassakāyakammantikathā |10| Na yathācittassa kāyakammanti? Āmantā. Aphassakassa kāyakammaṁ …pe… acittakassa kāyakammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu saphassakassa kāyakammaṁ …pe… sacittakassa kāyakammanti? Āmantā. Hañci saphassakassa kāyakammaṁ …pe… sacittakassa kāyakammaṁ, no ca vata re vattabbe—“na yathācittassa kāyakamman”ti. 2 Na yathācittassa kāyakammanti? Āmantā. Anāvaṭṭentassa kāyakammaṁ …pe… appaṇidahantassa kāyakammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu āvaṭṭentassa kāyakammaṁ …pe… paṇidahantassa kāyakammanti? Āmantā. Hañci āvaṭṭentassa kāyakammaṁ …pe… paṇidahantassa kāyakammaṁ, no ca vata re vattabbe—“na yathācittassa kāyakamman”ti. 3 Na yathācittassa kāyakammanti? Āmantā. Nanu kāyakammaṁ cittasamuṭṭhānaṁ cittena sahajātaṁ cittena saha ekuppādanti? Āmantā. Hañci kāyakammaṁ cittasamuṭṭhānaṁ cittena sahajātaṁ cittena saha ekuppādaṁ, no ca vata re vattabbe—“na yathācittassa kāyakamman”ti. 4 Na yathācittassa kāyakammanti? Āmantā. Na abhikkamitukāmo abhikkamati, na paṭikkamitukāmo paṭikkamati, na āloketukāmo āloketi, na viloketukāmo viloketi, na samiñjitukāmo samiñjeti, na pasāretukāmo pasāretīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Nanu abhikkamitukāmo abhikkamati, paṭikkamitukāmo paṭikkamati, āloketukāmo āloketi, viloketukāmo viloketi, samiñjitukāmo samiñjeti, pasāretukāmo pasāretīti? Āmantā. Hañci abhikkamitukāmo abhikkamati …pe… pasāretukāmo pasāreti, no ca vata re vattabbe—“na yathācittassa kāyakamman”ti. 5 Na vattabbaṁ—“na yathācittassa kāyakamman”ti? Āmantā. Nanu atthi koci “aññatra gacchissāmī”ti aññatra gacchati …pe… “aññaṁ pasāressāmī”ti aññaṁ pasāretīti? Āmantā. Hañci atthi koci “aññatra gacchissāmī”ti aññatra gacchati …pe… “aññaṁ pasāressāmī”ti aññaṁ pasāreti, tena vata re vattabbe—“na yathācittassa kāyakamman”ti. Na yathācittassa kāyakammantikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Navamavagga Nayathācittassavācātikathā |9| Na yathācittassa vācāti? Āmantā. Aphassakassa vācā avedanakassa vācā asaññakassa vācā acetanakassa vācā acittakassa vācāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu saphassakassa vācā savedanakassa vācā sasaññakassa vācā sacetanakassa vācā sacittakassa vācāti? Āmantā. Hañci saphassakassa vācā …pe… sacittakassa vācā, no ca vata re vattabbe—“na yathācittassa vācā”ti. 2 Na yathācittassa vācāti? Āmantā. Anāvaṭṭentassa vācā …pe… anābhogassa vācā …pe… appaṇidahantassa vācāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu āvaṭṭentassa vācā ābhogassa vācā …pe… 37 --- kv9 9:2 paṇidahantassa vācāti? Āmantā. Hañci āvaṭṭentassa vācā ābhogassa vācā paṇidahantassa vācā, no ca vata re vattabbe—“na yathācittassa vācā”ti. 3 Na yathācittassa vācāti? Āmantā. Nanu vācā cittasamuṭṭhānā cittena sahajātā cittena saha ekuppādāti? Āmantā. Hañci vācā cittasamuṭṭhānā cittena sahajātā cittena saha ekuppādā, no ca vata re vattabbe—“na yathācittassa vācā”ti. 4 Na yathācittassa vācāti? Āmantā. Na bhaṇitukāmo bhaṇati, na kathetukāmo katheti, na ālapitukāmo ālapati, na voharitukāmo voharatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu bhaṇitukāmo bhaṇati, kathetukāmo katheti, ālapitukāmo ālapati, voharitukāmo voharatīti? Āmantā. Hañci bhaṇitukāmo bhaṇati, kathetukāmo katheti, ālapitukāmo ālapati, voharitukāmo voharati, no ca vata re vattabbe—“na yathācittassa vācā”ti. 5 Na vattabbaṁ—“na yathācittassa vācā”ti? Āmantā. Nanu atthi koci “aññaṁ bhaṇissāmī”ti aññaṁ bhaṇati, “aññaṁ kathessāmī”ti aññaṁ katheti, “aññaṁ ālapissāmī”ti aññaṁ ālapati, “aññaṁ voharissāmī”ti aññaṁ voharatīti? Āmantā. Hañci atthi koci “aññaṁ bhaṇissāmī”ti aññaṁ bhaṇati …pe… “aññaṁ voharissāmī”ti aññaṁ voharati, tena vata re vattabbe—“na yathācittassa vācā”ti. Na yathācittassa vācātikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Navamavagga Amatārammaṇakathā |2| Amatārammaṇaṁ saṁyojananti? Āmantā. Amataṁ saṁyojaniyaṁ ganthaniyaṁ oghaniyaṁ yoganiyaṁ nīvaraṇiyaṁ parāmaṭṭhaṁ upādāniyaṁ saṅkilesiyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu amataṁ asaṁyojaniyaṁ aganthaniyaṁ …pe… asaṅkilesiyanti? Āmantā. Hañci amataṁ asaṁyojaniyaṁ …pe… asaṅkilesiyaṁ, no ca vata re vattabbe—“amatārammaṇaṁ saṁyojanan”ti. 2 Amataṁ ārabbha rāgo uppajjatīti? Āmantā. Amataṁ rāgaṭṭhāniyaṁ rajaniyaṁ kamaniyaṁ madaniyaṁ bandhaniyaṁ mucchaniyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu amataṁ na rāgaṭṭhāniyaṁ na rajaniyaṁ na kamaniyaṁ na madaniyaṁ na bandhaniyaṁ na mucchaniyanti? Āmantā. Hañci amataṁ na rāgaṭṭhāniyaṁ na rajaniyaṁ na kamaniyaṁ na madaniyaṁ na bandhaniyaṁ na mucchaniyaṁ, no ca vata re vattabbe—“amataṁ ārabbha rāgo uppajjatī”ti. 3 Amataṁ ārabbha doso uppajjatīti? Āmantā. Amataṁ dosaṭṭhāniyaṁ kopaṭṭhāniyaṁ paṭighaṭṭhāniyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu amataṁ na dosaṭṭhāniyaṁ na kopaṭṭhāniyaṁ na paṭighaṭṭhāniyanti? Āmantā. Hañci amataṁ na dosaṭṭhāniyaṁ na kopaṭṭhāniyaṁ na paṭighaṭṭhāniyaṁ, no ca vata re vattabbe—“amataṁ ārabbha doso uppajjatī”ti. 4 Amataṁ ārabbha moho uppajjatīti? Āmantā. Amataṁ mohaṭṭhāniyaṁ aññāṇakaraṇaṁ acakkhukaraṇaṁ paññānirodhiyaṁ vighātapakkhiyaṁ anibbānasaṁvattaniyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu amataṁ na mohaṭṭhāniyaṁ na aññāṇakaraṇaṁ na acakkhukaraṇaṁ paññābuddhiyaṁ avighātapakkhiyaṁ nibbānasaṁvattaniyanti? Āmantā. Hañci amataṁ na mohaṭṭhāniyaṁ na aññāṇakaraṇaṁ …pe… nibbānasaṁvattaniyaṁ, no ca vata re vattabbe—“amataṁ ārabbha moho uppajjatī”ti. 5 Rūpaṁ ārabbha saṁyojanā uppajjanti, rūpaṁ saṁyojaniyaṁ ganthaniyaṁ …pe… saṅkilesiyanti? Āmantā. Amataṁ ārabbha saṁyojanā uppajjanti, amataṁ saṁyojaniyaṁ …pe… saṅkilesiyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Rūpaṁ ārabbha rāgo uppajjati, rūpaṁ rāgaṭṭhāniyaṁ rajaniyaṁ kamaniyaṁ madaniyaṁ bandhaniyaṁ mucchaniyanti? Āmantā. Amataṁ ārabbha rāgo uppajjati, amataṁ rāgaṭṭhāniyaṁ …pe… mucchaniyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Rūpaṁ ārabbha doso uppajjati, rūpaṁ dosaṭṭhāniyaṁ kopaṭṭhāniyaṁ paṭighaṭṭhāniyanti? Āmantā. Amataṁ ārabbha doso uppajjati, amataṁ dosaṭṭhāniyaṁ kopaṭṭhāniyaṁ paṭighaṭṭhāniyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Rūpaṁ ārabbha moho uppajjati, rūpaṁ mohaṭṭhāniyaṁ aññāṇakaraṇaṁ …pe… anibbānasaṁvattaniyanti? Āmantā. Amataṁ ārabbha moho uppajjati, amataṁ mohaṭṭhāniyaṁ aññāṇakaraṇaṁ …pe… anibbānasaṁvattaniyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Amataṁ ārabbha saṁyojanā uppajjanti, amataṁ asaṁyojaniyaṁ aganthaniyaṁ anoghaniyaṁ ayoganiyaṁ anīvaraṇiyaṁ aparāmaṭṭhaṁ anupādāniyaṁ asaṅkilesiyanti? Āmantā. Rūpaṁ ārabbha saṁyojanā uppajjanti, rūpaṁ asaṁyojaniyaṁ aganthaniyaṁ …pe… asaṅkilesiyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 38 --- kv9 2:10 Amataṁ ārabbha rāgo uppajjati, amataṁ na rāgaṭṭhāniyaṁ na rajaniyaṁ na kamaniyaṁ na madaniyaṁ na bandhaniyaṁ na mucchaniyanti? Āmantā. Rūpaṁ ārabbha rāgo uppajjati, rūpaṁ na rāgaṭṭhāniyaṁ …pe… na mucchaniyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Amataṁ ārabbha doso uppajjati, amataṁ na dosaṭṭhāniyaṁ na kopaṭṭhāniyaṁ na paṭighaṭṭhāniyanti? Āmantā. Rūpaṁ ārabbha doso uppajjati, rūpaṁ na dosaṭṭhāniyaṁ na kopaṭṭhāniyaṁ na paṭighaṭṭhāniyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Amataṁ ārabbha moho uppajjati, amataṁ na mohaṭṭhāniyaṁ na aññāṇakaraṇaṁ …pe… nibbānasaṁvattaniyanti? Āmantā. Rūpaṁ ārabbha moho uppajjati, rūpaṁ na mohaṭṭhāniyaṁ na aññāṇakaraṇaṁ …pe… nibbānasaṁvattaniyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Na vattabbaṁ—“amatārammaṇaṁ saṁyojanan”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“nibbānaṁ nibbānato sañjānāti, nibbānaṁ nibbānato sañjānitvā nibbānaṁ maññati, nibbānasmiṁ maññati, nibbānato maññati, nibbānaṁ meti maññati, nibbānaṁ abhinandatī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi amatārammaṇaṁ saṁyojananti. Amatārammaṇakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Navamavagga Vitakkānupatitakathā |7| Sabbaṁ cittaṁ vitakkānupatitanti? Āmantā. Sabbaṁ cittaṁ vicārānupatitaṁ pītānupatitaṁ sukhānupatitaṁ dukkhānupatitaṁ somanassānupatitaṁ domanassānupatitaṁ upekkhānupatitaṁ saddhānupatitaṁ vīriyānupatitaṁ satānupatitaṁ samādhānupatitaṁ paññānupatitaṁ rāgānupatitaṁ dosānupatitaṁ …pe… anottappānupatitanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Sabbaṁ cittaṁ vitakkānupatitanti? Āmantā. Nanu atthi avitakko vicāramatto samādhīti? Āmantā. Hañci atthi avitakko vicāramatto samādhi, no ca vata re vattabbe—“sabbaṁ cittaṁ vitakkānupatitan”ti. 3 Sabbaṁ cittaṁ vitakkānupatitanti? Āmantā. Nanu atthi avitakko avicāro samādhīti? Āmantā. Hañci atthi avitakko avicāro samādhi, no ca vata re vattabbe—“sabbaṁ cittaṁ vitakkānupatitan”ti. Sabbaṁ cittaṁ vitakkānupatitanti? Āmantā. Nanu tayo samādhī vuttā bhagavatā—“savitakko savicāro samādhi, avitakko vicāramatto samādhi, avitakko avicāro samādhī”ti? Āmantā. Hañci tayo samādhī vuttā bhagavatā—savitakko savicāro samādhi, avitakko vicāramatto samādhi, avitakko avicāro samādhi, no ca vata re vattabbe—“sabbaṁ cittaṁ vitakkānupatitan”ti. Vitakkānupatitakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Navamavagga Atītānāgatasamannāgatakathā |11| Atītena samannāgatoti? Āmantā. Nanu atītaṁ niruddhaṁ vigataṁ vipariṇataṁ atthaṅgataṁ abbhatthaṅgatanti? Āmantā. Hañci atītaṁ niruddhaṁ vigataṁ vipariṇataṁ atthaṅgataṁ abbhatthaṅgataṁ, no ca vata re vattabbe—“atītena samannāgato”ti. 2 Anāgatena samannāgatoti? Āmantā. Nanu anāgataṁ ajātaṁ abhūtaṁ asañjātaṁ anibbattaṁ anabhinibbattaṁ apātubhūtanti? Āmantā. Hañci anāgataṁ ajātaṁ abhūtaṁ asañjātaṁ anibbattaṁ anabhinibbattaṁ apātubhūtaṁ, no ca vata re vattabbe—“anāgatena samannāgato”ti. 3 Atītena rūpakkhandhena samannāgato, anāgatena rūpakkhandhena samannāgato, paccuppannena rūpakkhandhena samannāgatoti? Āmantā. Tīhi rūpakkhandhehi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītehi pañcahi khandhehi samannāgato, anāgatehi pañcahi khandhehi samannāgato, paccuppannehi pañcahi khandhehi samannāgatoti? Āmantā. Pannarasahi khandhehi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Atītena cakkhāyatanena samannāgato, anāgatena cakkhāyatanena samannāgato, paccuppannena cakkhāyatanena samannāgatoti? Āmantā. Tīhi cakkhāyatanehi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītehi dvādasahi āyatanehi samannāgato, anāgatehi dvādasahi āyatanehi samannāgato, paccuppannehi dvādasahi āyatanehi samannāgatoti? Āmantā. Chattiṁsāyatanehi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 5 Atītāya cakkhudhātuyā samannāgato, anāgatāya cakkhudhātuyā samannāgato, paccuppannāya cakkhudhātuyā samannāgatoti? Āmantā. Tīhi cakkhudhātūhi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītāhi aṭṭhārasahi dhātūhi samannāgato, anāgatāhi aṭṭhārasahi dhātūhi samannāgato, paccuppannāhi aṭṭhārasahi dhātūhi 39 --- kv9 11:5 samannāgatoti? Āmantā. Catupaññāsadhātūhi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Atītena cakkhundriyena samannāgato, anāgatena cakkhundriyena samannāgato, paccuppannena cakkhundriyena samannāgatoti? Āmantā. Tīhi cakkhundriyehi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītehi bāvīsatindriyehi samannāgato, anāgatehi bāvīsatindriyehi samannāgato, paccuppannehi bāvīsatindriyehi samannāgatoti? Āmantā. Chasaṭṭhindriyehi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Na vattabbaṁ—“atītānāgatehi samannāgato”ti? Āmantā. Nanu atthi aṭṭhavimokkhajhāyī catunnaṁ jhānānaṁ nikāmalābhī navannaṁ anupubbavihārasamāpattīnaṁ lābhīti? Āmantā. Hañci atthi aṭṭhavimokkhajhāyī catunnaṁ jhānānaṁ nikāmalābhī navannaṁ anupubbavihārasamāpattīnaṁ lābhī, tena vata re vattabbe—“atītānāgatehi samannāgato”ti. Atītānāgatapaccuppannakathā niṭṭhitā. Navamo vaggo. Tassuddānaṁ 8 Ānisaṁsadassāvissa saṁyojanānaṁ pahānaṁ, amatārammaṇaṁ saṁyojanaṁ, rūpaṁ sārammaṇaṁ, anusayā anārammaṇā, evamevaṁ ñāṇaṁ, atītānāgatārammaṇaṁ cittaṁ, sabbaṁ cittaṁ vitakkānupatitaṁ, sabbaso vitakkayato vicārayato vitakkavipphāro saddo, na yathācittassa vācā, tatheva kāyakammaṁ atītānāgatehi samannāgatoti. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Navamavagga Vitakkavipphārasaddakathā |8| Sabbaso vitakkayato vicārayato vitakkavipphāro saddoti? Āmantā. Sabbaso phusayato phassavipphāro saddo, sabbaso vedayato vedanāvipphāro saddo, sabbaso sañjānato saññāvipphāro saddo, sabbaso cetayato cetanāvipphāro saddo, sabbaso cintayato cittavipphāro saddo, sabbaso sarato sativipphāro saddo, sabbaso pajānato paññāvipphāro saddoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Sabbaso vitakkayato vicārayato vitakkavipphāro saddoti? Āmantā. Vitakkavipphāro saddo sotaviññeyyo sotasmiṁ paṭihaññati sotassa āpāthaṁ āgacchatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Nanu vitakkavipphāro saddo na sotaviññeyyo na sotasmiṁ paṭihaññati na sotassa āpāthaṁ āgacchatīti? Āmantā. Hañci vitakkavipphāro saddo na sotaviññeyyo na sotasmiṁ paṭihaññati na sotassa āpāthaṁ āgacchati, no ca vata re vattabbe—“sabbaso vitakkayato vicārayato vitakkavipphāro saddo”ti. Vitakkavipphārasaddakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Navamavagga Rūpaṁsārammaṇantikathā |3| Rūpaṁ sārammaṇanti? Āmantā. Atthi tassa āvaṭṭanā ābhogo samannāhāro manasikāro cetanā patthanā paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu natthi tassa āvaṭṭanā ābhogo …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci natthi tassa āvaṭṭanā ābhogo …pe… paṇidhi, no ca vata re vattabbe—“rūpaṁ sārammaṇan”ti. 2 Phasso sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā ābhogo …pe… paṇidhīti? Āmantā. Rūpaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā ābhogo …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Vedanā …pe… saññā cetanā cittaṁ saddhā vīriyaṁ sati samādhi paññā rāgo doso moho māno diṭṭhi vicikicchā thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ …pe… anottappaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā ābhogo …pe… paṇidhīti? Āmantā. Rūpaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā ābhogo …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Rūpaṁ sārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā ābhogo …pe… paṇidhīti? Āmantā. Phasso sārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā ābhogo …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Rūpaṁ sārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā ābhogo …pe… paṇidhīti? Āmantā. Vedanā …pe… anottappaṁ sārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā ābhogo …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Na vattabbaṁ—“rūpaṁ sārammaṇan”ti? Āmantā. Nanu rūpaṁ sappaccayanti? Āmantā. Hañci rūpaṁ sappaccayaṁ, tena vata re vattabbe—“rūpaṁ sārammaṇan”ti. Rūpaṁ sārammaṇantikathā niṭṭhitā. kv7 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Sattamavagga Dānakathā |4| Cetasiko dhammo dānanti? Āmantā. Labbhā cetasiko dhammo paresaṁ dātunti? Na hevaṁ vattabbe …pe… labbhā cetasiko dhammo paresaṁ dātunti? Āmantā. Labbhā phasso paresaṁ dātunti? Na hevaṁ vattabbe …pe… labbhā vedanā …pe… saññā … cetanā … saddhā … vīriyaṁ … sati … samādhi … paññā paresaṁ 40 --- kv7 4:1 dātunti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Na vattabbaṁ—“cetasiko dhammo dānan”ti? Āmantā. Dānaṁ aniṭṭhaphalaṁ akantaphalaṁ amanuññaphalaṁ secanakaphalaṁ dukkhudrayaṁ dukkhavipākanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu dānaṁ iṭṭhaphalaṁ kantaphalaṁ manuññaphalaṁ asecanakaphalaṁ sukhudrayaṁ sukhavipākanti? Āmantā. Hañci dānaṁ iṭṭhaphalaṁ kantaphalaṁ manuññaphalaṁ asecanakaphalaṁ sukhudrayaṁ sukhavipākaṁ, tena vata re vattabbe—“cetasiko dhammo dānan”ti. 3 Dānaṁ iṭṭhaphalaṁ vuttaṁ bhagavatā, cīvaraṁ dānanti? Āmantā. Cīvaraṁ iṭṭhaphalaṁ kantaphalaṁ manuññaphalaṁ asecanakaphalaṁ sukhudrayaṁ sukhavipākanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dānaṁ iṭṭhaphalaṁ vuttaṁ bhagavatā, piṇḍapāto senāsanaṁ gilānapaccayabhesajjaparikkhāro dānanti? Āmantā. Gilānapaccayabhesajjaparikkhāro iṭṭhaphalo kantaphalo manuññaphalo asecanakaphalo sukhudrayo sukhavipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Na vattabbaṁ—“cetasiko dhammo dānan”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 5 “Saddhā hiriyaṁ kusalañca dānaṁ, Dhammā ete sappurisānuyātā; Etañhi maggaṁ diviyaṁ vadanti, Etena hi gacchati devalokan”ti. 6 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi cetasiko dhammo dānanti. 7 Na vattabbaṁ—“cetasiko dhammo dānan”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“pañcimāni, bhikkhave, dānāni mahādānāni aggaññāni rattaññāni vaṁsaññāni porāṇāni asaṅkiṇṇāni asaṅkiṇṇapubbāni, na saṅkiyanti na saṅkiyissanti, appaṭikuṭṭhāni samaṇehi brāhmaṇehi viññūhi. Katamāni pañca? Idha, bhikkhave, ariyasāvako pāṇātipātaṁ pahāya pāṇātipātā paṭivirato hoti. Pāṇātipātā paṭivirato, bhikkhave, ariyasāvako aparimāṇānaṁ sattānaṁ abhayaṁ deti averaṁ deti abyābajjhaṁ deti. Aparimāṇānaṁ sattānaṁ abhayaṁ datvā averaṁ datvā abyābajjhaṁ datvā aparimāṇassa abhayassa averassa abyābajjhassa bhāgī hoti. Idaṁ, bhikkhave, paṭhamaṁ dānaṁ mahādānaṁ aggaññaṁ rattaññaṁ vaṁsaññaṁ porāṇaṁ asaṅkiṇṇaṁ asaṅkiṇṇapubbaṁ, na saṅkiyati na saṅkiyissati, appaṭikuṭṭhaṁ samaṇehi brāhmaṇehi viññūhi. Puna caparaṁ, bhikkhave, ariyasāvako adinnādānaṁ pahāya …pe… kāmesumicchācāraṁ pahāya …pe… musāvādaṁ pahāya …pe… surāmerayamajjapamādaṭṭhānaṁ pahāya surāmerayamajjapamādaṭṭhānā paṭivirato hoti. Surāmerayamajjapamādaṭṭhānā paṭivirato, bhikkhave, ariyasāvako aparimāṇānaṁ sattānaṁ abhayaṁ deti averaṁ deti abyābajjhaṁ deti. Aparimāṇānaṁ sattānaṁ abhayaṁ datvā averaṁ datvā abyābajjhaṁ datvā aparimāṇassa abhayassa averassa abyābajjhassa bhāgī hoti. Idaṁ, bhikkhave, pañcamaṁ dānaṁ mahādānaṁ aggaññaṁ rattaññaṁ vaṁsaññaṁ porāṇaṁ asaṅkiṇṇaṁ asaṅkiṇṇapubbaṁ, na saṅkiyati na saṅkiyissati, appaṭikuṭṭhaṁ samaṇehi brāhmaṇehi viññūhi. Imāni kho, bhikkhave, pañca dānāni mahādānāni aggaññāni rattaññāni vaṁsaññāni porāṇāni asaṅkiṇṇāni asaṅkiṇṇapubbāni, na saṅkiyanti na saṅkiyissanti, appaṭikuṭṭhāni samaṇehi brāhmaṇehi viññūhī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi cetasiko dhammo dānanti. 8 Na vattabbaṁ—“deyyadhammo dānan”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“idhekacco annaṁ deti, pānaṁ deti, vatthaṁ deti, yānaṁ deti, mālaṁ deti, gandhaṁ deti, vilepanaṁ deti, seyyaṁ deti, āvasathaṁ deti, padīpeyyaṁ detī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi deyyadhammo dānanti. 9 Deyyadhammo dānanti? Āmantā. Deyyadhammo iṭṭhaphalo kantaphalo manuññaphalo asecanakaphalo sukhudrayo sukhavipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dānaṁ iṭṭhaphalaṁ vuttaṁ bhagavatā, cīvaraṁ dānanti? Āmantā. Cīvaraṁ iṭṭhaphalaṁ kantaphalaṁ manuññaphalaṁ asecanakaphalaṁ sukhudrayaṁ sukhavipākanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dānaṁ iṭṭhaphalaṁ vuttaṁ bhagavatā, piṇḍapāto dānaṁ … senāsanaṁ dānaṁ … gilānapaccayabhesajjaparikkhāro dānanti? Āmantā. Gilānapaccayabhesajjaparikkhāro iṭṭhaphalo kantaphalo manuññaphalo asecanakaphalo sukhudrayo sukhavipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi na vattabbaṁ—“deyyadhammo dānan”ti. Dānakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Niyāmapaṇṇāsaka Sattamavagga Saṅgahitakathā |1| Natthi keci dhammā kehici dhammehi saṅgahitāti? Āmantā. Nanu atthi keci dhammā kehici dhammehi gaṇanaṁ 41 --- kv7 1:1 gacchanti uddesaṁ gacchanti pariyāpannāti? Āmantā. Hañci atthi keci dhammā kehici dhammehi gaṇanaṁ gacchanti uddesaṁ gacchanti pariyāpannā, no ca vata re vattabbe—“natthi keci dhammā kehici dhammehi saṅgahitā”ti. 2 Cakkhāyatanaṁ katamakkhandhagaṇanaṁ gacchatīti? Rūpakkhandhagaṇanaṁ gacchatīti. Hañci cakkhāyatanaṁ rūpakkhandhagaṇanaṁ gacchati, tena vata re vattabbe—“cakkhāyatanaṁ rūpakkhandhena saṅgahitan”ti. Sotāyatanaṁ …pe… ghānāyatanaṁ …pe… jivhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ katamakkhandhagaṇanaṁ gacchatīti? Rūpakkhandhagaṇanaṁ gacchatīti. Hañci kāyāyatanaṁ rūpakkhandhagaṇanaṁ gacchati, tena vata re vattabbe—“kāyāyatanaṁ rūpakkhandhena saṅgahitan”ti. 3 Rūpāyatanaṁ …pe… saddāyatanaṁ …pe… gandhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ katamakkhandhagaṇanaṁ gacchatīti? Rūpakkhandhagaṇanaṁ gacchatīti. Hañci phoṭṭhabbāyatanaṁ rūpakkhandhagaṇanaṁ gacchati, tena vata re vattabbe—“phoṭṭhabbāyatanaṁ rūpakkhandhena saṅgahitan”ti. 4 Sukhā vedanā katamakkhandhagaṇanaṁ gacchatīti? Vedanākkhandhagaṇanaṁ gacchatīti. Hañci sukhā vedanā vedanākkhandhagaṇanaṁ gacchati, tena vata re vattabbe—“sukhā vedanā vedanākkhandhena saṅgahitā”ti. Dukkhā vedanā …pe… adukkhamasukhā vedanā katamakkhandhagaṇanaṁ gacchatīti? Vedanākkhandhagaṇanaṁ gacchatīti. Hañci adukkhamasukhā vedanā vedanākkhandhagaṇanaṁ gacchati, tena vata re vattabbe—“adukkhamasukhā vedanā vedanākkhandhena saṅgahitā”ti. 5 Cakkhusamphassajā saññā katamakkhandhagaṇanaṁ gacchatīti? Saññākkhandhagaṇanaṁ gacchatīti. Hañci cakkhusamphassajā saññā saññākkhandhagaṇanaṁ gacchati, tena vata re vattabbe—“cakkhusamphassajā saññā saññākkhandhena saṅgahitā”ti. Sotasamphassajā saññā …pe… manosamphassajā saññā katamakkhandhagaṇanaṁ gacchatīti? Saññākkhandhagaṇanaṁ gacchatīti. Hañci manosamphassajā saññā saññākkhandhagaṇanaṁ gacchati, tena vata re vattabbe—“manosamphassajā saññā saññākkhandhena saṅgahitā”ti. 6 Cakkhusamphassajā cetanā …pe… manosamphassajā cetanā katamakkhandhagaṇanaṁ gacchatīti? Saṅkhārakkhandhagaṇanaṁ gacchatīti. Hañci manosamphassajā cetanā saṅkhārakkhandhagaṇanaṁ gacchati, tena vata re vattabbe—“manosamphassajā cetanā saṅkhārakkhandhena saṅgahitā”ti. 7 Cakkhuviññāṇaṁ …pe… manoviññāṇaṁ katamakkhandhagaṇanaṁ gacchatīti? Viññāṇakkhandhagaṇanaṁ gacchatīti. Hañci manoviññāṇaṁ viññāṇakkhandhagaṇanaṁ gacchati, tena vata re vattabbe—“manoviññāṇaṁ viññāṇakkhandhena saṅgahitan”ti. 8 Yathā dāmena vā yottena vā dve balībaddā saṅgahitā, sikkāya piṇḍapāto saṅgahito, sā gaddulena saṅgahito; evameva te dhammā tehi dhammehi saṅgahitāti? Hañci dāmena vā yottena vā dve balībaddā saṅgahitā, sikkāya piṇḍapāto saṅgahito, sā gaddulena saṅgahito, tena vata re vattabbe—“atthi keci dhammā kehici dhammehi saṅgahitā”ti. Saṅgahitakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Sattamavagga Paribhogamayapuññakathā |5| Paribhogamayaṁ puññaṁ vaḍḍhatīti? Āmantā. Paribhogamayo phasso vaḍḍhati, vedanā vaḍḍhati, saññā vaḍḍhati, cetanā vaḍḍhati, cittaṁ vaḍḍhati, saddhā vaḍḍhati, vīriyaṁ vaḍḍhati, sati vaḍḍhati, samādhi vaḍḍhati, paññā vaḍḍhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Paribhogamayaṁ puññaṁ vaḍḍhatīti? Āmantā. Latā viya vaḍḍhati, māluvā viya vaḍḍhati, rukkho viya vaḍḍhati, tiṇaṁ viya vaḍḍhati, muñjapuñjo viya vaḍḍhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Paribhogamayaṁ puññaṁ vaḍḍhatīti? Āmantā. Dāyako dānaṁ datvā na samannāharati, hoti puññanti? Āmantā. Anāvaṭṭentassa hoti … anābhogassa hoti … asamannāharantassa hoti … amanasikarontassa hoti … acetayantassa hoti … apatthayantassa hoti … appaṇidahantassa hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu āvaṭṭentassa hoti … ābhogassa hoti … samannāharantassa hoti … manasikarontassa hoti … cetayantassa hoti … patthayantassa hoti … paṇidahantassa hotīti? Āmantā. Hañci āvaṭṭentassa hoti … ābhogassa hoti … samannāharantassa hoti … manasikarontassa hoti … 42 --- kv7 5:3 cetayantassa hoti … patthayantassa hoti … paṇidahantassa hoti, no ca vata re vattabbe—“paribhogamayaṁ puññaṁ vaḍḍhatī”ti. 4 Paribhogamayaṁ puññaṁ vaḍḍhatīti? Āmantā. Dāyako dānaṁ datvā kāmavitakkaṁ vitakketi, byāpādavitakkaṁ vitakketi, vihiṁsāvitakkaṁ vitakketi, hoti puññanti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Āmantā. Kusalākusalā sāvajjānavajjā hīnapaṇītā kaṇhasukkasappaṭibhāgā dhammā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kusalākusalā sāvajjānavajjā hīnapaṇītā kaṇhasukkasappaṭibhāgā dhammā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“cattārimāni, bhikkhave, suvidūravidūrāni. Katamāni cattāri? Nabhañca, bhikkhave, pathavī ca—idaṁ paṭhamaṁ suvidūravidūraṁ. Orimañca, bhikkhave, tīraṁ samuddassa pārimañca tīraṁ—idaṁ dutiyaṁ suvidūravidūraṁ. Yato ca, bhikkhave, verocano abbhudeti yattha ca atthameti—idaṁ tatiyaṁ suvidūravidūraṁ. Satañca, bhikkhave, dhammo asatañca dhammo—idaṁ catutthaṁ suvidūravidūraṁ. Imāni kho, bhikkhave, cattāri suvidūravidūrānīti. 5 Nabhañca dūre pathavī ca dūre, Pāraṁ samuddassa tadāhu dūre; Yato ca verocano abbhudeti, Pabhaṅkaro yattha ca atthameti; Tato have dūrataraṁ vadanti, Satañca dhammaṁ asatañca dhammaṁ. 6 Abyāyiko hoti sataṁ samāgamo, Yāvampi tiṭṭheyya tatheva hoti; Khippañhi veti asataṁ samāgamo, Tasmā sataṁ dhammo asabbhi ārakā”ti. 7 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“kusalākusalā sāvajjānavajjā hīnapaṇītā kaṇhasukkasappaṭibhāgā dhammā sammukhībhāvaṁ āgacchantī”ti. 8 Na vattabbaṁ—“paribhogamayaṁ puññaṁ vaḍḍhatī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 9 “Ārāmaropā vanaropā, ye janā setukārakā; Papañca udapānañca, ye dadanti upassayaṁ. 10 Tesaṁ divā ca ratto ca, sadā puññaṁ pavaḍḍhati; Dhammaṭṭhā sīlasampannā, te janā saggagāmino”ti. 11 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi paribhogamayaṁ puññaṁ vaḍḍhatīti. 12 Na vattabbaṁ—“paribhogamayaṁ puññaṁ vaḍḍhatī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“cattārome, bhikkhave, puññābhisandā kusalābhisandā sukhassāhārā sovaggikā sukhavipākā saggasaṁvattanikā iṭṭhāya kantāya manāpāya hitāya sukhāya saṁvattanti. Katame cattāro? Yassa, bhikkhave, bhikkhu cīvaraṁ paribhuñjamāno appamāṇaṁ cetosamādhiṁ upasampajja viharati, appamāṇo tassa puññābhisando kusalābhisando sukhassāhāro sovaggiko sukhavipāko saggasaṁvattaniko iṭṭhāya kantāya manāpāya hitāya sukhāya saṁvattati. Yassa, bhikkhave, bhikkhu piṇḍapātaṁ paribhuñjamāno …pe… senāsanaṁ paribhuñjamāno …pe… gilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ paribhuñjamāno appamāṇaṁ cetosamādhiṁ upasampajja viharati, appamāṇo tassa puññābhisando kusalābhisando sukhassāhāro sovaggiko sukhavipāko saggasaṁvattaniko iṭṭhāya kantāya manāpāya hitāya sukhāya saṁvattati. Ime kho, bhikkhave, cattāro puññābhisandā kusalābhisandā sukhassāhārā sovaggikā sukhavipākā saggasaṁvattanikā iṭṭhāya kantāya manāpāya hitāya sukhāya saṁvattantī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi paribhogamayaṁ puññaṁ vaḍḍhatīti. 13 Paribhogamayaṁ puññaṁ vaḍḍhatīti? Āmantā. Dāyako dānaṁ deti, paṭiggāhako paṭiggahetvā na paribhuñjati chaḍḍeti vissajjeti, hoti puññanti? Āmantā. Hañci dāyako dānaṁ deti, paṭiggāhako paṭiggahetvā na paribhuñjati chaḍḍeti vissajjeti, hoti puññaṁ; no ca vata re vattabbe—“paribhogamayaṁ puññaṁ vaḍḍhatī”ti. 14 Paribhogamayaṁ puññaṁ vaḍḍhatīti? Āmantā. Dāyako dānaṁ deti, paṭiggāhake paṭiggahite rājāno vā haranti, corā vā haranti, aggi vā dahati, udakaṁ vā vahati, appiyā vā dāyādā haranti, hoti puññanti? Āmantā. Hañci dāyako dānaṁ deti, paṭiggāhake paṭiggahite rājāno vā haranti, corā vā haranti, aggi vā dahati, udakaṁ vā vahati, appiyā vā dāyādā haranti, hoti puññaṁ; no ca vata re vattabbe—“paribhogamayaṁ puññaṁ vaḍḍhatī”ti. Paribhogamayapuññakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Sattamavagga Sampayuttakathā |2| Natthi keci dhammā kehici dhammehi sampayuttāti? Āmantā. Nanu atthi keci dhammā kehici 43 --- kv7 2:1 dhammehi sahagatā sahajātā saṁsaṭṭhā ekuppādā ekanirodhā ekavatthukā ekārammaṇāti? Āmantā. Hañci atthi keci dhammā kehici dhammehi sahagatā sahajātā saṁsaṭṭhā ekuppādā ekanirodhā ekavatthukā ekārammaṇā, no ca vata re vattabbe—“natthi keci dhammā kehici dhammehi sampayuttā”ti. 2 Vedanākkhandho saññākkhandhena sahajātoti? Āmantā. Hañci vedanākkhandho saññākkhandhena sahajāto, tena vata re vattabbe—“vedanākkhandho saññākkhandhena sampayutto”ti. 3 Vedanākkhandho saṅkhārakkhandhena … viññāṇakkhandhena sahajātoti? Āmantā. Hañci vedanākkhandho viññāṇakkhandhena sahajāto, tena vata re vattabbe—“vedanākkhandho viññāṇakkhandhena sampayutto”ti. 4 Saññākkhandho … saṅkhārakkhandho … viññāṇakkhandho vedanākkhandhena … saññākkhandhena … saṅkhārakkhandhena sahajātoti? Āmantā. Hañci viññāṇakkhandho saṅkhārakkhandhena sahajāto, tena vata re vattabbe—“viññāṇakkhandho saṅkhārakkhandhena sampayutto”ti. 5 Yathā tilamhi telaṁ anugataṁ anupaviṭṭhaṁ, ucchumhi raso anugato anupaviṭṭho; evameva te dhammā tehi dhammehi anugatā anupaviṭṭhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Sampayuttakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Sattamavagga Ariyadhammavipākakathā |9| Natthi ariyadhammavipākoti? Āmantā. Nanu mahapphalaṁ sāmaññaṁ mahapphalaṁ brahmaññanti? Āmantā. Hañci mahapphalaṁ sāmaññaṁ mahapphalaṁ brahmaññaṁ, no ca vata re vattabbe—“natthi ariyadhammavipāko”ti. 2 Natthi ariyadhammavipākoti? Āmantā. Nanu atthi sotāpattiphalanti? Āmantā. Hañci atthi sotāpattiphalaṁ, no ca vata re vattabbe—“natthi ariyadhammavipāko”ti. Nanu atthi sakadāgāmiphalaṁ …pe… anāgāmiphalaṁ …pe… arahattaphalanti? Āmantā. Hañci atthi arahattaphalaṁ, no ca vata re vattabbe—“natthi ariyadhammavipāko”ti. 3 Sotāpattiphalaṁ na vipākoti? Āmantā. Dānaphalaṁ na vipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sotāpattiphalaṁ na vipākoti? Āmantā. Sīlaphalaṁ …pe… bhāvanāphalaṁ na vipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Sakadāgāmiphalaṁ …pe… anāgāmiphalaṁ …pe… arahattaphalaṁ na vipākoti? Āmantā. Dānaphalaṁ na vipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahattaphalaṁ na vipākoti? Āmantā. Sīlaphalaṁ …pe… bhāvanāphalaṁ na vipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dānaphalaṁ vipākoti? Āmantā. Sotāpattiphalaṁ vipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 5 Dānaphalaṁ vipākoti? Āmantā. Sakadāgāmiphalaṁ …pe… anāgāmiphalaṁ …pe… arahattaphalaṁ vipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sīlaphalaṁ …pe… bhāvanāphalaṁ vipākoti? Āmantā. Sotāpattiphalaṁ vipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… bhāvanāphalaṁ vipākoti? Āmantā. Sakadāgāmiphalaṁ …pe… anāgāmiphalaṁ …pe… arahattaphalaṁ vipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Kāmāvacaraṁ kusalaṁ savipākanti? Āmantā. Lokuttaraṁ kusalaṁ savipākanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpāvacaraṁ kusalaṁ …pe… arūpāvacaraṁ kusalaṁ savipākanti? Āmantā. Lokuttaraṁ kusalaṁ savipākanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Lokuttaraṁ kusalaṁ avipākanti? Āmantā. Kāmāvacaraṁ kusalaṁ avipākanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… lokuttaraṁ kusalaṁ avipākanti? Āmantā. Rūpāvacaraṁ …pe… arūpāvacaraṁ kusalaṁ avipākanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Kāmāvacaraṁ kusalaṁ savipākaṁ ācayagāmīti? Āmantā. Lokuttaraṁ kusalaṁ savipākaṁ ācayagāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpāvacaraṁ …pe… arūpāvacaraṁ kusalaṁ savipākaṁ ācayagāmīti? Āmantā. Lokuttaraṁ kusalaṁ savipākaṁ ācayagāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Lokuttaraṁ kusalaṁ savipākaṁ apacayagāmīti? Āmantā. Kāmāvacaraṁ kusalaṁ savipākaṁ apacayagāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Lokuttaraṁ kusalaṁ savipākaṁ apacayagāmīti? Āmantā. Rūpāvacaraṁ …pe… arūpāvacaraṁ kusalaṁ savipākaṁ apacayagāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Ariyadhammavipākakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Sattamavagga Itodinnakathā |6| Ito dinnena tattha yāpentīti? Āmantā. Ito cīvaraṁ denti taṁ cīvaraṁ tattha paribhuñjantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… ito piṇḍapātaṁ denti, ito senāsanaṁ denti, ito gilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ denti, ito khādanīyaṁ denti, ito bhojanīyaṁ denti, ito pānīyaṁ denti; taṁ pānīyaṁ tattha paribhuñjantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Ito dinnena tattha yāpentīti? Āmantā. Añño aññassa kārako 44 --- kv7 6:2 parakataṁ sukhadukkhaṁ añño karoti, añño paṭisaṁvedetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Na vattabbaṁ—“ito dinnena tattha yāpentī”ti? Āmantā. Nanu petā attano atthāya dānaṁ dentaṁ anumodenti, cittaṁ pasādenti, pītiṁ uppādenti, somanassaṁ paṭilabhantīti? Āmantā. Hañci petā attano atthāya dānaṁ dentaṁ anumodenti, cittaṁ pasādenti, pītiṁ uppādenti, somanassaṁ paṭilabhanti; tena vata re vattabbe—“ito dinnena tattha yāpentī”ti. 4 Na vattabbaṁ—“ito dinnena tattha yāpentī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 5 “Unname udakaṁ vuṭṭhaṁ, yathāninnaṁ pavattati; Evameva ito dinnaṁ, petānaṁ upakappati. 6 Yathā vārivahā pūrā, paripūrenti sāgaraṁ; Evameva ito dinnaṁ, petānaṁ upakappati. 7 Na hi tattha kasī atthi, gorakkhettha na vijjati; Vaṇijjā tādisī natthi, hiraññena kayākayaṁ; Ito dinnena yāpenti, petā kālaṅkatā tahin”ti. 8 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi ito dinnena tattha yāpentīti. 9 Na vattabbaṁ—“ito dinnena tattha yāpentī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“pañcimāni, bhikkhave, ṭhānāni sampassantā mātāpitaro puttaṁ icchanti kule jāyamānaṁ. Katamāni pañca? Bhaṭo vā no bharissati, kiccaṁ vā no karissati, kulavaṁso ciraṁ ṭhassati, dāyajjaṁ paṭipajjissati, atha vā pana petānaṁ kālaṅkatānaṁ dakkhiṇaṁ anuppadassati—imāni kho, bhikkhave, pañca ṭhānāni sampassantā mātāpitaro puttaṁ icchanti kule jāyamānanti. 10 Pañca ṭhānāni sampassaṁ, puttaṁ icchanti paṇḍitā; Bhaṭo vā no bharissati, kiccaṁ vā no karissati. 11 Kulavaṁso ciraṁ tiṭṭhe, dāyajjaṁ paṭipajjati; Atha vā pana petānaṁ, dakkhiṇaṁ anuppadassati. 12 Ṭhānānetāni sampassaṁ, puttaṁ icchanti paṇḍitā; Tasmā santo sappurisā, kataññū katavedino. 13 Bharanti mātāpitaro, pubbe katamanussaraṁ; Karonti tesaṁ kiccāni, yathā taṁ pubbakārinaṁ. 14 Ovādakārī bhaṭaposī, kulavaṁsaṁ ahāpayaṁ; Saddho sīlena sampanno, putto hoti pasaṁsiyo”ti. 15 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi ito dinnena tattha yāpentīti. Ito dinnakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Sattamavagga Cetasikakathā |3| Natthi cetasiko dhammoti? Āmantā. Nanu atthi keci dhammā cittena sahagatā sahajātā saṁsaṭṭhā sampayuttā ekuppādā ekanirodhā ekavatthukā ekārammaṇāti? Āmantā. Hañci atthi keci dhammā cittena sahagatā sahajātā saṁsaṭṭhā sampayuttā ekuppādā ekanirodhā ekavatthukā ekārammaṇā, no ca vata re vattabbe—“natthi cetasiko dhammo”ti. 2 Phasso cittena sahajātoti? Āmantā. Hañci phasso cittena sahajāto, tena vata re vattabbe—“phasso cetasiko”ti. Vedanā …pe… saññā … cetanā … saddhā … vīriyaṁ … sati … samādhi … paññā … rāgo … doso … moho …pe… anottappaṁ cittena sahajātanti? Āmantā. Hañci anottappaṁ cittena sahajātaṁ, tena vata re vattabbe—“anottappaṁ cetasikan”ti. 3 Cittena sahajātāti katvā cetasikāti? Āmantā. Phassena sahajātāti katvā phassasikāti? Āmantā. Cittena sahajātāti katvā cetasikāti? Āmantā. Vedanāya … saññāya … cetanāya … saddhāya … vīriyena … satiyā … samādhinā … paññāya … rāgena … dosena … mohena …pe… anottappena sahajātāti katvā anottappāsikāti? Āmantā. 4 Natthi cetasiko dhammoti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 5 “Cittañhidaṁ cetasikā ca dhammā, Anattato saṁviditassa honti; Hīnappaṇītaṁ tadubhaye viditvā, Sammaddaso vedi palokadhamman”ti. 6 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi atthi cetasiko dhammoti. 7 Natthi cetasiko dhammoti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“idha, kevaṭṭa, bhikkhu parasattānaṁ parapuggalānaṁ cittampi ādisati cetasikampi ādisati vitakkitampi ādisati vicāritampi ādisati—‘evampi te mano, itthampi te mano, itipi te cittan’”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi atthi cetasiko dhammoti. Cetasikakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Sattamavagga Jarāmaraṇaṁvipākotikathā |8| Jarāmaraṇaṁ vipākoti? Āmantā. Sukhavedaniyaṁ dukkhavedaniyaṁ adukkhamasukhavedaniyaṁ, sukhāya vedanāya sampayuttaṁ, dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ, adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ, phassena sampayuttaṁ, vedanāya sampayuttaṁ, saññāya sampayuttaṁ, cetanāya sampayuttaṁ, cittena sampayuttaṁ, sārammaṇaṁ; atthi tassa āvaṭṭanā ābhogo samannāhāro manasikāro cetanā patthanā paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu na 45 --- kv7 8:1 sukhavedaniyaṁ na dukkhavedaniyaṁ …pe… anārammaṇaṁ; natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci na sukhavedaniyaṁ na dukkhavedaniyaṁ …pe… anārammaṇaṁ; natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, no ca vata re vattabbe—“jarāmaraṇaṁ vipāko”ti. 2 Phasso vipāko, phasso sukhavedaniyo dukkhavedaniyo …pe… sārammaṇo; atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Jarāmaraṇaṁ vipāko, jarāmaraṇaṁ sukhavedaniyaṁ dukkhavedaniyaṁ …pe… sārammaṇaṁ; atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Jarāmaraṇaṁ vipāko, jarāmaraṇaṁ na sukhavedaniyaṁ na dukkhavedaniyaṁ …pe… anārammaṇaṁ; natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Phasso vipāko, phasso na sukhavedaniyo na dukkhavedaniyo …pe… anārammaṇo; natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Akusalānaṁ dhammānaṁ jarāmaraṇaṁ, akusalānaṁ dhammānaṁ vipākoti? Āmantā. Kusalānaṁ dhammānaṁ jarāmaraṇaṁ, kusalānaṁ dhammānaṁ vipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Kusalānaṁ dhammānaṁ jarāmaraṇaṁ, na vattabbaṁ—“kusalānaṁ dhammānaṁ vipāko”ti? Āmantā. Akusalānaṁ dhammānaṁ jarāmaraṇaṁ, na vattabbaṁ—“akusalānaṁ dhammānaṁ vipāko”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Kusalānaṁ dhammānaṁ jarāmaraṇaṁ, akusalānaṁ dhammānaṁ vipākoti? Āmantā. Akusalānaṁ dhammānaṁ jarāmaraṇaṁ, kusalānaṁ dhammānaṁ vipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Akusalānaṁ dhammānaṁ jarāmaraṇaṁ, na vattabbaṁ—“kusalānaṁ dhammānaṁ vipāko”ti? Āmantā. Kusalānaṁ dhammānaṁ jarāmaraṇaṁ, na vattabbaṁ—“akusalānaṁ dhammānaṁ vipāko”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Kusalānañca akusalānañca dhammānaṁ jarāmaraṇaṁ, akusalānaṁ dhammānaṁ vipākoti? Āmantā. Kusalānañca akusalānañca dhammānaṁ jarāmaraṇaṁ, kusalānaṁ dhammānaṁ vipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Kusalānañca akusalānañca dhammānaṁ jarāmaraṇaṁ, na vattabbaṁ—“kusalānaṁ dhammānaṁ vipāko”ti? Āmantā. Kusalānañca akusalānañca dhammānaṁ jarāmaraṇaṁ, na vattabbaṁ—“akusalānaṁ dhammānaṁ vipāko”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Na vattabbaṁ—“jarāmaraṇaṁ vipāko”ti? Āmantā. Nanu atthi dubbaṇṇasaṁvattaniyaṁ kammaṁ appāyukasaṁvattaniyaṁ kammanti? Āmantā. Hañci atthi dubbaṇṇasaṁvattaniyaṁ kammaṁ appāyukasaṁvattaniyaṁ kammaṁ, tena vata re vattabbe—“jarāmaraṇaṁ vipāko”ti. Jarāmaraṇaṁ vipākotikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Sattamavagga Pathavīkammavipākotikathā |7| Pathavī kammavipākoti? Āmantā. Sukhavedaniyā dukkhavedaniyā adukkhamasukhavedaniyā, sukhāya vedanāya sampayuttā, dukkhāya vedanāya sampayuttā, adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā, phassena sampayuttā, vedanāya sampayuttā, saññāya sampayuttā, cetanāya sampayuttā, cittena sampayuttā, sārammaṇā; atthi tāya āvaṭṭanā ābhogo samannāhāro manasikāro cetanā patthanā paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu na sukhavedaniyā na dukkhavedaniyā na adukkhamasukhavedaniyā, na sukhāya vedanāya sampayuttā, na dukkhāya vedanāya sampayuttā, na adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā, na phassena sampayuttā, na vedanāya sampayuttā, na saññāya sampayuttā, na cetanāya sampayuttā, na cittena sampayuttā, anārammaṇā; natthi tāya āvaṭṭanā ābhogo samannāhāro manasikāro cetanā patthanā paṇidhīti? Āmantā. Hañci na sukhavedaniyā na dukkhavedaniyā …pe… anārammaṇā; natthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, no ca vata re vattabbe—“pathavī kammavipāko”ti. 2 Phasso kammavipāko, phasso sukhavedaniyo dukkhavedaniyo adukkhamasukhavedaniyo sukhāya vedanāya sampayutto dukkhāya …pe… adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto phassena sampayutto vedanāya sampayutto saññāya sampayutto cetanāya sampayutto cittena sampayutto sārammaṇo; atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Pathavī kammavipāko, pathavī sukhavedaniyā dukkhavedaniyā adukkhamasukhavedaniyā sukhāya vedanāya sampayuttā dukkhāya …pe… adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā phassena sampayuttā vedanāya sampayuttā saññāya sampayuttā cetanāya sampayuttā cittena sampayuttā sārammaṇā; atthi tāya āvaṭṭanā ābhogo samannāhāro manasikāro cetanā patthanā paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… pathavī 46 --- kv7 7:2 kammavipāko, pathavī na sukhavedaniyā na dukkhavedaniyā …pe… anārammaṇā; natthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Phasso kammavipāko, phasso na sukhavedaniyo na dukkhavedaniyo …pe… anārammaṇo; natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Pathavī kammavipākoti? Āmantā. Pathavī paggahaniggahupagā chedanabhedanupagāti? Āmantā. Kammavipāko paggahaniggahupago chedanabhedanupagoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Labbhā pathavī ketuṁ vikketuṁ āṭhapetuṁ ocinituṁ vicinitunti? Āmantā. Labbhā kammavipāko ketuṁ vikketuṁ āṭhapetuṁ ocinituṁ vicinitunti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Pathavī paresaṁ sādhāraṇāti? Āmantā. Kammavipāko paresaṁ sādhāraṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Kammavipāko paresaṁ sādhāraṇoti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 7 “Asādhāraṇamaññesaṁ, acoraharaṇo nidhi; Kayirātha macco puññāni, sace sucaritaṁ care”ti. 8 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“kammavipāko paresaṁ sādhāraṇo”ti. 9 Pathavī kammavipākoti? Āmantā. Paṭhamaṁ pathavī saṇṭhāti, pacchā sattā uppajjantīti? Āmantā. Paṭhamaṁ vipāko uppajjati, pacchā vipākapaṭilābhāya kammaṁ karontīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Pathavī sabbasattānaṁ kammavipākoti? Āmantā. Sabbe sattā pathaviṁ paribhuñjantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sabbe sattā pathaviṁ paribhuñjantīti? Āmantā. Atthi keci pathaviṁ aparibhuñjitvā parinibbāyantīti? Āmantā. Atthi keci kammavipākaṁ akhepetvā parinibbāyantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Pathavī cakkavattisattassa kammavipākoti? Āmantā. Aññe sattā pathaviṁ paribhuñjantīti? Āmantā. Cakkavattisattassa kammavipākaṁ aññe sattā paribhuñjantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cakkavattisattassa kammavipākaṁ aññe sattā paribhuñjantīti? Āmantā. Cakkavattisattassa phassaṁ vedanaṁ saññaṁ cetanaṁ cittaṁ saddhaṁ vīriyaṁ satiṁ samādhiṁ paññaṁ aññe sattā paribhuñjantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Na vattabbaṁ—“pathavī kammavipāko”ti? Āmantā. Nanu atthi issariyasaṁvattaniyaṁ kammaṁ adhipaccasaṁvattaniyaṁ kammanti? Āmantā. Hañci atthi issariyasaṁvattaniyaṁ kammaṁ adhipaccasaṁvattaniyaṁ kammaṁ, tena vata re vattabbe—“pathavī kammavipāko”ti. Pathavī kammavipākotikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Sattamavagga Vipākovipākadhammadhammotikathā |10| Vipāko vipākadhammadhammoti? Āmantā. Tassa vipāko vipākadhammadhammoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tassa vipāko vipākadhammadhammoti? Āmantā. Tassa tasseva natthi dukkhassa antakiriyā natthi vaṭṭupacchedo natthi anupādāparinibbānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Vipāko vipākadhammadhammoti? Āmantā. Vipākoti vā vipākadhammadhammoti vā vipākadhammadhammoti vā vipākoti vā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāteti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Vipāko vipākadhammadhammoti? Āmantā. Vipāko ca vipākadhammadhammo ca vipākadhammadhammo ca vipāko ca sahagatā sahajātā saṁsaṭṭhā sampayuttā ekuppādā ekanirodhā ekavatthukā ekārammaṇāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Vipāko vipākadhammadhammoti? Āmantā. Taññeva akusalaṁ so akusalassa vipāko, taññeva kusalaṁ so kusalassa vipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Vipāko vipākadhammadhammoti? Āmantā. Yeneva cittena pāṇaṁ hanati teneva cittena niraye paccati, yeneva cittena dānaṁ deti teneva cittena sagge modatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Na vattabbaṁ—“vipāko vipākadhammadhammo”ti? Āmantā. Nanu vipākā cattāro khandhā arūpino aññamaññapaccayāti? Āmantā. Hañci vipākā cattāro khandhā arūpino aññamaññapaccayā, tena vata re vattabbe—“vipāko vipākadhammadhammo”ti. Vipāko vipākadhammadhammotikathā niṭṭhitā. Sattamo vaggo. Tassuddānaṁ 7 Saṅgaho, sampayutto, cetasiko dhammo, cetasikaṁ dānaṁ, paribhogamayaṁ puññaṁ vaḍḍhati, ito dinnena tattha yāpenti, pathavī kammavipāko, jarāmaraṇaṁ vipāko, natthi ariyadhammavipāko, vipāko vipākadhammadhammoti. kv6 0 Kathāvatthu 47 --- kv6 7:0 Mahāpaṇṇāsaka Chaṭṭhavagga Ākāsosanidassanotikathā |7| Ākāso sanidassanoti? Āmantā. Rūpaṁ rūpāyatanaṁ rūpadhātu nīlaṁ pītakaṁ lohitakaṁ odātaṁ cakkhuviññeyyaṁ cakkhusmiṁ paṭihaññati cakkhussa āpāthaṁ āgacchatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Ākāso sanidassanoti? Āmantā. Cakkhuñca paṭicca ākāsañca uppajjati cakkhuviññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Cakkhuñca paṭicca ākāsañca uppajjati cakkhuviññāṇanti? Āmantā. “Cakkhuñca paṭicca ākāsañca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttantoti? Natthi. “Cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttantoti? Āmantā. Hañci “cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttanto, no ca vata re vattabbe—“cakkhuñca paṭicca ākāsañca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti. 4 Na vattabbaṁ—“ākāso sanidassano”ti? Āmantā. Nanu passati dvinnaṁ rukkhānaṁ antaraṁ, dvinnaṁ thambhānaṁ antaraṁ, tāḷacchiddaṁ vātapānacchiddanti? Āmantā. Hañci passati dvinnaṁ rukkhānaṁ antaraṁ, dvinnaṁ thambhānaṁ antaraṁ, tāḷacchiddaṁ vātapānacchiddaṁ, tena vata re vattabbe—“ākāso sanidassano”ti. Ākāso sanidassanotikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Chaṭṭhavagga Saccakathā |3| Cattāri saccāni asaṅkhatānīti? Āmantā. Cattāri tāṇāni cattāri leṇāni cattāri saraṇāni cattāri parāyanāni cattāri accutāni cattāri amatāni cattāri nibbānānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cattāri nibbānānīti? Āmantā. Atthi catunnaṁ nibbānānaṁ uccanīcatā hīnapaṇītatā ukkaṁsāvakaṁso sīmā vā bhedo vā rāji vā antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Dukkhasaccaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Dukkhaṁ asaṅkhatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dukkhasaccaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Kāyikaṁ dukkhaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ sokaparidevadukkhadomanassaupāyāsā asaṅkhatāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… samudayasaccaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Samudayo asaṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… samudayasaccaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Kāmataṇhā bhavataṇhā vibhavataṇhā asaṅkhatāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… maggasaccaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Maggo asaṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… maggasaccaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. sammādiṭṭhi …pe… sammāsamādhi asaṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Dukkhaṁ saṅkhatanti? Āmantā. Dukkhasaccaṁ saṅkhatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāyikaṁ dukkhaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ sokaparidevadukkhadomanassaupāyāsā saṅkhatāti? Āmantā. Dukkhasaccaṁ saṅkhatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… samudayo saṅkhatoti? Āmantā. Samudayasaccaṁ saṅkhatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmataṇhā bhavataṇhā vibhavataṇhā saṅkhatāti? Āmantā. Samudayasaccaṁ saṅkhatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… maggo saṅkhatoti? Āmantā. Maggasaccaṁ saṅkhatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammādiṭṭhi …pe… sammāsamādhi saṅkhatoti? Āmantā. Maggasaccaṁ saṅkhatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Nirodhasaccaṁ asaṅkhataṁ, nirodho asaṅkhatoti? Āmantā. Dukkhasaccaṁ asaṅkhataṁ, dukkhaṁ asaṅkhatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nirodhasaccaṁ asaṅkhataṁ, nirodho asaṅkhatoti? Āmantā. Samudayasaccaṁ asaṅkhataṁ, samudayo asaṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nirodhasaccaṁ asaṅkhataṁ, nirodho asaṅkhatoti? Āmantā. Maggasaccaṁ asaṅkhataṁ, maggo asaṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Dukkhasaccaṁ asaṅkhataṁ, dukkhaṁ saṅkhatanti? Āmantā. Nirodhasaccaṁ asaṅkhataṁ, nirodho saṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… samudayasaccaṁ asaṅkhataṁ, samudayo saṅkhatoti? Āmantā. Nirodhasaccaṁ asaṅkhataṁ, nirodho saṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… maggasaccaṁ asaṅkhataṁ, maggo saṅkhatoti? Āmantā. Nirodhasaccaṁ asaṅkhataṁ, nirodho saṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Na vattabbaṁ—“cattāri saccāni asaṅkhatānī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“cattārimāni, bhikkhave, tathāni avitathāni anaññathāni. Katamāni cattāri? ‘Idaṁ dukkhan’ti, bhikkhave, tathametaṁ avitathametaṁ anaññathametaṁ …pe… ‘ayaṁ dukkhasamudayo’ti …pe… ‘ayaṁ dukkhanirodho’ti …pe… ‘ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā’ti tathametaṁ avitathametaṁ anaññathametaṁ. Imāni kho, bhikkhave, cattāri tathāni avitathāni anaññathānī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi cattāri saccāni asaṅkhatānīti. Saccakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Chaṭṭhavagga Pathavīdhātusanidassanātiādikathā |8| 48 --- kv6 8:1 Pathavīdhātu sanidassanāti? Āmantā. Rūpaṁ rūpāyatanaṁ rūpadhātu nīlaṁ pītakaṁ lohitakaṁ odātaṁ cakkhuviññeyyaṁ cakkhusmiṁ paṭihaññati cakkhussa āpāthaṁ āgacchatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Pathavīdhātu sanidassanāti? Āmantā. Cakkhuñca paṭicca pathavīdhātuñca uppajjati cakkhuviññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Cakkhuñca paṭicca pathavīdhātuñca uppajjati cakkhuviññāṇanti? Āmantā. “Cakkhuñca paṭicca pathavīdhātuñca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttantoti? Natthi. “Cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttantoti? Āmantā. Hañci “cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttanto, no ca vata re vattabbe—“cakkhuñca paṭicca pathavīdhātuñca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti. 4 Na vattabbaṁ—“pathavīdhātu sanidassanā”ti? Āmantā. Nanu passati bhūmiṁ pāsāṇaṁ pabbatanti? Āmantā. Hañci passati bhūmiṁ pāsāṇaṁ pabbataṁ, tena vata re vattabbe—“pathavīdhātu sanidassanā”ti …pe…. 5 Na vattabbaṁ—“āpodhātu sanidassanā”ti? Āmantā. Nanu passati udakanti? Āmantā. Hañci passati udakaṁ, tena vata re vattabbe—“āpodhātu sanidassanāti …pe…. 6 Na vattabbaṁ—tejodhātu sanidassanāti? Āmantā. Nanu passati aggiṁ jalantanti? Āmantā. Hañci passati aggiṁ jalantaṁ, tena vata re vattabbe—“tejodhātu sanidassanā”ti …pe…. 7 Na vattabbaṁ—“vāyodhātu sanidassanā”ti? Āmantā. Nanu passati vātena rukkhe sañcāliyamāneti? Āmantā. Hañci passati vātena rukkhe sañcāliyamāne, tena vata re vattabbe—“vāyodhātu sanidassanā”ti …pe…. Pathavīdhātu sanidassanātiādikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Chaṭṭhavagga Ākāsakathā |6| Ākāso asaṅkhatoti? Āmantā. Nibbānaṁ tāṇaṁ leṇaṁ saraṇaṁ parāyanaṁ accutaṁ amatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… ākāso asaṅkhato, nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Dve asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Dve asaṅkhatānīti? Āmantā. Dve tāṇāni …pe… antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Ākāso asaṅkhatoti? Āmantā. Atthi keci anākāsaṁ ākāsaṁ karontīti? Āmantā. Atthi keci saṅkhataṁ asaṅkhataṁ karontīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi keci ākāsaṁ anākāsaṁ karontīti? Āmantā. Atthi keci asaṅkhataṁ saṅkhataṁ karontīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Ākāse pakkhino gacchanti, candimasūriyā gacchanti, tārakarūpāni gacchanti, iddhiṁ vikubbanti, bāhuṁ cālenti, pāṇiṁ cālenti, leḍḍuṁ khipanti, laguḷaṁ khipanti, iddhiṁ khipanti, usuṁ khipantīti? Āmantā. Asaṅkhate pakkhino gacchanti, candimasūriyā gacchanti, tārakarūpāni gacchanti, iddhiṁ vikubbanti, bāhuṁ cālenti, pāṇiṁ cālenti, leḍḍuṁ khipanti, laguḷaṁ khipanti, iddhiṁ khipanti, usuṁ khipantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Ākāsaṁ parivāretvā gharāni karonti koṭṭhāni karontīti? Āmantā. Asaṅkhataṁ parivāretvā gharāni karonti koṭṭhāni karontīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Udapāne khaññamāne anākāso ākāso hotīti? Āmantā. Saṅkhataṁ asaṅkhataṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Tucchaudapāne pūriyamāne, tucchakoṭṭhe pūriyamāne, tucchakumbhiyā pūriyamānāya ākāso antaradhāyatīti? Āmantā. Asaṅkhataṁ antaradhāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Na vattabbaṁ—“ākāso asaṅkhato”ti? Āmantā. Ākāso saṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi ākāso asaṅkhatoti. Ākāsakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Niyāmapaṇṇāsaka Chaṭṭhavagga Paṭiccasamuppādakathā |2| Paṭiccasamuppādo asaṅkhatoti? Āmantā. Nibbānaṁ tāṇaṁ leṇaṁ saraṇaṁ parāyanaṁ accutaṁ amatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paṭiccasamuppādo asaṅkhato, nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Dve asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dve asaṅkhatānīti? Āmantā. Dve tāṇāni dve leṇāni dve saraṇāni dve parāyanāni dve accutāni dve amatāni dve nibbānānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dve nibbānānīti? Āmantā. Atthi dvinnaṁ nibbānānaṁ uccanīcatā hīnapaṇītatā ukkaṁsāvakaṁso sīmā vā bhedo vā rāji vā antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Paṭiccasamuppādo asaṅkhatoti? Āmantā. Avijjā asaṅkhatāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… avijjā saṅkhatāti? Āmantā. Paṭiccasamuppādo saṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paṭiccasamuppādo asaṅkhatoti? Āmantā. Avijjāpaccayā saṅkhārā asaṅkhatāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… avijjāpaccayā saṅkhārā saṅkhatāti? Āmantā. Paṭiccasamuppādo saṅkhatoti? 49 --- kv6 2:2 Na hevaṁ vattabbe …pe… paṭiccasamuppādo asaṅkhatoti? Āmantā. Saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ asaṅkhatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhatanti? Āmantā. Paṭiccasamuppādo saṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paṭiccasamuppādo asaṅkhatoti? Āmantā. Viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ asaṅkhatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ saṅkhatanti? Āmantā. Paṭiccasamuppādo saṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paṭiccasamuppādo asaṅkhatoti? Āmantā. Jātipaccayā jarāmaraṇaṁ asaṅkhatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… jātipaccayā jarāmaraṇaṁ saṅkhatanti? Āmantā. Paṭiccasamuppādo saṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Na vattabbaṁ—“paṭiccasamuppādo asaṅkhato”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“jātipaccayā, bhikkhave, jarāmaraṇaṁ. Uppādā vā tathāgatānaṁ anuppādā vā tathāgatānaṁ ṭhitāva sā dhātu dhammaṭṭhitatā dhammaniyāmatā idappaccayatā. Taṁ tathāgato abhisambujjhati abhisameti. Abhisambujjhitvā abhisametvā ācikkhati deseti paññāpeti paṭṭhapeti vivarati vibhajati uttāniṁ karoti. ‘Passathā’ti cāha—jātipaccayā, bhikkhave, jarāmaraṇaṁ. Bhavapaccayā, bhikkhave, jāti …pe… avijjāpaccayā, bhikkhave, saṅkhārā. Uppādā vā tathāgatānaṁ anuppādā vā tathāgatānaṁ ṭhitāva sā dhātu …pe… ‘passathā’ti cāha—avijjāpaccayā, bhikkhave, saṅkhārā. Iti kho, bhikkhave, yā tatra tathatā avitathatā anaññathatā idappaccayatā—ayaṁ vuccati, bhikkhave, paṭiccasamuppādo”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi paṭiccasamuppādo asaṅkhatoti. 4 “Avijjāpaccayā saṅkhārā”ti yā tattha dhammaṭṭhitatā dhammaniyāmatā asaṅkhatā, nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Dve asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dve asaṅkhatānīti? Āmantā. Dve tāṇāni …pe… antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 “Avijjāpaccayā saṅkhārā”ti yā tattha dhammaṭṭhitatā dhammaniyāmatā asaṅkhatā, “saṅkhārapaccayā viññāṇan”ti yā tattha dhammaṭṭhitatā dhammaniyāmatā asaṅkhatā, nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Tīṇi asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Tīṇi asaṅkhatānīti? Āmantā. Tīṇi tāṇāni …pe… antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 “Avijjāpaccayā saṅkhārā”ti yā tattha dhammaṭṭhitatā dhammaniyāmatā asaṅkhatā, “saṅkhārapaccayā viññāṇan”ti yā tattha dhammaṭṭhitatā dhammaniyāmatā asaṅkhatā …pe… “jātipaccayā jarāmaraṇan”ti yā tattha dhammaṭṭhitatā dhammaniyāmatā asaṅkhatā, nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Dvādasa asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dvādasa asaṅkhatānīti? Āmantā. Dvādasa tāṇāni dvādasa leṇāni …pe… antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Paṭiccasamuppādakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Chaṭṭhavagga Cakkhundriyaṁsanidassanantiādikathā |9| Cakkhundriyaṁ sanidassananti? Āmantā. Rūpaṁ rūpāyatanaṁ rūpadhātu …pe… cakkhussa āpāthaṁ āgacchatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Cakkhundriyaṁ sanidassananti? Āmantā. Cakkhuñca paṭicca cakkhundriyañca uppajjati cakkhuviññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Cakkhuñca paṭicca cakkhundriyañca uppajjati cakkhuviññāṇanti? Āmantā. “Cakkhuñca paṭicca cakkhundriyañca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttantoti? Natthi. “Cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttantoti? Āmantā. Hañci “cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttanto, no ca vata re vattabbe—“cakkhuñca paṭicca cakkhundriyañca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti. 4 Na vattabbaṁ—“pañcindriyāni sanidassanānī”ti? Āmantā. Nanu passati cakkhuṁ sotaṁ ghānaṁ jivhaṁ kāyanti? Āmantā. Hañci passati cakkhuṁ sotaṁ ghānaṁ jivhaṁ kāyaṁ, tena vata re vattabbe—“pañcindriyāni sanidassanānī”ti …pe…. Cakkhundriyaṁ sanidassanantiādikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Chaṭṭhavagga Nirodhasamāpattikathā |5| Nirodhasamāpatti asaṅkhatāti? Āmantā. Nibbānaṁ tāṇaṁ leṇaṁ saraṇaṁ parāyanaṁ accutaṁ amatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nirodhasamāpatti asaṅkhatā, nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Dve asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dve asaṅkhatānīti? Āmantā. Dve tāṇāni …pe… antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Nirodhasamāpatti asaṅkhatāti? Āmantā. Atthi keci nirodhaṁ samāpajjanti paṭilabhanti uppādenti samuppādenti 50 --- kv6 5:2 uṭṭhapenti samuṭṭhapenti nibbattenti abhinibbattenti janenti sañjanentīti? Āmantā. Atthi keci asaṅkhataṁ samāpajjanti paṭilabhanti uppādenti samuppādenti uṭṭhapenti samuṭṭhapenti nibbattenti abhinibbattenti janenti sañjanentīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Nirodhā vodānaṁ vuṭṭhānaṁ paññāyatīti? Āmantā. Asaṅkhatā vodānaṁ vuṭṭhānaṁ paññāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nirodhaṁ samāpajjantassa paṭhamaṁ nirujjhati vacīsaṅkhāro, tato kāyasaṅkhāro, tato cittasaṅkhāroti? Āmantā. Asaṅkhataṁ samāpajjantassa paṭhamaṁ nirujjhati vacīsaṅkhāro, tato kāyasaṅkhāro, tato cittasaṅkhāroti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nirodhā vuṭṭhahantassa paṭhamaṁ uppajjati cittasaṅkhāro, tato kāyasaṅkhāro, tato vacīsaṅkhāroti? Āmantā. Asaṅkhatā vuṭṭhahantassa paṭhamaṁ uppajjati cittasaṅkhāro, tato kāyasaṅkhāro, tato vacīsaṅkhāroti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Nirodhā vuṭṭhitaṁ tayo phassā phusanti—suññato phasso, animitto phasso, appaṇihito phassoti? Āmantā. Asaṅkhatā vuṭṭhitaṁ tayo phassā phusanti—suññato phasso, animitto phasso, appaṇihito phassoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Nirodhā vuṭṭhitassa vivekaninnaṁ cittaṁ hoti vivekapoṇaṁ vivekapabbhāranti? Āmantā. Asaṅkhatā vuṭṭhitassa vivekaninnaṁ cittaṁ hoti vivekapoṇaṁ vivekapabbhāranti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Na vattabbaṁ—“nirodhasamāpatti asaṅkhatā”ti? Āmantā. Saṅkhatāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi nirodhasamāpatti asaṅkhatāti. Nirodhasamāpattikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Niyāmapaṇṇāsaka Chaṭṭhavagga Niyāmakathā |1| Niyāmo asaṅkhatoti? Āmantā. Nibbānaṁ tāṇaṁ leṇaṁ saraṇaṁ parāyanaṁ accutaṁ amatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Niyāmo asaṅkhato, nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Dve asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Dve asaṅkhatānīti? Āmantā. Dve tāṇāni dve leṇāni dve saraṇāni dve parāyanāni dve accutāni dve amatāni dve nibbānānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Dve nibbānānīti? Āmantā. Atthi dvinnaṁ nibbānānaṁ uccanīcatā hīnapaṇītatā ukkaṁsāvakaṁso sīmā vā bhedo vā rāji vā antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Niyāmo asaṅkhatoti? Āmantā. Atthi keci niyāmaṁ okkamanti paṭilabhanti uppādenti samuppādenti uṭṭhāpenti samuṭṭhāpenti nibbattenti abhinibbattenti janenti sañjanentīti? Āmantā. Atthi keci asaṅkhataṁ okkamanti paṭilabhanti uppādenti samuppādenti uṭṭhāpenti samuṭṭhāpenti nibbattenti abhinibbattenti janenti sañjanentīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Niyāmo asaṅkhatoti? Āmantā. Maggo asaṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Maggo saṅkhatoti? Āmantā. Niyāmo saṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Sotāpattiniyāmo asaṅkhatoti? Āmantā. Sotāpattimaggo asaṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Sotāpattimaggo saṅkhatoti? Āmantā. Sotāpattiniyāmo saṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Sakadāgāminiyāmo …pe… anāgāminiyāmo …pe… arahattaniyāmo asaṅkhatoti? Āmantā. Arahattamaggo asaṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahattamaggo saṅkhatoti? Āmantā. Arahattaniyāmo saṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Sotāpattiniyāmo asaṅkhato …pe… arahattaniyāmo asaṅkhato, nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Pañca asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… pañca asaṅkhatānīti? Āmantā. Pañca tāṇāni …pe… antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Niyāmo asaṅkhatoti? Āmantā. Micchattaniyāmo asaṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… micchattaniyāmo saṅkhatoti? Āmantā. Sammattaniyāmo saṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Na vattabbaṁ—“niyāmo asaṅkhato”ti? Āmantā. Niyāme uppajja niruddhe aniyato hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Tena hi niyāmo asaṅkhatoti. Micchattaniyāme uppajja niruddhe aniyato hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi micchattaniyāmo asaṅkhatoti. Niyāmakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Chaṭṭhavagga Āruppakathā |4| Ākāsānañcāyatanaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Nibbānaṁ tāṇaṁ leṇaṁ saraṇaṁ parāyanaṁ accutaṁ amatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… ākāsānañcāyatanaṁ asaṅkhataṁ, nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Dve asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dve asaṅkhatānīti? Āmantā. Dve tāṇāni …pe… antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Ākāsānañcāyatanaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Ākāsānañcāyatanaṁ bhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni viññāṇaṭṭhiti 51 --- kv6 4:2 attabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Asaṅkhataṁ bhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni viññāṇaṭṭhiti attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Atthi ākāsānañcāyatanūpagaṁ kammanti? Āmantā. Atthi asaṅkhatūpagaṁ kammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi ākāsānañcāyatanūpagā sattāti? Āmantā. Atthi asaṅkhatūpagā sattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Ākāsānañcāyatane sattā jāyanti jīyanti mīyanti cavanti upapajjantīti? Āmantā. Asaṅkhate sattā jāyanti jīyanti mīyanti cavanti upapajjantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… ākāsānañcāyatane atthi vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Āmantā. Asaṅkhate atthi vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… ākāsānañcāyatanaṁ catuvokārabhavoti? Āmantā. Asaṅkhataṁ catuvokārabhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Na vattabbaṁ—“cattāro āruppā asaṅkhatā”ti? Āmantā. Nanu cattāro āruppā anejā vuttā bhagavatāti? Āmantā. Hañci cattāro āruppā anejā vuttā bhagavatā, tena vata re vattabbe—“cattāro āruppā asaṅkhatā”ti. Āruppakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Chaṭṭhavagga Kāyakammaṁsanidassanantikathā |10| Kāyakammaṁ sanidassananti? Āmantā. Rūpaṁ rūpāyatanaṁ rūpadhātu nīlaṁ pītakaṁ lohitakaṁ odātaṁ cakkhuviññeyyaṁ cakkhusmiṁ paṭihaññati cakkhussa āpāthaṁ āgacchatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Kāyakammaṁ sanidassananti? Āmantā. Cakkhuñca paṭicca kāyakammañca uppajjati cakkhuviññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Cakkhuñca paṭicca kāyakammañca uppajjati cakkhuviññāṇanti? Āmantā. “Cakkhuñca paṭicca kāyakammañca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttantoti? Natthi. “Cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttantoti? Āmantā. Hañci “cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttanto, no ca vata re vattabbe—“cakkhuñca paṭicca kāyakammañca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti. 4 Na vattabbaṁ—“kāyakammaṁ sanidassanan”ti? Āmantā. Nanu passati abhikkamantaṁ paṭikkamantaṁ ālokentaṁ vilokentaṁ samiñjentaṁ pasārentanti? Āmantā. Hañci passati abhikkamantaṁ paṭikkamantaṁ ālokentaṁ vilokentaṁ samiñjentaṁ pasārentaṁ, tena vata re vattabbe—“kāyakammaṁ sanidassanan”ti. Kāyakammaṁ sanidassanantikathā niṭṭhitā. Chaṭṭho vaggo. Tassuddānaṁ 5 Niyamo asaṅkhato, paṭiccasamuppādo asaṅkhato, cattāri saccāni asaṅkhatāni, cattāro āruppā asaṅkhatā, nirodhasamāpatti asaṅkhatā, ākāso asaṅkhato, ākāso sanidassano, cattāro mahābhūtā, pañcindriyāni, tatheva kāyakammanti. kv1 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Paṭhamavagga Jahatikathā |5| Nasuttāharaṇakathā Jahati puthujjano kāmarāgabyāpādanti? Āmantā. Accantaṁ jahati, anavasesaṁ jahati, appaṭisandhiyaṁ jahati, samūlaṁ jahati, sataṇhaṁ jahati, sānusayaṁ jahati, ariyena ñāṇena jahati, ariyena maggena jahati, akuppaṁ paṭivijjhanto jahati, anāgāmiphalaṁ sacchikaronto jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Vikkhambheti puthujjano kāmarāgabyāpādanti? Āmantā. Accantaṁ vikkhambheti, anavasesaṁ vikkhambheti, appaṭisandhiyaṁ vikkhambheti, samūlaṁ vikkhambheti, sataṇhaṁ vikkhambheti, sānusayaṁ vikkhambheti, ariyena ñāṇena vikkhambheti, ariyena maggena vikkhambheti, akuppaṁ paṭivijjhanto vikkhambheti, anāgāmiphalaṁ sacchikaronto vikkhambhetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Jahati anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo kāmarāgabyāpādaṁ, so ca accantaṁ jahati, anavasesaṁ jahati …pe… anāgāmiphalaṁ sacchikaronto jahatīti? Āmantā. Jahati puthujjano kāmarāgabyāpādaṁ, so ca accantaṁ jahati, anavasesaṁ jahati …pe… anāgāmiphalaṁ sacchikaronto jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Vikkhambheti anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo kāmarāgabyāpādaṁ, so ca accantaṁ vikkhambheti, anavasesaṁ vikkhambheti …pe… anāgāmiphalaṁ sacchikaronto vikkhambhetīti? Āmantā. Vikkhambheti puthujjano 52 --- kv1 5:4 kāmarāgabyāpādaṁ, so ca accantaṁ vikkhambheti, anavasesaṁ vikkhambheti …pe… anāgāmiphalaṁ sacchikaronto vikkhambhetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Jahati puthujjano kāmarāgabyāpādaṁ, so ca na accantaṁ jahati, na anavasesaṁ jahati …pe… na anāgāmiphalaṁ sacchikaronto jahatīti? Āmantā. Jahati anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo kāmarāgabyāpādaṁ, so ca na accantaṁ jahati …pe… na anāgāmiphalaṁ sacchikaronto jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Vikkhambheti puthujjano kāmarāgabyāpādaṁ, so ca na accantaṁ vikkhambheti, na anavasesaṁ vikkhambheti …pe… na anāgāmiphalaṁ sacchikaronto vikkhambhetīti? Āmantā. Vikkhambheti anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo kāmarāgabyāpādaṁ, so ca na accantaṁ vikkhambheti, na anavasesaṁ vikkhambheti …pe… na anāgāmiphalaṁ sacchikaronto vikkhambhetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Jahati puthujjano kāmarāgabyāpādanti? Āmantā. Katamena maggenāti? Rūpāvacarena maggenāti. Rūpāvacaro maggo niyyāniko khayagāmī bodhagāmī apacayagāmī anāsavo asaṁyojaniyo aganthaniyo anoghaniyo ayoganiyo anīvaraṇiyo aparāmaṭṭho anupādāniyo asaṅkilesiyoti? Na hevaṁ vattabbe. Nanu rūpāvacaro maggo aniyyāniko na khayagāmī na bodhagāmī na apacayagāmī sāsavo saṁyojaniyo …pe… saṅkilesiyoti? Āmantā. Hañci rūpāvacaro maggo aniyyāniko na khayagāmī …pe… saṅkilesiyo, no ca vata re vattabbe—“jahati puthujjano rūpāvacarena maggena kāmarāgabyāpādan”ti. 8 Jahati anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo anāgāmimaggena kāmarāgabyāpādaṁ, so ca maggo niyyāniko khayagāmī bodhagāmī apacayagāmī anāsavo …pe… asaṅkilesiyoti? Āmantā. Jahati puthujjano rūpāvacarena maggena kāmarāgabyāpādaṁ, so ca maggo niyyāniko khayagāmī bodhagāmī apacayagāmī anāsavo …pe… asaṅkilesiyoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Jahati puthujjano rūpāvacarena maggena kāmarāgabyāpādaṁ, so ca maggo aniyyāniko na khayagāmī na bodhagāmī na apacayagāmī sāsavo …pe… saṅkilesiyoti? Āmantā. Jahati anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo anāgāmimaggena kāmarāgabyāpādaṁ, so ca maggo aniyyāniko na khayagāmī na bodhagāmī na apacayagāmī sāsavo …pe… saṅkilesiyoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Puthujjano kāmesu vītarāgo saha dhammābhisamayā anāgāmiphale saṇṭhātīti? Āmantā. Arahatte saṇṭhātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Puthujjano kāmesu vītarāgo saha dhammābhisamayā anāgāmiphale saṇṭhātīti? Āmantā. Apubbaṁ acarimaṁ tayo magge bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Apubbaṁ acarimaṁ tayo magge bhāvetīti? Āmantā. Apubbaṁ acarimaṁ tīṇi sāmaññaphalāni sacchikarotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Apubbaṁ acarimaṁ tīṇi sāmaññaphalāni sacchikarotīti? Āmantā. Tiṇṇaṁ phassānaṁ tissannaṁ vedanānaṁ tissannaṁ saññānaṁ tissannaṁ cetanānaṁ tiṇṇaṁ cittānaṁ tissannaṁ saddhānaṁ tiṇṇaṁ vīriyānaṁ tissannaṁ satīnaṁ tiṇṇaṁ samādhīnaṁ tissannaṁ paññānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Puthujjano kāmesu vītarāgo saha dhammābhisamayā anāgāmiphale saṇṭhātīti? Āmantā. Sotāpattimaggenāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Sakadāgāmimaggenāti? Na hevaṁ vattabbe. Katamena maggenāti? Anāgāmimaggenāti. Anāgāmimaggena sakkāyadiṭṭhiṁ vicikicchaṁ sīlabbataparāmāsaṁ jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 16 Suttāharaṇakathā Anāgāmimaggena sakkāyadiṭṭhiṁ vicikicchaṁ sīlabbataparāmāsaṁ jahatīti? Āmantā. Nanu tiṇṇaṁ saṁyojanānaṁ pahānā sotāpattiphalaṁ vuttaṁ bhagavatāti? Āmantā. Hañci tiṇṇaṁ saṁyojanānaṁ pahānā sotāpattiphalaṁ vuttaṁ bhagavatā, no ca vata re vattabbe—“anāgāmimaggena sakkāyadiṭṭhiṁ vicikicchaṁ sīlabbataparāmāsaṁ jahatī”ti. Anāgāmimaggena oḷārikaṁ kāmarāgaṁ oḷārikaṁ byāpādaṁ jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 17 Anāgāmimaggena oḷārikaṁ kāmarāgaṁ oḷārikaṁ byāpādaṁ jahatīti? Āmantā. Nanu kāmarāgabyāpādānaṁ tanubhāvā sakadāgāmiphalaṁ vuttaṁ bhagavatāti? Āmantā. Hañci kāmarāgabyāpādānaṁ tanubhāvā sakadāgāmiphalaṁ vuttaṁ bhagavatā, no ca vata re vattabbe—“anāgāmimaggena oḷārikaṁ kāmarāgaṁ oḷārikaṁ byāpādaṁ jahatī”ti. 18 Puthujjano kāmesu vītarāgo saha dhammābhisamayā anāgāmiphale 53 --- kv1 5:18 saṇṭhātīti? Āmantā. Ye keci dhammaṁ abhisamenti, sabbe te saha dhammābhisamayā anāgāmiphale saṇṭhahantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 19 Na vattabbaṁ—“jahati puthujjano kāmarāgabyāpādan”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 20 “Ahesuṁ te atītaṁse, Cha satthāro yasassino; Nirāmagandhā karuṇedhimuttā, Kāmasaṁyojanātigā. 21 Kāmarāgaṁ virājetvā, brahmalokūpagā ahu; Ahesuṁ sāvakā tesaṁ, anekāni satānipi. 22 Nirāmagandhā karuṇedhimuttā, Kāmasaṁyojanātigā; Kāmarāgaṁ virājetvā, Brahmalokūpagā ahū”ti. 23 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi jahati puthujjano kāmarāgabyāpādanti. 24 Jahati puthujjano kāmarāgabyāpādanti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“so hi nāma, bhikkhave, sunetto satthā evaṁ dīghāyuko samāno evaṁ ciraṭṭhitiko aparimutto ahosi jātiyā jarāya maraṇena sokehi paridevehi dukkhehi domanassehi upāyāsehi aparimutto dukkhasmāti vadāmi. Taṁ kissa hetu? Catunnaṁ dhammānaṁ ananubodhā appaṭivedhā. Katamesaṁ catunnaṁ? Ariyassa sīlassa ananubodhā appaṭivedhā, ariyassa samādhissa, ariyāya paññāya, ariyāya vimuttiyā ananubodhā appaṭivedhā. Tayidaṁ, bhikkhave, ariyaṁ sīlaṁ anubuddhaṁ paṭividdhaṁ, ariyo samādhi anubuddho paṭividdho, ariyā paññā anubuddhā paṭividdhā, ariyā vimutti anubuddhā paṭividdhā, ucchinnā bhavataṇhā, khīṇā bhavanetti, natthi dāni punabbhavo”ti. 25 “Sīlaṁ samādhi paññā ca, vimutti ca anuttarā; Anubuddhā ime dhammā, gotamena yasassinā. 26 Iti buddho abhiññāya, dhammamakkhāsi bhikkhunaṁ; Dukkhassantakaro satthā, cakkhumā parinibbuto”ti. 27 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“jahati puthujjano kāmarāgabyāpādan”ti. Jahatikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Paṭhamavagga Puggalakathā |1| 1. Anulomapaccanīka Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Na hevaṁ vattabbe. 2 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. 3 No ce pana vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. Anulomapañcakaṁ. 4 Puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Na hevaṁ vattabbe. 5 Ājānāhi paṭikammaṁ. Hañci puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. 6 No ce pana vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. Paṭikammacatukkaṁ. 7 Tvañce pana maññasi—“vattabbe kho—‘puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti, tena tava tattha hetāya paṭiññāya hevaṁ paṭijānantaṁ hevaṁ niggahetabbe. Atha taṁ niggaṇhāma. 54 --- kv1 1:7 Suniggahito ca hosi. 8 Hañci puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. 9 No ce pana vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti idaṁ te micchā. Niggahacatukkaṁ. 10 Ese ce dunniggahite hevamevaṁ tattha dakkha. Vattabbe kho—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena”, no ca vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. No ca mayaṁ tayā tattha hetāya paṭiññāya hevaṁ paṭijānantā hevaṁ niggahetabbā. Atha maṁ niggaṇhāsi. Dunniggahitā ca homa. 11 Hañci puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. 12 No ce pana vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti idaṁ te micchā. Upanayanacatukkaṁ. 13 Na hevaṁ niggahetabbe. Tena hi yaṁ niggaṇhāsi—“hañci puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’ti. Yaṁ tattha vadesi—‘vattabbe kho—puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, no ca vattabbe—yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. 14 No ce pana vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti idaṁ te micchā. Tena hi ye kate niggahe se niggahe dukkaṭe. Sukate paṭikamme. Sukatā paṭipādanāti. Niggamanacatukkaṁ. Paṭhamo niggaho. 15 2. Paccanīkānuloma Puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Na hevaṁ vattabbe. 16 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. 17 No ce pana vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. Paccanīkapañcakaṁ. 18 Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo 55 --- kv1 1:18 upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Na hevaṁ vattabbe. 19 Ājānāhi paṭikammaṁ. Hañci puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. 20 No ce pana vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. Paṭikammacatukkaṁ. 21 Tvañce pana maññasi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti, tena tava tattha hetāya paṭiññāya hevaṁ paṭijānantaṁ hevaṁ niggahetabbe. Atha taṁ niggaṇhāma, suniggahito ca hosi. 22 Hañci puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. 23 No ce pana vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti idaṁ te micchā. Niggahacatukkaṁ. 24 Ese ce dunniggahite hevamevaṁ tattha dakkha. Vattabbe kho—“puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena”, no ca vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. No ca mayaṁ tayā tattha hetāya paṭiññāya hevaṁ paṭijānantā hevaṁ niggahetabbā. Atha maṁ niggaṇhāsi, dunniggahitā ca homa. 25 Hañci puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. 26 No ce pana vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti idaṁ te micchā. Upanayanacatukkaṁ. 27 Na hevaṁ niggahetabbe. Tena hi yaṁ niggaṇhāsi—“hañci puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’ti. Yaṁ tattha vadesi—‘vattabbe kho—puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, no ca vattabbe—yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. 28 No ce pana vattabbe—“yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘yo saccikaṭṭho paramattho, tato so puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti idaṁ te micchā. Tena hi ye kate niggahe se niggahe 56 --- kv1 1:28 dukkaṭe. Sukate paṭikamme, sukatā paṭipādanāti. Niggamanacatukkaṁ. Dutiyo niggaho. 29 Okāsasaccikaṭṭha 1. Anulomapaccanīka Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Sabbattha puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Na hevaṁ vattabbe. 30 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“sabbattha puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘sabbattha puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. 31 No ce pana vattabbe—“sabbattha puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘sabbattha puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā …pe…. Tatiyo niggaho. 32 Kālasaccikaṭṭha 1. Anulomapaccanīka Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Sabbadā puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Na hevaṁ vattabbe. 33 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“sabbadā puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘sabbadā puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. 34 No ce pana vattabbe—“sabbadā puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘sabbadā puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā …pe…. Catuttho niggaho. 35 Avayavasaccikaṭṭha 1. Anulomapaccanīka Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Sabbesu puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Na hevaṁ vattabbe. 36 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“sabbesu puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘sabbesu puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. 37 No ce pana vattabbe—“sabbesu puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘sabbesu puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā …pe…. Pañcamo niggaho. 38 1. Paccanīkānuloma Puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Sabbattha puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Na hevaṁ vattabbe. 39 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“sabbattha puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘sabbattha puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. 40 No ce pana vattabbe—“sabbattha puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘sabbattha puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā …pe…. Chaṭṭho niggaho. 41 1. Paccanīkānuloma Puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Sabbadā puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Na hevaṁ vattabbe. 42 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“sabbadā puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘sabbadā puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. 43 No ce pana 57 --- kv1 1:43 vattabbe—“sabbadā puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘sabbadā puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā …pe…. Sattamo niggaho. 44 1. Paccanīkānuloma Puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Sabbesu puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Na hevaṁ vattabbe. 45 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“sabbesu puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘sabbesu puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā. 46 No ce pana vattabbe—“sabbesu puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘sabbesu puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā’”ti micchā …pe…. Aṭṭhakaniggaho. 47 Suddhikasaṁsandana Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Aññaṁ rūpaṁ añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe. 48 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“aññaṁ rūpaṁ añño puggalo”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ rūpaṁ añño puggalo’”ti micchā. 49 No ce pana vattabbe—“aññaṁ rūpaṁ añño puggalo”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ rūpaṁ añño puggalo’”ti micchā …pe…. 50 Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, vedanā ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe… saññā ca upalabbhati …pe… saṅkhārā ca upalabbhanti …pe… viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Aññaṁ viññāṇaṁ añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe. 51 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“aññaṁ viññāṇaṁ añño puggalo”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ viññāṇaṁ añño puggalo’”ti micchā. 52 No ce pana vattabbe—“aññaṁ viññāṇaṁ añño puggalo”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ viññāṇaṁ añño puggalo’”ti micchā …pe…. 53 Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, cakkhāyatanañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe… sotāyatanañca upalabbhati … ghānāyatanañca upalabbhati … jivhāyatanañca upalabbhati … kāyāyatanañca upalabbhati … rūpāyatanañca upalabbhati … saddāyatanañca upalabbhati … gandhāyatanañca upalabbhati … rasāyatanañca upalabbhati … phoṭṭhabbāyatanañca upalabbhati … manāyatanañca upalabbhati … dhammāyatanañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe…. 54 Cakkhudhātu ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe… sotadhātu ca upalabbhati … ghānadhātu ca upalabbhati … jivhādhātu ca upalabbhati … kāyadhātu ca upalabbhati … rūpadhātu ca upalabbhati … saddadhātu ca upalabbhati … gandhadhātu ca upalabbhati … rasadhātu ca upalabbhati … phoṭṭhabbadhātu ca upalabbhati … cakkhuviññāṇadhātu 58 --- kv1 1:54 ca upalabbhati … sotaviññāṇadhātu ca upalabbhati … ghānaviññāṇadhātu ca upalabbhati … jivhāviññāṇadhātu ca upalabbhati … kāyaviññāṇadhātu ca upalabbhati … manodhātu ca upalabbhati … manoviññāṇadhātu ca upalabbhati … dhammadhātu ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe…. 55 Cakkhundriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe… sotindriyañca upalabbhati … ghānindriyañca upalabbhati … jivhindriyañca upalabbhati … kāyindriyañca upalabbhati … manindriyañca upalabbhati … jīvitindriyañca upalabbhati … itthindriyañca upalabbhati … purisindriyañca upalabbhati … sukhindriyañca upalabbhati … dukkhindriyañca upalabbhati … somanassindriyañca upalabbhati … domanassindriyañca upalabbhati … upekkhindriyañca upalabbhati … saddhindriyañca upalabbhati … vīriyindriyañca upalabbhati … satindriyañca upalabbhati … samādhindriyañca upalabbhati … paññindriyañca upalabbhati … anaññātaññassāmītindriyañca upalabbhati … aññindriyañca upalabbhati … aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe. 56 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggalo”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggalo’”ti micchā. 57 No ce pana vattabbe—“aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggalo”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggalo’”ti micchā …pe…. 58 Puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Aññaṁ rūpaṁ añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe. 59 Ājānāhi paṭikammaṁ. Hañci vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“aññaṁ rūpaṁ añño puggalo”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘vuttaṁ bhagavatā—atthi puggalo attahitāya paṭipanno, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ rūpaṁ añño puggalo’”ti micchā. 60 No ce pana vattabbe—“aññaṁ rūpaṁ añño puggalo”ti, no ca vata re vattabbe—“vuttaṁ bhagavatā—‘atthi puggalo attahitāya paṭipanno’, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘vuttaṁ bhagavatā—atthi puggalo attahitāya paṭipanno, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ rūpaṁ añño puggalo’”ti micchā …pe…. 61 Puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”, vedanā ca upalabbhati …pe… saññā ca upalabbhati …pe… saṅkhārā ca upalabbhanti …pe… viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Aññaṁ viññāṇaṁ añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe. 62 Ājānāhi paṭikammaṁ. Hañci vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”, viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“aññaṁ viññāṇaṁ añño puggalo”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘vuttaṁ bhagavatā—atthi puggalo attahitāya paṭipanno, viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ viññāṇaṁ añño puggalo’”ti micchā. 63 No ce pana vattabbe—“aññaṁ viññāṇaṁ añño puggalo”ti, no ca vata re vattabbe—“vuttaṁ bhagavatā—‘atthi puggalo attahitāya paṭipanno’, viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘vuttaṁ bhagavatā—atthi puggalo attahitāya paṭipanno’, viññāṇañca 59 --- kv1 1:63 upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, no ca vattabbe—‘aññaṁ viññāṇaṁ añño puggalo’”ti micchā …pe…. 64 Puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”, cakkhāyatanañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe… sotāyatanañca upalabbhati …pe… dhammāyatanañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe…. 65 Cakkhudhātu ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe… kāyadhātu ca upalabbhati …pe… rūpadhātu ca upalabbhati …pe… phoṭṭhabbadhātu ca upalabbhati …pe… cakkhuviññāṇadhātu ca upalabbhati …pe… manoviññāṇadhātu ca upalabbhati …pe… dhammadhātu ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe…. 66 Cakkhundriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe… sotindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe… aññindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe…. 67 Puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”, aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe. 68 Ājānāhi paṭikammaṁ. Hañci vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”, aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggalo”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘vuttaṁ bhagavatā—atthi puggalo attahitāya paṭipanno, aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggalo’”ti micchā. 69 No ce pana vattabbe—“aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggalo”ti, no ca vata re vattabbe—“vuttaṁ bhagavatā—‘atthi puggalo attahitāya paṭipanno’, aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘vuttaṁ bhagavatā—atthi puggalo attahitāya paṭipanno, aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggalo’”ti micchā …pe…. Suddhikasaṁsandanā. 70 Opammasaṁsandana Rūpaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, vedanā ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ rūpaṁ aññā vedanāti? Āmantā. Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Aññaṁ rūpaṁ añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe. 71 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci rūpaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, vedanā ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ rūpaṁ aññā vedanā, puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena; tena vata re vattabbe—“aññaṁ rūpaṁ añño puggalo”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘rūpaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, vedanā ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ rūpaṁ aññā vedanā, puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ rūpaṁ añño puggalo’”ti micchā. 72 No ce pana vattabbe—“aññaṁ rūpaṁ añño puggalo”ti, no ca vata re vattabbe—“rūpaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, vedanā ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ rūpaṁ aññā vedanā, puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘rūpaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, vedanā ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ rūpaṁ aññā vedanā, puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ rūpaṁ añño puggalo’”ti micchā …pe…. 73 Rūpaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, saññā ca upalabbhati …pe… saṅkhārā ca upalabbhanti …pe… viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ rūpaṁ aññaṁ viññāṇanti? Āmantā. Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Aññaṁ rūpaṁ añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe. 74 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci rūpaṁ upalabbhati 60 --- kv1 1:74 saccikaṭṭhaparamatthena, viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ rūpaṁ aññaṁ viññāṇaṁ, puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena; tena vata re vattabbe—“aññaṁ rūpaṁ añño puggalo”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘rūpaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ rūpaṁ aññaṁ viññāṇaṁ, puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ rūpaṁ añño puggalo’”ti micchā. 75 No ce pana vattabbe—“aññaṁ rūpaṁ añño puggalo”ti, no ca vata re vattabbe—“rūpaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ rūpaṁ aññaṁ viññāṇaṁ, puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘rūpaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ rūpaṁ aññaṁ viññāṇaṁ, puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ rūpaṁ añño puggalo’”ti micchā …pe…. 76 Vedanā upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, saññā ca upalabbhati …pe… saṅkhārā ca upalabbhanti …pe… viññāṇañca upalabbhati …pe… rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe…. 77 Saññā upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, saṅkhārā ca upalabbhanti …pe… viññāṇañca upalabbhati …pe… rūpañca upalabbhati …pe… vedanā ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe…. 78 Saṅkhārā upalabbhanti saccikaṭṭhaparamatthena, viññāṇañca upalabbhati …pe… rūpañca upalabbhati …pe… vedanā ca upalabbhati …pe… saññā ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe…. 79 Viññāṇaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, rūpañca upalabbhati …pe… vedanā ca upalabbhati …pe… saññā ca upalabbhati …pe… saṅkhārā ca upalabbhanti saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ viññāṇaṁ aññe saṅkhārāti? Āmantā. Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Aññaṁ viññāṇaṁ añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe. 80 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci viññāṇaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, saṅkhārā ca upalabbhanti saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ viññāṇaṁ aññe saṅkhārā, puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena; tena vata re vattabbe—“aññaṁ viññāṇaṁ añño puggalo”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘viññāṇaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, saṅkhārā ca upalabbhanti saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ viññāṇaṁ aññe saṅkhārā, puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ viññāṇaṁ añño puggalo’”ti micchā. 81 No ce pana vattabbe—“aññaṁ viññāṇaṁ añño puggalo”ti, no ca vata re vattabbe—“viññāṇaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, saṅkhārā ca upalabbhanti saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ viññāṇaṁ aññe saṅkhārā, puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘viññāṇaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, saṅkhārā ca upalabbhanti saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ viññāṇaṁ aññe saṅkhārā, puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ viññāṇaṁ añño puggalo’”ti micchā …pe…. 82 Cakkhāyatanaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, sotāyatanañca upalabbhati …pe… dhammāyatanañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe… sotāyatanaṁ upalabbhati …pe… dhammāyatanaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, cakkhāyatanañca upalabbhati …pe… manāyatanañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe…. 83 Cakkhudhātu upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, sotadhātu ca upalabbhati …pe… dhammadhātu ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe… sotadhātu upalabbhati …pe… 61 --- kv1 1:83 dhammadhātu upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, cakkhudhātu ca upalabbhati …pe… manoviññāṇadhātu ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe…. 84 Cakkhundriyaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, sotindriyañca upalabbhati …pe… aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe… sotindriyaṁ upalabbhati …pe… aññātāvindriyaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe… cakkhundriyañca upalabbhati …pe… aññindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ aññātāvindriyaṁ aññaṁ aññindriyanti? Āmantā. Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe. 85 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci aññātāvindriyaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ aññātāvindriyaṁ aññaṁ aññindriyaṁ, puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena; tena vata re vattabbe—“aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggalo”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘aññātāvindriyaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ aññātāvindriyaṁ aññaṁ aññindriyaṁ, puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggalo’”ti micchā. 86 No ce pana vattabbe—“aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggalo”ti, no ca vata re vattabbe—“aññātāvindriyaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ aññātāvindriyaṁ aññaṁ aññindriyaṁ, puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘aññātāvindriyaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ aññātāvindriyaṁ aññaṁ aññindriyaṁ, puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggalo’”ti micchā …pe…. 87 Rūpaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, vedanā ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ rūpaṁ aññā vedanāti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Aññaṁ rūpaṁ añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe. 88 Ājānāhi paṭikammaṁ. Hañci rūpaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, vedanā ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ rūpaṁ aññā vedanā, vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena; tena vata re vattabbe—“aññaṁ rūpaṁ añño puggalo”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘rūpaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, vedanā ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ rūpaṁ aññā vedanā, vuttaṁ bhagavatā—atthi puggalo attahitāya paṭipanno, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ rūpaṁ añño puggalo’”ti micchā. 89 No ce pana vattabbe—“aññaṁ rūpaṁ añño puggalo”ti, no ca vata re vattabbe—“rūpaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, vedanā ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ rūpaṁ aññā vedanā, vuttaṁ bhagavatā—‘atthi puggalo attahitāya paṭipanno’, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘rūpaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, vedanā ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ rūpaṁ aññā vedanā, vuttaṁ bhagavatā—atthi puggalo attahitāya paṭipanno, rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ rūpaṁ añño puggalo’”ti micchā …pe…. 90 Rūpaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, saññā ca upalabbhati … saṅkhārā ca upalabbhanti … viññāṇañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe…. 91 Vedanā upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, 62 --- kv1 1:91 saññā ca upalabbhati … saṅkhārā ca upalabbhanti … viññāṇañca upalabbhati … rūpañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe…. 92 Saññā upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, saṅkhārā ca upalabbhanti … viññāṇañca upalabbhati … rūpañca upalabbhati … vedanā ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe…. 93 Saṅkhārā upalabbhanti saccikaṭṭhaparamatthena, viññāṇañca upalabbhati … rūpañca upalabbhati … vedanā ca upalabbhati … saññā ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe…. 94 Viññāṇaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, rūpañca upalabbhati … vedanā ca upalabbhati … saññā ca upalabbhati … saṅkhārā ca upalabbhanti saccikaṭṭhaparamatthena …pe…. 95 Cakkhāyatanaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, sotāyatanañca upalabbhati …pe… dhammāyatanañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe… sotāyatanaṁ upalabbhati …pe… dhammāyatanaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, cakkhāyatanañca upalabbhati …pe… manāyatanañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe…. 96 Cakkhudhātu upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, sotadhātu ca upalabbhati …pe… dhammadhātu ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe… sotadhātu upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe… dhammadhātu upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, cakkhudhātu ca upalabbhati …pe… manoviññāṇadhātu ca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe…. 97 Cakkhundriyaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, sotindriyañca upalabbhati …pe… aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena …pe… sotindriyaṁ upalabbhati …pe… aññātāvindriyaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, cakkhundriyañca upalabbhati …pe… aññindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena; aññaṁ aññātāvindriyaṁ aññaṁ aññindriyanti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”, aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe. 98 Ājānāhi paṭikammaṁ. Hañci aññātāvindriyaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ aññātāvindriyaṁ aññaṁ aññindriyaṁ, vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”, aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena; tena vata re vattabbe—“aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggalo”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘aññātāvindriyaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ aññātāvindriyaṁ aññaṁ aññindriyaṁ, vuttaṁ bhagavatā—atthi puggalo attahitāya paṭipanno, aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggalo’”ti micchā. 99 No ce pana vattabbe—“aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggalo”ti, no ca vata re vattabbe—“aññātāvindriyaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ aññātāvindriyaṁ aññaṁ aññindriyaṁ, vuttaṁ bhagavatā—‘atthi puggalo attahitāya paṭipanno’, aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘aññātāvindriyaṁ upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, aññaṁ aññātāvindriyaṁ aññaṁ aññindriyaṁ, vuttaṁ bhagavatā—atthi puggalo attahitāya paṭipanno, aññātāvindriyañca upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘aññaṁ aññātāvindriyaṁ añño puggalo’”ti micchā …pe…. Opammasaṁsandanaṁ. 100 Catukkanayasaṁsandana Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Rūpaṁ puggaloti? Na hevaṁ vattabbe. 101 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“rūpaṁ puggalo”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘rūpaṁ puggalo’”ti micchā. 102 No ce pana vattabbe—“rūpaṁ puggalo”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati 63 --- kv1 1:102 saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘rūpaṁ puggalo’”ti micchā …pe…. 103 Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Rūpasmiṁ puggalo …pe… aññatra rūpā puggalo …pe… puggalasmiṁ rūpanti? Na hevaṁ vattabbe. 104 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“puggalasmiṁ rūpan”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘puggalasmiṁ rūpan’”ti micchā. 105 No ce pana vattabbe—“puggalasmiṁ rūpan”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘puggalasmiṁ rūpan’”ti micchā …pe…. 106 Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Vedanā puggalo …pe… vedanāya puggalo …pe… aññatra vedanāya puggalo …pe… puggalasmiṁ vedanā …pe…. 107 Saññā puggalo …pe… saññāya puggalo …pe… aññatra saññāya puggalo …pe… puggalasmiṁ saññā …pe…. 108 Saṅkhārā puggalo …pe… saṅkhāresu puggalo …pe… aññatra saṅkhārehi puggalo …pe… puggalasmiṁ saṅkhārā …pe…. 109 Viññāṇaṁ puggalo …pe… viññāṇasmiṁ puggalo …pe… aññatra viññāṇā puggalo …pe… puggalasmiṁ viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe. 110 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“puggalasmiṁ viññāṇan”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘puggalasmiṁ viññāṇan’”ti micchā. 111 No ce pana vattabbe—“puggalasmiṁ viññāṇan”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘puggalasmiṁ viññāṇan’”ti micchā …pe…. 112 Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Cakkhāyatanaṁ puggalo …pe… cakkhāyatanasmiṁ puggalo …pe… aññatra cakkhāyatanā puggalo …pe… puggalasmiṁ cakkhāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ puggalo …pe… dhammāyatanasmiṁ puggalo …pe… aññatra dhammāyatanā puggalo …pe… puggalasmiṁ dhammāyatanaṁ …pe…. 113 Cakkhudhātu puggalo …pe… cakkhudhātuyā puggalo …pe… aññatra cakkhudhātuyā puggalo …pe… puggalasmiṁ cakkhudhātu …pe… dhammadhātu puggalo …pe… dhammadhātuyā puggalo …pe… aññatra dhammadhātuyā puggalo …pe… puggalasmiṁ dhammadhātu …pe…. 114 Cakkhundriyaṁ puggalo …pe… cakkhundriyasmiṁ puggalo …pe… aññatra cakkhundriyā puggalo …pe… puggalasmiṁ cakkhundriyaṁ …pe… aññātāvindriyaṁ puggalo …pe… aññātāvindriyasmiṁ puggalo …pe… aññatra aññātāvindriyā puggalo …pe… puggalasmiṁ aññātāvindriyanti? Na hevaṁ vattabbe. 115 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena, tena vata re vattabbe—“puggalasmiṁ aññātāvindriyan”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘puggalasmiṁ aññātāvindriyan’”ti micchā. 116 No ce pana vattabbe—“puggalasmiṁ aññātāvindriyan”ti, no ca vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthena’, no ca vattabbe—‘puggalasmiṁ aññātāvindriyan’”ti micchā …pe…. 117 Puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”ti? Āmantā. Rūpaṁ puggaloti? Na hevaṁ vattabbe. 118 Ājānāhi paṭikammaṁ. Hañci vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”, tena vata re vattabbe—“rūpaṁ puggalo”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘vuttaṁ bhagavatā—atthi puggalo attahitāya paṭipanno’, no ca vattabbe—‘rūpaṁ puggaloti’” micchā. 119 No ce pana vattabbe—“rūpaṁ puggalo”ti, no ca vata re vattabbe—“vuttaṁ bhagavatā—‘atthi puggalo attahitāya paṭipanno’”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘vuttaṁ bhagavatā—atthi puggalo attahitāya paṭipanno’, no ca vattabbe—‘rūpaṁ puggalo’”ti micchā …pe…. 120 Puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Vuttaṁ 64 --- kv1 1:120 bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”ti? Āmantā. Rūpasmiṁ puggalo …pe… aññatra rūpā puggalo …pe… puggalasmiṁ rūpaṁ …pe…. 121 Vedanā puggalo …pe… vedanāya puggalo …pe… aññatra vedanāya puggalo …pe… puggalasmiṁ vedanā …pe…. 122 Saññā puggalo …pe… saññāya puggalo …pe… aññatra saññāya puggalo …pe… puggalasmiṁ saññā …pe…. 123 Saṅkhārā puggalo …pe… saṅkhāresu puggalo …pe… aññatra saṅkhārehi puggalo …pe… puggalasmiṁ saṅkhārā …pe…. 124 Viññāṇaṁ puggalo …pe… viññāṇasmiṁ puggalo …pe… aññatra viññāṇā puggalo …pe… puggalasmiṁ viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe. 125 Ājānāhi paṭikammaṁ. Hañci vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”, tena vata re vattabbe—“puggalasmiṁ viññāṇan”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘vuttaṁ bhagavatā—atthi puggalo attahitāya paṭipanno’, no ca vattabbe—‘puggalasmiṁ viññāṇan’”ti micchā. 126 No ce pana vattabbe—“puggalasmiṁ viññāṇan”ti, no ca vata re vattabbe—“vuttaṁ bhagavatā—‘atthi puggalo attahitāya paṭipanno’”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘vuttaṁ bhagavatā—atthi puggalo attahitāya paṭipanno’, no ca vattabbe—‘puggalasmiṁ viññāṇan’”ti micchā …pe…. 127 Puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”ti? Āmantā. Cakkhāyatanaṁ puggalo …pe… cakkhāyatanasmiṁ puggalo …pe… aññatra cakkhāyatanā puggalo …pe… puggalasmiṁ cakkhāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ puggalo …pe… dhammāyatanasmiṁ puggalo …pe… aññatra dhammāyatanā puggalo …pe… puggalasmiṁ dhammāyatanaṁ …pe…. 128 Cakkhudhātu puggalo …pe… cakkhudhātuyā puggalo …pe… aññatra cakkhudhātuyā puggalo …pe… puggalasmiṁ cakkhudhātu …pe… dhammadhātu puggalo …pe… dhammadhātuyā puggalo …pe… aññatra dhammadhātuyā puggalo …pe… puggalasmiṁ dhammadhātu …pe…. 129 Cakkhundriyaṁ puggalo …pe… cakkhundriyasmiṁ puggalo …pe… aññatra cakkhundriyā puggalo …pe… puggalasmiṁ cakkhundriyaṁ …pe… aññātāvindriyaṁ puggalo …pe… aññātāvindriyasmiṁ puggalo …pe… aññatra aññātāvindriyā puggalo …pe… puggalasmiṁ aññātāvindriyanti? Na hevaṁ vattabbe. 130 Ājānāhi paṭikammaṁ. Hañci vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”, tena vata re vattabbe—“puggalasmiṁ aññātāvindriyan”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘vuttaṁ bhagavatā—atthi puggalo attahitāya paṭipanno’, no ca vattabbe—‘puggalasmiṁ aññātāvindriyan’”ti micchā. 131 No ce pana vattabbe—“puggalasmiṁ aññātāvindriyan”ti, no ca vata re vattabbe—“vuttaṁ bhagavatā—‘atthi puggalo attahitāya paṭipanno’”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘vuttaṁ bhagavatā—atthi puggalo attahitāya paṭipanno’, no ca vattabbe—‘puggalasmiṁ aññātāvindriyan’”ti micchā …pe…. Catukkanayasaṁsandanaṁ. 132 Lakkhaṇayutti Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Puggalo sappaccayo …pe… puggalo appaccayo … puggalo saṅkhato … puggalo asaṅkhato … puggalo sassato … puggalo asassato … puggalo sanimitto … puggalo animittoti? Na hevaṁ vattabbe. (Saṅkhittaṁ.) 133 Puggalo nupalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”ti? Āmantā. Puggalo sappaccayo …pe… puggalo appaccayo … puggalo saṅkhato … puggalo asaṅkhato … puggalo sassato … puggalo asassato … puggalo sanimitto … puggalo animittoti? Na hevaṁ vattabbe. (Saṅkhittaṁ.) Lakkhaṇayuttikathā. 134 Vacanasodhana Puggalo upalabbhati, upalabbhati puggaloti? Puggalo upalabbhati, upalabbhati kehici puggalo kehici na puggaloti. Puggalo kehici upalabbhati kehici na upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 135 Puggalo saccikaṭṭho, saccikaṭṭho puggaloti? Puggalo saccikaṭṭho, saccikaṭṭho kehici puggalo kehici na puggaloti. Puggalo kehici saccikaṭṭho kehici na saccikaṭṭhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 136 Puggalo vijjamāno, vijjamāno puggaloti? Puggalo vijjamāno, vijjamāno kehici puggalo kehici na puggaloti. Puggalo kehici vijjamāno kehici na vijjamānoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 137 Puggalo saṁvijjamāno, saṁvijjamāno puggaloti? Puggalo 65 --- kv1 1:137 saṁvijjamāno, saṁvijjamāno kehici puggalo kehici na puggaloti. Puggalo kehici saṁvijjamāno kehici na saṁvijjamānoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 138 Puggalo atthi, atthi puggaloti? Puggalo atthi, atthi kehici puggalo kehici na puggaloti. Puggalo kehici atthi kehici natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 139 Puggalo atthi, atthi na sabbo puggaloti? Āmantā …pe… puggalo natthi, natthi na sabbo puggaloti? Na hevaṁ vattabbe. (Saṅkhittaṁ.) Vacanasodhanaṁ. 140 Paññattānuyoga Rūpadhātuyā rūpī puggaloti? Āmantā. Kāmadhātuyā kāmī puggaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 141 Rūpadhātuyā rūpino sattāti? Āmantā. Kāmadhātuyā kāmino sattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 142 Arūpadhātuyā arūpī puggaloti? Āmantā. Kāmadhātuyā kāmī puggaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 143 Arūpadhātuyā arūpino sattāti? Āmantā. Kāmadhātuyā kāmino sattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 144 Rūpadhātuyā rūpī puggalo arūpadhātuyā arūpī puggalo, atthi ca koci rūpadhātuyā cuto arūpadhātuṁ upapajjatīti? Āmantā. Rūpī puggalo upacchinno, arūpī puggalo jātoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 145 Rūpadhātuyā rūpino sattā arūpadhātuyā arūpino sattā, atthi ca koci rūpadhātuyā cuto arūpadhātuṁ upapajjatīti? Āmantā. Rūpī satto upacchinno, arūpī satto jātoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 146 Kāyoti vā sarīranti vā, sarīranti vā kāyoti vā, kāyaṁ appiyaṁ karitvā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāteti? Āmantā. Puggaloti vā jīvoti vā, jīvoti vā puggaloti vā, puggalaṁ appiyaṁ karitvā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāteti? Āmantā. Añño kāyo, añño puggaloti? Āmantā. Aññaṁ jīvaṁ, aññaṁ sarīranti? Na hevaṁ vattabbe. 147 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci kāyoti vā sarīranti vā, sarīranti vā kāyoti vā, kāyaṁ appiyaṁ karitvā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāte, puggaloti vā jīvoti vā, jīvoti vā puggaloti vā, puggalaṁ appiyaṁ karitvā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāte, añño kāyo añño puggalo; tena vata re vattabbe—“aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīran”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘kāyoti vā sarīranti vā, sarīranti vā kāyoti vā, kāyaṁ appiyaṁ karitvā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāte, puggaloti vā jīvoti vā, jīvoti vā puggaloti vā, puggalaṁ appiyaṁ karitvā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāte, añño kāyo añño puggalo’, no ca vattabbe—‘aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīran’”ti micchā. 148 No ce pana vattabbe—“aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīran”ti, no ca vata re vattabbe—“kāyoti vā sarīranti vā, sarīranti vā kāyoti vā, kāyaṁ appiyaṁ karitvā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāte, puggaloti vā jīvoti vā, jīvoti vā puggaloti vā, puggalaṁ appiyaṁ karitvā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāte, añño kāyo añño puggalo”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘kāyoti vā sarīranti vā, sarīranti vā kāyoti vā, kāyaṁ appiyaṁ karitvā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāte, puggaloti vā jīvoti vā, jīvoti vā puggaloti vā, puggalaṁ appiyaṁ karitvā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāte, añño kāyo añño puggalo’, no ca vattabbe—‘aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīran’”ti micchā …pe…. 149 Kāyoti vā sarīranti vā, sarīranti vā kāyoti vā, kāyaṁ appiyaṁ karitvā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāteti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”ti? Āmantā. Añño kāyo añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe. 150 Ājānāhi paṭikammaṁ. Hañci kāyoti vā sarīranti vā, sarīranti vā kāyoti vā, kāyaṁ appiyaṁ karitvā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāte, vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”, tena vata re vattabbe—“añño kāyo añño puggalo”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘kāyoti vā sarīranti vā, sarīranti vā kāyoti vā, kāyaṁ appiyaṁ karitvā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāte, vuttaṁ bhagavatā—atthi puggalo attahitāya paṭipanno’, no ca vattabbe—‘añño kāyo añño puggalo’”ti micchā. 151 No ce pana vattabbe—“añño kāyo añño puggalo”ti, no ca vata re vattabbe—“kāyoti vā sarīranti vā, sarīranti vā kāyoti vā, kāyaṁ appiyaṁ karitvā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāte, vuttaṁ bhagavatā—‘atthi puggalo attahitāya paṭipanno’”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘kāyoti vā sarīranti vā, sarīranti vā kāyoti vā, kāyaṁ 66 --- kv1 1:151 appiyaṁ karitvā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāte, vuttaṁ bhagavatā—atthi puggalo attahitāya paṭipanno’, no ca vattabbe—‘añño kāyo añño puggalo’”ti micchā. (Saṅkhittaṁ.) Paññattānuyogo. 152 Gatianuyoga Puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Āmantā. So puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 153 Puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Āmantā. Añño puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 154 Puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Āmantā. So ca añño ca sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 155 Puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Āmantā. Neva so sandhāvati, na añño sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 156 Puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Āmantā. So puggalo sandhāvati, añño puggalo sandhāvati, so ca añño ca sandhāvati, neva so sandhāvati na añño sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 157 Na vattabbaṁ—“puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokan”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 158 “Sa sattakkhattuparamaṁ, sandhāvitvāna puggalo; Dukkhassantakaro hoti, sabbasaṁyojanakkhayā”ti. 159 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti. 160 Na vattabbaṁ—“puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokan”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“anamataggoyaṁ, bhikkhave, saṁsāro. Pubbakoṭi na paññāyati, avijjānīvaraṇānaṁ sattānaṁ taṇhāsaṁyojanānaṁ sandhāvataṁ saṁsaratan”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti. 161 Puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Āmantā. Sveva puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 162 Sveva puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Āmantā. Atthi koci manusso hutvā devo hotīti? Āmantā. Sveva manusso so devoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 163 Sveva manusso so devoti? Āmantā. Manusso hutvā devo hoti, devo hutvā manusso hoti, manussabhūto añño, devo añño, manussabhūto svevāyaṁ sandhāvatīti micchā …pe…. 164 Sace hi sandhāvati sveva puggalo ito cuto paraṁ lokaṁ anañño, hevaṁ maraṇaṁ na hehiti, pāṇātipātopi nupalabbhati. Kammaṁ atthi, kammavipāko atthi, katānaṁ kammānaṁ vipāko atthi, kusalākusale vipaccamāne svevāyaṁ sandhāvatīti micchā. 165 Sveva puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Āmantā. Atthi koci manusso hutvā yakkho hoti, peto hoti, nerayiko hoti, tiracchānagato hoti, oṭṭho hoti, goṇo hoti, gadrabho hoti, sūkaro hoti, mahiṁso hotīti? Āmantā. Sveva manusso so mahiṁsoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 166 Sveva manusso so mahiṁsoti? Āmantā. Manusso hutvā mahiṁso hoti, mahiṁso hutvā manusso hoti, manussabhūto añño, mahiṁso añño, manussabhūto svevāyaṁ sandhāvatīti micchā …pe…. 167 Sace hi sandhāvati sveva puggalo ito cuto paraṁ lokaṁ anañño, hevaṁ maraṇaṁ na hehiti, pāṇātipātopi nupalabbhati. Kammaṁ atthi, kammavipāko atthi, katānaṁ kammānaṁ vipāko atthi, kusalākusale vipaccamāne svevāyaṁ sandhāvatīti micchā. 168 Sveva puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Āmantā. Atthi koci khattiyo hutvā brāhmaṇo hotīti? Āmantā. Sveva khattiyo so brāhmaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 169 Atthi koci khattiyo hutvā vesso hoti, suddo hotīti? Āmantā. Sveva khattiyo so suddoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 170 Atthi koci brāhmaṇo hutvā vesso hoti, suddo hoti, khattiyo hotīti? Āmantā. Sveva brāhmaṇo so khattiyoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 171 Atthi koci vesso hutvā suddo hoti, khattiyo hoti, brāhmaṇo hotīti? Āmantā. Sveva vesso so 67 --- kv1 1:171 brāhmaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 172 Atthi koci suddo hutvā khattiyo hoti, brāhmaṇo hoti, vesso hotīti? Āmantā. Sveva suddo so vessoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 173 Sveva puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Āmantā. Hatthacchinno hatthacchinnova hoti, pādacchinno pādacchinnova hoti, hatthapādacchinno hatthapādacchinnova hoti, kaṇṇacchinno … nāsacchinno … kaṇṇanāsacchinno … aṅgulicchinno … aḷacchinno … kaṇḍaracchinno … kuṇihatthako … phaṇahatthako … kuṭṭhiyo … gaṇḍiyo … kilāsiyo … sosiyo … apamāriyo … oṭṭho … goṇo … gadrabho … sūkaro … mahiṁso mahiṁsova hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 174 Na vattabbaṁ—“sveva puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokan”ti? Āmantā. Nanu sotāpanno puggalo manussalokā cuto devalokaṁ upapanno tatthapi sotāpannova hotīti? Āmantā. 175 Hañci sotāpanno puggalo manussalokā cuto devalokaṁ upapanno tatthapi sotāpannova hoti, tena vata re vattabbe—“sveva puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokan”ti. 176 Sotāpanno puggalo manussalokā cuto devalokaṁ upapanno tatthapi sotāpannova hotīti katvā tena ca kāraṇena sveva puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Āmantā. Sotāpanno puggalo manussalokā cuto devalokaṁ upapanno tatthapi manusso hotīti katvā? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 177 Sveva puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Āmantā. Anañño avigato sandhāvatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 178 Anañño avigato sandhāvatīti? Āmantā. Hatthacchinno hatthacchinnova hoti, pādacchinno pādacchinnova hoti, hatthapādacchinno hatthapādacchinnova hoti, kaṇṇacchinno … nāsacchinno … kaṇṇanāsacchinno … aṅgulicchinno … aḷacchinno … kaṇḍaracchinno … kuṇihatthako … phaṇahatthako … kuṭṭhiyo … gaṇḍiyo … kilāsiyo … sosiyo … apamāriyo … oṭṭho … goṇo … gadrabho … sūkaro … mahiṁso mahiṁsova hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 179 Sveva puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Āmantā. Sarūpo sandhāvatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sarūpo sandhāvatīti? Āmantā. Taṁ jīvaṁ taṁ sarīranti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 180 Savedano …pe… sasañño …pe… sasaṅkhāro …pe… saviññāṇo sandhāvatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… saviññāṇo sandhāvatīti? Āmantā. Taṁ jīvaṁ taṁ sarīranti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 181 Sveva puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Āmantā. Arūpo sandhāvatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arūpo sandhāvatīti? Āmantā. Aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīranti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 182 Avedano …pe… asañño …pe… asaṅkhāro …pe… aviññāṇo sandhāvatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aviññāṇo sandhāvatīti? Āmantā. Aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīranti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 183 Sveva puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Āmantā. Rūpaṁ sandhāvatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpaṁ sandhāvatīti? Āmantā. Taṁ jīvaṁ taṁ sarīranti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 184 Vedanā …pe… saññā …pe… saṅkhārā …pe… viññāṇaṁ sandhāvatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… viññāṇaṁ sandhāvatīti? Āmantā. Taṁ jīvaṁ taṁ sarīranti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 185 Sveva puggalo sandhāvati asmā lokā paraṁ lokaṁ, parasmā lokā imaṁ lokanti? Āmantā. Rūpaṁ na sandhāvatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpaṁ na sandhāvatīti? Āmantā. Aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīranti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 186 Vedanā …pe… saññā …pe… saṅkhārā …pe… viññāṇaṁ na sandhāvatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… viññāṇaṁ na sandhāvatīti? Āmantā. Aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīranti? Na hevaṁ vattabbe. (Saṅkhittaṁ.) 187 Khandhesu bhijjamānesu, so ce bhijjati puggalo; Ucchedā bhavati diṭṭhi, yā buddhena vivajjitā. 188 Khandhesu bhijjamānesu, no ce bhijjati puggalo; Puggalo sassato hoti, nibbānena samasamoti. Gatianuyogo. 189 Upādāpaññattānuyoga Rūpaṁ upādāya puggalassa paññattīti? Āmantā. Rūpaṁ aniccaṁ saṅkhataṁ paṭiccasamuppannaṁ khayadhammaṁ vayadhammaṁ virāgadhammaṁ nirodhadhammaṁ vipariṇāmadhammanti? Āmantā? Puggalopi anicco saṅkhato paṭiccasamuppanno khayadhammo vayadhammo virāgadhammo nirodhadhammo 68 --- kv1 1:189 vipariṇāmadhammoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 190 Vedanaṁ upādāya … saññaṁ upādāya … saṅkhāre upādāya … viññāṇaṁ upādāya puggalassa paññattīti? Āmantā. Viññāṇaṁ aniccaṁ saṅkhataṁ paṭiccasamuppannaṁ khayadhammaṁ vayadhammaṁ virāgadhammaṁ nirodhadhammaṁ vipariṇāmadhammanti? Āmantā. Puggalopi anicco saṅkhato paṭiccasamuppanno khayadhammo vayadhammo virāgadhammo nirodhadhammo vipariṇāmadhammoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 191 Rūpaṁ upādāya puggalassa paññattīti? Āmantā. Nīlaṁ rūpaṁ upādāya nīlakassa puggalassa paññattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… pītaṁ rūpaṁ upādāya … lohitaṁ rūpaṁ upādāya … odātaṁ rūpaṁ upādāya … sanidassanaṁ rūpaṁ upādāya … anidassanaṁ rūpaṁ upādāya … sappaṭighaṁ rūpaṁ upādāya … appaṭighaṁ rūpaṁ upādāya appaṭighassa puggalassa paññattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 192 Vedanaṁ upādāya puggalassa paññattīti? Āmantā. Kusalaṁ vedanaṁ upādāya kusalassa puggalassa paññattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kusalaṁ vedanaṁ upādāya kusalassa puggalassa paññattīti? Āmantā. Kusalā vedanā saphalā savipākā iṭṭhaphalā kantaphalā manuññaphalā asecanakaphalā sukhudrayā sukhavipākāti? Āmantā. Kusalopi puggalo saphalo savipāko iṭṭhaphalo kantaphalo manuññaphalo asecanakaphalo sukhudrayo sukhavipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 193 Vedanaṁ upādāya puggalassa paññattīti? Āmantā. Akusalaṁ vedanaṁ upādāya akusalassa puggalassa paññattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… akusalaṁ vedanaṁ upādāya akusalassa puggalassa paññattīti? Āmantā. Akusalā vedanā saphalā savipākā aniṭṭhaphalā akantaphalā amanuññaphalā secanakaphalā dukkhudrayā dukkhavipākāti? Āmantā. Akusalopi puggalo saphalo savipāko aniṭṭhaphalo akantaphalo amanuññaphalo secanakaphalo dukkhudrayo dukkhavipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 194 Vedanaṁ upādāya puggalassa paññattīti? Āmantā. Abyākataṁ vedanaṁ upādāya abyākatassa puggalassa paññattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… abyākataṁ vedanaṁ upādāya abyākatassa puggalassa paññattīti? Āmantā. Abyākatā vedanā aniccā saṅkhatā paṭiccasamuppannā khayadhammā vayadhammā virāgadhammā nirodhadhammā vipariṇāmadhammāti? Āmantā. Abyākatopi puggalo anicco saṅkhato paṭiccasamuppanno khayadhammo vayadhammo virāgadhammo nirodhadhammo vipariṇāmadhammoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 195 Saññaṁ upādāya … saṅkhāre upādāya … viññāṇaṁ upādāya puggalassa paññattīti? Āmantā. Kusalaṁ viññāṇaṁ upādāya kusalassa puggalassa paññattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kusalaṁ viññāṇaṁ upādāya kusalassa puggalassa paññattīti? Āmantā. Kusalaṁ viññāṇaṁ saphalaṁ savipākaṁ iṭṭhaphalaṁ kantaphalaṁ manuññaphalaṁ asecanakaphalaṁ sukhudrayaṁ sukhavipākanti? Āmantā. Kusalopi puggalo saphalo savipāko iṭṭhaphalo kantaphalo manuññaphalo asecanakaphalo sukhudrayo sukhavipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 196 Viññāṇaṁ upādāya puggalassa paññattīti? Āmantā. Akusalaṁ viññāṇaṁ upādāya akusalassa puggalassa paññattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… akusalaṁ viññāṇaṁ upādāya akusalassa puggalassa paññattīti? Āmantā. Akusalaṁ viññāṇaṁ saphalaṁ savipākaṁ aniṭṭhaphalaṁ akantaphalaṁ amanuññaphalaṁ secanakaphalaṁ dukkhudrayaṁ dukkhavipākanti? Āmantā. Akusalopi puggalo saphalo savipāko aniṭṭhaphalo akantaphalo amanuññaphalo secanakaphalo dukkhudrayo dukkhavipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 197 Viññāṇaṁ upādāya puggalassa paññattīti? Āmantā. Abyākataṁ viññāṇaṁ upādāya abyākatassa puggalassa paññattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… abyākataṁ viññāṇaṁ upādāya abyākatassa puggalassa paññattīti? Āmantā. Abyākataṁ viññāṇaṁ aniccaṁ saṅkhataṁ paṭiccasamuppannaṁ khayadhammaṁ vayadhammaṁ virāgadhammaṁ nirodhadhammaṁ vipariṇāmadhammanti? Āmantā. Abyākatopi puggalo anicco saṅkhato paṭiccasamuppanno khayadhammo vayadhammo virāgadhammo nirodhadhammo vipariṇāmadhammoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 198 Cakkhuṁ upādāya “cakkhumā puggalo”ti vattabboti? Āmantā. Cakkhumhi niruddhe “cakkhumā puggalo niruddho”ti vattabboti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sotaṁ upādāya … ghānaṁ upādāya 69 --- kv1 1:198 … jivhaṁ upādāya … kāyaṁ upādāya … manaṁ upādāya “manavā puggalo”ti vattabboti? Āmantā. Manamhi niruddhe “manavā puggalo niruddho”ti vattabboti? Na hevaṁ vattabbe. 199 Micchādiṭṭhiṁ upādāya “micchādiṭṭhiyo puggalo”ti vattabboti? Āmantā. Micchādiṭṭhiyā niruddhāya “micchādiṭṭhiyo puggalo niruddho”ti vattabboti? Na hevaṁ vattabbe. Micchāsaṅkappaṁ upādāya … micchāvācaṁ upādāya … micchākammantaṁ upādāya … micchāājīvaṁ upādāya … micchāvāyāmaṁ upādāya … micchāsatiṁ upādāya … micchāsamādhiṁ upādāya “micchāsamādhiyo puggalo”ti vattabboti? Āmantā. Micchāsamādhimhi niruddhe “micchāsamādhiyo puggalo niruddho”ti vattabboti? Na hevaṁ vattabbe. 200 Sammādiṭṭhiṁ upādāya “sammādiṭṭhiyo puggalo”ti vattabboti? Āmantā. Sammādiṭṭhiyā niruddhāya “sammādiṭṭhiyo puggalo niruddho”ti vattabboti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammāsaṅkappaṁ upādāya … sammāvācaṁ upādāya … sammākammantaṁ upādāya … sammāājīvaṁ upādāya … sammāvāyāmaṁ upādāya … sammāsatiṁ upādāya … sammāsamādhiṁ upādāya “sammāsamādhiyo puggalo”ti vattabboti? Āmantā. Sammāsamādhimhi niruddhe “sammāsamādhiyo puggalo niruddho”ti vattabboti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 201 Rūpaṁ upādāya, vedanaṁ upādāya puggalassa paññattīti? Āmantā. Dvinnaṁ khandhānaṁ upādāya dvinnaṁ puggalānaṁ paññattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpaṁ upādāya, vedanaṁ upādāya, saññaṁ upādāya, saṅkhāre upādāya, viññāṇaṁ upādāya puggalassa paññattīti? Āmantā. Pañcannaṁ khandhānaṁ upādāya pañcannaṁ puggalānaṁ paññattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 202 Cakkhāyatanaṁ upādāya, sotāyatanaṁ upādāya puggalassa paññattīti? Āmantā. Dvinnaṁ āyatanānaṁ upādāya dvinnaṁ puggalānaṁ paññattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cakkhāyatanaṁ upādāya, sotāyatanaṁ upādāya …pe… dhammāyatanaṁ upādāya puggalassa paññattīti? Āmantā. Dvādasannaṁ āyatanānaṁ upādāya dvādasannaṁ puggalānaṁ paññattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 203 Cakkhudhātuṁ upādāya, sotadhātuṁ upādāya puggalassa paññattīti? Āmantā. Dvinnaṁ dhātūnaṁ upādāya dvinnaṁ puggalānaṁ paññattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cakkhudhātuṁ upādāya, sotadhātuṁ upādāya …pe… dhammadhātuṁ upādāya puggalassa paññattīti? Āmantā. Aṭṭhārasannaṁ dhātūnaṁ upādāya aṭṭhārasannaṁ puggalānaṁ paññattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 204 Cakkhundriyaṁ upādāya, sotindriyaṁ upādāya puggalassa paññattīti? Āmantā. Dvinnaṁ indriyānaṁ upādāya dvinnaṁ puggalānaṁ paññattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cakkhundriyaṁ upādāya, sotindriyaṁ upādāya …pe… aññātāvindriyaṁ upādāya puggalassa paññattīti? Āmantā. Bāvīsatīnaṁ indriyānaṁ upādāya bāvīsatīnaṁ puggalānaṁ paññattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 205 Ekavokārabhavaṁ upādāya ekassa puggalassa paññattīti? Āmantā. Catuvokārabhavaṁ upādāya catunnaṁ puggalānaṁ paññattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… ekavokārabhavaṁ upādāya ekassa puggalassa paññattīti? Āmantā. Pañcavokārabhavaṁ upādāya pañcannaṁ puggalānaṁ paññattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… ekavokārabhave ekova puggaloti? Āmantā. Catuvokārabhave cattārova puggalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… ekavokārabhave ekova puggaloti? Āmantā. Pañcavokārabhave pañceva puggalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 206 Yathā rukkhaṁ upādāya chāyāya paññatti, evamevaṁ rūpaṁ upādāya puggalassa paññattīti? (…) Yathā rukkhaṁ upādāya chāyāya paññatti, rukkhopi anicco chāyāpi aniccā, evamevaṁ rūpaṁ upādāya puggalassa paññatti, rūpampi aniccaṁ puggalopi aniccoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… yathā rukkhaṁ upādāya chāyāya paññatti, añño rukkho aññā chāyā, evamevaṁ rūpaṁ upādāya puggalassa paññatti, aññaṁ rūpaṁ añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 207 Yathā gāmaṁ upādāya gāmikassa paññatti, evamevaṁ rūpaṁ upādāya puggalassa paññattīti? Yathā gāmaṁ upādāya gāmikassa paññatti, añño gāmo añño gāmiko, evamevaṁ rūpaṁ upādāya puggalassa paññatti, aññaṁ rūpaṁ añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 208 Yathā raṭṭhaṁ upādāya rañño paññatti, evamevaṁ rūpaṁ upādāya puggalassa paññattīti? Yathā raṭṭhaṁ upādāya rañño paññatti, aññaṁ raṭṭhaṁ añño rājā, 70 --- kv1 1:208 evamevaṁ rūpaṁ upādāya puggalassa paññatti, aññaṁ rūpaṁ añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 209 Yathā na nigaḷo negaḷiko, yassa nigaḷo so negaḷiko, evamevaṁ na rūpaṁ rūpavā, yassa rūpaṁ so rūpavāti? Yathā na nigaḷo negaḷiko, yassa nigaḷo so negaḷiko, añño nigaḷo añño negaḷiko, evamevaṁ na rūpaṁ rūpavā, yassa rūpaṁ so rūpavā, aññaṁ rūpaṁ añño rūpavāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 210 Citte citte puggalassa paññattīti? Āmantā. Citte citte puggalo jāyati jīyati mīyati cavati upapajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dutiye citte uppanne na vattabbaṁ soti vā aññoti vāti? Āmantā. Dutiye citte uppanne na vattabbaṁ kumārakoti vā kumārikāti vāti? Vattabbaṁ. 211 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci dutiye citte uppanne na vattabbaṁ—“soti vā aññoti vā”, tena vata re vattabbe—“dutiye citte uppanne na vattabbaṁ—‘kumārakoti vā kumārikāti vā’”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘dutiye citte uppanne na vattabbaṁ—soti vā aññoti vā, dutiye citte uppanne vattabbaṁ—kumārakoti vā kumārikāti vā’”ti micchā. 212 Hañci vā pana dutiye citte uppanne vattabbaṁ—“kumārakoti vā kumārikā”ti vā, tena vata re vattabbe—“dutiye citte uppanne vattabbaṁ—‘soti vā aññoti vā’”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘dutiye citte uppanne na vattabbaṁ—soti vā aññoti vā, dutiye citte uppanne vattabbaṁ—kumārakoti vā kumārikāti vā’”ti micchā. 213 Dutiye citte uppanne na vattabbaṁ—“soti vā aññoti vā”ti? Āmantā. Dutiye citte uppanne na vattabbaṁ—“itthīti vā purisoti vā gahaṭṭhoti vā pabbajitoti vā devoti vā manussoti vā”ti? Vattabbaṁ. 214 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci dutiye citte uppanne na vattabbaṁ—“soti vā aññoti vā”, tena vata re vattabbe—“dutiye citte uppanne na vattabbaṁ—‘devoti vā manussoti vā’”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘dutiye citte uppanne na vattabbaṁ—soti vā aññoti vā, dutiye citte uppanne vattabbaṁ—devoti vā manussoti vā’”ti micchā. 215 Hañci vā pana dutiye citte uppanne vattabbaṁ—“devoti vā manussoti vā”, tena vata re vattabbe—“dutiye citte uppanne vattabbaṁ—‘soti vā aññoti vā’”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘dutiye citte uppanne na vattabbaṁ—soti vā aññoti vā, dutiye citte uppanne vattabbaṁ—devoti vā manussoti vā’”ti micchā …pe…. 216 Na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti? Āmantā. Nanu yo passati yaṁ passati yena passati, so passati taṁ passati tena passatīti? Āmantā. Hañci yo passati yaṁ passati yena passati, so passati taṁ passati tena passati; tena vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 217 Na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti? Āmantā. Nanu yo suṇāti …pe… yo ghāyati … yo sāyati … yo phusati … yo vijānāti yaṁ vijānāti yena vijānāti, so vijānāti taṁ vijānāti tena vijānātīti? Āmantā. Hañci yo vijānāti yaṁ vijānāti yena vijānāti, so vijānāti taṁ vijānāti tena vijānāti; tena vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 218 Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Nanu yo na passati yaṁ na passati yena na passati, so na passati taṁ na passati tena na passatīti? Āmantā. Hañci yo na passati yaṁ na passati yena na passati, so na passati taṁ na passati tena na passati; no ca vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 219 Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Nanu yo na suṇāti …pe… yo na ghāyati … yo na sāyati … yo na phusati … yo na vijānāti yaṁ na vijānāti yena na vijānāti, so na vijānāti taṁ na vijānāti tena na vijānātīti? Āmantā. Hañci yo na vijānāti yaṁ na vijānāti yena na vijānāti, so na vijānāti taṁ na vijānāti tena na vijānāti; no ca vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 220 Na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“passāmahaṁ, bhikkhave, dibbena cakkhunā visuddhena atikkantamānusakena satte cavamāne upapajjamāne hīne paṇīte suvaṇṇe dubbaṇṇe, sugate duggate yathākammūpage satte 71 --- kv1 1:220 pajānāmī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti. 221 Vuttaṁ bhagavatā—“passāmahaṁ, bhikkhave, dibbena cakkhunā visuddhena atikkantamānusakena satte cavamāne upapajjamāne hīne paṇīte suvaṇṇe dubbaṇṇe, sugate duggate yathākammūpage satte pajānāmī”ti katvā teneva kāraṇena puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Bhagavā dibbena cakkhunā visuddhena atikkantamānusakena rūpaṁ passati puggalaṁ passatīti? Rūpaṁ passati. Rūpaṁ puggalo, rūpaṁ cavati, rūpaṁ upapajjati, rūpaṁ yathākammūpaganti? Na hevaṁ vattabbe. 222 Bhagavā dibbena cakkhunā visuddhena atikkantamānusakena rūpaṁ passati puggalaṁ passatīti? Puggalaṁ passati. Puggalo rūpaṁ rūpāyatanaṁ rūpadhātu nīlaṁ pītakaṁ lohitakaṁ odātaṁ cakkhuviññeyyaṁ cakkhusmiṁ paṭihaññati, cakkhussa āpāthaṁ āgacchatīti? Na hevaṁ vattabbe. 223 Bhagavā dibbena cakkhunā visuddhena atikkantamānusakena rūpaṁ passati puggalaṁ passatīti? Ubho passati. Ubho rūpaṁ rūpāyatanaṁ rūpadhātu, ubho nīlā, ubho pītakā, ubho lohitakā, ubho odātā, ubho cakkhuviññeyyā, ubho cakkhusmiṁ paṭihaññanti, ubho cakkhussa āpāthaṁ āgacchanti, ubho cavanti, ubho upapajjanti, ubho yathākammūpagāti? Na hevaṁ vattabbe. Upādāpaññattānuyogo. 224 Purisakārānuyoga Kalyāṇapāpakāni kammāni upalabbhantīti? Āmantā. Kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ kattā kāretā upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 225 Kalyāṇapāpakāni kammāni upalabbhantīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ kattā kāretā upalabbhatīti? Āmantā. Tassa kattā kāretā upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 226 Tassa kattā kāretā upalabbhatīti? Āmantā. Tassa tasseva natthi dukkhassa antakiriyā, natthi vaṭṭupacchedo, natthi anupādāparinibbānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 227 Kalyāṇapāpakāni kammāni upalabbhantīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ kattā kāretā upalabbhatīti? Āmantā. Puggalo upalabbhatīti, puggalassa kattā kāretā upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 228 Kalyāṇapāpakāni kammāni upalabbhantīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ kattā kāretā upalabbhatīti? Āmantā. Nibbānaṁ upalabbhatīti, nibbānassa kattā kāretā upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 229 Kalyāṇapāpakāni kammāni upalabbhantīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ kattā kāretā upalabbhatīti? Āmantā. Mahāpathavī upalabbhatīti, mahāpathaviyā kattā kāretā upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 230 Kalyāṇapāpakāni kammāni upalabbhantīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ kattā kāretā upalabbhatīti? Āmantā. Mahāsamuddo upalabbhatīti, mahāsamuddassa kattā kāretā upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 231 Kalyāṇapāpakāni kammāni upalabbhantīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ kattā kāretā upalabbhatīti? Āmantā. Sinerupabbatarājā upalabbhatīti, sinerussa pabbatarājassa kattā kāretā upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 232 Kalyāṇapāpakāni kammāni upalabbhantīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ kattā kāretā upalabbhatīti? Āmantā. Āpo upalabbhatīti, āpassa kattā kāretā upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 233 Kalyāṇapāpakāni kammāni upalabbhantīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ kattā kāretā upalabbhatīti? Āmantā. Tejo upalabbhatīti, tejassa kattā kāretā upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 234 Kalyāṇapāpakāni kammāni upalabbhantīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ kattā kāretā upalabbhatīti? Āmantā. Vāyo upalabbhatīti, vāyassa kattā kāretā upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 235 Kalyāṇapāpakāni kammāni upalabbhantīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ kattā kāretā upalabbhatīti? Āmantā. Tiṇakaṭṭhavanappatayo upalabbhantīti, tiṇakaṭṭhavanappatīnaṁ kattā kāretā upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 236 Kalyāṇapāpakāni kammāni upalabbhantīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ kattā kāretā upalabbhatīti? Āmantā. Aññāni kalyāṇapāpakāni kammāni añño kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ kattā kāretāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 237 Kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ vipāko upalabbhatīti? Āmantā. Kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ vipākapaṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 238 72 --- kv1 1:238 Kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ vipāko upalabbhatīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ vipākapaṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Tassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 239 Tassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Tassa tasseva natthi dukkhassa antakiriyā, natthi vaṭṭupacchedo, natthi anupādāparinibbānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 240 Kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ vipāko upalabbhatīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ vipākapaṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Puggalo upalabbhatīti, puggalassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 241 Kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ vipāko upalabbhatīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ vipākapaṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Nibbānaṁ upalabbhatīti, nibbānassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 242 Kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ vipāko upalabbhatīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ vipākapaṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Mahāpathavī upalabbhatīti …pe… mahāsamuddo upalabbhatīti … sinerupabbatarājā upalabbhatīti … āpo upalabbhatīti … tejo upalabbhatīti … vāyo upalabbhatīti …pe… tiṇakaṭṭhavanappatayo upalabbhantīti, tiṇakaṭṭhavanappatīnaṁ paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 243 Kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ vipāko upalabbhatīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ vipākapaṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Añño kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ vipāko, añño kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ vipākapaṭisaṁvedīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 244 Dibbaṁ sukhaṁ upalabbhatīti? Āmantā. Dibbassa sukhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 245 Dibbaṁ sukhaṁ upalabbhatīti, dibbassa sukhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Tassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 246 Tassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Tassa tasseva natthi dukkhassa antakiriyā, natthi vaṭṭupacchedo, natthi anupādāparinibbānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 247 Dibbaṁ sukhaṁ upalabbhatīti, dibbassa sukhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Puggalo upalabbhatīti, puggalassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 248 Dibbaṁ sukhaṁ upalabbhatīti, dibbassa sukhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Nibbānaṁ upalabbhatīti, nibbānassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 249 Dibbaṁ sukhaṁ upalabbhatīti, dibbassa sukhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Mahāpathavī upalabbhatīti … mahāsamuddo upalabbhatīti … sinerupabbatarājā upalabbhatīti … āpo upalabbhatīti … tejo upalabbhatīti … vāyo upalabbhatīti …pe… tiṇakaṭṭhavanappatayo upalabbhantīti, tiṇakaṭṭhavanappatīnaṁ paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 250 Dibbaṁ sukhaṁ upalabbhatīti, dibbassa sukhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Aññaṁ dibbaṁ sukhaṁ, añño dibbassa sukhassa paṭisaṁvedīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 251 Mānusakaṁ sukhaṁ upalabbhatīti? Āmantā. Mānusakassa sukhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 252 Mānusakaṁ sukhaṁ upalabbhatīti, mānusakassa sukhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Tassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 253 Tassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Tassa tasseva natthi dukkhassa antakiriyā, natthi vaṭṭupacchedo, natthi anupādāparinibbānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 254 Mānusakaṁ sukhaṁ upalabbhatīti, mānusakassa sukhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Puggalo upalabbhatīti, puggalassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 255 Mānusakaṁ sukhaṁ upalabbhatīti, mānusakassa sukhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Nibbānaṁ upalabbhatīti, nibbānassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 256 Mānusakaṁ sukhaṁ upalabbhatīti, mānusakassa sukhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Mahāpathavī upalabbhatīti …pe… mahāsamuddo upalabbhatīti … sinerupabbatarājā upalabbhatīti … āpo upalabbhatīti … tejo upalabbhatīti … vāyo upalabbhatīti … tiṇakaṭṭhavanappatayo upalabbhantīti, tiṇakaṭṭhavanappatīnaṁ paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 257 Mānusakaṁ sukhaṁ upalabbhatīti, 73 --- kv1 1:257 mānusakassa sukhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Aññaṁ mānusakaṁ sukhaṁ añño mānusakassa sukhassa paṭisaṁvedīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 258 Āpāyikaṁ dukkhaṁ upalabbhatīti? Āmantā. Āpāyikassa dukkhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 259 Āpāyikaṁ dukkhaṁ upalabbhatīti, āpāyikassa dukkhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Tassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 260 Tassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Tassa tasseva natthi dukkhassa antakiriyā, natthi vaṭṭupacchedo, natthi anupādāparinibbānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 261 Āpāyikaṁ dukkhaṁ upalabbhatīti, āpāyikassa dukkhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Puggalo upalabbhatīti, puggalassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 262 Āpāyikaṁ dukkhaṁ upalabbhatīti, āpāyikassa dukkhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Nibbānaṁ upalabbhatīti, nibbānassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 263 Āpāyikaṁ dukkhaṁ upalabbhatīti, āpāyikassa dukkhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Mahāpathavī upalabbhatīti …pe… mahāsamuddo upalabbhatīti … sinerupabbatarājā upalabbhatīti … āpo upalabbhatīti … tejo upalabbhatīti … vāyo upalabbhatīti … tiṇakaṭṭhavanappatayo upalabbhantīti, tiṇakaṭṭhavanappatīnaṁ paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 264 Āpāyikaṁ dukkhaṁ upalabbhatīti, āpāyikassa dukkhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Aññaṁ āpāyikaṁ dukkhaṁ, añño āpāyikassa dukkhassa paṭisaṁvedīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 265 Nerayikaṁ dukkhaṁ upalabbhatīti? Āmantā. Nerayikassa dukkhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe. 266 Nerayikaṁ dukkhaṁ upalabbhatīti, nerayikassa dukkhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Tassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 267 Tassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Tassa tasseva natthi dukkhassa antakiriyā, natthi vaṭṭupacchedo, natthi anupādāparinibbānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 268 Nerayikaṁ dukkhaṁ upalabbhatīti, nerayikassa dukkhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Puggalo upalabbhatīti, puggalassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 269 Nerayikaṁ dukkhaṁ upalabbhatīti, nerayikassa dukkhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Nibbānaṁ upalabbhatīti, nibbānassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 270 Nerayikaṁ dukkhaṁ upalabbhatīti, nerayikassa dukkhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Mahāpathavī upalabbhatīti …pe… mahāsamuddo upalabbhatīti … sinerupabbatarājā upalabbhatīti … āpo upalabbhatīti … tejo upalabbhatīti … vāyo upalabbhatīti … tiṇakaṭṭhavanappatayo upalabbhantīti, tiṇakaṭṭhavanappatīnaṁ paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 271 Nerayikaṁ dukkhaṁ upalabbhatīti, nerayikassa dukkhassa paṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Aññaṁ nerayikaṁ dukkhaṁ, añño nerayikassa dukkhassa paṭisaṁvedīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 272 Kalyāṇapāpakāni kammāni upalabbhantīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ kattā kāretā vipākapaṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. So karoti so paṭisaṁvedetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 273 So karoti so paṭisaṁvedetīti? Āmantā. Sayaṅkataṁ sukhadukkhanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 274 Kalyāṇapāpakāni kammāni upalabbhantīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ kattā kāretā vipākapaṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Añño karoti añño paṭisaṁvedetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 275 Añño karoti añño paṭisaṁvedetīti? Āmantā. Paraṅkataṁ sukhadukkhanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 276 Kalyāṇapāpakāni kammāni upalabbhantīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ kattā kāretā vipākapaṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. So ca añño ca karonti so ca añño ca paṭisaṁvedentīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 277 So ca añño ca karonti, so ca añño ca paṭisaṁvedentīti? Āmantā. Sayaṅkatañca paraṅkatañca sukhadukkhanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 278 Kalyāṇapāpakāni kammāni upalabbhantīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ kattā kāretā vipākapaṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. Neva so karoti 74 --- kv1 1:278 na so paṭisaṁvedeti, na añño karoti na añño paṭisaṁvedetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 279 Neva so karoti na so paṭisaṁvedeti, na añño karoti na añño paṭisaṁvedetīti? Āmantā. Asayaṅkāraṁ aparaṅkāraṁ adhiccasamuppannaṁ sukhadukkhanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 280 Kalyāṇapāpakāni kammāni upalabbhantīti, kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ kattā kāretā vipākapaṭisaṁvedī upalabbhatīti? Āmantā. So karoti so paṭisaṁvedeti, añño karoti añño paṭisaṁvedeti, so ca añño ca karonti so ca añño ca paṭisaṁvedenti, neva so karoti na so paṭisaṁvedeti, na añño karoti na añño paṭisaṁvedetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 281 So karoti so paṭisaṁvedeti, añño karoti añño paṭisaṁvedeti, so ca añño ca karonti so ca añño ca paṭisaṁvedenti, neva so karoti na so paṭisaṁvedeti, na añño karoti na añño paṭisaṁvedetīti? Āmantā. Sayaṅkataṁ sukhadukkhaṁ, paraṅkataṁ sukhadukkhaṁ, sayaṅkatañca paraṅkatañca sukhadukkhaṁ, asayaṅkāraṁ aparaṅkāraṁ adhiccasamuppannaṁ sukhadukkhanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 282 Kammaṁ atthīti? Āmantā. Kammakārako atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 283 Kammaṁ atthīti, kammakārako atthīti? Āmantā. Tassa kārako atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 284 Tassa kārako atthīti? Āmantā. Tassa tasseva natthi dukkhassa antakiriyā, natthi vaṭṭupacchedo, natthi anupādāparinibbānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 285 Kammaṁ atthīti, kammakārako atthīti? Āmantā. Puggalo atthīti, puggalassa kārako atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 286 Kammaṁ atthīti, kammakārako atthīti? Āmantā. Nibbānaṁ atthīti, nibbānassa kārako atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 287 Kammaṁ atthīti, kammakārako atthīti? Āmantā. Mahāpathavī atthīti …pe… mahāsamuddo atthīti … sinerupabbatarājā atthīti … āpo atthīti … tejo atthīti … vāyo atthīti … tiṇakaṭṭhavanappatayo atthīti, tiṇakaṭṭhavanappatīnaṁ kārako atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 288 Kammaṁ atthīti, kammakārako atthīti? Āmantā. Aññaṁ kammaṁ, añño kammakārakoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 289 Vipāko atthīti? Āmantā. Vipākapaṭisaṁvedī atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 290 Vipāko atthīti, vipākapaṭisaṁvedī atthīti? Āmantā. Tassa paṭisaṁvedī atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 291 Tassa paṭisaṁvedī atthīti? Āmantā. Tassa tasseva natthi dukkhassa antakiriyā, natthi vaṭṭupacchedo, natthi anupādāparinibbānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vipāko atthīti, vipākapaṭisaṁvedī atthīti? Āmantā. Puggalo atthīti, puggalassa paṭisaṁvedī atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 292 Vipāko atthīti, vipākapaṭisaṁvedī atthīti? Āmantā. Nibbānaṁ atthīti, nibbānassa paṭisaṁvedī atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 293 Vipāko atthīti, vipākapaṭisaṁvedī atthīti? Āmantā. Mahāpathavī atthīti …pe… mahāsamuddo atthīti … sinerupabbatarājā atthīti … āpo atthīti … tejo atthīti … vāyo atthīti … tiṇakaṭṭhavanappatayo atthīti, tiṇakaṭṭhavanappatīnaṁ paṭisaṁvedī atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 294 Vipāko atthīti, vipākapaṭisaṁvedī atthīti? Āmantā. Añño vipāko, añño vipākapaṭisaṁvedīti? Na hevaṁ vattabbe. (Saṅkhittaṁ.) Purisakārānuyogo. Kalyāṇavaggo paṭhamo. 295 Abhiññānuyoga Na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti? Āmantā. Nanu atthi koci iddhiṁ vikubbatīti? Āmantā. Hañci atthi koci iddhiṁ vikubbati, tena vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 296 Na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti? Āmantā. Nanu atthi koci dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti …pe… paracittaṁ vijānāti … pubbenivāsaṁ anussarati … dibbena cakkhunā rūpaṁ passati … āsavānaṁ khayaṁ sacchikarotīti? Āmantā. Hañci atthi koci āsavānaṁ khayaṁ sacchikaroti, tena vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 297 Atthi koci iddhiṁ vikubbatīti katvā tena ca kāraṇena puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Yo iddhiṁ vikubbati, sveva puggalo? Yo iddhiṁ na vikubbati, na so puggaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 298 Yo dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti …pe… yo paracittaṁ 75 --- kv1 1:298 vijānāti … yo pubbenivāsaṁ anussarati … yo dibbena cakkhunā rūpaṁ passati … yo āsavānaṁ khayaṁ sacchikaroti, sveva puggalo? Yo āsavānaṁ khayaṁ na sacchikaroti, na so puggaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Abhiññānuyogo. 299 Ñātakānuyogādi Na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti? Āmantā. Nanu mātā atthīti? Āmantā. Hañci mātā atthi, tena vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 300 Na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti? Āmantā. Nanu pitā atthi …pe… bhātā atthi … bhaginī atthi … khattiyo atthi … brāhmaṇo atthi … vesso atthi … suddo atthi … gahaṭṭho atthi … pabbajito atthi … devo atthi … manusso atthīti? Āmantā. Hañci manusso atthi, tena vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 301 Mātā atthīti katvā tena ca kāraṇena puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Atthi koci na mātā hutvā mātā hotīti? Āmantā. Atthi koci na puggalo hutvā puggalo hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi koci na pitā hutvā …pe… na bhātā hutvā … na bhaginī hutvā … na khattiyo hutvā … na brāhmaṇo hutvā … na vesso hutvā … na suddo hutvā … na gahaṭṭho hutvā … na pabbajito hutvā … na devo hutvā … na manusso hutvā manusso hotīti? Āmantā. Atthi koci na puggalo hutvā puggalo hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 302 Mātā atthīti katvā tena ca kāraṇena puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Atthi koci mātā hutvā na mātā hotīti? Āmantā. Atthi koci puggalo hutvā na puggalo hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 303 Atthi koci pitā hutvā … bhātā hutvā … bhaginī hutvā … khattiyo hutvā … brāhmaṇo hutvā … vesso hutvā … suddo hutvā … gahaṭṭho hutvā … pabbajito hutvā … devo hutvā … manusso hutvā na manusso hotīti? Āmantā. Atthi koci puggalo hutvā na puggalo hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 304 Paṭivedhānuyoga Na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti? Āmantā. Nanu sotāpanno atthīti? Āmantā. Hañci sotāpanno atthi, tena vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 305 Na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti? Āmantā. Nanu sakadāgāmī atthi …pe… anāgāmī atthi … arahā atthi … ubhatobhāgavimutto atthi … paññāvimutto atthi … kāyasakkhi atthi … diṭṭhippatto atthi … saddhāvimutto atthi … dhammānusārī atthi … saddhānusārī atthīti? Āmantā. Hañci saddhānusārī atthi, tena vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 306 Sotāpanno atthīti katvā tena ca kāraṇena puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Atthi koci na sotāpanno hutvā sotāpanno hotīti? Āmantā. Atthi koci na puggalo hutvā puggalo hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 307 Atthi koci na sakadāgāmī hutvā … na anāgāmī hutvā … na arahā hutvā … na ubhatobhāgavimutto hutvā … na paññāvimutto hutvā … na kāyasakkhi hutvā … na diṭṭhippatto hutvā … na saddhāvimutto hutvā … na dhammānusārī hutvā … na saddhānusārī hutvā saddhānusārī hotīti? Āmantā. Atthi koci na puggalo hutvā puggalo hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 308 Sotāpanno atthīti katvā tena ca kāraṇena puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Atthi koci sotāpanno hutvā na sotāpanno hotīti? Āmantā. Atthi koci puggalo hutvā na puggalo hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 309 Atthi koci sakadāgāmī hutvā … anāgāmī hutvā na anāgāmī hotīti? Āmantā. Atthi koci puggalo hutvā na puggalo hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 310 Saṅghānuyoga Na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti? Āmantā. Nanu cattāro purisayugā aṭṭha purisapuggalā atthīti? Āmantā. Hañci cattāro purisayugā aṭṭha purisapuggalā atthi, tena vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 311 Cattāro purisayugā aṭṭha purisapuggalā atthīti katvā tena ca kāraṇena puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Cattāro purisayugā aṭṭha purisapuggalā buddhapātubhāvā pātubhavantīti? Āmantā. Puggalo buddhapātubhāvā pātubhavatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 312 Puggalo 76 --- kv1 1:312 buddhapātubhāvā pātubhavatīti? Āmantā. Buddhassa bhagavato parinibbute ucchinno puggalo, natthi puggaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 313 Saccikaṭṭhasabhāgānuyoga Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Puggalo saṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… puggalo asaṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… puggalo neva saṅkhato nāsaṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe. 314 Puggalo neva saṅkhato nāsaṅkhatoti? Āmantā. Saṅkhatañca asaṅkhatañca ṭhapetvā atthaññā tatiyā koṭīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 315 Saṅkhatañca asaṅkhatañca ṭhapetvā atthaññā tatiyā koṭīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“dvemā, bhikkhave, dhātuyo. Katamā dve? Saṅkhatā ca dhātu asaṅkhatā ca dhātu. Imā kho, bhikkhave, dve dhātuyo”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“saṅkhatañca asaṅkhatañca ṭhapetvā atthaññā tatiyā koṭī”ti. 316 Puggalo neva saṅkhato nāsaṅkhatoti? Āmantā. Aññaṁ saṅkhataṁ, aññaṁ asaṅkhataṁ, añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 317 Khandhā saṅkhatā, nibbānaṁ asaṅkhataṁ, puggalo neva saṅkhato nāsaṅkhatoti? Āmantā. Aññe khandhā, aññaṁ nibbānaṁ, añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 318 Rūpaṁ saṅkhataṁ, nibbānaṁ asaṅkhataṁ, puggalo neva saṅkhato nāsaṅkhatoti? Āmantā. Aññaṁ rūpaṁ, aññaṁ nibbānaṁ, añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe. Vedanā … saññā … saṅkhārā … viññāṇaṁ saṅkhataṁ, nibbānaṁ asaṅkhataṁ, puggalo neva saṅkhato nāsaṅkhatoti? Āmantā. Aññaṁ viññāṇaṁ, aññaṁ nibbānaṁ, añño puggaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 319 Puggalassa uppādo paññāyati, vayo paññāyati, ṭhitassa aññathattaṁ paññāyatīti? Āmantā. Puggalo saṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vuttaṁ bhagavatā—“tīṇimāni, bhikkhave, saṅkhatassa saṅkhatalakkhaṇāni. Saṅkhatānaṁ, bhikkhave, dhammānaṁ uppādo paññāyati, vayo paññāyati, ṭhitānaṁ aññathattaṁ paññāyatī”ti. Puggalassa uppādo paññāyati, vayo paññāyati, ṭhitassa aññathattaṁ paññāyati; tena hi puggalo saṅkhatoti. 320 Puggalassa na uppādo paññāyati, na vayo paññāyati, na ṭhitassa aññathattaṁ paññāyatīti? Āmantā. Puggalo asaṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vuttaṁ bhagavatā—“tīṇimāni, bhikkhave, asaṅkhatassa asaṅkhatalakkhaṇāni. Asaṅkhatānaṁ, bhikkhave, dhammānaṁ na uppādo paññāyati, na vayo paññāyati, na ṭhitānaṁ aññathattaṁ paññāyatī”ti. Puggalassa na uppādo paññāyati, na vayo paññāyati, na ṭhitassa aññathattaṁ paññāyati; tena hi puggalo asaṅkhatoti. 321 Parinibbuto puggalo atthatthamhi, natthatthamhīti? Atthatthamhīti. Parinibbuto puggalo sassatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… natthatthamhīti. Parinibbuto puggalo ucchinnoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 322 Puggalo kiṁ nissāya tiṭṭhatīti? Bhavaṁ nissāya tiṭṭhatīti. Bhavo anicco saṅkhato paṭiccasamuppanno khayadhammo vayadhammo virāgadhammo nirodhadhammo vipariṇāmadhammoti? Āmantā. Puggalopi anicco saṅkhato paṭiccasamuppanno khayadhammo vayadhammo virāgadhammo nirodhadhammo vipariṇāmadhammoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 323 Na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti? Āmantā. Nanu atthi koci sukhaṁ vedanaṁ vediyamāno “sukhaṁ vedanaṁ vediyāmī”ti pajānātīti? Āmantā. Hañci atthi koci sukhaṁ vedanaṁ vediyamāno “sukhaṁ vedanaṁ vediyāmī”ti pajānāti, tena vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 324 Na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti? Āmantā. Nanu atthi koci dukkhaṁ vedanaṁ vediyamāno …pe… adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vediyamāno “adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vediyāmī”ti pajānātīti? Āmantā. Hañci atthi koci adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vediyamāno “adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vediyāmī”ti pajānāti, tena vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 325 Atthi koci sukhaṁ vedanaṁ vediyamāno “sukhaṁ vedanaṁ vediyāmī”ti pajānātīti katvā tena ca kāraṇena puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Yo sukhaṁ vedanaṁ vediyamāno “sukhaṁ vedanaṁ vediyāmī”ti pajānāti, sveva puggalo; yo sukhaṁ vedanaṁ vediyamāno “sukhaṁ vedanaṁ vediyāmī”ti na pajānāti, na so puggaloti? Na hevaṁ vattabbe 77 --- kv1 1:325 …pe…. 326 Yo dukkhaṁ vedanaṁ vediyamāno …pe… yo adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vediyamāno “adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vediyāmī”ti pajānāti, sveva puggalo; yo adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vediyamāno “adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vediyāmī”ti na pajānāti, na so puggaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 327 Atthi koci sukhaṁ vedanaṁ vediyamāno “sukhaṁ vedanaṁ vediyāmī”ti pajānātīti katvā tena ca kāraṇena puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Aññā sukhā vedanā, añño sukhaṁ vedanaṁ vediyamāno “sukhaṁ vedanaṁ vediyāmī”ti pajānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aññā dukkhā vedanā …pe… aññā adukkhamasukhā vedanā, añño adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vediyamāno “adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vediyāmī”ti pajānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 328 Na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti? Āmantā. Nanu atthi koci kāye kāyānupassī viharatīti? Āmantā. Hañci atthi koci kāye kāyānupassī viharati, tena vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 329 Na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti? Āmantā. Nanu atthi koci vedanāsu …pe… citte … dhammesu dhammānupassī viharatīti? Āmantā. Hañci atthi koci dhammesu dhammānupassī viharati, tena vata re vattabbe—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 330 Atthi koci kāye kāyānupassī viharatīti katvā tena ca kāraṇena puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Yo kāye kāyānupassī viharati, sveva puggalo; yo na kāye kāyānupassī viharati, na so puggaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 331 Yo vedanāsu …pe… citte … dhammesu dhammānupassī viharati, sveva puggalo; yo na dhammesu dhammānupassī viharati, na so puggaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 332 Atthi koci kāye kāyānupassī viharatīti katvā tena ca kāraṇena puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Añño kāyo, añño kāye kāyānupassī viharatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aññā vedanā … aññaṁ cittaṁ … aññe dhammā, añño dhammesu dhammānupassī viharatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 333 Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 334 “Suññato lokaṁ avekkhassu, mogharāja sadā sato; Attānudiṭṭhiṁ ūhacca, evaṁ maccutaro siyā; Evaṁ lokaṁ avekkhantaṁ, maccurājā na passatī”ti. 335 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 336 Puggalo avekkhatīti? Āmantā. Saha rūpena avekkhati, vinā rūpena avekkhatīti? Saha rūpena avekkhatīti. Taṁ jīvaṁ taṁ sarīranti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vinā rūpena avekkhatīti, aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīranti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 337 Puggalo avekkhatīti? Āmantā. Abbhantaragato avekkhati, bahiddhā nikkhamitvā avekkhatīti? Abbhantaragato avekkhatīti. Taṁ jīvaṁ taṁ sarīranti? Na hevaṁ vattabbe …pe… bahiddhā nikkhamitvā avekkhatīti, aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīranti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 338 Na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti? Āmantā. Nanu bhagavā saccavādī kālavādī bhūtavādī tathavādī avitathavādī anaññathavādīti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“atthi puggalo attahitāya paṭipanno”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti. 339 Na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti? Āmantā. Nanu bhagavā saccavādī kālavādī bhūtavādī tathavādī avitathavādī anaññathavādīti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“ekapuggalo, bhikkhave, loke uppajjamāno uppajjati bahujanahitāya bahujanasukhāya lokānukampāya atthāya hitāya sukhāya devamanussānan”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti. 340 Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Nanu bhagavā saccavādī kālavādī bhūtavādī tathavādī avitathavādī anaññathavādīti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“sabbe dhammā anattā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 341 Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Nanu bhagavā saccavādī kālavādī bhūtavādī 78 --- kv1 1:341 tathavādī avitathavādī anaññathavādīti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“dukkhameva uppajjamānaṁ uppajjati, dukkhameva nirujjhamānaṁ nirujjhatīti na kaṅkhati na vicikicchati, aparappaccayaññāṇamevassa ettha hoti. Ettāvatā kho, kaccāna, sammādiṭṭhi hotī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 342 Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Nanu vajirā bhikkhunī māraṁ pāpimantaṁ etadavoca— 343 “Kiṁ nu sattoti paccesi, māra diṭṭhigataṁ nu te; Suddhasaṅkhārapuñjoyaṁ, nayidha sattupalabbhati. 344 Yathā hi aṅgasambhārā, hoti saddo ratho iti; Evaṁ khandhesu santesu, hoti sattoti sammuti. 345 Dukkhameva hi sambhoti, dukkhaṁ tiṭṭhati veti ca; Nāññatra dukkhā sambhoti, nāññaṁ dukkhā nirujjhatī”ti. 346 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 347 Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Nanu āyasmā ānando bhagavantaṁ etadavoca—“‘suñño loko, suñño loko’ti, bhante, vuccati. Kittāvatā nu kho, bhante, ‘suñño loko’ti vuccatī”ti? “Yasmā kho, ānanda, suññaṁ attena vā attaniyena vā, tasmā ‘suñño loko’ti vuccati. Kiñcānanda, suññaṁ attena vā attaniyena vā? Cakkhuṁ kho, ānanda, suññaṁ attena vā attaniyena vā, rūpā suññā …pe… cakkhuviññāṇaṁ suññaṁ … cakkhusamphasso suñño … yampidaṁ cakkhusamphassapaccayā uppajjati vedayitaṁ sukhaṁ vā dukkhaṁ vā adukkhamasukhaṁ vā, tampi suññaṁ attena vā attaniyena vā, sotaṁ suññaṁ …pe… saddā suññā … ghānaṁ suññaṁ … gandhā suññā … jivhā suññā … rasā suññā … kāyo suñño … phoṭṭhabbā suññā … mano suñño … dhammā suññā … manoviññāṇaṁ suññaṁ … manosamphasso suñño … yampidaṁ manosamphassapaccayā uppajjati vedayitaṁ sukhaṁ vā dukkhaṁ vā adukkhamasukhaṁ vā, tampi suññaṁ attena vā attaniyena vā. Yasmā kho, ānanda, suññaṁ attena vā attaniyena vā, tasmā ‘suñño loko’ti vuccatī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 348 Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Nanu bhagavā saccavādī kālavādī bhūtavādī tathavādī avitathavādī anaññathavādīti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“attani vā, bhikkhave, sati ‘attaniyaṁ me’ti assā”ti? “Evaṁ, bhante”. “Attaniye vā, bhikkhave, sati ‘attā me’ti assā”ti? “Evaṁ, bhante”. “Attani ca, bhikkhave, attaniye ca saccato thetato anupalabbhiyamāne yampidaṁ diṭṭhiṭṭhānaṁ so loko so attā so pecca bhavissāmi nicco dhuvo sassato avipariṇāmadhammo, sassatisamaṁ tatheva ṭhassāmīti—‘nanvāyaṁ, bhikkhave, kevalo paripūro bāladhammo’”ti? “Kiñhi no siyā, bhante, kevalo hi, bhante, paripūro bāladhammo”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 349 Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Nanu bhagavā saccavādī kālavādī bhūtavādī tathavādī avitathavādī anaññathavādīti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“tayo me, seniya, satthāro santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. Katame tayo? Idha, seniya, ekacco satthā diṭṭheva dhamme attānaṁ saccato thetato paññāpeti, abhisamparāyañca attānaṁ saccato thetato paññāpeti. 350 Idha pana, seniya, ekacco satthā diṭṭheva hi kho dhamme attānaṁ saccato thetato paññāpeti, no ca kho abhisamparāyaṁ attānaṁ saccato thetato paññāpeti. 351 Idha pana, seniya, ekacco satthā diṭṭhe ceva dhamme attānaṁ saccato thetato na paññāpeti, abhisamparāyañca attānaṁ saccato thetato na paññāpeti. 352 Tatra, seniya, yvāyaṁ satthā diṭṭhe ceva dhamme attānaṁ saccato thetato paññāpeti, abhisamparāyañca attānaṁ saccato thetato paññāpeti—ayaṁ vuccati, seniya, satthā sassatavādo. 353 Tatra, seniya, yvāyaṁ satthā diṭṭheva hi kho dhamme attānaṁ saccato thetato paññāpeti, no ca kho abhisamparāyaṁ attānaṁ saccato thetato paññāpeti—ayaṁ vuccati, seniya, satthā ucchedavādo. 354 Tatra, seniya, yvāyaṁ satthā diṭṭhe ceva dhamme attānaṁ saccato thetato na paññāpeti, 79 --- kv1 1:354 abhisamparāyañca attānaṁ saccato thetato na paññāpeti—ayaṁ vuccati, seniya, satthā sammāsambuddho. Ime kho, seniya, tayo satthāro santo saṁvijjamānā lokasmin”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 355 Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Nanu bhagavā saccavādī kālavādī bhūtavādī tathavādī avitathavādī anaññathavādīti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“sappikumbho”ti? Āmantā. Atthi koci sappissa kumbhaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Tena hi na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. 356 Puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenāti? Āmantā. Nanu bhagavā saccavādī kālavādī bhūtavādī tathavādī avitathavādī anaññathavādīti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“telakumbho … madhukumbho … phāṇitakumbho … khīrakumbho … udakakumbho … pānīyathālakaṁ … pānīyakosakaṁ … pānīyasarāvakaṁ … niccabhattaṁ … dhuvayāgū”ti? Āmantā. Atthi kāci yāgu niccā dhuvā sassatā avipariṇāmadhammāti? Na hevaṁ vattabbe. …pe…. Tena hi na vattabbaṁ—“puggalo upalabbhati saccikaṭṭhaparamatthenā”ti. (Saṅkhittaṁ.) 357 Aṭṭhakaniggahapeyyālā, Sandhāvaniyā upādāya; Cittena pañcamaṁ kalyāṇaṁ, Iddhisuttāharaṇena aṭṭhamaṁ. Puggalakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Paṭhamavagga Odhisokathā |4| Odhisodhiso kilese jahatīti? Āmantā. Sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo dukkhadassanena kiṁ jahatīti? Sakkāyadiṭṭhiṁ vicikicchaṁ sīlabbataparāmāsaṁ tadekaṭṭhe ca kilese ekadese jahatīti. Ekadesaṁ sotāpanno, ekadesaṁ na sotāpanno, ekadesaṁ sotāpattiphalappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ na kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ sattakkhattuparamo, kolaṅkolo, ekabījī, buddhe aveccappasādena samannāgato, dhamme …pe… saṅghe …pe… ariyakantehi sīlehi samannāgato ekadesaṁ ariyakantehi sīlehi na samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Samudayadassanena kiṁ jahatīti? Sakkāyadiṭṭhiṁ jahati, vicikicchaṁ sīlabbataparāmāsaṁ tadekaṭṭhe ca kilese ekadese jahatīti. Ekadesaṁ sotāpanno, ekadesaṁ na sotāpanno …pe… ekadesaṁ ariyakantehi sīlehi samannāgato, ekadesaṁ ariyakantehi sīlehi na samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Nirodhadassanena kiṁ jahatīti? Vicikicchaṁ sīlabbataparāmāsaṁ tadekaṭṭhe ca kilese ekadese jahatīti. Ekadesaṁ sotāpanno, ekadesaṁ na sotāpanno …pe… ekadesaṁ ariyakantehi sīlehi samannāgato, ekadesaṁ ariyakantehi sīlehi na samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Maggadassanena kiṁ jahatīti? Sīlabbataparāmāsaṁ tadekaṭṭhe ca kilese jahatīti. Ekadesaṁ sotāpanno, ekadesaṁ na sotāpanno, ekadesaṁ sotāpattiphalappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ na kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ sattakkhattuparamo, kolaṅkolo, ekabījī, buddhe aveccappasādena samannāgato, dhamme …pe… saṅghe …pe… ariyakantehi sīlehi samannāgato, ekadesaṁ ariyakantehi sīlehi na samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo dukkhadassanena kiṁ jahatīti? Oḷārikaṁ kāmarāgaṁ jahati, oḷārikaṁ byāpādaṁ tadekaṭṭhe ca kilese ekadese jahatīti. Ekadesaṁ sakadāgāmī, ekadesaṁ na sakadāgāmī, ekadesaṁ sakadāgāmiphalappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ na kāyena phusitvā viharatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Samudayadassanena kiṁ jahatīti? Oḷārikaṁ kāmarāgaṁ jahati, oḷārikaṁ byāpādaṁ tadekaṭṭhe ca kilese ekadese jahatīti. Ekadesaṁ sakadāgāmī, ekadesaṁ na sakadāgāmī, ekadesaṁ sakadāgāmiphalappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ na kāyena phusitvā viharatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Nirodhadassanena kiṁ jahatīti? Oḷārikaṁ byāpādaṁ jahati, tadekaṭṭhe ca kilese ekadese jahatīti. Ekadesaṁ sakadāgāmī, ekadesaṁ na sakadāgāmī, ekadesaṁ sakadāgāmiphalappatto paṭiladdho 80 --- kv1 4:7 adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ na kāyena phusitvā viharatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Maggadassanena kiṁ jahatīti? Oḷārikaṁ byāpādaṁ jahati, tadekaṭṭhe ca kilese jahatīti. Ekadesaṁ sakadāgāmī, ekadesaṁ na sakadāgāmī, ekadesaṁ sakadāgāmiphalappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ na kāyena phusitvā viharatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo dukkhadassanena kiṁ jahatīti? Aṇusahagataṁ kāmarāgaṁ jahati, aṇusahagataṁ byāpādaṁ tadekaṭṭhe ca kilese ekadese jahatīti. Ekadesaṁ anāgāmī, ekadesaṁ na anāgāmī, ekadesaṁ anāgāmiphalappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ na kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ antarāparinibbāyī, upahaccaparinibbāyī, asaṅkhāraparinibbāyī, sasaṅkhāraparinibbāyī, uddhaṁsoto akaniṭṭhagāmī, ekadesaṁ na uddhaṁsoto akaniṭṭhagāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Samudayadassanena kiṁ jahatīti? Aṇusahagataṁ kāmarāgaṁ jahati, aṇusahagataṁ byāpādaṁ tadekaṭṭhe ca kilese ekadese jahatīti. Ekadesaṁ anāgāmī, ekadesaṁ na anāgāmī …pe… ekadesaṁ uddhaṁsoto akaniṭṭhagāmī, ekadesaṁ na uddhaṁsoto akaniṭṭhagāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Nirodhadassanena kiṁ jahatīti? Aṇusahagataṁ byāpādaṁ jahati, tadekaṭṭhe ca kilese ekadese jahatīti. Ekadesaṁ anāgāmī, ekadesaṁ na anāgāmī …pe… ekadesaṁ uddhaṁsoto akaniṭṭhagāmī, ekadesaṁ na uddhaṁsoto akaniṭṭhagāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Maggadassanena kiṁ jahatīti? Tadekaṭṭhe ca kilese jahatīti. Ekadesaṁ anāgāmī, ekadesaṁ na anāgāmī, ekadesaṁ anāgāmiphalappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ na kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ antarāparinibbāyī, upahaccaparinibbāyī, asaṅkhāraparinibbāyī, sasaṅkhāraparinibbāyī, uddhaṁsoto akaniṭṭhagāmī, ekadesaṁ na uddhaṁsoto akaniṭṭhagāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo dukkhadassanena kiṁ jahatīti? Rūparāgaṁ arūparāgaṁ mānaṁ uddhaccaṁ avijjaṁ tadekaṭṭhe ca kilese ekadese jahatīti. Ekadesaṁ arahā, ekadesaṁ na arahā, ekadesaṁ arahattappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ na kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ vītarāgo vītadoso vītamoho katakaraṇīyo ohitabhāro anuppattasadattho parikkhīṇabhavasaṁyojano sammadaññāvimutto ukkhittapaligho saṅkiṇṇaparikho abbūḷhesiko niraggaḷo ariyo pannaddhajo pannabhāro visaññutto suvijitavijayo, dukkhaṁ tassa pariññātaṁ, samudayo pahīno, nirodho sacchikato, maggo bhāvito, abhiññeyyaṁ abhiññātaṁ, pariññeyyaṁ pariññātaṁ, pahātabbaṁ pahīnaṁ, bhāvetabbaṁ bhāvitaṁ, sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, (ekadesaṁ sacchikātabbaṁ sacchikataṁ) ekadesaṁ sacchikātabbaṁ na sacchikatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Samudayadassanena kiṁ jahatīti? Rūparāgaṁ arūparāgaṁ jahati, mānaṁ uddhaccaṁ avijjaṁ tadekaṭṭhe ca kilese ekadese jahatīti. Ekadesaṁ arahā, ekadesaṁ na arahā …pe… ekadesaṁ sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, ekadesaṁ sacchikātabbaṁ na sacchikatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Nirodhadassanena kiṁ jahatīti? Mānaṁ jahati, uddhaccaṁ avijjaṁ tadekaṭṭhe ca kilese ekadese jahatīti. Ekadesaṁ arahā, ekadesaṁ na arahā …pe… ekadesaṁ sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, ekadesaṁ sacchikātabbaṁ na sacchikatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 16 Maggadassanena kiṁ jahatīti? Uddhaccaṁ avijjaṁ tadekaṭṭhe ca kilese jahatīti. Ekadesaṁ arahā, ekadesaṁ na arahā, ekadesaṁ arahattappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ na kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ vītarāgo vītadoso vītamoho katakaraṇīyo ohitabhāro anuppattasadattho parikkhīṇabhavasaṁyojano sammadaññāvimutto ukkhittapaligho saṅkiṇṇaparikho abbūḷhesiko niraggaḷo ariyo pannaddhajo pannabhāro visaññutto suvijitavijayo, dukkhaṁ tassa pariññātaṁ, 81 --- kv1 4:16 samudayo pahīno, nirodho sacchikato, maggo bhāvito, abhiññeyyaṁ abhiññātaṁ, pariññeyyaṁ pariññātaṁ, pahātabbaṁ pahīnaṁ, bhāvetabbaṁ bhāvitaṁ, sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, ekadesaṁ sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, ekadesaṁ sacchikātabbaṁ na sacchikatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 17 Na vattabbaṁ—“odhisodhiso kilese jahatī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 18 “Anupubbena medhāvī, thokaṁ thokaṁ khaṇe khaṇe; Kammāro rajatasseva, niddhame malamattano”ti. 19 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“odhisodhiso kilese jahatī”ti. 20 Odhisodhiso kilese jahatīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 21 “Sahāvassa dassanasampadāya, Tayassu dhammā jahitā bhavanti; Sakkāyadiṭṭhī vicikicchitañca, Sīlabbataṁ vāpi yadatthi kiñci; Catūhapāyehi ca vippamutto, Chaccābhiṭhānāni abhabba kātun”ti. 22 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“odhisodhiso kilese jahatī”ti. 23 Odhisodhiso kilese jahatīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“yasmiṁ, bhikkhave, samaye ariyasāvakassa virajaṁ vītamalaṁ dhammacakkhuṁ udapādi—‘yaṁ kiñci samudayadhammaṁ, sabbaṁ taṁ nirodhadhamman’ti, saha dassanuppādā, bhikkhave, ariyasāvakassa tīṇi saṁyojanāni pahīyanti—sakkāyadiṭṭhi vicikicchā sīlabbataparāmāso”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“odhisodhiso kilese jahatī”ti. Odhisokathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Paṭhamavagga Atītakkhandhādikathā |7| Nasuttasādhana Atītaṁ khandhāti? Āmantā. Atītaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ āyatananti? Āmantā. Atītaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ dhātūti? Āmantā. Atītaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ khandhā dhātu āyatananti? Āmantā. Atītaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Anāgataṁ khandhāti? Āmantā. Anāgataṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgataṁ āyatananti? Āmantā. Anāgataṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgataṁ dhātūti? Āmantā. Anāgataṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgataṁ khandhā dhātu āyatananti? Āmantā. Anāgataṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Paccuppannaṁ khandhā paccuppannaṁ atthīti? Āmantā. Atītaṁ khandhā atītaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ āyatanaṁ paccuppannaṁ atthīti? Āmantā. Atītaṁ āyatanaṁ atītaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ dhātu paccuppannaṁ atthīti? Āmantā. Atītaṁ dhātu atītaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ paccuppannaṁ atthīti? Āmantā. Atītaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ atītaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Paccuppannaṁ khandhā paccuppannaṁ atthīti? Āmantā. Anāgataṁ khandhā anāgataṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ āyatanaṁ paccuppannaṁ atthīti? Āmantā. Anāgataṁ āyatanaṁ anāgataṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ dhātu paccuppannaṁ atthīti? Āmantā. Anāgataṁ dhātu anāgataṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ paccuppannaṁ atthīti? Āmantā. Anāgataṁ khandhā dhātu āyatanaṁ anāgataṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Atītaṁ khandhā atītaṁ natthīti? Āmantā. Paccuppannaṁ khandhā paccuppannaṁ natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ āyatanaṁ atītaṁ natthīti? Āmantā. Paccuppannaṁ āyatanaṁ paccuppannaṁ natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ dhātu atītaṁ natthīti? Āmantā. Paccuppannaṁ dhātu paccuppannaṁ natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ atītaṁ natthīti? Āmantā. Paccuppannaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ paccuppannaṁ natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Anāgataṁ khandhā anāgataṁ natthīti? Āmantā. Paccuppannaṁ khandhā paccuppannaṁ natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgataṁ āyatanaṁ …pe… anāgataṁ dhātu …pe… anāgataṁ khandhā dhātu āyatanaṁ anāgataṁ natthīti? Āmantā. Paccuppannaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ paccuppannaṁ natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Atītaṁ rūpaṁ khandhoti? Āmantā. Atītaṁ rūpaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ rūpaṁ āyatananti? Āmantā. Atītaṁ rūpaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ rūpaṁ dhātūti? Āmantā. Atītaṁ rūpaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ rūpaṁ 82 --- kv1 7:7 khandhā dhātu āyatananti? Āmantā. Atītaṁ rūpaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Anāgataṁ rūpaṁ khandhoti? Āmantā. Anāgataṁ rūpaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgataṁ rūpaṁ āyatanaṁ …pe… anāgataṁ rūpaṁ dhātu …pe… anāgataṁ rūpaṁ khandhā dhātu āyatananti? Āmantā. Anāgataṁ rūpaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Paccuppannaṁ rūpaṁ khandho paccuppannaṁ rūpaṁ atthīti? Āmantā. Atītaṁ rūpaṁ khandho atītaṁ rūpaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ rūpaṁ āyatanaṁ …pe… paccuppannaṁ rūpaṁ dhātu …pe… paccuppannaṁ rūpaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ paccuppannaṁ rūpaṁ atthīti? Āmantā. Atītaṁ rūpaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ atītaṁ rūpaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Paccuppannaṁ rūpaṁ khandho paccuppannaṁ rūpaṁ atthīti? Āmantā. Anāgataṁ rūpaṁ khandho anāgataṁ rūpaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ rūpaṁ āyatanaṁ …pe… paccuppannaṁ rūpaṁ dhātu …pe… paccuppannaṁ rūpaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ paccuppannaṁ rūpaṁ atthīti? Āmantā. Anāgataṁ rūpaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ anāgataṁ rūpaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Atītaṁ rūpaṁ khandho atītaṁ rūpaṁ natthīti? Āmantā. Paccuppannaṁ rūpaṁ khandho paccuppannaṁ rūpaṁ natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ rūpaṁ āyatanaṁ …pe… atītaṁ rūpaṁ dhātu …pe… atītaṁ rūpaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ atītaṁ rūpaṁ natthīti? Āmantā. Paccuppannaṁ rūpaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ paccuppannaṁ rūpaṁ natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Anāgataṁ rūpaṁ khandho anāgataṁ rūpaṁ natthīti? Āmantā. Paccuppannaṁ rūpaṁ khandho paccuppannaṁ rūpaṁ natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgataṁ rūpaṁ āyatanaṁ …pe… anāgataṁ rūpaṁ dhātu …pe… anāgataṁ rūpaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ anāgataṁ rūpaṁ natthīti? Āmantā. Paccuppannaṁ rūpaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ paccuppannaṁ rūpaṁ natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Atītā vedanā … atītā saññā … atītā saṅkhārā … atītaṁ viññāṇaṁ khandhoti? Āmantā. Atītaṁ viññāṇaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ viññāṇaṁ āyatanaṁ …pe… atītaṁ viññāṇaṁ dhātu …pe… atītaṁ viññāṇaṁ khandhā dhātu āyatananti? Āmantā. Atītaṁ viññāṇaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Anāgataṁ viññāṇaṁ khandhoti? Āmantā. Anāgataṁ viññāṇaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgataṁ viññāṇaṁ āyatanaṁ …pe… anāgataṁ viññāṇaṁ dhātu …pe… anāgataṁ viññāṇaṁ khandhā dhātu āyatananti? Āmantā. Anāgataṁ viññāṇaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Paccuppannaṁ viññāṇaṁ khandho paccuppannaṁ viññāṇaṁ atthīti? Āmantā. Atītaṁ viññāṇaṁ khandho atītaṁ viññāṇaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ viññāṇaṁ āyatanaṁ …pe… paccuppannaṁ viññāṇaṁ dhātu …pe… paccuppannaṁ viññāṇaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ paccuppannaṁ viññāṇaṁ atthīti? Āmantā. Atītaṁ viññāṇaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ atītaṁ viññāṇaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 16 Paccuppannaṁ viññāṇaṁ khandho paccuppannaṁ viññāṇaṁ atthīti? Āmantā. Anāgataṁ viññāṇaṁ khandho anāgataṁ viññāṇaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ viññāṇaṁ āyatanaṁ …pe… paccuppannaṁ viññāṇaṁ dhātu …pe… paccuppannaṁ viññāṇaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ paccuppannaṁ viññāṇaṁ atthīti? Āmantā. Anāgataṁ viññāṇaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ anāgataṁ viññāṇaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 17 Atītaṁ viññāṇaṁ khandho atītaṁ viññāṇaṁ natthīti? Āmantā. Paccuppannaṁ viññāṇaṁ khandho paccuppannaṁ viññāṇaṁ natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ viññāṇaṁ āyatanaṁ …pe… atītaṁ viññāṇaṁ dhātu …pe… atītaṁ viññāṇaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ atītaṁ viññāṇaṁ natthīti? Āmantā. Paccuppannaṁ viññāṇaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ paccuppannaṁ viññāṇaṁ natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgataṁ viññāṇaṁ khandho anāgataṁ viññāṇaṁ natthīti? Āmantā. Paccuppannaṁ viññāṇaṁ khandho paccuppannaṁ viññāṇaṁ natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgataṁ viññāṇaṁ āyatanaṁ …pe… anāgataṁ viññāṇaṁ dhātu …pe… anāgataṁ viññāṇaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ anāgataṁ viññāṇaṁ natthīti? Āmantā. Paccuppannaṁ viññāṇaṁ khandhā dhātu āyatanaṁ paccuppannaṁ viññāṇaṁ natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 18 Suttasādhana Na vattabbaṁ—“atītānāgatā khandhā dhātu āyatanaṁ natthi 83 --- kv1 7:18 cete”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“tayome, bhikkhave, niruttipathā adhivacanapathā paññatti …pe… viññūhīti …pe…”. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atītānāgatā khandhā dhātu āyatanaṁ natthi cete”ti. 19 Atītānāgatā khandhā dhātu āyatanaṁ natthi ceteti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“yaṁ kiñci, bhikkhave, rūpaṁ atītānāgatapaccuppannaṁ ajjhattaṁ vā bahiddhā vā oḷārikaṁ vā sukhumaṁ vā hīnaṁ vā paṇītaṁ vā yaṁ dūre santike vā, ayaṁ vuccati rūpakkhandho. Yā kāci vedanā … yā kāci saññā … ye keci saṅkhārā … yaṁ kiñci viññāṇaṁ atītānāgatapaccuppannaṁ …pe… ayaṁ vuccati viññāṇakkhandho”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atītānāgatā khandhā dhātu āyatanaṁ natthi cete”ti. Atītakkhandhādikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Paṭhamavagga Ekaccaṁatthītikathā |8| Atītādiekaccakathā Atītaṁ atthīti? Ekaccaṁ atthi, ekaccaṁ natthīti. Ekaccaṁ niruddhaṁ, ekaccaṁ na niruddhaṁ; ekaccaṁ vigataṁ, ekaccaṁ avigataṁ; ekaccaṁ atthaṅgataṁ, ekaccaṁ na atthaṅgataṁ; ekaccaṁ abbhatthaṅgataṁ, ekaccaṁ na abbhatthaṅgatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Atītaṁ ekaccaṁ atthi, ekaccaṁ natthīti? Āmantā. Atītā avipakkavipākā dhammā ekacce atthi, ekacce natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ ekaccaṁ atthi, ekaccaṁ natthīti? Āmantā. Atītā vipakkavipākā dhammā ekacce atthi, ekacce natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ ekaccaṁ atthi, ekaccaṁ natthīti? Āmantā. Atītā avipākā dhammā ekacce atthi ekacce natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Atītaṁ ekaccaṁ atthi ekaccaṁ natthīti? Āmantā. Kiṁ atthi kiṁ natthīti? Atītā avipakkavipākā dhammā—te atthi; atītā vipakkavipākā dhammā—te natthīti. Atītā avipakkavipākā dhammā—te atthīti? Āmantā. Atītā vipakkavipākā dhammā—te atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītā avipakkavipākā dhammā—te atthīti? Āmantā. Atītā avipākā dhammā—te atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Atītā vipakkavipākā dhammā—te natthīti? Āmantā. Atītā avipakkavipākā dhammā—te natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Atītā avipākā dhammā—te natthīti? Āmantā. Atītā avipakkavipākā dhammā—te natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Atītā avipakkavipākā dhammā—te atthīti? Āmantā. Nanu atītā avipakkavipākā dhammā niruddhāti? Āmantā. Hañci atītā avipakkavipākā dhammā niruddhā, no ca vata re vattabbe—“atītā avipakkavipākā dhammā—te atthī”ti. 7 Atītā avipakkavipākā dhammā niruddhā—te atthīti? Āmantā. Atītā vipakkavipākā dhammā niruddhā—te atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītā avipakkavipākā dhammā niruddhā—te atthīti? Āmantā. Atītā avipākā dhammā niruddhā—te atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Atītā vipakkavipākā dhammā niruddhā—te natthīti? Āmantā. Atītā avipakkavipākā dhammā niruddhā—te natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Atītā avipākā dhammā niruddhā—te natthīti? Āmantā. Atītā avipakkavipākā dhammā niruddhā—te natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Atītā avipakkavipākā dhammā niruddhā—te atthīti? Āmantā. Atītā vipakkavipākā dhammā niruddhā—te natthīti? Āmantā. Atītā ekadesaṁ vipakkavipākā dhammā ekadesaṁ avipakkavipākā dhammā niruddhā—te ekacce atthi ekacce natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Na vattabbaṁ—“atītā avipakkavipākā dhammā—te atthī”ti? Āmantā. Nanu atītā avipakkavipākā dhammā vipaccissantīti? Āmantā. Hañci atītā avipakkavipākā dhammā vipaccissanti, tena vata re vattabbe—“atītā avipakkavipākā dhammā—te atthī”ti. 12 Atītā avipakkavipākā dhammā vipaccissantīti katvā te atthīti? Āmantā. Vipaccissantīti katvā paccuppannāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vipaccissantīti katvā paccuppannāti? Āmantā. Paccuppannā dhammā nirujjhissantīti katvā te natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Anāgatādiekaccakathā Anāgataṁ atthīti? Ekaccaṁ atthi, ekaccaṁ natthīti. Ekaccaṁ jātaṁ, ekaccaṁ ajātaṁ; ekaccaṁ sañjātaṁ, ekaccaṁ asañjātaṁ; ekaccaṁ nibbattaṁ, ekaccaṁ anibbattaṁ; ekaccaṁ pātubhūtaṁ, ekaccaṁ apātubhūtanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Anāgataṁ ekaccaṁ atthi, ekaccaṁ natthīti? Āmantā. Anāgatā uppādino dhammā ekacce atthi, ekacce natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 84 --- kv1 8:14 anāgataṁ ekaccaṁ atthi, ekaccaṁ natthīti? Āmantā. Anāgatā anuppādino dhammā ekacce atthi, ekacce natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Anāgataṁ ekaccaṁ atthi, ekaccaṁ natthīti? Āmantā. Kiṁ atthi, kiṁ natthīti? Anāgatā uppādino dhammā—te atthi; anāgatā anuppādino dhammā—te natthīti. Anāgatā uppādino dhammā—te atthīti? Āmantā. Anāgatā anuppādino dhammā—te atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgatā anuppādino dhammā—te natthīti? Āmantā. Anāgatā uppādino dhammā—te natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 16 Anāgatā uppādino dhammā—te atthīti? Āmantā. Nanu anāgatā uppādino dhammā ajātāti? Āmantā. Hañci anāgatā uppādino dhammā ajātā, no ca vata re vattabbe—“anāgatā uppādino dhammā—te atthī”ti. 17 Anāgatā uppādino dhammā ajātā—te atthīti? Āmantā. Anāgatā anuppādino dhammā ajātā—te atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgatā anuppādino dhammā ajātā—te natthīti? Āmantā. Anāgatā uppādino dhammā ajātā—te natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 18 Na vattabbaṁ—“anāgatā uppādino dhammā—te atthī”ti? Āmantā. Nanu anāgatā uppādino dhammā uppajjissantīti? Āmantā. Hañci anāgatā uppādino dhammā uppajjissanti, tena vata re vattabbe—“anāgatā uppādino dhammā—te atthī”ti. 19 Anāgatā uppādino dhammā uppajjissantīti katvā te atthīti? Āmantā. Uppajjissantīti katvā paccuppannāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… uppajjissantīti katvā paccuppannāti? Āmantā. Paccuppannā dhammā nirujjhissantīti katvā te natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Ekaccaṁ atthītikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Paṭhamavagga Brahmacariyakathā |3| Suddhabrahmacariyakathā Natthi devesu brahmacariyavāsoti? Āmantā. Sabbe devā jaḷā elamūgā aviññū hatthasaṁvācikā nappaṭibalā subhāsitadubbhāsitānaṁ atthamaññātuṁ, sabbe devā na buddhe pasannā na dhamme pasannā na saṅghe pasannā, na buddhaṁ bhagavantaṁ payirupāsanti, na buddhaṁ bhagavantaṁ pañhaṁ pucchanti, na buddhena bhagavatā pañhe vissajjite attamanā, sabbe devā kammāvaraṇena samannāgatā kilesāvaraṇena samannāgatā vipākāvaraṇena samannāgatā assaddhā acchandikā duppaññā abhabbā niyāmaṁ okkamituṁ kusalesu dhammesu sammattaṁ, sabbe devā mātughātakā pitughātakā arahantaghātakā ruhiruppādakā saṅghabhedakā, sabbe devā pāṇātipātino adinnādāyino kāmesumicchācārino musāvādino pisuṇāvācā pharusāvācā samphappalāpino abhijjhāluno byāpannacittā micchādiṭṭhikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Nanu atthi devā ajaḷā anelamūgā viññū na hatthasaṁvācikā paṭibalā subhāsitadubbhāsitānaṁ atthamaññātuṁ, atthi devā buddhe pasannā dhamme pasannā saṅghe pasannā, buddhaṁ bhagavantaṁ payirupāsanti, buddhaṁ bhagavantaṁ pañhaṁ pucchanti, buddhena bhagavatā pañhe vissajjite attamanā honti, atthi devā na kammāvaraṇena samannāgatā na kilesāvaraṇena samannāgatā na vipākāvaraṇena samannāgatā saddhā chandikā paññavanto bhabbā niyāmaṁ okkamituṁ kusalesu dhammesu sammattaṁ, atthi devā na mātughātakā na pitughātakā na arahantaghātakā na ruhiruppādakā na saṅghabhedakā, atthi devā na pāṇātipātino na adinnādāyino na kāmesumicchācārino na musāvādino na pisuṇāvācā na pharusāvācā na samphappalāpino na abhijjhāluno abyāpannacittā sammādiṭṭhikāti? Āmantā. 3 Hañci atthi devā ajaḷā anelamūgā viññū na hatthasaṁvācikā paṭibalā subhāsitadubbhāsitānaṁ atthamaññātuṁ …pe… atthi devā buddhe pasannā …pe… sammādiṭṭhikā, no ca vata re vattabbe—“natthi devesu brahmacariyavāso”ti. 4 Atthi devesu brahmacariyavāsoti? Āmantā. Atthi tattha pabbajjā muṇḍiyaṁ kāsāvadhāraṇā pattadhāraṇā, devesu sammāsambuddhā uppajjanti, paccekasambuddhā uppajjanti, sāvakayugaṁ uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Devesu pabbajjā natthīti, natthi devesu brahmacariyavāsoti? Āmantā. Yattha atthi pabbajjā tattheva brahmacariyavāso, yattha natthi pabbajjā natthi tattha brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… yattha atthi pabbajjā tattheva brahmacariyavāso, yattha natthi pabbajjā natthi tattha brahmacariyavāsoti? Āmantā. Yo pabbajati tasseva brahmacariyavāso, yo na pabbajati natthi tassa 85 --- kv1 3:5 brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Devesu muṇḍiyaṁ natthīti, natthi devesu brahmacariyavāsoti? Āmantā. Yattha atthi muṇḍiyaṁ tattheva brahmacariyavāso, yattha natthi muṇḍiyaṁ natthi tattha brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… yattha atthi muṇḍiyaṁ tattheva brahmacariyavāso, yattha natthi muṇḍiyaṁ natthi tattha brahmacariyavāsoti? Āmantā. Yo muṇḍo hoti tasseva brahmacariyavāso, yo muṇḍo na hoti natthi tassa brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Devesu kāsāvadhāraṇā natthīti, natthi devesu brahmacariyavāsoti? Āmantā. Yattha atthi kāsāvadhāraṇā tattheva brahmacariyavāso, yattha natthi kāsāvadhāraṇā natthi tattha brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… yattha atthi kāsāvadhāraṇā tattheva brahmacariyavāso, yattha natthi kāsāvadhāraṇā natthi tattha brahmacariyavāsoti? Āmantā. Yo kāsāvaṁ dhāreti tasseva brahmacariyavāso, yo kāsāvaṁ na dhāreti natthi tassa brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Devesu pattadhāraṇā natthīti, natthi devesu brahmacariyavāsoti? Āmantā. Yattha atthi pattadhāraṇā tattheva brahmacariyavāso, yattha natthi pattadhāraṇā natthi tattha brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… yattha atthi pattadhāraṇā tattheva brahmacariyavāso, yattha natthi pattadhāraṇā natthi tattha brahmacariyavāsoti? Āmantā? Yo pattaṁ dhāreti tasseva brahmacariyavāso, yo pattaṁ na dhāreti natthi tassa brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Devesu sammāsambuddhā nuppajjantīti, natthi devesu brahmacariyavāsoti? Āmantā. Yattha sammāsambuddhā uppajjanti tattheva brahmacariyavāso, yattha sammāsambuddhā nuppajjanti natthi tattha brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… yattha sammāsambuddhā uppajjanti tattheva brahmacariyavāso, yattha sammāsambuddhā nuppajjanti natthi tattha brahmacariyavāsoti? Āmantā. Lumbiniyā bhagavā jāto, bodhiyā mūle abhisambuddho, bārāṇasiyaṁ bhagavatā dhammacakkaṁ pavattitaṁ; tattheva brahmacariyavāso, natthaññatra brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Devesu paccekasambuddhā nuppajjantīti, natthi devesu brahmacariyavāsoti? Āmantā. Yattha paccekasambuddhā uppajjanti tattheva brahmacariyavāso, yattha paccekasambuddhā nuppajjanti natthi tattha brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… yattha paccekasambuddhā uppajjanti tattheva brahmacariyavāso, yattha paccekasambuddhā nuppajjanti natthi tattha brahmacariyavāsoti? Āmantā. Majjhimesu janapadesu paccekasambuddhā uppajjanti, tattheva brahmacariyavāso, natthaññatra brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Devesu sāvakayugaṁ nuppajjatīti, natthi devesu brahmacariyavāsoti? Āmantā. Yattha sāvakayugaṁ uppajjati tattheva brahmacariyavāso, yattha sāvakayugaṁ nuppajjati natthi tattha brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… yattha sāvakayugaṁ uppajjati tattheva brahmacariyavāso, yattha sāvakayugaṁ nuppajjati natthi tattha brahmacariyavāsoti? Āmantā. Magadhesu sāvakayugaṁ uppannaṁ, tattheva brahmacariyavāso, natthaññatra brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Atthi devesu brahmacariyavāsoti? Āmantā. Sabbadevesu atthi brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Atthi manussesu brahmacariyavāsoti? Āmantā. Sabbamanussesu atthi brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Atthi devesu brahmacariyavāsoti? Āmantā. Asaññasattesu devesu atthi brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Atthi manussesu brahmacariyavāsoti? Āmantā. Paccantimesu janapadesu atthi brahmacariyavāso milakkhesu aviññātāresu yattha natthi gati bhikkhūnaṁ bhikkhunīnaṁ upāsakānaṁ upāsikānanti? Na hevaṁ vattabbe. 16 Atthi devesu brahmacariyavāsoti? Atthi yattha atthi, atthi yattha natthīti. Asaññasattesu devesu atthi yattha atthi, atthi yattha natthi brahmacariyavāso, saññasattesu devesu atthi yattha atthi, atthi yattha natthi brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe. 17 Devesu atthi yattha atthi, atthi yattha natthi brahmacariyavāsoti? Āmantā. Kattha atthi, kattha natthīti? 86 --- kv1 3:17 Asaññasattesu devesu natthi brahmacariyavāso, saññasattesu devesu atthi brahmacariyavāsoti. Asaññasattesu devesu natthi brahmacariyavāsoti? Āmantā. Saññasattesu devesu natthi brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe. 18 Saññasattesu devesu atthi brahmacariyavāsoti? Āmantā. Asaññasattesu devesu atthi brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe. 19 Atthi manussesu brahmacariyavāsoti? Atthi yattha atthi, atthi yattha natthīti. Paccantimesu janapadesu atthi yattha atthi, atthi yattha natthi brahmacariyavāso milakkhesu aviññātāresu yattha natthi gati bhikkhūnaṁ bhikkhunīnaṁ upāsakānaṁ upāsikānaṁ, majjhimesu janapadesu atthi yattha atthi, atthi yattha natthi brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe. 20 Manussesu atthi yattha atthi, atthi yattha natthi brahmacariyavāsoti? Āmantā. Kattha atthi, kattha natthīti? Paccantimesu janapadesu natthi brahmacariyavāso milakkhesu aviññātāresu yattha natthi gati bhikkhūnaṁ bhikkhunīnaṁ upāsakānaṁ upāsikānaṁ, majjhimesu janapadesu atthi brahmacariyavāsoti. Paccantimesu janapadesu natthi brahmacariyavāso milakkhesu aviññātāresu yattha natthi gati bhikkhūnaṁ bhikkhunīnaṁ upāsakānaṁ upāsikānanti? Āmantā. Majjhimesu janapadesu natthi brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe. 21 Majjhimesu janapadesu atthi brahmacariyavāsoti? Āmantā. Paccantimesu janapadesu atthi brahmacariyavāso milakkhesu aviññātāresu yattha natthi gati bhikkhūnaṁ bhikkhunīnaṁ upāsakānaṁ upāsikānanti? Na hevaṁ vattabbe. 22 Atthi devesu brahmacariyavāsoti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“tīhi, bhikkhave, ṭhānehi jambudīpakā manussā uttarakuruke ca manusse adhigaṇhanti deve ca tāvatiṁse. Katamehi tīhi? Sūrā, satimanto, idha brahmacariyavāso”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi natthi devesu brahmacariyavāsoti. 23 Sāvatthiyaṁ vuttaṁ bhagavatā—“idha brahmacariyavāso”ti? Āmantā. Sāvatthiyaṁyeva brahmacariyavāso, natthi aññatra brahmacariyavāsoti? Na hevaṁ vattabbe. 24 Anāgāmissa puggalassa pañcorambhāgiyāni saṁyojanāni pahīnāni, pañcuddhambhāgiyāni saṁyojanāni appahīnāni, ito cutassa tattha upapannassa kuhiṁ phaluppattīti? Tattheva. Hañci anāgāmissa puggalassa pañcorambhāgiyāni saṁyojanāni pahīnāni, pañcuddhambhāgiyāni saṁyojanāni appahīnāni, ito cutassa tattha upapannassa tahiṁ phaluppatti; no ca vata re vattabbe—“natthi devesu brahmacariyavāso”ti. 25 Anāgāmissa puggalassa pañcorambhāgiyāni saṁyojanāni pahīnāni, pañcuddhambhāgiyāni saṁyojanāni appahīnāni, ito cutassa tattha upapannassa kuhiṁ bhāroharaṇaṁ, kuhiṁ dukkhapariññātaṁ, kuhiṁ kilesappahānaṁ, kuhiṁ nirodhasacchikiriyā, kuhiṁ akuppapaṭivedhoti? Tattheva. Hañci anāgāmissa puggalassa pañcorambhāgiyāni saṁyojanāni pahīnāni, pañcuddhambhāgiyāni saṁyojanāni appahīnāni, ito cutassa tattha upapannassa tahiṁ akuppapaṭivedho; no ca vata re vattabbe—“natthi devesu brahmacariyavāso”ti. 26 Anāgāmissa puggalassa pañcorambhāgiyāni saṁyojanāni pahīnāni, pañcuddhambhāgiyāni saṁyojanāni appahīnāni, ito cutassa tattha upapannassa tahiṁ phaluppatti, tahiṁ bhāroharaṇaṁ, tahiṁ dukkhapariññātaṁ, tahiṁ kilesappahānaṁ, tahiṁ nirodhasacchikiriyā, tahiṁ akuppapaṭivedho; kenaṭṭhena vadesi—“natthi devesu brahmacariyavāso”ti? Handa hi anāgāmī puggalo idha bhāvitena maggena tattha phalaṁ sacchikarotīti. 27 Saṁsandanabrahmacariyakathā Anāgāmī puggalo idha bhāvitena maggena tattha phalaṁ sacchikarotīti? Āmantā. Sotāpanno puggalo tattha bhāvitena maggena idha phalaṁ sacchikarotīti? Na hevaṁ vattabbe. 28 Anāgāmī puggalo idha bhāvitena maggena tattha phalaṁ sacchikarotīti? Āmantā. Sakadāgāmī puggalo idha parinibbāyipuggalo tattha bhāvitena maggena idha phalaṁ sacchikarotīti? Na hevaṁ vattabbe. 29 Sotāpanno puggalo idha bhāvitena maggena idha phalaṁ sacchikarotīti? Āmantā. Anāgāmī puggalo tattha bhāvitena maggena tattha phalaṁ sacchikarotīti? Na hevaṁ vattabbe. 30 Sakadāgāmī puggalo idha parinibbāyipuggalo idha bhāvitena maggena idha phalaṁ 87 --- kv1 3:30 sacchikarotīti? Āmantā. Anāgāmī puggalo tattha bhāvitena maggena tattha phalaṁ sacchikarotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 31 Idha vihāya niṭṭhassa puggalassa maggo ca bhāvīyati, na ca kilesā pahīyantīti? Āmantā. Sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa maggo ca bhāvīyati, na ca kilesā pahīyantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 32 Idha vihāya niṭṭhassa puggalassa maggo ca bhāvīyati, na ca kilesā pahīyantīti? Āmantā. Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa …pe… arahattasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa maggo ca bhāvīyati, na ca kilesā pahīyantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 33 Sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa apubbaṁ acarimaṁ maggo ca bhāvīyati, kilesā ca pahīyantīti? Āmantā. Idha vihāya niṭṭhassa puggalassa apubbaṁ acarimaṁ maggo ca bhāvīyati, kilesā ca pahīyantīti? Na hevaṁ vattabbe. 34 Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa …pe… arahattasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa apubbaṁ acarimaṁ maggo ca bhāvīyati, kilesā ca pahīyantīti? Āmantā. Idha vihāya niṭṭhassa puggalassa apubbaṁ acarimaṁ maggo ca bhāvīyati, kilesā ca pahīyantīti? Na hevaṁ vattabbe. 35 Anāgāmī puggalo katakaraṇīyo bhāvitabhāvano tattha upapajjatīti? Āmantā. Arahā upapajjatīti? Na hevaṁ vattabbe. 36 Arahā upapajjatīti? Āmantā. Atthi arahato punabbhavoti? Na hevaṁ vattabbe. 37 Atthi arahato punabbhavoti? Āmantā. Arahā bhavena bhavaṁ gacchati, gatiyā gatiṁ gacchati, saṁsārena saṁsāraṁ gacchati, upapattiyā upapattiṁ gacchatīti? Na hevaṁ vattabbe. 38 Anāgāmī puggalo katakaraṇīyo bhāvitabhāvano anohaṭabhāro tattha upapajjatīti? Āmantā. Bhāroharaṇāya puna maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe. 39 Anāgāmī puggalo katakaraṇīyo bhāvitabhāvano apariññātadukkho appahīnakileso asacchikatanirodho appaṭividdhākuppo tattha upapajjatīti? Āmantā. Akuppapaṭivedhāya puna maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe. 40 Anāgāmī puggalo katakaraṇīyo bhāvitabhāvano anohaṭabhāro tattha upapajjati, na ca bhāroharaṇāya puna maggaṁ bhāvetīti? Āmantā. Anohaṭabhāro ca tattha parinibbāyatīti? Na hevaṁ vattabbe. 41 Anāgāmī puggalo katakaraṇīyo bhāvitabhāvano apariññātadukkho appahīnakileso asacchikatanirodho appaṭividdhākuppo tattha upapajjati, na ca akuppapaṭivedhāya puna maggaṁ bhāvetīti? Āmantā. Appaṭividdhākuppo ca tattha parinibbāyatīti? Na hevaṁ vattabbe. Yathā migo sallena viddho dūrampi gantvā kālaṁ karoti, evamevaṁ anāgāmī puggalo idha bhāvitena maggena tattha phalaṁ sacchikarotīti. 42 Yathā migo sallena viddho dūrampi gantvā sasallova kālaṁ karoti, evamevaṁ anāgāmī puggalo idha bhāvitena maggena tattha sasallova parinibbāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Brahmacariyakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Paṭhamavagga Hevatthikathā |10| Atītaṁ atthīti? Hevatthi, heva natthīti. Sevatthi, seva natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sevatthi, seva natthīti? Āmantā. Atthaṭṭho natthaṭṭho, natthaṭṭho atthaṭṭho, atthibhāvo natthibhāvo, natthibhāvo atthibhāvo, atthīti vā natthīti vā, natthīti vā atthīti vā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāteti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Anāgataṁ atthīti? Hevatthi, heva natthīti. Sevatthi, seva natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sevatthi, seva natthīti? Āmantā. Atthaṭṭho natthaṭṭho, natthaṭṭho atthaṭṭho, atthibhāvo natthibhāvo, natthibhāvo atthibhāvo, atthīti vā natthīti vā, natthīti vā atthīti vā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāteti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Paccuppannaṁ atthīti? Hevatthi, heva natthīti. Sevatthi, seva natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sevatthi, seva natthīti? Āmantā. Atthaṭṭho natthaṭṭho …pe… same samabhāge tajjāteti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Atītaṁ hevatthi, heva natthīti? Āmantā. Kintatthi, kinti natthīti? Atītaṁ atītanti hevatthi, atītaṁ anāgatanti heva natthi, atītaṁ paccuppannanti heva natthīti. Sevatthi, seva natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sevatthi, seva natthīti? Āmantā. Atthaṭṭho natthaṭṭho, natthaṭṭho atthaṭṭho, atthibhāvo 88 --- kv1 10:4 natthibhāvo, natthibhāvo atthibhāvo, atthīti vā natthīti vā, natthīti vā atthīti vā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāteti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Anāgataṁ hevatthi, heva natthīti? Āmantā. Kintatthi, kinti natthīti? Anāgataṁ anāgatanti hevatthi, anāgataṁ atītanti heva natthi, anāgataṁ paccuppannanti heva natthīti. Sevatthi, seva natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sevatthi, seva natthīti? Āmantā. Atthaṭṭho natthaṭṭho, natthaṭṭho atthaṭṭho …pe… same samabhāge tajjāteti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Paccuppannaṁ hevatthi, heva natthīti? Āmantā. Kintatthi, kinti natthīti? Paccuppannaṁ paccuppannanti hevatthi, paccuppannaṁ atītanti heva natthi, paccuppannaṁ anāgatanti heva natthīti. Sevatthi, seva natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sevatthi, seva natthīti? Āmantā. Atthaṭṭho natthaṭṭho …pe… same samabhāge tajjāteti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Na vattabbaṁ—“atītaṁ hevatthi, heva natthi; anāgataṁ hevatthi, heva natthi; paccuppannaṁ hevatthi, heva natthī”ti? Āmantā. Atītaṁ anāgatanti hevatthi, atītaṁ paccuppannanti hevatthi, anāgataṁ atītanti hevatthi, anāgataṁ paccuppannanti hevatthi, paccuppannaṁ atītanti hevatthi, paccuppannaṁ anāgatanti hevatthīti? Na hevaṁ vattabbe. …pe…. Tena hi atītaṁ hevatthi heva natthi, anāgataṁ hevatthi heva natthi, paccuppannaṁ hevatthi, heva natthīti. 8 Rūpaṁ atthīti? Hevatthi, heva natthīti. Sevatthi, seva natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sevatthi, seva natthīti? Āmantā. Atthaṭṭho natthaṭṭho, natthaṭṭho atthaṭṭho, atthibhāvo natthibhāvo, natthibhāvo atthibhāvo, atthīti vā natthīti vā, natthīti vā atthīti vā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāteti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Vedanā … saññā … saṅkhārā … viññāṇaṁ atthīti? Hevatthi, heva natthīti. Sevatthi, seva natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sevatthi, seva natthīti? Āmantā. Atthaṭṭho natthaṭṭho …pe… same samabhāge tajjāteti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Rūpaṁ hevatthi, heva natthīti? Āmantā. Kintatthi, kinti natthīti? Rūpaṁ rūpanti hevatthi, rūpaṁ vedanāti heva natthi …pe… rūpaṁ saññāti heva natthi …pe… rūpaṁ saṅkhārāti heva natthi …pe… rūpaṁ viññāṇanti heva natthīti. Sevatthi, seva natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sevatthi, seva natthīti? Āmantā. Atthaṭṭho natthaṭṭho …pe… same samabhāge tajjāteti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Vedanā … saññā … saṅkhārā … viññāṇaṁ hevatthi, heva natthīti? Āmantā. Kintatthi, kinti natthīti? Viññāṇaṁ viññāṇanti hevatthi. Viññāṇaṁ rūpanti heva natthi …pe… viññāṇaṁ vedanāti heva natthi …pe… viññāṇaṁ saññāti heva natthi …pe… viññāṇaṁ saṅkhārāti heva natthīti. Sevatthi, seva natthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sevatthi, seva natthīti? Āmantā. Atthaṭṭho natthaṭṭho …pe… same samabhāge tajjāteti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Na vattabbaṁ—“rūpaṁ hevatthi, heva natthīti; vedanā … saññā … saṅkhārā … viññāṇaṁ hevatthi, heva natthīti? Āmantā. Rūpaṁ vedanāti hevatthi …pe… rūpaṁ saññāti hevatthi …pe… rūpaṁ saṅkhārāti hevatthi …pe… rūpaṁ viññāṇanti hevatthi … vedanā … saññā … saṅkhārā … viññāṇaṁ rūpanti hevatthi … viññāṇaṁ vedanāti hevatthi … viññāṇaṁ saññāti hevatthi … viññāṇaṁ saṅkhārāti hevatthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi rūpaṁ hevatthi, heva natthi; vedanā … saññā … saṅkhārā … viññāṇaṁ hevatthi, heva natthīti. Hevatthikathā niṭṭhitā. Tassuddānaṁ 13 Upalabbho parihāni, Brahmacariyavāso odhiso; Pariññā kāmarāgappahānaṁ, Sabbatthivādo āyatanaṁ; Atītānāgato subhaṅgo, Sabbe dhammā satipaṭṭhānā; Hevatthi heva natthīti. Mahāvaggo. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Paṭhamavagga Sabbamatthītikathā |6| Vādayutti Sabbamatthīti? Āmantā. Sabbattha sabbamatthīti? Na hevaṁ vattabbe. Sabbamatthīti? Āmantā. Sabbadā sabbamatthīti? Na hevaṁ vattabbe. Sabbamatthīti? Āmantā. Sabbena sabbaṁ sabbamatthīti? Na hevaṁ vattabbe. Sabbamatthīti? Āmantā. Sabbesu sabbamatthīti? Na hevaṁ vattabbe. Sabbamatthīti? Āmantā. Ayoganti katvā sabbamatthīti? Na hevaṁ vattabbe. Sabbamatthīti? Āmantā. Yampi natthi, tampatthīti? Na hevaṁ vattabbe. Sabbamatthīti? Āmantā. Sabbamatthīti yā diṭṭhi 89 --- kv1 6:1 sā diṭṭhi micchādiṭṭhīti, yā diṭṭhi sā diṭṭhi sammādiṭṭhīti, hevamatthīti? Na hevaṁ vattabbe. (Saṅkhittaṁ.) Vādayutti. 2 Kālasaṁsandana Atītaṁ atthīti? Āmantā. Nanu atītaṁ niruddhaṁ vigataṁ vipariṇataṁ atthaṅgataṁ abbhatthaṅgatanti? Āmantā. Hañci atītaṁ niruddhaṁ vigataṁ vipariṇataṁ atthaṅgataṁ abbhatthaṅgataṁ, no ca vata re vattabbe—“atītaṁ atthī”ti. 3 Anāgataṁ atthīti? Āmantā. Nanu anāgataṁ ajātaṁ abhūtaṁ asañjātaṁ anibbattaṁ anabhinibbattaṁ apātubhūtanti? Āmantā. Hañci anāgataṁ ajātaṁ abhūtaṁ asañjātaṁ anibbattaṁ anabhinibbattaṁ apātubhūtaṁ, no ca vata re vattabbe—“anāgataṁ atthī”ti. 4 Paccuppannaṁ atthi paccuppannaṁ aniruddhaṁ avigataṁ avipariṇataṁ na atthaṅgataṁ na abbhatthaṅgatanti? Āmantā. Atītaṁ atthi atītaṁ aniruddhaṁ avigataṁ avipariṇataṁ na atthaṅgataṁ na abbhatthaṅgatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ atthi paccuppannaṁ jātaṁ bhūtaṁ sañjātaṁ nibbattaṁ abhinibbattaṁ pātubhūtanti? Āmantā. Anāgataṁ atthi anāgataṁ jātaṁ bhūtaṁ sañjātaṁ nibbattaṁ abhinibbattaṁ pātubhūtanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Atītaṁ atthi atītaṁ niruddhaṁ vigataṁ vipariṇataṁ atthaṅgataṁ abbhatthaṅgatanti? Āmantā. Paccuppannaṁ atthi paccuppannaṁ niruddhaṁ vigataṁ vipariṇataṁ atthaṅgataṁ abbhatthaṅgatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgataṁ atthi anāgataṁ ajātaṁ abhūtaṁ asañjātaṁ anibbattaṁ anabhinibbattaṁ apātubhūtanti? Āmantā. Paccuppannaṁ atthi paccuppannaṁ ajātaṁ abhūtaṁ asañjātaṁ anibbattaṁ anabhinibbattaṁ apātubhūtanti? Na hevaṁ vattabbe. 6 Atītaṁ rūpaṁ atthīti? Āmantā. Nanu atītaṁ rūpaṁ niruddhaṁ vigataṁ vipariṇataṁ atthaṅgataṁ abbhatthaṅgatanti? Āmantā. Hañci atītaṁ rūpaṁ niruddhaṁ …pe… abbhatthaṅgataṁ, no ca vata re vattabbe—“atītaṁ rūpaṁ atthī”ti. 7 Anāgataṁ rūpaṁ atthīti? Āmantā. Nanu anāgataṁ rūpaṁ ajātaṁ abhūtaṁ asañjātaṁ anibbattaṁ anabhinibbattaṁ apātubhūtanti? Āmantā. Hañci anāgataṁ rūpaṁ ajātaṁ …pe… apātubhūtaṁ, no ca vata re vattabbe—“anāgataṁ rūpaṁ atthī”ti. 8 Paccuppannaṁ rūpaṁ atthi paccuppannaṁ rūpaṁ aniruddhaṁ avigataṁ avipariṇataṁ na atthaṅgataṁ na abbhatthaṅgatanti? Āmantā. Atītaṁ rūpaṁ atthi atītaṁ rūpaṁ aniruddhaṁ avigataṁ avipariṇataṁ na atthaṅgataṁ na abbhatthaṅgatanti? Na hevaṁ vattabbe. 9 Paccuppannaṁ rūpaṁ atthi paccuppannaṁ rūpaṁ jātaṁ bhūtaṁ sañjātaṁ nibbattaṁ abhinibbattaṁ pātubhūtanti? Āmantā. Anāgataṁ rūpaṁ atthi anāgataṁ rūpaṁ jātaṁ bhūtaṁ sañjātaṁ nibbattaṁ abhinibbattaṁ pātubhūtanti? Na hevaṁ vattabbe. 10 Atītaṁ rūpaṁ atthi atītaṁ rūpaṁ niruddhaṁ vigataṁ vipariṇataṁ atthaṅgataṁ abbhatthaṅgatanti? Āmantā. Paccuppannaṁ rūpaṁ atthi paccuppannaṁ rūpaṁ niruddhaṁ vigataṁ vipariṇataṁ atthaṅgataṁ abbhatthaṅgatanti? Na hevaṁ vattabbe. 11 Anāgataṁ rūpaṁ atthi anāgataṁ rūpaṁ ajātaṁ abhūtaṁ asañjātaṁ anibbattaṁ anabhinibbattaṁ apātubhūtanti? Āmantā. Paccuppannaṁ rūpaṁ atthi paccuppannaṁ rūpaṁ ajātaṁ abhūtaṁ asañjātaṁ anibbattaṁ anabhinibbattaṁ apātubhūtanti? Na hevaṁ vattabbe. 12 Atītā vedanā atthi …pe… saññā atthi, saṅkhārā atthi, viññāṇaṁ atthīti? Āmantā. Nanu atītaṁ viññāṇaṁ niruddhaṁ vigataṁ vipariṇataṁ atthaṅgataṁ abbhatthaṅgatanti? Āmantā. Hañci atītaṁ viññāṇaṁ niruddhaṁ …pe… abbhatthaṅgataṁ, no ca vata re vattabbe—“atītaṁ viññāṇaṁ atthī”ti. 13 Anāgataṁ viññāṇaṁ atthīti? Āmantā. Nanu anāgataṁ viññāṇaṁ ajātaṁ abhūtaṁ asañjātaṁ anibbattaṁ anabhinibbattaṁ apātubhūtanti? Āmantā. Hañci anāgataṁ viññāṇaṁ ajātaṁ …pe… apātubhūtaṁ, no ca vata re vattabbe—“anāgataṁ viññāṇaṁ atthī”ti. 14 Paccuppannaṁ viññāṇaṁ atthi paccuppannaṁ viññāṇaṁ aniruddhaṁ …pe… na abbhatthaṅgatanti? Āmantā. Atītaṁ viññāṇaṁ atthi atītaṁ viññāṇaṁ aniruddhaṁ …pe… na abbhatthaṅgatanti? Na hevaṁ vattabbe. 15 Paccuppannaṁ viññāṇaṁ atthi paccuppannaṁ viññāṇaṁ jātaṁ …pe… pātubhūtanti? Āmantā. Anāgataṁ viññāṇaṁ atthi anāgataṁ viññāṇaṁ jātaṁ …pe… pātubhūtanti? Na hevaṁ vattabbe. 16 Atītaṁ viññāṇaṁ atthi atītaṁ viññāṇaṁ niruddhaṁ …pe… abbhatthaṅgatanti? Āmantā. Paccuppannaṁ viññāṇaṁ atthi 90 --- kv1 6:16 paccuppannaṁ viññāṇaṁ niruddhaṁ …pe… abbhatthaṅgatanti? Na hevaṁ vattabbe. Anāgataṁ viññāṇaṁ atthi anāgataṁ viññāṇaṁ ajātaṁ …pe… apātubhūtanti? Āmantā. 17 Paccuppannaṁ viññāṇaṁ atthi paccuppannaṁ viññāṇaṁ ajātaṁ …pe… apātubhūtanti? Na hevaṁ vattabbe. 18 “Paccuppannan”ti vā “rūpan”ti vā, “rūpan”ti vā “paccuppannan”ti vā paccuppannaṁ rūpaṁ appiyaṁ karitvā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāteti? Āmantā. Paccuppannaṁ rūpaṁ nirujjhamānaṁ paccuppannabhāvaṁ jahatīti? Āmantā. Rūpabhāvaṁ jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 19 “Paccuppannan”ti vā “rūpan”ti vā, “rūpan”ti vā “paccuppannan”ti vā paccuppannaṁ rūpaṁ appiyaṁ karitvā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāteti? Āmantā. Paccuppannaṁ rūpaṁ nirujjhamānaṁ rūpabhāvaṁ na jahatīti? Āmantā. Paccuppannabhāvaṁ na jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 20 “Odātan”ti vā “vatthan”ti vā, “vatthan”ti vā “odātan”ti vā odātaṁ vatthaṁ appiyaṁ karitvā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāteti? Āmantā. Odātaṁ vatthaṁ rajjamānaṁ odātabhāvaṁ jahatīti? Āmantā. Vatthabhāvaṁ jahatīti? Na hevaṁ vattabbe. 21 “Odātan”ti vā “vatthan”ti vā, “vatthan”ti vā “odātan”ti vā odātaṁ vatthaṁ appiyaṁ karitvā esese ekaṭṭhe same samabhāge tajjāteti? Āmantā. Odātaṁ vatthaṁ rajjamānaṁ vatthabhāvaṁ na jahatīti? Āmantā. Odātabhāvaṁ na jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 22 Rūpaṁ rūpabhāvaṁ na jahatīti? Āmantā. Rūpaṁ niccaṁ dhuvaṁ sassataṁ avipariṇāmadhammanti? Na hevaṁ vattabbe. Nanu rūpaṁ rūpabhāvaṁ na jahatīti rūpaṁ aniccaṁ adhuvaṁ asassataṁ vipariṇāmadhammanti? Āmantā. Hañci rūpaṁ aniccaṁ adhuvaṁ asassataṁ vipariṇāmadhammaṁ, no ca vata re vattabbe—“rūpaṁ rūpabhāvaṁ na jahatī”ti. 23 Nibbānaṁ nibbānabhāvaṁ na jahatīti nibbānaṁ niccaṁ dhuvaṁ sassataṁ avipariṇāmadhammanti? Āmantā. Rūpaṁ rūpabhāvaṁ na jahatīti rūpaṁ niccaṁ dhuvaṁ sassataṁ avipariṇāmadhammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpaṁ rūpabhāvaṁ na jahati rūpaṁ aniccaṁ adhuvaṁ asassataṁ vipariṇāmadhammanti? Āmantā. Nibbānaṁ nibbānabhāvaṁ na jahati nibbānaṁ aniccaṁ adhuvaṁ asassataṁ vipariṇāmadhammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 24 Atītaṁ atthi atītaṁ atītabhāvaṁ na jahatīti? Āmantā. Anāgataṁ atthi anāgataṁ anāgatabhāvaṁ na jahatīti? Na hevaṁ vattabbe. Atītaṁ atthi atītaṁ atītabhāvaṁ na jahatīti? Āmantā. Paccuppannaṁ atthi paccuppannaṁ paccuppannabhāvaṁ na jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 25 Anāgataṁ atthi anāgataṁ anāgatabhāvaṁ jahatīti? Āmantā. Atītaṁ atthi atītaṁ atītabhāvaṁ jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 26 Paccuppannaṁ atthi paccuppannaṁ paccuppannabhāvaṁ jahatīti? Āmantā. Atītaṁ atthi atītaṁ atītabhāvaṁ jahatīti? Na hevaṁ vattabbe. 27 Atītaṁ atthi atītaṁ atītabhāvaṁ na jahatīti? Āmantā. Atītaṁ niccaṁ dhuvaṁ sassataṁ avipariṇāmadhammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu atītaṁ aniccaṁ adhuvaṁ asassataṁ vipariṇāmadhammanti? Āmantā. Hañci atītaṁ aniccaṁ adhuvaṁ asassataṁ vipariṇāmadhammaṁ, no ca vata re vattabbe—“atītaṁ atthi atītaṁ atītabhāvaṁ na jahatī”ti. 28 Nibbānaṁ atthi nibbānaṁ nibbānabhāvaṁ na jahatīti nibbānaṁ niccaṁ dhuvaṁ sassataṁ avipariṇāmadhammanti? Āmantā. Atītaṁ atthi atītaṁ atītabhāvaṁ na jahatīti atītaṁ niccaṁ dhuvaṁ sassataṁ avipariṇāmadhammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 29 Atītaṁ atthi atītaṁ atītabhāvaṁ na jahati atītaṁ aniccaṁ adhuvaṁ asassataṁ vipariṇāmadhammanti? Āmantā. Nibbānaṁ atthi nibbānaṁ nibbānabhāvaṁ na jahati nibbānaṁ aniccaṁ adhuvaṁ asassataṁ vipariṇāmadhammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 30 Atītaṁ rūpaṁ atthi atītaṁ rūpaṁ atītabhāvaṁ na jahatīti? Āmantā. Anāgataṁ rūpaṁ atthi anāgataṁ rūpaṁ anāgatabhāvaṁ na jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ rūpaṁ atthi atītaṁ rūpaṁ atītabhāvaṁ na jahatīti? Āmantā. Paccuppannaṁ rūpaṁ atthi paccuppannaṁ rūpaṁ paccuppannabhāvaṁ na jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 31 Anāgataṁ rūpaṁ atthi anāgataṁ rūpaṁ anāgatabhāvaṁ jahatīti? Āmantā. Atītaṁ rūpaṁ atthi atītaṁ rūpaṁ atītabhāvaṁ jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 32 Paccuppannaṁ rūpaṁ atthi paccuppannaṁ rūpaṁ paccuppannabhāvaṁ jahatīti? Āmantā. Atītaṁ 91 --- kv1 6:32 rūpaṁ atthi atītaṁ rūpaṁ atītabhāvaṁ jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 33 Atītaṁ rūpaṁ atthi atītaṁ rūpaṁ atītabhāvaṁ na jahatīti? Āmantā. Atītaṁ rūpaṁ niccaṁ dhuvaṁ sassataṁ avipariṇāmadhammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu atītaṁ rūpaṁ aniccaṁ adhuvaṁ asassataṁ vipariṇāmadhammanti? Āmantā. Hañci atītaṁ rūpaṁ aniccaṁ …pe… vipariṇāmadhammaṁ, no ca vata re vattabbe—“atītaṁ rūpaṁ atthi atītaṁ rūpaṁ atītabhāvaṁ na jahatī”ti. 34 Nibbānaṁ atthi nibbānaṁ nibbānabhāvaṁ na jahati nibbānaṁ niccaṁ dhuvaṁ sassataṁ avipariṇāmadhammanti? Āmantā. Atītaṁ rūpaṁ atthi atītaṁ rūpaṁ atītabhāvaṁ na jahati atītaṁ rūpaṁ niccaṁ dhuvaṁ sassataṁ avipariṇāmadhammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 35 Atītaṁ rūpaṁ atthi atītaṁ rūpaṁ atītabhāvaṁ na jahati atītaṁ rūpaṁ aniccaṁ adhuvaṁ asassataṁ vipariṇāmadhammanti? Āmantā. Nibbānaṁ atthi nibbānaṁ nibbānabhāvaṁ na jahati nibbānaṁ aniccaṁ adhuvaṁ asassataṁ vipariṇāmadhammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 36 Atītā vedanā atthi … atītā saññā atthi … atītā saṅkhārā atthi … atītaṁ viññāṇaṁ atthi atītaṁ viññāṇaṁ atītabhāvaṁ na jahatīti? Āmantā. Anāgataṁ viññāṇaṁ atthi anāgataṁ viññāṇaṁ anāgatabhāvaṁ na jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ viññāṇaṁ atthi atītaṁ viññāṇaṁ atītabhāvaṁ na jahatīti? Āmantā. Paccuppannaṁ viññāṇaṁ atthi paccuppannaṁ viññāṇaṁ paccuppannabhāvaṁ na jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 37 Anāgataṁ viññāṇaṁ atthi anāgataṁ viññāṇaṁ anāgatabhāvaṁ jahatīti? Āmantā. Atītaṁ viññāṇaṁ atthi atītaṁ viññāṇaṁ atītabhāvaṁ jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 38 Paccuppannaṁ viññāṇaṁ atthi paccuppannaṁ viññāṇaṁ paccuppannabhāvaṁ jahatīti? Āmantā. Atītaṁ viññāṇaṁ atthi atītaṁ viññāṇaṁ atītabhāvaṁ jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 39 Atītaṁ viññāṇaṁ atthi atītaṁ viññāṇaṁ atītabhāvaṁ na jahatīti? Āmantā. Atītaṁ viññāṇaṁ niccaṁ dhuvaṁ sassataṁ avipariṇāmadhammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu atītaṁ viññāṇaṁ aniccaṁ adhuvaṁ asassataṁ vipariṇāmadhammanti? Āmantā. Hañci atītaṁ viññāṇaṁ aniccaṁ adhuvaṁ asassataṁ vipariṇāmadhammaṁ, no ca vata re vattabbe—“atītaṁ viññāṇaṁ atthi atītaṁ viññāṇaṁ atītabhāvaṁ na jahatī”ti. 40 Nibbānaṁ atthi nibbānaṁ nibbānabhāvaṁ na jahati nibbānaṁ niccaṁ dhuvaṁ sassataṁ avipariṇāmadhammanti? Āmantā. Atītaṁ viññāṇaṁ atthi atītaṁ viññāṇaṁ atītabhāvaṁ na jahati atītaṁ viññāṇaṁ niccaṁ dhuvaṁ sassataṁ avipariṇāmadhammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 41 Atītaṁ viññāṇaṁ atthi atītaṁ viññāṇaṁ atītabhāvaṁ na jahati atītaṁ viññāṇaṁ aniccaṁ adhuvaṁ asassataṁ vipariṇāmadhammanti? Āmantā. Nibbānaṁ atthi nibbānaṁ nibbānabhāvaṁ na jahati nibbānaṁ aniccaṁ adhuvaṁ asassataṁ vipariṇāmadhammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 42 1. Vacanasodhana Atītaṁ nvatthīti? Āmantā. Hañci atītaṁ nvatthi, atītaṁ atthīti micchā. Hañci vā pana atthi nvātītaṁ, atthi atītanti micchā. Anāgataṁ nvatthīti? Āmantā. Hañci anāgataṁ nvatthi, anāgataṁ atthīti micchā. Hañci vā pana atthi nvānāgataṁ, atthi anāgatanti micchā. 43 Anāgataṁ hutvā paccuppannaṁ hotīti? Āmantā. Taññeva anāgataṁ taṁ paccuppannanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… taññeva anāgataṁ taṁ paccuppannanti? Āmantā. Hutvā hoti hutvā hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… hutvā hoti hutvā hotīti? Āmantā. Na hutvā na hoti na hutvā na hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 44 Paccuppannaṁ hutvā atītaṁ hotīti? Āmantā. Taññeva paccuppannaṁ taṁ atītanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… taññeva paccuppannaṁ taṁ atītanti? Āmantā. Hutvā hoti hutvā hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… hutvā hoti hutvā hotīti? Āmantā. Na hutvā na hoti na hutvā na hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 45 Anāgataṁ hutvā paccuppannaṁ hoti, paccuppannaṁ hutvā atītaṁ hotīti? Āmantā. Taññeva anāgataṁ taṁ paccuppannaṁ taṁ atītanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… taññeva anāgataṁ taṁ paccuppannaṁ taṁ atītanti? Āmantā. Hutvā hoti hutvā hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… hutvā hoti hutvā hotīti? Āmantā. Na hutvā na hoti na hutvā na hotīti? Na hevaṁ vattabbe. 46 2. Atītacakkhurūpādikathā Atītaṁ cakkhuṁ atthi rūpā atthi cakkhuviññāṇaṁ atthi āloko atthi manasikāro 92 --- kv1 6:46 atthīti? Āmantā. Atītena cakkhunā atītaṁ rūpaṁ passatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ sotaṁ atthi saddā atthi sotaviññāṇaṁ atthi ākāso atthi manasikāro atthīti? Āmantā. Atītena sotena atītaṁ saddaṁ suṇātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ ghānaṁ atthi gandhā atthi ghānaviññāṇaṁ atthi vāyo atthi manasikāro atthīti? Āmantā. Atītena ghānena atītaṁ gandhaṁ ghāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītā jivhā atthi rasā atthi jivhāviññāṇaṁ atthi āpo atthi manasikāro atthīti? Āmantā. Atītāya jivhāya atītaṁ rasaṁ sāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atīto kāyo atthi phoṭṭhabbā atthi kāyaviññāṇaṁ atthi pathavī atthi manasikāro atthīti? Āmantā. Atītena kāyena atītaṁ phoṭṭhabbaṁ phusatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atīto mano atthi dhammā atthi manoviññāṇaṁ atthi vatthuṁ atthi manasikāro atthīti? Āmantā. Atītena manena atītaṁ dhammaṁ vijānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 47 Anāgataṁ cakkhuṁ atthi rūpā atthi cakkhuviññāṇaṁ atthi āloko atthi manasikāro atthīti? Āmantā. Anāgatena cakkhunā anāgataṁ rūpaṁ passatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgataṁ sotaṁ atthi … ghānaṁ atthi … jivhā atthi … kāyo atthi … mano atthi dhammā atthi manoviññāṇaṁ atthi vatthuṁ atthi manasikāro atthīti? Āmantā. Anāgatena manena anāgataṁ dhammaṁ vijānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 48 Paccuppannaṁ cakkhuṁ atthi rūpā atthi cakkhuviññāṇaṁ atthi āloko atthi manasikāro atthi, paccuppannena cakkhunā paccuppannaṁ rūpaṁ passatīti? Āmantā. Atītaṁ cakkhuṁ atthi rūpā atthi cakkhuviññāṇaṁ atthi āloko atthi manasikāro atthi, atītena cakkhunā atītaṁ rūpaṁ passatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Paccuppannaṁ sotaṁ atthi … ghānaṁ atthi … jivhā atthi … kāyo atthi … mano atthi dhammā atthi manoviññāṇaṁ atthi vatthuṁ atthi manasikāro atthi, paccuppannena manena paccuppannaṁ dhammaṁ vijānātīti? Āmantā. Atīto mano atthi dhammā atthi manoviññāṇaṁ atthi vatthuṁ atthi manasikāro atthi, atītena manena atītaṁ dhammaṁ vijānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 49 Paccuppannaṁ cakkhuṁ atthi rūpā atthi cakkhuviññāṇaṁ atthi āloko atthi manasikāro atthi, paccuppannena cakkhunā paccuppannaṁ rūpaṁ passatīti? Āmantā. Anāgataṁ cakkhuṁ atthi rūpā atthi cakkhuviññāṇaṁ atthi āloko atthi manasikāro atthi, anāgatena cakkhunā anāgataṁ rūpaṁ passatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ sotaṁ atthi … ghānaṁ atthi … jivhā atthi … kāyo atthi … mano atthi dhammā atthi manoviññāṇaṁ atthi vatthuṁ atthi manasikāro atthi, paccuppannena manena paccuppannaṁ dhammaṁ vijānātīti? Āmantā. Anāgato mano atthi dhammā atthi manoviññāṇaṁ atthi vatthuṁ atthi manasikāro atthi, anāgatena manena anāgataṁ dhammaṁ vijānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 50 Atītaṁ cakkhuṁ atthi rūpā atthi cakkhuviññāṇaṁ atthi āloko atthi manasikāro atthi, na ca atītena cakkhunā atītaṁ rūpaṁ passatīti? Āmantā. Paccuppannaṁ cakkhuṁ atthi rūpā atthi cakkhuviññāṇaṁ atthi āloko atthi manasikāro atthi, na ca paccuppannena cakkhunā paccuppannaṁ rūpaṁ passatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ sotaṁ atthi … ghānaṁ atthi … jivhā atthi … kāyo atthi … mano atthi dhammā atthi manoviññāṇaṁ atthi vatthuṁ atthi manasikāro atthi, na ca atītena manena atītaṁ dhammaṁ vijānātīti? Āmantā. Paccuppanno mano atthi dhammā atthi manoviññāṇaṁ atthi vatthuṁ atthi manasikāro atthi, na ca paccuppannena manena paccuppannaṁ dhammaṁ vijānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 51 Anāgataṁ cakkhuṁ atthi rūpā atthi cakkhuviññāṇaṁ atthi āloko atthi manasikāro atthi, na ca anāgatena cakkhunā anāgataṁ rūpaṁ passatīti? Āmantā. Paccuppannaṁ cakkhuṁ atthi rūpā atthi cakkhuviññāṇaṁ atthi āloko atthi manasikāro atthi, na ca paccuppannena cakkhunā paccuppannaṁ rūpaṁ passatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgataṁ sotaṁ atthi … ghānaṁ atthi … jivhā atthi … kāyo atthi … mano atthi dhammā atthi manoviññāṇaṁ atthi vatthuṁ atthi manasikāro atthi, na ca anāgatena manena anāgataṁ dhammaṁ vijānātīti? Āmantā. Paccuppanno mano atthi dhammā atthi manoviññāṇaṁ atthi vatthuṁ atthi manasikāro atthi, na ca paccuppannena manena paccuppannaṁ dhammaṁ vijānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 93 --- kv1 6:51 52 3. Atītañāṇādikathā Atītaṁ ñāṇaṁ atthīti? Āmantā. Tena ñāṇena ñāṇakaraṇīyaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena ñāṇena ñāṇakaraṇīyaṁ karotīti? Āmantā. Tena ñāṇena dukkhaṁ parijānāti, samudayaṁ pajahati, nirodhaṁ sacchikaroti, maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 53 Anāgataṁ ñāṇaṁ atthīti? Āmantā. Tena ñāṇena ñāṇakaraṇīyaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena ñāṇena ñāṇakaraṇīyaṁ karotīti? Āmantā. Tena ñāṇena dukkhaṁ parijānāti, samudayaṁ pajahati, nirodhaṁ sacchikaroti, maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 54 Paccuppannaṁ ñāṇaṁ atthi, tena ñāṇena ñāṇakaraṇīyaṁ karotīti? Āmantā. Atītaṁ ñāṇaṁ atthi, tena ñāṇena ñāṇakaraṇīyaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ ñāṇaṁ atthi, tena ñāṇena dukkhaṁ parijānāti, samudayaṁ pajahati, nirodhaṁ sacchikaroti, maggaṁ bhāvetīti? Āmantā. Atītaṁ ñāṇaṁ atthi, tena ñāṇena dukkhaṁ parijānāti, samudayaṁ pajahati, nirodhaṁ sacchikaroti, maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ ñāṇaṁ atthi, tena ñāṇena ñāṇakaraṇīyaṁ karotīti? Āmantā. Anāgataṁ ñāṇaṁ atthi, tena ñāṇena ñāṇakaraṇīyaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ ñāṇaṁ atthi, tena ñāṇena dukkhaṁ parijānāti, samudayaṁ pajahati, nirodhaṁ sacchikaroti, maggaṁ bhāvetīti? Āmantā. Anāgataṁ ñāṇaṁ atthi, tena ñāṇena dukkhaṁ parijānāti, samudayaṁ pajahati, nirodhaṁ sacchikaroti, maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 55 Atītaṁ ñāṇaṁ atthi, na ca tena ñāṇena ñāṇakaraṇīyaṁ karotīti? Āmantā. Paccuppannaṁ ñāṇaṁ atthi, na ca tena ñāṇena ñāṇakaraṇīyaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ ñāṇaṁ atthi, na ca tena ñāṇena dukkhaṁ parijānāti, samudayaṁ pajahati, nirodhaṁ sacchikaroti, maggaṁ bhāvetīti? Āmantā. Paccuppannaṁ ñāṇaṁ atthi, na ca tena ñāṇena dukkhaṁ parijānāti, samudayaṁ pajahati, nirodhaṁ sacchikaroti, maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 56 Anāgataṁ ñāṇaṁ atthi, na ca tena ñāṇena ñāṇakaraṇīyaṁ karotīti? Āmantā. Paccuppannaṁ ñāṇaṁ atthi, na ca tena ñāṇena ñāṇakaraṇīyaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Anāgataṁ ñāṇaṁ atthi, na ca tena ñāṇena dukkhaṁ parijānāti, samudayaṁ pajahati, nirodhaṁ sacchikaroti, maggaṁ bhāvetīti? Āmantā. Paccuppannaṁ ñāṇaṁ atthi, na ca tena ñāṇena dukkhaṁ parijānāti, samudayaṁ pajahati, nirodhaṁ sacchikaroti, maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 57 4. Arahantādikathā Arahato atīto rāgo atthīti? Āmantā. Arahā tena rāgena sarāgoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahato atīto doso atthīti? Āmantā. Arahā tena dosena sadosoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahato atīto moho atthīti? Āmantā. Arahā tena mohena samohoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahato atīto māno atthīti? Āmantā. Arahā tena mānena samānoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahato atītā diṭṭhi atthīti? Āmantā. Arahā tāya diṭṭhiyā sadiṭṭhikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahato atītā vicikicchā atthīti? Āmantā. Arahā tāya vicikicchāya savicikicchoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahato atītaṁ thinaṁ atthīti? Āmantā. Arahā tena thinena sathinoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahato atītaṁ uddhaccaṁ atthīti? Āmantā. Arahā tena uddhaccena sauddhaccoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahato atītaṁ ahirikaṁ atthīti? Āmantā. Arahā tena ahirikena saahirikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahato atītaṁ anottappaṁ atthīti? Āmantā. Arahā tena anottappena saanottappīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 58 Anāgāmissa atītā sakkāyadiṭṭhi atthīti? Āmantā. Anāgāmī tāya diṭṭhiyā sadiṭṭhikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgāmissa atītā vicikicchā atthi … atīto sīlabbataparāmāso atthi … atīto aṇusahagato kāmarāgo atthi … atīto aṇusahagato byāpādo atthīti? Āmantā. Anāgāmī tena byāpādena byāpannacittoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 59 Sakadāgāmissa atītā sakkāyadiṭṭhi atthīti? Āmantā. Sakadāgāmī tāya diṭṭhiyā sadiṭṭhikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sakadāgāmissa atītā vicikicchā atthi … atīto sīlabbataparāmāso atthi … atīto oḷāriko kāmarāgo atthi … atīto oḷāriko byāpādo atthīti? Āmantā. Sakadāgāmī tena byāpādena byāpannacittoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 60 Sotāpannassa atītā 94 --- kv1 6:60 sakkāyadiṭṭhi atthīti? Āmantā. Sotāpanno tāya diṭṭhiyā sadiṭṭhikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sotāpannassa atītā vicikicchā atthi … atīto sīlabbataparāmāso atthi … atīto apāyagamanīyo rāgo atthi … atīto apāyagamanīyo doso atthi … atīto apāyagamanīyo moho atthīti? Āmantā. Sotāpanno tena mohena samohoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 61 Puthujjanassa atīto rāgo atthi, puthujjano tena rāgena sarāgoti? Āmantā. Arahato atīto rāgo atthi, arahā tena rāgena sarāgoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… puthujjanassa atīto doso atthi …pe… atītaṁ anottappaṁ atthi puthujjano tena anottappena anottappīti? Āmantā. Arahato atītaṁ anottappaṁ atthi, arahā tena anottappena anottappīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 62 Puthujjanassa atītā sakkāyadiṭṭhi atthi, puthujjano tāya diṭṭhiyā sadiṭṭhikoti? Āmantā. Anāgāmissa atītā sakkāyadiṭṭhi atthi, anāgāmī tāya diṭṭhiyā sadiṭṭhikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… puthujjanassa atītā vicikicchā atthi …pe… atīto aṇusahagato byāpādo atthi, puthujjano tena byāpādena byāpannacittoti? Āmantā. Anāgāmissa atīto aṇusahagato byāpādo atthi, anāgāmī tena byāpādena byāpannacittoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 63 Puthujjanassa atītā sakkāyadiṭṭhi atthi, puthujjano tāya diṭṭhiyā sadiṭṭhikoti? Āmantā. Sakadāgāmissa atītā sakkāyadiṭṭhi atthi, sakadāgāmī tāya diṭṭhiyā sadiṭṭhikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… puthujjanassa atītā vicikicchā atthi … atīto oḷāriko byāpādo atthi, puthujjano tena byāpādena byāpannacittoti? Āmantā. Sakadāgāmissa atīto oḷāriko byāpādo atthi, sakadāgāmī tena byāpādena byāpannacittoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 64 Puthujjanassa atītā sakkāyadiṭṭhi atthi, puthujjano tāya diṭṭhiyā sadiṭṭhikoti? Āmantā. Sotāpannassa atītā sakkāyadiṭṭhi atthi, sotāpanno tāya diṭṭhiyā sadiṭṭhikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… puthujjanassa atītā vicikicchā atthi …pe… atīto apāyagamanīyo moho atthi, puthujjano tena mohena samohoti? Āmantā. Sotāpannassa atīto apāyagamanīyo moho atthi, sotāpanno tena mohena samohoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 65 Arahato atīto rāgo atthi, na ca arahā tena rāgena sarāgoti? Āmantā. Puthujjanassa atīto rāgo atthi, na ca puthujjano tena rāgena sarāgoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahato atīto doso atthi …pe… atītaṁ anottappaṁ atthi, na ca arahā tena anottappena anottappīti? Āmantā. Puthujjanassa atītaṁ anottappaṁ atthi, na ca puthujjano tena anottappena anottappīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 66 Anāgāmissa atītā sakkāyadiṭṭhi atthi, na ca anāgāmī tāya diṭṭhiyā sadiṭṭhikoti? Āmantā. Puthujjanassa atītā sakkāyadiṭṭhi atthi, na ca puthujjano tāya diṭṭhiyā sadiṭṭhikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgāmissa atītā vicikicchā atthi …pe… atīto aṇusahagato byāpādo atthi, na ca anāgāmī tena byāpādena byāpannacittoti? Āmantā. Puthujjanassa atīto aṇusahagato byāpādo atthi, na ca puthujjano tena byāpādena byāpannacittoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 67 Sakadāgāmissa atītā sakkāyadiṭṭhi atthi, na ca sakadāgāmī tāya diṭṭhiyā sadiṭṭhikoti? Āmantā. Puthujjanassa atītā sakkāyadiṭṭhi atthi, na ca puthujjano tāya diṭṭhiyā sadiṭṭhikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sakadāgāmissa atītā vicikicchā atthi …pe… atīto oḷāriko byāpādo atthi, na ca sakadāgāmī tena byāpādena byāpannacittoti? Āmantā. Puthujjanassa atīto oḷāriko byāpādo atthi, na ca puthujjano tena byāpādena byāpannacittoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 68 Sotāpannassa atītā sakkāyadiṭṭhi atthi, na ca sotāpanno tāya diṭṭhiyā sadiṭṭhikoti? Āmantā. Puthujjanassa atītā sakkāyadiṭṭhi atthi, na ca puthujjano tāya diṭṭhiyā sadiṭṭhikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sotāpannassa atītā vicikicchā atthi …pe… atīto apāyagamanīyo moho atthi, na ca sotāpanno tena mohena samohoti? Āmantā. Puthujjanassa atīto apāyagamanīyo moho atthi, na ca puthujjano tena mohena samohoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 69 5. Atītahatthādikathā Atītā hatthā atthīti? Āmantā. Atītesu hatthesu sati ādānanikkhepanaṁ paññāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītā pādā atthīti? Āmantā. Atītesu pādesu sati abhikkamapaṭikkamo paññāyatīti? Na hevaṁ vattabbe 95 --- kv1 6:69 …pe… atītā pabbā atthīti? Āmantā. Atītesu pabbesu sati samiñjanapasāraṇaṁ paññāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atīto kucchi atthīti? Āmantā. Atītasmiṁ kucchismiṁ sati jighacchā pipāsā paññāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 70 Atīto kāyo atthīti? Āmantā. Atīto kāyo paggahaniggahupago chedanabhedanupago kākehi gijjhehi kulalehi sādhāraṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atīte kāye visaṁ kameyya, satthaṁ kameyya, aggi kameyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… labbhā atīto kāyo addubandhanena bandhituṁ, rajjubandhanena bandhituṁ, saṅkhalikabandhanena bandhituṁ, gāmabandhanena bandhituṁ, nigamabandhanena bandhituṁ, nagarabandhanena bandhituṁ, janapadabandhanena bandhituṁ, kaṇṭhapañcamehi bandhanehi bandhitunti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 71 Atīto āpo atthīti? Āmantā. Tena āpena āpakaraṇīyaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atīto tejo atthīti? Āmantā. Tena tejena tejakaraṇīyaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atīto vāyo atthīti? Āmantā. Tena vāyena vāyakaraṇīyaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 72 6. Atītakkhandhādisamodhānakathā Atīto rūpakkhandho atthi, anāgato rūpakkhandho atthi, paccuppanno rūpakkhandho atthīti? Āmantā. Tayo rūpakkhandhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītā pañcakkhandhā atthi, anāgatā pañcakkhandhā atthi, paccuppannā pañcakkhandhā atthīti? Āmantā. Pannarasakkhandhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 73 Atītaṁ cakkhāyatanaṁ atthi, anāgataṁ cakkhāyatanaṁ atthi, paccuppannaṁ cakkhāyatanaṁ atthīti? Āmantā. Tīṇi cakkhāyatanānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītāni dvādasāyatanāni atthi, anāgatāni dvādasāyatanāni atthi, paccuppannāni dvādasāyatanāni atthīti? Āmantā. Chattiṁsāyatanānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 74 Atītā cakkhudhātu atthi, anāgatā cakkhudhātu atthi, paccuppannā cakkhudhātu atthīti? Āmantā. Tisso cakkhudhātuyoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītā aṭṭhārasa dhātuyo atthi, anāgatā aṭṭhārasa dhātuyo atthi, paccuppannā aṭṭhārasa dhātuyo atthīti? Āmantā. Catupaññāsa dhātuyoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 75 Atītaṁ cakkhundriyaṁ atthi, anāgataṁ cakkhundriyaṁ atthi, paccuppannaṁ cakkhundriyaṁ atthīti? Āmantā. Tīṇi cakkhundriyānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītāni bāvīsatindriyāni atthi, anāgatāni bāvīsatindriyāni atthi, paccuppannāni bāvīsatindriyāni atthīti? Āmantā. Chasaṭṭhindriyānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 76 Atīto rājā cakkavattī atthi, anāgato rājā cakkavattī atthi, paccuppanno rājā cakkavattī atthīti? Āmantā. Tiṇṇannaṁ rājūnaṁ cakkavattīnaṁ sammukhībhāvo hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 77 Atīto sammāsambuddho atthi, anāgato sammāsambuddho atthi, paccuppanno sammāsambuddho atthīti? Āmantā. Tiṇṇannaṁ sammāsambuddhānaṁ sammukhībhāvo hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 78 7. Padasodhanakathā Atītaṁ atthīti? Āmantā. Atthi atītanti? Atthi siyā atītaṁ, siyā nvātītanti. 79 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci atītaṁ atthi, atthi siyā atītaṁ, siyā nvātītaṁ, tenātītaṁ nvātītaṁ, nvātītaṁ atītanti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘atītaṁ atthi atthi siyā atītaṁ, siyā nvātītaṁ, tenātītaṁ nvātītaṁ, nvātītaṁ atītan’”ti micchā. 80 No ce pana atītaṁ nvātītaṁ nvātītaṁ atītanti, no ca vata re vattabbe—“atītaṁ atthi atthi siyā atītaṁ, siyā nvātītan”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘atītaṁ atthi atthi siyā atītaṁ, siyā nvātītaṁ, tenātītaṁ nvātītaṁ, nvātītaṁ atītan’”ti micchā. 81 Anāgataṁ atthīti? Āmantā. Atthi anāgatanti? Atthi siyā anāgataṁ, siyā nvānāgatanti. 82 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci anāgataṁ atthi atthi siyā anāgataṁ siyā nvānāgataṁ, tenānāgataṁ nvānāgataṁ, nvānāgataṁ anāgatanti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘anāgataṁ atthi atthi siyā anāgataṁ, siyā nvānāgataṁ, tenānāgataṁ nvānāgataṁ, nvānāgataṁ anāgatan’”ti micchā. 83 No ce panānāgataṁ nvānāgataṁ nvānāgataṁ anāgatanti, no ca vata re vattabbe—“anāgataṁ atthi atthi siyā anāgataṁ, siyā nvānāgatan”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘anāgataṁ atthi atthi siyā anāgataṁ, siyā nvānāgataṁ, tenānāgataṁ nvānāgataṁ, nvānāgataṁ anāgatan’”ti micchā. 84 Paccuppannaṁ atthīti? Āmantā. Atthi paccuppannanti? 96 --- kv1 6:84 Atthi siyā paccuppannaṁ, siyā no paccuppannanti. 85 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci paccuppannaṁ atthi atthi siyā paccuppannaṁ, siyā no paccuppannaṁ, tena paccuppannaṁ, no paccuppannaṁ, no paccuppannaṁ paccuppannanti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘paccuppannaṁ atthi atthi siyā paccuppannaṁ, siyā no paccuppannaṁ, tena paccuppannaṁ no paccuppannaṁ, no paccuppannaṁ paccuppannan’”ti micchā. 86 No ce pana paccuppannaṁ no paccuppannaṁ, no paccuppannaṁ paccuppannanti, no ca vata re vattabbe—“paccuppannaṁ atthi atthi siyā paccuppannaṁ, siyā no paccuppannan”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘paccuppannaṁ atthi atthi siyā paccuppannaṁ, siyā no paccuppannaṁ, tena paccuppannaṁ no paccuppannaṁ, no paccuppannaṁ paccuppannan’”ti micchā. 87 Nibbānaṁ atthīti? Āmantā. Atthi nibbānanti? Atthi siyā nibbānaṁ siyā no nibbānanti. 88 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci nibbānaṁ atthi atthi siyā nibbānaṁ, siyā no nibbānaṁ, tena nibbānaṁ no nibbānaṁ, no nibbānaṁ nibbānanti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘nibbānaṁ atthi atthi siyā nibbānaṁ, siyā no nibbānaṁ, tena nibbānaṁ no nibbānaṁ, no nibbānaṁ nibbānan’”ti micchā. 89 No ce pana nibbānaṁ no nibbānaṁ, no nibbānaṁ nibbānanti, no ca vata re vattabbe—“nibbānaṁ atthi atthi siyā nibbānaṁ, siyā no nibbānan”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘nibbānaṁ atthi atthi siyā nibbānaṁ, siyā no nibbānaṁ, tena nibbānaṁ no nibbānaṁ, no nibbānaṁ nibbānan’”ti micchā. 90 8. Suttasādhana Na vattabbaṁ—“atītaṁ atthi, anāgataṁ atthī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“yaṁ kiñci, bhikkhave, rūpaṁ atītānāgatapaccuppannaṁ ajjhattaṁ vā bahiddhā vā oḷārikaṁ vā sukhumaṁ vā hīnaṁ vā paṇītaṁ vā yaṁ dūre santike vā—ayaṁ vuccati rūpakkhandho. Yā kāci vedanā … yā kāci saññā … ye keci saṅkhārā … yaṁ kiñci viññāṇaṁ atītānāgatapaccuppannaṁ ajjhattaṁ vā bahiddhā vā oḷārikaṁ vā sukhumaṁ vā hīnaṁ vā paṇītaṁ vā yaṁ dūre santike vā—ayaṁ vuccati viññāṇakkhandho”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi atītaṁ atthi, anāgataṁ atthīti. 91 Atītaṁ atthi, anāgataṁ atthīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“tayome, bhikkhave, niruttipathā adhivacanapathā paññattipathā asaṅkiṇṇā asaṅkiṇṇapubbā na saṅkiyanti na saṅkiyissanti appaṭikuṭṭhā samaṇehi brāhmaṇehi viññūhi. Katame tayo? Yaṁ, bhikkhave, rūpaṁ atītaṁ niruddhaṁ vigataṁ vipariṇataṁ ‘ahosī’ti tassa saṅkhā, ‘ahosī’ti tassa samaññā, ‘ahosī’ti tassa paññatti; na tassa saṅkhā ‘atthī’ti, na tassa saṅkhā ‘bhavissatī’ti. Yā vedanā …pe… yā saññā … ye saṅkhārā … yaṁ viññāṇaṁ atītaṁ niruddhaṁ vigataṁ vipariṇataṁ ‘ahosī’ti tassa saṅkhā, ‘ahosī’ti tassa samaññā, ‘ahosī’ti tassa paññatti; na tassa saṅkhā ‘atthī’ti, na tassa saṅkhā ‘bhavissatī’ti. 92 Yaṁ, bhikkhave, rūpaṁ ajātaṁ apātubhūtaṁ ‘bhavissatī’ti tassa saṅkhā, ‘bhavissatī’ti tassa samaññā, ‘bhavissatī’ti tassa paññatti; na tassa saṅkhā ‘atthī’ti, na tassa saṅkhā ‘ahosī’ti. Yā vedanā …pe… yā saññā … ye saṅkhārā … yaṁ viññāṇaṁ ajātaṁ apātubhūtaṁ ‘bhavissatī’ti tassa saṅkhā, ‘bhavissatī’ti tassa samaññā, ‘bhavissatī’ti tassa paññatti; na tassa saṅkhā ‘atthī’ti, na tassa saṅkhā ‘ahosī’ti. 93 Yaṁ, bhikkhave, rūpaṁ jātaṁ pātubhūtaṁ ‘atthī’ti tassa saṅkhā, ‘atthī’ti tassa samaññā, ‘atthī’ti tassa paññatti; na tassa saṅkhā ‘ahosī’ti, na tassa saṅkhā ‘bhavissatī’ti. Yā vedanā …pe… yā saññā … ye saṅkhārā … yaṁ viññāṇaṁ jātaṁ pātubhūtaṁ ‘atthī’ti tassa saṅkhā, ‘atthī’ti tassa samaññā, ‘atthī’ti tassa paññatti; na tassa saṅkhā ‘ahosī’ti, na tassa saṅkhā ‘bhavissatī’ti. Ime kho, bhikkhave, tayo niruttipathā adhivacanapathā paññattipathā asaṅkiṇṇā asaṅkiṇṇapubbā na saṅkiyanti na saṅkiyissanti appaṭikuṭṭhā samaṇehi brāhmaṇehi viññūhi. 94 Yepi te, bhikkhave, ahesuṁ ukkalā vassabhaññā ahetukavādā akiriyavādā natthikavādā, tepime tayo niruttipathe adhivacanapathe paññattipathe na garahitabbaṁ na paṭikkositabbaṁ amaññiṁsu. Taṁ kissa hetu? Nindābyārosaupārambhabhayā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atītaṁ atthi, anāgataṁ atthī”ti. 95 Atītaṁ 97 --- kv1 6:95 atthīti? Āmantā. Nanu āyasmā phagguno bhagavantaṁ etadavoca—“atthi nu kho taṁ, bhante, cakkhuṁ yena cakkhunā atīte buddhe parinibbute chinnapapañce chinnavaṭume pariyādinnavaṭṭe sabbadukkhavītivatte paññāpayamāno paññāpeyyāti. Atthi nu kho sā, bhante, jivhā …pe… atthi nu kho so, bhante, mano yena manena atīte buddhe parinibbute chinnapapañce chinnavaṭume pariyādinnavaṭṭe sabbadukkhavītivatte paññāpayamāno paññāpeyyā”ti. 96 “Natthi kho taṁ, phagguna, cakkhuṁ yena cakkhunā atīte buddhe parinibbute chinnapapañce chinnavaṭume pariyādinnavaṭṭe sabbadukkhavītivatte paññāpayamāno paññāpeyya. Natthi kho sā, phagguna, jivhā …pe… natthi nu kho so, phagguna, mano yena manena atīte buddhe parinibbute chinnapapañce chinnavaṭume pariyādinnavaṭṭe sabbadukkhavītivatte paññāpayamāno paññāpeyyā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atītaṁ atthī”ti. 97 Atītaṁ atthīti? Āmantā. Nanu āyasmā nandako etadavoca—“ahu pubbe lobho tadahu akusalaṁ, so etarahi natthi, iccetaṁ kusalaṁ. Ahu pubbe doso … ahu pubbe moho, tadahu akusalaṁ, so etarahi natthi, iccetaṁ kusalan”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atītaṁ atthī”ti. 98 Na vattabbaṁ—“anāgataṁ atthī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“kabaḷīkāre ce, bhikkhave, āhāre atthi rāgo, atthi nandī, atthi taṇhā; patiṭṭhitaṁ tattha viññāṇaṁ virūḷhaṁ. Yattha patiṭṭhitaṁ viññāṇaṁ virūḷhaṁ, atthi tattha nāmarūpassa avakkanti. Yattha atthi nāmarūpassa avakkanti, atthi tattha saṅkhārānaṁ vuddhi. Yattha atthi saṅkhārānaṁ vuddhi, atthi tattha āyatiṁ punabbhavābhinibbatti. Yattha atthi āyatiṁ punabbhavābhinibbatti, atthi tattha āyatiṁ jātijarāmaraṇaṁ. Yattha atthi āyatiṁ jātijarāmaraṇaṁ, sasokaṁ taṁ, bhikkhave, sarajaṁ saupāyāsanti vadāmi. 99 Phasse ce, bhikkhave, āhāre … manosañcetanāya ce, bhikkhave, āhāre … viññāṇe ce, bhikkhave, āhāre atthi rāgo, atthi nandī …pe… sarajaṁ saupāyāsanti vadāmī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi anāgataṁ atthīti. 100 Anāgataṁ atthīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“kabaḷīkāre ce, bhikkhave, āhāre natthi rāgo, natthi nandī, natthi taṇhā; appatiṭṭhitaṁ tattha viññāṇaṁ avirūḷhaṁ. Yattha viññāṇaṁ appatiṭṭhitaṁ avirūḷhaṁ, natthi tattha nāmarūpassa avakkanti. Yattha natthi nāmarūpassa avakkanti, natthi tattha saṅkhārānaṁ vuddhi. Yattha natthi saṅkhārānaṁ vuddhi, natthi tattha āyatiṁ punabbhavābhinibbatti. Yattha natthi āyatiṁ punabbhavābhinibbatti, natthi tattha āyatiṁ jātijarāmaraṇaṁ. Yattha natthi āyatiṁ jātijarāmaraṇaṁ, asokaṁ taṁ, bhikkhave, arajaṁ anupāyāsanti vadāmi. 101 Phasse ce, bhikkhave, āhāre … manosañcetanāya ce, bhikkhave, āhāre … viññāṇe ce, bhikkhave, āhāre natthi rāgo, natthi nandī …pe… arajaṁ anupāyāsanti vadāmī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“anāgataṁ atthī”ti. Sabbamatthītikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Paṭhamavagga Satipaṭṭhānakathā |9| Sabbe dhammā satipaṭṭhānāti? Āmantā. Sabbe dhammā sati satindriyaṁ satibalaṁ sammāsati satisambojjhaṅgo ekāyanamaggo khayagāmī bodhagāmī apacayagāmī anāsavā asaṁyojaniyā aganthaniyā anoghaniyā ayoganiyā anīvaraṇiyā aparāmaṭṭhā anupādāniyā asaṅkilesikā, sabbe dhammā buddhānussati dhammānussati saṅghānussati sīlānussati cāgānussati devatānussati ānāpānassati maraṇānussati kāyagatāsati upasamānussatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Sabbe dhammā satipaṭṭhānāti? Āmantā. Cakkhāyatanaṁ satipaṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cakkhāyatanaṁ satipaṭṭhānanti? Āmantā. Cakkhāyatanaṁ sati satindriyaṁ satibalaṁ sammāsati satisambojjhaṅgo ekāyanamaggo khayagāmī bodhagāmī apacayagāmī anāsavaṁ asaṁyojaniyaṁ …pe… asaṅkilesikaṁ, cakkhāyatanaṁ buddhānussati dhammānussati saṅghānussati sīlānussati cāgānussati devatānussati ānāpānassati maraṇānussati kāyagatāsati upasamānussatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sotāyatanaṁ … ghānāyatanaṁ … jivhāyatanaṁ … kāyāyatanaṁ … rūpāyatanaṁ … saddāyatanaṁ … gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ … rāgo … doso … moho … māno … diṭṭhi … 98 --- kv1 9:2 vicikicchā … thinaṁ … uddhaccaṁ … ahirikaṁ … anottappaṁ satipaṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anottappaṁ satipaṭṭhānanti? Āmantā. Anottappaṁ sati satindriyaṁ satibalaṁ sammāsati …pe… kāyagatāsati upasamānussatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Sati satipaṭṭhānā, sā ca satīti? Āmantā. Cakkhāyatanaṁ satipaṭṭhānaṁ, tañca satīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sati satipaṭṭhānā, sā ca satīti? Āmantā. Sotāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ … rūpāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ … rāgo … doso … moho …pe… anottappaṁ satipaṭṭhānaṁ, tañca satīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Cakkhāyatanaṁ satipaṭṭhānaṁ, tañca na satīti? Āmantā. Sati satipaṭṭhānā, sā ca na satīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sotāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ … rūpāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ … rāgo … doso … moho …pe… anottappaṁ satipaṭṭhānaṁ, tañca na satīti? Āmantā. Sati satipaṭṭhānā, sā ca na satīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Na vattabbaṁ—“sabbe dhammā satipaṭṭhānā”ti? Āmantā. Nanu sabbe dhamme ārabbha sati santiṭṭhatīti? Āmantā. Hañci sabbe dhamme ārabbha sati santiṭṭhatīti, tena vata re vattabbe—“sabbe dhammā satipaṭṭhānā”ti. 6 Sabbaṁ dhammaṁ ārabbha sati santiṭṭhatīti sabbe dhammā satipaṭṭhānāti? Āmantā. Sabbaṁ dhammaṁ ārabbha phasso santiṭṭhatīti sabbe dhammā phassapaṭṭhānāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Sabbaṁ dhammaṁ ārabbha sati santiṭṭhatīti sabbe dhammā satipaṭṭhānāti? Āmantā. Sabbaṁ dhammaṁ ārabbha vedanā santiṭṭhati … saññā santiṭṭhati … cetanā santiṭṭhati … cittaṁ santiṭṭhatīti sabbe dhammā cittapaṭṭhānāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Sabbe dhammā satipaṭṭhānāti? Āmantā. Sabbe sattā upaṭṭhitasatino satiyā samannāgatā satiyā samohitā; sabbesaṁ sattānaṁ sati paccupaṭṭhitāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Sabbe dhammā satipaṭṭhānāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“amataṁ te, bhikkhave, na paribhuñjanti ye kāyagatāsatiṁ na paribhuñjanti. Amataṁ te, bhikkhave, paribhuñjanti ye kāyagatāsatiṁ paribhuñjantī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Sabbe sattā kāyagatāsatiṁ paribhuñjanti paṭilabhanti āsevanti bhāventi bahulīkarontīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Sabbe dhammā satipaṭṭhānāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“ekāyano ayaṁ, bhikkhave, maggo sattānaṁ visuddhiyā sokaparidevānaṁ samatikkamāya dukkhadomanassānaṁ atthaṅgamāya ñāyassa adhigamāya nibbānassa sacchikiriyāya yadidaṁ cattāro satipaṭṭhānā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā? Sabbe dhammā ekāyanamaggoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Sabbe dhammā satipaṭṭhānāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“rañño, bhikkhave, cakkavattissa pātubhāvā sattannaṁ ratanānaṁ pātubhāvo hoti. Katamesaṁ sattannaṁ? Cakkaratanassa pātubhāvo hoti, hatthiratanassa pātubhāvo hoti, assaratanassa … maṇiratanassa … itthiratanassa … gahapatiratanassa … pariṇāyakaratanassa pātubhāvo hoti. Rañño, bhikkhave, cakkavattissa pātubhāvā imesaṁ sattannaṁ ratanānaṁ pātubhāvo hoti. 12 Tathāgatassa, bhikkhave, pātubhāvā arahato sammāsambuddhassa sattannaṁ bojjhaṅgaratanānaṁ pātubhāvo hoti. Katamesaṁ sattannaṁ? Satisambojjhaṅgaratanassa pātubhāvo hoti, dhammavicayasambojjhaṅgaratanassa pātubhāvo hoti, vīriyasambojjhaṅgaratanassa pātubhāvo hoti, pītisambojjhaṅgaratanassa pātubhāvo hoti, passaddhisambojjhaṅgaratanassa pātubhāvo hoti, samādhisambojjhaṅgaratanassa pātubhāvo hoti, upekkhāsambojjhaṅgaratanassa pātubhāvo hoti. Tathāgatassa, bhikkhave, pātubhāvā arahato sammāsambuddhassa imesaṁ sattannaṁ bojjhaṅgaratanānaṁ pātubhāvo hotī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tathāgatassa pātubhāvā arahato sammāsambuddhassa sabbe dhammā satisambojjhaṅgaratanāva hontīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sabbe dhammā satipaṭṭhānāti? Āmantā. Sabbe dhammā sammappadhānā … iddhipādā … indriyā … balā … bojjhaṅgāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Satipaṭṭhānakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Paṭhamavagga Parihānikathā |2| Vādayuttiparihāni Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Sabbattha arahā arahattā parihāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sabbattha arahā 99 --- kv1 2:1 arahattā parihāyatīti? Āmantā. Sabbattha arahato parihānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Sabbadā arahā arahattā parihāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sabbadā arahā arahattā parihāyatīti? Āmantā. Sabbadā arahato parihānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Sabbeva arahanto arahattā parihāyantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sabbeva arahanto arahattā parihāyantīti? Āmantā. Sabbesaṁyeva arahantānaṁ parihānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Arahā arahattā parihāyamāno catūhi phalehi parihāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Catūhi satasahassehi seṭṭhī seṭṭhittaṁ kārento satasahasse parihīne seṭṭhittā parihīno hotīti? Āmantā. Sabbasāpateyyā parihīno hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Catūhi satasahassehi seṭṭhī seṭṭhittaṁ kārento satasahasse parihīne bhabbo sabbasāpateyyā parihāyitunti? Āmantā. Arahā arahattā parihāyamāno bhabbo catūhi phalehi parihāyitunti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Ariyapuggalasaṁsandanaparihāni Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Āmantā. Parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Na parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Āmantā. Na parihāyati arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Na parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Āmantā. Na parihāyati arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Na parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Na parihāyati arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 16 Na parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Āmantā. Na parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 17 Na parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Āmantā. Na parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 18 Na parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Āmantā. Na parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 19 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Arahā arahattā parihāyamāno kattha saṇṭhātīti? Anāgāmiphaleti. Anāgāmī anāgāmiphalā parihāyamāno kattha saṇṭhātīti? Sakadāgāmiphaleti. Sakadāgāmī sakadāgāmiphalā parihāyamāno kattha saṇṭhātīti? Sotāpattiphaleti. Sotāpanno sotāpattiphalā parihāyamāno puthujjanabhūmiyaṁ saṇṭhātīti? Na hevaṁ vattabbe. 20 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci arahā arahattā parihāyamāno anāgāmiphale saṇṭhāti, anāgāmī anāgāmiphalā parihāyamāno sakadāgāmiphale saṇṭhāti, sakadāgāmī sakadāgāmiphalā parihāyamāno sotāpattiphale saṇṭhāti; tena vata re vattabbe—“sotāpanno sotāpattiphalā parihāyamāno puthujjanabhūmiyaṁ saṇṭhātī”ti. 21 Arahā arahattā parihāyamāno sotāpattiphale saṇṭhātīti? Āmantā. Sotāpattiphalassa anantarā arahattaṁyeva sacchikarotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 22 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kassa bahutarā kilesā pahīnā arahato vā sotāpannassa vāti? Arahato. Hañci arahato bahutarā kilesā pahīnā, parihāyati arahā arahattā; tena vata re vattabbe—“parihāyati sotāpanno sotāpattiphalā”ti. 23 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kassa bahutarā kilesā pahīnā arahato vā sakadāgāmissa vāti? Arahato. Hañci arahato bahutarā kilesā pahīnā, parihāyati arahā arahattā; tena vata re vattabbe—“parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalā”ti. 24 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 100 --- kv1 2:24 kassa bahutarā kilesā pahīnā arahato vā anāgāmissa vāti? Arahato. Hañci arahato bahutarā kilesā pahīnā, parihāyati arahā arahattā; tena vata re vattabbe—“parihāyati anāgāmī anāgāmiphalā”ti. 25 Parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kassa bahutarā kilesā pahīnā anāgāmissa vā sotāpannassa vāti? Anāgāmissa. Hañci anāgāmissa bahutarā kilesā pahīnā, parihāyati anāgāmī anāgāmiphalā; tena vata re vattabbe—“parihāyati sotāpanno sotāpattiphalā”ti. 26 Parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kassa bahutarā kilesā pahīnā anāgāmissa vā sakadāgāmissa vāti? Anāgāmissa. Hañci anāgāmissa bahutarā kilesā pahīnā, parihāyati anāgāmī anāgāmiphalā; tena vata re vattabbe—“parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalā”ti. 27 Parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Āmantā. Parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kassa bahutarā kilesā pahīnā sakadāgāmissa vā sotāpannassa vāti? Sakadāgāmissa. Hañci sakadāgāmissa bahutarā kilesā pahīnā, parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalā; tena vata re vattabbe—“parihāyati sotāpanno sotāpattiphalā”ti. 28 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kassa adhimattā maggabhāvanā arahato vā sotāpannassa vāti? Arahato. Hañci arahato adhimattā maggabhāvanā, parihāyati arahā arahattā; tena vata re vattabbe—“parihāyati sotāpanno sotāpattiphalā”ti. 29 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kassa adhimattā satipaṭṭhānabhāvanā …pe… sammappadhānabhāvanā… iddhipādabhāvanā… indriyabhāvanā… balabhāvanā… bojjhaṅgabhāvanā arahato vā sotāpannassa vāti? Arahato. Hañci arahato adhimattā bojjhaṅgabhāvanā, parihāyati arahā arahattā; tena vata re vattabbe—“parihāyati sotāpanno sotāpattiphalā”ti. 30 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kassa adhimattā maggabhāvanā …pe… bojjhaṅgabhāvanā arahato vā sakadāgāmissa vāti? Arahato. Hañci arahato adhimattā bojjhaṅgabhāvanā, parihāyati arahā arahattā; tena vata re vattabbe—“parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalā”ti. 31 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kassa adhimattā maggabhāvanā …pe… bojjhaṅgabhāvanā arahato vā anāgāmissa vāti? Arahato. Hañci arahato adhimattā bojjhaṅgabhāvanā, parihāyati arahā arahattā; tena vata re vattabbe—“parihāyati anāgāmī anāgāmiphalā”ti. 32 Parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kassa adhimattā maggabhāvanā …pe… bojjhaṅgabhāvanā anāgāmissa vā sotāpannassa vāti? Anāgāmissa. Hañci anāgāmissa adhimattā bojjhaṅgabhāvanā, parihāyati anāgāmī anāgāmiphalā; tena vata re vattabbe—“parihāyati sotāpanno sotāpattiphalā”ti. 33 Parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kassa adhimattā maggabhāvanā …pe… bojjhaṅgabhāvanā anāgāmissa vā sakadāgāmissa vāti? Anāgāmissa. Hañci anāgāmissa adhimattā bojjhaṅgabhāvanā, parihāyati anāgāmī anāgāmiphalā; tena vata re vattabbe—“parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalā”ti. 34 Parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Āmantā. Parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kassa adhimattā maggabhāvanā …pe… bojjhaṅgabhāvanā sakadāgāmissa vā sotāpannassa vāti? Sakadāgāmissa. Hañci sakadāgāmissa adhimattā bojjhaṅgabhāvanā, parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalā; tena vata re vattabbe—“parihāyati sotāpanno sotāpattiphalā”ti …pe…. 35 Arahatā dukkhaṁ diṭṭhaṁ, parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Sotāpannena dukkhaṁ diṭṭhaṁ, parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 36 Arahatā samudayo diṭṭho, parihāyati arahā arahattāti? 101 --- kv1 2:36 Āmantā. Sotāpannena samudayo diṭṭho, parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 37 Arahatā nirodho diṭṭho, parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Sotāpannena nirodho diṭṭho, parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 38 Arahatā maggo diṭṭho, parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Sotāpannena maggo diṭṭho, parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 39 Arahatā cattāri saccāni diṭṭhāni, parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Sotāpannena cattāri saccāni diṭṭhāni, parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 40 Arahatā dukkhaṁ diṭṭhaṁ, parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Sakadāgāminā dukkhaṁ diṭṭhaṁ, parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 41 Arahatā samudayo diṭṭho …pe… nirodho diṭṭho …pe… maggo diṭṭho …pe… cattāri saccāni diṭṭhāni, parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Sakadāgāminā cattāri saccāni diṭṭhāni, parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 42 Arahatā dukkhaṁ diṭṭhaṁ, parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Anāgāminā dukkhaṁ diṭṭhaṁ, parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 43 Arahatā samudayo diṭṭho …pe… nirodho diṭṭho …pe… maggo diṭṭho …pe… cattāri saccāni diṭṭhāni, parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Anāgāminā cattāri saccāni diṭṭhāni, parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 44 Anāgāminā dukkhaṁ diṭṭhaṁ, parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Sotāpannena dukkhaṁ diṭṭhaṁ, parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 45 Anāgāminā samudayo diṭṭho …pe… nirodho diṭṭho …pe… maggo diṭṭho …pe… cattāri saccāni diṭṭhāni, parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Sotāpannena cattāri saccāni diṭṭhāni, parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 46 Anāgāminā dukkhaṁ diṭṭhaṁ, parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Sakadāgāminā dukkhaṁ diṭṭhaṁ, parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 47 Anāgāminā samudayo diṭṭho …pe… nirodho diṭṭho …pe… maggo diṭṭho …pe… cattāri saccāni diṭṭhāni, parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Sakadāgāminā cattāri saccāni diṭṭhāni, parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 48 Sakadāgāminā dukkhaṁ diṭṭhaṁ, parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Āmantā. Sotāpannena dukkhaṁ diṭṭhaṁ, parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 49 Sakadāgāminā samudayo diṭṭho …pe… nirodho diṭṭho …pe… maggo diṭṭho …pe… cattāri saccāni diṭṭhāni, parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Āmantā. Sotāpannena cattāri saccāni diṭṭhāni, parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 50 Sotāpannena dukkhaṁ diṭṭhaṁ, na parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Āmantā. Arahatā dukkhaṁ diṭṭhaṁ, na parihāyati arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 51 Sotāpannena samudayo diṭṭho …pe… nirodho diṭṭho …pe… maggo diṭṭho …pe… cattāri saccāni diṭṭhāni, na parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Āmantā. Arahatā cattāri saccāni diṭṭhāni, na parihāyati arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 52 Sakadāgāminā dukkhaṁ diṭṭhaṁ …pe… cattāri saccāni diṭṭhāni, na parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Āmantā. Arahatā cattāri saccāni diṭṭhāni, na parihāyati arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 53 Anāgāminā dukkhaṁ diṭṭhaṁ …pe… cattāri saccāni diṭṭhāni, na parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Arahatā cattāri saccāni diṭṭhāni, na parihāyati arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 54 Sotāpannena dukkhaṁ diṭṭhaṁ …pe… cattāri saccāni diṭṭhāni, na parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Āmantā. 55 Anāgāminā dukkhaṁ diṭṭhaṁ …pe… cattāri saccāni diṭṭhāni, na parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 56 Sakadāgāminā dukkhaṁ diṭṭhaṁ …pe… cattāri saccāni diṭṭhāni, na parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Āmantā. Anāgāminā dukkhaṁ diṭṭhaṁ …pe… cattāri saccāni diṭṭhāni, na parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 57 102 --- kv1 2:57 Sotāpannena dukkhaṁ diṭṭhaṁ …pe… cattāri saccāni diṭṭhāni, na parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Āmantā. Sakadāgāminā dukkhaṁ diṭṭhaṁ …pe… cattāri saccāni diṭṭhāni, na parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 58 Arahato rāgo pahīno, parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Sotāpannassa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 59 Arahato rāgo pahīno, parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Sotāpannassa vicikicchā pahīnā …pe… sīlabbataparāmāso pahīno …pe… apāyagamanīyo rāgo pahīno …pe… apāyagamanīyo doso pahīno …pe… apāyagamanīyo moho pahīno, parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 60 Arahato doso pahīno …pe… moho pahīno… māno pahīno… diṭṭhi pahīnā… vicikicchā pahīnā… thinaṁ pahīnaṁ… uddhaccaṁ pahīnaṁ… ahirikaṁ pahīnaṁ …pe… anottappaṁ pahīnaṁ, parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Sotāpannassa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 61 Arahato anottappaṁ pahīnaṁ, parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Sotāpannassa vicikicchā pahīnā …pe… sīlabbataparāmāso pahīno …pe… apāyagamanīyo rāgo pahīno …pe… apāyagamanīyo doso pahīno …pe… apāyagamanīyo moho pahīno, parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 62 Arahato rāgo pahīno, parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Sakadāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe. 63 Arahato rāgo pahīno, parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Sakadāgāmissa vicikicchā pahīnā …pe… sīlabbataparāmāso pahīno …pe… oḷāriko kāmarāgo pahīno… oḷāriko byāpādo pahīno, parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 64 Arahato doso pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ, parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Sakadāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā …pe… oḷāriko byāpādo pahīno, parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe. 65 Arahato rāgo pahīno, parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Anāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 66 Arahato rāgo pahīno, parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Anāgāmissa vicikicchā pahīnā …pe… sīlabbataparāmāso pahīno… aṇusahagato kāmarāgo pahīno… aṇusahagato byāpādo pahīno, parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe. 67 Arahato doso pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ, parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Anāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā …pe… aṇusahagato byāpādo pahīno, parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe. 68 Anāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Sotāpannassa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe. 69 Anāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Sotāpannassa vicikicchā pahīnā …pe… apāyagamanīyo moho pahīno, parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe. 70 Anāgāmissa vicikicchā pahīnā …pe… aṇusahagato byāpādo pahīno, parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Sotāpannassa sakkāyadiṭṭhi pahīnā …pe… apāyagamanīyo moho pahīno, parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe. 71 Anāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Sakadāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe. 72 Anāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Sakadāgāmissa vicikicchā pahīnā …pe… sīlabbataparāmāso pahīno… oḷāriko kāmarāgo pahīno… oḷāriko byāpādo pahīno, parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe. 73 Anāgāmissa vicikicchā pahīnā …pe… aṇusahagato byāpādo pahīno, parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Sakadāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā …pe… oḷāriko byāpādo pahīno, parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe. 74 Sakadāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Āmantā. 103 --- kv1 2:74 Sotāpannassa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe. 75 Sakadāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Āmantā. Sotāpannassa vicikicchā pahīnā …pe… apāyagamanīyo moho pahīno, parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe. 76 Sakadāgāmissa vicikicchā pahīnā …pe… oḷāriko kāmarāgo pahīno… oḷāriko byāpādo pahīno, parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Āmantā. Sotāpannassa sakkāyadiṭṭhi pahīnā …pe… apāyagamanīyo moho pahīno, parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Na hevaṁ vattabbe. 77 Sotāpannassa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, na parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Āmantā. Arahato rāgo pahīno, na parihāyati arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe. 78 Sotāpannassa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, na parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Āmantā. Arahato doso pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ, na parihāyati arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe. 79 Sotāpannassa vicikicchā pahīnā …pe… apāyagamanīyo moho pahīno, na parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Āmantā. Arahato rāgo pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ, na parihāyati arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe. 80 Sakadāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, na parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Āmantā. Arahato rāgo pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ, na parihāyati arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe. 81 Sakadāgāmissa vicikicchā pahīnā …pe… oḷāriko byāpādo pahīno, na parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Āmantā. Arahato rāgo pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ, na parihāyati arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe. 82 Anāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, na parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Arahato rāgo pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ, na parihāyati arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe. 83 Anāgāmissa vicikicchā pahīnā …pe… aṇusahagato byāpādo pahīno, na parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Āmantā. Arahato rāgo pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ, na parihāyati arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe. 84 Sotāpannassa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, na parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Āmantā. Anāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā … aṇusahagato byāpādo pahīno, na parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe. 85 Sotāpannassa vicikicchā pahīnā …pe… apāyagamanīyo moho pahīno, na parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Āmantā. Anāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā …pe… aṇusahagato byāpādo pahīno, na parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe. 86 Sakadāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, na parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Āmantā. Anāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā …pe… aṇusahagato byāpādo pahīno, na parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe. 87 Sakadāgāmissa vicikicchā pahīnā …pe… oḷāriko byāpādo pahīno, na parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Āmantā. Anāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā …pe… aṇusahagato byāpādo pahīno, na parihāyati anāgāmī anāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe. 88 Sotāpannassa sakkāyadiṭṭhi pahīnā, na parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Āmantā. Sakadāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā …pe… oḷāriko byāpādo pahīno, na parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe. 89 Sotāpannassa vicikicchā pahīnā …pe… apāyagamanīyo moho pahīno, na parihāyati sotāpanno sotāpattiphalāti? Āmantā. Sakadāgāmissa sakkāyadiṭṭhi pahīnā …pe… oḷāriko byāpādo pahīno, na parihāyati sakadāgāmī sakadāgāmiphalāti? Na hevaṁ vattabbe. 90 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Nanu arahato rāgo pahīno ucchinnamūlo tālāvatthukato anabhāvaṅkato āyatiṁ anuppādadhammoti? Āmantā. Hañci arahato rāgo pahīno ucchinnamūlo tālāvatthukato anabhāvaṅkato āyatiṁ anuppādadhammo, no ca vata re vattabbe—“parihāyati arahā arahattā”ti. 91 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Nanu arahato doso pahīno …pe… moho pahīno… māno pahīno… diṭṭhi pahīnā… vicikicchā pahīnā… thinaṁ pahīnaṁ… uddhaccaṁ pahīnaṁ… ahirikaṁ pahīnaṁ… anottappaṁ pahīnaṁ ucchinnamūlaṁ tālāvatthukataṁ anabhāvaṅkataṁ āyatiṁ anuppādadhammanti? Āmantā. Hañci arahato anottappaṁ pahīnaṁ 104 --- kv1 2:91 ucchinnamūlaṁ tālāvatthukataṁ anabhāvaṅkataṁ āyatiṁ anuppādadhammaṁ, no ca vata re vattabbe—“parihāyati arahā arahattā”ti. 92 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Nanu arahato rāgappahānāya maggo bhāvitoti? Āmantā. Hañci arahato rāgappahānāya maggo bhāvito, no ca vata re vattabbe—“parihāyati arahā arahattā”ti. 93 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Nanu arahato rāgappahānāya satipaṭṭhānā bhāvitā …pe… sammappadhānā bhāvitā… iddhipādā bhāvitā… indriyā bhāvitā… balā bhāvitā… bojjhaṅgā bhāvitāti? Āmantā. Hañci arahato rāgappahānāya bojjhaṅgā bhāvitā, no ca vata re vattabbe—“parihāyati arahā arahattā”ti. 94 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Nanu arahato dosappahānāya …pe… anottappapahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitāti? Āmantā. Hañci arahato anottappapahānāya bojjhaṅgā bhāvitā, no ca vata re vattabbe—“parihāyati arahā arahattā”ti. 95 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Nanu arahā vītarāgo vītadoso vītamoho katakaraṇīyo ohitabhāro anuppattasadattho parikkhīṇabhavasaṁyojano sammadaññāvimutto ukkhittapaligho saṅkiṇṇaparikho abbūḷhesiko niraggaḷo ariyo pannaddhajo pannabhāro visaññutto suvijitavijayo; dukkhaṁ tassa pariññātaṁ, samudayo pahīno, nirodho sacchikato, maggo bhāvito, abhiññeyyaṁ abhiññātaṁ, pariññeyyaṁ pariññātaṁ, pahātabbaṁ pahīnaṁ, bhāvetabbaṁ bhāvitaṁ, sacchikātabbaṁ sacchikatanti? Āmantā. Hañci arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, no ca vata re vattabbe—“parihāyati arahā arahattā”ti. 96 Parihāyati arahā arahattāti? (…) Samayavimutto arahā arahattā parihāyati, asamayavimutto arahā arahattā na parihāyatīti. Samayavimutto arahā arahattā parihāyatīti? Āmantā. Asamayavimutto arahā arahattā parihāyatīti? Na hevaṁ vattabbe. 97 Asamayavimutto arahā arahattā na parihāyatīti? Āmantā. Samayavimutto arahā arahattā na parihāyatīti? Na hevaṁ vattabbe. 98 Samayavimuttassa arahato rāgo pahīno, parihāyati samayavimutto arahā arahattāti? Āmantā. Asamayavimuttassa arahato rāgo pahīno, parihāyati asamayavimutto arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe. 99 Samayavimuttassa arahato doso pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ, parihāyati samayavimutto arahā arahattāti? Āmantā. Asamayavimuttassa arahato anottappaṁ pahīnaṁ, parihāyati asamayavimutto arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe. 100 Samayavimuttassa arahato rāgappahānāya maggo bhāvito, parihāyati samayavimutto arahā arahattāti? Āmantā. Asamayavimuttassa arahato rāgappahānāya maggo bhāvito, parihāyati asamayavimutto arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe. 101 Samayavimuttassa arahato rāgappahānāya satipaṭṭhānā bhāvitā …pe… sammappadhānā bhāvitā… iddhipādā bhāvitā… indriyā bhāvitā… balā bhāvitā… bojjhaṅgā bhāvitā, parihāyati samayavimutto arahā arahattāti? Āmantā. Asamayavimuttassa arahato rāgappahānāya satipaṭṭhānā bhāvitā …pe… bojjhaṅgā bhāvitā, parihāyati asamayavimutto arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe. 102 Samayavimuttassa arahato dosappahānāya …pe… anottappapahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā, parihāyati samayavimutto arahā arahattāti? Āmantā. Asamayavimuttassa arahato anottappaṁ pahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā, parihāyati asamayavimutto arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 103 Samayavimutto arahā vītarāgo vītadoso vītamoho katakaraṇīyo ohitabhāro anuppattasadattho parikkhīṇabhavasaṁyojano sammadaññāvimutto ukkhittapaligho saṅkiṇṇaparikho abbūḷhesiko niraggaḷo ariyo pannaddhajo pannabhāro visaññutto suvijitavijayo, dukkhaṁ tassa pariññātaṁ, samudayo pahīno, nirodho sacchikato, maggo bhāvito, abhiññeyyaṁ abhiññātaṁ, pariññeyyaṁ pariññātaṁ, pahātabbaṁ pahīnaṁ, bhāvetabbaṁ bhāvitaṁ, sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, parihāyati samayavimutto arahā arahattāti? Āmantā. Asamayavimutto arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, parihāyati asamayavimutto arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe. 104 Asamayavimuttassa arahato rāgo pahīno, na parihāyati asamayavimutto arahā arahattāti? Āmantā. Samayavimuttassa arahato 105 --- kv1 2:104 rāgo pahīno, na parihāyati samayavimutto arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe. 105 Asamayavimuttassa arahato doso pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ, na parihāyati asamayavimutto arahā arahattāti? Āmantā. Samayavimuttassa arahato anottappaṁ pahīnaṁ, na parihāyati samayavimutto arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe. 106 Asamayavimuttassa arahato rāgappahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā, na parihāyati asamayavimutto arahā arahattāti? Āmantā. Samayavimuttassa arahato rāgappahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā, na parihāyati samayavimutto arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe. 107 Asamayavimuttassa arahato dosappahānāya …pe… anottappapahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā, na parihāyati asamayavimutto arahā arahattāti? Āmantā. Samayavimuttassa arahato anottappapahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā, na parihāyati samayavimutto arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe. 108 Asamayavimutto arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, na parihāyati asamayavimutto arahā arahattāti? Āmantā. Samayavimutto arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, na parihāyati samayavimutto arahā arahattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 109 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Sāriputto thero parihāyittha arahattāti? Na hevaṁ vattabbe. Mahāmoggallāno thero … mahākassapo thero … mahākaccāyano thero … mahākoṭṭhiko thero … mahāpanthako thero parihāyittha arahattāti? Na hevaṁ vattabbe. 110 Sāriputto thero na parihāyittha arahattāti? Āmantā. Hañci sāriputto thero na parihāyittha arahattā, no ca vata re vattabbe—“parihāyati arahā arahattā”ti. 111 Mahāmoggallāno thero … mahākassapo thero … mahākaccāyano thero … mahākoṭṭhiko thero … mahāpanthako thero na parihāyittha arahattāti? Āmantā. Hañci mahāpanthako thero na parihāyittha arahattā, no ca vata re vattabbe—“parihāyati arahā arahattā”ti. Ariyapuggalasaṁsandanaṁ. 112 Suttasādhanaparihāni Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 113 “Uccāvacā hi paṭipadā, Samaṇena pakāsitā; Na pāraṁ diguṇaṁ yanti, Nayidaṁ ekaguṇaṁ mutan”ti. 114 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“parihāyati arahā arahattā”ti. 115 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Atthi chinnassa chediyanti? Na hevaṁ vattabbe. 116 Atthi chinnassa chediyanti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 117 “Vītataṇho anādāno, kiccaṁ yassa na vijjati; Chinnassa chediyaṁ natthi, oghapāso samūhato”ti. 118 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi chinnassa chediyan”ti. 119 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Atthi katassa paticayoti? Na hevaṁ vattabbe. 120 Atthi katassa paticayoti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 121 “Tassa sammā vimuttassa, santacittassa bhikkhuno; Katassa paticayo natthi, karaṇīyaṁ na vijjati. 122 Selo yathā ekagghano, vātena na samīrati; Evaṁ rūpā rasā saddā, gandhā phassā ca kevalā. 123 Iṭṭhā dhammā aniṭṭhā ca, nappavedhenti tādino; Ṭhitaṁ cittaṁ vippamuttaṁ, vayaṁ cassānupassatī”ti. 124 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi katassa paticayo”ti. 125 Na vattabbaṁ—“parihāyati arahā arahattā”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“pañcime, bhikkhave, dhammā samayavimuttassa bhikkhuno parihānāya saṁvattanti. Katame pañca? Kammārāmatā, bhassārāmatā, niddārāmatā, saṅgaṇikārāmatā, yathāvimuttaṁ cittaṁ na paccavekkhati. Ime kho, bhikkhave, pañca dhammā samayavimuttassa bhikkhuno parihānāya saṁvattantī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi parihāyati arahā arahattāti. 126 Atthi arahato kammārāmatāti? Na hevaṁ vattabbe. 127 Atthi arahato kammārāmatāti? Āmantā. Atthi arahato rāgo kāmarāgo kāmarāgapariyuṭṭhānaṁ kāmarāgasaṁyojanaṁ kāmogho kāmayogo kāmacchandanīvaraṇanti? Na hevaṁ vattabbe. 128 Atthi arahato bhassārāmatā, atthi arahato niddārāmatā, atthi arahato saṅgaṇikārāmatāti? Na hevaṁ vattabbe. 129 Atthi arahato saṅgaṇikārāmatāti? Āmantā. Atthi arahato rāgo kāmarāgo 106 --- kv1 2:129 kāmarāgapariyuṭṭhānaṁ kāmarāgasaṁyojanaṁ kāmogho kāmayogo kāmacchandanīvaraṇanti? Na hevaṁ vattabbe. 130 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Arahā arahattā parihāyamāno kiṁ pariyuṭṭhito parihāyatīti? Rāgapariyuṭṭhito parihāyatīti. Pariyuṭṭhānaṁ kiṁ paṭicca uppajjatīti? Anusayaṁ paṭicca uppajjatīti. Atthi arahato anusayāti? Na hevaṁ vattabbe. 131 Atthi arahato anusayāti? Āmantā. Atthi arahato kāmarāgānusayo paṭighānusayo mānānusayo diṭṭhānusayo vicikicchānusayo bhavarāgānusayo avijjānusayoti? Na hevaṁ vattabbe. 132 Dosapariyuṭṭhito parihāyatīti …pe… mohapariyuṭṭhito parihāyatīti …. Pariyuṭṭhānaṁ kiṁ paṭicca uppajjatīti? Anusayaṁ paṭicca uppajjatīti. Atthi arahato anusayāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 133 Atthi arahato anusayāti? Āmantā. Atthi arahato kāmarāgānusayo …pe… avijjānusayoti? Na hevaṁ vattabbe. 134 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Arahato arahattā parihāyamānassa kiṁ upacayaṁ gacchatīti? Rāgo upacayaṁ gacchatīti. Sakkāyadiṭṭhi upacayaṁ gacchatīti, vicikicchā upacayaṁ gacchatīti, sīlabbataparāmāso upacayaṁ gacchatīti? Na hevaṁ vattabbe. Doso upacayaṁ gacchatīti …pe… moho upacayaṁ gacchatīti, sakkāyadiṭṭhi upacayaṁ gacchatīti, vicikicchā upacayaṁ gacchatīti, sīlabbataparāmāso upacayaṁ gacchatīti? Na hevaṁ vattabbe. 135 Parihāyati arahā arahattāti? Āmantā. Arahā ācinatīti? Na hevaṁ vattabbe. Arahā apacinatīti? Na hevaṁ vattabbe. Arahā pajahatīti? Na hevaṁ vattabbe. Arahā upādiyatīti? Na hevaṁ vattabbe. Arahā visinetīti? Na hevaṁ vattabbe. Arahā ussinetīti? Na hevaṁ vattabbe. Arahā vidhūpetīti? Na hevaṁ vattabbe. Arahā sandhūpetīti? Na hevaṁ vattabbe. 136 Nanu arahā nevācinati na apacinati apacinitvā ṭhitoti? Āmantā. Hañci arahā nevācinati na apacinati apacinitvā ṭhito, no ca vata re vattabbe—“parihāyati arahā arahattā”ti. 137 Nanu arahā neva pajahati na upādiyati pajahitvā ṭhitoti? Āmantā. Hañci arahā neva pajahati na upādiyati pajahitvā ṭhito, no ca vata re vattabbe—“parihāyati arahā arahattā”ti. 138 Nanu arahā neva visineti na ussineti visinitvā ṭhitoti? Āmantā. Hañci arahā neva visineti na ussineti visinitvā ṭhito, no ca vata re vattabbe—“parihāyati arahā arahattā”ti. 139 Nanu arahā neva vidhūpeti na sandhūpeti vidhūpetvā ṭhitoti? Āmantā. Hañci arahā neva vidhūpeti na sandhūpeti vidhūpetvā ṭhito, no ca vata re vattabbe—“parihāyati arahā arahattā”ti. Parihānikathā niṭṭhitā. kv8 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Aṭṭhamavagga Arūperūpakathā |8| Atthi rūpaṁ arūpesūti? Āmantā. Rūpabhavo rūpagati rūpasattāvāso rūpasaṁsāro rūpayoni rūpattabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu arūpabhavo arūpagati arūpasattāvāso arūpasaṁsāro arūpayoni arūpattabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Hañci arūpabhavo …pe… arūpattabhāvapaṭilābho, no ca vata re vattabbe—“atthi rūpaṁ arūpesū”ti. 2 Atthi rūpaṁ arūpesūti? Āmantā. Pañcavokārabhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni viññāṇaṭṭhiti attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu catuvokārabhavo …pe… attabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Hañci catuvokārabhavo gati …pe… attabhāvapaṭilābho, no ca vata re vattabbe—“atthi rūpaṁ arūpesū”ti. 3 Atthi rūpaṁ rūpadhātuyā, so ca rūpabhavo rūpagati rūpasattāvāso rūpasaṁsāro rūpayoni rūpattabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Atthi rūpaṁ arūpesu, so ca rūpabhavo rūpagati …pe… rūpattabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi rūpaṁ rūpadhātuyā, so ca pañcavokārabhavo gati …pe… attabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Atthi rūpaṁ arūpesu, so ca pañcavokārabhavo gati …pe… attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Atthi rūpaṁ arūpesu, so ca arūpabhavo arūpagati arūpasattāvāso arūpasaṁsāro arūpayoni arūpattabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Atthi rūpaṁ rūpadhātuyā, so ca arūpabhavo arūpagati …pe… arūpattabhāvapaṭilābhoti? 107 --- kv8 8:4 Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi rūpaṁ arūpesu, so ca catuvokārabhavo gati …pe… attabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Atthi rūpaṁ rūpadhātuyā, so ca catuvokārabhavo gati …pe… attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Atthi rūpaṁ arūpesūti? Āmantā. Nanu rūpānaṁ nissaraṇaṁ arūpaṁ vuttaṁ bhagavatāti? Āmantā. Hañci rūpānaṁ nissaraṇaṁ arūpaṁ vuttaṁ bhagavatā, no ca vata re vattabbe—“atthi rūpaṁ arūpesū”ti. 6 Rūpānaṁ nissaraṇaṁ arūpaṁ vuttaṁ bhagavatā, atthi rūpaṁ arūpesūti? Āmantā. Kāmānaṁ nissaraṇaṁ nekkhammaṁ vuttaṁ bhagavatā, atthi nekkhammesu kāmā, atthi anāsavesu āsavā, atthi apariyāpannesu pariyāpannāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Arūpe rūpakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Aṭṭhamavagga Kāmaguṇakathā |3| Pañceva kāmaguṇā kāmadhātūti? Āmantā. Nanu atthi tappaṭisaññutto chandoti? Āmantā. Hañci atthi tappaṭisaññutto chando, no ca vata re vattabbe—“pañceva kāmaguṇā kāmadhātū”ti. Nanu atthi tappaṭisaññutto rāgo tappaṭisaññutto chando tappaṭisaññutto chandarāgo tappaṭisaññutto saṅkappo tappaṭisaññutto rāgo tappaṭisaññutto saṅkapparāgo tappaṭisaññuttā pīti tappaṭisaññuttaṁ somanassaṁ tappaṭisaññuttaṁ pītisomanassanti? Āmantā. Hañci atthi tappaṭisaññuttaṁ pītisomanassaṁ, no ca vata re vattabbe—“pañceva kāmaguṇā kāmadhātū”ti. 2 Pañceva kāmaguṇā kāmadhātūti? Āmantā. Manussānaṁ cakkhu na kāmadhātūti? Na hevaṁ vattabbe …pe… manussānaṁ sotaṁ …pe… manussānaṁ ghānaṁ …pe… manussānaṁ jivhā …pe… manussānaṁ kāyo …pe… manussānaṁ mano na kāmadhātūti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Manussānaṁ mano na kāmadhātūti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 4 “Pañca kāmaguṇā loke, manocchaṭṭhā paveditā; Ettha chandaṁ virājetvā, evaṁ dukkhā pamuccatī”ti. 5 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“manussānaṁ mano na kāmadhātū”ti. 6 Pañceva kāmaguṇā kāmadhātūti? Āmantā. Kāmaguṇā bhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni viññāṇaṭṭhiti attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi kāmaguṇūpagaṁ kammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi kāmaguṇūpagā sattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmaguṇe sattā jāyanti jīyanti mīyanti cavanti upapajjantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmaguṇe atthi rūpaṁ vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmaguṇā pañcavokārabhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmaguṇe sammāsambuddhā uppajjanti, paccekasambuddhā uppajjanti, sāvakayugaṁ uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Kāmadhātu bhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni viññāṇaṭṭhiti attabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Kāmaguṇā bhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni viññāṇaṭṭhiti attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi kāmadhātūpagaṁ kammanti? Āmantā. Atthi kāmaguṇūpagaṁ kammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi kāmadhātūpagā sattāti? Āmantā. Atthi kāmaguṇūpagā sattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Kāmadhātuyā sattā jāyanti jīyanti mīyanti cavanti upapajjantīti? Āmantā. Kāmaguṇe sattā jāyanti jīyanti mīyanti cavanti upapajjantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmadhātuyā atthi rūpaṁ vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Āmantā. Kāmaguṇe atthi rūpaṁ vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmadhātu pañcavokārabhavoti? Āmantā. Kāmaguṇā pañcavokārabhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmadhātuyā sammāsambuddhā uppajjanti, paccekasambuddhā uppajjanti, sāvakayugaṁ uppajjatīti? Āmantā. Kāmaguṇe sammāsambuddhā uppajjanti, paccekasambuddhā uppajjanti, sāvakayugaṁ uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Na vattabbaṁ—“pañceva kāmaguṇā kāmadhātū”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“pañcime, bhikkhave, kāmaguṇā. Katame pañca? Cakkhuviññeyyā rūpā iṭṭhā kantā manāpā piyarūpā kāmūpasaṁhitā rajanīyā, sotaviññeyyā saddā …pe… ghānaviññeyyā gandhā …pe… jivhāviññeyyā rasā …pe… kāyaviññeyyā phoṭṭhabbā iṭṭhā kantā manāpā piyarūpā kāmūpasaṁhitā rajanīyā—ime kho, bhikkhave, pañca kāmaguṇā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi pañceva kāmaguṇā kāmadhātūti. Kāmaguṇakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Aṭṭhamavagga Rūpadhātuyāāyatanakathā |7| Atthi saḷāyataniko attabhāvo rūpadhātuyāti? Āmantā. Atthi tattha ghānāyatananti? Āmantā. Atthi tattha gandhāyatananti? Na 108 --- kv8 7:1 hevaṁ vattabbe …pe… atthi tattha jivhāyatananti? Āmantā. Atthi tattha rasāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi tattha kāyāyatananti? Āmantā. Atthi tattha phoṭṭhabbāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Natthi tattha gandhāyatananti? Āmantā. Natthi tattha ghānāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe… natthi tattha rasāyatananti? Āmantā. Natthi tattha jivhāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe… natthi tattha phoṭṭhabbāyatananti? Āmantā. Natthi tattha kāyāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Atthi tattha cakkhāyatanaṁ, atthi rūpāyatananti? Āmantā. Atthi tattha ghānāyatanaṁ, atthi gandhāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi tattha cakkhāyatanaṁ, atthi rūpāyatananti? Āmantā. Atthi tattha jivhāyatanaṁ, atthi rasāyatanaṁ …pe… atthi tattha kāyāyatanaṁ, atthi phoṭṭhabbāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi tattha sotāyatanaṁ, atthi saddāyatanaṁ …pe… atthi tattha manāyatanaṁ, atthi dhammāyatananti? Āmantā. Atthi tattha ghānāyatanaṁ, atthi gandhāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi tattha manāyatanaṁ, atthi dhammāyatananti? Āmantā. Atthi tattha jivhāyatanaṁ, atthi rasāyatananti …pe… atthi tattha kāyāyatanaṁ, atthi phoṭṭhabbāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Atthi tattha ghānāyatanaṁ, natthi gandhāyatananti? Āmantā. Atthi tattha cakkhāyatanaṁ, natthi rūpāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi tattha ghānāyatanaṁ, natthi gandhāyatananti? Āmantā. Atthi tattha sotāyatanaṁ, natthi saddāyatanaṁ …pe… atthi tattha manāyatanaṁ, natthi dhammāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi tattha jivhāyatanaṁ, natthi rasāyatanaṁ …pe… atthi tattha kāyāyatanaṁ, natthi phoṭṭhabbāyatananti? Āmantā. Atthi tattha cakkhāyatanaṁ, natthi rūpāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi tattha kāyāyatanaṁ, natthi phoṭṭhabbāyatananti? Āmantā. Atthi tattha sotāyatanaṁ, natthi saddāyatanaṁ …pe… atthi tattha manāyatanaṁ, natthi dhammāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Atthi tattha cakkhāyatanaṁ atthi rūpāyatanaṁ, tena cakkhunā taṁ rūpaṁ passatīti? Āmantā. Atthi tattha ghānāyatanaṁ atthi gandhāyatanaṁ, tena ghānena taṁ gandhaṁ ghāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi tattha cakkhāyatanaṁ atthi rūpāyatanaṁ, tena cakkhunā taṁ rūpaṁ passatīti? Āmantā. Atthi tattha jivhāyatanaṁ atthi rasāyatanaṁ, tāya jivhāya taṁ rasaṁ sāyati …pe… atthi tattha kāyāyatanaṁ atthi phoṭṭhabbāyatanaṁ, tena kāyena taṁ phoṭṭhabbaṁ phusatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Atthi tattha sotāyatanaṁ atthi saddāyatanaṁ …pe… atthi tattha manāyatanaṁ atthi dhammāyatanaṁ, tena manena taṁ dhammaṁ vijānātīti? Āmantā. Atthi tattha ghānāyatanaṁ atthi gandhāyatanaṁ, tena ghānena taṁ gandhaṁ ghāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi tattha manāyatanaṁ atthi dhammāyatanaṁ, tena manena taṁ dhammaṁ vijānātīti? Āmantā. Atthi tattha jivhāyatanaṁ atthi rasāyatanaṁ …pe… atthi tattha kāyāyatanaṁ atthi phoṭṭhabbāyatanaṁ, tena kāyena taṁ phoṭṭhabbaṁ phusatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Atthi tattha ghānāyatanaṁ atthi gandhāyatanaṁ, na ca tena ghānena taṁ gandhaṁ ghāyatīti? Āmantā. Atthi tattha cakkhāyatanaṁ atthi rūpāyatanaṁ, na ca tena cakkhunā taṁ rūpaṁ passatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi tattha ghānāyatanaṁ atthi gandhāyatanaṁ, na ca tena ghānena taṁ gandhaṁ ghāyatīti? Āmantā. Atthi tattha sotāyatanaṁ atthi saddāyatanaṁ …pe… atthi tattha manāyatanaṁ atthi dhammāyatanaṁ, na ca tena manena taṁ dhammaṁ vijānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Atthi tattha jivhāyatanaṁ atthi rasāyatanaṁ …pe… atthi tattha kāyāyatanaṁ atthi phoṭṭhabbāyatanaṁ, na ca tena kāyena taṁ phoṭṭhabbaṁ phusatīti? Āmantā. Atthi tattha sotāyatanaṁ atthi saddāyatanaṁ …pe… atthi tattha manāyatanaṁ atthi dhammāyatanaṁ, na ca tena manena taṁ dhammaṁ vijānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 9 Atthi tattha ghānāyatanaṁ atthi gandhāyatanaṁ, tena ghānena taṁ gandhaṁ ghāyatīti? Āmantā. Atthi tattha mūlagandho sāragandho tacagandho pattagandho pupphagandho phalagandho āmagandho vissagandho sugandho duggandhoti? Na hevaṁ vattabbe 109 --- kv8 7:9 …pe…. 10 Atthi tattha jivhāyatanaṁ atthi rasāyatanaṁ, tāya jivhāya taṁ rasaṁ sāyatīti? Āmantā. Atthi tattha mūlaraso khandharaso tacaraso pattaraso puppharaso phalaraso ambilaṁ madhuraṁ tittakaṁ kaṭukaṁ loṇiyaṁ khāriyaṁ lambilaṁ kasāvo sādu asādūti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Atthi tattha kāyāyatanaṁ atthi phoṭṭhabbāyatanaṁ, tena kāyena taṁ phoṭṭhabbaṁ phusatīti? Āmantā. Atthi tattha kakkhaḷaṁ mudukaṁ saṇhaṁ pharusaṁ sukhasamphassaṁ dukkhasamphassaṁ garukaṁ lahukanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Na vattabbaṁ—“saḷāyataniko attabhāvo rūpadhātuyā”ti? Āmantā. Nanu atthi tattha ghānanimittaṁ jivhānimittaṁ kāyanimittanti? Āmantā. Hañci atthi tattha ghānanimittaṁ jivhānimittaṁ kāyanimittaṁ, tena vata re vattabbe—“saḷāyataniko attabhāvo rūpadhātuyā”ti. Rūpadhātuyā āyatanakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Aṭṭhamavagga Rūpaṅkammantikathā |9| Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ kusalanti? Āmantā. Sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā ābhogo samannāhāro manasikāro cetanā patthanā paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā ābhogo samannāhāro manasikāro cetanā patthanā paṇidhīti? Āmantā. Hañci anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti, no ca vata re vattabbe—“kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ kusalan”ti. 2 Kusalena cittena samuṭṭhito phasso kusalo sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ kusalaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kusalena cittena samuṭṭhitā vedanā …pe… saññā … cetanā … saddhā … vīriyaṁ … sati … samādhi …pe… paññā kusalā sārammaṇā, atthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ kusalaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ kusalaṁ anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhito phasso kusalo anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ kusalaṁ anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitā vedanā …pe… saññā … cetanā … saddhā … vīriyaṁ … sati … samādhi …pe… paññā kusalā anārammaṇā, natthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ kusalanti? Āmantā. Yaṁ kiñci kusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpaṁ sabbaṁ taṁ kusalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ kusalanti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpāyatanaṁ kusalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ kusalanti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ saddāyatanaṁ …pe… gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… pathavīdhātu … āpodhātu … tejodhātu …pe… vāyodhātu kusalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpāyatanaṁ abyākatanti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kusalena cittena samuṭṭhitaṁ saddāyatanaṁ …pe… gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… pathavīdhātu … āpodhātu … tejodhātu …pe… vāyodhātu abyākatāti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ anārammaṇaṁ kusalanti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpāyatanaṁ anārammaṇaṁ kusalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ anārammaṇaṁ kusalanti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ saddāyatanaṁ …pe… gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… pathavīdhātu … āpodhātu … tejodhātu …pe… vāyodhātu anārammaṇā kusalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpāyatanaṁ anārammaṇaṁ abyākatanti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ anārammaṇaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kusalena cittena samuṭṭhitaṁ saddāyatanaṁ …pe… 110 --- kv8 9:8 gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… pathavīdhātu … āpodhātu … tejodhātu …pe… vāyodhātu anārammaṇā abyākatāti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ anārammaṇaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ phassavippayuttaṁ kusalanti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpāyatanaṁ phassavippayuttaṁ kusalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ phassavippayuttaṁ kusalanti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ saddāyatanaṁ …pe… gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… pathavīdhātu … āpodhātu … tejodhātu …pe… vāyodhātu phassavippayuttā kusalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpāyatanaṁ phassavippayuttaṁ abyākatanti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ phassavippayuttaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kusalena cittena samuṭṭhitaṁ saddāyatanaṁ …pe… gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… pathavīdhātu … āpodhātu … tejodhātu …pe… vāyodhātu phassavippayuttā abyākatāti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ phassavippayuttaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ anārammaṇaṁ phassavippayuttaṁ kusalanti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpāyatanaṁ anārammaṇaṁ phassavippayuttaṁ kusalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ anārammaṇaṁ phassavippayuttaṁ kusalanti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ saddāyatanaṁ …pe… gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… pathavīdhātu … āpodhātu … tejodhātu …pe… vāyodhātu anārammaṇā phassavippayuttā kusalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpāyatanaṁ anārammaṇaṁ phassavippayuttaṁ abyākatanti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ anārammaṇaṁ phassavippayuttaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kusalena cittena samuṭṭhitaṁ saddāyatanaṁ …pe… gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… pathavīdhātu … āpodhātu … tejodhātu …pe… vāyodhātu anārammaṇā phassavippayuttā abyākatāti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ anārammaṇaṁ phassavippayuttaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ kusalanti? Āmantā. Sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhi; no ca vata re vattabbe—“kusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ kusalan”ti. 14 Kusalena cittena samuṭṭhito phasso kusalo sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ kusalaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kusalena cittena samuṭṭhitā vedanā …pe… saññā … cetanā … saddhā … vīriyaṁ … sati … samādhi …pe… paññā kusalā sārammaṇā, atthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ kusalaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ kusalaṁ anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhito phasso kusalo anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ kusalaṁ anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Kusalena cittena samuṭṭhitā vedanā …pe… saññā … cetanā … saddhā … vīriyaṁ … sati … samādhi …pe… paññā kusalā anārammaṇā, natthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 16 Kusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ kusalanti? Āmantā. Yaṁ kiñci kusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpaṁ sabbaṁ taṁ kusalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… yathā kāyakammaṁ tathā vacīkammanti. 17 Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ akusalanti? Āmantā. Sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā ābhogo 111 --- kv8 9:17 samannāhāro manasikāro cetanā patthanā paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā ābhogo samannāhāro manasikāro cetanā patthanā paṇidhīti? Āmantā. Hañci anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā ābhogo samannāhāro manasikāro cetanā patthanā paṇidhi; no ca vata re vattabbe—“akusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ akusalan”ti. 18 Akusalena cittena samuṭṭhito phasso akusalo sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ akusalaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… akusalena cittena samuṭṭhitā vedanā …pe… saññā … cetanā … rāgo … doso … moho … māno … diṭṭhi … vicikicchā … thinaṁ … uddhaccaṁ … ahirikaṁ …pe… anottappaṁ akusalaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ akusalaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 19 Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ akusalaṁ anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhito phasso akusalo anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… akusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ akusalaṁ anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitā vedanā …pe… saññā … cetanā … rāgo … doso … moho … māno … diṭṭhi … vicikicchā … thinaṁ … uddhaccaṁ … ahirikaṁ …pe… anottappaṁ akusalaṁ anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 20 Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ kāyakammaṁ rūpaṁ akusalanti? Āmantā. Yaṁ kiñci akusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpaṁ sabbaṁ taṁ akusalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 21 Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ akusalanti? Āmantā. Sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhi; no ca vata re vattabbe—“akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ akusalan”ti. 22 Akusalena cittena samuṭṭhito phasso akusalo sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ akusalaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… akusalena cittena samuṭṭhitā vedanā …pe… saññā … cetanā … rāgo … doso … moho … māno … diṭṭhi … vicikicchā … thinaṁ … uddhaccaṁ … ahirikaṁ …pe… anottappaṁ akusalaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ akusalaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 23 Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ akusalaṁ anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhito phasso akusalo anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ akusalaṁ anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitā vedanā …pe… saññā … cetanā … rāgo … doso … moho … māno … diṭṭhi … vicikicchā … thinaṁ … uddhaccaṁ … ahirikaṁ …pe… anottappaṁ akusalaṁ anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 24 Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ akusalanti? Āmantā. Yaṁ kiñci akusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpaṁ sabbaṁ taṁ akusalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 25 Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ akusalanti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpāyatanaṁ akusalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ akusalanti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ saddāyatanaṁ …pe… gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… pathavīdhātu … āpodhātu … tejodhātu …pe… vāyodhātu asuci assu lohitaṁ sedo akusaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 26 Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpāyatanaṁ abyākatanti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ 112 --- kv8 9:26 rūpaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… akusalena cittena samuṭṭhitaṁ saddāyatanaṁ …pe… gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… pathavīdhātu … āpodhātu … tejodhātu …pe… vāyodhātu asuci assu lohitaṁ sedo abyākatoti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 27 Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ anārammaṇaṁ akusalanti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpāyatanaṁ anārammaṇaṁ akusalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ anārammaṇaṁ akusalanti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ saddāyatanaṁ …pe… gandhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ … pathavīdhātu … āpodhātu … tejodhātu …pe… vāyodhātu asuci assu lohitaṁ sedo anārammaṇo akusaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 28 Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpāyatanaṁ anārammaṇaṁ abyākatanti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ anārammaṇaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… akusalena cittena samuṭṭhitaṁ saddāyatanaṁ …pe… gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… pathavīdhātu … āpodhātu … tejodhātu …pe… vāyodhātu asuci assu lohitaṁ sedo anārammaṇo abyākatoti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ anārammaṇaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 29 Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ phassavippayuttaṁ akusalanti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpāyatanaṁ phassavippayuttaṁ akusalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ phassavippayuttaṁ akusalanti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ saddāyatanaṁ …pe… gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ … pathavīdhātu … āpodhātu … tejodhātu …pe… vāyodhātu asuci assu lohitaṁ sedo phassavippayutto akusaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 30 Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpāyatanaṁ phassavippayuttaṁ abyākatanti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ anārammaṇaṁ phassavippayuttaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… akusalena cittena samuṭṭhitaṁ saddāyatanaṁ …pe… gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ … pathavīdhātu … āpodhātu … tejodhātu …pe… vāyodhātu asuci assu lohitaṁ sedo anārammaṇo phassavippayutto abyākatoti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ anārammaṇaṁ phassavippayuttaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 31 Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ anārammaṇaṁ phassavippayuttaṁ akusalanti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpāyatanaṁ anārammaṇaṁ phassavippayuttaṁ akusalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ anārammaṇaṁ phassavippayuttaṁ akusalanti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ saddāyatanaṁ …pe… gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ … pathavīdhātu … āpodhātu … tejodhātu …pe… vāyodhātu asuci assu lohitaṁ sedo anārammaṇo phassavippayutto akusaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 32 Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ rūpāyatanaṁ anārammaṇaṁ phassavippayuttaṁ abyākatanti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ anārammaṇaṁ phassavippayuttaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… akusalena cittena samuṭṭhitaṁ saddāyatanaṁ …pe… gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ … pathavīdhātu … āpodhātu … tejodhātu …pe… vāyodhātu asuci assu lohitaṁ sedo anārammaṇo phassavippayutto abyākatoti? Āmantā. Akusalena cittena samuṭṭhitaṁ vacīkammaṁ rūpaṁ anārammaṇaṁ phassavippayuttaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 33 Na vattabbaṁ—“rūpaṁ kusalampi akusalampī”ti? Āmantā. Nanu kāyakammaṁ vacīkammaṁ kusalampi akusalampīti? Āmantā. Hañci kāyakammaṁ vacīkammaṁ kusalampi akusalampi, tena vata re vattabbe—“rūpaṁ kusalampi akusalampī”ti. 34 Rūpaṁ kusalampi akusalampīti? Āmantā. Cakkhāyatanaṁ kusalampi akusalampīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpaṁ kusalampi akusalampīti? Āmantā. Sotāyatanaṁ …pe… ghānāyatanaṁ … jivhāyatanaṁ … kāyāyatanaṁ … rūpāyatanaṁ … saddāyatanaṁ … gandhāyatanaṁ … 113 --- kv8 9:34 rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ … pathavīdhātu … āpodhātu … tejodhātu …pe… vāyodhātu asuci assu lohitaṁ sedo kusalopi akusalopīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 35 Kāyo rūpaṁ, kāyakammaṁ rūpanti? Āmantā. Mano rūpaṁ, manokammaṁ rūpanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… mano arūpaṁ, manokammaṁ arūpanti? Āmantā. Kāyo arūpaṁ, kāyakammaṁ arūpanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 36 Kāyo rūpanti, kāyakammaṁ rūpanti? Āmantā. Cakkhāyatanaṁ rūpanti, cakkhuviññāṇaṁ rūpanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāyo rūpanti, kāyakammaṁ rūpanti? Āmantā. Sotāyatanaṁ rūpanti, sotaviññāṇaṁ rūpanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāyo rūpanti, kāyakammaṁ rūpanti? Āmantā. Ghānāyatanaṁ rūpanti, ghānaviññāṇaṁ rūpanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāyo rūpanti, kāyakammaṁ rūpanti? Āmantā. Jivhāyatanaṁ rūpanti, jivhāviññāṇaṁ rūpanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāyo rūpanti, kāyakammaṁ rūpanti? Āmantā. Kāyāyatanaṁ rūpanti, kāyaviññāṇaṁ rūpanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 37 Rūpaṁ kammanti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“cetanāhaṁ, bhikkhave, kammaṁ vadāmi; cetayitvā kammaṁ karoti kāyena vācāya manasā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“rūpaṁ kamman”ti. 38 Rūpaṁ kammanti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“kāye vā, ānanda, sati kāyasañcetanāhetu uppajjati ajjhattaṁ sukhadukkhaṁ; vācāya vā, ānanda, sati vacīsañcetanāhetu uppajjati ajjhattaṁ sukhadukkhaṁ; mane vā, ānanda, sati manosañcetanāhetu uppajjati ajjhattaṁ sukhadukkhan”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“rūpaṁ kamman”ti. 39 Rūpaṁ kammanti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“tividhā, bhikkhave, kāyasañcetanā akusalaṁ kāyakammaṁ dukkhudrayaṁ dukkhavipākaṁ; catubbidhā, bhikkhave, vacīsañcetanā akusalaṁ vacīkammaṁ dukkhudrayaṁ dukkhavipākaṁ; tividhā, bhikkhave, manosañcetanā akusalaṁ manokammaṁ dukkhudrayaṁ dukkhavipākaṁ; tividhā, bhikkhave, kāyasañcetanā kusalaṁ kāyakammaṁ sukhudrayaṁ sukhavipākaṁ; catubbidhā, bhikkhave, vacīsañcetanā kusalaṁ vacīkammaṁ sukhudrayaṁ sukhavipākaṁ; tividhā, bhikkhave, manosañcetanā kusalaṁ manokammaṁ sukhudrayaṁ sukhavipākan”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“rūpaṁ kamman”ti. 40 Rūpaṁ kammanti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“sacāyaṁ, ānanda, samiddhi moghapuriso pāṭaliputtassa paribbājakassa evaṁ puṭṭho evaṁ byākareyya—‘sañcetaniyaṁ, āvuso pāṭaliputta, kammaṁ katvā kāyena vācāya manasā sukhavedaniyaṁ sukhaṁ so vedayati; sañcetaniyaṁ, āvuso pāṭaliputta, kammaṁ katvā kāyena vācāya manasā dukkhavedaniyaṁ dukkhaṁ so vedayati; sañcetaniyaṁ, āvuso pāṭaliputta, kammaṁ katvā kāyena vācāya manasā adukkhamasukhavedaniyaṁ adukkhamasukhaṁ so vedayatī’ti, evaṁ byākaramāno kho, ānanda, samiddhi moghapuriso pāṭaliputtassa paribbājakassa sammā byākaramāno byākareyyā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“rūpaṁ kamman”ti. Rūpaṁ kammantikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Aṭṭhamavagga Antarābhavakathā |2| Atthi antarābhavoti? Āmantā. Kāmabhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi antarābhavoti? Āmantā. Rūpabhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi antarābhavoti? Āmantā. Arūpabhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi antarābhavoti? Āmantā. Kāmabhavassa ca rūpabhavassa ca antare atthi antarābhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi antarābhavoti? Āmantā. Rūpabhavassa ca arūpabhavassa ca antare atthi antarābhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Kāmabhavassa ca rūpabhavassa ca antare natthi antarābhavoti? Āmantā. Hañci kāmabhavassa ca rūpabhavassa ca antare natthi antarābhavo, no ca vata re vattabbe—“atthi antarābhavo”ti. Rūpabhavassa ca arūpabhavassa ca antare natthi antarābhavoti? Āmantā. Hañci rūpabhavassa ca arūpabhavassa ca antare natthi antarābhavo, no ca vata re vattabbe—“atthi antarābhavo”ti. 3 Atthi antarābhavoti? Āmantā. Pañcamī sā yoni, chaṭṭhamī sā gati, aṭṭhamī sā viññāṇaṭṭhiti, dasamo so sattāvāsoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi antarābhavoti? Āmantā. Antarābhavo bhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni viññāṇaṭṭhiti attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi 114 --- kv8 2:3 antarābhavūpagaṁ kammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi antarābhavūpagā sattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… antarābhave sattā jāyanti jīyanti mīyanti cavanti upapajjantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… antarābhave atthi rūpaṁ vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… antarābhavo pañcavokārabhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Atthi kāmabhavo, kāmabhavo bhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni viññāṇaṭṭhiti attabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Atthi antarābhavo, antarābhavo bhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni viññāṇaṭṭhiti attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi kāmabhavūpagaṁ kammanti? Āmantā. Atthi antarābhavūpagaṁ kammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi kāmabhavūpagā sattāti? Āmantā. Atthi antarābhavūpagā sattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmabhave sattā jāyanti jīyanti mīyanti cavanti upapajjantīti? Āmantā. Antarābhave sattā jāyanti jīyanti mīyanti cavanti upapajjantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmabhave atthi rūpaṁ vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Āmantā. Antarābhave atthi rūpaṁ vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmabhavo pañcavokārabhavoti? Āmantā. Antarābhavo pañcavokārabhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Atthi rūpabhavo, rūpabhavo bhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni viññāṇaṭṭhiti attabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Atthi antarābhavo, antarābhavo bhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni viññāṇaṭṭhiti attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi rūpabhavūpagaṁ kammanti? Āmantā. Atthi antarābhavūpagaṁ kammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi rūpabhavūpagā sattāti? Āmantā. Atthi antarābhavūpagā sattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpabhave sattā jāyanti jīyanti mīyanti cavanti upapajjantīti? Āmantā. Antarābhave sattā jāyanti jīyanti mīyanti cavanti upapajjantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpabhave atthi rūpaṁ vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Āmantā. Antarābhave atthi rūpaṁ vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpabhavo pañcavokārabhavoti? Āmantā. Antarābhavo pañcavokārabhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Atthi arūpabhavo, arūpabhavo bhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni viññāṇaṭṭhiti attabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Atthi antarābhavo, antarābhavo bhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni viññāṇaṭṭhiti attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi arūpabhavūpagaṁ kammanti? Āmantā. Atthi antarābhavūpagaṁ kammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi arūpabhavūpagā sattāti? Āmantā. Atthi antarābhavūpagā sattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arūpabhave sattā jāyanti jīyanti mīyanti cavanti upapajjantīti? Āmantā. Antarābhave sattā jāyanti jīyanti mīyanti cavanti upapajjantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arūpabhave atthi vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Āmantā. Antarābhave atthi vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arūpabhavo catuvokārabhavoti? Āmantā. Antarābhavo catuvokārabhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Atthi antarābhavoti? Āmantā. Sabbesaññeva sattānaṁ atthi antarābhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sabbesaññeva sattānaṁ natthi antarābhavoti? Āmantā. Hañci sabbesaññeva sattānaṁ natthi antarābhavo, no ca vata re vattabbe—“atthi antarābhavo”ti. 8 Atthi antarābhavoti? Āmantā. Ānantariyassa puggalassa atthi antarābhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… ānantariyassa puggalassa natthi antarābhavoti? Āmantā. Hañci ānantariyassa puggalassa natthi antarābhavo, no ca vata re vattabbe—“atthi antarābhavo”ti. 9 Na ānantariyassa puggalassa atthi antarābhavoti? Āmantā. Ānantariyassa puggalassa atthi antarābhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… ānantariyassa puggalassa natthi antarābhavoti? Āmantā. Na ānantariyassa puggalassa natthi antarābhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nirayūpagassa puggalassa …pe… asaññasattūpagassa puggalassa …pe… arūpūpagassa puggalassa atthi antarābhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arūpūpagassa puggalassa natthi antarābhavoti? Āmantā. Hañci arūpūpagassa puggalassa natthi antarābhavo, no ca vata re vattabbe—“atthi antarābhavo”ti. 10 Na arūpūpagassa puggalassa atthi 115 --- kv8 2:10 antarābhavoti? Āmantā. Arūpūpagassa puggalassa atthi antarābhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arūpūpagassa puggalassa natthi antarābhavoti? Āmantā. Na arūpūpagassa puggalassa natthi antarābhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Na vattabbaṁ atthi antarābhavoti? Āmantā. Nanu antarāparinibbāyī puggalo atthīti? Āmantā. Hañci antarāparinibbāyī puggalo atthi, tena vata re vattabbe—“atthi antarābhavo”ti. 12 Antarāparinibbāyī puggalo atthīti katvā atthi antarābhavoti? Āmantā. Upahaccaparinibbāyī puggalo atthīti katvā atthi upahaccabhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… antarāparinibbāyī puggalo atthīti katvā atthi antarābhavoti? Āmantā. Asaṅkhāraparinibbāyī puggalo …pe… sasaṅkhāraparinibbāyī puggalo atthīti katvā atthi sasaṅkhārabhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Antarābhavakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Aṭṭhamavagga Arūpadhātukathā |6| Arūpino dhammā arūpadhātūti? Āmantā. Vedanā bhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni viññāṇaṭṭhiti attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi vedanūpagaṁ kammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi vedanūpagā sattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vedanāya sattā jāyanti jīyanti mīyanti cavanti upapajjantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vedanāya atthi vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vedanā catuvokārabhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 2 Arūpadhātu bhavo gati …pe… attabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Vedanā bhavo gati …pe… attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi arūpadhātūpagaṁ kammanti? Āmantā. Atthi vedanūpagaṁ kammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi arūpadhātūpagā sattāti? Āmantā. Atthi vedanūpagā sattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Arūpadhātuyā sattā jāyanti jīyanti mīyanti cavanti upapajjantīti? Āmantā. Vedanāya sattā jāyanti jīyanti mīyanti cavanti upapajjantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arūpadhātuyā atthi vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Āmantā. Vedanāya atthi vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arūpadhātu catuvokārabhavoti? Āmantā. Vedanā catuvokārabhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Arūpino dhammā arūpadhātu, kāmadhātuyā atthi vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Āmantā. Sāva kāmadhātu, sā arūpadhātūti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sāva kāmadhātu, sā arūpadhātūti? Āmantā. Kāmabhavena samannāgato puggalo dvīhi bhavehi samannāgato hoti—kāmabhavena ca arūpabhavena cāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Rūpino dhammā rūpadhātu, arūpino dhammā arūpadhātu, kāmadhātuyā atthi rūpaṁ vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Āmantā. Sāva kāmadhātu, sā rūpadhātu, sā arūpadhātūti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sāva kāmadhātu, sā rūpadhātu, sā arūpadhātūti? Āmantā. Kāmabhavena samannāgato puggalo tīhi bhavehi samannāgato hoti—kāmabhavena ca rūpabhavena ca arūpabhavena cāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Arūpadhātukathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Niyāmapaṇṇāsaka Aṭṭhamavagga Chagatikathā |1| Cha gatiyoti? Āmantā. Nanu pañca gatiyo vuttā bhagavatā—“nirayo, tiracchānayoni, pettivisayo, manussā, devā”ti? Āmantā. Hañci pañca gatiyo vuttā bhagavatā—nirayo, tiracchānayoni, pettivisayo, manussā, devā; no ca vata re vattabbe—“cha gatiyo”ti. 2 Cha gatiyoti? Āmantā. Nanu kālakañcikā asurā petānaṁ samānavaṇṇā samānabhogā samānāhārā samānāyukā petehi saha āvāhavivāhaṁ gacchantīti? Āmantā. Hañci kālakañcikā asurā petānaṁ samānavaṇṇā samānabhogā samānāhārā samānāyukā petehi saha āvāhavivāhaṁ gacchanti, no ca vata re vattabbe—“cha gatiyo”ti. 3 Cha gatiyoti? Āmantā. Nanu vepacittiparisā devānaṁ samānavaṇṇā samānabhogā samānāhārā samānāyukā devehi saha āvāhavivāhaṁ gacchantīti? Āmantā. Hañci vepacittiparisā devānaṁ samānavaṇṇā samānabhogā samānāhārā samānāyukā devehi saha āvāhavivāhaṁ gacchanti, no ca vata re vattabbe—“cha gatiyo”ti. 4 Cha gatiyoti? Āmantā. Nanu vepacittiparisā pubbadevāti? Āmantā. Hañci vepacittiparisā pubbadevā, no ca vata re vattabbe—“cha gatiyo”ti. 5 Na vattabbaṁ—“cha gatiyo”ti? Āmantā. Nanu atthi asurakāyoti? Āmantā. Hañci atthi asurakāyo, tena vata re vattabbe—“cha gatiyo”ti. Chagatikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Aṭṭhamavagga Jīvitindriyakathā |10| Natthi 116 --- kv8 10:1 rūpajīvitindriyanti? Āmantā. Natthi rūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi rūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanāti? Āmantā. Hañci atthi rūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā, no ca vata re vattabbe—“natthi rūpajīvitindriyan”ti. 2 Atthi arūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā, atthi arūpajīvitindriyanti? Āmantā. Atthi rūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā, atthi rūpajīvitindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi rūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā, natthi rūpajīvitindriyanti? Āmantā. Atthi arūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā, natthi arūpajīvitindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Arūpīnaṁ dhammānaṁ āyu arūpajīvitindriyanti? Āmantā. Rūpīnaṁ dhammānaṁ āyu rūpajīvitindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpīnaṁ dhammānaṁ āyu na vattabbaṁ—“rūpajīvitindriyan”ti? Āmantā. Arūpīnaṁ dhammānaṁ āyu na vattabbaṁ—“arūpajīvitindriyan”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Rūpīnaṁ dhammānaṁ āyu arūpajīvitindriyanti? Āmantā. Arūpīnaṁ dhammānaṁ āyu rūpajīvitindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Arūpīnaṁ dhammānaṁ āyu na vattabbaṁ—“rūpajīvitindriyan”ti? Āmantā. Rūpīnaṁ dhammānaṁ āyu na vattabbaṁ—“arūpajīvitindriyan”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Rūpīnañca arūpīnañca dhammānaṁ āyu arūpajīvitindriyanti? Āmantā. Rūpīnañca arūpīnañca dhammānaṁ āyu rūpajīvitindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Rūpīnañca arūpīnañca dhammānaṁ āyu na vattabbaṁ—“rūpajīvitindriyan”ti? Āmantā. Rūpīnañca arūpīnañca dhammānaṁ āyu na vattabbaṁ—“arūpajīvitindriyan”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe… natthi rūpajīvitindriyanti? Āmantā. Nirodhaṁ samāpannassa natthi jīvitindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Nirodhaṁ samāpannassa atthi jīvitindriyanti? Āmantā. Hañci nirodhaṁ samāpannassa atthi jīvitindriyaṁ, no ca vata re vattabbe—“natthi rūpajīvitindriyan”ti. 9 Nirodhaṁ samāpannassa atthi jīvitindriyanti? Āmantā. Katamakkhandhapariyāpannanti? Saṅkhārakkhandhapariyāpannanti. Nirodhaṁ samāpannassa atthi saṅkhārakkhandhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Nirodhaṁ samāpannassa atthi saṅkhārakkhandhoti? Āmantā. Nirodhaṁ samāpannassa atthi vedanākkhandho …pe… saññākkhandho …pe… viññāṇakkhandhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Nirodhaṁ samāpannassa atthi vedanākkhandho …pe… saññākkhandho …pe… viññāṇakkhandhoti? Āmantā. Na nirodhaṁ samāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Natthi rūpajīvitindriyanti? Āmantā. Asaññasattānaṁ natthi jīvitindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Asaññasattānaṁ atthi jīvitindriyanti? Āmantā. Hañci asaññasattānaṁ atthi jīvitindriyaṁ, no ca vata re vattabbe—“natthi rūpajīvitindriyan”ti. Asaññasattānaṁ atthi jīvitindriyanti? Āmantā. Katamakkhandhapariyāpannanti? Saṅkhārakkhandhapariyāpannanti. Asaññasattānaṁ atthi saṅkhārakkhandhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Asaññasattānaṁ atthi saṅkhārakkhandhoti? Āmantā. Asaññasattānaṁ atthi vedanākkhandho …pe… saññākkhandho …pe… viññāṇakkhandhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Asaññasattānaṁ atthi vedanākkhandho …pe… saññākkhandho …pe… viññāṇakkhandhoti? Āmantā. Pañcavokārabhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 16 Upapattesiyena cittena samuṭṭhitaṁ jīvitindriyaṁ upapattesiye citte bhijjamāne ekadesaṁ bhijjatīti? Āmantā. Upapattesiyena cittena samuṭṭhito phasso upapattesiye citte bhijjamāne ekadeso bhijjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 17 Upapattesiyena cittena samuṭṭhito phasso upapattesiye citte bhijjamāne anavaseso bhijjatīti? Āmantā. Upapattesiyena cittena samuṭṭhitaṁ jīvitindriyaṁ upapattesiye citte bhijjamāne anavasesaṁ bhijjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 18 Dve jīvitindriyānīti? Āmantā. Dvīhi jīvitehi jīvati, dvīhi maraṇehi mīyatīti? Āmantā. Jīvitindriyakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Aṭṭhamavagga Rūpadhātukathā |5| Rūpino dhammā rūpadhātūti? Āmantā. Rūpaṁ bhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni viññāṇaṭṭhiti attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ 117 --- kv8 5:1 vattabbe …pe… atthi rūpūpagaṁ kammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi rūpūpagā sattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpe sattā jāyanti jīyanti mīyanti cavanti upapajjantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpe atthi rūpaṁ vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpaṁ pañcavokārabhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Rūpadhātu bhavo gati …pe… attabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Rūpaṁ bhavo gati …pe… attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi rūpadhātūpagaṁ kammanti? Āmantā. Atthi rūpūpagaṁ kammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi rūpadhātūpagā sattāti? Āmantā. Atthi rūpūpagā sattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Rūpadhātuyā sattā jāyanti jīyanti mīyanti cavanti upapajjantīti? Āmantā. Rūpe sattā jāyanti jīyanti mīyanti cavanti upapajjantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpadhātuyā atthi rūpaṁ vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Āmantā. Rūpe atthi rūpaṁ vedanā saññā saṅkhārā viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpadhātu pañcavokārabhavoti? Āmantā. Rūpaṁ pañcavokārabhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Rūpino dhammā rūpadhātu, kāmadhātuyā atthi rūpanti? Āmantā. Sāva kāmadhātu, sā rūpadhātūti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sāva kāmadhātu, sā rūpadhātūti? Āmantā. Kāmabhavena samannāgato puggalo dvīhi bhavehi samannāgato hoti—kāmabhavena ca rūpabhavena cāti? Na hevaṁ vattabbe. Rūpadhātukathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Aṭṭhamavagga Kammahetukathā |11| Kammahetu arahā arahattā parihāyatīti? Āmantā. Kammahetu sotāpanno sotāpattiphalā parihāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kammahetu arahā arahattā parihāyatīti? Āmantā. Kammahetu sakadāgāmī …pe… anāgāmī anāgāmiphalā parihāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Kammahetu sotāpanno sotāpattiphalā na parihāyatīti? Āmantā. Kammahetu arahā arahattā na parihāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kammahetu sakadāgāmī …pe… anāgāmī anāgāmiphalā na parihāyatīti? Āmantā. Kammahetu arahā arahattā na parihāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Kammahetu arahā arahattā parihāyatīti? Āmantā. Pāṇātipātakammassa hetūti? Na hevaṁ vattabbe …pe… adinnādānakammassa hetu …pe… kāmesumicchācārakammassa hetu … musāvādakammassa hetu … pisuṇavācākammassa hetu … pharusavācākammassa hetu … samphappalāpakammassa hetu … mātughātakammassa hetu … pitughātakammassa hetu … arahantaghātakammassa hetu … ruhiruppādakammassa hetu …pe… saṅghabhedakammassa hetūti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Katamassa kammassa hetūti? Handa hi arahantānaṁ abbhācikkhatīti. Arahantānaṁ abbhācikkhanakammassa hetu arahā arahattā parihāyatīti? Āmantā. Ye keci arahantānaṁ abbhācikkhanti, sabbe te arahattaṁ sacchikarontīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Kammahetukathā niṭṭhitā. Aṭṭhamo vaggo. Tassuddānaṁ 5 Cha gatiyo, antarābhavo, pañceva kāmaguṇā kāmadhātu, pañceva āyatanā kāmā, rūpino dhammā rūpadhātu, arūpino dhammā arūpadhātu, saḷāyataniko attabhāvo rūpadhātuyā, atthi rūpaṁ arūpesu, rūpaṁ kammaṁ, rūpaṁ jīvitaṁ, kammahetukā parihāyatīti. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Aṭṭhamavagga Kāmakathā |4| Pañcevāyatanā kāmāti? Āmantā. Nanu atthi tappaṭisaṁyutto chandoti? Āmantā. Hañci atthi tappaṭisaṁyutto chando, no ca vata re vattabbe—“pañcevāyatanā kāmā”ti. Nanu atthi tappaṭisaṁyutto rāgo tappaṭisaṁyutto chando tappaṭisaṁyutto chandarāgo tappaṭisaṁyutto saṅkappo tappaṭisaṁyutto rāgo tappaṭisaṁyutto saṅkapparāgo tappaṭisaṁyuttā pīti tappaṭisaṁyuttaṁ somanassaṁ tappaṭisaṁyuttaṁ pītisomanassanti? Āmantā. Hañci atthi tappaṭisaṁyuttaṁ pītisomanassaṁ, no ca vata re vattabbe—“pañcevāyatanā kāmā”ti. 2 Na vattabbaṁ—“pañcevāyatanā kāmā”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“pañcime, bhikkhave, kāmaguṇā. Katame pañca? Cakkhuviññeyyā rūpā …pe… kāyaviññeyyā phoṭṭhabbā iṭṭhā kantā manāpā piyarūpā kāmūpasaṁhitā rajanīyā—ime kho, bhikkhave, pañca kāmaguṇā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi pañcevāyatanā kāmāti. 3 Pañcevāyatanā kāmāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“pañcime, bhikkhave, kāmaguṇā. Katame pañca? Cakkhuviññeyyā rūpā …pe… kāyaviññeyyā phoṭṭhabbā iṭṭhā kantā manāpā piyarūpā kāmūpasaṁhitā 118 --- kv8 4:3 rajanīyā—ime kho, bhikkhave, pañca kāmaguṇā. Api ca, bhikkhave, nete kāmā kāmaguṇā nāmete ariyassa vinaye vuccan”ti— 4 “Saṅkapparāgo purisassa kāmo, Na te kāmā yāni citrāni loke; Saṅkapparāgo purisassa kāmo, Tiṭṭhanti citrāni tatheva loke; Athettha dhīrā vinayanti chandan”ti. 5 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“pañcevāyatanā kāmā”ti. Kāmakathā niṭṭhitā. kv23 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Tevīsatimavagga Aparinipphannakathā |5| Rūpaṁ aparinipphannanti? Āmantā. Rūpaṁ na aniccaṁ na saṅkhataṁ na paṭiccasamuppannaṁ na khayadhammaṁ na vayadhammaṁ na virāgadhammaṁ na nirodhadhammaṁ na vipariṇāmadhammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu rūpaṁ aniccaṁ saṅkhataṁ paṭiccasamuppannaṁ khayadhammaṁ vayadhammaṁ virāgadhammaṁ nirodhadhammaṁ vipariṇāmadhammanti? Āmantā. Hañci rūpaṁ aniccaṁ saṅkhataṁ …pe… vipariṇāmadhammaṁ, no ca vata re vattabbe—“rūpaṁ aparinipphannan”ti. 2 Dukkhaññeva parinipphannanti? Āmantā. Nanu yadaniccaṁ taṁ dukkhaṁ vuttaṁ bhagavatā—“rūpaṁ aniccan”ti? Āmantā. Hañci yadaniccaṁ taṁ dukkhaṁ vuttaṁ bhagavatā—“rūpaṁ aniccaṁ”, no ca vata re vattabbe—“dukkhaññeva parinipphannan”ti …pe…. 3 Vedanā …pe… saññā … saṅkhārā … viññāṇaṁ … cakkhāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ … cakkhudhātu … dhammadhātu … cakkhundriyaṁ …pe… aññātāvindriyaṁ aparinipphannanti? Āmantā. Aññātāvindriyaṁ na aniccaṁ …pe… na vipariṇāmadhammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu aññātāvindriyaṁ aniccaṁ saṅkhataṁ …pe… vipariṇāmadhammanti? Āmantā. Hañci aññātāvindriyaṁ aniccaṁ saṅkhataṁ paṭiccasamuppannaṁ khayadhammaṁ vayadhammaṁ virāgadhammaṁ nirodhadhammaṁ vipariṇāmadhammaṁ, no ca vata re vattabbe—“aññātāvindriyaṁ aparinipphannan”ti. 4 Dukkhaññeva parinipphannanti? Āmantā. Nanu yadaniccaṁ taṁ dukkhaṁ vuttaṁ bhagavatā—“aññātāvindriyaṁ aniccan”ti? Āmantā. Hañci yadaniccaṁ taṁ dukkhaṁ vuttaṁ bhagavatā—“aññātāvindriyaṁ aniccaṁ”, no ca vata re vattabbe—“dukkhaññeva parinipphannan”ti. Aparinipphannakathā niṭṭhitā. Tevīsatimo vaggo. Tassuddānaṁ 5 Ekādhippāyena methuno dhammo paṭisevitabbo, arahantānaṁ vaṇṇena amanussā methunaṁ dhammaṁ paṭisevanti, bodhisatto issariyakāmakārikāhetu vinipātaṁ gacchati, gabbhaseyyaṁ okkamati, dukkarakārikaṁ akāsi, aparantapaṁ akāsi, aññaṁ satthāraṁ uddisi, atthi na rāgo rāgapatirūpako, atthi na doso dosapatirūpako, atthi na moho mohapatirūpako atthi na kileso kilesapatirūpako, rūpaṁ aparinipphannaṁ aññātāvindriyaṁ aparinipphannanti. Khuddako aḍḍhapaṇṇāsako. Tassuddānaṁ 6 Navaṁ, nibbuti, ekādhippāyoti. Paṇṇāsakuddānaṁ 7 Mahāniyāmo anusayā, niggaho khuddakapañcamo; Parappavādamaddanā, suttamūlasamāhitā; Ujjotanā satthusamaye, kathāvatthupakaraṇeti. Pañcattiṁsabhāṇavāraṁ kathāvatthupakaraṇaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Kathāvatthu Khuddakaaḍḍhapaṇṇāsaka Tevīsatimavagga Ekādhippāyakathā |1| Ekādhippāyena methuno dhammo paṭisevitabboti? Āmantā. Ekādhippāyena assamaṇena hotabbaṁ, abhikkhunā hotabbaṁ, chinnamūlena hotabbaṁ pārājikena hotabbanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… ekādhippāyena methuno dhammo paṭisevitabboti? Āmantā. Ekādhippāyena pāṇo hantabbo, adinnaṁ ādiyitabbaṁ, musā bhaṇitabbā, pisuṇaṁ bhaṇitabbaṁ, pharusaṁ bhaṇitabbaṁ, samphaṁ palapitabbaṁ, sandhi cheditabbo, nillopaṁ hātabbaṁ, ekāgārikaṁ kātabbaṁ, paripanthe ṭhātabbaṁ, paradāro gantabbo, gāmaghātako kātabbo, nigamaghātako kātabboti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Ekādhippāyakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Tevīsatimavagga Patirūpakathā |4| Atthi na rāgo rāgapatirūpakoti? Āmantā. Atthi na phasso phassapatirūpako, atthi na vedanā vedanāpatirūpikā, atthi na saññā saññāpatirūpikā, atthi na cetanā cetanāpatirūpikā, atthi na cittaṁ cittapatirūpakaṁ, atthi na saddhā saddhāpatirūpikā, atthi na vīriyaṁ vīriyapatirūpakaṁ, atthi na sati 119 --- kv23 4:1 satipatirūpikā, atthi na samādhi samādhipatirūpako, atthi na paññā paññāpatirūpikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Atthi na doso dosapatirūpako, atthi na moho mohapatirūpako, atthi na kileso kilesapatirūpakoti? Āmantā. Atthi na phasso phassapatirūpako …pe… atthi na paññā paññāpatirūpikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Patirūpakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Tevīsatimavagga Issariyakāmakārikādikathā |3| Bodhisatto issariyakāmakārikāhetu vinipātaṁ gacchatīti? Āmantā. Bodhisatto issariyakāmakārikāhetu nirayaṁ gacchati, sañjīvaṁ gacchati, kālasuttaṁ gacchati, tāpanaṁ gacchati, mahātāpanaṁ gacchati, saṅghātakaṁ gacchati, roruvaṁ gacchati …pe… avīciṁ gacchatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Bodhisatto issariyakāmakārikāhetu vinipātaṁ gacchatīti? Āmantā. “Bodhisatto issariyakāmakārikāhetu vinipātaṁ gacchatī”ti—attheva suttantoti? Natthi. Hañci “bodhisatto issariyakāmakārikāhetu vinipātaṁ gacchatī”ti—nattheva suttanto, no ca vata re vattabbe—“bodhisatto issariyakāmakārikāhetu vinipātaṁ gacchatī”ti. 3 Bodhisatto issariyakāmakārikāhetu gabbhaseyyaṁ okkamatīti? Āmantā. Bodhisatto issariyakāmakārikāhetu nirayaṁ upapajjeyya, tiracchānayoniṁ upapajjeyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Bodhisatto issariyakāmakārikāhetu gabbhaseyyaṁ okkamatīti? Āmantā. Bodhisatto iddhimāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… bodhisatto iddhimāti? Āmantā. Bodhisattena chandiddhipādo bhāvito …pe… vīriyiddhipādo …pe… cittiddhipādo …pe… vīmaṁsiddhipādo bhāvitoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Bodhisatto issariyakāmakārikāhetu gabbhaseyyaṁ okkamatīti? Āmantā. “Bodhisatto issariyakāmakārikāhetu gabbhaseyyaṁ okkamatī”ti—attheva suttantoti? Natthi. Hañci “bodhisatto issariyakāmakārikāhetu gabbhaseyyaṁ okkamatī”ti—nattheva suttanto, no ca vata re vattabbe—“bodhisatto issariyakāmakārikāhetu gabbhaseyyaṁ okkamatī”ti. 6 Bodhisatto issariyakāmakārikāhetu dukkarakārikaṁ akāsīti? Āmantā. Bodhisatto issariyakāmakārikāhetu “sassato loko”ti paccāgacchi, “asassato loko”ti …pe… “antavā loko”ti …pe… “anantavā loko”ti … “taṁ jīvaṁ taṁ sarīran”ti … “aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīran”ti … “hoti tathāgato paraṁ maraṇā”ti … “na hoti tathāgato paraṁ maraṇā”ti … “hoti ca na ca hoti tathāgato paraṁ maraṇā”ti …pe… “neva hoti na na hoti tathāgato paraṁ maraṇā”ti paccāgacchīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Bodhisatto issariyakāmakārikāhetu dukkarakārikaṁ akāsīti? Āmantā. “Bodhisatto issariyakāmakārikāhetu dukkarakārikaṁ akāsī”ti—attheva suttantoti? Natthi. Hañci “bodhisatto issariyakāmakārikāhetu dukkarakārikaṁ akāsī”ti—nattheva suttanto, no ca vata re vattabbe—“bodhisatto issariyakāmakārikāhetu dukkarakārikaṁ akāsī”ti. 8 Bodhisatto issariyakāmakārikāhetu aparantapaṁ akāsi, aññaṁ satthāraṁ uddisīti? Āmantā. Bodhisatto issariyakāmakārikāhetu “sassato loko”ti paccāgacchi …pe… “neva hoti na na hoti tathāgato paraṁ maraṇā”ti paccāgacchīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Bodhisatto issariyakāmakārikāhetu aññaṁ satthāraṁ uddisīti? Āmantā. “Bodhisatto issariyakāmakārikāhetu aññaṁ satthāraṁ uddisī”ti—attheva suttantoti? Natthi. Hañci “bodhisatto issariyakāmakārikāhetu aññaṁ satthāraṁ uddisī”ti—nattheva suttanto, no ca vata re vattabbe—“bodhisatto issariyakāmakārikāhetu aññaṁ satthāraṁ uddisī”ti. Issariyakāmakārikākathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Tevīsatimavagga Arahantavaṇṇakathā |2| Arahantānaṁ vaṇṇena amanussā methunaṁ dhammaṁ paṭisevantīti? Āmantā. Arahantānaṁ vaṇṇena amanussā pāṇaṁ hananti …pe… adinnaṁ ādiyanti, musā bhaṇanti, pisuṇaṁ bhaṇanti, pharusaṁ bhaṇanti, samphaṁ palapanti, sandhiṁ chindanti, nillopaṁ haranti, ekāgārikaṁ karonti, paripanthe tiṭṭhanti, paradāraṁ gacchanti, gāmaghātakaṁ karonti …pe… nigamaghātakaṁ karontīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Arahantavaṇṇakathā niṭṭhitā. kv15 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka 120 --- kv15 4:0 Pannarasamavagga Khaṇalayamuhuttakathā |4| Khaṇo parinipphanno, layo parinipphanno, muhuttaṁ parinipphannanti? Āmantā. Rūpanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vedanā … saññā … saṅkhārā … viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Na vattabbaṁ—“muhuttaṁ parinipphannan”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“tīṇimāni, bhikkhave, kathāvatthūni. Katamāni tīṇi? Atītaṁ vā, bhikkhave, addhānaṁ ārabbha kathaṁ katheyya—‘evaṁ ahosi atītamaddhānan’ti; anāgataṁ vā, bhikkhave, addhānaṁ ārabbha kathaṁ katheyya—‘evaṁ bhavissati anāgatamaddhānan’ti; etarahi vā, bhikkhave, paccuppannaṁ addhānaṁ ārabbha kathaṁ katheyya—‘evaṁ hoti etarahi paccuppannan’ti. Imāni kho, bhikkhave, tīṇi kathāvatthūnī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi muhuttaṁ parinipphannanti. Khaṇalayamuhuttakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Anusayapaṇṇāsaka Pannarasamavagga Paccayatākathā |1| Paccayatā vavatthitāti? Āmantā. Nanu vīmaṁsā hetu, so ca adhipatīti? Āmantā. Hañci vīmaṁsā hetu, so ca adhipati, tena vata re vattabbe—“hetupaccayena paccayo, adhipatipaccayena paccayo”ti. 2 Nanu chandādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipatīti? Āmantā. Hañci chandādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipati, tena vata re vattabbe—“adhipatipaccayena paccayo, sahajātapaccayena paccayo”ti. 3 Nanu vīriyādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipatīti? Āmantā. Hañci vīriyādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipati, tena vata re vattabbe—“adhipatipaccayena paccayo, sahajātapaccayena paccayo”ti. 4 Nanu vīriyādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipati, tañca indriyanti? Āmantā. Hañci vīriyādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipati, tañca indriyaṁ, tena vata re vattabbe—“adhipatipaccayena paccayo, indriyapaccayena paccayo”ti. 5 Nanu vīriyādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipati, tañca maggaṅganti? Āmantā. Hañci vīriyādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipati, tañca maggaṅgaṁ, tena vata re vattabbe—“adhipatipaccayena paccayo, maggapaccayena paccayo”ti. 6 Nanu cittādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipatīti? Āmantā. Hañci cittādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipati, tena vata re vattabbe—“adhipatipaccayena paccayo, sahajātapaccayena paccayo”ti. 7 Nanu cittādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipati, so ca āhāroti? Āmantā. Hañci cittādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipati, so ca āhāro, tena vata re vattabbe—“adhipatipaccayena paccayo, āhārapaccayena paccayo”ti. 8 Nanu cittādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipati, tañca indriyanti? Āmantā. Hañci cittādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipati, tañca indriyaṁ, tena vata re vattabbe—“adhipatipaccayena paccayo, indriyapaccayena paccayo”ti. 9 Nanu vīmaṁsādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipatīti? Āmantā. Hañci vīmaṁsādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipati, tena vata re vattabbe—“adhipatipaccayena paccayo, sahajātapaccayena paccayo”ti. 10 Nanu vīmaṁsādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipati, tañca indriyanti? Āmantā. Hañci vīmaṁsādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipati, tañca indriyaṁ, tena vata re vattabbe—“adhipatipaccayena paccayo, indriyapaccayena paccayo”ti. 11 Nanu vīmaṁsādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipati, tañca maggaṅganti? Āmantā. Hañci vīmaṁsādhipati sahajātānaṁ dhammānaṁ adhipati, tañca maggaṅgaṁ, tena vata re vattabbe—“adhipatipaccayena paccayo, maggapaccayena paccayo”ti. 12 Nanu ariyaṁ dhammaṁ garuṁ katvā uppajjati paccavekkhaṇā, tañcārammaṇanti? Āmantā. Hañci ariyaṁ dhammaṁ garuṁ katvā uppajjati paccavekkhaṇā, tañcārammaṇaṁ, tena vata re vattabbe—“adhipatipaccayena paccayo, ārammaṇapaccayena paccayo”ti. 13 Nanu purimā purimā kusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo, sā ca āsevanāti? Āmantā. Hañci purimā purimā kusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo, sā ca āsevanā, tena vata re vattabbe—“anantarapaccayena paccayo, āsevanapaccayena paccayo”ti. 14 Nanu purimā purimā akusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo, sā ca āsevanāti? Āmantā. Hañci purimā purimā akusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ akusalānaṁ 121 --- kv15 1:14 dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo, sā ca āsevanā, tena vata re vattabbe—“anantarapaccayena paccayo, āsevanapaccayena paccayo”ti. 15 Nanu purimā purimā kiriyābyākatā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kiriyābyākatānaṁ dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo, sā ca āsevanāti? Āmantā. Hañci purimā purimā kiriyābyākatā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kiriyābyākatānaṁ dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo, sā ca āsevanā, tena vata re vattabbe—“anantarapaccayena paccayo, āsevanapaccayena paccayo”ti. 16 Na vattabbaṁ—“paccayatā vavatthitā”ti? Āmantā. Hetupaccayena paccayo hoti, ārammaṇapaccayena paccayo hoti, anantarapaccayena paccayo hoti, samanantarapaccayena paccayo hotīti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi paccayatā vavatthitāti. Paccayatākathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Pannarasamavagga Āsavakathā |5| Cattāro āsavā anāsavāti? Āmantā. Maggo phalaṁ nibbānaṁ, sotāpattimaggo sotāpattiphalaṁ …pe… bojjhaṅgoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Na vattabbaṁ—“cattāro āsavā anāsavā”ti? Āmantā. Atthaññeva āsavā yehi āsavehi te āsavā sāsavā hontīti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi cattāro āsavā anāsavāti. Āsavakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Pannarasamavagga Tatiyasaññāvedayitakathā |9| Saññāvedayitanirodhaṁ samāpanno kālaṁ kareyyāti? Āmantā. Atthi saññāvedayitanirodhaṁ samāpannassa māraṇantiyo phasso, māraṇantiyā vedanā, māraṇantiyā saññā, māraṇantiyā cetanā, māraṇantiyaṁ cittanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… natthi saññāvedayitanirodhaṁ samāpannassa māraṇantiyo phasso, māraṇantiyā vedanā, māraṇantiyā saññā, māraṇantiyā cetanā, māraṇantiyaṁ cittanti? Āmantā. Hañci natthi saññāvedayitanirodhaṁ samāpannassa māraṇantiyo phasso, māraṇantiyā vedanā, māraṇantiyā saññā, māraṇantiyā cetanā, māraṇantiyaṁ cittaṁ, no ca vata re vattabbe—“saññāvedayitanirodhaṁ samāpanno kālaṁ kareyyā”ti. 2 Saññāvedayitanirodhaṁ samāpanno kālaṁ kareyyāti? Āmantā. Atthi saññāvedayitanirodhaṁ samāpannassa phasso vedanā saññā cetanā cittanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… natthi saññāvedayitanirodhaṁ samāpannassa phasso vedanā saññā cetanā cittanti? Āmantā. Aphassakassa kālaṅkiriyā, avedanakassa kālaṅkiriyā …pe… acittakassa kālaṅkiriyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu saphassakassa kālaṅkiriyā …pe… sacittakassa kālaṅkiriyāti? Āmantā. Hañci saphassakassa kālaṅkiriyā …pe… sacittakassa kālaṅkiriyā, no ca vata re vattabbe—“saññāvedayitanirodhaṁ samāpanno kālaṁ kareyyā”ti. 3 Saññāvedayitanirodhaṁ samāpanno kālaṁ kareyyāti? Āmantā. Saññāvedayitanirodhaṁ samāpannassa kāye visaṁ kameyya, satthaṁ kameyya, aggi kameyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… saññāvedayitanirodhaṁ samāpannassa kāye visaṁ na kameyya, satthaṁ na kameyya, aggi na kameyyāti? Āmantā. Hañci saññāvedayitanirodhaṁ samāpannassa kāye visaṁ na kameyya, satthaṁ na kameyya, aggi na kameyya, no ca vata re vattabbe—“saññāvedayitanirodhaṁ samāpanno kālaṁ kareyyā”ti. 4 Saññāvedayitanirodhaṁ samāpanno kālaṁ kareyyāti? Āmantā. Saññāvedayitanirodhaṁ samāpannassa kāye visaṁ kameyya, satthaṁ kameyya, aggi kameyyāti? Āmantā. Na nirodhaṁ samāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Saññāvedayitanirodhaṁ samāpanno na kālaṁ kareyyāti? Āmantā. Atthi so niyāmo yena niyāmena niyato saññāvedayitanirodhaṁ samāpanno na kālaṁ kareyyāti? Natthi. Hañci natthi so niyāmo yena niyāmena niyato saññāvedayitanirodhaṁ samāpanno na kālaṁ kareyya, no ca vata re vattabbe—“saññāvedayitanirodhaṁ samāpanno na kālaṁ kareyyā”ti. 6 Cakkhuviññāṇasamaṅgī na kālaṁ kareyyāti? Āmantā. Atthi so niyāmo yena niyāmena niyato cakkhuviññāṇasamaṅgī na kālaṁ kareyyāti? Natthi. Hañci natthi so niyāmo yena niyāmena niyato cakkhuviññāṇasamaṅgī na kālaṁ kareyya, no ca vata re vattabbe—“cakkhuviññāṇasamaṅgī na kālaṁ kareyyā”ti. Tatiyasaññāvedayitakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Pannarasamavagga Asaññasattupikakathā |10| Saññāvedayitanirodhasamāpatti asaññasattupikāti? Āmantā. Atthi saññāvedayitanirodhaṁ samāpannassa alobho kusalamūlaṁ, adoso kusalamūlaṁ, amoho kusalamūlaṁ, saddhā vīriyaṁ sati samādhi paññāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… natthi saññāvedayitanirodhaṁ samāpannassa 122 --- kv15 10:1 alobho kusalamūlaṁ, adoso kusalamūlaṁ …pe… paññāti? Āmantā. Hañci natthi saññāvedayitanirodhaṁ samāpannassa alobho kusalamūlaṁ, adoso kusalamūlaṁ, amoho kusalamūlaṁ, saddhā vīriyaṁ sati samādhi paññā, no ca vata re vattabbe—“saññāvedayitanirodhasamāpatti asaññasattupikā”ti. 2 Saññāvedayitanirodhasamāpatti asaññasattupikāti? Āmantā. Atthi saññāvedayitanirodhaṁ samāpannassa phasso vedanā saññā cetanā cittanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… natthi saññāvedayitanirodhaṁ samāpannassa phasso vedanā saññā cetanā cittanti? Āmantā. Aphassakassa maggabhāvanā …pe… acittakassa maggabhāvanāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu saphassakassa maggabhāvanā …pe… sacittakassa maggabhāvanāti? Āmantā. Hañci saphassakassa maggabhāvanā …pe… sacittakassa maggabhāvanā, no ca vata re vattabbe—“saññāvedayitanirodhasamāpatti asaññasattupikā”ti. 3 Saññāvedayitanirodhasamāpatti asaññasattupikāti? Āmantā. Ye keci saññāvedayitanirodhaṁ samāpajjanti, sabbe te asaññasattupikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Na vattabbaṁ—“saññāvedayitanirodhasamāpatti asaññasattupikā”ti? Āmantā. Nanu idhāpi asaññī tatrāpi asaññīti? Āmantā. Hañci idhāpi asaññī tatrāpi asaññī, tena vata re vattabbe—“saññāvedayitanirodhasamāpatti asaññasattupikā”ti. Asaññasattupikakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Pannarasamavagga Aññamaññapaccayakathā |2| Avijjāpaccayāva saṅkhārā, na vattabbaṁ—“saṅkhārapaccayāpi avijjā”ti? Āmantā. Nanu avijjā saṅkhārena sahajātāti? Āmantā. Hañci avijjā saṅkhārena sahajātā, tena vata re vattabbe—“avijjāpaccayāpi saṅkhārā, saṅkhārapaccayāpi avijjā”ti. 2 Taṇhāpaccayāva upādānaṁ, na vattabbaṁ—“upādānapaccayāpi taṇhā”ti? Āmantā. Nanu taṇhā upādānena sahajātāti? Āmantā. Hañci taṇhā upādānena sahajātā, tena vata re vattabbe—“taṇhāpaccayāpi upādānaṁ, upādānapaccayāpi taṇhā”ti. 3 “Jarāmaraṇapaccayā, bhikkhave, jāti, jātipaccayā bhavo”ti—attheva suttantoti? Natthi. Tena hi avijjāpaccayāva saṅkhārā, na vattabbaṁ—“saṅkhārapaccayāpi avijjā”ti. Taṇhāpaccayāva upādānaṁ, na vattabbaṁ—“upādānapaccayāpi taṇhā”ti. 4 “Viññāṇapaccayā, bhikkhave, nāmarūpaṁ, nāmarūpapaccayāpi viññāṇan”ti—attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi avijjāpaccayāpi saṅkhārā, saṅkhārapaccayāpi avijjā; taṇhāpaccayāpi upādānaṁ, upādānapaccayāpi taṇhāti. Aññamaññapaccayakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Pannarasamavagga Jarāmaraṇakathā |6| Lokuttarānaṁ dhammānaṁ jarāmaraṇaṁ lokuttaranti? Āmantā. Maggo phalaṁ nibbānaṁ, sotāpattimaggo sotāpattiphalaṁ …pe… bojjhaṅgoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sotāpattimaggassa jarāmaraṇaṁ sotāpattimaggoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sotāpattimaggassa jarāmaraṇaṁ sotāpattimaggoti? Āmantā. Sotāpattiphalassa jarāmaraṇaṁ sotāpattiphalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sakadāgāmimaggassa …pe… sakadāgāmiphalassa …pe… anāgāmimaggassa …pe… anāgāmiphalassa …pe… arahattamaggassa jarāmaraṇaṁ arahattamaggoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahattamaggassa jarāmaraṇaṁ arahattamaggoti? Āmantā. Arahattaphalassa jarāmaraṇaṁ arahattaphalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… satipaṭṭhānānaṁ … sammappadhānānaṁ … iddhipādānaṁ … indriyānaṁ … balānaṁ … bojjhaṅgānaṁ jarāmaraṇaṁ bojjhaṅgoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Na vattabbaṁ—“lokuttarānaṁ dhammānaṁ jarāmaraṇaṁ lokuttaran”ti? Āmantā. Lokiyanti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi lokuttaranti. Jarāmaraṇakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Pannarasamavagga Dutiyasaññāvedayitakathā |8| Saññāvedayitanirodhasamāpatti lokiyāti? Āmantā. Rūpanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vedanā … saññā … saṅkhārā … viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmāvacarāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpāvacarāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arūpāvacarāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Na vattabbaṁ—“saññāvedayitanirodhasamāpatti lokiyā”ti? Āmantā. Lokuttarāti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi lokiyāti. Dutiyasaññāvedayitakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Pannarasamavagga Addhākathā |3| Addhā parinipphannoti? Āmantā. Rūpanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vedanā …pe… saññā …pe… saṅkhārā …pe… viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atīto addhā 123 --- kv15 3:1 parinipphannoti? Āmantā. Rūpanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vedanā …pe… saññā …pe… saṅkhārā …pe… viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgato addhā parinipphannoti? Āmantā. Rūpanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vedanā …pe… saññā …pe… saṅkhārā …pe… viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppanno addhā parinipphannoti? Āmantā. Rūpanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vedanā …pe… saññā …pe… saṅkhārā …pe… viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Atītaṁ rūpaṁ vedanā saññā saṅkhārā viññāṇaṁ atīto addhāti? Āmantā. Atītā pañcaddhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgataṁ rūpaṁ vedanā saññā saṅkhārā viññāṇaṁ anāgato addhāti? Āmantā. Anāgatā pañcaddhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ rūpaṁ vedanā saññā saṅkhārā viññāṇaṁ paccuppanno addhāti? Āmantā. Paccuppannā pañcaddhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Atītā pañcakkhandhā atīto addhā, anāgatā pañcakkhandhā anāgato addhā, paccuppannā pañcakkhandhā paccuppanno addhāti? Āmantā. Pannarasaddhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Atītāni dvādasāyatanāni atīto addhā, anāgatāni dvādasāyatanāni anāgato addhā, paccuppannāni dvādasāyatanāni paccuppanno addhāti? Āmantā. Chattiṁsa addhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Atītā aṭṭhārasa dhātuyo atīto addhā, anāgatā aṭṭhārasa dhātuyo anāgato addhā, paccuppannā aṭṭhārasa dhātuyo paccuppanno addhāti? Āmantā. Catupaññāsa addhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Atītāni bāvīsatindriyāni atīto addhā, anāgatāni bāvīsatindriyāni anāgato addhā, paccuppannāni bāvīsatindriyāni paccuppanno addhāti? Āmantā. Chasaṭṭhi addhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Na vattabbaṁ—“addhā parinipphanno”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“tīṇimāni, bhikkhave, kathāvatthūni. Katamāni tīṇi? Atītaṁ vā, bhikkhave, addhānaṁ ārabbha kathaṁ katheyya—‘evaṁ ahosi atītamaddhānan’ti; anāgataṁ vā, bhikkhave, addhānaṁ ārabbha kathaṁ katheyya—‘evaṁ bhavissati anāgatamaddhānan’ti; etarahi vā, bhikkhave, paccuppannaṁ addhānaṁ ārabbha kathaṁ katheyya—‘evaṁ hoti etarahi paccuppannan’ti. Imāni kho, bhikkhave, tīṇi kathāvatthūnī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi addhā parinipphannoti. Addhākathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Pannarasamavagga Kammūpacayakathā |11| Aññaṁ kammaṁ añño kammūpacayoti? Āmantā. Añño phasso, añño phassūpacayo; aññā vedanā, añño vedanūpacayo; aññā saññā, añño saññūpacayo; aññā cetanā, añño cetanūpacayo; aññaṁ cittaṁ, añño cittūpacayo; aññā saddhā, añño saddhūpacayo; aññaṁ vīriyaṁ, añño vīriyūpacayo; aññā sati, añño satūpacayo; añño samādhi, añño samādhūpacayo; aññā paññā, añño paññūpacayo; añño rāgo, añño rāgūpacayo …pe… aññaṁ anottappaṁ, añño anottappūpacayoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Aññaṁ kammaṁ, añño kammūpacayoti? Āmantā. Kammūpacayo kammena sahajātoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Kammūpacayo kammena sahajātoti? Āmantā. Kusalena kammena sahajāto kammūpacayo kusaloti, na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Kusalena kammena sahajāto kammūpacayo kusaloti? Āmantā. Sukhāya vedanāya sampayuttena kammena sahajāto kammūpacayo sukhāya vedanāya sampayuttoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dukkhāya vedanāya …pe… adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena kammena sahajāto kammūpacayo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Kammūpacayo kammena sahajātoti? Āmantā. Akusalena kammena sahajāto kammūpacayo akusaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 6 Akusalena kammena sahajāto kammūpacayo akusaloti? Āmantā. Sukhāya vedanāya sampayuttena kammena sahajāto kammūpacayo sukhāya vedanāya sampayuttoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dukkhāya vedanāya …pe… adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena kammena sahajāto kammūpacayo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Kammaṁ cittena sahajātaṁ, kammaṁ sārammaṇanti? Āmantā. Kammūpacayo cittena sahajāto, kammūpacayo sārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kammūpacayo cittena sahajāto, kammūpacayo anārammaṇoti? Āmantā. Kammaṁ cittena sahajātaṁ, kammaṁ anārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Kammaṁ cittena sahajātaṁ, cittaṁ 124 --- kv15 11:8 bhijjamānaṁ kammaṁ bhijjatīti? Āmantā. Kammūpacayo cittena sahajāto, cittaṁ bhijjamānaṁ kammūpacayo bhijjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Kammūpacayo cittena sahajāto, cittaṁ bhijjamānaṁ kammūpacayo na bhijjatīti? Āmantā. Kammaṁ cittena sahajātaṁ, cittaṁ bhijjamānaṁ kammaṁ na bhijjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Kammamhi kammūpacayoti? Āmantā. Taññeva kammaṁ so kammūpacayoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Kammamhi kammūpacayo, kammūpacayato vipāko nibbattatīti? Āmantā. Taññeva kammaṁ, so kammūpacayo, so kammavipākoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Kammamhi kammūpacayo, kammūpacayato vipāko nibbattati, vipāko sārammaṇoti? Āmantā. Kammūpacayo sārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kammūpacayo anārammaṇoti? Āmantā. Vipāko anārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Aññaṁ kammaṁ añño kammūpacayoti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“idha, puṇṇa, ekacco sabyābajjhampi abyābajjhampi kāyasaṅkhāraṁ abhisaṅkharoti, sabyābajjhampi abyābajjhampi vacīsaṅkhāraṁ …pe… manosaṅkhāraṁ abhisaṅkharoti, so sabyābajjhampi abyābajjhampi kāyasaṅkhāraṁ abhisaṅkharitvā, sabyābajjhampi abyābajjhampi vacīsaṅkhāraṁ …pe… manosaṅkhāraṁ abhisaṅkharitvā sabyābajjhampi abyābajjhampi lokaṁ upapajjati. Tamenaṁ sabyābajjhampi abyābajjhampi lokaṁ upapannaṁ samānaṁ sabyābajjhāpi abyābajjhāpi phassā phusanti. So sabyābajjhehipi abyābajjhehipi phassehi phuṭṭho samāno sabyābajjhampi abyābajjhampi vedanaṁ vedeti vokiṇṇasukhadukkhaṁ, seyyathāpi manussā ekacce ca devā ekacce ca vinipātikā. Iti kho, puṇṇa, bhūtā bhūtassa upapatti hoti, yaṁ karoti tena upapajjati, upapannametaṁ phassā phusanti. Evampāhaṁ, puṇṇa, ‘kammadāyādā sattā’ti vadāmī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“aññaṁ kammaṁ, añño kammūpacayo”ti. Kammūpacayakathā niṭṭhitā. Pannarasamo vaggo. Tassuddānaṁ 14 Paccayatā vavatthitā, paṭiccasamuppādo, addhā, khaṇo layo muhuttaṁ, cattāro āsavā anāsavā, lokuttarānaṁ dhammānaṁ jarāmaraṇaṁ lokuttarā, saññāvedayitanirodhasamāpatti lokuttarā, saññāvedayitanirodhasamāpatti lokiyā, saññāvedayitanirodhaṁ samāpanno kālaṁ kareyya, sveva maggo asaññasattupapattiyā, aññaṁ kammaṁ añño kammūpacayoti. Tatiyo paṇṇāsako. Tassuddānaṁ 15 Anusayā, saṁvaro, kappo, mūlañca vavatthitāti. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Pannarasamavagga Saññāvedayitakathā |7| Saññāvedayitanirodhasamāpatti lokuttarāti? Āmantā. Maggo phalaṁ nibbānaṁ, sotāpattimaggo sotāpattiphalaṁ …pe… bojjhaṅgoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Na vattabbaṁ—“saññāvedayitanirodhasamāpatti lokuttarā”ti? Āmantā. Lokiyāti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi lokuttarāti. Saññāvedayitakathā niṭṭhitā. kv12 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dvādasamavagga Kammakathā |2| Sabbaṁ kammaṁ savipākanti? Āmantā. Sabbā cetanā savipākāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sabbā cetanā savipākāti? Āmantā. Vipākābyākatā cetanā savipākāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sabbā cetanā savipākāti? Āmantā. Kiriyābyākatā cetanā savipākāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Sabbā cetanā savipākāti? Āmantā. Kāmāvacarā vipākābyākatā cetanā savipākāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sabbā cetanā savipākāti? Āmantā. Rūpāvacarā arūpāvacarā apariyāpannā vipākābyākatā cetanā savipākāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Sabbā cetanā savipākāti? Āmantā. Kāmāvacarā kiriyābyākatā cetanā savipākāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sabbā cetanā savipākāti? Āmantā. Rūpāvacarā arūpāvacarā kiriyābyākatā cetanā savipākāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Vipākābyākatā cetanā avipākāti? Āmantā. Hañci vipākābyākatā cetanā avipākā, no ca vata re vattabbe—“sabbā cetanā savipākā”ti. 5 Kiriyābyākatā cetanā avipākāti? Āmantā. Hañci kiriyābyākatā cetanā avipākā, no ca vata re vattabbe—“sabbā cetanā savipākā”ti. 6 Kāmāvacarā rūpāvacarā arūpāvacarā apariyāpannā vipākābyākatā cetanā avipākāti? 125 --- kv12 2:6 Āmantā. Hañci apariyāpannā vipākābyākatā cetanā avipākā, no ca vata re vattabbe—“sabbā cetanā savipākā”ti. 7 Kāmāvacarā rūpāvacarā arūpāvacarā kiriyābyākatā cetanā avipākāti? Āmantā. Hañci arūpāvacarā kiriyābyākatā cetanā avipākā, no ca vata re vattabbe—“sabbā cetanā savipākā”ti. 8 Na vattabbaṁ—“sabbaṁ kammaṁ savipākan”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“nāhaṁ, bhikkhave, sañcetanikānaṁ kammānaṁ katānaṁ upacitānaṁ appaṭisaṁviditvā byantibhāvaṁ vadāmi, tañca kho diṭṭheva dhamme upapajje vā apare vā pariyāye”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi sabbaṁ kammaṁ savipākanti. Kammakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dvādasamavagga Duggatikathā |9| Diṭṭhisampannassa puggalassa pahīnā duggatīti? Āmantā. Diṭṭhisampanno puggalo āpāyike rūpe rajjeyyāti? Āmantā. Hañci diṭṭhisampanno puggalo āpāyike rūpe rajjeyya, no ca vata re vattabbe—“diṭṭhisampannassa puggalassa pahīnā duggatī”ti. 2 Diṭṭhisampannassa puggalassa pahīnā duggatīti? Āmantā. Diṭṭhisampanno puggalo āpāyike sadde …pe… gandhe … rase … phoṭṭhabbe …pe… amanussitthiyā tiracchānagatitthiyā nāgakaññāya methunaṁ dhammaṁ paṭiseveyya, ajeḷakaṁ paṭiggaṇheyya, kukkuṭasūkaraṁ paṭiggaṇheyya, hatthigavassavaḷavaṁ paṭiggaṇheyya … tittiravaṭṭakamorakapiñjaraṁ paṭiggaṇheyyāti? Āmantā. Hañci diṭṭhisampanno puggalo tittiravaṭṭakamorakapiñjaraṁ paṭiggaṇheyya, no ca vata re vattabbe—“diṭṭhisampannassa puggalassa pahīnā duggatī”ti. 3 Diṭṭhisampannassa puggalassa pahīnā duggati, diṭṭhisampanno puggalo āpāyike rūpe rajjeyyāti? Āmantā. Arahato pahīnā duggati, arahā āpāyike rūpe rajjeyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… diṭṭhisampannassa puggalassa pahīnā duggati, diṭṭhisampanno puggalo āpāyike sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe …pe… tittiravaṭṭakamorakapiñjaraṁ paṭiggaṇheyyāti? Āmantā. Arahato pahīnā duggati, arahā tittiravaṭṭakamorakapiñjaraṁ paṭiggaṇheyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Arahato pahīnā duggati, na ca arahā āpāyike rūpe rajjeyyāti? Āmantā. Diṭṭhisampannassa puggalassa pahīnā duggati, na ca diṭṭhisampanno puggalo āpāyike rūpe rajjeyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahato pahīnā duggati, na ca arahā āpāyike sadde …pe… gandhe …pe… rase …pe… phoṭṭhabbe …pe… amanussitthiyā tiracchānagatitthiyā nāgakaññāya methunaṁ dhammaṁ paṭiseveyya, ajeḷakaṁ paṭiggaṇheyya, kukkuṭasūkaraṁ paṭiggaṇheyya, hatthigavassavaḷavaṁ paṭiggaṇheyya …pe… tittiravaṭṭakamorakapiñjaraṁ paṭiggaṇheyyāti? Āmantā. Diṭṭhisampannassa puggalassa pahīnā duggati, na ca diṭṭhisampanno puggalo tittiravaṭṭakamorakapiñjaraṁ paṭiggaṇheyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Na vattabbaṁ—“diṭṭhisampannassa puggalassa pahīnā duggatī”ti? Āmantā. Diṭṭhisampanno puggalo nirayaṁ upapajjeyya …pe… tiracchānayoniṁ upapajjeyya … pettivisayaṁ upapajjeyyāti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi diṭṭhisampannassa puggalassa pahīnā duggatīti. Duggatikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dvādasamavagga Kolaṅkolakathā |6| Na vattabbaṁ—“kolaṅkolo puggalo kolaṅkolatāniyato”ti? Āmantā. Nanu so kolaṅkoloti? Āmantā. Hañci so kolaṅkolo, tena vata re vattabbe—“kolaṅkolo puggalo kolaṅkolatāniyato”ti. Kolaṅkolakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dvādasamavagga Saddovipākotikathā |3| Saddo vipākoti? Āmantā. Sukhavedaniyo dukkhavedaniyo adukkhamasukhavedaniyo, sukhāya vedanāya sampayutto, dukkhāya vedanāya sampayutto, adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto, phassena sampayutto, vedanāya sampayutto, saññāya sampayutto, cetanāya sampayutto, cittena sampayutto, sārammaṇo; atthi tassa āvaṭṭanā ābhogo samannāhāro manasikāro cetanā patthanā paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu na sukhavedaniyo na dukkhavedaniyo …pe… anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci na sukhavedaniyo …pe… anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, no ca vata re vattabbe—“saddo vipāko”ti. 2 Phasso vipāko, phasso sukhavedaniyo …pe… sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Saddo vipāko, saddo sukhavedaniyo …pe… sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Saddo vipāko, 126 --- kv12 3:3 saddo na sukhavedaniyo …pe… anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Phasso vipāko, phasso na sukhavedaniyo, na dukkhavedaniyo …pe… anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Na vattabbaṁ—“saddo vipāko”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“so tassa kammassa katattā upacitattā ussannattā vipulattā brahmassaro hoti karavikabhāṇī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi saddo vipākoti. Saddo vipākotikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dvādasamavagga Jīvitāvoropanakathā |8| Diṭṭhisampanno puggalo sañcicca pāṇaṁ jīvitā voropeyyāti? Āmantā. Diṭṭhisampanno puggalo sañcicca mātaraṁ jīvitā voropeyya …pe… pitaraṁ jīvitā voropeyya …pe… arahantaṁ jīvitā voropeyya …pe… duṭṭhena cittena tathāgatassa lohitaṁ uppādeyya …pe… saṅghaṁ bhindeyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Diṭṭhisampanno puggalo sañcicca pāṇaṁ jīvitā voropeyyāti? Āmantā. Diṭṭhisampanno puggalo satthari agāravoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dhamme …pe… saṅghe …pe… sikkhāya agāravoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Nanu diṭṭhisampanno puggalo satthari sagāravoti? Āmantā. Hañci diṭṭhisampanno puggalo satthari sagāravo, no ca vata re vattabbe—“diṭṭhisampanno puggalo sañcicca pāṇaṁ jīvitā voropeyyā”ti. Nanu diṭṭhisampanno puggalo dhamme …pe… saṅghe …pe… sikkhāya sagāravoti? Āmantā. Hañci diṭṭhisampanno puggalo sikkhāya sagāravo, no ca vata re vattabbe—“diṭṭhisampanno puggalo sañcicca pāṇaṁ jīvitā voropeyyā”ti. 4 Diṭṭhisampanno puggalo satthari agāravoti? Āmantā. Diṭṭhisampanno puggalo buddhathūpe ohadeyya omutteyya niṭṭhubheyya buddhathūpe apabyāmato kareyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Diṭṭhisampanno puggalo sañcicca pāṇaṁ jīvitā voropeyyāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“seyyathāpi, bhikkhave, mahāsamuddo ṭhitadhammo velaṁ nātivattati; evameva kho, bhikkhave, yaṁ mayā sāvakānaṁ sikkhāpadaṁ paññattaṁ taṁ mama sāvakā jīvitahetupi nātikkamantī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“diṭṭhisampanno puggalo sañcicca pāṇaṁ jīvitā voropeyyā”ti. Jīvitā voropanakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dvādasamavagga Ekabījīkathā |7| Na vattabbaṁ—“ekabījī puggalo ekabījitāniyato”ti? Āmantā. Nanu so ekabījīti? Āmantā. Hañci so ekabījī, tena vata re vattabbe—“ekabījī puggalo ekabījitāniyato”ti. Ekabījīkathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dvādasamavagga Saḷāyatanakathā |4| Cakkhāyatanaṁ vipākoti? Āmantā. Sukhavedaniyaṁ dukkhavedaniyaṁ …pe… sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu na sukhavedaniyaṁ …pe… anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci na sukhavedaniyaṁ …pe… anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, no ca vata re vattabbe—“cakkhāyatanaṁ vipāko”ti …pe…. 2 Phasso vipāko, phasso sukhavedaniyo …pe… sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Cakkhāyatanaṁ vipāko, cakkhāyatanaṁ sukhavedaniyaṁ …pe… sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Cakkhāyatanaṁ vipāko, cakkhāyatanaṁ na sukhavedaniyaṁ …pe… anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Phasso vipāko, phasso na sukhavedaniyo …pe… anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Sotāyatanaṁ …pe… ghānāyatanaṁ …pe… jivhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ vipākoti? Āmantā. Sukhavedaniyaṁ …pe… sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu na sukhavedaniyaṁ …pe… anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci na sukhavedaniyaṁ …pe… anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, no ca vata re vattabbe—“kāyāyatanaṁ vipāko”ti. 5 Phasso vipāko, phasso sukhavedaniyo …pe… sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Kāyāyatanaṁ vipāko, kāyāyatanaṁ sukhavedaniyaṁ …pe… sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāyāyatanaṁ vipāko, kāyāyatanaṁ na sukhavedaniyaṁ …pe… anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Phasso vipāko, phasso na sukhavedaniyo …pe… anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 127 --- kv12 4:5 6 Na vattabbaṁ—“saḷāyatanaṁ vipāko”ti? Āmantā. Nanu saḷāyatanaṁ kammassa katattā uppannanti? Āmantā. Hañci saḷāyatanaṁ kammassa katattā uppannaṁ, tena vata re vattabbe—“saḷāyatanaṁ vipāko”ti. Saḷāyatanakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dvādasamavagga Sattamabhavikakathā |10| Na vattabbaṁ—“sattamabhavikassa puggalassa pahīnā duggatī”ti? Āmantā. Sattamabhaviko puggalo nirayaṁ upapajjeyya, tiracchānayoniṁ upapajjeyya, pettivisayaṁ upapajjeyyāti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi sattamabhavikassa puggalassa pahīnā duggatīti. Sattamabhavikakathā niṭṭhitā. Bārasamo vaggo. Tassuddānaṁ 2 Saṁvaro kammaṁ tatheva asaṁvaro, sabbakammaṁ savipākaṁ, saddo vipāko, saḷāyatanaṁ vipāko, sattakkhattuparamo puggalo sattakkhattuparamatāniyato, kolaṅkolapuggalo kolaṅkolatāniyato, ekabījī puggalo ekabījitāniyato, diṭṭhisampanno puggalo sañcicca pāṇaṁ jīvitā voropeyya, diṭṭhisampannassa puggalassa pahīnā duggati, tatheva sattamabhavikassāti. 0 Kathāvatthu Anusayapaṇṇāsaka Dvādasamavagga Saṁvarokammantikathā |1| Saṁvaro kammanti? Āmantā. Cakkhundriyasaṁvaro cakkhukammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sotindriyasaṁvaro …pe… ghānindriyasaṁvaro …pe… jivhindriyasaṁvaro …pe… kāyindriyasaṁvaro kāyakammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Kāyindriyasaṁvaro kāyakammanti? Āmantā. Cakkhundriyasaṁvaro cakkhukammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāyindriyasaṁvaro kāyakammanti? Āmantā. Sotindriyasaṁvaro …pe… ghānindriyasaṁvaro …pe… jivhindriyasaṁvaro jivhākammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… manindriyasaṁvaro manokammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Manindriyasaṁvaro manokammanti? Āmantā. Cakkhundriyasaṁvaro cakkhukammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… manindriyasaṁvaro manokammanti? Āmantā. Sotindriyasaṁvaro …pe… ghānindriyasaṁvaro … jivhindriyasaṁvaro …pe… kāyindriyasaṁvaro kāyakammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Asaṁvaro kammanti? Āmantā. Cakkhundriyaasaṁvaro cakkhukammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sotindriyaasaṁvaro …pe… ghānindriyaasaṁvaro …pe… jivhindriyaasaṁvaro …pe… kāyindriyaasaṁvaro kāyakammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Kāyindriyaasaṁvaro kāyakammanti? Āmantā. Cakkhundriyaasaṁvaro cakkhukammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāyindriyaasaṁvaro kāyakammanti? Āmantā. Sotindriyaasaṁvaro …pe… ghānindriyaasaṁvaro …pe… jivhindriyaasaṁvaro jivhākammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… manindriyaasaṁvaro manokammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Manindriyaasaṁvaro manokammanti? Āmantā. Cakkhundriyaasaṁvaro cakkhukammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… manindriyaasaṁvaro manokammanti? Āmantā. Sotindriyaasaṁvaro …pe… ghānindriyaasaṁvaro …pe… jivhindriyaasaṁvaro …pe… kāyindriyaasaṁvaro kāyakammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Na vattabbaṁ—“saṁvaropi asaṁvaropi kamman”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“idha, bhikkhave, bhikkhu cakkhunā rūpaṁ disvā nimittaggāhī hoti …pe… na nimittaggāhī hoti, sotena saddaṁ sutvā …pe… manasā dhammaṁ viññāya nimittaggāhī hoti …pe… na nimittaggāhī hotī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi saṁvaropi asaṁvaropi kammanti. Saṁvaro kammantikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dvādasamavagga Sattakkhattuparamakathā |5| Sattakkhattuparamo puggalo sattakkhattuparamatāniyatoti? Āmantā. Mātā jīvitā voropitā … pitā jīvitā voropito … arahā jīvitā voropito … duṭṭhena cittena tathāgatassa lohitaṁ uppāditaṁ … saṅgho bhinnoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Sattakkhattuparamo puggalo sattakkhattuparamatāniyatoti? Āmantā. Abhabbo antarā dhammaṁ abhisametunti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Abhabbo antarā dhammaṁ abhisametunti? Āmantā. Mātā jīvitā voropitā … pitā jīvitā voropito … arahā jīvitā voropito … duṭṭhena cittena tathāgatassa lohitaṁ uppāditaṁ … saṅgho bhinnoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Sattakkhattuparamo puggalo sattakkhattuparamatāniyatoti? Āmantā. Atthi so niyamo yena niyamena sattakkhattuparamo puggalo sattakkhattuparamatāniyatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi te satipaṭṭhānā …pe… sammappadhānā … iddhipādā … indriyā … balā … 128 --- kv12 5:3 bojjhaṅgā yehi bojjhaṅgehi sattakkhattuparamo puggalo sattakkhattuparamatāniyatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Natthi so niyamo yena niyamena sattakkhattuparamo puggalo sattakkhattuparamatāniyatoti? Āmantā. Hañci natthi so niyamo yena niyamena sattakkhattuparamo puggalo sattakkhattuparamatāniyato, no ca vata re vattabbe—“sattakkhattuparamo puggalo sattakkhattuparamatāniyato”ti. 5 Natthi te satipaṭṭhānā …pe… bojjhaṅgā yehi bojjhaṅgehi sattakkhattuparamo puggalo sattakkhattuparamatāniyatoti? Āmantā. Hañci natthi te bojjhaṅgā yehi bojjhaṅgehi sattakkhattuparamo puggalo sattakkhattuparamatāniyato, no ca vata re vattabbe—“sattakkhattuparamo puggalo sattakkhattuparamatāniyato”ti. 6 Sattakkhattuparamo puggalo sattakkhattuparamatāniyatoti? Āmantā. Sakadāgāminiyamenāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgāminiyamenāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahattaniyamenāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Katamena niyamenāti? Sotāpattiniyamenāti. Sattakkhattuparamo puggalo sattakkhattuparamatāniyatoti? Āmantā. Ye keci sotāpattiniyāmaṁ okkamanti, sabbe te sattakkhattuparamatāniyatāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Na vattabbaṁ—“sattakkhattuparamo puggalo sattakkhattuparamatāniyato”ti? Āmantā. Nanu so sattakkhattuparamoti? Āmantā. Hañci so sattakkhattuparamo, tena vata re vattabbe—“sattakkhattuparamo puggalo sattakkhattuparamatāniyato”ti. Sattakkhattuparamakathā niṭṭhitā. kv13 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Terasamavagga Nivutakathā |5| Nivuto nīvaraṇaṁ jahatīti? Āmantā. Ratto rāgaṁ jahati, duṭṭho dosaṁ jahati, mūḷho mohaṁ jahati, kiliṭṭho kilese jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rāgena rāgaṁ jahati, dosena dosaṁ jahati, mohena mohaṁ jahati, kilesehi kilese jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Rāgo cittasampayutto, maggo cittasampayuttoti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rāgo akusalo, maggo kusaloti? Āmantā. Kusalākusalā sāvajjānavajjā hīnapaṇītā kaṇhasukkasappaṭibhāgā dhammā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Kusalākusalā sāvajjānavajjā hīnapaṇītā kaṇhasukkasappaṭibhāgā dhammā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“cattārimāni, bhikkhave, suvidūravidūrāni. Katamāni cattāri? Nabhañca, bhikkhave, pathavī ca—idaṁ paṭhamaṁ suvidūravidūraṁ …pe… tasmā sataṁ dhammo asabbhi ārakā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“kusalākusalā …pe… sammukhībhāvaṁ āgacchantī”ti. 4 Nivuto nīvaraṇaṁ jahatīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“so evaṁ samāhite citte parisuddhe pariyodāte anaṅgaṇe vigatūpakkilese mudubhūte kammaniye ṭhite āneñjappatte āsavānaṁ khayañāṇāya cittaṁ abhininnāmetī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“nivuto nīvaraṇaṁ jahatī”ti …pe…. 5 Na vattabbaṁ—“nivuto nīvaraṇaṁ jahatī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“tassa evaṁ jānato evaṁ passato kāmāsavāpi cittaṁ vimuccati …pe… avijjāsavāpi cittaṁ vimuccatī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi nivuto nīvaraṇaṁ jahatīti. Nivutakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Anusayapaṇṇāsaka Terasamavagga Kappaṭṭhakathā |1| Kappaṭṭho kappaṁ tiṭṭheyyāti? Āmantā. Kappo ca saṇṭhāti buddho ca loke uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Kappaṭṭho kappaṁ tiṭṭheyyāti? Āmantā. Kappo ca saṇṭhāti saṅgho ca bhijjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kappaṭṭho kappaṁ tiṭṭheyyāti? Āmantā. Kappo ca saṇṭhāti kappaṭṭho ca kappaṭṭhiyaṁ kammaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kappaṭṭho kappaṁ tiṭṭheyyāti? Āmantā. Kappo ca saṇṭhāti kappaṭṭho ca puggalo kālaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Kappaṭṭho kappaṁ tiṭṭheyyāti? Āmantā. Atītaṁ kappaṁ tiṭṭheyya, anāgataṁ kappaṁ tiṭṭheyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kappaṭṭho kappaṁ tiṭṭheyyāti? Āmantā. Dve kappe tiṭṭheyya … tayo kappe 129 --- kv13 1:2 tiṭṭheyya … cattāro kappe tiṭṭheyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Kappaṭṭho kappaṁ tiṭṭheyyāti? Āmantā. Kappaṭṭho kappe ḍayhante kattha gacchatīti? Aññaṁ lokadhātuṁ gacchatīti. Mato gacchati, vehāsaṁ gacchatīti? Mato gacchatīti. Kappaṭṭhiyaṁ kammaṁ aparāpariyavepakkanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vehāsaṁ gacchatīti? Āmantā. Kappaṭṭho iddhimāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kappaṭṭho iddhimāti? Āmantā. Kappaṭṭhena chandiddhipādo bhāvito vīriyiddhipādo bhāvito cittiddhipādo bhāvito vīmaṁsiddhipādo bhāvitoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Na vattabbaṁ—“kappaṭṭho kappaṁ tiṭṭheyyā”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 5 “Āpāyiko nerayiko, Kappaṭṭho saṅghabhedako; Vaggarato adhammaṭṭho, Yogakkhemā padhaṁsati; Saṅghaṁ samaggaṁ bhetvāna, Kappaṁ nirayamhi paccatī”ti. 6 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi kappaṭṭho kappaṁ tiṭṭheyyāti. Kappaṭṭhakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Terasamavagga Niyatassaniyāmakathā |4| Niyato niyāmaṁ okkamatīti? Āmantā. Micchattaniyato sammattaniyāmaṁ okkamati, sammattaniyato micchattaniyāmaṁ okkamatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Niyato niyāmaṁ okkamatīti? Āmantā. Pubbe maggaṁ bhāvetvā pacchā niyāmaṁ okkamatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… pubbe sotāpattimaggaṁ bhāvetvā pacchā sotāpattiniyāmaṁ okkamatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… pubbe sakadāgāmi …pe… anāgāmi …pe… arahattamaggaṁ bhāvetvā pacchā arahattaniyāmaṁ okkamatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Pubbe satipaṭṭhānaṁ …pe… sammappadhānaṁ … iddhipādaṁ … indriyaṁ … balaṁ … bojjhaṅgaṁ bhāvetvā pacchā niyāmaṁ okkamatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Na vattabbaṁ—“niyato niyāmaṁ okkamatī”ti? Āmantā. Bhabbo bodhisatto tāya jātiyā dhammaṁ nābhisametunti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi niyato niyāmaṁ okkamatīti. Niyatassa niyāmakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Terasamavagga Samāpannoassādetikathā |7| Samāpanno assādeti, jhānanikanti jhānārammaṇāti? Āmantā. Taṁ jhānaṁ tassa jhānassa ārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… taṁ jhānaṁ tassa jhānassa ārammaṇanti? Āmantā. Tena phassena taṁ phassaṁ phusati, tāya vedanāya taṁ vedanaṁ vedeti, tāya saññāya taṁ saññaṁ sañjānāti, tāya cetanāya taṁ cetanaṁ ceteti, tena cittena taṁ cittaṁ cinteti, tena vitakkena taṁ vitakkaṁ vitakketi, tena vicārena taṁ vicāraṁ vicāreti, tāya pītiyā taṁ pītiṁ piyāyati, tāya satiyā taṁ satiṁ sarati, tāya paññāya taṁ paññaṁ pajānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Jhānanikanti cittasampayuttā, jhānaṁ cittasampayuttanti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Jhānanikanti akusalaṁ, jhānaṁ kusalanti? Āmantā. Kusalākusalā sāvajjānavajjā hīnapaṇītā kaṇhasukkasappaṭibhāgā dhammā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Kusalākusalā sāvajjānavajjā hīnapaṇītā kaṇhasukkasappaṭibhāgā dhammā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“cattārimāni, bhikkhave, suvidūravidūrāni. Katamāni cattāri? Nabhañca, bhikkhave, pathavī ca—idaṁ paṭhamaṁ suvidūravidūraṁ …pe… tasmā sataṁ dhammo asabbhi ārakā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“kusalākusalā sāvajjānavajjā hīnapaṇītā kaṇhasukkasappaṭibhāgā dhammā sammukhībhāvaṁ āgacchantī”ti. 5 Na vattabbaṁ—“samāpanno assādeti, jhānanikanti jhānārammaṇā”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“idha, bhikkhave, bhikkhu vivicceva kāmehi vivicca akusalehi dhammehi paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, so taṁ assādeti taṁ nikāmeti tena ca vittiṁ āpajjati; vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, so taṁ assādeti taṁ nikāmeti tena ca vittiṁ āpajjatī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi samāpanno assādeti, jhānanikanti jhānārammaṇāti. Samāpanno assādetikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Terasamavagga Dhammataṇhānadukkhasamudayotikathā |10| Dhammataṇhā na dukkhasamudayoti? Āmantā. Rūpataṇhā na dukkhasamudayoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dhammataṇhā na dukkhasamudayoti? Āmantā. Saddataṇhā …pe… gandhataṇhā …pe… rasataṇhā …pe… phoṭṭhabbataṇhā na dukkhasamudayoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Rūpataṇhā dukkhasamudayoti? Āmantā. Dhammataṇhā dukkhasamudayoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 130 --- kv13 10:2 saddataṇhā …pe… gandhataṇhā …pe… rasataṇhā …pe… phoṭṭhabbataṇhā dukkhasamudayoti? Āmantā. Dhammataṇhā dukkhasamudayoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Dhammataṇhā na dukkhasamudayoti? Āmantā. Nanu taṇhā dukkhasamudayo vutto bhagavatāti? Āmantā. Hañci taṇhā dukkhasamudayo vutto bhagavatā, no ca vata re vattabbe—“dhammataṇhā na dukkhasamudayo”ti. Dhammataṇhā na dukkhasamudayoti? Āmantā. Nanu lobho dukkhasamudayo vutto bhagavatā, dhammataṇhā lobhoti? Āmantā. Hañci lobho dukkhasamudayo vutto bhagavatā, dhammataṇhā lobho, no ca vata re vattabbe—“dhammataṇhā na dukkhasamudayo”ti. 4 Dhammataṇhā lobho, na dukkhasamudayoti? Āmantā. Rūpataṇhā lobho, na dukkhasamudayoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dhammataṇhā lobho, na dukkhasamudayoti? Āmantā. Saddataṇhā …pe… gandhataṇhā …pe… rasataṇhā …pe… phoṭṭhabbataṇhā lobho, na dukkhasamudayoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Rūpataṇhā lobho dukkhasamudayoti? Āmantā. Dhammataṇhā lobho dukkhasamudayoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… saddataṇhā …pe… phoṭṭhabbataṇhā lobho dukkhasamudayoti? Āmantā. Dhammataṇhā lobho dukkhasamudayoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Dhammataṇhā na dukkhasamudayoti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“yāyaṁ taṇhā ponobbhavikā nandīrāgasahagatā tatratatrābhinandinī, seyyathidaṁ—kāmataṇhā, bhavataṇhā, vibhavataṇhā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“dhammataṇhā na dukkhasamudayo”ti. 7 Na vattabbaṁ—“dhammataṇhā na dukkhasamudayo”ti? Āmantā. Nanu sā dhammataṇhāti? Āmantā. Hañci sā dhammataṇhā, tena vata re vattabbe—“dhammataṇhā na dukkhasamudayo”ti. Dhammataṇhā na dukkhasamudayotikathā niṭṭhitā. Terasamo vaggo. Tassuddānaṁ 8 Kappaṭṭho kappaṁ tiṭṭheyya, kappaṭṭho kusalaṁ cittaṁ na paṭilabheyya, anantarāpayutto puggalo sammattaniyāmaṁ okkameyya, niyato niyāmaṁ okkamati, nivuto nīvaraṇaṁ jahati, sammukhībhūto saṁyojanaṁ jahati, jhānanikanti, asātarāgo, dhammataṇhā abyākatā, dhammataṇhā na dukkhasamudayoti. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Terasamavagga Anantarāpayuttakathā |3| Anantarāpayutto puggalo sammattaniyāmaṁ okkameyyāti? Āmantā. Micchattaniyāmañca sammattaniyāmañca ubho okkameyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 2 Anantarāpayutto puggalo sammattaniyāmaṁ okkameyyāti? Āmantā. Nanu taṁ kammaṁ payuttaṁ kukkuccaṁ uppāditaṁ vippaṭisāriyaṁ janitanti? Āmantā. Hañci taṁ kammaṁ payuttaṁ kukkuccaṁ uppāditaṁ vippaṭisāriyaṁ janitaṁ, no ca vata re vattabbe—“anantarāpayutto puggalo sammattaniyāmaṁ okkameyyā”ti. 3 Anantarāpayutto puggalo abhabbo sammattaniyāmaṁ okkamitunti? Āmantā. Mātā jīvitā voropitā … pitā jīvitā voropito … arahā jīvitā voropito … duṭṭhena cittena tathāgatassa lohitaṁ uppāditaṁ … saṅgho bhinnoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Anantarāpayutto puggalo taṁ kammaṁ paṭisaṁharitvā kukkuccaṁ paṭivinodetvā vippaṭisāriyaṁ paṭivinetvā abhabbo sammattaniyāmaṁ okkamitunti? Āmantā. Mātā jīvitā voropitā … pitā jīvitā voropito …pe… saṅgho bhinnoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Anantarāpayutto puggalo taṁ kammaṁ paṭisaṁharitvā kukkuccaṁ paṭivinodetvā vippaṭisāriyaṁ paṭivinetvā abhabbo sammattaniyāmaṁ okkamitunti? Āmantā. Nanu taṁ kammaṁ paṭisaṁhaṭaṁ kukkuccaṁ paṭivinoditaṁ vippaṭisāriyaṁ paṭivinītanti? Āmantā. Hañci taṁ kammaṁ paṭisaṁhaṭaṁ kukkuccaṁ paṭivinoditaṁ vippaṭisāriyaṁ paṭivinītaṁ, no ca vata re vattabbe—“anantarāpayutto puggalo taṁ kammaṁ paṭisaṁharitvā kukkuccaṁ paṭivinodetvā vippaṭisāriyaṁ paṭivinetvā abhabbo sammattaniyāmaṁ okkamitun”ti. 6 Anantarāpayutto puggalo sammattaniyāmaṁ okkameyyāti? Āmantā. Nanu taṁ kammaṁ payutto āsīti? Āmantā. Hañci taṁ kammaṁ payutto āsi, no ca vata re vattabbe—“anantarāpayutto puggalo sammattaniyāmaṁ okkameyyā”ti. Anantarāpayuttakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Terasamavagga Asātarāgakathā |8| Atthi asātarāgoti? Āmantā. Dukkhābhinandino sattā, atthi keci dukkhaṁ patthenti pihenti esanti gavesanti pariyesanti, dukkhaṁ ajjhosāya tiṭṭhantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu sukhābhinandino sattā, atthi keci 131 --- kv13 8:1 sukhaṁ patthenti pihenti esanti gavesanti pariyesanti, sukhaṁ ajjhosāya tiṭṭhantīti? Āmantā. Hañci sukhābhinandino sattā, atthi keci sukhaṁ patthenti pihenti esanti gavesanti pariyesanti, sukhaṁ ajjhosāya tiṭṭhanti, no ca vata re vattabbe—“atthi asātarāgo”ti. 2 Atthi asātarāgoti? Āmantā. Dukkhāya vedanāya rāgānusayo anuseti, sukhāya vedanāya paṭighānusayo anusetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu sukhāya vedanāya rāgānusayo anuseti, dukkhāya vedanāya paṭighānusayo anusetīti? Āmantā. Hañci sukhāya vedanāya rāgānusayo anuseti, dukkhāya vedanāya paṭighānusayo anuseti, no ca vata re vattabbe—“atthi asātarāgo”ti. 3 Na vattabbaṁ—“atthi asātarāgo”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“so evaṁ anurodhavirodhaṁ samāpanno yaṁ kiñci vedanaṁ vedayati sukhaṁ vā dukkhaṁ vā adukkhamasukhaṁ vā, so taṁ vedanaṁ abhinandati abhivadati ajjhosāya tiṭṭhatī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi atthi asātarāgoti. Asātarāgakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Terasamavagga Sammukhībhūtakathā |6| Sammukhībhūto saṁyojanaṁ jahatīti? Āmantā. Ratto rāgaṁ jahati, duṭṭho dosaṁ jahati, mūḷho mohaṁ jahati, kiliṭṭho kilese jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rāgena rāgaṁ jahati, dosena dosaṁ jahati, mohena mohaṁ jahati, kilesehi kilese jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 2 Rāgo cittasampayutto, maggo cittasampayuttoti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rāgo akusalo, maggo kusaloti? Āmantā. Kusalākusalā sāvajjānavajjā hīnapaṇītā kaṇhasukkasappaṭibhāgā dhammā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Kusalākusalā …pe… sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“cattārimāni, bhikkhave, suvidūravidūrāni. Katamāni cattāri? Nabhañca, bhikkhave, pathavī ca—idaṁ paṭhamaṁ suvidūravidūraṁ …pe… tasmā sataṁ dhammo asabbhi ārakā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“kusalākusalā …pe… sammukhībhāvaṁ āgacchantī”ti. 4 Sammukhībhūto saṁyojanaṁ jahatīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“so evaṁ samāhite citte …pe… āsavānaṁ khayañāṇāya cittaṁ abhininnāmetī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“sammukhībhūto saṁyojanaṁ jahatī”ti. 5 Na vattabbaṁ—“sammukhībhūto saṁyojanaṁ jahatī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“tassa evaṁ jānato evaṁ passato kāmāsavāpi cittaṁ vimuccati …pe… avijjāsavāpi cittaṁ vimuccatī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi sammukhībhūto saṁyojanaṁ jahatīti. Sammukhībhūtakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Terasamavagga Kusalapaṭilābhakathā |2| Kappaṭṭho kusalaṁ cittaṁ na paṭilabheyyāti? Āmantā. Kappaṭṭho dānaṁ dadeyyāti? Āmantā. Hañci kappaṭṭho dānaṁ dadeyya, no ca vata re vattabbe—“kappaṭṭho kusalaṁ cittaṁ na paṭilabheyyā”ti. 2 Kappaṭṭho kusalaṁ cittaṁ na paṭilabheyyāti? Āmantā. Kappaṭṭho cīvaraṁ dadeyya …pe… piṇḍapātaṁ dadeyya …pe… senāsanaṁ dadeyya …pe… gilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ dadeyya … khādanīyaṁ dadeyya … bhojanīyaṁ dadeyya … pānīyaṁ dadeyya … cetiyaṁ vandeyya … cetiye mālaṁ āropeyya … gandhaṁ āropeyya … vilepanaṁ āropeyya …pe… cetiyaṁ abhidakkhiṇaṁ kareyyāti? Āmantā. Hañci kappaṭṭho cetiyaṁ abhidakkhiṇaṁ kareyya, no ca vata re vattabbe—“kappaṭṭho kusalaṁ cittaṁ na paṭilabheyyā”ti …pe…. 3 Kappaṭṭho kusalaṁ cittaṁ paṭilabheyyāti? Āmantā. Tato vuṭṭhānaṁ kusalaṁ cittaṁ paṭilabheyyāti? Āmantā. Rūpāvacaraṁ …pe… arūpāvacaraṁ …pe… lokuttaraṁ kusalaṁ cittaṁ paṭilabheyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Kusalapaṭilābhakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Terasamavagga Dhammataṇhāabyākatātikathā |9| Dhammataṇhā abyākatāti? Āmantā. Vipākābyākatā kiriyābyākatā rūpaṁ nibbānaṁ cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Dhammataṇhā abyākatāti? Āmantā. Rūpataṇhā abyākatāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dhammataṇhā abyākatāti? Āmantā. Saddataṇhā …pe… gandhataṇhā …pe… rasataṇhā …pe… phoṭṭhabbataṇhā abyākatāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Rūpataṇhā akusalāti? Āmantā. Dhammataṇhā akusalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… saddataṇhā …pe… phoṭṭhabbataṇhā akusalāti? Āmantā. Dhammataṇhā akusalāti? 132 --- kv13 9:3 Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Dhammataṇhā abyākatāti? Āmantā. Nanu taṇhā akusalā vuttā bhagavatāti? Āmantā. Hañci taṇhā akusalā vuttā bhagavatā, no ca vata re vattabbe—“dhammataṇhā abyākatā”ti. 5 Dhammataṇhā abyākatāti? Āmantā. Nanu lobho akusalo vutto bhagavatā, dhammataṇhā lobhoti? Āmantā. Hañci lobho akusalo vutto bhagavatā, dhammataṇhā lobho, no ca vata re vattabbe—“dhammataṇhā abyākatā”ti. 6 Dhammataṇhā lobho abyākatoti? Āmantā. Rūpataṇhā lobho abyākatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dhammataṇhā lobho abyākatoti? Āmantā. Saddataṇhā …pe… phoṭṭhabbataṇhā lobho abyākatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Rūpataṇhā lobho akusaloti? Āmantā. Dhammataṇhā lobho akusaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe… saddataṇhā …pe… phoṭṭhabbataṇhā lobho akusaloti? Āmantā. Dhammataṇhā lobho akusaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Dhammataṇhā abyākatāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“yāyaṁ taṇhā ponobbhavikā nandīrāgasahagatā tatratatrābhinandinī, seyyathidaṁ—kāmataṇhā, bhavataṇhā, vibhavataṇhā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“dhammataṇhā abyākatā”ti. 9 Na vattabbaṁ—“dhammataṇhā abyākatā”ti? Āmantā. Nanu sā dhammataṇhāti? Āmantā. Hañci sā dhammataṇhā, tena vata re vattabbe—“dhammataṇhā abyākatā”ti. Dhammataṇhā abyākatātikathā niṭṭhitā. kv14 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Cuddasamavagga Pariyāpannakathā |7| Rūparāgo rūpadhātuṁ anuseti, rūpadhātupariyāpannoti? Āmantā. Samāpattesiyo upapattesiyo diṭṭhadhammasukhavihāro, samāpattesiyena cittena upapattesiyena cittena diṭṭhadhammasukhavihārena cittena sahagato sahajāto saṁsaṭṭho sampayutto ekuppādo ekanirodho ekavatthuko ekārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu na samāpattesiyo na upapattesiyo na diṭṭhadhammasukhavihāro, na samāpattesiyena cittena na upapattesiyena cittena na diṭṭhadhammasukhavihārena cittena sahagato sahajāto saṁsaṭṭho sampayutto ekuppādo ekanirodho ekavatthuko ekārammaṇoti? Āmantā. Hañci na samāpattesiyo na upapattesiyo na diṭṭhadhammasukhavihāro …pe… ekārammaṇo, no ca vata re vattabbe—“rūparāgo rūpadhātuṁ anuseti, rūpadhātupariyāpanno”ti …pe…. 2 Rūparāgo rūpadhātuṁ anuseti, rūpadhātupariyāpannoti? Āmantā. Saddarāgo saddadhātuṁ anuseti, saddadhātupariyāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūparāgo rūpadhātuṁ anuseti, rūpadhātupariyāpannoti? Āmantā. Gandharāgo …pe… rasarāgo …pe… phoṭṭhabbarāgo phoṭṭhabbadhātuṁ anuseti, phoṭṭhabbadhātupariyāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Saddarāgo saddadhātuṁ anuseti, na vattabbaṁ—“saddadhātupariyāpanno”ti? Āmantā. Rūparāgo rūpadhātuṁ anuseti, na vattabbaṁ—“rūpadhātupariyāpanno”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe… gandharāgo …pe… rasarāgo …pe… phoṭṭhabbarāgo phoṭṭhabbadhātuṁ anuseti, na vattabbaṁ—“phoṭṭhabbadhātupariyāpanno”ti? Āmantā. Rūparāgo rūpadhātuṁ anuseti, na vattabbaṁ—“rūpadhātupariyāpanno”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Arūparāgo arūpadhātuṁ anuseti, arūpadhātupariyāpannoti? Āmantā. Samāpattesiyo upapattesiyo diṭṭhadhammasukhavihāro, samāpattesiyena cittena upapattesiyena cittena diṭṭhadhammasukhavihārena cittena sahagato sahajāto saṁsaṭṭho sampayutto ekuppādo ekanirodho ekavatthuko ekārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Nanu na samāpattesiyo na upapattesiyo na diṭṭhadhammasukhavihāro, na samāpattesiyena cittena …pe… ekārammaṇoti? Āmantā. Hañci na samāpattesiyo na upapattesiyo …pe… ekārammaṇo, no ca vata re vattabbe—“arūparāgo arūpadhātuṁ anuseti, arūpadhātupariyāpanno”ti. 5 Arūparāgo arūpadhātuṁ anuseti, arūpadhātupariyāpannoti? Āmantā. Saddarāgo saddadhātuṁ anuseti, saddadhātupariyāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arūparāgo arūpadhātuṁ anuseti, 133 --- kv14 7:5 arūpadhātupariyāpannoti? Āmantā. Gandharāgo …pe… rasarāgo …pe… phoṭṭhabbarāgo phoṭṭhabbadhātuṁ anuseti, phoṭṭhabbadhātupariyāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Saddarāgo saddadhātuṁ anuseti, na vattabbaṁ—“saddadhātupariyāpanno”ti? Āmantā. Arūparāgo arūpadhātuṁ anuseti, na vattabbaṁ—“arūpadhātupariyāpanno”ti, na hevaṁ vattabbe …pe… gandharāgo …pe… rasarāgo …pe… phoṭṭhabbarāgo phoṭṭhabbadhātuṁ anuseti, na vattabbaṁ—“phoṭṭhabbadhātupariyāpanno”ti? Āmantā. Arūparāgo arūpadhātuṁ anuseti, na vattabbaṁ—“arūpadhātupariyāpanno”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Na vattabbaṁ—“rūparāgo rūpadhātuṁ anuseti rūpadhātupariyāpanno, arūparāgo arūpadhātuṁ anuseti arūpadhātupariyāpanno”ti? Āmantā. Nanu kāmarāgo kāmadhātuṁ anuseti, kāmadhātupariyāpannoti? Āmantā. Hañci kāmarāgo kāmadhātuṁ anuseti kāmadhātupariyāpanno, tena vata re vattabbe—“rūparāgo rūpadhātuṁ anuseti rūpadhātupariyāpanno, arūparāgo arūpadhātuṁ anuseti arūpadhātupariyāpanno”ti. Pariyāpannakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Cuddasamavagga Abyākatakathā |8| Diṭṭhigataṁ abyākatanti? Āmantā. Vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ rūpaṁ nibbānaṁ cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe… diṭṭhigataṁ abyākatanti? Āmantā. Diṭṭhigatasampayutto phasso abyākatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… diṭṭhigataṁ abyākatanti? Āmantā. Diṭṭhigatasampayuttā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… cittaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Diṭṭhigatasampayutto phasso akusaloti? Āmantā. Diṭṭhigataṁ akusalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… diṭṭhigatasampayuttā vedanā saññā cetanā cittaṁ akusalanti? Āmantā. Diṭṭhigataṁ akusalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Diṭṭhigataṁ abyākatanti? Āmantā. Aphalaṁ avipākanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu saphalaṁ savipākanti? Āmantā. Hañci saphalaṁ savipākaṁ, no ca vata re vattabbe—“diṭṭhigataṁ abyākatan”ti. 4 Diṭṭhigataṁ abyākatanti? Āmantā. Nanu micchādiṭṭhiparamāni vajjāni vuttāni bhagavatāti? Āmantā. Hañci micchādiṭṭhiparamāni vajjāni vuttāni bhagavatā, no ca vata re vattabbe—“diṭṭhigataṁ abyākatan”ti. 5 Diṭṭhigataṁ abyākatanti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“micchādiṭṭhi kho, vaccha, akusalā, sammādiṭṭhi kusalā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“diṭṭhigataṁ abyākatan”ti. 6 Diṭṭhigataṁ abyākatanti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“micchādiṭṭhissa kho ahaṁ, puṇṇa, dvinnaṁ gatīnaṁ aññataraṁ gatiṁ vadāmi—nirayaṁ vā tiracchānayoniṁ vā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“diṭṭhigataṁ abyākatan”ti. 7 Na vattabbaṁ—“diṭṭhigataṁ abyākatan”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“‘sassato loko’ti kho, vaccha, abyākatametaṁ, ‘asassato loko’ti kho, vaccha, abyākatametaṁ, ‘antavā loko’ti kho, vaccha, abyākatametaṁ, ‘anantavā loko’ti kho, vaccha …pe… ‘taṁ jīvaṁ taṁ sarīran’ti kho, vaccha …pe… ‘aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīran’ti kho, vaccha …pe… ‘hoti tathāgato paraṁ maraṇā’ti kho, vaccha …pe… ‘na hoti tathāgato paraṁ maraṇā’ti kho, vaccha …pe… ‘hoti ca na ca hoti tathāgato paraṁ maraṇā’ti kho, vaccha …pe… ‘neva hoti na na hoti tathāgato paraṁ maraṇā’ti kho, vaccha, abyākatametan”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi diṭṭhigataṁ abyākatanti. 8 Diṭṭhigataṁ abyākatanti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“micchādiṭṭhikassa, bhikkhave, purisapuggalassa yañceva kāyakammaṁ yathādiṭṭhisamattaṁ samādinnaṁ, yañca vacīkammaṁ …pe… yañca manokammaṁ, yā ca cetanā, yā ca patthanā, yo ca paṇidhi, ye ca saṅkhārā, sabbe te dhammā aniṭṭhāya akantāya amanāpāya ahitāya dukkhāya saṁvattantī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“diṭṭhigataṁ abyākatan”ti. Abyākatakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Cuddasamavagga Anantarapaccayakathā |3| Cakkhuviññāṇassa anantarā sotaviññāṇaṁ uppajjatīti? Āmantā. Yā cakkhuviññāṇassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, sāva sotaviññāṇassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Cakkhuviññāṇassa anantarā sotaviññāṇaṁ uppajjati, na vattabbaṁ—“yā cakkhuviññāṇassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, sāva sotaviññāṇassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhī”ti? Āmantā. Sotaviññāṇaṁ 134 --- kv14 3:2 anāvaṭṭentassa uppajjati …pe… appaṇidahantassa uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Nanu sotaviññāṇaṁ āvaṭṭentassa uppajjati …pe… paṇidahantassa uppajjatīti? Āmantā. Hañci sotaviññāṇaṁ āvaṭṭentassa uppajjati …pe… paṇidahantassa uppajjati, no ca vata re vattabbe—“cakkhuviññāṇassa anantarā sotaviññāṇaṁ uppajjatī”ti. 3 Cakkhuviññāṇassa anantarā sotaviññāṇaṁ uppajjatīti? Āmantā. Cakkhuviññāṇaṁ rūpanimittaṁ manasikaroto uppajjatīti? Āmantā. Sotaviññāṇaṁ rūpanimittaṁ manasikaroto uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Cakkhuviññāṇaṁ rūpārammaṇaññeva na aññārammaṇanti? Āmantā. Sotaviññāṇaṁ rūpārammaṇaññeva na aññārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati cakkhuviññāṇanti? Āmantā. Cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati sotaviññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati sotaviññāṇanti? Āmantā. “Cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati sotaviññāṇan”ti—attheva suttantoti? Natthi. “Cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttantoti? Āmantā. Hañci “cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttanto, no ca vata re vattabbe—“cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati sotaviññāṇan”ti. 7 Cakkhuviññāṇassa anantarā sotaviññāṇaṁ uppajjatīti? Āmantā. Taññeva cakkhuviññāṇaṁ taṁ sotaviññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Sotaviññāṇassa anantarā ghānaviññāṇaṁ uppajjati …pe… ghānaviññāṇassa anantarā jivhāviññāṇaṁ uppajjati …pe… jivhāviññāṇassa anantarā kāyaviññāṇaṁ uppajjatīti? Āmantā. Yā jivhāviññāṇassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, sāva kāyaviññāṇassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… jivhāviññāṇassa anantarā kāyaviññāṇaṁ uppajjati, na vattabbaṁ—“yā jivhāviññāṇassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, sāva kāyaviññāṇassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhī”ti? Āmantā. Kāyaviññāṇaṁ anāvaṭṭentassa uppajjati …pe… appaṇidahantassa uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu kāyaviññāṇaṁ āvaṭṭentassa uppajjati …pe… paṇidahantassa uppajjatīti? Āmantā. Hañci kāyaviññāṇaṁ āvaṭṭentassa uppajjati …pe… paṇidahantassa uppajjati, no ca vata re vattabbe—“jivhāviññāṇassa anantarā kāyaviññāṇaṁ uppajjatī”ti. 9 Jivhāviññāṇassa anantarā kāyaviññāṇaṁ uppajjatīti? Āmantā. Jivhāviññāṇaṁ rasanimittaṁ manasikaroto uppajjatīti? Āmantā. Kāyaviññāṇaṁ rasanimittaṁ manasikaroto uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Jivhāviññāṇaṁ rasārammaṇaññeva na aññārammaṇanti? Āmantā. Kāyaviññāṇaṁ rasārammaṇaññeva na aññārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Jivhañca paṭicca rase ca uppajjati jivhāviññāṇanti? Āmantā. Jivhañca paṭicca rase ca uppajjati kāyaviññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Jivhañca paṭicca rase ca uppajjati kāyaviññāṇanti? Āmantā. “Jivhañca paṭicca rase ca uppajjati kāyaviññāṇan”ti—attheva suttantoti? Natthi. “Jivhañca paṭicca rase ca uppajjati jivhāviññāṇan”ti—attheva suttantoti? Āmantā. Hañci “jivhañca paṭicca rase ca uppajjati jivhāviññāṇan”ti—attheva suttantoti, no ca vata re vattabbe—“jivhañca paṭicca rase ca uppajjati kāyaviññāṇan”ti. 13 Jivhāviññāṇassa anantarā kāyaviññāṇaṁ uppajjatīti? Āmantā. Taññeva jivhāviññāṇaṁ taṁ kāyaviññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Na vattabbaṁ—“pañcaviññāṇā aññamaññassa samanantarā uppajjantī”ti? Āmantā. Nanu atthi koci naccati gāyati vādeti, rūpañca passati, saddañca suṇāti, gandhañca ghāyati, rasañca sāyati, phoṭṭhabbañca phusatīti? Āmantā. Hañci atthi koci naccati gāyati vādeti, rūpañca passati, saddañca suṇāti, gandhañca ghāyati, rasañca sāyati, phoṭṭhabbañca phusati, tena vata re vattabbe—“pañcaviññāṇā aññamaññassa samanantarā uppajjantī”ti. Anantarapaccayakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Cuddasamavagga Pariyuṭṭhānaṁcittavippayuttantikathā |6| Pariyuṭṭhānaṁ cittavippayuttanti? Āmantā. Rūpaṁ nibbānaṁ cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe… pariyuṭṭhānaṁ cittavippayuttanti? Āmantā. Natthi sarāgaṁ cittaṁ sadosaṁ cittaṁ samohaṁ cittaṁ …pe… akusalaṁ cittaṁ saṅkiliṭṭhaṁ cittanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu 135 --- kv14 6:1 atthi sarāgaṁ cittaṁ sadosaṁ cittaṁ samohaṁ cittaṁ …pe… akusalaṁ cittaṁ saṅkiliṭṭhaṁ cittanti? Āmantā. Hañci atthi sarāgaṁ cittaṁ sadosaṁ cittaṁ samohaṁ cittaṁ …pe… akusalaṁ cittaṁ saṅkiliṭṭhaṁ cittaṁ, no ca vata re vattabbe—“pariyuṭṭhānaṁ cittavippayuttan”ti. Pariyuṭṭhānaṁ cittavippayuttantikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Cuddasamavagga Apariyāpannakathā |9| Diṭṭhigataṁ apariyāpannanti? Āmantā. Maggo phalaṁ nibbānaṁ, sotāpattimaggo sotāpattiphalaṁ, sakadāgāmimaggo sakadāgāmiphalaṁ, anāgāmimaggo anāgāmiphalaṁ, arahattamaggo arahattaphalaṁ, satipaṭṭhānaṁ sammappadhānaṁ iddhipādo indriyaṁ balaṁ bojjhaṅgoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Na vattabbaṁ—“diṭṭhigataṁ apariyāpannan”ti? Āmantā. Puthujjano “kāmesu vītarāgo”ti vattabboti? Āmantā. “Vigatadiṭṭhiyo”ti vattabboti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi diṭṭhigataṁ apariyāpannanti. Apariyāpannakathā niṭṭhitā. Cuddasamo vaggo. Tassuddānaṁ 3 Akusalamūlaṁ paṭisandahati kusalamūlaṁ, kusalamūlaṁ paṭisandahati akusalamūlaṁ, saḷāyatanaṁ chaviññāṇakāyā, ariyarūpaṁ mahābhūtānaṁ upādāya, sveva anusayo taṁ pariyuṭṭhānaṁ, pariyuṭṭhānaṁ cittavippayuttaṁ, yathādhātu taññeva anuseti, diṭṭhigataṁ abyākataṁ, diṭṭhigataṁ apariyāpannanti. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Cuddasamavagga Saḷāyatanuppattikathā |2| Saḷāyatanaṁ apubbaṁ acarimaṁ mātukucchismiṁ saṇṭhātīti? Āmantā. Sabbaṅgapaccaṅgī ahīnindriyo mātukucchismiṁ okkamatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Upapattesiyena cittena cakkhāyatanaṁ saṇṭhātīti? Āmantā. Upapattesiyena cittena hatthā saṇṭhanti, pādā saṇṭhanti, sīsaṁ saṇṭhāti, kaṇṇo saṇṭhāti, nāsikā saṇṭhāti, mukhaṁ saṇṭhāti, dantā saṇṭhantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Upapattesiyena cittena sotāyatanaṁ …pe… ghānāyatanaṁ …pe… jivhāyatanaṁ saṇṭhātīti? Āmantā. Upapattesiyena cittena hatthā saṇṭhanti, pādā saṇṭhanti, sīsaṁ saṇṭhāti, kaṇṇo saṇṭhāti, nāsikā saṇṭhāti, mukhaṁ saṇṭhāti, dantā saṇṭhantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Mātukucchigatassa pacchā cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. Mātukucchismiṁ cakkhupaṭilābhāya kammaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… mātukucchigatassa pacchā sotāyatanaṁ …pe… ghānāyatanaṁ …pe… jivhāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. Mātukucchismiṁ jivhāpaṭilābhāya kammaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Mātukucchigatassa pacchā kesā lomā nakhā dantā aṭṭhī uppajjantīti? Āmantā. Mātukucchismiṁ aṭṭhipaṭilābhāya kammaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Na vattabbaṁ—“mātukucchigatassa pacchā kesā lomā nakhā dantā aṭṭhī uppajjantī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 7 “Paṭhamaṁ kalalaṁ hoti, kalalā hoti abbudaṁ; Abbudā jāyate pesi, pesi nibbattate ghano; Ghanā pasākhā jāyanti, kesā lomā nakhāpi ca. 8 Yañcassa bhuñjati mātā, annaṁ pānañca bhojanaṁ; Tena so tattha yāpeti, mātukucchigato naro”ti. 9 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi mātukucchigatassa pacchā kesā lomā nakhā dantā aṭṭhī uppajjantīti. Saḷāyatanuppattikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Cuddasamavagga Aññoanusayotikathā |5| Añño kāmarāgānusayo aññaṁ kāmarāgapariyuṭṭhānanti? Āmantā. Añño kāmarāgo aññaṁ kāmarāgapariyuṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sveva kāmarāgo taṁ kāmarāgapariyuṭṭhānanti? Āmantā. Sveva kāmarāgānusayo taṁ kāmarāgapariyuṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Añño paṭighānusayo aññaṁ paṭighapariyuṭṭhānanti? Āmantā. Aññaṁ paṭighaṁ aññaṁ paṭighapariyuṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… taññeva paṭighaṁ taṁ paṭighapariyuṭṭhānanti? Āmantā. Sveva paṭighānusayo taṁ paṭighapariyuṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Añño mānānusayo aññaṁ mānapariyuṭṭhānanti? Āmantā. Añño māno aññaṁ mānapariyuṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sveva māno taṁ mānapariyuṭṭhānanti? Āmantā. Sveva mānānusayo taṁ mānapariyuṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Añño diṭṭhānusayo aññaṁ diṭṭhipariyuṭṭhānanti? Āmantā. Aññā diṭṭhi aññaṁ diṭṭhipariyuṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sāva diṭṭhi taṁ diṭṭhipariyuṭṭhānanti? Āmantā. Sveva diṭṭhānusayo taṁ diṭṭhipariyuṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Añño 136 --- kv14 5:5 vicikicchānusayo aññaṁ vicikicchāpariyuṭṭhānanti? Āmantā. Aññā vicikicchā aññaṁ vicikicchāpariyuṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sāva vicikicchā taṁ vicikicchāpariyuṭṭhānanti? Āmantā. Sveva vicikicchānusayo taṁ vicikicchāpariyuṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Añño bhavarāgānusayo aññaṁ bhavarāgapariyuṭṭhānanti? Āmantā. Añño bhavarāgo aññaṁ bhavarāgapariyuṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sveva bhavarāgo taṁ bhavarāgapariyuṭṭhānanti? Āmantā. Sveva bhavarāgānusayo taṁ bhavarāgapariyuṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Añño avijjānusayo aññaṁ avijjāpariyuṭṭhānanti? Āmantā. Aññā avijjā aññaṁ avijjāpariyuṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sāva avijjā taṁ avijjāpariyuṭṭhānanti? Āmantā. Sveva avijjānusayo taṁ avijjāpariyuṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Na vattabbaṁ—“añño anusayo aññaṁ pariyuṭṭhānan”ti? Āmantā. Puthujjano kusalābyākate citte vattamāne “sānusayo”ti vattabboti? Āmantā. “Pariyuṭṭhito”ti vattabboti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi añño anusayo aññaṁ pariyuṭṭhānanti. Puthujjano kusalābyākate citte vattamāne “sarāgo”ti vattabboti? Āmantā. “Pariyuṭṭhito”ti vattabboti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi añño rāgo aññaṁ pariyuṭṭhānanti. Añño anusayotikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Anusayapaṇṇāsaka Cuddasamavagga Kusalākusalapaṭisandahanakathā |1| Akusalamūlaṁ paṭisandahati kusalamūlanti? Āmantā. Yā akusalassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, sāva kusalassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Akusalamūlaṁ paṭisandahati kusalamūlaṁ, na vattabbaṁ—“yā akusalassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, sāva kusalassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhī”ti? Āmantā. Kusalaṁ anāvaṭṭentassa uppajjati …pe… appaṇidahantassa uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu kusalaṁ āvaṭṭentassa uppajjati …pe… paṇidahantassa uppajjatīti? Āmantā. Hañci kusalaṁ āvaṭṭentassa uppajjati …pe… paṇidahantassa uppajjati, no ca vata re vattabbe—“akusalamūlaṁ paṭisandahati kusalamūlan”ti. 3 Akusalamūlaṁ paṭisandahati kusalamūlanti? Āmantā. Akusalamūlaṁ ayoniso manasikaroto uppajjatīti? Āmantā. Kusalaṁ ayoniso manasikaroto uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu kusalaṁ yoniso manasikaroto uppajjatīti? Āmantā. Hañci kusalaṁ yoniso manasikaroto uppajjati, no ca vata re vattabbe—“akusalamūlaṁ paṭisandahati kusalamūlan”ti. 4 Akusalamūlaṁ paṭisandahati kusalamūlanti? Āmantā. Kāmasaññāya anantarā nekkhammasaññā uppajjati, byāpādasaññāya anantarā abyāpādasaññā uppajjati, vihiṁsāsaññāya anantarā avihiṁsāsaññā uppajjati, byāpādassa anantarā mettā uppajjati, vihiṁsāya anantarā karuṇā uppajjati, aratiyā anantarā muditā uppajjati, paṭighassa anantarā upekkhā uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Kusalamūlaṁ paṭisandahati akusalamūlanti? Āmantā. Yā kusalassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, sāva akusalassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Kusalamūlaṁ paṭisandahati akusalamūlaṁ, na vattabbaṁ—“yā kusalassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, sāva akusalassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhī”ti? Āmantā. Akusalaṁ anāvaṭṭentassa uppajjati …pe… appaṇidahantassa uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu akusalaṁ āvaṭṭentassa uppajjati …pe… paṇidahantassa uppajjatīti? Āmantā. Hañci akusalaṁ āvaṭṭentassa uppajjati …pe… paṇidahantassa uppajjati, no ca vata re vattabbe—“kusalamūlaṁ paṭisandahati akusalamūlan”ti. 7 Kusalamūlaṁ paṭisandahati akusalamūlanti? Āmantā. Kusalaṁ yoniso manasikaroto uppajjatīti? Āmantā. Akusalaṁ yoniso manasikaroto uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu akusalaṁ ayoniso manasikaroto uppajjatīti? Āmantā. Hañci akusalaṁ ayoniso manasikaroto uppajjati, no ca vata re vattabbe—“kusalamūlaṁ paṭisandahati akusalamūlan”ti. 8 Kusalamūlaṁ paṭisandahati akusalamūlanti? Āmantā. Nekkhammasaññāya anantarā kāmasaññā uppajjati, abyāpādasaññāya anantarā byāpādasaññā uppajjati, avihiṁsāsaññāya anantarā vihiṁsāsaññā uppajjati, mettāya anantarā byāpādo uppajjati, karuṇāya anantarā vihiṁsā uppajjati, 137 --- kv14 1:8 muditāya anantarā arati uppajjati, upekkhāya anantarā paṭighaṁ uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Na vattabbaṁ—“akusalamūlaṁ paṭisandahati kusalamūlaṁ, kusalamūlaṁ paṭisandahati akusalamūlan”ti? Āmantā. Nanu yasmiññeva vatthusmiṁ rajjati tasmiññeva vatthusmiṁ virajjati, yasmiññeva vatthusmiṁ virajjati tasmiññeva vatthusmiṁ rajjatīti? Āmantā. Hañci yasmiññeva vatthusmiṁ rajjati tasmiññeva vatthusmiṁ virajjati, yasmiññeva vatthusmiṁ virajjati tasmiññeva vatthusmiṁ rajjati, tena vata re vattabbe—“akusalamūlaṁ paṭisandahati kusalamūlaṁ, kusalamūlaṁ paṭisandahati akusalamūlan”ti. Kusalākusalapaṭisandahanakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Cuddasamavagga Ariyarūpakathā |4| Ariyarūpaṁ mahābhūtānaṁ upādāyāti? Āmantā. Ariyarūpaṁ kusalanti? Āmantā. Mahābhūtā kusalāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… mahābhūtā abyākatāti? Āmantā. Ariyarūpaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… ariyarūpaṁ mahābhūtānaṁ upādāyāti? Āmantā. Ariyarūpaṁ anāsavaṁ asaṁyojaniyaṁ aganthaniyaṁ anoghaniyaṁ ayoganiyaṁ anīvaraṇiyaṁ aparāmaṭṭhaṁ anupādāniyaṁ asaṅkilesiyanti? Āmantā. Mahābhūtā anāsavā …pe… asaṅkilesiyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… mahābhūtā sāsavā saṁyojaniyā …pe… saṅkilesiyāti? Āmantā. Ariyarūpaṁ sāsavaṁ saṁyojaniyaṁ …pe… saṅkilesiyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Na vattabbaṁ—“ariyarūpaṁ mahābhūtānaṁ upādāyā”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“yaṁ kiñci, bhikkhave, rūpaṁ cattāri mahābhūtāni catunnañca mahābhūtānaṁ upādāyarūpan”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi ariyarūpaṁ mahābhūtānaṁ upādāyāti. Ariyarūpakathā niṭṭhitā. kv22 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Bāvīsatimavagga Kusalacittakathā |2| Arahā kusalacitto parinibbāyatīti? Āmantā. Arahā puññābhisaṅkhāraṁ abhisaṅkharonto … āneñjābhisaṅkhāraṁ abhisaṅkharonto … gatisaṁvattaniyaṁ kammaṁ karonto … bhavasaṁvattaniyaṁ kammaṁ karonto … issariyasaṁvattaniyaṁ kammaṁ karonto … adhipaccasaṁvattaniyaṁ kammaṁ karonto … mahābhogasaṁvattaniyaṁ kammaṁ karonto … mahāparivārasaṁvattaniyaṁ kammaṁ karonto … devasobhagyasaṁvattaniyaṁ kammaṁ karonto … manussasobhagyasaṁvattaniyaṁ kammaṁ karonto parinibbāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Arahā kusalacitto parinibbāyatīti? Āmantā. Arahā ācinanto apacinanto pajahanto upādiyanto visinento ussinento vidhūpento sandhūpento parinibbāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu arahā nevācināti na apacināti apacinitvā ṭhitoti? Āmantā. Hañci arahā nevācināti na apacināti apacinitvā ṭhito, no ca vata re vattabbe—“arahā kusalacitto parinibbāyatī”ti. Nanu arahā neva pajahati na upādiyati pajahitvā ṭhito, neva visineti na ussineti visinetvā ṭhito; nanu arahā neva vidhūpeti na sandhūpeti vidhūpetvā ṭhitoti? Āmantā. Hañci arahā neva vidhūpeti na sandhūpeti vidhūpetvā ṭhito, no ca vata re vattabbe—“arahā kusalacitto parinibbāyatī”ti. 3 Na vattabbaṁ—“arahā kusalacitto parinibbāyatī”ti? Āmantā. Nanu arahā upaṭṭhitassati sato sampajāno parinibbāyatīti? Āmantā. Hañci arahā upaṭṭhitassati sato sampajāno parinibbāyati, tena vata re vattabbe—“arahā kusalacitto parinibbāyatī”ti. Kusalacittakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Bāvīsatimavagga Abyākatakathā |6| Sabbaṁ supinagatassa cittaṁ abyākatanti? Āmantā. Supinantena pāṇaṁ haneyyāti? Āmantā. Hañci supinantena pāṇaṁ haneyya, no ca vata re vattabbe—“sabbaṁ supinagatassa cittaṁ abyākatan”ti. 2 Supinantena adinnaṁ ādiyeyya …pe… musā bhaṇeyya, pisuṇaṁ bhaṇeyya, pharusaṁ bhaṇeyya, samphaṁ palapeyya, sandhiṁ chindeyya, nillopaṁ hareyya, ekāgārikaṁ kareyya, paripanthe tiṭṭheyya, paradāraṁ gaccheyya, gāmaghātakaṁ kareyya, nigamaghātakaṁ kareyya, supinantena methunaṁ dhammaṁ paṭiseveyya, supinagatassa asuci mucceyya, supinantena dānaṁ dadeyya, cīvaraṁ dadeyya, piṇḍapātaṁ dadeyya, senāsanaṁ dadeyya, 138 --- kv22 6:2 gilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ dadeyya, khādanīyaṁ dadeyya, bhojanīyaṁ dadeyya, pānīyaṁ dadeyya, cetiyaṁ vandeyya, cetiye mālaṁ āropeyya, gandhaṁ āropeyya, vilepanaṁ āropeyya …pe… cetiyaṁ abhidakkhiṇaṁ kareyyāti? Āmantā. Hañci supinantena cetiyaṁ abhidakkhiṇaṁ kareyya, no ca vata re vattabbe—“sabbaṁ supinagatassa cittaṁ abyākatan”ti. 3 Na vattabbaṁ—“sabbaṁ supinagatassa cittaṁ abyākatan”ti? Āmantā. Nanu supinagatassa cittaṁ abbohāriyaṁ vuttaṁ bhagavatāti? Āmantā. Hañci supinagatassa cittaṁ abbohāriyaṁ vuttaṁ bhagavatā, tena vata re vattabbe—“sabbaṁ supinagatassa cittaṁ abyākatan”ti. Abyākatakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Bāvīsatimavagga Khaṇikakathā |8| Ekacittakkhaṇikā sabbe dhammāti? Āmantā. Citte mahāpathavī saṇṭhāti, mahāsamuddo saṇṭhāti, sinerupabbatarājā saṇṭhāti, āpo saṇṭhāti, tejo saṇṭhāti, vāyo saṇṭhāti, tiṇakaṭṭhavanappatayo saṇṭhahantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Ekacittakkhaṇikā sabbe dhammāti? Āmantā. Cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇena sahajātanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇena sahajātanti? Āmantā. Nanu āyasmā sāriputto etadavoca—“ajjhattikañceva, āvuso, cakkhuṁ aparibhinnaṁ hoti, bāhirā ca rūpā na āpāthaṁ āgacchanti, no ca tajjo samannāhāro hoti, neva tāva tajjassa viññāṇabhāgassa pātubhāvo hoti. Ajjhattikañceva, āvuso, cakkhuṁ aparibhinnaṁ hoti, bāhirā ca rūpā āpāthaṁ āgacchanti, no ca tajjo samannāhāro hoti, neva tāva tajjassa viññāṇabhāgassa pātubhāvo hoti. Yato ca kho, āvuso, ajjhattikañceva cakkhuṁ aparibhinnaṁ hoti, bāhirā ca rūpā āpāthaṁ āgacchanti, tajjo ca samannāhāro hoti, evaṁ tajjassa viññāṇabhāgassa pātubhāvo hotī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇena sahajātan”ti. (…) 3 Sotāyatanaṁ …pe… ghānāyatanaṁ …pe… jivhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇena sahajātanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇena sahajātanti? Āmantā. Nanu āyasmā sāriputto etadavoca—“ajjhattiko ceva, āvuso, kāyo aparibhinno hoti, bāhirā ca phoṭṭhabbā na āpāthaṁ āgacchanti, no ca …pe… ajjhattiko ceva, āvuso, kāyo aparibhinno hoti, bāhirā ca phoṭṭhabbā āpāthaṁ āgacchanti, no ca …pe… yato ca kho, āvuso, ajjhattiko ceva kāyo aparibhinno hoti, bāhirā ca phoṭṭhabbā āpāthaṁ āgacchanti, tajjo ca samannāhāro hoti, evaṁ tajjassa viññāṇabhāgassa pātubhāvo hotī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇena sahajātan”ti. 4 Na vattabbaṁ—“ekacittakkhaṇikā sabbe dhammā”ti? Āmantā. Sabbe dhammā niccā dhuvā sassatā avipariṇāmadhammāti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi ekacittakkhaṇikā sabbe dhammāti. Khaṇikakathā niṭṭhitā. Bāvīsatimo vaggo. Tassuddānaṁ 5 Atthi kiñci saṁyojanaṁ appahāya parinibbānaṁ, arahā kusalacitto parinibbāyati, arahā āneñje ṭhito parinibbāyati, atthi gabbhaseyyāya dhammābhisamayo, atthi gabbhaseyyāya arahattappatti, atthi supinagatassa dhammābhisamayo, atthi supinagatassa arahattappatti, sabbaṁ supinagatassa cittaṁ abyākataṁ, natthi kāci āsevanapaccayatā, ekacittakkhaṇikā sabbe dhammāti. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Bāvīsatimavagga Āneñjakathā |3| Arahā āneñje ṭhito parinibbāyatīti? Āmantā. Nanu arahā pakaticitte ṭhito parinibbāyatīti? Āmantā. Hañci arahā pakaticitte ṭhito parinibbāyati, no ca vata re vattabbe—“arahā āneñje ṭhito parinibbāyatī”ti. 2 Arahā āneñje ṭhito parinibbāyatīti? Āmantā. Arahā kiriyamaye citte ṭhito parinibbāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu arahā vipākacitte ṭhito parinibbāyatīti? Āmantā. Hañci arahā vipākacitte ṭhito parinibbāyati, no ca vata re vattabbe—“arahā āneñje ṭhito parinibbāyatī”ti. 3 Arahā āneñje ṭhito parinibbāyatīti? Āmantā. Arahā kiriyābyākate citte ṭhito parinibbāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu arahā vipākābyākate citte ṭhito parinibbāyatīti? Āmantā. Hañci arahā vipākābyākate citte ṭhito parinibbāyati, no ca vata re vattabbe—“arahā āneñje ṭhito parinibbāyatī”ti. 4 Arahā āneñje ṭhito parinibbāyatīti? Āmantā. Nanu bhagavā catutthajjhānā vuṭṭhahitvā samanantarā parinibbutoti? Āmantā. Hañci bhagavā catutthajjhānā 139 --- kv22 3:4 vuṭṭhahitvā samanantarā parinibbuto, no ca vata re vattabbe—“arahā āneñje ṭhito parinibbāyatī”ti. Āneñjakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Bāvīsatimavagga Āsevanapaccayakathā |7| Natthi kāci āsevanapaccayatāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“pāṇātipāto, bhikkhave, āsevito bhāvito bahulīkato nirayasaṁvattaniko tiracchānayonisaṁvattaniko pettivisayasaṁvattaniko, yo sabbalahuso pāṇātipātassa vipāko manussabhūtassa appāyukasaṁvattaniko hotī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi atthi kāci āsevanapaccayatāti. 2 Natthi kāci āsevanapaccayatāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“adinnādānaṁ, bhikkhave, āsevitaṁ bhāvitaṁ bahulīkataṁ nirayasaṁvattanikaṁ tiracchānayonisaṁvattanikaṁ pettivisayasaṁvattanikaṁ, yo sabbalahuso adinnādānassa vipāko manussabhūtassa bhogabyasanasaṁvattaniko hoti …pe… yo sabbalahuso kāmesumicchācārassa vipāko manussabhūtassa sapattaverasaṁvattaniko hoti …pe… yo sabbalahuso musāvādassa vipāko manussabhūtassa abbhūtabbhakkhānasaṁvattaniko hoti …pe… yo sabbalahuso pisuṇāya vācāya vipāko manussabhūtassa mittehi bhedanasaṁvattaniko hoti …pe… yo sabbalahuso pharusāya vācāya vipāko manussabhūtassa amanāpasaddasaṁvattaniko hoti …pe… yo sabbalahuso samphappalāpassa vipāko manussabhūtassa anādeyyavācāsaṁvattaniko hoti, surāmerayapānaṁ, bhikkhave, āsevitaṁ …pe… yo sabbalahuso surāmerayapānassa vipāko manussabhūtassa ummattakasaṁvattaniko hotī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi atthi kāci āsevanapaccayatāti. 3 Natthi kāci āsevanapaccayatāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“micchādiṭṭhi, bhikkhave, āsevitā bhāvitā bahulīkatā nirayasaṁvattanikā tiracchānayonisaṁvattanikā pettivisayasaṁvattanikā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi atthi kāci āsevanapaccayatāti. 4 Natthi kāci āsevanapaccayatāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“micchāsaṅkappo …pe… micchāsamādhi, bhikkhave, āsevito bhāvito …pe… pettivisayasaṁvattaniko”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi atthi kāci āsevanapaccayatāti. 5 Natthi kāci āsevanapaccayatāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“sammādiṭṭhi, bhikkhave, āsevitā bhāvitā bahulīkatā amatogadhā hoti amataparāyanā amatapariyosānā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi atthi kāci āsevanapaccayatāti. 6 Natthi kāci āsevanapaccayatāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“sammāsaṅkappo, bhikkhave, āsevito bhāvito bahulīkato …pe… sammāsamādhi, bhikkhave, āsevito bhāvito bahulīkato amatogadho hoti amataparāyano amatapariyosāno”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi atthi kāci āsevanapaccayatāti. Āsevanapaccayakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Bāvīsatimavagga Dhammābhisamayakathā |4| Atthi gabbhaseyyāya dhammābhisamayoti? Āmantā. Atthi gabbhaseyyāya dhammadesanā, dhammassavanaṁ, dhammasākacchā, paripucchā, sīlasamādānaṁ, indriyesu guttadvāratā, bhojane mattaññutā, pubbarattāpararattaṁ jāgariyānuyogoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… natthi gabbhaseyyāya dhammadesanā, dhammassavanaṁ …pe… pubbarattāpararattaṁ jāgariyānuyogoti? Āmantā. Hañci natthi gabbhaseyyāya dhammadesanā, dhammassavanaṁ …pe… pubbarattāpararattaṁ jāgariyānuyogo, no ca vata re vattabbe—“atthi gabbhaseyyāya dhammābhisamayo”ti. 2 Atthi gabbhaseyyāya dhammābhisamayoti? Āmantā. Nanu dve paccayā sammādiṭṭhiyā uppādāya—parato ca ghoso, yoniso ca manasikāroti? Āmantā. Hañci dve paccayā sammādiṭṭhiyā uppādāya—parato ca ghoso, yoniso ca manasikāro, no ca vata re vattabbe—“atthi gabbhaseyyāya dhammābhisamayo”ti. 3 Atthi gabbhaseyyāya dhammābhisamayoti? Āmantā. Suttassa pamattassa muṭṭhassatissa asampajānassa dhammābhisamayoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Dhammābhisamayakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Khuddakaaḍḍhapaṇṇāsaka Bāvīsatimavagga Parinibbānakathā |1| Atthi kiñci saṁyojanaṁ appahāya parinibbānanti? Āmantā. Atthi kiñci sakkāyadiṭṭhiṁ appahāya …pe… anottappaṁ appahāya parinibbānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Atthi kiñci saṁyojanaṁ 140 --- kv22 1:2 appahāya parinibbānanti? Āmantā. Arahā sarāgo …pe… sakilesoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu arahā nirāgo …pe… nikkilesoti? Āmantā. Hañci arahā nirāgo …pe… nikkileso, no ca vata re vattabbe—“atthi kiñci saṁyojanaṁ appahāya parinibbānan”ti. 3 Na vattabbaṁ—“atthi kiñci saṁyojanaṁ appahāya parinibbānan”ti? Āmantā. Arahā sabbaṁ buddhavisayaṁ jānātīti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi atthi kiñci saṁyojanaṁ appahāya parinibbānanti. Parinibbānakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Bāvīsatimavagga Tissopikathā |5| Atthi gabbhaseyyāya arahattappattīti? Āmantā. Suttassa pamattassa muṭṭhassatissa asampajānassa arahattappattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Atthi supinagatassa dhammābhisamayoti? Āmantā. Suttassa pamattassa muṭṭhassatissa asampajānassa dhammābhisamayoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Atthi supinagatassa arahattappattīti? Āmantā. Suttassa pamattassa muṭṭhassatissa asampajānassa arahattappattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Tissopikathā niṭṭhitā. kv4 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Catutthavagga Samannāgatakathā |4| Arahā catūhi phalehi samannāgatoti? Āmantā. Arahā catūhi phassehi catūhi vedanāhi catūhi saññāhi catūhi cetanāhi catūhi cittehi catūhi saddhāhi catūhi vīriyehi catūhi satīhi catūhi samādhīhi catūhi paññāhi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Anāgāmī tīhi phalehi samannāgatoti? Āmantā. Anāgāmī tīhi phassehi …pe… tīhi paññāhi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Sakadāgāmī dvīhi phalehi samannāgatoti? Āmantā. Sakadāgāmī dvīhi phassehi …pe… dvīhi paññāhi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Arahā sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Arahā sotāpanno sattakkhattuparamo, kolaṅkolo, ekabījīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahā sakadāgāmiphalena samannāgatoti? Āmantā. Arahā sakadāgāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahā anāgāmiphalena samannāgatoti? Āmantā. Arahā anāgāmī, antarāparinibbāyī, upahaccaparinibbāyī, asaṅkhāraparinibbāyī, sasaṅkhāraparinibbāyī, uddhaṁsoto akaniṭṭhagāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Anāgāmī sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Anāgāmī sotāpanno sattakkhattuparamo, kolaṅkolo, ekabījīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgāmī sakadāgāmiphalena samannāgatoti? Āmantā. Anāgāmī sakadāgāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Sakadāgāmī sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Sakadāgāmī sotāpanno sattakkhattuparamo, kolaṅkolo, ekabījīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Sotāpattiphalena samannāgato “sotāpanno”ti vattabboti? Āmantā. Arahā sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Sveva arahā, so sotāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Sakadāgāmiphalena samannāgato “sakadāgāmī”ti vattabboti? Āmantā. Arahā sakadāgāmiphalena samannāgatoti? Āmantā. Sveva arahā, so sakadāgāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Anāgāmiphalena samannāgato “anāgāmī”ti vattabboti? Āmantā. Arahā anāgāmiphalena samannāgatoti? Āmantā. Sveva arahā, so anāgāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Sotāpattiphalena samannāgato “sotāpanno”ti vattabboti? Āmantā. Anāgāmī sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Sveva anāgāmī, so sotāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Sakadāgāmiphalena samannāgato “sakadāgāmī”ti vattabboti? Āmantā. Anāgāmī sakadāgāmiphalena samannāgatoti? Āmantā. Sveva anāgāmī, so sakadāgāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Sotāpattiphalena samannāgato “sotāpanno”ti vattabboti? Āmantā. Sakadāgāmī sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Sveva sakadāgāmī, so sotāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Arahā sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Nanu arahā sotāpattiphalaṁ vītivattoti? Āmantā. Hañci arahā sotāpattiphalaṁ vītivatto, no ca vata re vattabbe—“arahā sotāpattiphalena samannāgato”ti. 14 141 --- kv4 4:14 Arahā sotāpattiphalaṁ vītivatto tena samannāgatoti? Āmantā. Arahā sotāpattimaggaṁ vītivatto, sakkāyadiṭṭhiṁ vicikicchaṁ sīlabbataparāmāsaṁ, apāyagamanīyaṁ rāgaṁ, apāyagamanīyaṁ dosaṁ, apāyagamanīyaṁ mohaṁ vītivatto tena samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Arahā sakadāgāmiphalena samannāgatoti? Āmantā. Nanu arahā sakadāgāmiphalaṁ vītivattoti? Āmantā. Hañci arahā sakadāgāmiphalaṁ vītivatto, no ca vata re vattabbe—“arahā sakadāgāmiphalena samannāgato”ti. 16 Arahā sakadāgāmiphalaṁ vītivatto tena samannāgatoti? Āmantā. Arahā sakadāgāmimaggaṁ vītivatto, oḷārikaṁ kāmarāgaṁ, oḷārikaṁ byāpādaṁ vītivatto tena samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 17 Arahā anāgāmiphalena samannāgatoti? Āmantā. Nanu arahā anāgāmiphalaṁ vītivattoti? Āmantā. Hañci arahā anāgāmiphalaṁ vītivatto, no ca vata re vattabbe—“arahā anāgāmiphalena samannāgato”ti. 18 Arahā anāgāmiphalaṁ vītivatto tena samannāgatoti? Āmantā. Arahā anāgāmimaggaṁ vītivatto, aṇusahagataṁ kāmarāgaṁ, aṇusahagataṁ byāpādaṁ vītivatto tena samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 19 Anāgāmī sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Nanu anāgāmī sotāpattiphalaṁ vītivattoti? Āmantā. Hañci anāgāmī sotāpattiphalaṁ vītivatto, no ca vata re vattabbe—“anāgāmī sotāpattiphalena samannāgato”ti. 20 Anāgāmī sotāpattiphalaṁ vītivatto tena samannāgatoti? Āmantā. Anāgāmī sotāpattimaggaṁ vītivatto, sakkāyadiṭṭhiṁ …pe… apāyagamanīyaṁ mohaṁ vītivatto tena samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 21 Anāgāmī sakadāgāmiphalena samannāgatoti? Āmantā. Nanu anāgāmī sakadāgāmiphalaṁ vītivattoti? Āmantā. Hañci anāgāmī sakadāgāmiphalaṁ vītivatto, no ca vata re vattabbe—“anāgāmī sakadāgāmiphalena samannāgato”ti. 22 Anāgāmī sakadāgāmiphalaṁ vītivatto tena samannāgatoti? Āmantā. Anāgāmī sakadāgāmimaggaṁ vītivatto, oḷārikaṁ kāmarāgaṁ, oḷārikaṁ byāpādaṁ vītivatto tena samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 23 Sakadāgāmī sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Nanu sakadāgāmī sotāpattiphalaṁ vītivattoti? Āmantā. Hañci sakadāgāmī sotāpattiphalaṁ vītivatto, no ca vata re vattabbe—“sakadāgāmī sotāpattiphalena samannāgato”ti. 24 Sakadāgāmī sotāpattiphalaṁ vītivatto tena samannāgatoti? Āmantā. Sakadāgāmī sotāpattimaggaṁ vītivatto, sakkāyadiṭṭhiṁ …pe… apāyagamanīyaṁ mohaṁ vītivatto tena samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 25 Na vattabbaṁ—“arahā catūhi phalehi samannāgato”ti? Āmantā. Nanu arahatā cattāri phalāni paṭiladdhāni tehi ca aparihīnoti? Āmantā. Hañci arahatā cattāri phalāni paṭiladdhāni tehi ca aparihīno, tena vata re vattabbe—“arahā catūhi phalehi samannāgato”ti. 26 Na vattabbaṁ—“anāgāmī tīhi phalehi samannāgato”ti? Āmantā. Nanu anāgāminā tīṇi phalāni paṭiladdhāni tehi ca aparihīnoti? Āmantā. Hañci anāgāminā tīṇi phalāni paṭiladdhāni tehi ca aparihīno, tena vata re vattabbe—“anāgāmī tīhi phalehi samannāgato”ti. 27 Na vattabbaṁ—“sakadāgāmī dvīhi phalehi samannāgato”ti? Āmantā. Nanu sakadāgāminā dve phalāni paṭiladdhāni tehi ca aparihīnoti? Āmantā. Hañci sakadāgāminā dve phalāni paṭiladdhāni tehi ca aparihīno, tena vata re vattabbe—“sakadāgāmī dvīhi phalehi samannāgato”ti. 28 Arahatā cattāri phalāni paṭiladdhāni tehi ca aparihīnoti, arahā catūhi phalehi samannāgatoti? Āmantā. Arahatā cattāro maggā paṭiladdhā tehi ca aparihīnoti, arahā catūhi maggehi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 29 Anāgāminā tīṇi phalāni paṭiladdhāni tehi ca aparihīnoti, anāgāmī tīhi phalehi samannāgatoti? Āmantā. Anāgāminā tayo maggā paṭiladdhā tehi ca aparihīnoti, anāgāmī tīhi maggehi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 30 Sakadāgāminā dve phalāni paṭiladdhāni tehi ca aparihīnoti, sakadāgāmī dvīhi phalehi samannāgatoti? Āmantā. Sakadāgāminā dve maggā paṭiladdhā tehi ca aparihīnoti, sakadāgāmī dvīhi maggehi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Samannāgatakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Catutthavagga Upekkhāsamannāgatakathā |5| Arahā chahi upekkhāhi samannāgatoti? Āmantā. 142 --- kv4 5:1 Arahā chahi phassehi, chahi vedanāhi, chahi saññāhi …pe… chahi paññāhi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Arahā chahi upekkhāhi samannāgatoti? Āmantā. Arahā cakkhunā rūpaṁ passanto sotena saddaṁ suṇāti, ghānena gandhaṁ ghāyati, jivhāya rasaṁ sāyati, kāyena phoṭṭhabbaṁ phusati, manasā dhammaṁ vijānāti …pe… manasā dhammaṁ vijānanto cakkhunā rūpaṁ passati, sotena saddaṁ suṇāti, ghānena gandhaṁ ghāyati, jivhāya rasaṁ sāyati, kāyena phoṭṭhabbaṁ phusatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Arahā chahi upekkhāhi samannāgatoti? Āmantā. Satataṁ samitaṁ abbokiṇṇaṁ chahi upekkhāhi samannāgato samohito, cha upekkhāyo paccupaṭṭhitāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Na vattabbaṁ—“arahā chahi upekkhāhi samannāgato”ti? Āmantā. Nanu arahā chaḷaṅgupekkhoti? Āmantā. Hañci arahā chaḷaṅgupekkho, tena vata re vattabbe—“arahā chahi upekkhāhi samannāgato”ti …pe…. Upekkhāsamannāgatakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Catutthavagga Gihissaarahātikathā |1| Gihi’ssa arahāti? Āmantā. Atthi arahato gihisaṁyojananti? Na hevaṁ vattabbe …pe… natthi arahato gihisaṁyojananti? Āmantā. Hañci natthi arahato gihisaṁyojanaṁ, no ca vata re vattabbe—“gihi’ssa arahā”ti. 2 Gihi’ssa arahāti? Āmantā. Nanu arahato gihisaṁyojanaṁ pahīnaṁ ucchinnamūlaṁ tālāvatthukataṁ anabhāvaṅkataṁ āyatiṁ anuppādadhammanti? Āmantā. Hañci arahato gihisaṁyojanaṁ pahīnaṁ ucchinnamūlaṁ tālāvatthukataṁ anabhāvaṅkataṁ āyatiṁ anuppādadhammaṁ, no ca vata re vattabbe—“gihi’ssa arahā”ti. 3 Gihi’ssa arahāti? Āmantā. Atthi koci gihī gihisaṁyojanaṁ appahāya diṭṭheva dhamme dukkhassantakaroti? Natthi. Hañci natthi koci gihī gihisaṁyojanaṁ appahāya diṭṭheva dhamme dukkhassantakaro, no ca vata re vattabbe—“gihi’ssa arahā”ti. 4 Gihi’ssa arahāti? Āmantā. Nanu vacchagotto paribbājako bhagavantaṁ etadavoca—“atthi nu kho, bho gotama, koci gihī gihisaṁyojanaṁ appahāya kāyassa bhedā dukkhassantakaro”ti? “Natthi kho, vaccha, koci gihī gihisaṁyojanaṁ appahāya kāyassa bhedā dukkhassantakaro”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“gihi’ssa arahā”ti. 5 Gihi’ssa arahāti? Āmantā. Arahā methunaṁ dhammaṁ paṭiseveyya, methunaṁ uppādeyya, puttasambādhasayanaṁ ajjhāvaseyya, kāsikacandanaṁ paccanubhaveyya, mālāgandhavilepanaṁ dhāreyya, jātarūparajataṁ sādiyeyya, ajeḷakaṁ paṭiggaṇheyya, kukkuṭasūkaraṁ paṭiggaṇheyya, hatthigavassavaḷavaṁ paṭiggaṇheyya, tittiravaṭṭakamorakapiñjaraṁ paṭiggaṇheyya, cittavaṇḍavālamoḷiṁ dhāreyya, odātāni vatthāni dīghadasāni dhāreyya, yāvajīvaṁ agāriyabhūto assāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Na vattabbaṁ—“gihi’ssa arahā”ti? Āmantā. Nanu yaso kulaputto, uttiyo gahapati, setu māṇavo, gihibyañjanena arahattaṁ pattoti? Āmantā. Hañci yaso kulaputto, uttiyo gahapati, setu māṇavo, gihibyañjanena arahattaṁ patto, tena vata re vattabbe—“gihi’ssa arahā”ti. Gihi’ssa arahātikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Catutthavagga Bodhiyābuddhotikathā |6| Bodhiyā buddhoti? Āmantā. Bodhiyā niruddhāya vigatāya paṭipassaddhāya abuddho hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Bodhiyā buddhoti? Āmantā. Atītāya bodhiyā buddhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītāya bodhiyā buddhoti? Āmantā. Tāya bodhiyā bodhikaraṇīyaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Tāya bodhiyā bodhikaraṇīyaṁ karotīti? Āmantā. Tāya bodhiyā dukkhaṁ parijānāti, samudayaṁ pajahati, nirodhaṁ sacchikaroti, maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Bodhiyā buddhoti? Āmantā. Anāgatāya bodhiyā buddhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Anāgatāya bodhiyā buddhoti? Āmantā. Tāya bodhiyā bodhikaraṇīyaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Tāya bodhiyā bodhikaraṇīyaṁ karotīti? Āmantā. Tāya bodhiyā dukkhaṁ parijānāti …pe… maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Paccuppannāya bodhiyā buddho, tāya bodhiyā bodhikaraṇīyaṁ karotīti? Āmantā. Atītāya bodhiyā buddho, tāya bodhiyā bodhikaraṇīyaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Paccuppannāya bodhiyā buddho, tāya bodhiyā dukkhaṁ parijānāti, samudayaṁ pajahati, nirodhaṁ sacchikaroti, maggaṁ bhāvetīti? 143 --- kv4 6:8 Āmantā. Atītāya bodhiyā buddho, tāya bodhiyā dukkhaṁ parijānāti …pe… maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Paccuppannāya bodhiyā buddho, tāya bodhiyā bodhikaraṇīyaṁ karotīti? Āmantā. Anāgatāya bodhiyā buddho, tāya bodhiyā bodhikaraṇīyaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Paccuppannāya bodhiyā buddho, tāya bodhiyā dukkhaṁ parijānāti …pe… maggaṁ bhāvetīti? Āmantā. Anāgatāya bodhiyā buddho, tāya bodhiyā dukkhaṁ parijānāti …pe… maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Atītāya bodhiyā buddho, na ca tāya bodhiyā bodhikaraṇīyaṁ karotīti? Āmantā. Paccuppannāya bodhiyā buddho, na ca tāya bodhiyā bodhikaraṇīyaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Atītāya bodhiyā buddho, na ca tāya bodhiyā dukkhaṁ parijānāti …pe… maggaṁ bhāvetīti? Āmantā. Paccuppannāya bodhiyā buddho, na ca tāya bodhiyā dukkhaṁ parijānāti …pe… maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Anāgatāya bodhiyā buddho, na ca tāya bodhiyā bodhikaraṇīyaṁ karotīti? Āmantā. Paccuppannāya bodhiyā buddho, na ca tāya bodhiyā bodhikaraṇīyaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Anāgatāya bodhiyā buddho, na ca tāya bodhiyā dukkhaṁ parijānāti …pe… maggaṁ bhāvetīti? Āmantā. Paccuppannāya bodhiyā buddho, na ca tāya bodhiyā dukkhaṁ parijānāti …pe… maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Atītāya bodhiyā buddho, anāgatāya bodhiyā buddho, paccuppannāya bodhiyā buddhoti? Āmantā. Tīhi bodhīhi buddhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 16 Tīhi bodhīhi buddhoti? Āmantā. Satataṁ samitaṁ abbokiṇṇaṁ tīhi bodhīhi samannāgato samohito, tisso bodhiyo paccupaṭṭhitāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 17 Na vattabbaṁ—“bodhiyā buddho”ti? Āmantā. Nanu bodhipaṭilābhā buddhoti? Āmantā. Hañci bodhipaṭilābhā buddho, tena vata re vattabbe—“bodhiyā buddho”ti. 18 Bodhipaṭilābhā buddhoti, bodhiyā buddhoti? Āmantā. Bodhipaṭilābhā bodhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Bodhiyā buddhotikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Catutthavagga Aparāpisamannāgatakathā |9| Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo tīhi phalehi samannāgatoti? Āmantā. Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo catūhi phassehi catūhi vedanāhi catūhi saññāhi catūhi cetanāhi catūhi cittehi catūhi saddhāhi catūhi vīriyehi catūhi satīhi catūhi samādhīhi catūhi paññāhi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo dvīhi phalehi samannāgatoti? Āmantā. Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo tīhi phassehi tīhi vedanāhi …pe… tīhi paññāhi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo dvīhi phassehi dvīhi vedanāhi …pe… dvīhi paññāhi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpanno sattakkhattuparamo, kolaṅkolo, ekabījīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sakadāgāmiphalena samannāgatoti? Āmantā. Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sakadāgāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo anāgāmiphalena samannāgatoti? Āmantā. Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo anāgāmī antarāparinibbāyī, upahaccaparinibbāyī, asaṅkhāraparinibbāyī, sasaṅkhāraparinibbāyī, uddhaṁsoto akaniṭṭhagāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpanno sattakkhattuparamo, kolaṅkolo, ekabījīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sakadāgāmiphalena samannāgatoti? Āmantā. Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sakadāgāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpanno sattakkhattuparamo, kolaṅkolo, ekabījīti? Na hevaṁ 144 --- kv4 9:9 vattabbe …pe…. 10 Sotāpattiphalena samannāgato “sotāpanno”ti vattabboti? Āmantā. Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Sveva arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo, so sotāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Sakadāgāmiphalena samannāgato “sakadāgāmī”ti vattabboti? Āmantā. Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sakadāgāmiphalena samannāgatoti? Āmantā. Sveva arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo, so sakadāgāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Anāgāmiphalena samannāgato “anāgāmī”ti vattabboti? Āmantā. Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo anāgāmiphalena samannāgatoti? Āmantā. Sveva arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo, so anāgāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Sotāpattiphalena samannāgato “sotāpanno”ti vattabboti? Āmantā. Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Sveva anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo, so sotāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Sakadāgāmiphalena samannāgato “sakadāgāmī”ti vattabboti? Āmantā. Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sakadāgāmiphalena samannāgatoti? Āmantā. Sveva anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo, so sakadāgāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Sotāpattiphalena samannāgato “sotāpannoti” vattabboti? Āmantā. Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Sveva sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo, so sotāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 16 Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Nanu arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalaṁ vītivattoti? Āmantā. Hañci arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalaṁ vītivatto, no ca vata re vattabbe—“arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalena samannāgato”ti. 17 Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalaṁ vītivatto, tena samannāgatoti? Āmantā. Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattimaggaṁ vītivatto, sakkāyadiṭṭhiṁ vicikicchaṁ sīlabbataparāmāsaṁ apāyagamanīyaṁ rāgaṁ apāyagamanīyaṁ dosaṁ apāyagamanīyaṁ mohaṁ vītivatto, tena samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 18 Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sakadāgāmiphalena samannāgatoti? Āmantā. Nanu arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sakadāgāmiphalaṁ vītivattoti? Āmantā. Hañci arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sakadāgāmiphalaṁ vītivatto, no ca vata re vattabbe—“arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sakadāgāmiphalena samannāgato”ti. 19 Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sakadāgāmiphalaṁ vītivatto, tena samannāgatoti? Āmantā. Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sakadāgāmimaggaṁ vītivatto, oḷārikaṁ kāmarāgaṁ oḷārikaṁ byāpādaṁ vītivatto, tena samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 20 Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo anāgāmiphalena samannāgatoti? Āmantā. Nanu arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo anāgāmiphalaṁ vītivattoti? Āmantā. Hañci arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo anāgāmiphalaṁ vītivatto, no ca vata re vattabbe—“arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo anāgāmiphalena samannāgato”ti. 21 Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo anāgāmiphalaṁ vītivatto, tena samannāgatoti? Āmantā. Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo anāgāmimaggaṁ vītivatto, aṇusahagataṁ kāmarāgaṁ aṇusahagataṁ byāpādaṁ vītivatto, tena samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 22 Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Nanu anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalaṁ vītivattoti? Āmantā. Hañci anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalaṁ vītivatto, no ca vata re vattabbe—“anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalena samannāgato”ti. 23 145 --- kv4 9:23 Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalaṁ vītivatto, tena samannāgatoti? Āmantā. Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattimaggaṁ vītivatto, sakkāyadiṭṭhiṁ …pe… apāyagamanīyaṁ mohaṁ vītivatto, tena samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 24 Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sakadāgāmiphalena samannāgatoti? Āmantā. Nanu anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sakadāgāmiphalaṁ vītivattoti? Āmantā. Hañci anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sakadāgāmiphalaṁ vītivatto, no ca vata re vattabbe—“anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sakadāgāmiphalena samannāgato”ti. 25 Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sakadāgāmiphalaṁ vītivatto, tena samannāgatoti? Āmantā. Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sakadāgāmimaggaṁ vītivatto, oḷārikaṁ kāmarāgaṁ oḷārikaṁ byāpādaṁ vītivatto, tena samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 26 Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Nanu sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalaṁ vītivattoti? Āmantā. Hañci sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalaṁ vītivatto, no ca vata re vattabbe—“sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalena samannāgato”ti. 27 Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalaṁ vītivatto, tena samannāgatoti? Āmantā. Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattimaggaṁ vītivatto, sakkāyadiṭṭhiṁ …pe… apāyagamanīyaṁ mohaṁ vītivatto, tena samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 28 Na vattabbaṁ—“arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo tīhi phalehi samannāgato”ti? Āmantā. Nanu arahattasacchikiriyāya paṭipannena puggalena tīṇi phalāni paṭiladdhāni, tehi ca aparihīnoti? Āmantā. Hañci arahattasacchikiriyāya paṭipannena puggalena tīṇi phalāni paṭiladdhāni tehi ca aparihīno, tena vata re vattabbe—“arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo tīhi phalehi samannāgato”ti. 29 Na vattabbaṁ—“anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo dvīhi phalehi samannāgato”ti? Āmantā. Nanu anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannena puggalena dve phalāni paṭiladdhāni, tehi ca aparihīnoti? Āmantā. Hañci anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannena puggalena dve phalāni paṭiladdhāni tehi ca aparihīno, tena vata re vattabbe—“anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo dvīhi phalehi samannāgato”ti. 30 Na vattabbaṁ—“sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalena samannāgato”ti? Āmantā. Nanu sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannena puggalena sotāpattiphalaṁ paṭiladdhaṁ, tena ca aparihīnoti? Āmantā. Hañci sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannena puggalena sotāpattiphalaṁ paṭiladdhaṁ tena ca aparihīno, tena vata re vattabbe—“sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalena samannāgato”ti. 31 Arahattasacchikiriyāya paṭipannena puggalena tīṇi phalāni paṭiladdhāni tehi ca aparihīnoti, arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo tīhi phalehi samannāgatoti? Āmantā. Arahattasacchikiriyāya paṭipannena puggalena cattāro maggā paṭiladdhā tehi ca aparihīnoti, arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo catūhi maggehi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 32 Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannena puggalena dve phalāni paṭiladdhāni tehi ca aparihīnoti, anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo dvīhi phalehi samannāgatoti? Āmantā. Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannena puggalena tayo maggā paṭiladdhā tehi ca aparihīnoti, anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo tīhi maggehi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 33 Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannena puggalena sotāpattiphalaṁ paṭiladdhaṁ tena ca aparihīnoti, sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo sotāpattiphalena samannāgatoti? Āmantā. Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannena puggalena dve maggā paṭiladdhā tehi ca aparihīnoti, 146 --- kv4 9:33 sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo dvīhi maggehi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Aparāpi samannāgatakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Catutthavagga Upapattikathā |2| Saha upapattiyā arahāti? Āmantā. Saha upapattiyā sotāpanno hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Saha upapattiyā arahāti? Āmantā. Saha upapattiyā sakadāgāmī hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Saha upapattiyā arahāti? Āmantā. Saha upapattiyā anāgāmī hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Saha upapattiyā sotāpanno na hotīti? Āmantā. Hañci saha upapattiyā sotāpanno na hoti, no ca vata re vattabbe—“saha upapattiyā arahā”ti. 5 Saha upapattiyā sakadāgāmī na hotīti? Āmantā. Hañci saha upapattiyā sakadāgāmī na hoti, no ca vata re vattabbe—“saha upapattiyā arahā”ti. 6 Saha upapattiyā anāgāmī na hotīti? Āmantā. Hañci saha upapattiyā anāgāmī na hoti, no ca vata re vattabbe—“saha upapattiyā arahā”ti. 7 Saha upapattiyā arahāti? Āmantā. Sāriputto thero saha upapattiyā arahāti? Na hevaṁ vattabbe. Mahāmoggallāno thero …pe… mahākassapo thero …pe… mahākaccāno thero …pe… mahākoṭṭhiko thero …pe… mahāpanthako thero saha upapattiyā arahāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Sāriputto thero na saha upapattiyā arahāti? Āmantā. Hañci sāriputto thero na saha upapattiyā arahā, no ca vata re vattabbe—“saha upapattiyā arahā”ti. 9 Mahāmoggallāno thero …pe… mahākassapo thero …pe… mahākaccāno thero …pe… mahākoṭṭhiko thero …pe… mahāpanthako thero na saha upapattiyā arahāti? Āmantā. Hañci mahāpanthako thero na saha upapattiyā arahā, no ca vata re vattabbe—“saha upapattiyā arahā”ti. 10 Saha upapattiyā arahāti? Āmantā. Upapattesiyena cittena arahattaṁ sacchikaroti lokiyena sāsavena …pe… saṅkilesiyenāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Saha upapattiyā arahāti? Āmantā. Upapattesiyaṁ cittaṁ niyyānikaṁ khayagāmī bodhagāmī apacayagāmī anāsavaṁ …pe… asaṅkilesiyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Nanu upapattesiyaṁ cittaṁ aniyyānikaṁ na khayagāmi na bodhagāmi na apacayagāmi sāsavaṁ …pe… saṅkilesiyanti? Āmantā. Hañci upapattesiyaṁ cittaṁ aniyyānikaṁ na khayagāmi na bodhagāmi na apacayagāmi sāsavaṁ …pe… saṅkilesiyaṁ, no ca vata re vattabbe—“saha upapattiyā arahā”ti. 13 Saha upapattiyā arahāti? Āmantā. Upapattesiyena cittena rāgaṁ pajahati, dosaṁ pajahati, mohaṁ pajahati, anottappaṁ pajahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Saha upapattiyā arahāti? Āmantā. Upapattesiyaṁ cittaṁ maggo … satipaṭṭhānaṁ …pe… sammappadhānaṁ … iddhipādo … indriyaṁ … balaṁ … bojjhaṅgoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Saha upapattiyā arahāti? Āmantā. Upapattesiyena cittena dukkhaṁ parijānāti, samudayaṁ pajahati, nirodhaṁ sacchikaroti, maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… saha upapattiyā arahāti? Āmantā. Cuticittaṁ maggacittaṁ upapattesiyaṁ cittaṁ phalacittanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Upapattikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Catutthavagga Lakkhaṇakathā |7| Lakkhaṇasamannāgato bodhisattoti? Āmantā. Padesalakkhaṇehi samannāgato padesabodhisattoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Lakkhaṇasamannāgato bodhisattoti? Āmantā. Tibhāgalakkhaṇehi samannāgato tibhāgabodhisattoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Lakkhaṇasamannāgato bodhisattoti? Āmantā. Upaḍḍhalakkhaṇehi samannāgato upaḍḍhabodhisattoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Lakkhaṇasamannāgato bodhisattoti? Āmantā. Cakkavattisatto lakkhaṇasamannāgato, cakkavattisatto bodhisattoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Cakkavattisatto lakkhaṇasamannāgato, cakkavattisatto bodhisattoti? Āmantā. Yādiso bodhisattassa pubbayogo pubbacariyā dhammakkhānaṁ dhammadesanā, tādiso cakkavattisattassa pubbayogo pubbacariyā dhammakkhānaṁ dhammadesanāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Yathā bodhisattassa jāyamānassa devā paṭhamaṁ paṭiggaṇhanti pacchā manussā, evamevaṁ cakkavattisattassa jāyamānassa devā paṭhamaṁ paṭiggaṇhanti pacchā manussāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Yathā bodhisattassa jāyamānassa cattāro naṁ devaputtā paṭiggahetvā mātu purato ṭhapenti—“attamanā, devi, hohi. Mahesakkho te putto uppanno”ti, evamevaṁ cakkavattisattassa jāyamānassa cattāro naṁ 147 --- kv4 7:7 devaputtā paṭiggahetvā mātu purato ṭhapenti—“attamanā, devi, hohi. Mahesakkho te putto uppanno”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Yathā bodhisattassa jāyamānassa dve udakassa dhārā antalikkhā pātubhavanti—ekā sītassa, ekā uṇhassa—yena bodhisattassa udakakiccaṁ karonti mātu ca, evamevaṁ cakkavattisattassa jāyamānassa dve udakassa dhārā antalikkhā pātubhavanti—ekā sītassa, ekā uṇhassa—yena cakkavattisattassa udakakiccaṁ karonti mātu cāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Yathā sampatijāto bodhisatto samehi pādehi patiṭṭhahitvā uttarena abhimukho sattapadavītihārena gacchati setamhi chatte anudhāriyamāne, sabbā ca disā viloketi, āsabhiñca vācaṁ bhāsati—“aggohamasmi lokassa, jeṭṭhohamasmi lokassa, seṭṭhohamasmi lokassa, ayamantimā jāti, natthi dāni punabbhavo”ti, evamevaṁ sampatijāto cakkavattisatto samehi pādehi patiṭṭhahitvā uttarena abhimukho sattapadavītihārena gacchati setamhi chatte anudhāriyamāne, sabbā ca disā viloketi, āsabhiñca vācaṁ bhāsati—“aggohamasmi lokassa, jeṭṭhohamasmi lokassa, seṭṭhohamasmi lokassa, ayamantimā jāti, natthi dāni punabbhavo”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Yathā bodhisattassa jāyamānassa mahato ālokassa mahato obhāsassa mahato bhūmicālassa pātubhāvo hoti, evamevaṁ cakkavattisattassa jāyamānassa mahato ālokassa mahato obhāsassa mahato bhūmicālassa pātubhāvo hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Yathā bodhisattassa pakatikāyo samantā byāmaṁ obhāsati, evamevaṁ cakkavattisattassa pakatikāyo samantā byāmaṁ obhāsatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Yathā bodhisatto mahāsupinaṁ passati, evamevaṁ cakkavattisatto mahāsupinaṁ passatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Na vattabbaṁ—“lakkhaṇasamannāgato bodhisatto”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“dvattiṁsimāni, bhikkhave, mahāpurisassa mahāpurisalakkhaṇāni, yehi samannāgatassa mahāpurisassa dveva gatiyo bhavanti anaññā. Sace agāraṁ ajjhāvasati, rājā hoti cakkavattī dhammiko dhammarājā cāturanto vijitāvī janapadatthāvariyappatto sattaratanasamannāgato. Tassimāni satta ratanāni bhavanti, seyyathidaṁ—cakkaratanaṁ, hatthiratanaṁ, assaratanaṁ, maṇiratanaṁ, itthiratanaṁ, gahapatiratanaṁ, pariṇāyakaratanameva sattamaṁ. Parosahassaṁ kho panassa puttā bhavanti sūrā vīraṅgarūpā parasenappamaddanā. So imaṁ pathaviṁ sāgarapariyantaṁ adaṇḍena asatthena dhammena abhivijiya ajjhāvasati. Sace kho pana agārasmā anagāriyaṁ pabbajati, arahaṁ hoti sammāsambuddho loke vivaṭṭacchado”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi lakkhaṇasamannāgato bodhisattoti. Lakkhaṇakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Catutthavagga Niyāmokkantikathā |8| Bodhisatto kassapassa bhagavato pāvacane okkantaniyāmo caritabrahmacariyoti? Āmantā. Bodhisatto kassapassa bhagavato sāvakoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Bodhisatto kassapassa bhagavato sāvakoti? Āmantā. Sāvako hutvā buddho hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Sāvako hutvā buddho hotīti? Āmantā. Anussaviyoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Anussaviyoti? Āmantā. Nanu bhagavā sayambhūti? Āmantā. Hañci bhagavā sayambhū, no ca vata re vattabbe—“anussaviyo”ti. 5 Bodhisatto kassapassa bhagavato pāvacane okkantaniyāmo caritabrahmacariyoti? Āmantā. Bhagavatā bodhiyā mūle tīṇeva sāmaññaphalāni abhisambuddhānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Nanu bhagavatā bodhiyā mūle cattāri sāmaññaphalāni abhisambuddhānīti? Āmantā. Hañci bhagavatā bodhiyā mūle cattāri sāmaññaphalāni abhisambuddhāni, no ca vata re vattabbe—“bodhisatto kassapassa bhagavato pāvacane okkantaniyāmo caritabrahmacariyo”ti. 7 Bodhisatto kassapassa bhagavato pāvacane okkantaniyāmo caritabrahmacariyoti? Āmantā. Bodhisatto dukkarakāriyaṁ akāsīti? Āmantā. Dassanasampanno puggalo dukkarakāriyaṁ kareyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Bodhisatto aparantapaṁ akāsi, aññaṁ satthāraṁ uddisīti? Āmantā. Dassanasampanno puggalo aññaṁ satthāraṁ uddiseyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Āyasmā ānando bhagavato pāvacane okkantaniyāmo caritabrahmacariyo, āyasmā ānando bhagavato sāvakoti? Āmantā. Bodhisatto kassapassa bhagavato pāvacane 148 --- kv4 8:9 okkantaniyāmo caritabrahmacariyo, bodhisatto kassapassa bhagavato sāvakoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Citto gahapati hatthako āḷavako bhagavato pāvacane okkantaniyāmo caritabrahmacariyo, citto gahapati hatthako āḷavako bhagavato sāvakoti? Āmantā. Bodhisatto kassapassa bhagavato pāvacane okkantaniyāmo caritabrahmacariyo, bodhisatto kassapassa bhagavato sāvakoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Bodhisatto kassapassa bhagavato pāvacane okkantaniyāmo caritabrahmacariyo, na ca kassapassa bhagavato sāvakoti? Āmantā. Āyasmā ānando bhagavato pāvacane okkantaniyāmo caritabrahmacariyo, na ca bhagavato sāvakoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Bodhisatto kassapassa bhagavato pāvacane okkantaniyāmo caritabrahmacariyo, na ca kassapassa bhagavato sāvakoti? Āmantā. Citto gahapati hatthako āḷavako bhagavato pāvacane okkantaniyāmo caritabrahmacariyo, na ca bhagavato sāvakoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Bodhisatto kassapassa bhagavato pāvacane okkantaniyāmo caritabrahmacariyo, na ca kassapassa bhagavato sāvakoti? Āmantā. Sāvako jātiṁ vītivatto asāvako hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Na vattabbaṁ—“bodhisatto kassapassa bhagavato pāvacane okkantaniyāmo caritabrahmacariyo”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“kassape ahaṁ, ānanda, bhagavati brahmacariyaṁ acariṁ āyatiṁ sambodhāyā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“bodhisatto kassapassa bhagavato pāvacane okkantaniyāmo caritabrahmacariyo”ti. 15 Bodhisatto kassapassa bhagavato pāvacane okkantaniyāmo caritabrahmacariyoti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 16 “Sabbābhibhū sabbavidūhamasmi, Sabbesu dhammesu anupalitto; Sabbañjaho taṇhakkhaye vimutto, Sayaṁ abhiññāya kamuddiseyyaṁ. 17 Na me ācariyo atthi, sadiso me na vijjati; Sadevakasmiṁ lokasmiṁ, natthi me paṭipuggalo. 18 Ahañhi arahā loke, ahaṁ satthā anuttaro; Ekomhi sammāsambuddho, sītibhūtosmi nibbuto. 19 Dhammacakkaṁ pavattetuṁ, Gacchāmi kāsinaṁ puraṁ; Andhībhūtasmiṁ lokasmiṁ, Āhañchaṁ amatadundubhin”ti. 20 “Yathā kho tvaṁ, āvuso, paṭijānāsi, arahasi anantajino”ti? 21 “Mādisā ve jinā honti, ye pattā āsavakkhayaṁ; Jitā me pāpakā dhammā, tasmāhaṁ upaka jino”ti. 22 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“bodhisatto kassapassa bhagavato pāvacane okkantaniyāmo caritabrahmacariyo”ti. 23 Bodhisatto kassapassa bhagavato pāvacane okkantaniyāmo caritabrahmacariyoti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“‘idaṁ dukkhaṁ ariyasaccan’ti me, bhikkhave, pubbe ananussutesu dhammesu cakkhuṁ udapādi, ñāṇaṁ udapādi, paññā udapādi, vijjā udapādi, āloko udapādi. ‘Taṁ kho panidaṁ dukkhaṁ ariyasaccaṁ pariññeyyan’ti me, bhikkhave …pe… pariññātanti me, bhikkhave, pubbe ananussutesu dhammesu cakkhuṁ udapādi …pe… āloko udapādi. ‘Idaṁ dukkhasamudayaṁ ariyasaccan’ti me, bhikkhave …pe… ‘taṁ kho panidaṁ dukkhasamudayaṁ ariyasaccaṁ pahātabban’ti me, bhikkhave …pe… pahīnanti me, bhikkhave …pe… ‘idaṁ dukkhanirodhaṁ ariyasaccan’ti me, bhikkhave …pe… ‘taṁ kho panidaṁ dukkhanirodhaṁ ariyasaccaṁ sacchikātabban’ti me, bhikkhave …pe… sacchikatanti me, bhikkhave …pe… ‘idaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā ariyasaccan’ti me, bhikkhave …pe… ‘taṁ kho panidaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā ariyasaccaṁ bhāvetabban’ti me, bhikkhave …pe… bhāvitanti me, bhikkhave, pubbe ananussutesu dhammesu cakkhuṁ udapādi, ñāṇaṁ udapādi, paññā udapādi, vijjā udapādi, āloko udapādī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“bodhisatto kassapassa bhagavato pāvacane okkantaniyāmo caritabrahmacariyo”ti. Niyāmokkantikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Catutthavagga Sabbasaṁyojanappahānakathā |10| Sabbasaṁyojanānaṁ pahānaṁ arahattanti? Āmantā. Arahattamaggena sabbe saṁyojanā pahīyantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Arahattamaggena sabbe saṁyojanā pahīyantīti? Āmantā. Arahattamaggena sakkāyadiṭṭhiṁ vicikicchaṁ sīlabbataparāmāsaṁ pajahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Arahattamaggena sakkāyadiṭṭhiṁ vicikicchaṁ sīlabbataparāmāsaṁ pajahatīti? Āmantā. Nanu tiṇṇaṁ saṁyojanānaṁ pahānaṁ 149 --- kv4 10:3 sotāpattiphalaṁ vuttaṁ bhagavatāti? Āmantā. Hañci tiṇṇaṁ saṁyojanānaṁ pahānaṁ sotāpattiphalaṁ vuttaṁ bhagavatā, no ca vata re vattabbe—“arahattamaggena sabbe saṁyojanā pahīyantī”ti. 4 Arahattamaggena sabbe saṁyojanā pahīyantīti? Āmantā. Arahattamaggena oḷārikaṁ kāmarāgaṁ oḷārikaṁ byāpādaṁ pajahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Arahattamaggena oḷārikaṁ kāmarāgaṁ oḷārikaṁ byāpādaṁ pajahatīti? Āmantā. Nanu kāmarāgabyāpādānaṁ tanubhāvaṁ sakadāgāmiphalaṁ vuttaṁ bhagavatāti? Āmantā. Hañci kāmarāgabyāpādānaṁ tanubhāvaṁ sakadāgāmiphalaṁ vuttaṁ bhagavatā, no ca vata re vattabbe—“arahattamaggena sabbe saṁyojanā pahīyantī”ti. 6 Arahattamaggena sabbe saṁyojanā pahīyantīti? Āmantā. Arahattamaggena aṇusahagataṁ kāmarāgaṁ aṇusahagataṁ byāpādaṁ pajahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Arahattamaggena aṇusahagataṁ kāmarāgaṁ aṇusahagataṁ byāpādaṁ pajahatīti? Āmantā. Nanu kāmarāgabyāpādānaṁ anavasesappahānaṁ anāgāmiphalaṁ vuttaṁ bhagavatāti? Āmantā. Hañci kāmarāgabyāpādānaṁ anavasesappahānaṁ anāgāmiphalaṁ vuttaṁ bhagavatā, no ca vata re vattabbe—“arahattamaggena sabbe saṁyojanā pahīyantī”ti. 8 Arahattamaggena sabbe saṁyojanā pahīyantīti? Āmantā. Nanu rūparāgaarūparāgamānauddhaccaavijjāya anavasesappahānaṁ arahattaṁ vuttaṁ bhagavatāti? Āmantā. Hañci rūparāgaarūparāgamānauddhaccaavijjāya anavasesappahānaṁ arahattaṁ vuttaṁ bhagavatā, no ca vata re vattabbe—“arahattamaggena sabbe saṁyojanā pahīyantī”ti. 9 Na vattabbaṁ—“sabbasaṁyojanānaṁ pahānaṁ arahattan”ti? Āmantā. Nanu arahato sabbe saṁyojanā pahīnāti? Āmantā. Hañci arahato sabbe saṁyojanā pahīnā, tena vata re vattabbe—“sabbasaṁyojanānaṁ pahānaṁ arahattan”ti. Sabbasaṁyojanappahānakathā niṭṭhitā. Catuttho vaggo. Tassuddānaṁ 10 Gihi’ssa arahā, saha upapattiyā arahā, arahato sabbe dhammā anāsavā, arahā catūhi phalehi samannāgato, evamevaṁ chahi upekkhāhi, bodhiyā buddho, salakkhaṇasamannāgato, bodhisatto okkantaniyāmo caritabrahmacariyo, paṭipannako phalena samannāgato, sabbasaṁyojanānaṁ pahānaṁ arahattanti. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Catutthavagga Anāsavakathā |3| Arahato sabbe dhammā anāsavāti? Āmantā. Maggo phalaṁ nibbānaṁ, sotāpattimaggo sotāpattiphalaṁ, sakadāgāmimaggo sakadāgāmiphalaṁ, anāgāmimaggo anāgāmiphalaṁ, arahattamaggo arahattaphalaṁ, satipaṭṭhānaṁ sammappadhānaṁ iddhipādo indriyaṁ balaṁ bojjhaṅgoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Arahato sabbe dhammā anāsavāti? Āmantā. Arahato cakkhuṁ anāsavanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Arahato cakkhuṁ anāsavanti? Āmantā. Maggo phalaṁ nibbānaṁ, sotāpattimaggo sotāpattiphalaṁ …pe… bojjhaṅgoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Arahato sotaṁ …pe… arahato ghānaṁ … arahato jivhā … arahato kāyo anāsavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahato kāyo anāsavoti? Āmantā. Maggo phalaṁ nibbānaṁ, sotāpattimaggo sotāpattiphalaṁ …pe… bojjhaṅgoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Arahato kāyo anāsavoti? Āmantā. Arahato kāyo paggahaniggahupago chedanabhedanupago kākehi gijjhehi kulalehi sādhāraṇoti? Āmantā. Anāsavo dhammo paggahaniggahupago chedanabhedanupago kākehi gijjhehi kulalehi sādhāraṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Arahato kāye visaṁ kameyya, satthaṁ kameyya, aggi kameyyāti? Āmantā. Anāsave dhamme visaṁ kameyya, satthaṁ kameyya, aggi kameyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Labbhā arahato kāyo addubandhanena bandhituṁ, rajjubandhanena bandhituṁ, saṅkhalikabandhanena bandhituṁ, gāmabandhanena bandhituṁ, nigamabandhanena bandhituṁ, nagarabandhanena bandhituṁ, janapadabandhanena bandhituṁ, kaṇṭhapañcamehi bandhanehi bandhitunti? Āmantā. Labbhā anāsavo dhammo addubandhanena bandhituṁ, rajjubandhanena bandhituṁ, saṅkhalikabandhanena bandhituṁ, gāmanigamanagarajanapadabandhanena bandhituṁ, kaṇṭhapañcamehi bandhanehi bandhitunti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Yadi arahā puthujjanassa cīvaraṁ deti, anāsavaṁ hutvā sāsavaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāsavaṁ hutvā sāsavaṁ hotīti? Āmantā. Taññeva anāsavaṁ taṁ sāsavanti? Na hevaṁ 150 --- kv4 3:7 vattabbe …pe… taññeva anāsavaṁ taṁ sāsavanti? Āmantā. Maggo anāsavo hutvā sāsavo hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… phalaṁ … satipaṭṭhānaṁ … sammappadhānaṁ … iddhipādo … indriyaṁ … balaṁ … bojjhaṅgo anāsavo hutvā sāsavo hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Yadi arahā puthujjanassa piṇḍapātaṁ deti, senāsanaṁ deti, gilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ deti, anāsavo hutvā sāsavo hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāsavo hutvā sāsavo hotīti? Āmantā. Taññeva anāsavaṁ taṁ sāsavanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… taññeva anāsavaṁ taṁ sāsavanti? Āmantā. Maggo anāsavo hutvā sāsavo hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… phalaṁ … satipaṭṭhānaṁ … sammappadhānaṁ … iddhipādo … indriyaṁ … balaṁ … bojjhaṅgo anāsavo hutvā sāsavo hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Yadi puthujjano arahato cīvaraṁ deti, sāsavaṁ hutvā anāsavaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sāsavaṁ hutvā anāsavaṁ hotīti? Āmantā. Taññeva sāsavaṁ taṁ anāsavanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… taññeva sāsavaṁ taṁ anāsavanti? Āmantā. Rāgo sāsavo hutvā anāsavo hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… doso …pe… moho …pe… anottappaṁ sāsavaṁ hutvā anāsavaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 10 Yadi puthujjano arahato piṇḍapātaṁ deti, senāsanaṁ deti, gilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ deti, sāsavo hutvā anāsavo hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sāsavo hutvā anāsavo hotīti? Āmantā. Taññeva sāsavaṁ taṁ anāsavanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… taññeva sāsavaṁ taṁ anāsavanti? Āmantā. Rāgo sāsavo hutvā anāsavo hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… doso …pe… moho …pe… anottappaṁ sāsavaṁ hutvā anāsavaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Na vattabbaṁ—“arahato sabbe dhammā anāsavā”ti? Āmantā. Nanu arahā anāsavoti? Āmantā. Hañci arahā anāsavo, tena vata re vattabbe—“arahato sabbe dhammā anāsavā”ti. Anāsavakathā niṭṭhitā. kv3 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Tatiyavagga Aṭṭhamakassaindriyakathā |6| Aṭṭhamakassa puggalassa natthi saddhindriyanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa natthi saddhāti? Na hevaṁ vattabbe. Aṭṭhamakassa puggalassa natthi vīriyindriyaṁ …pe… natthi satindriyaṁ …pe… natthi samādhindriyaṁ …pe… natthi paññindriyanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa natthi paññāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Aṭṭhamakassa puggalassa atthi saddhāti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa atthi saddhindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aṭṭhamakassa puggalassa atthi vīriyaṁ …pe… atthi sati … atthi samādhi … atthi paññāti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa atthi paññindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Aṭṭhamakassa puggalassa atthi mano, atthi manindriyanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa atthi saddhā, atthi saddhindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aṭṭhamakassa puggalassa atthi mano, atthi manindriyanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa atthi paññā, atthi paññindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Aṭṭhamakassa puggalassa atthi somanassaṁ, atthi somanassindriyaṁ, atthi jīvitaṁ, atthi jīvitindriyanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa atthi saddhā, atthi saddhindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aṭṭhamakassa puggalassa atthi jīvitaṁ, atthi jīvitindriyanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa …pe… atthi paññā, atthi paññindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Aṭṭhamakassa puggalassa atthi saddhā, natthi saddhindriyanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa atthi mano, natthi manindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Aṭṭhamakassa puggalassa atthi saddhā, natthi saddhindriyanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa atthi somanassaṁ, natthi somanassindriyanti …pe… atthi jīvitaṁ, natthi jīvitindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aṭṭhamakassa puggalassa atthi paññā, natthi paññindriyanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa atthi mano, natthi manindriyanti? Atthi somanassaṁ, natthi somanassindriyanti? Atthi jīvitaṁ, 151 --- kv3 6:6 natthi jīvitindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Aṭṭhamakassa puggalassa natthi saddhindriyanti? Āmantā. Aṭṭhamako puggalo assaddhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aṭṭhamakassa puggalassa natthi vīriyindriyanti? Āmantā. Aṭṭhamako puggalo kusīto hīnavīriyoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aṭṭhamakassa puggalassa natthi satindriyanti? Āmantā. Aṭṭhamako puggalo muṭṭhassati asampajānoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aṭṭhamakassa puggalassa natthi samādhindriyanti? Āmantā. Aṭṭhamako puggalo asamāhito vibbhantacittoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aṭṭhamakassa puggalassa natthi paññindriyanti? Āmantā. Aṭṭhamako puggalo duppañño elamūgoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Aṭṭhamakassa puggalassa atthi saddhā, sā ca saddhā niyyānikāti? Āmantā. Hañci aṭṭhamakassa puggalassa atthi saddhā, sā ca saddhā niyyānikā, no ca vata re vattabbe—“aṭṭhamakassa puggalassa natthi saddhindriyan”ti. Aṭṭhamakassa puggalassa atthi vīriyaṁ, tañca vīriyaṁ niyyānikaṁ; atthi sati, sā ca sati niyyānikā; atthi samādhi, so ca samādhi niyyāniko; atthi paññā, sā ca paññā niyyānikāti? Āmantā. Hañci aṭṭhamakassa puggalassa atthi paññā, sā ca paññā niyyānikā, no ca vata re vattabbe—“aṭṭhamakassa puggalassa natthi paññindriyan”ti. 9 Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa atthi saddhā, atthi saddhindriyanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa atthi saddhā, atthi saddhindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa atthi paññā, atthi paññindriyanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa atthi paññā, atthi paññindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa … arahattasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa atthi saddhā, atthi saddhindriyaṁ …pe… atthi paññā, atthi paññindriyanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa atthi paññā, atthi paññindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Aṭṭhamakassa puggalassa atthi saddhā, natthi saddhindriyanti? Āmantā. Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa atthi saddhā, natthi saddhindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aṭṭhamakassa puggalassa atthi paññā, natthi paññindriyanti? Āmantā. Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa atthi paññā, natthi paññindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Aṭṭhamakassa puggalassa atthi saddhā, natthi saddhindriyanti …pe… atthi paññā, natthi paññindriyanti? Āmantā. Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa … arahattasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa atthi paññā, natthi paññindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Aṭṭhamakassa puggalassa natthi pañcindriyānīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“pañcimāni, bhikkhave, indriyāni. Katamāni pañca? Saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, satindriyaṁ, samādhindriyaṁ, paññindriyaṁ—imāni kho, bhikkhave, pañcindriyāni. Imesaṁ kho, bhikkhave, pañcannaṁ indriyānaṁ samattā paripūrattā arahā hoti. Tato mudutarehi arahattasacchikiriyāya paṭipanno hoti, tato mudutarehi anāgāmī hoti, tato mudutarehi anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno hoti, tato mudutarehi sakadāgāmī hoti, tato mudutarehi sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno hoti, tato mudutarehi sotāpanno hoti, tato mudutarehi sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipanno hoti. Yassa kho, bhikkhave, imāni pañcindriyāni sabbena sabbaṁ sabbathā sabbaṁ natthi, tamahaṁ ‘bāhiro puthujjanapakkhe ṭhito’ti vadāmī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Aṭṭhamako puggalo bāhiro puthujjanapakkhe ṭhitoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi aṭṭhamakassa puggalassa atthi pañcindriyānīti. Aṭṭhamakassa indriyakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Tatiyavagga Ariyantikathā |2| Ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyanti? Āmantā. Maggo phalaṁ nibbānaṁ, sotāpattimaggo sotāpattiphalaṁ, sakadāgāmimaggo sakadāgāmiphalaṁ, anāgāmimaggo anāgāmiphalaṁ, arahattamaggo arahattaphalaṁ, satipaṭṭhānaṁ sammappadhānaṁ iddhipādo indriyaṁ balaṁ bojjhaṅgoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyanti? Āmantā. 152 --- kv3 2:2 Suññatārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Suññatārammaṇanti? Āmantā. Ṭhānāṭhānañca manasi karoti, suññatañca manasi karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Ṭhānāṭhānañca manasi karoti, suññatañca manasi karotīti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyanti? Āmantā. Animittārammaṇaṁ …pe… appaṇihitārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… appaṇihitārammaṇanti? Āmantā. Ṭhānāṭhānañca manasi karoti, appaṇihitañca manasi karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Ṭhānāṭhānañca manasi karoti, appaṇihitañca manasi karotīti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Satipaṭṭhānā ariyā suññatārammaṇāti? Āmantā. Ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ suññatārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Satipaṭṭhānā ariyā animittārammaṇā … appaṇihitārammaṇāti? Āmantā. Ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ appaṇihitārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Sammappadhānā, iddhipādā, indriyā, balā, bojjhaṅgā ariyā suññatārammaṇāti? Āmantā. Ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ suññatārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 8 Bojjhaṅgā ariyā animittārammaṇā … appaṇihitārammaṇāti? Āmantā. Ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ appaṇihitārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ na vattabbaṁ—“suññatārammaṇan”ti? Āmantā. Satipaṭṭhānā ariyā na vattabbā—“suññatārammaṇā”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ na vattabbaṁ—animittārammaṇaṁ …pe… appaṇihitārammaṇanti? Āmantā. Satipaṭṭhānā ariyā na vattabbā—“appaṇihitārammaṇā”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ na vattabbaṁ—suññatārammaṇaṁ …pe… animittārammaṇaṁ …pe… appaṇihitārammaṇanti? Āmantā. Sammappadhānaṁ …pe… bojjhaṅgā ariyā na vattabbā—“appaṇihitārammaṇā”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 12 Sattānaṁ cutūpapāte yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyanti? Āmantā. Maggo phalaṁ nibbānaṁ, sotāpattimaggo sotāpattiphalaṁ …pe… bojjhaṅgoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Sattānaṁ cutūpapāte yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyanti? Āmantā. Suññatārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… suññatārammaṇanti? Āmantā. Sattānaṁ cutūpapātañca manasi karoti, suññatañca manasi karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Sattānaṁ cutūpapātañca manasi karoti, suññatañca manasi karotīti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Sattānaṁ cutūpapāte yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyanti? Āmantā. Animittārammaṇaṁ appaṇihitārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… appaṇihitārammaṇanti? Āmantā. Sattānaṁ cutūpapātañca manasi karoti, appaṇihitañca manasi karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 16 Sattānaṁ cutūpapātañca manasi karoti, appaṇihitañca manasi karotīti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 17 Satipaṭṭhānā ariyā suññatārammaṇā …pe… animittārammaṇā …pe… appaṇihitārammaṇāti? Āmantā. Sattānaṁ cutūpapāte yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ appaṇihitārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 18 Sammappadhānaṁ …pe… bojjhaṅgā ariyā suññatārammaṇā …pe… animittārammaṇā …pe… appaṇihitārammaṇāti? Āmantā. Sattānaṁ cutūpapāte yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ appaṇihitārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 19 Sattānaṁ cutūpapāte yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ na vattabbaṁ—suññatārammaṇaṁ …pe… animittārammaṇaṁ …pe… appaṇihitārammaṇanti? Āmantā. Satipaṭṭhānā ariyā na vattabbā—“appaṇihitārammaṇā”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 20 Sattānaṁ cutūpapāte yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ na vattabbaṁ—suññatārammaṇaṁ …pe… animittārammaṇaṁ …pe… appaṇihitārammaṇanti? Āmantā. Sammappadhānā …pe… bojjhaṅgā ariyā na vattabbā—“appaṇihitārammaṇā”ti? 153 --- kv3 2:20 Na hevaṁ vattabbe …pe…. 21 Āsavānaṁ khaye yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyanti? Āmantā. Ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 22 Āsavānaṁ khaye yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyanti? Āmantā. Sattānaṁ cutūpapāte yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 23 Ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ na vattabbaṁ—“ariyan”ti? Āmantā. Āsavānaṁ khaye yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ na vattabbaṁ—“ariyan”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 24 Sattānaṁ cutūpapāte yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ na vattabbaṁ—“ariyan”ti? Āmantā. Āsavānaṁ khaye yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ na vattabbaṁ—“ariyan”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 25 Āsavānaṁ khaye yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ suññatārammaṇanti? Āmantā. Ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ suññatārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 26 Āsavānaṁ khaye yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ animittārammaṇaṁ … appaṇihitārammaṇanti? Āmantā. Ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ appaṇihitārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 27 Āsavānaṁ khaye yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ suññatārammaṇaṁ …pe… animittārammaṇaṁ …pe… appaṇihitārammaṇanti? Āmantā …pe…. Sattānaṁ cutūpapāte yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ appaṇihitārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 28 Ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ na vattabbaṁ—“suññatārammaṇan”ti? Āmantā. Āsavānaṁ khaye yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ na vattabbaṁ—“suññatārammaṇan”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 29 Ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ na vattabbaṁ—animittārammaṇaṁ … appaṇihitārammaṇanti? Āmantā. Āsavānaṁ khaye yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ na vattabbaṁ—“appaṇihitārammaṇan”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 30 Sattānaṁ cutūpapāte yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ na vattabbaṁ—suññatārammaṇaṁ …pe… animittārammaṇaṁ …pe… appaṇihitārammaṇanti? Āmantā. Āsavānaṁ khaye yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ ariyaṁ na vattabbaṁ—“appaṇihitārammaṇan”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Ariyantikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Tatiyavagga Yathākammūpagatañāṇakathā |9| Yathākammūpagataṁ ñāṇaṁ dibbacakkhunti? Āmantā. Yathākammūpagatañca manasi karoti, dibbena cakkhunā rūpaṁ passatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Yathākammūpagatañca manasi karoti, dibbena cakkhunā rūpaṁ passatīti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Yathākammūpagataṁ ñāṇaṁ dibbacakkhunti? Āmantā. “Ime vata bhonto sattā”ti ca manasi karoti, “kāyaduccaritena samannāgatā”ti ca manasi karoti, “vacīduccaritena samannāgatā”ti ca manasi karoti, “manoduccaritena samannāgatā”ti ca manasi karoti, “ariyānaṁ upavādakā”ti ca manasi karoti, “micchādiṭṭhikā”ti ca manasi karoti, “micchādiṭṭhikammasamādānā”ti ca manasi karoti, “te kāyassa bhedā paraṁ maraṇā apāyaṁ duggatiṁ vinipātaṁ nirayaṁ upapannā”ti ca manasi karoti, “ime vā pana bhonto sattā”ti ca manasi karoti, “kāyasucaritena samannāgatā”ti ca manasi karoti, “vacīsucaritena samannāgatā”ti ca manasi karoti, “manosucaritena samannāgatā”ti ca manasi karoti, “ariyānaṁ anupavādakā”ti ca manasi karoti, “sammādiṭṭhikā”ti ca manasi karoti, “sammādiṭṭhikammasamādānā”ti ca manasi karoti, “te kāyassa bhedā paraṁ maraṇā sugatiṁ saggaṁ lokaṁ upapannā”ti ca manasi karoti, dibbena cakkhunā rūpaṁ passatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 “Te kāyassa bhedā paraṁ maraṇā sugatiṁ saggaṁ lokaṁ upapannā”ti ca manasi karoti, dibbena cakkhunā rūpaṁ passatīti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Yathākammūpagataṁ ñāṇaṁ dibbacakkhunti? Āmantā. Atthi koci adibbacakkhuko dibbacakkhuṁ appaṭiladdho anadhigato asacchikato yathākammūpagataṁ jānātīti? Āmantā. Hañci atthi koci adibbacakkhuko dibbacakkhuṁ appaṭiladdho anadhigato asacchikato yathākammūpagataṁ jānāti, no 154 --- kv3 9:5 ca vata re vattabbe—“yathākammūpagataṁ ñāṇaṁ dibbacakkhun”ti. 6 Yathākammūpagataṁ ñāṇaṁ dibbacakkhunti? Āmantā. Āyasmā sāriputto yathākammūpagataṁ ñāṇaṁ jānātīti? Āmantā. Hañci āyasmā sāriputto yathākammūpagataṁ ñāṇaṁ jānāti, no ca vata re vattabbe—“yathākammūpagataṁ ñāṇaṁ dibbacakkhun”ti. 7 Yathākammūpagataṁ ñāṇaṁ dibbacakkhunti? Āmantā. Āyasmā sāriputto yathākammūpagataṁ ñāṇaṁ jānātīti? Āmantā. Atthāyasmato sāriputtassa dibbacakkhunti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Atthāyasmato sāriputtassa dibbacakkhunti? Āmantā. Nanu āyasmā sāriputto etadavoca— 9 “Neva pubbenivāsāya, napi dibbassa cakkhuno; Cetopariyāya iddhiyā, sotadhātuvisuddhiyā; Cutiyā upapattiyā, paṇidhi me na vijjatī”ti. 10 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“yathākammūpagataṁ ñāṇaṁ dibbacakkhun”ti. Yathākammūpagatañāṇakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Tatiyavagga Nevasaññānāsaññāyatanakathā |12| Nevasaññānāsaññāyatane na vattabbaṁ—“saññā atthī”ti? Āmantā. Asaññabhavo asaññagati asaññasattāvāso asaññasaṁsāro asaññayoni asaññattabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Nanu saññābhavo saññāgati saññāsattāvāso saññāsaṁsāro saññāyoni saññattabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Hañci saññābhavo saññāgati …pe… saññattabhāvapaṭilābho, no ca vata re vattabbe—“nevasaññānāsaññāyatane na vattabbaṁ—‘saññā atthī’”ti. 3 Nevasaññānāsaññāyatane na vattabbaṁ—“saññā atthī”ti? Āmantā. Ekavokārabhavo gati …pe… attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Nanu catuvokārabhavo gati …pe… attabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Hañci catuvokārabhavo gati …pe… attabhāvapaṭilābho, no ca vata re vattabbe—“nevasaññānāsaññāyatane na vattabbaṁ—‘saññā atthī’”ti. 5 Asaññasattesu na vattabbaṁ—“saññā atthi”, so ca asaññabhavo asaññagati asaññasattāvāso asaññasaṁsāro asaññayoni asaññattabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Nevasaññānāsaññāyatane na vattabbaṁ—“saññā atthi”, so ca asaññabhavo asaññagati asaññasattāvāso asaññasaṁsāro asaññayoni asaññattabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Asaññasattesu na vattabbaṁ—“saññā atthi”, so ca ekavokārabhavo gati …pe… attabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Nevasaññānāsaññāyatane na vattabbaṁ—“saññā atthi”, so ca ekavokārabhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Nevasaññānāsaññāyatane na vattabbaṁ—“saññā atthi”, so ca saññābhavo saññāgati …pe… saññattabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Asaññasattesu na vattabbaṁ—“saññā atthi”, so ca saññābhavo saññāgati …pe… saññattabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 8 Nevasaññānāsaññāyatane na vattabbaṁ—“saññā atthi”, so ca catuvokārabhavo gati …pe… attabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Asaññasattesu na vattabbaṁ—“saññā atthi”, so ca catuvokārabhavo gati …pe… attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Nevasaññānāsaññāyatane na vattabbaṁ—“saññā atthī”ti? Āmantā. Nanu nevasaññānāsaññāyatanaṁ catuvokārabhavoti? Āmantā. Hañci nevasaññānāsaññāyatanaṁ catuvokārabhavo, no ca vata re vattabbe—“nevasaññānāsaññāyatane na vattabbaṁ—‘saññā atthī’”ti. 10 Nevasaññānāsaññāyatanaṁ catuvokārabhavo nevasaññānāsaññāyatane na vattabbaṁ—“saññā atthī”ti? Āmantā. Ākāsānañcāyatanaṁ catuvokārabhavo ākāsānañcāyatane na vattabbaṁ—“saññā atthī”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Nevasaññānāsaññāyatanaṁ catuvokārabhavo, nevasaññānāsaññāyatane na vattabbaṁ—“saññā atthī”ti? Āmantā. Viññāṇañcāyatanaṁ …pe… ākiñcaññāyatanaṁ catuvokārabhavo, ākiñcaññāyatane na vattabbaṁ—“saññā atthī”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Ākāsānañcāyatanaṁ catuvokārabhavo, atthi tattha saññāti? Āmantā. Nevasaññānāsaññāyatanaṁ catuvokārabhavo, atthi tattha saññāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Viññāṇañcāyatanaṁ …pe… ākiñcaññāyatanaṁ catuvokārabhavo, atthi tattha saññāti? Āmantā. Nevasaññānāsaññāyatanaṁ catuvokārabhavo, atthi tattha saññāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Nevasaññānāsaññāyatane na vattabbaṁ—“saññā atthī”ti vā “natthī”ti vāti? 155 --- kv3 12:14 Āmantā. Nanu nevasaññānāsaññāyatanaṁ catuvokārabhavoti? Āmantā. Hañci nevasaññānāsaññāyatanaṁ catuvokārabhavo, no ca vata re vattabbe—“nevasaññānāsaññāyatane na vattabbaṁ—‘saññā atthī’ti vā ‘natthī’ti vā”ti. 15 Nevasaññānāsaññāyatanaṁ catuvokārabhavo, nevasaññānāsaññāyatane na vattabbaṁ—“saññā atthī”ti vā “natthī”ti vāti? Āmantā. Ākāsānañcāyatanaṁ …pe… viññāṇañcāyatanaṁ …pe… ākiñcaññāyatanaṁ catuvokārabhavo, ākiñcaññāyatane na vattabbaṁ—“saññā atthī”ti vā “natthī”ti vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 16 Ākāsānañcāyatanaṁ catuvokārabhavo, atthi tattha saññāti? Āmantā. Nevasaññānāsaññāyatanaṁ catuvokārabhavo, atthi tattha saññāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 17 Viññāṇañcāyatanaṁ …pe… ākiñcaññāyatanaṁ catuvokārabhavo, atthi tattha saññāti? Āmantā. Nevasaññānāsaññāyatanaṁ catuvokārabhavo, atthi tattha saññāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 18 Nevasaññānāsaññāyatane na vattabbaṁ—“saññā atthī”ti vā “natthī”ti vāti? Āmantā. Nanu nevasaññānāsaññāyatananti? Āmantā. Hañci nevasaññānāsaññāyatanaṁ, tena vata re vattabbe—“nevasaññānāsaññāyatane na vattabbaṁ—‘saññā atthī’ti vā ‘natthī’ti vā”ti. 19 Nevasaññānāsaññāyatananti katvā nevasaññānāsaññāyatane na vattabbaṁ—“saññā atthī”ti vā “natthī”ti vāti? Āmantā. Adukkhamasukhā vedanāti katvā adukkhamasukhāya vedanāya na vattabbaṁ—“vedanā”ti vā “avedanā”ti vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Nevasaññānāsaññāyatanakathā niṭṭhitā. Tatiyo vaggo. Tassuddānaṁ 20 Balaṁ sādhāraṇaṁ ariyaṁ, sarāgaṁ cittaṁ vimuccati; Vimuttaṁ vimuccamānaṁ, atthi cittaṁ vimuccamānaṁ. 21 Aṭṭhamakassa puggalassa, Diṭṭhipariyuṭṭhānaṁ pahīnaṁ; Aṭṭhamakassa puggalassa, Natthi pañcindriyāni cakkhuṁ. 22 Sotaṁ dhammupatthaddhaṁ, Yathākammūpagataṁ ñāṇaṁ; Devesu saṁvaro asañña- Sattesu saññā evameva bhavagganti. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Tatiyavagga Dibbacakkhukathā |7| Maṁsacakkhuṁ dhammupatthaddhaṁ dibbacakkhuṁ hotīti? Āmantā. Maṁsacakkhuṁ dibbacakkhuṁ, dibbacakkhuṁ maṁsacakkhunti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Maṁsacakkhuṁ dhammupatthaddhaṁ dibbacakkhuṁ hotīti? Āmantā. Yādisaṁ maṁsacakkhuṁ tādisaṁ dibbacakkhuṁ, yādisaṁ dibbacakkhuṁ tādisaṁ maṁsacakkhunti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Maṁsacakkhuṁ dhammupatthaddhaṁ dibbacakkhuṁ hotīti? Āmantā. Taññeva maṁsacakkhuṁ taṁ dibbacakkhuṁ, taṁ dibbacakkhuṁ taṁ maṁsacakkhunti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Maṁsacakkhuṁ dhammupatthaddhaṁ dibbacakkhuṁ hotīti? Āmantā. Yādiso maṁsacakkhussa visayo ānubhāvo gocaro tādiso dibbassa cakkhussa visayo ānubhāvo gocaroti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Maṁsacakkhuṁ dhammupatthaddhaṁ dibbacakkhuṁ hotīti? Āmantā. Upādinnaṁ hutvā anupādinnaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Upādinnaṁ hutvā anupādinnaṁ hotīti? Āmantā. Kāmāvacaraṁ hutvā rūpāvacaraṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Kāmāvacaraṁ hutvā rūpāvacaraṁ hotīti? Āmantā. Rūpāvacaraṁ hutvā arūpāvacaraṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Rūpāvacaraṁ hutvā arūpāvacaraṁ hotīti? Āmantā. Pariyāpannaṁ hutvā apariyāpannaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Maṁsacakkhuṁ dhammupatthaddhaṁ dibbacakkhuṁ hotīti? Āmantā. Dibbacakkhuṁ dhammupatthaddhaṁ maṁsacakkhuṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Maṁsacakkhuṁ dhammupatthaddhaṁ dibbacakkhuṁ hotīti? Āmantā. Dibbacakkhuṁ dhammupatthaddhaṁ paññācakkhuṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Maṁsacakkhuṁ dhammupatthaddhaṁ dibbacakkhuṁ hotīti? Āmantā. Dibbacakkhuṁ dhammupatthaddhaṁ maṁsacakkhuṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Maṁsacakkhuṁ dhammupatthaddhaṁ dibbacakkhuṁ hotīti? Āmantā. Dveva cakkhūnīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dveva cakkhūnīti? Āmantā. Nanu tīṇi cakkhūni vuttāni bhagavatā—maṁsacakkhuṁ, dibbacakkhuṁ, paññācakkhunti? Āmantā. Hañci tīṇi cakkhūni vuttāni bhagavatā—maṁsacakkhuṁ, dibbacakkhuṁ, paññācakkhuṁ, no ca vata re vattabbe—“dveva cakkhūnī”ti. 13 Dveva cakkhūnīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“tīṇimāni, bhikkhave, cakkhūni. Katamāni tīṇi? Maṁsacakkhuṁ, dibbacakkhuṁ, paññācakkhunti—imāni kho, bhikkhave, tīṇi cakkhūnī”ti. 14 156 --- kv3 7:14 “Maṁsacakkhuṁ dibbacakkhuṁ, Paññācakkhuṁ anuttaraṁ; Etāni tīṇi cakkhūni, Akkhāsi purisuttamo. 15 Maṁsacakkhussa uppādo, maggo dibbassa cakkhuno; Yadā ca ñāṇaṁ udapādi, paññācakkhuṁ anuttaraṁ; Tassa cakkhussa paṭilābhā, sabbadukkhā pamuccatī”ti. 16 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“dveva cakkhūnī”ti. Dibbacakkhukathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Tatiyavagga Vimuttikathā |3| Sarāgaṁ cittaṁ vimuccatīti? Āmantā. Rāgasahagataṁ rāgasahajātaṁ rāgasaṁsaṭṭhaṁ rāgasampayuttaṁ rāgasahabhu rāgānuparivatti akusalaṁ lokiyaṁ sāsavaṁ saṁyojaniyaṁ ganthaniyaṁ oghaniyaṁ yoganiyaṁ nīvaraṇiyaṁ parāmaṭṭhaṁ upādāniyaṁ saṅkilesiyaṁ cittaṁ vimuccatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Saphassaṁ cittaṁ vimuccati, phasso ca cittañca ubho vimuccantīti? Āmantā. Sarāgaṁ cittaṁ vimuccati, rāgo ca cittañca ubho vimuccantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Savedanaṁ …pe… sasaññaṁ …pe… sacetanaṁ …pe… sapaññaṁ cittaṁ vimuccati, paññā ca cittañca ubho vimuccantīti? Āmantā. Sarāgaṁ cittaṁ vimuccati, rāgo ca cittañca ubho vimuccantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Saphassaṁ sarāgaṁ cittaṁ vimuccati, phasso ca cittañca ubho vimuccantīti? Āmantā. Rāgo ca cittañca ubho vimuccantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Savedanaṁ sarāgaṁ …pe… sasaññaṁ sarāgaṁ …pe… sacetanaṁ sarāgaṁ …pe… sapaññaṁ sarāgaṁ cittaṁ vimuccati, paññā ca cittañca ubho vimuccantīti? Āmantā. Rāgo ca cittañca ubho vimuccantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Sadosaṁ cittaṁ vimuccatīti? Āmantā. Dosasahagataṁ dosasahajātaṁ dosasaṁsaṭṭhaṁ dosasampayuttaṁ dosasahabhu dosānuparivatti akusalaṁ lokiyaṁ sāsavaṁ …pe… saṅkilesiyaṁ cittaṁ vimuccatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Saphassaṁ cittaṁ vimuccati, phasso ca cittañca ubho vimuccantīti? Āmantā. Sadosaṁ cittaṁ vimuccati, doso ca cittañca ubho vimuccantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Savedanaṁ …pe… sasaññaṁ …pe… sacetanaṁ …pe… sapaññaṁ cittaṁ vimuccati, paññā ca cittañca ubho vimuccantīti? Āmantā. Sadosaṁ cittaṁ vimuccati, doso ca cittañca ubho vimuccantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Saphassaṁ sadosaṁ cittaṁ vimuccati, phasso ca cittañca ubho vimuccantīti? Āmantā. Sadosaṁ cittaṁ vimuccati, doso ca cittañca ubho vimuccantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Savedanaṁ sadosaṁ … sasaññaṁ sadosaṁ … sacetanaṁ sadosaṁ … sapaññaṁ sadosaṁ cittaṁ vimuccati, paññā ca cittañca ubho vimuccantīti? Āmantā. Doso ca cittañca ubho vimuccantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Samohaṁ cittaṁ vimuccatīti? Āmantā. Mohasahagataṁ mohasahajātaṁ mohasaṁsaṭṭhaṁ mohasampayuttaṁ mohasahabhu mohānuparivatti akusalaṁ lokiyaṁ sāsavaṁ …pe… saṅkilesiyaṁ cittaṁ vimuccatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Saphassaṁ cittaṁ vimuccati, phasso ca cittañca ubho vimuccantīti? Āmantā. Samohaṁ cittaṁ vimuccati, moho ca cittañca ubho vimuccantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Savedanaṁ … sasaññaṁ … sacetanaṁ … sapaññaṁ cittaṁ vimuccati, paññā ca cittañca ubho vimuccantīti? Āmantā. Samohaṁ cittaṁ vimuccati, moho ca cittañca ubho vimuccantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Saphassaṁ samohaṁ cittaṁ vimuccati, phasso ca cittañca ubho vimuccantīti? Āmantā. Moho ca cittañca ubho vimuccantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Savedanaṁ samohaṁ … sasaññaṁ samohaṁ … sacetanaṁ samohaṁ …pe… sapaññaṁ samohaṁ cittaṁ vimuccati, paññā ca cittañca ubho vimuccantīti? Āmantā. Moho ca cittañca ubho vimuccantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 16 Sarāgaṁ sadosaṁ samohaṁ cittaṁ vimuccatīti? Āmantā. Vītarāgaṁ vītadosaṁ vītamohaṁ nikkilesaṁ cittaṁ vimuccatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi na vattabbaṁ—“sarāgaṁ sadosaṁ samohaṁ cittaṁ vimuccatī”ti. Vimuttikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Tatiyavagga Dibbasotakathā |8| Maṁsasotaṁ dhammupatthaddhaṁ dibbasotaṁ hotīti? Āmantā. Maṁsasotaṁ dibbasotaṁ, dibbasotaṁ maṁsasotanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Maṁsasotaṁ dhammupatthaddhaṁ dibbasotaṁ hotīti? Āmantā. Yādisaṁ maṁsasotaṁ tādisaṁ dibbasotaṁ, yādisaṁ dibbasotaṁ tādisaṁ maṁsasotanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Maṁsasotaṁ 157 --- kv3 8:3 dhammupatthaddhaṁ dibbasotaṁ hotīti? Āmantā. Taññeva maṁsasotaṁ taṁ dibbasotaṁ, taṁ dibbasotaṁ taṁ maṁsasotanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Maṁsasotaṁ dhammupatthaddhaṁ dibbasotaṁ hotīti? Āmantā. Yādiso maṁsasotassa visayo ānubhāvo gocaro tādiso dibbassa sotassa visayo ānubhāvo gocaroti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Maṁsasotaṁ dhammupatthaddhaṁ dibbasotaṁ hotīti? Āmantā. Upādinnaṁ hutvā anupādinnaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Upādinnaṁ hutvā anupādinnaṁ hotīti? Āmantā. Kāmāvacaraṁ hutvā rūpāvacaraṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Kāmāvacaraṁ hutvā rūpāvacaraṁ hotīti? Āmantā. Rūpāvacaraṁ hutvā arūpāvacaraṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Rūpāvacaraṁ hutvā arūpāvacaraṁ hotīti? Āmantā. Pariyāpannaṁ hutvā apariyāpannaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Maṁsasotaṁ dhammupatthaddhaṁ dibbasotaṁ hotīti? Āmantā. Dibbasotaṁ dhammupatthaddhaṁ maṁsasotaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Maṁsasotaṁ dhammupatthaddhaṁ dibbasotaṁ hotīti? Āmantā. Ekaṁyeva sotanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Ekaṁyeva sotanti? Āmantā. Nanu dve sotāni vuttāni bhagavatā—“maṁsasotaṁ, dibbasotan”ti? Āmantā. Hañci dve sotāni vuttāni bhagavatā—maṁsasotaṁ, dibbasotaṁ, no ca vata re vattabbe—“ekaññeva sotan”ti. Dibbasotakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Tatiyavagga Vimuccamānakathā |4| Vimuttaṁ vimuccamānanti? Āmantā. Ekadesaṁ vimuttaṁ, ekadesaṁ avimuttanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Ekadesaṁ vimuttaṁ, ekadesaṁ avimuttanti? Āmantā. Ekadesaṁ sotāpanno, ekadesaṁ na sotāpanno, ekadesaṁ sotāpattiphalappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ na kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ sattakkhattuparamo kolaṅkolo ekabījī buddhe aveccappasādena samannāgato dhamme …pe… saṅghe …pe… ariyakantehi sīlehi samannāgato, ekadesaṁ ariyakantehi sīlehi na samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Ekadesaṁ vimuttaṁ, ekadesaṁ avimuttanti? Āmantā. Ekadesaṁ sakadāgāmī, ekadesaṁ na sakadāgāmī, ekadesaṁ sakadāgāmiphalappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ na kāyena phusitvā viharatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Ekadesaṁ vimuttaṁ, ekadesaṁ avimuttanti? Āmantā. Ekadesaṁ anāgāmī, ekadesaṁ na anāgāmī, ekadesaṁ anāgāmiphalappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ na kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ antarāparinibbāyī, upahaccaparinibbāyī, asaṅkhāraparinibbāyī, sasaṅkhāraparinibbāyī, uddhaṁsotoakaniṭṭhagāmī, ekadesaṁ na uddhaṁsotoakaniṭṭhagāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Ekadesaṁ vimuttaṁ, ekadesaṁ avimuttanti? Āmantā. Ekadesaṁ arahā ekadesaṁ na arahā, ekadesaṁ arahattappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ na kāyena phusitvā viharati, ekadesaṁ vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… ekadesaṁ sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, ekadesaṁ sacchikātabbaṁ na sacchikatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Vimuttaṁ vimuccamānanti? Āmantā. Uppādakkhaṇe vimuttaṁ, bhaṅgakkhaṇe vimuccamānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Na vattabbaṁ—“vimuttaṁ vimuccamānan”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“tassa evaṁ jānato evaṁ passato kāmāsavāpi cittaṁ vimuccati, bhavāsavāpi cittaṁ vimuccati, avijjāsavāpi cittaṁ vimuccatī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi vattabbaṁ—“vimuttaṁ vimuccamānan”ti. 8 Vimuttaṁ vimuccamānanti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“so evaṁ samāhite citte parisuddhe pariyodāte anaṅgaṇe vigatūpakkilese mudubhūte kammaniye ṭhite āneñjappatte āsavānaṁ khayañāṇāya cittaṁ abhininnāmetī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“vimuttaṁ vimuccamānan”ti. 9 Atthi cittaṁ vimuccamānanti? Āmantā. Atthi cittaṁ rajjamānaṁ dussamānaṁ muyhamānaṁ kilissamānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu rattañceva arattañca, duṭṭhañceva aduṭṭhañca, mūḷhañceva amūḷhañca, chinnañceva achinnañca, bhinnañceva abhinnañca, katañceva akatañcāti? Āmantā. Hañci rattañceva arattañca, duṭṭhañceva aduṭṭhañca, mūḷhañceva amūḷhañca, chinnañceva 158 --- kv3 4:9 achinnañca, bhinnañceva abhinnañca, katañceva akatañca, no ca vata re vattabbe—“atthi cittaṁ vimuccamānan”ti. Vimuccamānakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Tatiyavagga Asaññakathā |11| Asaññasattesu saññā atthīti? Āmantā. Saññābhavo saññāgati saññāsattāvāso saññāsaṁsāro saññāyoni saññattabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Nanu asaññabhavo asaññagati asaññasattāvāso asaññasaṁsāro asaññayoni asaññattabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Hañci asaññabhavo asaññagati asaññasattāvāso asaññasaṁsāro asaññayoni asaññattabhāvapaṭilābho, no ca vata re vattabbe—“asaññasattesu saññā atthī”ti. 3 Asaññasattesu saññā atthīti? Āmantā. Pañcavokārabhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 4 Nanu ekavokārabhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni attabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Hañci ekavokārabhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni attabhāvapaṭilābho, no ca vata re vattabbe—“asaññasattesu saññā atthī”ti. 5 Asaññasattesu saññā atthīti? Āmantā. Tāya saññāya saññākaraṇīyaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Manussesu saññā atthi, so ca saññābhavo saññāgati saññāsattāvāso saññāsaṁsāro saññāyoni saññattabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Asaññasattesu saññā atthi, so ca saññābhavo saññāgati sattāvāso saṁsāro yoni attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 7 Manussesu saññā atthi, so ca pañcavokārabhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni attabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Asaññasattesu saññā atthi, so ca pañcavokārabhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Manussesu saññā atthi, tāya saññāya saññākaraṇīyaṁ karotīti? Āmantā. Asaññasattesu saññā atthi, tāya saññāya saññākaraṇīyaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Asaññasattesu saññā atthi, so ca asaññabhavo asaññagati asaññasattāvāso asaññasaṁsāro asaññayoni asaññattabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Manussesu saññā atthi, so ca asaññabhavo asaññagati …pe… asaññattabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Asaññasattesu saññā atthi, so ca ekavokārabhavo gati sattāvāso saṁsāro yoni attabhāvapaṭilābhoti? Āmantā. Manussesu saññā atthi, so ca ekavokārabhavo gati …pe… attabhāvapaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Asaññasattesu saññā atthi, na ca tāya saññāya saññākaraṇīyaṁ karotīti? Āmantā. Manussesu saññā atthi, na ca tāya saññāya saññākaraṇīyaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Na vattabbaṁ—“asaññasattesu saññā atthī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“santi, bhikkhave, asaññasattā nāma devā; saññuppādā ca pana te devā tamhā kāyā cavantī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi asaññasattesu saññā atthīti. 13 Asaññasattesu saññā atthīti? Kiñci kāle atthi, kiñci kāle natthīti. Kiñci kāle saññasattā kiñci kāle asaññasattā, kiñci kāle saññabhavo kiñci kāle asaññabhavo, kiñci kāle pañcavokārabhavo kiñci kāle ekavokārabhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Asaññasattesu saññā kiñci kāle atthi, kiñci kāle natthīti? Āmantā. Kaṁ kālaṁ atthi, kaṁ kālaṁ natthīti? Cutikāle upapattikāle atthi, ṭhitikāle natthīti. Cutikāle upapattikāle saññasattā, ṭhitikāle asaññasattā; cutikāle upapattikāle saññabhavo, ṭhitikāle asaññabhavo; cutikāle upapattikāle pañcavokārabhavo, ṭhitikāle ekavokārabhavoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Asaññakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Tatiyavagga Aṭṭhamakakathā |5| Aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhipariyuṭṭhānaṁ pahīnanti? Āmantā. Aṭṭhamako puggalo sotāpanno sotāpattiphalappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Aṭṭhamakassa puggalassa vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ pahīnanti? Āmantā. Aṭṭhamako puggalo sotāpanno sotāpattiphalappatto …pe… kāyena phusitvā viharatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhipariyuṭṭhānaṁ pahīnanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhānusayo pahīnoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhipariyuṭṭhānaṁ pahīnanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa vicikicchānusayo … sīlabbataparāmāso pahīnoti? Na hevaṁ vattabbe 159 --- kv3 5:3 …pe…. 4 Aṭṭhamakassa puggalassa vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ pahīnanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa vicikicchānusayo pahīnoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aṭṭhamakassa puggalassa vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ pahīnanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhānusayo … sīlabbataparāmāso pahīnoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 5 Aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhānusayo appahīnoti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhipariyuṭṭhānaṁ appahīnanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhānusayo appahīnoti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ appahīnanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Aṭṭhamakassa puggalassa vicikicchānusayo … sīlabbataparāmāso appahīnoti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhipariyuṭṭhānaṁ appahīnanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aṭṭhamakassa puggalassa sīlabbataparāmāso appahīnoti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ appahīnanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhipariyuṭṭhānaṁ pahīnanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhipariyuṭṭhānapahānāya maggo bhāvitoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhipariyuṭṭhānaṁ pahīnanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhipariyuṭṭhānapahānāya satipaṭṭhānā bhāvitā …pe… sammappadhānā …pe… bojjhaṅgā bhāvitāti? Na hevaṁ vattabbe. 8 Aṭṭhamakassa puggalassa vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ pahīnanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa vicikicchāpariyuṭṭhānapahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhipariyuṭṭhānapahānāya maggo abhāvitoti? Āmantā. Amaggena pahīnaṁ lokiyena sāsavena …pe… saṅkilesiyenāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhipariyuṭṭhānapahānāya satipaṭṭhānā …pe… bojjhaṅgā abhāvitāti? Āmantā. Amaggena pahīnaṁ lokiyena sāsavena …pe… saṅkilesiyenāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Aṭṭhamakassa puggalassa vicikicchāpariyuṭṭhānapahānāya maggo abhāvito …pe… satipaṭṭhānā …pe… bojjhaṅgā abhāvitāti? Āmantā. Amaggena pahīnaṁ lokiyena sāsavena …pe… saṅkilesiyenāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Na vattabbaṁ—“aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhipariyuṭṭhānaṁ pahīnan”ti? Āmantā. Uppajjissatīti? Nuppajjissati. Hañci nuppajjissati, tena vata re vattabbe—“aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhipariyuṭṭhānaṁ pahīnan”ti. 12 Na vattabbaṁ—“aṭṭhamakassa puggalassa vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ pahīnan”ti? Āmantā. Uppajjissatīti? Nuppajjissati. Hañci nuppajjissati, tena vata re vattabbe—“aṭṭhamakassa puggalassa vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ pahīnan”ti. 13 Aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhipariyuṭṭhānaṁ nuppajjissatīti katvā pahīnanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhānusayo nuppajjissatīti katvā pahīnoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhipariyuṭṭhānaṁ nuppajjissatīti katvā pahīnanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa vicikicchānusayo … sīlabbataparāmāso nuppajjissatīti katvā pahīnoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Aṭṭhamakassa puggalassa vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ nuppajjissatīti katvā pahīnanti? Āmantā. Aṭṭhamakassa puggalassa vicikicchānusayo … sīlabbataparāmāso nuppajjissatīti katvā pahīnoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 16 Aṭṭhamakassa puggalassa diṭṭhipariyuṭṭhānaṁ nuppajjissatīti katvā pahīnanti? Āmantā. Gotrabhuno puggalassa diṭṭhipariyuṭṭhānaṁ nuppajjissatīti katvā pahīnanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aṭṭhamakassa puggalassa vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ nuppajjissatīti katvā pahīnanti? Āmantā. Gotrabhuno puggalassa vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ nuppajjissatīti katvā pahīnanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Aṭṭhamakakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Tatiyavagga Saṁvarakathā |10| Atthi devesu saṁvaroti? Āmantā. Atthi devesu asaṁvaroti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Natthi devesu asaṁvaroti? Āmantā. Natthi devesu saṁvaroti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Nanu asaṁvarā saṁvaro sīlaṁ, atthi devesu saṁvaroti? Āmantā. Atthi devesu asaṁvaro, yamhā asaṁvarā saṁvaro sīlanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Ājānāhi niggahaṁ. Hañci asaṁvarā 160 --- kv3 10:4 saṁvaro sīlaṁ, atthi devesu saṁvaro, tena vata re vattabbe—“atthi devesu asaṁvaro, yamhā asaṁvarā saṁvaro sīlan”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho—‘asaṁvarā saṁvaro sīlaṁ, atthi devesu saṁvaro’, no ca vattabbe—‘atthi devesu asaṁvaro, yamhā asaṁvarā saṁvaro sīlan’”ti micchā. 5 No ce pana vattabbe—“atthi devesu asaṁvaro, yamhā asaṁvarā saṁvaro sīlan”ti, no ca vata re vattabbe—“asaṁvarā saṁvaro sīlaṁ, atthi devesu saṁvaro”ti. Yaṁ tattha vadesi—“vattabbe kho ‘asaṁvarā saṁvaro sīlaṁ, atthi devesu saṁvaro’, no ca vattabbe—‘atthi devesu asaṁvaro, yamhā asaṁvarā saṁvaro sīlan’”ti micchā. 6 Atthi manussesu saṁvaro, atthi tattha asaṁvaroti? Āmantā. Atthi devesu saṁvaro, atthi tattha asaṁvaroti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Atthi devesu saṁvaro, natthi tattha asaṁvaroti? Āmantā. Atthi manussesu saṁvaro, natthi tattha asaṁvaroti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Atthi devesu pāṇātipātā veramaṇīti? Āmantā. Atthi devesu pāṇātipātoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Atthi devesu surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇīti? Āmantā. Atthi devesu surāmerayamajjapamādaṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Natthi devesu pāṇātipātoti? Āmantā. Natthi devesu pāṇātipātā veramaṇīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Natthi devesu surāmerayamajjapamādaṭṭhānanti? Āmantā. Natthi devesu surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Atthi manussesu pāṇātipātā veramaṇi, atthi tattha pāṇātipātoti? Āmantā. Atthi devesu pāṇātipātā veramaṇi, atthi tattha pāṇātipātoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Atthi manussesu surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇi, atthi tattha surāmerayamajjapamādaṭṭhānanti? Āmantā. Atthi devesu surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇi, atthi tattha surāmerayamajjapamādaṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Atthi devesu pāṇātipātā veramaṇi, natthi tattha pāṇātipātoti? Āmantā. Atthi manussesu pāṇātipātā veramaṇi, natthi tattha pāṇātipātoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Atthi devesu surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇi, natthi tattha surāmerayamajjapamādaṭṭhānanti? Āmantā. Atthi manussesu surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇi, natthi tattha surāmerayamajjapamādaṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 16 Natthi devesu saṁvaroti? Āmantā. Sabbe devā pāṇātipātino adinnādāyino kāmesumicchācārino musāvādino surāmerayamajjapamādaṭṭhāyinoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi atthi devesu saṁvaroti. Saṁvarakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Tatiyavagga Balakathā |1| Tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇanti? Āmantā. Tathāgatabalaṁ sāvakabalaṁ, sāvakabalaṁ tathāgatabalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 2 Tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇanti? Āmantā. Taññeva tathāgatabalaṁ taṁ sāvakabalaṁ, taññeva sāvakabalaṁ taṁ tathāgatabalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇanti? Āmantā. Yādisaṁ tathāgatabalaṁ tādisaṁ sāvakabalaṁ, yādisaṁ sāvakabalaṁ tādisaṁ tathāgatabalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇanti? Āmantā. Yādiso tathāgatassa pubbayogo pubbacariyā dhammakkhānaṁ dhammadesanā tādiso sāvakassa pubbayogo pubbacariyā dhammakkhānaṁ dhammadesanāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇanti? Āmantā. Tathāgato jino satthā sammāsambuddho sabbaññū sabbadassāvī dhammassāmī dhammappaṭisaraṇoti? Āmantā. Sāvako jino satthā sammāsambuddho sabbaññū sabbadassāvī dhammassāmī dhammappaṭisaraṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇanti? Āmantā. Tathāgato anuppannassa maggassa uppādetā asañjātassa maggassa sañjanetā anakkhātassa maggassa akkhātā maggaññū maggavidū maggakovidoti? Āmantā. Sāvako anuppannassa maggassa uppādetā asañjātassa maggassa sañjanetā anakkhātassa maggassa akkhātā maggaññū maggavidū maggakovidoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Indriyaparopariyattaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇanti? Āmantā. Sāvako sabbaññū sabbadassāvīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Sāvako 161 --- kv3 1:8 ṭhānāṭhānaṁ jānātīti? Āmantā. Hañci sāvako ṭhānāṭhānaṁ jānāti, tena vata re vattabbe—“ṭhānāṭhānaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇan”ti. 9 Sāvako atītānāgatapaccuppannānaṁ kammasamādānānaṁ ṭhānaso hetuso vipākaṁ jānātīti? Āmantā. Hañci sāvako atītānāgatapaccuppannānaṁ kammasamādānānaṁ ṭhānaso hetuso vipākaṁ jānāti, tena vata re vattabbe—“atītānāgatapaccuppannānaṁ kammasamādānānaṁ ṭhānaso hetuso vipākaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇan”ti. 10 Sāvako sabbatthagāminiṁ paṭipadaṁ jānātīti? Āmantā. Hañci sāvako sabbatthagāminiṁ paṭipadaṁ jānāti, tena vata re vattabbe—“sabbatthagāminiṁ paṭipadaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇan”ti. 11 Sāvako anekadhātuṁ nānādhātuṁ lokaṁ jānātīti? Āmantā. Hañci sāvako anekadhātuṁ nānādhātuṁ lokaṁ jānāti, tena vata re vattabbe—“anekadhātuṁ nānādhātuṁ lokaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇan”ti. 12 Sāvako sattānaṁ nānādhimuttikataṁ jānātīti? Āmantā. Hañci sāvako sattānaṁ nānādhimuttikataṁ jānāti, tena vata re vattabbe—“sattānaṁ nānādhimuttikataṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇan”ti. 13 Sāvako jhānavimokkhasamādhisamāpattīnaṁ saṅkilesaṁ vodānaṁ vuṭṭhānaṁ jānātīti? Āmantā. Hañci sāvako jhānavimokkhasamādhisamāpattīnaṁ saṅkilesaṁ vodānaṁ vuṭṭhānaṁ jānāti, tena vata re vattabbe—“jhānavimokkhasamādhisamāpattīnaṁ saṅkilesaṁ vodānaṁ vuṭṭhānaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇan”ti. 14 Sāvako pubbenivāsānussatiṁ jānātīti? Āmantā. Hañci sāvako pubbenivāsānussatiṁ jānāti, tena vata re vattabbe—“pubbenivāsānussati yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇan”ti. 15 Sāvako sattānaṁ cutūpapātaṁ jānātīti? Āmantā. Hañci sāvako sattānaṁ cutūpapātaṁ jānāti, tena vata re vattabbe—“sattānaṁ cutūpapātaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇan”ti. 16 Nanu tathāgatassāpi āsavā khīṇā sāvakassāpi āsavā khīṇāti? Āmantā. Atthi kiñci nānākaraṇaṁ tathāgatassa vā sāvakassa vā āsavakkhayena vā āsavakkhayaṁ vimuttiyā vā vimuttīti? Natthi. Hañci natthi kiñci nānākaraṇaṁ tathāgatassa vā sāvakassa vā āsavakkhayena vā āsavakkhayaṁ vimuttiyā vā vimutti, tena vata re vattabbe—“āsavānaṁ khaye yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇan”ti. 17 Āsavānaṁ khaye yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇanti? Āmantā. Ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 18 Āsavānaṁ khaye yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇanti? Āmantā. Sattānaṁ cutūpapāte yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 19 Ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakaasādhāraṇanti? Āmantā. Āsavānaṁ khaye yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakaasādhāraṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 20 Sattānaṁ cutūpapāte yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakaasādhāraṇanti? Āmantā. Āsavānaṁ khaye yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakaasādhāraṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 21 Indriyaparopariyattaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakaasādhāraṇanti? Āmantā. Ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakaasādhāraṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 22 Indriyaparopariyattaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakaasādhāraṇanti? Āmantā …pe…. Āsavānaṁ khaye yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakaasādhāraṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 23 Ṭhānāṭhāne yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇanti? Āmantā. Indriyaparopariyattaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 24 Āsavānaṁ khaye yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇanti? Āmantā. Indriyaparopariyattaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ tathāgatabalaṁ sāvakasādhāraṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Balakathā niṭṭhitā. kv2 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka 162 --- kv2 1:0 Dutiyavagga Parūpahārakathā |1| Atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Atthi arahato rāgo kāmarāgo kāmarāgapariyuṭṭhānaṁ kāmarāgasaṁyojanaṁ kāmogho kāmayogo kāmacchandanīvaraṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Natthi arahato rāgo kāmarāgo kāmarāgapariyuṭṭhānaṁ kāmarāgasaṁyojanaṁ kāmogho kāmayogo kāmacchandanīvaraṇanti? Āmantā. Hañci natthi arahato rāgo kāmarāgo kāmarāgapariyuṭṭhānaṁ kāmarāgasaṁyojanaṁ kāmogho kāmayogo kāmacchandanīvaraṇaṁ, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhī”ti. 3 Atthi puthujjanassa asuci sukkavissaṭṭhi, atthi tassa rāgo kāmarāgo kāmarāgapariyuṭṭhānaṁ kāmarāgasaṁyojanaṁ kāmogho kāmayogo kāmacchandanīvaraṇanti? Āmantā. Atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhi, atthi tassa rāgo kāmarāgo kāmarāgapariyuṭṭhānaṁ …pe… kāmacchandanīvaraṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhi, natthi tassa rāgo kāmarāgo kāmarāgapariyuṭṭhānaṁ …pe… kāmacchandanīvaraṇanti? Āmantā. Atthi puthujjanassa asuci sukkavissaṭṭhi, natthi tassa rāgo kāmarāgo kāmarāgapariyuṭṭhānaṁ …pe… kāmacchandanīvaraṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Kenaṭṭhenāti? Handa hi mārakāyikā devatā arahato asuciṁ sukkavissaṭṭhiṁ upasaṁharantīti. 6 Mārakāyikā devatā arahato asuciṁ sukkavissaṭṭhiṁ upasaṁharantīti? Āmantā. Atthi mārakāyikānaṁ devatānaṁ asuci sukkavissaṭṭhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Natthi mārakāyikānaṁ devatānaṁ asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Hañci natthi mārakāyikānaṁ devatānaṁ asuci sukkavissaṭṭhi, no ca vata re vattabbe—“mārakāyikā devatā arahato asuciṁ sukkavissaṭṭhiṁ upasaṁharantī”ti. 8 Mārakāyikā devatā arahato asuciṁ sukkavissaṭṭhiṁ upasaṁharantīti? Āmantā. Mārakāyikā devatā attano asuciṁ sukkavissaṭṭhiṁ upasaṁharanti, aññesaṁ asuciṁ sukkavissaṭṭhiṁ upasaṁharanti, tassa asuciṁ sukkavissaṭṭhiṁ upasaṁharantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Mārakāyikā devatā neva attano na aññesaṁ na tassa asuciṁ sukkavissaṭṭhiṁ upasaṁharantīti? Āmantā. Hañci mārakāyikā devatā neva attano na aññesaṁ na tassa asuciṁ sukkavissaṭṭhiṁ upasaṁharanti, no ca vata re vattabbe—“mārakāyikā devatā arahato asuciṁ sukkavissaṭṭhiṁ upasaṁharantī”ti. 10 Mārakāyikā devatā arahato asuciṁ sukkavissaṭṭhiṁ upasaṁharantīti? Āmantā. Lomakūpehi upasaṁharantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Mārakāyikā devatā arahato asuciṁ sukkavissaṭṭhiṁ upasaṁharantīti? Āmantā. Kiṁ kāraṇāti? Handa hi vimatiṁ gāhayissāmāti. Atthi arahato vimatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Atthi arahato vimatīti? Āmantā. Atthi arahato satthari vimati, dhamme vimati, saṅghe vimati, sikkhāya vimati, pubbante vimati, aparante vimati, pubbantāparante vimati, idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu vimatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Natthi arahato satthari vimati, dhamme vimati, saṅghe vimati, sikkhāya vimati, pubbante vimati, aparante vimati, pubbantāparante vimati, idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu vimatīti? Āmantā. Hañci natthi arahato satthari vimati …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu vimati, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato vimatī”ti. 14 Atthi puthujjanassa vimati, atthi tassa satthari vimati …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu vimatīti? Āmantā. Atthi arahato vimati, atthi tassa satthari vimati …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu vimatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Atthi arahato vimati, natthi tassa satthari vimati …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu vimatīti? Āmantā. Atthi puthujjanassa vimati, natthi tassa satthari vimati …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu vimatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 16 Atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Arahato asuci sukkavissaṭṭhi kissa nissandoti? Asitapītakhāyitasāyitassa nissandoti. Arahato asuci sukkavissaṭṭhi asitapītakhāyitasāyitassa nissandoti? Āmantā. Ye keci asanti pivanti khādanti sāyanti, sabbesaṁyeva atthi asuci sukkavissaṭṭhīti? Na hevaṁ 163 --- kv2 1:16 vattabbe …pe…. 17 Ye keci asanti pivanti khādanti sāyanti, sabbesaṁyeva atthi asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Dārakā asanti pivanti khādanti sāyanti, atthi dārakānaṁ asuci sukkavissaṭṭhīti? Na hevaṁ vattabbe. 18 Paṇḍakā asanti pivanti khādanti sāyanti, atthi paṇḍakānaṁ asuci sukkavissaṭṭhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 19 Devā asanti pivanti khādanti sāyanti, atthi devatānaṁ asuci sukkavissaṭṭhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 20 Arahato asuci sukkavissaṭṭhi asitapītakhāyitasāyitassa nissandoti? Āmantā. Atthi tassa āsayoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 21 Arahato uccārapassāvo asitapītakhāyitasāyitassa nissando, atthi tassa āsayoti? Āmantā. Arahato asuci sukkavissaṭṭhi asitapītakhāyitasāyitassa nissando, atthi tassa āsayoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 22 Arahato asuci sukkavissaṭṭhi asitapītakhāyitasāyitassa nissando, natthi tassa āsayoti? Āmantā. Arahato uccārapassāvo asitapītakhāyitasāyitassa nissando, natthi tassa āsayoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 23 Atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Arahā methunaṁ dhammaṁ paṭiseveyya, methunaṁ uppādeyya, puttasambādhasayanaṁ ajjhāvaseyya, kāsikacandanaṁ paccanubhaveyya, mālāgandhavilepanaṁ dhāreyya, jātarūparajataṁ sādiyeyyāti? Na hevaṁ vattabbe. 24 Atthi puthujjanassa asuci sukkavissaṭṭhi, puthujjano methunaṁ dhammaṁ paṭiseveyya, methunaṁ uppādeyya, puttasambādhasayanaṁ ajjhāvaseyya, kāsikacandanaṁ paccanubhaveyya, mālāgandhavilepanaṁ dhāreyya, jātarūparajataṁ sādiyeyyāti? Āmantā. Atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhi, arahā methunaṁ dhammaṁ paṭiseveyya, methunaṁ uppādeyya, puttasambādhasayanaṁ ajjhāvaseyya, kāsikacandanaṁ paccanubhaveyya, mālāgandhavilepanaṁ dhāreyya, jātarūparajataṁ sādiyeyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 25 Atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhi, na ca arahā methunaṁ dhammaṁ paṭiseveyya, methunaṁ uppādeyya, puttasambādhasayanaṁ ajjhāvaseyya, kāsikacandanaṁ paccanubhaveyya, mālāgandhavilepanaṁ dhāreyya, jātarūparajataṁ sādiyeyyāti? Āmantā. Atthi puthujjanassa asuci sukkavissaṭṭhi, na ca puthujjano methunaṁ dhammaṁ paṭiseveyya, methunaṁ uppādeyya, puttasambādhasayanaṁ ajjhāvaseyya, kāsikacandanaṁ paccanubhaveyya, mālāgandhavilepanaṁ dhāreyya, jātarūparajataṁ sādiyeyyāti? Na hevaṁ vattabbe. 26 Atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Nanu arahato rāgo pahīno ucchinnamūlo tālāvatthukato anabhāvaṅkato āyatiṁ anuppādadhammoti? Āmantā. Hañci arahato rāgo pahīno ucchinnamūlo tālāvatthukato anabhāvaṅkato āyatiṁ anuppādadhammo, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhī”ti. 27 Atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Nanu arahato doso pahīno …pe… moho pahīno … māno pahīno … diṭṭhi pahīnā … vicikicchā pahīnā … thinaṁ pahīnaṁ … uddhaccaṁ pahīnaṁ … ahirikaṁ pahīnaṁ …pe… anottappaṁ pahīnaṁ ucchinnamūlaṁ tālāvatthukataṁ anabhāvaṅkataṁ āyatiṁ anuppādadhammanti? Āmantā. Hañci arahato anottappaṁ pahīnaṁ ucchinnamūlaṁ tālāvatthukataṁ anabhāvaṅkataṁ āyatiṁ anuppādadhammaṁ, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhī”ti. 28 Atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Nanu arahato rāgappahānāya maggo bhāvitoti? Āmantā. Hañci arahato rāgappahānāya maggo bhāvito, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhī”ti. 29 Atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Nanu arahato rāgappahānāya satipaṭṭhānā bhāvitā …pe… sammappadhānā bhāvitā … iddhipādā bhāvitā … indriyā bhāvitā … balā bhāvitā …pe… bojjhaṅgā bhāvitāti? Āmantā. Hañci arahato rāgappahānāya bojjhaṅgā bhāvitā, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhī”ti. 30 Atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Nanu arahato dosappahānāya …pe… mohappahānāya …pe… anottappapahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitāti? Āmantā. Hañci arahato anottappapahānāya bojjhaṅgā bhāvitā, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhī”ti. 31 Atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Nanu arahā vītarāgo vītadoso 164 --- kv2 1:31 vītamoho katakaraṇīyo ohitabhāro anuppattasadattho parikkhīṇabhavasaṁyojano sammadaññāvimutto ukkhittapaligho saṅkiṇṇaparikho abbūḷhesiko niraggaḷo ariyo pannaddhajo pannabhāro visaññutto suvijitavijayo, dukkhaṁ tassa pariññātaṁ, samudayo pahīno, nirodho sacchikato, maggo bhāvito, abhiññeyyaṁ abhiññātaṁ, pariññeyyaṁ pariññātaṁ, pahātabbaṁ pahīnaṁ, bhāvetabbaṁ bhāvitaṁ, sacchikātabbaṁ sacchikatanti? Āmantā. Hañci arahā vītarāgo vītadoso vītamoho katakaraṇīyo …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhī”ti. 32 Atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhīti? Sadhammakusalassa arahato atthi asuci sukkavissaṭṭhi, paradhammakusalassa arahato natthi asuci sukkavissaṭṭhīti. Sadhammakusalassa arahato atthi asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Paradhammakusalassa arahato atthi asuci sukkavissaṭṭhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 33 Paradhammakusalassa arahato natthi asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Sadhammakusalassa arahato natthi asuci sukkavissaṭṭhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 34 Sadhammakusalassa arahato rāgo pahīno, atthi tassa asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Paradhammakusalassa arahato rāgo pahīno, atthi tassa asuci sukkavissaṭṭhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 35 Sadhammakusalassa arahato doso pahīno …pe… moho pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ, atthi tassa asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Paradhammakusalassa arahato anottappaṁ pahīnaṁ, atthi tassa asuci sukkavissaṭṭhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 36 Sadhammakusalassa arahato rāgappahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā …pe… dosappahānāya …pe… mohappahānāya …pe… anottappapahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā, atthi tassa asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Paradhammakusalassa arahato anottappapahānāya bojjhaṅgā bhāvitā, atthi tassa asuci sukkavissaṭṭhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 37 Sadhammakusalo arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, atthi tassa asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Paradhammakusalo arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, atthi tassa asuci sukkavissaṭṭhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 38 Paradhammakusalassa arahato rāgo pahīno, natthi tassa asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Sadhammakusalassa arahato rāgo pahīno, natthi tassa asuci sukkavissaṭṭhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 39 Paradhammakusalassa arahato doso pahīno …pe… moho pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ, natthi tassa asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Sadhammakusalassa arahato anottappaṁ pahīnaṁ, natthi tassa asuci sukkavissaṭṭhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 40 Paradhammakusalassa arahato rāgappahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā …pe… dosappahānāya …pe… mohappahānāya …pe… anottappapahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā, natthi tassa asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Sadhammakusalassa arahato anottappapahānāya bojjhaṅgā bhāvitā, natthi tassa asuci sukkavissaṭṭhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 41 Paradhammakusalo arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, natthi tassa asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Sadhammakusalo arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, natthi tassa asuci sukkavissaṭṭhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 42 Atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“ye te, bhikkhave, bhikkhū puthujjanā sīlasampannā satā sampajānā niddaṁ okkamanti, tesaṁ asuci na muccati. Yepi te, bhikkhave, bāhirakā isayo kāmesu vītarāgā, tesampi asuci na muccati. Aṭṭhānametaṁ, bhikkhave, anavakāso yaṁ arahato asuci mucceyyā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi arahato asuci sukkavissaṭṭhī”ti. 43 Na vattabbaṁ—“atthi arahato parūpahāro”ti? Āmantā. Nanu arahato cīvarapiṇḍapātasenāsanagilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ pare upasaṁhareyyunti? Āmantā. Hañci arahato cīvarapiṇḍapātasenāsanagilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ pare upasaṁhareyyuṁ, tena vata re vattabbe—“atthi arahato parūpahāro”ti. 44 Arahato cīvarapiṇḍapātasenāsanagilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ pare 165 --- kv2 1:44 upasaṁhareyyunti, atthi arahato parūpahāroti? Āmantā. Arahato sotāpattiphalaṁ vā sakadāgāmiphalaṁ vā anāgāmiphalaṁ vā arahattaṁ vā pare upasaṁhareyyunti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Parūpahārakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dutiyavagga Vacībhedakathā |5| Samāpannassa atthi vacībhedoti? Āmantā. Sabbattha samāpannānaṁ atthi vacībhedoti, na hevaṁ vattabbe …pe… 2 Samāpannassa atthi vacībhedoti? Āmantā. Sabbadā samāpannānaṁ atthi vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 3 Samāpannassa atthi vacībhedoti? Āmantā. Sabbesaṁ samāpannānaṁ atthi vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 4 Samāpannassa atthi vacībhedoti? Āmantā. Sabbasamāpattīsu atthi vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 5 Samāpannassa atthi vacībhedoti? Āmantā. Samāpannassa atthi kāyabhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 6 Samāpannassa natthi kāyabhedoti? Āmantā. Samāpannassa natthi vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 7 Samāpannassa atthi vācā, atthi vacībhedoti? Āmantā. Samāpannassa atthi kāyo, atthi kāyabhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 8 Samāpannassa atthi kāyo, natthi kāyabhedoti? Āmantā. Samāpannassa atthi vācā, natthi vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 9 Dukkhanti jānanto dukkhanti vācaṁ bhāsatīti? Āmantā. Samudayoti jānanto samudayoti vācaṁ bhāsatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 10 Dukkhanti jānanto dukkhanti vācaṁ bhāsatīti? Āmantā. Nirodhoti jānanto nirodhoti vācaṁ bhāsatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 11 Dukkhanti jānanto dukkhanti vācaṁ bhāsatīti? Āmantā. Maggoti jānanto maggoti vācaṁ bhāsatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 12 Samudayoti jānanto na ca samudayoti vācaṁ bhāsatīti? Āmantā. Dukkhanti jānanto na ca dukkhanti vācaṁ bhāsatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 13 Nirodhoti jānanto na ca nirodhoti vācaṁ bhāsatīti? Āmantā. Dukkhanti jānanto na ca dukkhanti vācaṁ bhāsatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 14 Maggoti jānanto na ca maggoti vācaṁ bhāsatīti? Āmantā. Dukkhanti jānanto na ca dukkhanti vācaṁ bhāsatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 15 Samāpannassa atthi vacībhedoti? Āmantā. Ñāṇaṁ kiṅgocaranti? Ñāṇaṁ saccagocaranti. Sotaṁ saccagocaranti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 16 Samāpannassa atthi vacībhedoti? Āmantā. Sotaṁ kiṁ gocaranti. Sotaṁ saddagocaranti. Ñāṇaṁ saddagocaranti? Na hevaṁ vattabbe. 17 Samāpannassa atthi vacībhedo ñāṇaṁ saccagocaraṁ, sotaṁ saddagocaranti? Āmantā. Hañci ñāṇaṁ saccagocaraṁ, sotaṁ saddagocaraṁ, no ca vata re vattabbe—“samāpannassa atthi vacībhedo”ti. 18 Samāpannassa atthi vacībhedo ñāṇaṁ saccagocaraṁ, sotaṁ saddagocaranti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ, dvinnaṁ vedanānaṁ, dvinnaṁ saññānaṁ, dvinnaṁ cetanānaṁ, dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe. 19 Samāpannassa atthi vacībhedoti? Āmantā. Pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa atthi vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe. 20 Samāpannassa atthi vacībhedoti? Āmantā. Āpokasiṇaṁ …pe… tejokasiṇaṁ … vāyokasiṇaṁ … nīlakasiṇaṁ … pītakasiṇaṁ … lohitakasiṇaṁ … odātakasiṇaṁ … ākāsānañcāyatanaṁ … viññāṇañcāyatanaṁ … ākiñcaññāyatanaṁ …pe… nevasaññānāsaññāyatanaṁ samāpannassa atthi vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 21 Pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa natthi vacībhedoti? Āmantā. Hañci pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa natthi vacībhedo, no ca vata re vattabbe “samāpannassa atthi vacībhedo”ti. 22 Āpokasiṇaṁ … tejokasiṇaṁ … vāyokasiṇaṁ … nīlakasiṇaṁ … pītakasiṇaṁ … lohitakasiṇaṁ … odātakasiṇaṁ … ākāsānañcāyatanaṁ … viññāṇañcāyatanaṁ … ākiñcaññāyatanaṁ … nevasaññānāsaññāyatanaṁ samāpannassa natthi vacībhedoti? Āmantā. Hañci nevasaññānāsaññāyatanaṁ samāpannassa natthi vacībhedo, no ca vata re vattabbe—“samāpannassa atthi vacībhedo”ti. 23 Samāpannassa atthi vacībhedoti? Āmantā. Lokiyasamāpattiṁ samāpannassa atthi vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 24 Samāpannassa atthi vacībhedoti? Āmantā. Lokiyaṁ paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Samāpannassa atthi vacībhedoti? Āmantā. Lokiyaṁ dutiyaṁ jhānaṁ … tatiyaṁ jhānaṁ … catutthaṁ 166 --- kv2 5:24 jhānaṁ samāpannassa atthi vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 25 Lokiyaṁ samāpattiṁ samāpannassa natthi vacībhedoti? Āmantā. Hañci lokiyaṁ samāpattiṁ samāpannassa natthi vacībhedo, no ca vata re vattabbe—“samāpannassa atthi vacībhedo”ti. 26 Lokiyaṁ paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa natthi vacībhedoti? Āmantā. Hañci lokiyaṁ paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa natthi vacībhedo, no ca vata re vattabbe—“samāpannassa atthi vacībhedo”ti. 27 Lokiyaṁ dutiyaṁ jhānaṁ … tatiyaṁ jhānaṁ … catutthaṁ jhānaṁ samāpannassa natthi vacībhedoti? Āmantā. Hañci lokiyaṁ catutthaṁ jhānaṁ samāpannassa natthi vacībhedo, no ca vata re vattabbe “samāpannassa atthi vacībhedo”ti. 28 Lokuttaraṁ paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi vacībhedoti? Āmantā. Lokiyaṁ paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 29 Lokuttaraṁ paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi vacībhedoti? Āmantā. Lokiyaṁ dutiyaṁ jhānaṁ … tatiyaṁ jhānaṁ … catutthaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 30 Lokiyaṁ paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa natthi vacībhedoti? Āmantā. Lokuttaraṁ paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa natthi vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 31 Lokiyaṁ dutiyaṁ jhānaṁ … tatiyaṁ jhānaṁ … catutthaṁ jhānaṁ samāpannassa natthi vacībhedoti? Āmantā. Lokuttaraṁ paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa natthi vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 32 Lokuttaraṁ paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi vacībhedoti? Āmantā. Lokuttaraṁ dutiyaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 33 Lokuttaraṁ paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi vacībhedoti? Āmantā. Lokuttaraṁ tatiyaṁ jhānaṁ … catutthaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 34 Lokuttaraṁ dutiyaṁ jhānaṁ samāpannassa natthi vacībhedoti? Āmantā. Lokuttaraṁ paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa natthi vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 35 Lokuttaraṁ dutiyaṁ jhānaṁ … tatiyaṁ jhānaṁ … catutthaṁ jhānaṁ samāpannassa natthi vacībhedoti? Āmantā. Lokuttaraṁ paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa natthi vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 36 Na vattabbaṁ—“samāpannassa atthi vacībhedo”ti? Āmantā. Nanu vitakkavicārā vacīsaṅkhārā vuttā bhagavatā—“paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi vitakkavicārā”ti? Āmantā. Hañci vitakkavicārā vacīsaṅkhārā vuttā bhagavatā—“paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi vitakkavicārā”, tena vata re vattabbe—“samāpannassa atthi vacībhedo”ti. 37 Vitakkavicārā vacīsaṅkhārā vuttā bhagavatā—“paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi vitakkavicārā”ti, atthi tassa vacībhedoti? Āmantā. Pathavīkasiṇaṁ paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi vitakkavicārā, atthi tassa vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 38 Vitakkavicārā vacīsaṅkhārā vuttā bhagavatā—“paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi vitakkavicārā”ti, atthi tassa vacībhedoti? Āmantā. Āpokasiṇaṁ … tejokasiṇaṁ … vāyokasiṇaṁ … nīlakasiṇaṁ … pītakasiṇaṁ … lohitakasiṇaṁ … odātakasiṇaṁ paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi vitakkavicārā, atthi tassa vacībhedoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 39 Na vattabbaṁ—“samāpannassa atthi vacībhedo”ti? Āmantā. Nanu vitakkasamuṭṭhānā vācā vuttā bhagavatā—“paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi vitakkavicārā”ti? Āmantā. Hañci vitakkasamuṭṭhānā vācā vuttā bhagavatā—“paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi vitakkavicārā”, tena vata re vattabbe—“samāpannassa atthi vacībhedo”ti. 40 Vitakkasamuṭṭhānā vācā vuttā bhagavatā—“paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi vitakkavicārā”ti, atthi tassa vacībhedoti? Āmantā. Saññāsamuṭṭhānā vācā vuttā bhagavatā—“dutiyaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi saññā, atthi tassa vitakkavicārā”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 41 Vitakkasamuṭṭhānā vācā vuttā bhagavatā—“paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa atthi vitakkavicārā”ti, atthi tassa vacībhedoti? Āmantā. Saññāsamuṭṭhānā vācā vuttā bhagavatā—tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ … ākāsānañcāyatanaṁ … viññāṇañcāyatanaṁ … ākiñcaññāyatanaṁ samāpannassa atthi saññā, atthi tassa vitakkavicārāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 42 Samāpannassa atthi vacībhedoti? 167 --- kv2 5:42 Āmantā. Nanu “paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa vācā niruddhā hotī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Hañci “paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa vācā niruddhā hotī”ti, attheva suttantoti, no ca vata re vattabbe—“samāpannassa atthi vacībhedo”ti. 43 “Paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa vācā niruddhā hotī”ti, attheva suttantoti, atthi tassa vacībhedoti? Āmantā. “Dutiyaṁ jhānaṁ samāpannassa vitakkavicārā niruddhā hontī”ti, attheva suttantoti, atthi tassa vitakkavicārāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 44 “Paṭhamaṁ jhānaṁ samāpannassa vācā niruddhā hotī”ti, attheva suttantoti, atthi tassa vacībhedoti? Āmantā. “Tatiyaṁ jhānaṁ samāpannassa pīti niruddhā hoti, catutthaṁ jhānaṁ samāpannassa assāsapassāsā niruddhā honti, ākāsānañcāyatanaṁ samāpannassa rūpasaññā niruddhā hoti, viññāṇañcāyatanaṁ samāpannassa ākāsānañcāyatanasaññā niruddhā hoti, ākiñcaññāyatanaṁ samāpannassa viññāṇañcāyatanasaññā niruddhā hoti, nevasaññānāsaññāyatanaṁ samāpannassa ākiñcaññāyatanasaññā niruddhā hoti, saññāvedayitanirodhaṁ samāpannassa saññā ca vedanā ca niruddhā hontī”ti, attheva suttantoti, atthi tassa saññā ca vedanā cāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 45 Na vattabbaṁ—“samāpannassa atthi vacībhedo”ti? Āmantā. Nanu—“paṭhamassa jhānassa saddo kaṇḍako vutto bhagavatā”ti? Āmantā. Hañci paṭhamassa jhānassa saddo kaṇḍako vutto bhagavatā, tena vata re vattabbe—“samāpannassa atthi vacībhedo”ti. 46 Paṭhamassa jhānassa saddo kaṇḍako vutto bhagavatāti, samāpannassa atthi vacībhedoti? Āmantā. Dutiyassa jhānassa vitakkavicārā kaṇḍako vutto bhagavatā … tatiyassa jhānassa pīti kaṇḍako vutto bhagavatā … catutthassa jhānassa assāsapassāsā kaṇḍako vutto bhagavatā … ākāsānañcāyatanaṁ samāpannassa rūpasaññā kaṇḍako vutto bhagavatā … viññāṇañcāyatanaṁ samāpannassa ākāsānañcāyatanasaññā kaṇḍako vutto bhagavatā … ākiñcaññāyatanaṁ samāpannassa viññāṇañcāyatanasaññā kaṇḍako vutto bhagavatā … nevasaññānāsaññāyatanaṁ samāpannassa ākiñcaññāyatanasaññā kaṇḍako vutto bhagavatā … saññāvedayitanirodhaṁ samāpannassa saññā ca vedanā ca kaṇḍako vutto bhagavatā, atthi tassa saññā ca vedanā cāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 47 Na vattabbaṁ—“samāpannassa atthi vacībhedo”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“sikhissa, ānanda, bhagavato arahato sammāsambuddhassa abhibhū nāma sāvako brahmaloke ṭhito dasasahassilokadhātuṁ sarena viññāpesi— 48 ‘Ārabbhatha nikkamatha, yuñjatha buddhasāsane; Dhunātha maccuno senaṁ, naḷāgāraṁva kuñjaro. 49 Yo imasmiṁ dhammavinaye, appamatto vihassati; Pahāya jātisaṁsāraṁ, dukkhassantaṁ karissatī’”ti. 50 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi samāpannassa atthi vacībhedoti. Vacībhedakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dutiyavagga Paravitāraṇakathā |4| Atthi arahato paravitāraṇāti? Āmantā. Arahā paraneyyo parapattiyo parapaccayo parapaṭibaddhabhū, na jānāti na passati sammūḷho asampajānoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Nanu arahā na paraneyyo na parapattiyo na parapaccayo na parapaṭibaddhabhū jānāti passati asammūḷho sampajānoti? Āmantā. Hañci arahā na paraneyyo na parapattiyo na parapaccayo na parapaṭibaddhabhū, jānāti passati asammūḷho sampajāno, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato paravitāraṇā”ti. 3 Atthi puthujjanassa paravitāraṇā, so ca paraneyyo parapattiyo parapaccayo parapaṭibaddhabhū, na jānāti na passati sammūḷho asampajānoti? Āmantā. Atthi arahato paravitāraṇā, so ca paraneyyo parapattiyo parapaccayo parapaṭibaddhabhū, na jānāti na passati sammūḷho asampajānoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Atthi arahato paravitāraṇā, so ca na paraneyyo na parapattiyo na parapaccayo na parapaṭibaddhabhū, jānāti passati asammūḷho sampajānoti? Āmantā. Atthi puthujjanassa paravitāraṇā, so ca na paraneyyo na parapattiyo na parapaccayo na parapaṭibaddhabhū, jānāti passati asammūḷho sampajānoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Atthi arahato paravitāraṇāti? Āmantā. Atthi arahato satthari paravitāraṇā, dhamme paravitāraṇā, saṅghe paravitāraṇā, sikkhāya paravitāraṇā, pubbante 168 --- kv2 4:5 paravitāraṇā, aparante paravitāraṇā, pubbantāparante paravitāraṇā, idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu paravitāraṇāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Natthi arahato satthari paravitāraṇā, dhamme paravitāraṇā …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu paravitāraṇāti? Āmantā. Hañci natthi arahato satthari paravitāraṇā, dhamme paravitāraṇā …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu paravitāraṇā, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato paravitāraṇā”ti. 7 Atthi puthujjanassa paravitāraṇā, atthi tassa satthari paravitāraṇā, dhamme paravitāraṇā …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu paravitāraṇāti? Āmantā. Atthi arahato paravitāraṇā, atthi tassa satthari paravitāraṇā, dhamme paravitāraṇā …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu paravitāraṇāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Atthi arahato paravitāraṇā, natthi tassa satthari paravitāraṇā, dhamme paravitāraṇā …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu paravitāraṇāti? Āmantā. Atthi puthujjanassa paravitāraṇā, natthi tassa satthari paravitāraṇā, dhamme paravitāraṇā …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu paravitāraṇāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Atthi arahato paravitāraṇāti? Āmantā. Nanu arahato rāgo pahīno ucchinnamūlo tālāvatthukato anabhāvaṅkato āyatiṁ anuppādadhammoti? Āmantā. Hañci arahato rāgo pahīno ucchinnamūlo tālāvatthukato anabhāvaṅkato āyatiṁ anuppādadhammo, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato paravitāraṇā”ti. 10 Atthi arahato paravitāraṇāti? Āmantā. Nanu arahato doso pahīno …pe… moho pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ ucchinnamūlaṁ tālāvatthukataṁ anabhāvaṅkataṁ āyatiṁ anuppādadhammaṁ …pe… rāgappahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā …pe… dosappahānāya …pe… anottappapahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā …pe… nanu arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikatanti? Āmantā. Hañci arahā vītarāgo vītadoso vītamoho sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato paravitāraṇā”ti. 11 Atthi arahato paravitāraṇāti? Sadhammakusalassa arahato atthi paravitāraṇā, paradhammakusalassa arahato natthi paravitāraṇāti. Sadhammakusalassa arahato atthi paravitāraṇāti? Āmantā. Paradhammakusalassa arahato atthi paravitāraṇāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Paradhammakusalassa arahato natthi paravitāraṇāti? Āmantā. Sadhammakusalassa arahato natthi paravitāraṇāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Sadhammakusalassa arahato rāgo pahīno, atthi tassa paravitāraṇāti? Āmantā. Paradhammakusalassa arahato rāgo pahīno, atthi tassa paravitāraṇāti? Na hevaṁ vattabbe. 14 Sadhammakusalassa arahato doso pahīno …pe… moho pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ …pe… rāgappahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā …pe… dosappahānāya …pe… anottappapahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā …pe… sadhammakusalo arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, atthi tassa paravitāraṇāti? Āmantā. Paradhammakusalo arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, atthi tassa paravitāraṇāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Paradhammakusalassa arahato rāgo pahīno, natthi tassa paravitāraṇāti? Āmantā. Sadhammakusalassa arahato rāgo pahīno, natthi tassa paravitāraṇāti? Na hevaṁ vattabbe. 16 Paradhammakusalassa arahato doso pahīno, moho pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ …pe… rāgappahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā …pe… dosappahānāya …pe… anottappapahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā …pe… paradhammakusalo arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, natthi tassa paravitāraṇāti? Āmantā. Sadhammakusalo arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, natthi tassa paravitāraṇāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 17 Atthi arahato paravitāraṇāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“jānatohaṁ, bhikkhave, passato āsavānaṁ khayaṁ vadāmi, no ajānato no apassato. Kiñca, bhikkhave, jānato kiṁ passato āsavānaṁ 169 --- kv2 4:17 khayo hoti, ‘iti rūpaṁ’ …pe… ‘iti viññāṇassa atthaṅgamo’ti—evaṁ kho, bhikkhave, jānato evaṁ passato āsavānaṁ khayo hotī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi arahato paravitāraṇā”ti. 18 Atthi arahato paravitāraṇāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“jānatohaṁ, bhikkhave, passato āsavānaṁ khayaṁ vadāmi, no ajānato no apassato. Kiñca, bhikkhave, jānato kiṁ passato āsavānaṁ khayo hoti, ‘idaṁ dukkhan’ti—bhikkhave, jānato passato āsavānaṁ khayo hoti, ‘ayaṁ dukkhasamudayo’ti …pe… ‘ayaṁ dukkhanirodho’ti …pe… ‘ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā’ti jānato passato āsavānaṁ khayo hoti. Evaṁ kho, bhikkhave, jānato evaṁ passato āsavānaṁ khayo hotī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi arahato paravitāraṇā”ti. 19 Atthi arahato paravitāraṇāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“sabbaṁ, bhikkhave, anabhijānaṁ aparijānaṁ avirājayaṁ appajahaṁ abhabbo dukkhakkhayāya; sabbañca kho, bhikkhave, abhijānaṁ parijānaṁ virājayaṁ pajahaṁ bhabbo dukkhakkhayāyā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi arahato paravitāraṇā”ti. 20 Atthi arahato paravitāraṇāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“sahāvassa dassanasampadāya …pe… chaccābhiṭhānāni abhabba kātun”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi arahato paravitāraṇā”ti. 21 Atthi arahato paravitāraṇāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“yasmiṁ, bhikkhave, samaye ariyasāvakassa virajaṁ vītamalaṁ dhammacakkhuṁ udapādi—‘yaṁ kiñci samudayadhammaṁ, sabbaṁ taṁ nirodhadhamman’ti, saha dassanuppādā, bhikkhave, ariyasāvakassa tīṇi saṁyojanāni pahīyanti—sakkāyadiṭṭhi, vicikicchā, sīlabbataparāmāso”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi arahato paravitāraṇā”ti. 22 Atthi arahato paravitāraṇāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 23 “Nāhaṁ sahissāmi pamocanāya, Kathaṅkathiṁ dhotaka kañci loke; Dhammañca seṭṭhaṁ abhijānamāno, Evaṁ tuvaṁ oghamimaṁ taresī”ti. 24 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi arahato paravitāraṇā”ti. 25 Na vattabbaṁ—“atthi arahato paravitāraṇā”ti? Āmantā. Nanu arahato itthipurisānaṁ nāmagottaṁ pare vitāreyyuṁ, maggāmaggaṁ pare vitāreyyuṁ, tiṇakaṭṭhavanappatīnaṁ nāmaṁ pare vitāreyyunti? Āmantā. Hañci arahato itthipurisānaṁ nāmagottaṁ pare vitāreyyuṁ, maggāmaggaṁ pare vitāreyyuṁ, tiṇakaṭṭhavanappatīnaṁ nāmaṁ pare vitāreyyuṁ, tena vata re vattabbe—“atthi arahato paravitāraṇā”ti. 26 Arahato itthipurisānaṁ nāmagottaṁ pare vitāreyyuṁ, maggāmaggaṁ pare vitāreyyuṁ, tiṇakaṭṭhavanappatīnaṁ nāmaṁ pare vitāreyyunti, atthi arahato paravitāraṇāti? Āmantā. Arahato sotāpattiphalaṁ vā sakadāgāmiphalaṁ vā anāgāmiphalaṁ vā arahattaṁ vā pare vitāreyyunti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Paravitāraṇakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dutiyavagga Kaṅkhākathā |3| Atthi arahato kaṅkhāti? Āmantā. Atthi arahato vicikicchā vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ vicikicchāsaṁyojanaṁ vicikicchānīvaraṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Natthi arahato vicikicchā vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ vicikicchāsaṁyojanaṁ vicikicchānīvaraṇanti? Āmantā. Hañci natthi arahato vicikicchā vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ vicikicchāsaṁyojanaṁ vicikicchānīvaraṇaṁ, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato kaṅkhā”ti. 3 Atthi puthujjanassa kaṅkhā, atthi tassa vicikicchā vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ vicikicchāsaṁyojanaṁ vicikicchānīvaraṇanti? Āmantā. Atthi arahato kaṅkhā, atthi tassa vicikicchā vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ vicikicchāsaṁyojanaṁ vicikicchānīvaraṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Atthi arahato kaṅkhā, natthi tassa vicikicchā vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ vicikicchāsaṁyojanaṁ vicikicchānīvaraṇanti? Āmantā. Atthi puthujjanassa kaṅkhā, natthi tassa vicikicchā vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ vicikicchāsaṁyojanaṁ vicikicchānīvaraṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Atthi arahato kaṅkhāti? Āmantā. Atthi arahato satthari kaṅkhā, dhamme kaṅkhā, saṅghe kaṅkhā, sikkhāya kaṅkhā, pubbante kaṅkhā, aparante kaṅkhā, pubbantāparante kaṅkhā, idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu kaṅkhāti? Na hevaṁ vattabbe. 170 --- kv2 3:5 6 Natthi arahato satthari kaṅkhā, dhamme kaṅkhā …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu kaṅkhāti? Āmantā. Hañci natthi arahato satthari kaṅkhā, dhamme kaṅkhā …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu kaṅkhā, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato kaṅkhā”ti. 7 Atthi puthujjanassa kaṅkhā, atthi tassa satthari kaṅkhā, dhamme kaṅkhā …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu kaṅkhāti? Āmantā. Atthi arahato kaṅkhā, atthi tassa satthari kaṅkhā, dhamme kaṅkhā …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu kaṅkhāti? Na hevaṁ vattabbe. 8 Atthi arahato kaṅkhā, natthi tassa satthari kaṅkhā, dhamme kaṅkhā …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu kaṅkhāti? Āmantā. Atthi puthujjanassa kaṅkhā, natthi tassa satthari kaṅkhā, dhamme kaṅkhā …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu kaṅkhāti? Na hevaṁ vattabbe. 9 Atthi arahato kaṅkhāti? Āmantā. Nanu arahato rāgo pahīno ucchinnamūlo tālāvatthukato anabhāvaṅkato āyatiṁ anuppādadhammoti? Āmantā. Hañci arahato rāgo pahīno ucchinnamūlo tālāvatthukato anabhāvaṅkato āyatiṁ anuppādadhammo, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato kaṅkhā”ti. 10 Atthi arahato kaṅkhāti? Āmantā. Nanu arahato doso pahīno …pe… moho pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ …pe… rāgappahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā …pe… dosappahānāya …pe… anottappapahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā; nanu arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikatanti? Āmantā. Hañci arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato kaṅkhā”ti. 11 Atthi arahato kaṅkhāti? Sadhammakusalassa arahato atthi kaṅkhā, paradhammakusalassa arahato natthi kaṅkhāti. Sadhammakusalassa arahato atthi kaṅkhāti? Āmantā. Paradhammakusalassa arahato atthi kaṅkhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Paradhammakusalassa arahato natthi kaṅkhāti? Āmantā. Sadhammakusalassa arahato natthi kaṅkhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Sadhammakusalassa arahato rāgo pahīno, atthi tassa kaṅkhāti? Āmantā. Paradhammakusalassa arahato rāgo pahīno, atthi tassa kaṅkhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Sadhammakusalassa arahato doso pahīno …pe… moho pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ …pe… rāgappahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā …pe… dosappahānāya …pe… mohappahānāya …pe… anottappapahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā …pe… sadhammakusalo arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, atthi tassa kaṅkhāti? Āmantā. Paradhammakusalo arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, atthi tassa kaṅkhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paradhammakusalassa arahato rāgo pahīno, natthi tassa kaṅkhāti? Āmantā. Sadhammakusalassa arahato rāgo pahīno, natthi tassa kaṅkhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Paradhammakusalassa arahato doso pahīno …pe… moho pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ …pe… rāgappahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā …pe… dosappahānāya …pe… mohappahānāya …pe… anottappapahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā …pe… paradhammakusalo arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, natthi tassa kaṅkhāti? Āmantā. Sadhammakusalo arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, natthi tassa kaṅkhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 16 Atthi arahato kaṅkhāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“jānatohaṁ, bhikkhave, passato āsavānaṁ khayaṁ vadāmi, no ajānato no apassato. Kiñca, bhikkhave, jānato kiṁ passato āsavānaṁ khayo hoti? ‘Iti rūpaṁ’ …pe… ‘iti viññāṇassa atthaṅgamo’ti—evaṁ kho, bhikkhave, jānato evaṁ passato āsavānaṁ khayo hotī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi arahato kaṅkhā”ti. 17 Atthi arahato kaṅkhāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“jānatohaṁ, bhikkhave, passato āsavānaṁ khayaṁ vadāmi, no ajānato no apassato. Kiñca, bhikkhave, jānato kiṁ passato āsavānaṁ khayo hoti? ‘Idaṁ dukkhan’ti, bhikkhave …pe… ‘ayaṁ 171 --- kv2 3:17 dukkhanirodhagāminī paṭipadā’ti jānato passato āsavānaṁ khayo hoti. Evaṁ kho, bhikkhave, jānato evaṁ passato āsavānaṁ khayo hotī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi arahato kaṅkhā”ti. 18 Atthi arahato kaṅkhāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“sabbaṁ, bhikkhave, anabhijānaṁ aparijānaṁ avirājayaṁ appajahaṁ abhabbo dukkhakkhayāya; sabbañca kho, bhikkhave, abhijānaṁ parijānaṁ virājayaṁ pajahaṁ bhabbo dukkhakkhayāyā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi arahato kaṅkhā”ti. 19 Atthi arahato kaṅkhāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“sahāvassa dassanasampadāya …pe… chaccābhiṭhānāni abhabba kātun”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi arahato kaṅkhā”ti. 20 Atthi arahato kaṅkhāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“yasmiṁ, bhikkhave, samaye ariyasāvakassa virajaṁ vītamalaṁ dhammacakkhuṁ udapādi—‘yaṁ kiñci samudayadhammaṁ sabbaṁ taṁ nirodhadhamman’ti, saha dassanuppādā, bhikkhave, ariyasāvakassa tīṇi saṁyojanāni pahīyanti—sakkāyadiṭṭhi, vicikicchā, sīlabbataparāmāso”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi arahato kaṅkhā”ti. 21 Atthi arahato kaṅkhāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 22 “Yadā have pātubhavanti dhammā, Ātāpino jhāyato brāhmaṇassa; Athassa kaṅkhā vapayanti sabbā, Yato pajānāti sahetudhammanti. 23 Yadā have pātubhavanti dhammā, Ātāpino jhāyato brāhmaṇassa; Athassa kaṅkhā vapayanti sabbā, Yato khayaṁ paccayānaṁ avedīti. 24 Yadā have pātubhavanti dhammā, Ātāpino jhāyato brāhmaṇassa; Vidhūpayaṁ tiṭṭhati mārasenaṁ, Sūriyova obhāsayamantalikkhanti. 25 Yā kāci kaṅkhā idha vā huraṁ vā, Sakavediyā vā paravediyā vā; Jhāyino tā pajahanti sabbā, Ātāpino brahmacariyaṁ carantāti. 26 Ye kaṅkhāsamatikkantā, kaṅkhābhūtesu pāṇisu; Asaṁsayā visaṁyuttā, tesu dinnaṁ mahapphalanti. 27 Etādisī dhammapakāsanettha, Na tattha kiṁ kaṅkhati koci sāvako; Nitthiṇṇaoghaṁ vicikicchachinnaṁ, Buddhaṁ namassāma jinaṁ janindā”ti. 28 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi arahato kaṅkhā”ti. 29 Na vattabbaṁ—“atthi arahato kaṅkhā”ti? Āmantā. Nanu arahā itthipurisānaṁ nāmagotte kaṅkheyya, maggāmagge kaṅkheyya, tiṇakaṭṭhavanappatīnaṁ nāme kaṅkheyyāti? Āmantā. Hañci arahā itthipurisānaṁ nāmagotte kaṅkheyya, maggāmagge kaṅkheyya, tiṇakaṭṭhavanappatīnaṁ nāme kaṅkheyya; tena vata re vattabbe—“atthi arahato kaṅkhā”ti. 30 Arahā itthipurisānaṁ nāmagotte kaṅkheyya, maggāmagge kaṅkheyya, tiṇakaṭṭhavanappatīnaṁ nāme kaṅkheyyāti, atthi arahato kaṅkhāti? Āmantā. Arahā sotāpattiphale vā sakadāgāmiphale vā anāgāmiphale vā arahatte vā kaṅkheyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Kaṅkhākathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dutiyavagga Nirodhakathā |11| Dve nirodhāti? Āmantā. Dve dukkhanirodhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dve dukkhanirodhāti? Āmantā. Dve nirodhasaccānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dve nirodhasaccānīti? Āmantā. Dve dukkhasaccānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dve nirodhasaccānīti? Āmantā. Dve samudayasaccānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dve nirodhasaccānīti? Āmantā. Dve maggasaccānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Dve nirodhasaccānīti? Āmantā. Dve tāṇāni …pe… dve leṇāni … dve saraṇāni … dve parāyaṇāni … dve accutāni … dve amatāni … dve nibbānānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Dve nibbānānīti? Āmantā. Atthi dvinnaṁ nibbānānaṁ uccanīcatā hīnapaṇītatā ukkaṁsāvakaṁso sīmā vā bhedo vā rāji vā antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Dve nirodhāti? Āmantā. Nanu appaṭisaṅkhāniruddhe saṅkhāre paṭisaṅkhā nirodhentīti? Āmantā. Hañci appaṭisaṅkhāniruddhe saṅkhāre paṭisaṅkhā nirodhenti, no ca vata re vattabbe—“dve nirodhā”ti. 5 Na vattabbaṁ—“dve nirodhā”ti? Āmantā. Nanu appaṭisaṅkhāniruddhāpi saṅkhārā accantabhaggā, paṭisaṅkhāniruddhāpi saṅkhārā accantabhaggāti? Āmantā. Hañci appaṭisaṅkhāniruddhāpi saṅkhārā accantabhaggā, paṭisaṅkhāniruddhāpi saṅkhārā accantabhaggā, tena vata re vattabbe—“dve nirodhā”ti. 6 Dve nirodhāti? Āmantā. Paṭisaṅkhāniruddhāpi saṅkhārā ariyamaggaṁ āgamma niruddhāti? Āmantā. 172 --- kv2 11:6 Appaṭisaṅkhāniruddhā saṅkhārā ariyamaggaṁ āgamma niruddhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 7 Dve nirodhāti? Āmantā. Paṭisaṅkhāniruddhā saṅkhārā na puna uppajjantīti? Āmantā. Appaṭisaṅkhāniruddhā saṅkhārā na puna uppajjantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi na vattabbaṁ—“dve nirodhā”ti. Nirodhakathā niṭṭhitā. Dutiyo vaggo. Tassuddānaṁ 8 Parūpahāro aññāṇaṁ, kaṅkhā paravitāraṇā; Vacībhedo dukkhāhāro, cittaṭṭhiti ca kukkuḷā; Anupubbābhisamayo, vohāro ca nirodhakoti. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dutiyavagga Kukkuḷakathā |8| Sabbe saṅkhārā anodhiṁ katvā kukkuḷāti? Āmantā. Nanu atthi sukhā vedanā, kāyikaṁ sukhaṁ, cetasikaṁ sukhaṁ, dibbaṁ sukhaṁ, mānusakaṁ sukhaṁ, lābhasukhaṁ, sakkārasukhaṁ, yānasukhaṁ, sayanasukhaṁ, issariyasukhaṁ, ādhipaccasukhaṁ, gihisukhaṁ, sāmaññasukhaṁ, sāsavaṁ sukhaṁ, anāsavaṁ sukhaṁ, upadhisukhaṁ, nirūpadhisukhaṁ, sāmisaṁ sukhaṁ, nirāmisaṁ sukhaṁ, sappītikaṁ sukhaṁ, nippītikaṁ sukhaṁ, jhānasukhaṁ, vimuttisukhaṁ, kāmasukhaṁ, nekkhammasukhaṁ, vivekasukhaṁ, upasamasukhaṁ, sambodhasukhanti? Āmantā. Hañci atthi sukhā vedanā …pe… sambodhasukhaṁ, no ca vata re vattabbe—“sabbe saṅkhārā anodhiṁ katvā kukkuḷā”ti. 2 Sabbe saṅkhārā anodhiṁ katvā kukkuḷāti? Āmantā. Sabbe saṅkhārā dukkhā vedanā kāyikaṁ dukkhaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ sokaparidevadukkhadomanassaupāyāsāti? Na hevaṁ vattabbe. 3 Na vattabbaṁ—“sabbe saṅkhārā anodhiṁ katvā kukkuḷā”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“sabbaṁ, bhikkhave, ādittaṁ. Kiñca, bhikkhave, sabbaṁ ādittaṁ? Cakkhuṁ, bhikkhave, ādittaṁ, rūpā ādittā, cakkhuviññāṇaṁ ādittaṁ, cakkhusamphasso āditto; yamidaṁ cakkhusamphassapaccayā uppajjati vedayitaṁ sukhaṁ vā dukkhaṁ vā adukkhamasukhaṁ vā, tampi ādittaṁ. Kena ādittaṁ? ‘Rāgagginā dosagginā mohagginā ādittaṁ, jātiyā jarāya maraṇena sokehi paridevehi dukkhehi domanassehi upāyāsehi ādittan’ti vadāmi. Sotaṁ ādittaṁ, saddā ādittā …pe… ghānaṁ ādittaṁ, gandhā ādittā …pe… jivhā ādittā, rasā ādittā …pe… kāyo āditto, phoṭṭhabbā ādittā …pe… mano āditto, dhammā ādittā, manoviññāṇaṁ ādittaṁ, manosamphasso āditto; yamidaṁ manosamphassapaccayā uppajjati vedayitaṁ sukhaṁ vā dukkhaṁ vā adukkhamasukhaṁ vā, tampi ādittaṁ. Kena ādittaṁ? ‘Rāgagginā dosagginā mohagginā ādittaṁ, jātiyā jarāya maraṇena sokehi paridevehi dukkhehi domanassehi upāyāsehi ādittan’ti vadāmī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi vattabbaṁ—“sabbe saṅkhārā anodhiṁ katvā kukkuḷā”ti. 4 Sabbe saṅkhārā anodhiṁ katvā kukkuḷāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“pañcime, bhikkhave, kāmaguṇā. Katame pañca? Cakkhuviññeyyā rūpā iṭṭhā kantā manāpā piyarūpā kāmūpasaṁhitā rajanīyā, sotaviññeyyā saddā …pe… ghānaviññeyyā gandhā … jivhāviññeyyā rasā … kāyaviññeyyā phoṭṭhabbā iṭṭhā kantā manāpā piyarūpā kāmūpasaṁhitā rajanīyā. Ime kho, bhikkhave, pañca kāmaguṇā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“sabbe saṅkhārā anodhiṁ katvā kukkuḷā”ti. 5 Na vattabbaṁ—“sabbe saṅkhārā anodhiṁ katvā kukkuḷā”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“lābhā vo, bhikkhave, suladdhaṁ vo, bhikkhave, khaṇo vo paṭiladdho brahmacariyavāsāya. Diṭṭhā mayā, bhikkhave, cha phassāyatanikā nāma nirayā. Tattha yaṁ kiñci cakkhunā rūpaṁ passati, aniṭṭharūpaññeva passati no iṭṭharūpaṁ, akantarūpaññeva passati no kantarūpaṁ, amanāparūpaññeva passati no manāparūpaṁ. Yaṁ kiñci sotena saddaṁ suṇāti …pe… ghānena gandhaṁ ghāyati … jivhāya rasaṁ sāyati … kāyena phoṭṭhabbaṁ phusati … manasā dhammaṁ vijānāti, aniṭṭharūpaññeva vijānāti no iṭṭharūpaṁ, akantarūpaññeva vijānāti no kantarūpaṁ, amanāparūpaññeva vijānāti no manāparūpan”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi vattabbaṁ—“sabbe saṅkhārā anodhiṁ katvā kukkuḷā”ti. 6 Sabbe saṅkhārā anodhiṁ katvā kukkuḷāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“lābhā vo, bhikkhave, suladdhaṁ vo, bhikkhave, khaṇo vo paṭiladdho brahmacariyavāsāya. Diṭṭhā mayā, bhikkhave, cha phassāyatanikā nāma saggā. Tattha yaṁ kiñci cakkhunā rūpaṁ passati, iṭṭharūpaññeva passati no aniṭṭharūpaṁ, kantarūpaññeva passati no akantarūpaṁ, manāparūpaññeva passati 173 --- kv2 8:6 no amanāparūpaṁ. Yaṁ kiñci sotena saddaṁ suṇāti …pe… ghānena gandhaṁ ghāyati … jivhāya rasaṁ sāyati … kāyena phoṭṭhabbaṁ phusati … manasā dhammaṁ vijānāti, iṭṭharūpaññeva vijānāti no aniṭṭharūpaṁ, kantarūpaññeva vijānāti no akantarūpaṁ, manāparūpaññeva vijānāti no amanāparūpan”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“sabbe saṅkhārā anodhiṁ katvā kukkuḷā”ti. 7 Na vattabbaṁ—“sabbe saṅkhārā anodhiṁ katvā kukkuḷā”ti? Āmantā. Nanu “yadaniccaṁ taṁ dukkhaṁ”, vuttaṁ bhagavatā—“sabbe saṅkhārā aniccā”ti? Āmantā. Hañci “yadaniccaṁ taṁ dukkhaṁ”, vuttaṁ bhagavatā—“sabbe saṅkhārā aniccā”, tena vata re vattabbe—“sabbe saṅkhārā anodhiṁ katvā kukkuḷā”ti. 8 Sabbe saṅkhārā anodhiṁ katvā kukkuḷāti? Āmantā. Dānaṁ aniṭṭhaphalaṁ akantaphalaṁ amanuññaphalaṁ secanakaphalaṁ dukkhudrayaṁ dukkhavipākanti? Na hevaṁ vattabbe. 9 Sīlaṁ …pe… uposatho …pe… bhāvanā …pe… brahmacariyaṁ aniṭṭhaphalaṁ akantaphalaṁ amanuññaphalaṁ secanakaphalaṁ dukkhudrayaṁ dukkhavipākanti? Na hevaṁ vattabbe. 10 Nanu dānaṁ iṭṭhaphalaṁ kantaphalaṁ manuññaphalaṁ asecanakaphalaṁ sukhudrayaṁ sukhavipākanti? Āmantā. Hañci dānaṁ iṭṭhaphalaṁ kantaphalaṁ manuññaphalaṁ asecanakaphalaṁ sukhudrayaṁ sukhavipākaṁ, no ca vata re vattabbe—“sabbe saṅkhārā anodhiṁ katvā kukkuḷā”ti. 11 Nanu sīlaṁ … uposatho … bhāvanā … brahmacariyaṁ iṭṭhaphalaṁ kantaphalaṁ manuññaphalaṁ asecanakaphalaṁ sukhudrayaṁ sukhavipākanti? Āmantā. Hañci brahmacariyaṁ iṭṭhaphalaṁ kantaphalaṁ manuññaphalaṁ asecanakaphalaṁ sukhudrayaṁ sukhavipākanti, no ca vata re vattabbe—“sabbe saṅkhārā anodhiṁ katvā kukkuḷā”ti. 12 Sabbe saṅkhārā anodhiṁ katvā kukkuḷāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 13 “Sukho viveko tuṭṭhassa, sutadhammassa passato; Abyāpajjaṁ sukhaṁ loke, pāṇabhūtesu saṁyamo. 14 Sukhā virāgatā loke, kāmānaṁ samatikkamo; Asmimānassa yo vinayo, etaṁ ve paramaṁ sukhaṁ. 15 Taṁ sukhena sukhaṁ pattaṁ, accantasukhameva taṁ; Tisso vijjā anuppattā, etaṁ ve paramaṁ sukhan”ti. 16 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“sabbe saṅkhārā anodhiṁ katvā kukkuḷā”ti. Kukkuḷakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dutiyavagga Cittaṭṭhitikathā |7| Ekaṁ cittaṁ divasaṁ tiṭṭhatīti? Āmantā. Upaḍḍhadivaso uppādakkhaṇo, upaḍḍhadivaso vayakkhaṇoti? Na hevaṁ vattabbe. 2 Ekaṁ cittaṁ dve divase tiṭṭhatīti? Āmantā. Divaso uppādakkhaṇo, divaso vayakkhaṇoti? Na hevaṁ vattabbe. 3 Ekaṁ cittaṁ cattāro divase tiṭṭhati … aṭṭha divase tiṭṭhati … dasa divase tiṭṭhati … vīsati divase tiṭṭhati … māsaṁ tiṭṭhati … dve māse tiṭṭhati … cattāro māse tiṭṭhati … aṭṭha māse tiṭṭhati … dasa māse tiṭṭhati … saṁvaccharaṁ tiṭṭhati … dve vassāni tiṭṭhati … cattāri vassāni tiṭṭhati … aṭṭha vassāni tiṭṭhati … dasa vassāni tiṭṭhati … vīsati vassāni tiṭṭhati … tiṁsa vassāni tiṭṭhati … cattārīsa vassāni tiṭṭhati … paññāsa vassāni tiṭṭhati … vassasataṁ tiṭṭhati … dve vassasatāni tiṭṭhati … cattāri vassasatāni tiṭṭhati … pañca vassasatāni tiṭṭhati … vassasahassaṁ tiṭṭhati … dve vassasahassāni tiṭṭhati … cattāri vassasahassāni tiṭṭhati … aṭṭha vassasahassāni tiṭṭhati … soḷasa vassasahassāni tiṭṭhati … kappaṁ tiṭṭhati … dve kappe tiṭṭhati … cattāro kappe tiṭṭhati … aṭṭha kappe tiṭṭhati … soḷasa kappe tiṭṭhati … bāttiṁsa kappe tiṭṭhati … catusaṭṭhi kappe tiṭṭhati … pañca kappasatāni tiṭṭhati … kappasahassāni tiṭṭhati … dve kappasahassāni tiṭṭhati … cattāri kappasahassāni tiṭṭhati … aṭṭha kappasahassāni tiṭṭhati … soḷasa kappasahassāni tiṭṭhati … vīsati kappasahassāni tiṭṭhati … cattārīsa kappasahassāni tiṭṭhati … saṭṭhi kappasahassāni tiṭṭhati … caturāsīti kappasahassāni tiṭṭhatīti? Āmantā. Dvecattārīsa kappasahassāni uppādakkhaṇo, dvecattārīsa kappasahassāni vayakkhaṇoti? Na hevaṁ vattabbe. 4 Ekaṁ cittaṁ divasaṁ tiṭṭhatīti? Āmantā. Atthaññe dhammā ekāhaṁ bahumpi uppajjitvā nirujjhantīti? Āmantā. Te dhammā cittena lahuparivattāti? Na hevaṁ vattabbe. 5 Te dhammā cittena lahuparivattāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“nāhaṁ, 174 --- kv2 7:5 bhikkhave, aññaṁ ekadhammampi samanupassāmi evaṁ lahuparivattaṁ yathayidaṁ cittaṁ. Yāvañcidaṁ, bhikkhave, upamāpi na sukarā yāva lahuparivattaṁ cittan”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“te dhammā cittena lahuparivattā”ti. 6 Te dhammā cittena lahuparivattāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“seyyathāpi, bhikkhave, makkaṭo araññe pavane caramāno sākhaṁ gaṇhati, taṁ muñcitvā aññaṁ gaṇhati, taṁ muñcitvā aññaṁ gaṇhati; evameva kho, bhikkhave, yamidaṁ vuccati cittaṁ itipi mano itipi viññāṇaṁ itipi taṁ rattiyā ca divasassa ca aññadeva uppajjati aññaṁ nirujjhatī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“te dhammā cittena lahuparivattā”ti. 7 Ekaṁ cittaṁ divasaṁ tiṭṭhatīti? Āmantā. Cakkhuviññāṇaṁ divasaṁ tiṭṭhatīti? Na hevaṁ vattabbe. Sotaviññāṇaṁ …pe… ghānaviññāṇaṁ … jivhāviññāṇaṁ … kāyaviññāṇaṁ … akusalaṁ cittaṁ … rāgasahagataṁ … dosasahagataṁ … mohasahagataṁ … mānasahagataṁ … diṭṭhisahagataṁ … vicikicchāsahagataṁ … thinasahagataṁ … uddhaccasahagataṁ … ahirikasahagataṁ … anottappasahagataṁ cittaṁ divasaṁ tiṭṭhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Ekaṁ cittaṁ divasaṁ tiṭṭhatīti? Āmantā. Yeneva cittena cakkhunā rūpaṁ passati, teneva cittena sotena saddaṁ suṇāti …pe… ghānena gandhaṁ ghāyati … jivhāya rasaṁ sāyati … kāyena phoṭṭhabbaṁ phusati … manasā dhammaṁ vijānāti …pe… yeneva cittena manasā dhammaṁ vijānāti, teneva cittena cakkhunā rūpaṁ passati …pe… sotena saddaṁ suṇāti … ghānena gandhaṁ ghāyati … jivhāya rasaṁ sāyati …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Ekaṁ cittaṁ divasaṁ tiṭṭhatīti? Āmantā. Yeneva cittena abhikkamati, teneva cittena paṭikkamati; yeneva cittena paṭikkamati, teneva cittena abhikkamati; yeneva cittena āloketi, teneva cittena viloketi; yeneva cittena viloketi, teneva cittena āloketi; yeneva cittena samiñjeti, teneva cittena pasāreti; yeneva cittena pasāreti, teneva cittena samiñjetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Ākāsānañcāyatanūpagānaṁ devānaṁ ekaṁ cittaṁ yāvatāyukaṁ tiṭṭhatīti? Āmantā. Manussānaṁ ekaṁ cittaṁ yāvatāyukaṁ tiṭṭhatīti? Na hevaṁ vattabbe. 11 Ākāsānañcāyatanūpagānaṁ devānaṁ ekaṁ cittaṁ yāvatāyukaṁ tiṭṭhatīti? Āmantā. Cātumahārājikānaṁ devānaṁ …pe… tāvatiṁsānaṁ devānaṁ … yāmānaṁ devānaṁ … tusitānaṁ devānaṁ … nimmānaratīnaṁ devānaṁ … paranimmitavasavattīnaṁ devānaṁ … brahmapārisajjānaṁ devānaṁ … brahmapurohitānaṁ devānaṁ … mahābrahmānaṁ devānaṁ … parittābhānaṁ devānaṁ … appamāṇābhānaṁ devānaṁ … ābhassarānaṁ devānaṁ … parittasubhānaṁ devānaṁ … appamāṇasubhānaṁ devānaṁ … subhakiṇhānaṁ devānaṁ … vehapphalānaṁ devānaṁ … avihānaṁ devānaṁ … atappānaṁ devānaṁ … sudassānaṁ devānaṁ … sudassīnaṁ devānaṁ … akaniṭṭhānaṁ devānaṁ ekaṁ cittaṁ yāvatāyukaṁ tiṭṭhatīti? Na hevaṁ vattabbe. 12 Ākāsānañcāyatanūpagānaṁ devānaṁ vīsati kappasahassāni āyuppamāṇaṁ, ākāsānañcāyatanūpagānaṁ devānaṁ ekaṁ cittaṁ vīsati kappasahassāni tiṭṭhatīti? Āmantā. Manussānaṁ vassasataṁ āyuppamāṇaṁ, manussānaṁ ekaṁ cittaṁ vassasataṁ tiṭṭhatīti? Na hevaṁ vattabbe. 13 Ākāsānañcāyatanūpagānaṁ devānaṁ vīsati kappasahassāni āyuppamāṇaṁ, ākāsānañcāyatanūpagānaṁ devānaṁ ekaṁ cittaṁ vīsati kappasahassāni tiṭṭhatīti? Āmantā. Cātumahārājikānaṁ devānaṁ pañca vassasatāni āyuppamāṇaṁ, cātumahārājikānaṁ devānaṁ ekaṁ cittaṁ pañca vassasatāni tiṭṭhati … vassasahassaṁ tiṭṭhati … dve vassasahassāni tiṭṭhati … cattāri vassasahassāni tiṭṭhati … aṭṭha vassasahassāni tiṭṭhati … soḷasa vassasahassāni tiṭṭhati … kappassa tatiyabhāgaṁ tiṭṭhati … upaḍḍhakappaṁ tiṭṭhati … ekaṁ kappaṁ tiṭṭhati … dve kappe tiṭṭhati … cattāro kappe tiṭṭhati … aṭṭha kappe tiṭṭhati … soḷasa kappe tiṭṭhati … bāttiṁsa kappe tiṭṭhati … catusaṭṭhi kappe tiṭṭhati … pañca kappasatāni tiṭṭhati … kappasahassaṁ tiṭṭhati … dve kappasahassāni tiṭṭhati … cattāri kappasahassāni tiṭṭhati … aṭṭha kappasahassāni tiṭṭhati … akaniṭṭhānaṁ devānaṁ soḷasa kappasahassāni āyuppamāṇaṁ, akaniṭṭhānaṁ devānaṁ ekaṁ cittaṁ soḷasa kappasahassāni 175 --- kv2 7:13 tiṭṭhatīti? Na hevaṁ vattabbe. 14 Ākāsānañcāyatanūpagānaṁ devānaṁ cittaṁ muhuttaṁ muhuttaṁ uppajjati muhuttaṁ muhuttaṁ nirujjhatīti? Āmantā. Ākāsānañcāyatanūpagā devā muhuttaṁ muhuttaṁ cavanti muhuttaṁ muhuttaṁ uppajjantīti? Na hevaṁ vattabbe. 15 Ākāsānañcāyatanūpagānaṁ devānaṁ ekaṁ cittaṁ yāvatāyukaṁ tiṭṭhatīti? Āmantā. Ākāsānañcāyatanūpagā devā yeneva cittena uppajjanti, teneva cittena cavantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Cittaṭṭhitikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dutiyavagga Aññāṇakathā |2| Atthi arahato aññāṇanti? Āmantā. Atthi arahato avijjā avijjogho avijjāyogo avijjānusayo avijjāpariyuṭṭhānaṁ avijjāsaṁyojanaṁ avijjānīvaraṇanti? Na hevaṁ vattabbe. Natthi arahato avijjā avijjogho avijjāyogo avijjānusayo avijjāpariyuṭṭhānaṁ avijjāsaṁyojanaṁ avijjānīvaraṇanti? Āmantā. Hañci natthi arahato avijjā avijjogho avijjāyogo avijjānusayo avijjāpariyuṭṭhānaṁ avijjāsaṁyojanaṁ avijjānīvaraṇaṁ, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato aññāṇan”ti. 2 Atthi puthujjanassa aññāṇaṁ, atthi tassa avijjā avijjogho avijjāyogo avijjānusayo avijjāpariyuṭṭhānaṁ avijjāsaṁyojanaṁ avijjānīvaraṇanti? Āmantā. Atthi arahato aññāṇaṁ, atthi tassa avijjā avijjogho avijjāyogo avijjānusayo avijjāpariyuṭṭhānaṁ avijjāsaṁyojanaṁ avijjānīvaraṇanti? Na hevaṁ vattabbe. 3 Atthi arahato aññāṇaṁ, natthi tassa avijjā avijjogho avijjāyogo avijjānusayo avijjāpariyuṭṭhānaṁ avijjāsaṁyojanaṁ avijjānīvaraṇanti? Āmantā. Atthi puthujjanassa aññāṇaṁ, natthi tassa avijjā avijjogho avijjāyogo avijjānusayo avijjāpariyuṭṭhānaṁ avijjāsaṁyojanaṁ avijjānīvaraṇanti? Na hevaṁ vattabbe. 4 Atthi arahato aññāṇanti? Āmantā. Arahā aññāṇapakato pāṇaṁ haneyya, adinnaṁ ādiyeyya, musā bhaṇeyya, pisuṇaṁ bhaṇeyya, pharusaṁ bhaṇeyya, samphaṁ palapeyya, sandhiṁ chindeyya, nillopaṁ hareyya, ekāgāriyaṁ kareyya, paripanthe tiṭṭheyya, paradāraṁ gaccheyya, gāmaghātaṁ kareyya, nigamaghātaṁ kareyyāti? Na hevaṁ vattabbe. 5 Atthi puthujjanassa aññāṇaṁ, puthujjano aññāṇapakato pāṇaṁ haneyya, adinnaṁ ādiyeyya, musā bhaṇeyya …pe… gāmaghātaṁ kareyya, nigamaghātaṁ kareyyāti? Āmantā. Atthi arahato aññāṇaṁ, arahā aññāṇapakato pāṇaṁ haneyya, adinnaṁ ādiyeyya …pe… gāmaghātaṁ kareyya, nigamaghātaṁ kareyyāti? Na hevaṁ vattabbe. 6 Atthi arahato aññāṇaṁ, na ca arahā aññāṇapakato pāṇaṁ haneyya, adinnaṁ ādiyeyya …pe… gāmaghātaṁ kareyya, nigamaghātaṁ kareyyāti? Āmantā. Atthi puthujjanassa aññāṇaṁ, na ca puthujjano aññāṇapakato pāṇaṁ haneyya, adinnaṁ ādiyeyya …pe… gāmaghātaṁ kareyya, nigamaghātaṁ kareyyāti? Na hevaṁ vattabbe. 7 Atthi arahato aññāṇanti? Āmantā. Atthi arahato satthari aññāṇaṁ, dhamme aññāṇaṁ, saṅghe aññāṇaṁ, sikkhāya aññāṇaṁ, pubbante aññāṇaṁ, aparante aññāṇaṁ, pubbantāparante aññāṇaṁ, idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu aññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe. 8 Natthi arahato satthari aññāṇaṁ, dhamme aññāṇaṁ, saṅghe aññāṇaṁ, sikkhāya aññāṇaṁ, pubbante aññāṇaṁ, aparante aññāṇaṁ, pubbantāparante aññāṇaṁ, idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu aññāṇanti? Āmantā. Hañci natthi arahato satthari aññāṇaṁ, dhamme aññāṇaṁ, saṅghe aññāṇaṁ …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu aññāṇaṁ, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato aññāṇan”ti. 9 Atthi puthujjanassa aññāṇaṁ, atthi tassa satthari aññāṇaṁ, dhamme aññāṇaṁ, saṅghe aññāṇaṁ …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu aññāṇanti? Āmantā. Atthi arahato aññāṇaṁ, atthi tassa satthari aññāṇaṁ, dhamme aññāṇaṁ, saṅghe aññāṇaṁ …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu aññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe. 10 Atthi arahato aññāṇaṁ, natthi tassa satthari aññāṇaṁ, dhamme aññāṇaṁ, saṅghe aññāṇaṁ …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu aññāṇanti? Āmantā. Atthi puthujjanassa aññāṇaṁ, natthi tassa satthari aññāṇaṁ, dhamme aññāṇaṁ, saṅghe aññāṇaṁ …pe… idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu aññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe. 11 Atthi arahato aññāṇanti? Āmantā. Nanu arahato rāgo pahīno ucchinnamūlo tālāvatthukato anabhāvaṅkato āyatiṁ anuppādadhammoti? Āmantā. 176 --- kv2 2:11 Hañci arahato rāgo pahīno ucchinnamūlo tālāvatthukato anabhāvaṅkato āyatiṁ anuppādadhammo, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato aññāṇan”ti. 12 Atthi arahato aññāṇanti? Āmantā. Nanu arahato doso pahīno …pe… moho pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ ucchinnamūlaṁ tālāvatthukataṁ anabhāvaṅkataṁ āyatiṁ anuppādadhammanti? Āmantā. Hañci arahato anottappaṁ pahīnaṁ ucchinnamūlaṁ tālāvatthukataṁ anabhāvaṅkataṁ āyatiṁ anuppādadhammaṁ, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato aññāṇan”ti. 13 Atthi arahato aññāṇanti? Āmantā. Nanu arahato rāgappahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitāti? Āmantā. Hañci arahato rāgappahānāya bojjhaṅgā bhāvitā, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato aññāṇan”ti. 14 Atthi arahato aññāṇanti? Āmantā. Nanu arahato dosappahānāya …pe… mohappahānāya …pe… anottappapahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitāti? Āmantā. Hañci arahato anottappapahānāya bojjhaṅgā bhāvitā, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato aññāṇan”ti. 15 Atthi arahato aññāṇanti? Āmantā. Nanu arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikatanti? Āmantā. Hañci arahā vītarāgo …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato aññāṇan”ti. 16 Atthi arahato aññāṇanti? Sadhammakusalassa arahato atthi aññāṇaṁ, paradhammakusalassa arahato natthi aññāṇanti. Sadhammakusalassa arahato atthi aññāṇanti? Āmantā. Paradhammakusalassa arahato atthi aññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 17 Paradhammakusalassa arahato natthi aññāṇanti? Āmantā. Sadhammakusalassa arahato natthi aññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 18 Sadhammakusalassa arahato rāgo pahīno, atthi tassa aññāṇanti? Āmantā. Paradhammakusalassa arahato rāgo pahīno, atthi tassa aññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 19 Sadhammakusalassa arahato doso pahīno …pe… moho pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ, atthi tassa aññāṇanti? Āmantā. Paradhammakusalassa arahato anottappaṁ pahīnaṁ, atthi tassa aññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 20 Sadhammakusalassa arahato rāgappahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā, atthi tassa aññāṇanti? Āmantā. Paradhammakusalassa arahato rāgappahānāya bojjhaṅgā bhāvitā, atthi tassa aññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 21 Sadhammakusalassa arahato dosappahānāya …pe… mohappahānāya …pe… anottappapahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā, atthi tassa aññāṇanti? Āmantā. Paradhammakusalassa arahato anottappapahānāya bojjhaṅgā bhāvitā, atthi tassa aññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 22 Sadhammakusalo arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, atthi tassa aññāṇanti? Āmantā. Paradhammakusalo arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, atthi tassa aññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 23 Paradhammakusalassa arahato rāgo pahīno, natthi tassa aññāṇanti? Āmantā. Sadhammakusalassa arahato rāgo pahīno, natthi tassa aññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 24 Paradhammakusalassa arahato doso pahīno …pe… moho pahīno …pe… anottappaṁ pahīnaṁ, natthi tassa aññāṇanti? Āmantā. Sadhammakusalassa arahato anottappaṁ pahīnaṁ, natthi tassa aññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 25 Paradhammakusalassa arahato rāgappahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā …pe… dosappahānāya mohappahānāya …pe… anottappapahānāya maggo bhāvito …pe… bojjhaṅgā bhāvitā, natthi tassa aññāṇanti? Āmantā. Sadhammakusalassa arahato anottappapahānāya bojjhaṅgā bhāvitā, natthi tassa aññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 26 Paradhammakusalo arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, natthi tassa aññāṇanti? Āmantā. Sadhammakusalo arahā vītarāgo vītadoso vītamoho …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, natthi tassa aññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 27 Atthi arahato aññāṇanti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“jānatohaṁ, bhikkhave, passato āsavānaṁ khayaṁ vadāmi, no ajānato no apassato. Kiñca, bhikkhave, jānato kiṁ passato āsavānaṁ khayo hoti? ‘Iti rūpaṁ, iti rūpassa samudayo, iti rūpassa atthaṅgamo, iti vedanā …pe… iti saññā 177 --- kv2 2:27 … iti saṅkhārā … iti viññāṇaṁ, iti viññāṇassa samudayo, iti viññāṇassa atthaṅgamo’ti—evaṁ kho, bhikkhave, jānato evaṁ passato āsavānaṁ khayo hotī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi arahato aññāṇan”ti. 28 Atthi arahato aññāṇanti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“jānatohaṁ, bhikkhave, passato āsavānaṁ khayaṁ vadāmi, no ajānato no apassato. Kiñca, bhikkhave, jānato kiṁ passato āsavānaṁ khayo hoti? ‘Idaṁ dukkhan’ti—bhikkhave, jānato passato āsavānaṁ khayo hoti, ‘ayaṁ dukkhasamudayo’ti—jānato passato āsavānaṁ khayo hoti, ‘ayaṁ dukkhanirodho’ti—jānato passato āsavānaṁ khayo hoti, ‘ayaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā’ti—jānato passato āsavānaṁ khayo hoti. Evaṁ kho, bhikkhave, jānato evaṁ passato āsavānaṁ khayo hotī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi arahato aññāṇan”ti. 29 Atthi arahato aññāṇanti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“sabbaṁ, bhikkhave, anabhijānaṁ aparijānaṁ avirājayaṁ appajahaṁ abhabbo dukkhakkhayāya, sabbañca kho, bhikkhave, abhijānaṁ parijānaṁ virājayaṁ pajahaṁ bhabbo dukkhakkhayāyā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi arahato aññāṇan”ti. 30 Atthi arahato aññāṇanti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 31 “Sahāvassa dassanasampadāya, Tayassu dhammā jahitā bhavanti; Sakkāyadiṭṭhī vicikicchitañca, Sīlabbataṁ vāpi yadatthi kiñci; Catūhapāyehi ca vippamutto, Chaccābhiṭhānāni abhabba kātun”ti. 32 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi arahato aññāṇan”ti. 33 Atthi arahato aññāṇanti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“yasmiṁ, bhikkhave, samaye ariyasāvakassa virajaṁ vītamalaṁ dhammacakkhuṁ udapādi—‘yaṁ kiñci samudayadhammaṁ sabbaṁ taṁ nirodhadhamman’ti, saha dassanuppādā, bhikkhave, ariyasāvakassa tīṇi saṁyojanāni pahīyanti—sakkāyadiṭṭhi, vicikicchā, sīlabbataparāmāso”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“atthi arahato aññāṇan”ti. 34 Na vattabbaṁ—“atthi arahato aññāṇan”ti? Āmantā. Nanu arahā itthipurisānaṁ nāmagottaṁ na jāneyya, maggāmaggaṁ na jāneyya, tiṇakaṭṭhavanappatīnaṁ nāmaṁ na jāneyyāti? Āmantā. Hañci arahā itthipurisānaṁ nāmagottaṁ na jāneyya, maggāmaggaṁ na jāneyya, tiṇakaṭṭhavanappatīnaṁ nāmaṁ na jāneyya, tena vata re vattabbe—“atthi arahato aññāṇan”ti. 35 Arahā itthipurisānaṁ nāmagottaṁ na jāneyya, maggāmaggaṁ na jāneyya, tiṇakaṭṭhavanappatīnaṁ nāmaṁ na jāneyyāti, atthi arahato aññāṇanti? Āmantā. Arahā sotāpattiphalaṁ vā sakadāgāmiphalaṁ vā anāgāmiphalaṁ vā arahattaṁ vā na jāneyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Aññāṇakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dutiyavagga Anupubbābhisamayakathā |9| Anupubbābhisamayoti? Āmantā. Anupubbena sotāpattimaggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe. Anupubbena sotāpattimaggaṁ bhāvetīti? Āmantā. Anupubbena sotāpattiphalaṁ sacchikarotīti? Na hevaṁ vattabbe. 2 Anupubbābhisamayoti? Āmantā. Anupubbena sakadāgāmimaggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe. Anupubbena sakadāgāmimaggaṁ bhāvetīti? Āmantā. Anupubbena sakadāgāmiphalaṁ sacchikarotīti? Na hevaṁ vattabbe. 3 Anupubbābhisamayoti? Āmantā. Anupubbena anāgāmimaggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe. Anupubbena anāgāmimaggaṁ bhāvetīti? Āmantā. Anupubbena anāgāmiphalaṁ sacchikarotīti? Na hevaṁ vattabbe. 4 Anupubbābhisamayoti? Āmantā. Anupubbena arahattamaggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe. Anupubbena arahattamaggaṁ bhāvetīti? Āmantā. Anupubbena arahattaphalaṁ sacchikarotīti? Na hevaṁ vattabbe. 5 Sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo dukkhadassanena kiṁ jahatīti? Sakkāyadiṭṭhiṁ, vicikicchaṁ, sīlabbataparāmāsaṁ, tadekaṭṭhe ca kilese catubhāgaṁ jahatīti. Catubhāgaṁ sotāpanno, catubhāgaṁ na sotāpanno, catubhāgaṁ sotāpattiphalappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, catubhāgaṁ na kāyena phusitvā viharati, catubhāgaṁ sattakkhattuparamo kolaṅkolo ekabījī buddhe aveccappasādena samannāgato, dhamme …pe… saṅghe …pe… ariyakantehi sīlehi samannāgato catubhāgaṁ na ariyakantehi sīlehi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe. 6 178 --- kv2 9:6 Samudayadassanena …pe… nirodhadassanena …pe… maggadassanena kiṁ jahatīti? Sakkāyadiṭṭhiṁ, vicikicchaṁ, sīlabbataparāmāsaṁ, tadekaṭṭhe ca kilese catubhāgaṁ jahatīti. Catubhāgaṁ sotāpanno, catubhāgaṁ na sotāpanno, catubhāgaṁ sotāpattiphalappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, catubhāgaṁ na kāyena phusitvā viharati, catubhāgaṁ sattakkhattuparamo kolaṅkolo ekabījī buddhe aveccappasādena samannāgato, dhamme …pe… saṅghe …pe… ariyakantehi sīlehi samannāgato, catubhāgaṁ na ariyakantehi sīlehi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo dukkhadassanena kiṁ jahatīti? Oḷārikaṁ kāmarāgaṁ, oḷārikaṁ byāpādaṁ, tadekaṭṭhe ca kilese catubhāgaṁ jahatīti. Catubhāgaṁ sakadāgāmī, catubhāgaṁ na sakadāgāmī, catubhāgaṁ sakadāgāmiphalappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, catubhāgaṁ na kāyena phusitvā viharatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… samudayadassanena …pe… nirodhadassanena …pe… maggadassanena kiṁ jahatīti? Oḷārikaṁ kāmarāgaṁ, oḷārikaṁ byāpādaṁ, tadekaṭṭhe ca kilese catubhāgaṁ jahatīti. Catubhāgaṁ sakadāgāmī, catubhāgaṁ na sakadāgāmī, catubhāgaṁ sakadāgāmiphalappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, catubhāgaṁ na kāyena phusitvā viharatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo dukkhadassanena kiṁ jahatīti? Aṇusahagataṁ kāmarāgaṁ, aṇusahagataṁ byāpādaṁ, tadekaṭṭhe ca kilese catubhāgaṁ jahatīti. Catubhāgaṁ anāgāmī, catubhāgaṁ na anāgāmī, catubhāgaṁ anāgāmiphalappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, catubhāgaṁ na kāyena phusitvā viharati, catubhāgaṁ antarāparinibbāyī …pe… upahaccaparinibbāyī … asaṅkhāraparinibbāyī … sasaṅkhāraparinibbāyī … uddhaṁsoto akaniṭṭhagāmī, catubhāgaṁ na uddhaṁsoto na akaniṭṭhagāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Samudayadassanena …pe… nirodhadassanena …pe… maggadassanena kiṁ jahatīti? Aṇusahagataṁ kāmarāgaṁ, aṇusahagataṁ byāpādaṁ, tadekaṭṭhe ca kilese catubhāgaṁ jahatīti. Catubhāgaṁ anāgāmī, catubhāgaṁ na anāgāmī, catubhāgaṁ anāgāmiphalappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, catubhāgaṁ na kāyena phusitvā viharati, catubhāgaṁ antarāparinibbāyī …pe… upahaccaparinibbāyī … asaṅkhāraparinibbāyī … sasaṅkhāraparinibbāyī … uddhaṁsoto akaniṭṭhagāmī, catubhāgaṁ na uddhaṁsoto akaniṭṭhagāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Arahattasacchikiriyāya paṭipanno puggalo dukkhadassanena kiṁ jahatīti? Rūparāgaṁ, arūparāgaṁ, mānaṁ, uddhaccaṁ, avijjaṁ, tadekaṭṭhe ca kilese catubhāgaṁ jahatīti. Catubhāgaṁ arahā, catubhāgaṁ na arahā, catubhāgaṁ arahattappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, catubhāgaṁ na kāyena phusitvā viharati, catubhāgaṁ vītarāgo …pe… vītadoso … vītamoho …pe… katakaraṇīyo ohitabhāro anuppattasadattho parikkhīṇabhavasaṁyojano sammadaññāvimutto ukkhittapaligho saṅkiṇṇaparikho abbūḷhesiko niraggaḷo ariyo pannaddhajo pannabhāro visaññutto suvijitavijayo, dukkhaṁ tassa pariññātaṁ, samudayo pahīno, nirodho sacchikato, maggo bhāvito, abhiññeyyaṁ abhiññātaṁ, pariññeyyaṁ pariññātaṁ, pahātabbaṁ pahīnaṁ, bhāvetabbaṁ bhāvitaṁ …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, catubhāgaṁ sacchikātabbaṁ na sacchikatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Samudayadassanena … nirodhadassanena … maggadassanena kiṁ jahatīti? Rūparāgaṁ, arūparāgaṁ, mānaṁ, uddhaccaṁ, avijjaṁ, tadekaṭṭhe ca kilese catubhāgaṁ jahatīti. Catubhāgaṁ arahā, catubhāgaṁ na arahā, catubhāgaṁ arahattappatto paṭiladdho adhigato sacchikato upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharati, catubhāgaṁ na kāyena phusitvā viharati, catubhāgaṁ vītarāgo …pe… vītadoso … vītamoho … katakaraṇīyo ohitabhāro anuppattasadattho parikkhīṇabhavasaṁyojano sammadaññāvimutto ukkhittapaligho saṅkiṇṇaparikho 179 --- kv2 9:11 abbūḷhesiko niraggaḷo ariyo pannaddhajo pannabhāro visaññutto suvijitavijayo, dukkhaṁ tassa pariññātaṁ, samudayo pahīno, nirodho sacchikato, maggo bhāvito, abhiññeyyaṁ abhiññātaṁ, pariññeyyaṁ pariññātaṁ, pahātabbaṁ pahīnaṁ, bhāvitabbaṁ bhāvitaṁ …pe… sacchikātabbaṁ sacchikataṁ, catubhāgaṁ sacchikātabbaṁ na sacchikatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo dukkhaṁ dakkhanto paṭipannakoti vattabboti? Āmantā. Dukkhe diṭṭhe phale ṭhitoti vattabboti? Na hevaṁ vattabbe. Samudayaṁ dakkhanto …pe… nirodhaṁ dakkhanto paṭipannakoti vattabboti? Āmantā. Nirodhe diṭṭhe phale ṭhitoti vattabboti? Na hevaṁ vattabbe. 13 Sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo maggaṁ dakkhanto paṭipannakoti vattabbo, magge diṭṭhe phale ṭhitoti vattabboti? Āmantā. Dukkhaṁ dakkhanto paṭipannakoti vattabbo, dukkhe diṭṭhe phale ṭhitoti vattabboti? Na hevaṁ vattabbe …pe… maggaṁ dakkhanto paṭipannakoti vattabbo, magge diṭṭhe phale ṭhitoti vattabboti? Āmantā. Samudayaṁ dakkhanto …pe… nirodhaṁ dakkhanto paṭipannakoti vattabbo, nirodhe diṭṭhe phale ṭhitoti vattabboti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo dukkhaṁ dakkhanto paṭipannakoti vattabbo, dukkhe diṭṭhe na vattabbaṁ—“phale ṭhitoti vattabbo”ti? Āmantā. Maggaṁ dakkhanto paṭipannakoti vattabbo, magge diṭṭhe na vattabbaṁ—“phale ṭhitoti vattabbo”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe… samudayaṁ dakkhanto … nirodhaṁ dakkhanto paṭipannakoti vattabbo, nirodhe diṭṭhe na vattabbaṁ—“phale ṭhitoti vattabbo”ti? Āmantā. Maggaṁ dakkhanto “paṭipannako”ti vattabbo, magge diṭṭhe na vattabbaṁ—“phale ṭhitoti vattabbo”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipanno puggalo dukkhaṁ dakkhanto paṭipannakoti vattabbo, dukkhe diṭṭhe na vattabbaṁ—“phale ṭhitoti vattabbo”ti? Āmantā. Niratthiyaṁ dukkhadassananti? Na hevaṁ vattabbe …pe… samudayaṁ dakkhanto …pe… nirodhaṁ dakkhanto paṭipannakoti vattabbo, nirodhe diṭṭhe na vattabbaṁ—“phale ṭhitoti vattabbo”ti? Āmantā. Niratthiyaṁ nirodhadassananti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 16 Dukkhe diṭṭhe cattāri saccāni diṭṭhāni hontīti? Āmantā. Dukkhasaccaṁ cattāri saccānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 17 Rūpakkhandhe aniccato diṭṭhe pañcakkhandhā aniccato diṭṭhā hontīti? Āmantā. Rūpakkhandho pañcakkhandhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 18 Cakkhāyatane aniccato diṭṭhe dvādasāyatanāni aniccato diṭṭhāni hontīti? Āmantā. Cakkhāyatanaṁ dvādasāyatanānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 19 Cakkhudhātuyā aniccato diṭṭhāya aṭṭhārasa dhātuyo aniccato diṭṭhā hontīti? Āmantā. Cakkhudhātu aṭṭhārasa dhātuyoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 20 Cakkhundriye aniccato diṭṭhe bāvīsatindriyāni aniccato diṭṭhāni hontīti? Āmantā. Cakkhundriyaṁ bāvīsatindriyānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 21 Catūhi ñāṇehi sotāpattiphalaṁ sacchikarotīti? Āmantā. Cattāri sotāpattiphalānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aṭṭhahi ñāṇehi sotāpattiphalaṁ sacchikarotīti? Āmantā. Aṭṭha sotāpattiphalānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dvādasahi ñāṇehi sotāpattiphalaṁ sacchikarotīti? Āmantā. Dvādasa sotāpattiphalānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… catucattārīsāya ñāṇehi sotāpattiphalaṁ sacchikarotīti? Āmantā. Catucattārīsaṁ sotāpattiphalānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sattasattatiyā ñāṇehi sotāpattiphalaṁ sacchikarotīti? Āmantā. Sattasattati sotāpattiphalānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 22 Na vattabbaṁ—“anupubbābhisamayo”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“seyyathāpi, bhikkhave, mahāsamuddo anupubbaninno anupubbapoṇo anupubbapabbhāro, na āyatakeneva papāto; evameva kho, bhikkhave, imasmiṁ dhammavinaye anupubbasikkhā anupubbakiriyā anupubbapaṭipadā, na āyatakeneva aññāpaṭivedho”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi anupubbābhisamayoti. 23 Na vattabbaṁ—“anupubbābhisamayo”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 24 “Anupubbena medhāvī, thokaṁ thokaṁ khaṇe khaṇe; Kammāro rajatasseva, niddhame malamattano”ti. 25 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi 180 --- kv2 9:25 anupubbābhisamayoti. 26 Anupubbābhisamayoti? Āmantā. Nanvāyasmā gavampati thero bhikkhū etadavoca—“sammukhā metaṁ, āvuso, bhagavato sutaṁ sammukhā paṭiggahitaṁ—‘yo, bhikkhave, dukkhaṁ passati dukkhasamudayampi so passati, dukkhanirodhampi passati, dukkhanirodhagāminiṁ paṭipadampi passati; yo dukkhasamudayaṁ passati dukkhampi so passati, dukkhanirodhampi passati, dukkhanirodhagāminiṁ paṭipadampi passati; yo dukkhanirodhaṁ passati dukkhampi so passati, dukkhasamudayampi passati, dukkhanirodhagāminiṁ paṭipadampi passati; yo dukkhanirodhagāminiṁ paṭipadaṁ passati dukkhampi so passati, dukkhasamudayampi passati, dukkhanirodhampi passatī’”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“anupubbābhisamayo”ti. 27 Anupubbābhisamayoti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 28 “Sahāvassa dassanasampadāya, Tayassu dhammā jahitā bhavanti; Sakkāyadiṭṭhī vicikicchitañca, Sīlabbataṁ vāpi yadatthi kiñci; Catūhapāyehi ca vippamutto, Chaccābhiṭhānāni abhabba kātun”ti. 29 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“anupubbābhisamayo”ti. 30 Anupubbābhisamayoti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“yasmiṁ, bhikkhave, samaye ariyasāvakassa virajaṁ vītamalaṁ dhammacakkhuṁ udapādi—‘yaṁ kiñci samudayadhammaṁ sabbaṁ taṁ nirodhadhamman’ti, saha dassanuppādā, bhikkhave, ariyasāvakassa tīṇi saṁyojanāni pahīyanti—sakkāyadiṭṭhi, vicikicchā, sīlabbataparāmāso”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“anupubbābhisamayo”ti. Anupubbābhisamayakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dutiyavagga Vohārakathā |10| Buddhassa bhagavato vohāro lokuttaroti? Āmantā. Lokuttare sote paṭihaññati no lokiye, lokuttarena viññāṇena paṭivijānanti no lokiyena, sāvakā paṭivijānanti no puthujjanāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Nanu buddhassa bhagavato vohāro lokiye sote paṭihaññatīti? Āmantā. Hañci buddhassa bhagavato vohāro lokiye sote paṭihaññati, no ca vata re vattabbe—“buddhassa bhagavato vohāro lokuttaro”ti. 3 Nanu buddhassa bhagavato vohāraṁ lokiyena viññāṇena paṭivijānantīti? Āmantā. Hañci buddhassa bhagavato vohāraṁ lokiyena viññāṇena paṭivijānanti, no ca vata re vattabbe—“buddhassa bhagavato vohāro lokuttaro”ti. 4 Nanu buddhassa bhagavato vohāraṁ puthujjanā paṭivijānantīti? Āmantā. Hañci buddhassa bhagavato vohāraṁ puthujjanā paṭivijānanti, no ca vata re vattabbe—“buddhassa bhagavato vohāro lokuttaro”ti. 5 Buddhassa bhagavato vohāro lokuttaroti? Āmantā. Maggo phalaṁ nibbānaṁ, sotāpattimaggo sotāpattiphalaṁ, sakadāgāmimaggo sakadāgāmiphalaṁ, anāgāmimaggo anāgāmiphalaṁ, arahattamaggo arahattaphalaṁ, satipaṭṭhānaṁ sammappadhānaṁ iddhipādo indriyaṁ balaṁ bojjhaṅgoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Buddhassa bhagavato vohāro lokuttaroti? Āmantā. Atthi keci buddhassa bhagavato vohāraṁ suṇantīti? Āmantā. Lokuttaro dhammo sotaviññeyyo, sotasmiṁ paṭihaññati, sotassa āpāthaṁ āgacchatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Nanu lokuttaro dhammo na sotaviññeyyo, na sotasmiṁ paṭihaññati, na sotassa āpāthaṁ āgacchatīti? Āmantā. Hañci lokuttaro dhammo na sotaviññeyyo, na sotasmiṁ paṭihaññati, na sotassa āpāthaṁ āgacchati, no ca vata re vattabbe—“buddhassa bhagavato vohāro lokuttaro”ti. 8 Buddhassa bhagavato vohāro lokuttaroti? Āmantā. Atthi keci buddhassa bhagavato vohāre rajjeyyunti? Āmantā. Lokuttaro dhammo rāgaṭṭhāniyo rajanīyo kamanīyo madanīyo bandhanīyo mucchanīyoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Nanu lokuttaro dhammo na rāgaṭṭhāniyo na rajanīyo na kamanīyo na madanīyo na bandhanīyo na mucchanīyoti? Āmantā. Hañci lokuttaro dhammo na rāgaṭṭhāniyo na rajanīyo na kamanīyo na madanīyo na bandhanīyo na mucchanīyo, no ca vata re vattabbe—“buddhassa bhagavato vohāro lokuttaro”ti. 10 Buddhassa bhagavato vohāro lokuttaroti? Āmantā. Atthi keci buddhassa bhagavato vohāre dusseyyunti? Āmantā. Lokuttaro dhammo dosaṭṭhāniyo kopaṭṭhāniyo paṭighaṭṭhāniyoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Nanu lokuttaro dhammo na dosaṭṭhāniyo na kopaṭṭhāniyo na paṭighaṭṭhāniyoti? Āmantā. Hañci lokuttaro dhammo na dosaṭṭhāniyo na kopaṭṭhāniyo na paṭighaṭṭhāniyo, no ca 181 --- kv2 10:11 vata re vattabbe—“buddhassa bhagavato vohāro lokuttaro”ti. 12 Buddhassa bhagavato vohāro lokuttaroti? Āmantā. Atthi keci buddhassa bhagavato vohāre muyheyyunti? Āmantā. Lokuttaro dhammo mohaṭṭhāniyo aññāṇakaraṇo acakkhukaraṇo paññānirodhiko vighātapakkhiko anibbānasaṁvattanikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Nanu lokuttaro dhammo na mohaṭṭhāniyo na aññāṇakaraṇo na acakkhukaraṇo paññāvuddhiko avighātapakkhiko nibbānasaṁvattanikoti? Āmantā. Hañci lokuttaro dhammo na mohaṭṭhāniyo na aññāṇakaraṇo na acakkhukaraṇo paññāvuddhiko avighātapakkhiko nibbānasaṁvattaniko, no ca vata re vattabbe—“buddhassa bhagavato vohāro lokuttaro”ti. 14 Buddhassa bhagavato vohāro lokuttaroti? Āmantā. Ye keci buddhassa bhagavato vohāraṁ suṇanti, sabbe te maggaṁ bhāventīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Ye keci buddhassa bhagavato vohāraṁ suṇanti, sabbe te maggaṁ bhāventīti? Āmantā. Bālaputhujjanā buddhassa bhagavato vohāraṁ suṇanti, bālaputhujjanā maggaṁ bhāventīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… mātughātako maggaṁ bhāveti …pe… pitughātako … arahantaghātako … ruhiruppādako … saṅghabhedako buddhassa bhagavato vohāraṁ suṇāti, saṅghabhedako maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 16 Labbhā sovaṇṇamayāya laṭṭhiyā dhaññapuñjopi suvaṇṇapuñjopi ācikkhitunti? Āmantā. Evamevaṁ bhagavā lokuttarena vohārena lokiyampi lokuttarampi dhammaṁ voharatīti. 17 Labbhā elaṇḍiyāya laṭṭhiyā dhaññapuñjopi suvaṇṇapuñjopi ācikkhitunti? Āmantā. Evamevaṁ bhagavā lokiyena vohārena lokiyampi lokuttarampi dhammaṁ voharatīti. 18 Buddhassa bhagavato vohāro lokiyaṁ voharantassa lokiyo hoti, lokuttaraṁ voharantassa lokuttaro hotīti? Āmantā. Lokiyaṁ voharantassa lokiye sote paṭihaññati, lokuttaraṁ voharantassa lokuttare sote paṭihaññati; lokiyaṁ voharantassa lokiyena viññāṇena paṭivijānanti, lokuttaraṁ voharantassa lokuttarena viññāṇena paṭivijānanti; lokiyaṁ voharantassa puthujjanā paṭivijānanti, lokuttaraṁ voharantassa sāvakā paṭivijānantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 19 Na vattabbaṁ—“buddhassa bhagavato vohāro lokiyaṁ voharantassa lokiyo hoti, lokuttaraṁ voharantassa lokuttaro hotī”ti? Āmantā. Nanu bhagavā lokiyampi lokuttarampi dhammaṁ voharatīti? Āmantā. Hañci bhagavā lokiyampi lokuttarampi dhammaṁ voharati, tena vata re vattabbe—“buddhassa bhagavato vohāro lokiyaṁ voharantassa lokiyo hoti, lokuttaraṁ voharantassa lokuttaro hotī”ti. 20 Buddhassa bhagavato vohāro lokiyaṁ voharantassa lokiyo hoti, lokuttaraṁ voharantassa lokuttaro hotīti? Āmantā. Maggaṁ voharantassa maggo hoti, amaggaṁ voharantassa amaggo hoti, phalaṁ voharantassa phalaṁ hoti, aphalaṁ voharantassa aphalaṁ hoti, nibbānaṁ voharantassa nibbānaṁ hoti, anibbānaṁ voharantassa anibbānaṁ hoti, saṅkhataṁ voharantassa saṅkhataṁ hoti, asaṅkhataṁ voharantassa asaṅkhataṁ hoti, rūpaṁ voharantassa rūpaṁ hoti, arūpaṁ voharantassa arūpaṁ hoti, vedanaṁ voharantassa vedanā hoti, avedanaṁ voharantassa avedanā hoti, saññaṁ voharantassa saññā hoti, asaññaṁ voharantassa asaññā hoti, saṅkhāre voharantassa saṅkhārā honti, asaṅkhāre voharantassa asaṅkhārā honti, viññāṇaṁ voharantassa viññāṇaṁ hoti, aviññāṇaṁ voharantassa aviññāṇaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Vohārakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dutiyavagga Dukkhāhārakathā |6| Dukkhāhāro maggaṅgaṁ maggapariyāpannanti? Āmantā. Ye keci dukkhanti vācaṁ bhāsanti, sabbe te maggaṁ bhāventīti? Na hevaṁ vattabbe. 2 Ye keci dukkhanti vācaṁ bhāsanti, sabbe te maggaṁ bhāventīti? Āmantā. Bālaputhujjanā dukkhanti vācaṁ bhāsanti, bālaputhujjanā maggaṁ bhāventīti? Na hevaṁ vattabbe. Mātughātako … pitughātako … arahantaghātako … ruhiruppādako … saṅghabhedako dukkhanti vācaṁ bhāsati, saṅghabhedako maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Dukkhāhārakathā niṭṭhitā. kv5 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka 182 --- kv5 8:0 Pañcamavagga Anāgatañāṇakathā |8| Anāgate ñāṇaṁ atthīti? Āmantā. Anāgataṁ mūlato jānāti, hetuto jānāti, nidānato jānāti, sambhavato jānāti, pabhavato jānāti, samuṭṭhānato jānāti, āhārato jānāti, ārammaṇato jānāti, paccayato jānāti, samudayato jānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Anāgate ñāṇaṁ atthīti? Āmantā. Anāgataṁ hetupaccayataṁ jānāti, ārammaṇapaccayataṁ jānāti, adhipatipaccayataṁ jānāti, anantarapaccayataṁ jānāti, samanantarapaccayataṁ jānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Anāgate ñāṇaṁ atthīti? Āmantā. Gotrabhuno puggalassa sotāpattimagge ñāṇaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa sotāpattiphale ñāṇaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Sakadāgāmi …pe… anāgāmi …pe… arahattasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa arahatte ñāṇaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Na vattabbaṁ—“anāgate ñāṇaṁ atthī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“pāṭaliputtassa kho, ānanda, tayo antarāyā bhavissanti—aggito vā udakato vā mithubhedā vā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi anāgate ñāṇaṁ atthīti. Anāgatañāṇakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Pañcamavagga Viparītakathā |3| Pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa viparīte ñāṇanti? Āmantā. Anicce niccanti vipariyesoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dukkhe sukhanti …pe… anattani attāti …pe… asubhe subhanti vipariyesoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa viparīte ñāṇanti? Āmantā. Akusalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu kusalanti? Āmantā. Hañci kusalaṁ, no ca vata re vattabbe—“pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa viparīte ñāṇan”ti. 3 Anicce niccanti vipariyeso, so ca akusaloti? Āmantā. Pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa viparīte ñāṇaṁ, tañca akusalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dukkhe sukhanti …pe… anattani attāti …pe… asubhe subhanti vipariyeso, so ca akusaloti? Āmantā. Pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa viparīte ñāṇaṁ, tañca akusalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa viparīte ñāṇaṁ, tañca akusalanti? Āmantā. Anicce niccanti vipariyeso, so ca kusaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe… pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa viparīte ñāṇaṁ, tañca akusalanti? Āmantā. Dukkhe sukhanti …pe… anattani attāti …pe… asubhe subhanti vipariyeso, so ca kusaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa viparīte ñāṇanti? Āmantā. Arahā pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpajjeyyāti? Āmantā. Hañci arahā pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpajjeyya, no ca vata re vattabbe—“pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa viparīte ñāṇan”ti. 6 Pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa viparīte ñāṇaṁ, arahā pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpajjeyyāti? Āmantā. Atthi arahato vipariyesoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Atthi arahato vipariyesoti? Āmantā. Atthi arahato saññāvipariyeso cittavipariyeso diṭṭhivipariyesoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Natthi arahato saññāvipariyeso cittavipariyeso diṭṭhivipariyesoti? Āmantā. Hañci natthi arahato saññāvipariyeso cittavipariyeso diṭṭhivipariyeso, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato vipariyeso”ti. 9 Na vattabbaṁ—pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa viparīte ñāṇanti? Āmantā. Pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpajjantassa sabbeva pathavīti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa viparīte ñāṇanti. 10 Pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa viparīte ñāṇanti? Āmantā. Nanu pathavī atthi, atthi ca koci pathaviṁ pathavito samāpajjatīti? Āmantā. Hañci pathavī atthi, atthi ca koci pathaviṁ pathavito samāpajjati, no ca vata re vattabbe—“pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa viparīte ñāṇan”ti. 11 Pathavī atthi, pathaviṁ pathavito samāpajjantassa viparītaṁ hotīti? Āmantā. Nibbānaṁ atthi, nibbānaṁ nibbānato samāpajjantassa viparītaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi na vattabbaṁ—“pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa viparīte ñāṇan”ti. Viparītakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Pañcamavagga Cittārammaṇakathā |7| Cetopariyāye ñāṇaṁ cittārammaṇaññeva na 183 --- kv5 7:1 aññārammaṇanti? Āmantā. Nanu atthi koci sarāgaṁ cittaṁ “sarāgaṁ cittan”ti pajānātīti? Āmantā. Hañci atthi koci sarāgaṁ cittaṁ “sarāgaṁ cittan”ti pajānāti, no ca vata re vattabbe—“cetopariyāye ñāṇaṁ cittārammaṇaññeva na aññārammaṇan”ti. 2 Nanu atthi koci vītarāgaṁ cittaṁ …pe… sadosaṁ cittaṁ … vītadosaṁ cittaṁ … samohaṁ cittaṁ … vītamohaṁ cittaṁ … saṅkhittaṁ cittaṁ … vikkhittaṁ cittaṁ … mahaggataṁ cittaṁ … amahaggataṁ cittaṁ … sauttaraṁ cittaṁ … anuttaraṁ cittaṁ … samāhitaṁ cittaṁ … asamāhitaṁ cittaṁ … vimuttaṁ cittaṁ …pe… avimuttaṁ cittaṁ “avimuttaṁ cittan”ti pajānātīti? Āmantā. Hañci atthi koci avimuttaṁ cittaṁ “avimuttaṁ cittan”ti pajānāti, no ca vata re vattabbe—“cetopariyāye ñāṇaṁ cittārammaṇaññeva na aññārammaṇan”ti. 3 Phassārammaṇe ñāṇaṁ vattabbaṁ—“cetopariyāye ñāṇan”ti? Āmantā. Hañci phassārammaṇe ñāṇaṁ vattabbaṁ cetopariyāye ñāṇaṁ, no ca vata re vattabbe—“cetopariyāye ñāṇaṁ cittārammaṇaññeva na aññārammaṇan”ti. Vedanārammaṇe ñāṇaṁ …pe… saññārammaṇe ñāṇaṁ … cetanārammaṇe ñāṇaṁ … cittārammaṇe ñāṇaṁ … saddhārammaṇe ñāṇaṁ … vīriyārammaṇe ñāṇaṁ … satārammaṇe ñāṇaṁ … samādhārammaṇe ñāṇaṁ … paññārammaṇe ñāṇaṁ … rāgārammaṇe ñāṇaṁ … dosārammaṇe ñāṇaṁ … mohārammaṇe ñāṇaṁ …pe… anottappārammaṇe ñāṇaṁ vattabbaṁ—“cetopariyāye ñāṇan”ti? Āmantā. Hañci anottappārammaṇe ñāṇaṁ vattabbaṁ cetopariyāye ñāṇaṁ, no ca vata re vattabbe—“cetopariyāye ñāṇaṁ cittārammaṇaññeva na aññārammaṇan”ti. 4 Phassārammaṇe ñāṇaṁ na vattabbaṁ—“cetopariyāye ñāṇan”ti? Āmantā. Phassapariyāye ñāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vedanārammaṇe ñāṇaṁ …pe… saññārammaṇe ñāṇaṁ …pe… anottappārammaṇe ñāṇaṁ na vattabbaṁ—“cetopariyāye ñāṇan”ti? Āmantā. Anottappapariyāye ñāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Na vattabbaṁ—“cetopariyāye ñāṇaṁ cittārammaṇaññeva na aññārammaṇan”ti? Āmantā. Nanu cetopariyāye ñāṇanti? Āmantā. Hañci cetopariyāye ñāṇaṁ, tena vata re vattabbe—“cetopariyāye ñāṇaṁ cittārammaṇaññeva na aññārammaṇan”ti. Cittārammaṇakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Pañcamavagga Paṭuppannañāṇakathā |9| Paṭuppanne ñāṇaṁ atthīti? Āmantā. Tena ñāṇena taṁ ñāṇaṁ jānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena ñāṇena taṁ ñāṇaṁ jānātīti? Āmantā. Tena ñāṇena taṁ ñāṇaṁ “ñāṇan”ti jānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena ñāṇena taṁ ñāṇaṁ “ñāṇan”ti jānātīti? Āmantā. Taṁ ñāṇaṁ tassa ñāṇassa ārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Taṁ ñāṇaṁ tassa ñāṇassa ārammaṇanti? Āmantā. Tena phassena taṁ phassaṁ phusati, tāya vedanāya taṁ vedanaṁ vedeti, tāya saññāya taṁ saññaṁ sañjānāti, tāya cetanāya taṁ cetanaṁ ceteti, tena cittena taṁ cittaṁ cinteti, tena vitakkena taṁ vitakkaṁ vitakketi, tena vicārena taṁ vicāraṁ vicāreti, tāya pītiyā taṁ pītiṁ piyāyati, tāya satiyā taṁ satiṁ sarati, tāya paññāya taṁ paññaṁ pajānāti, tena khaggena taṁ khaggaṁ chindati, tena pharasunā taṁ pharasuṁ tacchati, tāya kudhāriyā taṁ kudhāriṁ tacchati, tāya vāsiyā taṁ vāsiṁ tacchati, tāya sūciyā taṁ sūciṁ sibbeti, tena aṅgulaggena taṁ aṅgulaggaṁ parāmasati, tena nāsikaggena taṁ nāsikaggaṁ parāmasati, tena matthakena taṁ matthakaṁ parāmasati, tena gūthena taṁ gūthaṁ dhovati, tena muttena taṁ muttaṁ dhovati, tena kheḷena taṁ kheḷaṁ dhovati, tena pubbena taṁ pubbaṁ dhovati, tena lohitena taṁ lohitaṁ dhovatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Na vattabbaṁ—“paṭuppanne ñāṇaṁ atthī”ti? Āmantā. Nanu sabbasaṅkhāre aniccato diṭṭhe tampi ñāṇaṁ aniccato diṭṭhaṁ hotīti? Āmantā. Hañci sabbasaṅkhāre aniccato diṭṭhe tampi ñāṇaṁ aniccato diṭṭhaṁ hoti, tena vata re vattabbe—“paṭuppanne ñāṇaṁ atthī”ti. Paṭuppannañāṇakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Pañcamavagga Asekhañāṇakathā |2| Sekhassa asekhaṁ ñāṇaṁ atthīti? Āmantā. Sekho asekhaṁ dhammaṁ jānāti passati, diṭṭhaṁ viditaṁ sacchikataṁ upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu sekho asekhaṁ dhammaṁ na jānāti na passati, adiṭṭhaṁ aviditaṁ asacchikataṁ na upasampajja viharati, na kāyena phusitvā viharatīti? 184 --- kv5 2:1 Āmantā. Hañci sekho asekhaṁ dhammaṁ na jānāti na passati, adiṭṭhaṁ aviditaṁ asacchikataṁ na upasampajja viharati, na kāyena phusitvā viharati, no ca vata re vattabbe—“sekhassa asekhaṁ ñāṇaṁ atthī”ti. 2 Asekhassa asekhaṁ ñāṇaṁ atthi, asekho asekhaṁ dhammaṁ jānāti passati, diṭṭhaṁ viditaṁ sacchikataṁ upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharatīti? Āmantā. Sekhassa asekhaṁ ñāṇaṁ atthi, sekho asekhaṁ dhammaṁ jānāti passati, diṭṭhaṁ viditaṁ sacchikataṁ upasampajja viharati, kāyena phusitvā viharatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Sekhassa asekhaṁ ñāṇaṁ atthi, sekho asekhaṁ dhammaṁ na jānāti na passati, adiṭṭhaṁ aviditaṁ asacchikataṁ na upasampajja viharati, na kāyena phusitvā viharatīti? Āmantā. Asekhassa asekhaṁ ñāṇaṁ atthi, asekho asekhaṁ dhammaṁ na jānāti na passati, adiṭṭhaṁ aviditaṁ asacchikataṁ na upasampajja viharati, na kāyena phusitvā viharatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Sekhassa asekhaṁ ñāṇaṁ atthīti? Āmantā. Gotrabhuno puggalassa sotāpattimagge ñāṇaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa sotāpattiphale ñāṇaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sakadāgāmiphala … anāgāmiphala … arahattasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa arahatte ñāṇaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Na vattabbaṁ—“sekhassa asekhaṁ ñāṇaṁ atthī”ti? Āmantā. Nanu āyasmā ānando sekho—“bhagavā uḷāro”ti jānāti, “sāriputto thero, mahāmoggallāno thero uḷāro”ti jānātīti? Āmantā. Hañci āyasmā ānando sekho—“bhagavā uḷāro”ti jānāti, “sāriputto thero, mahāmoggallāno thero uḷāro”ti jānāti, tena vata re vattabbe—“sekhassa asekhaṁ ñāṇaṁ atthī”ti. Asekhañāṇakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Pañcamavagga Sammutiñāṇakathā |6| Na vattabbaṁ—“sammutiñāṇaṁ saccārammaṇaññeva na aññārammaṇan”ti? Āmantā. Nanu pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa atthi ñāṇaṁ, pathavīkasiṇañca sammutisaccamhīti? Āmantā. Hañci pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa atthi ñāṇaṁ, pathavīkasiṇañca sammutisaccamhi, tena vata re vattabbe—“sammutiñāṇaṁ saccārammaṇaññeva na aññārammaṇan”ti. 2 Na vattabbaṁ—“sammutiñāṇaṁ saccārammaṇaññeva na aññārammaṇan”ti? Āmantā …pe… nanu āpokasiṇaṁ …pe… tejokasiṇaṁ …pe… gilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ dadantassa atthi ñāṇaṁ, gilānapaccayabhesajjaparikkhāro ca sammutisaccamhīti? Āmantā. Hañci gilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ dadantassa atthi ñāṇaṁ, gilānapaccayabhesajjaparikkhāro ca sammutisaccamhi, tena vata re vattabbe—“sammutiñāṇaṁ saccārammaṇaññeva na aññārammaṇan”ti. 3 Sammutiñāṇaṁ saccārammaṇaññeva na aññārammaṇanti? Āmantā. Tena ñāṇena dukkhaṁ parijānāti, samudayaṁ pajahati, nirodhaṁ sacchikaroti, maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Sammutiñāṇakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Pañcamavagga Vimuttikathā |1| Vimuttiñāṇaṁ vimuttanti? Āmantā. Yaṁ kiñci vimuttiñāṇaṁ sabbaṁ taṁ vimuttanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Vimuttiñāṇaṁ vimuttanti? Āmantā. Paccavekkhaṇañāṇaṁ vimuttanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Vimuttiñāṇaṁ vimuttanti? Āmantā. Gotrabhuno puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttanti? Āmantā. Sotāpannassa ñāṇaṁ, sotāpattiphalaṁ pattassa paṭiladdhassa adhigatassa sacchikatassa ñāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttanti? Āmantā. Sakadāgāmissa ñāṇaṁ, sakadāgāmiphalaṁ pattassa paṭiladdhassa adhigatassa sacchikatassa ñāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttanti? Āmantā. Anāgāmissa ñāṇaṁ, anāgāmiphalaṁ pattassa paṭiladdhassa adhigatassa sacchikatassa ñāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahattasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttanti? Āmantā. Arahato ñāṇaṁ, arahattaṁ pattassa paṭiladdhassa adhigatassa sacchikatassa ñāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Sotāpattiphalasamaṅgissa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttanti? Āmantā. Sotāpattiphalasacchikiriyāya 185 --- kv5 1:3 paṭipannassa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sakadāgāmiphalasamaṅgissa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttanti? Āmantā. Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgāmiphalasamaṅgissa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttanti? Āmantā. Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahattaphalasamaṅgissa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttanti? Āmantā. Arahattasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Sotāpattiphalasamaṅgissa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttantaṁ ca phalaṁ pattassa ñāṇanti? Āmantā. Sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttantaṁ ca phalaṁ pattassa ñāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sakadāgāmiphalasamaṅgissa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttantaṁ ca phalaṁ pattassa ñāṇanti? Āmantā. Sakadāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttantaṁ ca phalaṁ pattassa ñāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgāmiphalasamaṅgissa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttantaṁ ca phalaṁ pattassa ñāṇanti? Āmantā. Anāgāmiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttantaṁ ca phalaṁ pattassa ñāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahattaphalasamaṅgissa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttantaṁ ca phalaṁ pattassa ñāṇanti? Āmantā. Arahattasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa vimuttiñāṇaṁ vimuttantaṁ ca phalaṁ pattassa ñāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Vimuttikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Pañcamavagga Paṭisambhidākathā |5| Sabbaṁ ñāṇaṁ paṭisambhidāti? Āmantā. Sammutiñāṇaṁ paṭisambhidāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammutiñāṇaṁ paṭisambhidāti? Āmantā. Ye keci sammutiṁ jānanti, sabbe te paṭisambhidāpattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sabbaṁ ñāṇaṁ paṭisambhidāti? Āmantā. Cetopariyāye ñāṇaṁ paṭisambhidāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cetopariyāye ñāṇaṁ paṭisambhidāti? Āmantā. Ye keci paracittaṁ jānanti, sabbe te paṭisambhidāpattāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Sabbaṁ ñāṇaṁ paṭisambhidāti? Āmantā. Sabbā paññā paṭisambhidāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sabbā paññā paṭisambhidāti? Āmantā. Pathavīkasiṇaṁ samāpattiṁ samāpannassa atthi paññā, sā paññā paṭisambhidāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… āpokasiṇaṁ …pe… tejokasiṇaṁ …pe… vāyokasiṇaṁ …pe… nīlakasiṇaṁ …pe… pītakasiṇaṁ …pe… lohitakasiṇaṁ …pe… odātakasiṇaṁ …pe… ākāsānañcāyatanaṁ …pe… viññāṇañcāyatanaṁ …pe… ākiñcaññāyatanaṁ …pe… nevasaññānāsaññāyatanaṁ samāpannassa …pe… dānaṁ dadantassa …pe… cīvaraṁ dadantassa …pe… piṇḍapātaṁ dadantassa …pe… senāsanaṁ dadantassa …pe… gilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ dadantassa atthi paññā, sā paññā paṭisambhidāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Na vattabbaṁ—“sabbaṁ ñāṇaṁ paṭisambhidā”ti? Āmantā. Atthi lokuttarā paññā, sā paññā na paṭisambhidāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi sabbaṁ ñāṇaṁ paṭisambhidāti. Paṭisambhidākathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Pañcamavagga Phalañāṇakathā |10| Sāvakassa phale ñāṇaṁ atthīti? Āmantā. Sāvako phalassa kataṁ paññāpetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Sāvakassa phale ñāṇaṁ atthīti? Āmantā. Atthi sāvakassa phalaparopariyatti indriyaparopariyatti puggalaparopariyattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Sāvakassa phale ñāṇaṁ atthīti? Āmantā. Atthi sāvakassa khandhapaññatti āyatanapaññatti dhātupaññatti saccapaññatti indriyapaññatti puggalapaññattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Sāvakassa phale ñāṇaṁ atthīti? Āmantā. Sāvako jino satthā sammāsambuddho sabbaññū sabbadassāvī dhammassāmī dhammappaṭisaraṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Sāvakassa phale ñāṇaṁ atthīti? Āmantā. Sāvako anuppannassa maggassa uppādetā asañjātassa maggassa sañjanetā anakkhātassa maggassa akkhātā maggaññū maggavidū maggakovidoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Na vattabbaṁ—“sāvakassa phale ñāṇaṁ atthī”ti? Āmantā. Sāvako aññāṇīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi sāvakassa phale ñāṇaṁ atthīti …pe…. Phalañāṇakathā niṭṭhitā. Pañcamo vaggo. Tassuddānaṁ 7 Vimuttiñāṇaṁ vimuttaṁ, sekhassa asekhaṁ ñāṇaṁ, viparīte ñāṇaṁ, 186 --- kv5 10:7 aniyatassa niyāmagamanāya atthi ñāṇaṁ, sabbaṁ ñāṇaṁ paṭisambhidāti, sammutiñāṇaṁ, cetopariyāye ñāṇaṁ, anāgate ñāṇaṁ, paṭuppanne ñāṇaṁ, sāvakassa phale ñāṇanti. Mahāpaṇṇāsako. Tassāpi uddānaṁ 8 Sattupaladdhiṁ, upaharato, balaṁ, gihi’ssa arahā ca, vimuttipañcamanti. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Pañcamavagga Niyāmakathā |4| Aniyatassa niyāmagamanāya atthi ñāṇanti? Āmantā. Niyatassa aniyāmagamanāya atthi ñāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Niyatassa aniyāmagamanāya natthi ñāṇanti? Āmantā. Aniyatassa niyāmagamanāya natthi ñāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Aniyatassa niyāmagamanāya atthi ñāṇanti? Āmantā. Niyatassa niyāmagamanāya atthi ñāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Niyatassa niyāmagamanāya natthi ñāṇanti? Āmantā. Aniyatassa niyāmagamanāya natthi ñāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Aniyatassa niyāmagamanāya atthi ñāṇanti? Āmantā. Aniyatassa aniyāmagamanāya atthi ñāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Aniyatassa aniyāmagamanāya natthi ñāṇanti? Āmantā. Aniyatassa niyāmagamanāya natthi ñāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Aniyatassa niyāmagamanāya atthi ñāṇanti? Āmantā. Aniyatassa niyāmagamanāya atthi niyāmoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 8 Aniyatassa niyāmagamanāya atthi ñāṇanti? Āmantā. Aniyatassa niyāmagamanāya atthi satipaṭṭhānā … sammappadhānā … iddhipādā … indriyā … balā … bojjhaṅgāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Aniyatassa niyāmagamanāya natthi niyāmoti? Āmantā. Hañci aniyatassa niyāmagamanāya natthi niyāmo, no vata re vattabbe—“aniyatassa niyāmagamanāya atthi ñāṇan”ti. 10 Aniyatassa niyāmagamanāya natthi satipaṭṭhānā …pe… bojjhaṅgāti? Āmantā. Hañci aniyatassa niyāmagamanāya natthi bojjhaṅgā, no vata re vattabbe—“aniyatassa niyāmagamanāya atthi ñāṇan”ti. 11 Aniyatassa niyāmagamanāya atthi ñāṇanti? Āmantā. Gotrabhuno puggalassa sotāpattimagge ñāṇaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sotāpattiphalasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa sotāpattiphale ñāṇaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahattasacchikiriyāya paṭipannassa puggalassa arahatte ñāṇaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Na vattabbaṁ—“aniyatassa niyāmagamanāya atthi ñāṇan”ti? Āmantā. Nanu bhagavā jānāti—“ayaṁ puggalo sammattaniyāmaṁ okkamissati, bhabbo ayaṁ puggalo dhammaṁ abhisametun”ti? Āmantā. Hañci bhagavā jānāti—“ayaṁ puggalo sammattaniyāmaṁ okkamissati, bhabbo ayaṁ puggalo dhammaṁ abhisametuṁ”, tena vata re vattabbe—“aniyatassa niyāmagamanāya atthi ñāṇan”ti. Niyāmakathā niṭṭhitā. kv20 0 Kathāvatthu Niggahapaṇṇāsaka Vīsatimavagga Asañciccakathā |1| Asañcicca mātaraṁ jīvitā voropetvā ānantariko hotīti? Āmantā. Asañcicca pāṇaṁ hantvā pāṇātipātī hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… asañcicca mātaraṁ jīvitā voropetvā ānantariko hotīti? Āmantā. Asañcicca adinnaṁ ādiyitvā …pe… musā bhaṇitvā musāvādī hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Asañcicca pāṇaṁ hantvā pāṇātipātī na hotīti? Āmantā. Asañcicca mātaraṁ jīvitā voropetvā ānantariko na hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… asañcicca adinnaṁ ādiyitvā …pe… musā bhaṇitvā musāvādī na hotīti? Āmantā. Asañcicca mātaraṁ jīvitā voropetvā ānantariko na hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Asañcicca mātaraṁ jīvitā voropetvā ānantariko hotīti? Āmantā. “Asañcicca mātaraṁ jīvitā voropetvā ānantariko hotī”ti—attheva suttantoti? Natthi. “Sañcicca mātaraṁ jīvitā voropetvā ānantariko hotī”ti—attheva suttantoti? Āmantā. Hañci “sañcicca mātaraṁ jīvitā voropetvā ānantariko hotī”ti—attheva suttanto, no ca vata re vattabbe—“asañcicca mātaraṁ jīvitā voropetvā ānantariko hotī”ti. 4 Na vattabbaṁ—“mātughātako ānantariko”ti? Āmantā. Nanu mātā jīvitā voropitāti? Āmantā. Hañci mātā jīvitā voropitā, tena vata re vattabbe—“mātughātako ānantariko”ti. 5 Na vattabbaṁ—“pitughātako ānantariko”ti? Āmantā. Nanu pitā 187 --- kv20 1:5 jīvitā voropitoti? Āmantā. Hañci pitā jīvitā voropito, tena vata re vattabbe—“pitughātako ānantariko”ti. 6 Na vattabbaṁ—“arahantaghātako ānantariko”ti? Āmantā. Nanu arahā jīvitā voropitoti? Āmantā. Hañci arahā jīvitā voropito, tena vata re vattabbe—“arahantaghātako ānantariko”ti. 7 Na vattabbaṁ—“ruhiruppādako ānantariko”ti? Āmantā. Nanu tathāgatassa lohitaṁ uppāditanti? Āmantā. Hañci tathāgatassa lohitaṁ uppāditaṁ, tena vata re vattabbe—“ruhiruppādako ānantariko”ti. 8 Saṅghabhedako ānantarikoti? Āmantā. Sabbe saṅghabhedakā ānantarikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sabbe saṅghabhedakā ānantarikāti? Āmantā. Dhammasaññī saṅghabhedako ānantarikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Dhammasaññī saṅghabhedako ānantarikoti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“atthupāli, saṅghabhedako āpāyiko nerayiko kappaṭṭho atekiccho; atthupāli, saṅghabhedako na āpāyiko na nerayiko na kappaṭṭho na atekiccho”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“dhammasaññī saṅghabhedako ānantariko”ti. 10 Na vattabbaṁ—“dhammasaññī saṅghabhedako ānantariko”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 11 “Āpāyiko nerayiko, Kappaṭṭho saṅghabhedako; Vaggarato adhammaṭṭho, Yogakkhemā padhaṁsati; Saṅghaṁ samaggaṁ bhetvāna, Kappaṁ nirayamhi paccatī”ti. 12 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi saṅghabhedako ānantarikoti. Asañciccakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Vīsatimavagga Maggakathā |5| Pañcaṅgiko maggoti? Āmantā. Nanu aṭṭhaṅgiko maggo vutto bhagavatā, seyyathidaṁ—sammādiṭṭhi …pe… sammāsamādhīti? Āmantā. Hañci aṭṭhaṅgiko maggo vutto bhagavatā, seyyathidaṁ—sammādiṭṭhi …pe… sammāsamādhi, no ca vata re vattabbe—“pañcaṅgiko maggo”ti. 2 Pañcaṅgiko maggoti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 3 “Maggānaṁ aṭṭhaṅgiko seṭṭho, Saccānaṁ caturo padā; Virāgo seṭṭho dhammānaṁ, Dvipadānañca cakkhumā”ti. 4 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi aṭṭhaṅgiko maggoti. 5 Sammāvācā maggaṅgaṁ, sā ca na maggoti? Āmantā. Sammādiṭṭhi maggaṅgaṁ, sā ca na maggoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammāvācā maggaṅgaṁ, sā ca na maggoti? Āmantā. Sammāsaṅkappo …pe… sammāvāyāmo …pe… sammāsati …pe… sammāsamādhi maggaṅgaṁ, so ca na maggoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Sammākammanto …pe… sammāājīvo maggaṅgaṁ, so ca na maggoti? Āmantā. sammādiṭṭhi …pe… sammāsamādhi maggaṅgaṁ, so ca na maggoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Sammādiṭṭhi maggaṅgaṁ, sā ca maggoti? Āmantā. Sammāvācā maggaṅgaṁ, sā ca maggoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammādiṭṭhi maggaṅgaṁ, sā ca maggoti? Āmantā. Sammākammanto …pe… sammāājīvo maggaṅgaṁ, so ca maggoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Sammāsaṅkappo …pe… sammāvāyāmo …pe… sammāsati …pe… sammāsamādhi maggaṅgaṁ, so ca maggoti? Āmantā. Sammāvācā …pe… sammākammanto …pe… sammāājīvo maggaṅgaṁ, so ca maggoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Ariyo aṭṭhaṅgiko maggoti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“pubbeva kho panassa kāyakammaṁ vacīkammaṁ ājīvo suparisuddho hoti; evamassāyaṁ ariyo aṭṭhaṅgiko maggo bhāvanāpāripūriṁ gacchatī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi pañcaṅgiko maggoti. 10 Pañcaṅgiko maggoti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“yasmiṁ kho, subhadda, dhammavinaye ariyo aṭṭhaṅgiko maggo na upalabbhati, samaṇopi tattha na upalabbhati, dutiyopi tattha samaṇo na upalabbhati, tatiyopi tattha samaṇo na upalabbhati, catutthopi tattha samaṇo na upalabbhati. Yasmiñca kho, subhadda, dhammavinaye ariyo aṭṭhaṅgiko maggo upalabbhati, samaṇopi tattha upalabbhati, dutiyopi …pe… tatiyopi …pe… catutthopi tattha samaṇo upalabbhati. Imasmiṁ kho, subhadda, dhammavinaye ariyo aṭṭhaṅgiko maggo upalabbhati. Idheva, subhadda, samaṇo, idha dutiyo samaṇo, idha tatiyo samaṇo, idha catuttho samaṇo. Suññā parappavādā samaṇebhi aññehī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi aṭṭhaṅgiko maggoti. Maggakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Vīsatimavagga Tiracchānakathā |4| Atthi devesu tiracchānagatāti? Āmantā. Atthi tiracchānagatesu devāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi devesu tiracchānagatāti? Āmantā. Devaloko tiracchānayonīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 188 --- kv20 4:1 atthi devesu tiracchānagatāti? Āmantā. Atthi tattha kīṭā paṭaṅgā makasā makkhikā ahī vicchikā satapadī gaṇḍuppādāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Natthi devesu tiracchānagatāti? Āmantā. Nanu atthi tattha erāvaṇo nāma hatthināgo sahassayuttaṁ dibbaṁ yānanti? Āmantā. Hañci atthi tattha erāvaṇo nāma hatthināgo sahassayuttaṁ dibbaṁ yānaṁ, tena vata re vattabbe—“atthi devesu tiracchānagatā”ti. 3 Atthi devesu tiracchānagatāti? Āmantā. Atthi tattha hatthibandhā assabandhā yāvasikā kāraṇikā bhattakārakāti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi natthi devesu tiracchānagatāti. Tiracchānakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Vīsatimavagga Nirayapālakathā |3| Natthi nirayesu nirayapālāti? Āmantā. Natthi nirayesu kammakāraṇāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi nirayesu kammakāraṇāti? Āmantā. Atthi nirayesu nirayapālāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Atthi manussesu kammakāraṇā, atthi ca kāraṇikāti? Āmantā. Atthi nirayesu kammakāraṇā, atthi ca kāraṇikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi nirayesu kammakāraṇā, natthi ca kāraṇikāti? Āmantā. Atthi manussesu kammakāraṇā, natthi ca kāraṇikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Atthi nirayesu nirayapālāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 4 “Na vessabhū nopi ca pettirājā, Somo yamo vessavaṇo ca rājā; Sakāni kammāni hananti tattha, Ito paṇunnaṁ paralokapattan”ti. 5 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi natthi nirayesu nirayapālāti. 6 Natthi nirayesu nirayapālāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“tamenaṁ, bhikkhave, nirayapālā pañcavidhabandhanaṁ nāma kāraṇaṁ kārenti—tattaṁ ayokhīlaṁ hatthe gamenti, tattaṁ ayokhīlaṁ dutiye hatthe gamenti, tattaṁ ayokhīlaṁ pāde gamenti, tattaṁ ayokhīlaṁ dutiye pāde gamenti, tattaṁ ayokhīlaṁ majjheurasmiṁ gamenti; so tattha dukkhā tibbā kaṭukā vedanā vedeti; na ca tāva kālaṁ karoti yāva na taṁ pāpakammaṁ byantī hotī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi atthi nirayesu nirayapālāti. 7 Natthi nirayesu nirayapālāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“tamenaṁ, bhikkhave, nirayapālā saṁvesetvā kuṭhārīhi tacchanti …pe… tamenaṁ, bhikkhave, nirayapālā uddhampādaṁ adhosiraṁ ṭhapetvā vāsīhi tacchanti …pe… tamenaṁ, bhikkhave, nirayapālā rathe yojetvā ādittāya pathaviyā sampajjalitāya sajotibhūtāya sārentipi paccāsārentipi …pe… tamenaṁ, bhikkhave, nirayapālā mahantaṁ aṅgārapabbataṁ ādittaṁ sampajjalitaṁ sajotibhūtaṁ āropentipi oropentipi …pe… tamenaṁ, bhikkhave, nirayapālā uddhampādaṁ adhosiraṁ gahetvā tattāya lohakumbhiyā pakkhipanti ādittāya sampajjalitāya sajotibhūtāya. So tattha pheṇuddehakaṁ paccati, so tattha pheṇuddehakaṁ paccamāno sakimpi uddhaṁ gacchati, sakimpi adho gacchati, sakimpi tiriyaṁ gacchati. So tattha dukkhā tibbā kaṭukā vedanā vedayati, na ca tāva kālaṁ karoti yāva na taṁ pāpakammaṁ byantīhoti. Tamenaṁ, bhikkhave, nirayapālā mahāniraye pakkhipanti. So kho pana, bhikkhave, mahānirayo— 8 Catukkaṇṇo catudvāro, vibhatto bhāgaso mito; Ayopākārapariyanto, ayasā paṭikujjito. 9 Tassa ayomayā bhūmi, Jalitā tejasā yutā; Samantā yojanasataṁ, Pharitvā tiṭṭhati sabbadā”ti. 10 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi atthi nirayesu nirayapālāti. Nirayapālakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Vīsatimavagga Ñāṇakathā |2| Natthi puthujjanassa ñāṇanti? Āmantā. Natthi puthujjanassa paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu atthi puthujjanassa paññā pajānanā vicayo …pe… paccupalakkhaṇāti? Āmantā. Hañci atthi puthujjanassa paññā pajānanā vicayo …pe… paccupalakkhaṇā, no ca vata re vattabbe—“natthi puthujjanassa ñāṇan”ti. 2 Natthi puthujjanassa ñāṇanti? Āmantā. Puthujjano paṭhamaṁ jhānaṁ samāpajjeyyāti? Āmantā. Hañci puthujjano paṭhamaṁ jhānaṁ samāpajjeyya, no ca vata re vattabbe—“natthi puthujjanassa ñāṇan”ti. 3 Puthujjano dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… ākāsānañcāyatanaṁ samāpajjeyya, viññāṇañcāyatanaṁ ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanaṁ samāpajjeyya, puthujjano dānaṁ dadeyya …pe… cīvaraṁ dadeyya, piṇḍapātaṁ dadeyya, senāsanaṁ 189 --- kv20 2:3 dadeyya, gilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ dadeyyāti? Āmantā. Hañci puthujjano gilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ dadeyya, no ca vata re vattabbe—“natthi puthujjanassa ñāṇan”ti. 4 Atthi puthujjanassa ñāṇanti? Āmantā. Puthujjano tena ñāṇena dukkhaṁ parijānāti, samudayaṁ pajahati, nirodhaṁ sacchikaroti, maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Ñāṇakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Vīsatimavagga Ñāṇakathā |6| Dvādasavatthukaṁ ñāṇaṁ lokuttaranti? Āmantā. Dvādasa lokuttarañāṇānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dvādasa lokuttarañāṇānīti? Āmantā. Dvādasa sotāpattimaggāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dvādasa sotāpattimaggāti? Āmantā. Dvādasa sotāpattiphalānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dvādasa sakadāgāmimaggā …pe… anāgāmimaggā …pe… arahattamaggāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dvādasa arahattamaggāti? Āmantā. Dvādasa arahattaphalānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Na vattabbaṁ—“dvādasavatthukaṁ ñāṇaṁ lokuttaran”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“‘idaṁ dukkhaṁ ariyasaccan’ti me, bhikkhave, pubbe ananussutesu dhammesu cakkhuṁ udapādi, ñāṇaṁ udapādi, paññā udapādi, vijjā udapādi, āloko udapādi. ‘Taṁ kho panidaṁ dukkhaṁ ariyasaccaṁ pariññeyyan’ti me, bhikkhave …pe… pariññātanti me, bhikkhave …pe… ‘idaṁ dukkhasamudayaṁ ariyasaccan’ti me, bhikkhave …pe… ‘taṁ kho panidaṁ dukkhasamudayaṁ ariyasaccaṁ pahātabban’ti me, bhikkhave …pe… pahīnanti me, bhikkhave …pe… ‘idaṁ dukkhanirodhaṁ ariyasaccan’ti me, bhikkhave …pe… ‘taṁ kho panidaṁ dukkhanirodhaṁ ariyasaccaṁ sacchikātabban’ti me, bhikkhave …pe… sacchikatanti me, bhikkhave …pe… ‘idaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā ariyasaccan’ti me, bhikkhave …pe… ‘taṁ kho panidaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā ariyasaccaṁ bhāvetabban’ti me, bhikkhave …pe… bhāvitanti me, bhikkhave, pubbe ananussutesu dhammesu cakkhuṁ udapādi …pe… āloko udapādī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi dvādasavatthukaṁ ñāṇaṁ lokuttaranti. Ñāṇakathā niṭṭhitā. Vīsatimo vaggo. Tassuddānaṁ 3 Mātughātako ānantariko pitughātako ānantariko arahantaghātako ānantariko ruhiruppādako ānantariko saṅghabhedako ānantariko, natthi puthujjanassa ñāṇaṁ, natthi nirayesu nirayapālā, atthi devesu tiracchānagatā, pañcaṅgiko maggo, dvādasavatthukaṁ ñāṇaṁ lokuttaranti. Catuttho paṇṇāsako. Tassuddānaṁ 4 Niggaho, puññasañcayo, aṭṭhāsi, atītena ca mātughātako. kv18 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Aṭṭhārasamavagga Gandhajātikathā |4| Buddhassa bhagavato uccārapassāvo ativiya aññe gandhajāte adhiggaṇhātīti? Āmantā. Bhagavā gandhabhojīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu bhagavā odanakummāsaṁ bhuñjatīti? Āmantā. Hañci bhagavā odanakummāsaṁ bhuñjati, no ca vata re vattabbe—“buddhassa bhagavato uccārapassāvo ativiya aññe gandhajāte adhiggaṇhātī”ti. 2 Buddhassa bhagavato uccārapassāvo ativiya aññe gandhajāte adhiggaṇhātīti? Āmantā. Atthi keci buddhassa bhagavato uccārapassāvaṁ nhāyanti vilimpanti ucchādenti peḷāya paṭisāmenti karaṇḍāya nikkhipanti āpaṇe pasārenti, tena ca gandhena gandhakaraṇīyaṁ karontīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Gandhajātikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Niggahapaṇṇāsaka Aṭṭhārasamavagga Manussalokakathā |1| Na vattabbaṁ—“buddho bhagavā manussaloke aṭṭhāsī”ti? Āmantā. Nanu atthi buddhavutthāni cetiyāni ārāmavihāragāmanigamanagarāni raṭṭhāni janapadānīti? Āmantā. Hañci atthi buddhavutthāni cetiyāni ārāmavihāragāmanigamanagarāni raṭṭhāni janapadāni, tena vata re vattabbe—“buddho bhagavā manussaloke aṭṭhāsī”ti. 2 Na vattabbaṁ—“buddho bhagavā manussaloke aṭṭhāsī”ti? Āmantā. Nanu bhagavā lumbiniyā jāto, bodhiyā mūle abhisambuddho, bārāṇasiyaṁ bhagavatā dhammacakkaṁ pavattitaṁ, cāpāle cetiye āyusaṅkhāro ossaṭṭho, kusinārāyaṁ bhagavā parinibbutoti? Āmantā. Hañci bhagavā lumbiniyā jāto …pe… kusinārāyaṁ 190 --- kv18 1:2 bhagavā parinibbuto, tena vata re vattabbe—“buddho bhagavā manussaloke aṭṭhāsī”ti. 3 Na vattabbaṁ—“buddho bhagavā manussaloke aṭṭhāsī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“ekamidāhaṁ, bhikkhave, samayaṁ ukkaṭṭhāyaṁ viharāmi subhagavane sālarājamūle”ti; “ekamidāhaṁ, bhikkhave, samayaṁ uruvelāyaṁ viharāmi ajapālanigrodhe paṭhamābhisambuddho”ti; “ekamidāhaṁ, bhikkhave, samayaṁ rājagahe viharāmi veḷuvane kalandakanivāpe”ti; “ekamidāhaṁ, bhikkhave, samayaṁ sāvatthiyaṁ viharāmi jetavane anāthapiṇḍikassa ārāme”ti; “ekamidāhaṁ, bhikkhave, samayaṁ vesāliyaṁ viharāmi mahāvane kūṭāgārasālāyan”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi buddho bhagavā manussaloke aṭṭhāsīti. 4 Buddho bhagavā manussaloke aṭṭhāsīti? Āmantā. Nanu bhagavā loke jāto, loke saṁvaḍḍho, lokaṁ abhibhuyya viharati anupalitto lokenāti? Āmantā. Hañci bhagavā loke jāto, loke saṁvaḍḍho, lokaṁ abhibhuyya viharati anupalitto lokena, no ca vata re vattabbe—“buddho bhagavā manussaloke aṭṭhāsī”ti. Manussalokakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Aṭṭhārasamavagga Ekamaggakathā |5| Ekena ariyamaggena cattāri sāmaññaphalāni sacchikarotīti? Āmantā. Catunnaṁ phassānaṁ …pe… catunnaṁ saññānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… ekena ariyamaggena cattāri sāmaññaphalāni sacchikarotīti? Āmantā. Sotāpattimaggenāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sakadāgāmi …pe… anāgāmimaggenāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Katamena maggenāti? Arahattamaggenāti. Arahattamaggena sakkāyadiṭṭhiṁ vicikicchaṁ sīlabbataparāmāsaṁ jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahattamaggena sakkāyadiṭṭhiṁ vicikicchaṁ sīlabbataparāmāsaṁ jahatīti? Āmantā. Nanu tiṇṇaṁ saṁyojanānaṁ pahānaṁ sotāpattiphalaṁ vuttaṁ bhagavatāti? Āmantā. Hañci tiṇṇaṁ saṁyojanānaṁ pahānaṁ sotāpattiphalaṁ vuttaṁ bhagavatā, no ca vata re vattabbe—“arahattamaggena sakkāyadiṭṭhiṁ vicikicchaṁ sīlabbataparāmāsaṁ jahatī”ti. 3 Arahattamaggena oḷārikaṁ kāmarāgaṁ oḷārikaṁ byāpādaṁ jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahattamaggena oḷārikaṁ kāmarāgaṁ oḷārikaṁ byāpādaṁ jahatīti? Āmantā. Nanu kāmarāgabyāpādānaṁ tanubhāvaṁ sakadāgāmiphalaṁ vuttaṁ bhagavatāti? Āmantā. Hañci kāmarāgabyāpādānaṁ tanubhāvaṁ sakadāgāmiphalaṁ vuttaṁ bhagavatā, no ca vata re vattabbe—“arahattamaggena oḷārikaṁ kāmarāgaṁ oḷārikaṁ byāpādaṁ jahatī”ti. 4 Arahattamaggena aṇusahagataṁ kāmarāgaṁ aṇusahagataṁ byāpādaṁ jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahattamaggena aṇusahagataṁ kāmarāgaṁ aṇusahagataṁ byāpādaṁ jahatīti? Āmantā. Nanu kāmarāgabyāpādānaṁ anavasesappahānaṁ anāgāmiphalaṁ vuttaṁ bhagavatāti? Āmantā. Hañci kāmarāgabyāpādānaṁ anavasesappahānaṁ anāgāmiphalaṁ vuttaṁ bhagavatā, no ca vata re vattabbe—“arahattamaggena aṇusahagataṁ kāmarāgaṁ aṇusahagataṁ byāpādaṁ jahatī”ti. 5 Na vattabbaṁ—“ekena ariyamaggena cattāri sāmaññaphalāni sacchikarotī”ti? Āmantā. Bhagavatā sotāpattimaggo bhāvitoti? Āmantā. Bhagavā sotāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… bhagavatā sakadāgāmi …pe… anāgāmimaggo bhāvitoti? Āmantā. Bhagavā anāgāmīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Bhagavā ekena ariyamaggena cattāri sāmaññaphalāni sacchikaroti, sāvakā catūhi ariyamaggehi cattāri sāmaññaphalāni sacchikarontīti? Āmantā. Sāvakā buddhassa bhagavato adiṭṭhaṁ dakkhanti anadhigataṁ adhigacchanti asacchikataṁ sacchikarontīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Ekamaggakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Aṭṭhārasamavagga Cakkhunārūpaṁpassatītikathā |9| Cakkhunā rūpaṁ passatīti? Āmantā. Rūpena rūpaṁ passatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpena rūpaṁ passatīti? Āmantā. Rūpena rūpaṁ paṭivijānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpena rūpaṁ paṭivijānātīti? Āmantā. Rūpaṁ manoviññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cakkhunā rūpaṁ passatīti? Āmantā. Atthi cakkhussa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu natthi cakkhussa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci natthi cakkhussa āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, no ca vata re vattabbe—“cakkhunā rūpaṁ passatī”ti. 2 Sotena saddaṁ suṇātīti …pe… ghānena gandhaṁ ghāyatīti …pe… jivhāya rasaṁ sāyatīti …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusatīti? Āmantā. Rūpena rūpaṁ phusatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Rūpena 191 --- kv18 9:3 rūpaṁ phusatīti? Āmantā. Rūpena rūpaṁ paṭivijānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpena rūpaṁ paṭivijānātīti? Āmantā. Rūpaṁ manoviññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusatīti? Āmantā. Atthi kāyassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu natthi kāyassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci natthi kāyassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, no ca vata re vattabbe—“kāyena phoṭṭhabbaṁ phusatī”ti …pe…. 4 Na vattabbaṁ—“cakkhunā rūpaṁ passatī”ti …pe… “kāyena phoṭṭhabbaṁ phusatī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“idha, bhikkhave, bhikkhu cakkhunā rūpaṁ passati …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusatī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi cakkhunā rūpaṁ passati …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusatīti. Cakkhunā rūpaṁ passatītikathā niṭṭhitā. Aṭṭhārasamo vaggo. Tassuddānaṁ 5 Buddho bhagavā manussaloke aṭṭhāsi, buddhena bhagavatā dhammo desito, natthi buddhassa bhagavato karuṇā, buddhassa bhagavato uccārapassāvo ativiya aññe gandhajāte adhiggaṇhāti, ekena ariyamaggena cattāri sāmaññaphalāni sacchikaroti, jhānā jhānaṁ saṅkamati, atthi jhānantarikā, samāpanno saddaṁ suṇāti, cakkhunā rūpaṁ passati …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusati. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Aṭṭhārasamavagga Dhammadesanākathā |2| Na vattabbaṁ—“buddhena bhagavatā dhammo desito”ti? Āmantā. Kena desitoti? Abhinimmitena desitoti. Abhinimmito jino satthā sammāsambuddho sabbaññū sabbadassāvī dhammassāmī dhammappaṭisaraṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Na vattabbaṁ—“buddhena bhagavatā dhammo desito”ti? Āmantā. Kena desitoti? Āyasmatā ānandena desitoti. Āyasmā ānando jino satthā sammāsambuddho sabbaññū sabbadassāvī dhammassāmī dhammappaṭisaraṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Na vattabbaṁ—“buddhena bhagavatā dhammo desito”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“saṅkhittenapi kho ahaṁ, sāriputta, dhammaṁ deseyyaṁ; vitthārenapi kho ahaṁ, sāriputta, dhammaṁ deseyyaṁ; saṅkhittavitthārenapi kho ahaṁ, sāriputta, dhammaṁ deseyyaṁ; aññātāro ca dullabhā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi buddhena bhagavatā dhammo desitoti. 4 Na vattabbaṁ—“buddhena bhagavatā dhammo desito”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“‘abhiññāyāhaṁ, bhikkhave, dhammaṁ desemi, no anabhiññāya; sanidānāhaṁ, bhikkhave, dhammaṁ desemi, no anidānaṁ; sappāṭihāriyāhaṁ, bhikkhave, dhammaṁ desemi, no appāṭihāriyaṁ; tassa mayhaṁ, bhikkhave, abhiññāya dhammaṁ desayato no anabhiññāya, sanidānaṁ dhammaṁ desayato no anidānaṁ, sappāṭihāriyaṁ dhammaṁ desayato no appāṭihāriyaṁ karaṇīyo ovādo karaṇīyā anusāsanī; alañca pana vo, bhikkhave, tuṭṭhiyā alaṁ attamanatāya alaṁ somanassāya—sammāsambuddho bhagavā, svākkhāto dhammo, suppaṭipanno saṅgho’ti. Imasmiñca pana veyyākaraṇasmiṁ bhaññamāne dasasahassilokadhātu akampitthā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi buddhena bhagavatā dhammo desitoti. Dhammadesanākathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Aṭṭhārasamavagga Jhānasaṅkantikathā |6| Jhānā jhānaṁ saṅkamatīti? Āmantā. Paṭhamā jhānā tatiyaṁ jhānaṁ saṅkamatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… jhānā jhānaṁ saṅkamatīti? Āmantā. Dutiyā jhānā catutthaṁ jhānaṁ saṅkamatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Paṭhamā jhānā dutiyaṁ jhānaṁ saṅkamatīti? Āmantā. Yā paṭhamassa jhānassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, sāva dutiyassa jhānassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Paṭhamā jhānā dutiyaṁ jhānaṁ saṅkamati, na vattabbaṁ—“yā paṭhamassa jhānassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, sāva dutiyassa jhānassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhī”ti? Āmantā. Dutiyaṁ jhānaṁ anāvaṭṭentassa uppajjati …pe… appaṇidahantassa uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu dutiyaṁ jhānaṁ āvaṭṭentassa uppajjati …pe… paṇidahantassa uppajjatīti? Āmantā. Hañci dutiyaṁ jhānaṁ āvaṭṭentassa uppajjati …pe… paṇidahantassa uppajjati, no ca vata re vattabbe—“paṭhamā jhānā dutiyaṁ jhānaṁ saṅkamatī”ti …pe…. 4 Paṭhamā jhānā dutiyaṁ jhānaṁ saṅkamatīti? Āmantā. Paṭhamaṁ jhānaṁ kāme ādīnavato manasikaroto uppajjatīti? Āmantā. Dutiyaṁ jhānaṁ kāme ādīnavato manasikaroto uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 192 --- kv18 6:5 Paṭhamaṁ jhānaṁ savitakkaṁ savicāranti? Āmantā. Dutiyaṁ jhānaṁ savitakkaṁ savicāranti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paṭhamā jhānā dutiyaṁ jhānaṁ saṅkamatīti? Āmantā. Taññeva paṭhamaṁ jhānaṁ taṁ dutiyaṁ jhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Dutiyā jhānā tatiyaṁ jhānaṁ saṅkamatīti? Āmantā. Yā dutiyassa jhānassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, sāva tatiyassa jhānassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Dutiyā jhānā tatiyaṁ jhānaṁ saṅkamati, na vattabbaṁ—“yā dutiyassa jhānassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, sāva tatiyassa jhānassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhī”ti? Āmantā. Tatiyaṁ jhānaṁ anāvaṭṭentassa uppajjati …pe… appaṇidahantassa uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu tatiyaṁ jhānaṁ āvaṭṭentassa uppajjati …pe… paṇidahantassa uppajjatīti? Āmantā. Hañci tatiyaṁ jhānaṁ āvaṭṭentassa uppajjati …pe… paṇidahantassa uppajjati, no ca vata re vattabbe—“dutiyā jhānā tatiyaṁ jhānaṁ saṅkamatī”ti. 8 Dutiyā jhānā tatiyaṁ jhānaṁ saṅkamatīti? Āmantā. Dutiyaṁ jhānaṁ vitakkavicāre ādīnavato manasikaroto uppajjatīti? Āmantā. Tatiyaṁ jhānaṁ vitakkavicāre ādīnavato manasikaroto uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Dutiyaṁ jhānaṁ sappītikanti? Āmantā. Tatiyaṁ jhānaṁ sappītikanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dutiyā jhānā tatiyaṁ jhānaṁ saṅkamatīti? Āmantā. Taññeva dutiyaṁ jhānaṁ taṁ tatiyaṁ jhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Tatiyā jhānā catutthaṁ jhānaṁ saṅkamatīti? Āmantā. Yā tatiyassa jhānassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, sāva catutthassa jhānassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Tatiyā jhānā catutthaṁ jhānaṁ saṅkamati, na vattabbaṁ—“yā tatiyassa jhānassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, sāva catutthassa jhānassa uppādāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhī”ti? Āmantā. Catutthaṁ jhānaṁ anāvaṭṭentassa uppajjati …pe… appaṇidahantassa uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu catutthaṁ jhānaṁ āvaṭṭentassa uppajjati …pe… paṇidahantassa uppajjatīti? Āmantā. Hañci catutthaṁ jhānaṁ āvaṭṭentassa uppajjati …pe… paṇidahantassa uppajjati, no ca vata re vattabbe—“tatiyā jhānā catutthaṁ jhānaṁ saṅkamatī”ti. 12 Tatiyā jhānā catutthaṁ jhānaṁ saṅkamatīti? Āmantā. Tatiyaṁ jhānaṁ pītiṁ ādīnavato manasikaroto uppajjatīti? Āmantā. Catutthaṁ jhānaṁ pītiṁ ādīnavato manasikaroto uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Tatiyaṁ jhānaṁ sukhasahagatanti? Āmantā. Catutthaṁ jhānaṁ sukhasahagatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tatiyā jhānā catutthaṁ jhānaṁ saṅkamatīti? Āmantā. Taññeva tatiyaṁ jhānaṁ taṁ catutthaṁ jhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Na vattabbaṁ—“jhānā jhānaṁ saṅkamatī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“idha, bhikkhave, bhikkhu vivicceva kāmehi …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharatī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi jhānā jhānaṁ saṅkamatīti. Jhānasaṅkantikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Aṭṭhārasamavagga Saddaṁsuṇātītikathā |8| Samāpanno saddaṁ suṇātīti? Āmantā. Samāpanno cakkhunā rūpaṁ passati …pe… sotena …pe… ghānena …pe… jivhāya …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Samāpanno saddaṁ suṇātīti? Āmantā. Sotaviññāṇasamaṅgī samāpannoti? Na hevaṁ vattabbe. Nanu samādhi manoviññāṇasamaṅgissāti? Āmantā. Hañci samādhi manoviññāṇasamaṅgissa, no ca vata re vattabbe—“samāpanno saddaṁ suṇātī”ti. 3 Samādhi manoviññāṇasamaṅgissa, sotaviññāṇasamaṅgī saddaṁ suṇātīti? Āmantā. Hañci samādhi manoviññāṇasamaṅgissa, sotaviññāṇasamaṅgī saddaṁ suṇāti, no ca vata re vattabbe—“samāpanno saddaṁ suṇātī”ti. Samādhi manoviññāṇasamaṅgissa, sotaviññāṇasamaṅgī saddaṁ suṇātīti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Na vattabbaṁ—“samāpanno saddaṁ suṇātī”ti? Āmantā. Nanu paṭhamassa jhānassa saddo kaṇṭako vutto bhagavatāti? Āmantā. Hañci paṭhamassa jhānassa saddo kaṇṭako vutto bhagavatā, tena vata re vattabbe—“samāpanno saddaṁ suṇātī”ti. 5 Paṭhamassa jhānassa saddo kaṇṭako vutto bhagavatāti, samāpanno saddaṁ suṇātīti? Āmantā. Dutiyassa jhānassa vitakko vicāro kaṇṭako vutto bhagavatā, atthi tassa vitakkavicārāti? 193 --- kv18 8:5 Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Paṭhamassa jhānassa saddo kaṇṭako vutto bhagavatāti, samāpanno saddaṁ suṇātīti? Āmantā. Tatiyassa jhānassa pīti kaṇṭako …pe… catutthassa jhānassa assāsapassāso kaṇṭako … ākāsānañcāyatanaṁ samāpannassa rūpasaññā kaṇṭako … viññāṇañcāyatanaṁ samāpannassa ākāsānañcāyatanasaññā kaṇṭako … ākiñcaññāyatanaṁ samāpannassa viññāṇañcāyatanasaññā kaṇṭako … nevasaññānāsaññāyatanaṁ samāpannassa ākiñcaññāyatanasaññā kaṇṭako … saññāvedayitanirodhaṁ samāpannassa saññā ca vedanā ca kaṇṭako vutto bhagavatā, atthi tassa saññā ca vedanā cāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Saddaṁ suṇātītikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Aṭṭhārasamavagga Karuṇākathā |3| Natthi buddhassa bhagavato karuṇāti? Āmantā. Natthi buddhassa bhagavato mettāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… natthi buddhassa bhagavato karuṇāti? Āmantā. Natthi buddhassa bhagavato muditā …pe… upekkhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Atthi buddhassa bhagavato mettāti? Āmantā. Atthi buddhassa bhagavato karuṇāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi buddhassa bhagavato muditā …pe… upekkhāti? Āmantā. Atthi buddhassa bhagavato karuṇāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Natthi buddhassa bhagavato karuṇāti? Āmantā. Bhagavā akāruṇikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu bhagavā kāruṇiko lokahito lokānukampako lokatthacaroti? Āmantā. Hañci bhagavā kāruṇiko lokahito lokānukampako lokatthacaro, no ca vata re vattabbe—“natthi buddhassa bhagavato karuṇā”ti …pe…. 4 Natthi buddhassa bhagavato karuṇāti? Āmantā. Nanu bhagavā mahākaruṇāsamāpattiṁ samāpajjīti? Āmantā. Hañci bhagavā mahākaruṇāsamāpattiṁ samāpajji, no ca vata re vattabbe—“natthi buddhassa bhagavato karuṇā”ti. 5 Atthi buddhassa bhagavato karuṇāti? Āmantā. Bhagavā sarāgoti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi natthi buddhassa bhagavato karuṇāti. Karuṇākathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Aṭṭhārasamavagga Jhānantarikakathā |7| Atthi jhānantarikāti? Āmantā. Atthi phassantarikā …pe… atthi saññantarikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Atthi jhānantarikāti? Āmantā. Dutiyassa ca jhānassa tatiyassa ca jhānassa antare atthi jhānantarikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Atthi jhānantarikāti? Āmantā. Tatiyassa ca jhānassa catutthassa ca jhānassa antare atthi jhānantarikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Dutiyassa ca jhānassa tatiyassa ca jhānassa antare natthi jhānantarikāti? Āmantā. Hañci dutiyassa ca jhānassa tatiyassa ca jhānassa antare natthi jhānantarikā, no ca vata re vattabbe—“atthi jhānantarikā”ti. 5 Tatiyassa ca jhānassa catutthassa ca jhānassa antare natthi jhānantarikāti? Āmantā. Hañci tatiyassa ca jhānassa catutthassa ca jhānassa antare natthi jhānantarikā, no ca vata re vattabbe—“atthi jhānantarikā”ti. 6 Paṭhamassa ca jhānassa dutiyassa ca jhānassa antare atthi jhānantarikāti? Āmantā. Dutiyassa ca jhānassa tatiyassa ca jhānassa antare atthi jhānantarikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Paṭhamassa ca jhānassa dutiyassa ca jhānassa antare atthi jhānantarikāti? Āmantā. Tatiyassa ca jhānassa catutthassa ca jhānassa antare atthi jhānantarikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Dutiyassa ca jhānassa tatiyassa ca jhānassa antare natthi jhānantarikāti? Āmantā. Paṭhamassa ca jhānassa dutiyassa ca jhānassa antare natthi jhānantarikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Tatiyassa ca jhānassa catutthassa ca jhānassa antare natthi jhānantarikāti? Āmantā. Paṭhamassa ca jhānassa dutiyassa ca jhānassa antare natthi jhānantarikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Avitakko vicāramatto samādhi jhānantarikāti? Āmantā. Savitakko savicāro samādhi jhānantarikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Avitakko vicāramatto samādhi jhānantarikāti? Āmantā. Avitakko avicāro samādhi jhānantarikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Savitakko savicāro samādhi na jhānantarikāti? Āmantā. Avitakko vicāramatto samādhi na jhānantarikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Avitakko avicāro samādhi na jhānantarikāti? Āmantā. Avitakko vicāramatto samādhi na jhānantarikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Dvinnaṁ jhānānaṁ paṭuppannānamantare avitakko vicāramatto samādhīti? Āmantā. 194 --- kv18 7:14 Nanu avitakke vicāramatte samādhimhi vattamāne paṭhamaṁ jhānaṁ niruddhaṁ dutiyaṁ jhānaṁ paṭuppannanti? Āmantā. Hañci avitakke vicāramatte samādhimhi vattamāne paṭhamaṁ jhānaṁ niruddhaṁ dutiyaṁ jhānaṁ paṭuppannaṁ, no ca vata re vattabbe—“dvinnaṁ jhānānaṁ paṭuppannānamantare avitakko vicāramatto samādhi jhānantarikā”ti. 15 Avitakko vicāramatto samādhi na jhānantarikāti? Āmantā. Avitakko vicāramatto samādhi paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānanti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi avitakko vicāramatto samādhi jhānantarikāti. 16 Avitakko vicāramatto samādhi jhānantarikāti? Āmantā. Nanu tayo samādhī vuttā bhagavatā—“savitakko savicāro samādhi”, avitakko vicāramatto samādhi, avitakko avicāro samādhī”ti? Āmantā. Hañci tayo samādhī vuttā bhagavatā—“savitakko …pe… avicāro samādhi”, no ca vata re vattabbe—“avitakko vicāramatto samādhi jhānantarikā”ti. Jhānantarikakathā niṭṭhitā. kv11 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Ekādasamavagga Samādhikathā |6| Cittasantati samādhīti? Āmantā. Atītā cittasantati samādhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cittasantati samādhīti? Āmantā. Anāgatā cittasantati samādhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cittasantati samādhīti? Āmantā. Nanu atītaṁ niruddhaṁ anāgataṁ ajātanti? Āmantā. Hañci atītaṁ niruddhaṁ anāgataṁ ajātaṁ, no ca vata re vattabbe—“cittasantati samādhī”ti. 2 Ekacittakkhaṇiko samādhīti? Āmantā. Cakkhuviññāṇasamaṅgī samāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sotaviññāṇasamaṅgī …pe… ghānaviññāṇasamaṅgī … jivhāviññāṇasamaṅgī … kāyaviññāṇasamaṅgī …pe… akusalacittasamaṅgī …pe… rāgasahagatacittasamaṅgī …pe… dosasahagatacittasamaṅgī …pe… mohasahagatacittasamaṅgī …pe… anottappasahagatacittasamaṅgī samāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Cittasantati samādhīti? Āmantā. Akusalacittasantati samādhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rāgasahagatā …pe… dosasahagatā …pe… mohasahagatā …pe… anottappasahagatā cittasantati samādhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Na vattabbaṁ—“cittasantati samādhī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“ahaṁ kho, āvuso nigaṇṭhā, pahomi aniñjamāno kāyena, abhāsamāno vācaṁ, satta rattindivāni ekantasukhaṁ paṭisaṁvedī viharitun”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi cittasantati samādhīti. Samādhikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Anusayapaṇṇāsaka Ekādasamavagga Ñāṇakathā |2| Aññāṇe vigate ñāṇavippayutte citte vattamāne na vattabbaṁ—“ñāṇī”ti? Āmantā. Rāge vigate na vattabbaṁ—“vītarāgo”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe… aññāṇe vigate ñāṇavippayutte citte vattamāne na vattabbaṁ—“ñāṇī”ti? Āmantā. Dose vigate … mohe vigate … kilese vigate na vattabbaṁ—“nikkileso”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Rāge vigate vattabbaṁ—“vītarāgo”ti? Āmantā. Aññāṇe vigate ñāṇavippayutte citte vattamāne vattabbaṁ—“ñāṇī”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dose vigate … mohe vigate … kilese vigate vattabbaṁ—“nikkileso”ti? Āmantā. Aññāṇe vigate ñāṇavippayutte citte vattamāne vattabbaṁ—“ñāṇī”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Aññāṇe vigate ñāṇavippayutte citte vattamāne vattabbaṁ—“ñāṇī”ti? Āmantā. Atītena ñāṇena ñāṇī niruddhena vigatena paṭipassaddhena ñāṇena ñāṇīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Ñāṇakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Ekādasamavagga Dhammaṭṭhitatākathā |7| Dhammaṭṭhitatā parinipphannāti? Āmantā. Tāya ṭhitatā parinipphannāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tāya ṭhitatā parinipphannāti? Āmantā. Tāya tāyeva natthi dukkhassantakiriyā, natthi vaṭṭupacchedo, natthi anupādāparinibbānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Rūpassa ṭhitatā parinipphannāti? Āmantā. Tāya ṭhitatā parinipphannāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tāya ṭhitatā parinipphannāti? Āmantā. Tāya tāyeva natthi dukkhassantakiriyā, natthi vaṭṭupacchedo, natthi anupādāparinibbānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Vedanāya ṭhitatā …pe… saññāya ṭhitatā …pe… saṅkhārānaṁ ṭhitatā …pe… 195 --- kv11 7:3 viññāṇassa ṭhitatā parinipphannāti? Āmantā. Tāya ṭhitatā parinipphannāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tāya ṭhitatā parinipphannāti? Āmantā. Tāya tāyeva natthi dukkhassantakiriyā, natthi vaṭṭupacchedo, natthi anupādāparinibbānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Dhammaṭṭhitatākathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Ekādasamavagga Aniccatākathā |8| Aniccatā parinipphannāti? Āmantā. Tāya aniccatāya aniccatā parinipphannāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tāya aniccatāya aniccatā parinipphannāti? Āmantā. Tāya tāyeva natthi dukkhassantakiriyā, natthi vaṭṭupacchedo, natthi anupādāparinibbānanti? Na hevaṁ vattabbe. 2 Jarā parinipphannāti? Āmantā. Tāya jarāya jarā parinipphannāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tāya jarāya jarā parinipphannāti? Āmantā. Tāya tāyeva natthi dukkhassantakiriyā, natthi vaṭṭupacchedo, natthi anupādāparinibbānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Maraṇaṁ parinipphannanti? Āmantā. Tassa maraṇassa maraṇaṁ parinipphannanti? Na hevaṁ vattabbe. Tassa maraṇassa maraṇaṁ parinipphannanti? Āmantā. Tassa tasseva natthi dukkhassantakiriyā, natthi vaṭṭupacchedo, natthi anupādāparinibbānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Rūpaṁ parinipphannaṁ, rūpassa aniccatā atthīti? Āmantā. Aniccatā parinipphannā, aniccatāya aniccatā atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpaṁ parinipphannaṁ, rūpassa jarā atthīti? Āmantā. Jarā parinipphannā, jarāya jarā atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Rūpaṁ parinipphannaṁ, rūpassa bhedo atthi, antaradhānaṁ atthīti? Āmantā. Maraṇaṁ parinipphannaṁ, maraṇassa bhedo atthi, antaradhānaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Vedanā …pe… saññā … saṅkhārā …pe… viññāṇaṁ parinipphannaṁ, viññāṇassa aniccatā atthīti? Āmantā. Aniccatā parinipphannā, aniccatāya aniccatā atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… viññāṇaṁ parinipphannaṁ, viññāṇassa jarā atthīti? Āmantā. Jarā parinipphannā, jarāya jarā atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Viññāṇaṁ parinipphannaṁ, viññāṇassa bhedo atthi, antaradhānaṁ atthīti? Āmantā. Maraṇaṁ parinipphannaṁ, maraṇassa bhedo atthi, antaradhānaṁ atthīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Aniccatākathā niṭṭhitā. Ekādasamo vaggo. Tassuddānaṁ 8 Anusayā abyākatā, ahetukā, cittavippayuttā, aññāṇe vigate ñāṇī, ñāṇaṁ cittavippayuttaṁ, yattha sadde ñāṇaṁ pavattati, iddhibalena samannāgato kappaṁ tiṭṭheyya, cittasantati samādhi, dhammaṭṭhitatā, aniccatāti. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Ekādasamavagga Ñāṇaṁcittavippayuttantikathā |3| Ñāṇaṁ cittavippayuttanti? Āmantā. Rūpaṁ nibbānaṁ cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe… ñāṇaṁ cittavippayuttanti? Āmantā. Paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo cittavippayuttoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo cittasampayuttoti? Āmantā. Ñāṇaṁ cittasampayuttanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Ñāṇaṁ cittavippayuttanti? Āmantā. Katamakkhandhapariyāpannanti? Saṅkhārakkhandhapariyāpannanti. Saṅkhārakkhandho cittavippayuttoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… saṅkhārakkhandho cittavippayuttoti? Āmantā. Vedanākkhandho saññākkhandho cittavippayuttoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… ñāṇaṁ saṅkhārakkhandhapariyāpannaṁ cittavippayuttanti? Āmantā. Paññā saṅkhārakkhandhapariyāpannā cittavippayuttāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paññā saṅkhārakkhandhapariyāpannā cittasampayuttāti? Āmantā. Ñāṇaṁ saṅkhārakkhandhapariyāpannaṁ cittasampayuttanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… ñāṇaṁ saṅkhārakkhandhapariyāpannaṁ cittavippayuttaṁ, paññā saṅkhārakkhandhapariyāpannā cittasampayuttāti? Āmantā. Saṅkhārakkhandho ekadeso cittasampayutto ekadeso cittavippayuttoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… saṅkhārakkhandho ekadeso cittasampayutto ekadeso cittavippayuttoti? Āmantā. Vedanākkhandho saññākkhandho ekadeso cittasampayutto ekadeso cittavippayuttoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Na vattabbaṁ—“ñāṇaṁ cittavippayuttan”ti? Āmantā. Arahā cakkhuviññāṇasamaṅgī “ñāṇī”ti vattabboti? Āmantā. Ñāṇaṁ tena cittena sampayuttanti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi ñāṇaṁ 196 --- kv11 3:3 cittavippayuttanti. 4 Arahā cakkhuviññāṇasamaṅgī “paññavā”ti vattabboti? Āmantā. Paññā tena cittena sampayuttāti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi paññā cittavippayuttāti. Ñāṇaṁ cittavippayuttantikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Ekādasamavagga Idaṁdukkhantikathā |4| “Idaṁ dukkhan”ti vācaṁ bhāsato “idaṁ dukkhan”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Āmantā. “Ayaṁ dukkhasamudayo”ti vācaṁ bhāsato “ayaṁ dukkhasamudayo”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… “idaṁ dukkhan”ti vācaṁ bhāsato “idaṁ dukkhan”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Āmantā. “Ayaṁ dukkhanirodho”ti vācaṁ bhāsato “ayaṁ dukkhanirodho”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… “idaṁ dukkhan”ti vācaṁ bhāsato “idaṁ dukkhan”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Āmantā. “Ayaṁ maggo”ti vācaṁ bhāsato “ayaṁ maggo”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 “Ayaṁ samudayo”ti vācaṁ bhāsato na ca “ayaṁ samudayo”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Āmantā. “Idaṁ dukkhan”ti vācaṁ bhāsato na ca “idaṁ dukkhan”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… “ayaṁ nirodho”ti … “ayaṁ maggo”ti vācaṁ bhāsato na ca “ayaṁ maggo”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Āmantā. “Idaṁ dukkhan”ti vācaṁ bhāsato na ca “idaṁ dukkhan”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 “Idaṁ dukkhan”ti vācaṁ bhāsato “idaṁ dukkhan”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Āmantā. “Rūpaṁ aniccan”ti vācaṁ bhāsato “rūpaṁ aniccan”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… “idaṁ dukkhan”ti vācaṁ bhāsato “idaṁ dukkhan”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Āmantā. Vedanā … saññā … saṅkhārā … “viññāṇaṁ aniccan”ti vācaṁ bhāsato “viññāṇaṁ aniccan”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 “Idaṁ dukkhan”ti vācaṁ bhāsato “idaṁ dukkhan”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Āmantā. “Rūpaṁ anattā”ti vācaṁ bhāsato “rūpaṁ anattā”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… “idaṁ dukkhan”ti vācaṁ bhāsato “idaṁ dukkhan”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Āmantā. Vedanā … saññā … saṅkhārā … “viññāṇaṁ anattā”ti vācaṁ bhāsato “viññāṇaṁ anattā”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 “Rūpaṁ aniccan”ti vācaṁ bhāsato na ca “rūpaṁ aniccan”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Āmantā. “Idaṁ dukkhan”ti vācaṁ bhāsato na ca “idaṁ dukkhan”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vedanā … saññā … saṅkhārā … “viññāṇaṁ aniccan”ti vācaṁ bhāsato na ca “viññāṇaṁ aniccan”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Āmantā. “Idaṁ dukkhan”ti vācaṁ bhāsato na ca “idaṁ dukkhan”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 “Rūpaṁ anattā”ti vācaṁ bhāsato na ca “rūpaṁ anattā”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Āmantā. “Idaṁ dukkhan”ti vācaṁ bhāsato na ca “idaṁ dukkhan”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vedanā … saññā … saṅkhārā … “viññāṇaṁ anattā”ti vācaṁ bhāsato na ca “viññāṇaṁ anattā”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Āmantā. “Idaṁ dukkhan”ti vācaṁ bhāsato na ca “dukkhan”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 “Idaṁ dukkhan”ti vācaṁ bhāsato “idaṁ dukkhan”ti ñāṇaṁ pavattatīti? Āmantā. “I”ti ca “dan”ti ca “du”ti ca “khan”ti ca ñāṇaṁ pavattatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Idaṁ dukkhantikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Ekādasamavagga Iddhibalakathā |5| Iddhibalena samannāgato kappaṁ tiṭṭheyyāti? Āmantā. Iddhimayiko so āyu, iddhimayikā sā gati, iddhimayiko so attabhāvappaṭilābhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Iddhibalena samannāgato kappaṁ tiṭṭheyyāti? Āmantā. Atītaṁ kappaṁ tiṭṭheyya, anāgataṁ kappaṁ tiṭṭheyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… iddhibalena samannāgato kappaṁ tiṭṭheyyāti? Āmantā. Dve kappe tiṭṭheyya, tayo kappe tiṭṭheyya, cattāro kappe tiṭṭheyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… iddhibalena samannāgato kappaṁ tiṭṭheyyāti? Āmantā. Sati jīvite jīvitāvasese tiṭṭheyya, asati jīvite jīvitāvasese tiṭṭheyyāti? Sati jīvite jīvitāvasese tiṭṭheyyāti. Hañci sati jīvite jīvitāvasese tiṭṭheyya, no ca vata re vattabbe—“iddhibalena samannāgato kappaṁ tiṭṭheyyā”ti. Asati jīvite jīvitāvasese tiṭṭheyyāti, mato tiṭṭheyya, kālaṅkato tiṭṭheyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Iddhibalena samannāgato kappaṁ tiṭṭheyyāti? Āmantā. Uppanno phasso mā nirujjhīti labbhā iddhiyā paggahetunti? Na hevaṁ vattabbe …pe… uppannā vedanā …pe… uppannā saññā …pe… 197 --- kv11 5:3 uppannā cetanā …pe… uppannaṁ cittaṁ … uppannā saddhā … uppannaṁ vīriyaṁ … uppannā sati … uppanno samādhi …pe… uppannā paññā mā nirujjhīti labbhā iddhiyā paggahetunti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Iddhibalena samannāgato kappaṁ tiṭṭheyyāti? Āmantā. Rūpaṁ niccaṁ hotūti labbhā iddhiyā paggahetunti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vedanā …pe… saññā … saṅkhārā … viññāṇaṁ niccaṁ hotūti labbhā iddhiyā paggahetunti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Iddhibalena samannāgato kappaṁ tiṭṭheyyāti? Āmantā. Jātidhammā sattā mā jāyiṁsūti labbhā iddhiyā paggahetunti? Na hevaṁ vattabbe …pe… jarādhammā sattā mā jīriṁsūti …pe… byādhidhammā sattā mā byādhiyiṁsūti …pe… maraṇadhammā sattā mā mīyiṁsūti labbhā iddhiyā paggahetunti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Na vattabbaṁ—“iddhibalena samannāgato kappaṁ tiṭṭheyyā”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“yassa kassaci, ānanda, cattāro iddhipādā bhāvitā bahulīkatā yānīkatā vatthukatā anuṭṭhitā paricitā susamāraddhā, so ākaṅkhamāno kappaṁ vā tiṭṭheyya kappāvasesaṁ vā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi iddhibalena samannāgato kappaṁ tiṭṭheyyāti. 7 Iddhibalena samannāgato kappaṁ tiṭṭheyyāti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“catunnaṁ, bhikkhave, dhammānaṁ natthi koci pāṭibhogo samaṇo vā brāhmaṇo vā devo vā māro vā brahmā vā koci vā lokasmiṁ. Katamesaṁ catunnaṁ? ‘Jarādhammo mā jīrī’ti natthi koci pāṭibhogo samaṇo vā brāhmaṇo vā devo vā māro vā brahmā vā koci vā lokasmiṁ. ‘Byādhidhammo mā byādhiyī’ti …pe… ‘maraṇadhammo mā mīyī’ti …pe… yāni kho pana tāni pubbe katāni pāpakāni kammāni saṅkilesikāni ponobbhavikāni sadarāni dukkhavipākāni āyatiṁ jātijarāmaraṇiyāni, ‘tesaṁ vipāko mā nibbattī’ti natthi koci pāṭibhogo samaṇo vā brāhmaṇo vā devo vā māro vā brahmā vā koci vā lokasmiṁ. Imesaṁ kho, bhikkhave, catunnaṁ dhammānaṁ natthi koci pāṭibhogo samaṇo vā brāhmaṇo vā devo vā māro vā brahmā vā koci vā lokasmin”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“iddhibalena samannāgato kappaṁ tiṭṭheyyā”ti. Iddhibalakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Anusayapaṇṇāsaka Ekādasamavagga Tissopianusayakathā |1| Anusayā abyākatāti? Āmantā. Vipākābyākatā kiriyābyākatā rūpaṁ nibbānaṁ cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Kāmarāgānusayo abyākatoti? Āmantā. Kāmarāgo kāmarāgapariyuṭṭhānaṁ kāmarāgasaṁyojanaṁ kāmogho kāmayogo kāmacchandanīvaraṇaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmarāgo kāmarāgapariyuṭṭhānaṁ …pe… kāmacchandanīvaraṇaṁ akusalanti? Āmantā. Kāmarāgānusayo akusaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Paṭighānusayo abyākatoti? Āmantā. Paṭighaṁ paṭighapariyuṭṭhānaṁ paṭighasaṁyojanaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paṭighaṁ paṭighapariyuṭṭhānaṁ paṭighasaṁyojanaṁ akusalanti? Āmantā. Paṭighānusayo akusaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Mānānusayo abyākatoti? Āmantā. Māno mānapariyuṭṭhānaṁ mānasaṁyojanaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… māno mānapariyuṭṭhānaṁ mānasaṁyojanaṁ akusalanti? Āmantā. Mānānusayo akusaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Diṭṭhānusayo abyākatoti? Āmantā. Diṭṭhi diṭṭhogho diṭṭhiyogo diṭṭhipariyuṭṭhānaṁ diṭṭhisaṁyojanaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… diṭṭhi diṭṭhogho diṭṭhiyogo diṭṭhipariyuṭṭhānaṁ diṭṭhisaṁyojanaṁ akusalanti? Āmantā. Diṭṭhānusayo akusaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Vicikicchānusayo abyākatoti? Āmantā. Vicikicchā vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ vicikicchāsaṁyojanaṁ vicikicchānīvaraṇaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vicikicchā vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ vicikicchāsaṁyojanaṁ vicikicchānīvaraṇaṁ akusalanti? Āmantā. Vicikicchānusayo akusaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Bhavarāgānusayo abyākatoti? Āmantā. Bhavarāgo bhavarāgapariyuṭṭhānaṁ bhavarāgasaṁyojanaṁ abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… bhavarāgo bhavarāgapariyuṭṭhānaṁ bhavarāgasaṁyojanaṁ akusalanti? Āmantā. Bhavarāgānusayo akusaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Avijjānusayo abyākatoti? Āmantā. Avijjā avijjogho avijjāyogo avijjāpariyuṭṭhānaṁ avijjāsaṁyojanaṁ avijjānīvaraṇaṁ 198 --- kv11 1:8 abyākatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… avijjā avijjogho avijjāyogo avijjāpariyuṭṭhānaṁ avijjāsaṁyojanaṁ avijjānīvaraṇaṁ akusalanti? Āmantā. Avijjānusayo akusaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Na vattabbaṁ—“anusayā abyākatā”ti? Āmantā. Puthujjano kusalābyākate citte vattamāne “sānusayo”ti vattabboti? Āmantā. Kusalākusalā dhammā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi anusayā abyākatāti. Puthujjano kusalābyākate citte vattamāne “sarāgo”ti vattabboti? Āmantā. Kusalākusalā dhammā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi rāgo abyākatoti. 10 Anusayā ahetukāti? Āmantā. Rūpaṁ nibbānaṁ cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Kāmarāgānusayo ahetukoti? Āmantā. Kāmarāgo kāmarāgapariyuṭṭhānaṁ kāmarāgasaṁyojanaṁ kāmacchandanīvaraṇaṁ ahetukanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmarāgo kāmarāgapariyuṭṭhānaṁ …pe… kāmacchandanīvaraṇaṁ sahetukanti? Āmantā. Kāmarāgānusayo sahetukoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paṭighānusayo …pe… mānānusayo … diṭṭhānusayo … vicikicchānusayo … bhavarāgānusayo … avijjānusayo ahetukoti? Āmantā. Avijjā avijjogho avijjāyogo avijjāpariyuṭṭhānaṁ avijjāsaṁyojanaṁ avijjānīvaraṇaṁ ahetukanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… avijjā avijjogho …pe… avijjānīvaraṇaṁ sahetukanti? Āmantā. Avijjānusayo sahetukoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Na vattabbaṁ—“anusayā ahetukā”ti? Āmantā. Puthujjano kusalābyākate citte vattamāne “sānusayo”ti vattabboti? Āmantā. Anusayā tena hetunā sahetukāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi anusayā ahetukāti. Puthujjano kusalābyākate citte vattamāne “sarāgo”ti vattabboti? Āmantā. Rāgo tena hetunā sahetukoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi rāgo ahetukoti. 13 Anusayā cittavippayuttāti? Āmantā. Rūpaṁ nibbānaṁ cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 14 Kāmarāgānusayo cittavippayuttoti? Āmantā. Kāmarāgo kāmarāgapariyuṭṭhānaṁ kāmarāgasaṁyojanaṁ kāmogho kāmayogo kāmacchandanīvaraṇaṁ cittavippayuttanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmarāgo kāmarāgapariyuṭṭhānaṁ …pe… kāmacchandanīvaraṇaṁ cittasampayuttanti? Āmantā. Kāmarāgānusayo cittasampayuttoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 15 Kāmarāgānusayo cittavippayuttoti? Āmantā. Katamakkhandhapariyāpannoti? Saṅkhārakkhandhapariyāpannoti. Saṅkhārakkhandho cittavippayuttoti? Na hevaṁ vattabbe. Saṅkhārakkhandho cittavippayuttoti? Āmantā. Vedanākkhandho saññākkhandho cittavippayuttoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 16 Kāmarāgānusayo saṅkhārakkhandhapariyāpanno cittavippayuttoti? Āmantā. Kāmarāgo saṅkhārakkhandhapariyāpanno cittavippayuttoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmarāgo saṅkhārakkhandhapariyāpanno cittasampayuttoti? Āmantā. Kāmarāgānusayo saṅkhārakkhandhapariyāpanno cittasampayuttoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 17 Kāmarāgānusayo saṅkhārakkhandhapariyāpanno cittavippayutto, kāmarāgo saṅkhārakkhandhapariyāpanno cittasampayuttoti? Āmantā. Saṅkhārakkhandho ekadeso cittasampayutto ekadeso cittavippayuttoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 18 Saṅkhārakkhandho ekadeso cittasampayutto ekadeso cittavippayuttoti? Āmantā. Vedanākkhandho saññākkhandho ekadeso cittasampayutto ekadeso cittavippayuttoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 19 Paṭighānusayo mānānusayo diṭṭhānusayo vicikicchānusayo bhavarāgānusayo avijjānusayo cittavippayuttoti? Āmantā. Avijjā avijjogho avijjāyogo avijjānīvaraṇaṁ cittavippayuttanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… avijjā avijjogho avijjāyogo avijjānīvaraṇaṁ cittasampayuttanti? Āmantā. Avijjānusayo cittasampayuttoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 20 Avijjānusayo cittavippayuttoti? Āmantā. Katamakkhandhapariyāpannoti? Saṅkhārakkhandhapariyāpannoti. Saṅkhārakkhandho cittavippayuttoti? Na hevaṁ vattabbe. Saṅkhārakkhandho cittavippayuttoti? Āmantā. Vedanākkhandho saññākkhandho cittavippayuttoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 21 Avijjānusayo saṅkhārakkhandhapariyāpanno cittavippayuttoti? Āmantā. Avijjā 199 --- kv11 1:21 saṅkhārakkhandhapariyāpannā cittavippayuttāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… avijjā saṅkhārakkhandhapariyāpannā cittasampayuttāti? Āmantā. Avijjānusayo saṅkhārakkhandhapariyāpanno cittasampayuttoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 22 Avijjānusayo saṅkhārakkhandhapariyāpanno cittavippayutto, avijjāsaṅkhārakkhandhapariyāpannā cittasampayuttāti? Āmantā. Saṅkhārakkhandho ekadeso cittasampayutto ekadeso cittavippayuttoti? Na hevaṁ vattabbe. 23 Saṅkhārakkhandho ekadeso cittasampayutto ekadeso cittavippayuttoti? Āmantā. Vedanākkhandho saññākkhandho ekadeso cittasampayutto ekadeso cittavippayuttoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 24 Na vattabbaṁ—“anusayā cittavippayuttā”ti? Āmantā. Puthujjano kusalābyākate citte vattamāne “sānusayo”ti vattabboti? Āmantā. Anusayā tena cittena sampayuttāti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi anusayā cittavippayuttāti. Puthujjano kusalābyākate citte vattamāne “sarāgo”ti vattabboti? Āmantā. Rāgo tena cittena sampayuttoti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi rāgo cittavippayuttoti. Tissopi anusayakathā niṭṭhitā. kv16 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Soḷasamavagga Adhigayhamanasikārakathā |4| Adhigayha manasi karotīti? Āmantā. Tena cittena taṁ cittaṁ pajānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena cittena taṁ cittaṁ pajānātīti? Āmantā. Tena cittena taṁ cittaṁ “cittan”ti pajānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena cittena taṁ cittaṁ “cittan”ti pajānātīti? Āmantā. Taṁ cittaṁ tassa cittassa ārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Taṁ cittaṁ tassa cittassa ārammaṇanti? Āmantā. Tena phassena taṁ phassaṁ phusati, tāya vedanāya …pe… tāya saññāya … tāya cetanāya … tena cittena … tena vitakkena … tena vicārena … tāya pītiyā … tāya satiyā … tāya paññāya taṁ paññaṁ pajānātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Atītaṁ “atītan”ti manasikaronto, anāgataṁ “anāgatan”ti manasi karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ “atītan”ti manasikaronto, anāgataṁ “anāgatan”ti manasi karotīti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Atītaṁ “atītan”ti manasikaronto, paccuppannaṁ “paccuppannan”ti manasi karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ “atītan”ti manasikaronto, paccuppannaṁ “paccuppannan”ti manasi karotīti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Atītaṁ “atītan”ti manasikaronto, anāgataṁ “anāgatan”ti manasi karoti, paccuppannaṁ “paccuppannan”ti manasi karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atītaṁ “atītan”ti manasikaronto, anāgataṁ “anāgatan”ti manasi karoti, paccuppannaṁ “paccuppannan”ti manasi karotīti? Āmantā. Tiṇṇaṁ phassānaṁ …pe… tiṇṇaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Anāgataṁ “anāgatan”ti manasikaronto, atītaṁ “atītan”ti manasi karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgataṁ “anāgatan”ti manasikaronto, atītaṁ “atītan”ti manasi karotīti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Anāgataṁ “anāgatan”ti manasikaronto, paccuppannaṁ “paccuppannan”ti manasi karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgataṁ “anāgatan”ti manasikaronto, paccuppannaṁ “paccuppannan”ti manasi karotīti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Anāgataṁ “anāgatan”ti manasikaronto, atītaṁ “atītan”ti manasi karoti, paccuppannaṁ “paccuppannan”ti manasi karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgataṁ “anāgatan”ti manasikaronto, atītaṁ “atītan”ti manasi karoti, paccuppannaṁ “paccuppannan”ti manasi karotīti? Āmantā. Tiṇṇaṁ phassānaṁ …pe… tiṇṇaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Paccuppannaṁ “paccuppannan”ti manasikaronto, atītaṁ “atītan”ti manasi karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ “paccuppannan”ti manasikaronto, 200 --- kv16 4:9 atītaṁ “atītan”ti manasi karotīti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Paccuppannaṁ “paccuppannan”ti manasikaronto, anāgataṁ “anāgatan”ti manasi karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ “paccuppannan”ti manasikaronto, anāgataṁ “anāgatan”ti manasi karotīti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Paccuppannaṁ “paccuppannan”ti manasikaronto, atītaṁ “atītan”ti manasi karoti, anāgataṁ “anāgatan”ti manasi karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paccuppannaṁ “paccuppannan”ti manasikaronto, atītaṁ “atītan”ti manasi karoti, anāgataṁ “anāgatan”ti manasi karotīti? Āmantā. Tiṇṇaṁ phassānaṁ …pe… tiṇṇaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 12 Na vattabbaṁ—“adhigayha manasi karotī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 13 “Sabbe saṅkhārā aniccāti, yadā paññāya passati; Atha nibbindati dukkhe, esa maggo visuddhiyā. 14 Sabbe saṅkhārā dukkhāti, yadā paññāya passati; Atha nibbindati dukkhe, esa maggo visuddhiyā. 15 Sabbe dhammā anattāti, yadā paññāya passati; Atha nibbindati dukkhe, esa maggo visuddhiyā”ti. 16 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi adhigayha manasi karotīti. Adhigayhamanasikārakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Soḷasamavagga Rūpaṁhetūtikathā |5| Rūpaṁ hetūti? Āmantā. Alobho hetūti? Na hevaṁ vattabbe …pe… adoso hetu …pe… amoho hetu … lobho hetu … doso hetu … moho hetūti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Rūpaṁ hetūti? Āmantā. Sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, no ca vata re vattabbe—“rūpaṁ hetū”ti. 3 Alobho hetu sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Rūpaṁ hetu sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… adoso hetu … amoho hetu … lobho hetu … doso hetu … moho hetu sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Rūpaṁ hetu sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Rūpaṁ hetu anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Alobho hetu anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpaṁ hetu anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Adoso hetu … amoho hetu … lobho hetu … doso hetu … moho hetu anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Na vattabbaṁ—“rūpaṁ hetū”ti? Āmantā. Nanu mahābhūtā upādāyarūpānaṁ upādāyahetūti? Āmantā. Hañci mahābhūtā upādāyarūpānaṁ upādāyahetu, tena vata re vattabbe—“rūpaṁ hetū”ti. Rūpaṁ hetūtikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Niggahapaṇṇāsaka Soḷasamavagga Niggahakathā |1| Paro parassa cittaṁ niggaṇhātīti? Āmantā. Paro parassa cittaṁ “mā rajji”, “mā dussi”, “mā muyhi”, “mā kilissī”ti niggaṇhātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paro parassa cittaṁ niggaṇhātīti? Āmantā. Paro parassa uppanno phasso “mā nirujjhī”ti niggaṇhātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paro parassa uppannā vedanā …pe… uppannā saññā … uppannā cetanā … uppannaṁ cittaṁ … uppannā saddhā … uppannaṁ vīriyaṁ … uppannā sati … uppanno samādhi …pe… uppannā paññā “mā nirujjhī”ti niggaṇhātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Paro parassa cittaṁ niggaṇhātīti? Āmantā. Paro parassa atthāya rāgaṁ pajahati … dosaṁ pajahati …pe… anottappaṁ pajahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Paro parassa cittaṁ niggaṇhātīti? Āmantā. Paro parassa atthāya maggaṁ bhāveti … satipaṭṭhānaṁ bhāveti …pe… bojjhaṅgaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Paro parassa cittaṁ niggaṇhātīti? Āmantā. Paro parassa atthāya dukkhaṁ parijānāti, samudayaṁ pajahati, nirodhaṁ sacchikaroti, maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Paro parassa cittaṁ niggaṇhātīti? Āmantā. Añño aññassa kārako, paraṅkataṁ sukhaṁ dukkhaṁ añño karoti añño paṭisaṁvedetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Paro parassa cittaṁ niggaṇhātīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 7 “Attanāva kataṁ pāpaṁ, attanā saṅkilissati; Attanā akataṁ pāpaṁ, attanāva visujjhati; 201 --- kv16 1:7 Suddhi asuddhi paccattaṁ, nāñño aññaṁ visodhaye”ti. 8 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“paro parassa cittaṁ niggaṇhātī”ti. 9 Na vattabbaṁ—“paro parassa cittaṁ niggaṇhātī”ti? Āmantā. Nanu atthi balappattā, atthi vasībhūtāti? Āmantā. Hañci atthi balappattā, atthi vasībhūtā, tena vata re vattabbe—“paro parassa cittaṁ niggaṇhātī”ti. Niggahakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Soḷasamavagga Rūpārūpadhātupariyāpannakathā |10| Rūparāgo rūpadhātupariyāpannoti? Āmantā. Samāpattesiyo upapattesiyo diṭṭhadhammasukhavihāro, samāpattesiyena cittena upapattesiyena cittena diṭṭhadhammasukhavihārena cittena sahagato sahajāto saṁsaṭṭho sampayutto ekuppādo ekanirodho ekavatthuko ekārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu na samāpattesiyo na upapattesiyo na diṭṭhadhammasukhavihāro, na samāpattesiyena cittena …pe… ekavatthuko ekārammaṇoti? Āmantā. Hañci na samāpattesiyo na upapattesiyo na diṭṭhadhammasukhavihāro, na samāpattesiyena cittena …pe… ekavatthuko ekārammaṇo, no ca vata re vattabbe—“rūparāgo rūpadhātupariyāpanno”ti. 2 Rūparāgo rūpadhātupariyāpannoti? Āmantā. Saddarāgo saddadhātupariyāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūparāgo rūpadhātupariyāpannoti? Āmantā. Gandharāgo …pe… rasarāgo …pe… phoṭṭhabbarāgo phoṭṭhabbadhātupariyāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Saddarāgo na vattabbaṁ—“saddadhātupariyāpanno”ti? Āmantā. Rūparāgo na vattabbaṁ—“rūpadhātupariyāpanno”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe… gandharāgo …pe… rasarāgo …pe… phoṭṭhabbarāgo na vattabbaṁ—“phoṭṭhabbadhātupariyāpanno”ti? Āmantā. Rūparāgo na vattabbaṁ—“rūpadhātupariyāpanno”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Arūparāgo arūpadhātupariyāpannoti? Āmantā. Arūparāgo na vattabbaṁ—“arūpadhātupariyāpanno”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arūparāgo arūpadhātupariyāpannoti? Āmantā. Samāpattesiyo upapattesiyo diṭṭhadhammasukhavihāro, samāpattesiyena cittena upapattesiyena cittena diṭṭhadhammasukhavihārena cittena sahagato sahajāto saṁsaṭṭho sampayutto ekuppādo ekanirodho ekavatthuko ekārammaṇoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu na samāpattesiyo na upapattesiyo na diṭṭhadhammasukhavihāro, na samāpattesiyena cittena …pe… ekavatthuko ekārammaṇoti? Āmantā. Hañci na samāpattesiyo na upapattesiyo na diṭṭhadhammasukhavihāro, na samāpattesiyena cittena na upapattesiyena cittena na diṭṭhadhammasukhavihārena cittena sahagato sahajāto saṁsaṭṭho sampayutto ekuppādo ekanirodho ekavatthuko ekārammaṇo, no ca vata re vattabbe—“arūparāgo arūpadhātupariyāpanno”ti. 5 Arūparāgo arūpadhātupariyāpannoti? Āmantā. Saddarāgo saddadhātupariyāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arūparāgo arūpadhātupariyāpannoti? Āmantā. Gandharāgo …pe… rasarāgo …pe… phoṭṭhabbarāgo phoṭṭhabbadhātupariyāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Saddarāgo na vattabbaṁ—“saddadhātupariyāpanno”ti? Āmantā. Arūparāgo na vattabbaṁ—“arūpadhātupariyāpanno”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe… gandharāgo …pe… rasarāgo …pe… phoṭṭhabbarāgo na vattabbaṁ—“phoṭṭhabbadhātupariyāpanno”ti? Āmantā. Arūparāgo na vattabbaṁ—“arūpadhātupariyāpanno”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Na vattabbaṁ—“rūparāgo rūpadhātupariyāpanno, arūparāgo arūpadhātupariyāpanno”ti? Āmantā. Nanu kāmarāgo kāmadhātupariyāpannoti? Āmantā. Hañci kāmarāgo kāmadhātupariyāpanno, tena vata re vattabbe—“rūparāgo rūpadhātupariyāpanno, arūparāgo arūpadhātupariyāpanno”ti. Rūparāgo rūpadhātupariyāpanno arūparāgo arūpadhātupariyāpannotikathā niṭṭhitā. Soḷasamo vaggo. Tassuddānaṁ 8 Cittaniggaho, cittapaggaho, sukhānuppadānaṁ, adhigayha manasikāro, rūpaṁ hetu, rūpaṁ sahetukaṁ, rūpaṁ kusalampi akusalampi, rūpaṁ vipāko, atthi rūpaṁ rūpāvacaraṁ atthi rūpaṁ arūpāvacaraṁ, sabbe kilesā kāmadhātupariyāpannāti. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Soḷasamavagga Rūpaṁsahetukantikathā |6| Rūpaṁ sahetukanti? Āmantā. Alobhahetunāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… adosahetunāti …pe… amohahetunāti …pe… lobhahetunā …pe… dosahetunā …pe… mohahetunāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Rūpaṁ sahetukanti? Āmantā. Sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā 202 --- kv16 6:2 …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, no ca vata re vattabbe—“rūpaṁ sahetukan”ti. 3 Alobho sahetuko sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Rūpaṁ sahetukaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… adoso sahetuko …pe… amoho … saddhā … vīriyaṁ … sati … samādhi … paññā … lobho … doso … moho … māno … diṭṭhi … vicikicchā … thinaṁ … uddhaccaṁ … ahirikaṁ … anottappaṁ sahetukaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Rūpaṁ sahetukaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Rūpaṁ sahetukaṁ anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Alobho sahetuko anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpaṁ sahetukaṁ anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Adoso sahetuko …pe… anottappaṁ sahetukaṁ anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Na vattabbaṁ—“rūpaṁ sahetukan”ti? Āmantā. Nanu rūpaṁ sappaccayanti? Āmantā. Hañci rūpaṁ sappaccayaṁ, tena vata re vattabbe—“rūpaṁ sahetukan”ti. Rūpaṁ sahetukantikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Niggahapaṇṇāsaka Soḷasamavagga Paggahakathā |2| Paro parassa cittaṁ paggaṇhātīti? Āmantā. Paro parassa cittaṁ “mā rajji”, “mā dussi”, “mā muyhi”, “mā kilissī”ti paggaṇhātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paro parassa cittaṁ paggaṇhātīti? Āmantā. Paro parassa alobhaṁ kusalamūlaṁ janeti … adosaṁ kusalamūlaṁ janeti … amohaṁ kusalamūlaṁ janeti … saddhaṁ janeti … vīriyaṁ janeti … satiṁ janeti … samādhiṁ janeti … paññaṁ janetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paro parassa cittaṁ paggaṇhātīti? Āmantā. Paro parassa uppanno phasso “mā nirujjhī”ti paggaṇhātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paro parassa uppannā vedanā …pe… uppannā paññā “mā nirujjhī”ti paggaṇhātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Paro parassa cittaṁ paggaṇhātīti? Āmantā. Paro parassa atthāya rāgaṁ pajahati … dosaṁ pajahati … mohaṁ pajahati …pe… anottappaṁ pajahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Paro parassa cittaṁ paggaṇhātīti? Āmantā. Paro parassa atthāya maggaṁ bhāveti … satipaṭṭhānaṁ bhāveti …pe… bojjhaṅgaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Paro parassa cittaṁ paggaṇhātīti? Āmantā. Paro parassa atthāya dukkhaṁ parijānāti …pe… maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Paro parassa cittaṁ paggaṇhātīti? Āmantā. Añño aññassa kārako, paraṅkataṁ sukhaṁ dukkhaṁ añño karoti añño paṭisaṁvedetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Paro parassa cittaṁ paggaṇhātīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 7 “Attanāva kataṁ pāpaṁ …pe… Nāñño aññaṁ visodhaye”ti. 8 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“paro parassa cittaṁ paggaṇhātī”ti. 9 Na vattabbaṁ—“paro parassa cittaṁ paggaṇhātī”ti? Āmantā. Nanu atthi balappattā, atthi vasībhūtāti? Āmantā. Hañci atthi balappattā, atthi vasībhūtā, tena vata re vattabbe—“paro parassa cittaṁ paggaṇhātī”ti. Paggahakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Soḷasamavagga Rūpaṁrūpāvacarārūpāvacarantikathā |9| Atthi rūpaṁ rūpāvacaranti? Āmantā. Samāpattesiyaṁ upapattesiyaṁ diṭṭhadhammasukhavihāraṁ, samāpattesiyena cittena upapattesiyena cittena diṭṭhadhammasukhavihārena cittena sahagataṁ sahajātaṁ saṁsaṭṭhaṁ sampayuttaṁ ekuppādaṁ ekanirodhaṁ ekavatthukaṁ ekārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu na samāpattesiyaṁ na upapattesiyaṁ na diṭṭhadhammasukhavihāraṁ, na samāpattesiyena cittena na upapattesiyena cittena na diṭṭhadhammasukhavihārena cittena sahagataṁ sahajātaṁ saṁsaṭṭhaṁ sampayuttaṁ ekuppādaṁ ekanirodhaṁ ekavatthukaṁ ekārammaṇanti? Āmantā. Hañci na samāpattesiyaṁ na upapattesiyaṁ na diṭṭhadhammasukhavihāraṁ, na samāpattesiyena cittena …pe… ekārammaṇaṁ, no ca vata re vattabbe—“atthi rūpaṁ rūpāvacaran”ti. 2 Atthi rūpaṁ arūpāvacaranti? Āmantā. Samāpattesiyaṁ upapattesiyaṁ diṭṭhadhammasukhavihāraṁ, samāpattesiyena cittena upapattesiyena cittena diṭṭhadhammasukhavihārena cittena sahagataṁ sahajātaṁ saṁsaṭṭhaṁ 203 --- kv16 9:2 sampayuttaṁ ekuppādaṁ ekanirodhaṁ ekavatthukaṁ ekārammaṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu na samāpattesiyaṁ na upapattesiyaṁ na diṭṭhadhammasukhavihāraṁ, na samāpattesiyena cittena …pe… ekārammaṇanti? Āmantā. Hañci na samāpattesiyaṁ na upapattesiyaṁ …pe… ekavatthukaṁ ekārammaṇaṁ, no ca vata re vattabbe—“atthi rūpaṁ arūpāvacaran”ti. 3 Na vattabbaṁ—“atthi rūpaṁ rūpāvacaraṁ, atthi rūpaṁ arūpāvacaran”ti? Āmantā. Nanu kāmāvacarakammassa katattā rūpaṁ kāmāvacaranti? Āmantā. Hañci kāmāvacarakammassa katattā rūpaṁ kāmāvacaraṁ, tena vata re vattabbe—“rūpāvacarakammassa katattā rūpaṁ rūpāvacaraṁ, arūpāvacarakammassa katattā rūpaṁ arūpāvacaran”ti. Rūpaṁ rūpāvacarārūpāvacarantikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Soḷasamavagga Rūpaṅkusalākusalantikathā |7| Rūpaṁ kusalanti? Āmantā. Sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, no ca vata re vattabbe—“rūpaṁ kusalan”ti. 2 Alobho kusalo sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Rūpaṁ kusalaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Adoso kusalo …pe… amoho kusalo …pe… saddhā … vīriyaṁ … sati … samādhi …pe… paññā kusalā sārammaṇā, atthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Rūpaṁ kusalaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Rūpaṁ kusalaṁ anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Alobho kusalo anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Rūpaṁ kusalaṁ anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Adoso kusalo …pe… paññā kusalā anārammaṇā, natthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Rūpaṁ akusalanti? Āmantā. Sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, no ca vata re vattabbe—“rūpaṁ akusalan”ti …pe…. 7 Lobho akusalo sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Rūpaṁ akusalaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… doso … moho … māno …pe… anottappaṁ akusalaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Rūpaṁ akusalaṁ sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Rūpaṁ akusalaṁ anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Lobho akusalo anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpaṁ akusalaṁ anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Doso … moho …pe… anottappaṁ akusalaṁ anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Na vattabbaṁ—“rūpaṁ kusalampi akusalampī”ti? Āmantā. Nanu kāyakammaṁ vacīkammaṁ kusalampi akusalampīti? Āmantā. Hañci kāyakammaṁ vacīkammaṁ kusalampi akusalampi, tena vata re vattabbe—“rūpaṁ kusalampi akusalampī”ti. Rūpaṁ kusalākusalantikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Soḷasamavagga Sukhānuppadānakathā |3| Paro parassa sukhaṁ anuppadetīti? Āmantā. Paro parassa dukkhaṁ anuppadetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paro parassa dukkhaṁ na anuppadetīti? Āmantā. Paro parassa sukhaṁ na anuppadetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paro parassa sukhaṁ anuppadetīti? Āmantā. Paro parassa attano sukhaṁ anuppadeti, aññesaṁ sukhaṁ anuppadeti, tassa sukhaṁ anuppadetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… paro parassa nevattano, na aññesaṁ, na tassa sukhaṁ anuppadetīti? Āmantā. Hañci paro parassa nevattano, na aññesaṁ, na tassa sukhaṁ anuppadeti, no ca vata re vattabbe—“paro parassa sukhaṁ anuppadetī”ti. 2 Paro parassa sukhaṁ anuppadetīti? Āmantā. Añño aññassa kārako, paraṅkataṁ sukhaṁ dukkhaṁ añño karoti añño paṭisaṁvedetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Na vattabbaṁ—“paro parassa sukhaṁ anuppadetī”ti? Āmantā. Nanu āyasmā udāyī etadavoca—“bahūnaṁ vata no bhagavā dukkhadhammānaṁ apahattā, bahūnaṁ vata no bhagavā sukhadhammānaṁ upahattā, bahūnaṁ vata no bhagavā akusalānaṁ dhammānaṁ apahattā, bahūnaṁ vata no bhagavā kusalānaṁ dhammānaṁ upahattā”ti. Attheva 204 --- kv16 3:3 suttantoti? Āmantā. Tena hi paro parassa sukhaṁ anuppadetīti. Sukhānuppadānakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Soḷasamavagga Rūpaṁvipākotikathā |8| Rūpaṁ vipākoti? Āmantā. Rūpaṁ sukhavedaniyaṁ dukkhavedaniyaṁ adukkhamasukhavedaniyaṁ, sukhāya vedanāya sampayuttaṁ, dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ, adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ, phassena sampayuttaṁ …pe… cittena sampayuttaṁ, sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu na sukhavedaniyaṁ na dukkhavedaniyaṁ …pe… anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci na sukhavedaniyaṁ na dukkhavedaniyaṁ …pe… anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, no ca vata re vattabbe—“rūpaṁ vipāko”ti. 2 Phasso vipāko, phasso sukhavedaniyo dukkhavedaniyo …pe… sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Rūpaṁ vipāko, rūpaṁ sukhavedaniyaṁ dukkhavedaniyaṁ …pe… sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Rūpaṁ vipāko, rūpaṁ na sukhavedaniyaṁ na dukkhavedaniyaṁ …pe… anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Phasso vipāko, phasso na sukhavedaniyo na dukkhavedaniyo …pe… anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Na vattabbaṁ—“rūpaṁ vipāko”ti? Āmantā. Nanu kammassa katattā uppannā cittacetasikā dhammā vipākoti? Āmantā. Hañci kammassa katattā uppannā cittacetasikā dhammā vipāko, tena vata re vattabbe—“kammassa katattā uppannaṁ rūpaṁ vipāko”ti. Rūpaṁ vipākotikathā niṭṭhitā. kv17 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Sattarasamavagga Sabbamidaṅkammatotikathā |3| Sabbamidaṁ kammatoti? Āmantā. Kammampi kammatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sabbamidaṁ kammatoti? Āmantā. Sabbamidaṁ pubbekatahetūti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sabbamidaṁ kammatoti? Āmantā. Sabbamidaṁ kammavipākatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Sabbamidaṁ kammavipākatoti? Āmantā. Kammavipākena pāṇaṁ haneyyāti? Āmantā. Pāṇātipāto saphaloti? Āmantā. Kammavipāko saphaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kammavipāko aphaloti? Āmantā. Pāṇātipāto aphaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Kammavipākena adinnaṁ ādiyeyya …pe… musā bhaṇeyya … pisuṇaṁ bhaṇeyya … pharusaṁ bhaṇeyya … samphaṁ palapeyya … sandhiṁ chindeyya … nillopaṁ hareyya … ekāgārikaṁ kareyya … paripanthe tiṭṭheyya … paradāraṁ gaccheyya … gāmaghātakaṁ kareyya … nigamaghātakaṁ kareyya … kammavipākena dānaṁ dadeyya … cīvaraṁ dadeyya … piṇḍapātaṁ dadeyya … senāsanaṁ dadeyya … gilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ dadeyyāti? Āmantā. Gilānapaccayabhesajjaparikkhāro saphaloti? Āmantā. Kammavipāko saphaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kammavipāko aphaloti? Āmantā. Gilānapaccayabhesajjaparikkhāro aphaloti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Na vattabbaṁ—“sabbamidaṁ kammato”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 5 “Kammunā vattatī loko, kammunā vattatī pajā; Kammanibandhanā sattā, rathassāṇīva yāyato. 6 Kammena kittiṁ labhate pasaṁsaṁ, Kammena jāniñca vadhañca bandhaṁ; Taṁ kammaṁ nānākaraṇaṁ viditvā, Kasmā vade natthi kammanti loke”ti. 7 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi “sabbamidaṁ kammato”ti. Sabbamidaṁ kammatotikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Sattarasamavagga Navattabbaṁsaṅghobhuñjatītikathā |8| Na vattabbaṁ—“saṅgho bhuñjati pivati khādati sāyatī”ti? Āmantā. Nanu atthi keci saṅghabhattāni karonti, uddesabhattāni karonti, yāgupānāni karontīti? Āmantā. Hañci atthi keci saṅghabhattāni karonti, uddesabhattāni karonti, yāgupānāni karonti, tena vata re vattabbe—“saṅgho bhuñjati pivati khādati sāyatī”ti. 2 Na vattabbaṁ—“saṅgho bhuñjati pivati khādati sāyatī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“gaṇabhojanaṁ paramparabhojanaṁ atirittabhojanaṁ anatirittabhojanan”ti? Āmantā. Hañci vuttaṁ 205 --- kv17 8:2 bhagavatā—“gaṇabhojanaṁ paramparabhojanaṁ atirittabhojanaṁ anatirittabhojanaṁ”, tena vata re vattabbe—“saṅgho bhuñjati pivati khādati sāyatī”ti. 3 Na vattabbaṁ—“saṅgho bhuñjati pivati khādati sāyatī”ti? Āmantā. Nanu aṭṭha pānāni vuttāni bhagavatā—ambapānaṁ, jambupānaṁ, cocapānaṁ, mocapānaṁ, madhukapānaṁ, muddikapānaṁ, sālukapānaṁ, phārusakapānanti? Āmantā. Hañci aṭṭha pānāni vuttāni bhagavatā—ambapānaṁ, jambupānaṁ, cocapānaṁ, mocapānaṁ, madhukapānaṁ, muddikapānaṁ, sālukapānaṁ, phārusakapānaṁ, tena vata re vattabbe—“saṅgho bhuñjati pivati khādati sāyatī”ti. 4 Saṅgho bhuñjati pivati khādati sāyatīti? Āmantā. Maggo bhuñjati pivati khādati sāyati, phalaṁ bhuñjati pivati khādati sāyatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Na vattabbaṁ saṅgho bhuñjatītikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Sattarasamavagga Navattabbaṁsaṅghodakkhiṇaṁvisodhetītikathā |7| Na vattabbaṁ—“saṅgho dakkhiṇaṁ visodhetī”ti? Āmantā. Nanu saṅgho āhuneyyo pāhuneyyo dakkhiṇeyyo añjalikaraṇīyo anuttaraṁ puññakkhettaṁ lokassāti? Āmantā. Hañci saṅgho āhuneyyo …pe… anuttaraṁ puññakkhettaṁ lokassa, tena vata re vattabbe—“saṅgho dakkhiṇaṁ visodhetī”ti. 2 Na vattabbaṁ—“saṅgho dakkhiṇaṁ visodhetī”ti? Āmantā. Nanu cattāro purisayugā aṭṭha purisapuggalā dakkhiṇeyyā vuttā bhagavatāti? Āmantā. Hañci cattāro purisayugā aṭṭha purisapuggalā dakkhiṇeyyā vuttā bhagavatā, tena vata re vattabbe—“saṅgho dakkhiṇaṁ visodhetī”ti. 3 Na vattabbaṁ—“saṅgho dakkhiṇaṁ visodhetī”ti? Āmantā. Nanu atthi keci saṅghassa dānaṁ datvā dakkhiṇaṁ ārādhentīti? Āmantā. Hañci atthi keci saṅghassa dānaṁ datvā dakkhiṇaṁ ārādhenti, tena vata re vattabbe—“saṅgho dakkhiṇaṁ visodhetī”ti. 4 Nanu atthi keci saṅghassa cīvaraṁ datvā …pe… piṇḍapātaṁ datvā …pe… senāsanaṁ datvā … gilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ datvā … khādanīyaṁ datvā … bhojanīyaṁ datvā …pe… pānīyaṁ datvā dakkhiṇaṁ ārādhentīti? Āmantā. Hañci atthi keci saṅghassa pānīyaṁ datvā dakkhiṇaṁ ārādhenti, tena vata re vattabbe—“saṅgho dakkhiṇaṁ visodhetī”ti. 5 Saṅgho dakkhiṇaṁ visodhetīti? Āmantā. Maggo visodheti, phalaṁ visodhetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Na vattabbaṁ saṅgho dakkhiṇaṁ visodhetītikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Sattarasamavagga Natthiarahatoakālamaccūtikathā |2| Natthi arahato akālamaccūti? Āmantā. Natthi arahantaghātakoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi arahantaghātakoti? Āmantā. Atthi arahato akālamaccūti? Na hevaṁ vattabbe …pe… natthi arahato akālamaccūti? Āmantā. Yo arahantaṁ jīvitā voropeti, sati jīvite jīvitāvasese jīvitā voropeti, asati jīvite jīvitāvasese jīvitā voropetīti? Sati jīvite jīvitāvasese jīvitā voropetīti. Hañci sati jīvite jīvitāvasese jīvitā voropeti, no ca vata re vattabbe—“natthi arahato akālamaccū”ti. Asati jīvite jīvitāvasese jīvitā voropetīti, natthi arahantaghātakoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Natthi arahato akālamaccūti? Āmantā. Arahato kāye visaṁ na kameyya, satthaṁ na kameyya, aggi na kameyyāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu arahato kāye visaṁ kameyya, satthaṁ kameyya, aggi kameyyāti? Āmantā. Hañci arahato kāye visaṁ kameyya, satthaṁ kameyya, aggi kameyya, no ca vata re vattabbe—“natthi arahato akālamaccū”ti. 3 Arahato kāye visaṁ na kameyya, satthaṁ na kameyya, aggi na kameyyāti? Āmantā. Natthi arahantaghātakoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Atthi arahato akālamaccūti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“nāhaṁ, bhikkhave, sañcetanikānaṁ kammānaṁ katānaṁ upacitānaṁ appaṭisaṁveditvā byantībhāvaṁ vadāmi; tañca kho diṭṭheva dhamme upapajjaṁ vā apare vā pariyāye”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi natthi arahato akālamaccūti. Natthi arahato akālamaccūtikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Sattarasamavagga Navattabbaṁsaṅghassadinnaṁmahapphalantikathā |9| Na vattabbaṁ—“saṅghassa dinnaṁ mahapphalan”ti? Āmantā. Nanu saṅgho āhuneyyo pāhuneyyo dakkhiṇeyyo añjalikaraṇīyo anuttaraṁ puññakkhettaṁ lokassāti? Āmantā. Hañci saṅgho āhuneyyo …pe… anuttaraṁ puññakkhettaṁ lokassa, tena vata re vattabbe—“saṅghassa dinnaṁ mahapphalan”ti. 2 Na vattabbaṁ—“saṅghassa dinnaṁ 206 --- kv17 9:2 mahapphalan”ti? Āmantā. Nanu cattāro purisayugā aṭṭha purisapuggalā dakkhiṇeyyā vuttā bhagavatāti? Āmantā. Hañci cattāro purisayugā aṭṭha purisapuggalā dakkhiṇeyyā vuttā bhagavatā, tena vata re vattabbe—“saṅghassa dinnaṁ mahapphalan”ti. 3 Na vattabbaṁ—“saṅghassa dinnaṁ mahapphalan”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“saṅghe, gotami, dehi, saṅghe te dinne ahañceva pūjito bhavissāmi saṅgho cā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi saṅghassa dinnaṁ mahapphalanti. 4 Na vattabbaṁ—“saṅghassa dinnaṁ mahapphalan”ti? Āmantā. Nanu sakko devānamindo bhagavantaṁ etadavoca— 5 “Yajamānānaṁ manussānaṁ, puññapekkhāna pāṇinaṁ; Karotaṁ opadhikaṁ puññaṁ, kattha dinnaṁ mahapphalan”ti. 6 “Cattāro ca paṭipannā, cattāro ca phale ṭhitā; Esa saṅgho ujubhūto, paññāsīlasamāhito. 7 Yajamānānaṁ manussānaṁ, puññapekkhāna pāṇinaṁ; Karotaṁ opadhikaṁ puññaṁ, saṅghe dinnaṁ mahapphalanti. 8 Eso hi saṅgho vipulo mahaggato, Esappameyyo udadhīva sāgaro; Ete hi seṭṭhā naravīrasāvakā, Pabhaṅkarā dhammamudīrayanti. 9 Tesaṁ sudinnaṁ suhutaṁ suyiṭṭhaṁ, Ye saṅghamuddissa dadanti dānaṁ; Sā dakkhiṇā saṅghagatā patiṭṭhitā, Mahapphalā lokavidūna vaṇṇitā. 10 Etādisaṁ yaññamanussarantā, Ye vedajātā vicaranti loke; Vineyya maccheramalaṁ samūlaṁ, Aninditā saggamupenti ṭhānan”ti. 11 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi saṅghassa dinnaṁ mahapphalanti. Na vattabbaṁ saṅghassa dinnaṁ mahapphalantikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Sattarasamavagga Navattabbaṁsaṅghodakkhiṇaṁpaṭiggaṇhātikathā |6| Na vattabbaṁ—“saṅgho dakkhiṇaṁ paṭiggaṇhātī”ti? Āmantā. Nanu saṅgho āhuneyyo pāhuneyyo dakkhiṇeyyo añjalikaraṇīyo anuttaraṁ puññakkhettaṁ lokassāti? Āmantā. Hañci saṅgho āhuneyyo pāhuneyyo dakkhiṇeyyo añjalikaraṇīyo anuttaraṁ puññakkhettaṁ lokassa, tena vata re vattabbe—“saṅgho dakkhiṇaṁ paṭiggaṇhātī”ti. 2 Na vattabbaṁ—“saṅgho dakkhiṇaṁ paṭiggaṇhātī”ti? Āmantā. Nanu cattāro purisayugā aṭṭha purisapuggalā dakkhiṇeyyā vuttā bhagavatāti? Āmantā. Hañci cattāro purisayugā aṭṭha purisapuggalā dakkhiṇeyyā vuttā bhagavatā, tena vata re vattabbe—“saṅgho dakkhiṇaṁ paṭiggaṇhātī”ti. 3 Na vattabbaṁ—“saṅgho dakkhiṇaṁ paṭiggaṇhātī”ti? Āmantā. Nanu atthi keci saṅghassa dānaṁ dentīti? Āmantā. Hañci atthi keci saṅghassa dānaṁ denti, tena vata re vattabbe—“saṅgho dakkhiṇaṁ paṭiggaṇhātī”ti. Nanu atthi keci saṅghassa cīvaraṁ denti …pe… piṇḍapātaṁ denti … senāsanaṁ denti … gilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ denti … khādanīyaṁ denti … bhojanīyaṁ denti …pe… pānīyaṁ dentīti? Āmantā. Hañci atthi keci saṅghassa pānīyaṁ denti, tena vata re vattabbe—“saṅgho dakkhiṇaṁ paṭiggaṇhātī”ti. 4 Na vattabbaṁ—“saṅgho dakkhiṇaṁ paṭiggaṇhātī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 5 “Āhutiṁ jātavedova, mahāmeghaṁva medanī; Saṅgho samādhisampanno, paṭiggaṇhāti dakkhiṇan”ti. 6 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi saṅgho dakkhiṇaṁ paṭiggaṇhātīti. 7 Saṅgho dakkhiṇaṁ paṭiggaṇhātīti? Āmantā. Maggo paṭiggaṇhāti, phalaṁ paṭiggaṇhātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Na vattabbaṁ saṅgho dakkhiṇaṁ paṭiggaṇhātītikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Sattarasamavagga Navattabbaṁbuddhassadinnaṁmahapphalantikathā |10| Na vattabbaṁ—“buddhassa dinnaṁ mahapphalan”ti? Āmantā. Nanu bhagavā dvipadānaṁ aggo, dvipadānaṁ seṭṭho, dvipadānaṁ pamokkho, dvipadānaṁ uttamo, dvipadānaṁ pavaro asamo asamasamo appaṭisamo appaṭibhāgo appaṭipuggaloti? Āmantā. Hañci bhagavā dvipadānaṁ aggo, dvipadānaṁ seṭṭho, dvipadānaṁ pamokkho, dvipadānaṁ uttamo, dvipadānaṁ pavaro asamo asamasamo appaṭisamo appaṭibhāgo appaṭipuggalo, tena vata re vattabbe—“buddhassa dinnaṁ mahapphalan”ti. 2 Na vattabbaṁ—“buddhassa dinnaṁ mahapphalan”ti? Āmantā. Atthi koci buddhena samasamo—sīlena samādhinā paññāyāti? Natthi. Hañci natthi koci buddhena samasamo—sīlena samādhinā paññāya, tena vata re vattabbe—“buddhassa dinnaṁ mahapphalan”ti. 3 Na vattabbaṁ—“buddhassa dinnaṁ mahapphalan”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā— 4 “Nayimasmiṁ vā loke parasmiṁ vā pana, Buddhena seṭṭho ca samo ca vijjati; 207 --- kv17 10:4 Yamāhuneyyānaṁ aggataṁ gato, Puññatthikānaṁ vipulapphalesinan”ti. 5 Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi buddhassa dinnaṁ mahapphalanti. Na vattabbaṁ buddhassa dinnaṁ mahapphalantikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Niggahapaṇṇāsaka Sattarasamavagga Atthiarahatopuññūpacayotikathā |1| Atthi arahato puññūpacayoti? Āmantā. Atthi arahato apuññūpacayoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… natthi arahato apuññūpacayoti? Āmantā. Natthi arahato puññūpacayoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Atthi arahato puññūpacayoti? Āmantā. Arahā puññābhisaṅkhāraṁ abhisaṅkharoti, āneñjābhisaṅkhāraṁ abhisaṅkharoti, gatisaṁvattaniyaṁ kammaṁ karoti, bhavasaṁvattaniyaṁ kammaṁ karoti, issariyasaṁvattaniyaṁ kammaṁ karoti, adhipaccasaṁvattaniyaṁ kammaṁ karoti, mahābhogasaṁvattaniyaṁ kammaṁ karoti, mahāparivārasaṁvattaniyaṁ kammaṁ karoti, devasobhagyasaṁvattaniyaṁ kammaṁ karoti, manussasobhagyasaṁvattaniyaṁ kammaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Atthi arahato puññūpacayoti? Āmantā. Arahā ācinātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahā apacinātīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahā pajahatīti …pe… arahā upādiyatīti …pe… arahā visinetīti …pe… arahā ussinetīti …pe… arahā vidhūpetīti …pe… arahā sandhūpetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu arahā nevācināti na apacināti apacinitvā ṭhitoti? Āmantā. Hañci arahā nevācināti nāpacināti apacinitvā ṭhito, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato puññūpacayo”ti. 4 Nanu arahā neva pajahati na upādiyati pajahitvā ṭhito, neva visineti na ussineti visinetvā ṭhito, neva vidhūpeti na sandhūpeti vidhūpetvā ṭhitoti? Āmantā. Hañci arahā neva vidhūpeti na sandhūpeti vidhūpetvā ṭhito, no ca vata re vattabbe—“atthi arahato puññūpacayo”ti. 5 Natthi arahato puññūpacayoti? Āmantā. Arahā dānaṁ dadeyyāti? Āmantā. Hañci arahā dānaṁ dadeyya, no ca vata re vattabbe—“natthi arahato puññūpacayo”ti. 6 Arahā cīvaraṁ dadeyya …pe… piṇḍapātaṁ dadeyya … senāsanaṁ dadeyya … gilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ dadeyya … khādanīyaṁ dadeyya … bhojanīyaṁ dadeyya … pānīyaṁ dadeyya … cetiyaṁ vandeyya … cetiye mālaṁ āropeyya … gandhaṁ āropeyya … vilepanaṁ āropeyya …pe… cetiyaṁ abhidakkhiṇaṁ kareyyāti? Āmantā. Hañci arahā cetiyaṁ abhidakkhiṇaṁ kareyya, no ca vata re vattabbe—“natthi arahato puññūpacayo”ti. Atthi arahato puññūpacayotikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Sattarasamavagga Ṭhapetvāariyamaggantikathā |5| Ṭhapetvā ariyamaggaṁ avasesā saṅkhārā dukkhāti? Āmantā. Dukkhasamudayopi dukkhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dukkhasamudayopi dukkhoti? Āmantā. Tīṇeva ariyasaccānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tīṇeva ariyasaccānīti? Āmantā. Nanu cattāri ariyasaccāni vuttāni bhagavatā—dukkhaṁ, dukkhasamudayo, dukkhanirodho, dukkhanirodhagāminī paṭipadāti? Āmantā. Hañci cattāri ariyasaccāni vuttāni bhagavatā—dukkhaṁ, dukkhasamudayo, dukkhanirodho, dukkhanirodhagāminī paṭipadā; no ca vata re vattabbe—“tīṇeva ariyasaccānī”ti. 2 Dukkhasamudayopi dukkhoti? Āmantā. Kenaṭṭhenāti? Aniccaṭṭhena. Ariyamaggo aniccoti? Āmantā. Ariyamaggo dukkhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Ariyamaggo anicco, so ca na dukkhoti? Āmantā. Dukkhasamudayo anicco, so ca na dukkhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dukkhasamudayo anicco, so ca dukkhoti? Āmantā. Ariyamaggo anicco, so ca dukkhoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Na vattabbaṁ—“ṭhapetvā ariyamaggaṁ avasesā saṅkhārā dukkhā”ti? Āmantā. Nanu sā dukkhanirodhagāminī paṭipadāti? Āmantā. Hañci sā dukkhanirodhagāminī paṭipadā, tena vata re vattabbe—“ṭhapetvā ariyamaggaṁ avasesā saṅkhārā dukkhā”ti. Ṭhapetvā ariyamaggantikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Sattarasamavagga Dakkhiṇāvisuddhikathā |11| Dāyakatova dānaṁ visujjhati, no paṭiggāhakatoti? Āmantā. Nanu atthi keci paṭiggāhakā āhuneyyā pāhuneyyā dakkhiṇeyyā añjalikaraṇīyā anuttaraṁ puññakkhettaṁ lokassāti? Āmantā. Hañci atthi keci paṭiggāhakā āhuneyyā pāhuneyyā dakkhiṇeyyā añjalikaraṇīyā anuttaraṁ puññakkhettaṁ lokassa, no ca vata re vattabbe—“dāyakatova dānaṁ visujjhati, no paṭiggāhakato”ti. 2 Dāyakatova dānaṁ visujjhati, no paṭiggāhakatoti? Āmantā. Nanu cattāro purisayugā aṭṭha purisapuggalā dakkhiṇeyyā vuttā bhagavatāti? Āmantā. Hañci cattāro purisayugā aṭṭha purisapuggalā dakkhiṇeyyā vuttā 208 --- kv17 11:2 bhagavatā, no ca vata re vattabbe—“dāyakatova dānaṁ visujjhati, no paṭiggāhakato”ti. 3 Dāyakatova dānaṁ visujjhati, no paṭiggāhakatoti? Āmantā. Nanu atthi keci sotāpanne dānaṁ datvā dakkhiṇaṁ ārādhentīti? Āmantā. Hañci atthi keci sotāpanne dānaṁ datvā dakkhiṇaṁ ārādhenti, no ca vata re vattabbe—“dāyakatova dānaṁ visujjhati, no paṭiggāhakato”ti. 4 Nanu atthi keci sakadāgāmissa …pe… anāgāmissa …pe… arahato dānaṁ datvā dakkhiṇaṁ ārādhentīti? Āmantā. Hañci atthi keci arahato dānaṁ datvā dakkhiṇaṁ ārādhenti, no ca vata re vattabbe—“dāyakatova dānaṁ visujjhati, no paṭiggāhakato”ti. 5 Paṭiggāhakato dānaṁ visujjhatīti? Āmantā. Añño aññassa kārako, parakataṁ sukhadukkhaṁ, añño karoti añño paṭisaṁvedetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Dāyakatova dānaṁ visujjhati, no paṭiggāhakatoti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“catasso kho imā, ānanda, dakkhiṇā visuddhiyo. Katamā catasso? Atthānanda, dakkhiṇā dāyakato visujjhati, no paṭiggāhakato; atthānanda, dakkhiṇā paṭiggāhakato visujjhati, no dāyakato; atthānanda, dakkhiṇā dāyakato ceva visujjhati paṭiggāhakato ca; atthānanda, dakkhiṇā neva dāyakato visujjhati, no paṭiggāhakato. Imā kho, ānanda, catasso dakkhiṇā visuddhiyo”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“dāyakatova dānaṁ visujjhati, no paṭiggāhakato”ti. Dakkhiṇāvisuddhikathā niṭṭhitā. Sattarasamo vaggo. Tassuddānaṁ 7 Atthi arahato puññūpacayo, natthi arahato akālamaccu, sabbamidaṁ kammato, indriyabaddhaññeva dukkhaṁ, ṭhapetvā ariyamaggaṁ avasesā saṅkhārā dukkhā, saṅgho dakkhiṇaṁ paṭiggaṇhāti, saṅgho dakkhiṇaṁ visodheti, saṅgho bhuñjati pivati khādati sāyati, saṅghassa dinnaṁ mahapphalaṁ, atthi dānaṁ visuddhiyāti. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Sattarasamavagga Indriyabaddhakathā |4| Indriyabaddhaññeva dukkhanti? Āmantā. Indriyabaddhaññeva aniccaṁ saṅkhataṁ paṭiccasamuppannaṁ khayadhammaṁ vayadhammaṁ virāgadhammaṁ nirodhadhammaṁ vipariṇāmadhammanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu anindriyabaddhaṁ aniccaṁ saṅkhataṁ paṭiccasamuppannaṁ khayadhammaṁ vayadhammaṁ virāgadhammaṁ nirodhadhammaṁ vipariṇāmadhammanti? Āmantā. Hañci anindriyabaddhaṁ aniccaṁ saṅkhataṁ paṭiccasamuppannaṁ khayadhammaṁ vayadhammaṁ virāgadhammaṁ nirodhadhammaṁ vipariṇāmadhammaṁ, no ca vata re vattabbe—“indriyabaddhaññeva dukkhan”ti. 2 Anindriyabaddhaṁ aniccaṁ saṅkhataṁ paṭiccasamuppannaṁ …pe… vipariṇāmadhammaṁ, tañca na dukkhanti? Āmantā. Indriyabaddhaṁ aniccaṁ saṅkhataṁ …pe… vipariṇāmadhammaṁ, tañca na dukkhanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Indriyabaddhaṁ aniccaṁ saṅkhataṁ …pe… vipariṇāmadhammaṁ, tañca dukkhanti? Āmantā. Anindriyabaddhaṁ aniccaṁ saṅkhataṁ …pe… vipariṇāmadhammaṁ, tañca dukkhanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Indriyabaddhaññeva dukkhanti? Āmantā. Nanu yadaniccaṁ taṁ dukkhaṁ vuttaṁ bhagavatā—“anindriyabaddhaṁ aniccan”ti? Āmantā. Hañci yadaniccaṁ taṁ dukkhaṁ vuttaṁ bhagavatā—“anindriyabaddhaṁ aniccaṁ”, no ca vata re vattabbe—“indriyabaddhaññeva dukkhan”ti. 5 Na vattabbaṁ—“indriyabaddhaññeva dukkhan”ti? Āmantā. Yathā indriyabaddhassa dukkhassa pariññāya bhagavati brahmacariyaṁ vussati, evamevaṁ anindriyabaddhassa dukkhassa pariññāya bhagavati brahmacariyaṁ vussatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… yathā indriyabaddhaṁ dukkhaṁ pariññātaṁ na puna uppajjati, evamevaṁ anindriyabaddhaṁ dukkhaṁ pariññātaṁ na puna uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi indriyabaddhaññeva dukkhanti. Indriyabaddhakathā niṭṭhitā. kv10 0 Kathāvatthu Niyāmapaṇṇāsaka Dasamavagga Nirodhakathā |1| Upapattesiye pañcakkhandhe aniruddhe kiriyā pañcakkhandhā uppajjantīti? Āmantā. Dasannaṁ khandhānaṁ samodhānaṁ hoti, dasa khandhā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dasannaṁ khandhānaṁ samodhānaṁ hoti, dasa khandhā sammukhībhāvaṁ 209 --- kv10 1:1 āgacchantīti? Āmantā. dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Upapattesiye pañcakkhandhe aniruddhe kiriyā cattāro khandhā uppajjantīti? Āmantā. Navannaṁ khandhānaṁ samodhānaṁ hoti, nava khandhā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… navannaṁ khandhānaṁ samodhānaṁ hoti, nava khandhā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Āmantā. dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Upapattesiye pañcakkhandhe aniruddhe kiriyāñāṇaṁ uppajjatīti? Āmantā. Channaṁ khandhānaṁ samodhānaṁ hoti, cha khandhā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… channaṁ khandhānaṁ samodhānaṁ hoti, cha khandhā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Āmantā. dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Upapattesiye pañcakkhandhe niruddhe maggo uppajjatīti? Āmantā. Mato maggaṁ bhāveti, kālaṅkato maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Nirodhakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dasamavagga Sābhogātikathā |5| Pañcaviññāṇā sābhogāti? Āmantā. Nanu pañcaviññāṇā uppannavatthukā uppannārammaṇāti? Āmantā. Hañci pañcaviññāṇā uppannavatthukā uppannārammaṇā, no ca vata re vattabbe—“pañcaviññāṇā sābhogā”ti. Nanu pañcaviññāṇā purejātavatthukā purejātārammaṇā ajjhattikavatthukā bāhirārammaṇā asambhinnavatthukā asambhinnārammaṇā nānāvatthukā nānārammaṇā na aññamaññassa gocaravisayaṁ paccanubhonti, na asamannāhārā uppajjanti, na amanasikārā uppajjanti, na abbokiṇṇā uppajjanti, na apubbaṁ acarimaṁ uppajjanti, nanu pañcaviññāṇā na aññamaññassa samanantarā uppajjantīti? Āmantā. Hañci pañcaviññāṇā na aññamaññassa samanantarā uppajjanti, no ca vata re vattabbe—“pañcaviññāṇā sābhogā”ti. 2 Cakkhuviññāṇaṁ sābhoganti? Āmantā. Cakkhuviññāṇaṁ suññataṁ ārabbha uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cakkhuviññāṇaṁ suññataṁ ārabbha uppajjatīti? Āmantā. Cakkhuñca paṭicca suññatañca uppajjati cakkhuviññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cakkhuñca paṭicca suññatañca uppajjati cakkhuviññāṇanti? Āmantā. “Cakkhuñca paṭicca suññatañca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttantoti? Natthi …pe… “cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttantoti? Āmantā. Hañci “cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttanto, no ca vata re vattabbe—“cakkhuñca paṭicca suññatañca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti. 3 Cakkhuviññāṇaṁ sābhoganti? Āmantā. Cakkhuviññāṇaṁ atītānāgataṁ ārabbha uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cakkhuviññāṇaṁ sābhoganti? Āmantā. Cakkhuviññāṇaṁ phassaṁ ārabbha …pe… phoṭṭhabbaṁ ārabbha uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… manoviññāṇaṁ sābhogaṁ, manoviññāṇaṁ suññataṁ ārabbha uppajjatīti? Āmantā. Cakkhuviññāṇaṁ sābhogaṁ, cakkhuviññāṇaṁ suññataṁ ārabbha uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… manoviññāṇaṁ sābhogaṁ, manoviññāṇaṁ atītānāgataṁ ārabbha uppajjatīti? Āmantā. Cakkhuviññāṇaṁ sābhogaṁ, cakkhuviññāṇaṁ atītānāgataṁ ārabbha uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… manoviññāṇaṁ sābhogaṁ, manoviññāṇaṁ phassaṁ ārabbha …pe… phoṭṭhabbaṁ ārabbha uppajjatīti? Āmantā. Cakkhuviññāṇaṁ sābhogaṁ, cakkhuviññāṇaṁ phassaṁ ārabbha …pe… phoṭṭhabbaṁ ārabbha uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Na vattabbaṁ—“pañcaviññāṇā sābhogā”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“idha, bhikkhave, bhikkhu cakkhunā rūpaṁ disvā nimittaggāhī hoti …pe… na nimittaggāhī hoti …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusitvā nimittaggāhī hoti …pe… na nimittaggāhī hotī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi pañcaviññāṇā sābhogāti …pe…. Sābhogātikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dasamavagga Pañcaviññāṇākusalāpiakusalāpītikathā |4| Pañcaviññāṇā kusalāpi akusalāpīti? Āmantā. Nanu pañcaviññāṇā uppannavatthukā uppannārammaṇāti? Āmantā. Hañci pañcaviññāṇā uppannavatthukā uppannārammaṇā, no ca vata re vattabbe—“pañcaviññāṇā kusalāpi akusalāpī”ti. Nanu pañcaviññāṇā purejātavatthukā purejātārammaṇā ajjhattikavatthukā bāhirārammaṇā asambhinnavatthukā asambhinnārammaṇā nānāvatthukā nānārammaṇā na aññamaññassa 210 --- kv10 4:1 gocaravisayaṁ paccanubhonti, na asamannāhārā uppajjanti, na amanasikārā uppajjanti, na abbokiṇṇā uppajjanti, na apubbaṁ acarimaṁ uppajjanti, na aññamaññassa samanantarā uppajjanti, nanu pañcaviññāṇā anābhogāti? Āmantā. Hañci pañcaviññāṇā anābhogā, no ca vata re vattabbe—“pañcaviññāṇā kusalāpi akusalāpī”ti. 2 Cakkhuviññāṇaṁ kusalanti? Āmantā. Cakkhuviññāṇaṁ suññataṁ ārabbha uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cakkhuviññāṇaṁ suññataṁ ārabbha uppajjatīti? Āmantā. Cakkhuñca paṭicca suññatañca uppajjati cakkhuviññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe. Cakkhuñca paṭicca suññatañca uppajjati cakkhuviññāṇanti? Āmantā. “Cakkhuñca paṭicca suññatañca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttantoti? Natthi. “Cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttantoti? Āmantā. Hañci “cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttanto, no ca vata re vattabbe—“cakkhuñca paṭicca suññatañca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti. 3 Cakkhuviññāṇaṁ kusalampi akusalampīti? Āmantā. Cakkhuviññāṇaṁ atītānāgataṁ ārabbha uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Cakkhuviññāṇaṁ kusalampi akusalampīti? Āmantā. Cakkhuviññāṇaṁ phassaṁ ārabbha …pe… cittaṁ ārabbha … cakkhuṁ ārabbha …pe… kāyaṁ ārabbha … saddaṁ ārabbha …pe… phoṭṭhabbaṁ ārabbha uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Manoviññāṇaṁ kusalampi akusalampi, manoviññāṇaṁ suññataṁ ārabbha uppajjatīti? Āmantā. Cakkhuviññāṇaṁ kusalampi akusalampi, cakkhuviññāṇaṁ suññataṁ ārabbha uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… manoviññāṇaṁ kusalampi akusalampi, manoviññāṇaṁ atītānāgataṁ ārabbha uppajjatīti? Āmantā. Cakkhuviññāṇaṁ kusalampi akusalampi, cakkhuviññāṇaṁ atītānāgataṁ ārabbha uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… manoviññāṇaṁ kusalampi akusalampi, manoviññāṇaṁ phassaṁ ārabbha …pe… cittaṁ ārabbha …pe… kāyaṁ ārabbha … saddaṁ ārabbha …pe… phoṭṭhabbaṁ ārabbha uppajjatīti? Āmantā. Cakkhuviññāṇaṁ kusalampi akusalampi, cakkhuviññāṇaṁ phassaṁ ārabbha …pe… phoṭṭhabbaṁ ārabbha uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Na vattabbaṁ—“pañcaviññāṇā kusalāpi akusalāpī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“idha, bhikkhave, bhikkhu cakkhunā rūpaṁ disvā nimittaggāhī hoti …pe… na nimittaggāhī hoti …pe… sotena saddaṁ sutvā …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusitvā nimittaggāhī hoti …pe… na nimittaggāhī hotī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi pañcaviññāṇā kusalāpi akusalāpīti. Pañcaviññāṇā kusalāpi akusalāpītikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dasamavagga Sīlaṁnacittānuparivattītikathā |8| Sīlaṁ na cittānuparivattīti? Āmantā. Rūpaṁ … nibbānaṁ … cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sīlaṁ na cittānuparivattīti? Āmantā. Phasso na cittānuparivattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sīlaṁ na cittānuparivattīti? Āmantā. Vedanā …pe… saññā … cetanā … saddhā … vīriyaṁ … sati … samādhi …pe… paññā na cittānuparivattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 2 Phasso cittānuparivattīti? Āmantā. Sīlaṁ cittānuparivattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vedanā …pe… saññā … cetanā … saddhā … vīriyaṁ … sati … samādhi …pe… paññā cittānuparivattīti? Āmantā. Sīlaṁ cittānuparivattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Sammāvācā na cittānuparivattīti? Āmantā. Sammādiṭṭhi na cittānuparivattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammāvācā na cittānuparivattīti? Āmantā. Sammāsaṅkappo …pe… sammāvāyāmo …pe… sammāsati …pe… sammāsamādhi na cittānuparivattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Sammākammanto …pe… sammāājīvo na cittānuparivattīti? Āmantā. Sammādiṭṭhi na cittānuparivattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammāājīvo na cittānuparivattīti? Āmantā. Sammāsaṅkappo …pe… sammāvāyāmo …pe… sammāsati …pe… sammāsamādhi na cittānuparivattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Sammādiṭṭhi cittānuparivattīti? Āmantā. Sammāvācā cittānuparivattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammādiṭṭhi cittānuparivattīti? Āmantā. Sammākammanto …pe… sammāājīvo cittānuparivattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Sammāsaṅkappo …pe… sammāvāyāmo …pe… sammāsati …pe… sammāsamādhi cittānuparivattīti? Āmantā. Sammāvācā cittānuparivattīti? Na hevaṁ vattabbe 211 --- kv10 8:6 …pe… sammāsamādhi cittānuparivattīti? Āmantā. Sammākammanto …pe… sammāājīvo cittānuparivattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Na vattabbaṁ—“sīlaṁ na cittānuparivattī”ti? Āmantā. Sīle uppajjitvā niruddhe dussīlo hotīti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi sīlaṁ na cittānuparivattīti. Sīlaṁ na cittānuparivattītikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dasamavagga Pañcaviññāṇasamaṅgissamaggakathā |3| Pañcaviññāṇasamaṅgissa atthi maggabhāvanāti? Āmantā. Nanu pañcaviññāṇā uppannavatthukā uppannārammaṇāti? Āmantā. Hañci pañcaviññāṇā uppannavatthukā uppannārammaṇā, no ca vata re vattabbe—“pañcaviññāṇasamaṅgissa atthi maggabhāvanā”ti. 2 Nanu pañcaviññāṇā purejātavatthukā purejātārammaṇā ajjhattikavatthukā bāhirārammaṇā asambhinnavatthukā asambhinnārammaṇā nānāvatthukā nānārammaṇā na aññamaññassa gocaravisayaṁ paccanubhonti, na asamannāhārā uppajjanti, na amanasikārā uppajjanti, na abbokiṇṇā uppajjanti, na apubbaṁ acarimaṁ uppajjanti, na aññamaññassa samanantarā uppajjanti, nanu pañcaviññāṇā anābhogāti? Āmantā. Hañci pañcaviññāṇā anābhogā, no ca vata re vattabbe—“pañcaviññāṇasamaṅgissa atthi maggabhāvanā”ti. 3 Cakkhuviññāṇasamaṅgissa atthi maggabhāvanāti? Āmantā. Cakkhuviññāṇaṁ suññataṁ ārabbha uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cakkhuviññāṇaṁ suññataṁ ārabbha uppajjatīti? Āmantā. Cakkhuñca paṭicca suññatañca uppajjati cakkhuviññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cakkhuñca paṭicca suññatañca uppajjati cakkhuviññāṇanti? Āmantā. “Cakkhuñca paṭicca suññatañca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttantoti? Natthi. “Cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttantoti? Āmantā. Hañci “cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti—attheva suttanto, no ca vata re vattabbe—“cakkhuñca paṭicca suññatañca uppajjati cakkhuviññāṇan”ti. 4 Cakkhuviññāṇasamaṅgissa atthi maggabhāvanāti? Āmantā. Cakkhuviññāṇaṁ atītānāgataṁ ārabbha uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cakkhuviññāṇasamaṅgissa atthi maggabhāvanāti? Āmantā. Cakkhuviññāṇaṁ phassaṁ ārabbha … vedanaṁ ārabbha … saññaṁ ārabbha … cetanaṁ ārabbha … cittaṁ ārabbha … cakkhuṁ ārabbha …pe… kāyaṁ ārabbha …pe… saddaṁ ārabbha …pe… phoṭṭhabbaṁ ārabbha uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Manoviññāṇasamaṅgissa atthi maggabhāvanā, manoviññāṇaṁ suññataṁ ārabbha uppajjatīti? Āmantā. Cakkhuviññāṇasamaṅgissa atthi maggabhāvanā, cakkhuviññāṇaṁ suññataṁ ārabbha uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… manoviññāṇasamaṅgissa atthi maggabhāvanā, manoviññāṇaṁ atītānāgataṁ ārabbha uppajjatīti? Āmantā. Cakkhuviññāṇasamaṅgissa atthi maggabhāvanā, cakkhuviññāṇaṁ atītānāgataṁ ārabbha uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… manoviññāṇasamaṅgissa atthi maggabhāvanā, manoviññāṇaṁ phassaṁ ārabbha … vedanaṁ ārabbha …pe… phoṭṭhabbaṁ ārabbha uppajjatīti? Āmantā. Cakkhuviññāṇasamaṅgissa atthi maggabhāvanā, cakkhuviññāṇaṁ phassaṁ ārabbha … vedanaṁ ārabbha …pe… phoṭṭhabbaṁ ārabbha uppajjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Na vattabbaṁ—“pañcaviññāṇasamaṅgissa atthi maggabhāvanā”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“idha, bhikkhave, bhikkhu cakkhunā rūpaṁ disvā na nimittaggāhī hoti nānubyañjanaggāhī …pe… sotena saddaṁ sutvā …pe… ghānena gandhaṁ ghāyitvā …pe… jivhāya rasaṁ sāyitvā …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusitvā na nimittaggāhī hoti nānubyañjanaggāhī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi pañcaviññāṇasamaṅgissa atthi maggabhāvanāti. Pañcaviññāṇasamaṅgissa maggakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dasamavagga Sīlaṁacetasikantikathā |7| Sīlaṁ acetasikanti? Āmantā. Rūpaṁ …pe… nibbānaṁ … Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ … rūpāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatananti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sīlaṁ acetasikanti? Āmantā. Phasso acetasikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sīlaṁ acetasikanti? Āmantā. Vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… saddhā …pe… vīriyaṁ …pe… sati …pe… samādhi …pe… paññā acetasikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Phasso cetasikoti? Āmantā. Sīlaṁ cetasikanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… saddhā …pe… vīriyaṁ …pe… sati …pe… samādhi …pe… 212 --- kv10 7:2 paññā cetasikāti? Āmantā. Sīlaṁ cetasikanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Sīlaṁ acetasikanti? Āmantā. Aniṭṭhaphalanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu iṭṭhaphalanti? Āmantā. Hañci iṭṭhaphalaṁ, no ca vata re vattabbe—“sīlaṁ acetasikan”ti. 4 Saddhā iṭṭhaphalā, saddhā cetasikāti? Āmantā. Sīlaṁ iṭṭhaphalaṁ, sīlaṁ cetasikanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vīriyaṁ …pe… sati …pe… samādhi …pe… paññā iṭṭhaphalā, paññā cetasikāti? Āmantā. Sīlaṁ iṭṭhaphalaṁ, sīlaṁ cetasikanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Sīlaṁ iṭṭhaphalaṁ, sīlaṁ acetasikanti? Āmantā. Saddhā iṭṭhaphalā, saddhā acetasikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sīlaṁ iṭṭhaphalaṁ, sīlaṁ acetasikanti? Āmantā. Vīriyaṁ …pe… sati …pe… samādhi …pe… paññā iṭṭhaphalā, paññā acetasikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Sīlaṁ acetasikanti? Āmantā. Aphalaṁ avipākanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu saphalaṁ savipākanti? Āmantā. Hañci saphalaṁ savipākaṁ, no ca vata re vattabbe—“sīlaṁ acetasikan”ti …pe…. 7 Cakkhāyatanaṁ acetasikaṁ avipākanti? Āmantā. Sīlaṁ acetasikaṁ avipākanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sotāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… rūpāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ acetasikaṁ avipākanti? Āmantā. Sīlaṁ acetasikaṁ avipākanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Sīlaṁ acetasikaṁ savipākanti? Āmantā. Cakkhāyatanaṁ acetasikaṁ savipākanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sīlaṁ acetasikaṁ savipākanti? Āmantā. Sotāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ … rūpāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ acetasikaṁ savipākanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 9 Sammāvācā acetasikāti? Āmantā. Sammādiṭṭhi acetasikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammāvācā acetasikāti? Āmantā. Sammāsaṅkappo …pe… sammāvāyāmo …pe… sammāsati …pe… sammāsamādhi acetasikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammākammanto …pe… sammāājīvo acetasikoti? Āmantā. Sammādiṭṭhi acetasikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammāājīvo acetasikoti? Āmantā. Sammāsaṅkappo … sammāvāyāmo … sammāsati … sammāsamādhi acetasikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Sammādiṭṭhi cetasikāti? Āmantā. Sammāvācā cetasikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammādiṭṭhi cetasikāti? Āmantā. Sammākammanto …pe… sammāājīvo cetasikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammāsaṅkappo …pe… sammāvāyāmo …pe… sammāsati …pe… sammāsamādhi cetasikoti? Āmantā. Sammāvācā cetasikāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammāsamādhi cetasikoti? Āmantā. Sammākammanto …pe… sammāājīvo cetasikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 11 Na vattabbaṁ—“sīlaṁ acetasikan”ti? Āmantā. Sīle uppajjitvā niruddhe dussīlo hotīti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi sīlaṁ acetasikanti. Sīlaṁ acetasikantikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dasamavagga Viññattisīlantikathā |10| Viññatti sīlanti? Āmantā. Pāṇātipātā veramaṇīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… adinnādānā veramaṇīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmesumicchācārā veramaṇīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… musāvādā veramaṇīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Abhivādanaṁ sīlaṁ, paccuṭṭhānaṁ sīlaṁ, añjalikammaṁ sīlaṁ, sāmīcikammaṁ sīlaṁ, āsanābhihāro sīlaṁ, seyyābhihāro sīlaṁ, pādodakābhihāro sīlaṁ, pādakathalikābhihāro sīlaṁ, nhāne piṭṭhiparikammaṁ sīlanti? Āmantā. Pāṇātipātā veramaṇīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Na vattabbaṁ—“viññatti sīlan”ti? Āmantā. Dussilyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi viññatti sīlanti. Viññatti sīlantikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dasamavagga Samādānahetukathā |9| Samādānahetukaṁ sīlaṁ vaḍḍhatīti? Āmantā. Samādānahetuko phasso vaḍḍhati, vedanā vaḍḍhati, saññā vaḍḍhati, cetanā vaḍḍhati, cittaṁ vaḍḍhati, saddhā vaḍḍhati, vīriyaṁ vaḍḍhati, sati vaḍḍhati, samādhi vaḍḍhati, paññā vaḍḍhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Samādānahetukaṁ sīlaṁ vaḍḍhatīti? Āmantā. Latā viya vaḍḍhati, māluvā viya vaḍḍhati, rukkho viya vaḍḍhati, tiṇaṁ viya vaḍḍhati, muñjapuñjo viya vaḍḍhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Samādānahetukaṁ sīlaṁ vaḍḍhatīti? Āmantā. Sīlaṁ samādiyitvā kāmavitakkaṁ vitakkentassa byāpādavitakkaṁ vitakkentassa vihiṁsāvitakkaṁ vitakkentassa sīlaṁ vaḍḍhatīti? Āmantā. Dvinnaṁ 213 --- kv10 9:3 phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Āmantā. Kusalākusalā sāvajjānavajjā hīnapaṇītā kaṇhasukkasappaṭibhāgā dhammā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Kusalākusalā sāvajjānavajjā hīnapaṇītā kaṇhasukkasappaṭibhāgā dhammā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“cattārimāni, bhikkhave, suvidūravidūrāni. Katamāni cattāri? Nabhañca, bhikkhave, pathavī ca—idaṁ paṭhamaṁ suvidūravidūraṁ …pe… tasmā sataṁ dhammo asabbhi ārakā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“kusalākusalā sāvajjānavajjā hīnapaṇītā kaṇhasukkasappaṭibhāgā dhammā sammukhībhāvaṁ āgacchantī”ti. 5 Na vattabbaṁ—“samādānahetukaṁ sīlaṁ vaḍḍhatī”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“ārāmaropā vanaropā …pe… dhammaṭṭhā sīlasampannā te janā saggagāmino”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi samādānahetukaṁ sīlaṁ vaḍḍhatīti. Samādānahetukathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dasamavagga Rūpaṁmaggotikathā |2| Maggasamaṅgissa rūpaṁ maggoti? Āmantā. Sārammaṇaṁ, atthi tassa āvaṭṭanā ābhogo samannāhāro manasikāro cetanā patthanā paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci anārammaṇaṁ, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhi; no ca vata re vattabbe—“maggasamaṅgissa rūpaṁ maggo”ti. 2 Sammāvācā maggoti? Āmantā. Sārammaṇā, atthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu anārammaṇā, natthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci anārammaṇā, natthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhi; no ca vata re vattabbe—“sammāvācā maggo”ti. 3 Sammākammanto …pe… sammāājīvo maggoti? Āmantā. Sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhi; no ca vata re vattabbe—“sammāājīvo maggo”ti. 4 Sammādiṭṭhi maggo, sā ca sārammaṇā, atthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Sammāvācā maggo, sā ca sārammaṇā, atthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammādiṭṭhi maggo, sā ca sārammaṇā, atthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Sammākammanto …pe… sammāājīvo maggo, so ca sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammāsaṅkappo …pe… sammāvāyāmo …pe… sammāsati …pe…. 5 Sammāsamādhi maggo, so ca sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Sammāvācā maggo, sā ca sārammaṇā, atthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammāsamādhi maggo, so ca sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Sammākammanto …pe… sammāājīvo maggo, so ca sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Sammāvācā maggo, sā ca anārammaṇā, natthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Sammādiṭṭhi maggo, sā ca anārammaṇā, natthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammāvācā maggo, sā ca anārammaṇā, natthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Sammāsaṅkappo …pe… sammāvāyāmo … sammāsati … sammāsamādhi maggo, so ca anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Sammākammanto …pe… sammāājīvo maggo, so ca anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Sammādiṭṭhi … sammāsaṅkappo … sammāvāyāmo … sammāsati …pe… sammāsamādhi maggo, so ca anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Na vattabbaṁ—“maggasamaṅgissa rūpaṁ maggo”ti? Āmantā. Nanu sammāvācā sammākammanto sammāājīvo maggoti? Āmantā. Hañci sammāvācā sammākammanto sammāājīvo maggo, tena vata re vattabbe—“maggasamaṅgissa rūpaṁ maggo”ti. Rūpaṁ maggotikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dasamavagga Dvīhisīlehikathā |6| Maggasamaṅgī dvīhi sīlehi samannāgatoti? Āmantā. Maggasamaṅgī dvīhi phassehi dvīhi vedanāhi dvīhi saññāhi dvīhi cetanāhi dvīhi cittehi dvīhi saddhāhi dvīhi vīriyehi dvīhi satīhi dvīhi samādhīhi dvīhi paññāhi samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Maggasamaṅgī lokiyena sīlena 214 --- kv10 6:2 samannāgatoti? Āmantā. Maggasamaṅgī lokiyena phassena lokiyāya vedanāya lokiyāya paññāya lokiyāya cetanāya lokiyena cittena lokiyāya saddhāya lokiyena vīriyena lokiyāya satiyā lokiyena samādhinā lokiyāya paññāya samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Maggasamaṅgī lokiyena ca lokuttarena ca sīlena samannāgatoti? Āmantā. Maggasamaṅgī lokiyena ca lokuttarena ca phassena samannāgato …pe… lokiyāya ca lokuttarāya ca paññāya samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… maggasamaṅgī lokiyena sīlena samannāgatoti? Āmantā. Maggasamaṅgī puthujjanoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Maggasamaṅgī lokiyāya sammāvācāya samannāgatoti? Āmantā. Maggasamaṅgī lokiyāya sammādiṭṭhiyā samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… maggasamaṅgī lokiyāya sammāvācāya samannāgatoti? Āmantā. Maggasamaṅgī lokiyena sammāsaṅkappena …pe… lokiyena sammāvāyāmena …pe… lokiyāya sammāsatiyā …pe… lokiyena sammāsamādhinā samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… maggasamaṅgī lokiyena sammākammantena …pe… lokiyena sammāājīvena samannāgatoti? Āmantā. Maggasamaṅgī lokiyāya sammādiṭṭhiyā …pe… lokiyena sammāsamādhinā samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Maggasamaṅgī lokiyāya ca lokuttarāya ca sammāvācāya samannāgatoti? Āmantā. Maggasamaṅgī lokiyāya ca lokuttarāya ca sammādiṭṭhiyā samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… maggasamaṅgī lokiyāya ca lokuttarāya ca sammāvācāya samannāgatoti? Āmantā. Maggasamaṅgī lokiyena ca lokuttarena ca sammāsaṅkappena …pe… lokiyena ca lokuttarena ca sammāvāyāmena …pe… lokiyāya ca lokuttarāya ca sammāsatiyā …pe… lokiyena ca lokuttarena ca sammāsamādhinā samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Maggasamaṅgī lokiyena ca lokuttarena ca sammākammantena …pe… sammāājīvena samannāgatoti? Āmantā. Maggasamaṅgī lokiyāya ca lokuttarāya ca sammādiṭṭhiyā samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… maggasamaṅgī lokiyena ca lokuttarena ca sammāājīvena samannāgatoti? Āmantā. Maggasamaṅgī lokiyena ca lokuttarena ca sammāsaṅkappena …pe… lokiyena ca lokuttarena ca sammāsamādhinā samannāgatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Na vattabbaṁ—“maggasamaṅgī dvīhi sīlehi samannāgato”ti? Āmantā. Lokiye sīle niruddhe maggo uppajjatīti? Āmantā. Dussīlo khaṇḍasīlo chinnasīlo maggaṁ bhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi maggasamaṅgī dvīhi sīlehi samannāgatoti. Dvīhisīlehikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Dasamavagga Aviññattidussilyantikathā |11| Aviññatti dussilyanti? Āmantā. Pāṇātipātoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… adinnādānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… kāmesumicchācāroti? Na hevaṁ vattabbe …pe… musāvādoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… surāmerayamajjapamādaṭṭhānanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Pāpakammaṁ samādiyitvā dānaṁ dadantassa puññañca apuññañca ubho vaḍḍhantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… puññañca apuññañca ubho vaḍḍhantīti? Āmantā. Dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dvinnaṁ phassānaṁ …pe… dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Āmantā. Kusalākusalā sāvajjānavajjā hīnapaṇītā kaṇhasukkasappaṭibhāgā dhammā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Kusalākusalā sāvajjānavajjā hīnapaṇītā kaṇhasukkasappaṭibhāgā dhammā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“cattārimāni, bhikkhave, suvidūravidūrāni. Katamāni cattāri? Nabhañca, bhikkhave, pathavī ca—idaṁ paṭhamaṁ suvidūravidūraṁ …pe… tasmā sataṁ dhammo asabbhi ārakā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“kusalākusalā sāvajjānavajjā hīnapaṇītā kaṇhasukkasappaṭibhāgā dhammā sammukhībhāvaṁ āgacchantī”ti …pe…. 4 Na vattabbaṁ—“aviññatti dussilyan”ti? Āmantā. Nanu pāpakammaṁ samādinno āsīti? Āmantā. Hañci pāpakammaṁ samādinno āsi, tena vata re vattabbe—“aviññatti dussilyan”ti. Aviññatti dussilyantikathā niṭṭhitā. Dasamo vaggo. Tassuddānaṁ 5 Upapattesiye pañcakkhandhe aniruddhe kiriyā pañcakkhandhā uppajjanti, maggasamaṅgissa rūpaṁ maggo, pañcaviññāṇasamaṅgissa atthi maggabhāvanā, pañcaviññāṇā kusalāpi akusalāpi, pañcaviññāṇā sābhogā, maggasamaṅgī dvīhi sīlehi samannāgato, sīlaṁ 215 --- kv10 11:5 acetasikaṁ, sīlaṁ na cittānuparivatti, samādānahetukaṁ sīlaṁ vaḍḍhatīti, viññattisīlaṁ aviññatti dussilyanti. Dutiyo paṇṇāsako. Tassuddānaṁ 6 Niyāmasaṅgahagatānisaṁsatā ca nirodhoti. kv19 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Ekūnavīsatimavagga Accantaniyāmakathā |7| Atthi puthujjanassa accantaniyāmatāti? Āmantā. Mātughātako accantaniyato, pitughātako …pe… arahantaghātako …pe… ruhiruppādako …pe… saṅghabhedako accantaniyatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Atthi puthujjanassa accantaniyāmatāti? Āmantā. Accantaniyatassa puggalassa vicikicchā uppajjeyyāti? Āmantā. Hañci accantaniyatassa puggalassa vicikicchā uppajjeyya, no ca vata re vattabbe—“atthi puthujjanassa accantaniyāmatā”ti. 3 Accantaniyatassa puggalassa vicikicchā nuppajjeyyāti? Āmantā. Pahīnāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… pahīnāti? Āmantā. Sotāpattimaggenāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sakadāgāmimaggena …pe… anāgāmimaggena …pe… arahattamaggenāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Katamena maggenāti? Akusalena maggenāti. Akusalo maggo niyyāniko khayagāmī bodhagāmī anāsavo …pe… asaṅkilesikoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu akusalo maggo aniyyāniko …pe… saṅkilesikoti? Āmantā. Hañci akusalo maggo aniyyāniko …pe… saṅkilesiko, no ca vata re vattabbe—“accantaniyatassa puggalassa vicikicchā akusalena maggena pahīnā”ti. 5 Sassatadiṭṭhiyā niyatassa puggalassa ucchedadiṭṭhi uppajjeyyāti? Āmantā. Hañci sassatadiṭṭhiyā niyatassa puggalassa ucchedadiṭṭhi uppajjeyya, no ca vata re vattabbe—“atthi puthujjanassa accantaniyāmatā”ti. 6 Sassatadiṭṭhiyā niyatassa puggalassa ucchedadiṭṭhi nuppajjeyyāti? Āmantā. Pahīnāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… pahīnāti? Āmantā. Sotāpattimaggenāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sakadāgāmimaggena …pe… anāgāmimaggena …pe… arahattamaggenāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Katamena maggenāti? Akusalena maggena. Akusalo maggo …pe… no ca vata re vattabbe—“sassatadiṭṭhiyā niyatassa puggalassa ucchedadiṭṭhi akusalena maggena pahīnā”ti. 8 Ucchedadiṭṭhiyā niyatassa puggalassa sassatadiṭṭhi uppajjeyyāti? Āmantā. Hañci ucchedadiṭṭhiyā niyatassa puggalassa sassatadiṭṭhi uppajjeyya, no ca vata re vattabbe—“atthi puthujjanassa accantaniyāmatā”ti. 9 Ucchedadiṭṭhiyā niyatassa puggalassa sassatadiṭṭhi nuppajjeyyāti? Āmantā. Pahīnāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… pahīnāti? Āmantā. Sotāpattimaggenāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sakadāgāmimaggena …pe… anāgāmimaggena …pe… arahattamaggenāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 10 Katamena maggenāti? Akusalena maggenāti. Akusalo maggo …pe… no ca vata re vattabbe—“ucchedadiṭṭhiyā niyatassa puggalassa sassatadiṭṭhi akusalena maggena pahīnā”ti. 11 Na vattabbaṁ—“atthi puthujjanassa accantaniyāmatā”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“idha, bhikkhave, ekacco puggalo samannāgato hoti ekantakāḷakehi akusalehi dhammehi, so sakiṁ nimuggo nimuggova hotī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi atthi puthujjanassa accantaniyāmatāti. 12 Vuttaṁ bhagavatā—“idha, bhikkhave, ekacco puggalo samannāgato hoti ekantakāḷakehi akusalehi dhammehi, so sakiṁ nimuggo nimuggova hotī”ti katvā tena ca kāraṇena atthi puthujjanassa accantaniyāmatāti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“idha, bhikkhave, ekacco puggalo ummujjitvā nimujjatī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Sabbakālaṁ ummujjitvā nimujjatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 13 Vuttaṁ bhagavatā—“idha, bhikkhave, ekacco puggalo samannāgato hoti ekantakāḷakehi akusalehi dhammehi, so sakiṁ nimuggo nimuggova hotī”ti—katvā tena ca kāraṇena atthi puthujjanassa accantaniyāmatāti? Āmantā. Vuttaṁ bhagavatā—“idha, bhikkhave, ekacco puggalo ummujjitvā ṭhito hoti, ummujjitvā vipassati viloketi, ummujjitvā patarati, ummujjitvā patigādhappatto hotī”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Sabbakālaṁ ummujjitvā patigādhappatto hotīti? Na 216 --- kv19 7:13 hevaṁ vattabbe …pe…. Accantaniyāmakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Ekūnavīsatimavagga Indriyakathā |8| Natthi lokiyaṁ saddhindriyanti? Āmantā. Natthi lokiyā saddhāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… natthi lokiyaṁ vīriyindriyaṁ …pe… satindriyaṁ …pe… samādhindriyaṁ …pe… paññindriyanti? Āmantā. Natthi lokiyā paññāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Atthi lokiyā saddhāti? Āmantā. Atthi lokiyaṁ saddhindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi lokiyaṁ vīriyaṁ …pe… sati …pe… samādhi …pe… paññāti? Āmantā. Atthi lokiyaṁ paññindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Atthi lokiyo mano, atthi lokiyaṁ manindriyanti? Āmantā. Atthi lokiyā saddhā, atthi lokiyaṁ saddhindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi lokiyo mano, atthi lokiyaṁ manindriyanti? Āmantā. Atthi lokiyā paññā, atthi lokiyaṁ paññindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Atthi lokiyaṁ somanassaṁ, atthi lokiyaṁ somanassindriyaṁ …pe… atthi lokiyaṁ jīvitaṁ, atthi lokiyaṁ jīvitindriyanti? Āmantā. Atthi lokiyā saddhā, atthi lokiyaṁ saddhindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi lokiyaṁ jīvitaṁ, atthi lokiyaṁ jīvitindriyanti? Āmantā. Atthi lokiyā paññā, atthi lokiyaṁ paññindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Atthi lokiyā saddhā, natthi lokiyaṁ saddhindriyanti? Āmantā. Atthi lokiyo mano, natthi lokiyaṁ manindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi lokiyā paññā, natthi lokiyaṁ paññindriyanti? Āmantā. Atthi lokiyo mano, natthi lokiyaṁ manindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Atthi lokiyā saddhā, natthi lokiyaṁ saddhindriyanti? Āmantā. Atthi lokiyaṁ somanassaṁ, natthi lokiyaṁ somanassindriyanti … atthi lokiyaṁ jīvitaṁ, natthi lokiyaṁ jīvitindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi lokiyā paññā, natthi lokiyaṁ paññindriyanti? Āmantā. Atthi lokiyo mano, natthi lokiyaṁ manindriyanti …pe… atthi lokiyaṁ jīvitaṁ, natthi lokiyaṁ jīvitindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 7 Atthi lokuttarā saddhā, atthi lokuttaraṁ saddhindriyanti? Āmantā. Atthi lokiyā saddhā, atthi lokiyaṁ saddhindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi lokuttaraṁ vīriyaṁ …pe… atthi lokuttarā paññā, atthi lokuttaraṁ paññindriyanti? Āmantā. Atthi lokiyā paññā, atthi lokiyaṁ paññindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 8 Atthi lokiyā saddhā, natthi lokiyaṁ saddhindriyanti? Āmantā. Atthi lokuttarā saddhā, natthi lokuttaraṁ saddhindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi lokiyaṁ vīriyaṁ …pe… atthi lokiyā paññā, natthi lokiyaṁ paññindriyanti? Āmantā. Atthi lokuttarā paññā, natthi lokuttaraṁ paññindriyanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 9 Natthi lokiyāni pañcindriyānīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“addasaṁ kho ahaṁ, bhikkhave, buddhacakkhunā lokaṁ volokento satte apparajakkhe mahārajakkhe, tikkhindriye mudindriye, svākāre, suviññāpaye, appekacce paralokavajjabhayadassāvino viharante”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi atthi lokiyāni pañcindriyānīti. Indriyakathā niṭṭhitā. Ekūnavīsatimo vaggo. Tassuddānaṁ 10 Atīte kilese jahati anāgate kilese jahati paccuppanne kilese jahati, suññatā saṅkhārakkhandhapariyāpannā, sāmaññaphalaṁ asaṅkhataṁ, patti asaṅkhatā, sabbadhammānaṁ tathatā asaṅkhatā, nibbānadhātu kusalā, atthi puthujjanassa accantaniyāmatā, natthi lokiyāni pañcindriyānīti. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Ekūnavīsatimavagga Sāmaññaphalakathā |3| Sāmaññaphalaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Nibbānaṁ tāṇaṁ leṇaṁ saraṇaṁ parāyaṇaṁ accutaṁ amatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sāmaññaphalaṁ asaṅkhataṁ, nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Dve asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dve asaṅkhatānīti? Āmantā. Dve tāṇāni …pe… antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Sāmaññaphalaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Sāmaññaṁ asaṅkhatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sāmaññaṁ saṅkhatanti? Āmantā. Sāmaññaphalaṁ saṅkhatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Sotāpattiphalaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Sotāpattimaggo asaṅkhatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sotāpattimaggo saṅkhatoti? Āmantā. Sotāpattiphalaṁ saṅkhatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Sakadāgāmiphalaṁ …pe… anāgāmiphalaṁ …pe… arahattaphalaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Arahattamaggo asaṅkhatoti? Na hevaṁ 217 --- kv19 3:4 vattabbe …pe… arahattamaggo saṅkhatoti? Āmantā. Arahattaphalaṁ saṅkhatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Sotāpattiphalaṁ asaṅkhataṁ, sakadāgāmiphalaṁ …pe… anāgāmiphalaṁ …pe… arahattaphalaṁ asaṅkhataṁ, nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Pañca asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… pañca asaṅkhatānīti? Āmantā. Pañca tāṇāni …pe… antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Sāmaññaphalakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Ekūnavīsatimavagga Kusalakathā |6| Nibbānadhātu kusalāti? Āmantā. Sārammaṇā, atthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu anārammaṇā, natthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Hañci anārammaṇā, natthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhi, no ca vata re vattabbe—“nibbānadhātu kusalā”ti. 2 Alobho kusalo sārammaṇo, atthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Nibbānadhātu kusalā sārammaṇā, atthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… adoso kusalo …pe… amoho kusalo …pe… saddhā … vīriyaṁ … sati … samādhi …pe… paññā kusalā sārammaṇā, atthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Nibbānadhātu kusalā sārammaṇā, atthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Nibbānadhātu kusalā anārammaṇā, natthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Alobho kusalo anārammaṇo, natthi tassa āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nibbānadhātu kusalā anārammaṇā, natthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Āmantā. Adoso kusalo …pe… amoho kusalo …pe… saddhā … vīriyaṁ … sati … samādhi …pe… paññā kusalā anārammaṇā, natthi tāya āvaṭṭanā …pe… paṇidhīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Na vattabbaṁ—“nibbānadhātu kusalā”ti? Āmantā. Nanu nibbānadhātu anavajjāti? Āmantā. Hañci nibbānadhātu anavajjā, tena vata re vattabbe—“nibbānadhātu kusalā”ti. Kusalakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Ekūnavīsatimavagga Suññatākathā |2| Suññatā saṅkhārakkhandhapariyāpannāti? Āmantā. Animittaṁ saṅkhārakkhandhapariyāpannanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… suññatā saṅkhārakkhandhapariyāpannāti? Āmantā. Appaṇihito saṅkhārakkhandhapariyāpannoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… animittaṁ na vattabbaṁ—“saṅkhārakkhandhapariyāpannan”ti? Āmantā. Suññatā na vattabbā—“saṅkhārakkhandhapariyāpannā”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe… appaṇihito na vattabbo—“saṅkhārakkhandhapariyāpanno”ti? Āmantā. Suññatā na vattabbā—“saṅkhārakkhandhapariyāpannā”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Suññatā saṅkhārakkhandhapariyāpannāti? Āmantā. Saṅkhārakkhandho na anicco na saṅkhato na paṭiccasamuppanno na khayadhammo na vayadhammo na virāgadhammo na nirodhadhammo na vipariṇāmadhammoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu saṅkhārakkhandho anicco saṅkhato paṭiccasamuppanno khayadhammo vayadhammo virāgadhammo nirodhadhammo vipariṇāmadhammoti? Āmantā. Hañci saṅkhārakkhandho anicco …pe… vipariṇāmadhammo, no ca vata re vattabbe—“suññatā saṅkhārakkhandhapariyāpannā”ti. 3 Rūpakkhandhassa suññatā saṅkhārakkhandhapariyāpannāti? Āmantā. Saṅkhārakkhandhassa suññatā rūpakkhandhapariyāpannāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vedanākkhandhassa …pe… saññākkhandhassa … viññāṇakkhandhassa suññatā saṅkhārakkhandhapariyāpannāti? Āmantā. Saṅkhārakkhandhassa suññatā viññāṇakkhandhapariyāpannāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Saṅkhārakkhandhassa suññatā na vattabbā—“rūpakkhandhapariyāpannā”ti? Āmantā. Rūpakkhandhassa suññatā na vattabbā—“saṅkhārakkhandhapariyāpannā”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe… saṅkhārakkhandhassa suññatā na vattabbā—“vedanākkhandhapariyāpannā …pe… saññākkhandhapariyāpannā … viññāṇakkhandhapariyāpannā”ti? Āmantā. Viññāṇakkhandhassa suññatā na vattabbā—“saṅkhārakkhandhapariyāpannā”ti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Na vattabbaṁ—“suññatā saṅkhārakkhandhapariyāpannā”ti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“suññamidaṁ, bhikkhave, saṅkhārā attena vā attaniyena vā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi suññatā saṅkhārakkhandhapariyāpannāti. Suññatākathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Ekūnavīsatimavagga 218 --- kv19 5:0 Tathatākathā |5| Sabbadhammānaṁ tathatā asaṅkhatāti? Āmantā. Nibbānaṁ …pe… amatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sabbadhammānaṁ tathatā asaṅkhatā, nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Dve asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dve asaṅkhatānīti? Āmantā. Dve tāṇāni …pe… antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Rūpassa rūpatā, nanu rūpatā asaṅkhatāti? Āmantā. Nibbānaṁ …pe… amatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rūpassa rūpatā, nanu rūpatā asaṅkhatā, nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Dve asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dve asaṅkhatānīti? Āmantā. Dve tāṇāni …pe… antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Vedanāya vedanatā, nanu vedanatā …pe… saññāya saññatā, nanu saññatā …pe… saṅkhārānaṁ saṅkhāratā, nanu saṅkhāratā …pe… viññāṇassa viññāṇatā, nanu viññāṇatā asaṅkhatāti? Āmantā. Nibbānaṁ …pe… amatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Rūpassa rūpatā, nanu rūpatā …pe… viññāṇassa viññāṇatā, nanu viññāṇatā asaṅkhatā, nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Cha asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cha asaṅkhatānīti? Āmantā. Cha tāṇāni …pe… antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Na vattabbaṁ—“sabbadhammānaṁ tathatā asaṅkhatā”ti? Āmantā. Sabbadhammānaṁ tathatā rūpaṁ … vedanā … saññā … saṅkhārā … viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi sabbadhammānaṁ tathatā asaṅkhatāti. Tathatākathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Niggahapaṇṇāsaka Ekūnavīsatimavagga Kilesajahanakathā |1| Atīte kilese jahatīti? Āmantā. Niruddhaṁ nirodheti, vigataṁ vigameti, khīṇaṁ khepeti, atthaṅgataṁ atthaṅgameti, abbhatthaṅgataṁ abbhatthaṅgametīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atīte kilese jahatīti? Āmantā. Nanu atītaṁ niruddhanti? Āmantā. Hañci atītaṁ niruddhaṁ, no ca vata re vattabbe—“atīte kilese jahatī”ti. Atīte kilese jahatīti? Āmantā. Nanu atītaṁ natthīti? Āmantā. Hañci atītaṁ natthi, no ca vata re vattabbe—“atīte kilese jahatī”ti. 2 Anāgate kilese jahatīti? Āmantā. Ajātaṁ ajaneti, asañjātaṁ asañjaneti, anibbattaṁ anibbatteti, apātubhūtaṁ apātubhāvetīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… anāgate kilese jahatīti? Āmantā. Nanu anāgataṁ ajātanti? Āmantā. Hañci anāgataṁ ajātaṁ, no ca vata re vattabbe—“anāgate kilese jahatī”ti. Anāgate kilese jahatīti? Āmantā. Nanu anāgataṁ natthīti? Āmantā. Hañci anāgataṁ natthi, no ca vata re vattabbe—“anāgate kilese jahatī”ti. 3 Paccuppanne kilese jahatīti? Āmantā. Ratto rāgaṁ jahati, duṭṭho dosaṁ jahati, mūḷho mohaṁ jahati, kiliṭṭho kilese jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… rāgena rāgaṁ jahati, dosena dosaṁ jahati, mohena mohaṁ jahati, kilesehi kilese jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… 4 Rāgo cittasampayutto, maggo cittasampayuttoti? Āmantā. Dvinnaṁ cittānaṁ samodhānaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Rāgo akusalo, maggo kusaloti? Āmantā. Kusalākusalā sāvajjānavajjā hīnapaṇītā kaṇhasukkasappaṭibhāgā dhammā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Kusalākusalā sāvajjānavajjā hīnapaṇītā kaṇhasukkasappaṭibhāgā dhammā sammukhībhāvaṁ āgacchantīti? Āmantā. Nanu vuttaṁ bhagavatā—“cattārimāni, bhikkhave, suvidūravidūrāni. Katamāni cattāri? Nabhañca, bhikkhave, pathavī ca—idaṁ paṭhamaṁ suvidūravidūraṁ …pe… tasmā sataṁ dhammo asabbhi ārakā”ti. Attheva suttantoti? Āmantā. Tena hi na vattabbaṁ—“kusalākusalā …pe… sammukhībhāvaṁ āgacchantī”ti. 7 Na vattabbaṁ—“atīte kilese jahati, anāgate kilese jahati, paccuppanne kilese jahatī”ti? Āmantā. Natthi kilese jahatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… tena hi atīte kilese jahati, anāgate kilese jahati, paccuppanne kilese jahatīti. Kilesajahanakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Ekūnavīsatimavagga Pattikathā |4| Patti asaṅkhatāti? Āmantā. Nibbānaṁ tāṇaṁ leṇaṁ saraṇaṁ parāyaṇaṁ accutaṁ amatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… patti asaṅkhatā, nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Dve asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dve asaṅkhatānīti? Āmantā. Dve tāṇāni …pe… antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Cīvarassa patti asaṅkhatāti? Āmantā. Nibbānaṁ …pe… amatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… cīvarassa patti asaṅkhatā, nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Dve 219 --- kv19 4:2 asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dve asaṅkhatānīti? Āmantā. Dve tāṇāni …pe… antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… piṇḍapātassa …pe… senāsanassa …pe… gilānapaccayabhesajjaparikkhārassa patti asaṅkhatāti? Āmantā. Nibbānaṁ …pe… accutaṁ amatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… gilānapaccayabhesajjaparikkhārassa patti asaṅkhatā, nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Dve asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dve asaṅkhatānīti? Āmantā. Dve tāṇāni …pe… antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Cīvarassa patti asaṅkhatā …pe… piṇḍapātassa …pe… senāsanassa …pe… gilānapaccayabhesajjaparikkhārassa patti asaṅkhatā, nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Pañca asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… pañca asaṅkhatānīti? Āmantā. Pañca tāṇāni …pe… antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Paṭhamassa jhānassa patti asaṅkhatā (evaṁ sabbaṁ vitthāretabbaṁ) dutiyassa jhānassa … tatiyassa jhānassa … catutthassa jhānassa … ākāsānañcāyatanassa … viññāṇañcāyatanassa … ākiñcaññāyatanassa … nevasaññānāsaññāyatanassa … sotāpattimaggassa … sotāpattiphalassa … sakadāgāmimaggassa … sakadāgāmiphalassa … anāgāmimaggassa … anāgāmiphalassa … arahattamaggassa … arahattaphalassa patti asaṅkhatāti? Āmantā. Nibbānaṁ …pe… accutaṁ amatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… arahattaphalassa patti asaṅkhatā, nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Dve asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… dve asaṅkhatānīti? Āmantā. Dve tāṇāni …pe… antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Sotāpattimaggassa patti asaṅkhatā … sotāpattiphalassa patti asaṅkhatā …pe… arahattamaggassa patti asaṅkhatā … arahattaphalassa patti asaṅkhatā … nibbānaṁ asaṅkhatanti? Āmantā. Nava asaṅkhatānīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nava asaṅkhatānīti? Āmantā. Nava tāṇāni …pe… antarikā vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Na vattabbaṁ—patti asaṅkhatāti? Āmantā. Patti rūpaṁ … vedanā … saññā … saṅkhārā … viññāṇanti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi patti asaṅkhatāti. Pattikathā niṭṭhitā. kv21 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Ekavīsatimavagga Sabbadisākathā |6| Sabbā disā buddhā tiṭṭhantīti? Āmantā. Puratthimāya disāya buddho tiṭṭhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… puratthimāya disāya buddho tiṭṭhatīti? Āmantā. Kiṁnāmo so bhagavā, kiṁjacco, kiṅgotto, kiṁnāmā tassa bhagavato mātāpitaro, kiṁnāmaṁ tassa bhagavato sāvakayugaṁ, konāmo tassa bhagavato upaṭṭhāko, kīdisaṁ cīvaraṁ dhāreti, kīdisaṁ pattaṁ dhāreti, katarasmiṁ gāme vā nigame vā nagare vā raṭṭhe vā janapade vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Dakkhiṇāya disāya …pe… pacchimāya disāya …pe… uttarāya disāya …pe… heṭṭhimāya disāya buddho tiṭṭhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… heṭṭhimāya disāya buddho tiṭṭhatīti? Āmantā. Kiṁnāmo so bhagavā …pe… janapade vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Uparimāya disāya buddho tiṭṭhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Uparimāya disāya buddho tiṭṭhatīti? Āmantā. Cātumahārājike tiṭṭhati …pe… tāvatiṁse tiṭṭhati …pe… yāme tiṭṭhati …pe… tusite tiṭṭhati …pe… nimmānaratiyā tiṭṭhati …pe… paranimmitavasavattiyā tiṭṭhati …pe… brahmaloke tiṭṭhatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Sabbadisākathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Khuddakaaḍḍhapaṇṇāsaka Ekavīsatimavagga Avivittakathā |2| Puthujjano tedhātukehi dhammehi avivittoti? Āmantā. Puthujjano tedhātukehi phassehi …pe… tedhātukāhi vedanāhi … saññāhi … cetanāhi … cittehi … saddhāhi … vīriyehi … satīhi … samādhīhi …pe… tedhātukāhi paññāhi avivittoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Puthujjano tedhātukehi kammehi avivittoti? Āmantā. Yasmiṁ khaṇe puthujjano cīvaraṁ deti, tasmiṁ khaṇe paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati …pe… ākāsānañcāyatanaṁ upasampajja viharatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… yasmiṁ khaṇe puthujjano piṇḍapātaṁ deti …pe… senāsanaṁ deti …pe… gilānapaccayabhesajjaparikkhāraṁ 220 --- kv21 2:2 deti, tasmiṁ khaṇe catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati … nevasaññānāsaññāyatanaṁ upasampajja viharatīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Na vattabbaṁ—“puthujjano tedhātukehi kammehi avivitto”ti? Āmantā. Puthujjanassa rūpadhātuarūpadhātūpagaṁ kammaṁ pariññātanti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi puthujjano tedhātukehi kammehi avivittoti …pe…. Avivittakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Ekavīsatimavagga Dhammakathā |7| Sabbe dhammā niyatāti? Āmantā. Micchattaniyatāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammattaniyatāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… natthi aniyato rāsīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu atthi aniyato rāsīti? Āmantā. Hañci atthi aniyato rāsi, no ca vata re vattabbe—“sabbe dhammā niyatā”ti. 2 Sabbe dhammā niyatāti? Āmantā. Nanu tayo rāsī vuttā bhagavatā—“micchattaniyato rāsi, sammattaniyato rāsi, aniyato rāsī”ti? Āmantā. Hañci tayo rāsī vuttā bhagavatā—“micchattaniyato rāsi, sammattaniyato rāsi, aniyato rāsi”, no ca vata re vattabbe—“sabbe dhammā niyatā”ti. 3 Rūpaṁ rūpaṭṭhena niyatanti? Āmantā. Micchattaniyatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammattaniyatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… vedanā …pe… saññā …pe… saṅkhārā …pe… viññāṇaṁ viññāṇaṭṭhena niyatanti? Āmantā. Micchattaniyatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammattaniyatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Na vattabbaṁ—rūpaṁ rūpaṭṭhena niyataṁ …pe… vedanā …pe… saññā …pe… saṅkhārā …pe… viññāṇaṁ viññāṇaṭṭhena niyatanti? Āmantā. Rūpaṁ vedanā hoti …pe… saññā hoti … saṅkhārā honti … viññāṇaṁ hoti … vedanā …pe… saññā …pe… saṅkhārā …pe… viññāṇaṁ rūpaṁ hoti …pe… vedanā hoti … saññā hoti … saṅkhārā hontīti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi rūpaṁ rūpaṭṭhena niyataṁ, vedanā …pe… saññā …pe… saṅkhārā …pe… viññāṇaṁ viññāṇaṭṭhena niyatanti. Dhammakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Ekavīsatimavagga Saṁyojanakathā |3| Atthi kiñci saṁyojanaṁ appahāya arahattappattīti? Āmantā. Atthi kiñci sakkāyadiṭṭhiṁ appahāya …pe… vicikicchaṁ appahāya …pe… sīlabbataparāmāsaṁ appahāya … rāgaṁ appahāya … dosaṁ appahāya … mohaṁ appahāya … anottappaṁ appahāya arahattappattīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Atthi kiñci saṁyojanaṁ appahāya arahattappattīti? Āmantā. Arahā sarāgo sadoso samoho samāno samakkho sapaḷāso saupāyāso sakilesoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu arahā nirāgo niddoso nimmoho nimmāno nimmakkho nippaḷāso nirupāyāso nikkilesoti? Āmantā. Hañci arahā nirāgo …pe… nikkileso, no ca vata re vattabbe—“atthi kiñci saṁyojanaṁ appahāya arahattappattī”ti. 3 Na vattabbaṁ—“kiñci saṁyojanaṁ appahāya arahattappattī”ti? Āmantā. Arahā sabbaṁ buddhavisayaṁ jānātīti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi atthi kiñci saṁyojanaṁ appahāya arahattappattīti. Saṁyojanakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Ekavīsatimavagga Kammakathā |8| Sabbe kammā niyatāti? Āmantā. Micchattaniyatāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammattaniyatāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… natthi aniyato rāsīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… nanu atthi aniyato rāsīti? Āmantā. Hañci atthi aniyato rāsi, no ca vata re vattabbe—“sabbe kammā niyatā”ti. 2 Sabbe kammā niyatāti? Āmantā. Nanu tayo rāsī vuttā bhagavatā—“micchattaniyato rāsi, sammattaniyato rāsi, aniyato rāsī”ti? Āmantā. Hañci tayo rāsī vuttā bhagavatā—“micchattaniyato rāsi, sammattaniyato rāsi, aniyato rāsi”, no ca vata re vattabbe—“sabbe kammā niyatā”ti. 3 Diṭṭhadhammavedanīyaṁ kammaṁ diṭṭhadhammavedanīyaṭṭhena niyatanti? Āmantā. Micchattaniyatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammattaniyatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Upapajjavedanīyaṁ kammaṁ …pe… aparāpariyavedanīyaṁ kammaṁ aparāpariyavedanīyaṭṭhena niyatanti? Āmantā. Micchattaniyatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammattaniyatanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Na vattabbaṁ—diṭṭhadhammavedanīyaṁ kammaṁ diṭṭhadhammavedanīyaṭṭhena niyataṁ, upapajjavedanīyaṁ kammaṁ …pe… aparāpariyavedanīyaṁ kammaṁ aparāpariyavedanīyaṭṭhena niyatanti? Āmantā. Diṭṭhadhammavedanīyaṁ kammaṁ upapajjavedanīyaṁ hoti, aparāpariyavedanīyaṁ hoti …pe… upapajjavedanīyaṁ kammaṁ diṭṭhadhammavedanīyaṁ hoti, aparāpariyavedanīyaṁ hoti …pe… aparāpariyavedanīyaṁ kammaṁ diṭṭhadhammavedanīyaṁ hoti, upapajjavedanīyaṁ hotīti? Na hevaṁ vattabbe. Tena hi diṭṭhadhammavedanīyaṁ kammaṁ 221 --- kv21 8:4 diṭṭhadhammavedanīyaṭṭhena niyataṁ, upapajjavedanīyaṁ kammaṁ …pe… aparāpariyavedanīyaṁ kammaṁ aparāpariyavedanīyaṭṭhena niyatanti. Kammakathā niṭṭhitā. Ekavīsatimo vaggo. Tassuddānaṁ 5 Sāsanaṁ navaṁ kataṁ atthi koci tathāgatassa sāsanaṁ navaṁ karoti labbhā tathāgatassa sāsanaṁ puna navaṁ kātuṁ, puthujjano tedhātukehi kammehi avivitto, atthi kiñci saṁyojanaṁ appahāya arahattappatti, atthi adhippāyiddhi buddhānaṁ vā sāvakānaṁ vā, atthi buddhānaṁ buddhehi hīnātirekatā, sabbā disā buddhā tiṭṭhanti, sabbe dhammā niyatā, sabbe kammā niyatāti. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Ekavīsatimavagga Iddhikathā |4| Atthi adhippāyaiddhi buddhānaṁ vā sāvakānaṁ vāti? Āmantā. “Niccapaṇṇā rukkhā hontū”ti—atthi adhippāyaiddhi buddhānaṁ vā sāvakānaṁ vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… “niccapupphā rukkhā hontu …pe… niccaphalikā rukkhā hontu … niccaṁ juṇhaṁ hotu … niccaṁ khemaṁ hotu … niccaṁ subhikkhaṁ hotu … niccaṁ suvatthi hotū”ti—atthi adhippāyaiddhi buddhānaṁ vā sāvakānaṁ vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Atthi adhippāyaiddhi buddhānaṁ vā sāvakānaṁ vāti? Āmantā. “Uppanno phasso mā nirujjhī”ti—atthi adhippāyaiddhi buddhānaṁ vā sāvakānaṁ vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 “Uppannā vedanā …pe… saññā … cetanā … cittaṁ … saddhā … vīriyaṁ … sati … samādhi …pe… paññā mā nirujjhī”ti—atthi adhippāyaiddhi buddhānaṁ vā sāvakānaṁ vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 4 Atthi adhippāyaiddhi buddhānaṁ vā sāvakānaṁ vāti? Āmantā. “Rūpaṁ niccaṁ hotū”ti—atthi adhippāyaiddhi … “vedanā …pe… saññā …pe… saṅkhārā …pe… viññāṇaṁ niccaṁ hotū”ti—atthi adhippāyaiddhi buddhānaṁ vā sāvakānaṁ vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 5 Atthi adhippāyaiddhi buddhānaṁ vā sāvakānaṁ vāti? Āmantā. “Jātidhammā sattā mā jāyiṁsū”ti atthi …pe… “jarādhammā sattā mā jīriṁsū”ti …pe… “byādhidhammā sattā mā byādhiyiṁsū”ti …pe… “maraṇadhammā sattā mā mīyiṁsū”ti—atthi adhippāyaiddhi buddhānaṁ vā sāvakānaṁ vāti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 6 Na vattabbaṁ—“atthi adhippāyaiddhi buddhānaṁ vā sāvakānaṁ vā”ti? Āmantā. Nanu āyasmā pilindavaccho rañño māgadhassa seniyassa bimbisārassa pāsādaṁ “suvaṇṇan”tveva adhimucci, suvaṇṇo ca pana āsīti? Āmantā. Hañci āyasmā pilindavaccho rañño māgadhassa seniyassa bimbisārassa pāsādaṁ “suvaṇṇan”tveva adhimucci, suvaṇṇo ca pana āsi, tena vata re vattabbe—“atthi adhippāyaiddhi buddhānaṁ vā sāvakānaṁ vā”ti. Iddhikathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Mahāpaṇṇāsaka Ekavīsatimavagga Buddhakathā |5| Atthi buddhānaṁ buddhehi hīnātirekatāti? Āmantā. Satipaṭṭhānatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sammappadhānato …pe… iddhipādato … indriyato … balato … bojjhaṅgato … vasibhāvato …pe… sabbaññutañāṇadassanatoti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Buddhakathā niṭṭhitā. 0 Kathāvatthu Khuddakaaḍḍhapaṇṇāsaka Ekavīsatimavagga Sāsanakathā |1| Sāsanaṁ navaṁ katanti? Āmantā. Satipaṭṭhānā navaṁ katāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… sāsanaṁ navaṁ katanti? Āmantā. Sammappadhānā …pe… iddhipādā …pe… indriyā …pe… balā …pe… bojjhaṅgā navaṁ katāti? Na hevaṁ vattabbe …pe… pubbe akusalaṁ pacchā kusalaṁ katanti? Na hevaṁ vattabbe …pe… pubbe sāsavaṁ …pe… saṁyojaniyaṁ ganthaniyaṁ oghaniyaṁ yoganiyaṁ nīvaraṇiyaṁ parāmaṭṭhaṁ upādāniyaṁ …pe… saṅkilesiyaṁ pacchā asaṅkilesiyaṁ katanti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 2 Atthi koci tathāgatassa sāsanaṁ navaṁ karotīti? Āmantā. Atthi koci satipaṭṭhāne navaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi koci sammappadhāne …pe… iddhipāde …pe… indriye …pe… bale …pe… bojjhaṅge navaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi koci pubbe akusalaṁ pacchā kusalaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe… atthi koci pubbe sāsavaṁ …pe… saṅkilesiyaṁ pacchā asaṅkilesiyaṁ karotīti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. 3 Labbhā tathāgatassa sāsanaṁ puna navaṁ kātunti? Āmantā. Labbhā satipaṭṭhānā puna navaṁ kātunti? Na hevaṁ vattabbe …pe… labbhā sammappadhānā …pe… iddhipādā …pe… indriyā …pe… balā …pe… bojjhaṅgā puna navaṁ kātunti? Na hevaṁ vattabbe …pe… labbhā pubbe akusalaṁ pacchā kusalaṁ kātunti? Na hevaṁ vattabbe …pe… labbhā pubbe sāsavaṁ …pe… saṅkilesiyaṁ pacchā asaṅkilesiyaṁ kātunti? Na hevaṁ vattabbe …pe…. Sāsanakathā niṭṭhitā. ds1 0 Dhammasaṅgaṇī Tikamātikā 222 --- ds1 1:0 |1| 1. Kusalattika Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. Kusalā dhammā. (1, 363, 985, 1384) 2 Akusalā dhammā. (365, 427, 986, 1385) 3 Abyākatā dhammā. (431, 583, 987, 1386) 4 2. Vedanāttika Sukhāya vedanāya sampayuttā dhammā. (988, 1387) 5 Dukkhāya vedanāya sampayuttā dhammā. (989, 1388) 6 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā dhammā. (990, 1389) 7 3. Vipākattika Vipākā dhammā. (991, 1390) 8 Vipākadhammadhammā. (992, 1391) 9 Nevavipākanavipākadhammadhammā. (993, 1392) 10 4. Upādinnattika Upādinnupādāniyā dhammā. (994, 1393) 11 Anupādinnupādāniyā dhammā. (995, 1394) 12 Anupādinnaanupādāniyā dhammā. (996, 1395) 13 5. Saṅkiliṭṭhattika Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā dhammā. (997, 1396) 14 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā dhammā. (998, 1397) 15 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā dhammā. (999, 1398) 16 6. Vitakkattika Savitakkasavicārā dhammā. (1000, 1399) 17 Avitakkavicāramattā dhammā. (1001, 1400) 18 Avitakkaavicārā dhammā. (1002, 1401) 19 7. Pītittika Pītisahagatā dhammā. (1003, 1402) 20 Sukhasahagatā dhammā. (1004, 1403) 21 Upekkhāsahagatā dhammā. (1005, 1404) 22 8. Dassanenapahātabbattika Dassanena pahātabbā dhammā. (1006, 1405) 23 Bhāvanāya pahātabbā dhammā. (1011, 1406) 24 Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā dhammā. (1012, 1407) 25 9. Dassanenapahātabbahetukattika Dassanena pahātabbahetukā dhammā. (1013, 1408) 26 Bhāvanāya pahātabbahetukā dhammā. (1018, 1409) 27 Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā dhammā. (1019, 1410) 28 10. Ācayagāmittika Ācayagāmino dhammā. (1020, 1411) 29 Apacayagāmino dhammā. (1021, 1412) 30 Nevācayagāmināpacayagāmino dhammā. (1022, 1413) 31 11. Sekkhattika Sekkhā dhammā. (1023, 1414) 32 Asekkhā dhammā. (1024, 1415) 33 Nevasekkhanāsekkhā dhammā. (1025, 1416) 34 12. Parittattika Parittā dhammā. (1026, 1417) 35 Mahaggatā dhammā. (1027, 1418) 36 Appamāṇā dhammā. (1028, 1419) 37 13. Parittārammaṇattika Parittārammaṇā dhammā. (1029, 1420) 38 Mahaggatārammaṇā dhammā. (1030, 1421) 39 Appamāṇārammaṇā dhammā. (1031, 1422) 40 14. Hīnattika Hīnā dhammā. (1032, 1423) 41 Majjhimā dhammā. (1033, 1424) 42 Paṇītā dhammā. (1034, 1425) 43 15. Micchattaniyatattika Micchattaniyatā dhammā. (1035, 1426) 44 Sammattaniyatā dhammā. (1036, 1427) 45 Aniyatā dhammā. (1037, 1428) 46 16. Maggārammaṇattika Maggārammaṇā dhammā. (1038, 1429) 47 Maggahetukā dhammā. (1039, 1429) 48 Maggādhipatino dhammā. (1040, 1429) 49 17. Uppannattika Uppannā dhammā. (1041, 1430) 50 Anuppannā dhammā. (1042, 1430) 51 Uppādino dhammā. (1043, 1430) 52 18. Atītattika Atītā dhammā. (1044, 1431) 53 Anāgatā dhammā. (1045, 1431) 54 Paccuppannā dhammā. (1046, 1431) 55 19. Atītārammaṇattika Atītārammaṇā dhammā. (1047, 1432) 56 Anāgatārammaṇā dhammā. (1048, 1433) 57 Paccuppannārammaṇā dhammā. (1049, 1434) 58 20. Ajjhattattika Ajjhattā dhammā. (1050, 1435) 59 Bahiddhā dhammā. (1051, 1435) 60 Ajjhattabahiddhā dhammā. (1052, 1435) 61 21. Ajjhattārammaṇattika Ajjhattārammaṇā dhammā. (1053, 1436) 62 Bahiddhārammaṇā dhammā. (1054, 1437) 63 Ajjhattabahiddhārammaṇā dhammā. (1055, 1437) 64 22. Sanidassanattika Sanidassanasappaṭighā dhammā. (1056, 1438) 65 Anidassanasappaṭighā dhammā. (1057, 1439) 66 Anidassanaappaṭighā dhammā. (1058, 1440) Tikamātikā. 0 Dhammasaṅgaṇī Suttantikadukamātikā |3| 1. Vijjābhāgīduka Vijjābhāgino dhammā. (1303) 2 Avijjābhāgino dhammā. (1304) 3 2. Vijjūpamaduka Vijjūpamā dhammā. (1305) 4 Vajirūpamā dhammā. (1306) 5 3. Bāladuka Bālā dhammā. (1307) 6 Paṇḍitā dhammā. (1308) 7 4. Kaṇhaduka Kaṇhā dhammā. (1309) 8 Sukkā dhammā. (1310) 9 5. Tapanīyaduka Tapanīyā dhammā. (1311) 10 Atapanīyā dhammā. (1312) 11 6. Adhivacanaduka Adhivacanā dhammā. (1313) 12 Adhivacanapathā dhammā. (1313) 13 7. Niruttiduka Nirutti dhammā. (1314) 14 Niruttipathā dhammā. (1314) 15 8. Paññattiduka Paññatti dhammā. (1315) 16 Paññattipathā dhammā. (1315) 17 223 --- ds1 3:17 9. Nāmaduka Nāmañca. (1316) 18 Rūpañca. (1317) 19 10. Avijjāduka Avijjā ca. (1318) 20 Bhavataṇhā ca. (1319) 21 11. Bhavadiṭṭhiduka Bhavadiṭṭhi ca. (1320) 22 Vibhavadiṭṭhi ca. (1321) 23 12. Sassatadiṭṭhiduka Sassatadiṭṭhi ca. (1322) 24 Ucchedadiṭṭhi ca. (1323) 25 13. Antavādiṭṭhiduka Antavā diṭṭhi ca. (1324) 26 Anantavā diṭṭhi ca. (1325) 27 14. Pubbantānudiṭṭhiduka Pubbantānudiṭṭhi ca. (1326) 28 Aparantānudiṭṭhi ca. (1327) 29 15. Ahirikaduka Ahirikañca. (1328) 30 Anottappañca. (1329) 31 16. Hiriduka Hirī ca. (1330) 32 Ottappañca. (1331) 33 17. Dovacassatāduka Dovacassatā ca. (1332) 34 Pāpamittatā ca. (1333) 35 18. Sovacassatāduka Sovacassatā ca. (1334) 36 Kalyāṇamittatā ca. (1335) 37 19. Āpattikusalatāduka Āpattikusalatā ca. (1336) 38 Āpattivuṭṭhānakusalatā ca. (1337) 39 20. Samāpattikusalatāduka Samāpattikusalatā ca. (1338) 40 Samāpattivuṭṭhānakusalatā ca. (1339) 41 21. Dhātukusalatāduka Dhātukusalatā ca. (1340) 42 Manasikārakusalatā ca. (1341) 43 22. Āyatanakusalatāduka Āyatanakusalatā ca. (1342) 44 Paṭiccasamuppādakusalatā ca. (1343) 45 23. Ṭhānakusalatāduka Ṭhānakusalatā ca. (1344) 46 Aṭṭhānakusalatā ca. (1345) 47 24. Ajjavaduka Ajjavo ca. (1346) 48 Maddavo ca. (1347) 49 25. Khantiduka Khanti ca. (1348) 50 Soraccañca. (1349) 51 26. Sākhalyaduka Sākhalyañca. (1350) 52 Paṭisanthāro ca. (1351) 53 27. Indriyesuaguttadvāratāduka Indriyesuaguttadvāratā ca. (1352) 54 Bhojane amattaññutā ca. (1353) 55 28. Indriyesuguttadvāratāduka Indriyesu guttadvāratā ca. (1354) 56 Bhojane mattaññutā ca. (1355) 57 29. Muṭṭhasaccaduka Muṭṭhasaccañca. (1356) 58 Asampajaññañca. (1357) 59 30. Satisampajaññaduka Sati ca. (1358) 60 Sampajaññañca. (1359) 61 31. Paṭisaṅkhānabaladuka Paṭisaṅkhānabalañca. (1360) 62 Bhāvanābalañca. (1361) 63 32. Samathavipassanāduka Samatho ca. (1362) 64 Vipassanā ca. (1363) 65 33. Samathanimittaduka Samathanimittañca. (1364) 66 Paggāhanimittañca. (1365) 67 34. Paggāhaduka Paggāho ca. (1366) 68 Avikkhepo ca. (1367) 69 35. Sīlavipattiduka Sīlavipatti ca. (1368) 70 Diṭṭhivipatti ca. (1369) 71 36. Sīlasampadāduka Sīlasampadā ca. (1370) 72 Diṭṭhisampadā ca. (1371) 73 37. Sīlavisuddhiduka Sīlavisuddhi ca. (1372) 74 Diṭṭhivisuddhi ca. (1373) 75 38. Diṭṭhivisuddhikhopanaduka Diṭṭhivisuddhikhopana. (1374) 76 Yathādiṭṭhissa ca padhānaṁ. (1375) 77 39. Saṁvegasaṁvejananiyaṭṭhānaduka Saṁvego ca saṁvejaniyesu ṭhānesu. (1376) 78 Saṁviggassa ca yoniso padhānaṁ. (1377) 79 40. Asantuṭṭhitākusaladhammaduka Asantuṭṭhitā ca kusalesu dhammesu. (1378) 80 Appaṭivānitā ca padhānasmiṁ. (1379) 81 41. Vijjāduka Vijjā ca. (1380) 82 Vimutti ca. (1381) 83 42. Khayeñāṇaduka Khayeñāṇaṁ. (1382) 84 Anuppāde ñāṇanti. (1383) Suttantikadukamātikā. Mātikā niṭṭhitā. 0 Dhammasaṅgaṇī Dukamātikā |2| Hetugocchaka 1. Hetuduka Hetū dhammā. (1059, 1077, 1441) 2 Na hetū dhammā. (1078, 1442) 3 2. Sahetukaduka Sahetukā dhammā. (1079, 1443) 4 Ahetukā dhammā. (1080, 1444) 5 3. Hetusampayuttaduka Hetusampayuttā dhammā. (1081, 1445) 6 Hetuvippayuttā dhammā. (1082, 1446) 7 4. Hetusahetukaduka Hetū ceva dhammā sahetukā ca. (1083, 1447) 8 Sahetukā ceva dhammā na ca hetū. (1084, 1448) 9 5. Hetuhetusampayuttaduka Hetū ceva dhammā hetusampayuttā ca. (1085, 1449) 10 Hetusampayuttā ceva dhammā na ca hetū. (1086, 1450) 11 6. Nahetusahetukaduka Na hetū kho pana dhammā sahetukāpi. (1087, 1451) 12 Ahetukāpi. (1088, 1452) Hetugocchakaṁ. 13 Cūḷantaraduka 1. Sappaccayaduka Sappaccayā dhammā. (1089, 1453) 14 Appaccayā dhammā. (1090, 1454) 15 2. Saṅkhataduka Saṅkhatā dhammā. (1091, 1455) 16 Asaṅkhatā dhammā. (1092, 1456) 17 3. Sanidassanaduka Sanidassanā dhammā. (1093, 1457) 18 Anidassanā dhammā. (1094, 1458) 19 4. Sappaṭighaduka Sappaṭighā dhammā. (1095, 1459) 20 Appaṭighā dhammā. (1096, 1460) 21 5. Rūpīduka Rūpino dhammā. (1097, 1461) 22 Arūpino dhammā. (1098, 1462) 23 6. Lokiyaduka Lokiyā dhammā. (1099, 1463) 24 Lokuttarā dhammā. (1100, 1464) 25 224 --- ds1 2:25 7. Kenaciviññeyyaduka Kenaci viññeyyā dhammā. (1101, 1464) 26 Kenaci na viññeyyā dhammā. (1101, 1464) Cūḷantaradukaṁ. 27 Āsavagocchaka 1. Āsavaduka Āsavā dhammā. (1102, 1465) 28 No āsavā dhammā. (1107, 1466) 29 2. Sāsavaduka Sāsavā dhammā. (1108, 1467) 30 Anāsavā dhammā. (1109, 1468) 31 3. Āsavasampayuttaduka Āsavasampayuttā dhammā. (1110, 1469) 32 Āsavavippayuttā dhammā. (1111, 1470) 33 4. Āsavasāsavaduka Āsavā ceva dhammā sāsavā ca. (1112, 1471) 34 Sāsavā ceva dhammā no ca āsavā. (1113, 1472) 35 5. Āsavaāsavasampayuttaduka Āsavā ceva dhammā āsavasampayuttā ca. (1114, 1473) 36 Āsavasampayuttā ceva dhammā no ca āsavā. (1115, 1474) 37 6. Āsavavippayuttasāsavaduka Āsavavippayuttā kho pana dhammā sāsavāpi. (1116, 1475) 38 Anāsavāpi. (1117, 1476) Āsavagocchakaṁ. 39 Saññojanagocchaka 1. Saññojanaduka Saññojanā dhammā. (1118, 1477) 40 No saññojanā dhammā. (1129, 1478) 41 2. Saññojaniyaduka Saññojaniyā dhammā. (1130, 1479) 42 Asaññojaniyā dhammā. (1131, 1480) 43 3. Saññojanasampayuttaduka Saññojanasampayuttā dhammā. (1132, 1481) 44 Saññojanavippayuttā dhammā. (1133, 1482) 45 4. Saññojanasaññojaniyaduka Saññojanā ceva dhammā saññojaniyā ca. (1134, 1483) 46 Saññojaniyā ceva dhammā no ca saññojanā. (1135, 1484) 47 5. Saññojanasaññojanasampayuttaduka Saññojanā ceva dhammā saññojanasampayuttā ca. (1136, 1485) 48 Saññojanasampayuttā ceva dhammā no ca saññojanā. (1137, 1486) 49 6. Saññojanavippayuttasaññojaniyaduka Saññojanavippayuttā kho pana dhammā saññojaniyāpi. (1138, 1487) 50 Asaññojaniyāpi. (1139, 1488) Saññojanagocchakaṁ. 51 Ganthagocchaka 1. Ganthaduka Ganthā dhammā. (1140, 1489) 52 No ganthā dhammā. (1145, 1490) 53 2. Ganthaniyaduka Ganthaniyā dhammā. (1146, 1491) 54 Aganthaniyā dhammā. (1147, 1492) 55 3. Ganthasampayuttaduka Ganthasampayuttā dhammā. (1148, 1493) 56 Ganthavippayuttā dhammā. (1149, 1494) 57 4. Ganthaganthaniyaduka Ganthā ceva dhammā ganthaniyā ca. (1150, 1495) 58 Ganthaniyā ceva dhammā no ca ganthā. (1151, 1496) 59 5. Ganthaganthasampayuttaduka Ganthā ceva dhammā ganthasampayuttā ca. (1152, 1497) 60 Ganthasampayuttā ceva dhammā no ca ganthā. (1153, 1498) 61 6. Ganthavippayuttaganthaniyaduka Ganthavippayuttā kho pana dhammā ganthaniyāpi. (1154, 1499) 62 Aganthaniyāpi. (1155, 1500) Ganthagocchakaṁ. 63 Oghagocchaka 1. Oghaduka Oghā dhammā. (1156, 1501) 64 No oghā dhammā. 65 2. Oghaniyaduka Oghaniyā dhammā. 66 Anoghaniyā dhammā. 67 3. Oghasampayuttaduka Oghasampayuttā dhammā. 68 Oghavippayuttā dhammā. 69 4. Oghaoghaniyaduka Oghā ceva dhammā oghaniyā ca. 70 Oghaniyā ceva dhammā no ca oghā. 71 5. Oghaoghasampayuttaduka Oghā ceva dhammā oghasampayuttā ca. 72 Oghasampayuttā ceva dhammā no ca oghā. 73 6. Oghavippayuttaoghaniyaduka Oghavippayuttā kho pana dhammā oghaniyāpi. 74 Anoghaniyāpi. Oghagocchakaṁ. 75 Yogagocchaka 1. Yogaduka Yogā dhammā. (1157, 1502) 76 No yogā dhammā. 77 2. Yoganiyaduka Yoganiyā dhammā. 78 Ayoganiyā dhammā. 79 3. Yogasampayuttaduka Yogasampayuttā dhammā. 80 Yogavippayuttā dhammā. 81 4. Yogayoganiyaduka Yogā ceva dhammā yoganiyā ca. 82 Yoganiyā ceva dhammā no ca yogā. 83 5. Yogayogasampayuttaduka Yogā ceva dhammā yogasampayuttā ca. 84 Yogasampayuttā ceva dhammā no ca yogā. 85 6. Yogavippayuttayoganiyaduka Yogavippayuttā kho pana dhammā yoganiyāpi. 86 Ayoganiyāpi. Yogagocchakaṁ. 87 Nīvaraṇagocchaka 1. Nīvaraṇaduka Nīvaraṇā dhammā. (1158, 1503) 88 No nīvaraṇā dhammā. (1169, 1504) 89 2. Nīvaraṇiyaduka Nīvaraṇiyā dhammā. (1170, 1505) 90 Anīvaraṇiyā dhammā. (1171, 1506) 91 3. Nīvaraṇasampayuttaduka Nīvaraṇasampayuttā dhammā. (1172, 1507) 92 Nīvaraṇavippayuttā dhammā. (1173, 1508) 93 4. Nīvaraṇanīvaraṇiyaduka Nīvaraṇā ceva dhammā nīvaraṇiyā ca. (1174, 1509) 94 Nīvaraṇiyā ceva dhammā no ca nīvaraṇā. (1175, 1510) 95 5. Nīvaraṇanīvaraṇasampayuttaduka Nīvaraṇā ceva dhammā nīvaraṇasampayuttā ca. 225 --- ds1 2:95 (1176, 1511) 96 Nīvaraṇasampayuttā ceva dhammā no ca nīvaraṇā. (1177, 1512) 97 6. Nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyaduka Nīvaraṇavippayuttā kho pana dhammā nīvaraṇiyāpi. (1178, 1513) 98 Anīvaraṇiyāpi. (1179, 1514) Nīvaraṇagocchakaṁ. 99 Parāmāsagocchaka 1. Parāmāsaduka Parāmāsā dhammā. (1180, 1515) 100 No parāmāsā dhammā. (1182, 1516) 101 2. Parāmaṭṭhaduka Parāmaṭṭhā dhammā. (1183, 1517) 102 Aparāmaṭṭhā dhammā. (1184, 1518) 103 3. Parāmāsasampayuttaduka Parāmāsasampayuttā dhammā. (1185, 1519) 104 Parāmāsavippayuttā dhammā. (1186, 1520) 105 4. Parāmāsaparāmaṭṭhaduka Parāmāsā ceva dhammā parāmaṭṭhā ca. (1187, 1521) 106 Parāmaṭṭhā ceva dhammā no ca parāmāsā. (1188, 1522) 107 5. Parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhaduka Parāmāsavippayuttā kho pana dhammā parāmaṭṭhāpi. (1189, 1523) 108 Aparāmaṭṭhāpi. (1190, 1524) Parāmāsagocchakaṁ. 109 Mahantaraduka 1. Sārammaṇaduka Sārammaṇā dhammā. (1191, 1525) 110 Anārammaṇā dhammā. (1192, 1526) 111 2. Cittaduka Cittā dhammā. (1193, 1527) 112 No cittā dhammā. (1194, 1528) 113 3. Cetasikaduka Cetasikā dhammā. (1195, 1529) 114 Acetasikā dhammā. (1196, 1530) 115 4. Cittasampayuttaduka Cittasampayuttā dhammā. (1197, 1531) 116 Cittavippayuttā dhammā. (1198, 1532) 117 5. Cittasaṁsaṭṭhaduka Cittasaṁsaṭṭhā dhammā. (1199, 1533) 118 Cittavisaṁsaṭṭhā dhammā. (1200, 1534) 119 6. Cittasamuṭṭhānaduka Cittasamuṭṭhānā dhammā. (1201, 1535) 120 No cittasamuṭṭhānā dhammā. (1202, 1536) 121 7. Cittasahabhūduka Cittasahabhuno dhammā. (1203, 1537) 122 No cittasahabhuno dhammā. (1204, 1538) 123 8. Cittānuparivattiduka Cittānuparivattino dhammā. (1205, 1539) 124 No cittānuparivattino dhammā. (1206, 1540) 125 9. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaduka Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā dhammā. (1207, 1541) 126 No cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā dhammā. (1208, 1542) 127 10. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhūduka Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno dhammā. (1209, 1543) 128 No cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno dhammā. (1210, 1544) 129 11. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiduka Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino dhammā. (1211, 1545) 130 No cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino dhammā. (1212, 1546) 131 12. Ajjhattikaduka Ajjhattikā dhammā. (1213, 1547) 132 Bāhirā dhammā. (1214, 1548) 133 13. Upādāduka Upādā dhammā. (1215, 1549) 134 No upādā dhammā. (1216, 1550) 135 14. Upādinnaduka Upādinnā dhammā. (1217, 1551) 136 Anupādinnā dhammā. (1218, 1552) Mahantaradukaṁ. 137 Upādānagocchaka 1. Upādānaduka Upādānā dhammā. (1219, 1553) 138 No upādānā dhammā. (1224, 1554) 139 2. Upādāniyaduka Upādāniyā dhammā. (1225, 1555) 140 Anupādāniyā dhammā. (1226, 1556) 141 3. Upādānasampayuttaduka Upādānasampayuttā dhammā. (1227, 1557) 142 Upādānavippayuttā dhammā. (1228, 1558) 143 4. Upādānaupādāniyaduka Upādānā ceva dhammā upādāniyā ca. (1229, 1559) 144 Upādāniyā ceva dhammā no ca upādānā. (1230, 1560) 145 5. Upādānaupādānasampayuttaduka Upādānā ceva dhammā upādānasampayuttā ca. (1231, 1561) 146 Upādānasampayuttā ceva dhammā no ca upādānā. (1232, 1562) 147 6. Upādānavippayuttaupādāniyaduka Upādānavippayuttā kho pana dhammā upādāniyāpi. (1233, 1563) 148 Anupādāniyāpi. (1234, 1564) Upādānagocchakaṁ. 149 Kilesagocchaka 1. Kilesaduka Kilesā dhammā. (1235, 1565) 150 No kilesā dhammā. (1246, 1566) 151 2. Saṅkilesikaduka Saṅkilesikā dhammā. (1247, 1567) 152 Asaṅkilesikā dhammā. (1248, 1568) 153 3. Saṅkiliṭṭhaduka Saṅkiliṭṭhā dhammā. (1249, 1569) 154 Asaṅkiliṭṭhā dhammā. (1250, 1570) 155 4. Kilesasampayuttaduka Kilesasampayuttā dhammā. (1251, 1571) 156 Kilesavippayuttā dhammā. (1252, 1572) 157 5. Kilesasaṅkilesikaduka Kilesā ceva dhammā saṅkilesikā ca. (1253, 1573) 158 Saṅkilesikā ceva dhammā no ca kilesā. (1254, 1574) 159 6. Kilesasaṅkiliṭṭhaduka Kilesā ceva dhammā saṅkiliṭṭhā ca. (1255, 1575) 160 Saṅkiliṭṭhā ceva dhammā no ca kilesā. (1256, 1576) 161 7. 226 --- ds1 2:161 Kilesakilesasampayuttaduka Kilesā ceva dhammā kilesasampayuttā ca. (1257, 1577) 162 Kilesasampayuttā ceva dhammā no ca kilesā. (1258, 1578) 163 8. Kilesavippayuttasaṅkilesikaduka Kilesavippayuttā kho pana dhammā saṅkilesikāpi. (1259, 1579) 164 Asaṅkilesikāpi. (1260, 1580) Kilesagocchakaṁ. 165 Piṭṭhiduka 1. Dassanenapahātabbaduka Dassanena pahātabbā dhammā. (1261, 1581) 166 Na dassanena pahātabbā dhammā. (1265, 1582) 167 2. Bhāvanāyapahātabbaduka Bhāvanāya pahātabbā dhammā. (1266, 1583) 168 Na bhāvanāya pahātabbā dhammā. (1267, 1584) 169 3. Dassanenapahātabbahetukaduka Dassanena pahātabbahetukā dhammā. (1268, 1585) 170 Na dassanena pahātabbahetukā dhammā. (1272, 1586) 171 4. Bhāvanāyapahātabbahetukaduka Bhāvanāya pahātabbahetukā dhammā. (1273, 1587) 172 Na bhāvanāya pahātabbahetukā dhammā. (1274, 1588) 173 5. Savitakkaduka Savitakkā dhammā. (1275, 1589) 174 Avitakkā dhammā. (1276, 1590) 175 6. Savicāraduka Savicārā dhammā. (1277, 1591) 176 Avicārā dhammā. (1278, 1592) 177 7. Sappītikaduka Sappītikā dhammā. (1279, 1593) 178 Appītikā dhammā. (1280, 1594) 179 8. Pītisahagataduka Pītisahagatā dhammā. (1281, 1595) 180 Na pītisahagatā dhammā. (1282, 1596) 181 9. Sukhasahagataduka Sukhasahagatā dhammā. (1283, 1597) 182 Na sukhasahagatā dhammā. (1284, 1598) 183 10. Upekkhāsahagataduka Upekkhāsahagatā dhammā. (1285, 1599) 184 Na upekkhāsahagatā dhammā. (1286, 1600) 185 11. Kāmāvacaraduka Kāmāvacarā dhammā. (1287, 1601) 186 Na kāmāvacarā dhammā. (1288, 1602) 187 12. Rūpāvacaraduka Rūpāvacarā dhammā. (1289, 1603) 188 Na rūpāvacarā dhammā. (1290, 1604) 189 13. Arūpāvacaraduka Arūpāvacarā dhammā. (1291, 1605) 190 Na arūpāvacarā dhammā. (1292, 1606) 191 14. Pariyāpannaduka Pariyāpannā dhammā. (1293, 1607) 192 Apariyāpannā dhammā. (1294, 1608) 193 15. Niyyānikaduka Niyyānikā dhammā. (1295, 1609) 194 Aniyyānikā dhammā. (1296, 1610) 195 16. Niyataduka Niyatā dhammā. (1297, 1611) 196 Aniyatā dhammā. (1298, 1612) 197 17. Sauttaraduka Sauttarā dhammā. (1299, 1613) 198 Anuttarā dhammā. (1300, 1614) 199 18. Saraṇaduka Saraṇā dhammā. (1301, 1615) 200 Araṇā dhammā. (1302, 1616) Piṭṭhidukaṁ. Abhidhammadukamātikā. ds2 0 Dhammasaṅgaṇī 2 Niddesa 2.1 Cittuppādakaṇḍa 2.1.3. Arūpāvacarakusala |1.3| 2.1.3.1. Cattāri arūpajhānāni soḷasakkhattukāni Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso rūpasaññānaṁ samatikkamā paṭighasaññānaṁ atthaṅgamā nānattasaññānaṁ amanasikārā ākāsānañcāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati upekkhāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 2 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso ākāsānañcāyatanaṁ samatikkamma viññāṇañcāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati upekkhāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 3 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso viññāṇañcāyatanaṁ samatikkamma ākiñcaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati upekkhāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 4 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati upekkhāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Cattāri arūpajhānāni soḷasakkhattukāni. Arūpāvacarakusalaṁ. 0 Dhammasaṅgaṇī 2 Niddesa 227 --- ds2 4.2:0 2.4 Aṭṭhakathākaṇḍa 2.4.2. Dukaatthuddhāra |4.2| 2.4.2.1. Hetugocchaka 2.4.2.1.1. Hetuduka Katame dhammā hetū? Tayo kusalahetū, tayo akusalahetū, tayo abyākatahetū. Alobho kusalahetu, adoso kusalahetu, catūsu bhūmīsu kusalesu uppajjanti. Amoho kusalahetu, kāmāvacarakusalato cattāro ñāṇavippayutte cittuppāde ṭhapetvā, catūsu bhūmīsu kusalesu uppajjati. 2 Lobho aṭṭhasu lobhasahagatesu cittuppādesu uppajjati. Doso dvīsu domanassasahagatesu cittuppādesu uppajjati. Moho sabbākusalesu uppajjati. 3 Alobho vipākahetu adoso vipākahetu, kāmāvacarassa vipākato ahetuke cittuppāde ṭhapetvā, catūsu bhūmīsu vipākesu uppajjanti. Amoho vipākahetu, kāmāvacarassa vipākato ahetuke cittuppāde ṭhapetvā, cattāro ñāṇavippayutte cittuppāde ṭhapetvā, catūsu bhūmīsu vipākesu uppajjati. 4 Alobho kiriyahetu adoso kiriyahetu, kāmāvacarakiriyato ahetuke cittuppāde ṭhapetvā, tīsu bhūmīsu kiriyesu uppajjanti. Amoho kiriyahetu, kāmāvacarakiriyato ahetuke cittuppāde ṭhapetvā, cattāro ñāṇavippayutte cittuppāde ṭhapetvā, tīsu bhūmīsu kiriyesu uppajjati—ime dhammā hetū. 5 Katame dhammā na hetū? Ṭhapetvā hetū, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā na hetū. 6 2.4.2.1.2. Sahetukaduka Katame dhammā sahetukā? Vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ ṭhapetvā avasesaṁ akusalaṁ, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, kāmāvacarassa vipākato ahetuke cittuppāde ṭhapetvā catūsu bhūmīsu vipāko, kāmāvacarakiriyato ahetuke cittuppāde ṭhapetvā tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ—ime dhammā sahetukā. 7 Katame dhammā ahetukā? Vicikicchāsahagato moho, uddhaccasahagato moho, dvepañcaviññāṇāni, tisso ca manodhātuyo, pañca ca ahetukamanoviññāṇadhātuyo, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā ahetukā. 8 2.4.2.1.3. Hetusampayuttaduka Katame dhammā hetusampayuttā? Vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ ṭhapetvā avasesaṁ akusalaṁ, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, kāmāvacarassa vipākato ahetuke cittuppāde ṭhapetvā catūsu bhūmīsu vipāko, kāmāvacarakiriyato ahetuke cittuppāde ṭhapetvā tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ—ime dhammā hetusampayuttā. 9 Katame dhammā hetuvippayuttā? Vicikicchāsahagato moho, uddhaccasahagato moho, dvepañcaviññāṇāni tisso ca manodhātuyo pañca ca ahetukamanoviññāṇadhātuyo, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā hetuvippayuttā. 10 2.4.2.1.4. Hetusahetukaduka Katame dhammā hetū ceva sahetukā ca? Yattha dve tayo hetū ekato uppajjanti—ime dhammā hetū ceva sahetukā ca. 11 Katame dhammā sahetukā ceva na ca hetū? Catūsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, kāmāvacarassa vipākato ahetuke cittuppāde ṭhapetvā catūsu bhūmīsu vipāko, kāmāvacarakiriyato ahetuke cittuppāde ṭhapetvā tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, etthuppanne hetū ṭhapetvā—ime dhammā sahetukā ceva na ca hetū. Ahetukā dhammā na vattabbā—hetū ceva sahetukā cātipi, sahetukā ceva na ca hetūtipi. 12 2.4.2.1.5. Hetuhetusampayuttaduka Katame dhammā hetū ceva hetusampayuttā ca? Yattha dve tayo hetū ekato uppajjanti—ime dhammā hetū ceva hetusampayuttā ca. 13 Katame dhammā hetusampayuttā ceva na ca hetū? Catūsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, kāmāvacarassa vipākato ahetuke cittuppāde ṭhapetvā catūsu bhūmīsu vipāko, kāmāvacarakiriyato ahetuke cittuppāde ṭhapetvā tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, etthuppanne hetū ṭhapetvā—ime dhammā hetusampayuttā ceva na ca hetū. Hetuvippayuttā dhammā na vattabbā—hetū ceva hetusampayuttā cātipi, hetusampayuttā ceva na ca hetūtipi. 14 2.4.2.1.6. Nahetusahetukaduka Katame dhammā na hetū sahetukā? Catūsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, kāmāvacarassa vipākato ahetuke cittuppāde ṭhapetvā catūsu bhūmīsu vipāko, kāmāvacarakiriyato ahetuke cittuppāde ṭhapetvā tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, etthuppanne hetū ṭhapetvā—ime dhammā na hetū sahetukā. 15 Katame dhammā na hetū ahetukā? Dvepañcaviññāṇāni, tisso ca manodhātuyo, pañca ca ahetukamanoviññāṇadhātuyo, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā na hetū ahetukā. Hetū dhammā na vattabbā—na hetū sahetukātipi, na hetū ahetukātipi. 16 228 --- ds2 4.2:16 2.4.2.2. Cūḷantaraduka 2.4.2.2.1. Sappaccayaduka Katame dhammā sappaccayā? Catūsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā sappaccayā. 17 Katame dhammā appaccayā? Nibbānaṁ—ime dhammā appaccayā. 18 2.4.2.2.2. Saṅkhataduka Katame dhammā saṅkhatā? Catūsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā saṅkhatā. 19 Katame dhammā asaṅkhatā? Nibbānaṁ—ime dhammā asaṅkhatā. 20 2.4.2.2.3. Sanidassanaduka Katame dhammā sanidassanā? Rūpāyatanaṁ—ime dhammā sanidassanā. 21 Katame dhammā anidassanā? Cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, yañca rūpaṁ anidassanaṁ appaṭighaṁ dhammāyatanapariyāpannaṁ, nibbānañca—ime dhammā anidassanā. 22 2.4.2.2.4. Sappaṭighaduka Katame dhammā sappaṭighā? Cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ—ime dhammā sappaṭighā. 23 Katame dhammā appaṭighā? Catūsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, yañca rūpaṁ anidassanaṁ appaṭighaṁ dhammāyatanapariyāpannaṁ, nibbānañca—ime dhammā appaṭighā. 24 2.4.2.2.5. Rūpīduka Katame dhammā rūpino? Cattāro ca mahābhūtā, catunnañca mahābhūtānaṁ upādāya rūpaṁ—ime dhammā rūpino. 25 Katame dhammā arūpino? Catūsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, nibbānañca—ime dhammā arūpino. 26 2.4.2.2.6. Lokiyaduka Katame dhammā lokiyā? Tīsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā lokiyā. 27 Katame dhammā lokuttarā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā lokuttarā. 28 2.4.2.2.7. Kenaciviññeyyaduka Sabbe dhammā kenaci viññeyyā, kenaci na viññeyyā. 29 2.4.2.3. Āsavagocchaka 2.4.2.3.1. Āsavaduka Katame dhammā āsavā? Cattāro āsavā—kāmāsavo, bhavāsavo, diṭṭhāsavo, avijjāsavo. Kāmāsavo aṭṭhasu lobhasahagatesu cittuppādesu uppajjati bhavāsavo catūsu diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatesu cittuppādesu uppajjati diṭṭhāsavo catūsu diṭṭhigatasampayuttesu cittuppādesu uppajjati. Avijjāsavo sabbākusalesu uppajjati—ime dhammā āsavā. 30 Katame dhammā no āsavā? Ṭhapetvā āsave avasesaṁ akusalaṁ, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā no āsavā. 31 2.4.2.3.2. Sāsavaduka Katame dhammā sāsavā? Tīsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā sāsavā. 32 Katame dhammā anāsavā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā anāsavā. 33 2.4.2.3.3. Āsavasampayuttaduka Katame dhammā āsavasampayuttā? Dve domanassasahagatacittuppādā etthuppannaṁ mohaṁ ṭhapetvā, vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ ṭhapetvā, avasesaṁ akusalaṁ—ime dhammā āsavasampayuttā. 34 Katame dhammā āsavavippayuttā? Dvīsu domanassasahagatesu cittuppādesu uppanno moho, vicikicchāsahagato moho, uddhaccasahagato moho, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā āsavavippayuttā. 35 2.4.2.3.4. Āsavasāsavaduka Katame dhammā āsavā ceva sāsavā ca? Teva āsavā āsavā ceva sāsavā ca. 36 Katame dhammā sāsavā ceva no ca āsavā? Ṭhapetvā āsave, avasesaṁ akusalaṁ, tīsu bhūmīsu kusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā sāsavā ceva no ca āsavā. Anāsavā dhammā na vattabbā—āsavā ceva sāsavā cātipi, sāsavā ceva no ca āsavātipi. 37 2.4.2.3.5. Āsavaāsavasampayuttaduka Katame dhammā āsavā ceva āsavasampayuttā ca? Yattha dve tayo āsavā ekato uppajjanti—ime dhammā āsavā ceva āsavasampayuttā ca. 38 Katame dhammā āsavasampayuttā ceva no ca āsavā? Ṭhapetvā āsave, avasesaṁ akusalaṁ—ime dhammā āsavasampayuttā ceva no ca āsavā. Āsavavippayuttā dhammā na vattabbā—āsavā ceva āsavasampayuttā cātipi, 229 --- ds2 4.2:38 āsavasampayuttā ceva no ca āsavātipi. 39 2.4.2.3.6. Āsavavippayuttasāsavaduka Katame dhammā āsavavippayuttā sāsavā? Dvīsu domanassasahagatesu cittuppādesu uppanno moho, vicikicchāsahagato moho, uddhaccasahagato moho, tīsu bhūmīsu kusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā āsavavippayuttā sāsavā. 40 Katame dhammā āsavavippayuttā anāsavā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā āsavavippayuttā anāsavā. Āsavasampayuttā dhammā na vattabbā—āsavavippayuttā sāsavātipi, āsavavippayuttā anāsavātipi. 41 2.4.2.4. Saññojanagocchaka 2.4.2.4.1. Saññojanaduka Katame dhammā saññojanā? Dasa saññojanāni—kāmarāgasaññojanaṁ, paṭighasaññojanaṁ, mānasaññojanaṁ, diṭṭhisaññojanaṁ, vicikicchāsaññojanaṁ, sīlabbataparāmāsasaññojanaṁ, bhavarāgasaññojanaṁ, issāsaññojanaṁ, macchariyasaññojanaṁ, avijjāsaññojanaṁ. Kāmarāgasaññojanaṁ aṭṭhasu lobhasahagatesu cittuppādesu uppajjati. Paṭighasaññojanaṁ dvīsu domanassasahagatesu cittuppādesu uppajjati. Mānasaññojanaṁ catūsu diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatesu cittuppādesu uppajjati. Diṭṭhisaññojanaṁ catūsu diṭṭhigatasampayuttesu cittuppādesu uppajjati. Vicikicchāsaññojanaṁ vicikicchāsahagatesu cittuppādesu uppajjati. Sīlabbataparāmāsasaññojanaṁ catūsu diṭṭhigatasampayuttesu cittuppādesu uppajjati. Bhavarāgasaññojanaṁ catūsu diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatesu cittuppādesu uppajjati. Issāsaññojanañca macchariyasaññojanañca dvīsu domanassasahagatesu cittuppādesu uppajjanti. Avijjāsaññojanaṁ sabbākusalesu uppajjati—ime dhammā saññojanā. 42 Katame dhammā no saññojanā. Ṭhapetvā saññojane avasesaṁ akusalaṁ, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā no saññojanā. 43 2.4.2.4.2. Saññojaniyaduka Katame dhammā saññojaniyā? Tīsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā saññojaniyā. 44 Katame dhammā asaññojaniyā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā asaññojaniyā. 45 2.4.2.4.3. Saññojanasampayuttaduka Katame dhammā saññojanasampayuttā? Uddhaccasahagataṁ mohaṁ ṭhapetvā avasesaṁ akusalaṁ—ime dhammā saññojanasampayuttā. 46 Katame dhammā saññojanavippayuttā? Uddhaccasahagato moho, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā saññojanavippayuttā. 47 2.4.2.4.4. Saññojanasaññojaniyaduka Katame dhammā saññojanā ceva saññojaniyā ca? Tāneva saññojanāni saññojanā ceva saññojaniyā ca. 48 Katame dhammā saññojaniyā ceva no ca saññojanā? Ṭhapetvā saññojane avasesaṁ akusalaṁ, tīsu bhūmīsu kusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā saññojaniyā ceva no ca saññojanā. Asaññojaniyā dhammā na vattabbā—saññojanā ceva saññojaniyā cātipi, saññojaniyā ceva no ca saññojanātipi. 49 2.4.2.4.5. Saññojanasaññojanasampayuttaduka Katame dhammā saññojanā ceva saññojanasampayuttā ca? Yattha dve tīṇi saññojanāni ekato uppajjanti—ime dhammā saññojanā ceva saññojanasampayuttā ca. 50 Katame dhammā saññojanasampayuttā ceva no ca saññojanā? Ṭhapetvā saññojane, avasesaṁ akusalaṁ—ime dhammā saññojanasampayuttā ceva no ca saññojanā. Saññojanavippayuttā dhammā na vattabbā—saññojanā ceva saññojanasampayuttā cātipi, saññojanasampayuttā ceva no ca saññojanātipi. 51 2.4.2.4.6. Saññojanavippayuttasaññojaniyaduka Katame dhammā saññojanavippayuttā saññojaniyā? Uddhaccasahagato moho, tīsu bhūmīsu kusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā saññojanavippayuttā saññojaniyā. 52 Katame dhammā saññojanavippayuttā asaññojaniyā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā saññojanavippayuttā asaññojaniyā. Saññojanasampayuttā dhammā na 230 --- ds2 4.2:52 vattabbā—saññojanavippayuttā saññojaniyātipi, saññojanavippayuttā asaññojaniyātipi. 53 2.4.2.5. Ganthagocchaka 2.4.2.5.1. Ganthaduka Katame dhammā ganthā? Cattāro ganthā—abhijjhākāyagantho, byāpādo kāyagantho, sīlabbataparāmāso kāyagantho, idaṁsaccābhiniveso kāyagantho. Abhijjhākāyagantho aṭṭhasu lobhasahagatesu cittuppādesu uppajjati. Byāpādo kāyagantho dvīsu domanassasahagatesu cittuppādesu uppajjati. Sīlabbataparāmāso kāyagantho ca idaṁsaccābhiniveso kāyagantho ca catūsu diṭṭhigatasampayuttesu cittuppādesu uppajjanti—ime dhammā ganthā. 54 Katame dhammā no ganthā? Ṭhapetvā ganthe, avasesaṁ akusalaṁ, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā no ganthā. 55 2.4.2.5.2. Ganthaniyaduka Katame dhammā ganthaniyā? Tīsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā ganthaniyā. 56 Katame dhammā aganthaniyā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā aganthaniyā. 57 2.4.2.5.3. Ganthasampayuttaduka Katame dhammā ganthasampayuttā? Cattāro diṭṭhigatasampayuttacittuppādā, cattāro diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatacittuppādā, etthuppannaṁ lobhaṁ ṭhapetvā, dve domanassasahagatacittuppādā, etthuppannaṁ paṭighaṁ ṭhapetvā—ime dhammā ganthasampayuttā. 58 Katame dhammā ganthavippayuttā? Catūsu diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatesu cittuppādesu uppanno lobho, dvīsu domanassasahagatesu cittuppādesu uppannaṁ paṭighaṁ, vicikicchāsahagato cittuppādo, uddhaccasahagato cittuppādo, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā ganthavippayuttā. 59 2.4.2.5.4. Ganthaganthaniyaduka Katame dhammā ganthā ceva ganthaniyā ca? Teva ganthā ganthā ceva ganthaniyā ca. 60 Katame dhammā ganthaniyā ceva no ca ganthā? Ṭhapetvā ganthe avasesaṁ akusalaṁ, tīsu bhūmīsu kusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā ganthaniyā ceva no ca ganthā. Aganthaniyā dhammā na vattabbā—ganthā ceva ganthaniyā cātipi, ganthaniyā ceva no ca ganthātipi. 61 2.4.2.5.5. Ganthaganthasampayuttaduka Katame dhammā ganthā ceva ganthasampayuttā ca? Yattha diṭṭhi ca lobho ca ekato uppajjanti—ime dhammā ganthā ceva ganthasampayuttā ca. 62 Katame dhammā ganthasampayuttā ceva no ca ganthā? Aṭṭha lobhasahagatacittuppādā dve domanassasahagatacittuppādā, etthuppanne ganthe ṭhapetvā—ime dhammā ganthasampayuttā ceva no ca ganthā. Ganthavippayuttā dhammā na vattabbā—ganthā ceva ganthasampayuttā cātipi, ganthasampayuttā ceva no ca ganthātipi. 63 2.4.2.5.6. Ganthavippayuttaganthaniyaduka Katame dhammā ganthavippayuttā ganthaniyā? Catūsu diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatesu cittuppādesu uppanno lobho, dvīsu domanassasahagatesu cittuppādesu uppannaṁ paṭighaṁ, vicikicchāsahagato cittuppādo, uddhaccasahagato cittuppādo, tīsu bhūmīsu kusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā ganthavippayuttā ganthaniyā. 64 Katame dhammā ganthavippayuttā aganthaniyā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā ganthavippayuttā aganthaniyā. Ganthasampayuttā dhammā na vattabbā—ganthavippayuttā ganthaniyātipi, ganthavippayuttā aganthaniyātipi. 65 2.4.2.6. Oghagocchaka Katame dhammā oghā …pe…. 66 2.4.2.7. Yogagocchaka Katame dhammā yogā …pe…. 67 2.4.2.8. Nīvaraṇagocchaka 2.4.2.8.1. Nīvaraṇaduka Katame dhammā nīvaraṇā? Cha nīvaraṇā—kāmacchandanīvaraṇaṁ, byāpādanīvaraṇaṁ, thinamiddhanīvaraṇaṁ, uddhaccakukkuccanīvaraṇaṁ, vicikicchānīvaraṇaṁ, avijjānīvaraṇaṁ. Kāmacchandanīvaraṇaṁ aṭṭhasu lobhasahagatesu cittuppādesu uppajjati, byāpādanīvaraṇaṁ dvīsu domanassasahagatesu cittuppādesu uppajjati, thinamiddhanīvaraṇaṁ sasaṅkhārikesu akusalesu uppajjati, uddhaccanīvaraṇaṁ 231 --- ds2 4.2:67 uddhaccasahagatesu cittuppādesu uppajjati, kukkuccanīvaraṇaṁ dvīsu domanassasahagatesu cittuppādesu uppajjati, vicikicchānīvaraṇaṁ vicikicchāsahagatesu cittuppādesu uppajjati, avijjānīvaraṇaṁ sabbākusalesu uppajjati—ime dhammā nīvaraṇā. 68 Katame dhammā no nīvaraṇā? Ṭhapetvā nīvaraṇe avasesaṁ akusalaṁ, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā no nīvaraṇā. 69 2.4.2.8.2. Nīvaraṇiyaduka Katame dhammā nīvaraṇiyā? Tīsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā nīvaraṇiyā. 70 Katame dhammā anīvaraṇiyā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā anīvaraṇiyā. 71 2.4.2.8.3. Nīvaraṇasampayuttaduka Katame dhammā nīvaraṇasampayuttā? Dvādasa akusalacittuppādā—ime dhammā nīvaraṇasampayuttā. 72 Katame dhammā nīvaraṇavippayuttā? Catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā nīvaraṇavippayuttā. 73 2.4.2.8.4. Nīvaraṇanīvaraṇiyaduka Katame dhammā nīvaraṇā ceva nīvaraṇiyā ca? Tāneva nīvaraṇāni nīvaraṇā ceva nīvaraṇiyā ca. 74 Katame dhammā nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇā? Ṭhapetvā nīvaraṇe, avasesaṁ akusalaṁ, tīsu bhūmīsu kusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇā. Anīvaraṇiyā dhammā na vattabbā—nīvaraṇā ceva nīvaraṇiyā cātipi, nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇātipi. 75 2.4.2.8.5. Nīvaraṇanīvaraṇasampayuttaduka Katame dhammā nīvaraṇā ceva nīvaraṇasampayuttā ca? Yattha dve tīṇi nīvaraṇāni ekato uppajjanti—ime dhammā nīvaraṇā ceva nīvaraṇasampayuttā ca. 76 Katame dhammā nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇā? Ṭhapetvā nīvaraṇe, avasesaṁ akusalaṁ—ime dhammā nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇā. Nīvaraṇavippayuttā dhammā na vattabbā—nīvaraṇā ceva nīvaraṇasampayuttā cātipi, nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇātipi. 77 2.4.2.8.6. Nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyaduka Katame dhammā nīvaraṇavippayuttā nīvaraṇiyā? Tīsu bhūmīsu kusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā nīvaraṇavippayuttā nīvaraṇiyā. 78 Katame dhammā nīvaraṇavippayuttā anīvaraṇiyā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā nīvaraṇavippayuttā anīvaraṇiyā. Nīvaraṇasampayuttā dhammā na vattabbā—nīvaraṇavippayuttā nīvaraṇiyātipi, nīvaraṇavippayuttā anīvaraṇiyātipi. 79 2.4.2.9. Parāmāsagocchaka 2.4.2.9.1. Parāmāsaduka Katame dhammā parāmāsā? Diṭṭhiparāmāso catūsu diṭṭhigatasampayuttesu cittuppādesu uppajjati—ime dhammā parāmāsā. 80 Katame dhammā no parāmāsā? Ṭhapetvā parāmāsaṁ avasesaṁ akusalaṁ, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā no parāmāsā. 81 2.4.2.9.2. Parāmaṭṭhaduka Katame dhammā parāmaṭṭhā? Tīsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā parāmaṭṭhā. 82 Katame dhammā aparāmaṭṭhā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni nibbānañca—ime dhammā aparāmaṭṭhā. 83 2.4.2.9.3. Parāmāsasampayuttaduka Katame dhammā parāmāsasampayuttā? Cattāro diṭṭhigatasampayuttacittuppādā, etthuppannaṁ parāmāsaṁ ṭhapetvā—ime dhammā parāmāsasampayuttā. 84 Katame dhammā parāmāsavippayuttā? Cattāro diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatacittuppādā, dve domanassasahagatacittuppādā, vicikicchāsahagato cittuppādo, uddhaccasahagato cittuppādo, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā parāmāsavippayuttā. Parāmāso na vattabbo—parāmāsasampayuttotipi, parāmāsavippayuttotipi. 85 2.4.2.9.4. Parāmāsaparāmaṭṭhaduka Katame dhammā parāmāsā ceva parāmaṭṭhā ca? So eva parāmāso parāmāso ceva parāmaṭṭho ca. 86 Katame dhammā parāmaṭṭhā ceva no ca 232 --- ds2 4.2:86 parāmāsā? Ṭhapetvā parāmāsaṁ avasesaṁ akusalaṁ, tīsu bhūmīsu kusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāsā. Aparāmaṭṭhā dhammā na vattabbā—parāmāsā ceva parāmaṭṭhā cātipi, parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāsātipi. 87 2.4.2.9.5. Parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhaduka Katame dhammā parāmāsavippayuttā parāmaṭṭhā? Cattāro diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatacittuppādā, dve domanassasahagatacittuppādā, vicikicchāsahagato cittuppādo, uddhaccasahagato cittuppādo, tīsu bhūmīsu kusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā parāmāsavippayuttā parāmaṭṭhā. 88 Katame dhammā parāmāsavippayuttā aparāmaṭṭhā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā parāmāsavippayuttā aparāmaṭṭhā. Parāmāsā ca parāmāsasampayuttā ca dhammā na vattabbā—parāmāsavippayuttā parāmaṭṭhātipi, parāmāsavippayuttā aparāmaṭṭhātipi. 89 2.4.2.10. Mahantaraduka 2.4.2.10.1. Sārammaṇaduka Katame dhammā sārammaṇā? Catūsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ—ime dhammā sārammaṇā. 90 Katame dhammā anārammaṇā? Rūpañca, nibbānañca—ime dhammā anārammaṇā. 91 2.4.2.10.2. Cittaduka Katame dhammā cittā? Cakkhuviññāṇaṁ, sotaviññāṇaṁ, ghānaviññāṇaṁ, jivhāviññāṇaṁ, kāyaviññāṇaṁ, manodhātu, manoviññāṇadhātu—ime dhammā cittā. 92 Katame dhammā no cittā? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā no cittā. 93 2.4.2.10.3. Cetasikaduka Katame dhammā cetasikā? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—ime dhammā cetasikā. 94 Katame dhammā acetasikā? Cittañca, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā acetasikā. 95 2.4.2.10.4. Cittasampayuttaduka Katame dhammā cittasampayuttā? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—ime dhammā cittasampayuttā. 96 Katame dhammā cittavippayuttā? Rūpañca, nibbānañca—ime dhammā cittavippayuttā. Cittaṁ na vattabbaṁ—cittena sampayuttantipi, cittena vippayuttantipi. 97 2.4.2.10.5. Cittasaṁsaṭṭhaduka Katame dhammā cittasaṁsaṭṭhā? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—ime dhammā cittasaṁsaṭṭhā. 98 Katame dhammā cittavisaṁsaṭṭhā? Rūpañca, nibbānañca—ime dhammā cittavisaṁsaṭṭhā. Cittaṁ na vattabbaṁ—cittena saṁsaṭṭhantipi, cittena visaṁsaṭṭhantipi. 99 2.4.2.10.6. Cittasamuṭṭhānaduka Katame dhammā cittasamuṭṭhānā? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, kāyaviññatti, vacīviññatti, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ cittajaṁ cittahetukaṁ cittasamuṭṭhānaṁ—rūpāyatanaṁ saddāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ ākāsadhātu āpodhātu rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—ime dhammā cittasamuṭṭhānā. 100 Katame dhammā no cittasamuṭṭhānā? Cittañca, avasesañca rūpaṁ, nibbānañca—ime dhammā no cittasamuṭṭhānā. 101 2.4.2.10.7. Cittasahabhūduka Katame dhammā cittasahabhuno? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, kāyaviññatti, vacīviññatti—ime dhammā cittasahabhuno. 102 Katame dhammā no cittasahabhuno? Cittañca, avasesañca rūpaṁ, nibbānañca—ime dhammā no cittasahabhuno. 103 2.4.2.10.8. Cittānuparivattiduka Katame dhammā cittānuparivattino? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, kāyaviññatti, vacīviññatti—ime dhammā cittānuparivattino. 104 Katame dhammā no cittānuparivattino? Cittañca, avasesañca rūpaṁ, nibbānañca—ime dhammā no cittānuparivattino. 105 2.4.2.10.9. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaduka Katame dhammā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—ime dhammā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā. 106 Katame dhammā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā? Cittañca, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā. 107 2.4.2.10.10. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhūduka Katame dhammā 233 --- ds2 4.2:107 cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—ime dhammā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno. 108 Katame dhammā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno? Cittañca, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno. 109 2.4.2.10.11. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiduka Katame dhammā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—ime dhammā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino. 110 Katame dhammā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino? Cittañca, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino. 111 2.4.2.10.12. Ajjhattikaduka Katame dhammā ajjhattikā? Cakkhāyatanaṁ …pe… manāyatanaṁ—ime dhammā ajjhattikā. 112 Katame dhammā bāhirā? Rūpāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ—ime dhammā bāhirā. 113 2.4.2.10.13. Upādāduka Katame dhammā upādā? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—ime dhammā upādā. 114 Katame dhammā no upādā? Catūsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, cattāro ca mahābhūtā, nibbānañca—ime dhammā no upādā. 115 2.4.2.10.14. Upādinnaduka Katame dhammā upādinnā? Tīsu bhūmīsu vipāko, yañca rūpaṁ kammassa katattā—ime dhammā upādinnā. 116 Katame dhammā anupādinnā? Tīsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, yañca rūpaṁ na kammassa katattā, cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā anupādinnā. 117 2.4.2.11. Upādānagocchaka 2.4.2.11.1. Upādānaduka Katame dhammā upādānā? Cattāri upādānāni—kāmupādānaṁ, diṭṭhupādānaṁ, sīlabbatupādānaṁ, attavādupādānaṁ. Kāmupādānaṁ aṭṭhasu lobhasahagatesu cittuppādesu uppajjati. Diṭṭhupādānañca sīlabbatupādānañca attavādupādānañca catūsu diṭṭhigatasampayuttesu cittuppādesu uppajjanti—ime dhammā upādānā. 118 Katame dhammā no upādānā? Ṭhapetvā upādāne avasesaṁ akusalaṁ, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā no upādānā. 119 2.4.2.11.2. Upādāniyaduka Katame dhammā upādāniyā? Tīsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā upādāniyā. 120 Katame dhammā anupādāniyā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā anupādāniyā. 121 2.4.2.11.3. Upādānasampayuttaduka Katame dhammā upādānasampayuttā? Cattāro diṭṭhigatasampayuttalobhasahagatacittuppādā, cattāro diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatacittuppādā, etthuppannaṁ lobhaṁ ṭhapetvā—ime dhammā upādānasampayuttā. 122 Katame dhammā upādānavippayuttā? Catūsu diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatesu cittuppādesu uppanno lobho, dve domanassasahagatacittuppādā, vicikicchāsahagato cittuppādo, uddhaccasahagato cittuppādo, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā upādānavippayuttā. 123 2.4.2.11.4. Upādānaupādāniyaduka Katame dhammā upādānā ceva upādāniyā ca? Tāneva upādānāni upādānā ceva upādāniyā ca. 124 Katame dhammā upādāniyā ceva no ca upādānā? Ṭhapetvā upādāne avasesaṁ akusalaṁ, tīsu bhūmīsu kusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā upādāniyā ceva no ca upādānā. Anupādāniyā dhammā na vattabbā—upādānā ceva upādāniyā cātipi, upādāniyā ceva no ca upādānātipi. 125 2.4.2.11.5. Upādānaupādānasampayuttaduka Katame dhammā upādānā ceva upādānasampayuttā ca? Yattha diṭṭhi ca lobho ca ekato uppajjanti—ime dhammā upādānā ceva upādānasampayuttā ca. 126 Katame dhammā upādānasampayuttā ceva no ca upādānā? Aṭṭha lobhasahagatacittuppādā, etthuppanne upādāne ṭhapetvā—ime dhammā upādānasampayuttā ceva no ca upādānā. Upādānavippayuttā dhammā na vattabbā—upādānā ceva upādānasampayuttā cātipi, upādānasampayuttā ceva no ca upādānātipi. 127 2.4.2.11.6. Upādānavippayuttaupādāniyaduka Katame dhammā 234 --- ds2 4.2:127 upādānavippayuttā upādāniyā? Catūsu diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatesu cittuppādesu uppanno lobho, dve domanassasahagatacittuppādā, vicikicchāsahagato cittuppādo, uddhaccasahagato cittuppādo, tīsu bhūmīsu kusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā upādānavippayuttā upādāniyā. 128 Katame dhammā upādānavippayuttā anupādāniyā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā upādānavippayuttā anupādāniyā. Upādānasampayuttā dhammā na vattabbā—upādānavippayuttā upādāniyātipi, upādānavippayuttā anupādāniyātipi. 129 2.3.2.12. Kilesagocchaka 2.4.2.12.1. Kilesaduka Katame dhammā kilesā? Dasa kilesavatthūni—lobho, doso, moho, māno, diṭṭhi, vicikicchā, thinaṁ, uddhaccaṁ, ahirikaṁ, anottappaṁ. Lobho aṭṭhasu lobhasahagatesu cittuppādesu uppajjati. Doso dvīsu domanassasahagatesu cittuppādesu uppajjati. Moho sabbākusalesu uppajjati. Māno catūsu diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatesu cittuppādesu uppajjati. Diṭṭhi catūsu diṭṭhigatasampayuttesu cittuppādesu uppajjati. Vicikicchā vicikicchāsahagatesu cittuppādesu uppajjati. Thinaṁ sasaṅkhārikesu akusalesu uppajjati. Uddhaccañca ahirikañca anottappañca sabbākusalesu uppajjanti—ime dhammā kilesā. 130 Katame dhammā no kilesā? Ṭhapetvā kilese avasesaṁ akusalaṁ, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā no kilesā. 131 2.4.2.12.2. Saṅkilesikaduka Katame dhammā saṅkilesikā? Tīsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ sabbañca rūpaṁ—ime dhammā saṅkilesikā. 132 Katame dhammā asaṅkilesikā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā asaṅkilesikā. 133 2.4.2.12.3. Saṅkiliṭṭhaduka Katame dhammā saṅkiliṭṭhā? Dvādasa akusalacittuppādā—ime dhammā saṅkiliṭṭhā. 134 Katame dhammā asaṅkiliṭṭhā? Catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā asaṅkiliṭṭhā. 135 2.4.2.12.4. Kilesasampayuttaduka Katame dhammā kilesasampayuttā? Dvādasa akusalacittuppādā—ime dhammā kilesasampayuttā. 136 Katame dhammā kilesavippayuttā? Catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā kilesavippayuttā. 137 2.4.2.12.5. Kilesasaṅkilesikaduka Katame dhammā kilesā ceva saṅkilesikā ca? Teva kilesā kilesā ceva saṅkilesikā ca. 138 Katame dhammā saṅkilesikā ceva no ca kilesā? Ṭhapetvā kilese avasesaṁ akusalaṁ, tīsu bhūmīsu kusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā saṅkilesikā ceva no ca kilesā. Asaṅkilesikā dhammā na vattabbā—kilesā ceva saṅkilesikā cātipi, saṅkilesikā ceva no ca kilesātipi. 139 2.4.2.12.6. Kilesasaṅkiliṭṭhaduka Katame dhammā kilesā ceva saṅkiliṭṭhā ca? Teva kilesā kilesā ceva saṅkiliṭṭhā ca. 140 Katame dhammā saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesā? Ṭhapetvā kilese avasesaṁ akusalaṁ—ime dhammā saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesā. Asaṅkiliṭṭhā dhammā na vattabbā—kilesā ceva saṅkiliṭṭhā cātipi, saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesātipi. 141 2.4.2.12.7. Kilesakilesasampayuttaduka Katame dhammā kilesā ceva kilesasampayuttā ca? Yattha dve tayo kilesā ekato uppajjanti—ime dhammā kilesā ceva kilesasampayuttā ca. 142 Katame dhammā kilesasampayuttā ceva no ca kilesā? Ṭhapetvā kilese avasesaṁ akusalaṁ—ime dhammā kilesasampayuttā ceva no ca kilesā. Kilesavippayuttā dhammā na vattabbā—kilesā ceva kilesasampayuttā cātipi, kilesasampayuttā ceva no ca kilesātipi. 143 2.4.2.12.8. Kilesavippayuttasaṅkilesikaduka Katame dhammā kilesavippayuttā saṅkilesikā? Tīsu bhūmīsu kusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā kilesavippayuttā saṅkilesikā. 144 Katame dhammā kilesavippayuttā asaṅkilesikā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā 235 --- ds2 4.2:144 kilesavippayuttā asaṅkilesikā. Kilesasampayuttā dhammā na vattabbā—kilesavippayuttā saṅkilesikātipi, kilesavippayuttā asaṅkilesikātipi. 145 2.4.2.13. Piṭṭhiduka 2.4.2.13.1. Dassanenapahātabbaduka Katame dhammā dassanena pahātabbā? Cattāro diṭṭhigatasampayuttacittuppādā, vicikicchāsahagato cittuppādo—ime dhammā dassanena pahātabbā. Cattāro diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatacittuppādā, dve domanassasahagatacittuppādā—ime dhammā siyā dassanena pahātabbā, siyā na dassanena pahātabbā. 146 Katame dhammā na dassanena pahātabbā? Uddhaccasahagato cittuppādo, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā na dassanena pahātabbā. 147 2.4.2.13.2. Bhāvanāyapahātabbaduka Katame dhammā bhāvanāya pahātabbā? Uddhaccasahagato cittuppādo—ime dhammā bhāvanāya pahātabbā. Cattāro diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatacittuppādā, dve domanassasahagatacittuppādā—ime dhammā siyā bhāvanāya pahātabbā, siyā na bhāvanāya pahātabbā. 148 Katame dhammā na bhāvanāya pahātabbā? Cattāro diṭṭhigatasampayuttacittuppādā, vicikicchāsahagato cittuppādo, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā na bhāvanāya pahātabbā. 149 2.4.2.13.3. Dassanenapahātabbahetukaduka Katame dhammā dassanena pahātabbahetukā? Cattāro diṭṭhigatasampayuttacittuppādā, vicikicchāsahagato cittuppādo, etthuppannaṁ mohaṁ ṭhapetvā—ime dhammā dassanena pahātabbahetukā. Cattāro diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatacittuppādā, dve domanassasahagatacittuppādā—ime dhammā siyā dassanena pahātabbahetukā, siyā na dassanena pahātabbahetukā. 150 Katame dhammā na dassanena pahātabbahetukā? Vicikicchāsahagato moho, uddhaccasahagato cittuppādo, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā na dassanena pahātabbahetukā. 151 2.4.2.13.4. Bhāvanāyapahātabbahetukaduka Katame dhammā bhāvanāya pahātabbahetukā? Uddhaccasahagato cittuppādo, etthuppannaṁ mohaṁ ṭhapetvā—ime dhammā bhāvanāya pahātabbahetukā. Cattāro diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatacittuppādā, dve domanassasahagatacittuppādā—ime dhammā siyā bhāvanāya pahātabbahetukā, siyā na bhāvanāya pahātabbahetukā. 152 Katame dhammā na bhāvanāya pahātabbahetukā? Cattāro diṭṭhigatasampayuttacittuppādā, vicikicchāsahagato cittuppādo, uddhaccasahagato moho, catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā na bhāvanāya pahātabbahetukā. 153 2.4.2.13.5. Savitakkaduka Katame dhammā savitakkā? Kāmāvacarakusalaṁ, akusalaṁ, kāmāvacarakusalassa vipākato ekādasa cittuppādā, akusalassa vipākato dve, kiriyato ekādasa, rūpāvacaraṁ paṭhamaṁ jhānaṁ kusalato ca vipākato ca kiriyato ca lokuttaraṁ paṭhamaṁ jhānaṁ kusalato ca vipākato ca, etthuppannaṁ vitakkaṁ ṭhapetvā—ime dhammā savitakkā. 154 Katame dhammā avitakkā? Dvepañcaviññāṇāni, rūpāvacaratikacatukkajjhānā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, cattāro arūpāvacarā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, lokuttaratikacatukkajjhānā kusalato ca vipākato ca, vitakko ca, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā avitakkā. 155 2.4.2.13.6. Savicāraduka Katame dhammā savicārā? Kāmāvacarakusalaṁ, akusalaṁ, kāmāvacarakusalassa vipākato ekādasa cittuppādā, akusalassa vipākato dve kiriyato ekādasa, rūpāvacaraekakadukajjhānā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, lokuttaraekakadukajjhānā kusalato ca vipākato ca, etthuppannaṁ vicāraṁ ṭhapetvā—ime dhammā savicārā. 156 Katame dhammā avicārā? Dvepañcaviññāṇāni, rūpāvacaratikatikajjhānā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, cattāro āruppā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, lokuttaratikatikajjhānā kusalato ca vipākato ca, vicāro ca, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā avicārā. 157 236 --- ds2 4.2:157 2.4.2.13.7. Sappītikaduka Katame dhammā sappītikā? Kāmāvacarakusalato cattāro somanassasahagatacittuppādā, akusalato cattāro, kāmāvacarakusalassa vipākato pañca, kiriyato pañca, rūpāvacaradukatikajjhānā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, lokuttaradukatikajjhānā kusalato ca vipākato ca, etthuppannaṁ pītiṁ ṭhapetvā—ime dhammā sappītikā. 158 Katame dhammā appītikā? Kāmāvacarakusalato cattāro upekkhāsahagatacittuppādā, akusalato aṭṭha, kāmāvacarakusalassa vipākato ekādasa, akusalassa vipākato satta, kiriyato cha, rūpāvacaradukadukajjhānā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, cattāro āruppā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, lokuttaradukadukajjhānā kusalato ca vipākato ca pīti ca, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā appītikā. 159 2.4.2.13.8. Pītisahagataduka Katame dhammā pītisahagatā? Kāmāvacarakusalato cattāro somanassasahagatacittuppādā, akusalato cattāro, kāmāvacarakusalassa vipākato pañca, kiriyato pañca, rūpāvacaradukatikajjhānā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, lokuttaradukatikajjhānā kusalato ca vipākato ca, etthuppannaṁ pītiṁ ṭhapetvā—ime dhammā pītisahagatā. 160 Katame dhammā na pītisahagatā? Kāmāvacarakusalato cattāro upekkhāsahagatacittuppādā, akusalato aṭṭha, kāmāvacarakusalassa vipākato ekādasa, akusalassa vipākato satta, kiriyato cha, rūpāvacaradukadukajjhānā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, cattāro āruppā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, lokuttaradukadukajjhānā kusalato ca vipākato ca, pīti ca, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā na pītisahagatā. 161 2.4.2.13.9. Sukhasahagataduka Katame dhammā sukhasahagatā? Kāmāvacarakusalato cattāro somanassasahagatacittuppādā, akusalato cattāro, kāmāvacarakusalassa vipākato cha, kiriyato pañca, rūpāvacaratikacatukkajjhānā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca lokuttaratikacatukkajjhānā kusalato ca vipākato ca, etthuppannaṁ sukhaṁ ṭhapetvā—ime dhammā sukhasahagatā. 162 Katame dhammā na sukhasahagatā? Kāmāvacarakusalato cattāro upekkhāsahagatacittuppādā, akusalato aṭṭha, kāmāvacarakusalassa vipākato dasa, akusalassa vipākato satta, kiriyato cha, rūpāvacaraṁ catutthaṁ jhānaṁ kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, cattāro āruppā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca lokuttaraṁ catutthaṁ jhānaṁ kusalato ca vipākato ca, sukhañca, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā na sukhasahagatā. 163 2.4.2.13.10. Upekkhāsahagataduka Katame dhammā upekkhāsahagatā? Kāmāvacarakusalato cattāro upekkhāsahagatacittuppādā, akusalato cha, kāmāvacarakusalassa vipākato dasa, akusalassa vipākato cha, kiriyato cha, rūpāvacaraṁ catutthaṁ jhānaṁ kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, cattāro āruppā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, lokuttaraṁ catutthaṁ jhānaṁ kusalato ca vipākato ca, etthuppannaṁ upekkhaṁ ṭhapetvā—ime dhammā upekkhāsahagatā. 164 Katame dhammā na upekkhāsahagatā? Kāmāvacarakusalato cattāro somanassasahagatacittuppādā, akusalato cha, kāmāvacarakusalassa vipākato cha, akusalassa vipākato eko, kiriyato pañca, rūpāvacaratikacatukkajjhānā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, lokuttaratikacatukkajjhānā kusalato ca vipākato ca, upekkhā ca, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā na upekkhāsahagatā. 165 2.4.2.13.11. Kāmāvacaraduka Katame dhammā kāmāvacarā? Kāmāvacarakusalaṁ, akusalaṁ, sabbo kāmāvacarassa vipāko, kāmāvacarakiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā kāmāvacarā. 166 Katame dhammā na kāmāvacarā? Rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā—ime dhammā na kāmāvacarā. 167 2.4.2.13.12. Rūpāvacaraduka Katame dhammā rūpāvacarā? Rūpāvacaracatukkapañcakajjhānā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca—ime dhammā rūpāvacarā. 168 Katame dhammā na rūpāvacarā? Kāmāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā—ime dhammā na rūpāvacarā. 169 2.4.2.13.13. Arūpāvacaraduka Katame dhammā arūpāvacarā? Cattāro āruppā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca—ime dhammā arūpāvacarā. 170 Katame dhammā na arūpāvacarā? Kāmāvacarā, rūpāvacarā, apariyāpannā—ime dhammā na arūpāvacarā. 171 2.4.2.13.14. 237 --- ds2 4.2:171 Pariyāpannaduka Katame dhammā pariyāpannā? Tīsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā pariyāpannā. 172 Katame dhammā apariyāpannā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā apariyāpannā. 173 2.4.2.13.15. Niyyānikaduka Katame dhammā niyyānikā? Cattāro maggā apariyāpannā—ime dhammā niyyānikā. 174 Katame dhammā aniyyānikā? Tīsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā aniyyānikā. 175 2.4.2.13.16. Niyataduka Katame dhammā niyatā? Cattāro diṭṭhigatasampayuttacittuppādā, dve domanassasahagatacittuppādā—ime dhammā siyā niyatā siyā aniyatā. Cattāro maggā apariyāpannā—ime dhammā niyatā. 176 Katame dhammā aniyatā? Cattāro diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatacittuppādā, vicikicchāsahagato cittuppādo, uddhaccasahagato cittuppādo, tīsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā aniyatā. 177 2.4.2.13.17. Sauttaraduka Katame dhammā sauttarā? Tīsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā sauttarā. 178 Katame dhammā anuttarā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā anuttarā. 179 2.4.2.13.18. Saraṇaduka Katame dhammā saraṇā? Dvādasa akusalacittuppādā—ime dhammā saraṇā. 180 Katame dhammā araṇā? Catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā araṇā. Atthuddhāro niṭṭhito. Dhammasaṅgaṇīpakaraṇaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Dhammasaṅgaṇī 2 Niddesa 2.1 Cittuppādakaṇḍa 2.1.8. Lokuttaravipāka-paṭhamamaggavipāka |1.8| 2.1.8.1. Suddhikapaṭipadā Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… aññindriyaṁ hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 2 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ animittaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… aññindriyaṁ hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 3 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… aññindriyaṁ hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 4 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññanti kusalaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññatanti vipāko …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññanti kusalaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ 238 --- ds2 1.8:4 dandhābhiññaṁ animittanti vipāko …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññanti kusalaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitanti vipāko, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 5 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññanti kusalaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññatanti vipāko …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññanti kusalaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ animittanti vipāko …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññanti kusalaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appaṇihitanti vipāko, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Suddhikapaṭipadā. 6 2.1.8.2. Suddhikasuññata Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 7 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati animittaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 8 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati appaṇihitaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 9 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati suññatanti kusalaṁ …pe… suññatanti vipāko …pe… suññatanti kusalaṁ …pe… animittanti vipāko …pe… suññatanti kusalaṁ …pe… appaṇihitanti vipāko, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Suddhikasuññataṁ. 10 2.1.8.3. Suññatapaṭipadā Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 11 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā 239 --- ds2 1.8:11 kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ animittaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 12 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 13 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññatanti kusalaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññatanti vipāko …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññatanti kusalaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ animittanti vipāko …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññatanti kusalaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitanti vipāko, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 14 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññataṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññataṁ …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññatanti kusalaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññatanti vipāko …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññatanti kusalaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ animittanti vipāko …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññatanti kusalaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appaṇihitanti vipāko, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Suññatapaṭipadā. 15 2.1.8.4. Suddhikaappaṇihita Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati appaṇihitaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati appaṇihitaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 16 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati appaṇihitaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati animittaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 17 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati appaṇihitaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 18 Katame dhammā abyākatā? 240 --- ds2 1.8:18 Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati appaṇihitanti kusalaṁ …pe… appaṇihitanti vipāko …pe… appaṇihitanti kusalaṁ …pe… animittanti vipāko …pe… appaṇihitanti kusalaṁ …pe… suññatanti vipāko, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Suddhikaappaṇihitaṁ. 19 2.1.8.5. Appaṇihitapaṭipadā Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 20 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ animittaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 21 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 22 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitanti kusalaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitanti vipāko …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitanti kusalaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ animittanti vipāko …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitanti kusalaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññatanti vipāko, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 23 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appaṇihitaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appaṇihitaṁ …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appaṇihitanti kusalaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appaṇihitanti vipāko …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appaṇihitanti kusalaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ animittanti vipāko …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appaṇihitanti kusalaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññatanti vipāko, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Appaṇihitapaṭipadā. 24 2.1.8.6. Vīsati mahānaya Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ maggaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ satipaṭṭhānaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ sammappadhānaṁ 241 --- ds2 1.8:24 bhāveti …pe… lokuttaraṁ iddhipādaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ indriyaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ balaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ bojjhaṅgaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ saccaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ samathaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ dhammaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ khandhaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ āyatanaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ dhātuṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ āhāraṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ phassaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ vedanaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ saññaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ cetanaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ cittaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ …pe… animittaṁ …pe… appaṇihitaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Vīsati mahānayā. 25 2.1.8.7. Chandādhipateyyasuddhikapaṭipadā Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 26 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ animittaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 27 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 28 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyanti vipāko …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ animittaṁ chandādhipateyyanti vipāko …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyanti vipāko, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 29 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ chandādhipateyyaṁ …pe… 242 --- ds2 1.8:29 sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ chandādhipateyyaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ chandādhipateyyaṁ …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyanti vipāko …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ animittaṁ chandādhipateyyanti vipāko …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyanti vipāko, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Chandādhipateyyasuddhikapaṭipadā. 30 2.1.8.8. Chandādhipateyyasuddhikasuññata Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati suññataṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati suññataṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 31 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati suññataṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati animittaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 32 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati suññataṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati appaṇihitaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 33 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati suññataṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… suññataṁ chandādhipateyyanti vipāko …pe… suññataṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… animittaṁ chandādhipateyyanti vipāko …pe… suññataṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… appaṇihitaṁ chandādhipateyyanti vipāko, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Chandādhipateyyasuddhikasuññatā. 34 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 35 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva 243 --- ds2 1.8:35 lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ animittaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 36 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 37 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyanti vipāko …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ animittaṁ chandādhipateyyanti vipāko …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyanti vipāko, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 38 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyaṁ …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyanti vipāko …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ animittaṁ chandādhipateyyanti vipāko …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyanti vipāko, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 39 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati appaṇihitaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati appaṇihitaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 40 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati appaṇihitaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, animittaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 41 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati 244 --- ds2 1.8:41 appaṇihitaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati suññataṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 42 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati appaṇihitaṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… appaṇihitaṁ chandādhipateyyanti vipāko …pe… appaṇihitaṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… animittaṁ chandādhipateyyanti vipāko …pe… appaṇihitaṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… suññataṁ chandādhipateyyanti vipāko, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 43 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 44 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ animittaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 45 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 46 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyanti vipāko …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ animittaṁ chandādhipateyyanti vipāko …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyanti vipāko, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 47 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ 245 --- ds2 1.8:47 khippābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyaṁ …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyanti vipāko …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ animittaṁ chandādhipateyyanti vipāko …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appaṇihitaṁ chandādhipateyyanti kusalaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññataṁ chandādhipateyyanti vipāko, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 48 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ maggaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ satipaṭṭhānaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ sammappadhānaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ iddhipādaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ indriyaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ balaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ bojjhaṅgaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ saccaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ samathaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ dhammaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ khandhaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ āyatanaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ dhātuṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ āhāraṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ phassaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ vedanaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ saññaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ cetanaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ cittaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ chandādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ …pe… animittaṁ …pe… appaṇihitaṁ chandādhipateyyaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ …pe… vīmaṁsādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Paṭhamamaggavipāko. 49 2.1.8.9. Dutiyādimaggavipāka Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ kāmarāgabyāpādānaṁ tanubhāvāya dutiyāya bhūmiyā pattiyā …pe… kāmarāgabyāpādānaṁ anavasesappahānāya tatiyāya bhūmiyā pattiyā …pe… rūparāgaarūparāgamānauddhaccaavijjāya anavasesappahānāya catutthāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… aññindriyaṁ hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… aññātāvindriyaṁ hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā. 50 Katamo tasmiṁ samaye phasso hoti? Yo tasmiṁ samaye phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye phasso hoti …pe…. 51 Katamaṁ tasmiṁ samaye aññātāvindriyaṁ hoti? Yā tesaṁ aññātāvīnaṁ dhammānaṁ aññā paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye aññātāvindriyaṁ hoti …pe… ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā. Dutiyādimaggavipāko. Lokuttaravipāko. 0 Dhammasaṅgaṇī 2 Niddesa 2.2 Rūpakaṇḍa 2.2.3. Rūpavibhatti |2.3| 2.2.3.1. Ekakaniddesa Sabbaṁ rūpaṁ na hetumeva, ahetukameva, hetuvippayuttameva, sappaccayameva, saṅkhatameva, rūpameva, lokiyameva, sāsavameva, saññojaniyameva, ganthaniyameva, 246 --- ds2 2.3:1 oghaniyameva, yoganiyameva, nīvaraṇiyameva, parāmaṭṭhameva, upādāniyameva, saṅkilesikameva, abyākatameva, anārammaṇameva, acetasikameva, cittavippayuttameva, nevavipākanavipākadhammadhammameva, asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikameva, na savitakkasavicārameva, na avitakkavicāramattameva, avitakkaavicārameva, na pītisahagatameva, na sukhasahagatameva, na upekkhāsahagatameva, neva dassanena na bhāvanāya pahātabbameva, neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukameva, neva ācayagāmi na apacayagāmimeva, nevasekkhanāsekkhameva, parittameva, kāmāvacarameva, na rūpāvacarameva, na arūpāvacarameva, pariyāpannameva, no apariyāpannameva, aniyatameva, aniyyānikameva, uppannaṁ chahi viññāṇehi viññeyyameva, aniccameva, jarābhibhūtameva. Evaṁ ekavidhena rūpasaṅgaho. Ekakaniddeso. 2 2.2.3.2. Dukaniddesaupādābhājanīya Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādā? Cakkhāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, rūpāyatanaṁ, saddāyatanaṁ, gandhāyatanaṁ, rasāyatanaṁ, itthindriyaṁ, purisindriyaṁ, jīvitindriyaṁ, kāyaviññatti, vacīviññatti, ākāsadhātu, rūpassa lahutā, rūpassa mudutā, rūpassa kammaññatā, rūpassa upacayo, rūpassa santati, rūpassa jaratā, rūpassa aniccatā, kabaḷīkāro āhāro. 3 Katamaṁ taṁ rūpaṁ cakkhāyatanaṁ? Yaṁ cakkhu catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yena cakkhunā anidassanena sappaṭighena rūpaṁ sanidassanaṁ sappaṭighaṁ passi vā passati vā passissati vā passe vā, cakkhumpetaṁ cakkhāyatanampetaṁ cakkhudhātupesā cakkhundriyaṁpetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ nettampetaṁ nayanaṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ cakkhāyatanaṁ. 4 Katamaṁ taṁ rūpaṁ cakkhāyatanaṁ? Yaṁ cakkhu catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yamhi cakkhumhi anidassanamhi sappaṭighamhi rūpaṁ sanidassanaṁ sappaṭighaṁ paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, cakkhumpetaṁ cakkhāyatanampetaṁ cakkhudhātupesā cakkhundriyaṁpetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ nettampetaṁ nayanaṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ cakkhāyatanaṁ. 5 Katamaṁ taṁ rūpaṁ cakkhāyatanaṁ? Yaṁ cakkhu catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yaṁ cakkhu anidassanaṁ sappaṭighaṁ rūpamhi sanidassanamhi sappaṭighamhi paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, cakkhumpetaṁ cakkhāyatanampetaṁ cakkhudhātupesā cakkhundriyaṁpetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ nettampetaṁ nayanaṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ cakkhāyatanaṁ. 6 Katamaṁ taṁ rūpaṁ cakkhāyatanaṁ? Yaṁ cakkhu catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yaṁ cakkhuṁ nissāya rūpaṁ ārabbha cakkhusamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ cakkhuṁ nissāya rūpaṁ ārabbha cakkhusamphassajā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… cakkhuviññāṇaṁ uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ cakkhuṁ nissāya rūpārammaṇo cakkhusamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ cakkhuṁ nissāya rūpārammaṇā cakkhusamphassajā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… cakkhuviññāṇaṁ uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā, cakkhumpetaṁ cakkhāyatanampetaṁ cakkhudhātupesā cakkhundriyaṁpetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ nettampetaṁ nayanaṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ cakkhāyatanaṁ. 7 Katamaṁ taṁ rūpaṁ sotāyatanaṁ? Yaṁ sotaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yena sotena anidassanena sappaṭighena saddaṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ suṇi vā suṇāti vā suṇissati vā 247 --- ds2 2.3:7 suṇe vā, sotaṁpetaṁ sotāyatanampetaṁ sotadhātupesā sotindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ sotāyatanaṁ. 8 Katamaṁ taṁ rūpaṁ sotāyatanaṁ? Yaṁ sotaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yamhi sotamhi anidassanamhi sappaṭighamhi saddo anidassano sappaṭigho paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, sotaṁpetaṁ sotāyatanampetaṁ sotadhātupesā sotindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ sotāyatanaṁ. 9 Katamaṁ taṁ rūpaṁ sotāyatanaṁ? Yaṁ sotaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yaṁ sotaṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ saddamhi anidassanamhi sappaṭighamhi paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, sotaṁpetaṁ sotāyatanampetaṁ sotadhātupesā sotindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ sotāyatanaṁ. 10 Katamaṁ taṁ rūpaṁ sotāyatanaṁ? Yaṁ sotaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yaṁ sotaṁ nissāya saddaṁ ārabbha sotasamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ sotaṁ nissāya saddaṁ ārabbha sotasamphassajā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… sotaviññāṇaṁ uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ sotaṁ nissāya saddārammaṇo sotasamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ sotaṁ nissāya saddārammaṇā sotasamphassajā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… sotaviññāṇaṁ uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā, sotaṁpetaṁ sotāyatanampetaṁ sotadhātupesā sotindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ sotāyatanaṁ. 11 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ghānāyatanaṁ? Yaṁ ghānaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yena ghānena anidassanena sappaṭighena gandhaṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ ghāyi vā ghāyati vā ghāyissati vā ghāye vā, ghānaṁpetaṁ ghānāyatanampetaṁ ghānadhātupesā ghānindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ ghānāyatanaṁ. 12 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ghānāyatanaṁ? Yaṁ ghānaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yamhi ghānamhi anidassanamhi sappaṭighamhi gandho anidassano sappaṭigho paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, ghānaṁpetaṁ ghānāyatanampetaṁ ghānadhātupesā ghānindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ ghānāyatanaṁ. 13 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ghānāyatanaṁ? Yaṁ ghānaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yaṁ ghānaṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ gandhamhi anidassanamhi sappaṭighamhi paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, ghānaṁpetaṁ ghānāyatanampetaṁ ghānadhātupesā ghānindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ ghānāyatanaṁ. 14 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ghānāyatanaṁ? Yaṁ ghānaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yaṁ ghānaṁ nissāya gandhaṁ ārabbha ghānasamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ ghānaṁ nissāya gandhaṁ ārabbha ghānasamphassajā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… ghānaviññāṇaṁ uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ ghānaṁ nissāya gandhārammaṇo ghānasamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ ghānaṁ nissāya gandhārammaṇā ghānasamphassajā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… ghānaviññāṇaṁ uppajji vā 248 --- ds2 2.3:14 uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā, ghānaṁpetaṁ ghānāyatanampetaṁ ghānadhātupesā ghānindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ ghānāyatanaṁ. 15 Katamaṁ taṁ rūpaṁ jivhāyatanaṁ? Yā jivhā catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yāya jivhāya anidassanāya sappaṭighāya rasaṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ sāyi vā sāyati vā sāyissati vā sāye vā, jivhāpesā jivhāyatanaṁpetaṁ jivhādhātupesā jivhindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ jivhāyatanaṁ. 16 Katamaṁ taṁ rūpaṁ jivhāyatanaṁ? Yā jivhā catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yāya jivhāya anidassanāya sappaṭighāya raso anidassano sappaṭigho paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, jivhāpesā jivhāyatanaṁpetaṁ jivhādhātupesā jivhindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ jivhāyatanaṁ. 17 Katamaṁ taṁ rūpaṁ jivhāyatanaṁ? Yā jivhā catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yā jivhā anidassanā sappaṭighā rasamhi anidassanamhi sappaṭighamhi paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, jivhāpesā jivhāyatanaṁpetaṁ jivhādhātupesā jivhindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ jivhāyatanaṁ. 18 Katamaṁ taṁ rūpaṁ jivhāyatanaṁ? Yā jivhā catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yaṁ jivhaṁ nissāya rasaṁ ārabbha jivhāsamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ jivhaṁ nissāya rasaṁ ārabbha jivhāsamphassajā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… jivhāviññāṇaṁ uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ jivhaṁ nissāya rasārammaṇo jivhāsamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ jivhaṁ nissāya rasārammaṇā jivhāsamphassajā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… jivhāviññāṇaṁ uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā, jivhāpesā jivhāyatanaṁpetaṁ jivhādhātupesā jivhindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ jivhāyatanaṁ. 19 Katamaṁ taṁ rūpaṁ kāyāyatanaṁ? Yo kāyo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yena kāyena anidassanena sappaṭighena phoṭṭhabbaṁ anidassanasappaṭighaṁ phusi vā phusati vā phusissati vā phuse vā, kāyopeso kāyāyatanampetaṁ kāyadhātupesā kāyindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ kāyāyatanaṁ. 20 Katamaṁ taṁ rūpaṁ kāyāyatanaṁ? Yo kāyo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yamhi kāyamhi anidassanamhi sappaṭighamhi phoṭṭhabbo anidassano sappaṭigho paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, kāyopeso kāyāyatanampetaṁ kāyadhātupesā kāyindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ kāyāyatanaṁ. 21 Katamaṁ taṁ rūpaṁ kāyāyatanaṁ? Yo kāyo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yo kāyo anidassano sappaṭigho phoṭṭhabbamhi anidassanamhi sappaṭighamhi paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, kāyopeso kāyāyatanampetaṁ kāyadhātupesā kāyindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ kāyāyatanaṁ. 22 Katamaṁ taṁ rūpaṁ kāyāyatanaṁ? Yo kāyo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yaṁ kāyaṁ nissāya phoṭṭhabbaṁ ārabbha kāyasamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… 249 --- ds2 2.3:22 yaṁ kāyaṁ nissāya phoṭṭhabbaṁ ārabbha kāyasamphassajā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… kāyaviññāṇaṁ uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ kāyaṁ nissāya phoṭṭhabbārammaṇo kāyasamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ kāyaṁ nissāya phoṭṭhabbārammaṇā kāyasamphassajā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… kāyaviññāṇaṁ uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā, kāyopeso kāyāyatanampetaṁ kāyadhātupesā kāyindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍaraṁpetaṁ khettampetaṁ vatthuṁpetaṁ orimaṁ tīraṁpetaṁ suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ kāyāyatanaṁ. 23 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpāyatanaṁ? Yaṁ rūpaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya vaṇṇanibhā sanidassanaṁ sappaṭighaṁ nīlaṁ pītakaṁ lohitakaṁ odātaṁ kāḷakaṁ mañjiṭṭhakaṁ hari harivaṇṇaṁ ambaṅkuravaṇṇaṁ dīghaṁ rassaṁ aṇuṁ thūlaṁ vaṭṭaṁ parimaṇḍalaṁ caturaṁsaṁ chaḷaṁsaṁ aṭṭhaṁsaṁ soḷasaṁsaṁ ninnaṁ thalaṁ chāyā ātapo āloko andhakāro abbhā mahikā dhūmo rajo candamaṇḍalassa vaṇṇanibhā sūriyamaṇḍalassa vaṇṇanibhā tārakarūpānaṁ vaṇṇanibhā ādāsamaṇḍalassa vaṇṇanibhā maṇisaṅkhamuttāveḷuriyassa vaṇṇanibhā jātarūparajatassa vaṇṇanibhā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya vaṇṇanibhā sanidassanaṁ sappaṭighaṁ, yaṁ rūpaṁ sanidassanaṁ sappaṭighaṁ cakkhunā anidassanena sappaṭighena passi vā passati vā passissati vā passe vā, rūpaṁpetaṁ rūpāyatanampetaṁ rūpadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpāyatanaṁ. 24 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpāyatanaṁ? Yaṁ rūpaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya vaṇṇanibhā sanidassanaṁ sappaṭighaṁ nīlaṁ pītakaṁ lohitakaṁ odātaṁ kāḷakaṁ mañjiṭṭhakaṁ hari harivaṇṇaṁ ambaṅkuravaṇṇaṁ dīghaṁ rassaṁ aṇuṁ thūlaṁ vaṭṭaṁ parimaṇḍalaṁ caturaṁsaṁ chaḷaṁsaṁ aṭṭhaṁsaṁ soḷasaṁsaṁ ninnaṁ thalaṁ chāyā ātapo āloko andhakāro abbhā mahikā dhūmo rajo candamaṇḍalassa vaṇṇanibhā sūriyamaṇḍalassa vaṇṇanibhā tārakarūpānaṁ vaṇṇanibhā ādāsamaṇḍalassa vaṇṇanibhā maṇisaṅkhamuttāveḷuriyassa vaṇṇanibhā jātarūparajatassa vaṇṇanibhā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya vaṇṇanibhā sanidassanaṁ sappaṭighaṁ, yamhi rūpamhi sanidassanamhi sappaṭighamhi cakkhuṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, rūpaṁpetaṁ rūpāyatanampetaṁ rūpadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpāyatanaṁ. 25 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpāyatanaṁ? Yaṁ rūpaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya vaṇṇanibhā sanidassanaṁ sappaṭighaṁ nīlaṁ pītakaṁ lohitakaṁ odātaṁ kāḷakaṁ mañjiṭṭhakaṁ hari harivaṇṇaṁ ambaṅkuravaṇṇaṁ dīghaṁ rassaṁ aṇuṁ thūlaṁ vaṭṭaṁ parimaṇḍalaṁ caturaṁsaṁ chaḷaṁsaṁ aṭṭhaṁsaṁ soḷasaṁsaṁ ninnaṁ thalaṁ chāyā ātapo āloko andhakāro abbhā mahikā dhūmo rajo candamaṇḍalassa vaṇṇanibhā sūriyamaṇḍalassa vaṇṇanibhā tārakarūpānaṁ vaṇṇanibhā ādāsamaṇḍalassa vaṇṇanibhā maṇisaṅkhamuttāveḷuriyassa vaṇṇanibhā jātarūparajatassa vaṇṇanibhā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya vaṇṇanibhā sanidassanaṁ sappaṭighaṁ, yaṁ rūpaṁ sanidassanaṁ sappaṭighaṁ cakkhumhi anidassanamhi sappaṭighamhi paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, rūpaṁpetaṁ rūpāyatanampetaṁ rūpadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpāyatanaṁ. 26 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpāyatanaṁ? Yaṁ rūpaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya vaṇṇanibhā sanidassanaṁ sappaṭighaṁ nīlaṁ pītakaṁ lohitakaṁ odātaṁ kāḷakaṁ mañjiṭṭhakaṁ hari harivaṇṇaṁ ambaṅkuravaṇṇaṁ dīghaṁ rassaṁ aṇuṁ thūlaṁ vaṭṭaṁ parimaṇḍalaṁ caturaṁsaṁ chaḷaṁsaṁ aṭṭhaṁsaṁ soḷasaṁsaṁ ninnaṁ thalaṁ chāyā ātapo āloko andhakāro abbhā mahikā dhūmo rajo candamaṇḍalassa vaṇṇanibhā sūriyamaṇḍalassa vaṇṇanibhā tārakarūpānaṁ vaṇṇanibhā ādāsamaṇḍalassa vaṇṇanibhā maṇisaṅkhamuttāveḷuriyassa vaṇṇanibhā jātarūparajatassa vaṇṇanibhā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya vaṇṇanibhā sanidassanaṁ sappaṭighaṁ, yaṁ rūpaṁ ārabbha cakkhuṁ nissāya cakkhusamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ rūpaṁ ārabbha cakkhuṁ nissāya cakkhusamphassajā vedanā 250 --- ds2 2.3:26 …pe… saññā …pe… cetanā …pe… cakkhuviññāṇaṁ uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ rūpārammaṇo cakkhuṁ nissāya cakkhusamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ rūpārammaṇā cakkhuṁ nissāya cakkhusamphassajā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… cakkhuviññāṇaṁ uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā, rūpaṁpetaṁ rūpāyatanampetaṁ rūpadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpāyatanaṁ. 27 Katamaṁ taṁ rūpaṁ saddāyatanaṁ? Yo saddo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho bherisaddo mudiṅgasaddo saṅkhasaddo paṇavasaddo gītasaddo vāditasaddo sammasaddo pāṇisaddo sattānaṁ nigghosasaddo dhātūnaṁ sannighātasaddo vātasaddo udakasaddo manussasaddo amanussasaddo, yo vā panaññopi atthi saddo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho, yaṁ saddaṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ sotena anidassanena sappaṭighena suṇi vā suṇāti vā suṇissati vā suṇe vā, saddopeso saddāyatanampetaṁ saddadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ saddāyatanaṁ. 28 Katamaṁ taṁ rūpaṁ saddāyatanaṁ? Yo saddo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho bherisaddo mudiṅgasaddo saṅkhasaddo paṇavasaddo gītasaddo vāditasaddo sammasaddo pāṇisaddo sattānaṁ nigghosasaddo dhātūnaṁ sannighātasaddo vātasaddo udakasaddo manussasaddo amanussasaddo, yo vā panaññopi atthi saddo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho, yamhi saddamhi anidassanamhi sappaṭighamhi sotaṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, saddopeso saddāyatanampetaṁ saddadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ saddāyatanaṁ. 29 Katamaṁ taṁ rūpaṁ saddāyatanaṁ? Yo saddo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho bherisaddo mudiṅgasaddo saṅkhasaddo paṇavasaddo gītasaddo vāditasaddo sammasaddo pāṇisaddo sattānaṁ nigghosasaddo dhātūnaṁ sannighātasaddo vātasaddo udakasaddo manussasaddo amanussasaddo, yo vā panaññopi atthi saddo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho, yo saddo anidassano sappaṭigho sotamhi anidassanamhi sappaṭighamhi paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, saddopeso saddāyatanampetaṁ saddadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ saddāyatanaṁ. 30 Katamaṁ taṁ rūpaṁ saddāyatanaṁ? Yo saddo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho bherisaddo mudiṅgasaddo saṅkhasaddo paṇavasaddo gītasaddo vāditasaddo sammasaddo pāṇisaddo sattānaṁ nigghosasaddo dhātūnaṁ sannighātasaddo vātasaddo udakasaddo manussasaddo amanussasaddo, yo vā panaññopi atthi saddo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho, yaṁ saddaṁ ārabbha sotaṁ nissāya sotasamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ saddaṁ ārabbha sotaṁ nissāya sotasamphassajā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… sotaviññāṇaṁ uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ saddārammaṇo sotaṁ nissāya sotasamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ saddārammaṇā sotaṁ nissāya sotasamphassajā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… sotaviññāṇaṁ uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā, saddopeso saddāyatanampetaṁ saddadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ saddāyatanaṁ. 31 Katamaṁ taṁ rūpaṁ gandhāyatanaṁ? Yo gandho catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho mūlagandho sāragandho tacagandho pattagandho pupphagandho phalagandho āmakagandho vissagandho sugandho duggandho, yo vā panaññopi atthi gandho catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho, yaṁ gandhaṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ ghānena anidassanena sappaṭighena ghāyi vā ghāyati vā ghāyissati vā ghāye vā, gandhopeso gandhāyatanampetaṁ gandhadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ gandhāyatanaṁ. 32 Katamaṁ taṁ rūpaṁ gandhāyatanaṁ? Yo gandho catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho mūlagandho sāragandho tacagandho pattagandho pupphagandho phalagandho āmakagandho vissagandho sugandho duggandho, yo vā panaññopi atthi gandho catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho, 251 --- ds2 2.3:32 yamhi gandhamhi anidassanamhi sappaṭighamhi ghānaṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, gandhopeso gandhāyatanampetaṁ gandhadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ gandhāyatanaṁ. 33 Katamaṁ taṁ rūpaṁ gandhāyatanaṁ? Yo gandho catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho mūlagandho sāragandho tacagandho pattagandho pupphagandho phalagandho āmakagandho vissagandho sugandho duggandho, yo vā panaññopi atthi gandho catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho, yo gandho anidassano sappaṭigho ghānamhi anidassanamhi sappaṭighamhi paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, gandhopeso gandhāyatanampetaṁ gandhadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ gandhāyatanaṁ. 34 Katamaṁ taṁ rūpaṁ gandhāyatanaṁ? Yo gandho catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho mūlagandho sāragandho tacagandho pattagandho pupphagandho phalagandho āmakagandho vissagandho sugandho duggandho, yo vā panaññopi atthi gandho catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho, yaṁ gandhaṁ ārabbha ghānaṁ nissāya ghānasamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ gandhaṁ ārabbha ghānaṁ nissāya ghānasamphassajā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… ghānaviññāṇaṁ uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ gandhārammaṇo ghānaṁ nissāya ghānasamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ gandhārammaṇā ghānaṁ nissāya ghānasamphassajā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… ghānaviññāṇaṁ uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā, gandhopeso gandhāyatanampetaṁ gandhadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ gandhāyatanaṁ. 35 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rasāyatanaṁ? Yo raso catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho mūlaraso khandharaso tacaraso pattaraso puppharaso phalaraso ambilaṁ madhuraṁ tittakaṁ kaṭukaṁ loṇikaṁ khārikaṁ lambilaṁ kasāvo sādu asādu, yo vā panaññopi atthi raso catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho, yaṁ rasaṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ jivhāya anidassanāya sappaṭighāya sāyi vā sāyati vā sāyissati vā sāye vā, rasopeso rasāyatanampetaṁ rasadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ rasāyatanaṁ. 36 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rasāyatanaṁ? Yo raso catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho mūlaraso khandharaso tacaraso pattaraso puppharaso phalaraso ambilaṁ madhuraṁ tittakaṁ kaṭukaṁ loṇikaṁ khārikaṁ lambilaṁ kasāvo sādu asādu, yo vā panaññopi atthi raso catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho, yamhi rasamhi anidassanamhi sappaṭighamhi jivhā anidassanā sappaṭighā paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, rasopeso rasāyatanampetaṁ rasadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ rasāyatanaṁ. 37 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rasāyatanaṁ? Yo raso catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho mūlaraso khandharaso tacaraso pattaraso puppharaso phalaraso ambilaṁ madhuraṁ tittakaṁ kaṭukaṁ loṇikaṁ khārikaṁ lambilaṁ kasāvo sādu asādu, yo vā panaññopi atthi raso catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho, yo raso anidassano sappaṭigho jivhāya anidassanāya sappaṭighāya paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, rasopeso rasāyatanampetaṁ rasadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ rasāyatanaṁ. 38 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rasāyatanaṁ? Yo raso catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho mūlaraso khandharaso tacaraso pattaraso puppharaso phalaraso ambilaṁ madhuraṁ tittakaṁ kaṭukaṁ loṇikaṁ khārikaṁ lambilaṁ kasāvo sādu asādu, yo vā panaññopi atthi raso catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho, yaṁ rasaṁ ārabbha jivhaṁ nissāya jivhāsamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ rasaṁ ārabbha jivhaṁ nissāya jivhāsamphassajā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… jivhāviññāṇaṁ uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ rasārammaṇo jivhaṁ nissāya jivhāsamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ rasārammaṇā jivhaṁ nissāya jivhāsamphassajā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā 252 --- ds2 2.3:38 …pe… jivhāviññāṇaṁ uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā, rasopeso rasāyatanampetaṁ rasadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ rasāyatanaṁ. 39 Katamaṁ taṁ rūpaṁ itthindriyaṁ? Yaṁ itthiyā itthiliṅgaṁ itthinimittaṁ itthikuttaṁ itthākappo itthattaṁ itthibhāvo—idaṁ taṁ rūpaṁ itthindriyaṁ. 40 Katamaṁ taṁ rūpaṁ purisindriyaṁ? Yaṁ purisassa purisaliṅgaṁ purisanimittaṁ purisakuttaṁ purisākappo purisattaṁ purisabhāvo—idaṁ taṁ rūpaṁ purisindriyaṁ. 41 Katamaṁ taṁ rūpaṁ jīvitindriyaṁ? Yo tesaṁ rūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā jīvitaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ jīvitindriyaṁ. 42 Katamaṁ taṁ rūpaṁ kāyaviññatti? Yā kusalacittassa vā akusalacittassa vā abyākatacittassa vā abhikkamantassa vā paṭikkamantassa vā ālokentassa vā vilokentassa vā samiñjentassa vā pasārentassa vā kāyassa thambhanā santhambhanā santhambhitattaṁ viññatti viññāpanā viññāpitattaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ kāyaviññatti. 43 Katamaṁ taṁ rūpaṁ vacīviññatti? Yā kusalacittassa vā akusalacittassa vā abyākatacittassa vā vācā girā byappatho udīraṇaṁ ghoso ghosakammaṁ vācā vacībhedo—ayaṁ vuccati vācā. Yā tāya vācāya viññatti viññāpanā viññāpitattaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ vacīviññatti. 44 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ākāsadhātu? Yo ākāso ākāsagataṁ aghaṁ aghagataṁ vivaro vivaragataṁ asamphuṭṭhaṁ catūhi mahābhūtehi—idaṁ taṁ rūpaṁ ākāsadhātu. 45 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa lahutā? Yā rūpassa lahutā lahupariṇāmatā adandhanatā avitthanatā—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa lahutā. 46 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa mudutā? Yā rūpassa mudutā maddavatā akakkhaḷatā akathinatā—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa mudutā. 47 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa kammaññatā? Yā rūpassa kammaññatā kammaññattaṁ kammaññabhāvo—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa kammaññatā. 48 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa upacayo? Yo āyatanānaṁ ācayo, so rūpassa upacayo—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa upacayo. 49 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa santati? Yo rūpassa upacayo, sā rūpassa santati—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa santati. 50 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa jaratā? Yā rūpassa jarā jīraṇatā khaṇḍiccaṁ pāliccaṁ valittacatā āyuno saṁhāni indriyānaṁ paripāko—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa jaratā. 51 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa aniccatā? Yo rūpassa khayo vayo bhedo paribhedo aniccatā antaradhānaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa aniccatā. 52 Katamaṁ taṁ rūpaṁ kabaḷīkāro āhāro? Odano kummāso sattu maccho maṁsaṁ khīraṁ dadhi sappi navanītaṁ telaṁ madhu phāṇitaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ yamhi yamhi janapade tesaṁ tesaṁ sattānaṁ mukhāsiyaṁ dantavikhādanaṁ galajjhoharaṇīyaṁ kucchivitthambhanaṁ, yāya ojāya sattā yāpenti—idaṁ taṁ rūpaṁ kabaḷīkāro āhāro. Idaṁ taṁ rūpaṁ upādā. Upādābhājanīyaṁ. Rūpakaṇḍe paṭhamabhāṇavāro. 53 Katamaṁ taṁ rūpaṁ no upādā? Phoṭṭhabbāyatanaṁ, āpodhātu. 54 Katamaṁ taṁ rūpaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ? Pathavīdhātu tejodhātu vāyodhātu kakkhaḷaṁ mudukaṁ saṇhaṁ pharusaṁ sukhasamphassaṁ dukkhasamphassaṁ garukaṁ lahukaṁ, yaṁ phoṭṭhabbaṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ kāyena anidassanena sappaṭighena phusi vā phusati vā phusissati vā phuse vā phoṭṭhabbopeso phoṭṭhabbāyatanaṁpetaṁ phoṭṭhabbadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ. 55 Katamaṁ taṁ rūpaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ? Pathavīdhātu tejodhātu vāyodhātu kakkhaḷaṁ mudukaṁ saṇhaṁ pharusaṁ sukhasamphassaṁ dukkhasamphassaṁ garukaṁ lahukaṁ, yamhi phoṭṭhabbamhi anidassanamhi sappaṭighamhi kāyo anidassano sappaṭigho paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, phoṭṭhabbopeso phoṭṭhabbāyatanaṁpetaṁ phoṭṭhabbadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ. 56 Katamaṁ taṁ rūpaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ? Pathavīdhātu tejodhātu vāyodhātu kakkhaḷaṁ mudukaṁ saṇhaṁ pharusaṁ sukhasamphassaṁ dukkhasamphassaṁ garukaṁ lahukaṁ, yo phoṭṭhabbo anidassano sappaṭigho kāyamhi anidassanamhi sappaṭighamhi paṭihaññi vā paṭihaññati vā paṭihaññissati vā paṭihaññe vā, phoṭṭhabbopeso phoṭṭhabbāyatanaṁpetaṁ phoṭṭhabbadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ. 57 Katamaṁ taṁ rūpaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ? Pathavīdhātu 253 --- ds2 2.3:57 tejodhātu vāyodhātu kakkhaḷaṁ mudukaṁ saṇhaṁ pharusaṁ sukhasamphassaṁ dukkhasamphassaṁ garukaṁ lahukaṁ, yaṁ phoṭṭhabbaṁ ārabbha kāyaṁ nissāya kāyasamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ phoṭṭhabbaṁ ārabbha kāyaṁ nissāya kāyasamphassajā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… kāyaviññāṇaṁ uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ phoṭṭhabbārammaṇo kāyaṁ nissāya kāyasamphasso uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā …pe… yaṁ phoṭṭhabbārammaṇā kāyaṁ nissāya kāyasamphassajā vedanā …pe… saññā …pe… cetanā …pe… kāyaviññāṇaṁ uppajji vā uppajjati vā uppajjissati vā uppajje vā, phoṭṭhabbopeso phoṭṭhabbāyatanaṁpetaṁ phoṭṭhabbadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ. 58 Katamaṁ taṁ rūpaṁ āpodhātu? Yaṁ āpo āpogataṁ sineho sinehagataṁ bandhanattaṁ rūpassa—idaṁ taṁ rūpaṁ āpodhātu. Idaṁ taṁ rūpaṁ no upādā. 59 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ? Cakkhāyatanaṁ sotāyatanaṁ ghānāyatanaṁ jivhāyatanaṁ kāyāyatanaṁ itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ. 60 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ? Saddāyatanaṁ kāyaviññatti vacīviññatti rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa jaratā rūpassa aniccatā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ. 61 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ. 62 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ? Saddāyatanaṁ kāyaviññatti vacīviññatti rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa jaratā rūpassa aniccatā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā, rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ. 63 Katamaṁ taṁ rūpaṁ sanidassanaṁ? Rūpāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ sanidassanaṁ. 64 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anidassanaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ anidassanaṁ. 65 Katamaṁ taṁ rūpaṁ sappaṭighaṁ? Cakkhāyatanaṁ sotāyatanaṁ ghānāyatanaṁ jivhāyatanaṁ kāyāyatanaṁ rūpāyatanaṁ saddāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ sappaṭighaṁ. 66 Katamaṁ taṁ rūpaṁ appaṭighaṁ? Itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ appaṭighaṁ. 67 Katamaṁ taṁ rūpaṁ indriyaṁ? Cakkhundriyaṁ sotindriyaṁ ghānindriyaṁ jivhindriyaṁ kāyindriyaṁ itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ indriyaṁ. 68 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na indriyaṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na indriyaṁ. 69 Katamaṁ taṁ rūpaṁ mahābhūtaṁ? Phoṭṭhabbāyatanaṁ āpodhātu—idaṁ taṁ rūpaṁ mahābhūtaṁ. 70 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na mahābhūtaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na mahābhūtaṁ. 71 Katamaṁ taṁ rūpaṁ viññatti? Kāyaviññatti vacīviññatti—idaṁ taṁ rūpaṁ viññatti. 72 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na viññatti? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na viññatti. 73 Katamaṁ taṁ rūpaṁ cittasamuṭṭhānaṁ? Kāyaviññatti vacīviññatti, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ cittajaṁ cittahetukaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpāyatanaṁ saddāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ ākāsadhātu āpodhātu rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ cittasamuṭṭhānaṁ. 74 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na cittasamuṭṭhānaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ rūpassa jaratā rūpassa aniccatā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ 254 --- ds2 2.3:74 na cittajaṁ na cittahetukaṁ na cittasamuṭṭhānaṁ rūpāyatanaṁ saddāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ ākāsadhātu āpodhātu rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na cittasamuṭṭhānaṁ. 75 Katamaṁ taṁ rūpaṁ cittasahabhu? Kāyaviññatti vacīviññatti—idaṁ taṁ rūpaṁ cittasahabhu. 76 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na cittasahabhu? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na cittasahabhu. 77 Katamaṁ taṁ rūpaṁ cittānuparivatti? Kāyaviññatti vacīviññatti—idaṁ taṁ rūpaṁ cittānuparivatti. 78 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na cittānuparivatti? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na cittānuparivatti. 79 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ. 80 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ. 81 Katamaṁ taṁ rūpaṁ oḷārikaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ oḷārikaṁ. 82 Katamaṁ taṁ rūpaṁ sukhumaṁ? Itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ sukhumaṁ. 83 Katamaṁ taṁ rūpaṁ dūre? Itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ dūre. 84 Katamaṁ taṁ rūpaṁ santike? Cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ santike. 85 Katamaṁ taṁ rūpaṁ cakkhusamphassassa vatthu? Cakkhāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ cakkhusamphassassa vatthu. 86 Katamaṁ taṁ rūpaṁ cakkhusamphassassa na vatthu? Sotāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ cakkhusamphassassa na vatthu. 87 Katamaṁ taṁ rūpaṁ cakkhusamphassajāya vedanāya …pe… saññāya …pe… cetanāya …pe… cakkhuviññāṇassa vatthu? Cakkhāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ cakkhuviññāṇassa vatthu. 88 Katamaṁ taṁ rūpaṁ cakkhuviññāṇassa na vatthu? Sotāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ cakkhuviññāṇassa na vatthu. 89 Katamaṁ taṁ rūpaṁ sotasamphassassa …pe… ghānasamphassassa …pe… jivhāsamphassassa …pe… kāyasamphassassa vatthu? Kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ kāyasamphassassa vatthu. 90 Katamaṁ taṁ rūpaṁ kāyasamphassassa na vatthu? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ kāyasamphassassa na vatthu. 91 Katamaṁ taṁ rūpaṁ kāyasamphassajāya vedanāya …pe… saññāya …pe… cetanāya …pe… kāyaviññāṇassa vatthu? Kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ kāyaviññāṇassa vatthu. 92 Katamaṁ taṁ rūpaṁ kāyaviññāṇassa na vatthu? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ kāyaviññāṇassa na vatthu. Vatthudukaṁ. 93 Katamaṁ taṁ rūpaṁ cakkhusamphassassa ārammaṇaṁ? Rūpāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ cakkhusamphassassa ārammaṇaṁ. 94 Katamaṁ taṁ rūpaṁ cakkhusamphassassa na ārammaṇaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ cakkhusamphassassa na ārammaṇaṁ. 95 Katamaṁ taṁ rūpaṁ cakkhusamphassajāya vedanāya …pe… saññāya …pe… cetanāya …pe… cakkhuviññāṇassa ārammaṇaṁ? Rūpāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ cakkhuviññāṇassa ārammaṇaṁ. 96 Katamaṁ taṁ rūpaṁ cakkhuviññāṇassa na ārammaṇaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ cakkhuviññāṇassa na ārammaṇaṁ. 97 Katamaṁ taṁ rūpaṁ sotasamphassassa …pe… ghānasamphassassa …pe… jivhāsamphassassa …pe… kāyasamphassassa ārammaṇaṁ? Phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ kāyasamphassassa ārammaṇaṁ. 98 Katamaṁ taṁ rūpaṁ kāyasamphassassa na ārammaṇaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ kāyasamphassassa na ārammaṇaṁ. 99 Katamaṁ taṁ rūpaṁ kāyasamphassajāya vedanāya …pe… saññāya …pe… cetanāya …pe… kāyaviññāṇassa ārammaṇaṁ? Phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇaṁ. 100 Katamaṁ taṁ rūpaṁ kāyaviññāṇassa na ārammaṇaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ kāyaviññāṇassa na ārammaṇaṁ. Ārammaṇadukaṁ. 101 Katamaṁ taṁ rūpaṁ cakkhāyatanaṁ? Yaṁ cakkhu catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo …pe… suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ cakkhāyatanaṁ. 102 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na cakkhāyatanaṁ? Sotāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na cakkhāyatanaṁ. 103 Katamaṁ taṁ rūpaṁ sotāyatanaṁ …pe… ghānāyatanaṁ …pe… 255 --- ds2 2.3:103 jivhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ? Yo kāyo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo …pe… suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ kāyāyatanaṁ. 104 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na kāyāyatanaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na kāyāyatanaṁ. 105 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpāyatanaṁ? Yaṁ rūpaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya vaṇṇanibhā …pe… rūpadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpāyatanaṁ. 106 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na rūpāyatanaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na rūpāyatanaṁ. 107 Katamaṁ taṁ rūpaṁ saddāyatanaṁ …pe… gandhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ? Pathavīdhātu …pe… phoṭṭhabbadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ. 108 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na phoṭṭhabbāyatanaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na phoṭṭhabbāyatanaṁ. Āyatanadukaṁ. 109 Katamaṁ taṁ rūpaṁ cakkhudhātu? Cakkhāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ cakkhudhātu. 110 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na cakkhudhātu? Sotāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na cakkhudhātu. 111 Katamaṁ taṁ rūpaṁ sotadhātu …pe… ghānadhātu …pe… jivhādhātu …pe… kāyadhātu? Kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ kāyadhātu. 112 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na kāyadhātu? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na kāyadhātu. 113 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpadhātu? Rūpāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpadhātu. 114 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na rūpadhātu? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na rūpadhātu. 115 Katamaṁ taṁ rūpaṁ saddadhātu …pe… gandhadhātu …pe… rasadhātu …pe… phoṭṭhabbadhātu? Phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ phoṭṭhabbadhātu. 116 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na phoṭṭhabbadhātu? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na phoṭṭhabbadhātu. Dhātudukaṁ. 117 Katamaṁ taṁ rūpaṁ cakkhundriyaṁ? Yaṁ cakkhu catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo …pe… suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ cakkhundriyaṁ. 118 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na cakkhundriyaṁ? Sotāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na cakkhundriyaṁ. 119 Katamaṁ taṁ rūpaṁ sotindriyaṁ …pe… ghānindriyaṁ …pe… jivhindriyaṁ …pe… kāyindriyaṁ? Yo kāyo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo …pe… suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ kāyindriyaṁ. 120 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na kāyindriyaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na kāyindriyaṁ. 121 Katamaṁ taṁ rūpaṁ itthindriyaṁ? Yaṁ itthiyā itthiliṅgaṁ itthinimittaṁ itthikuttaṁ itthākappo itthattaṁ itthibhāvo—idaṁ taṁ rūpaṁ itthindriyaṁ. 122 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na itthindriyaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na itthindriyaṁ. 123 Katamaṁ taṁ rūpaṁ purisindriyaṁ? Yaṁ purisassa purisaliṅgaṁ purisanimittaṁ purisakuttaṁ purisākappo purisattaṁ purisabhāvo—idaṁ taṁ rūpaṁ purisindriyaṁ. 124 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na purisindriyaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na purisindriyaṁ. 125 Katamaṁ taṁ rūpaṁ jīvitindriyaṁ? Yo tesaṁ rūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā jīvitaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ jīvitindriyaṁ. 126 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na jīvitindriyaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na jīvitindriyaṁ. Indriyadukaṁ. 127 Katamaṁ taṁ rūpaṁ kāyaviññatti? Yā kusalacittassa vā akusalacittassa vā abyākatacittassa vā abhikkamantassa vā paṭikkamantassa vā ālokentassa vā vilokentassa vā samiñjentassa vā pasārentassa vā kāyassa thambhanā santhambhanā santhambhitattaṁ viññatti viññāpanā viññāpitattaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ kāyaviññatti. 128 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na kāyaviññatti? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na kāyaviññatti. 129 Katamaṁ taṁ rūpaṁ vacīviññatti? Yā kusalacittassa vā akusalacittassa vā abyākatacittassa vā vācā girā byappatho udīraṇaṁ ghoso ghosakammaṁ vācā vacībhedo, ayaṁ vuccati vācā. Yā tāya vācāya viññatti viññāpanā viññāpitattaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ vacīviññatti. 130 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na vacīviññatti? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na vacīviññatti. 131 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ākāsadhātu? Yo ākāso ākāsagataṁ aghaṁ 256 --- ds2 2.3:131 aghagataṁ vivaro vivaragataṁ asamphuṭṭhaṁ catūhi mahābhūtehi—idaṁ taṁ rūpaṁ ākāsadhātu. 132 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na ākāsadhātu? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na ākāsadhātu. 133 Katamaṁ taṁ rūpaṁ āpodhātu? Yaṁ āpo āpogataṁ sineho sinehagataṁ bandhanattaṁ rūpassa—idaṁ taṁ rūpaṁ āpodhātu. 134 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na āpodhātu? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na āpodhātu. 135 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa lahutā? Yā rūpassa lahutā lahupariṇāmatā adandhanatā avitthanatā—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa lahutā. 136 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa na lahutā? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa na lahutā. 137 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa mudutā? Yā rūpassa mudutā maddavatā akakkhaḷatā akathinatā—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa mudutā. 138 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa na mudutā? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa na mudutā. 139 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa kammaññatā? Yā rūpassa kammaññatā kammaññattaṁ kammaññabhāvo—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa kammaññatā. 140 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa na kammaññatā? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa na kammaññatā. 141 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa upacayo? Yo āyatanānaṁ ācayo, so rūpassa upacayo—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa upacayo. 142 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa na upacayo? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa na upacayo. 143 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa santati? Yo rūpassa upacayo, sā rūpassa santati—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa santati. 144 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa na santati? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa na santati. 145 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa jaratā? Yā rūpassa jarā jīraṇatā khaṇḍiccaṁ pāliccaṁ valittacatā āyuno saṁhāni indriyānaṁ paripāko—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa jaratā. 146 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa na jaratā? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa na jaratā. 147 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa aniccatā? Yo rūpassa khayo vayo bhedo paribhedo aniccatā antaradhānaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa aniccatā. 148 Katamaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa na aniccatā? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ rūpassa na aniccatā. 149 Katamaṁ taṁ rūpaṁ kabaḷīkāro āhāro? Odano kummāso sattu maccho maṁsaṁ khīraṁ dadhi sappi navanītaṁ telaṁ madhu phāṇitaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ yamhi yamhi janapade tesaṁ tesaṁ sattānaṁ mukhāsiyaṁ dantavikhādanaṁ galajjhoharaṇīyaṁ kucchivitthambhanaṁ, yāya ojāya sattā yāpenti—idaṁ taṁ rūpaṁ kabaḷīkāro āhāro. 150 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na kabaḷīkāro āhāro? Cakkhāyatanaṁ …pe… rūpassa aniccatā—idaṁ taṁ rūpaṁ na kabaḷīkāro āhāro. Evaṁ duvidhena rūpasaṅgaho. Sukhumarūpadukaṁ. Dukaniddeso. 151 2.2.3.3. Tikaniddesa Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ upādā? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ upādā. 152 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ upādā? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ upādā. 153 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ no upādā? Phoṭṭhabbāyatanaṁ āpodhātu—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ no upādā. 154 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ upādinnaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ upādinnaṁ. 155 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ upādinnaṁ? Itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ upādinnaṁ. 156 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ anupādinnaṁ? Saddāyatanaṁ kāyaviññatti vacīviññatti rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa jaratā rūpassa aniccatā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ anupādinnaṁ. 157 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ upādinnupādāniyaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ upādinnupādāniyaṁ. 158 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ 257 --- ds2 2.3:158 upādinnupādāniyaṁ? Itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ upādinnupādāniyaṁ. 159 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ anupādinnupādāniyaṁ? Saddāyatanaṁ kāyaviññatti vacīviññatti rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa jaratā rūpassa aniccatā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ anupādinnupādāniyaṁ. 160 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ anidassanaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ anidassanaṁ. 161 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ sanidassanaṁ? Rūpāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ sanidassanaṁ. 162 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ anidassanaṁ? Saddāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ anidassanaṁ. 163 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ sappaṭighaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ sappaṭighaṁ. 164 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ sappaṭighaṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ sappaṭighaṁ. 165 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ appaṭighaṁ? Itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ appaṭighaṁ. 166 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ indriyaṁ? Cakkhundriyaṁ …pe… kāyindriyaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ indriyaṁ. 167 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ indriyaṁ? Itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ indriyaṁ. 168 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na indriyaṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na indriyaṁ. 169 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na mahābhūtaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na mahābhūtaṁ. 170 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ mahābhūtaṁ? Phoṭṭhabbāyatanaṁ āpodhātu—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ mahābhūtaṁ. 171 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na mahābhūtaṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na mahābhūtaṁ. 172 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na viññatti? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na viññatti? 173 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ viññatti? Kāyaviññatti vacīviññatti—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ viññatti. 174 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na viññatti? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na viññatti. 175 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na cittasamuṭṭhānaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na cittasamuṭṭhānaṁ. 176 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ cittasamuṭṭhānaṁ? Kāyaviññatti vacīviññatti, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ cittajaṁ cittahetukaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpāyatanaṁ saddāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ ākāsadhātu āpodhātu rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ cittasamuṭṭhānaṁ. 177 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na cittasamuṭṭhānaṁ? Itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ rūpassa jaratā rūpassa aniccatā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na cittajaṁ na cittahetukaṁ na cittasamuṭṭhānaṁ rūpāyatanaṁ saddāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ ākāsadhātu āpodhātu rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na cittasamuṭṭhānaṁ. 178 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na cittasahabhu? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na cittasahabhu. 179 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ cittasahabhu? Kāyaviññatti vacīviññatti—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ cittasahabhu. 180 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na cittasahabhu? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na cittasahabhu? 181 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na cittānuparivatti? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na cittānuparivatti. 182 Katamaṁ taṁ 258 --- ds2 2.3:182 rūpaṁ bāhiraṁ cittānuparivatti? Kāyaviññatti vacīviññatti—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ cittānuparivatti. 183 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na cittānuparivatti? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na cittānuparivatti. 184 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ oḷārikaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ oḷārikaṁ. 185 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ oḷārikaṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ oḷārikaṁ. 186 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ sukhumaṁ? Itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ sukhumaṁ. 187 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ santike? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ santike. 188 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ dūre? Itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ dūre. 189 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ santike? Rūpāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ santike. Pakiṇṇakatikaṁ. 190 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ cakkhusamphassassa na vatthu? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ cakkhusamphassassa na vatthu. 191 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ cakkhusamphassassa vatthu? Cakkhāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ cakkhusamphassassa vatthu. 192 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ cakkhusamphassassa na vatthu? Sotāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ cakkhusamphassassa na vatthu. 193 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ cakkhusamphassajāya vedanāya …pe… saññāya …pe… cetanāya …pe… cakkhuviññāṇassa na vatthu? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ cakkhuviññāṇassa na vatthu. 194 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ cakkhuviññāṇassa vatthu? Cakkhāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ cakkhuviññāṇassa vatthu. 195 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ cakkhuviññāṇassa na vatthu? Sotāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ cakkhuviññāṇassa na vatthu? 196 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ sotasamphassassa …pe… ghānasamphassassa …pe… jivhāsamphassassa …pe… kāyasamphassassa na vatthu? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ kāyasamphassassa na vatthu. 197 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ kāyasamphassassa vatthu? Kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ kāyasamphassassa vatthu. 198 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ kāyasamphassassa na vatthu? Cakkhāyatanaṁ …pe… jivhāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ kāyasamphassassa na vatthu. 199 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ kāyasamphassajāya vedanāya …pe… saññāya …pe… cetanāya …pe… kāyaviññāṇassa na vatthu? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ kāyaviññāṇassa na vatthu. 200 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ kāyaviññāṇassa vatthu? Kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ kāyaviññāṇassa vatthu. 201 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ kāyaviññāṇassa na vatthu? Cakkhāyatanaṁ …pe… jivhāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ kāyaviññāṇassa na vatthu. Vatthutikaṁ. 202 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ cakkhusamphassassa na ārammaṇaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ cakkhusamphassassa na ārammaṇaṁ. 203 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ cakkhusamphassassa ārammaṇaṁ? Rūpāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ cakkhusamphassassa ārammaṇaṁ. 204 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ cakkhusamphassassa na ārammaṇaṁ? Saddāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ cakkhusamphassassa na ārammaṇaṁ. 205 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ cakkhusamphassajāya vedanāya …pe… saññāya …pe… cetanāya …pe… cakkhuviññāṇassa na ārammaṇaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ cakkhuviññāṇassa na ārammaṇaṁ. 206 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ cakkhuviññāṇassa ārammaṇaṁ? Rūpāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ cakkhuviññāṇassa ārammaṇaṁ. 207 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ cakkhuviññāṇassa na ārammaṇaṁ? Saddāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ cakkhuviññāṇassa na ārammaṇaṁ. 208 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ sotasamphassassa …pe… ghānasamphassassa …pe… jivhāsamphassassa …pe… 259 --- ds2 2.3:208 kāyasamphassassa na ārammaṇaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ kāyasamphassassa na ārammaṇaṁ. 209 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ kāyasamphassassa ārammaṇaṁ? Phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ kāyasamphassassa ārammaṇaṁ. 210 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ kāyasamphassassa na ārammaṇaṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ kāyasamphassassa na ārammaṇaṁ. 211 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ kāyasamphassajāya vedanāya …pe… saññāya …pe… cetanāya …pe… kāyaviññāṇassa na ārammaṇaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ kāyaviññāṇassa na ārammaṇaṁ. 212 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇaṁ? Phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇaṁ. 213 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ kāyaviññāṇassa na ārammaṇaṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ kāyaviññāṇassa na ārammaṇaṁ. Ārammaṇatikaṁ. 214 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na cakkhāyatanaṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na cakkhāyatanaṁ. 215 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ cakkhāyatanaṁ? Yaṁ cakkhu catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo …pe… suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ cakkhāyatanaṁ. 216 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na cakkhāyatanaṁ? Sotāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na cakkhāyatanaṁ. 217 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na sotāyatanaṁ …pe… na ghānāyatanaṁ …pe… na jivhāyatanaṁ …pe… na kāyāyatanaṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na kāyāyatanaṁ. 218 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ kāyāyatanaṁ? Yo kāyo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo …pe… suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ kāyāyatanaṁ. 219 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na kāyāyatanaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… jivhāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na kāyāyatanaṁ. 220 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na rūpāyatanaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na rūpāyatanaṁ. 221 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpāyatanaṁ? Yaṁ rūpaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya vaṇṇanibhā …pe… rūpadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpāyatanaṁ. 222 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na rūpāyatanaṁ? Saddāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na rūpāyatanaṁ. 223 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na saddāyatanaṁ …pe… na gandhāyatanaṁ …pe… na rasāyatanaṁ …pe… na phoṭṭhabbāyatanaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na phoṭṭhabbāyatanaṁ. 224 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ? Pathavīdhātu …pe… phoṭṭhabbadhātupesā—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ. 225 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na phoṭṭhabbāyatanaṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na phoṭṭhabbāyatanaṁ. Āyatanatikaṁ. 226 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na cakkhudhātu? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na cakkhudhātu. 227 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ cakkhudhātu? Cakkhāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ cakkhudhātu. 228 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na cakkhudhātu? Sotāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na cakkhudhātu. 229 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na sotadhātu …pe… na ghānadhātu …pe… na jivhādhātu …pe… na kāyadhātu? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na kāyadhātu. 230 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ kāyadhātu? Kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ kāyadhātu. 231 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na kāyadhātu? Cakkhāyatanaṁ …pe… jivhāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na kāyadhātu. 232 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na rūpadhātu? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na rūpadhātu. 233 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpadhātu? Rūpāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpadhātu. 234 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na rūpadhātu? Saddāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na rūpadhātu. 235 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na saddadhātu …pe… na gandhadhātu …pe… na rasadhātu …pe… na phoṭṭhabbadhātu? Cakkhāyatanaṁ …pe… 260 --- ds2 2.3:235 kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na phoṭṭhabbadhātu. 236 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ phoṭṭhabbadhātu? Phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ phoṭṭhabbadhātu. 237 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na phoṭṭhabbadhātu? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na phoṭṭhabbadhātu. Dhātutikaṁ. 238 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na cakkhundriyaṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na cakkhundriyaṁ. 239 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ cakkhundriyaṁ? Yaṁ cakkhu catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo …pe… suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ cakkhundriyaṁ. 240 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na cakkhundriyaṁ? Sotāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na cakkhundriyaṁ. 241 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na sotindriyaṁ …pe… na ghānindriyaṁ …pe… na jivhindriyaṁ …pe… na kāyindriyaṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na kāyindriyaṁ. 242 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ kāyindriyaṁ? Yo kāyo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo …pe… suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ kāyindriyaṁ. 243 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na kāyindriyaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… jivhāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na kāyindriyaṁ. 244 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na itthindriyaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na itthindriyaṁ. 245 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ itthindriyaṁ? Yaṁ itthiyā itthiliṅgaṁ itthinimittaṁ itthikuttaṁ itthākappo itthattaṁ itthibhāvo—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ itthindriyaṁ. 246 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na itthindriyaṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na itthindriyaṁ. 247 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na purisindriyaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na purisindriyaṁ. 248 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ purisindriyaṁ? Yaṁ purisassa purisaliṅgaṁ purisanimittaṁ purisakuttaṁ purisākappo purisattaṁ purisabhāvo—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ purisindriyaṁ. 249 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na purisindriyaṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na purisindriyaṁ. 250 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na jīvitindriyaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na jīvitindriyaṁ. 251 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ jīvitindriyaṁ? Yo tesaṁ rūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā jīvitaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ jīvitindriyaṁ. 252 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na jīvitindriyaṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na jīvitindriyaṁ. Indriyatikaṁ. 253 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na kāyaviññatti? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na kāyaviññatti. 254 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ kāyaviññatti? Yā kusalacittassa vā akusalacittassa vā abyākatacittassa vā abhikkamantassa vā paṭikkamantassa vā ālokentassa vā vilokentassa vā samiñjentassa vā pasārentassa vā kāyassa thambhanā santhambhanā santhambhitattaṁ viññatti viññāpanā viññāpitattaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ kāyaviññatti. 255 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na kāyaviññatti? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na kāyaviññatti. 256 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na vacīviññatti? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na vacīviññatti. 257 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ vacīviññatti? Yā kusalacittassa vā akusalacittassa vā abyākatacittassa vā vācā girā byappatho udīraṇaṁ ghoso ghosakammaṁ vācā vacībhedo, ayaṁ vuccati vācā. Yā tāya vācāya viññatti viññāpanā viññāpitattaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ vacīviññatti. 258 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na vacīviññatti? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na vacīviññatti. 259 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na ākāsadhātu? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na ākāsadhātu. 260 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ ākāsadhātu? Yo ākāso ākāsagataṁ aghaṁ aghagataṁ vivaro vivaragataṁ asamphuṭṭhaṁ catūhi mahābhūtehi—idaṁ taṁ 261 --- ds2 2.3:260 rūpaṁ bāhiraṁ ākāsadhātu. 261 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na ākāsadhātu? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na ākāsadhātu. 262 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na āpodhātu? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na āpodhātu. 263 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ āpodhātu? Yaṁ āpo āpogataṁ sineho sinehagataṁ bandhanattaṁ rūpassa—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ āpodhātu. 264 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na āpodhātu? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na āpodhātu. 265 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ rūpassa na lahutā? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ rūpassa na lahutā. 266 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa lahutā? Yā rūpassa lahutā lahupariṇāmatā adandhanatā avitthanatā—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa lahutā. 267 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa na lahutā? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa na lahutā. 268 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ rūpassa na mudutā? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ rūpassa na mudutā. 269 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa mudutā? Yā rūpassa mudutā maddavatā akakkhaḷatā akathinatā—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa mudutā. 270 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa na mudutā? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa na mudutā. 271 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ rūpassa na kammaññatā? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ rūpassa na kammaññatā. 272 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa kammaññatā? Yā rūpassa kammaññatā kammaññattaṁ kammaññabhāvo—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa kammaññatā. 273 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa na kammaññatā? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa na kammaññatā. 274 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ rūpassa na upacayo? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ rūpassa na upacayo. 275 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa upacayo? Yo āyatanānaṁ ācayo, so rūpassa upacayo—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa upacayo. 276 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa na upacayo? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa na upacayo. 277 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ rūpassa na santati? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ rūpassa na santati. 278 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa santati? Yo rūpassa upacayo, sā rūpassa santati—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa santati. 279 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa na santati? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa na santati. 280 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ rūpassa na jaratā? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ rūpassa na jaratā. 281 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa jaratā? Yā rūpassa jarā jīraṇatā khaṇḍiccaṁ pāliccaṁ valittacatā āyuno saṁhāni indriyānaṁ paripāko—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa jaratā. 282 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa na jaratā? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa na jaratā. 283 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ rūpassa na aniccatā? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ rūpassa na aniccatā. 284 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa aniccatā? Yo rūpassa khayo vayo bhedo paribhedo aniccatā antaradhānaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa aniccatā. 285 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa na aniccatā? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ rūpassa na aniccatā. 286 Katamaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na kabaḷīkāro āhāro? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ na kabaḷīkāro āhāro. 287 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ kabaḷīkāro āhāro? Odano kummāso sattu maccho maṁsaṁ khīraṁ dadhi sappi navanītaṁ telaṁ madhu phāṇitaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ yamhi yamhi janapade tesaṁ tesaṁ sattānaṁ mukhāsiyaṁ dantavikhādanaṁ galajjhoharaṇīyaṁ kucchivitthambhanaṁ yāya ojāya sattā yāpenti—idaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ kabaḷīkāro āhāro. 288 Katamaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ na kabaḷīkāro āhāro? Rūpāyatanaṁ …pe… rūpassa aniccatā—idaṁ taṁ rūpaṁ 262 --- ds2 2.3:288 bāhiraṁ na kabaḷīkāro āhāro. Evaṁ tividhena rūpasaṅgaho. Sukhumarūpatikaṁ. Tikaniddeso. 289 2.2.3.4. Catukka Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādā upādinnaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ, itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ ākāsadhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādā upādinnaṁ. 290 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādā anupādinnaṁ? Saddāyatanaṁ kāyaviññatti vacīviññatti rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa jaratā rūpassa aniccatā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ ākāsadhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādā anupādinnaṁ. 291 Katamaṁ taṁ rūpaṁ no upādā upādinnaṁ? Kammassa katattā phoṭṭhabbāyatanaṁ āpodhātu—idaṁ taṁ rūpaṁ no upādā upādinnaṁ. 292 Katamaṁ taṁ rūpaṁ no upādā anupādinnaṁ? Na kammassa katattā phoṭṭhabbāyatanaṁ āpodhātu—idaṁ taṁ rūpaṁ no upādā anupādinnaṁ. 293 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādā upādinnupādāniyaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ, itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ ākāsadhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādā upādinnupādāniyaṁ. 294 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādā anupādinnupādāniyaṁ? Saddāyatanaṁ kāyaviññatti vacīviññatti rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa jaratā rūpassa aniccatā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ ākāsadhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādā anupādinnupādāniyaṁ. 295 Katamaṁ taṁ rūpaṁ no upādā upādinnupādāniyaṁ? Kammassa katattā phoṭṭhabbāyatanaṁ āpodhātu—idaṁ taṁ rūpaṁ no upādā upādinnupādāniyaṁ. 296 Katamaṁ taṁ rūpaṁ no upādā anupādinnupādāniyaṁ? Na kammassa katattā phoṭṭhabbāyatanaṁ āpodhātu—idaṁ taṁ rūpaṁ no upādā anupādinnupādāniyaṁ. 297 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādā sappaṭighaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ upādā sappaṭighaṁ. 298 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādā appaṭighaṁ? Itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādā appaṭighaṁ. 299 Katamaṁ taṁ rūpaṁ no upādā sappaṭighaṁ? Phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ no upādā sappaṭighaṁ. 300 Katamaṁ taṁ rūpaṁ no upādā appaṭighaṁ? Āpodhātu—idaṁ taṁ rūpaṁ no upādā appaṭighaṁ. 301 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādā oḷārikaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ upādā oḷārikaṁ. 302 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādā sukhumaṁ? Itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādā sukhumaṁ. 303 Katamaṁ taṁ rūpaṁ no upādā oḷārikaṁ? Phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ no upādā oḷārikaṁ. 304 Katamaṁ taṁ rūpaṁ no upādā sukhumaṁ? Āpodhātu—idaṁ taṁ rūpaṁ no upādā sukhumaṁ. 305 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādā dūre? Itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādā dūre. 306 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādā santike? Cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ upādā santike. 307 Katamaṁ taṁ rūpaṁ no upādā dūre? Āpodhātu—idaṁ taṁ rūpaṁ no upādā dūre. 308 Katamaṁ taṁ rūpaṁ no upādā santike? Phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ no upādā santike. 309 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ sanidassanaṁ? Kammassa katattā rūpāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ sanidassanaṁ. 310 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ anidassanaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ, itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ anidassanaṁ. 311 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ sanidassanaṁ? Na kammassa katattā rūpāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ sanidassanaṁ. 312 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ anidassanaṁ? Saddāyatanaṁ kāyaviññatti vacīviññatti rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa jaratā rūpassa aniccatā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na 263 --- ds2 2.3:312 kammassa katattā gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ anidassanaṁ. 313 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ sappaṭighaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ sappaṭighaṁ. 314 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ appaṭighaṁ? Itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ appaṭighaṁ. 315 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ sappaṭighaṁ? Saddāyatanaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ sappaṭighaṁ. 316 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ appaṭighaṁ? Kāyaviññatti vacīviññatti rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa jaratā rūpassa aniccatā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ appaṭighaṁ. 317 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ mahābhūtaṁ? Kammassa katattā phoṭṭhabbāyatanaṁ āpodhātu—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ mahābhūtaṁ. 318 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ na mahābhūtaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ, itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ ākāsadhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ na mahābhūtaṁ. 319 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ mahābhūtaṁ? Na kammassa katattā phoṭṭhabbāyatanaṁ āpodhātu—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ mahābhūtaṁ. 320 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ na mahābhūtaṁ? Saddāyatanaṁ kāyaviññatti vacīviññatti rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa jaratā rūpassa aniccatā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ ākāsadhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ na mahābhūtaṁ. 321 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ oḷārikaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ oḷārikaṁ. 322 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ sukhumaṁ? Itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ sukhumaṁ. 323 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ oḷārikaṁ? Saddāyatanaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ oḷārikaṁ. 324 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ sukhumaṁ? Kāyaviññatti vacīviññatti rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa jaratā rūpassa aniccatā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ sukhumaṁ. 325 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ dūre? Itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ dūre. 326 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ santike? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ santike. 327 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ dūre? Kāyaviññatti vacīviññatti rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa jaratā rūpassa aniccatā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ dūre. 328 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ santike? Saddāyatanaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi 264 --- ds2 2.3:328 rūpaṁ na kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ santike. 329 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ sanidassanaṁ? Kammassa katattā rūpāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ sanidassanaṁ. 330 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ anidassanaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ, itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ anidassanaṁ. 331 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ sanidassanaṁ? Na kammassa katattā rūpāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ sanidassanaṁ. 332 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ anidassanaṁ? Saddāyatanaṁ kāyaviññatti vacīviññatti rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa jaratā rūpassa aniccatā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ anidassanaṁ. 333 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ sappaṭighaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ sappaṭighaṁ. 334 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ appaṭighaṁ? Itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ appaṭighaṁ. 335 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ sappaṭighaṁ? Saddāyatanaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ sappaṭighaṁ. 336 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ appaṭighaṁ? Kāyaviññatti vacīviññatti rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa jaratā rūpassa aniccatā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ appaṭighaṁ. 337 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ mahābhūtaṁ? Kammassa katattā phoṭṭhabbāyatanaṁ āpodhātu—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ mahābhūtaṁ. 338 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ na mahābhūtaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ, itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ ākāsadhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ na mahābhūtaṁ. 339 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ mahābhūtaṁ? Na kammassa katattā phoṭṭhabbāyatanaṁ āpodhātu—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ mahābhūtaṁ. 340 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ na mahābhūtaṁ? Saddāyatanaṁ kāyaviññatti vacīviññatti rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa jaratā rūpassa aniccatā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ ākāsadhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ na mahābhūtaṁ. 341 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ oḷārikaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ oḷārikaṁ. 342 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ sukhumaṁ? Itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ sukhumaṁ. 343 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ oḷārikaṁ? Saddāyatanaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ oḷārikaṁ. 344 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ 265 --- ds2 2.3:344 sukhumaṁ? Kāyaviññatti vacīviññatti rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa jaratā rūpassa aniccatā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ sukhumaṁ. 345 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ dūre? Itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ dūre. 346 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ santike? Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ santike. 347 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ dūre? Kāyaviññatti vacīviññatti rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa jaratā rūpassa aniccatā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā ākāsadhātu āpodhātu rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ dūre. 348 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ santike? Saddāyatanaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ na kammassa katattā rūpāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ santike. 349 Katamaṁ taṁ rūpaṁ sappaṭighaṁ indriyaṁ? Cakkhundriyaṁ …pe… kāyindriyaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ sappaṭighaṁ indriyaṁ. 350 Katamaṁ taṁ rūpaṁ sappaṭighaṁ na indriyaṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ sappaṭighaṁ na indriyaṁ. 351 Katamaṁ taṁ rūpaṁ appaṭighaṁ indriyaṁ? Itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ appaṭighaṁ indriyaṁ. 352 Katamaṁ taṁ rūpaṁ appaṭighaṁ na indriyaṁ? Kāyaviññatti vacīviññatti …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ appaṭighaṁ na indriyaṁ. 353 Katamaṁ taṁ rūpaṁ sappaṭighaṁ mahābhūtaṁ? Phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ sappaṭighaṁ mahābhūtaṁ. 354 Katamaṁ taṁ rūpaṁ sappaṭighaṁ na mahābhūtaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ sappaṭighaṁ na mahābhūtaṁ. 355 Katamaṁ taṁ rūpaṁ appaṭighaṁ mahābhūtaṁ? Āpodhātu—idaṁ taṁ rūpaṁ appaṭighaṁ mahābhūtaṁ. 356 Katamaṁ taṁ rūpaṁ appaṭighaṁ na mahābhūtaṁ? Itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ appaṭighaṁ na mahābhūtaṁ. 357 Katamaṁ taṁ rūpaṁ indriyaṁ oḷārikaṁ? Cakkhundriyaṁ …pe… kāyindriyaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ indriyaṁ oḷārikaṁ. 358 Katamaṁ taṁ rūpaṁ indriyaṁ sukhumaṁ? Itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ indriyaṁ sukhumaṁ. 359 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na indriyaṁ oḷārikaṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ na indriyaṁ oḷārikaṁ. 360 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na indriyaṁ sukhumaṁ? Kāyaviññatti vacīviññatti …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na indriyaṁ sukhumaṁ. 361 Katamaṁ taṁ rūpaṁ indriyaṁ dūre? Itthindriyaṁ purisindriyaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ indriyaṁ dūre. 362 Katamaṁ taṁ rūpaṁ indriyaṁ santike? Cakkhundriyaṁ …pe… kāyindriyaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ indriyaṁ santike. 363 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na indriyaṁ dūre? Kāyaviññatti vacīviññatti …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na indriyaṁ dūre. 364 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na indriyaṁ santike? Rūpāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ na indriyaṁ santike. 365 Katamaṁ taṁ rūpaṁ mahābhūtaṁ oḷārikaṁ? Phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ mahābhūtaṁ oḷārikaṁ. 366 Katamaṁ taṁ rūpaṁ mahābhūtaṁ sukhumaṁ? Āpodhātu—idaṁ taṁ rūpaṁ mahābhūtaṁ sukhumaṁ. 367 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na mahābhūtaṁ oḷārikaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ na mahābhūtaṁ oḷārikaṁ. 368 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na mahābhūtaṁ sukhumaṁ? Itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na mahābhūtaṁ sukhumaṁ. 369 Katamaṁ taṁ rūpaṁ mahābhūtaṁ dūre? Āpodhātu—idaṁ taṁ rūpaṁ mahābhūtaṁ dūre. 370 Katamaṁ taṁ rūpaṁ mahābhūtaṁ santike? Phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ mahābhūtaṁ santike. 371 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na mahābhūtaṁ dūre? Itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na mahābhūtaṁ dūre. 372 Katamaṁ taṁ 266 --- ds2 2.3:372 rūpaṁ na mahābhūtaṁ santike? Cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ na mahābhūtaṁ santike. 373 Rūpāyatanaṁ diṭṭhaṁ, saddāyatanaṁ sutaṁ, gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ mutaṁ, sabbaṁ rūpaṁ manasā viññātaṁ rūpaṁ. Evaṁ catubbidhena rūpasaṅgaho. Catukkaṁ. 374 2.2.3.5. Pañcaka Katamaṁ taṁ rūpaṁ pathavīdhātu? Yaṁ kakkhaḷaṁ kharagataṁ kakkhaḷattaṁ kakkhaḷabhāvo ajjhattaṁ vā bahiddhā vā upādinnaṁ vā anupādinnaṁ vā—idaṁ taṁ rūpaṁ pathavīdhātu. 375 Katamaṁ taṁ rūpaṁ āpodhātu? Yaṁ āpo āpogataṁ sineho sinehagataṁ bandhanattaṁ rūpassa ajjhattaṁ vā bahiddhā vā upādinnaṁ vā anupādinnaṁ vā—idaṁ taṁ rūpaṁ āpodhātu. 376 Katamaṁ taṁ rūpaṁ tejodhātu? Yaṁ tejo tejogataṁ usmā usmāgataṁ usumaṁ usumagataṁ ajjhattaṁ vā bahiddhā vā upādinnaṁ vā anupādinnaṁ vā—idaṁ taṁ rūpaṁ tejodhātu. 377 Katamaṁ taṁ rūpaṁ vāyodhātu? Yaṁ vāyo vāyogataṁ thambhitattaṁ rūpassa ajjhattaṁ vā bahiddhā vā upādinnaṁ vā anupādinnaṁ vā—idaṁ taṁ rūpaṁ vāyodhātu. 378 Katamaṁ taṁ rūpaṁ upādā? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ upādā. Evaṁ pañcavidhena rūpasaṅgaho. Pañcakaṁ. 379 2.2.3.6. Chakka Rūpāyatanaṁ cakkhuviññeyyaṁ rūpaṁ, saddāyatanaṁ sotaviññeyyaṁ rūpaṁ, gandhāyatanaṁ ghānaviññeyyaṁ rūpaṁ, rasāyatanaṁ jivhāviññeyyaṁ rūpaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññeyyaṁ rūpaṁ, sabbaṁ rūpaṁ manoviññeyyaṁ rūpaṁ. Evaṁ chabbidhena rūpasaṅgaho. Chakkaṁ. 380 2.2.3.7. Sattaka Rūpāyatanaṁ cakkhuviññeyyaṁ rūpaṁ, saddāyatanaṁ sotaviññeyyaṁ rūpaṁ, gandhāyatanaṁ ghānaviññeyyaṁ rūpaṁ, rasāyatanaṁ jivhāviññeyyaṁ rūpaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññeyyaṁ rūpaṁ, rūpāyatanaṁ saddāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ manodhātuviññeyyaṁ rūpaṁ, sabbaṁ rūpaṁ manoviññāṇadhātuviññeyyaṁ rūpaṁ. Evaṁ sattavidhena rūpasaṅgaho. Sattakaṁ. 381 2.2.3.8. Aṭṭhaka Rūpāyatanaṁ cakkhuviññeyyaṁ rūpaṁ, saddāyatanaṁ sotaviññeyyaṁ rūpaṁ, gandhāyatanaṁ ghānaviññeyyaṁ rūpaṁ, rasāyatanaṁ jivhāviññeyyaṁ rūpaṁ, manāpiyo phoṭṭhabbo sukhasamphasso kāyaviññeyyaṁ rūpaṁ, amanāpiyo phoṭṭhabbo dukkhasamphasso kāyaviññeyyaṁ rūpaṁ, rūpāyatanaṁ saddāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ manodhātuviññeyyaṁ rūpaṁ, sabbaṁ rūpaṁ manoviññāṇadhātuviññeyyaṁ rūpaṁ. Evaṁ aṭṭhavidhena rūpasaṅgaho. Aṭṭhakaṁ. 382 2.2.3.9. Navaka Katamaṁ taṁ rūpaṁ cakkhundriyaṁ? Yaṁ cakkhu catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo …pe… suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ cakkhundriyaṁ. 383 Katamaṁ taṁ rūpaṁ sotindriyaṁ …pe… ghānindriyaṁ …pe… jivhindriyaṁ …pe… kāyindriyaṁ …pe… itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ …pe… jīvitindriyaṁ? Yo tesaṁ rūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā jīvitaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ jīvitindriyaṁ. 384 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na indriyaṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na indriyaṁ. Evaṁ navavidhena rūpasaṅgaho. Navakaṁ. 385 2.2.3.10. Dasaka Katamaṁ taṁ rūpaṁ cakkhundriyaṁ? Yaṁ cakkhu catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo …pe… suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ cakkhundriyaṁ. 386 Katamaṁ taṁ rūpaṁ sotindriyaṁ …pe… ghānindriyaṁ …pe… jivhindriyaṁ …pe… kāyindriyaṁ …pe… itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ …pe… jīvitindriyaṁ? Yo tesaṁ rūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā jīvitaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ jīvitindriyaṁ. 387 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na indriyaṁ sappaṭighaṁ? Rūpāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ taṁ rūpaṁ na indriyaṁ sappaṭighaṁ. 388 Katamaṁ taṁ rūpaṁ na indriyaṁ appaṭighaṁ? Kāyaviññatti …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ na indriyaṁ appaṭighaṁ. Evaṁ dasavidhena rūpasaṅgaho. Dasakaṁ. 389 2.2.3.11. Ekādasaka Katamaṁ taṁ rūpaṁ cakkhāyatanaṁ? Yaṁ cakkhu catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo …pe… suñño gāmopeso—idaṁ taṁ rūpaṁ cakkhāyatanaṁ. 390 Katamaṁ taṁ rūpaṁ sotāyatanaṁ …pe… ghānāyatanaṁ …pe… jivhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… rūpāyatanaṁ …pe… saddāyatanaṁ …pe… gandhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ? Pathavīdhātu …pe… phoṭṭhabbadhātupesā—idaṁ 267 --- ds2 2.3:390 taṁ rūpaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ. 391 Katamaṁ taṁ rūpaṁ anidassanaṁ appaṭighaṁ dhammāyatanapariyāpannaṁ? Itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ taṁ rūpaṁ anidassanaṁ appaṭighaṁ dhammāyatanapariyāpannaṁ. Evaṁ ekādasavidhena rūpasaṅgaho. Ekādasakaṁ. Aṭṭhamo bhāṇavāro. Rūpavibhatti. Rūpakaṇḍaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Dhammasaṅgaṇī 2 Niddesa 2.1 Cittuppādakaṇḍa 2.1.7. Abyākatavipāka |1.7| 2.1.7.1. Kusalavipākapañcaviññāṇa Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ cakkhuviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ rūpārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā. 2 Katamo tasmiṁ samaye phasso hoti? Yo tasmiṁ samaye phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye phasso hoti. 3 Katamā tasmiṁ samaye vedanā hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye tajjācakkhuviññāṇadhātusamphassajaṁ cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye vedanā hoti. 4 Katamā tasmiṁ samaye saññā hoti? Yā tasmiṁ samaye tajjācakkhuviññāṇadhātusamphassajā saññā sañjānanā sañjānitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saññā hoti. 5 Katamā tasmiṁ samaye cetanā hoti? Yā tasmiṁ samaye tajjācakkhuviññāṇadhātusamphassajā cetanā sañcetanā cetayitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye cetanā hoti. 6 Katamaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjācakkhuviññāṇadhātu—idaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ hoti. 7 Katamā tasmiṁ samaye upekkhā hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye upekkhā hoti. 8 Katamā tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti—ayaṁ tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti. 9 Katamaṁ tasmiṁ samaye manindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjācakkhuviññāṇadhātu—idaṁ tasmiṁ samaye manindriyaṁ hoti. 10 Katamaṁ tasmiṁ samaye upekkhindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye upekkhindriyaṁ hoti. 11 Katamaṁ tasmiṁ samaye jīvitindriyaṁ hoti? Yo tesaṁ arūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā jīvitaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye jīvitindriyaṁ hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā. 12 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, tīṇindriyāni honti, eko phasso hoti …pe… ekā cakkhuviññāṇadhātu hoti, ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā …pe…. 13 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā cittassekaggatā jīvitindriyaṁ; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 14 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ sotaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ saddārammaṇaṁ …pe… ghānaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ gandhārammaṇaṁ …pe… jivhāviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ rasārammaṇaṁ …pe… kāyaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti sukhasahagataṁ phoṭṭhabbārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, sukhaṁ hoti, cittassekaggatā hoti, manindriyaṁ hoti, sukhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi 268 --- ds2 1.7:14 paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā. 15 Katamo tasmiṁ samaye phasso hoti? Yo tasmiṁ samaye phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye phasso hoti. 16 Katamā tasmiṁ samaye vedanā hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye tajjākāyaviññāṇadhātusamphassajaṁ kāyikaṁ sātaṁ kāyikaṁ sukhaṁ kāyasamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ kāyasamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye vedanā hoti. 17 Katamā tasmiṁ samaye saññā hoti? Yā tasmiṁ samaye tajjākāyaviññāṇadhātusamphassajā saññā sañjānanā sañjānitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saññā hoti. 18 Katamā tasmiṁ samaye cetanā hoti? Yā tasmiṁ samaye tajjākāyaviññāṇadhātusamphassajā cetanā sañcetanā cetayitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye cetanā hoti. 19 Katamaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjākāyaviññāṇadhātu—idaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ hoti. 20 Katamaṁ tasmiṁ samaye sukhaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye kāyikaṁ sātaṁ kāyikaṁ sukhaṁ kāyasamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ kāyasamphassajā sātā sukhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye sukhaṁ hoti. 21 Katamā tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti—ayaṁ tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti. 22 Katamaṁ tasmiṁ samaye manindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjākāyaviññāṇadhātu—idaṁ tasmiṁ samaye manindriyaṁ hoti. 23 Katamaṁ tasmiṁ samaye sukhindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye kāyikaṁ sātaṁ kāyikaṁ sukhaṁ kāyasamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ kāyasamphassajā sātā sukhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye sukhindriyaṁ hoti. 24 Katamaṁ tasmiṁ samaye jīvitindriyaṁ hoti? Yo tesaṁ arūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā jīvitaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye jīvitindriyaṁ hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā. 25 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, tīṇindriyāni honti, eko phasso hoti …pe… ekā kāyaviññāṇadhātu hoti, ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā …pe…. 26 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā cittassekaggatā jīvitindriyaṁ; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Kusalavipākāni pañcaviññāṇāni. 27 2.1.7.2. Kusalavipākamanodhātu Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākā manodhātu uppannā hoti upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā …pe… phoṭṭhabbārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā. 28 Katamo tasmiṁ samaye phasso hoti? Yo tasmiṁ samaye phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye phasso hoti. 29 Katamā tasmiṁ samaye vedanā hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye tajjāmanodhātusamphassajaṁ cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye vedanā hoti. 30 Katamā tasmiṁ samaye saññā hoti? Yā tasmiṁ samaye tajjāmanodhātusamphassajā saññā sañjānanā sañjānitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saññā hoti. 31 Katamā tasmiṁ samaye cetanā hoti? Yā tasmiṁ samaye tajjāmanodhātusamphassajā cetanā sañcetanā cetayitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye cetanā hoti. 32 Katamaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ 269 --- ds2 1.7:32 viññāṇakkhandho tajjāmanodhātu—idaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ hoti. 33 Katamo tasmiṁ samaye vitakko hoti? Yo tasmiṁ samaye takko vitakko saṅkappo appanā byappanā cetaso abhiniropanā—ayaṁ tasmiṁ samaye vitakko hoti. 34 Katamo tasmiṁ samaye vicāro hoti? Yo tasmiṁ samaye cāro vicāro anuvicāro upavicāro cittassa anusandhānatā anupekkhanatā—ayaṁ tasmiṁ samaye vicāro hoti. 35 Katamā tasmiṁ samaye upekkhā hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye upekkhā hoti. 36 Katamā tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti—ayaṁ tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti. 37 Katamaṁ tasmiṁ samaye manindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanodhātu—idaṁ tasmiṁ samaye manindriyaṁ hoti. 38 Katamaṁ tasmiṁ samaye upekkhindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye upekkhindriyaṁ hoti. 39 Katamaṁ tasmiṁ samaye jīvitindriyaṁ hoti? Yo tesaṁ arūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā jīvitaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye jīvitindriyaṁ hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā. 40 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, tīṇindriyāni honti, eko phasso hoti …pe… ekā manodhātu hoti, ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā …pe…. 41 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro cittassekaggatā jīvitindriyaṁ; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Kusalavipākā manodhātu. 42 2.1.7.3. Kusalavipākamanoviññāṇadhātusomanassasahagata Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākā manoviññāṇadhātu uppannā hoti somanassasahagatā rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, pīti hoti, sukhaṁ hoti, cittassekaggatā hoti, manindriyaṁ hoti, somanassindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā. 43 Katamo tasmiṁ samaye phasso hoti? Yo tasmiṁ samaye phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye phasso hoti. 44 Katamā tasmiṁ samaye vedanā hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye tajjāmanoviññāṇadhātusamphassajaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye vedanā hoti. 45 Katamā tasmiṁ samaye saññā hoti? Yā tasmiṁ samaye tajjāmanoviññāṇadhātusamphassajā saññā sañjānanā sañjānitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saññā hoti. 46 Katamā tasmiṁ samaye cetanā hoti. Yā tasmiṁ samaye tajjāmanoviññāṇadhātusamphassajā cetanā sañcetanā cetayitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye cetanā hoti. 47 Katamaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ hoti. 48 Katamo tasmiṁ samaye vitakko hoti? Yo tasmiṁ samaye takko vitakko saṅkappo appanā byappanā cetaso abhiniropanā—ayaṁ tasmiṁ samaye vitakko hoti. 49 Katamo tasmiṁ samaye vicāro hoti? Yo tasmiṁ samaye cāro vicāro anuvicāro upavicāro cittassa anusandhānatā anupekkhanatā—ayaṁ tasmiṁ samaye vicāro hoti. 50 Katamā tasmiṁ samaye pīti hoti? Yā tasmiṁ samaye pīti pāmojjaṁ āmodanā 270 --- ds2 1.7:50 pamodanā hāso pahāso vitti odagyaṁ attamanatā cittassa—ayaṁ tasmiṁ samaye pīti hoti. 51 Katamaṁ tasmiṁ samaye sukhaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye sukhaṁ hoti. 52 Katamā tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti—ayaṁ tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti. 53 Katamaṁ tasmiṁ samaye manindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ tasmiṁ samaye manindriyaṁ hoti. 54 Katamaṁ tasmiṁ samaye somanassindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye somanassindriyaṁ hoti. 55 Katamaṁ tasmiṁ samaye jīvitindriyaṁ hoti? Yo tesaṁ arūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā jīvitaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye jīvitindriyaṁ hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā. 56 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, tīṇindriyāni honti, eko phasso hoti …pe… ekā manoviññāṇadhātu hoti, ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā …pe…. 57 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro pīti cittassekaggatā jīvitindriyaṁ; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Kusalavipākā manoviññāṇadhātu somanassasahagatā. 58 2.1.7.4. Kusalavipākamanoviññāṇadhātuupekkhāsahagata Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākā manoviññāṇadhātu uppannā hoti upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā. 59 Katamo tasmiṁ samaye phasso hoti? Yo tasmiṁ samaye phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye phasso hoti. 60 Katamā tasmiṁ samaye vedanā hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye tajjāmanoviññāṇadhātusamphassajaṁ cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye vedanā hoti. 61 Katamā tasmiṁ samaye saññā hoti? Yā tasmiṁ samaye tajjāmanoviññāṇadhātusamphassajā saññā sañjānanā sañjānitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saññā hoti. 62 Katamā tasmiṁ samaye cetanā hoti? Yā tasmiṁ samaye tajjāmanoviññāṇadhātusamphassajā cetanā sañcetanā cetayitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye cetanā hoti. 63 Katamaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ hoti. 64 Katamo tasmiṁ samaye vitakko hoti? Yo tasmiṁ samaye takko vitakko saṅkappo appanā byappanā cetaso abhiniropanā—ayaṁ tasmiṁ samaye vitakko hoti. 65 Katamo tasmiṁ samaye vicāro hoti? Yo tasmiṁ samaye cāro vicāro anuvicāro upavicāro cittassa anusandhānatā anupekkhanatā—ayaṁ tasmiṁ samaye vicāro hoti. 66 Katamā tasmiṁ samaye upekkhā hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye upekkhā hoti. 67 Katamā tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti—ayaṁ tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti. 68 Katamaṁ tasmiṁ samaye 271 --- ds2 1.7:68 manindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ tasmiṁ samaye manindriyaṁ hoti. 69 Katamaṁ tasmiṁ samaye upekkhindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye upekkhindriyaṁ hoti. 70 Katamaṁ tasmiṁ samaye jīvitindriyaṁ hoti? Yo tesaṁ arūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā jīvitaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye jīvitindriyaṁ hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā. 71 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, tīṇindriyāni honti, eko phasso hoti …pe… ekā manoviññāṇadhātu hoti, ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā …pe…. 72 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro cittassekaggatā jīvitindriyaṁ; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Kusalavipākā upekkhāsahagatā manoviññāṇadhātu. 73 2.1.7.5. Aṭṭhamahāvipāka Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākā manoviññāṇadhātu uppannā hoti somanassasahagatā ñāṇasampayuttā …pe… somanassasahagatā ñāṇasampayuttā sasaṅkhārena …pe… somanassasahagatā ñāṇavippayuttā …pe… somanassasahagatā ñāṇavippayuttā sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagatā ñāṇasampayuttā …pe… upekkhāsahagatā ñāṇasampayuttā sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagatā ñāṇavippayuttā …pe… upekkhāsahagatā ñāṇavippayuttā sasaṅkhārena rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā …pe… alobho abyākatamūlaṁ …pe… adoso abyākatamūlaṁ …pe… ime dhammā abyākatā. Aṭṭhamahāvipākā. 74 2.1.7.6. Rūpāvacaravipāka Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva rūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 75 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva rūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ sukhassa ca pahānā …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Rūpāvacaravipākā. 76 2.1.7.7. Arūpāvacaravipāka Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso rūpasaññānaṁ samatikkamā paṭighasaññānaṁ atthaṅgamā nānattasaññānaṁ amanasikārā ākāsānañcāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva arūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ sabbaso rūpasaññānaṁ samatikkamā paṭighasaññānaṁ atthaṅgamā nānattasaññānaṁ amanasikārā ākāsānañcāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 77 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso ākāsānañcāyatanaṁ samatikkamma 272 --- ds2 1.7:77 viññāṇañcāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva arūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ sabbaso ākāsānañcāyatanaṁ samatikkamma viññāṇañcāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 78 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso viññāṇañcāyatanaṁ samatikkamma ākiñcaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva arūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ sabbaso viññāṇañcāyatanaṁ samatikkamma ākiñcaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 79 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tasseva arūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Arūpāvacaravipākā. 0 Dhammasaṅgaṇī 2 Niddesa 2.1 Cittuppādakaṇḍa 2.1.2. Rūpāvacarakusala |1.2| 2.1.2.1. Catukkanaya Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi vivicca akusalehi dhammehi savitakkaṁ savicāraṁ vivekajaṁ pītisukhaṁ paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 2 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā ajjhattaṁ sampasādanaṁ cetaso ekodibhāvaṁ avitakkaṁ avicāraṁ samādhijaṁ pītisukhaṁ dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, pīti hoti, sukhaṁ hoti, cittassekaggatā hoti, saddhindriyaṁ hoti, vīriyindriyaṁ hoti, satindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, paññindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, somanassindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, sammādiṭṭhi hoti, sammāvāyāmo hoti …pe… paggāho hoti, avikkhepo hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 3 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, aṭṭhindriyāni honti, tivaṅgikaṁ jhānaṁ hoti, caturaṅgiko maggo hoti, satta balāni honti, tayo hetū honti, eko phasso hoti …pe… ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 4 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā pīti cittassekaggatā saddhindriyaṁ vīriyindriyaṁ satindriyaṁ samādhindriyaṁ paññindriyaṁ jīvitindriyaṁ sammādiṭṭhi sammāvāyāmo …pe… paggāho avikkhepo; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā kusalā. 5 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti pītiyā ca virāgā upekkhako ca viharati sato ca sampajāno sukhañca kāyena paṭisaṁvedeti, yaṁ taṁ ariyā ācikkhanti—“upekkhako satimā sukhavihārī”ti tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, sukhaṁ hoti, cittassekaggatā hoti, saddhindriyaṁ hoti, vīriyindriyaṁ hoti, satindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, paññindriyaṁ 273 --- ds2 1.2:5 hoti, manindriyaṁ hoti, somanassindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, sammādiṭṭhi hoti, sammāvāyāmo hoti …pe… paggāho hoti, avikkhepo hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 6 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, aṭṭhindriyāni honti, duvaṅgikaṁ jhānaṁ hoti, caturaṅgiko maggo hoti, satta balāni honti, tayo hetū honti, eko phasso hoti …pe… ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 7 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā cittassekaggatā saddhindriyaṁ vīriyindriyaṁ satindriyaṁ samādhindriyaṁ paññindriyaṁ jīvitindriyaṁ sammādiṭṭhi sammāvāyāmo …pe… paggāho avikkhepo; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā kusalā. 8 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sukhassa ca pahānā dukkhassa ca pahānā pubbeva somanassadomanassānaṁ atthaṅgamā adukkhamasukhaṁ upekkhāsatipārisuddhiṁ catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, saddhindriyaṁ hoti, vīriyindriyaṁ hoti, satindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, paññindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, sammādiṭṭhi hoti, sammāvāyāmo hoti …pe… paggāho hoti, avikkhepo hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 9 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, aṭṭhindriyāni honti, duvaṅgikaṁ jhānaṁ hoti, caturaṅgiko maggo hoti, satta balāni honti, tayo hetū honti, eko phasso hoti …pe… ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 10 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā cittassekaggatā saddhindriyaṁ vīriyindriyaṁ satindriyaṁ samādhindriyaṁ paññindriyaṁ jīvitindriyaṁ sammādiṭṭhi sammāvāyāmo …pe… paggāho avikkhepo; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā kusalā. Catukkanayo. 11 2.1.2.2. Pañcakanaya Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ—tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 12 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti avitakkaṁ vicāramattaṁ samādhijaṁ pītisukhaṁ dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vicāro hoti, pīti hoti, sukhaṁ hoti, cittassekaggatā hoti, saddhindriyaṁ hoti, vīriyindriyaṁ hoti, satindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, paññindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, somanassindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, sammādiṭṭhi hoti, sammāvāyāmo hoti …pe… paggāho hoti, avikkhepo hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 13 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, aṭṭhindriyāni honti, caturaṅgikaṁ jhānaṁ hoti, caturaṅgiko maggo hoti, satta balāni honti, tayo hetū honti, eko phasso hoti …pe… ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 14 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vicāro pīti cittassekaggatā saddhindriyaṁ 274 --- ds2 1.2:14 vīriyindriyaṁ satindriyaṁ samādhindriyaṁ paññindriyaṁ jīvitindriyaṁ sammādiṭṭhi sammāvāyāmo …pe… paggāho avikkhepo; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā kusalā. 15 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, pīti hoti, sukhaṁ hoti, cittassekaggatā hoti, saddhindriyaṁ hoti, vīriyindriyaṁ hoti, satindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, paññindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, somanassindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, sammādiṭṭhi hoti, sammāvāyāmo hoti …pe… paggāho hoti, avikkhepo hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 16 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, aṭṭhindriyāni honti, tivaṅgikaṁ jhānaṁ hoti, caturaṅgiko maggo hoti, satta balāni honti, tayo hetū honti, eko phasso hoti …pe… ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 17 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā pīti cittassekaggatā saddhindriyaṁ vīriyindriyaṁ satindriyaṁ samādhindriyaṁ paññindriyaṁ jīvitindriyaṁ sammādiṭṭhi sammāvāyāmo …pe… paggāho avikkhepo; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā kusalā. 18 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti pītiyā ca virāgā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, sukhaṁ hoti, cittassekaggatā hoti, saddhindriyaṁ hoti, vīriyindriyaṁ hoti, satindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, paññindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, somanassindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, sammādiṭṭhi hoti, sammāvāyāmo hoti …pe… paggāho hoti, avikkhepo hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 19 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, aṭṭhindriyāni honti, duvaṅgikaṁ jhānaṁ hoti, caturaṅgiko maggo hoti, satta balāni honti, tayo hetū honti, eko phasso hoti …pe… ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 20 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā cittassekaggatā saddhindriyaṁ vīriyindriyaṁ satindriyaṁ samādhindriyaṁ paññindriyaṁ jīvitindriyaṁ sammādiṭṭhi sammāvāyāmo …pe… paggāho avikkhepo; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā kusalā. 21 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sukhassa ca pahānā …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, saddhindriyaṁ hoti, vīriyindriyaṁ hoti, satindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, paññindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, sammādiṭṭhi hoti, sammāvāyāmo hoti …pe… paggāho hoti, avikkhepo hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 22 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, aṭṭhindriyāni honti, duvaṅgikaṁ jhānaṁ hoti, caturaṅgiko maggo hoti, satta balāni honti, tayo hetū honti, eko 275 --- ds2 1.2:22 phasso hoti …pe… ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 23 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā cittassekaggatā saddhindriyaṁ vīriyindriyaṁ satindriyaṁ samādhindriyaṁ paññindriyaṁ jīvitindriyaṁ sammādiṭṭhi sammāvāyāmo …pe… paggāho avikkhepo; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā kusalā. Pañcakanayo. 24 2.1.2.3. Catasso paṭipadā Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 25 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 26 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 27 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā …pe…. 28 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ pathavīkasiṇaṁ—tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Catasso paṭipadā. 29 2.1.2.4. Cattāri ārammaṇāni Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati parittaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 30 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ—tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 31 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 32 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 33 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati parittaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Cattāri ārammaṇāni. 34 2.1.2.5. Soḷasakkhattukaṁ Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ parittaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 35 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti 276 --- ds2 1.2:35 vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 36 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 37 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 38 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ parittaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 39 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 40 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 41 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 42 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ parittaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 43 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 44 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 45 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 46 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ parittaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 47 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 48 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 49 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ 277 --- ds2 1.2:49 pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 50 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ parittaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ parittaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ parittaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ parittaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ pathavīkasiṇaṁ—tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Soḷasakkhattukaṁ. 51 2.1.2.6. Aṭṭhakasiṇaṁ soḷasakkhattukaṁ Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati āpokasiṇaṁ …pe… tejokasiṇaṁ …pe… vāyokasiṇaṁ …pe… nīlakasiṇaṁ …pe… pītakasiṇaṁ …pe… lohitakasiṇaṁ …pe… odātakasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Aṭṭhakasiṇaṁ soḷasakkhattukaṁ. 52 2.1.2.7. Abhibhāyatanāni parittāni Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 53 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 54 2.1.2.8. Catasso paṭipadā Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 55 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 56 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 57 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja 278 --- ds2 1.2:57 viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 58 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Catasso paṭipadā. 59 2.1.2.9. Dve ārammaṇāni Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati parittaṁ parittārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 60 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 61 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati parittaṁ parittārammaṇaṁ …pe… appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Dve ārammaṇāni. 62 2.1.2.10. Aṭṭhakkhattukaṁ Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ parittaṁ parittārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 63 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 64 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ parittaṁ parittārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 65 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 66 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ parittaṁ parittārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 67 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 68 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī 279 --- ds2 1.2:68 bahiddhā rūpāni passati parittāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ parittaṁ parittārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 69 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 70 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ parittaṁ parittārammaṇaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ parittaṁ parittārammaṇaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ parittaṁ parittārammaṇaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ parittaṁ parittārammaṇaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appamāṇaṁ parittārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Aṭṭhakkhattukaṁ. 71 2.1.2.11. Idampi aṭṭhakkhattukaṁ Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni suvaṇṇadubbaṇṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 72 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati parittāni suvaṇṇadubbaṇṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Idampi aṭṭhakkhattukaṁ. 73 2.1.2.12. Appamāṇāni Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 74 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 75 2.1.2.13. Catasso paṭipadā Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 76 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 77 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti 280 --- ds2 1.2:77 …pe… ime dhammā kusalā. 78 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 79 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Catasso paṭipadā. 80 2.1.2.14. Dve ārammaṇāni Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 81 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 82 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ …pe… appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Dve ārammaṇāni. 83 2.1.2.15. Aparampi aṭṭhakkhattukaṁ Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 84 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 85 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 86 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 87 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 88 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja 281 --- ds2 1.2:88 viharati sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 89 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 90 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 91 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ parittaṁ appamāṇārammaṇaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appamāṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Aparampi aṭṭhakkhattukaṁ. 92 2.1.2.16. Idampi aṭṭhakkhattukaṁ Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni suvaṇṇadubbaṇṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 93 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati appamāṇāni suvaṇṇadubbaṇṇāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Idampi aṭṭhakkhattukaṁ. 94 2.1.2.17. Imānipi abhibhāyatanāni soḷasakkhattukāni. Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati nīlāni nīlavaṇṇāni nīlanidassanāni nīlanibhāsāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 95 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati pītāni pītavaṇṇāni pītanidassanāni pītanibhāsāni …pe… lohitakāni lohitakavaṇṇāni lohitakanidassanāni lohitakanibhāsāni …pe… odātāni odātavaṇṇāni odātanidassanāni odātanibhāsāni, tāni abhibhuyya jānāmi passāmīti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Imānipi abhibhāyatanāni soḷasakkhattukāni. 96 2.1.2.18. Tīṇi vimokkhāni soḷasakkhattukāni Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti rūpī rūpāni passati vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 97 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti 282 --- ds2 1.2:97 …pe… ime dhammā kusalā. 98 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti subhanti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Imānipi tīṇi vimokkhāni soḷasakkhattukāni. 99 2.1.2.19. Cattāri brahmavihārajhānāni soḷasakkhattukāni Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 100 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 101 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti pītiyā ca virāgā …pe… tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 102 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 103 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti avitakkaṁ vicāramattaṁ samādhijaṁ pītisukhaṁ dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 104 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 105 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti pītiyā ca virāgā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 106 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati karuṇāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 107 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati karuṇāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 108 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati muditāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 109 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati muditāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 110 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati upekkhāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Cattāri brahmavihārajhānāni soḷasakkhattukāni. 111 2.1.2.20. Asubhajhānaṁ soḷasakkhattukaṁ Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati uddhumātakasaññāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 112 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati vinīlakasaññāsahagataṁ …pe… vipubbakasaññāsahagataṁ …pe… vicchiddakasaññāsahagataṁ …pe… vikkhāyitakasaññāsahagataṁ …pe… vikkhittakasaññāsahagataṁ …pe… hatavikkhittakasaññāsahagataṁ …pe… lohitakasaññāsahagataṁ …pe… puḷavakasaññāsahagataṁ …pe… aṭṭhikasaññāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Asubhajhānaṁ soḷasakkhattukaṁ. 283 --- ds2 1.2:112 Rūpāvacarakusalaṁ. 0 Dhammasaṅgaṇī 2 Niddesa 2.3 Nikkhepakaṇḍa 2.3.1. Tikanikkhepa |3.1| 2.3.1.1. Kusalattika Katame dhammā kusalā? Tīṇi kusalamūlāni—alobho, adoso, amoho; taṁsampayutto vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho; taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ, vacīkammaṁ, manokammaṁ—ime dhammā kusalā. 2 Katame dhammā akusalā? Tīṇi akusalamūlāni—lobho, doso, moho; tadekaṭṭhā ca kilesā; taṁsampayutto vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho; taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ, vacīkammaṁ, manokammaṁ—ime dhammā akusalā. 3 Katame dhammā abyākatā? Kusalākusalānaṁ dhammānaṁ vipākā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho; ye ca dhammā kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā abyākatā. 4 2.3.1.2. Vedanāttika Katame dhammā sukhāya vedanāya sampayuttā? Sukhabhūmiyaṁ kāmāvacare, rūpāvacare, apariyāpanne, sukhaṁ vedanaṁ ṭhapetvā; taṁsampayutto saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ime dhammā sukhāya vedanāya sampayuttā. 5 Katame dhammā dukkhāya vedanāya sampayuttā? Dukkhabhūmiyaṁ kāmāvacare, dukkhaṁ vedanaṁ ṭhapetvā; taṁsampayutto saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ime dhammā dukkhāya vedanāya sampayuttā. 6 Katame dhammā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā? Adukkhamasukhabhūmiyaṁ kāmāvacare, rūpāvacare, arūpāvacare, apariyāpanne, adukkhamasukhaṁ vedanaṁ ṭhapetvā; taṁsampayutto saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ime dhammā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. 7 2.3.1.3. Vipākattika Katame dhammā vipākā? Kusalākusalānaṁ dhammānaṁ vipākā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā vipākā. 8 Katame dhammā vipākadhammadhammā? Kusalākusalā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā vipākadhammadhammā. 9 Katame dhammā nevavipākanavipākadhammadhammā? Ye ca dhammā kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā nevavipākanavipākadhammadhammā. 10 2.3.1.4. Upādinnattika Katame dhammā upādinnupādāniyā? Sāsavā kusalākusalānaṁ dhammānaṁ vipākā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; yañca rūpaṁ kammassa katattā—ime dhammā upādinnupādāniyā. 11 Katame dhammā anupādinnupādāniyā? Sāsavā kusalākusalā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; ye ca dhammā kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā; yañca rūpaṁ na kammassa katattā—ime dhammā anupādinnupādāniyā. 12 Katame dhammā anupādinnaanupādāniyā? Apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā anupādinnaanupādāniyā. 13 2.3.1.5. Saṅkiliṭṭhattika Katame dhammā saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā? Tīṇi akusalamūlāni—lobho, doso, moho; tadekaṭṭhā ca kilesā; taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ, vacīkammaṁ, manokammaṁ—ime dhammā saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā. 14 Katame dhammā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā? Sāsavā kusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho, vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ime dhammā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā. 15 Katame dhammā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā? Apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā. 16 2.3.1.6. Vitakkattika Katame dhammā savitakkasavicārā? Savitakkasavicārabhūmiyaṁ kāmāvacare, rūpāvacare, apariyāpanne, vitakkavicāre ṭhapetvā; taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā savitakkasavicārā. 17 Katame dhammā avitakkavicāramattā? Avitakkavicāramattabhūmiyaṁ rūpāvacare, apariyāpanne, vicāraṁ ṭhapetvā; taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā 284 --- ds2 3.1:17 avitakkavicāramattā. 18 Katame dhammā avitakkaavicārā? Avitakkaavicārabhūmiyaṁ kāmāvacare, rūpāvacare, arūpāvacare, apariyāpanne; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā avitakkaavicārā. 19 2.3.1.7. Pītittika Katame dhammā pītisahagatā? Pītibhūmiyaṁ kāmāvacare, rūpāvacare, apariyāpanne, pītiṁ ṭhapetvā; taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā pītisahagatā. 20 Katame dhammā sukhasahagatā? Sukhabhūmiyaṁ kāmāvacare, rūpāvacare, apariyāpanne, sukhaṁ ṭhapetvā; taṁsampayutto saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ime dhammā sukhasahagatā. 21 Katame dhammā upekkhāsahagatā? Upekkhābhūmiyaṁ kāmāvacare, rūpāvacare, arūpāvacare, apariyāpanne, upekkhaṁ ṭhapetvā; taṁsampayutto saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ime dhammā upekkhāsahagatā. 22 2.3.1.8. Dassanenapahātabbattika Katame dhammā dassanena pahātabbā? Tīṇi saññojanāni—sakkāyadiṭṭhi, vicikicchā, sīlabbataparāmāso. 23 Tattha katamā sakkāyadiṭṭhi? Idha assutavā puthujjano ariyānaṁ adassāvī ariyadhammassa akovido ariyadhamme avinīto sappurisānaṁ adassāvī sappurisadhammassa akovido sappurisadhamme avinīto rūpaṁ attato samanupassati, rūpavantaṁ vā attānaṁ, attani vā rūpaṁ, rūpasmiṁ vā attānaṁ. Vedanaṁ attato samanupassati, vedanāvantaṁ vā attānaṁ, attani vā vedanaṁ, vedanāya vā attānaṁ. Saññaṁ attato samanupassati, saññāvantaṁ vā attānaṁ, attani vā saññaṁ, saññāya vā attānaṁ. Saṅkhāre attato samanupassati, saṅkhāravantaṁ vā attānaṁ, attani vā saṅkhāre, saṅkhāresu vā attānaṁ. Viññāṇaṁ attato samanupassati, viññāṇavantaṁ vā attānaṁ, attani vā viññāṇaṁ, viññāṇasmiṁ vā attānaṁ. Yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ diṭṭhigahanaṁ diṭṭhikantāro diṭṭhivisūkāyikaṁ diṭṭhivipphanditaṁ diṭṭhisaññojanaṁ gāho paṭiggāho abhiniveso parāmāso kummaggo micchāpatho micchattaṁ titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati sakkāyadiṭṭhi. 24 Tattha katamā vicikicchā? Satthari kaṅkhati vicikicchati, dhamme kaṅkhati vicikicchati, saṅghe kaṅkhati vicikicchati, sikkhāya kaṅkhati vicikicchati, pubbante kaṅkhati vicikicchati, aparante kaṅkhati vicikicchati, pubbantāparante kaṅkhati vicikicchati, idappaccayatā paṭiccasamuppannesu dhammesu kaṅkhati vicikicchati. Yā evarūpā kaṅkhā kaṅkhāyanā kaṅkhāyitattaṁ vimati vicikicchā dveḷhakaṁ dvedhāpatho saṁsayo anekaṁsaggāho āsappanā parisappanā apariyogāhanā thambhitattaṁ cittassa manovilekho—ayaṁ vuccati vicikicchā. 25 Tattha katamo sīlabbataparāmāso? Ito bahiddhā samaṇabrāhmaṇānaṁ ‘sīlena suddhi, vatena suddhi, sīlabbatena suddhī’ti yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ diṭṭhigahanaṁ diṭṭhikantāro diṭṭhivisūkāyikaṁ diṭṭhivipphanditaṁ diṭṭhisaññojanaṁ gāho paṭiggāho abhiniveso parāmāso kummaggo micchāpatho micchattaṁ titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati sīlabbataparāmāso. 26 Imāni tīṇi saññojanāni; tadekaṭṭhā ca kilesā; taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ vacīkammaṁ manokammaṁ—ime dhammā dassanena pahātabbā. 27 Katame dhammā bhāvanāya pahātabbā? Avaseso lobho, doso, moho; tadekaṭṭhā ca kilesā; taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ, vacīkammaṁ, manokammaṁ—ime dhammā bhāvanāya pahātabbā. 28 Katame dhammā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā? Kusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā. 29 2.3.1.9. Dassanenapahātabbahetukattika Katame dhammā dassanena pahātabbahetukā? Tīṇi saññojanāni—sakkāyadiṭṭhi, vicikicchā, sīlabbataparāmāso. 30 Tattha katamā sakkāyadiṭṭhi …pe… ayaṁ vuccati sakkāyadiṭṭhi. 31 Tattha katamā vicikicchā …pe… ayaṁ vuccati vicikicchā. 32 Tattha katamo sīlabbataparāmāso …pe… ayaṁ vuccati sīlabbataparāmāso. 33 Imāni tīṇi saññojanāni; tadekaṭṭhā ca kilesā; 285 --- ds2 3.1:33 taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ, vacīkammaṁ, manokammaṁ—ime dhammā dassanena pahātabbahetukā. Tīṇi saññojanāni—sakkāyadiṭṭhi, vicikicchā, sīlabbataparāmāso—ime dhammā dassanena pahātabbā. Tadekaṭṭho lobho, doso, moho—ime dhammā dassanena pahātabbahetū. Tadekaṭṭhā ca kilesā; taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ, vacīkammaṁ, manokammaṁ—ime dhammā dassanena pahātabbahetukā. 34 Katame dhammā bhāvanāya pahātabbahetukā? Avaseso lobho, doso, moho—ime dhammā bhāvanāya pahātabbahetū. Tadekaṭṭhā ca kilesā; taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ, vacīkammaṁ, manokammaṁ—ime dhammā bhāvanāya pahātabbahetukā. 35 Katame dhammā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā? Te dhamme ṭhapetvā avasesā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā. 36 2.3.1.10. Ācayagāmittika Katame dhammā ācayagāmino? Sāsavā kusalākusalā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā ācayagāmino. 37 Katame dhammā apacayagāmino? Cattāro maggā apariyāpannā—ime dhammā apacayagāmino. 38 Katame dhammā neva ācayagāmi na apacayagāmino? Kusalākusalānaṁ dhammānaṁ vipākā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; ye ca dhammā kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā neva ācayagāmi na apacayagāmino. 39 2.3.1.11. Sekkhattika Katame dhammā sekkhā? Cattāro maggā apariyāpannā, heṭṭhimāni ca tīṇi sāmaññaphalāni—ime dhammā sekkhā. 40 Katame dhammā asekkhā? Upariṭṭhimaṁ arahattaphalaṁ—ime dhammā asekkhā. 41 Katame dhammā nevasekkhanāsekkhā? Te dhamme ṭhapetvā, avasesā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā nevasekkhanāsekkhā. 42 2.3.1.12. Parittattika Katame dhammā parittā? Sabbeva kāmāvacarā kusalākusalābyākatā dhammā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā parittā. 43 Katame dhammā mahaggatā? Rūpāvacarā, arūpāvacarā, kusalābyākatā dhammā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā mahaggatā. 44 Katame dhammā appamāṇā? Apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā appamāṇā. 45 2.3.1.13. Parittārammaṇattika Katame dhammā parittārammaṇā? Paritte dhamme ārabbha ye uppajjanti cittacetasikā dhammā—ime dhammā parittārammaṇā. 46 Katame dhammā mahaggatārammaṇā? Mahaggate dhamme ārabbha ye uppajjanti cittacetasikā dhammā—ime dhammā mahaggatārammaṇā. 47 Katame dhammā appamāṇārammaṇā? Appamāṇe dhamme ārabbha ye uppajjanti cittacetasikā dhammā—ime dhammā appamāṇārammaṇā. 48 2.3.1.14. Hīnattika Katame dhammā hīnā? Tīṇi akusalamūlāni—lobho, doso, moho; tadekaṭṭhā ca kilesā; taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ, vacīkammaṁ, manokammaṁ—ime dhammā hīnā. 49 Katame dhammā majjhimā? Sāsavā kusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā majjhimā. 50 Katame dhammā paṇītā? Apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā paṇītā. 51 2.3.1.15. Micchattaniyatattika Katame dhammā micchattaniyatā? Pañca kammāni ānantarikāni, yā ca micchādiṭṭhiniyatā—ime dhammā micchattaniyatā. 52 Katame dhammā sammattaniyatā? Cattāro maggā apariyāpannā—ime dhammā sammattaniyatā. 53 Katame dhammā aniyatā? Te dhamme ṭhapetvā, avasesā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā aniyatā. 54 2.3.1.16. Maggārammaṇattika Katame dhammā maggārammaṇā? Ariyamaggaṁ ārabbha ye 286 --- ds2 3.1:54 uppajjanti cittacetasikā dhammā—ime dhammā maggārammaṇā. 55 Katame dhammā maggahetukā? Ariyamaggasamaṅgissa maggaṅgāni ṭhapetvā; taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā maggahetukā. Ariyamaggasamaṅgissa sammādiṭṭhi maggo ceva hetu ca, sammādiṭṭhiṁ ṭhapetvā, taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā maggahetukā. Ariyamaggasamaṅgissa alobho, adoso, amoho—ime dhammā maggahetū. Taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā maggahetukā. 56 Katame dhammā maggādhipatino? Ariyamaggaṁ adhipatiṁ karitvā ye uppajjanti cittacetasikā dhammā—ime dhammā maggādhipatino. Ariyamaggasamaṅgissa vīmaṁsādhipateyyaṁ maggaṁ bhāvayantassa vīmaṁsaṁ ṭhapetvā; taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā maggādhipatino. 57 2.3.1.17. Uppannattika Katame dhammā uppannā? Ye dhammā jātā bhūtā sañjātā nibbattā abhinibbattā pātubhūtā uppannā samuppannā uṭṭhitā samuṭṭhitā uppannā uppannaṁsena saṅgahitā, rūpaṁ, vedanā, saññā, saṅkhārā, viññāṇaṁ—ime dhammā uppannā. 58 Katame dhammā anuppannā? Ye dhammā ajātā abhūtā asañjātā anibbattā anabhinibbattā apātubhūtā anuppannā asamuppannā anuṭṭhitā asamuṭṭhitā anuppannā anuppannaṁsena saṅgahitā, rūpaṁ, vedanā, saññā, saṅkhārā, viññāṇaṁ—ime dhammā anuppannā. 59 Katame dhammā uppādino? Kusalākusalānaṁ dhammānaṁ avipakkavipākānaṁ vipākā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; yañca rūpaṁ kammassa katattā uppajjissati—ime dhammā uppādino. 60 2.3.1.18. Atītattika Katame dhammā atītā? Ye dhammā atītā niruddhā vigatā vipariṇatā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā uppajjitvā vigatā atītā atītaṁsena saṅgahitā, rūpaṁ, vedanā, saññā, saṅkhārā, viññāṇaṁ—ime dhammā atītā. 61 Katame dhammā anāgatā? Ye dhammā ajātā abhūtā asañjātā anibbattā anabhinibbattā apātubhūtā anuppannā asamuppannā anuṭṭhitā asamuṭṭhitā anāgatā anāgataṁsena saṅgahitā, rūpaṁ, vedanā, saññā, saṅkhārā, viññāṇaṁ—ime dhammā anāgatā. 62 Katame dhammā paccuppannā? Ye dhammā jātā bhūtā sañjātā nibbattā abhinibbattā pātubhūtā uppannā samuppannā uṭṭhitā samuṭṭhitā paccuppannā paccuppannaṁsena saṅgahitā, rūpaṁ, vedanā, saññā, saṅkhārā, viññāṇaṁ—ime dhammā paccuppannā. 63 2.3.1.19. Atītārammaṇattika Katame dhammā atītārammaṇā? Atīte dhamme ārabbha ye uppajjanti cittacetasikā dhammā—ime dhammā atītārammaṇā. 64 Katame dhammā anāgatārammaṇā? Anāgate dhamme ārabbha ye uppajjanti cittacetasikā dhammā—ime dhammā anāgatārammaṇā. 65 Katame dhammā paccuppannārammaṇā? Paccuppanne dhamme ārabbha ye uppajjanti cittacetasikā dhammā—ime dhammā paccuppannārammaṇā. 66 2.3.1.20. Ajjhattattika Katame dhammā ajjhattā? Ye dhammā tesaṁ tesaṁ sattānaṁ ajjhattaṁ paccattaṁ niyatā pāṭipuggalikā upādinnā, rūpaṁ, vedanā, saññā, saṅkhārā, viññāṇaṁ—ime dhammā ajjhattā. 67 Katame dhammā bahiddhā? Ye dhammā tesaṁ tesaṁ parasattānaṁ parapuggalānaṁ ajjhattaṁ paccattaṁ niyatā pāṭipuggalikā upādinnā, rūpaṁ, vedanā, saññā, saṅkhārā, viññāṇaṁ—ime dhammā bahiddhā. 68 Katame dhammā ajjhattabahiddhā? Tadubhayaṁ—ime dhammā ajjhattabahiddhā. 69 2.3.1.21. Ajjhattārammaṇattika Katame dhammā ajjhattārammaṇā? Ajjhatte dhamme ārabbha ye uppajjanti cittacetasikā dhammā—ime dhammā ajjhattārammaṇā. 70 Katame dhammā bahiddhārammaṇā? Bahiddhā dhamme ārabbha ye uppajjanti cittacetasikā dhammā—ime dhammā bahiddhārammaṇā. 71 Katame dhammā ajjhattabahiddhārammaṇā? Ajjhattabahiddhā dhamme ārabbha ye uppajjanti cittacetasikā dhammā—ime dhammā ajjhattabahiddhārammaṇā. 72 2.3.1.22. Sanidassanattika Katame dhammā sanidassanasappaṭighā? Rūpāyatanaṁ—ime dhammā sanidassanasappaṭighā. 73 Katame dhammā anidassanasappaṭighā? Cakkhāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, saddāyatanaṁ, gandhāyatanaṁ, rasāyatanaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ—ime dhammā anidassanasappaṭighā. 74 Katame dhammā anidassanaappaṭighā? Vedanākkhandho, saññākkhandho, 287 --- ds2 3.1:74 saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho; yañca rūpaṁ anidassanaṁ appaṭighaṁ dhammāyatanapariyāpannaṁ; asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā anidassanaappaṭighā. Tikaṁ. 0 Dhammasaṅgaṇī 2 Niddesa 2.1 Cittuppādakaṇḍa 2.1.9. Akusalavipākaabyākata |1.9| 2.1.9.1. Akusalavipākapañcaviññāṇa Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye akusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ cakkhuviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ rūpārammaṇaṁ …pe… sotaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ saddārammaṇaṁ …pe… ghānaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ gandhārammaṇaṁ …pe… jivhāviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ rasārammaṇaṁ …pe… kāyaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti dukkhasahagataṁ phoṭṭhabbārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, dukkhaṁ hoti, cittassekaggatā hoti, manindriyaṁ hoti, dukkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā. 2 Katamo tasmiṁ samaye phasso hoti? Yo tasmiṁ samaye phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye phasso hoti. 3 Katamā tasmiṁ samaye vedanā hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye tajjākāyaviññāṇadhātusamphassajaṁ kāyikaṁ asātaṁ kāyikaṁ dukkhaṁ kāyasamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ kāyasamphassajā asātā dukkhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye vedanā hoti …pe…. 4 Katamaṁ tasmiṁ samaye dukkhaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye kāyikaṁ asātaṁ kāyikaṁ dukkhaṁ kāyasamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ kāyasamphassajā asātā dukkhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye dukkhaṁ hoti …pe…. 5 Katamaṁ tasmiṁ samaye dukkhindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye kāyikaṁ asātaṁ kāyikaṁ dukkhaṁ kāyasamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ kāyasamphassajā asātā dukkhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye dukkhindriyaṁ hoti …pe… ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā. 6 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, tīṇindriyāni honti, eko phasso hoti …pe… ekā kāyaviññāṇadhātu hoti, ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā …pe…. 7 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā cittassekaggatā jīvitindriyaṁ; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Akusalavipākapañcaviññāṇāni. 8 2.1.9.2. Akusalavipākamanodhātu Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye akusalassa kammassa katattā upacitattā vipākā manodhātu uppannā hoti upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā …pe… phoṭṭhabbārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā …pe…. 9 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, tīṇindriyāni honti, eko phasso hoti …pe… ekā manodhātu hoti, ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā …pe…. 10 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro cittassekaggatā jīvitindriyaṁ; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Akusalavipākā manodhātu. 11 2.1.9.3. Akusalavipākamanoviññāṇadhātu Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye akusalassa kammassa katattā upacitattā vipākā manoviññāṇadhātu uppannā hoti upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā …pe… 288 --- ds2 1.9:11 dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā …pe…. 12 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, tīṇindriyāni honti, eko phasso hoti …pe… ekā manoviññāṇadhātu hoti, ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā …pe…. 13 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro cittassekaggatā jīvitindriyaṁ; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Akusalavipākā manoviññāṇadhātu. Vipākā abyākatā. 0 Dhammasaṅgaṇī 2 Niddesa 2.2 Rūpakaṇḍa 2.2.2. Mātikā |2.2| 2.2.2.1. Ekaka Tattha katamaṁ sabbaṁ rūpaṁ? Cattāro ca mahābhūtā, catunnañca mahābhūtānaṁ upādāya rūpaṁ—idaṁ vuccati sabbaṁ rūpaṁ. Sabbaṁ rūpaṁ na hetu, ahetukaṁ, hetuvippayuttaṁ, sappaccayaṁ, saṅkhataṁ, rūpaṁ, lokiyaṁ, sāsavaṁ, saññojaniyaṁ, ganthaniyaṁ, oghaniyaṁ, yoganiyaṁ, nīvaraṇiyaṁ, parāmaṭṭhaṁ, upādāniyaṁ, saṅkilesikaṁ, abyākataṁ, anārammaṇaṁ, acetasikaṁ, cittavippayuttaṁ, nevavipākanavipākadhammadhammaṁ, asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ, na savitakkasavicāraṁ, na avitakkavicāramattaṁ, avitakkaavicāraṁ, na pītisahagataṁ, na sukhasahagataṁ, na upekkhāsahagataṁ, neva dassanena na bhāvanāya pahātabbaṁ, neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukaṁ, neva ācayagāmi na apacayagāmi, nevasekkhanāsekkhaṁ, parittaṁ, kāmāvacaraṁ, na rūpāvacaraṁ, na arūpāvacaraṁ, pariyāpannaṁ, no apariyāpannaṁ, aniyataṁ, aniyyānikaṁ, uppannaṁ, chahi viññāṇehi viññeyyaṁ, aniccaṁ, jarābhibhūtaṁ. Evaṁ ekavidhena rūpasaṅgaho. Ekakaṁ. 2 2.2.2.2. Duka Duvidhena rūpasaṅgaho— 3 Atthi rūpaṁ upādā, atthi rūpaṁ no upādā. 4 Atthi rūpaṁ upādinnaṁ, atthi rūpaṁ anupādinnaṁ. 5 Atthi rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ, atthi rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ. 6 Atthi rūpaṁ sanidassanaṁ, atthi rūpaṁ anidassanaṁ. 7 Atthi rūpaṁ sappaṭighaṁ, atthi rūpaṁ appaṭighaṁ. 8 Atthi rūpaṁ indriyaṁ, atthi rūpaṁ na indriyaṁ. 9 Atthi rūpaṁ mahābhūtaṁ, atthi rūpaṁ na mahābhūtaṁ. 10 Atthi rūpaṁ viññatti, atthi rūpaṁ na viññatti. 11 Atthi rūpaṁ cittasamuṭṭhānaṁ, atthi rūpaṁ na cittasamuṭṭhānaṁ. 12 Atthi rūpaṁ cittasahabhu, atthi rūpaṁ na cittasahabhu. 13 Atthi rūpaṁ cittānuparivatti, atthi rūpaṁ na cittānuparivatti. 14 Atthi rūpaṁ ajjhattikaṁ, atthi rūpaṁ bāhiraṁ. 15 Atthi rūpaṁ oḷārikaṁ, atthi rūpaṁ sukhumaṁ. 16 Atthi rūpaṁ dūre, atthi rūpaṁ santike. [14] Pakiṇṇakadukaṁ. 17 Atthi rūpaṁ cakkhusamphassassa vatthu, atthi rūpaṁ cakkhusamphassassa na vatthu. Atthi rūpaṁ cakkhusamphassajāya vedanāya …pe… saññāya …pe… cetanāya …pe… cakkhuviññāṇassa vatthu, atthi rūpaṁ cakkhuviññāṇassa na vatthu. 18 Atthi rūpaṁ sotasamphassassa …pe… ghānasamphassassa …pe… jivhāsamphassassa …pe… kāyasamphassassa vatthu, atthi rūpaṁ kāyasamphassassa na vatthu. Atthi rūpaṁ kāyasamphassajāya vedanāya …pe… saññāya …pe… cetanāya …pe… kāyaviññāṇassa vatthu, atthi rūpaṁ kāyaviññāṇassa na vatthu. [25] Vatthudukaṁ. 19 Atthi rūpaṁ cakkhusamphassassa ārammaṇaṁ, atthi rūpaṁ cakkhusamphassassa nārammaṇaṁ. Atthi rūpaṁ cakkhusamphassajāya vedanāya …pe… saññāya …pe… cetanāya …pe… cakkhuviññāṇassa ārammaṇaṁ, atthi rūpaṁ cakkhuviññāṇassa nārammaṇaṁ. 20 Atthi rūpaṁ sotasamphassassa …pe… ghānasamphassassa …pe… jivhāsamphassassa …pe… kāyasamphassassa ārammaṇaṁ, atthi rūpaṁ kāyasamphassassa nārammaṇaṁ. Atthi rūpaṁ kāyasamphassajāya vedanāya …pe… saññāya …pe… cetanāya …pe… kāyaviññāṇassa ārammaṇaṁ, atthi rūpaṁ kāyaviññāṇassa nārammaṇaṁ. [25] 289 --- ds2 2.2:20 Ārammaṇadukaṁ. 21 Atthi rūpaṁ cakkhāyatanaṁ, atthi rūpaṁ na cakkhāyatanaṁ. Atthi rūpaṁ sotāyatanaṁ …pe… ghānāyatanaṁ …pe… jivhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ, atthi rūpaṁ na kāyāyatanaṁ. 22 Atthi rūpaṁ rūpāyatanaṁ, atthi rūpaṁ na rūpāyatanaṁ. Atthi rūpaṁ saddāyatanaṁ …pe… gandhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ, atthi rūpaṁ na phoṭṭhabbāyatanaṁ. [10] Āyatanadukaṁ. 23 Atthi rūpaṁ cakkhudhātu, atthi rūpaṁ na cakkhudhātu. Atthi rūpaṁ sotadhātu …pe… ghānadhātu …pe… jivhādhātu …pe… kāyadhātu, atthi rūpaṁ na kāyadhātu. 24 Atthi rūpaṁ rūpadhātu, atthi rūpaṁ na rūpadhātu. Atthi rūpaṁ saddadhātu …pe… gandhadhātu …pe… rasadhātu …pe… phoṭṭhabbadhātu, atthi rūpaṁ na phoṭṭhabbadhātu. [10] Dhātudukaṁ. 25 Atthi rūpaṁ cakkhundriyaṁ, atthi rūpaṁ na cakkhundriyaṁ. Atthi rūpaṁ sotindriyaṁ …pe… ghānindriyaṁ …pe… jivhindriyaṁ …pe… kāyindriyaṁ, atthi rūpaṁ na kāyindriyaṁ. 26 Atthi rūpaṁ itthindriyaṁ, atthi rūpaṁ na itthindriyaṁ. 27 Atthi rūpaṁ purisindriyaṁ, atthi rūpaṁ na purisindriyaṁ. 28 Atthi rūpaṁ jīvitindriyaṁ, atthi rūpaṁ na jīvitindriyaṁ. [8] Indriyadukaṁ. 29 Atthi rūpaṁ kāyaviññatti, atthi rūpaṁ na kāyaviññatti. 30 Atthi rūpaṁ vacīviññatti, atthi rūpaṁ na vacīviññatti. 31 Atthi rūpaṁ ākāsadhātu, atthi rūpaṁ na ākāsadhātu. 32 Atthi rūpaṁ āpodhātu, atthi rūpaṁ na āpodhātu. 33 Atthi rūpaṁ rūpassa lahutā, atthi rūpaṁ rūpassa na lahutā. 34 Atthi rūpaṁ rūpassa mudutā, atthi rūpaṁ rūpassa na mudutā. 35 Atthi rūpaṁ rūpassa kammaññatā, atthi rūpaṁ rūpassa na kammaññatā. 36 Atthi rūpaṁ rūpassa upacayo, atthi rūpaṁ rūpassa na upacayo. 37 Atthi rūpaṁ rūpassa santati, atthi rūpaṁ rūpassa na santati. 38 Atthi rūpaṁ rūpassa jaratā, atthi rūpaṁ rūpassa na jaratā. 39 Atthi rūpaṁ rūpassa aniccatā, atthi rūpaṁ rūpassa na aniccatā. 40 Atthi rūpaṁ kabaḷīkāro āhāro, atthi rūpaṁ na kabaḷīkāro āhāro. [12] Evaṁ duvidhena rūpasaṅgaho. Sukhumarūpadukaṁ. Dukaṁ. 41 2.2.2.3. Tika Tividhena rūpasaṅgaho— 42 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ upādā. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi upādā, atthi no upādā. 43 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ upādinnaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi upādinnaṁ, atthi anupādinnaṁ. 44 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ upādinnupādāniyaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi upādinnupādāniyaṁ, atthi anupādinnupādāniyaṁ. 45 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ anidassanaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi sanidassanaṁ, atthi anidassanaṁ. 46 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ sappaṭighaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi sappaṭighaṁ, atthi appaṭighaṁ. 47 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ indriyaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi indriyaṁ, atthi na indriyaṁ. 48 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ na mahābhūtaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi mahābhūtaṁ, atthi na mahābhūtaṁ. 49 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ na viññatti. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi viññatti, atthi na viññatti. 50 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ na cittasamuṭṭhānaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi cittasamuṭṭhānaṁ, atthi na cittasamuṭṭhānaṁ. 51 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ na cittasahabhu. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi cittasahabhu, atthi na cittasahabhu. 52 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ na cittānuparivatti. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi cittānuparivatti, atthi na cittānuparivatti. 53 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ oḷārikaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi oḷārikaṁ, atthi sukhumaṁ. 54 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ santike. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi dūre, atthi santike. [13] Pakiṇṇakatikaṁ. 55 Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ cakkhusamphassassa na vatthu. Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ atthi cakkhusamphassassa vatthu, atthi cakkhusamphassassa na vatthu. 56 Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ cakkhusamphassajāya vedanāya …pe… saññāya …pe… cetanāya …pe… cakkhuviññāṇassa na vatthu. Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ atthi cakkhuviññāṇassa vatthu, atthi cakkhuviññāṇassa na vatthu. 57 Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ sotasamphassassa …pe… ghānasamphassassa …pe… jivhāsamphassassa …pe… kāyasamphassassa na vatthu. 290 --- ds2 2.2:57 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ atthi kāyasamphassassa vatthu, atthi kāyasamphassassa na vatthu. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ kāyasamphassajāya vedanāya …pe… saññāya …pe… cetanāya …pe… kāyaviññāṇassa na vatthu. Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ atthi kāyaviññāṇassa vatthu, atthi kāyaviññāṇassa na vatthu. [25] Vatthutikaṁ. 58 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ cakkhusamphassassa nārammaṇaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi cakkhusamphassassa ārammaṇaṁ, atthi cakkhusamphassassa nārammaṇaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ cakkhusamphassajāya vedanāya …pe… saññāya …pe… cetanāya …pe… cakkhuviññāṇassa nārammaṇaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi cakkhuviññāṇassa ārammaṇaṁ, atthi cakkhuviññāṇassa nārammaṇaṁ. 59 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ sotasamphassassa …pe… ghānasamphassassa …pe… jivhāsamphassassa …pe… kāyasamphassassa nārammaṇaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi kāyasamphassassa ārammaṇaṁ, atthi kāyasamphassassa nārammaṇaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ kāyasamphassajāya vedanāya …pe… saññāya …pe… cetanāya …pe… kāyaviññāṇassa nārammaṇaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi kāyaviññāṇassa ārammaṇaṁ, atthi kāyaviññāṇassa nārammaṇaṁ. [25] Ārammaṇatikaṁ. 60 Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ na cakkhāyatanaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ atthi cakkhāyatanaṁ, atthi na cakkhāyatanaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ na sotāyatanaṁ …pe… na ghānāyatanaṁ …pe… na jivhāyatanaṁ …pe… na kāyāyatanaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ atthi kāyāyatanaṁ, atthi na kāyāyatanaṁ. 61 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ na rūpāyatanaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi rūpāyatanaṁ, atthi na rūpāyatanaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ na saddāyatanaṁ …pe… na gandhāyatanaṁ …pe… na rasāyatanaṁ …pe… na phoṭṭhabbāyatanaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi phoṭṭhabbāyatanaṁ, atthi na phoṭṭhabbāyatanaṁ. [10] Āyatanatikaṁ. 62 Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ na cakkhudhātu. Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ atthi cakkhudhātu, atthi na cakkhudhātu. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ na sotadhātu …pe… na ghānadhātu …pe… na jivhādhātu …pe… na kāyadhātu. Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ atthi kāyadhātu, atthi na kāyadhātu. 63 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ na rūpadhātu. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi rūpadhātu, atthi na rūpadhātu. Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ na saddadhātu …pe… na gandhadhātu …pe… na rasadhātu …pe… na phoṭṭhabbadhātu. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi phoṭṭhabbadhātu, atthi na phoṭṭhabbadhātu. [10] Dhātutikaṁ. 64 Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ na cakkhundriyaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ atthi cakkhundriyaṁ, atthi na cakkhundriyaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ na sotindriyaṁ …pe… na ghānindriyaṁ …pe… na jivhindriyaṁ …pe… na kāyindriyaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ atthi kāyindriyaṁ, atthi na kāyindriyaṁ. 65 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ na itthindriyaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi itthindriyaṁ, atthi na itthindriyaṁ. 66 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ na purisindriyaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi purisindriyaṁ, atthi na purisindriyaṁ. 67 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ na jīvitindriyaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi jīvitindriyaṁ, atthi na jīvitindriyaṁ. [8] Indriyatikaṁ. 68 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ na kāyaviññatti. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi kāyaviññatti, atthi na kāyaviññatti. 69 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ na vacīviññatti. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi vacīviññatti, atthi na vacīviññatti. 70 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ na ākāsadhātu. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi ākāsadhātu, atthi na ākāsadhātu. 71 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ na āpodhātu. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi āpodhātu, atthi na āpodhātu. 72 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ rūpassa na lahutā. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi rūpassa lahutā, atthi rūpassa na lahutā. 73 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ rūpassa na mudutā. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi rūpassa mudutā, atthi rūpassa na mudutā. 74 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ 291 --- ds2 2.2:74 rūpassa na kammaññatā. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi rūpassa kammaññatā, atthi rūpassa na kammaññatā. 75 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ rūpassa na upacayo. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi rūpassa upacayo, atthi rūpassa na upacayo. 76 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ rūpassa na santati. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi rūpassa santati, atthi rūpassa na santati. 77 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ rūpassa na jaratā. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi rūpassa jaratā, atthi rūpassa na jaratā. 78 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ rūpassa na aniccatā. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi rūpassa aniccatā, atthi rūpassa na aniccatā. 79 Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ, taṁ na kabaḷīkāro āhāro. Yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ, taṁ atthi kabaḷīkāro āhāro, atthi na kabaḷīkāro āhāro. [12] Evaṁ tividhena rūpasaṅgaho. Sukhumarūpatikaṁ. Tikaṁ. 80 2.2.2.4. Catukka Catubbidhena rūpasaṅgaho— 81 Yaṁ taṁ rūpaṁ upādā, taṁ atthi upādinnaṁ, atthi anupādinnaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ no upādā, taṁ atthi upādinnaṁ, atthi anupādinnaṁ. 82 Yaṁ taṁ rūpaṁ upādā, taṁ atthi upādinnupādāniyaṁ, atthi anupādinnupādāniyaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ no upādā, taṁ atthi upādinnupādāniyaṁ, atthi anupādinnupādāniyaṁ. 83 Yaṁ taṁ rūpaṁ upādā, taṁ atthi sappaṭighaṁ, atthi appaṭighaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ no upādā, taṁ atthi sappaṭighaṁ, atthi appaṭighaṁ. 84 Yaṁ taṁ rūpaṁ upādā, taṁ atthi oḷārikaṁ, atthi sukhumaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ no upādā, taṁ atthi oḷārikaṁ, atthi sukhumaṁ. 85 Yaṁ taṁ rūpaṁ upādā, taṁ atthi dūre, atthi santike. Yaṁ taṁ rūpaṁ no upādā, taṁ atthi dūre, atthi santike. 86 Yaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ, taṁ atthi sanidassanaṁ, atthi anidassanaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ, taṁ atthi sanidassanaṁ, atthi anidassanaṁ. 87 Yaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ, taṁ atthi sappaṭighaṁ atthi appaṭighaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ, taṁ atthi sappaṭighaṁ, atthi appaṭighaṁ. 88 Yaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ, taṁ atthi mahābhūtaṁ, atthi na mahābhūtaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ, taṁ atthi mahābhūtaṁ, atthi na mahābhūtaṁ. 89 Yaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ, taṁ atthi oḷārikaṁ, atthi sukhumaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ, taṁ atthi oḷārikaṁ, atthi sukhumaṁ. 90 Yaṁ taṁ rūpaṁ upādinnaṁ, taṁ atthi dūre, atthi santike. Yaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnaṁ, taṁ atthi dūre, atthi santike. 91 Yaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ, taṁ atthi sanidassanaṁ, atthi anidassanaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ, taṁ atthi sanidassanaṁ, atthi anidassanaṁ. 92 Yaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ, taṁ atthi sappaṭighaṁ, atthi appaṭighaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ, taṁ atthi sappaṭighaṁ, atthi appaṭighaṁ. 93 Yaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ, taṁ atthi mahābhūtaṁ, atthi na mahābhūtaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ, taṁ atthi mahābhūtaṁ, atthi na mahābhūtaṁ. 94 Yaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ, taṁ atthi oḷārikaṁ, atthi sukhumaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ, taṁ atthi oḷārikaṁ, atthi sukhumaṁ. 95 Yaṁ taṁ rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ, taṁ atthi dūre, atthi santike. Yaṁ taṁ rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ, taṁ atthi dūre, atthi santike. 96 Yaṁ taṁ rūpaṁ sappaṭighaṁ, taṁ atthi indriyaṁ, atthi na indriyaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ appaṭighaṁ, taṁ atthi indriyaṁ, atthi na indriyaṁ. 97 Yaṁ taṁ rūpaṁ sappaṭighaṁ, taṁ atthi mahābhūtaṁ, atthi na mahābhūtaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ appaṭighaṁ, taṁ atthi mahābhūtaṁ, atthi na mahābhūtaṁ. 98 Yaṁ taṁ rūpaṁ indriyaṁ, taṁ atthi oḷārikaṁ, atthi sukhumaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ na indriyaṁ, taṁ atthi oḷārikaṁ, atthi sukhumaṁ. 99 Yaṁ taṁ rūpaṁ indriyaṁ, taṁ atthi dūre, atthi santike. Yaṁ taṁ rūpaṁ na indriyaṁ, taṁ atthi dūre, atthi santike. 100 Yaṁ taṁ rūpaṁ mahābhūtaṁ, taṁ atthi oḷārikaṁ, atthi sukhumaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ na mahābhūtaṁ, taṁ atthi oḷārikaṁ, atthi sukhumaṁ. 101 Yaṁ taṁ rūpaṁ mahābhūtaṁ, taṁ atthi dūre, atthi santike. Yaṁ taṁ rūpaṁ na mahābhūtaṁ, taṁ atthi dūre, atthi santike. [22] Diṭṭhaṁ sutaṁ mutaṁ viññātaṁ rūpaṁ. Evaṁ catubbidhena rūpasaṅgaho. Catukkaṁ. 102 2.2.2.5. Pañcaka Pañcavidhena rūpasaṅgaho— 103 Pathavīdhātu, āpodhātu, tejodhātu, vāyodhātu, yañca rūpaṁ upādā. Evaṁ 292 --- ds2 2.2:103 pañcavidhena rūpasaṅgaho. Pañcakaṁ. 104 2.2.2.6. Chakka Chabbidhena rūpasaṅgaho— 105 Cakkhuviññeyyaṁ rūpaṁ, sotaviññeyyaṁ rūpaṁ, ghānaviññeyyaṁ rūpaṁ, jivhāviññeyyaṁ rūpaṁ, kāyaviññeyyaṁ rūpaṁ, manoviññeyyaṁ rūpaṁ. Evaṁ chabbidhena rūpasaṅgaho. Chakkaṁ. 106 2.2.2.7. Sattaka Sattavidhena rūpasaṅgaho— 107 Cakkhuviññeyyaṁ rūpaṁ, sotaviññeyyaṁ rūpaṁ, ghānaviññeyyaṁ rūpaṁ, jivhāviññeyyaṁ rūpaṁ, kāyaviññeyyaṁ rūpaṁ, manodhātuviññeyyaṁ rūpaṁ, manoviññāṇadhātuviññeyyaṁ rūpaṁ. Evaṁ sattavidhena rūpasaṅgaho. Sattakaṁ. 108 2.2.2.8. Aṭṭhaka Aṭṭhavidhena rūpasaṅgaho— 109 Cakkhuviññeyyaṁ rūpaṁ, sotaviññeyyaṁ rūpaṁ, ghānaviññeyyaṁ rūpaṁ, jivhāviññeyyaṁ rūpaṁ, kāyaviññeyyaṁ rūpaṁ, atthi sukhasamphassaṁ, atthi dukkhasamphassaṁ, manodhātuviññeyyaṁ rūpaṁ, manoviññāṇadhātuviññeyyaṁ rūpaṁ. Evaṁ aṭṭhavidhena rūpasaṅgaho. Aṭṭhakaṁ. 110 2.2.2.9. Navaka Navavidhena rūpasaṅgaho— 111 Cakkhundriyaṁ, sotindriyaṁ, ghānindriyaṁ, jivhindriyaṁ, kāyindriyaṁ, itthindriyaṁ, purisindriyaṁ, jīvitindriyaṁ, yañca rūpaṁ na indriyaṁ. Evaṁ navavidhena rūpasaṅgaho. Navakaṁ. 112 2.2.2.10. Dasaka Dasavidhena rūpasaṅgaho— 113 Cakkhundriyaṁ, sotindriyaṁ, ghānindriyaṁ, jivhindriyaṁ kāyindriyaṁ, itthindriyaṁ, purisindriyaṁ, jīvitindriyaṁ, na indriyaṁ rūpaṁ atthi sappaṭighaṁ, atthi appaṭighaṁ. Evaṁ dasavidhena rūpasaṅgaho. Dasakaṁ. 114 2.2.2.11. Ekādasaka Ekādasavidhena rūpasaṅgaho— 115 Cakkhāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, rūpāyatanaṁ, saddāyatanaṁ, gandhāyatanaṁ, rasāyatanaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ, yañca rūpaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammāyatanapariyāpannaṁ. Evaṁ ekādasavidhena rūpasaṅgaho. Ekādasakaṁ. Mātikā. 0 Dhammasaṅgaṇī 2 Niddesa 2.1 Cittuppādakaṇḍa 2.1.6. Dvādasa akusala |1.6| Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ diṭṭhigatasampayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, pīti hoti, sukhaṁ hoti, cittassekaggatā hoti, vīriyindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, somanassindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, micchādiṭṭhi hoti, micchāsaṅkappo hoti, micchāvāyāmo hoti, micchāsamādhi hoti, vīriyabalaṁ hoti, samādhibalaṁ hoti, ahirikabalaṁ hoti, anottappabalaṁ hoti, lobho hoti, moho hoti, abhijjhā hoti, micchādiṭṭhi hoti, ahirikaṁ hoti, anottappaṁ hoti, samatho hoti, paggāho hoti, avikkhepo hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā akusalā. 2 Katamo tasmiṁ samaye phasso hoti? Yo tasmiṁ samaye phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye phasso hoti. 3 Katamā tasmiṁ samaye vedanā hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye tajjāmanoviññāṇadhātusamphassajaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye vedanā hoti. 4 Katamā tasmiṁ samaye saññā hoti? Yā tasmiṁ samaye tajjāmanoviññāṇadhātusamphassajā saññā sañjānanā sañjānitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saññā hoti. 5 Katamā tasmiṁ samaye cetanā hoti? Yā tasmiṁ samaye tajjāmanoviññāṇadhātusamphassajā cetanā sañcetanā cetayitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye cetanā hoti. 6 Katamaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ hoti. 7 Katamo tasmiṁ samaye vitakko hoti? Yo tasmiṁ samaye takko vitakko saṅkappo appanā byappanā cetaso abhiniropanā micchāsaṅkappo—ayaṁ tasmiṁ samaye vitakko hoti. 8 Katamo tasmiṁ samaye vicāro hoti? Yo tasmiṁ samaye cāro vicāro anuvicāro upavicāro cittassa anusandhānatā anupekkhanatā—ayaṁ tasmiṁ samaye vicāro hoti. 9 Katamā tasmiṁ samaye pīti hoti? Yā tasmiṁ samaye pīti pāmojjaṁ āmodanā pamodanā hāso pahāso vitti odagyaṁ attamanatā cittassa—ayaṁ tasmiṁ samaye pīti hoti. 10 Katamaṁ tasmiṁ 293 --- ds2 1.6:10 samaye sukhaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye sukhaṁ hoti. 11 Katamā tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ micchāsamādhi—ayaṁ tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti. 12 Katamaṁ tasmiṁ samaye vīriyindriyaṁ hoti? Yo tasmiṁ samaye cetasiko vīriyārambho nikkamo parakkamo uyyāmo vāyāmo ussāho ussoḷhī thāmo dhiti asithilaparakkamatā anikkhittachandatā anikkhittadhuratā dhurasampaggāho vīriyaṁ vīriyindriyaṁ vīriyabalaṁ micchāvāyāmo—idaṁ tasmiṁ samaye vīriyindriyaṁ hoti. 13 Katamaṁ tasmiṁ samaye samādhindriyaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ micchāsamādhi—idaṁ tasmiṁ samaye samādhindriyaṁ hoti. 14 Katamaṁ tasmiṁ samaye manindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ tasmiṁ samaye manindriyaṁ hoti. 15 Katamaṁ tasmiṁ samaye somanassindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye somanassindriyaṁ hoti. 16 Katamaṁ tasmiṁ samaye jīvitindriyaṁ hoti? Yo tesaṁ arūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā jīvitaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye jīvitindriyaṁ hoti. 17 Katamā tasmiṁ samaye micchādiṭṭhi hoti? Yā tasmiṁ samaye diṭṭhi diṭṭhigataṁ diṭṭhigahanaṁ diṭṭhikantāro diṭṭhivisūkāyikaṁ diṭṭhivipphanditaṁ diṭṭhisaññojanaṁ gāho patiṭṭhāho abhiniveso parāmāso kummaggo micchāpatho micchattaṁ titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho—ayaṁ tasmiṁ samaye micchādiṭṭhi hoti. 18 Katamo tasmiṁ samaye micchāsaṅkappo hoti? Yo tasmiṁ samaye takko vitakko saṅkappo appanā byappanā cetaso abhiniropanā micchāsaṅkappo—ayaṁ tasmiṁ samaye micchāsaṅkappo hoti. 19 Katamo tasmiṁ samaye micchāvāyāmo hoti? Yo tasmiṁ samaye cetasiko vīriyārambho nikkamo parakkamo uyyāmo vāyāmo ussāho ussoḷhī thāmo dhiti asithilaparakkamatā anikkhittachandatā anikkhittadhuratā dhurasampaggāho vīriyaṁ vīriyindriyaṁ vīriyabalaṁ micchāvāyāmo—ayaṁ tasmiṁ samaye micchāvāyāmo hoti. 20 Katamo tasmiṁ samaye micchāsamādhi hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ micchāsamādhi—ayaṁ tasmiṁ samaye micchāsamādhi hoti. 21 Katamaṁ tasmiṁ samaye vīriyabalaṁ hoti? Yo tasmiṁ samaye cetasiko vīriyārambho nikkamo parakkamo uyyāmo vāyāmo ussāho ussoḷhī thāmo dhiti asithilaparakkamatā anikkhittachandatā anikkhittadhuratā dhurasampaggāho vīriyaṁ vīriyindriyaṁ vīriyabalaṁ micchāvāyāmo—idaṁ tasmiṁ samaye vīriyabalaṁ hoti. 22 Katamaṁ tasmiṁ samaye samādhibalaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ micchāsamādhi—idaṁ tasmiṁ samaye samādhibalaṁ hoti. 23 Katamaṁ tasmiṁ samaye ahirikabalaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye na hirīyati hiriyitabbena na hirīyati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ tasmiṁ samaye ahirikabalaṁ hoti. 24 Katamaṁ tasmiṁ samaye anottappabalaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye na ottappati ottappitabbena na ottappati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ tasmiṁ samaye anottappabalaṁ hoti. 25 Katamo tasmiṁ samaye lobho hoti? Yo tasmiṁ samaye lobho lubbhanā lubbhitattaṁ sārāgo sārajjanā sārajjitattaṁ abhijjhā lobho akusalamūlaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye lobho hoti. 26 Katamo tasmiṁ samaye moho hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye aññāṇaṁ adassanaṁ anabhisamayo ananubodho asambodho appaṭivedho asaṅgāhanā apariyogāhanā asamapekkhanā apaccavekkhanā apaccakkhakammaṁ dummejjhaṁ bālyaṁ asampajaññaṁ moho pamoho sammoho avijjā 294 --- ds2 1.6:26 avijjogho avijjāyogo avijjānusayo avijjāpariyuṭṭhānaṁ avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye moho hoti. 27 Katamā tasmiṁ samaye abhijjhā hoti? Yo tasmiṁ samaye lobho lubbhanā lubbhitattaṁ sārāgo sārajjanā sārajjitattaṁ abhijjhā lobho akusalamūlaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye abhijjhā hoti. 28 Katamā tasmiṁ samaye micchādiṭṭhi hoti? Yā tasmiṁ samaye diṭṭhi diṭṭhigataṁ diṭṭhigahanaṁ diṭṭhikantāro diṭṭhivisūkāyikaṁ diṭṭhivipphanditaṁ diṭṭhisaññojanaṁ gāho patiṭṭhāho abhiniveso parāmāso kummaggo micchāpatho micchattaṁ titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho—ayaṁ tasmiṁ samaye micchādiṭṭhi hoti. 29 Katamaṁ tasmiṁ samaye ahirikaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye na hirīyati hiriyitabbena na hirīyati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ tasmiṁ samaye ahirikaṁ hoti. 30 Katamaṁ tasmiṁ samaye anottappaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye na ottappati ottappitabbena na ottappati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ tasmiṁ samaye anottappaṁ hoti. 31 Katamo tasmiṁ samaye samatho hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ micchāsamādhi—ayaṁ tasmiṁ samaye samatho hoti. 32 Katamo tasmiṁ samaye paggāho hoti? Yo tasmiṁ samaye cetasiko vīriyārambho nikkamo parakkamo uyyāmo vāyāmo ussāho ussoḷhī thāmo dhiti asithilaparakkamatā anikkhittachandatā anikkhittadhuratā dhurasampaggāho vīriyaṁ vīriyindriyaṁ vīriyabalaṁ micchāvāyāmo—ayaṁ tasmiṁ samaye paggāho hoti. 33 Katamo tasmiṁ samaye avikkhepo hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ micchāsamādhi—ayaṁ tasmiṁ samaye avikkhepo hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā akusalā. 34 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, pañcindriyāni honti, pañcaṅgikaṁ jhānaṁ hoti, caturaṅgiko maggo hoti, cattāri balāni honti, dve hetū honti, eko phasso hoti …pe… ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā akusalā …pe…. 35 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro pīti cittassekaggatā vīriyindriyaṁ samādhindriyaṁ jīvitindriyaṁ micchādiṭṭhi micchāsaṅkappo micchāvāyāmo micchāsamādhi vīriyabalaṁ samādhibalaṁ ahirikabalaṁ anottappabalaṁ lobho moho abhijjhā micchādiṭṭhi ahirikaṁ anottappaṁ samatho paggāho avikkhepo; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā akusalā. 36 Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ diṭṭhigatasampayuttaṁ sasaṅkhārena rūpārammaṇaṁ vā …pe… dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā akusalā. 37 Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ diṭṭhigatavippayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, pīti hoti, sukhaṁ hoti, cittassekaggatā hoti, vīriyindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, somanassindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, micchāsaṅkappo hoti, micchāvāyāmo hoti, micchāsamādhi hoti, vīriyabalaṁ hoti, samādhibalaṁ hoti, ahirikabalaṁ hoti, anottappabalaṁ hoti, lobho hoti, moho hoti, abhijjhā hoti, ahirikaṁ hoti, anottappaṁ hoti, samatho hoti, paggāho hoti, avikkhepo hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā akusalā …pe…. 38 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni 295 --- ds2 1.6:38 honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, pañcindriyāni honti, pañcaṅgikaṁ jhānaṁ hoti, tivaṅgiko maggo hoti, cattāri balāni honti, dve hetū honti, eko phasso hoti …pe… ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā akusalā …pe…. 39 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro pīti cittassekaggatā vīriyindriyaṁ samādhindriyaṁ jīvitindriyaṁ micchāsaṅkappo micchāvāyāmo micchāsamādhi vīriyabalaṁ samādhibalaṁ ahirikabalaṁ anottappabalaṁ lobho moho abhijjhā ahirikaṁ anottappaṁ samatho paggāho avikkhepo; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā akusalā. 40 Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ diṭṭhigatavippayuttaṁ sasaṅkhārena rūpārammaṇaṁ vā …pe… dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā akusalā. 41 Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ diṭṭhigatasampayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, vīriyindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, micchādiṭṭhi hoti, micchāsaṅkappo hoti, micchāvāyāmo hoti, micchāsamādhi hoti, vīriyabalaṁ hoti, samādhibalaṁ hoti, ahirikabalaṁ hoti, anottappabalaṁ hoti, lobho hoti, moho hoti, abhijjhā hoti, micchādiṭṭhi hoti, ahirikaṁ hoti, anottappaṁ hoti, samatho hoti, paggāho hoti, avikkhepo hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā akusalā. 42 Katamo tasmiṁ samaye phasso hoti? Yo tasmiṁ samaye phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye phasso hoti. 43 Katamā tasmiṁ samaye vedanā hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye tajjāmanoviññāṇadhātusamphassajaṁ cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye vedanā hoti …pe…. 44 Katamā tasmiṁ samaye upekkhā hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye upekkhā hoti …pe…. 45 Katamaṁ tasmiṁ samaye upekkhindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye upekkhindriyaṁ hoti …pe… ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā akusalā. 46 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, pañcindriyāni honti, caturaṅgikaṁ jhānaṁ hoti, caturaṅgiko maggo hoti, cattāri balāni honti, dve hetū honti, eko phasso hoti …pe… ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā akusalā …pe…. 47 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro cittassekaggatā vīriyindriyaṁ samādhindriyaṁ jīvitindriyaṁ micchādiṭṭhi micchāsaṅkappo micchāvāyāmo micchāsamādhi vīriyabalaṁ samādhibalaṁ ahirikabalaṁ anottappabalaṁ lobho moho abhijjhā micchādiṭṭhi ahirikaṁ anottappaṁ samatho paggāho avikkhepo; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā akusalā. 48 Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ diṭṭhigatasampayuttaṁ 296 --- ds2 1.6:48 sasaṅkhārena rūpārammaṇaṁ vā …pe… dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā akusalā. 49 Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ diṭṭhigatavippayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, vīriyindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, micchāsaṅkappo hoti, micchāvāyāmo hoti, micchāsamādhi hoti, vīriyabalaṁ hoti, samādhibalaṁ hoti, ahirikabalaṁ hoti, anottappabalaṁ hoti, lobho hoti, moho hoti, abhijjhā hoti, ahirikaṁ hoti, anottappaṁ hoti, samatho hoti, paggāho hoti, avikkhepo hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā akusalā …pe…. 50 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, pañcindriyāni honti, caturaṅgikaṁ jhānaṁ hoti, tivaṅgiko maggo hoti, cattāri balāni honti, dve hetū honti, eko phasso hoti …pe… ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā akusalā …pe…. 51 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro cittassekaggatā vīriyindriyaṁ samādhindriyaṁ jīvitindriyaṁ micchāsaṅkappo micchāvāyāmo micchāsamādhi vīriyabalaṁ samādhibalaṁ ahirikabalaṁ anottappabalaṁ lobho moho abhijjhā ahirikaṁ anottappaṁ samatho paggāho avikkhepo; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā akusalā. 52 Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ diṭṭhigatavippayuttaṁ sasaṅkhārena rūpārammaṇaṁ vā …pe… dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā akusalā. 53 Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti domanassasahagataṁ paṭighasampayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, dukkhaṁ hoti, cittassekaggatā hoti, vīriyindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, domanassindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, micchāsaṅkappo hoti, micchāvāyāmo hoti, micchāsamādhi hoti, vīriyabalaṁ hoti, samādhibalaṁ hoti, ahirikabalaṁ hoti, anottappabalaṁ hoti, doso hoti, moho hoti, byāpādo hoti, ahirikaṁ hoti, anottappaṁ hoti, samatho hoti, paggāho hoti, avikkhepo hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā akusalā. 54 Katamo tasmiṁ samaye phasso hoti? Yo tasmiṁ samaye phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye phasso hoti. 55 Katamā tasmiṁ samaye vedanā hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye tajjāmanoviññāṇadhātusamphassajaṁ cetasikaṁ asātaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ cetosamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā asātā dukkhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye vedanā hoti …pe…. 56 Katamaṁ tasmiṁ samaye dukkhaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ asātaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ cetosamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā asātā dukkhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye dukkhaṁ hoti …pe…. 57 Katamaṁ tasmiṁ samaye domanassindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ asātaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ cetosamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā asātā dukkhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye domanassindriyaṁ hoti …pe…. 58 Katamo tasmiṁ samaye doso hoti? Yo tasmiṁ samaye doso dussanā dussitattaṁ byāpatti byāpajjanā byāpajjitattaṁ virodho 297 --- ds2 1.6:58 paṭivirodho caṇḍikkaṁ asuropo anattamanatā cittassa—ayaṁ tasmiṁ samaye doso hoti …pe…. 59 Katamo tasmiṁ samaye byāpādo hoti? Yo tasmiṁ samaye doso dussanā dussitattaṁ byāpatti byāpajjanā byāpajjitattaṁ virodho paṭivirodho caṇḍikkaṁ asuropo anattamanatā cittassa—ayaṁ tasmiṁ samaye byāpādo hoti …pe… ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā akusalā. 60 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, pañcindriyāni honti, caturaṅgikaṁ jhānaṁ hoti, tivaṅgiko maggo hoti, cattāri balāni honti, dve hetū honti, eko phasso hoti …pe… ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā akusalā …pe…. 61 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro cittassekaggatā vīriyindriyaṁ samādhindriyaṁ jīvitindriyaṁ micchāsaṅkappo micchāvāyāmo micchāsamādhi vīriyabalaṁ samādhibalaṁ ahirikabalaṁ anottappabalaṁ doso moho byāpādo ahirikaṁ anottappaṁ samatho paggāho avikkhepo; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā akusalā. 62 Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti domanassasahagataṁ paṭighasampayuttaṁ sasaṅkhārena rūpārammaṇaṁ vā …pe… dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā akusalā. 63 Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ vicikicchāsampayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, vīriyindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, micchāsaṅkappo hoti, micchāvāyāmo hoti, vīriyabalaṁ hoti, ahirikabalaṁ hoti, anottappabalaṁ hoti, vicikicchā hoti, moho hoti, ahirikaṁ hoti, anottappaṁ hoti, paggāho hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā akusalā. 64 Katamo tasmiṁ samaye phasso hoti? Yo tasmiṁ samaye phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye phasso hoti …pe…. 65 Katamā tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti—ayaṁ tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti …pe…. 66 Katamā tasmiṁ samaye vicikicchā hoti? Yā tasmiṁ samaye kaṅkhā kaṅkhāyanā kaṅkhāyitattaṁ vimati vicikicchā dveḷhakaṁ dvedhāpatho saṁsayo anekaṁsaggāho āsappanā parisappanā apariyogāhanā thambhitattaṁ cittassa manovilekho—ayaṁ tasmiṁ samaye vicikicchā hoti …pe… ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā akusalā. 67 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, cattāri indriyāni honti, caturaṅgikaṁ jhānaṁ hoti, duvaṅgiko maggo hoti, tīṇi balāni honti, eko hetu hoti, eko phasso hoti …pe… ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā akusalā …pe…. 68 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro cittassekaggatā vīriyindriyaṁ jīvitindriyaṁ micchāsaṅkappo micchāvāyāmo vīriyabalaṁ ahirikabalaṁ anottappabalaṁ vicikicchā moho ahirikaṁ anottappaṁ paggāho; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā akusalā. 69 Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ uddhaccasampayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā …pe… yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā 298 --- ds2 1.6:69 hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, vīriyindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, micchāsaṅkappo hoti, micchāvāyāmo hoti, micchāsamādhi hoti, vīriyabalaṁ hoti, samādhibalaṁ hoti, ahirikabalaṁ hoti, anottappabalaṁ hoti, uddhaccaṁ hoti, moho hoti, ahirikaṁ hoti, anottappaṁ hoti, samatho hoti, paggāho hoti, avikkhepo hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā akusalā. 70 Katamo tasmiṁ samaye phasso hoti? Yo tasmiṁ samaye phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye phasso hoti …pe…. 71 Katamaṁ tasmiṁ samaye uddhaccaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittassa uddhaccaṁ avūpasamo cetaso vikkhepo bhantattaṁ cittassa—idaṁ tasmiṁ samaye uddhaccaṁ hoti …pe… ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā akusalā. 72 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, pañcindriyāni honti, caturaṅgikaṁ jhānaṁ hoti, tivaṅgiko maggo hoti, cattāri balāni honti, eko hetu hoti, eko phasso hoti …pe… ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā akusalā …pe…. 73 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro cittassekaggatā vīriyindriyaṁ samādhindriyaṁ jīvitindriyaṁ micchāsaṅkappo micchāvāyāmo micchāsamādhi vīriyabalaṁ samādhibalaṁ ahirikabalaṁ anottappabalaṁ uddhaccaṁ moho ahirikaṁ anottappaṁ samatho paggāho avikkhepo; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā akusalā. Dvādasa akusalacittāni. 0 Dhammasaṅgaṇī 2 Niddesa 2.1 Cittuppādakaṇḍa 2.1.1. Kāmāvacarakusala |1.1| 2.1.1.1. Padabhājanī Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye— 2 Phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, 3 Vitakko hoti, vicāro hoti, pīti hoti, sukhaṁ hoti, cittassekaggatā hoti, 4 Saddhindriyaṁ hoti, vīriyindriyaṁ hoti, satindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, paññindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, somanassindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, 5 Sammādiṭṭhi hoti, sammāsaṅkappo hoti, sammāvāyāmo hoti, sammāsati hoti, sammāsamādhi hoti, 6 Saddhābalaṁ hoti, vīriyabalaṁ hoti, satibalaṁ hoti, samādhibalaṁ hoti, paññābalaṁ hoti, hiribalaṁ hoti, ottappabalaṁ hoti, 7 Alobho hoti, adoso hoti, amoho hoti, anabhijjhā hoti, abyāpādo hoti, sammādiṭṭhi hoti, 8 Hirī hoti, ottappaṁ hoti, 9 Kāyapassaddhi hoti, cittapassaddhi hoti, kāyalahutā hoti, cittalahutā hoti, kāyamudutā hoti, cittamudutā hoti, kāyakammaññatā hoti, cittakammaññatā hoti, kāyapāguññatā hoti, cittapāguññatā hoti, kāyujukatā hoti, cittujukatā hoti, 10 Sati hoti, sampajaññaṁ hoti, 11 Samatho hoti, vipassanā hoti, 12 Paggāho hoti, avikkhepo hoti; 13 Ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā. 14 Katamo tasmiṁ samaye phasso hoti? Yo tasmiṁ samaye phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye phasso hoti. 15 Katamā tasmiṁ samaye vedanā hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye tajjāmanoviññāṇadhātusamphassajaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye vedanā hoti. 16 Katamā tasmiṁ samaye saññā hoti? Yā tasmiṁ samaye tajjāmanoviññāṇadhātusamphassajā saññā sañjānanā sañjānitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saññā hoti. 17 Katamā tasmiṁ samaye cetanā hoti? Yā tasmiṁ samaye tajjāmanoviññāṇadhātusamphassajā cetanā sañcetanā cetayitattaṁ—ayaṁ 299 --- ds2 1.1:17 tasmiṁ samaye cetanā hoti. 18 Katamaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ hoti. 19 Katamo tasmiṁ samaye vitakko hoti? Yo tasmiṁ samaye takko vitakko saṅkappo appanā byappanā cetaso abhiniropanā sammāsaṅkappo—ayaṁ tasmiṁ samaye vitakko hoti. 20 Katamo tasmiṁ samaye vicāro hoti? Yo tasmiṁ samaye cāro vicāro anuvicāro upavicāro cittassa anusandhānatā anupekkhanatā—ayaṁ tasmiṁ samaye vicāro hoti. 21 Katamā tasmiṁ samaye pīti hoti? Yā tasmiṁ samaye pīti pāmojjaṁ āmodanā pamodanā hāso pahāso vitti odagyaṁ attamanatā cittassa—ayaṁ tasmiṁ samaye pīti hoti. 22 Katamaṁ tasmiṁ samaye sukhaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye sukhaṁ hoti. 23 Katamā tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi—ayaṁ tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti. 24 Katamaṁ tasmiṁ samaye saddhindriyaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye saddhā saddahanā okappanā abhippasādo saddhā saddhindriyaṁ saddhābalaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye saddhindriyaṁ hoti. 25 Katamaṁ tasmiṁ samaye vīriyindriyaṁ hoti? Yo tasmiṁ samaye cetasiko vīriyārambho nikkamo parakkamo uyyāmo vāyāmo ussāho ussoḷhī thāmo dhiti asithilaparakkamatā anikkhittachandatā anikkhittadhuratā dhurasampaggāho vīriyaṁ vīriyindriyaṁ vīriyabalaṁ sammāvāyāmo—idaṁ tasmiṁ samaye vīriyindriyaṁ hoti. 26 Katamaṁ tasmiṁ samaye satindriyaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye sati anussati paṭissati sati saraṇatā dhāraṇatā apilāpanatā asammussanatā sati satindriyaṁ satibalaṁ sammāsati—idaṁ tasmiṁ samaye satindriyaṁ hoti. 27 Katamaṁ tasmiṁ samaye samādhindriyaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi—idaṁ tasmiṁ samaye samādhindriyaṁ hoti. 28 Katamaṁ tasmiṁ samaye paññindriyaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ tasmiṁ samaye paññindriyaṁ hoti. 29 Katamaṁ tasmiṁ samaye manindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ tasmiṁ samaye manindriyaṁ hoti. 30 Katamaṁ tasmiṁ samaye somanassindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye somanassindriyaṁ hoti. 31 Katamaṁ tasmiṁ samaye jīvitindriyaṁ hoti? Yo tesaṁ arūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā jīvitaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye jīvitindriyaṁ hoti. 32 Katamā tasmiṁ samaye sammādiṭṭhi hoti? Yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ tasmiṁ samaye sammādiṭṭhi hoti. 33 Katamo tasmiṁ samaye sammāsaṅkappo hoti? Yo tasmiṁ samaye takko vitakko saṅkappo appanā byappanā cetaso abhiniropanā sammāsaṅkappo—ayaṁ tasmiṁ samaye sammāsaṅkappo hoti. 34 Katamo tasmiṁ samaye sammāvāyāmo hoti? Yo tasmiṁ samaye cetasiko vīriyārambho nikkamo parakkamo uyyāmo vāyāmo ussāho ussoḷhī thāmo dhiti asithilaparakkamatā anikkhittachandatā anikkhittadhuratā 300 --- ds2 1.1:34 dhurasampaggāho vīriyaṁ vīriyindriyaṁ vīriyabalaṁ sammāvāyāmo—ayaṁ tasmiṁ samaye sammāvāyāmo hoti. 35 Katamā tasmiṁ samaye sammāsati hoti? Yā tasmiṁ samaye sati anussati paṭissati sati saraṇatā dhāraṇatā apilāpanatā asammussanatā sati satindriyaṁ satibalaṁ sammāsati—ayaṁ tasmiṁ samaye sammāsati hoti. 36 Katamo tasmiṁ samaye sammāsamādhi hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi—ayaṁ tasmiṁ samaye sammāsamādhi hoti. 37 Katamaṁ tasmiṁ samaye saddhābalaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye saddhā saddahanā okappanā abhippasādo saddhā saddhindriyaṁ saddhābalaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye saddhābalaṁ hoti. 38 Katamaṁ tasmiṁ samaye vīriyabalaṁ hoti? Yo tasmiṁ samaye cetasiko vīriyārambho nikkamo parakkamo uyyāmo vāyāmo ussāho ussoḷhī thāmo dhiti asithilaparakkamatā anikkhittachandatā anikkhittadhuratā dhurasampaggāho vīriyaṁ vīriyindriyaṁ vīriyabalaṁ sammāvāyāmo—idaṁ tasmiṁ samaye vīriyabalaṁ hoti. 39 Katamaṁ tasmiṁ samaye satibalaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye sati anussati paṭissati sati saraṇatā dhāraṇatā apilāpanatā asammussanatā sati satindriyaṁ satibalaṁ sammāsati—idaṁ tasmiṁ samaye satibalaṁ hoti. 40 Katamaṁ tasmiṁ samaye samādhibalaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi—idaṁ tasmiṁ samaye samādhibalaṁ hoti. 41 Katamaṁ tasmiṁ samaye paññābalaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ tasmiṁ samaye paññābalaṁ hoti. 42 Katamaṁ tasmiṁ samaye hiribalaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye hirīyati hiriyitabbena hirīyati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ tasmiṁ samaye hiribalaṁ hoti. 43 Katamaṁ tasmiṁ samaye ottappabalaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye ottappati ottappitabbena ottappati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ tasmiṁ samaye ottappabalaṁ hoti. 44 Katamo tasmiṁ samaye alobho hoti? Yo tasmiṁ samaye alobho alubbhanā alubbhitattaṁ asārāgo asārajjanā asārajjitattaṁ anabhijjhā alobho kusalamūlaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye alobho hoti. 45 Katamo tasmiṁ samaye adoso hoti? Yo tasmiṁ samaye adoso adussanā adussitattaṁ abyāpādo abyāpajjo adoso kusalamūlaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye adoso hoti. 46 Katamo tasmiṁ samaye amoho hoti? Yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi amoho kusalamūlaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye amoho hoti. 47 Katamā tasmiṁ samaye anabhijjhā hoti? Yo tasmiṁ samaye alobho alubbhanā alubbhitattaṁ asārāgo asārajjanā asārajjitattaṁ anabhijjhā alobho kusalamūlaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye anabhijjhā hoti. 48 Katamo tasmiṁ samaye abyāpādo hoti? Yo tasmiṁ samaye adoso adussanā adussitattaṁ abyāpādo abyāpajjo adoso kusalamūlaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye abyāpādo hoti. 49 Katamā tasmiṁ samaye sammādiṭṭhi hoti? Yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ tasmiṁ samaye sammādiṭṭhi hoti. 50 Katamā tasmiṁ samaye hirī hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye hirīyati hiriyitabbena hirīyati 301 --- ds2 1.1:50 pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—ayaṁ tasmiṁ samaye hirī hoti. 51 Katamaṁ tasmiṁ samaye ottappaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye ottappati ottappitabbena ottappati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ tasmiṁ samaye ottappaṁ hoti. 52 Katamā tasmiṁ samaye kāyapassaddhi hoti? Yā tasmiṁ samaye vedanākkhandhassa saññākkhandhassa saṅkhārakkhandhassa passaddhi paṭipassaddhi passambhanā paṭipassambhanā paṭipassambhitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye kāyapassaddhi hoti. 53 Katamā tasmiṁ samaye cittapassaddhi hoti? Yā tasmiṁ samaye viññāṇakkhandhassa passaddhi paṭipassaddhi passambhanā paṭipassambhanā paṭipassambhitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye cittapassaddhi hoti. 54 Katamā tasmiṁ samaye kāyalahutā hoti? Yā tasmiṁ samaye vedanākkhandhassa saññākkhandhassa saṅkhārakkhandhassa lahutā lahupariṇāmatā adandhanatā avitthanatā—ayaṁ tasmiṁ samaye kāyalahutā hoti. 55 Katamā tasmiṁ samaye cittalahutā hoti? Yā tasmiṁ samaye viññāṇakkhandhassa lahutā lahupariṇāmatā adandhanatā avitthanatā—ayaṁ tasmiṁ samaye cittalahutā hoti. 56 Katamā tasmiṁ samaye kāyamudutā hoti? Yā tasmiṁ samaye vedanākkhandhassa saññākkhandhassa saṅkhārakkhandhassa mudutā maddavatā akakkhaḷatā akathinatā—ayaṁ tasmiṁ samaye kāyamudutā hoti. 57 Katamā tasmiṁ samaye cittamudutā hoti? Yā tasmiṁ samaye viññāṇakkhandhassa mudutā maddavatā akakkhaḷatā akathinatā—ayaṁ tasmiṁ samaye cittamudutā hoti. 58 Katamā tasmiṁ samaye kāyakammaññatā hoti? Yā tasmiṁ samaye vedanākkhandhassa saññākkhandhassa saṅkhārakkhandhassa kammaññatā kammaññattaṁ kammaññabhāvo—ayaṁ tasmiṁ samaye kāyakammaññatā hoti. 59 Katamā tasmiṁ samaye cittakammaññatā hoti? Yā tasmiṁ samaye viññāṇakkhandhassa kammaññatā kammaññattaṁ kammaññabhāvo—ayaṁ tasmiṁ samaye cittakammaññatā hoti. 60 Katamā tasmiṁ samaye kāyapāguññatā hoti? Yā tasmiṁ samaye vedanākkhandhassa saññākkhandhassa saṅkhārakkhandhassa paguṇatā paguṇattaṁ paguṇabhāvo—ayaṁ tasmiṁ samaye kāyapāguññatā hoti. 61 Katamā tasmiṁ samaye cittapāguññatā hoti? Yā tasmiṁ samaye viññāṇakkhandhassa paguṇatā paguṇattaṁ paguṇabhāvo—ayaṁ tasmiṁ samaye cittapāguññatā hoti. 62 Katamā tasmiṁ samaye kāyujukatā hoti? Yā tasmiṁ samaye vedanākkhandhassa saññākkhandhassa saṅkhārakkhandhassa ujutā ujukatā ajimhatā avaṅkatā akuṭilatā—ayaṁ tasmiṁ samaye kāyujukatā hoti. 63 Katamā tasmiṁ samaye cittujukatā hoti? Yā tasmiṁ samaye viññāṇakkhandhassa ujutā ujukatā ajimhatā avaṅkatā akuṭilatā—ayaṁ tasmiṁ samaye cittujukatā hoti. 64 Katamā tasmiṁ samaye sati hoti? Yā tasmiṁ samaye sati anussati paṭissati sati saraṇatā dhāraṇatā apilāpanatā asammussanatā sati satindriyaṁ satibalaṁ sammāsati—ayaṁ tasmiṁ samaye sati hoti. 65 Katamaṁ tasmiṁ samaye sampajaññaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ tasmiṁ samaye sampajaññaṁ hoti. 66 Katamo tasmiṁ samaye samatho hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi—ayaṁ tasmiṁ samaye samatho hoti. 67 Katamā tasmiṁ samaye vipassanā hoti? Yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ tasmiṁ samaye vipassanā hoti. 68 Katamo tasmiṁ samaye paggāho hoti? Yo tasmiṁ samaye cetasiko vīriyārambho nikkamo parakkamo uyyāmo vāyāmo ussāho ussoḷhī thāmo dhiti asithilaparakkamatā anikkhittachandatā anikkhittadhuratā dhurasampaggāho 302 --- ds2 1.1:68 vīriyaṁ vīriyindriyaṁ vīriyabalaṁ sammāvāyāmo—ayaṁ tasmiṁ samaye paggāho hoti. 69 Katamo tasmiṁ samaye avikkhepo hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi—ayaṁ tasmiṁ samaye avikkhepo hoti. 70 Ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā. Padabhājanīyaṁ niṭṭhitaṁ. Paṭhamabhāṇavāro. 71 2.1.1.2. Koṭṭhāsavāra Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, aṭṭhindriyāni honti, pañcaṅgikaṁ jhānaṁ hoti, pañcaṅgiko maggo hoti, satta balāni honti, tayo hetū honti, eko phasso hoti, ekā vedanā hoti, ekā saññā hoti, ekā cetanā hoti, ekaṁ cittaṁ hoti, eko vedanākkhandho hoti, eko saññākkhandho hoti, eko saṅkhārakkhandho hoti, eko viññāṇakkhandho hoti, ekaṁ manāyatanaṁ hoti, ekaṁ manindriyaṁ hoti, ekā manoviññāṇadhātu hoti, ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā. 72 Katame tasmiṁ samaye cattāro khandhā honti? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho. 73 Katamo tasmiṁ samaye vedanākkhandho hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye vedanākkhandho hoti. 74 Katamo tasmiṁ samaye saññākkhandho hoti? Yā tasmiṁ samaye saññā sañjānanā sañjānitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saññākkhandho hoti. 75 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro pīti cittassekaggatā saddhindriyaṁ vīriyindriyaṁ satindriyaṁ samādhindriyaṁ paññindriyaṁ jīvitindriyaṁ sammādiṭṭhi sammāsaṅkappo sammāvāyāmo sammāsati sammāsamādhi saddhābalaṁ vīriyabalaṁ satibalaṁ samādhibalaṁ paññābalaṁ hiribalaṁ ottappabalaṁ alobho adoso amoho anabhijjhā abyāpādo sammādiṭṭhi hirī ottappaṁ kāyapassaddhi cittapassaddhi kāyalahutā cittalahutā kāyamudutā cittamudutā kāyakammaññatā cittakammaññatā kāyapāguññatā cittapāguññatā kāyujukatā cittujukatā sati sampajaññaṁ samatho vipassanā paggāho avikkhepo; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti. 76 Katamo tasmiṁ samaye viññāṇakkhandho hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—ayaṁ tasmiṁ samaye viññāṇakkhandho hoti. Ime tasmiṁ samaye cattāro khandhā honti. 77 Katamāni tasmiṁ samaye dvāyatanāni honti? Manāyatanaṁ dhammāyatanaṁ. 78 Katamaṁ tasmiṁ samaye manāyatanaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ tasmiṁ samaye manāyatanaṁ hoti. 79 Katamaṁ tasmiṁ samaye dhammāyatanaṁ hoti? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ tasmiṁ samaye dhammāyatanaṁ hoti. Imāni tasmiṁ samaye dvāyatanāni honti. 80 Katamā tasmiṁ samaye dve dhātuyo honti? Manoviññāṇadhātu, dhammadhātu. 81 Katamā tasmiṁ samaye manoviññāṇadhātu hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—ayaṁ tasmiṁ samaye manoviññāṇadhātu hoti. 82 Katamā tasmiṁ samaye dhammadhātu hoti? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—ayaṁ tasmiṁ samaye dhammadhātu hoti. Imā tasmiṁ samaye dve dhātuyo honti. 83 Katame tasmiṁ samaye tayo āhārā honti? Phassāhāro, manosañcetanāhāro, viññāṇāhāro. 84 Katamo tasmiṁ samaye phassāhāro hoti? Yo tasmiṁ samaye phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye phassāhāro hoti. 85 Katamo tasmiṁ samaye manosañcetanāhāro hoti? Yā tasmiṁ samaye cetanā sañcetanā cetayitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye manosañcetanāhāro 303 --- ds2 1.1:85 hoti. 86 Katamo tasmiṁ samaye viññāṇāhāro hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—ayaṁ tasmiṁ samaye viññāṇāhāro hoti. Ime tasmiṁ samaye tayo āhārā honti. 87 Katamāni tasmiṁ samaye aṭṭhindriyāni honti? Saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, satindriyaṁ, samādhindriyaṁ, paññindriyaṁ, manindriyaṁ, somanassindriyaṁ, jīvitindriyaṁ. 88 Katamaṁ tasmiṁ samaye saddhindriyaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye saddhā saddahanā okappanā abhippasādo saddhā saddhindriyaṁ saddhābalaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye saddhindriyaṁ hoti. 89 Katamaṁ tasmiṁ samaye vīriyindriyaṁ hoti? Yo tasmiṁ samaye cetasiko vīriyārambho nikkamo parakkamo uyyāmo vāyāmo ussāho ussoḷhī thāmo dhiti asithilaparakkamatā anikkhittachandatā anikkhittadhuratā dhurasampaggāho vīriyaṁ vīriyindriyaṁ vīriyabalaṁ sammāvāyāmo—idaṁ tasmiṁ samaye vīriyindriyaṁ hoti. 90 Katamaṁ tasmiṁ samaye satindriyaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye sati anussati paṭissati sati saraṇatā dhāraṇatā apilāpanatā asammussanatā sati satindriyaṁ satibalaṁ sammāsati—idaṁ tasmiṁ samaye satindriyaṁ hoti. 91 Katamaṁ tasmiṁ samaye samādhindriyaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi—idaṁ tasmiṁ samaye samādhindriyaṁ hoti. 92 Katamaṁ tasmiṁ samaye paññindriyaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ tasmiṁ samaye paññindriyaṁ hoti. 93 Katamaṁ tasmiṁ samaye manindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ tasmiṁ samaye manindriyaṁ hoti. 94 Katamaṁ tasmiṁ samaye somanassindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye somanassindriyaṁ hoti. 95 Katamaṁ tasmiṁ samaye jīvitindriyaṁ hoti? Yo tesaṁ arūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā jīvitaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye jīvitindriyaṁ hoti. Imāni tasmiṁ samaye aṭṭhindriyāni honti. 96 Katamaṁ tasmiṁ samaye pañcaṅgikaṁ jhānaṁ hoti? Vitakko, vicāro, pīti, sukhaṁ, cittassekaggatā. 97 Katamo tasmiṁ samaye vitakko hoti? Yo tasmiṁ samaye takko vitakko saṅkappo appanā byappanā cetaso abhiniropanā sammāsaṅkappo—ayaṁ tasmiṁ samaye vitakko hoti. 98 Katamo tasmiṁ samaye vicāro hoti? Yo tasmiṁ samaye cāro vicāro anuvicāro upavicāro cittassa anusandhānatā anupekkhanatā—ayaṁ tasmiṁ samaye vicāro hoti. 99 Katamā tasmiṁ samaye pīti hoti? Yā tasmiṁ samaye pīti pāmojjaṁ āmodanā pamodanā hāso pahāso vitti odagyaṁ attamanatā cittassa—ayaṁ tasmiṁ samaye pīti hoti. 100 Katamaṁ tasmiṁ samaye sukhaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye sukhaṁ hoti. 101 Katamā tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi—ayaṁ tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti. Idaṁ tasmiṁ samaye pañcaṅgikaṁ jhānaṁ hoti. 102 Katamo tasmiṁ samaye pañcaṅgiko maggo hoti? Sammādiṭṭhi, sammāsaṅkappo, sammāvāyāmo, sammāsati, sammāsamādhi. 103 Katamā tasmiṁ samaye sammādiṭṭhi hoti? Yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ 304 --- ds2 1.1:103 paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ tasmiṁ samaye sammādiṭṭhi hoti. 104 Katamo tasmiṁ samaye sammāsaṅkappo hoti? Yo tasmiṁ samaye takko vitakko saṅkappo appanā byappanā cetaso abhiniropanā sammāsaṅkappo—ayaṁ tasmiṁ samaye sammāsaṅkappo hoti. 105 Katamo tasmiṁ samaye sammāvāyāmo hoti? Yo tasmiṁ samaye cetasiko vīriyārambho nikkamo parakkamo uyyāmo vāyāmo ussāho ussoḷhī thāmo dhiti asithilaparakkamatā anikkhittachandatā anikkhittadhuratā dhurasampaggāho vīriyaṁ vīriyindriyaṁ vīriyabalaṁ sammāvāyāmo—ayaṁ tasmiṁ samaye sammāvāyāmo hoti. 106 Katamā tasmiṁ samaye sammāsati hoti? Yā tasmiṁ samaye sati anussati paṭissati sati saraṇatā dhāraṇatā apilāpanatā asammussanatā sati satindriyaṁ satibalaṁ sammāsati—ayaṁ tasmiṁ samaye sammāsati hoti. 107 Katamo tasmiṁ samaye sammāsamādhi hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi—ayaṁ tasmiṁ samaye sammāsamādhi hoti. Ayaṁ tasmiṁ samaye pañcaṅgiko maggo hoti. 108 Katamāni tasmiṁ samaye satta balāni honti? Saddhābalaṁ, vīriyabalaṁ, satibalaṁ, samādhibalaṁ, paññābalaṁ, hiribalaṁ, ottappabalaṁ. 109 Katamaṁ tasmiṁ samaye saddhābalaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye saddhā saddahanā okappanā abhippasādo saddhā saddhindriyaṁ saddhābalaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye saddhābalaṁ hoti. 110 Katamaṁ tasmiṁ samaye vīriyabalaṁ hoti? Yo tasmiṁ samaye cetasiko vīriyārambho nikkamo parakkamo uyyāmo vāyāmo ussāho ussoḷhī thāmo dhiti asithilaparakkamatā anikkhittachandatā anikkhittadhuratā dhurasampaggāho vīriyaṁ vīriyindriyaṁ vīriyabalaṁ sammāvāyāmo—idaṁ tasmiṁ samaye vīriyabalaṁ hoti. 111 Katamaṁ tasmiṁ samaye satibalaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye sati anussati paṭissati sati saraṇatā dhāraṇatā apilāpanatā asammussanatā sati satindriyaṁ satibalaṁ sammāsati—idaṁ tasmiṁ samaye satibalaṁ hoti. 112 Katamaṁ tasmiṁ samaye samādhibalaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi—idaṁ tasmiṁ samaye samādhibalaṁ hoti. 113 Katamaṁ tasmiṁ samaye paññābalaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ tasmiṁ samaye paññābalaṁ hoti. 114 Katamaṁ tasmiṁ samaye hiribalaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye hirīyati hiriyitabbena hirīyati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ tasmiṁ samaye hiribalaṁ hoti. 115 Katamaṁ tasmiṁ samaye ottappabalaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye ottappati ottappitabbena ottappati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ tasmiṁ samaye ottappabalaṁ hoti. Imāni tasmiṁ samaye satta balāni honti. 116 Katame tasmiṁ samaye tayo hetū honti? Alobho, adoso, amoho. 117 Katamo tasmiṁ samaye alobho hoti? Yo tasmiṁ samaye alobho alubbhanā alubbhitattaṁ asārāgo asārajjanā asārajjitattaṁ anabhijjhā alobho kusalamūlaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye alobho hoti. 118 Katamo tasmiṁ samaye adoso hoti? Yo tasmiṁ samaye adoso adussanā adussitattaṁ abyāpādo abyāpajjo adoso kusalamūlaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye adoso hoti. 119 Katamo tasmiṁ samaye amoho hoti? Yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ tasmiṁ samaye amoho hoti. Ime tasmiṁ samaye tayo hetū honti. 120 Katamo tasmiṁ samaye eko phasso hoti? Yo tasmiṁ samaye phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye eko phasso hoti. 121 Katamā tasmiṁ samaye ekā vedanā hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye ekā vedanā hoti. 122 Katamā tasmiṁ samaye ekā 305 --- ds2 1.1:122 saññā hoti? Yā tasmiṁ samaye saññā sañjānanā sañjānitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye ekā saññā hoti. 123 Katamā tasmiṁ samaye ekā cetanā hoti? Yā tasmiṁ samaye cetanā sañcetanā cetayitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye ekā cetanā hoti. 124 Katamaṁ tasmiṁ samaye ekaṁ cittaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ tasmiṁ samaye ekaṁ cittaṁ hoti. 125 Katamo tasmiṁ samaye eko vedanākkhandho hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye eko vedanākkhandho hoti. 126 Katamo tasmiṁ samaye eko saññākkhandho hoti? Yā tasmiṁ samaye saññā sañjānanā sañjānitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye eko saññākkhandho hoti. 127 Katamo tasmiṁ samaye eko saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro pīti cittassekaggatā saddhindriyaṁ vīriyindriyaṁ satindriyaṁ samādhindriyaṁ paññindriyaṁ jīvitindriyaṁ sammādiṭṭhi sammāsaṅkappo sammāvāyāmo sammāsati sammāsamādhi saddhābalaṁ vīriyabalaṁ satibalaṁ samādhibalaṁ paññābalaṁ hiribalaṁ ottappabalaṁ alobho adoso amoho anabhijjhā abyāpādo sammādiṭṭhi hirī ottappaṁ kāyapassaddhi cittapassaddhi kāyalahutā cittalahutā kāyamudutā cittamudutā kāyakammaññatā cittakammaññatā kāyapāguññatā cittapāguññatā kāyujukatā cittujukatā sati sampajaññaṁ samatho vipassanā paggāho avikkhepo; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye eko saṅkhārakkhandho hoti. 128 Katamo tasmiṁ samaye eko viññāṇakkhandho hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—ayaṁ tasmiṁ samaye eko viññāṇakkhandho hoti. 129 Katamaṁ tasmiṁ samaye ekaṁ manāyatanaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ tasmiṁ samaye ekaṁ manāyatanaṁ hoti. 130 Katamaṁ tasmiṁ samaye ekaṁ manindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ tasmiṁ samaye ekaṁ manindriyaṁ hoti. 131 Katamā tasmiṁ samaye ekā manoviññāṇadhātu hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—ayaṁ tasmiṁ samaye ekā manoviññāṇadhātu hoti. 132 Katamaṁ tasmiṁ samaye ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ tasmiṁ samaye ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti. 133 Katamā tasmiṁ samaye ekā dhammadhātu hoti? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—ayaṁ tasmiṁ samaye ekā dhammadhātu hoti. 134 Ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā. Koṭṭhāsavāro. 135 2.1.1.3. Suññatavāra Tasmiṁ kho pana samaye dhammā honti, khandhā honti, āyatanāni honti, dhātuyo honti, āhārā honti, indriyāni honti, jhānaṁ hoti, maggo hoti, balāni honti, hetū honti, phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vedanākkhandho hoti, saññākkhandho hoti, saṅkhārakkhandho hoti, viññāṇakkhandho hoti, manāyatanaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, manoviññāṇadhātu hoti, dhammāyatanaṁ hoti, dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā. 136 Katame tasmiṁ samaye dhammā honti? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ime tasmiṁ samaye dhammā honti. 137 Katame tasmiṁ samaye khandhā honti? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ime tasmiṁ samaye khandhā honti. 138 Katamāni tasmiṁ samaye āyatanāni honti? Manāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ—imāni tasmiṁ samaye āyatanāni honti. 139 Katamā tasmiṁ samaye dhātuyo honti? Manoviññāṇadhātu, 306 --- ds2 1.1:139 dhammadhātu—imā tasmiṁ samaye dhātuyo honti. 140 Katame tasmiṁ samaye āhārā honti? Phassāhāro, manosañcetanāhāro, viññāṇāhāro—ime tasmiṁ samaye āhārā honti. 141 Katamāni tasmiṁ samaye indriyāni honti? Saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, satindriyaṁ, samādhindriyaṁ, paññindriyaṁ, manindriyaṁ, somanassindriyaṁ, jīvitindriyaṁ—imāni tasmiṁ samaye indriyāni honti. 142 Katamaṁ tasmiṁ samaye jhānaṁ hoti? Vitakko, vicāro, pīti, sukhaṁ, cittassekaggatā—idaṁ tasmiṁ samaye jhānaṁ hoti. 143 Katamo tasmiṁ samaye maggo hoti? Sammādiṭṭhi, sammāsaṅkappo, sammāvāyāmo, sammāsati, sammāsamādhi—ayaṁ tasmiṁ samaye maggo hoti. 144 Katamāni tasmiṁ samaye balāni honti? Saddhābalaṁ, vīriyabalaṁ, satibalaṁ, samādhibalaṁ, paññābalaṁ, hiribalaṁ, ottappabalaṁ—imāni tasmiṁ samaye balāni honti. 145 Katame tasmiṁ samaye hetū honti? Alobho, adoso, amoho—ime tasmiṁ samaye hetū honti. 146 Katamo tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… ayaṁ tasmiṁ samaye phasso hoti. 147 Katamā tasmiṁ samaye vedanā hoti …pe… ayaṁ tasmiṁ samaye vedanā hoti. 148 Katamā tasmiṁ samaye saññā hoti …pe… ayaṁ tasmiṁ samaye saññā hoti. 149 Katamā tasmiṁ samaye cetanā hoti …pe… ayaṁ tasmiṁ samaye cetanā hoti. 150 Katamaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ hoti …pe… idaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ hoti. 151 Katamo tasmiṁ samaye vedanākkhandho hoti …pe… ayaṁ tasmiṁ samaye vedanākkhandho hoti. 152 Katamo tasmiṁ samaye saññākkhandho hoti …pe… ayaṁ tasmiṁ samaye saññākkhandho hoti. 153 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti. 154 Katamo tasmiṁ samaye viññāṇakkhandho hoti …pe… ayaṁ tasmiṁ samaye viññāṇakkhandho hoti. 155 Katamaṁ tasmiṁ samaye manāyatanaṁ hoti …pe… idaṁ tasmiṁ samaye manāyatanaṁ hoti. 156 Katamaṁ tasmiṁ samaye manindriyaṁ hoti …pe… idaṁ tasmiṁ samaye manindriyaṁ hoti. 157 Katamā tasmiṁ samaye manoviññāṇadhātu hoti …pe… ayaṁ tasmiṁ samaye manoviññāṇadhātu hoti. 158 Katamaṁ tasmiṁ samaye dhammāyatanaṁ hoti? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ tasmiṁ samaye dhammāyatanaṁ hoti. 159 Katamā tasmiṁ samaye dhammadhātu hoti? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—ayaṁ tasmiṁ samaye dhammadhātu hoti. 160 Ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā. Suññatavāro. Paṭhamaṁ cittaṁ. 161 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena rūpārammaṇaṁ vā …pe… dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Dutiyaṁ cittaṁ. 162 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, pīti hoti, sukhaṁ hoti, cittassekaggatā hoti, saddhindriyaṁ hoti, vīriyindriyaṁ hoti, satindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, somanassindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, sammāsaṅkappo hoti, sammāvāyāmo hoti, sammāsati hoti, sammāsamādhi hoti, saddhābalaṁ hoti, vīriyabalaṁ hoti, satibalaṁ hoti, samādhibalaṁ hoti, hiribalaṁ hoti, ottappabalaṁ hoti, alobho hoti, adoso hoti, anabhijjhā hoti, abyāpādo hoti, hirī hoti, ottappaṁ hoti, kāyapassaddhi hoti, cittapassaddhi hoti, kāyalahutā hoti, cittalahutā hoti, kāyamudutā hoti, cittamudutā hoti, kāyakammaññatā hoti, cittakammaññatā hoti, kāyapāguññatā hoti, cittapāguññatā hoti, kāyujukatā hoti, cittujukatā hoti, sati hoti, samatho hoti, paggāho hoti, avikkhepo hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 163 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo 307 --- ds2 1.1:163 āhārā honti, sattindriyāni honti, pañcaṅgikaṁ jhānaṁ hoti, caturaṅgiko maggo hoti, cha balāni honti, dve hetū honti, eko phasso hoti …pe… ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 164 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro pīti cittassekaggatā saddhindriyaṁ vīriyindriyaṁ satindriyaṁ samādhindriyaṁ jīvitindriyaṁ sammāsaṅkappo sammāvāyāmo sammāsati sammāsamādhi saddhābalaṁ vīriyabalaṁ satibalaṁ samādhibalaṁ hiribalaṁ ottappabalaṁ alobho adoso anabhijjhā abyāpādo hirī ottappaṁ kāyapassaddhi cittapassaddhi kāyalahutā cittalahutā kāyamudutā cittamudutā kāyakammaññatā cittakammaññatā kāyapāguññatā cittapāguññatā kāyujukatā cittujukatā sati samatho paggāho avikkhepo; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tatiyaṁ cittaṁ. 165 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena rūpārammaṇaṁ vā …pe… dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Catutthaṁ cittaṁ. 166 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, saddhindriyaṁ hoti, vīriyindriyaṁ hoti, satindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, paññindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, sammādiṭṭhi hoti, sammāsaṅkappo hoti, sammāvāyāmo hoti, sammāsati hoti, sammāsamādhi hoti, saddhābalaṁ hoti, vīriyabalaṁ hoti, satibalaṁ hoti, samādhibalaṁ hoti, paññābalaṁ hoti, hiribalaṁ hoti, ottappabalaṁ hoti, alobho hoti, adoso hoti, amoho hoti, anabhijjhā hoti, abyāpādo hoti, sammādiṭṭhi hoti, hirī hoti, ottappaṁ hoti, kāyapassaddhi hoti, cittapassaddhi hoti, kāyalahutā hoti, cittalahutā hoti, kāyamudutā hoti, cittamudutā hoti, kāyakammaññatā hoti, cittakammaññatā hoti kāyapāguññatā hoti, cittapāguññatā hoti, kāyujukatā hoti, cittujukatā hoti, sati hoti, sampajaññaṁ hoti, samatho hoti, vipassanā hoti, paggāho hoti, avikkhepo hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā. 167 Katamo tasmiṁ samaye phasso hoti? Yo tasmiṁ samaye phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye phasso hoti. 168 Katamā tasmiṁ samaye vedanā hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye tajjāmanoviññāṇadhātusamphassajaṁ cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye vedanā hoti …pe…. 169 Katamā tasmiṁ samaye upekkhā hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye upekkhā hoti …pe…. 170 Katamaṁ tasmiṁ samaye upekkhindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye upekkhindriyaṁ hoti …pe… ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 171 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, aṭṭhindriyāni honti, caturaṅgikaṁ jhānaṁ hoti, pañcaṅgiko maggo hoti, satta balāni honti, tayo hetū honti, eko phasso hoti …pe… ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 172 308 --- ds2 1.1:172 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro cittassekaggatā saddhindriyaṁ vīriyindriyaṁ satindriyaṁ samādhindriyaṁ paññindriyaṁ jīvitindriyaṁ sammādiṭṭhi sammāsaṅkappo sammāvāyāmo sammāsati sammāsamādhi saddhābalaṁ vīriyabalaṁ satibalaṁ samādhibalaṁ paññābalaṁ hiribalaṁ ottappabalaṁ alobho adoso amoho anabhijjhā abyāpādo sammādiṭṭhi hirī ottappaṁ kāyapassaddhi cittapassaddhi kāyalahutā cittalahutā kāyamudutā cittamudutā kāyakammaññatā cittakammaññatā kāyapāguññatā cittapāguññatā kāyujukatā cittujukatā sati sampajaññaṁ samatho vipassanā paggāho avikkhepo. 173 Ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā kusalā. Pañcamaṁ cittaṁ. 174 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena rūpārammaṇaṁ vā …pe… dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Chaṭṭhaṁ cittaṁ. 175 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, saddhindriyaṁ hoti, vīriyindriyaṁ hoti, satindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, sammāsaṅkappo hoti, sammāvāyāmo hoti, sammāsati hoti, sammāsamādhi hoti, saddhābalaṁ hoti, vīriyabalaṁ hoti, satibalaṁ hoti, samādhibalaṁ hoti, hiribalaṁ hoti, ottappabalaṁ hoti, alobho hoti, adoso hoti, anabhijjhā hoti, abyāpādo hoti, hirī hoti, ottappaṁ hoti, kāyapassaddhi hoti, cittapassaddhi hoti, kāyalahutā hoti, cittalahutā hoti, kāyamudutā hoti, cittamudutā hoti, kāyakammaññatā hoti, cittakammaññatā hoti, kāyapāguññatā hoti, cittapāguññatā hoti, kāyujukatā hoti, cittujukatā hoti, sati hoti, samatho hoti, paggāho hoti, avikkhepo hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 176 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, sattindriyāni honti, caturaṅgikaṁ jhānaṁ hoti, caturaṅgiko maggo hoti, cha balāni honti, dve hetū honti, eko phasso hoti …pe… ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 177 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro cittassekaggatā saddhindriyaṁ vīriyindriyaṁ satindriyaṁ samādhindriyaṁ jīvitindriyaṁ sammāsaṅkappo sammāvāyāmo sammāsati sammāsamādhi saddhābalaṁ vīriyabalaṁ satibalaṁ samādhibalaṁ hiribalaṁ ottappabalaṁ alobho adoso anabhijjhā abyāpādo hirī ottappaṁ kāyapassaddhi cittapassaddhi kāyalahutā cittalahutā kāyamudutā cittamudutā kāyakammaññatā cittakammaññatā kāyapāguññatā cittapāguññatā kāyujukatā cittujukatā sati samatho paggāho avikkhepo. 178 Ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā kusalā. Sattamaṁ cittaṁ. 179 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena rūpārammaṇaṁ vā …pe… dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Aṭṭhamaṁ cittaṁ. Aṭṭha kāmāvacaramahākusalacittāni. Dutiyabhāṇavāro. 0 Dhammasaṅgaṇī 2 Niddesa 2.3 Nikkhepakaṇḍa 2.3.2. Dukanikkhepa |3.2| 2.3.2.1. Hetugocchaka 2.3.2.1.1. Hetuduka Katame dhammā hetū? Tayo kusalahetū, tayo akusalahetū, tayo 309 --- ds2 3.2:1 abyākatahetū, nava kāmāvacarahetū cha rūpāvacarahetū, cha arūpāvacarahetū, cha apariyāpannahetū. 2 Tattha katame tayo kusalahetū? Alobho, adoso, amoho. 3 Tattha katamo alobho? Yo alobho alubbhanā alubbhitattaṁ asārāgo asārajjanā asārajjitattaṁ anabhijjhā alobho kusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati alobho. 4 Tattha katamo adoso? Yo adoso adussanā adussitattaṁ metti mettāyanā mettāyitattaṁ anuddā anuddāyanā anudāyitattaṁ hitesitā anukampā abyāpādo abyāpajjo adoso kusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati adoso. 5 Tattha katamo amoho? Dukkhe ñāṇaṁ, dukkhasamudaye ñāṇaṁ, dukkhanirodhe ñāṇaṁ, dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya ñāṇaṁ, pubbante ñāṇaṁ, aparante ñāṇaṁ, pubbantāparante ñāṇaṁ, idappaccayatā paṭiccasamuppannesu dhammesu ñāṇaṁ, yā evarūpā paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati amoho. 6 Ime tayo kusalahetū. 7 Tattha katame tayo akusalahetū? Lobho, doso, moho. 8 Tattha katamo lobho? Yo rāgo sārāgo anunayo anurodho nandī nandīrāgo cittassa sārāgo icchā mucchā ajjhosānaṁ gedho paligedho saṅgo paṅko ejā māyā janikā sañjananī sibbinī jālinī saritā visattikā suttaṁ visaṭā āyūhinī dutiyā paṇidhi bhavanetti vanaṁ vanatho santhavo sineho apekkhā paṭibandhu āsā āsisanā āsisitattaṁ rūpāsā saddāsā gandhāsā rasāsā phoṭṭhabbāsā lābhāsā dhanāsā puttāsā jīvitāsā jappā pajappā abhijappā jappā jappanā jappitattaṁ loluppaṁ loluppāyanā loluppāyitattaṁ pucchañjikatā sādhukamyatā adhammarāgo visamalobho nikanti nikāmanā patthanā pihanā sampatthanā kāmataṇhā bhavataṇhā vibhavataṇhā rūpataṇhā arūpataṇhā nirodhataṇhā rūpataṇhā saddataṇhā gandhataṇhā rasataṇhā phoṭṭhabbataṇhā dhammataṇhā ogho yogo gantho upādānaṁ āvaraṇaṁ nīvaraṇaṁ chādanaṁ bandhanaṁ upakkileso anusayo pariyuṭṭhānaṁ latā vevicchaṁ dukkhamūlaṁ dukkhanidānaṁ dukkhappabhavo mārapāso mārabaḷisaṁ māravisayo taṇhānadī taṇhājālaṁ taṇhāgaddulaṁ taṇhāsamuddo abhijjhā lobho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati lobho. 9 Tattha katamo doso? Anatthaṁ me acarīti āghāto jāyati, anatthaṁ me caratīti āghāto jāyati, anatthaṁ me carissatīti āghāto jāyati, piyassa me manāpassa anatthaṁ acari …pe… anatthaṁ carati …pe… anatthaṁ carissatīti āghāto jāyati, appiyassa me amanāpassa atthaṁ acari …pe… atthaṁ carati …pe… atthaṁ carissatīti āghāto jāyati, aṭṭhāne vā pana āghāto jāyati. Yo evarūpo cittassa āghāto paṭighāto paṭighaṁ paṭivirodho kopo pakopo sampakopo doso padoso sampadoso cittassa byāpatti manopadoso kodho kujjhanā kujjhitattaṁ doso dussanā dussitattaṁ byāpatti byāpajjanā byāpajjitattaṁ virodho paṭivirodho caṇḍikkaṁ asuropo anattamanatā cittassa—ayaṁ vuccati doso. 10 Tattha katamo moho? Dukkhe aññāṇaṁ, dukkhasamudaye aññāṇaṁ, dukkhanirodhe aññāṇaṁ, dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya aññāṇaṁ, pubbante aññāṇaṁ, aparante aññāṇaṁ, pubbantāparante aññāṇaṁ, idappaccayatā paṭiccasamuppannesu dhammesu aññāṇaṁ, yaṁ evarūpaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ anabhisamayo ananubodho asambodho appaṭivedho asaṅgāhanā apariyogāhanā asamapekkhanā apaccavekkhaṇā apaccakkhakammaṁ dummejjhaṁ bālyaṁ asampajaññaṁ moho pamoho sammoho avijjā avijjogho avijjāyogo avijjānusayo avijjāpariyuṭṭhānaṁ avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati moho. 11 Ime tayo akusalahetū. 12 Tattha katame tayo abyākatahetū? Kusalānaṁ vā dhammānaṁ vipākato kiriyābyākatesu vā dhammesu alobho adoso amoho—ime tayo abyākatahetū. 13 Tattha katame nava kāmāvacarahetū? Tayo kusalahetū, tayo akusalahetū, tayo abyākatahetū—ime nava kāmāvacarahetū. 14 Tattha katame cha rūpāvacarahetū? Tayo kusalahetū, tayo abyākatahetū—ime cha rūpāvacarahetū. 15 Tattha katame cha arūpāvacarahetū? Tayo kusalahetū, tayo abyākatahetū—ime cha arūpāvacarahetū. 16 Tattha katame cha apariyāpannahetū? Tayo kusalahetū, tayo 310 --- ds2 3.2:16 abyākatahetū—ime cha apariyāpannahetū. 17 Tattha katame tayo kusalahetū? Alobho, adoso, amoho. 18 Tattha katamo alobho? Yo alobho alubbhanā alubbhitattaṁ asārāgo asārajjanā asārajjitattaṁ anabhijjhā alobho kusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati alobho. 19 Tattha katamo adoso? Yo adoso adussanā adussitattaṁ …pe… abyāpādo abyāpajjo adoso kusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati adoso. 20 Tattha katamo amoho? Dukkhe ñāṇaṁ, dukkhasamudaye ñāṇaṁ, dukkhanirodhe ñāṇaṁ, dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya ñāṇaṁ, pubbante ñāṇaṁ, aparante ñāṇaṁ, pubbantāparante ñāṇaṁ, idappaccayatā paṭiccasamuppannesu dhammesu ñāṇaṁ, yā evarūpā paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati amoho. 21 Ime tayo kusalahetū. 22 Tattha katame tayo abyākatahetū? Kusalānaṁ dhammānaṁ vipākato alobho adoso amoho—ime tayo abyākatahetū. Ime cha apariyāpannahetū—ime dhammā hetū. 23 Katame dhammā na hetū? Te dhamme ṭhapetvā, avasesā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā na hetū. 24 2.3.2.1.2. Sahetukaduka Katame dhammā sahetukā? Tehi dhammehi ye dhammā sahetukā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā sahetukā. 25 Katame dhammā ahetukā? Tehi dhammehi ye dhammā ahetukā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā ahetukā. 26 2.3.2.1.3. Hetusampayuttaduka Katame dhammā hetusampayuttā? Tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā hetusampayuttā. 27 Katame dhammā hetuvippayuttā? Tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā hetuvippayuttā. 28 2.3.2.1.4. Hetusahetukaduka Katame dhammā hetū ceva sahetukā ca? Lobho mohena hetu ceva sahetuko ca, moho lobhena hetu ceva sahetuko ca, doso mohena hetu ceva sahetuko ca, moho dosena hetu ceva sahetuko ca; alobho adoso amoho, te aññamaññaṁ hetū ceva sahetukā ca—ime dhammā hetū ceva sahetukā ca. 29 Katame dhammā sahetukā ceva na ca hetū? Tehi dhammehi ye dhammā sahetukā te dhamme ṭhapetvā, vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā sahetukā ceva na ca hetū. 30 2.3.2.1.5. Hetuhetusampayuttaduka Katame dhammā hetū ceva hetusampayuttā ca? Lobho mohena hetu ceva hetusampayutto ca, moho lobhena hetu ceva hetusampayutto ca, doso mohena hetu ceva hetusampayutto ca, moho dosena hetu ceva hetusampayutto ca; alobho adoso amoho, te aññamaññaṁ hetū ceva hetusampayuttā ca—ime dhammā hetū ceva hetusampayuttā ca. 31 Katame dhammā hetusampayuttā ceva na ca hetū? Tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā te dhamme ṭhapetvā, vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā hetusampayuttā ceva na ca hetū. 32 2.3.2.1.6. Nahetusahetukaduka Katame dhammā na hetū sahetukā? Tehi dhammehi ye dhammā na hetū sahetukā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā na hetū sahetukā. 33 Katame dhammā na hetū ahetukā? Tehi dhammehi ye dhammā na hetū ahetukā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā na hetū ahetukā. 34 2.3.2.2. Cūḷantaraduka 2.3.2.2.1. Sappaccayaduka Katame dhammā sappaccayā? Pañcakkhandhā—rūpakkhandho, vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ime dhammā sappaccayā. 35 Katame dhammā appaccayā? Asaṅkhatā dhātu—ime dhammā appaccayā. 36 2.3.2.2.2. Saṅkhataduka Katame dhammā saṅkhatā? Yeva te dhammā sappaccayā, teva te dhammā saṅkhatā. 37 Katame dhammā asaṅkhatā? Yo eva so dhammo appaccayo, so eva so dhammo asaṅkhato. 38 2.3.2.2.3. Sanidassanaduka Katame dhammā sanidassanā? 311 --- ds2 3.2:38 Rūpāyatanaṁ—ime dhammā sanidassanā. 39 Katame dhammā anidassanā? Cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ, vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho, yañca rūpaṁ anidassanaṁ appaṭighaṁ dhammāyatanapariyāpannaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā anidassanā. 40 2.3.2.2.4. Sappaṭighaduka Katame dhammā sappaṭighā? Cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ—ime dhammā sappaṭighā. 41 Katame dhammā appaṭighā? Vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho, yañca rūpaṁ anidassanaṁ appaṭighaṁ dhammāyatanapariyāpannaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā appaṭighā. 42 2.3.2.2.5. Rūpīduka Katame dhammā rūpino? Cattāro ca mahābhūtā catunnañca mahābhūtānaṁ upādāya rūpaṁ—ime dhammā rūpino. 43 Katame dhammā arūpino? Vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā arūpino. 44 2.3.2.2.6. Lokiyaduka Katame dhammā lokiyā? Sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā lokiyā. 45 Katame dhammā lokuttarā? Apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā lokuttarā. 46 2.3.2.2.7. Kenaciviññeyyaduka Katame dhammā kenaci viññeyyā, kenaci na viññeyyā? 47 Ye te dhammā cakkhuviññeyyā, na te dhammā sotaviññeyyā; ye vā pana te dhammā sotaviññeyyā, na te dhammā cakkhuviññeyyā. 48 Ye te dhammā cakkhuviññeyyā, na te dhammā ghānaviññeyyā; ye vā pana te dhammā ghānaviññeyyā, na te dhammā cakkhuviññeyyā. 49 Ye te dhammā cakkhuviññeyyā, na te dhammā jivhāviññeyyā; ye vā pana te dhammā jivhāviññeyyā, na te dhammā cakkhuviññeyyā. 50 Ye te dhammā cakkhuviññeyyā, na te dhammā kāyaviññeyyā; ye vā pana te dhammā kāyaviññeyyā, na te dhammā cakkhuviññeyyā. 51 Ye te dhammā sotaviññeyyā, na te dhammā ghānaviññeyyā; ye vā pana te dhammā ghānaviññeyyā, na te dhammā sotaviññeyyā. 52 Ye te dhammā sotaviññeyyā, na te dhammā jivhāviññeyyā; ye vā pana te dhammā jivhāviññeyyā, na te dhammā sotaviññeyyā. 53 Ye te dhammā sotaviññeyyā, na te dhammā kāyaviññeyyā; ye vā pana te dhammā kāyaviññeyyā na te dhammā sotaviññeyyā. 54 Ye te dhammā sotaviññeyyā, na te dhammā cakkhuviññeyyā; ye vā pana te dhammā cakkhuviññeyyā, na te dhammā sotaviññeyyā. 55 Ye te dhammā ghānaviññeyyā, na te dhammā jivhāviññeyyā; ye vā pana te dhammā jivhāviññeyyā, na te dhammā ghānaviññeyyā. 56 Ye te dhammā ghānaviññeyyā, na te dhammā kāyaviññeyyā; ye vā pana te dhammā kāyaviññeyyā, na te dhammā ghānaviññeyyā. 57 Ye te dhammā ghānaviññeyyā, na te dhammā cakkhuviññeyyā; ye vā pana te dhammā cakkhuviññeyyā, na te dhammā ghānaviññeyyā. 58 Ye te dhammā ghānaviññeyyā, na te dhammā sotaviññeyyā; ye vā pana te dhammā sotaviññeyyā, na te dhammā ghānaviññeyyā. 59 Ye te dhammā jivhāviññeyyā, na te dhammā kāyaviññeyyā; ye vā pana te dhammā kāyaviññeyyā, na te dhammā jivhāviññeyyā. 60 Ye te dhammā jivhāviññeyyā, na te dhammā cakkhuviññeyyā; ye vā pana te dhammā cakkhuviññeyyā, na te dhammā jivhāviññeyyā. 61 Ye te dhammā jivhāviññeyyā, na te dhammā sotaviññeyyā; ye vā pana te dhammā sotaviññeyyā, na te dhammā jivhāviññeyyā. 62 Ye te dhammā jivhāviññeyyā, na te dhammā ghānaviññeyyā; ye vā pana te dhammā ghānaviññeyyā, na te dhammā jivhāviññeyyā. 63 Ye te dhammā kāyaviññeyyā, na te dhammā cakkhuviññeyyā; ye vā pana te dhammā cakkhuviññeyyā, na te dhammā kāyaviññeyyā. 64 Ye te dhammā kāyaviññeyyā, na te dhammā sotaviññeyyā; ye vā pana te dhammā sotaviññeyyā, na te dhammā kāyaviññeyyā. 65 Ye te dhammā kāyaviññeyyā, na te dhammā ghānaviññeyyā; ye vā pana te dhammā ghānaviññeyyā, na te dhammā kāyaviññeyyā. 66 Ye te dhammā kāyaviññeyyā, na te dhammā jivhāviññeyyā; ye vā pana te dhammā jivhāviññeyyā, na te dhammā kāyaviññeyyā. 67 Ime dhammā kenaci viññeyyā kenaci na viññeyyā. 68 2.3.2.3. Āsavagocchaka 2.3.2.3.1. Āsavaduka Katame dhammā āsavā? Cattāro āsavā—kāmāsavo, bhavāsavo, diṭṭhāsavo, avijjāsavo. 69 Tattha katamo kāmāsavo? Yo kāmesu kāmacchando kāmarāgo kāmanandī kāmataṇhā kāmasineho kāmapariḷāho 312 --- ds2 3.2:69 kāmamucchā kāmajjhosānaṁ—ayaṁ vuccati kāmāsavo. 70 Tattha katamo bhavāsavo? Yo bhavesu bhavachando bhavarāgo bhavanandī bhavataṇhā bhavasineho bhavapariḷāho bhavamucchā bhavajjhosānaṁ—ayaṁ vuccati bhavāsavo. 71 Tattha katamo diṭṭhāsavo? Sassato lokoti vā, asassato lokoti vā, antavā lokoti vā, anantavā lokoti vā, taṁ jīvaṁ taṁ sarīranti vā, aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīranti vā, hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā, na hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā, hoti ca na ca hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā, neva hoti na na hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā; yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ diṭṭhigahanaṁ diṭṭhikantāro diṭṭhivisūkāyikaṁ diṭṭhivipphanditaṁ diṭṭhisaññojanaṁ gāho paṭiggāho abhiniveso parāmāso kummaggo micchāpatho micchattaṁ titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati diṭṭhāsavo. Sabbāpi micchādiṭṭhi diṭṭhāsavo. 72 Tattha katamo avijjāsavo? Dukkhe aññāṇaṁ, dukkhasamudaye aññāṇaṁ, dukkhanirodhe aññāṇaṁ, dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya aññāṇaṁ, pubbante aññāṇaṁ, aparante aññāṇaṁ, pubbantāparante aññāṇaṁ, idappaccayatā paṭiccasamuppannesu dhammesu aññāṇaṁ; yaṁ evarūpaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ anabhisamayo ananubodho asambodho appaṭivedho asaṅgāhanā apariyogāhanā asamapekkhanā apaccavekkhaṇā apaccakkhakammaṁ dummejjhaṁ bālyaṁ asampajaññaṁ moho pamoho sammoho avijjā avijjogho avijjāyogo avijjānusayo avijjāpariyuṭṭhānaṁ avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati avijjāsavo. 73 Ime dhammā āsavā. 74 Katame dhammā no āsavā? Te dhamme ṭhapetvā avasesā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā no āsavā. 75 2.3.2.3.2. Sāsavaduka Katame dhammā sāsavā? Kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā sāsavā. 76 Katame dhammā anāsavā? Apariyāpannā maggā ca maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā anāsavā. 77 2.3.2.3.3. Āsavasampayuttaduka Katame dhammā āsavasampayuttā? Tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā āsavasampayuttā. 78 Katame dhammā āsavavippayuttā? Tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā āsavavippayuttā. 79 2.3.2.3.4. Āsavasāsavaduka Katame dhammā āsavā ceva sāsavā ca? Teyeva āsavā āsavā ceva sāsavā ca. 80 Katame dhammā sāsavā ceva no ca āsavā? Tehi dhammehi ye dhammā sāsavā, te dhamme ṭhapetvā avasesā sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā sāsavā ceva no ca āsavā. 81 2.3.2.3.5. Āsavaāsavasampayuttaduka Katame dhammā āsavā ceva āsavasampayuttā ca? Kāmāsavo avijjāsavena āsavo ceva āsavasampayutto ca, avijjāsavo kāmāsavena āsavo ceva āsavasampayutto ca, bhavāsavo avijjāsavena āsavo ceva āsavasampayutto ca, avijjāsavo bhavāsavena āsavo ceva āsavasampayutto ca, diṭṭhāsavo avijjāsavena āsavo ceva āsavasampayutto ca, avijjāsavo diṭṭhāsavena āsavo ceva āsavasampayutto ca—ime dhammā āsavā ceva āsavasampayuttā ca. 82 Katame dhammā āsavasampayuttā ceva no ca āsavā? Tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, te dhamme ṭhapetvā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā āsavasampayuttā ceva no ca āsavā. 83 2.3.2.3.6. Āsavavippayuttasāsavaduka Katame dhammā āsavavippayuttā sāsavā? Tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā āsavavippayuttā sāsavā. 84 Katame dhammā āsavavippayuttā anāsavā? Apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā āsavavippayuttā anāsavā. Nikkhepakaṇḍe paṭhamabhāṇavāro. 85 2.3.2.4. Saññojanagocchaka 2.3.2.4.1. Saññojanaduka Katame dhammā saññojanā? Dasa saññojanāni—kāmarāgasaññojanaṁ, paṭighasaññojanaṁ, mānasaññojanaṁ, diṭṭhisaññojanaṁ, vicikicchāsaññojanaṁ, 313 --- ds2 3.2:85 sīlabbataparāmāsasaññojanaṁ, bhavarāgasaññojanaṁ, issāsaññojanaṁ, macchariyasaññojanaṁ, avijjāsaññojanaṁ. 86 Tattha katamaṁ kāmarāgasaññojanaṁ? Yo kāmesu kāmacchando kāmarāgo kāmanandī kāmataṇhā kāmasineho kāmapariḷāho kāmamucchā kāmajjhosānaṁ—idaṁ vuccati kāmarāgasaññojanaṁ. 87 Tattha katamaṁ paṭighasaññojanaṁ? Anatthaṁ me acarīti āghāto jāyati, anatthaṁ me caratīti āghāto jāyati, anatthaṁ me carissatīti āghāto jāyati, piyassa me manāpassa anatthaṁ acari …pe… anatthaṁ carati …pe… anatthaṁ carissatīti āghāto jāyati, appiyassa me amanāpassa atthaṁ acari …pe… atthaṁ carati …pe… atthaṁ carissatīti āghāto jāyati, aṭṭhāne vā pana āghāto jāyati. Yo evarūpo cittassa āghāto paṭighāto paṭighaṁ paṭivirodho kopo pakopo sampakopo doso padoso sampadoso cittassa byāpatti manopadoso kodho kujjhanā kujjhitattaṁ doso dussanā dussitattaṁ byāpatti byāpajjanā byāpajjitattaṁ virodho paṭivirodho caṇḍikkaṁ asuropo anattamanatā cittassa—idaṁ vuccati paṭighasaññojanaṁ. 88 Tattha katamaṁ mānasaññojanaṁ? Seyyohamasmīti māno, sadisohamasmīti māno, hīnohamasmīti māno. Yo evarūpo māno maññanā maññitattaṁ unnati unnamo dhajo sampaggāho ketukamyatā cittassa—idaṁ vuccati mānasaññojanaṁ. 89 Tattha katamaṁ diṭṭhisaññojanaṁ? Sassato lokoti vā, asassato lokoti vā, antavā lokoti vā, anantavā lokoti vā, taṁ jīvaṁ taṁ sarīranti vā, aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīranti vā, hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā, na hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā, hoti ca na ca hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā, neva hoti na na hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā; yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ diṭṭhigahanaṁ diṭṭhikantāro diṭṭhivisūkāyikaṁ diṭṭhivipphanditaṁ diṭṭhisaññojanaṁ gāho patiṭṭhāho abhiniveso parāmāso kummaggo micchāpatho micchattaṁ titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho—idaṁ vuccati diṭṭhisaññojanaṁ. Ṭhapetvā sīlabbataparāmāsasaññojanaṁ sabbāpi micchādiṭṭhi diṭṭhisaññojanaṁ. 90 Tattha katamaṁ vicikicchāsaññojanaṁ? Satthari kaṅkhati vicikicchati, dhamme kaṅkhati vicikicchati, saṅghe kaṅkhati vicikicchati, sikkhāya kaṅkhati vicikicchati, pubbante kaṅkhati vicikicchati, aparante kaṅkhati vicikicchati, pubbantāparante kaṅkhati vicikicchati, idappaccayatā paṭiccasamuppannesu dhammesu kaṅkhati vicikicchati; yā evarūpā kaṅkhā kaṅkhāyanā kaṅkhāyitattaṁ vimati vicikicchā dveḷhakaṁ dvedhāpatho saṁsayo anekaṁsaggāho āsappanā parisappanā apariyogāhanā thambhitattaṁ cittassa manovilekho—idaṁ vuccati vicikicchāsaññojanaṁ. 91 Tattha katamaṁ sīlabbataparāmāsasaññojanaṁ? Ito bahiddhā samaṇabrāhmaṇānaṁ sīlena suddhi vatena suddhi sīlabbatena suddhīti; yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ diṭṭhigahanaṁ diṭṭhikantāro diṭṭhivisūkāyikaṁ diṭṭhivipphanditaṁ diṭṭhisaññojanaṁ gāho patiṭṭhāho abhiniveso parāmāso kummaggo micchāpatho micchattaṁ titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho—idaṁ vuccati sīlabbataparāmāsasaññojanaṁ. 92 Tattha katamaṁ bhavarāgasaññojanaṁ? Yo bhavesu bhavachando bhavarāgo bhavanandī bhavataṇhā bhavasineho bhavapariḷāho bhavamucchā bhavajjhosānaṁ—idaṁ vuccati bhavarāgasaññojanaṁ. 93 Tattha katamaṁ issāsaññojanaṁ? Yā paralābhasakkāragarukāramānanavandanapūjanāsu issā issāyanā issāyitattaṁ usūyā usūyanā usūyitattaṁ—idaṁ vuccati issāsaññojanaṁ. 94 Tattha katamaṁ macchariyasaññojanaṁ? Pañca macchariyāni—āvāsamacchariyaṁ, kulamacchariyaṁ, lābhamacchariyaṁ, vaṇṇamacchariyaṁ, dhammamacchariyaṁ. Yaṁ evarūpaṁ maccheraṁ maccharāyanā maccharāyitattaṁ vevicchaṁ kadariyaṁ kaṭukañcukatā aggahitattaṁ cittassa—idaṁ vuccati macchariyasaññojanaṁ. 95 Tattha katamaṁ avijjāsaññojanaṁ? Dukkhe aññāṇaṁ, dukkhasamudaye aññāṇaṁ, dukkhanirodhe aññāṇaṁ, dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya aññāṇaṁ, pubbante aññāṇaṁ, aparante aññāṇaṁ, pubbantāparante aññāṇaṁ, idappaccayatā paṭiccasamuppannesu dhammesu aññāṇaṁ; yaṁ evarūpaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ anabhisamayo ananubodho asambodho appaṭivedho asaṅgāhanā apariyogāhanā asamapekkhanā apaccavekkhaṇā apaccakkhakammaṁ dummejjhaṁ bālyaṁ asampajaññaṁ 314 --- ds2 3.2:95 moho pamoho sammoho avijjā avijjogho avijjāyogo avijjānusayo avijjāpariyuṭṭhānaṁ avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—idaṁ vuccati avijjāsaññojanaṁ. 96 Ime dhammā saññojanā. 97 Katame dhammā no saññojanā? Te dhamme ṭhapetvā avasesā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā no saññojanā. 98 2.3.2.4.2. Saññojaniyaduka Katame dhammā saññojaniyā? Sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā saññojaniyā. 99 Katame dhammā asaññojaniyā? Apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā asaññojaniyā. 100 2.3.2.4.3. Saññojanasampayuttaduka Katame dhammā saññojanasampayuttā? Tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā saññojanasampayuttā. 101 Katame dhammā saññojanavippayuttā? Tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā saññojanavippayuttā. 102 2.3.2.4.4. Saññojanasaññojaniyaduka Katame dhammā saññojanā ceva saññojaniyā ca? Tāneva saññojanāni saññojanā ceva saññojaniyā ca. 103 Katame dhammā saññojaniyā ceva no ca saññojanā? Tehi dhammehi ye dhammā saññojaniyā, te dhamme ṭhapetvā avasesā sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā saññojaniyā ceva no ca saññojanā. 104 2.3.2.4.5. Saññojanasaññojanasampayuttaduka Katame dhammā saññojanā ceva saññojanasampayuttā ca? Kāmarāgasaññojanaṁ avijjāsaññojanena saññojanañceva saññojanasampayuttañca, avijjāsaññojanaṁ kāmarāgasaññojanena saññojanañceva saññojanasampayuttañca, paṭighasaññojanaṁ avijjāsaññojanena saññojanañceva saññojanasampayuttañca, avijjāsaññojanaṁ paṭighasaññojanena saññojanañceva saññojanasampayuttañca, mānasaññojanaṁ avijjāsaññojanena saññojanañceva saññojanasampayuttañca, avijjāsaññojanaṁ mānasaññojanena saññojanañceva saññojanasampayuttañca, diṭṭhisaññojanaṁ avijjāsaññojanena saññojanañceva saññojanasampayuttañca, avijjāsaññojanaṁ diṭṭhisaññojanena saññojanañceva saññojanasampayuttañca, vicikicchāsaññojanaṁ avijjāsaññojanena saññojanañceva saññojanasampayuttañca, avijjāsaññojanaṁ vicikicchāsaññojanena saññojanañceva saññojanasampayuttañca, sīlabbataparāmāsasaññojanaṁ avijjāsaññojanena saññojanañceva saññojanasampayuttañca, avijjāsaññojanaṁ sīlabbataparāmāsasaññojanena saññojanañceva saññojanasampayuttañca, bhavarāgasaññojanaṁ avijjāsaññojanena saññojanañceva saññojanasampayuttañca, avijjāsaññojanaṁ bhavarāgasaññojanena saññojanañceva saññojanasampayuttañca, issāsaññojanaṁ avijjāsaññojanena saññojanañceva saññojanasampayuttañca, avijjāsaññojanaṁ issāsaññojanena saññojanañceva saññojanasampayuttañca, macchariyasaññojanaṁ avijjāsaññojanena saññojanañceva saññojanasampayuttañca, avijjāsaññojanaṁ macchariyasaññojanena saññojanañceva saññojanasampayuttañca—ime dhammā saññojanā ceva saññojanasampayuttā ca. 105 Katame dhammā saññojanasampayuttā ceva no ca saññojanā? Tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, te dhamme ṭhapetvā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā saññojanasampayuttā ceva no ca saññojanā. 106 2.3.2.4.6. Saññojanavippayuttasaññojaniyaduka Katame dhammā saññojanavippayuttā saññojaniyā? Tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā saññojanavippayuttā saññojaniyā. 107 Katame dhammā saññojanavippayuttā asaññojaniyā? Apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā saññojanavippayuttā asaññojaniyā. 108 2.3.2.5. Ganthagocchaka 2.3.2.5.1. Ganthaduka Katame dhammā ganthā? Cattāro ganthā—abhijjhākāyagantho, byāpādo kāyagantho, sīlabbataparāmāso kāyagantho, 315 --- ds2 3.2:108 idaṁ saccābhiniveso kāyagantho. 109 Tattha katamo abhijjhākāyagantho? Yo rāgo sārāgo anunayo anurodho nandī nandīrāgo cittassa sārāgo icchā mucchā ajjhosānaṁ gedho paligedho saṅgo paṅko ejā māyā janikā sañjananī sibbinī jālinī saritā visattikā suttaṁ visaṭā āyūhinī dutiyā paṇidhi bhavanetti vanaṁ vanatho santhavo sineho apekkhā paṭibandhu āsā āsisanā āsisitattaṁ rūpāsā saddāsā gandhāsā rasāsā phoṭṭhabbāsā lābhāsā dhanāsā puttāsā jīvitāsā jappā pajappā abhijappā jappā jappanā jappitattaṁ loluppaṁ loluppāyanā loluppāyitattaṁ pucchañjikatā sādhukamyatā adhammarāgo visamalobho nikanti nikāmanā patthanā pihanā sampatthanā kāmataṇhā bhavataṇhā vibhavataṇhā rūpataṇhā arūpataṇhā nirodhataṇhā rūpataṇhā saddataṇhā gandhataṇhā rasataṇhā phoṭṭhabbataṇhā dhammataṇhā ogho yogo gantho upādānaṁ āvaraṇaṁ nīvaraṇaṁ chādanaṁ bandhanaṁ upakkileso anusayo pariyuṭṭhānaṁ latā vevicchaṁ dukkhamūlaṁ dukkhanidānaṁ dukkhappabhavo mārapāso mārabaḷisaṁ māravisayo taṇhānadī taṇhājālaṁ taṇhāgaddulaṁ taṇhāsamuddo abhijjhā lobho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati abhijjhākāyagantho. 110 Tattha katamo byāpādo kāyagantho? Anatthaṁ me acarīti āghāto jāyati, anatthaṁ me caratīti āghāto jāyati, anatthaṁ me carissatīti āghāto jāyati, piyassa me manāpassa anatthaṁ acari …pe… anatthaṁ carati …pe… anatthaṁ carissatīti āghāto jāyati, appiyassa me amanāpassa atthaṁ acari …pe… atthaṁ carati …pe… atthaṁ carissatīti āghāto jāyati, aṭṭhāne vā pana āghāto jāyati. Yo evarūpo cittassa āghāto paṭighāto paṭighaṁ paṭivirodho kopo pakopo sampakopo doso padoso sampadoso cittassa byāpatti manopadoso kodho kujjhanā kujjhitattaṁ doso dussanā dussitattaṁ byāpatti byāpajjanā byāpajjitattaṁ virodho paṭivirodho caṇḍikkaṁ asuropo anattamanatā cittassa—ayaṁ vuccati byāpādo kāyagantho. 111 Tattha katamo sīlabbataparāmāso kāyagantho? Ito bahiddhā samaṇabrāhmaṇānaṁ sīlena suddhi, vatena suddhi, sīlabbatena suddhīti; yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ diṭṭhigahanaṁ diṭṭhikantāro diṭṭhivisūkāyikaṁ diṭṭhivipphanditaṁ diṭṭhisaññojanaṁ gāho patiṭṭhāho abhiniveso parāmāso kummaggo micchāpatho micchattaṁ titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati sīlabbataparāmāso kāyagantho. 112 Tattha katamo idaṁsaccābhiniveso kāyagantho? Sassato loko, idameva saccaṁ moghamaññanti vā; asassato loko, idameva saccaṁ moghamaññanti vā; antavā loko, idameva saccaṁ moghamaññanti vā; anantavā loko, idameva saccaṁ moghamaññanti vā; taṁ jīvaṁ taṁ sarīraṁ, idameva saccaṁ moghamaññanti vā; aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīraṁ, idameva saccaṁ moghamaññanti vā; hoti tathāgato paraṁ maraṇā, idameva saccaṁ moghamaññanti vā; na hoti tathāgato paraṁ maraṇā, idameva saccaṁ moghamaññanti vā; hoti ca na ca hoti tathāgato paraṁ maraṇā, idameva saccaṁ moghamaññanti vā; neva hoti na na hoti tathāgato paraṁ maraṇā, idameva saccaṁ moghamaññanti vā; yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ diṭṭhigahanaṁ diṭṭhikantāro diṭṭhivisūkāyikaṁ diṭṭhivipphanditaṁ diṭṭhisaññojanaṁ gāho patiṭṭhāho abhiniveso parāmāso kummaggo micchāpatho micchattaṁ titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati idaṁsaccābhiniveso kāyagantho. Ṭhapetvā sīlabbataparāmāsaṁ kāyaganthaṁ sabbāpi micchādiṭṭhi idaṁsaccābhiniveso kāyagantho. 113 Ime dhammā ganthā. 114 Katame dhammā no ganthā? Te dhamme ṭhapetvā avasesā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā no ganthā. 115 2.3.2.5.2. Ganthaniyaduka Katame dhammā ganthaniyā? Sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā ganthaniyā. 116 Katame dhammā aganthaniyā? Apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā aganthaniyā. 117 2.3.2.5.3. Ganthasampayuttaduka Katame dhammā ganthasampayuttā? Tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā ganthasampayuttā. 118 Katame dhammā 316 --- ds2 3.2:118 ganthavippayuttā? Tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho, sabbañca rūpaṁ asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā ganthavippayuttā. 119 2.3.2.5.4. Ganthaganthaniyaduka Katame dhammā ganthā ceva ganthaniyā ca? Teva ganthā ganthā ceva ganthaniyā ca. 120 Katame dhammā ganthaniyā ceva no ca ganthā? Tehi dhammehi ye dhammā ganthaniyā, te dhamme ṭhapetvā avasesā sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā ganthaniyā ceva no ca ganthā. 121 2.3.2.5.5. Ganthaganthasampayuttaduka Katame dhammā ganthā ceva ganthasampayuttā ca? Sīlabbataparāmāso kāyagantho abhijjhākāyaganthena gantho ceva ganthasampayutto ca, abhijjhākāyagantho sīlabbataparāmāsena kāyaganthena gantho ceva ganthasampayutto ca, idaṁsaccābhiniveso kāyagantho abhijjhākāyaganthena gantho ceva ganthasampayutto ca, abhijjhākāyagantho idaṁsaccābhinivesena kāyaganthena gantho ceva ganthasampayutto ca—ime dhammā ganthā ceva ganthasampayuttā ca. 122 Katame dhammā ganthasampayuttā ceva no ca ganthā? Tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, te dhamme ṭhapetvā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā ganthasampayuttā ceva no ca ganthā. 123 2.3.2.5.6. Ganthavippayuttaganthaniyaduka Katame dhammā ganthavippayuttā ganthaniyā? Tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā ganthavippayuttā ganthaniyā. 124 Katame dhammā ganthavippayuttā aganthaniyā? Apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā ganthavippayuttā aganthaniyā. 125 2.3.2.6. Oghagocchaka Katame dhammā oghā? (Cattāro oghā) …pe… (ime dhammā oghavippayuttā oghaniyā.) 126 2.3.2.7. Yogagocchaka Katame dhammā yogā? (Cattāro yogā) …pe… (ime dhammā yogavippayuttā yoganiyā.) 127 2.3.2.8. Nīvaraṇagocchaka 2.3.2.8.1. Nīvaraṇaduka Katame dhammā nīvaraṇā? Cha nīvaraṇā—kāmacchandanīvaraṇaṁ, byāpādanīvaraṇaṁ, thinamiddhanīvaraṇaṁ, uddhaccakukkuccanīvaraṇaṁ, vicikicchānīvaraṇaṁ, avijjānīvaraṇaṁ. 128 Tattha katamaṁ kāmacchandanīvaraṇaṁ? Yo kāmesu kāmacchando kāmarāgo kāmanandī kāmataṇhā kāmasineho kāmapariḷāho kāmamucchā kāmajjhosānaṁ—idaṁ vuccati kāmacchandanīvaraṇaṁ. 129 Tattha katamaṁ byāpādanīvaraṇaṁ? Anatthaṁ me acarīti āghāto jāyati, anatthaṁ me caratīti āghāto jāyati; anatthaṁ me carissatīti āghāto jāyati; piyassa me manāpassa anatthaṁ acari …pe… anatthaṁ carati …pe… anatthaṁ carissatīti āghāto jāyati, appiyassa me amanāpassa atthaṁ acari …pe… atthaṁ carati …pe… atthaṁ carissatīti āghāto jāyati, aṭṭhāne vā pana āghāto jāyati. Yo evarūpo cittassa āghāto paṭighāto paṭighaṁ paṭivirodho kopo pakopo sampakopo doso padoso sampadoso cittassa byāpatti manopadoso kodho kujjhanā kujjhitattaṁ doso dussanā dussitattaṁ byāpatti byāpajjanā byāpajjitattaṁ virodho paṭivirodho caṇḍikkaṁ asuropo anattamanatā cittassa—idaṁ vuccati byāpādanīvaraṇaṁ. 130 Tattha katamaṁ thinamiddhanīvaraṇaṁ? Atthi thinaṁ, atthi middhaṁ. 131 Tattha katamaṁ thinaṁ? Yā cittassa akallatā akammaññatā olīyanā sallīyanā līnaṁ līyanā līyitattaṁ thinaṁ thiyanā thiyitattaṁ cittassa—idaṁ vuccati thinaṁ. 132 Tattha katamaṁ middhaṁ? Yā kāyassa akallatā akammaññatā onāho pariyonāho antosamorodho middhaṁ soppaṁ pacalāyikā soppaṁ supanā supitattaṁ—idaṁ vuccati middhaṁ. Iti idañca thinaṁ, idañca middhaṁ—idaṁ vuccati thinamiddhanīvaraṇaṁ. 133 Tattha katamaṁ uddhaccakukkuccanīvaraṇaṁ? Atthi uddhaccaṁ, atthi kukkuccaṁ. 134 Tattha katamaṁ uddhaccaṁ? Yaṁ cittassa uddhaccaṁ avūpasamo cetaso vikkhepo bhantattaṁ cittassa—idaṁ vuccati uddhaccaṁ. 135 Tattha katamaṁ kukkuccaṁ? Akappiye kappiyasaññitā, kappiye akappiyasaññitā, avajje vajjasaññitā, vajje avajjasaññitā. Yaṁ evarūpaṁ kukkuccaṁ kukkuccāyanā kukkuccāyitattaṁ cetaso vippaṭisāro manovilekho—idaṁ vuccati kukkuccaṁ. Iti idañca uddhaccaṁ, idañca 317 --- ds2 3.2:135 kukkuccaṁ—idaṁ vuccati uddhaccakukkuccanīvaraṇaṁ. 136 Tattha katamaṁ vicikicchānīvaraṇaṁ? Satthari kaṅkhati vicikicchati, dhamme kaṅkhati vicikicchati, saṅghe kaṅkhati vicikicchati, sikkhāya kaṅkhati vicikicchati, pubbante kaṅkhati vicikicchati, aparante kaṅkhati vicikicchati, pubbantāparante kaṅkhati vicikicchati, idappaccayatā paṭiccasamuppannesu dhammesu kaṅkhati vicikicchati. Yā evarūpā kaṅkhā kaṅkhāyanā kaṅkhāyitattaṁ vimati vicikicchā dveḷhakaṁ dvedhāpatho saṁsayo anekaṁsaggāho āsappanā parisappanā apariyogāhanā thambhitattaṁ cittassa manovilekho—idaṁ vuccati vicikicchānīvaraṇaṁ. 137 Tattha katamaṁ avijjānīvaraṇaṁ? Dukkhe aññāṇaṁ, dukkhasamudaye aññāṇaṁ, dukkhanirodhe aññāṇaṁ, dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya aññāṇaṁ, pubbante aññāṇaṁ, aparante aññāṇaṁ, pubbantāparante aññāṇaṁ, idappaccayatā paṭiccasamuppannesu dhammesu aññāṇaṁ; yaṁ evarūpaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ anabhisamayo ananubodho asambodho appaṭivedho asaṅgāhanā apariyogāhanā asamapekkhanā apaccavekkhaṇā apaccakkhakammaṁ dummejjhaṁ bālyaṁ asampajaññaṁ moho pamoho sammoho avijjā avijjogho avijjāyogo avijjānusayo avijjāpariyuṭṭhānaṁ avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—idaṁ vuccati avijjānīvaraṇaṁ. 138 Ime dhammā nīvaraṇā. 139 Katame dhammā no nīvaraṇā? Te dhamme ṭhapetvā avasesā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā no nīvaraṇā. 140 2.3.2.8.2. Nīvaraṇiyaduka Katame dhammā nīvaraṇiyā? Sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā nīvaraṇiyā. 141 Katame dhammā anīvaraṇiyā? Apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā anīvaraṇiyā. 142 2.3.2.8.3. Nīvaraṇasampayuttaduka Katame dhammā nīvaraṇasampayuttā? Tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā nīvaraṇasampayuttā. 143 Katame dhammā nīvaraṇavippayuttā? Tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā nīvaraṇavippayuttā. 144 2.3.2.8.4. Nīvaraṇanīvaraṇiyaduka Katame dhammā nīvaraṇā ceva nīvaraṇiyā ca? Tāneva nīvaraṇāni nīvaraṇā ceva nīvaraṇiyā ca. 145 Katame dhammā nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇā? Tehi dhammehi ye dhammā nīvaraṇiyā, te dhamme ṭhapetvā avasesā sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇā. 146 2.3.2.8.5. Nīvaraṇanīvaraṇasampayuttaduka Katame dhammā nīvaraṇā ceva nīvaraṇasampayuttā ca? Kāmacchandanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, avijjānīvaraṇaṁ kāmacchandanīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, byāpādanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, avijjānīvaraṇaṁ byāpādanīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, thinamiddhanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, avijjānīvaraṇaṁ thinamiddhanīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, avijjānīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, kukkuccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, avijjānīvaraṇaṁ kukkuccanīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, vicikicchānīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, avijjānīvaraṇaṁ vicikicchānīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, kāmacchandanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, uddhaccanīvaraṇaṁ kāmacchandanīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, byāpādanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, uddhaccanīvaraṇaṁ byāpādanīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇena nīvaraṇañceva 318 --- ds2 3.2:146 nīvaraṇasampayuttañca, uddhaccanīvaraṇaṁ thinamiddhanīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, kukkuccanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, uddhaccanīvaraṇaṁ kukkuccanīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, vicikicchānīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, uddhaccanīvaraṇaṁ vicikicchānīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, avijjānīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇena nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca—ime dhammā nīvaraṇā ceva nīvaraṇasampayuttā ca. 147 Katame dhammā nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇā? Tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, te dhamme ṭhapetvā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇā. 148 2.3.2.8.6. Nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyaduka Katame dhammā nīvaraṇavippayuttā nīvaraṇiyā? Tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā sāsavā kusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā nīvaraṇavippayuttā nīvaraṇiyā. 149 Katame dhammā nīvaraṇavippayuttā anīvaraṇiyā? Apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā nīvaraṇavippayuttā anīvaraṇiyā. 150 2.3.2.9. Parāmāsagocchaka 2.3.2.9.1. Parāmāsaduka Katame dhammā parāmāsā? Diṭṭhiparāmāso. 151 Tattha katamo diṭṭhiparāmāso? Sassato lokoti vā, asassato lokoti vā, antavā lokoti vā, anantavā lokoti vā, taṁ jīvaṁ taṁ sarīranti vā, aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīranti vā, hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā, na hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā, hoti ca na ca hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā, neva hoti na na hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā; yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ diṭṭhigahanaṁ diṭṭhikantāro diṭṭhivisūkāyikaṁ diṭṭhivipphanditaṁ diṭṭhisaññojanaṁ gāho patiṭṭhāho abhiniveso parāmāso kummaggo micchāpatho micchattaṁ titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati diṭṭhiparāmāso. Sabbāpi micchādiṭṭhi diṭṭhiparāmāso. 152 Ime dhammā parāmāsā. 153 Katame dhammā no parāmāsā? Te dhamme ṭhapetvā avasesā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā no parāmāsā. 154 2.3.2.9.2. Parāmaṭṭhaduka Katame dhammā parāmaṭṭhā? Sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā parāmaṭṭhā. 155 Katame dhammā aparāmaṭṭhā? Apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā aparāmaṭṭhā. 156 2.3.2.9.3. Parāmāsasampayuttaduka Katame dhammā parāmāsasampayuttā? Tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā parāmāsasampayuttā. 157 Katame dhammā parāmāsavippayuttā? Tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā parāmāsavippayuttā. 158 2.3.2.9.4. Parāmāsaparāmaṭṭhaduka Katame dhammā parāmāsā ceva parāmaṭṭhā ca? Sveva parāmāso parāmāso ceva parāmaṭṭho ca. 159 Katame dhammā parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāsā? Tehi dhammehi ye dhammā parāmaṭṭhā, te dhamme ṭhapetvā avasesā sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāsā. 160 2.3.2.9.5. Parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhaduka Katame dhammā parāmāsavippayuttā parāmaṭṭhā? Tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā parāmāsavippayuttā parāmaṭṭhā. 161 Katame dhammā parāmāsavippayuttā aparāmaṭṭhā? Apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā parāmāsavippayuttā aparāmaṭṭhā. 162 2.3.2.10. Mahantaraduka 2.3.2.10.1. Sārammaṇaduka Katame dhammā sārammaṇā? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ime dhammā 319 --- ds2 3.2:162 sārammaṇā. 163 Katame dhammā anārammaṇā? Sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā anārammaṇā. 164 2.3.2.10.2. Cittaduka Katame dhammā cittā? Cakkhuviññāṇaṁ, sotaviññāṇaṁ, ghānaviññāṇaṁ, jivhāviññāṇaṁ, kāyaviññāṇaṁ, manodhātu, manoviññāṇadhātu—ime dhammā cittā. 165 Katame dhammā no cittā? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā no cittā. 166 2.3.2.10.3. Cetasikaduka Katame dhammā cetasikā? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—ime dhammā cetasikā. 167 Katame dhammā acetasikā? Cittañca, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā acetasikā. 168 2.3.2.10.4. Cittasampayuttaduka Katame dhammā cittasampayuttā? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—ime dhammā cittasampayuttā. 169 Katame dhammā cittavippayuttā? Sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā cittavippayuttā. Cittaṁ na vattabbaṁ—cittena sampayuttantipi, cittena vippayuttantipi. 170 2.3.2.10.5. Cittasaṁsaṭṭhaduka Katame dhammā cittasaṁsaṭṭhā? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—ime dhammā cittasaṁsaṭṭhā. 171 Katame dhammā cittavisaṁsaṭṭhā? Sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā cittavisaṁsaṭṭhā. Cittaṁ na vattabbaṁ—cittena saṁsaṭṭhantipi, cittena visaṁsaṭṭhantipi. 172 2.3.2.10.6. Cittasamuṭṭhānaduka Katame dhammā cittasamuṭṭhānā? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho; kāyaviññatti vacīviññatti; yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ cittajaṁ cittahetukaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpāyatanaṁ saddāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ ākāsadhātu āpodhātu rūpassa lahutā rūpassa mudutā rūpassa kammaññatā rūpassa upacayo rūpassa santati kabaḷīkāro āhāro—ime dhammā cittasamuṭṭhānā. 173 Katame dhammā no cittasamuṭṭhānā? Cittañca, avasesañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā no cittasamuṭṭhānā. 174 2.3.2.10.7. Cittasahabhūduka Katame dhammā cittasahabhuno? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, kāyaviññatti, vacīviññatti—ime dhammā cittasahabhuno. 175 Katame dhammā no cittasahabhuno? Cittañca, avasesañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā no cittasahabhuno. 176 2.3.2.10.8. Cittānuparivattiduka Katame dhammā cittānuparivattino? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, kāyaviññatti, vacīviññatti—ime dhammā cittānuparivattino. 177 Katame dhammā no cittānuparivattino? Cittañca, avasesañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā no cittānuparivattino. 178 2.3.2.10.9. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaduka Katame dhammā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—ime dhammā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā. 179 Katame dhammā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā? Cittañca, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā. 180 2.3.2.10.10. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhūduka Katame dhammā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—ime dhammā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno. 181 Katame dhammā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno? Cittañca, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno. 182 2.3.2.10.11. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiduka Katame dhammā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—ime dhammā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino. 183 Katame dhammā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino? Cittañca, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino. 184 2.3.2.10.12. Ajjhattikaduka Katame dhammā ajjhattikā? Cakkhāyatanaṁ …pe… manāyatanaṁ—ime dhammā ajjhattikā. 185 Katame dhammā bāhirā? Rūpāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ—ime dhammā bāhirā. 186 2.3.2.10.13. Upādāduka Katame dhammā upādā? Cakkhāyatanaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—ime dhammā upādā. 187 Katame 320 --- ds2 3.2:187 dhammā no upādā? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho, cattāro ca mahābhūtā, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā no upādā. 188 2.3.2.10.14. Upādinnaduka Katame dhammā upādinnā? Sāsavā kusalākusalānaṁ dhammānaṁ vipākā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; yañca rūpaṁ kammassa katattā—ime dhammā upādinnā. 189 Katame dhammā anupādinnā? Sāsavā kusalākusalā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; ye ca dhammā kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā, yañca rūpaṁ na kammassa katattā, apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā anupādinnā. 190 2.3.2.11. Upādānagocchaka 2.3.2.11.1. Upādānaduka Katame dhammā upādānā? Cattāri upādānāni—kāmupādānaṁ, diṭṭhupādānaṁ, sīlabbatupādānaṁ, attavādupādānaṁ. 191 Tattha katamaṁ kāmupādānaṁ? Yo kāmesu kāmacchando kāmarāgo kāmanandī kāmataṇhā kāmasineho kāmapariḷāho kāmamucchā kāmajjhosānaṁ—idaṁ vuccati kāmupādānaṁ. 192 Tattha katamaṁ diṭṭhupādānaṁ? Natthi dinnaṁ, natthi yiṭṭhaṁ, natthi hutaṁ, natthi sukatadukkaṭānaṁ kammānaṁ phalaṁ vipāko, natthi ayaṁ loko, natthi paro loko, natthi mātā, natthi pitā, natthi sattā opapātikā, natthi loke samaṇabrāhmaṇā sammaggatā sammāpaṭipannā, ye imañca lokaṁ parañca lokaṁ sayaṁ abhiññā sacchikatvā pavedentīti—yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ diṭṭhigahanaṁ diṭṭhikantāro diṭṭhivisūkāyikaṁ diṭṭhivipphanditaṁ diṭṭhisaññojanaṁ gāho patiṭṭhāho abhiniveso parāmāso kummaggo micchāpatho micchattaṁ titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho—idaṁ vuccati diṭṭhupādānaṁ. Ṭhapetvā sīlabbatupādānañca attavādupādānañca sabbāpi micchādiṭṭhi diṭṭhupādānaṁ. 193 Tattha katamaṁ sīlabbatupādānaṁ? Ito bahiddhā samaṇabrāhmaṇānaṁ sīlena suddhi, vatena suddhi, sīlabbatena suddhīti—yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ diṭṭhigahanaṁ diṭṭhikantāro diṭṭhivisūkāyikaṁ diṭṭhivipphanditaṁ diṭṭhisaññojanaṁ gāho patiṭṭhāho abhiniveso parāmāso kummaggo micchāpatho micchattaṁ titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho—idaṁ vuccati sīlabbatupādānaṁ. 194 Tattha katamaṁ attavādupādānaṁ? Idha assutavā puthujjano ariyānaṁ adassāvī ariyadhammassa akovido ariyadhamme avinīto sappurisānaṁ adassāvī sappurisadhammassa akovido sappurisadhamme avinīto rūpaṁ attato samanupassati, rūpavantaṁ vā attānaṁ, attani vā rūpaṁ, rūpasmiṁ vā attānaṁ. Vedanaṁ …pe… saññaṁ …pe… saṅkhāre …pe… viññāṇaṁ attato samanupassati, viññāṇavantaṁ vā attānaṁ, attani vā viññāṇaṁ viññāṇasmiṁ vā attānaṁ. Yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ diṭṭhigahanaṁ diṭṭhikantāro diṭṭhivisūkāyikaṁ diṭṭhivipphanditaṁ diṭṭhisaññojanaṁ gāho patiṭṭhāho abhiniveso parāmāso kummaggo micchāpatho micchattaṁ titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho—idaṁ vuccati attavādupādānaṁ. 195 Ime dhammā upādānā. 196 Katame dhammā no upādānā? Te dhamme ṭhapetvā avasesā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā no upādānā. 197 2.3.2.11.2. Upādāniyaduka Katame dhammā upādāniyā? Sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā upādāniyā. 198 Katame dhammā anupādāniyā? Apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā anupādāniyā. 199 2.3.2.11.3. Upādānasampayuttaduka Katame dhammā upādānasampayuttā? Tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā upādānasampayuttā. 200 Katame dhammā upādānavippayuttā? Tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā upādānavippayuttā. 201 2.3.2.11.4. Upādānaupādāniyaduka Katame dhammā upādānā ceva upādāniyā ca? Tāneva upādānāni upādānā ceva upādāniyā ca. 202 Katame dhammā upādāniyā ceva no ca upādānā? Tehi dhammehi ye dhammā upādāniyā, te dhamme ṭhapetvā avasesā sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, 321 --- ds2 3.2:202 rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā upādāniyā ceva no ca upādānā. 203 2.3.2.11.5. Upādānaupādānasampayuttaduka Katame dhammā upādānā ceva upādānasampayuttā ca? Diṭṭhupādānaṁ kāmupādānena upādānañceva upādānasampayuttañca, kāmupādānaṁ diṭṭhupādānena upādānañceva upādānasampayuttañca, sīlabbatupādānaṁ kāmupādānena upādānañceva upādānasampayuttañca, kāmupādānaṁ sīlabbatupādānena upādānañceva upādānasampayuttañca, attavādupādānaṁ kāmupādānena upādānañceva upādānasampayuttañca, kāmupādānaṁ attavādupādānena upādānañceva upādānasampayuttañca—ime dhammā upādānā ceva upādānasampayuttā ca. 204 Katame dhammā upādānasampayuttā ceva no ca upādānā? Tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, te dhamme ṭhapetvā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā upādānasampayuttā ceva no ca upādānā. 205 2.3.2.11.6. Upādānavippayuttaupādāniyaduka Katame dhammā upādānavippayuttā upādāniyā? Tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā upādānavippayuttā upādāniyā. 206 Katame dhammā upādānavippayuttā anupādāniyā? Apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā upādānavippayuttā anupādāniyā. Nikkhepakaṇḍe dutiyabhāṇavāro. 207 2.3.2.12. Kilesagocchaka 2.3.2.12.1. Kilesaduka Katame dhammā kilesā? Dasa kilesavatthūni—lobho, doso, moho, māno, diṭṭhi, vicikicchā, thinaṁ, uddhaccaṁ, ahirīkaṁ, anottappaṁ. 208 Tattha katamo lobho? Yo rāgo sārāgo anunayo anurodho nandī nandīrāgo cittassa sārāgo icchā mucchā ajjhosānaṁ gedho paligedho saṅgo paṅko ejā māyā janikā sañjananī sibbinī jālinī saritā visattikā suttaṁ visaṭā āyūhinī dutiyā paṇidhi bhavanetti vanaṁ vanatho santhavo sineho apekkhā paṭibandhu āsā āsisanā āsisitattaṁ rūpāsā saddāsā gandhāsā rasāsā phoṭṭhabbāsā lābhāsā dhanāsā puttāsā jīvitāsā jappā pajappā abhijappā jappā jappanā jappitattaṁ loluppaṁ loluppāyanā loluppāyitattaṁ pucchañjikatā sādhukamyatā adhammarāgo visamalobho nikanti nikāmanā patthanā pihanā sampatthanā kāmataṇhā bhavataṇhā vibhavataṇhā rūpataṇhā arūpataṇhā nirodhataṇhā rūpataṇhā saddataṇhā gandhataṇhā rasataṇhā phoṭṭhabbataṇhā dhammataṇhā ogho yogo gantho upādānaṁ āvaraṇaṁ nīvaraṇaṁ chādanaṁ bandhanaṁ upakkileso anusayo pariyuṭṭhānaṁ latā vevicchaṁ dukkhamūlaṁ dukkhanidānaṁ dukkhappabhavo mārapāso mārabaḷisaṁ māravisayo taṇhānadī taṇhājālaṁ taṇhāgaddulaṁ taṇhāsamuddo abhijjhā lobho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati lobho. 209 Tattha katamo doso? Anatthaṁ me acarīti āghāto jāyati, anatthaṁ me caratīti āghāto jāyati, anatthaṁ me carissatīti āghāto jāyati, piyassa me manāpassa anatthaṁ acari …pe… anatthaṁ carati …pe… anatthaṁ carissatīti āghāto jāyati, appiyassa me amanāpassa atthaṁ acari …pe… atthaṁ carati …pe… atthaṁ carissatīti āghāto jāyati, aṭṭhāne vā pana āghāto jāyati. Yo evarūpo cittassa āghāto paṭighāto paṭighaṁ paṭivirodho kopo pakopo sampakopo doso padoso sampadoso cittassa byāpatti manopadoso kodho kujjhanā kujjhitattaṁ doso dussanā dussitattaṁ byāpatti byāpajjanā byāpajjitattaṁ virodho paṭivirodho caṇḍikkaṁ asuropo anattamanatā cittassa—ayaṁ vuccati doso. 210 Tattha katamo moho? Dukkhe aññāṇaṁ, dukkhasamudaye aññāṇaṁ, dukkhanirodhe aññāṇaṁ, dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya aññāṇaṁ, pubbante aññāṇaṁ, aparante aññāṇaṁ, pubbantāparante aññāṇaṁ, idappaccayatā paṭiccasamuppannesu dhammesu aññāṇaṁ. Yaṁ evarūpaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ anabhisamayo ananubodho asambodho appaṭivedho asaṅgāhanā apariyogāhanā asamapekkhanā apaccavekkhaṇā apaccakkhakammaṁ dummejjhaṁ bālyaṁ asampajaññaṁ moho pamoho sammoho avijjā avijjogho avijjāyogo avijjānusayo avijjāpariyuṭṭhānaṁ avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati moho. 211 Tattha katamo māno? Seyyohamasmīti māno, sadisohamasmīti māno, hīnohamasmīti māno; yo evarūpo māno maññanā maññitattaṁ unnati unnamo dhajo 322 --- ds2 3.2:211 sampaggāho ketukamyatā cittassa—ayaṁ vuccati māno. 212 Tattha katamā diṭṭhi? Sassato lokoti vā, asassato lokoti vā, antavā lokoti vā, anantavā lokoti vā, taṁ jīvaṁ taṁ sarīranti vā, aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīranti vā, hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā, na hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā, hoti ca na ca hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā, neva hoti na na hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā; yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ diṭṭhigahanaṁ diṭṭhikantāro diṭṭhivisūkāyikaṁ diṭṭhivipphanditaṁ diṭṭhisaññojanaṁ gāho patiṭṭhāho abhiniveso parāmāso kummaggo micchāpatho micchattaṁ titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati diṭṭhi. Sabbāpi micchādiṭṭhi diṭṭhi. 213 Tattha katamā vicikicchā? Satthari kaṅkhati vicikicchati, dhamme kaṅkhati vicikicchati, saṅghe kaṅkhati vicikicchati sikkhāya kaṅkhati vicikicchati, pubbante kaṅkhati vicikicchati, aparante kaṅkhati vicikicchati, pubbantāparante kaṅkhati vicikicchati, idappaccayatā paṭiccasamuppannesu dhammesu kaṅkhati vicikicchati; yā evarūpā kaṅkhā kaṅkhāyanā kaṅkhāyitattaṁ vimati vicikicchā dveḷhakaṁ dvedhāpatho saṁsayo, anekaṁsaggāho āsappanā parisappanā apariyogāhanā thambhitattaṁ cittassa manovilekho—ayaṁ vuccati vicikicchā. 214 Tattha katamaṁ thinaṁ? Yā cittassa akallatā akammaññatā olīyanā sallīyanā līnaṁ līyanā līyitattaṁ thinaṁ thiyanā thiyitattaṁ cittassa—idaṁ vuccati thinaṁ. 215 Tattha katamaṁ uddhaccaṁ? Yaṁ cittassa uddhaccaṁ avūpasamo cetaso vikkhepo bhantattaṁ cittassa—idaṁ vuccati uddhaccaṁ. 216 Tattha katamaṁ ahirikaṁ? Yaṁ na hirīyati hiriyitabbena, na hirīyati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ vuccati ahirikaṁ. 217 Tattha katamaṁ anottappaṁ? Yaṁ na ottappati ottappitabbena, na ottappati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ vuccati anottappaṁ. 218 Ime dhammā kilesā. 219 Katame dhammā no kilesā? Te dhamme ṭhapetvā avasesā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā no kilesā. 220 2.3.2.12.2. Saṅkilesikaduka Katame dhammā saṅkilesikā? Sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā saṅkilesikā. 221 Katame dhammā asaṅkilesikā? Apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā asaṅkilesikā. 222 2.3.2.12.3. Saṅkiliṭṭhaduka Katame dhammā saṅkiliṭṭhā? Tīṇi akusalamūlāni—lobho, doso, moho; tadekaṭṭhā ca kilesā, taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho, taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ, vacīkammaṁ, manokammaṁ—ime dhammā saṅkiliṭṭhā. 223 Katame dhammā asaṅkiliṭṭhā? Kusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā asaṅkiliṭṭhā. 224 2.3.2.12.4. Kilesasampayuttaduka Katame dhammā kilesasampayuttā? Tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā kilesasampayuttā. 225 Katame dhammā kilesavippayuttā? Tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā kilesavippayuttā. 226 2.3.2.12.5. Kilesasaṅkilesikaduka Katame dhammā kilesā ceva saṅkilesikā ca? Teva kilesā kilesā ceva saṅkilesikā ca. 227 Katame dhammā saṅkilesikā ceva no ca kilesā? Tehi dhammehi ye dhammā saṅkilesikā, te dhamme ṭhapetvā avasesā sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā saṅkilesikā ceva no ca kilesā. 228 2.3.2.12.6. Kilesasaṅkiliṭṭhaduka Katame dhammā kilesā ceva saṅkiliṭṭhā ca? Teva kilesā kilesā ceva saṅkiliṭṭhā ca. 229 Katame dhammā saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesā? Tehi dhammehi ye dhammā saṅkiliṭṭhā, te dhamme ṭhapetvā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesā. 230 2.3.2.12.7. Kilesakilesasampayuttaduka Katame dhammā kilesā ceva kilesasampayuttā ca? Lobho mohena kileso ceva 323 --- ds2 3.2:230 kilesasampayutto ca, moho lobhena kileso ceva kilesasampayutto ca, doso mohena kileso ceva kilesasampayutto ca, moho dosena kileso ceva kilesasampayutto ca, māno mohena kileso ceva kilesasampayutto ca, moho mānena kileso ceva kilesasampayutto ca, diṭṭhi mohena kileso ceva kilesasampayuttā ca, moho diṭṭhiyā kileso ceva kilesasampayutto ca, vicikicchā mohena kileso ceva kilesasampayuttā ca, moho vicikicchāya kileso ceva kilesasampayutto ca, thinaṁ mohena kileso ceva kilesasampayuttañca, moho thinena kileso ceva kilesasampayutto ca, uddhaccaṁ mohena kileso ceva kilesasampayuttañca, moho uddhaccena kileso ceva kilesasampayutto ca, ahirikaṁ mohena kileso ceva kilesasampayuttañca, moho ahirikena kileso ceva kilesasampayutto ca, anottappaṁ mohena kileso ceva kilesasampayuttañca, moho anottappena kileso ceva kilesasampayutto ca. 231 Lobho uddhaccena kileso ceva kilesasampayutto ca, uddhaccaṁ lobhena kileso ceva kilesasampayuttañca, doso uddhaccena kileso ceva kilesasampayutto ca, uddhaccaṁ dosena kileso ceva kilesasampayuttañca, moho uddhaccena kileso ceva kilesasampayutto ca, uddhaccaṁ mohena kileso ceva kilesasampayuttañca, māno uddhaccena kileso ceva kilesasampayutto ca, uddhaccaṁ mānena kileso ceva kilesasampayuttañca, diṭṭhi uddhaccena kileso ceva kilesasampayuttā ca, uddhaccaṁ diṭṭhiyā kileso ceva kilesasampayuttañca, vicikicchā uddhaccena kileso ceva kilesasampayuttā ca, uddhaccaṁ vicikicchāya kileso ceva kilesasampayuttañca, thinaṁ uddhaccena kileso ceva kilesasampayuttañca, uddhaccaṁ thinena kileso ceva kilesasampayuttañca, ahirikaṁ uddhaccena kileso ceva kilesasampayuttañca, uddhaccaṁ ahirikena kileso ceva kilesasampayuttañca, anottappaṁ uddhaccena kileso ceva kilesasampayuttañca, uddhaccaṁ anottappena kileso ceva kilesasampayuttañca, lobho ahirikena kileso ceva kilesasampayutto ca, ahirikaṁ lobhena kileso ceva kilesasampayuttañca, doso ahirikena kileso ceva kilesasampayutto ca, ahirikaṁ dosena kileso ceva kilesasampayuttañca, moho ahirikena kileso ceva kilesasampayutto ca, ahirikaṁ mohena kileso ceva kilesasampayuttañca, māno ahirikena kileso ceva kilesasampayutto ca, ahirikaṁ mānena kileso ceva kilesasampayuttañca, diṭṭhi ahirikena kileso ceva kilesasampayuttā ca, ahirikaṁ diṭṭhiyā kileso ceva kilesasampayuttañca, vicikicchā ahirikena kileso ceva kilesasampayuttā ca, ahirikaṁ vicikicchāya kileso ceva kilesasampayuttañca, thinaṁ ahirikena kileso ceva kilesasampayuttañca, ahirikaṁ thinena kileso ceva kilesasampayuttañca, uddhaccaṁ ahirikena kileso ceva kilesasampayuttañca, ahirikaṁ uddhaccena kileso ceva kilesasampayuttañca, anottappaṁ ahirikena kileso ceva kilesasampayuttañca, ahirikaṁ anottappena kileso ceva kilesasampayuttañca. 232 Lobho anottappena kileso ceva kilesasampayutto ca, anottappaṁ lobhena kileso ceva kilesasampayuttañca, doso anottappena kileso ceva kilesasampayutto ca, anottappaṁ dosena kileso ceva kilesasampayuttañca, moho anottappena kileso ceva kilesasampayutto ca, anottappaṁ mohena kileso ceva kilesasampayuttañca, māno anottappena kileso ceva kilesasampayutto ca, anottappaṁ mānena kileso ceva kilesasampayuttañca, diṭṭhi anottappena kileso ceva kilesasampayuttā ca, anottappaṁ diṭṭhiyā kileso ceva kilesasampayuttañca, vicikicchā anottappena kileso ceva kilesasampayuttā ca, anottappaṁ vicikicchāya kileso ceva kilesasampayuttañca, thinaṁ anottappena kileso ceva kilesasampayuttañca, anottappaṁ thinena kileso ceva kilesasampayuttañca, uddhaccaṁ anottappena kileso ceva kilesasampayuttañca, anottappaṁ uddhaccena kileso ceva kilesasampayuttañca, ahirikaṁ anottappena kileso ceva kilesasampayuttañca, anottappaṁ ahirikena kileso ceva kilesasampayuttañca—ime dhammā kilesā ceva kilesasampayuttā ca. 233 Katame dhammā kilesasampayuttā ceva no ca kilesā? Tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā te dhamme ṭhapetvā vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā 324 --- ds2 3.2:233 kilesasampayuttā ceva no ca kilesā. 234 2.3.2.12.8. Kilesavippayuttasaṅkilesikaduka Katame dhammā kilesavippayuttā saṅkilesikā? Tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā sāsavā kusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā kilesavippayuttā saṅkilesikā. 235 Katame dhammā kilesavippayuttā asaṅkilesikā? Apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā kilesavippayuttā asaṅkilesikā. 236 2.3.2.13. Piṭṭhiduka 2.3.2.13.1. Dassanenapahātabbaduka Katame dhammā dassanena pahātabbā? Tīṇi saññojanāni—sakkāyadiṭṭhi, vicikicchā, sīlabbataparāmāso. 237 Tattha katamā sakkāyadiṭṭhi? Idha assutavā puthujjano ariyānaṁ adassāvī ariyadhammassa akovido ariyadhamme avinīto sappurisānaṁ adassāvī sappurisadhammassa akovido sappurisadhamme avinīto rūpaṁ attato samanupassati, rūpavantaṁ vā attānaṁ, attani vā rūpaṁ, rūpasmiṁ vā attānaṁ. Vedanaṁ …pe… saññaṁ …pe… saṅkhāre …pe… viññāṇaṁ attato samanupassati, viññāṇavantaṁ vā attānaṁ, attani vā viññāṇaṁ, viññāṇasmiṁ vā attānaṁ. Yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati sakkāyadiṭṭhi. 238 Tattha katamā vicikicchā? Satthari kaṅkhati vicikicchati …pe… thambhitattaṁ cittassa manovilekho—ayaṁ vuccati vicikicchā. 239 Tattha katamo sīlabbataparāmāso? Ito bahiddhā samaṇabrāhmaṇānaṁ sīlena suddhi vatena suddhi sīlabbatena suddhīti—yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati sīlabbataparāmāso. Imāni tīṇi saññojanāni, tadekaṭṭhā ca kilesā, taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho, taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ vacīkammaṁ manokammaṁ—ime dhammā dassanena pahātabbā. 240 Katame dhammā na dassanena pahātabbā? Te dhamme ṭhapetvā avasesā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā na dassanena pahātabbā. 241 2.3.2.13.2. Bhāvanāyapahātabbaduka Katame dhammā bhāvanāya pahātabbā? Avaseso lobho doso moho, tadekaṭṭhā ca kilesā, taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho, taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ, vacīkammaṁ manokammaṁ—ime dhammā bhāvanāya pahātabbā. 242 Katame dhammā na bhāvanāya pahātabbā? Te dhamme ṭhapetvā avasesā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā na bhāvanāya pahātabbā. 243 2.3.2.13.3. Dassanenapahātabbahetukaduka Katame dhammā dassanena pahātabbahetukā? Tīṇi saññojanāni—sakkāyadiṭṭhi, vicikicchā, sīlabbataparāmāso. 244 Tattha katamā sakkāyadiṭṭhi? Idha assutavā puthujjano ariyānaṁ adassāvī ariyadhammassa akovido ariyadhamme avinīto sappurisānaṁ adassāvī sappurisadhammassa akovido sappurisadhamme avinīto rūpaṁ attato samanupassati, rūpavantaṁ vā attānaṁ, attani vā rūpaṁ, rūpasmiṁ vā attānaṁ. Vedanaṁ …pe… saññaṁ …pe… saṅkhāre …pe… viññāṇaṁ attato samanupassati, viññāṇavantaṁ vā attānaṁ, attani vā viññāṇaṁ, viññāṇasmiṁ vā attānaṁ. Yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati sakkāyadiṭṭhi. 245 Tattha katamā vicikicchā? Satthari kaṅkhati vicikicchati …pe… thambhitattaṁ cittassa manovilekho—ayaṁ vuccati vicikicchā. 246 Tattha katamo sīlabbataparāmāso? Ito bahiddhā samaṇabrāhmaṇānaṁ sīlena suddhi vatena suddhi sīlabbatena suddhīti—yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati sīlabbataparāmāso. Imāni tīṇi saññojanāni, tadekaṭṭhā ca kilesā, taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho, taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ, vacīkammaṁ, manokammaṁ—ime dhammā dassanena pahātabbahetukā. Tīṇi saññojanāni—sakkāyadiṭṭhi, vicikicchā, sīlabbataparāmāso—ime dhammā dassanena pahātabbā. Tadekaṭṭho lobho doso moho—ime dhammā dassanena pahātabbahetū. Tadekaṭṭhā ca kilesā, taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho, taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ, vacīkammaṁ, 325 --- ds2 3.2:246 manokammaṁ—ime dhammā dassanena pahātabbahetukā. 247 Katame dhammā na dassanena pahātabbahetukā? Te dhamme ṭhapetvā avasesā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā na dassanena pahātabbahetukā. 248 2.3.2.13.4. Bhāvanāyapahātabbahetukaduka Katame dhammā bhāvanāya pahātabbahetukā? Avaseso lobho doso moho—ime dhammā bhāvanāya pahātabbahetū. Tadekaṭṭhā ca kilesā, taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho, taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ, vacīkammaṁ, manokammaṁ—ime dhammā bhāvanāya pahātabbahetukā. 249 Katame dhammā na bhāvanāya pahātabbahetukā? Te dhamme ṭhapetvā avasesā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā na bhāvanāya pahātabbahetukā. 250 2.3.2.13.5. Savitakkaduka Katame dhammā savitakkā? Savitakkabhūmiyaṁ kāmāvacare rūpāvacare apariyāpanne, vitakkaṁ ṭhapetvā, taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā savitakkā. 251 Katame dhammā avitakkā? Avitakkabhūmiyaṁ kāmāvacare rūpāvacare arūpāvacare apariyāpanne; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; vitakko ca, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā avitakkā. 252 2.3.2.13.6. Savicāraduka Katame dhammā savicārā? Savicārabhūmiyaṁ kāmāvacare rūpāvacare apariyāpanne, vicāraṁ ṭhapetvā, taṁsampayutto vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ime dhammā savicārā. 253 Katame dhammā avicārā? Avicārabhūmiyaṁ kāmāvacare rūpāvacare arūpāvacare apariyāpanne; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; vicāro ca, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā avicārā. 254 2.3.2.13.7. Sappītikaduka Katame dhammā sappītikā? Sappītikabhūmiyaṁ kāmāvacare rūpāvacare apariyāpanne, pītiṁ ṭhapetvā, taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā sappītikā. 255 Katame dhammā appītikā? Appītikabhūmiyaṁ kāmāvacare rūpāvacare arūpāvacare apariyāpanne; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; pīti ca, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā appītikā. 256 2.3.2.13.8. Pītisahagataduka Katame dhammā pītisahagatā? Pītibhūmiyaṁ kāmāvacare rūpāvacare apariyāpanne, pītiṁ ṭhapetvā, taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā pītisahagatā. 257 Katame dhammā na pītisahagatā? Na pītibhūmiyaṁ kāmāvacare rūpāvacare arūpāvacare apariyāpanne; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; pīti ca, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā na pītisahagatā. 258 2.3.2.13.9. Sukhasahagataduka Katame dhammā sukhasahagatā? Sukhabhūmiyaṁ kāmāvacare rūpāvacare apariyāpanne, sukhaṁ ṭhapetvā, taṁsampayutto saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ime dhammā sukhasahagatā. 259 Katame dhammā na sukhasahagatā? Na sukhabhūmiyaṁ kāmāvacare rūpāvacare arūpāvacare apariyāpanne; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho; sukhañca, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā na sukhasahagatā. 260 2.3.2.13.10. Upekkhāsahagataduka Katame dhammā upekkhāsahagatā? Upekkhābhūmiyaṁ kāmāvacare rūpāvacare arūpāvacare apariyāpanne, upekkhaṁ ṭhapetvā, taṁsampayutto saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ime dhammā upekkhāsahagatā. 261 Katame dhammā na upekkhāsahagatā? Na upekkhābhūmiyaṁ kāmāvacare rūpāvacare apariyāpanne, vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho, upekkhā ca, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā na upekkhāsahagatā. 262 2.3.2.13.11. Kāmāvacaraduka Katame dhammā kāmāvacarā? Heṭṭhato avicinirayaṁ pariyantaṁ karitvā, uparito paranimmitavasavattī deve anto karitvā, yaṁ etasmiṁ antare etthāvacarā ettha pariyāpannā khandhadhātu āyatanā, rūpaṁ vedanā saññā saṅkhārā viññāṇaṁ—ime dhammā kāmāvacarā. 263 Katame dhammā na kāmāvacarā? Rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā—ime dhammā na kāmāvacarā. 264 2.3.2.13.12. Rūpāvacaraduka Katame dhammā rūpāvacarā? 326 --- ds2 3.2:264 Heṭṭhato brahmalokaṁ pariyantaṁ karitvā, uparito akaniṭṭhe deve anto karitvā, yaṁ etasmiṁ antare etthāvacarā ettha pariyāpannā samāpannassa vā upapannassa vā diṭṭhadhammasukhavihārissa vā cittacetasikā dhammā—ime dhammā rūpāvacarā. 265 Katame dhammā na rūpāvacarā? Kāmāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā—ime dhammā na rūpāvacarā. 266 2.3.2.13.13. Arūpāvacaraduka Katame dhammā arūpāvacarā? Heṭṭhato ākāsānañcāyatanupage deve pariyantaṁ karitvā, uparito nevasaññānāsaññāyatanupage deve anto karitvā, yaṁ etasmiṁ antare etthāvacarā ettha pariyāpannā samāpannassa vā upapannassa vā diṭṭhadhammasukhavihārissa vā cittacetasikā dhammā—ime dhammā arūpāvacarā. 267 Katame dhammā na arūpāvacarā? Kāmāvacarā, rūpāvacarā, apariyāpannā—ime dhammā na arūpāvacarā. 268 2.3.2.13.14. Pariyāpannaduka Katame dhammā pariyāpannā? Sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā pariyāpannā. 269 Katame dhammā apariyāpannā? Maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā apariyāpannā. 270 2.3.2.13.15. Niyyānikaduka Katame dhammā niyyānikā? Cattāro maggā apariyāpannā—ime dhammā niyyānikā. 271 Katame dhammā aniyyānikā? Te dhamme ṭhapetvā avasesā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā aniyyānikā. 272 2.3.2.13.16. Niyataduka Katame dhammā niyatā? Pañca kammāni ānantarikāni, yā ca micchādiṭṭhi niyatā, cattāro maggā apariyāpannā—ime dhammā niyatā. 273 Katame dhammā aniyatā? Te dhamme ṭhapetvā avasesā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā aniyatā. 274 2.3.2.13.17. Sauttaraduka Katame dhammā sauttarā? Sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā; rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—ime dhammā sauttarā. 275 Katame dhammā anuttarā? Apariyāpannā maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā anuttarā. 276 2.3.2.13.18. Saraṇaduka Katame dhammā saraṇā? Tīṇi akusalamūlāni lobho, doso, moho; tadekaṭṭhā ca kilesā, taṁsampayutto vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho, taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ, vacīkammaṁ, manokammaṁ—ime dhammā saraṇā. 277 Katame dhammā araṇā? Kusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā; vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā araṇā. Abhidhammadukaṁ. 0 Dhammasaṅgaṇī 2 Niddesa 2.1 Cittuppādakaṇḍa 2.1.5. Lokuttarakusala |1.5| 2.1.5.1. Suddhikapaṭipadā Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, pīti hoti, sukhaṁ hoti, cittassekaggatā hoti, saddhindriyaṁ hoti, vīriyindriyaṁ hoti, satindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, paññindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, somanassindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, anaññātaññassāmītindriyaṁ hoti, sammādiṭṭhi hoti, sammāsaṅkappo hoti, sammāvācā hoti, sammākammanto hoti, sammāājīvo hoti, sammāvāyāmo hoti, sammāsati hoti, sammāsamādhi hoti, saddhābalaṁ hoti, vīriyabalaṁ hoti, satibalaṁ hoti, samādhibalaṁ hoti, paññābalaṁ hoti, hiribalaṁ hoti, ottappabalaṁ hoti, alobho hoti, adoso hoti, amoho hoti, anabhijjhā hoti, abyāpādo hoti, sammādiṭṭhi hoti, hirī hoti, ottappaṁ hoti, kāyapassaddhi hoti, cittapassaddhi hoti, kāyalahutā hoti, cittalahutā hoti, kāyamudutā hoti, cittamudutā hoti, kāyakammaññatā hoti, cittakammaññatā hoti, kāyapāguññatā hoti, cittapāguññatā hoti, kāyujukatā hoti, cittujukatā hoti, sati hoti, sampajaññaṁ hoti, samatho hoti, vipassanā hoti, paggāho hoti, avikkhepo hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi 327 --- ds2 1.5:1 paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā. 2 Katamo tasmiṁ samaye phasso hoti? Yo tasmiṁ samaye phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye phasso hoti. 3 Katamā tasmiṁ samaye vedanā hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye tajjāmanoviññāṇadhātusamphassajaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ tasmiṁ samaye vedanā hoti. 4 Katamā tasmiṁ samaye saññā hoti? Yā tasmiṁ samaye tajjāmanoviññāṇadhātusamphassajā saññā sañjānanā sañjānitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saññā hoti. 5 Katamā tasmiṁ samaye cetanā hoti? Yā tasmiṁ samaye tajjāmanoviññāṇadhātusamphassajā cetanā sañcetanā cetayitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye cetanā hoti. 6 Katamaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ hoti. 7 Katamo tasmiṁ samaye vitakko hoti? Yo tasmiṁ samaye takko vitakko saṅkappo appanā byappanā cetaso abhiniropanā sammāsaṅkappo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye vitakko hoti. 8 Katamo tasmiṁ samaye vicāro hoti? Yo tasmiṁ samaye cāro vicāro anuvicāro upavicāro cittassa anusandhānatā anupekkhanatā—ayaṁ tasmiṁ samaye vicāro hoti. 9 Katamā tasmiṁ samaye pīti hoti? Yā tasmiṁ samaye pīti pāmojjaṁ āmodanā pamodanā hāso pahāso vitti odagyaṁ attamanatā cittassa pītisambojjhaṅgo—ayaṁ tasmiṁ samaye pīti hoti. 10 Katamaṁ tasmiṁ samaye sukhaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye sukhaṁ hoti. 11 Katamā tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi samādhisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti. 12 Katamaṁ tasmiṁ samaye saddhindriyaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye saddhā saddahanā okappanā abhippasādo saddhā saddhindriyaṁ saddhābalaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye saddhindriyaṁ hoti. 13 Katamaṁ tasmiṁ samaye vīriyindriyaṁ hoti? Yo tasmiṁ samaye cetasiko vīriyārambho nikkamo parakkamo uyyāmo vāyāmo ussāho ussoḷhī thāmo dhiti asithilaparakkamatā anikkhittachandatā anikkhittadhuratā dhurasampaggāho vīriyaṁ vīriyindriyaṁ vīriyabalaṁ sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye vīriyindriyaṁ hoti. 14 Katamaṁ tasmiṁ samaye satindriyaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye sati anussati paṭissati sati saraṇatā dhāraṇatā apilāpanatā asammussanatā sati satindriyaṁ satibalaṁ sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye satindriyaṁ hoti. 15 Katamaṁ tasmiṁ samaye samādhindriyaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi samādhisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye samādhindriyaṁ hoti. 16 Katamaṁ tasmiṁ samaye paññindriyaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye paññindriyaṁ hoti. 17 Katamaṁ tasmiṁ samaye manindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ tasmiṁ samaye manindriyaṁ hoti. 18 Katamaṁ tasmiṁ samaye somanassindriyaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—idaṁ tasmiṁ samaye somanassindriyaṁ hoti. 328 --- ds2 1.5:19 19 Katamaṁ tasmiṁ samaye jīvitindriyaṁ hoti? Yo tesaṁ arūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā jīvitaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye jīvitindriyaṁ hoti. 20 Katamaṁ tasmiṁ samaye anaññātaññassāmītindriyaṁ hoti? Yā tesaṁ dhammānaṁ anaññātānaṁ adiṭṭhānaṁ appattānaṁ aviditānaṁ asacchikatānaṁ sacchikiriyāya paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye anaññātaññassāmītindriyaṁ hoti. 21 Katamā tasmiṁ samaye sammādiṭṭhi hoti? Yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye sammādiṭṭhi hoti. 22 Katamo tasmiṁ samaye sammāsaṅkappo hoti? Yo tasmiṁ samaye takko vitakko saṅkappo appanā byappanā cetaso abhiniropanā sammāsaṅkappo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye sammāsaṅkappo hoti. 23 Katamā tasmiṁ samaye sammāvācā hoti? Yā tasmiṁ samaye catūhi vacīduccaritehi ārati virati paṭivirati veramaṇī akiriyā akaraṇaṁ anajjhāpatti velāanatikkamo setughāto sammāvācā maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye sammāvācā hoti. 24 Katamo tasmiṁ samaye sammākammanto hoti? Yā tasmiṁ samaye tīhi kāyaduccaritehi ārati virati paṭivirati veramaṇī akiriyā akaraṇaṁ anajjhāpatti velāanatikkamo setughāto sammākammanto maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye sammākammanto hoti. 25 Katamo tasmiṁ samaye sammāājīvo hoti? Yā tasmiṁ samaye micchāājīvā ārati virati paṭivirati veramaṇī akiriyā akaraṇaṁ anajjhāpatti velāanatikkamo setughāto sammāājīvo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye sammāājīvo hoti. 26 Katamo tasmiṁ samaye sammāvāyāmo hoti? Yo tasmiṁ samaye cetasiko vīriyārambho nikkamo parakkamo uyyāmo vāyāmo ussāho ussoḷhī thāmo dhiti asithilaparakkamatā anikkhittachandatā anikkhittadhuratā dhurasampaggāho vīriyaṁ vīriyindriyaṁ vīriyabalaṁ sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye sammāvāyāmo hoti. 27 Katamā tasmiṁ samaye sammāsati hoti? Yā tasmiṁ samaye sati anussati paṭissati sati saraṇatā dhāraṇatā apilāpanatā asammussanatā sati satindriyaṁ satibalaṁ sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye sammāsati hoti. 28 Katamo tasmiṁ samaye sammāsamādhi hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi samādhisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye sammāsamādhi hoti. 29 Katamaṁ tasmiṁ samaye saddhābalaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye saddhā saddahanā okappanā abhippasādo saddhā saddhindriyaṁ saddhābalaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye saddhābalaṁ hoti. 30 Katamaṁ tasmiṁ samaye vīriyabalaṁ hoti? Yo tasmiṁ samaye cetasiko vīriyārambho nikkamo parakkamo uyyāmo vāyāmo ussāho ussoḷhī thāmo dhiti asithilaparakkamatā anikkhittachandatā anikkhittadhuratā dhurasampaggāho vīriyaṁ vīriyindriyaṁ vīriyabalaṁ sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye vīriyabalaṁ hoti. 31 Katamaṁ tasmiṁ samaye satibalaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye sati anussati paṭissati sati saraṇatā dhāraṇatā apilāpanatā asammussanatā sati satindriyaṁ satibalaṁ sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye satibalaṁ hoti. 32 Katamaṁ tasmiṁ samaye 329 --- ds2 1.5:32 samādhibalaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi samādhisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye samādhibalaṁ hoti. 33 Katamaṁ tasmiṁ samaye paññābalaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye paññābalaṁ hoti. 34 Katamaṁ tasmiṁ samaye hiribalaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye hirīyati hiriyitabbena hirīyati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ tasmiṁ samaye hiribalaṁ hoti. 35 Katamaṁ tasmiṁ samaye ottappabalaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye ottappati ottappitabbena ottappati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ tasmiṁ samaye ottappabalaṁ hoti. 36 Katamo tasmiṁ samaye alobho hoti? Yo tasmiṁ samaye alobho alubbhanā alubbhitattaṁ asārāgo asārajjanā asārajjitattaṁ anabhijjhā alobho kusalamūlaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye alobho hoti. 37 Katamo tasmiṁ samaye adoso hoti? Yo tasmiṁ samaye adoso adussanā adussitattaṁ abyāpādo abyāpajjo adoso kusalamūlaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye adoso hoti. 38 Katamo tasmiṁ samaye amoho hoti? Yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye amoho hoti. 39 Katamā tasmiṁ samaye anabhijjhā hoti? Yo tasmiṁ samaye alobho alubbhanā alubbhitattaṁ asārāgo asārajjanā asārajjitattaṁ anabhijjhā alobho kusalamūlaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye anabhijjhā hoti. 40 Katamo tasmiṁ samaye abyāpādo hoti? Yo tasmiṁ samaye adoso adussanā adussitattaṁ abyāpādo abyāpajjo adoso kusalamūlaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye abyāpādo hoti. 41 Katamā tasmiṁ samaye sammādiṭṭhi hoti? Yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye sammādiṭṭhi hoti. 42 Katamā tasmiṁ samaye hirī hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye hirīyati hiriyitabbena hirīyati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—ayaṁ tasmiṁ samaye hirī hoti. 43 Katamaṁ tasmiṁ samaye ottappaṁ hoti? Yaṁ tasmiṁ samaye ottappati ottappitabbena ottappati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ tasmiṁ samaye ottappaṁ hoti. 44 Katamā tasmiṁ samaye kāyapassaddhi hoti? Yā tasmiṁ samaye vedanākkhandhassa saññākkhandhassa saṅkhārakkhandhassa passaddhi paṭipassaddhi passambhanā paṭipassambhanā paṭipassambhitattaṁ passaddhisambojjhaṅgo—ayaṁ tasmiṁ samaye kāyapassaddhi hoti. 45 Katamā tasmiṁ samaye cittapassaddhi hoti? Yā tasmiṁ samaye viññāṇakkhandhassa passaddhi paṭipassaddhi passambhanā paṭipassambhanā paṭipassambhitattaṁ passaddhisambojjhaṅgo—ayaṁ tasmiṁ samaye cittapassaddhi hoti. 46 Katamā tasmiṁ samaye kāyalahutā hoti? Yā tasmiṁ samaye vedanākkhandhassa saññākkhandhassa saṅkhārakkhandhassa lahutā lahupariṇāmatā adandhanatā avitthanatā—ayaṁ tasmiṁ samaye kāyalahutā hoti. 47 Katamā tasmiṁ samaye cittalahutā hoti? Yā tasmiṁ samaye viññāṇakkhandhassa lahutā lahupariṇāmatā adandhanatā avitthanatā—ayaṁ tasmiṁ samaye cittalahutā hoti. 330 --- ds2 1.5:48 48 Katamā tasmiṁ samaye kāyamudutā hoti? Yā tasmiṁ samaye vedanākkhandhassa saññākkhandhassa saṅkhārakkhandhassa mudutā maddavatā akakkhaḷatā akathinatā—ayaṁ tasmiṁ samaye kāyamudutā hoti. 49 Katamā tasmiṁ samaye cittamudutā hoti? Yā tasmiṁ samaye viññāṇakkhandhassa mudutā maddavatā akakkhaḷatā akathinatā—ayaṁ tasmiṁ samaye cittamudutā hoti. 50 Katamā tasmiṁ samaye kāyakammaññatā hoti? Yā tasmiṁ samaye vedanākkhandhassa saññākkhandhassa saṅkhārakkhandhassa kammaññatā kammaññattaṁ kammaññabhāvo—ayaṁ tasmiṁ samaye kāyakammaññatā hoti. 51 Katamā tasmiṁ samaye cittakammaññatā hoti? Yā tasmiṁ samaye viññāṇakkhandhassa kammaññatā kammaññattaṁ kammaññabhāvo—ayaṁ tasmiṁ samaye cittakammaññatā hoti. 52 Katamā tasmiṁ samaye kāyapāguññatā hoti? Yā tasmiṁ samaye vedanākkhandhassa saññākkhandhassa saṅkhārakkhandhassa paguṇatā paguṇattaṁ paguṇabhāvo—ayaṁ tasmiṁ samaye kāyapāguññatā hoti. 53 Katamā tasmiṁ samaye cittapāguññatā hoti? Yā tasmiṁ samaye viññāṇakkhandhassa paguṇatā paguṇattaṁ paguṇabhāvo—ayaṁ tasmiṁ samaye cittapāguññatā hoti. 54 Katamā tasmiṁ samaye kāyujukatā hoti? Yā tasmiṁ samaye vedanākkhandhassa saññākkhandhassa saṅkhārakkhandhassa ujutā ujukatā ajimhatā avaṅkatā akuṭilatā—ayaṁ tasmiṁ samaye kāyujukatā hoti. 55 Katamā tasmiṁ samaye cittujukatā hoti? Yā tasmiṁ samaye viññāṇakkhandhassa ujutā ujukatā ajimhatā avaṅkatā akuṭilatā—ayaṁ tasmiṁ samaye cittujukatā hoti. 56 Katamā tasmiṁ samaye sati hoti? Yā tasmiṁ samaye sati anussati paṭissati sati saraṇatā dhāraṇatā apilāpanatā asammussanatā sati satindriyaṁ satibalaṁ sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye sati hoti. 57 Katamaṁ tasmiṁ samaye sampajaññaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye sampajaññaṁ hoti. 58 Katamo tasmiṁ samaye samatho hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi samādhisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye samatho hoti. 59 Katamā tasmiṁ samaye vipassanā hoti? Yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye vipassanā hoti. 60 Katamo tasmiṁ samaye paggāho hoti? Yo tasmiṁ samaye cetasiko vīriyārambho nikkamo parakkamo uyyāmo vāyāmo ussāho ussoḷhī thāmo dhiti asithilaparakkamatā anikkhittachandatā anikkhittadhuratā dhurasampaggāho vīriyaṁ vīriyindriyaṁ vīriyabalaṁ sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye paggāho hoti. 61 Katamo tasmiṁ samaye avikkhepo hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi samādhisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye avikkhepo hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā. 62 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, navindriyāni honti, pañcaṅgikaṁ jhānaṁ hoti, aṭṭhaṅgiko maggo hoti, satta balāni honti, tayo hetū honti, eko phasso hoti, ekā vedanā hoti, ekā saññā hoti, ekā cetanā hoti, ekaṁ cittaṁ hoti, eko vedanākkhandho 331 --- ds2 1.5:62 hoti, eko saññākkhandho hoti, eko saṅkhārakkhandho hoti, eko viññāṇakkhandho hoti, ekaṁ manāyatanaṁ hoti, ekaṁ manindriyaṁ hoti, ekā manoviññāṇadhātu hoti, ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā …pe…. 63 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro pīti cittassekaggatā saddhindriyaṁ vīriyindriyaṁ satindriyaṁ samādhindriyaṁ paññindriyaṁ jīvitindriyaṁ anaññātaññassāmītindriyaṁ sammādiṭṭhi sammāsaṅkappo sammāvācā sammākammanto sammāājīvo sammāvāyāmo sammāsati sammāsamādhi saddhābalaṁ vīriyabalaṁ satibalaṁ samādhibalaṁ paññābalaṁ hiribalaṁ ottappabalaṁ alobho adoso amoho anabhijjhā abyāpādo sammādiṭṭhi hirī ottappaṁ kāyapassaddhi cittapassaddhi kāyalahutā cittalahutā kāyamudutā cittamudutā kāyakammaññatā cittakammaññatā kāyapāguññatā cittapāguññatā kāyujukatā cittujukatā sati sampajaññaṁ samatho vipassanā paggāho avikkhepo; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā kusalā. 64 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 65 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 66 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 67 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 68 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Suddhikapaṭipadā. 69 2.1.5.2. Suññata Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 70 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Suññataṁ. 71 2.1.5.3. Suññatamūlakapaṭipadā Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 72 332 --- ds2 1.5:72 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 73 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 74 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 75 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññataṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Suññatamūlakapaṭipadā. 76 2.1.5.4. Appaṇihita Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati appaṇihitaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 77 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati appaṇihitaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Appaṇihitaṁ. 78 2.1.5.5. Appaṇihitamūlakapaṭipadā Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 79 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appaṇihitaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 80 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 81 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appaṇihitaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 82 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ …pe… dukkhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appaṇihitaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ 333 --- ds2 1.5:82 dandhābhiññaṁ appaṇihitaṁ …pe… sukhapaṭipadaṁ khippābhiññaṁ appaṇihitaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Appaṇihitamūlakapaṭipadā. 83 2.1.5.6. Vīsati mahānaya Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ maggaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ satipaṭṭhānaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ sammappadhānaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ iddhipādaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ indriyaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ balaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ bojjhaṅgaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ saccaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ samathaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ dhammaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ khandhaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ āyatanaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ dhātuṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ āhāraṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ phassaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ vedanaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ saññaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ cetanaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ cittaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Vīsati mahānayā. 84 2.1.5.7. Adhipati Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ chandādhipateyyaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ …pe… vīmaṁsādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 85 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ chandādhipateyyaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ …pe… vīmaṁsādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 86 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ maggaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ satipaṭṭhānaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ sammappadhānaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ iddhipādaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ indriyaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ balaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ bojjhaṅgaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ saccaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ samathaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ dhammaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ khandhaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ āyatanaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ dhātuṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ āhāraṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ phassaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ vedanaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ saññaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ cetanaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ cittaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ chandādhipateyyaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ …pe… vīmaṁsādhipateyyaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Adhipati. Paṭhamo maggo. 87 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ kāmarāgabyāpādānaṁ tanubhāvāya dutiyāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… aññindriyaṁ hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Dutiyo maggo. 88 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ kāmarāgabyāpādānaṁ anavasesappahānāya tatiyāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… aññindriyaṁ hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Tatiyo maggo. 89 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ rūparāgaarūparāgamānauddhaccaavijjāya anavasesappahānāya catutthāya bhūmiyā 334 --- ds2 1.5:89 pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… aññindriyaṁ hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā …pe…. 90 Katamaṁ tasmiṁ samaye aññindriyaṁ hoti? Yā tesaṁ dhammānaṁ ñātānaṁ diṭṭhānaṁ pattānaṁ viditānaṁ sacchikatānaṁ sacchikiriyāya paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrī medhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ, idaṁ tasmiṁ samaye aññindriyaṁ hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā kusalā. Catuttho maggo. Lokuttaraṁ cittaṁ. 0 Dhammasaṅgaṇī 2 Niddesa 2.2 Rūpakaṇḍa 2.2.1. Uddesa |2.1| Katame dhammā abyākatā? Kusalākusalānaṁ dhammānaṁ vipākā kāmāvacarā rūpāvacarā arūpāvacarā apariyāpannā vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho, ye ca dhammā kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā, sabbañca rūpaṁ, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā abyākatā. 0 Dhammasaṅgaṇī 2 Niddesa 2.4 Aṭṭhakathākaṇḍa 2.4.1. Tikaatthuddhāra |4.1| 2.4.1.1. Kusalattika Katame dhammā kusalā? Catūsu bhūmīsu kusalaṁ—ime dhammā kusalā. 2 Katame dhammā akusalā? Dvādasa akusalacittuppādā—ime dhammā akusalā. 3 Katame dhammā abyākatā? Catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā abyākatā. 4 2.4.1.2. Vedanāttika Katame dhammā sukhāya vedanāya sampayuttā? Kāmāvacarakusalato cattāro somanassasahagatacittuppādā, akusalato cattāro kāmāvacarakusalassa vipākato ca kiriyato ca pañca, rūpāvacaratikacatukkajjhānā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, lokuttaratikacatukkajjhānā kusalato ca vipākato ca, etthuppannaṁ sukhaṁ vedanaṁ ṭhapetvā—ime dhammā sukhāya vedanāya sampayuttā. 5 Katame dhammā dukkhāya vedanāya sampayuttā? Dve domanassasahagatacittuppādā, dukkhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ, etthuppannaṁ dukkhaṁ vedanaṁ ṭhapetvā—ime dhammā dukkhāya vedanāya sampayuttā. 6 Katame dhammā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā? Kāmāvacarakusalato cattāro upekkhāsahagatacittuppādā, akusalato cha, kāmāvacarakusalassa vipākato dasa, akusalassa vipākato cha, kiriyato cha, rūpāvacaraṁ catutthaṁ jhānaṁ kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, cattāro arūpāvacarā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, lokuttaraṁ catutthaṁ jhānaṁ kusalato ca vipākato ca, etthuppannaṁ adukkhamasukhaṁ vedanaṁ ṭhapetvā—ime dhammā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. Tisso ca vedanā, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā na vattabbā sukhāya vedanāya sampayuttātipi, dukkhāya vedanāya sampayuttātipi, adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttātipi. 7 2.4.1.3. Vipākattika Katame dhammā vipākā? Catūsu bhūmīsu vipāko—ime dhammā vipākā. 8 Katame dhammā vipākadhammadhammā? Catūsu bhūmīsu kusalaṁ akusalaṁ—ime dhammā vipākadhammadhammā. 9 Katame dhammā nevavipākanavipākadhammadhammā? Tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā nevavipākanavipākadhammadhammā. 10 2.4.1.4. Upādinnattika Katame dhammā upādinnupādāniyā? Tīsu bhūmīsu vipāko, yañca rūpaṁ kammassa katattā—ime dhammā upādinnupādāniyā. 11 Katame dhammā anupādinnupādāniyā? Tīsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, yañca rūpaṁ na kammassa katattā—ime dhammā anupādinnupādāniyā. 12 Katame dhammā anupādinnaanupādāniyā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā anupādinnaanupādāniyā. 13 2.4.1.5. Saṅkiliṭṭhattika Katame dhammā saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā? Dvādasākusalacittuppādā—ime dhammā saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā. 14 Katame dhammā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā? Tīsu bhūmīsu kusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā. 15 Katame dhammā 335 --- ds2 4.1:15 asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā. 16 2.4.1.6. Vitakkattika Katame dhammā savitakkasavicārā? Kāmāvacaraṁ kusalaṁ, akusalaṁ, kāmāvacarakusalassa vipākato ekādasa cittuppādā, akusalassa vipākato dve, kiriyato ekādasa, rūpāvacaraṁ paṭhamaṁ jhānaṁ kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, lokuttaraṁ paṭhamaṁ jhānaṁ kusalato ca vipākato ca, etthuppanne vitakkavicāre ṭhapetvā—ime dhammā savitakkasavicārā. 17 Katame dhammā avitakkavicāramattā? Rūpāvacarapañcakanaye dutiyaṁ jhānaṁ kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, lokuttarapañcakanaye dutiyaṁ jhānaṁ kusalato ca vipākato ca, etthuppannaṁ vicāraṁ ṭhapetvā, vitakko ca—ime dhammā avitakkavicāramattā. 18 Katame dhammā avitakkaavicārā? Dvepañcaviññāṇāni, rūpāvacaratikatikajjhānā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, cattāro āruppā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca lokuttaratikatikajjhānā kusalato ca vipākato ca pañcakanaye dutiye jhāne, uppanno ca vicāro rūpañca nibbānañca—ime dhammā avitakkaavicārā. Vitakkasahajāto vicāro na vattabbo savitakkasavicārotipi, avitakkavicāramattotipi, avitakkaavicārotipi. 19 2.4.1.7. Pītittika Katame dhammā pītisahagatā? Kāmāvacarakusalato cattāro somanassasahagatacittuppādā, akusalato cattāro, kāmāvacarakusalassa vipākato pañca, kiriyato pañca, rūpāvacaradukatikajjhānā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, lokuttaradukatikajjhānā kusalato ca vipākato ca, etthuppannaṁ pītiṁ ṭhapetvā—ime dhammā pītisahagatā. 20 Katame dhammā sukhasahagatā? Kāmāvacarakusalato cattāro somanassasahagatacittuppādā, akusalato cattāro, kāmāvacarakusalassa vipākato cha, kiriyato pañca, rūpāvacaratikacatukkajjhānā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, lokuttaratikacatukkajjhānā kusalato ca vipākato ca, etthuppannaṁ sukhaṁ ṭhapetvā—ime dhammā sukhasahagatā. 21 Katame dhammā upekkhāsahagatā? Kāmāvacarakusalato cattāro upekkhāsahagatacittuppādā, akusalato cha, kāmāvacarakusalassa vipākato dasa, akusalassa vipākato cha, kiriyato cha, rūpāvacaraṁ catutthaṁ jhānaṁ kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, cattāro āruppā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, lokuttaraṁ catutthaṁ jhānaṁ kusalato ca vipākato ca, etthuppannaṁ upekkhaṁ ṭhapetvā—ime dhammā upekkhāsahagatā. Pīti na pītisahagatā, sukhasahagatā, na upekkhāsahagatā. Sukhaṁ na sukhasahagataṁ, siyā pītisahagataṁ, na upekkhāsahagataṁ, siyā na vattabbaṁ pītisahagatanti. Dve domanassasahagatacittuppādā, dukkhasahagatakāyaviññāṇaṁ, yā ca vedanā upekkhā, rūpañca nibbānañca—ime dhammā na vattabbā pītisahagatātipi, sukhasahagatātipi, upekkhāsahagatātipi. 22 2.4.1.8. Dassanenapahātabbattika Katame dhammā dassanena pahātabbā? Cattāro diṭṭhigatasampayuttacittuppādā, vicikicchāsahagato cittuppādo—ime dhammā dassanena pahātabbā. 23 Katame dhammā bhāvanāya pahātabbā? Uddhaccasahagato cittuppādo—ime dhammā bhāvanāya pahātabbā. Cattāro diṭṭhigatavippayuttā lobhasahagatacittuppādā, dve domanassasahagatacittuppādā—ime dhammā siyā dassanena pahātabbā siyā bhāvanāya pahātabbā. 24 Katame dhammā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā? Catūsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā. 25 2.4.1.9. Dassanenapahātabbahetukattika Katame dhammā dassanena pahātabbahetukā? Cattāro diṭṭhigatasampayuttacittuppādā, vicikicchāsahagato cittuppādo, etthuppannaṁ mohaṁ ṭhapetvā—ime dhammā dassanena pahātabbahetukā. 26 Katame dhammā bhāvanāya pahātabbahetukā? Uddhaccasahagato cittuppādo, etthuppannaṁ mohaṁ ṭhapetvā—ime dhammā bhāvanāya pahātabbahetukā. Cattāro diṭṭhigatavippayuttā lobhasahagatacittuppādā, dve domanassasahagatacittuppādā—ime dhammā siyā dassanena pahātabbahetukā, siyā bhāvanāya pahātabbahetukā. 27 Katame dhammā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā? Vicikicchāsahagato moho, uddhaccasahagato moho, catūsu 336 --- ds2 4.1:27 bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā. 28 2.4.1.10. Ācayagāmittika Katame dhammā ācayagāmino? Tīsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ—ime dhammā ācayagāmino. 29 Katame dhammā apacayagāmino? Cattāro maggā apariyāpannā—ime dhammā apacayagāmino. 30 Katame dhammā nevācayagāmināpacayagāmino? Catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā nevācayagāmināpacayagāmino. 31 2.4.1.11. Sekkhattika Katame dhammā sekkhā? Cattāro maggā apariyāpannā, heṭṭhimāni ca tīṇi sāmaññaphalāni—ime dhammā sekkhā. 32 Katame dhammā asekkhā? Upariṭṭhimaṁ arahattaphalaṁ—ime dhammā asekkhā. 33 Katame dhammā nevasekkhanāsekkhā? Tīsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā nevasekkhanāsekkhā. 34 2.4.1.12. Parittattika Katame dhammā parittā? Kāmāvacarakusalaṁ, akusalaṁ, sabbo kāmāvacarassa vipāko, kāmāvacarakiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā parittā. 35 Katame dhammā mahaggatā? Rūpāvacarā, arūpāvacarā, kusalābyākatā—ime dhammā mahaggatā. 36 Katame dhammā appamāṇā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā appamāṇā. 37 2.4.1.13. Parittārammaṇattika Katame dhammā parittārammaṇā? Sabbo kāmāvacarassa vipāko, kiriyāmanodhātu, kiriyāhetukamanoviññāṇadhātu somanassasahagatā—ime dhammā parittārammaṇā. 38 Katame dhammā mahaggatārammaṇā? Viññāṇañcāyatanaṁ, nevasaññānāsaññāyatanaṁ—ime dhammā mahaggatārammaṇā. 39 Katame dhammā appamāṇārammaṇā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni—ime dhammā appamāṇārammaṇā. Kāmāvacarakusalato cattāro ñāṇavippayuttacittuppādā, kiriyato cattāro ñāṇavippayuttacittuppādā, sabbaṁ akusalaṁ—ime dhammā siyā parittārammaṇā, siyā mahaggatārammaṇā, na appamāṇārammaṇā, siyā na vattabbā parittārammaṇātipi, mahaggatārammaṇātipi. Kāmāvacarakusalato cattāro ñāṇasampayuttacittuppādā, kiriyato cattāro ñāṇasampayuttacittuppādā, rūpāvacaraṁ catutthaṁ jhānaṁ kusalato ca kiriyato ca, kiriyāhetukamanoviññāṇadhātu upekkhāsahagatā—ime dhammā siyā parittārammaṇā, siyā mahaggatārammaṇā, siyā appamāṇārammaṇā, siyā na vattabbā parittārammaṇātipi, mahaggatārammaṇātipi, appamāṇārammaṇātipi. Rūpāvacaratikacatukkajjhānā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, catutthassa jhānassa vipāko, ākāsānañcāyatanaṁ, ākiñcaññāyatanaṁ—ime dhammā na vattabbā parittārammaṇātipi, mahaggatārammaṇātipi, appamāṇārammaṇātipi. Rūpañca nibbānañca anārammaṇā. 40 2.4.1.14. Hīnattika Katame dhammā hīnā? Dvādasa akusalacittuppādā—ime dhammā hīnā. 41 Katame dhammā majjhimā? Tīsu bhūmīsu kusalaṁ, tīsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, sabbañca rūpaṁ—ime dhammā majjhimā. 42 Katame dhammā paṇītā? Cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni, nibbānañca—ime dhammā paṇītā. 43 2.4.1.15. Micchattaniyatattika Katame dhammā micchattaniyatā? Cattāro diṭṭhigatasampayuttacittuppādā, dve domanassasahagatacittuppādā—ime dhammā siyā micchattaniyatā, siyā aniyatā. 44 Katame dhammā sammattaniyatā? Cattāro maggā apariyāpannā—ime dhammā sammattaniyatā. 45 Katame dhammā aniyatā? Cattāro diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatacittuppādā, vicikicchāsahagato cittuppādo, uddhaccasahagato cittuppādo, tīsu bhūmīsu kusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, rūpañca, nibbānañca—ime dhammā aniyatā. 46 2.4.1.16. Maggārammaṇattika Katame dhammā maggārammaṇā? Kāmāvacarakusalato cattāro ñāṇasampayuttacittuppādā, kiriyato cattāro ñāṇasampayuttacittuppādā—ime dhammā siyā maggārammaṇā, na maggahetukā; siyā maggādhipatino, siyā na vattabbā maggārammaṇātipi, maggādhipatinotipi. Cattāro ariyamaggā na maggārammaṇā, maggahetukā; siyā maggādhipatino, siyā na vattabbā maggādhipatinoti. Rūpāvacaracatutthaṁ jhānaṁ kusalato ca kiriyato ca, 337 --- ds2 4.1:46 kiriyāhetukamanoviññāṇadhātu upekkhāsahagatā—ime dhammā siyā maggārammaṇā; na maggahetukā, na maggādhipatino; siyā na vattabbā maggārammaṇāti. Kāmāvacarakusalato cattāro ñāṇavippayuttacittuppādā, sabbaṁ akusalaṁ, sabbo kāmāvacarassa vipāko, kiriyato cha cittuppādā, rūpāvacaratikacatukkajjhānā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, catutthassa jhānassa vipāko, cattāro āruppā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, cattāri ca sāmaññaphalāni—ime dhammā na vattabbā maggārammaṇātipi, maggahetukātipi, maggādhipatinotipi. Rūpañca nibbānañca anārammaṇā. 47 2.4.1.17. Uppannattika Katame dhammā uppannā? Catūsu bhūmīsu vipāko, yañca rūpaṁ kammassa katattā—ime dhammā siyā uppannā, siyā uppādino; na vattabbā anuppannāti. Catūsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, yañca rūpaṁ na kammassa katattā—ime dhammā siyā uppannā, siyā anuppannā, na vattabbā uppādinoti. Nibbānaṁ na vattabbaṁ uppannantipi, anuppannantipi, uppādinotipi. 48 2.4.1.18. Atītattika (…) Nibbānaṁ ṭhapetvā sabbe dhammā siyā atītā, siyā anāgatā, siyā paccuppannā. Nibbānaṁ na vattabbaṁ atītantipi, anāgatantipi, paccuppannantipi. 49 2.4.1.19. Atītārammaṇattika Katame dhammā atītārammaṇā? Viññāṇañcāyatanaṁ, nevasaññānāsaññāyatanaṁ—ime dhammā atītārammaṇā. 50 Niyogā anāgatārammaṇā natthi. 51 Katame dhammā paccuppannārammaṇā? Dvepañcaviññāṇāni, tisso ca manodhātuyo—ime dhammā paccuppannārammaṇā. Kāmāvacarakusalassa vipākato dasa cittuppādā, akusalassa vipākato manoviññāṇadhātu upekkhāsahagatā, kiriyāhetukamanoviññāṇadhātu somanassasahagatā—ime dhammā siyā atītārammaṇā, siyā anāgatārammaṇā, siyā paccuppannārammaṇā. Kāmāvacarakusalaṁ, akusalaṁ, kiriyato nava cittuppādā, rūpāvacaraṁ catutthaṁ jhānaṁ kusalato ca kiriyato ca—ime dhammā siyā atītārammaṇā, siyā anāgatārammaṇā, siyā paccuppannārammaṇā; siyā na vattabbā atītārammaṇātipi, anāgatārammaṇātipi, paccuppannārammaṇātipi. Rūpāvacaratikacatukkajjhānā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, catutthassa jhānassa vipāko, ākāsānañcāyatanaṁ, ākiñcaññāyatanaṁ, cattāro maggā apariyāpannā, cattāri ca sāmaññaphalāni—ime dhammā na vattabbā atītārammaṇātipi, anāgatārammaṇātipi, paccuppannārammaṇātipi. Rūpañca nibbānañca anārammaṇā. 52 2.4.1.20. Ajjhattattika Anindriyabaddharūpañca nibbānañca ṭhapetvā, sabbe dhammā siyā ajjhattā, siyā bahiddhā, siyā ajjhattabahiddhā. Anindriyabaddharūpañca nibbānañca bahiddhā. 53 2.4.1.21. Ajjhattārammaṇattika Katame dhammā ajjhattārammaṇā? Viññāṇañcāyatanaṁ, nevasaññānāsaññāyatanaṁ—ime dhammā ajjhattārammaṇā. 54 Katame dhammā bahiddhārammaṇā? Rūpāvacaratikacatukkajjhānā kusalato ca vipākato ca kiriyato ca, catutthassa jhānassa vipāko, ākāsānañcāyatanaṁ, cattāro maggā apariyāpannā cattāri ca sāmaññaphalāni—ime dhammā bahiddhārammaṇā. Rūpaṁ ṭhapetvā, sabbeva kāmāvacarā kusalākusalābyākatā dhammā, rūpāvacaraṁ catutthaṁ jhānaṁ kusalato ca kiriyato ca—ime dhammā siyā ajjhattārammaṇā, siyā bahiddhārammaṇā, siyā ajjhattabahiddhārammaṇā. Ākiñcaññāyatanaṁ na vattabbaṁ ajjhattārammaṇantipi, bahiddhārammaṇantipi, ajjhattabahiddhārammaṇantipi. Rūpañca nibbānañca anārammaṇā. 55 2.4.1.22. Sanidassanattika Katame dhammā sanidassanasappaṭighā? Rūpāyatanaṁ—ime dhammā sanidassanasappaṭighā. 56 Katame dhammā anidassanasappaṭighā? Cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ—ime dhammā anidassanasappaṭighā. 57 Katame dhammā anidassanaappaṭighā? Catūsu bhūmīsu kusalaṁ, akusalaṁ, catūsu bhūmīsu vipāko, tīsu bhūmīsu kiriyābyākataṁ, yañca rūpaṁ anidassanaṁ appaṭighaṁ dhammāyatanapariyāpannaṁ, nibbānañca—ime dhammā anidassanaappaṭighā. Tikaṁ. 0 Dhammasaṅgaṇī 2 Niddesa 2.1 Cittuppādakaṇḍa 2.1.10. Ahetukakiriyāabyākata |1.10| 2.1.10.1. Kiriyāmanodhātu Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye manodhātu uppannā hoti kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā …pe… phoṭṭhabbārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā 338 --- ds2 1.10:1 hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā …pe…. 2 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, tīṇindriyāni honti, eko phasso hoti …pe… ekā manodhātu hoti, ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā …pe…. 3 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro cittassekaggatā jīvitindriyaṁ; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Kiriyā manodhātu. 4 2.1.10.2. Kiriyāmanoviññāṇadhātusomanassasahagata Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye manoviññāṇadhātu uppannā hoti kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā somanassasahagatā rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, pīti hoti, sukhaṁ hoti, cittassekaggatā hoti, vīriyindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, somanassindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā. 5 Katamo tasmiṁ samaye phasso hoti? Yo tasmiṁ samaye phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye phasso hoti …pe…. 6 Katamā tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye cittassekaggatā hoti. 7 Katamaṁ tasmiṁ samaye vīriyindriyaṁ hoti? Yo tasmiṁ samaye cetasiko vīriyārambho nikkamo parakkamo uyyāmo vāyāmo ussāho ussoḷhī thāmo dhiti asithilaparakkamatā anikkhittachandatā anikkhittadhuratā dhurasampaggāho vīriyaṁ vīriyindriyaṁ vīriyabalaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye vīriyindriyaṁ hoti. 8 Katamaṁ tasmiṁ samaye samādhindriyaṁ hoti? Yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ—idaṁ tasmiṁ samaye samādhindriyaṁ hoti …pe… ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā. 9 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, pañcindriyāni honti, eko phasso hoti …pe… ekā manoviññāṇadhātu hoti, ekaṁ dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā …pe…. 10 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro pīti cittassekaggatā vīriyindriyaṁ samādhindriyaṁ jīvitindriyaṁ; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Kiriyā manoviññāṇadhātu somanassasahagatā. 11 2.1.10.3. Kiriyāmanoviññāṇadhātuupekkhāsahagata Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye manoviññāṇadhātu uppannā hoti kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, vīriyindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā …pe…. 12 Tasmiṁ kho pana samaye cattāro khandhā honti, dvāyatanāni honti, dve dhātuyo honti, tayo āhārā honti, pañcindriyāni honti, eko phasso hoti …pe… ekā manoviññāṇadhātu hoti, ekaṁ 339 --- ds2 1.10:12 dhammāyatanaṁ hoti, ekā dhammadhātu hoti; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā—ime dhammā abyākatā …pe…. 13 Katamo tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti? Phasso cetanā vitakko vicāro cittassekaggatā vīriyindriyaṁ samādhindriyaṁ jīvitindriyaṁ; ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā ṭhapetvā vedanākkhandhaṁ ṭhapetvā saññākkhandhaṁ ṭhapetvā viññāṇakkhandhaṁ—ayaṁ tasmiṁ samaye saṅkhārakkhandho hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Kiriyā manoviññāṇadhātu upekkhāsahagatā. Ahetukā kiriyā abyākatā. 14 2.1.10.4. Sahetukakāmāvacarakiriyā Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye manoviññāṇadhātu uppannā hoti kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā somanassasahagatā ñāṇasampayuttā …pe… somanassasahagatā ñāṇasampayuttā sasaṅkhārena …pe… somanassasahagatā ñāṇavippayuttā …pe… somanassasahagatā ñāṇavippayuttā sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagatā ñāṇasampayuttā …pe… upekkhāsahagatā ñāṇasampayuttā sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagatā ñāṇavippayuttā …pe… upekkhāsahagatā ñāṇavippayuttā sasaṅkhārena rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā …pe… alobho abyākatamūlaṁ …pe… adoso abyākatamūlaṁ …pe… ime dhammā abyākatā. Sahetukā kāmāvacarakiriyā. 15 2.1.10.5. Rūpāvacarakiriyā Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye rūpāvacaraṁ jhānaṁ bhāveti kiriyaṁ neva kusalaṁ nākusalaṁ na ca kammavipākaṁ diṭṭhadhammasukhavihāraṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 16 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye rūpāvacaraṁ jhānaṁ bhāveti kiriyaṁ neva kusalaṁ nākusalaṁ na ca kammavipākaṁ diṭṭhadhammasukhavihāraṁ vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. Rūpāvacarakiriyā. 17 2.1.10.6. Arūpāvacarakiriyā Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye arūpāvacaraṁ jhānaṁ bhāveti kiriyaṁ neva kusalaṁ nākusalaṁ na ca kammavipākaṁ diṭṭhadhammasukhavihāraṁ sabbaso rūpasaññānaṁ samatikkamā paṭighasaññānaṁ atthaṅgamā nānattasaññānaṁ amanasikārā ākāsānañcāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 18 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye arūpāvacaraṁ jhānaṁ bhāveti kiriyaṁ neva kusalaṁ nākusalaṁ na ca kammavipākaṁ diṭṭhadhammasukhavihāraṁ sabbaso ākāsānañcāyatanaṁ samatikkamma viññāṇañcāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 19 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye arūpāvacaraṁ jhānaṁ bhāveti kiriyaṁ neva kusalaṁ nākusalaṁ na ca kammavipākaṁ diṭṭhadhammasukhavihāraṁ sabbaso viññāṇañcāyatanaṁ samatikkamma ākiñcaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā. 20 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye arūpāvacaraṁ jhānaṁ bhāveti kiriyaṁ neva kusalaṁ nākusalaṁ na ca kammavipākaṁ diṭṭhadhammasukhavihāraṁ sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā abyākatā …pe… alobho abyākatamūlaṁ …pe… adoso abyākatamūlaṁ …pe… amoho abyākatamūlaṁ …pe… ime dhammā abyākatā. Arūpāvacarakiriyā. Kiriyā abyākatā. Cittuppādakaṇḍaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Dhammasaṅgaṇī 2 Niddesa 2.3 Nikkhepakaṇḍa 2.3.3. Suttantikadukanikkhepa |3.3| 2.3.3.1. Vijjābhāgīduka Katame dhammā vijjābhāgino? Vijjāya sampayuttakā 340 --- ds2 3.3:1 dhammā—ime dhammā vijjābhāgino. 2 Katame dhammā avijjābhāgino? Avijjāya sampayuttakā dhammā—ime dhammā avijjābhāgino. 3 2.3.3.2. Vijjūpamaduka Katame dhammā vijjūpamā? Heṭṭhimesu tīsu ariyamaggesu paññā—ime dhammā vijjūpamā. 4 Katame dhammā vajirūpamā? Upariṭṭhime arahattamagge paññā—ime dhammā vajirūpamā. 5 2.3.3.3. Bāladuka Katame dhammā bālā? Ahirīkañca anottappañca—ime dhammā bālā. Sabbepi akusalā dhammā bālā. 6 Katame dhammā paṇḍitā? Hirī ca ottappañca—ime dhammā paṇḍitā. Sabbepi kusalā dhammā paṇḍitā. 7 2.3.3.4. Kaṇhaduka Katame dhammā kaṇhā? Ahirīkañca anottappañca—ime dhammā kaṇhā. Sabbepi akusalā dhammā kaṇhā. 8 Katame dhammā sukkā? Hirī ca ottappañca—ime dhammā sukkā? Sabbepi kusalā dhammā sukkā. 9 2.3.3.5. Tapanīyaduka Katame dhammā tapanīyā? Kāyaduccaritaṁ, vacīduccaritaṁ, manoduccaritaṁ—ime dhammā tapanīyā. Sabbepi akusalā dhammā tapanīyā. 10 Katame dhammā atapanīyā? Kāyasucaritaṁ, vacīsucaritaṁ, manosucaritaṁ—ime dhammā atapanīyā. Sabbepi kusalā dhammā atapanīyā. 11 2.3.3.6. Adhivacanaduka Katame dhammā adhivacanā? Yā tesaṁ tesaṁ dhammānaṁ saṅkhā samaññā paññatti vohāro nāmaṁ nāmakammaṁ nāmadheyyaṁ nirutti byañjanaṁ abhilāpo—ime dhammā adhivacanā. 12 Sabbeva dhammā adhivacanapathā. 13 2.3.3.7. Niruttiduka Katame dhammā nirutti? Yā tesaṁ tesaṁ dhammānaṁ saṅkhā samaññā paññatti vohāro nāmaṁ nāmakammaṁ nāmadheyyaṁ nirutti byañjanaṁ abhilāpo—ime dhammā nirutti. 14 Sabbeva dhammā niruttipathā. 15 2.3.3.8. Paññattiduka Katame dhammā paññatti? Yā tesaṁ tesaṁ dhammānaṁ saṅkhā samaññā paññatti vohāro nāmaṁ nāmakammaṁ nāmadheyyaṁ nirutti byañjanaṁ abhilāpo—ime dhammā paññatti. 16 Sabbeva dhammā paññattipathā. 17 2.3.3.9. Nāmaduka Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho, asaṅkhatā ca dhātu—idaṁ vuccati nāmaṁ. 18 Tattha katamaṁ rūpaṁ? Cattāro ca mahābhūtā, catunnañca mahābhūtānaṁ upādāya rūpaṁ—idaṁ vuccati rūpaṁ. 19 2.3.3.10. Avijjāduka Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati avijjā. 20 Tattha katamā bhavataṇhā? Yo bhavesu bhavachando …pe… bhavajjhosānaṁ—ayaṁ vuccati bhavataṇhā. 21 2.3.3.11. Bhavadiṭṭhiduka Tattha katamā bhavadiṭṭhi? Bhavissati attā ca loko cāti, yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati bhavadiṭṭhi. 22 Tattha katamā vibhavadiṭṭhi? Na bhavissati attā ca loko cāti, yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati vibhavadiṭṭhi. 23 2.3.3.12. Sassatadiṭṭhiduka Tattha katamā sassatadiṭṭhi? Sassato attā ca loko cāti, yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati sassatadiṭṭhi. 24 Tattha katamā ucchedadiṭṭhi? Ucchijjissati attā ca loko cāti, yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati ucchedadiṭṭhi. 25 2.3.3.13. Antavādiṭṭhiduka Tattha katamā antavā diṭṭhi? Antavā attā ca loko cāti, yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati antavā diṭṭhi. 26 Tattha katamā anantavā diṭṭhi? Anantavā attā ca loko cāti, yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati anantavā diṭṭhi. 27 2.3.3.14. Pubbantānudiṭṭhiduka Tattha katamā pubbantānudiṭṭhi? Pubbantaṁ ārabbha yā uppajjati diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati pubbantānudiṭṭhi. 28 Tattha katamā aparantānudiṭṭhi? Aparantaṁ ārabbha yā uppajjati diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati aparantānudiṭṭhi. 29 2.3.3.15. Ahirikaduka Tattha katamaṁ ahirikaṁ? Yaṁ na hirīyati hiriyitabbena, na hirīyati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ vuccati ahirikaṁ. 30 Tattha katamaṁ anottappaṁ? Yaṁ na ottappati ottappitabbena, na ottappati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ vuccati anottappaṁ. 31 2.3.3.16. Hiriduka Tattha katamā hirī? Yaṁ hirīyati hiriyitabbena, hirīyati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ 341 --- ds2 3.3:31 samāpattiyā—ayaṁ vuccati hirī. 32 Tattha katamaṁ ottappaṁ? Yaṁ ottappati ottappitabbena, ottappati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ vuccati ottappaṁ. 33 2.3.3.17. Dovacassatāduka Tattha katamā dovacassatā? Sahadhammike vuccamāne dovacassāyaṁ dovacassiyaṁ dovacassatā vippaṭikūlaggāhitā vipaccanīkasātatā anādariyaṁ anādaratā agāravatā appaṭissavatā—ayaṁ vuccati dovacassatā. 34 Tattha katamā pāpamittatā? Ye te puggalā assaddhā dussīlā appassutā maccharino duppaññā, yā tesaṁ sevanā nisevanā saṁsevanā bhajanā sambhajanā bhatti sambhatti taṁsampavaṅkatā—ayaṁ vuccati pāpamittatā. 35 2.3.3.18. Sovacassatāduka Tattha katamā sovacassatā? Sahadhammike vuccamāne sovacassāyaṁ sovacassiyaṁ sovacassatā appaṭikūlaggāhitā avipaccanīkasātatā sagāravatā sādariyaṁ sādaratā sappaṭissavatā—ayaṁ vuccati sovacassatā. 36 Tattha katamā kalyāṇamittatā? Ye te puggalā saddhā sīlavanto bahussutā cāgavanto paññavanto, yā tesaṁ sevanā nisevanā saṁsevanā bhajanā sambhajanā bhatti sambhatti taṁsampavaṅkatā—ayaṁ vuccati kalyāṇamittatā. 37 2.3.3.19. Āpattikusalatāduka Tattha katamā āpattikusalatā? Pañcapi āpattikkhandhā āpattiyo, sattapi āpattikkhandhā āpattiyo. Yā tāsaṁ āpattīnaṁ āpattikusalatā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati āpattikusalatā. 38 Tattha katamā āpattivuṭṭhānakusalatā? Yā tāhi āpattīhi vuṭṭhānakusalatā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati āpattivuṭṭhānakusalatā. 39 2.3.3.20. Samāpattikusalatāduka Tattha katamā samāpattikusalatā? Atthi savitakkasavicārā samāpatti, atthi avitakkavicāramattā samāpatti, atthi avitakkaavicārā samāpatti. Yā tāsaṁ samāpattīnaṁ samāpattikusalatā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati samāpattikusalatā. 40 Tattha katamā samāpattivuṭṭhānakusalatā? Yā tāhi samāpattīhi vuṭṭhānakusalatā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati samāpattivuṭṭhānakusalatā. 41 2.3.3.21. Dhātukusalatāduka Tattha katamā dhātukusalatā? Aṭṭhārasa dhātuyo cakkhudhātu rūpadhātu cakkhuviññāṇadhātu, sotadhātu saddadhātu sotaviññāṇadhātu, ghānadhātu gandhadhātu ghānaviññāṇadhātu, jivhādhātu rasadhātu jivhāviññāṇadhātu, kāyadhātu phoṭṭhabbadhātu kāyaviññāṇadhātu, manodhātu dhammadhātu manoviññāṇadhātu. Yā tāsaṁ dhātūnaṁ dhātukusalatā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati dhātukusalatā. 42 Tattha katamā manasikārakusalatā? Yā tāsaṁ dhātūnaṁ manasikārakusalatā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati manasikārakusalatā. 43 2.3.3.22. Āyatanakusalatāduka Tattha katamā āyatanakusalatā? Dvādasāyatanāni—cakkhāyatanaṁ, rūpāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, saddāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, gandhāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, rasāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ, manāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ. Yā tesaṁ āyatanānaṁ āyatanakusalatā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati āyatanakusalatā. 44 Tattha katamā paṭiccasamuppādakusalatā? Avijjāpaccayā saṅkhārā, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ, nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ, saḷāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ sokaparidevadukkhadomanassupāyāsā sambhavanti; evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotīti. Yā tattha paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati paṭiccasamuppādakusalatā. 45 2.3.3.23. Ṭhānakusalatāduka Tattha katamā ṭhānakusalatā? Ye ye dhammā yesaṁ yesaṁ dhammānaṁ hetū paccayā uppādāya taṁ taṁ ṭhānanti, yā tattha paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati ṭhānakusalatā. 46 Tattha katamā aṭṭhānakusalatā? Ye ye dhammā yesaṁ yesaṁ dhammānaṁ na hetū na paccayā uppādāya taṁ taṁ aṭṭhānanti, yā tattha paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ 342 --- ds2 3.3:46 vuccati aṭṭhānakusalatā. 47 2.3.3.24. Ajjavaduka Tattha katamo ajjavo? Yā ajjavatā ajimhatā avaṅkatā akuṭilatā—ayaṁ vuccati ajjavo. 48 Tattha katamo maddavo? Yā mudutā maddavatā akakkhaḷatā akathinatā nīcacittatā—ayaṁ vuccati maddavo. 49 2.3.3.25. Khantiduka Tattha katamā khanti? Yā khanti khamanatā adhivāsanatā acaṇḍikkaṁ anasuropo attamanatā cittassa—ayaṁ vuccati khanti. 50 Tattha katamaṁ soraccaṁ? Yo kāyiko avītikkamo, vācasiko avītikkamo, kāyikavācasiko avītikkamo—idaṁ vuccati soraccaṁ. Sabbopi sīlasaṁvaro soraccaṁ. 51 2.3.3.26. Sākhalyaduka Tattha katamaṁ sākhalyaṁ? Yā sā vācā aṇḍakā kakkasā parakaṭukā parābhisajjanī kodhasāmantā asamādhisaṁvattanikā, tathārūpiṁ vācaṁ pahāya yā sā vācā neḷā kaṇṇasukhā pemanīyā hadayaṅgamā porī bahujanakantā bahujanamanāpā tathārūpiṁ vācaṁ bhāsitā hoti; yā tattha saṇhavācatā sakhilavācatā apharusavācatā—idaṁ vuccati sākhalyaṁ. 52 Tattha katamo paṭisanthāro? Dve paṭisanthārā—āmisapaṭisanthāro ca dhammapaṭisanthāro ca. Idhekacco paṭisanthārako hoti āmisapaṭisanthārena vā dhammapaṭisanthārena vā—ayaṁ vuccati paṭisanthāro. 53 2.3.3.27. Indriyesuaguttadvāratāduka Tattha katamā indriyesu aguttadvāratā? Idhekacco cakkhunā rūpaṁ disvā nimittaggāhī hoti anubyañjanaggāhī. Yatvādhikaraṇamenaṁ cakkhundriyaṁ asaṁvutaṁ viharantaṁ abhijjhādomanassā pāpakā akusalā dhammā anvāssaveyyuṁ, tassa saṁvarāya na paṭipajjati, na rakkhati cakkhundriyaṁ, cakkhundriye na saṁvaraṁ āpajjati. Sotena saddaṁ sutvā …pe… ghānena gandhaṁ ghāyitvā …pe… jivhāya rasaṁ sāyitvā …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusitvā …pe… manasā dhammaṁ viññāya nimittaggāhī hoti anubyañjanaggāhī. Yatvādhikaraṇamenaṁ manindriyaṁ asaṁvutaṁ viharantaṁ abhijjhādomanassā pāpakā akusalā dhammā anvāssaveyyuṁ, tassa saṁvarāya na paṭipajjati, na rakkhati manindriyaṁ, manindriye na saṁvaraṁ āpajjati. Yā imesaṁ channaṁ indriyānaṁ agutti agopanā anārakkho asaṁvaro—ayaṁ vuccati indriyesu aguttadvāratā. 54 Tattha katamā bhojane amattaññutā? Idhekacco appaṭisaṅkhā ayoniso āhāraṁ āhāreti davāya madāya maṇḍanāya vibhūsanāya. Yā tattha asantuṭṭhitā amattaññutā appaṭisaṅkhā bhojane—ayaṁ vuccati bhojane amattaññutā. 55 2.3.3.28. Indriyesuguttadvāratāduka Tattha katamā indriyesu guttadvāratā? Idhekacco cakkhunā rūpaṁ disvā na nimittaggāhī hoti nānubyañjanaggāhī. Yatvādhikaraṇamenaṁ cakkhundriyaṁ asaṁvutaṁ viharantaṁ abhijjhādomanassā pāpakā akusalā dhammā anvāssaveyyuṁ, tassa saṁvarāya paṭipajjati, rakkhati cakkhundriyaṁ, cakkhundriye saṁvaraṁ āpajjati. Sotena saddaṁ sutvā …pe… ghānena gandhaṁ ghāyitvā …pe… jivhāya rasaṁ sāyitvā …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusitvā …pe… manasā dhammaṁ viññāya na nimittaggāhī hoti nānubyañjanaggāhī. Yatvādhikaraṇamenaṁ manindriyaṁ asaṁvutaṁ viharantaṁ abhijjhādomanassā pāpakā akusalā dhammā anvāssaveyyuṁ, tassa saṁvarāya paṭipajjati, rakkhati manindriyaṁ, manindriye saṁvaraṁ āpajjati. Yā imesaṁ channaṁ indriyānaṁ gutti gopanā ārakkho saṁvaro—ayaṁ vuccati indriyesu guttadvāratā. 56 Tattha katamā bhojane mattaññutā? Idhekacco paṭisaṅkhā yoniso āhāraṁ āhāreti—neva davāya na madāya na maṇḍanāya na vibhūsanāya yāvadeva imassa kāyassa ṭhitiyā yāpanāya vihiṁsūparatiyā brahmacariyānuggahāya, iti purāṇañca vedanaṁ paṭihaṅkhāmi, navañca vedanaṁ na uppādessāmi, yātrā ca me bhavissati anavajjatā ca phāsuvihāro cāti. Yā tattha santuṭṭhitā mattaññutā paṭisaṅkhā bhojane—ayaṁ vuccati bhojane mattaññutā. 57 2.3.3.29. Muṭṭhasaccaduka Tattha katamaṁ muṭṭhasaccaṁ? Yā asati ananussati appaṭissati asati asaraṇatā adhāraṇatā pilāpanatā sammussanatā—idaṁ vuccati muṭṭhasaccaṁ. 58 Tattha katamaṁ asampajaññaṁ? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—idaṁ vuccati asampajaññaṁ. 59 2.3.3.30. Satisampajaññaduka Tattha katamā sati? Yā sati anussati paṭissati sati saraṇatā dhāraṇatā apilāpanatā asammussanatā sati satindriyaṁ satibalaṁ sammāsati—ayaṁ vuccati sati. 60 Tattha katamaṁ sampajaññaṁ? Yā paññā pajānanā 343 --- ds2 3.3:60 …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati sampajaññaṁ. 61 2.3.3.31. Paṭisaṅkhānabaladuka Tattha katamaṁ paṭisaṅkhānabalaṁ? Yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati paṭisaṅkhānabalaṁ. 62 Tattha katamaṁ bhāvanābalaṁ? Yā kusalānaṁ dhammānaṁ āsevanā bhāvanā bahulīkammaṁ—idaṁ vuccati bhāvanābalaṁ. Sattapi bojjhaṅgā bhāvanābalaṁ. 63 2.3.3.32. Samathavipassanāduka Tattha katamo samatho? Yā cittassa ṭhiti …pe… sammāsamādhi—ayaṁ vuccati samatho. 64 Tattha katamā vipassanā? Yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati vipassanā. 65 2.3.3.33. Samathanimittaduka Tattha katamaṁ samathanimittaṁ? Yā cittassa ṭhiti …pe… sammāsamādhi—idaṁ vuccati samathanimittaṁ. 66 Tattha katamaṁ paggāhanimittaṁ? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo—idaṁ vuccati paggāhanimittaṁ. 67 2.3.3.34. Paggāhaduka Tattha katamo paggāho? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo—ayaṁ vuccati paggāho. 68 Tattha katamo avikkhepo? Yā cittassa ṭhiti …pe… sammāsamādhi—ayaṁ vuccati avikkhepo. 69 2.3.3.35. Sīlavipattiduka Tattha katamā sīlavipatti? Yo kāyiko vītikkamo, vācasiko vītikkamo, kāyikavācasiko vītikkamo—ayaṁ vuccati sīlavipatti. Sabbampi dussilyaṁ sīlavipatti. 70 Tattha katamā diṭṭhivipatti? Natthi dinnaṁ, natthi yiṭṭhaṁ, natthi hutaṁ, natthi sukatadukkaṭānaṁ kammānaṁ phalaṁ vipāko, natthi ayaṁ loko, natthi paro loko, natthi mātā, natthi pitā, natthi sattā opapātikā, natthi loke samaṇabrāhmaṇā sammaggatā sammāpaṭipannā ye imañca lokaṁ parañca lokaṁ sayaṁ abhiññā sacchikatvā pavedentīti; yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati diṭṭhivipatti. Sabbāpi micchādiṭṭhi diṭṭhivipatti. 71 2.3.3.36. Sīlasampadāduka Tattha katamā sīlasampadā? Yo kāyiko avītikkamo, vācasiko avītikkamo, kāyikavācasiko avītikkamo—ayaṁ vuccati sīlasampadā. Sabbopi sīlasaṁvaro sīlasampadā. 72 Tattha katamā diṭṭhisampadā? Atthi dinnaṁ, atthi yiṭṭhaṁ, atthi hutaṁ, atthi sukatadukkaṭānaṁ kammānaṁ phalaṁ vipāko, atthi ayaṁ loko, atthi paro loko, atthi mātā, atthi pitā, atthi sattā opapātikā, atthi loke samaṇabrāhmaṇā sammaggatā sammāpaṭipannā ye imañca lokaṁ parañca lokaṁ sayaṁ abhiññā sacchikatvā pavedentīti; yā evarūpā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati diṭṭhisampadā. Sabbāpi sammādiṭṭhi diṭṭhisampadā. 73 2.3.3.37. Sīlavisuddhiduka Tattha katamā sīlavisuddhi? Yo kāyiko avītikkamo, vācasiko avītikkamo, kāyikavācasiko avītikkamo—ayaṁ vuccati sīlavisuddhi. Sabbopi sīlasaṁvaro sīlavisuddhi. 74 Tattha katamā diṭṭhivisuddhi? Kammassakatañāṇaṁ saccānulomikañāṇaṁ maggasamaṅgissa ñāṇaṁ phalasamaṅgissa ñāṇaṁ. 75 2.3.3.38. Diṭṭhivisuddhikhopanaduka Diṭṭhivisuddhi kho panāti—yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi. 76 Yathādiṭṭhissa ca padhānanti—yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo. 77 2.3.3.39. Saṁvegasaṁvejananiyaṭṭhānaduka Saṁvegoti—jātibhayaṁ jarābhayaṁ byādhibhayaṁ maraṇabhayaṁ. Saṁvejaniyaṁ ṭhānanti—jāti jarā byādhi maraṇaṁ. 78 Saṁviggassa ca yoniso padhānanti—idha bhikkhu anuppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ anuppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati, uppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ pahānāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati, anuppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ uppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati, uppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ ṭhitiyā asammosāya bhiyyobhāvāya vepullāya bhāvanāya pāripūriyā chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati. 79 2.3.3.40. Asantuṭṭhitākusaladhammaduka Asantuṭṭhitā ca kusalesu dhammesūti—yā kusalānaṁ dhammānaṁ bhāvanāya asantuṭṭhassa bhiyyokamyatā. 80 Appaṭivānitā ca padhānasminti—yā kusalānaṁ dhammānaṁ bhāvanāya sakkaccakiriyatā sātaccakiriyatā aṭṭhitakiriyatā anolīnavuttitā anikkhittachandatā 344 --- ds2 3.3:80 anikkhittadhuratā āsevanā bhāvanā bahulīkammaṁ. 81 2.3.3.41. Vijjāduka Vijjāti—tisso vijjā—pubbenivāsānussati ñāṇaṁ vijjā, sattānaṁ cutūpapāte ñāṇaṁ vijjā, āsavānaṁ khaye ñāṇaṁ vijjā. 82 Vimuttīti—dve vimuttiyo—cittassa adhimutti, nibbānañca. 83 2.3.3.42. Khayeñāṇaduka Khaye ñāṇanti—maggasamaṅgissa ñāṇaṁ. 84 Anuppāde ñāṇanti—phalasamaṅgissa ñāṇaṁ. Nikkhepakaṇḍo niṭṭhito. 0 Dhammasaṅgaṇī 2 Niddesa 2.1 Cittuppādakaṇḍa 2.1.4. Tebhūmakakusala |1.4| 2.1.4.1. Kāmāvacarakusala Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… chandādhipateyyaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ …pe… vīmaṁsādhipateyyaṁ …pe… chandādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… vīmaṁsādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 2 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ …pe… somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… chandādhipateyyaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ …pe… chandādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Kāmāvacarakusalaṁ. 3 2.1.4.2. Rūpāvacarakusala Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… chandādhipateyyaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ …pe… vīmaṁsādhipateyyaṁ …pe… chandādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… vīmaṁsādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 4 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… chandādhipateyyaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ …pe… vīmaṁsādhipateyyaṁ …pe… chandādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… vīmaṁsādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Rūpāvacarakusalaṁ. 5 2.1.4.3. Arūpāvacarakusala Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso rūpasaññānaṁ samatikkamā paṭighasaññānaṁ atthaṅgamā nānattasaññānaṁ amanasikārā ākāsānañcāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… chandādhipateyyaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ …pe… vīmaṁsādhipateyyaṁ …pe… chandādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… vīmaṁsādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 6 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso ākāsānañcāyatanaṁ samatikkamma viññāṇañcāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa 345 --- ds2 1.4:6 ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… chandādhipateyyaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ …pe… vīmaṁsādhipateyyaṁ …pe… chandādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… vīmaṁsādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 7 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso viññāṇañcāyatanaṁ samatikkamma ākiñcaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… chandādhipateyyaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ …pe… vīmaṁsādhipateyyaṁ …pe… chandādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… vīmaṁsādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. 8 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… chandādhipateyyaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ …pe… vīmaṁsādhipateyyaṁ …pe… chandādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… vīriyādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… cittādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ …pe… vīmaṁsādhipateyyaṁ hīnaṁ …pe… majjhimaṁ …pe… paṇītaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti …pe… ime dhammā kusalā. Arūpāvacarakusalaṁ. dt1 0 Dhātukathā Uddesa 5. Bāhiramātikā |5| Sabbāpi dhammasaṅgaṇī dhātukathāya mātikāti. 0 Dhātukathā Uddesa 1. Nayamātikā |1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Saṅgaho asaṅgaho 3 Saṅgahitena asaṅgahitaṁ 4 Asaṅgahitena saṅgahitaṁ 5 Saṅgahitena saṅgahitaṁ 6 Asaṅgahitena asaṅgahitaṁ 7 Sampayogo vippayogo 8 Sampayuttena vippayuttaṁ 9 Vippayuttena sampayuttaṁ 10 Sampayuttena sampayuttaṁ 11 Vippayuttena vippayuttaṁ 12 Saṅgahitena sampayuttaṁ vippayuttaṁ 13 Sampayuttena saṅgahitaṁ asaṅgahitaṁ 14 Asaṅgahitena sampayuttaṁ vippayuttaṁ 15 Vippayuttena saṅgahitaṁ asaṅgahitaṁ. 0 Dhātukathā Uddesa 4. Lakkhaṇamātikā |4| Sabhāgo, visabhāgo. 0 Dhātukathā Uddesa 3. Nayamukhamātikā |3| Tīhi saṅgaho, tīhi asaṅgaho, catūhi sampayogo, catūhi vippayogo. 0 Dhātukathā Uddesa 2. Abbhantaramātikā |2| Pañcakkhandhā 2 Dvādasāyatanāni 3 Aṭṭhārasa dhātuyo 4 Cattāri saccāni 5 Bāvīsatindriyāni 6 Paṭiccasamuppādo 7 Cattāro satipaṭṭhānā 8 Cattāro sammappadhānā 9 Cattāro iddhipādā 10 Cattāri jhānāni 11 Catasso appamaññāyo 12 Pañcindriyāni 13 Pañca balāni 14 Satta bojjhaṅgā 15 Ariyo aṭṭhaṅgiko maggo 16 Phasso vedanā saññā cetanā cittaṁ adhimokkho manasikāro. dt2 0 Dhātukathā 2 Niddesa 2.1. Paṭhamanaya saṅgahāsaṅgahapadaniddesa |1| 2.1.1. Khandha Rūpakkhandho katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahito? Rūpakkhandho ekena khandhena ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi saṅgahito. Katihi asaṅgahito? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahito. 2 Vedanākkhandho katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahito? Vedanākkhandho ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahito. Katihi asaṅgahito? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahito. 3 Saññākkhandho katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahito? 346 --- dt2 1:3 Saññākkhandho ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahito. Katihi asaṅgahito? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahito. 4 Saṅkhārakkhandho katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahito? Saṅkhārakkhandho ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahito. Katihi asaṅgahito? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahito. 5 Viññāṇakkhandho katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahito? Viññāṇakkhandho ekena khandhena ekenāyatanena sattahi dhātūhi saṅgahito. Katihi asaṅgahito? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi asaṅgahito. 6 (Ekamūlakaṁ.) 7 Rūpakkhandho ca vedanākkhandho ca katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitā? Rūpakkhandho ca vedanākkhandho ca dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Tīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 8 Rūpakkhandho ca saññākkhandho ca …pe… dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Tīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 9 Rūpakkhandho ca saṅkhārakkhandho ca …pe… dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Tīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 10 Rūpakkhandho ca viññāṇakkhandho ca …pe… dvīhi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Tīhi khandhehi, na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 11 (Dukamūlakaṁ.) 12 Rūpakkhandho ca vedanākkhandho ca saññākkhandho ca katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitā? Rūpakkhandho ca vedanākkhandho ca saññākkhandho ca tīhi khandhehi ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 13 Rūpakkhandho ca vedanākkhandho ca saṅkhārakkhandho ca …pe… tīhi khandhehi ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 14 Rūpakkhandho ca vedanākkhandho ca viññāṇakkhandho ca …pe… tīhi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi, na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 15 (Tikamūlakaṁ.) 16 Rūpakkhandho ca vedanākkhandho ca saññākkhandho ca saṅkhārakkhandho ca katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitā? Rūpakkhandho ca vedanākkhandho ca saññākkhandho ca saṅkhārakkhandho ca catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 17 Rūpakkhandho ca vedanākkhandho ca saññākkhandho ca viññāṇakkhandho ca …pe… catūhi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena, na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 18 (Catukkamūlakaṁ.) 19 Rūpakkhandho ca vedanākkhandho ca saññākkhandho ca saṅkhārakkhandho ca viññāṇakkhandho ca katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitā? Rūpakkhandho ca vedanākkhandho ca saññākkhandho ca saṅkhārakkhandho ca viññāṇakkhandho ca pañcahi khandhehi dvādasāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 20 Pañcakkhandhā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitā? Pañcakkhandhā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 21 (Pañcakaṁ.) 22 2.1.2. Āyatana Cakkhāyatanaṁ katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitaṁ? Cakkhāyatanaṁ ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitaṁ. Katihi asaṅgahitaṁ? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitaṁ. 23 Sotāyatanaṁ … ghānāyatanaṁ … jivhāyatanaṁ … kāyāyatanaṁ … rūpāyatanaṁ … saddāyatanaṁ … gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … 347 --- dt2 1:23 phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitaṁ. Katihi asaṅgahitaṁ? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitaṁ. 24 Manāyatanaṁ ekena khandhena ekenāyatanena sattahi dhātūhi saṅgahitaṁ. Katihi asaṅgahitaṁ? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi asaṅgahitaṁ. 25 Dhammāyatanaṁ asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā catūhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitaṁ. Katihi asaṅgahitaṁ? Ekena khandhena ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitaṁ. 26 (Ekamūlakaṁ.) 27 Cakkhāyatanañca sotāyatanañca ekena khandhena dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 28 Cakkhāyatanañca ghānāyatanañca … cakkhāyatanañca jivhāyatanañca … cakkhāyatanañca kāyāyatanañca … cakkhāyatanañca rūpāyatanañca … cakkhāyatanañca saddāyatanañca … cakkhāyatanañca gandhāyatanañca … cakkhāyatanañca rasāyatanañca … cakkhāyatanañca phoṭṭhabbāyatanañca ekena khandhena dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 29 Cakkhāyatanañca manāyatanañca dvīhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Tīhi khandhehi dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 30 Cakkhāyatanañca dhammāyatanañca asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 31 (Dukamūlakaṁ.) 32 Dvādasāyatanāni katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitā? Dvādasāyatanāni asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 33 (Dvādasakaṁ.) 34 2.1.3. Dhātu Cakkhudhātu katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitā? Cakkhudhātu ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 35 Sotadhātu … ghānadhātu … jivhādhātu … kāyadhātu … rūpadhātu … saddadhātu … gandhadhātu … rasadhātu … phoṭṭhabbadhātu … cakkhuviññāṇadhātu … sotaviññāṇadhātu … ghānaviññāṇadhātu … jivhāviññāṇadhātu … kāyaviññāṇadhātu … manodhātu … manoviññāṇadhātu ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 36 Dhammadhātu asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā catūhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 37 (Ekamūlakaṁ.) 38 Cakkhudhātu ca sotadhātu ca ekena khandhena dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 39 Cakkhudhātu ca ghānadhātu ca … cakkhudhātu ca jivhādhātu ca … cakkhudhātu ca kāyadhātu ca … cakkhudhātu ca rūpadhātu ca … cakkhudhātu ca saddadhātu ca … cakkhudhātu ca gandhadhātu ca … cakkhudhātu ca rasadhātu ca … cakkhudhātu ca phoṭṭhabbadhātu ca ekena khandhena dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 40 Cakkhudhātu ca cakkhuviññāṇadhātu ca dvīhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Tīhi khandhehi dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 41 Cakkhudhātu ca sotaviññāṇadhātu ca … cakkhudhātu ca ghānaviññāṇadhātu ca … cakkhudhātu ca jivhāviññāṇadhātu ca … cakkhudhātu ca kāyaviññāṇadhātu ca … cakkhudhātu ca manodhātu ca … cakkhudhātu ca manoviññāṇadhātu ca dvīhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Tīhi khandhehi dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 42 Cakkhudhātu ca dhammadhātu ca asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi 348 --- dt2 1:42 asaṅgahitā. 43 (Dukamūlakaṁ.) 44 Aṭṭhārasa dhātuyo katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitā? Aṭṭhārasa dhātuyo asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 45 (Aṭṭhārasakaṁ.) 46 2.1.4. Sacca Dukkhasaccaṁ katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitaṁ? Dukkhasaccaṁ pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitaṁ. Katihi asaṅgahitaṁ? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitaṁ. 47 Samudayasaccaṁ … maggasaccaṁ ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitaṁ. Katihi asaṅgahitaṁ? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitaṁ. 48 Nirodhasaccaṁ na kehici khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitaṁ. Katihi asaṅgahitaṁ? Pañcahi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitaṁ. 49 (Ekamūlakaṁ.) 50 Dukkhasaccañca samudayasaccañca pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 51 Dukkhasaccañca maggasaccañca pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 52 Dukkhasaccañca nirodhasaccañca asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 53 (Dukamūlakaṁ.) 54 Dukkhasaccañca samudayasaccañca maggasaccañca pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 55 Dukkhasaccañca samudayasaccañca nirodhasaccañca asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 56 (Tikamūlakaṁ.) 57 Dukkhasaccañca samudayasaccañca maggasaccañca nirodhasaccañca asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 58 Cattāri saccāni katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitāni? Cattāri saccāni asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitāni. Katihi asaṅgahitāni? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitāni. 59 (Catukkaṁ.) 60 2.1.5. Indriya Cakkhundriyaṁ katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitaṁ? Cakkhundriyaṁ ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitaṁ. Katihi asaṅgahitaṁ? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitaṁ. 61 Sotindriyaṁ … ghānindriyaṁ … jivhindriyaṁ … kāyindriyaṁ … itthindriyaṁ … purisindriyaṁ ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitaṁ. Katihi asaṅgahitaṁ? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitaṁ. 62 Manindriyaṁ ekena khandhena ekenāyatanena sattahi dhātūhi saṅgahitaṁ. Katihi asaṅgahitaṁ? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi asaṅgahitaṁ. 63 Jīvitindriyaṁ dvīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitaṁ. Katihi asaṅgahitaṁ? Tīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitaṁ. 64 Sukhindriyaṁ … dukkhindriyaṁ … somanassindriyaṁ … domanassindriyaṁ … upekkhindriyaṁ … saddhindriyaṁ … vīriyindriyaṁ … satindriyaṁ … samādhindriyaṁ … paññindriyaṁ … anaññātaññassāmītindriyaṁ … aññindriyaṁ … aññātāvindriyaṁ ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitaṁ. Katihi asaṅgahitaṁ? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitaṁ. 65 (Ekamūlakaṁ.) 66 Cakkhundriyañca sotindriyañca ekena khandhena dvīhāyatanehi 349 --- dt2 1:66 dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 67 Cakkhundriyañca ghānindriyañca … cakkhundriyañca jivhindriyañca … cakkhundriyañca kāyindriyañca … cakkhundriyañca itthindriyañca … cakkhundriyañca purisindriyañca ekena khandhena dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 68 Cakkhundriyañca manindriyañca dvīhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Tīhi khandhehi dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 69 Cakkhundriyañca jīvitindriyañca dvīhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Tīhi khandhehi dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 70 Cakkhundriyañca sukhindriyañca … cakkhundriyañca dukkhindriyañca … cakkhundriyañca somanassindriyañca … cakkhundriyañca domanassindriyañca … cakkhundriyañca upekkhindriyañca … cakkhundriyañca saddhindriyañca … cakkhundriyañca vīriyindriyañca … cakkhundriyañca satindriyañca … cakkhundriyañca samādhindriyañca … cakkhundriyañca paññindriyañca … cakkhundriyañca anaññātaññassāmītindriyañca … cakkhundriyañca aññindriyañca … cakkhundriyañca aññātāvindriyañca dvīhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Tīhi khandhehi dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 71 (Dukamūlakaṁ.) 72 Bāvīsatindriyāni katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitāni? Bāvīsatindriyāni catūhi khandhehi sattahāyatanehi terasahi dhātūhi saṅgahitāni. Katihi asaṅgahitāni? Ekena khandhena pañcahāyatanehi pañcahi dhātūhi asaṅgahitāni. 73 2.1.6. Paṭiccasamuppādādi Avijjā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 74 Avijjāpaccayā saṅkhārā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 75 Saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ ekena khandhena ekenāyatanena sattahi dhātūhi saṅgahitaṁ. Katihi asaṅgahitaṁ? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi asaṅgahitaṁ. 76 Viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi saṅgahitaṁ. Katihi asaṅgahitaṁ? Ekena khandhena ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitaṁ. 77 Nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ dvīhi khandhehi chahāyatanehi dvādasahi dhātūhi saṅgahitaṁ. Katihi asaṅgahitaṁ? Tīhi khandhehi chahāyatanehi chahi dhātūhi asaṅgahitaṁ. 78 Saḷāyatanapaccayā phasso … phassapaccayā vedanā … vedanāpaccayā taṇhā … taṇhāpaccayā upādānaṁ … kammabhavo ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahito. Katihi asaṅgahito? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahito. 79 Upapattibhavo … kāmabhavo … saññābhavo … pañcavokārabhavo pañcahi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi saṅgahito. Katihi asaṅgahito? Na kehici khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā asaṅgahito. 80 Rūpabhavo pañcahi khandhehi pañcahāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahito. Katihi asaṅgahito? Na kehici khandhehi sattahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahito. 81 Arūpabhavo … nevasaññānāsaññābhavo … catuvokārabhavo catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahito. Katihi asaṅgahito? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahito. 82 Asaññābhavo … ekavokārabhavo ekena khandhena dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahito. Katihi asaṅgahito? Catūhi khandhehi dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahito. 83 Jāti dvīhi khandhehi … jarā dvīhi khandhehi … maraṇaṁ dvīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitaṁ. Katihi asaṅgahitaṁ? Tīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitaṁ. 84 Soko … paridevo … dukkhaṁ … domanassaṁ … upāyāso … satipaṭṭhānaṁ … sammappadhānaṁ ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitaṁ. Katihi asaṅgahitaṁ? Catūhi 350 --- dt2 1:84 khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitaṁ. 85 Iddhipādo dvīhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahito. Katihi asaṅgahito? Tīhi khandhehi dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahito. 86 Jhānaṁ dvīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitaṁ. Katihi asaṅgahitaṁ? Tīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitaṁ. 87 Appamaññā … pañcindriyāni … pañca balāni … satta bojjhaṅgā … ariyo aṭṭhaṅgiko maggo … phasso … vedanā … saññā … cetanā … adhimokkho … manasikāro ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahito. Katihi asaṅgahito? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahito. 88 Cittaṁ ekena khandhena ekenāyatanena sattahi dhātūhi saṅgahitaṁ. Katihi asaṅgahitaṁ? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi asaṅgahitaṁ. 89 2.1.7. Tika 2.1.7.1. Kusalattika Kusalā dhammā … akusalā dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitā? Kusalā dhammā … akusalā dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 90 Abyākatā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 91 2.1.7.2. Vedanāttika Sukhāya vedanāya sampayuttā dhammā … dukkhāya vedanāya sampayuttā dhammā tīhi khandhehi dvīhāyatanehi tīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 92 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā dhammā tīhi khandhehi dvīhāyatanehi sattahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi dasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi asaṅgahitā. 93 2.1.7.3. Vipākattika Vipākā dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 94 Vipākadhammadhammā … saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 95 Nevavipākanavipākadhammadhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi terasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi pañcahi dhātūhi asaṅgahitā. 96 2.1.7.4. Upādinnattika Upādinnupādāniyā dhammā pañcahi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā asaṅgahitā. 97 Anupādinnupādāniyā dhammā pañcahi khandhehi sattahāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi pañcahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 98 Anupādinnaanupādāniyā dhammā … asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 99 2.1.7.5. Saṅkiliṭṭhattika Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā dhammā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 100 2.1.7.6. Vitakkattika Savitakkasavicārā dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi tīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 101 Avitakkavicāramattā dhammā … pītisahagatā dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 102 Avitakkaavicārā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi ekāya dhātuyā asaṅgahitā. 103 2.1.7.7. Pītittika Sukhasahagatā dhammā tīhi khandhehi dvīhāyatanehi tīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi 351 --- dt2 1:103 khandhehi dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 104 Upekkhāsahagatā dhammā tīhi khandhehi dvīhāyatanehi sattahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi dasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi asaṅgahitā. 105 2.1.7.8. Dassanenapahātabbattika Dassanena pahātabbā dhammā … bhāvanāya pahātabbā dhammā … dassanena pahātabbahetukā dhammā … bhāvanāya pahātabbahetukā dhammā … ācayagāmino dhammā … apacayagāmino dhammā … sekkhā dhammā … asekkhā dhammā … mahaggatā dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 106 2.1.7.9–11. Dassanenapahātabbahetukattikādi Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā dhammā … neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā dhammā … nevācayagāmināpacayagāmino dhammā … nevasekkhanāsekkhā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 107 2.1.7.12. Parittattika Parittā dhammā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 108 Appamāṇā dhammā … paṇītā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 109 2.1.7.13. Parittārammaṇattika Parittārammaṇā dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 110 Mahaggatārammaṇā dhammā … appamāṇārammaṇā dhammā … hīnā dhammā … micchattaniyatā dhammā … sammattaniyatā dhammā … maggārammaṇā dhammā … maggahetukā dhammā … maggādhipatino dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 111 2.1.7.14. Hīnattika Majjhimā dhammā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 112 2.1.7.15. Micchattaniyatattika Aniyatā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 113 2.1.7.17. Uppannattika Uppannā dhammā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 114 Anuppannā dhammā pañcahi khandhehi sattahāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi pañcahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 115 Uppādino dhammā pañcahi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā asaṅgahitā. 116 2.1.7.18. Atītattika Atītā dhammā … anāgatā dhammā … paccuppannā dhammā … ajjhattā dhammā … ajjhattabahiddhā dhammā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 117 Bahiddhā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 118 2.1.7.19–21. Atītārammaṇattikādi Atītārammaṇā dhammā … anāgatārammaṇā dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 119 Paccuppannārammaṇā dhammā … ajjhattārammaṇā dhammā … bahiddhārammaṇā dhammā … ajjhattabahiddhārammaṇā dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 120 7.22. Sanidassanattika 352 --- dt2 1:120 Sanidassanasappaṭighā dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 121 Anidassanasappaṭighā dhammā ekena khandhena navahāyatanehi navahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi tīhāyatanehi navahi dhātūhi asaṅgahitā. 122 Anidassanaappaṭighā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi, dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 123 2.1.8. Duka 2.1.8.1. Hetugocchaka Hetū dhammā … hetū ceva sahetukā ca dhammā … hetū ceva hetusampayuttā ca dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 124 Na hetū dhammā … ahetukā dhammā … hetuvippayuttā dhammā … na hetu ahetukā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 125 Sahetukā dhammā … hetusampayuttā dhammā … sahetukā ceva na ca hetu dhammā … hetusampayuttā ceva na ca hetū dhammā … na hetū sahetukā dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 126 2.1.8.2. Cūḷantaraduka Sappaccayā dhammā … saṅkhatā dhammā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 127 Appaccayā dhammā … asaṅkhatā dhammā na kehici khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Pañcahi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 128 Sanidassanā dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 129 Anidassanā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi, ekenāyatanena ekāya dhātuyā asaṅgahitā. 130 Sappaṭighā dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi asaṅgahitā. 131 Appaṭighā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi, dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 132 Rūpino dhammā ekena khandhena ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 133 Arūpino dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 134 Lokiyā dhammā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 135 Lokuttarā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 136 Kenaci viññeyyā dhammā … kenaci na viññeyyā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 137 2.1.8.3. Āsavagocchaka Āsavā dhammā … āsavā ceva sāsavā ca dhammā … āsavā ceva āsavasampayuttā ca dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 138 No āsavā dhammā … āsavavippayuttā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 139 Sāsavā dhammā 353 --- dt2 1:139 … sāsavā ceva no ca āsavā dhammā … āsavavippayuttā sāsavā dhammā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 140 Anāsavā dhammā … āsavavippayuttā anāsavā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 141 Āsavasampayuttā dhammā … āsavasampayuttā ceva no ca āsavā dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 142 2.1.8.4–9. Saṁyojanagocchakādi Saṁyojanā dhammā … ganthā dhammā … oghā dhammā … yogā dhammā … nīvaraṇā dhammā … parāmāsā dhammā … parāmāsā ceva parāmaṭṭhā ca dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 143 No parāmāsā dhammā … parāmāsavippayuttā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 144 Parāmaṭṭhā dhammā … parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāsā dhammā … parāmāsavippayuttā parāmaṭṭhā dhammā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 145 Aparāmaṭṭhā dhammā … parāmāsavippayuttā aparāmaṭṭhā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 146 Parāmāsasampayuttā dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 147 2.1.8.10. Mahantaraduka Sārammaṇā dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 148 Anārammaṇā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā ekena khandhena ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 149 Cittā dhammā ekena khandhena ekenāyatanena sattahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi asaṅgahitā. 150 No cittā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 151 Cetasikā dhammā … cittasampayuttā dhammā … cittasaṁsaṭṭhā dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 152 Acetasikā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā dvīhi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Tīhi khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 153 Cittavippayuttā dhammā … cittavisaṁsaṭṭhā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā ekena khandhena ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 154 Cittasamuṭṭhānā dhammā catūhi khandhehi chahāyatanehi chahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena chahāyatanehi dvādasahi dhātūhi asaṅgahitā. 155 No cittasamuṭṭhānā dhammā … no cittasahabhuno dhammā … no cittānuparivattino dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā dvīhi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Tīhi khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 156 Cittasahabhuno dhammā … cittānuparivattino dhammā catūhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 157 354 --- dt2 1:157 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 158 No cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā dhammā … no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno dhammā … no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā dvīhi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Tīhi khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 159 Ajjhattikā dhammā dvīhi khandhehi chahāyatanehi dvādasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Tīhi khandhehi chahāyatanehi chahi dhātūhi asaṅgahitā. 160 Bāhirā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā catūhi khandhehi chahāyatanehi chahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena chahāyatanehi dvādasahi dhātūhi asaṅgahitā. 161 Upādā dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi asaṅgahitā. 162 No upādā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi tīhāyatanehi navahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi navahāyatanehi navahi dhātūhi asaṅgahitā. 163 Upādinnā dhammā pañcahi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā asaṅgahitā. 164 Anupādinnā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi sattahāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi pañcahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 165 2.1.8.11–12. Upādānagocchakādi Upādānā dhammā … kilesā dhammā … kilesā ceva saṅkilesikā ca dhammā … kilesā ceva saṅkiliṭṭhā ca dhammā … kilesā ceva kilesasampayuttā ca dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 166 No kilesā dhammā … asaṅkiliṭṭhā dhammā … kilesavippayuttā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 167 Saṅkilesikā dhammā … saṅkilesikā ceva no ca kilesā dhammā … kilesavippayuttā saṅkilesikā dhammā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 168 Asaṅkilesikā dhammā … kilesavippayuttā asaṅkilesikā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 169 Saṅkiliṭṭhā dhammā … kilesasampayuttā dhammā … saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesā dhammā … kilesasampayuttā ceva no ca kilesā dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 170 2.1.8.13. Piṭṭhiduka Dassanena pahātabbā dhammā … bhāvanāya pahātabbā dhammā … dassanena pahātabbahetukā dhammā … bhāvanāya pahātabbahetukā dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 171 Na dassanena pahātabbā dhammā … na bhāvanāya pahātabbā dhammā … na dassanena pahātabbahetukā dhammā … na bhāvanāya pahātabbahetukā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 172 Savitakkā dhammā … savicārā dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi tīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 173 Avitakkā dhammā … avicārā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi saṅgahitā. 355 --- dt2 1:173 Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi ekāya dhātuyā asaṅgahitā. 174 Sappītikā dhammā … pītisahagatā dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 175 Appītikā dhammā … na pītisahagatā dhammā … na sukhasahagatā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 176 Sukhasahagatā dhammā tīhi khandhehi dvīhāyatanehi tīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 177 Upekkhāsahagatā dhammā tīhi khandhehi dvīhāyatanehi sattahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi dasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi asaṅgahitā. 178 Na upekkhāsahagatā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi terasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi pañcahi dhātūhi asaṅgahitā. 179 Kāmāvacarā dhammā … pariyāpannā dhammā … sauttarā dhammā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 180 Na kāmāvacarā dhammā … apariyāpannā dhammā … anuttarā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 181 Rūpāvacarā dhammā … arūpāvacarā dhammā … niyyānikā dhammā … niyatā dhammā … saraṇā dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 182 Na rūpāvacarā dhammā … na arūpāvacarā dhammā … aniyyānikā dhammā … aniyatā dhammā … araṇā dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitā? Araṇā dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 183 Saṅgahāsaṅgahapadaniddeso paṭhamo. 0 Dhātukathā 2 Niddesa 2.12. Dvādasamanaya Sampayuttenasaṅgahitāsaṅgahitapadaniddesa |12| Vedanākkhandhena ye dhammā … saññākkhandhena ye dhammā … saṅkhārakkhandhena ye dhammā sampayuttā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitā? Te dhammā tīhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 2 Viññāṇakkhandhena ye dhammā … manāyatanena ye dhammā … cakkhuviññāṇadhātuyā ye dhammā …pe… manodhātuyā ye dhammā … manoviññāṇadhātuyā ye dhammā sampayuttā …pe… te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 3 Samudayasaccena ye dhammā … maggasaccena ye dhammā sampayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 4 Manindriyena ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 5 Sukhindriyena ye dhammā … dukkhindriyena ye dhammā … somanassindriyena ye dhammā … domanassindriyena ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 6 Upekkhindriyena ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi dvīhāyatanehi sattahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi dasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi asaṅgahitā. 7 Saddhindriyena ye dhammā … vīriyindriyena ye dhammā … satindriyena ye dhammā … samādhindriyena ye dhammā … paññindriyena ye dhammā … anaññātaññassāmītindriyena ye dhammā … aññindriyena ye dhammā … 356 --- dt2 12:7 aññātāvindriyena ye dhammā … avijjāya ye dhammā … avijjāpaccayā saṅkhārehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 8 Saṅkhārapaccayā viññāṇena ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 9 Saḷāyatanapaccayā phassena ye dhammā sampayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 10 Phassapaccayā vedanāya ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 11 Vedanāpaccayā taṇhāya ye dhammā … taṇhāpaccayā upādānena ye dhammā … kammabhavena ye dhammā sampayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 12 Sokena ye dhammā … dukkhena ye dhammā … domanassena ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 13 Upāyāsena ye dhammā … satipaṭṭhānena ye dhammā … sammappadhānena ye dhammā sampayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 14 Iddhipādena ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 15 Jhānena ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 16 Appamaññāya ye dhammā … pañcahi indriyehi ye dhammā … pañcahi balehi ye dhammā … sattahi bojjhaṅgehi ye dhammā … ariyena aṭṭhaṅgikena maggena ye dhammā sampayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 17 Phassena ye dhammā … cetanāya ye dhammā … manasikārena ye dhammā sampayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 18 Vedanāya ye dhammā … saññāya ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 19 Cittena ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 20 Adhimokkhena ye dhammā sampayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi tīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 21 2.12.1. Tika Sukhāya vedanāya sampayuttehi dhammehi ye dhammā … dukkhāya vedanāya sampayuttehi dhammehi ye dhammā … adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttehi dhammehi ye dhammā … savitakkasavicārehi dhammehi ye dhammā … avitakkavicāramattehi dhammehi ye dhammā … pītisahagatehi dhammehi ye dhammā … sukhasahagatehi dhammehi ye dhammā … upekkhāsahagatehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 22 2.12.2. Duka 2.12.2.1. Hetugocchaka Hetūhi dhammehi ye dhammā … hetūhi ceva sahetukehi ca dhammehi ye dhammā … hetūhi ceva hetusampayuttehi ca dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 23 Sahetukehi ceva na ca hetūhi 357 --- dt2 12:23 dhammehi ye dhammā … hetusampayuttehi ceva na ca hetūhi dhammehi ye dhammā … na hetusahetukehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 24 2.12.2.3. Āsavagocchaka Āsavehi dhammehi ye dhammā … āsavehi ceva sāsavehi ca dhammehi ye dhammā … āsavehi ceva āsavasampayuttehi ca dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 25 Āsavasampayuttehi ceva no ca āsavehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 26 2.12.2.4–9. Saṁyojanagocchakādi Saṁyojanehi dhammehi ye dhammā … ganthehi dhammehi ye dhammā … oghehi dhammehi ye dhammā … yogehi dhammehi ye dhammā … nīvaraṇehi dhammehi ye dhammā … parāmāsehi dhammehi ye dhammā … parāmāsehi ceva parāmaṭṭhehi ca dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 27 Parāmāsasampayuttehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 28 2.12.2.10. Mahantaraduka Cittehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 29 Cetasikehi dhammehi ye dhammā … cittasampayuttehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhūhi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattīhi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena sattahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi asaṅgahitā. 30 2.12.2.11–13. Upādānagocchakādi Upādānehi dhammehi ye dhammā … kilesehi dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva saṅkilesikehi ca dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva saṅkiliṭṭhehi ca dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva kilesasampayuttehi ca dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 31 Saṅkiliṭṭhehi ceva no ca kilesehi dhammehi ye dhammā … kilesasampayuttehi ceva no ca kilesehi dhammehi ye dhammā … savitakkehi dhammehi ye dhammā … savicārehi dhammehi ye dhammā … sappītikehi dhammehi ye dhammā … pītisahagatehi dhammehi ye dhammā … sukhasahagatehi dhammehi ye dhammā … upekkhāsahagatehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitā? Te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 32 Arūpakkhandhā cattāro, manāyatanameva ca; Viññāṇadhātuyo satta, dve saccā cuddasindriyā. 33 Paccaye dvādasa padā, tato upari soḷasa; Tikesu aṭṭha gocchake, tecattālīsameva ca. 34 Mahantaraduke satta, padā piṭṭhidukesu cha; Navamassa padassete, niddese saṅgahaṁ gatāti. [120] 35 Sampayuttena saṅgahitāsaṅgahitapadaniddeso dvādasamo. 0 Dhātukathā 2 Niddesa 2.5. Pañcamanaya Asaṅgahitenaasaṅgahitapadaniddesa |5| Rūpakkhandhena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi asaṅgahitā? Te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 2 Vedanākkhandhena ye dhammā … 358 --- dt2 5:2 saññākkhandhena ye dhammā … saṅkhārakkhandhena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 3 Viññāṇakkhandhena ye dhammā … manāyatanena ye dhammā … cakkhuviññāṇadhātuyā ye dhammā …pe… manodhātuyā ye dhammā … manoviññāṇadhātuyā ye dhammā … manindriyena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi asaṅgahitā. 4 Cakkhāyatanena ye dhammā …pe… phoṭṭhabbāyatanena ye dhammā … cakkhudhātuyā ye dhammā …pe… phoṭṭhabbadhātuyā ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi asaṅgahitā. 5 Dhammāyatanena ye dhammā … dhammadhātuyā ye dhammā … itthindriyena ye dhammā … purisindriyena ye dhammā … jīvitindriyena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 6 Samudayasaccena ye dhammā … maggasaccena ye dhammā … nirodhasaccena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 7 Cakkhundriyena ye dhammā …pe… kāyindriyena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi asaṅgahitā. 8 Sukhindriyena ye dhammā … dukkhindriyena ye dhammā … somanassindriyena ye dhammā … domanassindriyena ye dhammā … upekkhindriyena ye dhammā … saddhindriyena ye dhammā … vīriyindriyena ye dhammā … satindriyena ye dhammā … samādhindriyena ye dhammā … paññindriyena ye dhammā … anaññātaññassāmītindriyena ye dhammā … aññindriyena ye dhammā … aññātāvindriyena ye dhammā … avijjāya ye dhammā … avijjāpaccayā saṅkhārena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 9 Saṅkhārapaccayā viññāṇena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi asaṅgahitā. 10 Viññāṇapaccayā nāmarūpena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 11 Nāmarūpapaccayā saḷāyatanena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā asaṅgahitā. 12 Saḷāyatanapaccayā phassena ye dhammā … phassapaccayā vedanāya ye dhammā … vedanāpaccayā taṇhāya ye dhammā … taṇhāpaccayā upādānena ye dhammā … kammabhavena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 13 Arūpabhavena ye dhammā … nevasaññānāsaññābhavena ye dhammā … catuvokārabhavena ye dhammā … iddhipādena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 14 Asaññābhavena ye dhammā … ekavokārabhavena ye dhammā … jātiyā ye dhammā … jarāya ye dhammā … 359 --- dt2 5:14 maraṇena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 15 Paridevena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi asaṅgahitā. 16 Sokena ye dhammā … dukkhena ye dhammā … domanassena ye dhammā … upāyāsena ye dhammā … satipaṭṭhānena ye dhammā … sammappadhānena ye dhammā … jhānena ye dhammā … appamaññāya ye dhammā … pañcahi indriyehi ye dhammā … pañcahi balehi ye dhammā … sattahi bojjhaṅgehi ye dhammā … ariyena aṭṭhaṅgikena maggena ye dhammā … phassena ye dhammā … vedanāya ye dhammā … saññāya ye dhammā … cetanāya ye dhammā … adhimokkhena ye dhammā … manasikārena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 17 Cittena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi asaṅgahitā. 18 2.5.1. Tika Kusalehi dhammehi ye dhammā … akusalehi dhammehi ye dhammā …. 19 Sukhāya vedanāya sampayuttehi dhammehi ye dhammā … dukkhāya vedanāya sampayuttehi dhammehi ye dhammā … adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttehi dhammehi ye dhammā …. 20 Vipākehi dhammehi ye dhammā … vipākadhammadhammehi ye dhammā …. 21 Anupādinnaanupādāniyehi dhammehi ye dhammā …. 22 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikehi dhammehi ye dhammā … asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikehi dhammehi ye dhammā …. 23 Savitakkasavicārehi dhammehi ye dhammā … avitakkavicāramattehi dhammehi ye dhammā …. 24 Pītisahagatehi dhammehi ye dhammā … sukhasahagatehi dhammehi ye dhammā … upekkhāsahagatehi dhammehi ye dhammā …. 25 Dassanena pahātabbehi dhammehi ye dhammā … bhāvanāya pahātabbehi dhammehi ye dhammā …. 26 Dassanena pahātabbahetukehi dhammehi ye dhammā … bhāvanāya pahātabbahetukehi dhammehi ye dhammā …. 27 Ācayagāmīhi dhammehi ye dhammā … apacayagāmīhi dhammehi ye dhammā …. 28 Sekkhehi dhammehi ye dhammā … asekkhehi dhammehi ye dhammā …. 29 Mahaggatehi dhammehi ye dhammā … appamāṇehi dhammehi ye dhammā …. 30 Parittārammaṇehi dhammehi ye dhammā … mahaggatārammaṇehi dhammehi ye dhammā … appamāṇārammaṇehi dhammehi ye dhammā …. 31 Hīnehi dhammehi ye dhammā … paṇītehi dhammehi ye dhammā …. 32 Micchattaniyatehi dhammehi ye dhammā … sammattaniyatehi dhammehi ye dhammā …. 33 Maggārammaṇehi dhammehi ye dhammā … maggahetukehi dhammehi ye dhammā … maggādhipatīhi dhammehi ye dhammā …. –18 34 Atītārammaṇehi dhammehi ye dhammā … anāgatārammaṇehi dhammehi ye dhammā … paccuppannārammaṇehi dhammehi ye dhammā …. –20 35 Ajjhattārammaṇehi dhammehi ye dhammā … bahiddhārammaṇehi dhammehi ye dhammā … ajjhattabahiddhārammaṇehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 36 Sanidassanasappaṭighehi dhammehi ye dhammā … anidassanasappaṭighehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi asaṅgahitā. 37 2.5.2. Duka 2.5.2.1. Hetugocchaka Hetūhi dhammehi ye dhammā … hetūhi ceva sahetukehi ca dhammehi ye dhammā … hetūhi ceva hetusampayuttehi ca dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 38 Sahetukehi dhammehi ye dhammā … hetusampayuttehi dhammehi ye dhammā … sahetukehi ceva na ca hetūhi dhammehi ye 360 --- dt2 5:38 dhammā … hetusampayuttehi ceva na ca hetūhi dhammehi ye dhammā … na hetusahetukehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 39 2.5.2.2. Cūḷantaraduka Appaccayehi dhammehi ye dhammā … asaṅkhatehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 40 Sanidassanehi dhammehi ye dhammā … sappaṭighehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi asaṅgahitā. 41 Rūpīhi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 42 Arūpīhi dhammehi ye dhammā … lokuttarehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 43 2.5.2.3. Āsavagocchaka Āsavehi dhammehi ye dhammā … āsavehi ceva sāsavehi ca dhammehi ye dhammā … āsavehi ceva āsavasampayuttehi ca dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 44 Anāsavehi dhammehi ye dhammā … āsavasampayuttehi dhammehi ye dhammā … āsavasampayuttehi ceva no ca āsavehi dhammehi ye dhammā … āsavavippayuttehi anāsavehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 45 2.5.2.4–10. Saṁyojanagocchakādi Saṁyojanehi dhammehi ye dhammā … ganthehi dhammehi ye dhammā … oghehi dhammehi ye dhammā … yogehi dhammehi ye dhammā … nīvaraṇehi dhammehi ye dhammā … parāmāsehi dhammehi ye dhammā … parāmāsehi ceva parāmaṭṭhehi ca dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 46 Aparāmaṭṭhehi dhammehi ye dhammā … parāmāsasampayuttehi dhammehi ye dhammā … parāmāsavippayuttehi aparāmaṭṭhehi dhammehi ye dhammā … sārammaṇehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 47 Anārammaṇehi dhammehi ye dhammā … no cittehi dhammehi ye dhammā … cittavippayuttehi dhammehi ye dhammā … cittavisaṁsaṭṭhehi dhammehi ye dhammā … cittasamuṭṭhānehi dhammehi ye dhammā … cittasahabhūhi dhammehi ye dhammā … cittānuparivattīhi dhammehi ye dhammā … bāhirehi dhammehi ye dhammā … upādādhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 48 Cittehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi asaṅgahitā. 49 Cetasikehi dhammehi ye dhammā … cittasampayuttehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhūhi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattīhi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi 361 --- dt2 5:49 dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 50 Ajjhattikehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā asaṅgahitā. 51 2.5.2.11–13. Upādānagocchakādi Upādānehi dhammehi ye dhammā … kilesehi dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva saṅkilesikehi ca dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva saṅkiliṭṭhehi ca dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva kilesasampayuttehi ca dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā …pe… te dhammā dvīhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 52 Asaṅkilesikehi dhammehi ye dhammā … saṅkiliṭṭhehi dhammehi ye dhammā … kilesasampayuttehi dhammehi ye dhammā … saṅkiliṭṭhehi ceva no ca kilesehi dhammehi ye dhammā … kilesasampayuttehi ceva no ca kilesehi dhammehi ye dhammā … kilesavippayuttehi asaṅkilesikehi dhammehi ye dhammā … dassanena pahātabbehi dhammehi ye dhammā … bhāvanāya pahātabbehi dhammehi ye dhammā … dassanena pahātabbahetukehi dhammehi ye dhammā … bhāvanāya pahātabbahetukehi dhammehi ye dhammā … savitakkehi dhammehi ye dhammā … savicārehi dhammehi ye dhammā … sappītikehi dhammehi ye dhammā … pītisahagatehi dhammehi ye dhammā … sukhasahagatehi dhammehi ye dhammā … upekkhāsahagatehi dhammehi ye dhammā … na kāmāvacarehi dhammehi ye dhammā … rūpāvacarehi dhammehi ye dhammā … arūpāvacarehi dhammehi ye dhammā … apariyāpannehi dhammehi ye dhammā … niyyānikehi dhammehi ye dhammā … niyatehi dhammehi ye dhammā … anuttarehi dhammehi ye dhammā … saraṇehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi asaṅgahitā? Te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 53 Rūpañca dhammāyatanaṁ dhammadhātu, Itthipumaṁ jīvitaṁ nāmarūpaṁ; Dve bhavā jāti jarā maccurūpaṁ, Anārammaṇaṁ no cittaṁ cittena vippayuttaṁ. 54 Visaṁsaṭṭhaṁ samuṭṭhāna- Sahabhu anuparivatti; Bāhiraṁ upādā dve, Visayo esanayo subuddho. [22] (…) 55 Asaṅgahitena asaṅgahitapadaniddeso pañcamo. 0 Dhātukathā 2 Niddesa 2.13. Terasamanaya Asaṅgahitenasampayuttavippayuttapadaniddesa |13| Rūpakkhandhena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi sampayuttā? Te dhammā tīhi khandhehi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 2 Dhammāyatanena ye dhammā … dhammadhātuyā ye dhammā … itthindriyena ye dhammā … purisindriyena ye dhammā … jīvitindriyena ye dhammā … viññāṇapaccayā nāmarūpena ye dhammā … asaññābhavena ye dhammā … ekavokārabhavena ye dhammā … jātiyā ye dhammā … jarāya ye dhammā … maraṇena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā …pe… te dhammā tīhi khandhehi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 3 Arūpabhavena ye dhammā … nevasaññānāsaññābhavena ye dhammā … catuvokārabhavena ye dhammā … iddhipādena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi sampayuttāti? Natthi? Katihi vippayuttā? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 4 13.1. Tika Kusalehi dhammehi ye dhammā … akusalehi dhammehi ye dhammā …. 5 Sukhāya vedanāya sampayuttehi dhammehi ye dhammā … dukkhāya 362 --- dt2 13:5 vedanāya sampayuttehi dhammehi ye dhammā … adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttehi dhammehi ye dhammā …. 6 Vipākehi dhammehi ye dhammā … vipākadhammadhammehi ye dhammā …. 7 Anupādinnaanupādāniyehi dhammehi ye dhammā …. 8 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikehi dhammehi ye dhammā … asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikehi dhammehi ye dhammā …. 9 Savitakkasavicārehi dhammehi ye dhammā … avitakkavicāramattehi dhammehi ye dhammā …. 10 Pītisahagatehi dhammehi ye dhammā … sukhasahagatehi dhammehi ye dhammā … upekkhāsahagatehi dhammehi ye dhammā …. 11 Dassanena pahātabbehi dhammehi ye dhammā … bhāvanāya pahātabbehi dhammehi ye dhammā …. 12 Dassanena pahātabbahetukehi dhammehi ye dhammā … bhāvanāya pahātabbahetukehi dhammehi ye dhammā …. 13 Ācayagāmīhi dhammehi ye dhammā … apacayagāmīhi dhammehi ye dhammā …. 14 Sekkhehi dhammehi ye dhammā … asekkhehi dhammehi ye dhammā …. 15 Mahaggatehi dhammehi ye dhammā … appamāṇehi dhammehi ye dhammā …. 16 Parittārammaṇehi dhammehi ye dhammā … mahaggatārammaṇehi dhammehi ye dhammā … appamāṇārammaṇehi dhammehi ye dhammā …. 17 Hīnehi dhammehi ye dhammā … paṇītehi dhammehi ye dhammā …. 18 Micchattaniyatehi dhammehi ye dhammā … sammattaniyatehi dhammehi ye dhammā …. 19 Maggārammaṇehi dhammehi ye dhammā … maggahetukehi dhammehi ye dhammā … maggādhipatīhi dhammehi ye dhammā …. 20 Atītārammaṇehi dhammehi ye dhammā … anāgatārammaṇehi dhammehi ye dhammā … paccuppannārammaṇehi dhammehi ye dhammā …. 21 Ajjhattārammaṇehi dhammehi ye dhammā … bahiddhārammaṇehi dhammehi ye dhammā … ajjhattabahiddhārammaṇehi dhammehi ye dhammā …. 22 2.13.2. Duka 2.13.2.1. Hetugocchaka Sahetukehi dhammehi ye dhammā … hetusampayuttehi dhammehi ye dhammā … sahetukehi ceva na ca hetūhi dhammehi ye dhammā … hetusampayuttehi ceva na ca hetūhi dhammehi ye dhammā … na hetusahetukehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 23 2.13.2.2–9. Cūḷantaradukādi Rūpīhi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā … te dhammā tīhi khandhehi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 24 Arūpīhi dhammehi ye dhammā … lokuttarehi dhammehi ye dhammā … anāsavehi dhammehi ye dhammā … āsavasampayuttehi dhammehi ye dhammā … āsavasampayuttehi ceva no ca āsavehi dhammehi ye dhammā … āsavavippayuttehi anāsavehi dhammehi ye dhammā … asaṁyojaniyehi dhammehi ye dhammā … aganthaniyehi dhammehi ye dhammā … anoghaniyehi dhammehi ye dhammā … ayoganiyehi dhammehi ye dhammā … anīvaraṇiyehi dhammehi ye dhammā … aparāmaṭṭhehi dhammehi ye dhammā … parāmāsasampayuttehi dhammehi ye dhammā … parāmāsavippayuttehi aparāmaṭṭhehi dhammehi ye dhammā … sārammaṇehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 25 2.13.2.10. Mahantaraduka Anārammaṇehi dhammehi ye dhammā … no cittehi dhammehi ye dhammā … cittavippayuttehi dhammehi ye dhammā … cittavisaṁsaṭṭhehi dhammehi ye dhammā … cittasamuṭṭhānehi dhammehi ye dhammā … cittasahabhūhi dhammehi ye dhammā … cittānuparivattīhi dhammehi ye dhammā … bāhirehi dhammehi ye dhammā … upādādhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi sampayuttā? Te dhammā tīhi 363 --- dt2 13:25 khandhehi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 26 2.13.2.11–13. Upādānagocchakādi Anupādāniyehi dhammehi ye dhammā … upādānasampayuttehi dhammehi ye dhammā … upādānasampayuttehi ceva no ca upādānehi dhammehi ye dhammā … upādānavippayuttehi anupādāniyehi dhammehi ye dhammā … asaṅkilesikehi dhammehi ye dhammā … asaṅkiliṭṭhehi dhammehi ye dhammā … kilesasampayuttehi dhammehi ye dhammā … saṅkiliṭṭhehi ceva no ca kilesehi dhammehi ye dhammā … kilesasampayuttehi ceva no ca kilesehi dhammehi ye dhammā … kilesavippayuttehi asaṅkilesikehi dhammehi ye dhammā … dassanena pahātabbehi dhammehi ye dhammā … bhāvanāya pahātabbehi dhammehi ye dhammā … dassanena pahātabbahetukehi dhammehi ye dhammā … bhāvanāya pahātabbahetukehi dhammehi ye dhammā … savitakkehi dhammehi ye dhammā … savicārehi dhammehi ye dhammā … sappītikehi dhammehi ye dhammā … pītisahagatehi dhammehi ye dhammā … sukhasahagatehi dhammehi ye dhammā … upekkhāsahagatehi dhammehi ye dhammā … na kāmāvacarehi dhammehi ye dhammā … rūpāvacarehi dhammehi ye dhammā … arūpāvacarehi dhammehi ye dhammā … apariyāpannehi dhammehi ye dhammā … niyyānikehi dhammehi ye dhammā … niyatehi dhammehi ye dhammā … anuttarehi dhammehi ye dhammā … saraṇehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 27 Rūpañca dhammāyatanaṁ dhammadhātu, Itthipumaṁ jīvitaṁ nāmarūpaṁ; Dve bhavā jātijarā maccurūpaṁ, Anārammaṇaṁ no cittaṁ cittena vippayuttaṁ. 28 Visaṁsaṭṭhaṁ samuṭṭhānasahabhu, Anuparivatti bāhiraṁ upādā; Dve visayo esanayo subuddhoti. [22] 29 Asaṅgahitena sampayuttavippayuttapadaniddeso terasamo. 0 Dhātukathā 2 Niddesa 2.4. Catutthanaya Saṅgahitenasaṅgahitapadaniddesa |4| Samudayasaccena ye dhammā … maggasaccena ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitā? Te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. 2 Itthindriyena ye dhammā … purisindriyena ye dhammā … sukhindriyena ye dhammā … dukkhindriyena ye dhammā … somanassindriyena ye dhammā … domanassindriyena ye dhammā … upekkhindriyena ye dhammā … saddhindriyena ye dhammā … vīriyindriyena ye dhammā … satindriyena ye dhammā … samādhindriyena ye dhammā … paññindriyena ye dhammā … anaññātaññassāmītindriyena ye dhammā … aññindriyena ye dhammā … aññātāvindriyena ye dhammā …. 3 Avijjāya ye dhammā … avijjāpaccayā saṅkhārena ye dhammā … saḷāyatanapaccayā phassena ye dhammā … vedanāpaccayā taṇhāya ye dhammā … taṇhāpaccayā upādānena ye dhammā … kammabhavena ye dhammā … sokena ye dhammā … paridevena ye dhammā … dukkhena ye dhammā … domanassena ye dhammā … upāyāsena ye dhammā …. 4 Satipaṭṭhānena ye dhammā … sammappadhānena ye dhammā … appamaññāya ye dhammā … pañcahi indriyehi ye dhammā … pañcahi balehi ye dhammā … sattahi bojjhaṅgehi ye dhammā … ariyena aṭṭhaṅgikena maggena ye dhammā … phassena ye dhammā … cetanāya ye dhammā … adhimokkhena ye dhammā … manasikārena ye dhammā …. 5 Hetūhi dhammehi ye dhammā … hetūhi ceva sahetukehi ca dhammehi ye dhammā … hetūhi ceva hetusampayuttehi ca dhammehi ye dhammā … āsavehi … saṁyojanehi … ganthehi … oghehi … yogehi … nīvaraṇehi … parāmāsehi … upādānehi … kilesehi dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva saṅkilesikehi ca dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva saṅkiliṭṭhehi ca dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva kilesasampayuttehi ca dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena 364 --- dt2 4:5 saṅgahitā, tehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitā? Te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. 6 Dve saccā pannarasindriyā, Ekādasa paṭiccapadā; Uddhaṁ puna ekādasa, Gocchakapadamettha tiṁsavidhāti. [69] 7 Saṅgahitena saṅgahitapadaniddeso catuttho. 0 Dhātukathā 2 Niddesa 2.3. Tatiyanaya Asaṅgahitenasaṅgahitapadaniddesa |3| Vedanākkhandhena ye dhammā … saññākkhandhena ye dhammā … saṅkhārakkhandhena ye dhammā … samudayasaccena ye dhammā … maggasaccena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitā? Te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. 2 Nirodhasaccena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā …pe… te dhammā catūhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. 3 Jīvitindriyena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā …pe… te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā dvīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. 4 Itthindriyena ye dhammā … purisindriyena ye dhammā … sukhindriyena ye dhammā … dukkhindriyena ye dhammā … somanassindriyena ye dhammā … domanassindriyena ye dhammā … upekkhindriyena ye dhammā … saddhindriyena ye dhammā … vīriyindriyena ye dhammā … satindriyena ye dhammā … samādhindriyena ye dhammā … paññindriyena ye dhammā … anaññātaññassāmītindriyena ye dhammā … aññindriyena ye dhammā … aññātāvindriyena ye dhammā … avijjāya ye dhammā … avijjāpaccayā saṅkhārena ye dhammā … saḷāyatanapaccayā phassena ye dhammā … phassapaccayā vedanāya ye dhammā … vedanāpaccayā taṇhāya ye dhammā … taṇhāpaccayā upādānena ye dhammā … (…) kammabhavena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā …pe… te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. 5 Jātiyā ye dhammā … jarāya ye dhammā … maraṇena ye dhammā … jhānena ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā …pe… te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā dvīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. 6 Sokena ye dhammā … dukkhena ye dhammā … domanassena ye dhammā … upāyāsena ye dhammā … satipaṭṭhānena ye dhammā … sammappadhānena ye dhammā … appamaññāya ye dhammā … pañcahi indriyehi ye dhammā … pañcahi balehi ye dhammā … sattahi bojjhaṅgehi ye dhammā … ariyena aṭṭhaṅgikena maggena ye dhammā … phassena ye dhammā … vedanāya ye dhammā … saññāya ye dhammā … cetanāya ye dhammā … adhimokkhena ye dhammā … manasikārena ye dhammā … hetūhi dhammehi ye dhammā … hetūhi ceva sahetukehi ca dhammehi ye dhammā … hetūhi ceva hetusampayuttehi ca dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā …pe… te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. 7 Appaccayehi dhammehi ye dhammā … asaṅkhatehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā …pe… te dhammā catūhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. 8 Āsavehi dhammehi ye dhammā … āsavehi ceva sāsavehi ca dhammehi ye dhammā … āsavehi ceva āsavasampayuttehi ca dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. 9 Saṁyojanehi … ganthehi … oghehi … yogehi … nīvaraṇehi … parāmāsehi dhammehi ye dhammā … parāmāsehi ceva parāmaṭṭhehi ca dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. 10 365 --- dt2 3:10 Cetasikehi dhammehi ye dhammā … cittasampayuttehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhūhi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattīhi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā …pe… te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. 11 Cittasahabhūhi dhammehi ye dhammā … cittānuparivattīhi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā …pe… te dhammā na kehici khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. 12 Upādānehi dhammehi ye dhammā … kilesehi dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva saṅkilesikehi ca dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva saṅkiliṭṭhehi ca dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva kilesasampayuttehi ca dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena asaṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitā? Te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā saṅgahitā. 13 Tayo khandhā tathā saccā, indriyāni ca soḷasa; Padāni paccayākāre, cuddasūpari cuddasa. 14 Samatiṁsa padā honti, gocchakesu dasasvatha; Duve cūḷantaradukā, aṭṭha honti mahantarāti. [90] 15 Asaṅgahitena saṅgahitapadaniddeso tatiyo. 0 Dhātukathā 2 Niddesa 2.10. Dasamanaya Vippayuttenavippayuttapadaniddesa |10| Rūpakkhandhena ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi vippayuttā? Te dhammā catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 2 Vedanākkhandhena ye dhammā … saññākkhandhena ye dhammā … saṅkhārakkhandhena ye dhammā … viññāṇakkhandhena ye dhammā … manāyatanena ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā …pe… te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 3 Cakkhāyatanena ye dhammā …pe… phoṭṭhabbāyatanena ye dhammā … cakkhudhātuyā ye dhammā …pe… phoṭṭhabbadhātuyā ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 4 Cakkhuviññāṇadhātuyā ye dhammā …pe… manoviññāṇadhātuyā ye dhammā … samudayasaccena ye dhammā … maggasaccena ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 5 Nirodhasaccena ye dhammā … cakkhundriyena ye dhammā …pe… kāyindriyena ye dhammā … itthindriyena ye dhammā … purisindriyena ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 6 Manindriyena ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 7 Sukhindriyena ye dhammā … dukkhindriyena ye dhammā … somanassindriyena ye dhammā … domanassindriyena ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 8 Upekkhindriyena ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 9 Saddhindriyena ye dhammā … vīriyindriyena ye dhammā … satindriyena ye dhammā … samādhindriyena ye dhammā … paññindriyena ye dhammā … anaññātaññassāmītindriyena ye dhammā … aññindriyena ye dhammā … aññātāvindriyena ye dhammā … avijjāya ye dhammā … avijjāpaccayā saṅkhārehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena 366 --- dt2 10:9 khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 10 Saṅkhārapaccayā viññāṇena ye dhammā … saḷāyatanapaccayā phassena ye dhammā … phassapaccayā vedanāya ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 11 Vedanāpaccayā taṇhāya ye dhammā … taṇhāpaccayā upādānena ye dhammā … kammabhavena ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 12 Rūpabhavena ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi tīhi dhātūhi vippayuttā. 13 Asaññābhavena ye dhammā … ekavokārabhavena ye dhammā … paridevena ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 14 Arūpabhavena ye dhammā … nevasaññānāsaññābhavena ye dhammā … catuvokārabhavena ye dhammā … sokena ye dhammā … dukkhena ye dhammā … domanassena ye dhammā … upāyāsena ye dhammā … satipaṭṭhānena ye dhammā … sammappadhānena ye dhammā … iddhipādena ye dhammā … jhānena ye dhammā … appamaññāya ye dhammā … pañcahi indriyehi ye dhammā … pañcahi balehi ye dhammā … sattahi bojjhaṅgehi ye dhammā … ariyena aṭṭhaṅgikena maggena ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 15 Phassena ye dhammā … vedanāya ye dhammā … saññāya ye dhammā … cetanāya ye dhammā … cittena ye dhammā … manasikārena ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 16 Adhimokkhena ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 17 2.10.1. Tika Kusalehi dhammehi ye dhammā … akusalehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 18 Sukhāya vedanāya sampayuttehi dhammehi ye dhammā … dukkhāya vedanāya sampayuttehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 19 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 20 Vipākehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 21 Vipākadhammadhammehi ye dhammā … saṅkiliṭṭhasaṅkilesikehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 22 Nevavipākanavipākadhammadhammehi ye dhammā … anupādinnupādāniyehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi pañcahi dhātūhi vippayuttā. 23 Anupādinnaanupādāniyehi dhammehi ye dhammā … asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi chahi dhātūhi vippayuttā. 24 Savitakkasavicārehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi 367 --- dt2 10:24 vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 25 Avitakkavicāramattehi dhammehi ye dhammā … pītisahagatehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 26 Avitakkaavicārehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi ekāya dhātuyā vippayuttā. 27 Sukhasahagatehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 28 Upekkhāsahagatehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 29 Dassanena pahātabbehi dhammehi ye dhammā … bhāvanāya pahātabbehi dhammehi ye dhammā … dassanena pahātabbahetukehi dhammehi ye dhammā … bhāvanāya pahātabbahetukehi dhammehi ye dhammā … ācayagāmīhi dhammehi ye dhammā … apacayagāmīhi dhammehi ye dhammā … sekkhehi dhammehi ye dhammā … asekkhehi dhammehi ye dhammā … mahaggatehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 30 Appamāṇehi dhammehi ye dhammā … paṇītehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi chahi dhātūhi vippayuttā. –12 31 Parittārammaṇehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 32 Mahaggatārammaṇehi dhammehi ye dhammā … appamāṇārammaṇehi dhammehi ye dhammā … hīnehi dhammehi ye dhammā … micchattaniyatehi dhammehi ye dhammā … sammattaniyatehi dhammehi ye dhammā … maggārammaṇehi dhammehi ye dhammā … maggahetukehi dhammehi ye dhammā … maggādhipatīhi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 33 Anuppannehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi pañcahi dhātūhi vippayuttā. 34 Atītārammaṇehi dhammehi ye dhammā … anāgatārammaṇehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 35 Paccuppannārammaṇehi dhammehi ye dhammā … ajjhattārammaṇehi dhammehi ye dhammā … bahiddhārammaṇehi dhammehi ye dhammā … ajjhattabahiddhārammaṇehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 36 Sanidassanasappaṭighehi dhammehi ye dhammā … anidassanasappaṭighehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 37 2.10.2. Duka 2.10.2.1. Hetugocchaka Hetūhi dhammehi ye dhammā … sahetukehi dhammehi ye dhammā … hetusampayuttehi dhammehi ye dhammā … hetūhi ceva sahetukehi ca dhammehi ye dhammā … sahetukehi ceva na ca hetūhi dhammehi ye dhammā … hetūhi ceva hetusampayuttehi ca dhammehi ye dhammā … hetusampayuttehi ceva na ca hetūhi dhammehi ye dhammā … na hetusahetukehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 38 2.10.2.2. Cūḷantaraduka Appaccayehi dhammehi ye dhammā … asaṅkhatehi dhammehi ye dhammā 368 --- dt2 10:38 … sanidassanehi dhammehi ye dhammā … sappaṭighehi dhammehi ye dhammā … rūpīhi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 39 Lokuttarehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi chahi dhātūhi vippayuttā. 40 2.10.2.3. Āsavagocchaka Āsavehi dhammehi ye dhammā … āsavasampayuttehi dhammehi ye dhammā … āsavehi ceva sāsavehi ca dhammehi ye dhammā … āsavehi ceva āsavasampayuttehi ca dhammehi ye dhammā … āsavasampayuttehi ceva no ca āsavehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 41 Anāsavehi dhammehi ye dhammā … āsavavippayuttehi anāsavehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi chahi dhātūhi vippayuttā. 42 2.10.2.4–9. Saṁyojanagocchakādi Saṁyojanehi dhammehi ye dhammā … ganthehi dhammehi ye dhammā … oghehi dhammehi ye dhammā … yogehi dhammehi ye dhammā … nīvaraṇehi dhammehi ye dhammā … parāmāsehi dhammehi ye dhammā … parāmāsasampayuttehi dhammehi ye dhammā … parāmāsehi ceva parāmaṭṭhehi ca dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 43 Aparāmaṭṭhehi dhammehi ye dhammā … parāmāsavippayuttehi aparāmaṭṭhehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi chahi dhātūhi vippayuttā. 44 2.10.2.10. Saṁyojanagocchakādi Sārammaṇehi dhammehi ye dhammā … cittehi dhammehi ye dhammā … cetasikehi dhammehi ye dhammā … cittasampayuttehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhūhi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattīhi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 45 Anārammaṇehi dhammehi ye dhammā … cittavippayuttehi dhammehi ye dhammā … cittavisaṁsaṭṭhehi dhammehi ye dhammā … upādādhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 46 Anupādinnehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi pañcahi dhātūhi vippayuttā. 47 2.10.2.11–12. Upādānagocchakādi Upādānehi dhammehi ye dhammā … kilesehi dhammehi ye dhammā … saṅkiliṭṭhehi dhammehi ye dhammā … kilesasampayuttehi dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva saṅkilesikehi ca dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva saṅkiliṭṭhehi ca dhammehi ye dhammā … saṅkiliṭṭhehi ceva no ca kilesehi dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva kilesasampayuttehi ca dhammehi ye dhammā … kilesasampayuttehi ceva no ca kilesehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 48 Asaṅkilesikehi dhammehi ye dhammā … kilesavippayuttehi asaṅkilesikehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi chahi dhātūhi vippayuttā. 49 2.10.2.13. Piṭṭhiduka Dassanena pahātabbehi dhammehi ye dhammā … bhāvanāya pahātabbehi dhammehi ye dhammā … dassanena pahātabbahetukehi dhammehi ye dhammā … bhāvanāya pahātabbahetukehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā 369 --- dt2 10:49 ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 50 Savitakkehi dhammehi ye dhammā … savicārehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 51 Avitakkehi dhammehi ye dhammā … avicārehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi ekāya dhātuyā vippayuttā. 52 Sappītikehi dhammehi ye dhammā … pītisahagatehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 53 Sukhasahagatehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 54 Upekkhāsahagatehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 55 Na kāmāvacarehi dhammehi ye dhammā … apariyāpannehi dhammehi ye dhammā … anuttarehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi chahi dhātūhi vippayuttā. 56 Rūpāvacarehi dhammehi ye dhammā … arūpāvacarehi dhammehi ye dhammā … niyyānikehi dhammehi ye dhammā … niyatehi dhammehi ye dhammā … saraṇehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi vippayuttā? Te dhammā ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 57 Dhammāyatanaṁ dhammadhātu, Dukkhasaccañca jīvitaṁ; Saḷāyatanaṁ nāmarūpaṁ, Cattāro ca mahābhavā. 58 Jāti jarā ca maraṇaṁ, tikesvekūnavīsati; Gocchakesu ca paññāsa, aṭṭha cūḷantare padā. 59 Mahantare pannarasa, aṭṭhārasa tato pare; Tevīsa padasataṁ etaṁ, sampayoge na labbhatīti. [123] 60 Vippayuttena vippayuttapadaniddeso dasamo. 0 Dhātukathā 2 Niddesa 2.8. Aṭṭhamanaya Vippayuttenasampayuttapadaniddesa |8| Rūpakkhandhena ye dhammā vippayuttā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi sampayuttāti? Natthi. 2 Vedanākkhandhena ye dhammā … saññākkhandhena ye dhammā … saṅkhārakkhandhena ye dhammā … viññāṇakkhandhena ye dhammā …pe… saraṇehi dhammehi ye dhammā … araṇehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi sampayuttāti? Natthi. 3 Dhammāyatanaṁ dhammadhātu, Atha jīvitaṁ nāmarūpaṁ; Saḷāyatanaṁ jātijarāmataṁ, Dve ca tike na labbhare. 4 Paṭhamantare satta ca, Gocchake dasa aparante; Cuddasa cha ca matthake, Iccete sattacattālīsa dhammā; Samucchede na labbhanti, Moghapucchakena cāti. [47] 5 Vippayuttena sampayuttapadaniddeso aṭṭhamo. 0 Dhātukathā 2 Niddesa 2.14. Cuddasamanaya Vippayuttenasaṅgahitāsaṅgahitapadaniddesa |14| 2.14.1. Khandhādi Rūpakkhandhena ye dhammā vippayuttā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitā? Te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 2 Vedanākkhandhena ye dhammā … saññākkhandhena ye dhammā … saṅkhārakkhandhena ye dhammā … viññāṇakkhandhena ye dhammā … manāyatanena ye dhammā … manindriyena ye dhammā vippayuttā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitā? Te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā ekena khandhena ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 3 Cakkhāyatanena ye dhammā …pe… phoṭṭhabbāyatanena ye dhammā … cakkhudhātuyā ye dhammā …pe… phoṭṭhabbadhātuyā ye dhammā vippayuttā …pe… te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 370 --- dt2 14:4 4 Cakkhuviññāṇadhātuyā ye dhammā … sotaviññāṇadhātuyā ye dhammā … ghānaviññāṇadhātuyā ye dhammā … jivhāviññāṇadhātuyā ye dhammā … kāyaviññāṇadhātuyā ye dhammā … manodhātuyā ye dhammā … manoviññāṇadhātuyā ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi, ekāya dhātuyā asaṅgahitā. 5 2.14.2. Saccādi Dukkhasaccena ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 6 Samudayasaccena ye dhammā … maggasaccena ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 7 Nirodhasaccena ye dhammā … cakkhundriyena ye dhammā … kāyindriyena ye dhammā … itthindriyena ye dhammā … purisindriyena ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 8 Sukhindriyena ye dhammā … dukkhindriyena ye dhammā … somanassindriyena ye dhammā … domanassindriyena ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 9 Upekkhindriyena ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi terasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi pañcahi dhātūhi asaṅgahitā. 10 Saddhindriyena ye dhammā … vīriyindriyena ye dhammā … satindriyena ye dhammā … samādhindriyena ye dhammā … paññindriyena ye dhammā … anaññātaññassāmītindriyena ye dhammā … aññindriyena ye dhammā … aññātāvindriyena ye dhammā … avijjāya ye dhammā … avijjāpaccayā saṅkhārehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 11 Saṅkhārapaccayā viññāṇena ye dhammā … saḷāyatanapaccayā phassena ye dhammā … phassapaccayā vedanāya ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā ekena khandhena ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 12 Vedanāpaccayā taṇhāya ye dhammā … taṇhāpaccayā upādānena ye dhammā … kammabhavena ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 13 Upapattibhavena ye dhammā … saññābhavena ye dhammā … pañcavokārabhavena ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi tīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 14 Kāmabhavena ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi pañcahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi terasahi dhātūhi asaṅgahitā. 15 Rūpabhavena ye dhammā … asaññābhavena ye dhammā … ekavokārabhavena ye dhammā … paridevena ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 16 Arūpabhavena ye dhammā … nevasaññānāsaññābhavena ye dhammā … catuvokārabhavena ye dhammā … sokena ye dhammā … dukkhena ye dhammā … domanassena ye dhammā … upāyāsena ye dhammā … satipaṭṭhānena ye dhammā … sammappadhānena ye dhammā … iddhipādena ye dhammā … jhānena ye dhammā … appamaññāya ye dhammā … pañcahi indriyehi ye 371 --- dt2 14:16 dhammā … pañcahi balehi ye dhammā … sattahi bojjhaṅgehi ye dhammā … ariyena aṭṭhaṅgikena maggena ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 17 2.14.3. Phassādisattaka Phassena ye dhammā … vedanāya ye dhammā … saññāya ye dhammā … cetanāya ye dhammā … cittena ye dhammā … manasikārena ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā ekena khandhena ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 18 Adhimokkhena ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi ekāya dhātuyā asaṅgahitā. 19 2.14.4. Tika Kusalehi dhammehi ye dhammā … akusalehi dhammehi ye dhammā … sukhāya vedanāya sampayuttehi dhammehi ye dhammā … dukkhāya vedanāya sampayuttehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 20 Abyākatehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 21 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttehi dhammehi ye dhammā … vipākehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi terasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi pañcahi dhātūhi asaṅgahitā. 22 Vipākadhammadhammehi ye dhammā … saṅkiliṭṭhasaṅkilesikehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 23 Nevavipākanavipākadhammadhammehi ye dhammā … anupādinnupādāniyehi dhammehi ye dhammā … anupādinnaanupādāniyehi dhammehi ye dhammā … asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 24 Upādinnupādāniyehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi tīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 25 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 26 Savitakkasavicārehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi ekāya dhātuyā asaṅgahitā. 27 Avitakkavicāramattehi dhammehi ye dhammā … pītisahagatehi dhammehi ye dhammā … sukhasahagatehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 28 Avitakkaavicārehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi tīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 29 Upekkhāsahagatehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi terasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi pañcahi dhātūhi asaṅgahitā. 30 Dassanena 372 --- dt2 14:30 pahātabbehi dhammehi ye dhammā … bhāvanāya pahātabbehi dhammehi ye dhammā … dassanena pahātabbahetukehi dhammehi ye dhammā … bhāvanāya pahātabbahetukehi dhammehi ye dhammā … ācayagāmīhi dhammehi ye dhammā … apacayagāmīhi dhammehi ye dhammā … sekkhehi dhammehi ye dhammā … asekkhehi dhammehi ye dhammā … mahaggatehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 31 Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbehi dhammehi ye dhammā … neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukehi dhammehi ye dhammā … nevācayagāmināpacayagāmīhi dhammehi ye dhammā … nevasekkhanāsekkhehi dhammehi ye dhammā … parittehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 32 Appamāṇehi dhammehi ye dhammā … paṇītehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 33 Parittārammaṇehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi dvādasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi chahi dhātūhi asaṅgahitā. 34 Mahaggatārammaṇehi dhammehi ye dhammā … appamāṇārammaṇehi dhammehi ye dhammā … hīnehi dhammehi ye dhammā … micchattaniyatehi dhammehi ye dhammā … sammattaniyatehi dhammehi ye dhammā … maggārammaṇehi dhammehi ye dhammā … maggahetukehi dhammehi ye dhammā … maggādhipatīhi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 35 Majjhimehi dhammehi ye dhammā … aniyatehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 36 Uppannehi dhammehi ye dhammā … anuppannehi dhammehi ye dhammā … uppādīhi dhammehi ye dhammā … atītehi dhammehi ye dhammā … anāgatehi dhammehi ye dhammā … paccuppannehi dhammehi ye dhammā … ajjhattehi dhammehi ye dhammā … bahiddhāhi dhammehi ye dhammā … sanidassanasappaṭighehi dhammehi ye dhammā … anidassanasappaṭighehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 37 Atītārammaṇehi dhammehi ye dhammā … anāgatārammaṇehi dhammehi ye dhammā … ajjhattārammaṇehi dhammehi ye dhammā … bahiddhārammaṇehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 38 Paccuppannārammaṇehi dhammehi ye dhammā … ajjhattabahiddhārammaṇehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi dvādasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi chahi dhātūhi asaṅgahitā. 39 2.14.5. Duka 2.14.5.1. Hetugocchaka Hetūhi dhammehi ye dhammā … sahetukehi dhammehi ye dhammā … hetusampayuttehi dhammehi ye dhammā … hetūhi ceva sahetukehi ca dhammehi ye dhammā … sahetukehi ceva na ca hetūhi dhammehi ye dhammā … hetūhi ceva hetusampayuttehi ca dhammehi ye dhammā … hetusampayuttehi ceva na ca hetūhi dhammehi ye dhammā … na hetusahetukehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na 373 --- dt2 14:39 kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 40 Ahetukehi dhammehi ye dhammā … hetuvippayuttehi dhammehi ye dhammā … na hetuahetukehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 41 2.14.5.2. Cūḷantaraduka Appaccayehi dhammehi ye dhammā … asaṅkhatehi dhammehi ye dhammā … sanidassanehi dhammehi ye dhammā … sappaṭighehi dhammehi ye dhammā … rūpīhi dhammehi ye dhammā … lokuttarehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 42 Lokiyehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 43 2.14.5.3. Āsavagocchaka Āsavehi dhammehi ye dhammā … āsavasampayuttehi dhammehi ye dhammā … āsavehi ceva sāsavehi ca dhammehi ye dhammā … āsavehi ceva āsavasampayuttehi ca dhammehi ye dhammā … āsavasampayuttehi ceva no ca āsavehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 44 Sāsavehi dhammehi ye dhammā … āsavavippayuttehi dhammehi ye dhammā … sāsavehi ceva no ca āsavehi dhammehi ye dhammā … āsavavippayuttehi sāsavehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 45 Anāsavehi dhammehi ye dhammā … āsavavippayuttehi anāsavehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 46 2.14.5.4–9. Saṁyojanagocchakādi Saṁyojanehi dhammehi ye dhammā … ganthehi dhammehi ye dhammā … oghehi dhammehi ye dhammā … yogehi dhammehi ye dhammā … nīvaraṇehi dhammehi ye dhammā … parāmāsehi dhammehi ye dhammā … parāmāsasampayuttehi dhammehi ye dhammā … parāmāsehi ceva parāmaṭṭhehi ca dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 47 Parāmaṭṭhehi dhammehi ye dhammā … parāmāsavippayuttehi dhammehi ye dhammā … parāmaṭṭhehi ceva no ca parāmāsehi dhammehi ye dhammā … parāmāsavippayuttehi parāmaṭṭhehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 48 Aparāmaṭṭhehi dhammehi ye dhammā … parāmāsavippayuttehi aparāmaṭṭhehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 49 2.14.5.10. Mahantaraduka Sārammaṇehi dhammehi ye dhammā … cittehi dhammehi ye dhammā … cetasikehi dhammehi ye dhammā … cittasampayuttehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhūhi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattīhi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā ekena khandhena ekādasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi asaṅgahitā. 50 Anārammaṇehi dhammehi ye dhammā … cittavippayuttehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhehi dhammehi ye dhammā … upādādhammehi ye dhammā … anupādinnehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi 374 --- dt2 14:50 asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 51 Upādinnehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi tīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 52 2.14.5.11. Upādānagocchaka Upādānehi dhammehi ye dhammā … kilesehi dhammehi ye dhammā … saṅkiliṭṭhehi dhammehi ye dhammā … kilesasampayuttehi dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva saṅkilesikehi ca dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva saṅkiliṭṭhehi ca dhammehi ye dhammā … saṅkiliṭṭhehi ceva no ca kilesehi dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva kilesasampayuttehi ca dhammehi ye dhammā … kilesasampayuttehi ceva no ca kilesehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 53 2.14.5.12. Kilesagocchaka Saṅkilesikehi dhammehi ye dhammā … asaṅkiliṭṭhehi dhammehi ye dhammā … kilesavippayuttehi dhammehi ye dhammā … saṅkilesikehi ceva no ca kilesehi dhammehi ye dhammā … kilesavippayuttehi saṅkilesikehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 54 Asaṅkilesikehi dhammehi ye dhammā … kilesavippayuttehi asaṅkilesikehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 55 2.14.5.13. Piṭṭhiduka Dassanena pahātabbehi dhammehi ye dhammā … bhāvanāya pahātabbehi dhammehi ye dhammā … dassanena pahātabbahetukehi dhammehi ye dhammā … bhāvanāya pahātabbahetukehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 56 Na dassanena pahātabbehi dhammehi ye dhammā … na bhāvanāya pahātabbehi dhammehi ye dhammā … na dassanena pahātabbahetukehi dhammehi ye dhammā … na bhāvanāya pahātabbahetukehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 57 Savitakkehi dhammehi ye dhammā … savicārehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi ekāya dhātuyā asaṅgahitā. 58 Sappītikehi dhammehi ye dhammā … pītisahagatehi dhammehi ye dhammā … sukhasahagatehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 59 Upekkhāsahagatehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi terasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi pañcahi dhātūhi asaṅgahitā. 60 Kāmāvacarehi dhammehi ye dhammā … pariyāpannehi dhammehi ye dhammā … sauttarehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 61 Na kāmāvacarehi dhammehi ye dhammā … apariyāpannehi dhammehi ye dhammā … anuttarehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi asaṅgahitā. 62 Rūpāvacarehi dhammehi ye dhammā … arūpāvacarehi dhammehi ye dhammā … niyyānikehi dhammehi ye dhammā … niyatehi dhammehi ye dhammā … saraṇehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā 375 --- dt2 14:62 asaṅkhataṁ khandhato ṭhapetvā pañcahi khandhehi dvādasahāyatanehi aṭṭhārasahi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi na kāhici dhātūhi asaṅgahitā. 63 Na rūpāvacarehi dhammehi ye dhammā … na arūpāvacarehi dhammehi ye dhammā … aniyyānikehi dhammehi ye dhammā … aniyatehi dhammehi ye dhammā … araṇehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi saṅgahitā? Te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi dvīhi dhātūhi saṅgahitā. Katihi asaṅgahitā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 64 Dhammāyatanaṁ dhammadhātu, Atha jīvitaṁ nāmarūpaṁ; Saḷāyatanaṁ jātijarāmataṁ, Dve ca tike na labbhare. 65 Paṭhamantare satta ca, Gocchake dasa aparante; Cuddasa cha ca matthake, Iccete sattacattālīsa dhammā; Samucchede na labbhanti, Moghapucchakena cāti. [47] 66 Vippayuttenasaṅgahitāsaṅgahitapadaniddeso cuddasamo. 67 Dhātukathāpakaraṇaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Dhātukathā 2 Niddesa 2.7. Sattamanaya Sampayuttenavippayuttapadaniddesa |7| Vedanākkhandhena ye dhammā … saññākkhandhena ye dhammā … saṅkhārakkhandhena ye dhammā … viññāṇakkhandhena ye dhammā … manāyatanena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi vippayuttā? Te dhammā catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 2 Cakkhuviññāṇadhātuyā ye dhammā …pe… manodhātuyā ye dhammā … manoviññāṇadhātuyā ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi ekāya dhātuyā vippayuttā. 3 Manindriyena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 4 Upekkhindriyena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi pañcahi dhātūhi vippayuttā. 5 Saṅkhārapaccayā viññāṇena ye dhammā … saḷāyatanapaccayā phassena ye dhammā … phassapaccayā vedanāya ye dhammā … phassena ye dhammā … vedanāya ye dhammā … saññāya ye dhammā … cetanāya ye dhammā … cittena ye dhammā … manasikārena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 6 Adhimokkhena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi ekāya dhātuyā vippayuttā. 7 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttehi dhammehi ye dhammā … upekkhāsahagatehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi pañcahi dhātūhi vippayuttā. 8 Savitakkasavicārehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi ekāya dhātuyā vippayuttā. 9 Cittehi dhammehi ye dhammā … cetasikehi dhammehi ye dhammā … cittasampayuttehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhūhi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattīhi dhammehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 10 Savitakkehi dhammehi ye dhammā … savicārehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā … te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi ekāya dhātuyā vippayuttā. 11 Upekkhāsahagatehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā vippayuttā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi vippayuttā? Te dhammā na kehici khandhehi na kehici āyatanehi pañcahi dhātūhi vippayuttā. 12 Khandhā caturo āyatanañca mekaṁ, Dhātūsu satta dvepi ca indriyato; Tayo paṭicca tathariva phassapañcamā, 376 --- dt2 7:12 Adhimuccanā manasi tikesu tīṇi; Sattantarā dve ca manena yuttā, Vitakkavicāraṇā upekkhakāya cāti. [37] 13 Sampayuttena vippayuttapadaniddeso sattamo. 0 Dhātukathā 2 Niddesa 2.11. Ekādasamanaya Saṅgahitenasampayuttavippayuttapadaniddesa |11| Samudayasaccena ye dhammā … maggasaccena ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi sampayuttā? Te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 2 Itthindriyena ye dhammā … purisindriyena ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 3 Sukhindriyena ye dhammā … dukkhindriyena ye dhammā … somanassindriyena ye dhammā … domanassindriyena ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā …pe… te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 4 Upekkhindriyena ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena dvīhi dhātūhi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 5 Saddhindriyena ye dhammā … vīriyindriyena ye dhammā … satindriyena ye dhammā … samādhindriyena ye dhammā … paññindriyena ye dhammā … anaññātaññassāmītindriyena ye dhammā … aññindriyena ye dhammā … aññātāvindriyena ye dhammā … avijjāya ye dhammā … avijjāpaccayā saṅkhārehi ye dhammā … saḷāyatanapaccayā phassena ye dhammā … vedanāpaccayā taṇhāya ye dhammā … taṇhāpaccayā upādānena ye dhammā … kammabhavena ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 6 Paridevena ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 7 Sokena ye dhammā … dukkhena ye dhammā … domanassena ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 8 Upāyāsena ye dhammā … satipaṭṭhānena ye dhammā … sammappadhānena ye dhammā … appamaññāya ye dhammā … pañcahi indriyehi ye dhammā … pañcahi balehi ye dhammā … sattahi bojjhaṅgehi ye dhammā … ariyena aṭṭhaṅgikena maggena ye dhammā … phassena ye dhammā … cetanāya ye dhammā … adhimokkhena ye dhammā … manasikārena ye dhammā … hetūhi dhammehi ye dhammā … hetūhi ceva sahetukehi ca dhammehi ye dhammā … hetūhi ceva hetusampayuttehi ca dhammehi ye dhammā … āsavehi dhammehi ye dhammā … āsavehi ceva sāsavehi ca dhammehi ye dhammā … āsavehi ceva āsavasampayuttehi ca dhammehi ye dhammā … saṁyojanehi dhammehi ye dhammā … ganthehi dhammehi ye 377 --- dt2 11:8 dhammā … oghehi dhammehi ye dhammā … yogehi dhammehi ye dhammā … nīvaraṇehi dhammehi ye dhammā … parāmāsehi dhammehi ye dhammā … upādānehi dhammehi ye dhammā … kilesehi dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva saṅkilesikehi ca dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva saṅkiliṭṭhehi ca dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva kilesasampayuttehi ca dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena saṅgahitā dhātusaṅgahena saṅgahitā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi sampayuttā? Te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 9 Dve saccā pannarasindriyā, Ekādasa paṭiccapadā; Uddhaṁ puna ekādasa, Gocchakapadamettha tiṁsavidhāti. [69] 10 Saṅgahitena sampayuttavippayuttapadaniddeso ekādasamo. 0 Dhātukathā 2 Niddesa 2.2. Dutiyanaya Saṅgahitenaasaṅgahitapadaniddesa |2| Cakkhāyatanena ye dhammā … phoṭṭhabbāyatanena ye dhammā … cakkhudhātuyā ye dhammā … phoṭṭhabbadhātuyā ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi asaṅgahitā? Te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi asaṅgahitā. 2 Cakkhuviññāṇadhātuyā ye dhammā … sotaviññāṇadhātuyā ye dhammā … ghānaviññāṇadhātuyā ye dhammā … jivhāviññāṇadhātuyā ye dhammā … kāyaviññāṇadhātuyā ye dhammā … manodhātuyā ye dhammā … manoviññāṇadhātuyā ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā …pe… te dhammā catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi dvādasahi dhātūhi asaṅgahitā. 3 Cakkhundriyena ye dhammā … sotindriyena ye dhammā … ghānindriyena ye dhammā … jivhindriyena ye dhammā … kāyindriyena ye dhammā … itthindriyena ye dhammā … purisindriyena ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā …pe… te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi asaṅgahitā. 4 Asaññābhavena ye dhammā … ekavokārabhavena ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā …pe… te dhammā catūhi khandhehi tīhāyatanehi navahi dhātūhi asaṅgahitā. 5 Paridevena ye dhammā … sanidassanasappaṭighehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā …pe… te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi asaṅgahitā. 6 Anidassanasappaṭighehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā …pe… te dhammā catūhi khandhehi dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi asaṅgahitā. 7 Sanidassanehi dhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā …pe… te dhammā catūhi khandhehi dvīhāyatanehi aṭṭhahi dhātūhi asaṅgahitā. 8 Sappaṭighehi dhammehi ye dhammā … upādādhammehi ye dhammā khandhasaṅgahena saṅgahitā āyatanasaṅgahena asaṅgahitā dhātusaṅgahena asaṅgahitā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi asaṅgahitā? Te dhammā catūhi khandhehi ekādasahāyatanehi sattarasahi dhātūhi asaṅgahitā. 9 Dasāyatanā sattarasa dhātuyo, Sattindriyā asaññābhavo ekavokārabhavo; Paridevo sanidassanasappaṭighaṁ, Anidassanaṁ punadeva sappaṭighaṁ upādāti. [42] 10 Saṅgahitena asaṅgahitapadaniddeso dutiyo. 0 Dhātukathā 2 Niddesa 2.9. Navamanaya Sampayuttenasampayuttapadaniddesa |9| Vedanākkhandhena ye dhammā … saññākkhandhena ye dhammā … saṅkhārakkhandhena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi sampayuttā? Te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 2 Viññāṇakkhandhena ye dhammā … manāyatanena ye dhammā … cakkhuviññāṇadhātuyā ye dhammā …pe… manodhātuyā ye dhammā … manoviññāṇadhātuyā ye dhammā sampayuttā, 378 --- dt2 9:2 tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā …pe… te dhammā tīhi khandhehi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 3 Samudayasaccena ye dhammā … maggasaccena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 4 Manindriyena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 5 Sukhindriyena ye dhammā … dukkhindriyena ye dhammā … somanassindriyena ye dhammā … domanassindriyena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 6 Upekkhindriyena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena chahi dhātūhi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 7 Saddhindriyena ye dhammā … vīriyindriyena ye dhammā … satindriyena ye dhammā … samādhindriyena ye dhammā … paññindriyena ye dhammā … anaññātaññassāmītindriyena ye dhammā … aññindriyena ye dhammā … aññātāvindriyena ye dhammā … avijjāya ye dhammā … avijjāpaccayā saṅkhārehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 8 Saṅkhārapaccayā viññāṇena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 9 Saḷāyatanapaccayā phassena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 10 Phassapaccayā vedanāya ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 11 Vedanāpaccayā taṇhāya ye dhammā … taṇhāpaccayā upādānena ye dhammā … kammabhavena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 12 Sokena ye dhammā … dukkhena ye dhammā … domanassena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 13 Upāyāsena ye dhammā … satipaṭṭhānena ye dhammā … sammappadhānena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 14 Iddhipādena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā dvīhi khandhehi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 15 Jhānena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā dvīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 16 Appamaññāya ye dhammā … pañcahi indriyehi ye dhammā … pañcahi balehi ye dhammā … sattahi bojjhaṅgehi ye dhammā … ariyena aṭṭhaṅgikena maggena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 17 Phassena ye dhammā … cetanāya ye dhammā … manasikārena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 18 Vedanāya ye dhammā … saññāya ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi 379 --- dt2 9:18 dhātūhi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 19 Cittena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 20 Adhimokkhena ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena dvīhi dhātūhi sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 21 2.9.1. Tika Sukhāya vedanāya sampayuttehi dhammehi ye dhammā … dukkhāya vedanāya sampayuttehi dhammehi ye dhammā … adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā ekena khandhena sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 22 Savitakkasavicārehi dhammehi ye dhammā … avitakkavicāramattehi dhammehi ye dhammā … pītisahagatehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 23 Sukhasahagatehi dhammehi ye dhammā … upekkhāsahagatehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā ekena khandhena sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 24 2.9.2. Duka 2.9.2.1. Hetugocchaka Hetūhi dhammehi ye dhammā … hetūhi ceva sahetukehi ca dhammehi ye dhammā … hetūhi ceva hetusampayuttehi ca dhammehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 25 Sahetukehi ceva na ca hetūhi dhammehi ye dhammā … hetusampayuttehi ceva na ca hetūhi dhammehi ye dhammā … na hetusahetukehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 26 2.9.2.3. Āsavagocchaka Āsavehi dhammehi ye dhammā … āsavehi ceva sāsavehi ca dhammehi ye dhammā … āsavehi ceva āsavasampayuttehi ca dhammehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 27 Āsavasampayuttehi ceva no ca āsavehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 28 2.9.2.4–9. Saṁyojanagocchakādi Saṁyojanehi … ganthehi … oghehi … yogehi … nīvaraṇehi … parāmāsehi dhammehi ye dhammā … parāmāsehi ceva parāmaṭṭhehi ca dhammehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 29 Parāmāsasampayuttehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 30 2.9.2.10. Mahantaraduka Cittehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 31 Cetasikehi dhammehi ye dhammā … cittasampayuttehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānehi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhūhi dhammehi ye dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattīhi dhammehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena sattahi dhātūhi sampayuttā. 32 2.9.2.11–13. Upādānagocchakādi Upādānehi dhammehi ye dhammā … kilesehi dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva saṅkilesikehi ca dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva saṅkiliṭṭhehi ca dhammehi ye dhammā … kilesehi ceva kilesasampayuttehi ca dhammehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici 380 --- dt2 9:32 sampayuttā. 33 Saṅkiliṭṭhehi ceva no ca kilesehi dhammehi ye dhammā … kilesasampayuttehi ceva no ca kilesehi dhammehi ye dhammā … savitakkehi dhammehi ye dhammā … savicārehi dhammehi ye dhammā … sappītikehi dhammehi ye dhammā … pītisahagatehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā … te dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 34 Sukhasahagatehi dhammehi ye dhammā … upekkhāsahagatehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, tehi dhammehi ye dhammā sampayuttā, te dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi sampayuttā? Te dhammā ekena khandhena sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 35 Arūpakkhandhā cattāro, manāyatanameva ca; Viññāṇadhātuyo satta, dve saccā cuddasindriyā. 36 Paccaye dvādasa padā, tato upari soḷasa; Tikesu aṭṭha gocchake, tecattālīsameva ca. 37 Mahantaraduke satta, padā piṭṭhi dukesu cha; Navamassa padassete, niddese saṅgahaṁ gatāti. [120] 38 Sampayuttena sampayuttapadaniddeso navamo. 0 Dhātukathā 2 Niddesa 2.6. Chaṭṭhanaya Sampayogavippayogapadaniddesa |6| 2.6.1. Khandha Rūpakkhandho katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi sampayuttoti? Natthi. Katihi vippayutto? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayutto; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayutto. 2 Vedanākkhandho … saññākkhandho … saṅkhārakkhandho tīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi sampayutto; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayutto. Katihi vippayutto? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayutto; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayutto. 3 Viññāṇakkhandho tīhi khandhehi sampayutto; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayutto. Katihi vippayutto? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayutto; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayutto. 4 2.6.2. Āyatana Cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… sampayuttanti? Natthi. Katihi vippayuttaṁ? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttaṁ; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttaṁ. 5 Manāyatanaṁ tīhi khandhehi sampayuttaṁ; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttaṁ. Katihi vippayuttaṁ? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttaṁ; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttaṁ. 6 2.6.3. Dhātu Cakkhudhātu …pe… phoṭṭhabbadhātu …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 7 Cakkhuviññāṇadhātu …pe… manodhātu … manoviññāṇadhātu tīhi khandhehi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 8 2.6.4. Saccādi Samudayasaccaṁ … maggasaccaṁ tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttaṁ; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttaṁ. Katihi vippayuttaṁ? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttaṁ; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttaṁ. 9 Nirodhasaccaṁ … cakkhundriyaṁ …pe… kāyindriyaṁ … itthindriyaṁ … purisindriyaṁ …pe… sampayuttanti? Natthi. Katihi vippayuttaṁ? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttaṁ; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttaṁ. 10 Manindriyaṁ tīhi khandhehi sampayuttaṁ; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttaṁ. Katihi vippayuttaṁ? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttaṁ; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttaṁ. 11 Sukhindriyaṁ … dukkhindriyaṁ … somanassindriyaṁ … domanassindriyaṁ tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttaṁ; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttaṁ. Katihi vippayuttaṁ? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttaṁ; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttaṁ. 12 Upekkhindriyaṁ tīhi khandhehi ekenāyatanena chahi dhātūhi sampayuttaṁ; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttaṁ. Katihi vippayuttaṁ? Ekena 381 --- dt2 6:12 khandhena dasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi vippayuttaṁ; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttaṁ. 13 Saddhindriyaṁ … vīriyindriyaṁ … satindriyaṁ … samādhindriyaṁ … paññindriyaṁ … anaññātaññassāmītindriyaṁ … aññindriyaṁ … aññātāvindriyaṁ … avijjā … avijjāpaccayā saṅkhārā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 14 Saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ tīhi khandhehi sampayuttaṁ; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttaṁ. Katihi vippayuttaṁ? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttaṁ; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttaṁ. 15 Saḷāyatanapaccayā phasso tīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi sampayutto; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayutto. Katihi vippayutto? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayutto; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayutto. 16 Phassapaccayā vedanā tīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 17 Vedanāpaccayā taṇhā … taṇhāpaccayā upādānaṁ … kammabhavo tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayutto; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayutto. Katihi vippayutto? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayutto; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayutto. 18 Rūpabhavo …pe… sampayuttoti? Natthi. Katihi vippayutto? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi tīhi dhātūhi vippayutto. 19 Arūpabhavo … nevasaññānāsaññābhavo … catuvokārabhavo …pe… sampayuttoti? Natthi. Katihi vippayutto? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayutto; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayutto. 20 Asaññābhavo … ekavokārabhavo … paridevo …pe… sampayuttoti? Natthi. Katihi vippayutto? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayutto; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayutto. 21 Soko … dukkhaṁ … domanassaṁ tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttaṁ; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttaṁ. Katihi vippayuttaṁ? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttaṁ; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttaṁ. 22 Upāyāso … satipaṭṭhānaṁ … sammappadhānaṁ tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttaṁ; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttaṁ. Katihi vippayuttaṁ? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttaṁ; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttaṁ. 23 Iddhipādo dvīhi khandhehi sampayutto; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayutto. Katihi vippayutto? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayutto; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayutto. 24 Jhānaṁ dvīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttaṁ; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttaṁ. Katihi vippayuttaṁ? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttaṁ; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttaṁ. 25 Appamaññā … pañcindriyāni … pañca balāni … satta bojjhaṅgā … ariyo aṭṭhaṅgiko maggo tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayutto; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayutto. Katihi vippayutto? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayutto; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayutto. 26 Phasso … cetanā … manasikāro tīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi sampayutto; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayutto. Katihi vippayutto? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayutto; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayutto. 27 Vedanā … saññā tīhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. 382 --- dt2 6:27 Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 28 Cittaṁ tīhi khandhehi sampayuttaṁ; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttaṁ. Katihi vippayuttaṁ? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttaṁ; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttaṁ. 29 Adhimokkho tīhi khandhehi ekenāyatanena dvīhi dhātūhi sampayutto; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayutto. Katihi vippayutto? Ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi vippayutto; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayutto. 30 2.6.5. Tika Kusalā dhammā … akusalā dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 31 Sukhāya vedanāya sampayuttā dhammā … dukkhāya vedanāya sampayuttā dhammā ekena khandhena sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 32 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā dhammā ekena khandhena sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 33 Vipākā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 34 Vipākadhammadhammā … saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 35 Nevavipākanavipākadhammadhammā … anupādinnupādāniyā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi pañcahi dhātūhi vippayuttā. 36 Anupādinnaanupādāniyā dhammā … asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi chahi dhātūhi vippayuttā. 37 Savitakkasavicārā dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 38 Avitakkavicāramattā dhammā … pītisahagatā dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 39 Avitakkaavicārā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi ekāya dhātuyā vippayuttā. 40 Sukhasahagatā dhammā ekena khandhena sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 41 Upekkhāsahagatā dhammā ekena khandhena sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 42 Dassanena pahātabbā dhammā bhāvanāya pahātabbā dhammā … dassanena pahātabbahetukā dhammā … bhāvanāya pahātabbahetukā dhammā … ācayagāmino dhammā … apacayagāmino dhammā … sekkhā dhammā … asekkhā dhammā … mahaggatā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 43 Appamāṇā dhammā … paṇītā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi chahi dhātūhi vippayuttā. 44 Parittārammaṇā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 45 383 --- dt2 6:45 Mahaggatārammaṇā dhammā … appamāṇārammaṇā dhammā … hīnā dhammā … micchattaniyatā dhammā … sammattaniyatā dhammā … maggārammaṇā dhammā … maggahetukā dhammā … maggādhipatino dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 46 Anuppannā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi pañcahi dhātūhi vippayuttā. –18 47 Atītārammaṇā dhammā …pe… anāgatārammaṇā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 48 Paccuppannārammaṇā dhammā … ajjhattārammaṇā dhammā … bahiddhārammaṇā dhammā … ajjhattabahiddhārammaṇā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 49 Sanidassanasappaṭighā dhammā … anidassanasappaṭighā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 50 2.6.6. Duka 2.6.6.1. Hetugocchaka Hetū dhammā … hetū ceva sahetukā ca dhammā … hetū ceva hetusampayuttā ca dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 51 Sahetukā dhammā … hetusampayuttā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 52 Sahetukā ceva na ca hetū dhammā … hetusampayuttā ceva na ca hetū dhammā … na hetusahetukā dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 53 2.6.6.2. Cūḷantaraduka Appaccayā dhammā … asaṅkhatā dhammā … sanidassanā dhammā … sappaṭighā dhammā … rūpino dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 54 Lokuttarā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi chahi dhātūhi vippayuttā. 55 2.6.6.3. Āsavagocchaka Āsavā dhammā … āsavā ceva sāsavā ca dhammā … āsavā ceva āsavasampayuttā ca dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 56 Anāsavā dhammā … āsavavippayuttā anāsavā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi chahi dhātūhi vippayuttā. 57 Āsavasampayuttā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 58 Āsavasampayuttā ceva no ca āsavā dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 59 2.6.6.4–9. Saṁyojanagocchakādi Saṁyojanā dhammā … ganthā dhammā … oghā dhammā … yogā dhammā … nīvaraṇā dhammā … parāmāsā dhammā … parāmāsā ceva parāmaṭṭhā ca dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 60 Aparāmaṭṭhā dhammā … parāmāsavippayuttā aparāmaṭṭhā dhammā sampayuttāti? 384 --- dt2 6:60 Natthi. Katihi vippayuttā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi chahi dhātūhi vippayuttā. 61 Parāmāsasampayuttā dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 62 2.6.10. Mahantaraduka Sārammaṇā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 63 Anārammaṇā dhammā … cittavippayuttā dhammā … cittavisaṁsaṭṭhā dhammā … upādā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Catūhi khandhehi ekenāyatanena sattahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 64 Cittā dhammā tīhi khandhehi sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 65 Cetasikā dhammā … cittasampayuttā dhammā … cittasaṁsaṭṭhā dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno dhammā … cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino dhammā ekena khandhena ekenāyatanena sattahi dhātūhi sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi dasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 66 Anupādinnā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi pañcahi dhātūhi vippayuttā. 67 2.6.6.11–12. Upādānagocchakādi Upādānā dhammā … kilesā dhammā … kilesā ceva saṅkilesikā ca dhammā … kilesā ceva saṅkiliṭṭhā ca dhammā … kilesā ceva kilesasampayuttā ca dhammā tīhi khandhehi ekenāyatanena ekāya dhātuyā sampayuttā; ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 68 Asaṅkilesikā dhammā … kilesavippayuttā asaṅkilesikā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi chahi dhātūhi vippayuttā. 69 Saṅkiliṭṭhā dhammā … kilesasampayuttā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 70 Saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesā dhammā … kilesasampayuttā ceva no ca kilesā dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 71 2.6.6.13. Piṭṭhiduka Dassanena pahātabbā dhammā … bhāvanāya pahātabbā dhammā … dassanena pahātabbahetukā dhammā … bhāvanāya pahātabbahetukā dhammā … sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 72 Savitakkā dhammā … savicārā dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 73 Avitakkā dhammā … avicārā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi ekāya dhātuyā vippayuttā. 74 Sappītikā dhammā … pītisahagatā dhammā ekena khandhena ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 75 Sukhasahagatā dhammā ekena khandhena sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi pannarasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 76 Upekkhāsahagatā dhammā ekena khandhena sampayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici sampayuttā. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi ekādasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 385 --- dt2 6:77 77 Na kāmāvacarā dhammā … apariyāpannā dhammā … anuttarā dhammā …pe… sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Na kehici khandhehi na kehici āyatanehi chahi dhātūhi vippayuttā. 78 Rūpāvacarā dhammā … arūpāvacarā dhammā … niyyānikā dhammā … niyatā dhammā … saraṇā dhammā katihi khandhehi katihāyatanehi katihi dhātūhi sampayuttāti? Natthi. Katihi vippayuttā? Ekena khandhena dasahāyatanehi soḷasahi dhātūhi vippayuttā; ekenāyatanena ekāya dhātuyā kehici vippayuttā. 79 Dhammāyatanaṁ dhammadhātu, Dukkhasaccañca jīvitaṁ; Saḷāyatanaṁ nāmarūpaṁ, Cattāro ca mahābhavā. 80 Jāti jarā ca maraṇaṁ, tikesvekūnavīsati; Gocchakesu ca paññāsa, aṭṭha cūḷantare padā. 81 Mahantare pannarasa, aṭṭhārasa tato pare; Tevīsa padasataṁ etaṁ, sampayoge na labbhatīti. [123] 82 Sampayogavippayogapadaniddeso chaṭṭho. patthana16 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.64. Sanidassanattika, Saññojanadukādi |64| Anidassanaappaṭighaṁ saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nosaññojano dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 3 Anidassanaappaṭighaṁ ganthaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nogantho dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. 4 Anidassanaappaṭighaṁ oghaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho noogho dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. 5 Anidassanaappaṭighaṁ yogaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho noyogo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 7 Anidassanaappaṭighaṁ nīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nonīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 9 Anidassanaappaṭighaṁ parāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho noparāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.82. Sanidassanattika, Savitakkaduka |82| Anidassanaappaṭighaṁ savitakkaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nasavitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ savitakkaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nasavitakko dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ savitakkaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nasavitakko ca naanidassanasappaṭigho nasavitakko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 3 Anidassanaappaṭighaṁ avitakkaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naavitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ avitakkaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho naavitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ avitakkaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naavitakko ca naanidassanasappaṭigho naavitakko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.20. Kusalattika, Cittasamuṭṭhānaduka |20| Kusalaṁ cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nacittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nacittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nacittasamuṭṭhāno ca naabyākato nacittasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 2 Akusalaṁ cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nacittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacittasamuṭṭhāno ca naabyākato nacittasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 3 Abyākataṁ cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo 386 --- patthana16 20:3 nacittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 5 Kusalaṁ nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nanocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 6 Akusalaṁ nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nanocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 7 Abyākataṁ nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nanocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.7. Kusalattika, Sappaccayadukādi |7| Abyākato appaccayo dhammo naabyākatassa naappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Abyākato appaccayo dhammo nakusalassa naappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Abyākato appaccayo dhammo naakusalassa naappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Abyākato appaccayo dhammo naakusalassa naappaccayassa ca naabyākatassa naappaccayassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Abyākato appaccayo dhammo nakusalassa naappaccayassa ca naakusalassa naappaccayassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 2 Ārammaṇe pañca, adhipatiyā upanissaye pañca. (Asaṅkhataṁ appaccayasadisaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.45. Ajjhattārammaṇattika, Hetuduka |45| Ajjhattārammaṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naajjhattārammaṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate cha. 2 Ajjhattārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nabahiddhārammaṇo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.34. Ācayagāmittika, Hetuduka |34| Ācayagāmiṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naācayagāmī nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 2 Ācayagāmiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naapacayagāmī nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.89. Sanidassanattika, Rūpāvacaraduka |89| Anidassanaappaṭighaṁ rūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho narūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nanarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.51. Sanidassanattika, Nahetusahetukaduka |51| Anidassanaappaṭighaṁ nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nahetu nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nahetu naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.70. Sanidassanattika, Cittasamuṭṭhānaduka |70| Anidassanaappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.15. Kusalattika, Sārammaṇaduka |15| Kusalaṁ sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasārammaṇo ca naakusalo nasārammaṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 2 Akusalaṁ sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasārammaṇo ca naakusalo nasārammaṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā 387 --- patthana16 15:2 … tīṇi. 3 Abyākataṁ sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, adhipatiyā nava …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 5 Abyākataṁ anārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naanārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ anārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo naanārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ anārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naanārammaṇo ca naakusalo naanārammaṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.92. Sanidassanattika, Niyyānikaduka |92| Anidassanaappaṭighaṁ niyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ aniyyānikaṁ dhammaṁ paccayā nasanidassanasappaṭigho naaniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.74. Sanidassanattika, Ajjhattaduka |74| Anidassanaappaṭighaṁ ajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naajjhattiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ ajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naajjhattiko dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ ajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naajjhattiko ca naanidassanasappaṭigho naajjhattiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha. Ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanasappaṭighaṁ bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nabāhiro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekādasa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekādasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.8. Kusalattika, Sanidassanaduka |8| Abyākato sanidassano dhammo naabyākatassa nasanidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Abyākato sanidassano dhammo nakusalassa nasanidassanassa …pe…. (Cha pañhā kātabbā.) Ārammaṇe cha, adhipatiyā tīṇi, upanissaye purejāte cha, atthiyā avigate cha. 2 Kusalaṁ anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naanidassano dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalena tīṇiyeva. Abyākatena tīṇiyeva. Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.11. Kusalattika, Lokiyaduka |11| Abyākataṁ lokiyaṁ dhammaṁ paccayā naabyākato nalokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ lokiyaṁ dhammaṁ paccayā nakusalo nalokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ lokiyaṁ dhammaṁ paccayā naakusalo nalokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ lokiyaṁ dhammaṁ paccayā naakusalo nalokiyo ca naabyākato nalokiyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Abyākataṁ lokiyaṁ dhammaṁ paccayā nakusalo nalokiyo ca naakusalo nalokiyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Hetuyā pañca …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. 2 Kusalaṁ lokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nalokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ lokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nalokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ lokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nalokuttaro ca naakusalo nalokuttaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 3 Abyākataṁ lokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nalokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ lokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nalokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ lokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nalokuttaro ca naakusalo nalokuttaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā cha …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.30. Vitakkattika, Hetuduka |30| Savitakkasavicāraṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nasavitakkasavicāro nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pannarasa …pe… avigate pannarasa. 2 Savitakkasavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naavitakkavicāramatto nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā aṭṭhavīsa, ārammaṇe 388 --- patthana16 30:2 aṭṭhavīsa, adhipatiyā ekūnavīsa …pe… purejāte āsevane ekūnavīsa …pe… avigate aṭṭhavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.55. Sanidassanattika, Rūpīduka |55| Anidassanaappaṭighaṁ rūpiṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho narūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Anidassanaappaṭighaṁ arūpiṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naarūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ arūpiṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naarūpī dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ arūpiṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naarūpī ca naanidassanasappaṭigho naarūpī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.24. Kusalattika, Upādānadukādi |24| Akusalaṁ upādānaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo noupādāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Akusalaṁ kilesaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nokileso dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā pañca, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.3. Kusalattika, Hetusampayuttaduka |3| Kusalaṁ hetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sahetukadukasadisaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.41. Uppannattika, Hetuduka |41| Uppanno hetu dhammo naanupannassa nahetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. Uppanno hetu dhammo nauppādissa nahetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. Uppanno hetu dhammo naanuppannassa nahetussa ca nauppādissa nahetussa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā tīṇi …pe… sahajāte tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.60. Sanidassanattika, Āsavasampayuttaduka |60| Anidassanaappaṭighaṁ āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naāsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naāsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naāsavasampayutto ca naanidassanasappaṭigho naāsavasampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naāsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.86. Sanidassanattika, Sukhasahagataduka |86| Anidassanaappaṭighaṁ sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nasukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nanasukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.44. Ajjhattattika, Hetuduka |44| Ajjhattaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nabahiddhā nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Bahiddhā hetuṁ dhammaṁ paṭicca naajjhatto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… avigate dve. 2 Ajjhattaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nabahiddhā nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Bahiddhā nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naajjhatto nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.6. Kusalattika, Hetusahetukaduka |6| Kusalaṁ nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu nasahetuko ca naakusalo nahetu nasahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … 389 --- patthana16 6:1 tīṇi. 2 Akusalaṁ nahetuṁ sahetukaṁ … tīṇi. 3 Abyākataṁ nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo …pe… naakusalo …pe… nakusalo nahetu nasahetuko ca naakusalo nahetu nasahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 4 Hetuyā nava …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 5 Abyākataṁ nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu naahetuko ca naakusalo nahetu naahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 6 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 7 Hetugocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.21. Kusalattika, Cittasahabhūduka |21| Kusalaṁ cittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 2 Akusalaṁ cittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nacittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 3 Abyākataṁ cittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 5 Kusalaṁ nocittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nanocittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 6 Akusalaṁ nocittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nanocittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 7 Abyākataṁ nocittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nanocittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.83. Sanidassanattika, Savicāraduka |83| Anidassanaappaṭighaṁ savicāraṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ avicāraṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ avicāraṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho naavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ avicāraṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naavicāro ca naanidassanasappaṭigho naavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.65. Sanidassanattika, Sārammaṇaduka |65| Anidassanaappaṭighaṁ sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nasārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nasārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nasārammaṇo ca naanidassanasappaṭigho nasārammaṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ anārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naanārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.14. Kusalattika, Chagocchakaduka |14| Akusalaṁ saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… ganthaṁ …pe… oghaṁ …pe… yogaṁ …pe… nīvaraṇaṁ …pe… parāmāsaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā pañca, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.71. Sanidassanattika, Cittasahabhūduka |71| Anidassanaappaṭighaṁ cittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nocittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.50. Sanidassanattika, Hetuhetusampayuttaduka |50| Anidassanaappaṭighaṁ hetuñceva hetusampayuttañca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nahetu ceva nahetuvippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Anidassanaappaṭighaṁ hetusampayuttañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nahetuvippayutto ceva nanahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa 390 --- patthana16 88:0 Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.88. Sanidassanattika, Kāmāvacaraduka |88| Anidassanaappaṭighaṁ kāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Anidassanaappaṭighaṁ nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nanakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nanakāmāvacaro ca naanidassanasappaṭigho nanakāmāvacaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.35. Sekkhattika, Hetuduka |35| Sekkhaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nasekkho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… āsevane cha …pe… avigate terasa. 2 Sekkhaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naasekkho nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… āsevane cha …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.54. Sanidassanattika, Sappaṭighaduka |54| Anidassanasappaṭighaṁ sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho nasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nasappaṭigho ca naanidassanasappaṭigho nasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Anidassanaappaṭighaṁ appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho naappaṭigho ca naanidassanaappaṭigho naappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.31. Pītittika, Hetuduka |31| Pītisahagataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca napītisahagato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā aṭṭhavīsa …pe… avigate aṭṭhavīsa. 2 Pītisahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā aṭṭhārasa …pe… avigate aṭṭhārasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.10. Kusalattika, Rūpīduka |10| Abyākataṁ rūpiṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo narūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ rūpiṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo narūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ rūpiṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo narūpī ca naakusalo narūpī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Kusalaṁ arūpiṁ dhammaṁ paṭicca tīṇi. Akusalaṁ arūpiṁ dhammaṁ paṭicca tīṇi. Abyākataṁ arūpiṁ dhammaṁ paṭicca tīṇi. Hetuyā nava …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.9. Kusalattika, Sappaṭighaduka |9| Abyākataṁ sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasappaṭigho ca naakusalo nasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Kusalaṁ appaṭighena tīṇi. Akusalaṁ appaṭighena tīṇi. Abyākataṁ appaṭighena tīṇi. Kusalaṁ appaṭighañca abyākataṁ appaṭighañca tīṇi. Akusalaṁ appaṭighañca abyākataṁ appaṭighañca tīṇi. Hetuyā pannarasa …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pannarasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.75. Sanidassanattika, Upādāduka |75| Anidassanaappaṭighaṁ upādā dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho noupādā dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 391 --- patthana16 75:2 Anidassanasappaṭighaṁ noupādā dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho nanoupādā dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. 3 Anidassanaappaṭighaṁ noupādā dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nanoupādā dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. 4 Anidassanasappaṭighaṁ noupādā ca anidassanaappaṭighaṁ noupādā ca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nanoupādā dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā aṭṭhārasa, adhipatiyā aṭṭhārasa …pe… avigate aṭṭhārasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.93. Sanidassanattika, Niyataduka |93| Anidassanaappaṭighaṁ niyataṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ aniyataṁ dhammaṁ paccayā nasanidassanasappaṭigho naaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.87. Sanidassanattika, Upekkhāsahagataduka |87| Anidassanaappaṭighaṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naupekkhāsahagato ca naanidassanasappaṭigho naupekkhāsahagato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nanaupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.61. Sanidassanattika, Āsavasāsavaduka |61| Anidassanaappaṭighaṁ āsavañceva sāsavañca dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naāsavo ceva naanāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ āsavañceva sāsavañca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naāsavo ceva naanāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ āsavañceva sāsavañca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naāsavo ceva naanāsavo ca naanidassanasappaṭigho naāsavo ceva naanāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ sāsavañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naanāsavo ceva nanoāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ sāsavañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho naanāsavo ceva nano ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ sāsavañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naanāsavo ceva nano ca āsavo naanidassanasappaṭigho naanāsavo ceva nano āsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.40. Maggārammaṇattika, Hetuduka |40| Maggārammaṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca namaggārammaṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañcatiṁsa, ārammaṇe chabbīsa …pe… avigate pañcatiṁsa. 2 Maggārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca namaggahetuko nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā chabbīsa …pe… avigate chabbīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.2. Kusalattika, Sahetukaduka |2| Paccayacatukka Hetu Kusalaṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasahetuko ca naakusalo nasahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 2 Akusalaṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasahetuko ca naakusalo nasahetuko ca dhammā 392 --- patthana16 2:2 uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 3 Abyākataṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasahetuko ca naakusalo nasahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… sahajāte ekādasa, aññamaññe cha …pe… kamme ekādasa, vipāke tīṇi …pe… avigate ekādasa. (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 5 Kusalo sahetuko dhammo nakusalassa nasahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Kusalo sahetuko dhammo naakusalassa nasahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Kusalo sahetuko dhammo nakusalassa nasahetukassa ca naakusalassa nasahetukassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 6 Akusalo sahetuko dhammo naakusalassa nasahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Akusalo sahetuko dhammo nakusalassa nasahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Akusalo sahetuko dhammo nakusalassa nasahetukassa ca naakusalassa nasahetukassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 7 Abyākato sahetuko dhammo nakusalassa nasahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Abyākato sahetuko dhammo naakusalassa nasahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Abyākato sahetuko dhammo nakusalassa nasahetukassa ca naakusalassa nasahetukassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā nava, ārammaṇe pannarasa, adhipatiyā nava, anantare samanantare sahajāte ekādasa, aññamaññe cha, nissaye ekādasa, upanissaye pannarasa, purejāte nava, āsevane tīṇi, kamme nava, vipāke tīṇi, āhāre indriye jhāne magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava …pe… avigate ekādasa. 9 Akusalaṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naahetuko ca naabyākato naahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 10 Abyākataṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naahetuko ca naakusalo naahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā cha, ārammaṇe cha, vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.25. Kusalattika, Piṭṭhiduka |25| Akusalaṁ dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nadassanena pahātabbo ca naakusalo nadassanena pahātabbo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Abyākataṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā naabyākato nanadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nakusalo nanadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nakusalo nanadassanena pahātabbo ca naabyākato nanadassanena pahātabbo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Akusalaṁ bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nabhāvanāya pahātabbo ca naakusalo nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Abyākataṁ nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā naabyākato nanabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 Akusalaṁ dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo 393 --- patthana16 25:5 nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. 6 Akusalaṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nanadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 7 Abyākataṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā naabyākato nanadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 8 Akusalaṁ bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. 9 Akusalaṁ nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nanabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 10 Kusalaṁ savitakkaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasavitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 11 Kusalaṁ avitakkaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo naavitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 12 Kusalaṁ savicāraṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 13 Kusalaṁ avicāraṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo naavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 14 Kusalaṁ sappītikaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasappītiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 15 Kusalaṁ appītikaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo naappītiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 16 Kusalaṁ pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo napītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 17 Kusalaṁ napītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nanapītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 18 Kusalaṁ sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 19 Kusalaṁ nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nanasukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 20 Kusalaṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 21 Kusalaṁ naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nanaupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 22 Abyākataṁ kāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 23 Kusalaṁ nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nanakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 24 Kusalaṁ rūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo narūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 25 Abyākataṁ narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nanarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 26 Kusalaṁ arūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… avigate cha. 27 Abyākataṁ naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā naabyākato nanaarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 28 Abyākataṁ pariyāpannaṁ dhammaṁ paccayā naabyākato napariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… 394 --- patthana16 25:28 vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. 29 Kusalaṁ apariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naapariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 30 Kusalaṁ niyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 31 Abyākataṁ aniyyānikaṁ dhammaṁ paccayā naabyākato naaniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 32 Kusalaṁ niyataṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… avigate cha. 33 Abyākataṁ aniyataṁ dhammaṁ paccayā naabyākato naaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 34 Abyākataṁ sauttaraṁ dhammaṁ paccayā naabyākato nasauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. 35 Kusalaṁ anuttaraṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naanuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… avigate cha. 36 Akusalaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasaraṇo ca naakusalo nasaraṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 37 Abyākataṁ araṇaṁ dhammaṁ paccayā naabyākato naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ araṇaṁ dhammaṁ paccayā nakusalo naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ araṇaṁ dhammaṁ paccayā nakusalo naaraṇo ca naabyākato naaraṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.29. Saṅkiliṭṭhattika, Hetuduka |29| Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke aṭṭha …pe… avigate terasa. 2 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke cha …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.17. Kusalattika, Cetasikaduka |17| Kusalaṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nacetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nacetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nacetasiko ca naabyākato nacetasiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Kusalaṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacetasiko ca naakusalo nacetasiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 2 Akusalaṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nacetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nacetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacetasiko ca naabyākato nacetasiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Akusalaṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacetasiko ca naakusalo nacetasiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 3 Abyākataṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nacetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacetasiko ca naakusalo nacetasiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 5 Acetasike hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.72. Sanidassanattika, Cittānuparivattiduka |72| Anidassanaappaṭighaṁ cittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nocittānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.94. Sanidassanattika, 395 --- patthana16 94:0 Sauttaraduka |94| Anidassanaappaṭighaṁ sauttaraṁ dhammaṁ paccayā nasanidassanasappaṭigho nasauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Anidassanaappaṭighaṁ anuttaraṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naanuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.53. Sanidassanattika, Sanidassanaduka |53| Sanidassanasappaṭigho nasanidassano dhammo nasanidassanasappaṭighassa nasanidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, upanissaye purejāte atthiyā avigate tīṇi. 2 Anidassanasappaṭighaṁ anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho naanidassano dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.36. Parittattika, Hetuduka |36| Parittaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca namahaggato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe ekādasa …pe… avigate terasa. 2 Parittaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naparitto nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cuddasa, ārammaṇe cuddasa, adhipatiyā nava …pe… avigate cuddasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.79. Sanidassanattika, Bhāvanāyapahātabbaduka |79| Anidassanaappaṭighaṁ bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nasanidassanasappaṭigho nanabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.47. Sanidassanattika, Sahetukaduka |47| Anidassanaappaṭighaṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nasahetuko ca naanidassanasappaṭigho nasahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.5. Kusalattika, Hetuhetusampayuttaduka |5| Kusalaṁ hetuñceva hetusampayuttañca dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu ceva nahetuvippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ hetuñceva hetusampayuttañca dhammaṁ paṭicca naabyākato nahetu ceva nahetuvippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ hetuñceva hetusampayuttañca dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu ceva nahetuvippayutto ca naabyākato nahetu ceva nahetuvippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 2 (Akusalaṁ tīṇi kātabbaṁ, abyākataṁ tīṇi kātabbaṁ.) 3 Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 4 Kusalaṁ hetusampayuttañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetuvippayutto ceva nanahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ hetusampayuttañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nahetuvippayutto ceva nanahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ hetusampayuttañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetuvippayutto ceva nanahetu ca naabyākato nahetuvippayutto ceva nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 5 Akusalaṁ hetusampayuttañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca … tīṇi. Abyākataṁ … tīṇi. Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.22. Kusalattika, Cittānuparivattadukādi |22| Kusalaṁ cittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca … (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 2 Kusalaṁ nocittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca … (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, 396 --- patthana16 22:2 ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. (Ete saṅkhittā, dukattayaṁ cittadukasadisaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.80. Sanidassanattika, Dassanenapahātabbahetukaduka |80| Anidassanaappaṭighaṁ dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nanadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.66. Sanidassanattika, Cittaduka |66| Anidassanaappaṭighaṁ cittaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ cittaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ cittaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nocitto ca naanidassanasappaṭigho nocitto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ nocittaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nanocitto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.58. Sanidassanattika, Āsavaduka |58| Anidassanaappaṭighaṁ āsavaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ āsavaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ āsavaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho noāsavo ca naanidassanasappaṭigho noāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nanoāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho nanoāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nanoāsavo ca naanidassanasappaṭigho nanoāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.39. Micchattaniyatattika, Hetuduka |39| Micchattaniyataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca namicchattaniyato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 2 Micchattaniyataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasammattaniyato nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.84. Sanidassanattika, Sappītikaduka |84| Anidassanaappaṭighaṁ sappītikaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nasappītiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ sappītikaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nasappītiko dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ sappītikaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nasappītiko ca naanidassanasappaṭigho nasappītiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ appītikaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naappītiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ appītikaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho naappītiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ appītikaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naappītiko ca naanidassanasappaṭigho naappītiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.62. Sanidassanattika, Āsavaāsavasampayuttaduka |62| Anidassanaappaṭighaṁ āsavañceva āsavasampayuttañca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naāsavo ceva naāsavavippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ 397 --- patthana16 62:1 āsavañceva āsavasampayuttañca dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho naāsavo ceva naāsavavippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ āsavañceva āsavasampayuttañca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naāsavo ceva naāsavavippayutto ca naanidassanasappaṭigho naāsavo ceva naāsavavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Anidassanaappaṭighaṁ āsavasampayuttañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naāsavavippayutto ceva nano ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.43. Atītārammaṇattika, Hetuduka |43| Atītārammaṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naatītārammaṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe sattarasa …pe… avigate ekavīsa. 2 Atītārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naanāgatārammaṇo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.1. Kusalattika, Hetuduka |1| Paccayacatukka Hetu Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Kusalaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu ca naabyākato nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Kusalaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu ca naakusalo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Akusalaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu ca naabyākato nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Akusalaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu ca naakusalo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 4 Abyākataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu ca naakusalo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. Paccanīya 6 Naārammaṇa Kusalaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 7 Naārammaṇe nava, naadhipatiyā terasa …pe… napurejāte terasa …pe… navippayutte nava …pe… novigate nava. 8 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 9 Hetu-ārammaṇa Kusalo hetu dhammo nakusalassa nahetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. Kusalo hetu dhammo naakusalassa nahetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. Kusalo hetu dhammo naabyākatassa nahetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. Kusalo hetu dhammo naakusalassa nahetussa ca naabyākatassa nahetussa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. Kusalo hetu dhammo nakusalassa nahetussa ca naakusalassa nahetussa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 10 Akusalo hetu dhammo naakusalassa nahetussa dhammassa hetupaccayena paccayo … pañca. 11 Abyākato hetu dhammo nakusalassa nahetussa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 12 Kusalo hetu dhammo nakusalassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetuyā terasa, ārammaṇe aṭṭhārasa, adhipatiyā pannarasa, anantare samanantare sahajāte terasa, aññamaññe nava, nissaye terasa, upanissaye aṭṭhārasa, pacchājāte āsevane nava, vipāke tīṇi, indriye magge aṭṭha, sampayutte vippayutte nava …pe… avigate terasa. (Pañhāvāraṁ vitthāretabbaṁ.) 14 Kusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 15 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. (Sabbattha 398 --- patthana16 1:15 nava.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.18. Kusalattika, Cittasampayuttaduka |18| Kusalaṁ cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nacittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nacittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nacittasampayutto ca naabyākato nacittasampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Kusalaṁ cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacittasampayutto ca naakusalo nacittasampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 2 Akusalaṁ cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nacittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 3 Abyākataṁ cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nacittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacittasampayutto ca naakusalo nacittasampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 5 Cittavippayutte tīṇi, hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.26. Vedanāttika, Hetuduka |26| Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… satta pañhā. 2 Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … satta pañhā. 3 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … satta pañhā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā ekavīsa …pe… vipāke cuddasa …pe… avigate ekavīsa. (Sabbattha ekavīsa.) 5 Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto nanahetu ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 6 Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 7 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā nava …pe… vipāke cha …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.57. Sanidassanattika, Kenaciviññeyyaduka |57| Anidassanasappaṭighaṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho nakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanasappaṭighaṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nakenaci viññeyyo ca naanidassanasappaṭigho nakenaci viññeyyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. 3 Anidassanasappaṭighaṁ kenaci viññeyyañca anidassanaappaṭighaṁ kenaci viññeyyañca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. 399 --- patthana16 57:3 (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe tīṇi …pe… aññamaññe pannarasa …pe… avigate aṭṭhārasa. 4 Anidassanasappaṭighaṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nanakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe tīṇi …pe… aññamaññe pannarasa …pe… avigate aṭṭhārasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.69. Sanidassanattika, Cittasaṁsaṭṭhaduka |69| Anidassanaappaṭighaṁ cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nacittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nacittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nacittasaṁsaṭṭho ca naanidassanasappaṭigho nacittasaṁsaṭṭho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.32. Dassanattika, Hetuduka |32| Dassanena pahātabbaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 2 Dassanena pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.13. Kusalattika, Āsavagocchaka |13| Akusalaṁ āsavaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo naāsavo dhammo …pe… nakusalo naāsavo dhammo …pe… naabyākato naāsavo dhammo …pe… nakusalo naāsavo ca naabyākato naāsavo ca dhammā …pe… nakusalo naāsavo ca naakusalo naāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Hetuyā pañca, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate pañca. 2 Akusalaṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nanoāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nanoāsavo dhammo …pe… nakusalo nanoāsavo ca naabyākato nanoāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Abyākataṁ sāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Lokiyadukasadisaṁ.) 4 Akusalaṁ āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo naāsavasampayutto dhammo …pe… nakusalo naāsavasampayutto dhammo …pe… naabyākato naāsavasampayutto dhammo …pe… nakusalo naāsavasampayutto ca naabyākato naāsavasampayutto ca dhammā …pe… nakusalo naāsavasampayutto ca naakusalo naāsavasampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Hetuyā pañca, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate pañca. 5 Akusalaṁ āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naāsavavippayutto dhammo …pe… naabyākato naāsavavippayutto dhammo …pe… nakusalo naāsavavippayutto ca naabyākato naāsavavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 6 Akusalaṁ āsavañceva sāsavañca dhammaṁ paṭicca naakusalo naāsavo ceva naanāsavo ca dhammo …pe… nakusalo naāsavo ceva naanāsavo ca dhammo …pe… naabyākato naāsavo ceva naanāsavo ca dhammo …pe… nakusalo naāsavo ceva naanāsavo ca naabyākato naāsavo ceva naanāsavo ca dhammā …pe… nakusalo naāsavo ceva naanāsavo ca naakusalo naāsavo ceva naanāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Hetuyā pañca, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate pañca. 7 Akusalaṁ sāsavañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo naanāsavo ceva nano ca āsavo dhammo …pe… naabyākato naanāsavo ceva nano ca āsavo dhammo …pe… nakusalo naanāsavo ceva nano ca āsavo naabyākato naanāsavo ceva nano āsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 8 Akusalaṁ āsavañceva āsavasampayuttañca dhammaṁ paṭicca nakusalo naāsavo ceva naāsavavippayutto ca dhammo …pe… naabyākato naāsavo ceva naāsavavippayutto ca dhammo …pe… nakusalo naāsavo ceva naāsavavippayutto ca naabyākato naāsavo ceva naāsavavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 9 Akusalaṁ āsavasampayuttañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naāsavavippayutto ceva nano ca āsavo dhammo …pe… naabyākato naāsavavippayutto ceva nano ca āsavo 400 --- patthana16 13:9 dhammo …pe… nakusalo naāsavavippayutto ceva nanoāsavo ca naabyākato naāsavavippayutto ceva nano ca āsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 10 Abyākataṁ āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Lokiyadukasadisaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.48. Sanidassanattika, Hetusampayuttaduka |48| Anidassanaappaṭighaṁ hetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nahetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ hetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nahetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ hetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nahetusampayutto ca naanidassanasappaṭigho nahetusampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ hetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nahetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.76. Sanidassanattika, Upādinnaduka |76| Anidassanaappaṭighaṁ upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naupādinno ca naanidassanasappaṭigho naupādinno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā cha, sahajāte nissaye kamme vipāke āhāre indriye jhāne magge vippayutte atthiyā avigate cha. 3 Sanidassanasappaṭigho anupādinno dhammo nasanidassanasappaṭighassa naanupādinnassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 4 Ārammaṇe nava, anantare samanantare tīṇi, upanissaye purejāte nava, kamme cha, atthiyā nava, natthiyā vigate tīṇi, avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.90. Sanidassanattika, Arūpāvacaraduka |90| Anidassanaappaṭighaṁ arūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā nasanidassanasappaṭigho nanaarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.37. Parittārammaṇattika, Hetuduka |37| Parittārammaṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naparittārammaṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe terasa …pe… vipāke sattarasa …pe… avigate ekavīsa. 2 Parittārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca namahaggatārammaṇo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.52. Sanidassanattika, Sappaccayaduka |52| Anidassanaappaṭigho appaccayo dhammo nasanidassanasappaṭighassa naappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 2 Ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, upanissaye tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.95. Sanidassanattika, Saraṇaduka |95| Anidassanaappaṭighaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ araṇaṁ dhammaṁ paccayā nasanidassanasappaṭigho naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 4 Sanidassanasappaṭigho araṇo dhammo nasanidassanasappaṭighassa naaraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 5 Ārammaṇe adhipatiyā nava, anantare samanantare tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye purejāte nava, vippayutte tīṇi …pe… avigate nava. 6 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa 401 --- patthana16 73:0 Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.73. Sanidassanattika, Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānadukādi |73| Anidassanaappaṭighaṁ cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 3 Anidassanaappaṭighaṁ cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 5 Anidassanaappaṭighaṁ cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.28. Upādinnattika, Hetuduka |28| Upādinnupādāniyaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naupādinnupādāniyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Upādinnupādāniyaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naanupādinnupādāniyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Upādinnupādāniyaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naanupādinnaanupādāniyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Upādinnupādāniyaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naupādinnupādāniyo nahetu ca naanupādinnaanupādāniyo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Upādinnupādāniyaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naanupādinnupādāniyo nahetu ca naanupādinnaanupādāniyo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 2 Anupādinnupādāniyaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naupādinnupādāniyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Anupādinnaanupādāniyaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naanupādinnaanupādāniyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā terasa, ārammaṇe nava, adhipatiyā aṭṭha …pe… āsevane cha …pe… vipāke dasa …pe… avigate terasa. 5 Upādinnupādāniyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naanupādinnupādāniyo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā cha …pe… āsevane cha …pe… vipāke cha …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.16. Kusalattika, Cittaduka |16| Kusalaṁ cittaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ cittaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nacitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ cittaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nacitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ cittaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nacitto ca naabyākato nacitto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Kusalaṁ cittaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacitto ca naakusalo nacitto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 2 Akusalaṁ cittaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nacitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ cittaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ cittaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nacitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ cittaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacitto ca naabyākato nacitto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Akusalaṁ cittaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacitto ca naakusalo nacitto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 3 Abyākataṁ cittaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ cittaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nacitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ cittaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacitto ca naakusalo nacitto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 5 Kusalaṁ nocittaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nanocitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ nocittaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nanocitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ nocittaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nanocitto ca naabyākato nanocitto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 6 Akusalaṁ nocittaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nanocitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ nocittaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nanocitto dhammo uppajjati 402 --- patthana16 16:6 hetupaccayā. Akusalaṁ nocittaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nanocitto ca naabyākato nanocitto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 7 Abyākatāni tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.67. Sanidassanattika, Cetasikaduka |67| Anidassanaappaṭighaṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nacetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nacetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nacetasiko ca naanidassanasappaṭigho nacetasiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.59. Sanidassanattika, Sāsavaduka |59| Anidassanaappaṭighaṁ sāsavaṁ dhammaṁ paccayā nasanidassanasappaṭigho nasāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ sāsavaṁ dhammaṁ paccayā naanidassanasappaṭigho nasāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ sāsavaṁ dhammaṁ paccayā nasanidassanasappaṭigho nasāsavo ca naanidassanasappaṭigho nasāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Anidassanaappaṭighaṁ anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. Anidassanaappaṭighaṁ anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naanāsavo ca naanidassanasappaṭigho naanāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.81. Sanidassanattika, Bhāvanāyapahātabbahetukaduka |81| Anidassanaappaṭighaṁ bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nanabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.23. Kusalattika, Ajjhattikadukādi |23| Kusalaṁ ajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ, cittadukasadisaṁ.) 2 Kusalaṁ bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nabāhiro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 4 Abyākataṁ upādā dhammaṁ paṭicca nakusalo naupādā dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 Kusalaṁ noupādā dhammaṁ paṭicca nakusalo nanoupādā dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pannarasa, adhipatiyā pannarasa …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pannarasa. 6 Abyākataṁ upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo naupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naupādinno ca naakusalo naupādinno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 7 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.4. Kusalattika, Hetusahetukaduka |4| Kusalaṁ hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu ceva naahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca naabyākato nahetu ceva naahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu ceva naahetuko ca naabyākato nahetu ceva naahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Akusalaṁ hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu ceva naahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Abyākataṁ hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu ceva naahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu ceva 403 --- patthana16 4:3 naahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu ceva naahetuko ca naakusalo nahetu ceva naahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 5 Kusalaṁ sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo naahetuko ceva nanahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato naahetuko ceva nanahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo naahetuko ceva nanahetu ca naabyākato naahetuko ceva nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 6 Akusalaṁ sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naahetuko ceva nanahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato naahetuko ceva nanahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo naahetuko ceva nanahetu ca naabyākato naahetuko ceva nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 7 Abyākataṁ sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naahetuko ceva nanahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo naahetuko ceva nanahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naahetuko ceva nanahetu ca naakusalo naahetuko ceva nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.78. Sanidassanattika, Dassanenapahātabbaduka |78| Anidassanaappaṭighaṁ dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 3 Anidassanaappaṭighaṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nasanidassanasappaṭigho nanadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā naanidassanasappaṭigho nanadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nasanidassanasappaṭigho nanadassanena pahātabbo ca naanidassanasappaṭigho nanadassanena pahātabbo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.46. Sanidassanattika, Hetuduka |46| Anidassanaappaṭighaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nahetu ca naanidassanasappaṭigho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nanahetu ca naanidassanasappaṭigho nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.19. Kusalattika, Cittasaṁsaṭṭhaduka |19| Kusalaṁ cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nacittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nacittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nacittasaṁsaṭṭho ca naabyākato nacittasaṁsaṭṭho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Kusalaṁ cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacittasaṁsaṭṭho ca naakusalo nacittasaṁsaṭṭho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 2 404 --- patthana16 19:2 Akusalaṁ cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nacittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nacittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacittasaṁsaṭṭho ca naabyākato nacittasaṁsaṭṭho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Akusalaṁ cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacittasaṁsaṭṭho ca naakusalo nacittasaṁsaṭṭho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 3 Abyākataṁ cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nacittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nacittasaṁsaṭṭho ca naakusalo nacittasaṁsaṭṭho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.27. Vipākattika, Hetuduka |27| Vipākaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca navipāko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nanevavipākanavipākadhammadhammo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo nahetu ca nanevavipākanavipākadhammadhammo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Vipākaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca navipāko nahetu ca navipākadhammadhammo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 2 Vipākadhammadhammaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākadhammadhammaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca navipāko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākadhammadhammaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nanevavipākanavipākadhammadhammo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākadhammadhammaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca navipāko nahetu ca nanevavipākanavipākadhammadhammo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Vipākadhammadhammaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca navipāko nahetu ca navipākadhammadhammo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 3 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca navipāko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca navipāko nahetu ca navipākadhammadhammo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ) 4 Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe ekādasa …pe… āsevane cha …pe… vipāke pañca …pe… avigate terasa. 5 Vipākaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nanevavipākanavipākadhammadhammo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo nanahetu ca nanevavipākanavipākadhammadhammo nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 6 Vipākadhammadhammaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca navipāko nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākadhammadhammaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nanevavipākanavipākadhammadhammo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākadhammadhammaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca navipāko nanahetu ca nanevavipākanavipākadhammadhammo nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 7 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nanevavipākanavipākadhammadhammo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca navipāko nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca navipāko nanahetu ca navipākadhammadhammo nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 8 Vipākaṁ nahetuñca 405 --- patthana16 27:8 nevavipākanavipākadhammadhammaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā cuddasa, ārammaṇe cuddasa …pe… āsevane cha …pe… vipāke nava …pe… avigate cuddasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.42. Atītattika, Hetuduka |42| Paccuppanno hetu dhammo naatītassa nahetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. Paccuppanno hetu dhammo naanāgatassa nahetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. Paccuppanno hetu dhammo naatītassa nahetussa ca naanāgatassa nahetussa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā cha, anantare tīṇi …pe… sahajāte tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.63. Sanidassanattika, Āsavavippayuttasāsavaduka |63| Anidassanaappaṭighaṁ āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ dhammaṁ paccayā nasanidassanasappaṭigho āsavavippayutto nasāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ dhammaṁ paccayā naanidassanasappaṭigho āsavavippayutto nasāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ dhammaṁ paccayā nasanidassanasappaṭigho āsavavippayutto nasāsavo ca naanidassanasappaṭigho āsavavippayutto nasāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Anidassanaappaṭighaṁ āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho āsavavippayutto naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho āsavavippayutto naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho āsavavippayutto naanāsavo ca naanidassanasappaṭigho āsavavippayutto naanāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.85. Sanidassanattika, Pītisahagataduka |85| Anidassanaappaṭighaṁ pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho napītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho napītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho napītisahagato ca naanidassanasappaṭigho napītisahagato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ napītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nanapītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.38. Hīnattika, Hetuduka |38| Hīnaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahīno nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke aṭṭha …pe… avigate terasa. 2 Hīnaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca namajjhimo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke cha …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.91. Sanidassanattika, Pariyāpannaduka |91| Anidassanaappaṭighaṁ pariyāpannaṁ dhammaṁ paccayā nasanidassanasappaṭigho napariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Anidassanaappaṭighaṁ apariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naapariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ apariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naapariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ apariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naapariyāpanno ca naanidassanasappaṭigho naapariyāpanno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.49. Sanidassanattika, Hetusahetukaduka |49| Anidassanaappaṭighaṁ hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nahetu ceva naahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. 406 --- patthana16 49:1 (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Anidassanaappaṭighaṁ sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naahetuko ceva nanahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.77. Sanidassanattika, Upādānadukādi |77| Anidassanaappaṭighaṁ upādānaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho noupādāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 3 Anidassanaappaṭighaṁ kilesaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nokileso dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.12. Kusalattika, Kenaciviññeyyaduka |12| Kusalaṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnavīsati, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate ekūnavīsati. 2 Kusalaṁ kenaci naviññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nakenaci naviññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ kenaci naviññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nakenaci naviññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ kenaci naviññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nakenaci naviññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā ekūnavīsati, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate ekūnavīsati. (Etena upāyena kenaci naviññeyye ekūnavīsati pañhā kātabbā.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.33. Dassanahetuttika, Hetuduka |33| Dassanena pahātabbahetukaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā soḷasa, ārammaṇe dvādasa, adhipatiyā terasa …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate soḷasa. 2 Dassanena pahātabbahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbahetuko nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.56. Sanidassanattika, Lokiyaduka |56| Anidassanaappaṭighaṁ lokiyaṁ dhammaṁ paccayā nasanidassanasappaṭigho nalokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi … avigate tīṇi. 2 Anidassanaappaṭighaṁ lokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nalokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 16.68. Sanidassanattika, Cittasampayuttaduka |68| Anidassanaappaṭighaṁ cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nacittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nacittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nacittasampayutto ca naanidassanasappaṭigho nacittasampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate cha. patthana11 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 11.5. Kusalattika, Vitakkattika |5| Nakusalaṁ nasavitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā catuvīsa, ārammaṇe sattarasa …pe… vipāke nava …pe… avigate catuvīsa. 3 Nakusalaṁ naavitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 5 Nakusalaṁ naavitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca …. 407 --- patthana11 5:5 (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate catuvīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 11.11. Vedanāttika, Vipākattika |11| Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ navipākaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto navipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekūnapaññāsa …pe… purejāte āsevane aṭṭhacattālīsa …pe… avigate ekūnapaññāsa. (Saṅkhittaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 11.15. Vitakkattikādi, Kusalattika |15| Nasavitakkasavicāraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naavitakkavicāramattaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naavitakkaavicāraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā aṭṭhacattālīsa, ārammaṇe sattacattālīsa …pe… purejāte āsevane chacattālīsa …pe… avigate aṭṭhacattālīsa. 3 Napītisahagataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasukhasahagataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naupekkhāsahagataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā ekūnapaññāsa …pe… purejāte āsevane aṭṭhacattālīsa …pe… avigate ekūnapaññāsa. 5 Nadassanena pahātabbaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nabhāvanāya pahātabbaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 7 Nadassanena pahātabbahetukaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 9 Naācayagāmiṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naapacayagāmiṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanevācayagāmināpacayagāmiṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe sattarasa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekavīsa. 11 Nasekkhaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naasekkhaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanevāsekkhanāsekkhaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… āsevane nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 13 Naparittaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… namahaggataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naappamāṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 14 Hetuyā bāttiṁsa, ārammaṇe sattavīsa …pe… aññamaññe tiṁsa …pe… avigate bāttiṁsa. 15 Naparittārammaṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… namahaggatārammaṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naappamāṇārammaṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekūnapaññāsa.) 16 Nahīnaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… namajjhimaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… napaṇītaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 17 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… āsevane sattarasa, vipāke ekavīsa …pe… avigate ekūnatiṁsa. 18 Namicchattaniyataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasammattaniyataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naaniyataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 19 Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe sattarasa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekavīsa. 20 Namaggārammaṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… namaggahetukaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… namaggādhipatiṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekūnapaññāsa.) 21 Naanuppannaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nauppādiṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 22 Naatītaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naanāgataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 23 Naatītārammaṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naanāgatārammaṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… napaccuppannārammaṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekūnapaññāsa.) 24 Naajjhattaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nabahiddhā nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha dve.) 25 Naajjhattārammaṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nabahiddhārammaṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 11.1. Kusalattika, Vedanāttika 408 --- patthana11 1:1 |1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 11.1.1. Sukhāyavedanāyasampayuttapada Hetu Nakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca naabyākato nasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Naakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca naabyākato nasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 4 Naabyākataṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca naabyākato nasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naabyākataṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca naabyākato nasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naabyākataṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 5 Nakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca naabyākataṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca naabyākataṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca naabyākataṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca naabyākato nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca naabyākataṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca naabyākato nasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca naabyākataṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 6 Naakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca naabyākataṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca naabyākataṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca naabyākataṁ 409 --- patthana11 1:6 nasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca naabyākato nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca naabyākataṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca naabyākato nasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca naabyākataṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 7 Nakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca naakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca naakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca naakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi vitthāro.) 9 11.1.2. Dukkhāyavedanāyasampayuttapada Hetu Nakusalaṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nadukkhāya vedanāya sampayutto ca naabyākato nadukkhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nakusalaṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nadukkhāya vedanāya sampayutto ca naakusalo nadukkhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 10 Naakusalaṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 11 Naabyākataṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. 12 Nakusalaṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttañca naabyākataṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 13 Naakusalaṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttañca naabyākataṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 14 Nakusalaṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttañca naakusalaṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 15 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. (Sabbattha vitthāretabbaṁ.) 16 11.1.3. Adukkhamasukhavedanāyasampayuttapada Hetu Nakusalaṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 17 Naakusalaṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 18 Naabyākataṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. 19 Nakusalaṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttañca naabyākataṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca nakusalo naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 20 Naakusalaṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttañca naabyākataṁ 410 --- patthana11 1:20 naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca nakusalo naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 21 Nakusalaṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttañca naakusalaṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca nakusalo naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 22 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 11.4. Kusalattika, Saṅkiliṭṭhattika |4| Nakusalaṁ nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe sattarasa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekavīsa. 3 Nakusalaṁ naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā catuvīsa …pe… āsevane sattarasa …pe… vipāke nava …pe… avigate catuvīsa. 5 Nakusalaṁ naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 11.10. Vedanāttika, Kusalattika |10| Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā …pe… satta. 2 Nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā …pe… satta. 3 Naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā …pe… satta. 4 Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalañca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalañca dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalañca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalañca dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalañca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalañca dhammaṁ paṭicca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalañca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalañca dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā …pe… satta. 5 Nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalañca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalañca dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo dhammo uppajjati 411 --- patthana11 10:5 hetupaccayā. Nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalañca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalañca dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalañca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalañca dhammaṁ paṭicca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… satta. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā ekūnapaññāsa, ārammaṇe ekūnapaññāsa …pe… purejāte āsevane aṭṭhacattālīsa …pe… avigate ekūnapaññāsa. 7 Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā ekūnapaññāsa …pe… purejāte aṭṭhacattālīsa, āsevane sattacattālīsa …pe… avigate ekūnapaññāsa. 9 Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā aṭṭhacattālīsa …pe… avigate aṭṭhacattālīsa. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 11.14. Saṅkiliṭṭhattika, Kusalattika |14| Nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… āsevane sattarasa …pe… vipāke ekavīsa …pe… avigate ekūnatiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 11.13. Upādinnattika, Kusalattika |13| Naupādinnupādāniyaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naanupādinnupādāniyaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naanupādinnaanupādāniyaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… āsevane nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 11.7. Kusalattika, Dassanattikādi |7| Nakusalaṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 2 Nakusalaṁ nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 3 Nakusalaṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 4 Nakusalaṁ nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 5 Nakusalaṁ naācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe sattarasa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekavīsa. 6 Nakusalaṁ naapacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 7 Nakusalaṁ nanevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha sattarasa. Vipākaṁ natthi.) 8 Nakusalaṁ nasekkhaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ naasekkhaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 9 Nakusalaṁ nanevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā sattarasa …pe… āsevane nava …pe… vipāke nava …pe… avigate sattarasa. 10 Nakusalaṁ naparittaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā sattarasa …pe… vipāke nava …pe… avigate sattarasa. 11 Nakusalaṁ namahaggataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ naappamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 12 Nakusalaṁ naparittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ namahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ naappamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 11.3. Kusalattika, Upādinnattika |3| Nakusalaṁ naupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 3 Nakusalaṁ naanupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ 412 --- patthana11 3:3 paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā sattarasa …pe… āsevane nava …pe… vipāke nava …pe… avigate sattarasa. 5 Nakusalaṁ naanupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 11.17. Sanidassanattika, Vedanāttikādi |17| Nasanidassanasappaṭighaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca … (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca … (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca … (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 4 Nasanidassanasappaṭighaṁ navipākaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ navipākadhammadhammaṁ paṭicca … (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 5 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca … (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava … avigate nava. 6 Nasanidassanasappaṭighaṁ naupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 7 Nasanidassanasappaṭighaṁ naanupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 8 Nasanidassanasappaṭighaṁ anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca … (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 10 Nasanidassanasappaṭighaṁ nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca … (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 11 Nasanidassanasappaṭighaṁ naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 12 Nasanidassanasappaṭighaṁ naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca … (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 13 Nasanidassanasappaṭighaṁ nasavitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 14 Nasanidassanasappaṭighaṁ naavitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 15 Nasanidassanasappaṭighaṁ naavitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 16 Nasanidassanasappaṭighaṁ napītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 17 Nasanidassanasappaṭighaṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 18 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 19 Nasanidassanasappaṭighaṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 20 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 21 Nasanidassanasappaṭighaṁ naācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ naapacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 22 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 23 Nasanidassanasappaṭighaṁ nasekkhaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ naasekkhaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 24 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanevāsekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 25 Nasanidassanasappaṭighaṁ naparittaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 26 Nasanidassanasappaṭighaṁ namahaggataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ naappamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 27 Nasanidassanasappaṭighaṁ 413 --- patthana11 17:27 naparittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… sanidassanasappaṭighaṁ namahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ naappamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 28 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 29 Nasanidassanasappaṭighaṁ nahīnaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 30 Nasanidassanasappaṭighaṁ namajjhimaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 31 Nasanidassanasappaṭighaṁ napaṇītaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 32 Nasanidassanasappaṭighaṁ namicchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ nasammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 33 Nasanidassanasappaṭighaṁ naaniyataṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 34 Nasanidassanasappaṭighaṁ namaggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ namaggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ namaggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 35 Nasanidassanasappaṭighaṁ naanuppannaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ nauppādiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 36 Nasanidassanasappaṭighaṁ naatītaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ naanāgataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 37 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 38 Nasanidassanasappaṭighaṁ naatītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ naanāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ napaccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 39 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 40 Nasanidassanasappaṭighaṁ naajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ nabahiddhā dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 41 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… avigate tiṁsa. 42 Nasanidassanasappaṭighaṁ naajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ naajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho naajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 43 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. (Sabbattha vitthāro.) 44 Nasanidassanasappaṭighaṁ nabahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nabahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ nabahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho nabahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ nabahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nabahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… cha. 45 Naanidassanasappaṭighaṁ nabahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho nabahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. 46 Naanidassanaappaṭighaṁ nabahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nabahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. 47 Nasanidassanasappaṭighaṁ nabahiddhārammaṇañca naanidassanaappaṭighaṁ nabahiddhārammaṇañca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nabahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. 48 Naanidassanasappaṭighaṁ nabahiddhārammaṇañca naanidassanaappaṭighaṁ nabahiddhārammaṇañca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nabahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. (Saṅkhittaṁ.) 49 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. 50 (Sahajātavārepi paccayavārepi nissayavārepi saṁsaṭṭhavārepi sampayuttavārepi pañhāvārepi vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 11.8. Kusalattika, Hīnattikādi |8| Nakusalaṁ nahīnaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe sattarasa 414 --- patthana11 8:1 …pe… vipāke nava …pe… avigate ekavīsa. 2 Nakusalaṁ namajjhimaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā catuvīsa …pe… āsevane sattarasa …pe… vipāke nava …pe… avigate catuvīsa. 3 Nakusalaṁ napaṇītaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 4 Nakusalaṁ namicchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nasammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 5 Nakusalaṁ naaniyataṁ dhammaṁ paṭicca … (sabbattha sattarasa. Vipākaṁ natthi.) 6 Nakusalaṁ namaggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ namaggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ namaggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 8 Nakusalaṁ naanuppannaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nauppādiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 9 Nakusalaṁ naatītaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ naanāgataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 10 Nakusalaṁ naatītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ naanāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ napaccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 11 Nakusalaṁ naajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nabahiddhā dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 12 Nakusalaṁ naajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nabahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 11.12. Vipākattika, Kusalattika |12| Navipākaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… navipākadhammadhammaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā bāttiṁsa, ārammaṇe sattavīsa, adhipatiyā ekūnatiṁsa …pe… aññamaññe tiṁsa …pe… purejāte catuvīsa, āsevane sattarasa …pe… vipāke pañcavīsa …pe… avigate bāttiṁsa. 2 Nanevavipākanavipākadhammadhammaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 11.6. Kusalattika, Pītittika |6| Nakusalaṁ napītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 11.2. Kusalattika, Vipākattika |2| Nakusalaṁ navipākaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo navipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ navipākaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo navipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ navipākaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato navipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ navipākaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo navipāko ca naabyākato navipāko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nakusalaṁ navipākaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo navipāko ca naakusalo navipāko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naakusalaṁ navipākaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo navipāko dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 3 Naabyākataṁ navipākaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato navipāko dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. 4 Nakusalaṁ navipākañca naabyākataṁ navipākañca dhammaṁ paṭicca nakusalo navipāko dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 5 Naakusalaṁ navipākañca naabyākataṁ navipākañca dhammaṁ paṭicca nakusalo navipāko dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 6 Nakusalaṁ navipākañca naakusalaṁ navipākañca dhammaṁ paṭicca nakusalo navipāko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. (Sabbattha vitthāro.) 8 Nakusalaṁ navipākadhammadhammaṁ paṭicca nakusalo navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ navipākadhammadhammaṁ paṭicca naakusalo navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ navipākadhammadhammaṁ paṭicca nakusalo navipākadhammadhammo ca naakusalo navipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 9 Naakusalaṁ navipākadhammadhammaṁ paṭicca 415 --- patthana11 2:9 naakusalo navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ navipākadhammadhammaṁ paṭicca nakusalo navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ navipākadhammadhammaṁ paṭicca nakusalo navipākadhammadhammo ca naakusalo navipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 10 Nakusalaṁ navipākadhammadhammañca naakusalaṁ navipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca nakusalo navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ navipākadhammadhammañca naakusalaṁ navipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca naakusalo navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ navipākadhammadhammañca naakusalaṁ navipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca nakusalo navipākadhammadhammo ca naakusalo navipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha nava.) 12 Nakusalaṁ nanevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nakusalo nanevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetuyā catuvīsa …pe… āsevane sattarasa …pe… vipāke nava …pe… avigate catuvīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 11.9. Kusalattika, Sanidassanattika |9| Nakusalaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasanidassanasappaṭigho ca naabyākato nasanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nakusalaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasanidassanasappaṭigho ca naakusalo nasanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naakusalaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasanidassanasappaṭigho ca naabyākato nasanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naakusalaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasanidassanasappaṭigho ca naakusalo nasanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Naabyākataṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasanidassanasappaṭigho ca naabyākato nasanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naabyākataṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasanidassanasappaṭigho ca naabyākato nasanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naabyākataṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasanidassanasappaṭigho ca naakusalo nasanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 4 Nakusalaṁ nasanidassanasappaṭighañca naabyākataṁ nasanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 5 Naakusalaṁ nasanidassanasappaṭighañca naabyākataṁ nasanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 6 Nakusalaṁ nasanidassanasappaṭighañca naakusalaṁ nasanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. 416 --- patthana11 9:6 Nakusalaṁ nasanidassanasappaṭighañca naakusalaṁ nasanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca naakusalo nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasanidassanasappaṭighañca naakusalaṁ nasanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nasanidassanasappaṭigho ca naakusalo nasanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. (Sabbattha vitthāro.) 8 Nakusalaṁ naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. (Sabbattha vitthāro.) 10 Nakusalaṁ naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 11.16. Sanidassanattika, Kusalattika |16| Nasanidassanasappaṭighaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… cha. 2 Naanidassanasappaṭighaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanidassanasappaṭighaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanidassanasappaṭighaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… cha. 3 Naanidassanaappaṭighaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. 4 Nasanidassanasappaṭighaṁ nakusalañca naanidassanaappaṭighaṁ nakusalañca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. 5 Naanidassanasappaṭighaṁ nakusalañca naanidassanaappaṭighaṁ nakusalañca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. (Sabbattha vitthāro.) 7 Nasanidassanasappaṭighaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. (Sabbattha vitthāro.) 9 Nasanidassanasappaṭighaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā nava. (Sabbattha nava.) patthana18 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.3. Hetuduka, Hetusahetukadukādi |3| Hetuṁ hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu nahetu ceva naahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Nahetuṁ sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naahetuko ceva nanahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Hetuṁ hetuñceva hetusampayuttañca dhammaṁ paṭicca nahetu nahetu ceva nahetuvippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 4 Nahetuṁ hetusampayuttañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nahetuvippayutto ceva nanahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 5 Nahetuṁ nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nahetu nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. 417 --- patthana18 3:5 (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 6 Nahetuṁ nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nahetu naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.10. Sahetukaduka, Hetuduka |10| Sahetukaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nasahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Ahetukaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… aññamaññe cattāri …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 3 Sahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naahetuko nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe pañca, adhipatiyā ekaṁ …pe… sahajāte aññamaññe pañca …pe… purejāte āsevane tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.8. Hetuduka, Dassanenapahātabbadukādi |8| Hetuṁ dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nanahetu nanadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Hetuṁ bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Nahetuṁ nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nanahetu nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 Hetuṁ dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… sahajāte pañca …pe… avigate pañca. 6 Nahetuṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nanadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 7 Hetuṁ bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… sahajāte pañca …pe… avigate pañca. 8 Nahetuṁ nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nanabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.25. Saraṇaduka, Hetudukādi |25| Saraṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Araṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cattāri, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. 3 Saraṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naaraṇo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 4 Araṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 5 Saraṇaṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 6 Araṇaṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā dve …pe… sahajāte cattāri, aññamaññe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. 7 Saraṇaṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naaraṇo naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 8 Araṇaṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 9 Saraṇaṁ hetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nahetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. Araṇaṁ hetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nahetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā dve, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā dve …pe… sahajāte cattāri, aññamaññe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. (Sahetukadukasadisaṁ.) 11 Saraṇaṁ hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca naaraṇo nahetu ceva naahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 12 Araṇaṁ hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nahetu ceva naahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 418 --- patthana18 25:12 Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 13 Saraṇaṁ sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca naaraṇo naahetuko ceva nana ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 14 Araṇaṁ sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naahetuko ceva nana ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 15 Saraṇaṁ hetuñceva hetusampayuttañca dhammaṁ paṭicca naaraṇo nahetu ceva nahetuvippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Hetusahetukadukasadisaṁ.) 16 Saraṇaṁ nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nahetu nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 17 Araṇaṁ nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nahetu nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve, adhipatiyā dve …pe… aññamaññe ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 18 Araṇaṁ nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nahetu naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.21. Saññojanagocchakādi, Hetuduka |21| Saññojanaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nosaññojano nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cattāri …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. 2 Ganthaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nogantho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 3 Oghaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca noogho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Yogaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca noyogo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 5 Nīvaraṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nonīvaraṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cattāri … vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. 6 Noparāmāsaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nanoparāmāso nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi … vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.14. Cūḷantaraduka, Hetuduka |14| Sappaccayaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naappaccayo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Sappaccayaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naappaccayo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhataṁ sappaccayasadisaṁ.) 3 Anidassanaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naanidassano nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 4 Anidassanaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassano nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 5 Appaṭighaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 6 Appaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasappaṭigho nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 7 Arūpiṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naarūpī nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 8 Rūpiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca narūpī nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 9 Arūpiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naarūpī nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā ekaṁ …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 10 Lokiyaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nalokuttaro nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 11 Lokuttaraṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nalokuttaro nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cattāri, ārammaṇe dve …pe… avigate cattāri. 12 Lokiyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nalokuttaro nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 13 Lokuttaraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nalokiyo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ …. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 14 Kenaci viññeyyaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nakenaci viññeyyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 15 Nakenaci viññeyyaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nanakenaci viññeyyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … 419 --- patthana18 14:15 tīṇi. 16 Kenaci viññeyyaṁ hetuñca nakenaci viññeyyaṁ hetuñca dhammaṁ paṭicca nakenaci viññeyyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. 17 Kenaci viññeyyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nakenaci viññeyyo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.7. Hetuduka, Mahantaradukādi |7| Hetuṁ sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ anārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naanārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ cittaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Hetuṁ nocittaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nanocitto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 Hetuṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nacetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 6 Nahetuṁ acetasikaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naacetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 7 Hetuṁ cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nacittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 8 Nahetuṁ cittavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nacittavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate tīṇi. 9 Hetuṁ cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nacittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 10 Nahetuṁ cittavisaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nacittavisaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate tīṇi. 11 Hetuṁ cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 12 Nahetuṁ nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nanocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 13 Hetuṁ cittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nocittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 14 Nahetuṁ nocittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nanocittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 15 Hetuṁ cittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nocittānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 16 Nahetuṁ nocittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nanocittānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 17 Hetuṁ cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 18 Nahetuṁ nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nanocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 19 Hetuṁ cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 20 Nahetuṁ nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nanocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 21 Hetuṁ cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 22 Nahetuṁ nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nanocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ. Nayavasena 420 --- patthana18 7:22 vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.11. Hetusampayuttaduka, Hetuduka |11| Hetusampayuttaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetusampayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Hetuvippayuttaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetuvippayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… aññamaññe cattāri …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 3 Hetusampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetuvippayutto nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe pañca, adhipatiyā ekaṁ …pe… sahajāte aññamaññe pañca …pe… purejāte āsevane tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.2. Hetuduka, Hetusampayuttaduka |2| Hetuṁ hetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nahetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā tīṇi …pe… aññamaññe pañca, vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. (Sahetukasadisaṁ.) 3 Hetuṁ hetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nahetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 4 Nahetuṁ hetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nahetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cattāri. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.24. Piṭṭhiduka, Hetuduka |24| Dassanena pahātabbaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Nadassanena pahātabbaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cattāri, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. 3 Dassanena pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nanadassanena pahātabbo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 4 Nadassanena pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 5 Bhāvanāya pahātabbaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. Nabhāvanāya pahātabbaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cattāri, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. 6 Bhāvanāya pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nanabhāvanāya pahātabbo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 7 Nabhāvanāya pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 8 Dassanena pahātabbahetukaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 9 Nadassanena pahātabbahetukaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nanadassanena pahātabbahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Sabbattha pañhe. Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe dve, adhipatiyā ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cha. 10 Dassanena pahātabbahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nanadassanena pahātabbahetuko nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nadassanena pahātabbahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.9. Hetuduka, Saraṇaduka |9| Hetuṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ saraṇañca nahetuṁ saraṇañca dhammaṁ paṭicca nahetu nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ araṇaṁ dhammaṁ paccayā nahetu naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ araṇaṁ dhammaṁ paccayā nahetu naaraṇo ca nanahetu naaraṇo 421 --- patthana18 9:2 ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.20. Āsavavippayuttasāsavaduka, Hetuduka |20| Āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto naanāsavo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto naanāsavo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cattāri, ārammaṇe dve …pe… avigate cattāri. 3 Āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto naanāsavo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto nasāsavo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.6. Hetuduka, Saññojanagocchakādi |6| Hetuṁ saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nosaññojano dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Hetuṁ ganthaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nogantho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 5 Hetuṁ oghaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu noogho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 7 Hetuṁ yogaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu noyogo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 9 Hetuṁ nīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nonīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 11 Nahetuṁ parāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu noparāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.15. Āsavaduka, Hetuduka |15| Āsavaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Noāsavaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nanoāsavo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 3 Āsavaṁ hetuñca noāsavaṁ hetuñca dhammaṁ paṭicca noāsavo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha pañca. Vipāke ekaṁ.) 4 Noāsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nanoāsavo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.27. Saraṇaduka, Āsavagocchakādi |27| Saraṇaṁ āsavaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Saraṇaṁ āsavaṁ dhammaṁ paṭicca naaraṇo noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Saraṇaṁ āsavaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo noāsavo ca naaraṇo noāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 2 Saraṇaṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca naaraṇo nanoāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Araṇaṁ sāsavaṁ dhammaṁ paccayā nasaraṇo nasāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 4 Araṇaṁ anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Etena upāyena sabbattha vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.19. Āsavaāsavasampayuttaduka, Hetuduka |19| Āsavañceva āsavasampayuttañca hetuṁ dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naāsavavippayutto ca nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Āsavasampayuttañceva no ca āsavaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naāsavavippayutto ca nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cattāri …pe… avigate cattāri. 3 Āsavañceva āsavasampayuttañca nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naāsavavippayutto ceva nano ca āsavo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 4 Āsavasampayuttañceva no ca āsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naāsavavippayutto ceva nano ca āsavo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cattāri …pe… avigate cattāri. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.1. Hetuduka, Sahetukaduka |1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Hetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Hetuṁ sahetukañca nahetuṁ 422 --- patthana18 1:3 sahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā tīṇi …pe… aññamaññe pañca …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. 5 Nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nasahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā … (Saṅkhittaṁ.) 6 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca, napurejāte cattāri …pe… navippayutte ekaṁ …pe… novigate tīṇi. 7 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 8 Hetu-ārammaṇa Hetu sahetuko dhammo nahetussa nasahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 9 Hetu sahetuko dhammo nahetussa nasahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Hetu sahetuko dhammo nanahetussa nasahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Hetu sahetuko dhammo nahetussa nasahetukassa ca nanahetussa nasahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 10 Nahetu sahetuko dhammo nanahetussa nasahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nahetu sahetuko dhammo nahetussa nasahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nahetu sahetuko dhammo nahetussa nasahetukassa ca nanahetussa nasahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetu sahetuko ca nahetu sahetuko ca dhammā nahetussa nasahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Hetu sahetuko ca nahetusahetuko ca dhammā nanahetussa nasahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe cha, adhipatiyā dve, anantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe cattāri, nissaye pañca, upanissaye cha, pacchājāte tīṇi, āsevane ekaṁ, kamme …pe… āhāre tīṇi, indriye pañca, jhāne tīṇi, magge pañca, sampayutte ekaṁ, vippayutte tīṇi …pe… avigate pañca. (Pañhāvāraṁ vitthāretabbaṁ.) 13 Hetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. 14 Nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 15 Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cattāri. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.12. Hetusahetukaduka, Hetuduka |12| Hetuñceva sahetukaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ceva naahetuko ca nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Sahetukañceva na ca hetuṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naahetuko ceva nana ca hetu nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.16. Sāsavaduka, Hetuduka |16| Sāsavaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naanāsavo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Anāsavaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naanāsavo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā cattāri, ārammaṇe dve …pe… avigate cattāri. (Lokiyadukasadisaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.28. Saraṇaduka, Mahantaradukādi |28| Saraṇaṁ sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nasārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Araṇaṁ sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nasārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā dve …pe… aññamaññe ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.5. Hetuduka, Āsavagocchaka |5| Hetuṁ āsavaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 2 Hetuṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nanoāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 3 Nahetuṁ sāsavaṁ dhammaṁ paccayā nanahetu nasāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Hetuṁ anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 Hetuṁ āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naāsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate nava. 6 Hetuṁ āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naāsavavippayutto dhammo 423 --- patthana18 5:6 uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 7 Hetuṁ āsavañceva sāsavañca dhammaṁ paṭicca nahetu naāsavo ceva naanāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 8 Hetuṁ sāsavañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naanāsavo ceva nano ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 9 Hetuṁ āsavañceva āsavasampayuttañca dhammaṁ paṭicca nahetu naāsavo ceva naāsavavippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 10 Nahetuṁ āsavasampayuttañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naāsavavippayutto ceva nanoāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 11 Nahetuṁ āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ dhammaṁ paccayā nanahetu āsavavippayutto nasāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Lokiyasadisaṁ.) 12 Hetuṁ āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu āsavavippayutto naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu āsavavippayutto naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ āsavavippayuttaṁ anāsavañca nahetuṁ āsavavippayuttaṁ anāsavañca dhammaṁ paṭicca nahetu āsavavippayutto naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.23. Upādānagocchakādi, Hetuduka |23| Upādānaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca noupādāno nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cattāri …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. 2 Kilesaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nokileso nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cattāri …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.26. Saraṇaduka, Cūḷantaraduka |26| Araṇo appaccayo dhammo nasaraṇassa naappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 2 Ārammaṇe adhipatiyā upanissaye ekaṁ. 3 Araṇo asaṅkhato dhammo nasaraṇassa naasaṅkhatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 4 Ārammaṇe adhipatiyā upanissaye ekaṁ. 5 Araṇo sanidassano dhammo naaraṇassa nasanidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Araṇo sanidassano dhammo nasaraṇassa nasanidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 6 Ārammaṇe dve, adhipatiyā ekaṁ, upanissaye purejāte atthiyā avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.18. Āsavasāsavaduka, Hetuduka |18| Āsavañceva sāsavañca hetuṁ dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naanāsavo ca nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Sāsavañceva no ca āsavaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naanāsavo ca nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 3 Āsavañceva sāsavaṁ hetuñca sāsavañceva no ca āsavaṁ hetuñca dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naanāsavo ca nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 4 Āsavañceva sāsavañca nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naanāsavo ceva nanoāsavo ca nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.13. Hetuhetusampayuttaduka, Hetuduka |13| Hetuñceva hetusampayuttañca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ceva nahetuvippayutto ca nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Hetusampayuttañceva na ca hetuṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetuvippayutto ceva nana ca hetu nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.4. Hetuduka, Cūḷantaraduka |4| Nahetu appaccayo dhammo nanahetussa naappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo …pe… nahetu appaccayo dhammo nahetussa naappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nahetu appaccayo dhammo nahetussa naappaccayassa ca nanahetussa naappaccayassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 2 Ārammaṇe adhipatiyā upanissaye 424 --- patthana18 4:2 tīṇi. (Asaṅkhataṁ appaccayasadisaṁ.) 3 Nahetu sanidassano dhammo nanahetussa nasanidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nahetu sanidassano dhammo nahetussa nasanidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nahetu sanidassano dhammo nahetussa nasanidassanassa ca nanahetussa nasanidassanassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā upanissaye purejāte atthiyā avigate tīṇi. 4 Hetuṁ anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naanidassano dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 Nahetuṁ sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 6 Hetuṁ appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… aññamaññe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 7 Nahetuṁ rūpiṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu narūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate tīṇi. 8 Hetuṁ arūpiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naarūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 9 Nahetuṁ lokiyaṁ dhammaṁ paccayā nanahetu nalokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 10 Hetuṁ lokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nalokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ lokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nalokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ lokuttarañca nahetuṁ lokuttarañca dhammaṁ paṭicca nahetu nalokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 11 Hetuṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. 12 Hetuṁ nakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nanakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.17. Āsavasampayuttaduka, Hetuduka |17| Āsavasampayuttaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naāsavasampayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Āsavavippayuttaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naāsavavippayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Āsavasampayuttaṁ hetuñca āsavavippayuttaṁ hetuñca dhammaṁ paṭicca naāsavasampayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 4 Āsavasampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naāsavasampayutto nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 5 Āsavavippayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naāsavasampayutto nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cattāri …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.29. Saraṇaduka, Dassanenapahātabbadukādi |29| Saraṇaṁ dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Araṇaṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā naaraṇo nanadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 3 Araṇaṁ sauttaraṁ dhammaṁ paccayā nasaraṇo nasauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 4 Araṇaṁ anuttaraṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 5 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 6 Dhammānulomapaccanīye dukadukapaṭṭhānaṁ niṭṭhitaṁ. 7 Anulomapaccanīyapaṭṭhānaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 18.22. Mahantaraduka, Hetuduka |22| Sārammaṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nasārammaṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 2 Sārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naanārammaṇo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Anārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naanārammaṇo 425 --- patthana18 22:2 nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Sārammaṇaṁ nahetuñca anārammaṇaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca naanārammaṇo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā ekaṁ …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 3 Nocittaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nanocitto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Cittaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nocitto nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 Cetasikaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nacetasiko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 6 Cetasikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naacetasiko nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 7 Cittasampayuttaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nacittasampayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 9 Cittasaṁsaṭṭhaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nacittasaṁsaṭṭho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 11 Cittasamuṭṭhānaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nocittasamuṭṭhāno nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 13 Cittasahabhuṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nocittasahabhū nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 14 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 15 Cittānuparivattiṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nocittānuparivattī nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 16 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 17 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 18 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 19 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 20 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 21 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 22 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 23 Bāhiraṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nabāhiro nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 24 Ajjhattikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naajjhattiko nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 25 Noupādā hetuṁ dhammaṁ paṭicca nanoupādā nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 26 Upādā nahetuṁ dhammaṁ paṭicca noupādā nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā ekaṁ …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 27 Upādinnaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naupādinno nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 28 Anupādinnaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca naupādinno nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cattāri, ārammaṇe dve, adhipatiyā ekaṁ …pe… āsevane ekaṁ …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cattāri. 29 Upādinnaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naanupādinno nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 30 Anupādinnaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naupādinno nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā ekaṁ …pe… āsevane ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. patthana20 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 20.9. Saraṇaduka |9| Nasaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nasaraṇañca naaraṇañca dhammaṁ paṭicca araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … 426 --- patthana20 9:3 ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. Paccanīya 5 Nahetu Nasaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā. Naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Nahetuyā dve, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca …pe… napurejāte cattāri …pe… nakamme dve …pe… naāhāre naindriye najhāne namagge ekaṁ …pe… navippayutte dve …pe… novigate tīṇi. 7 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 8 Hetu-ārammaṇa Nasaraṇo dhammo araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 9 Naaraṇo dhammo araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Naaraṇo dhammo saraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Naaraṇo dhammo saraṇassa ca araṇassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 10 Nasaraṇo dhammo saraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nasaraṇo dhammo araṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … dve. 11 Naaraṇo dhammo araṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Naaraṇo dhammo saraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … dve. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca, anantare cattāri …pe… sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte pacchājāte āsevane dve, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre indriye jhāne magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi …pe… avigate satta. 13 Nasaraṇo dhammo saraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo, upanissayapaccayena paccayo, purejātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 14 Nahetuyā satta, naārammaṇe satta …pe… nasahajāte naaññamaññe nanissaye pañca …pe… napurejāte cha …pe… nasampayutte pañca, navippayutte cattāri …pe… noavigate cattāri. 15 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 20.2. Cūḷantaraduka |2| Naappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca sappaccayo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Naasaṅkhataṁ dhammaṁ paṭicca saṅkhato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 5 Nasanidassanaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassano dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanaṁ dhammaṁ paṭicca anidassano dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassano ca anidassano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 6 Nasanidassano dhammo sanidassanassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 7 Nasanidassano dhammo anidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Naanidassano dhammo anidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe dve, adhipatiyā cattāri, anantare samanantare ekaṁ, sahajāte tīṇi, aññamaññe ekaṁ, nissaye tīṇi, upanissaye dve, purejāte pacchājāte tīṇi, āsevane ekaṁ, kamme tīṇi, vipāke …pe… magge tīṇi, sampayutte ekaṁ, vippayutte tīṇi …pe… avigate pañca. 9 Nasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca appaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho ca appaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 10 Naappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca appaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho ca appaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 11 Nasappaṭighañca naappaṭighañca dhammaṁ paṭicca sappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā nava, ārammaṇe ekaṁ …pe… aññamaññe cha …pe… avigate nava. 13 Narūpiṁ dhammaṁ paṭicca rūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 14 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. 15 Nalokiyaṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nalokiyaṁ dhammaṁ paṭicca lokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 427 --- patthana20 2:15 Nalokiyaṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo ca lokuttaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 16 Nalokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā. 17 Nalokiyañca nalokuttarañca dhammaṁ paṭicca lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (1.) (Saṅkhittaṁ.) 18 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. 19 Nakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca kenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 20 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 20.6. Upādānagocchaka |6| Naupādānaṁ dhammaṁ paṭicca upādāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 20.8. Piṭṭhiduka |8| Nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Nanadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo ca nadassanena pahātabbo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 3 Nadassanena pahātabbañca nanadassanena pahātabbañca dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 5 Nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 7 Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 9 Nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 11 Nasavitakkaṁ dhammaṁ paṭicca savitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasavitakkaṁ dhammaṁ paṭicca avitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasavitakkaṁ dhammaṁ paṭicca savitakko ca avitakko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 12 Naavitakkaṁ dhammaṁ paṭicca avitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naavitakkaṁ dhammaṁ paṭicca savitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naavitakkaṁ dhammaṁ paṭicca savitakko ca avitakko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 13 Nasavitakkañca naavitakkañca dhammaṁ paṭicca savitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasavitakkañca naavitakkañca dhammaṁ paṭicca avitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasavitakkañca naavitakkañca dhammaṁ paṭicca savitakko ca avitakko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 14 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 15 Nasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 16 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 17 Nasappītikaṁ dhammaṁ paṭicca sappītiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 18 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 19 Napītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 20 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 21 Nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca sukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 22 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 23 Naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. Naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. Naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato ca naupekkhāsahagato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 24 Nanaupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 25 Naupekkhāsahagatañca nanaupekkhāsahagatañca dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. Naupekkhāsahagatañca 428 --- patthana20 8:25 nanaupekkhāsahagatañca dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. Naupekkhāsahagatañca nanaupekkhāsahagatañca dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato ca naupekkhāsahagato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 26 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 27 Nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro ca nakāmāvacaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 28 Nanakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 29 Nakāmāvacarañca nanakāmāvacarañca dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 30 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. 31 Narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca rūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 32 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. 33 Naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 34 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke dve …pe… avigate pañca. 35 Napariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca pariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 36 Naapariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca pariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 37 Napariyāpannañca naapariyāpannañca dhammaṁ paṭicca pariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 38 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. 39 Naniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca aniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 40 Naaniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca aniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 41 Naniyyānikañca naaniyyānikañca dhammaṁ paṭicca aniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 42 Hetuyā pañca, ārammaṇe ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 43 Naniyataṁ dhammaṁ paṭicca aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 44 Naaniyataṁ dhammaṁ paṭicca aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 45 Naniyatañca naaniyatañca dhammaṁ paṭicca aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 46 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 47 Nasauttaraṁ dhammaṁ paṭicca sauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasauttaraṁ dhammaṁ paṭicca anuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasauttaraṁ dhammaṁ paṭicca sauttaro ca anuttaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 48 Naanuttaraṁ dhammaṁ paṭicca sauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 49 Nasauttarañca naanuttarañca dhammaṁ paṭicca sauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 50 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 20.3. Āsavagocchaka |3| Naāsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naāsavaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naāsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavo ca noāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 2 Nanoāsavaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanoāsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanoāsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavo ca noāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 3 Naāsavañca nanoāsavañca dhammaṁ paṭicca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 5 Nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca anāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo ca anāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 6 Naanāsavaṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 7 Nasāsavañca naanāsavañca dhammaṁ paṭicca sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā pañca …pe… ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. 9 Naāsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā nava, 429 --- patthana20 3:10 ārammaṇe cha …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 11 Naāsavañceva anāsavañca dhammaṁ paṭicca āsavo ceva sāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 13 Naāsavañceva naāsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca āsavo ceva āsavasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 14 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 15 Āsavavippayuttaṁ nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 16 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 20.7. Kilesagocchaka |7| Nakilesaṁ dhammaṁ paṭicca kileso dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 20.4. Saññojanādichagocchaka |4| Nasaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. 2 Naganthaṁ dhammaṁ paṭicca gantho dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. 3 Naoghaṁ dhammaṁ paṭicca ogho dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. 4 Nayogaṁ dhammaṁ paṭicca yogo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. 5 Nanīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 7 Naparāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 20.1. Hetugocchaka |1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Nahetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu ca nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu ca nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 4 Nahetuñca nanahetuñca dhammaṁ paṭicca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuñca nanahetuñca dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuñca nanahetuñca dhammaṁ paṭicca hetu ca nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. 6 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 7 Nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 8 Naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 9 Nasahetukañca naahetukañca dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasahetukañca naahetukañca dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasahetukañca naahetukañca dhammaṁ paṭicca sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca …pe… avigate nava. 11 Nahetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ. Sahetukadukasadisaṁ.) 12 Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca …pe… avigate nava. 13 Nahetuñceva naahetukañca dhammaṁ paṭicca hetu ceva sahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 14 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 15 Nahetuñceva nahetuvippayuttañca dhammaṁ paṭicca hetu ceva hetusampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 16 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 17 Nahetuṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 18 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 20.5. Mahantaraduka |5| Nasārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca sārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 430 --- patthana20 5:1 Nasārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca sārammaṇo ca anārammaṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 2 Naanārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nasārammaṇañca naanārammaṇañca dhammaṁ paṭicca sārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. 5 Nacittaṁ dhammaṁ paṭicca citto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacittaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacittaṁ dhammaṁ paṭicca citto ca nocitto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 6 Nanocittaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 7 Nacittañca nanocittañca dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 9 Nacetasikaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacetasikaṁ dhammaṁ paṭicca acetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacetasikaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko ca acetasiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. 11 Nacittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca cittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca cittavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca cittasampayutto ca cittavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 12 Nacittavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca cittavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacittavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca cittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacittavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca cittasampayutto ca cittavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 13 Nacittasampayuttañca nacittavippayuttañca dhammaṁ paṭicca cittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 14 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. 15 Nacittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca cittavisaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭho ca cittavisaṁsaṭṭho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 16 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. 17 Nacittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 18 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca …pe… avigate nava. 19 Nacittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca cittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nocittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca cittasahabhū ca nocittasahabhū ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 20 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. 21 Nacittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca cittānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca nocittānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca cittānuparivattī ca nocittānuparivattī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 22 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. 23 Nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 24 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. 25 Nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 26 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. 431 --- patthana20 5:27 27 Nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 28 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. 29 Naajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 30 Nabāhiraṁ dhammaṁ paṭicca bāhiro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 31 Naajjhattikañca nabāhirañca dhammaṁ paṭicca ajjhattiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 32 Hetuyā nava, ārammaṇe pañca …pe… avigate nava. 33 Naupādā dhammaṁ paṭicca upādā dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 34 Hetuyā pañca, ārammaṇe tīṇi …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. 35 Naupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 36 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā ekaṁ …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. patthana21 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.28. Hetuduka, Parittārammaṇattika |28| Nahetuṁ naparittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu parittārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ namahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā hetu mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ naappamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā hetu appamāṇārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.16. Piṭṭhiduka, Kusalattika |16| Nadassanena pahātabbaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā nadassanena pahātabbo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Nadassanena pahātabbaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nadassanena pahātabbaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā nadassanena pahātabbo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… avigate dve. 3 Nadassanena pahātabbaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanadassanena pahātabbaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve, adhipatiyā dve …pe… avigate dve. 4 Nabhāvanāya pahātabbaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā nabhāvanāya pahātabbo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 6 Nadassanena pahātabbahetukaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā nadassanena pahātabbahetuko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 8 Nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā nabhāvanāya pahātabbahetuko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 10 Nasavitakkaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā savitakko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 12 Nasavicāraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā savicāro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 14 Nasappītikaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā sappītiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 15 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 16 Napītisahagataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā pītisahagato kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 17 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 18 Nasukhasahagataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā sukhasahagato kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 19 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 20 Naupekkhāsahagataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā upekkhāsahagato kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 21 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 22 Nanakāmāvacaraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā nakāmāvacaro kusalo dhammo uppajjati 432 --- patthana21 16:22 hetupaccayā. Nanakāmāvacaraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā kāmāvacaro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 23 Hetuyā dve …pe… avigate dve. 24 Narūpāvacaraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā rūpāvacaro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Narūpāvacaraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā narūpāvacaro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 25 Hetuyā dve …pe… avigate dve. 26 Naarūpāvacaraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā arūpāvacaro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naarūpāvacaraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā naarūpāvacaro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 27 Hetuyā dve …pe… avigate dve. 28 Naapariyāpannaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā apariyāpanno kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naapariyāpannaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā pariyāpanno kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 29 Hetuyā dve …pe… avigate dve. 30 Naniyyānikaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā niyyāniko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naniyyānikaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā naaniyyāniko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 31 Hetuyā dve …pe… avigate dve. 32 Naniyataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā niyato kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naniyataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā aniyato kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 33 Hetuyā dve …pe… avigate dve. 34 Naanuttaraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā anuttaro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanuttaraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā sauttaro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 35 Hetuyā dve …pe… avigate dve. 36 Nasaraṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā araṇo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 37 Nasaraṇaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā saraṇo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 38 Nasaraṇaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca araṇo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca araṇo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve, adhipatiyā dve …pe… avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.37. Hetuduka, Sanidassanattika |37| Nahetuṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Nanahetuṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 (Nahetunaanidassanasappaṭighamūlepi tīṇiyeva.) 5 Nahetuṁ naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.52. Mahantaraduka, Sanidassanattika |52| Nasārammaṇaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anārammaṇo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Naanārammaṇaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anārammaṇo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 (Anidassanasappaṭighe tīṇiyeva.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… aññamaññe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 4 Nasārammaṇaṁ naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anārammaṇo anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 5 Nocittaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 6 Nanocittaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 8 Nacetasikaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nacetasiko sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 10 Nacittasampayuttaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ 433 --- patthana21 52:10 paṭicca cittavippayutto sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 12 Nacittasaṁsaṭṭhaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca cittavisaṁsaṭṭho sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 14 Nocittasamuṭṭhānaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Cittasamuṭṭhānarūpeneva tīṇi. Saṅkhittaṁ.) 15 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 16 Nocittasahabhuṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasahabhū sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 17 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 18 Nocittānuparivattiṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nocittānuparivattī sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 19 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 20 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 21 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 22 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 23 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 24 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 25 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 26 Naajjhattikaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca bāhiro sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 27 Nabāhiraṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca bāhiro sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 28 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 29 Noupādā nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca upādā sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 30 Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 31 Naupādinnaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 32 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.23. Hetuduka, Dassanattika |23| Nahetuṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā hetu dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā hetu bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Dukamūlaṁ ekaṁ saṅkhittaṁ, sabbattha tīṇi.) 4 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.46. Āsavaduka, Sanidassanattika |46| Naāsavaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Nanoāsavaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 3 Noāsavaṁ naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Purimanayena tīṇi pañhā.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… aññamaññe ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 4 Noāsavaṁ naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), 434 --- patthana21 5:0 Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.5. Cūḷantaraduka, Kusalattika |5| Naappaccayaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā sappaccayo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Naappaccayaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā sappaccayo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Naappaccayaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca sappaccayo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 4 Naasaṅkhataṁ …pe…. (Sappaccayadukasadisaṁ.) 5 Nasanidassanaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā anidassano kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 6 Nasanidassanaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā anidassano akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 7 Nasanidassanaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca sanidassano abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca anidassano abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca sanidassano abyākato ca anidassano abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 8 Nasappaṭighaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā appaṭigho kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 9 Nasappaṭighaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā appaṭigho akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 10 Nasappaṭighaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 11 Naarūpiṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā arūpī kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 12 Naarūpiṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā arūpī akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 13 Narūpiṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca rūpī abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 14 Nalokuttaraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā lokiyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nalokuttaraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā lokuttaro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… avigate dve. 15 Nalokuttaraṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā lokiyo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 16 Nalokiyaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nalokuttaraṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve, adhipatiyā dve …pe… avigate dve. 17 Nakenaci viññeyyaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā kenaci viññeyyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 18 Nakenaci naviññeyyaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā kenaci naviññeyyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 19 Nakenaci viññeyyaṁ nakusalañca nakenaci naviññeyyaṁ nakusalañca dhammaṁ paccayā kenaci viññeyyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Sabbattha nava.) 20 Nakenaci viññeyyaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā kenaci viññeyyo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakenaci naviññeyyaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā kenaci naviññeyyo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. 21 Nakenaci viññeyyaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca kenaci viññeyyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.38. Sahetukadukādi, Sanidassanattika |38| Nasahetukaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Naahetukaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Gaṇitakena tīṇi pañhā. Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 435 --- patthana21 38:3 (Nasahetukanaanidassanasappaṭighamūlepi tīṇiyeva.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… aññamaññe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 4 Nasahetukaṁ naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 5 (Nahetusampayuttaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ sahetukadukasadisaṁ. Tīṇi pañhā. Hetusahetukaduke ca hetuhetusampayuttaduke ca pañhā no labbhati.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.19. Hetuduka, Upādinnattika |19| Nahetu naupādinnupādāniyo dhammo hetussa upādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nahetu naupādinnupādāniyo dhammo nahetussa upādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nahetu naupādinnupādāniyo dhammo hetussa upādinnupādāniyassa ca nahetussa upādinnupādāniyassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 2 Nanahetu naupādinnupādāniyo dhammo nahetussa upādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 3 Nahetu naupādinnupādāniyo ca nanahetu naupādinnupādāniyo ca dhammā hetussa upādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ. Nava pañhā.) Ārammaṇe anantare samanantare uppanissaye nava, purejāte tīṇi, kamme tīṇi, āhāre ekaṁ, atthiyā tīṇi, natthiyā vigate nava, avigate tīṇi. 4 Nahetuṁ naanupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā hetu anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 Nahetuṁ naanupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā hetu anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.27. Hetuduka, Parittattika |27| Nahetuṁ naparittaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu paritto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ naparittaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu paritto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ namahaggataṁ dhammaṁ paṭicca hetu mahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ naappamāṇaṁ dhammaṁ paccayā hetu appamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.42. Sappaṭighaduka, Sanidassanattika |42| Nasappaṭighaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Naappaṭighaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 3 Nasappaṭighaṁ nasanidassanasappaṭighañca naappaṭighaṁ nasanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca sappaṭigho sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Sabbattha tīṇi.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Nasappaṭighaṁ naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 5 Naappaṭighaṁ naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca appaṭigho anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.1. Hetuduka, Kusalattika |1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Nahetuṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā hetu kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā nahetu kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā hetu kusalo ca nahetu kusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā hetu akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Nahetuṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naabyākatañca nanahetuṁ naabyākatañca dhammaṁ 436 --- patthana21 1:4 paṭicca nahetu abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.33. Hetuduka, Atītattika |33| Nahetu napaccuppanno dhammo hetussa paccuppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 2 Ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare samanantare nava, upanissaye nava, natthiyā vigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.49. Āsavasāsavadukādi, Sanidassanattika |49| Naāsavañceva naanāsavañca nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo ceva no ca āsavo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Naanāsavañceva nano ca āsavaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo ceva no ca āsavo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 3 (Naāsavañceva naanāsavaṁ naanidassanasappaṭighamūlepi purimanayena tīṇiyeva.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… aññamaññe ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 4 Naāsavañceva naanāsavañca naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo ceva no ca āsavo anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 5 (Āsavaāsavasampayuttaduke pañhā na labbhati.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.12. Saññojanādichagocchaka, Kusalattika |12| Nasaññojanaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā saññojano akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Naganthaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā gantho akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 Naoghaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā ogho akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 7 Nayogaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā yogo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 9 Nanīvaraṇaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā nīvaraṇo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 11 Naparāmāsaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā parāmāso akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.53. Upādānadukādi, Sanidassanattika |53| Noupādānaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca noupādāno sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.36. Hetuduka, Ajjhattārammaṇattika |36| Nahetuṁ naajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā hetu ajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ nabahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā hetu bahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 (Ajjhattabahiddhārammaṇaṁ natthi.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.29. Hetuduka, Hīnattika |29| Nahetuṁ nahīnaṁ dhammaṁ paccayā hetu hīno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ namajjhimaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu majjhimo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ namajjhimaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu majjhimo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ napaṇītaṁ dhammaṁ paccayā hetu paṇīto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.17. Hetuduka, Vedanāttika |17| Nahetuṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sukhāya vedanāya sampayutto ca nahetu sukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetu nadukkhāya vedanāya sampayuttamūlaṁ tīṇiyeva. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi 437 --- patthana21 17:2 …pe… avigate tīṇi. (Vipākaṁ natthi.) 3 Nahetuṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.4. Nahetusahetukaduka, Kusalattika |4| Nahetuṁ nasahetukaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā nahetu sahetuko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Nahetuṁ nasahetukaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā nahetu sahetuko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Nahetuṁ naahetukaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.47. Sāsavaduka, Sanidassanattika |47| Nasāsavaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Naanāsavaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 (Nasāsavaṁ naanidassanasappaṭighamūlassa purimanayena tīṇi pañhā.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… aññamaññe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 4 Naanāsavaṁ naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.22. Hetuduka, Pītittika |22| Nahetuṁ napītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca hetu pītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca hetu sukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca hetu upekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.43. Rūpīduka, Sanidassanattika |43| Narūpiṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca rūpī sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Narūpiṁ naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca rūpī anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… aññamaññe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 3 Naarūpiṁ naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca rūpī anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.18. Hetuduka, Vipākattika |18| Nahetuṁ navipākaṁ dhammaṁ paṭicca hetu vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ navipākadhammadhammaṁ paccayā hetu vipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ nanevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nahetu nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.26. Hetuduka, Sekkhattika |26| Nahetuṁ nasekkhaṁ dhammaṁ paccayā hetu sekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ naasekkhaṁ dhammaṁ paccayā hetu asekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ nanevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ nanevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.39. Nahetusahetukaduka, Sanidassanattika |39| Nahetuṁ nasahetukaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ 438 --- patthana21 39:1 paṭicca nahetu ahetuko sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ. 2 Nahetuṁ naahetukaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ nasahetukaṁ naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca … tīṇiyeva. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… aññamaññe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 4 Nahetuṁ nasahetukaṁ naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.13. Mahantaraduka, Kusalattika |13| Nasārammaṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā sārammaṇo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Nasārammaṇaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā sārammaṇo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Naanārammaṇaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca anārammaṇo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 4 Nocittaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā citto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Naakusale tīṇi. Naabyākate tīṇi. Saṅkhittaṁ.) 6 Nacetasikaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā cetasiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 8 Nacittasampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā cittasampayutto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 10 Nacittasaṁsaṭṭhaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā cittasaṁsaṭṭho kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 12 Nacittasamuṭṭhānaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā cittasamuṭṭhāno kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 14 Nacittasahabhuṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā cittasahabhū kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 15 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 16 Nacittānuparivattiṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā cittānuparivattī kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 17 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 18 Nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 19 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 20 Nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 21 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 22 Nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 23 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 24 Naajjhattikaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā ajjhattiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 25 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 26 Nanoupādā nakusalaṁ dhammaṁ paccayā noupādā kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 27 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 28 Naanupādinnaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā anupādinno kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 29 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.48. Āsavasampayuttaduka, Sanidassanattika |48| Naāsavasampayuttaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Naāsavavippayuttaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 3 (Naāsavasampayuttanaanidassanasappaṭighamūle tīṇiyeva.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… aññamaññe ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 4 Naāsavasampayuttaṁ naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma 439 --- patthana21 32:0 (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.32. Hetuduka, Uppannattika |32| Nahetu nauppanno dhammo hetussa uppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 2 Ārammaṇe nava, adhipatiyā upanissaye nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.7. Sāsavaduka, Kusalattika |7| Naanāsavaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā anāsavo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanāsavaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā sāsavo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… avigate dve. 2 Naanāsavaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā sāsavo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Nasāsavaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanāsavaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve, adhipatiyā dve …pe… avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.44. Lokiyaduka, Sanidassanattika |44| Nalokiyaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Nalokuttaraṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 3 (Gaṇitakena gaṇetabbā tīṇi pañhā. Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Nalokiyaṁ naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo anidassanasappaṭigho …. (Tīṇiyeva pañhā kātabbā. Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… aññamaññe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 5 Nalokuttaraṁ naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.21. Hetuduka, Vitakkattika |21| Nahetuṁ nasavitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca hetu savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ naavitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca hetu avitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ naavitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nahetu avitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.50. Āsavavippayuttasāsavaduka, Sanidassanattika |50| Āsavavippayuttaṁ nasāsavaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto sāsavo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Āsavavippayuttaṁ naanāsavaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto sāsavo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Gaṇitakena tīṇi. Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 (Āsavavippayuttanasāsavanaanidassanasappaṭighamūlepi purimanayeneva tīṇi pañhā.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… aññamaññe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 4 Āsavavippayuttaṁ naanāsavaṁ naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto sāsavo anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.35. Hetuduka, Ajjhattattika |35| Nahetu naajjhatto dhammo hetussa ajjhattassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe nava, adhipatiyā upanissaye nava, purejāte atthiyā avigate tīṇi. 2 Nahetu nabahiddhā dhammo hetussa bahiddhā dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe nava, adhipatiyā upanissaye nava, purejāte atthiyā avigate tīṇi. 3 (Ajjhattattiko na labbhati paṭiccavārādīsu.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.14. Upādānadukādi, Kusalattika |14| Naupādānaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā upādāno akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.10. Āsavaāsavasampayuttaduka, Kusalattika |10| (Āsavaāsavasampayuttadukaṁ natthi.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.8. Āsavasampayuttaduka, Kusalattika |8| Naāsavasampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā āsavavippayutto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate 440 --- patthana21 8:1 ekaṁ. 2 Naāsavasampayuttaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā āsavasampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Naāsavasampayuttaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.54. Kilesadukādi, Sanidassanattika |54| Nokilesaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nokileso sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.31. Hetuduka, Maggārammaṇattika |31| Nahetuṁ namaggārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā hetu maggārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ namaggahetukaṁ dhammaṁ paccayā hetu maggahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ namaggādhipatiṁ dhammaṁ paccayā hetu maggādhipati dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.3. Hetuhetusampayuttaduka, Kusalattika |3| Nahetu ceva nahetuvippayutto ca nakusalo dhammo hetussa ceva hetusampayuttassa ca kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ. Nava pañhā kātabbā.) Ārammaṇe adhipatiyā upanissaye nava. 2 Nahetu ceva nahetuvippayutto ca naakusalo dhammo hetussa ceva hetusampayuttassa ca akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ. Nava pañhā kātabbā.) Ārammaṇe adhipatiyā upanissaye nava. 3 Nahetu ceva nahetuvippayutto ca naabyākato dhammo hetussa ceva hetusampayuttassa ca abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ. Nava pañhā kātabbā.) Ārammaṇe adhipatiyā anantare samanantare upanissaye nava, kamme tīṇi, natthiyā vigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.40. Sappaccayadukādi, Sanidassanattika |40| Naappaccayaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sappaccayo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Naappaccayaṁ naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sappaccayo anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 (Naappaccayanaanidassanaappaṭighamūlepi ekameva.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 4 (Nasaṅkhataṁ nasappaccayasadisaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.25. Hetuduka, Ācayagāmittika |25| Nahetuṁ naācayagāmiṁ dhammaṁ paccayā hetu ācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ naapacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā hetu apacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ nanevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ nanevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.20. Hetuduka, Saṅkiliṭṭhattika |20| Nahetuṁ nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paccayā hetu saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paccayā hetu asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.45. Kenaciviññeyyaduka, Sanidassanattika |45| Nakenaci viññeyyaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca kenaci viññeyyo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakenaci viññeyyaṁ 441 --- patthana21 45:1 nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca kenaci naviññeyyo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakenaci viññeyyaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca kenaci viññeyyo sanidassanasappaṭigho ca kenaci naviññeyyo sanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nakenaci naviññeyyaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca … tīṇiyeva. 3 Nakenaci viññeyyaṁ nasanidassanasappaṭighañca nakenaci naviññeyyaṁ nasanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca … tīṇiyeva. (Sabbattha nava.) 4 Nakenaci viññeyyaṁ naanidassanasappaṭighassa purimasadisaṁ navapañhaṁ kātabbaṁ. Nakenaci viññeyyaṁ naanidassanaappaṭighamūlassa nava pañhāyeva. 5 Hetuyā nava, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.6. Āsavaduka, Kusalattika |6| Naāsavaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā noāsavo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Naāsavaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā āsavo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Naāsavaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanoāsavaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Dukamūlakaṁ ekaṁ. Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.15. Kilesadukādi, Kusalattika |15| Nakilesaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā kileso akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.34. Hetuduka, Atītārammaṇattika |34| Nahetuṁ naatītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu atītārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ naanāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā hetu anāgatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ napaccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.51. Saññojanādichagocchaka, Sanidassanattika |51| Nosaññojanaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nosaññojano sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā …. (Tīṇi pañhā. Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 2 Noganthaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nogantho sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 4 Nooghaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca noogho sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 6 Noyogaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca noyogo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 8 Nonīvaraṇaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nonīvaraṇo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 10 Noparāmāsaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca noparāmāso sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.30. Hetuduka, Micchattaniyatattika |30| Nahetuṁ namicchattaniyataṁ dhammaṁ paccayā hetu micchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ nasammattaniyataṁ dhammaṁ paccayā hetu sammattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ naaniyataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ naaniyataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate 442 --- patthana21 30:3 tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.55. Piṭṭhiduka, Sanidassanattika |55| Nadassanena pahātabbaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 3 Nabhāvanāya pahātabbaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 5 Nadassanena pahātabbahetukaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 7 Nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbahetuko sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 9 Nasavitakkaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca avitakko sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 11 Nasavicāraṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca avicāro sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 13 Nasappītikaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasappītiko sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 14 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 15 Napītisahagataṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca napītisahagato sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 16 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 17 Nasukhasahagataṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhasahagato sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 18 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 19 Naupekkhāsahagataṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 20 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 21 Nakāmāvacaraṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 22 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 23 Narūpāvacaraṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 24 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 25 Naarūpāvacaraṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 26 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 27 Napariyāpannaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca pariyāpanno sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 28 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 29 Naniyyānikaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca aniyyāniko sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 30 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 31 Naniyataṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca aniyato sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 32 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 33 Nasauttaraṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sauttaro sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 34 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 35 Nasaraṇaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 36 Naaraṇaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 37 Nasaraṇaṁ nasanidassanasappaṭighañca 443 --- patthana21 55:37 naaraṇaṁ nasanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca araṇo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 38 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 39 (Anidassanasappaṭighe tīṇiyeva.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… aññamaññe ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 40 Nasaraṇaṁ naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṁkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ…pe… avigate ekaṁ. 41 Paccanīya Nahetu-naārammaṇa Nasaraṇaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati nahetupaccayā … ekaṁ. 42 Nasaraṇaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi …pe… nakamme ekaṁ, naāhāre naindriye najhāne namagge ekaṁ …pe… novigate tīṇi. 43 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 44 Naārammaṇapaccayā hetuyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 45 (Sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 46 21.55.7. Pañhāvāra Hetu Nasaraṇo nasanidassanasappaṭigho dhammo araṇassa sanidassanasappaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Naaraṇo nasanidassanasappaṭigho dhammo araṇassa sanidassanasappaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 47 Hetuyā dve, adhipatiyā dve …pe… sahajāte nissaye tīṇi, pacchājāte kamme dve, vipāke ekaṁ, āhāre indriye jhāne magge vippayutte dve …pe… avigate tīṇi. 48 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.9. Āsavasāsavaduka, Kusalattika |9| Naāsavañceva naanāsavañca nakusalaṁ dhammaṁ paccayā sāsavo ceva noāsavo ca kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Naāsavañceva naanāsavañca naakusalaṁ dhammaṁ paccayā āsavo ceva sāsavo ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Naāsavañceva naanāsavañca naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo ceva no ca āsavo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.11. Āsavavippayuttasāsavaduka, Kusalattika |11| Āsavavippayuttaṁ naanāsavaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā āsavavippayutto anāsavo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavavippayuttaṁ naanāsavaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā āsavavippayutto sāsavo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… avigate dve. 2 Āsavavippayuttaṁ naanāsavaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā āsavavippayutto sāsavo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Āsavavippayuttaṁ nasāsavaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto sāsavo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavavippayuttaṁ naanāsavaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto sāsavo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve, adhipatiyā dve …pe… avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.24. Hetuduka, Dassanahetuttika |24| Nanahetuṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Nanahetuṁ nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Nahetuṁ nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Dukamūlaṁ ekaṁ saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.41. Sanidassanaduka, 444 --- patthana21 41:0 Sanidassanattika |41| Nasanidassanaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassano sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Nasanidassanaṁ naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassano anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Nasanidassanaṁ naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassano anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 21.2. Sahetukadukādi, Kusalattika |2| Nasahetukaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā sahetuko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Nasahetukaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā sahetuko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 3 Nasahetukaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Naahetukaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasahetukaṁ naabyākatañca naahetukaṁ naabyākatañca dhammaṁ paṭicca ahetuko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 5 Nahetusampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā …pe… hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 6 Nahetu ceva naahetuko ca nakusalo dhammo hetussa ceva sahetukassa ca kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nahetu ceva naahetuko ca nakusalo dhammo sahetukassa ceva na ca hetussa kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nahetu ceva naahetuko ca nakusalo dhammo hetussa ceva sahetukassa kusalassa ca sahetukassa ceva na ca hetussa kusalassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 7 Naahetuko ceva nana ca hetu nakusalo dhammo hetussa ceva sahetukassa ca kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 8 Nahetu ceva naahetuko nakusalo ca naahetuko ceva nanahetu nakusalo ca dhammā hetussa ceva sahetukassa ca kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava pañhā.) 9 Ārammaṇe adhipatiyā upanissaye nava. 10 Nahetu ceva naahetuko ca naakusalo dhammo hetussa ceva sahetukassa ca akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ. Nava pañhā.) Ārammaṇe adhipatiyā upanissaye nava. 11 Nahetu ceva naahetuko ca naabyākato dhammo hetussa ceva sahetukassa ca abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ. Nava pañhā.) Ārammaṇe adhipatiyā anantare samanantare upanissaye nava, kamme tīṇi, natthiyā vigate nava. patthana19 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 19.10. Ācayagāmittika |10| Naācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca apacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate aṭṭhārasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 19.4. Upādinnattika |4| Naupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Naanupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 3 Naanupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 4 Naupādinnupādāniyañca naanupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 5 Naanupādinnupādāniyañca naanupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 6 Naupādinnupādāniyañca naanupādinnupādāniyañca dhammaṁ paṭicca anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe nava, adhipatiyā ekādasa …pe… āsevane cha …pe… 445 --- patthana19 4:7 vipāke sattarasa …pe… avigate aṭṭhārasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 19.14. Atītattikadvaya |14| Naatīto dhammo paccuppannassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Naanāgato dhammo paccuppannassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Naatīto ca naanāgato ca dhammā paccuppannassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe adhipatiyā satta, anantare tīṇi …pe… nissaye tīṇi, upanissaye satta, purejāte pacchājāte tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Naatītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naatītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anāgatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naatītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 4 Naanāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 5 Napaccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Napaccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Napaccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anāgatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā sattarasa, ārammaṇe pannarasa, adhipatiyā nava …pe… purejāte āsevane nava …pe… avigate sattarasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 19.5. Saṅkiliṭṭhattika |5| Nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 2 Naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 3 Naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke ekādasa …pe… avigate aṭṭhārasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 19.11. Sekkhattika |11| Nasekkhaṁ dhammaṁ paṭicca asekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe nava …pe… āsevane cha …pe… avigate aṭṭhārasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 19.15. Ajjhattattikadvaya |15| Naajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhā dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Nabahiddhā dhammaṁ paṭicca ajjhatto dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā dve …pe… avigate dve. 4 Naajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 5 Nabahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 6 Naajjhattārammaṇañca nabahiddhārammaṇañca dhammaṁ paṭicca ajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā cha, ārammaṇe cha, adhipatiyā dve …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 19.1. Kusalattika |1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 19.1.1–2. Paṭiccādivāra Hetu-ārammaṇa Nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 3 Naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo ca 446 --- patthana19 1:3 abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 4 Naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 5 Nakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paṭicca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 6 Naakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paṭicca kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 7 Nakusalañca naakusalañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 8 Nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. Nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … dve. 9 Naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. Naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … dve. 10 Naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. Naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … dve. 11 Nakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … ekaṁ. 12 Naakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … ekaṁ. 13 Nakusalañca naakusalañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 14 Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe nava, adhipatiyā aṭṭhārasa …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate aṭṭhārasa. Paccanīya 15 Nahetu-naārammaṇa Nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā. Nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati nahetupaccayā …pe… nakusalañca naakusalañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati nahetupaccayā. 16 Nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā …pe… nakusalañca naakusalañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 17 Nahetuyā cha, naārammaṇe cha, naadhipatiyā aṭṭhārasa …pe… napurejāte dvādasa …pe… nakamme nava …pe… naāhāre naindriye najhāne namagge tīṇi …pe… navippayutte nava …pe… novigate cha. 18 Hetupaccayā naārammaṇe cha … (Saṅkhittaṁ.) 19 Nahetupaccayā ārammaṇe cha … (Saṅkhittaṁ.) 20 (Sahajātavāro paṭiccavārasadiso.) 21 19.1.3–6. Paccayavārādi Nakusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nakusalaṁ dhammaṁ paccayā akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 22 Naakusalaṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 23 Naabyākataṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 24 Nakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paccayā … tīṇi. 25 Naakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paccayā … tīṇi. Nakusalañca naakusalañca dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. (Saṅkhittaṁ.) 26 Hetuyā chabbīsati, ārammaṇe terasa …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate chabbīsati. 27 Saṁsaṭṭhavāre hetuyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 28 Sampayuttavāro paṭiccavārasadiso. 29 19.1.7. Pañhāvāra Nakusalo dhammo akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Nakusalo dhammo abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Nakusalo dhammo akusalassa ca abyākatassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 30 Naakusalo dhammo kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo 447 --- patthana19 1:30 … tīṇi. 31 Naabyākato dhammo abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … pañca. 32 Nakusalo ca naabyākato ca dhammā akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 33 Naakusalo ca naabyākato ca dhammā kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 34 Nakusalo ca naakusalo ca dhammā abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … ekaṁ. 35 Ārammaṇa Nakusalo dhammo kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 36 Naakusalo dhammo akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 37 Naabyākato dhammo abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 38 Nakusalo ca naabyākato ca dhammā kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nakusalo ca naabyākato ca dhammā akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nakusalo ca naabyākato ca dhammā abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 39 Naakusalo ca naabyākato ca dhammā kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Naakusalo ca naabyākato ca dhammā akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Naakusalo ca naabyākato ca dhammā abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 40 Nakusalo ca naakusalo ca dhammā kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 41 Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe aṭṭhārasa, adhipatiyā tevīsa, anantare soḷasa …pe… sahajāte aṭṭhārasa, aññamaññe nava, nissaye bāvīsa, upanissaye aṭṭhārasa, purejāte nava, pacchājāte cha, āsevane nava, kamme aṭṭhārasa, vipāke tīṇi, āhāre …pe… magge aṭṭhārasa, sampayutte nava, vippayutte dvādasa …pe… avigate dvāvīsa. (Pañhāvāraṁ vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 19.6. Vitakkattika |6| Nasavitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasavitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasavitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. 2 Naavitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. 3 Naavitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā ekūnapaññāsa, ārammaṇe tiṁsa, adhipatiyā ekūnatiṁsa …pe… purejāte āsevane ekūnatiṁsa …pe… avigate ekūnapaññāsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 19.12. Parittattikādi |12| Naparittaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā dvāvīsa, ārammaṇe ekādasa, adhipatiyā aṭṭhārasa …pe… aññamaññe soḷasa …pe… purejāte āsevane nava …pe… avigate dvāvīsa. 3 Naparittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca parittārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā terasa, ārammaṇe terasa, adhipatiyā nava …pe… purejāte āsevane nava …pe… avigate terasa. 5 Nahīnaṁ dhammaṁ paṭicca majjhimo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate aṭṭhārasa. 7 Namicchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca sammattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate aṭṭhārasa. 9 Namaggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā chabbīsa …pe… avigate chabbīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 19.16. Sanidassanattika |16| Nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho ca anidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho ca 448 --- patthana19 16:1 anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … satta. 2 Naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. 3 Naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañcatiṁsa, ārammaṇe tīṇi …pe… aññamaññe dasa …pe… avigate pañcatiṁsa. 5 (Pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 19.2. Vedanāttika |2| Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 19.9. Dassanahetuttika |9| Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā chabbīsa, ārammaṇe ekavīsa, adhipatiyā aṭṭhārasa …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate chabbīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 19.13. Uppannattika |13| Naanuppanno dhammo uppannassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Nauppādī dhammo uppannassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Naanuppanno ca nauppādī ca dhammā uppannassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe adhipatiyā satta, sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye satta, purejāte pacchājāte tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 19.7. Pītittika |7| Napītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … cattāri. 2 Nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca sukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … cattāri. 3 Naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. Naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā aṭṭhavīsa …pe… avigate aṭṭhavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 19.3. Vipākattika |3| Navipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. Navipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 2 Navipākadhammadhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. Navipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nanevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Nanevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā dvāvīsa, ārammaṇe ekādasa, adhipatiyā aṭṭhārasa …pe… aññamaññe soḷasa …pe… purejāte nava, āsevane cha …pe… vipāke pannarasa …pe… avigate dvāvīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 19.8. Dassanattika |8| Nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya 449 --- patthana19 8:1 pahātabbo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 2 Nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 3 Nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate aṭṭhārasa. patthana10 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 10.2. Kusalattika, Sahetukaduka |2| Nakusalaṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasahetuko ca naakusalo nasahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naakusalaṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasahetuko ca naakusalo nasahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Naabyākataṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 4 Nakusalaṁ nasahetukañca naabyākataṁ nasahetukañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 5 Nakusalaṁ nasahetukañca naakusalaṁ nasahetukañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā pannarasa, ārammaṇe nava …pe… adhipatiyā nava …pe… vipāke nava …pe… avigate pannarasa. (Sabbattha vitthāro.) 7 Nakusalaṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 8 Naakusalaṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 9 Naabyākataṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 10 Nakusalaṁ naahetukañca naabyākataṁ naahetukañca dhammaṁ paṭicca nakusalo naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 11 Naakusalaṁ naahetukañca naabyākataṁ naahetukañca dhammaṁ paṭicca naakusalo naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 12 Nakusalaṁ naahetukañca naakusalaṁ naahetukañca dhammaṁ paṭicca nakusalo naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetuyā catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate catuvīsa. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 10.9. Kusalattika, Piṭṭhiduka |9| Nakusalaṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nanadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nanabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nanadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 2 Nakusalaṁ nanabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 3 Nakusalaṁ nasavitakkaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ naavitakkaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā catuvīsa, ārammaṇe sattarasa …pe… vipāke nava …pe… avigate catuvīsa. 4 Nakusalaṁ naavicāraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate catuvīsa. 5 450 --- patthana10 9:5 Nakusalaṁ nasappītikaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ naappītikaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ napītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nanapītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nanasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 6 Nakusalaṁ nanaupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate catuvīsa. 7 Nakusalaṁ nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā sattarasa …pe… vipāke nava …pe… avigate sattarasa. 8 Nakusalaṁ nanakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 9 Nakusalaṁ narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nanarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 10 Nakusalaṁ nanaarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā sattarasa …pe… vipāke nava …pe… avigate sattarasa. 11 Nakusalaṁ napariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā sattarasa …pe… āsevane nava …pe… vipāke nava …pe… avigate sattarasa. 12 Nakusalaṁ naapariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 13 Nakusalaṁ naniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 14 Nakusalaṁ naaniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 15 Nakusalaṁ naniyataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 16 Nakusalaṁ naaniyataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha sattarasa. Vipākaṁ natthi.) 17 Nakusalaṁ nasauttaraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā sattarasa …pe… āsevane nava …pe… vipāke nava …pe… avigate sattarasa. 18 Nakusalaṁ naanuttaraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 19 Nakusalaṁ nasaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasaraṇo ca naakusalo nasaraṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 20 Naakusalaṁ nasaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 21 Naabyākataṁ nasaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 22 Naakusalaṁ nasaraṇañca naabyākataṁ nasaraṇañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 23 Nakusalaṁ nasaraṇañca naakusalaṁ nasaraṇañca dhammaṁ paṭicca nakusalo nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 24 Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe sattarasa …pe… vipāke nava avigate ekavīsa. (Sabbattha vitthāro.) 25 Nakusalaṁ naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. 26 Kusalattikapiṭṭhidukaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 10.11. Vipākattikādi, Hetuduka |11| Navipākaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… navipākadhammadhammaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanevavipākanavipākadhammadhammaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā bāttiṁsa, ārammaṇe sattavīsa, adhipatiyā ekūnatiṁsa …pe… aññamaññe tiṁsa …pe… vipāke pañcavīsa …pe… avigate bāttiṁsa. 3 Naupādinnupādāniyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naanupādinnupādāniyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naanupādinnaanupādāniyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… āsevane sattarasa …pe… avigate ekūnatiṁsa. 5 Nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ nahetuṁ dhammaṁ 451 --- patthana10 11:5 paṭicca …pe… naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke ekavīsa …pe… avigate ekūnatiṁsa. 7 Nasavitakkasavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naavitakkavicāramattaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naavitakkaavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā aṭṭhacattālīsa, ārammaṇe pañcacattālīsa, adhipatiyā sattacattālīsa …pe… purejāte āsevane catucattālīsa …pe… avigate aṭṭhacattālīsa. 9 Napītisahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasukhasahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naupekkhāsahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekūnapaññāsa.) 10 Nadassanena pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nabhāvanāya pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nadassanena pahātabbahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā ekatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 12 Naācayagāmiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naapacayagāmiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanevācayagāmināpacayagāmiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 13 Nasekkhaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naasekkhaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanevasekkhanāsekkhaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 14 Naparittaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… namahaggataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naappamāṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 15 Hetuyā bāttiṁsa, ārammaṇe sattavīsa …pe… aññamaññe tiṁsa …pe… purejāte āsevane catuvīsa. 16 Naparittārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… namahaggatārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naappamāṇārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekapaññāsa.) 17 Nahīnaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… namajjhimaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… napaṇītaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 18 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa … vipāke ekavīsa …pe… avigate ekūnatiṁsa. 19 Namicchattaniyataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasammattaniyataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naaniyataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 20 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 21 Namaggārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… namaggahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… namaggādhipatiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekūnapaññāsa.) 22 Naanuppannaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nauppādiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 23 Naatītaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naanāgataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 24 Naatītārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naanāgatārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… napaccuppannārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekūnapaññāsa.) 25 Naajjhattaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nabahiddhā nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha dve.) 26 Naajjhattārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nabahiddhārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 10.15. Sanidassanattika, Mahantaraduka |15| Nasanidassanasappaṭighaṁ nasārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tiṁsa, adhipatiyā tiṁsa …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ nacittaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. (Nanocittapadaṁ na labbhati.) 5 Nasanidassanasappaṭighaṁ nacetasikaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. 7 Nasanidassanasappaṭighaṁ nacittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ 452 --- patthana10 15:7 nacittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā tiṁsa, adhipatiyā tiṁsa …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. 9 Nasanidassanasappaṭighaṁ nacittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ nacittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ nacittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. 11 Nasanidassanasappaṭighaṁ naajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. 12 Nasanidassanasappaṭighaṁ nabāhiraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. 13 Nasanidassanasappaṭighaṁ naupādā dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 14 Hetuyā pañcavīsa, ārammaṇe nava …pe… avigate pañcavīsa. 15 Nasanidassanasappaṭighaṁ naupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ naanupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 16 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 10.6. Kusalattika, Saññojanagocchakādi |6| Nakusalaṁ nosaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 3 Nakusalaṁ noganthaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nooghaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ noyogaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nonīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ noparāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 10.3. Kusalattika, Hetusampayuttadukādi |3| Nakusalaṁ nahetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā pannarasa, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… vipāke nava …pe… avigate pannarasa. 3 Nakusalaṁ nahetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate catuvīsa. 5 Nakusalaṁ nahetuñceva naahetukañca dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ naahetukañceva nanahetuñca dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nahetuñceva nahetuvippayuttañca dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nahetuvippayuttañceva nanahetuñca dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate catuvīsa. 7 Nakusalaṁ nahetuṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 8 Nakusalaṁ nahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate catuvīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 10.10. Vedanāttika, Hetuduka |10| Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… satta. (Saṅkhittaṁ.) 2 Nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. (Saṅkhittaṁ.) 3 Naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca … satta. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā ekūnapaññāsa …pe… avigate ekūnapaññāsa. 5 Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā catuvīsa …pe… vipāke sattarasa …pe… avigate catuvīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 10.8. Kusalattika, Upādānadukādi |8| Nakusalaṁ noupādānaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 2 Nakusalaṁ 453 --- patthana10 8:2 nanoupādānaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 3 Nakusalaṁ nokilesaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 4 Nakusalaṁ nanokilesaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 10.14. Sanidassanattika, Āsavāsavagocchakādi |14| Nasanidassanasappaṭighaṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa, avigate tiṁsa. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ nosaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ noganthaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ nooghaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. Nasanidassanasappaṭighaṁ noyogaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ nonīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ noparāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 10.7. Kusalattika, Mahantaraduka |7| Nakusalaṁ nasārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. 2 Nakusalaṁ naanārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate catuvīsa. 3 Nakusalaṁ nacittaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ, nanocittapadaṁ na labbhati.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 4 Nakusalaṁ nacetasikaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke nava …pe… avigate aṭṭhārasa. 6 Nakusalaṁ nacittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nacittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nacittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 8 Nakusalaṁ nacittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke nava …pe… avigate aṭṭhārasa. 10 Nakusalaṁ nacittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke nava …pe… avigate aṭṭhārasa. 12 Nakusalaṁ naajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 13 Nakusalaṁ nabāhiraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. 14 Nakusalaṁ naupādā dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 15 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 16 Nakusalaṁ naupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 17 Nakusalaṁ naanupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 10.13. Sanidassanattika, Cūḷantaraduka |13| Nasanidassanasappaṭighaṁ naappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ naasaṅkhataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ nasanidassanaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañcavīsa, ārammaṇe nava …pe… avigate pañcavīsa. 5 Nasanidassanasappaṭighaṁ nasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 6 Nasanidassanasappaṭighaṁ naappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. 7 Nasanidassanasappaṭighaṁ narūpiṁ dhammaṁ paṭicca … (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 8 Nasanidassanasappaṭighaṁ naarūpiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. 9 Nasanidassanasappaṭighaṁ nalokiyaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 10 Nasanidassanasappaṭighaṁ nalokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… 454 --- patthana10 13:10 avigate tiṁsa. 11 Nasanidassanasappaṭighaṁ nakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ nanakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 10.4. Kusalattika, Cūḷantaraduka |4| Nakusalaṁ naappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ naasaṅkhataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 3 Nakusalaṁ nasanidassanaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 5 Nakusalaṁ nasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 7 Nakusalaṁ naappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 9 Nakusalaṁ narūpiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate catuvīsa. 11 Nakusalaṁ naarūpiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 13 Nakusalaṁ nalokiyaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 14 Hetuyā sattarasa …pe… āsevane nava …pe… vipāke nava …pe… avigate sattarasa. 15 Nakusalaṁ nalokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 16 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 17 Nakusalaṁ nakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakusalaṁ nanakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 18 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 10.17. Sanidassanattika, Piṭṭhiduka |17| Nasanidassanasappaṭighaṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. (Piṭṭhidukaṁ vitthāretabbaṁ.) 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ nasaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ nasaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ nasaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… cha. 4 Naanidassanasappaṭighaṁ nasaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanidassanasappaṭighaṁ nasaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… cha. 5 Naanidassanaappaṭighaṁ nasaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. 6 Nasanidassanasappaṭighaṁ nasaraṇañca naanidassanaappaṭighaṁ nasaraṇañca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. 7 Nasanidassanasappaṭighaṁ nasaraṇañca naanidassanasappaṭighaṁ nasaraṇañca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. 8 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. (Sabbattha vitthāro.) 9 Nasanidassanasappaṭighaṁ naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naaraṇo ca naanidassanasappaṭigho naaraṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 10 Naanidassanasappaṭighaṁ naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanidassanasappaṭighaṁ naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanidassanasappaṭighaṁ naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naaraṇo ca naanidassanasappaṭigho naaraṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 11 Nasanidassanasappaṭighaṁ naaraṇañca naanidassanasappaṭighaṁ naaraṇañca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ naaraṇañca 455 --- patthana10 17:11 naanidassanasappaṭighaṁ naaraṇañca dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ naaraṇañca naanidassanasappaṭighaṁ naaraṇañca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naaraṇo ca naanidassanasappaṭigho naaraṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Sahajātavārepi paccayavārepi nissayavārepi saṁsaṭṭhavārepi sampayuttavārepi sabbattha nava.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 10.12. Sanidassanattika, Hetudukādi |12| Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nahetu ca naanidassanaappaṭigho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho nahetu ca naanidassanaappaṭigho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nahetu ca naanidassanasappaṭigho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naanidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nahetu ca naanidassanaappaṭigho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naanidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho nahetu ca naanidassanaappaṭigho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naanidassanaappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nahetu ca naanidassanasappaṭigho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Naanidassanaappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. 4 Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuñca naanidassanaappaṭighaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. 5 Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuñca naanidassanasappaṭighaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. (Sabbattha vitthāro.) 7 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā …. (Sabbattha nava.) 8 Nasanidassanasappaṭighaṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. 9 Nasanidassanasappaṭighaṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha nava.) 10 Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. 11 Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 12 Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuñceva naahetukañca dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ naahetukañceva nanahetuñca dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuñceva nahetuvippayuttañca dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 13 Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuvippayuttañceva nanahetuñca dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 14 Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. 15 Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha nava.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 10.1. 456 --- patthana10 1:0 Kusalattika, Hetuduka |1| Hetu Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Nakusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu ca naabyākato nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nakusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu ca naakusalo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 3 Naakusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu ca naabyākato nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naakusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu ca naakusalo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 4 Naabyākataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu ca naabyākato nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naabyākataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu ca naabyākato nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naabyākataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu ca naakusalo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … cha. 5 Nakusalaṁ nahetuñca naabyākataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nahetuñca naabyākataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nahetuñca naabyākataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca naabyākato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nahetuñca naabyākataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu ca naabyākato nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nakusalaṁ nahetuñca naabyākataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu ca naakusalo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 6 Naakusalaṁ nahetuñca naabyākataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nahetuñca naabyākataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nahetuñca naabyākataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca naabyākato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nahetuñca naabyākataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu ca naabyākato nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naakusalaṁ nahetuñca naabyākataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu ca naakusalo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 7 Nakusalaṁ nahetuñca naakusalaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nahetuñca naakusalaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca naakusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nahetuñca naakusalaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nakusalo nahetu ca naakusalo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. (Sabbattha vitthāro.) 9 Nakusalaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nanahetu ca naabyākato nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nakusalaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nanahetu ca naakusalo nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 10 Naakusalaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 11 Naabyākataṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato 457 --- patthana10 1:11 nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 12 Nakusalaṁ nanahetuñca naabyākataṁ nanahetuñca dhammaṁ paṭicca nakusalo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 13 Naakusalaṁ nanahetuñca naabyākataṁ nanahetuñca dhammaṁ paṭicca naakusalo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 14 Nakusalaṁ nanahetuñca naakusalaṁ nanahetuñca dhammaṁ paṭicca nakusalo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 15 Hetuyā catuvīsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate catuvīsa. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 10.5. Kusalattika, Āsavagocchaka |5| Nakusalaṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 2 Nakusalaṁ nanoāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 3 Nakusalaṁ nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā sattarasa …pe… āsevane nava …pe… vipāke nava …pe… avigate sattarasa. 4 Nakusalaṁ naanāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 5 Nakusalaṁ naāsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā catuvīsa, ārammaṇe sattarasa …pe… vipāke nava …pe… avigate catuvīsa. 6 Nakusalaṁ naāsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 7 Nakusalaṁ noāsavañceva naanāsavañca dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 8 Nakusalaṁ naanāsavañceva nano ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 9 Nakusalaṁ naanāsavañceva naāsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 10 Nakusalaṁ naāsavavippayuttañceva nano ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 11 Nakusalaṁ āsavavippayuttaṁ nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā sattarasa …pe… āsevane nava …pe… vipāke nava …pe… avigate sattarasa. 12 Nakusalaṁ āsavavippayuttaṁ naanāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā catuvīsa, ārammaṇe sattarasa …pe… vipāke nava …pe… avigate catuvīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 10.16. Sanidassanattika, Upādānadukādi |16| Nasanidassanasappaṭighaṁ noupādānaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasanidassanasappaṭighaṁ nokilesaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. patthana17 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.20. Kusalattika, Sanidassanattika |20| Abyākato sanidassanasappaṭigho dhammo naabyākatassa nasanidassanasappaṭighassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Tīṇi veditakaṁ kātabbaṁ.) 2 Ārammaṇe cha, adhipatiyā tīṇi, upanissaye purejāte atthiyā avigate cha. 3 Abyākataṁ anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo naanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo naanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naanidassanasappaṭigho ca naakusalo naanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 Kusalaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naanidassanaappaṭigho ca naakusalo naanidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 6 Akusalaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo 458 --- patthana17 20:6 naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naanidassanaappaṭigho ca naakusalo naanidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 7 Abyākataṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naanidassanaappaṭigho ca naakusalo naanidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 8 Kusalaṁ anidassanaappaṭighañca abyākataṁ anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nakusalo naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 9 Akusalaṁ anidassanaappaṭighañca abyākataṁ anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nakusalo naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā pannarasa, adhipatiyā pannarasa …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pannarasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.15. Kusalattika, Maggārammaṇattika |15| Kusalaṁ maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo namaggārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 2 Kusalaṁ maggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo namaggahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Kusalaṁ maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo namaggādhipati dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.30. Sanidassanattika, Upādinnattika |30| Anidassanaappaṭighaṁ upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, sahajāte cha …pe… avigate cha. 2 Sanidassanasappaṭigho anupādinnupādāniyo dhammo nasanidassanasappaṭighassa naanupādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe nava, anantare tīṇi …pe… upanissaye purejāte nava …pe… avigate nava. 3 Anidassanaappaṭighaṁ anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naanupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.11. Kusalattika, Parittattika |11| Abyākataṁ parittaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naparitto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Kusalaṁ mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo namahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 3 Kusalaṁ appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naappamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.4. Kusalattika, Saṅkiliṭṭhattika |4| Akusalaṁ saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Abyākataṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paccayā naabyākato naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paccayā nakusalo naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paccayā naakusalo naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paccayā nakusalo naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca naabyākato naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Abyākataṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paccayā naakusalo naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca naabyākato naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Abyākataṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ 459 --- patthana17 4:2 paccayā nakusalo naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca naakusalo naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe cha …pe… āsevane pañca …pe… vipāke tīṇi, avigate cha. 3 Kusalaṁ asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 4 Abyākataṁ asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.24. Saṅkiliṭṭhattika, Kusalattika |24| Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 3 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.1. Kusalattika, Vedanāttika |1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Kusalaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… kusalaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 3 Akusalaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… akusalaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 4 Abyākataṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 6 Nahetu-naārammaṇādi Abyākataṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā … tīṇi. 7 Kusalaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. Kusalaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. Kusalaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti naārammaṇapaccayā … tīṇi. 8 Akusalaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā … tīṇi. 9 Abyākataṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. Abyākataṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. Abyākataṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca 460 --- patthana17 1:9 nakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca naakusalo nasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti naārammaṇapaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 10 Nahetuyā tīṇi, naārammaṇe nava, naadhipatiyā terasa …pe… napurejāte terasa …pe… najhāne namagge tīṇi, navippayutte nava …pe… novigate nava. 11 Hetupaccayā naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 12 Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 13 (Sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 14 Kusalo sukhāya vedanāya sampayutto dhammo nakusalassa nasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo …pe…. 15 Hetuyā terasa, ārammaṇe aṭṭhārasa, adhipatiyā sattarasa, anantare nava …pe… sahajāte terasa, aññamaññe nava, nissaye terasa, upanissaye aṭṭhārasa, pacchājāte nava, kamme terasa, vipāke tīṇi, āhāre …pe… magge terasa, sampayutte nava, vippayutte nava …pe… avigate terasa. (Pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 16 17.1.1. Akusalapada Hetu Akusalaṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… akusalaṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nadukkhāya vedanāya sampayutto ca naakusalo nadukkhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 17 Hetuyā pañca, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca …pe… sahajāte aṭṭha …pe… āsevane tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… jhāne magge pañca …pe… avigate aṭṭha. 18 17.1.2. Abyākatapada Paccanīya Abyākataṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā. Abyākataṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā. Abyākataṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nadukkhāya vedanāya sampayutto ca naakusalo nadukkhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 19 Nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā aṭṭha …pe… napurejāte pañca …pe… navipāke pañca, najhāne namagge nasampayutte tīṇi, nonatthiyā novigate tīṇi. (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 20 Kusalaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 21 Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.21. Vedanāttika, Kusalattika |21| Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto nakusalo ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo ca nadukkhāya vedanāya sampayutto nakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo ca nadukkhāya vedanāya sampayutto nakusalo ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … satta. 2 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nakusalo dhammo uppajjati 461 --- patthana17 21:2 hetupaccayā … satta. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā cuddasa, adhipatiyā cuddasa …pe… avigate cuddasa. 4 Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. 5 Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. 6 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. (Ekavīsati pañhā.) 7 Hetuyā adhipatiyā ekavīsati …pe… avigate ekavīsati. 8 Sukhāya vedanāya sampayutto abyākato dhammo nasukhāya vedanāya sampayuttassa naabyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 9 Ārammaṇe ekavīsati, adhipatiyā dasa, anantare cha …pe… upanissaye ekavīsati, natthiyā vigate cha. (Dukkhāya vedanāya sampayuttaabyākatamūlaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaabyākatamūlampi kātabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.14. Kusalattika, Micchattaniyatattika |14| Akusalaṁ micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo namicchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Kusalaṁ sammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasammattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Abyākataṁ aniyataṁ dhammaṁ paccayā naabyākato naaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.10. Kusalattika, Sekkhattika |10| Kusalaṁ sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Dve mūlāni.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 2 Abyākataṁ asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naasekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Abyākataṁ nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā naabyākato nanevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… āsevane tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.31. Sanidassanattika, Saṅkiliṭṭhattika |31| Anidassanaappaṭighaṁ saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paccayā nasanidassanasappaṭigho naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Anidassanaappaṭighaṁ asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.25. Vitakkattika, Kusalattika |25| Savitakkasavicāraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasavitakkasavicāro nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Avitakkavicāramattaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naavitakkavicāramatto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pannarasa, adhipatiyā pannarasa …pe… avigate pannarasa. 3 Savitakkasavicāraṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasavitakkasavicāro naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.5. Kusalattika, Vitakkattika |5| Kusalaṁ savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasavitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. (Kusale pañca, akusale pañca, abyākate tīṇi.) 2 Kusalaṁ avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naavitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 3 Kusalaṁ avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naavitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 4 Abyākataṁ avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naavitakkaavicāro dhammo 462 --- patthana17 5:4 uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.9. Kusalattika, Ācayagāmittika |9| Kusalaṁ ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 2 Kusalaṁ apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naapacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Abyākataṁ nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā naabyākato nanevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.17. Kusalattika, Atītattika |17| Kusalo atīto dhammo nakusalassa naatītassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 2 Ārammaṇe aṭṭhārasa, adhipatiyā ekādasa, anantare samanantare soḷasa, upanissaye aṭṭhārasa, natthiyā vigate soḷasa. (Anāgataṁ atītasadisaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.29. Sanidassanattika, Vipākattika |29| Anidassanaappaṭighaṁ vipākaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho navipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 3 Anidassanaappaṭighaṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nanevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.2. Kusalattika, Vipākattika |2| Abyākataṁ vipākaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo navipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Kusalaṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca nakusalo navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca naakusalo navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca nakusalo navipākadhammadhammo ca naakusalo navipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 4 Akusalaṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca naakusalo navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca nakusalo navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca nakusalo navipākadhammadhammo ca naakusalo navipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 6 Abyākataṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nakusalo nanevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca naakusalo nanevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nakusalo nanevavipākanavipākadhammadhammo ca naakusalo nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.22. Vipākattika, Kusalattika |22| Vipākadhammadhammaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Vipākadhammadhammaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā nanevavipākanavipākadhammadhammo naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.26. Pītittika, Kusalattika |26| Pītisahagataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca napītisahagato 463 --- patthana17 26:1 nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. 2 Sukhasahagataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhasahagato nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. 3 Upekkhāsahagataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. 4 Hetuyā ekavīsati, adhipatiyā ekavīsati …pe… avigate ekavīsati. (Vedanāttikasadisaṁ. Saṅkhittaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.18. Kusalattika, Atītārammaṇattika |18| Kusalaṁ atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naatītārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, adhipatiyā nava …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 2 Kusalaṁ anāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naanāgatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. 3 Kusalaṁ paccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo napaccuppannārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, adhipatiyā nava …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.6. Kusalattika, Pītittika |6| Kusalaṁ pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo napītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 2 Kusalaṁ sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nasukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 3 Kusalaṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā terasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate terasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.13. Kusalattika, Hīnattika |13| Akusalaṁ hīnaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nahīno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Abyākataṁ majjhimaṁ dhammaṁ paccayā naabyākato namajjhimo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe cha …pe… āsevane pañca …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 3 Kusalaṁ paṇītaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo napaṇīto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.32. Sanidassanattika, Vitakkattikādi |32| Anidassanaappaṭighaṁ savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nasavitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naavitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate cha. 3 Anidassanaappaṭighaṁ avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho naavitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.16. Kusalattika, Uppannattika |16| Kusalo anuppanno dhammo nakusalassa naanuppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 2 Ārammaṇe aṭṭhārasa, adhipatiyā tīṇi, upanissaye aṭṭhārasa. (Uppādī anuppannasadisaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.28. Sanidassanattika, Vedanāttika |28| Anidassanaappaṭighaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 3 Anidassanaappaṭighaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati 464 --- patthana17 28:3 hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.8. Kusalattika, Dassanahetuttika |8| Akusalaṁ dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Akusalaṁ bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Akusalaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Abyākataṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā naabyākato nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.23. Upādinnattika, Kusalattika |23| Anupādinnupādāniyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naupādinnupādāniyo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Anupādinnaanupādāniyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naanupādinnaanupādāniyo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 3 Anupādinnupādāniyaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naupādinnupādāniyo naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Upādinnupādāniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā naupādinnupādāniyo naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.3. Kusalattika, Upādinnattika |3| Abyākataṁ upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo naupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Abyākataṁ upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naupādinnupādāniyo ca naakusalo naupādinnupādāniyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi, sahajāte tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Kusalo anupādinnupādāniyo dhammo nakusalassa naanupādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Kusalo anupādinnupādāniyo dhammo naakusalassa naanupādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Kusalo anupādinnupādāniyo dhammo nakusalassa naanupādinnupādāniyassa ca naakusalassa naanupādinnupādāniyassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 4 Akusale tīṇi. Abyākataṁ anupādinnupādāniye tīṇiyeva …pe…. Ārammaṇe nava, anantare ekādasa …pe… upanissaye pannarasa, purejāte āsevane tīṇi, kamme cha, āhāre tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 Kusalaṁ anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naanupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 6 Abyākataṁ anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naanupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.7. Kusalattika, Dassanattika |7| Akusalaṁ dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Akusalaṁ bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Abyākataṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā naabyākato nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.27. Sanidassanattika, Kusalattika |27| Anidassanaappaṭighaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nakusalo 465 --- patthana17 27:1 dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nakusalo ca naanidassanasappaṭigho nakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nakusalo ca naanidassanasappaṭigho naakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha 3 Anidassanaappaṭighaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā nasanidassanasappaṭigho naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā naanidassanasappaṭigho naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā nasanidassanasappaṭigho naabyākato ca naanidassanasappaṭigho naabyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.19. Kusalattika, Ajjhattattikadvaya |19| Kusalo ajjhatto dhammo naajjhattassa nakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe aṭṭhārasa, adhipatiyā nava, upanissaye aṭṭhārasa, purejāte cha, āhāre tīṇi, atthiyā avigate cha. 2 Kusalo bahiddhā dhammo nabahiddhā nakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe aṭṭhārasa, adhipatiyā pannarasa, upanissaye aṭṭhārasa, purejāte cha, āhāre tīṇi, atthiyā avigate cha. 3 Kusalaṁ ajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, adhipatiyā nava …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 4 Kusalaṁ bahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo nabahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, adhipatiyā nava …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.33. Sanidassanattika, Ajjhattārammaṇattika |33| Anidassanaappaṭighaṁ ajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho naajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate cha. 2 Anidassanaappaṭighaṁ bahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho nabahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ bahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nabahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ bahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho nabahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… anidassanaappaṭighaṁ bahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho nabahiddhārammaṇo ca naanidassanasappaṭigho nabahiddhārammaṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate cha. (Pañhāvāraṁ vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 17.12. Kusalattika, Parittārammaṇattika |12| Kusalaṁ parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naparittārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, adhipatiyā nava …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 2 Kusalaṁ mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo namahaggatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. 3 Kusalaṁ appamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo naappamāṇārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. patthana7 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.21. Ajjhattārammaṇattika |21| Naajjhattārammaṇaṁ 466 --- patthana7 21:1 dhammaṁ paṭicca naajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nabahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Nabahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nabahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nabahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.1. Kusalattika |1| Hetu-ārammaṇa Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—akusalaṁ abyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca akusalā abyākatā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naabyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 3 Naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo ca naabyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 4 Naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naabyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo ca naabyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … cha. 5 Nakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paṭicca nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paṭicca naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paṭicca naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naabyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 6 Naakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paṭicca nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paṭicca naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paṭicca naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paṭicca naakusalo ca naabyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naakusalañca naabyākatañca dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … pañca. 7 Nakusalañca naakusalañca dhammaṁ paṭicca nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalañca naakusalañca dhammaṁ paṭicca naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalañca naakusalañca dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 8 Nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 10 (Sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 11 Hetu-ārammaṇādi Nakusalo dhammo nakusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo …pe…. Nakusalo dhammo nakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nakusalo dhammo naakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nakusalo dhammo naabyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nakusalo dhammo nakusalassa ca naabyākatassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nakusalo dhammo naakusalassa ca naabyākatassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nakusalo dhammo nakusalassa ca naakusalassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … 467 --- patthana7 1:11 cha. 12 Naakusalo dhammo naakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … cha. 13 Naabyākato dhammo naabyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … cha. 14 Nakusalo ca naabyākato ca dhammā nakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … cha. 15 Naakusalo ca naabyākato ca dhammā nakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … cha. 16 Nakusalo ca naakusalo ca dhammā nakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … cha. 17 Nakusalo dhammo nakusalassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … anantarapaccayena paccayo … samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. Nakusalo dhammo naakusalassa dhammassa purejātapaccayena paccayo …pe… nakusalo dhammo nakusalassa ca naakusalassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo … cha. 18 Naakusalo dhammo naakusalassa dhammassa purejātapaccayena paccayo. Naakusalo dhammo nakusalassa dhammassa purejātapaccayena paccayo …pe… naakusalo dhammo nakusalassa ca naakusalassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo … cha. 19 Nakusalo ca naakusalo ca dhammā nakusalassa dhammassa purejātapaccayena paccayo. Nakusalo ca naakusalo ca dhammā naakusalassa dhammassa purejātapaccayena paccayo …pe… nakusalo ca naakusalo ca dhammā nakusalassa ca naakusalassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo … cha. (Saṅkhittaṁ.) 20 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe chattiṁsa, adhipatiyā pañcatiṁsa, anantare catuttiṁsa, samanantare catuttiṁsa, sahajāte ekūnatiṁsa, aññamaññe catuvīsa, nissaye catuttiṁsa, upanissaye chattiṁsa, purejāte aṭṭhārasa, pacchājāte aṭṭhārasa, āsevane catuvīsa, kamme ekūnatiṁsa, vipāke nava, āhāre ekūnatiṁsa …pe… sampayutte catuvīsa, vippayutte sattavīsa …pe… avigate catuttiṁsa. 21 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ evaṁ gaṇetabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.14. Hīnattika |14| Nahīnaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… namajjhimaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… napaṇītaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke ekavīsa …pe… avigate ekūnatiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.10. Ācayagāmittika |10| Naācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naapacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.5. Saṅkiliṭṭhattika |5| Nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. 2 Naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. 3 Naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke ekavīsa …pe… avigate ekūnatiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.20. Ajjhattattika |20| Naajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca naajjhatto dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Nabahiddhā dhammaṁ paṭicca nabahiddhā dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā dve …pe… avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.15. Micchattattika |15| Namicchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naaniyataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.4. Upādinnattika |4| Naupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca naupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. 2 Naanupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca naanupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. 3 Naanupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca naanupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… āsevane sattarasa …pe… avigate ekūnatiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), 468 --- patthana7 11:0 Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.11. Sekkhattika |11| Nasekkhaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naasekkhaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… āsevane sattarasa …pe… avigate ekūnatiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.16. Maggārammaṇattika |16| Namaggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… namaggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… namaggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekūnapaññāsa …pe… avigate ekūnapaññāsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.3. Vipākattika |3| Navipākaṁ dhammaṁ paṭicca navipāko dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. 2 Navipākadhammadhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. 3 Nanevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nanevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā bāttiṁsa, ārammaṇe sattavīsa, adhipatiyā ekūnatiṁsa …pe… aññamaññe tiṁsa …pe… purejāte catuvīsa, āsevane sattarasa …pe… vipāke pañcavīsa …pe… avigate bāttiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.8. Dassanattika |8| Nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekūnatiṁsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekūnatiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.19. Atītārammaṇattika |19| Naatītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naanāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… napaccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekūnapaññāsa …pe… avigate ekūnapaññāsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.7. Pītittika |7| Napītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca napītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. 2 Nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā ekūnapaññāsa …pe… avigate ekūnapaññāsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.12. Parittattika |12| Naparittaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… namahaggataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naappamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā bāttiṁsa, ārammaṇe sattavīsa, adhipatiyā sattavīsa …pe… aññamaññe tiṁsa …pe… purejāte āsevane catuvīsa …pe… avigate bāttiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.2. Vedanāttika |2| Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto ca nadukkhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto ca nadukkhāya vedanāya sampayutto ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. 3 Naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā ekūnapaññāsa …pe… avigate ekūnapaññāsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.17. Uppannattika |17| Naanuppannaṁ dhammaṁ paṭicca naanuppanno dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanuppannaṁ dhammaṁ paṭicca nauppādī dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanuppannaṁ dhammaṁ paṭicca naanuppanno ca nauppādī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nauppādiṁ dhammaṁ paṭicca nauppādī dhammo uppajjati 469 --- patthana7 17:2 hetupaccayā. Nauppādiṁ dhammaṁ paṭicca naanuppanno dhammo uppajjati hetupaccayā. Nauppādiṁ dhammaṁ paṭicca naanuppanno ca nauppādī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Naanuppannañca nauppādiñca dhammaṁ paṭicca naanuppanno dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanuppannañca nauppādiñca dhammaṁ paṭicca nauppādī dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanuppannañca nauppādiñca dhammaṁ paṭicca naanuppanno ca nauppādī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.9. Dassanahetuttika |9| Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekatiṁsa, ārammaṇe aṭṭhavīsa, adhipatiyā ekūnatiṁsa …pe… vipāke nava …pe… avigate ekatiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.22. Sanidassanattika |22| Nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho ca naanidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho ca naanidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho ca naanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho ca naanidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho ca naanidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho ca naanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā …. Cha. 4 Nasanidassanasappaṭighañca naanidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā …. Cha. 5 Nasanidassanasappaṭighañca naanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā …. Cha. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā tiṁsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe pañcavīsa …pe… avigate tiṁsa. 7 (Yathā kusalattike sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi pañhāvārampi gaṇitaṁ evaṁ gaṇetabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.18. Atītattika |18| Naatītaṁ dhammaṁ paṭicca naatīto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. 2 Naatīto dhammo naatītassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Naatīto dhammo naanāgatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Naatīto dhammo naatītassa ca naanāgatassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 3 Naanāgato dhammo naanāgatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Naanāgato dhammo naatītassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Naanāgato dhammo naatītassa ca naanāgatassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 4 Naatīto ca naanāgato ca dhammā naatītassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Naatīto ca naanāgato ca dhammā naanāgatassa dhammassa 470 --- patthana7 18:4 hetupaccayena paccayo. Naatīto ca naanāgato ca dhammā naatītassa ca naanāgatassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā nava, ārammaṇe aṭṭhārasa, adhipatiyā aṭṭhārasa …pe… nissaye nava, upanissaye aṭṭhārasa, purejāte …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.13. Parittārammaṇattika |13| Naparittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… namahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naappamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekūnapaññāsa …pe… avigate ekūnapaññāsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 7.6. Vitakkattika |6| Nasavitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nasavitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. 2 Naavitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca naavitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. 3 Naavitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca naavitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā aṭṭhacattālīsa, ārammaṇe pañcacattālīsa, adhipatiyā sattacattālīsa …pe… purejāte āsevane catucattālīsa …pe… avigate aṭṭhacattālīsa. patthana9 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 9.11. Chagocchaka, Kusalattika |11| Nosaññojanaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanosaññojanaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 3 Noganthaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nooghaṁ …pe… noyogaṁ …pe… nonīvaraṇaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 4 Noparāmāsaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 9.5. Hetuduka, Sanidassanattika |5| Hetu Nahetuṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasanidassanasappaṭigho ca nanahetu nasanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nanahetuṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasanidassanasappaṭigho ca nanahetu nasanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nahetuṁ nasanidassanasappaṭighañca nanahetuṁ nasanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nahetu nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ nasanidassanasappaṭighañca nanahetuṁ nasanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nanahetu nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ nasanidassanasappaṭighañca nanahetuṁ nasanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nahetu nasanidassanasappaṭigho ca nanahetu nasanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha nava.) 5 Nahetuṁ naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naanidassanasappaṭigho ca nanahetu naanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 6 Nanahetuṁ naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naanidassanasappaṭigho ca 471 --- patthana9 5:6 nanahetu naanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 7 Nahetuṁ naanidassanasappaṭighañca nanahetuṁ naanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nahetu naanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naanidassanasappaṭighañca nanahetuṁ naanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nanahetu naanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naanidassanasappaṭighañca nanahetuṁ naanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nahetu naanidassanasappaṭigho ca nanahetu naanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sahajātavārepi …pe… sampayuttavārepi sabbattha vitthāro.) 9 Hetu-ārammaṇa Nanahetu naanidassanasappaṭigho dhammo nanahetussa naanidassanasappaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Nanahetu naanidassanasappaṭigho dhammo nahetussa naanidassanasappaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Nanahetu naanidassanasappaṭigho dhammo nahetussa naanidassanasappaṭighassa ca nanahetussa naanidassanasappaṭighassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 10 Nahetu naanidassanasappaṭigho dhammo nahetussa naanidassanasappaṭighassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava …pe… upanissaye nava, purejāte pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge sampayutte nava, vippayutte pañca …pe… avigate nava. (Pañhāvāraṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 12 Nahetuṁ naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā sahajāte aññamaññe nissaye kamme …pe… magge ekaṁ, vippayutte atthiyā avigate ekaṁ. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 9.1. Hetuduka, Kusalattika |1| Hetu Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Nahetuṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—nahetuṁ akusalaṁ abyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Nahetuṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetuṁ nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—nahetū akusale abyākate khandhe paṭicca hetū. Nahetuṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nakusalo ca nanahetu nakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nanahetuṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nakusalo ca nanahetu nakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 4 Nahetuṁ nakusalañca nanahetuṁ nakusalañca dhammaṁ paṭicca nahetu nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ nakusalañca nanahetuṁ nakusalañca dhammaṁ paṭicca nanahetu nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ nakusalañca nanahetuṁ nakusalañca dhammaṁ paṭicca nahetu nakusalo ca nanahetu nakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 6 Nahetuyā dve, na ārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava …pe… nakamme tīṇi …pe… naāhāre …pe… namagge ekaṁ …pe… novigate tīṇi. 7 (Sahajātavārepi …pe… sampayuttavārepi sabbattha vitthāro.) 8 Hetu-ārammaṇa Nanahetu nakusalo dhammo nanahetussa nakusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Nanahetu nakusalo dhammo nahetussa nakusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Nanahetu nakusalo dhammo nahetussa nakusalassa ca nanahetussa nakusalassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 9 Nahetu nakusalo dhammo nahetussa nakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava …pe… upanissaye nava, purejāte pacchājāte tīṇi …pe… kamme tīṇi …pe… āhāre tīṇi …pe… jhāne tīṇi …pe… vippayutte pañca …pe… avigate nava. (Pañhāvāraṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 11 Nahetuṁ naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—nahetuṁ kusalaṁ abyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… nahetuṁ naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naakusalo dhammo uppajjati 472 --- patthana9 1:11 hetupaccayā—nahetū kusale abyākate khandhe paṭicca hetū. Nahetuṁ naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naakusalo ca nanahetu naakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 12 Nanahetuṁ naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naakusalo ca nanahetu naakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 13 Nahetuṁ naakusalañca nanahetuṁ naakusalañca dhammaṁ paṭicca nahetu naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naakusalañca nanahetuṁ naakusalañca dhammaṁ paṭicca nanahetu naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naakusalañca nanahetuṁ naakusalañca dhammaṁ paṭicca nahetu naakusalo ca nanahetu naakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 14 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha nava.) 15 Nahetuṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā—kusalākusalaṁ nahetuṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho. Nahetuṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naabyākato ca nanahetu naabyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 16 Nanahetuṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 17 Nahetuṁ naabyākatañca nanahetuṁ naabyākatañca dhammaṁ paṭicca nahetu naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naabyākatañca nanahetuṁ naabyākatañca dhammaṁ paṭicca nanahetu naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naabyākatañca nanahetuṁ naabyākatañca dhammaṁ paṭicca nahetu naabyākato ca nanahetu naabyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 18 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha nava.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 9.15. Piṭṭhiduka, Kusalattika |15| Nadassanena pahātabbaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanadassanena pahātabbaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 3 Nabhāvanāya pahātabbaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanabhāvanāya pahātabbaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 5 Nadassanena pahātabbahetukaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanadassanena pahātabbahetukaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanabhāvanāya pahātabbahetukaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 7 Nasavitakkaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naavitakkaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasavicāraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naavicāraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasappītikaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naappītikaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… napītisahagataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanapītisahagataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasukhasahagataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanasukhasahagataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naupekkhāsahagataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanaupekkhāsahagataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 9 Nakāmāvacaraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanakāmāvacaraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… narūpāvacaraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanarūpāvacaraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. 11 Naarūpāvacaraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanaarūpāvacaraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. 13 Napariyāpannaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naapariyāpannaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 14 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. 15 Naniyyānikaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naaniyyānikaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. 473 --- patthana9 15:15 Sabbattha ekaṁ.) 16 Naniyataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naaniyataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 17 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 18 Nasauttaraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naanuttaraṁ naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 19 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. 20 Nasaraṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 21 Naaraṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca naaraṇo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nakusalo ca naaraṇo nakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 22 Nasaraṇaṁ nakusalañca naaraṇaṁ nakusalañca dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 23 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 24 Nasaraṇaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 25 Hetuyā ekaṁ. (Sabbattha ekaṁ.) 26 Nasaraṇaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 27 Naaraṇaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca naaraṇo naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 28 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. 29 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 9.10. Āsavagocchaka, Kusalattika |10| Naāsavaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanoāsavaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 3 Nasāsavaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naanāsavaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. 5 Naāsavasampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naāsavavippayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā nava, ārammaṇe cha …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 7 Naāsavañceva naanāsavañca nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naanāsavañceva nano ca āsavaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 9 Naāsavañceva naāsavavippayuttañca nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naāsavavippayuttañceva nano ca āsavaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Vipākaṁ natthi.) 11 Āsavavippayuttaṁ nasāsavaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… āsavavippayuttaṁ naanāsavaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 9.4. Hetuduka, Ācayagāmattikādi |4| Nahetuṁ naācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 2 Nahetuṁ naapacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 3 Nahetuṁ nanevaācayagāmiṁ nāpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 4 Nahetuṁ nasekkhaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 5 Nahetuṁ naasekkhaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 6 Nahetuṁ nanevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 7 Nahetuṁ naparittaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 8 Nahetuṁ namahaggataṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 9 Nahetuṁ naappamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 10 Nahetuṁ naparittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 11 Nahetuṁ namahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 12 Nahetuṁ naappamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 13 Nahetuṁ nahīnaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 14 Nahetuṁ namajjhimaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 15 Nahetuṁ napaṇītaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 16 Nahetuṁ namicchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 17 Nahetuṁ nasammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 18 Nahetuṁ naaniyataṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 19 Nahetuṁ namaggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 20 Nahetuṁ 474 --- patthana9 4:20 namaggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 21 Nahetuṁ namaggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 22 Nahetuṁ naanuppannaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 23 Nahetuṁ nauppādiṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 24 Nahetuṁ naatītaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 25 Nahetuṁ naanāgataṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 26 Nahetuṁ naatītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 27 Nahetuṁ naanāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 28 Nahetuṁ napaccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 29 Nahetuṁ naajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 30 Nahetuṁ nabahiddhā dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 31 Nahetuṁ naajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 32 Nahetuṁ nabahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 9.14. Kilesagocchaka, Kusalattika |14| Nokilesaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanokilesaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 3 Nasaṅkilesikaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naasaṅkilesikaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Nasaṅkiliṭṭhaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naasaṅkiliṭṭhaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. 6 Nakilesasampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakilesavippayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 8 Nakilesañceva naasaṅkilesikañca nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naasaṅkilesikañceva nano ca kilesaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 10 Nakilesañceva naasaṅkiliṭṭhañca nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naasaṅkiliṭṭhañceva nano ca kilesaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakilesañceva nakilesavippayuttañca nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakilesavippayuttañceva nano ca kilesaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 11 Kilesavippayuttaṁ nasaṅkilesikaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… kilesavippayuttaṁ naasaṅkilesikaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 9.7. Hetusahetukadukādi, Kusalattika |7| Nahetuñceva naahetukañca nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ceva naahetuko ca nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuñceva naahetukañca nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca naahetuko ceva nana ca hetu nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuñceva naahetukañca nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ceva naahetuko ca nakusalo ca naahetuko ceva nana ca hetu nakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naahetukañceva nana ca hetuṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca naahetuko ceva nana ca hetu nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nahetuñceva naahetukañca nakusalañca naahetukañceva nana ca hetuṁ nakusalañca dhammaṁ paṭicca nahetu ceva naahetuko ca nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 5 Nahetuñceva naahetukañca naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ceva naahetuko ca naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 7 Nahetuñceva naahetukañca naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ceva naahetuko ca naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Vipākaṁ natthi.) 9 (Hetuhetusampayuttadukaṁ hetusahetukadukasadisaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 9.13. Upādānagocchaka, Kusalattika |13| Noupādānaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 9.8. Nahetusahetukaduka, Kusalattika |8| Nahetuṁ nasahetukaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasahetuko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā 475 --- patthana9 8:2 nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. 3 Nahetuṁ nasahetukaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasahetuko naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. 5 Nahetuṁ naahetukaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naahetuko naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Ekapañhameva. Etena upāyena kusalākusaladukaṁ kusalattikameva ettha vaṭṭati.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 9.17. Saraṇaduka, Sanidassanattika |17| Nasaraṇaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Naaraṇaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naaraṇo nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nasanidassanasappaṭigho ca naaraṇo nasanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nasaraṇaṁ nasanidassanasappaṭighañca naaraṇaṁ nasanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 5 Nasaraṇaṁ naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. 6 Naaraṇaṁ naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naaraṇo naanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanidassanasappaṭigho ca naaraṇo naanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 7 Nasaraṇaṁ naanidassanasappaṭighañca naaraṇaṁ naanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 9 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāretabbaṁ.) 10 Nasaraṇaṁ naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā sahajāte aññamaññe nissaye kamme …pe… magge vippayutte atthiyā avigate ekaṁ. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 9.3. Hetuduka, Vipākattikādi |3| Nahetuṁ navipākaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 2 Nahetuṁ navipākadhammadhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava. Vipāke ekaṁ.) 3 Nahetuṁ nanevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 4 Nahetuṁ naupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 5 Nahetuṁ naanupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 6 Nahetuṁ naanupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 7 Nahetuṁ nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 8 Nahetuṁ naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 9 Nahetuṁ naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 10 Nahetuṁ nasavitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 11 Nahetuṁ naavitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 12 Nahetuṁ naavitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 13 Nahetuṁ napītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 14 Nahetuṁ nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 15 Nahetuṁ naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 16 Nahetuṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 17 Nahetuṁ nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 18 Nahetuṁ nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 19 Nahetuṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca 476 --- patthana9 3:19 …pe…. (Sabbattha nava.) 20 Nahetuṁ nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava.) 21 Nahetuṁ nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 9.6. Sahetukadukādi, Kusalattika |6| Nasahetukaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasahetuko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte …pe… nasahetukaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca naahetuko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca sahetukā khandhā. Nasahetukaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasahetuko nakusalo ca naahetuko nakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naahetukaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca naahetuko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nasahetukaṁ nakusalañca naahetukaṁ nakusalañca dhammaṁ paṭicca nasahetuko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca …pe… avigate nava. 5 Nasahetukaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasahetuko naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 6 Naahetukaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paṭicca naahetuko naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 7 Nasahetukaṁ naakusalañca naahetukaṁ naakusalañca dhammaṁ paṭicca nasahetuko naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. 9 Nasahetukaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca naahetuko naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 10 Naahetukaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca naahetuko naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 11 Nasahetukaṁ naabyākatañca naahetukaṁ naabyākatañca dhammaṁ paṭicca naahetuko naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe pañca, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate pañca. 13 (Hetusampayuttadukaṁ sahetukadukasadisaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 9.12. Mahantaraduka, Kusalattika |12| Nasārammaṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naanārammaṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. 3 Nacittaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanocittaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha pañca.) 4 Nacetasikaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. 6 Nacittasampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. 8 Nacittasaṁsaṭṭhaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. 10 Nocittasamuṭṭhānaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. 12 Nocittasahabhuṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. 14 Nocittānuparivattiṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 15 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. 16 Naajjhattikaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nabāhiraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 17 Hetuyā nava, ārammaṇe pañca, adhipatiyā pañca …pe… avigate nava. 18 Naupādā nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 19 Hetuyā pañca, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. 20 Naupādinnaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 21 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā ekaṁ …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate 477 --- patthana9 12:21 pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 9.16. Saraṇaduka, Vedanāttikādi |16| Hetu Nasaraṇaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 3 Nasaraṇaṁ navipākaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 4 Nasaraṇaṁ navipākadhammadhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekaṁ.) 5 Nasaraṇaṁ nanevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 6 Nasaraṇaṁ naupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 7 Nasaraṇaṁ naanupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekaṁ.) 8 Nasaraṇaṁ naanupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 9.9. Cūḷantaraduka, Kusalattika |9| Naapaccayaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha ekaṁ.) 2 Naasaṅkhataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha ekaṁ) 3 Nasanidassanaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 5 Nasappaṭighaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naappaṭighaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā nava, ārammaṇe ekaṁ …pe… aññamaññe cha …pe… avigate nava. 7 Narūpiṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naarūpiṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. 9 Nalokiyaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nalokuttaraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. 11 Nakenaci viññeyyaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanakenaci viññeyyaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 9.2. Hetuduka, Vedanāttika |2| Nahetuṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha nava.) 3 Nahetuṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha nava.) 5 Nahetuṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha nava.) patthana8 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.74. Saraṇaduka |74| Nasaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nasaraṇañca naaraṇañca dhammaṁ paṭicca nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.9. Sanidassanaduka |9| Nasanidassanaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassano dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassano dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassano ca naanidassano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa 478 --- patthana8 11:0 Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.11. Rūpīduka |11| Narūpiṁ dhammaṁ paṭicca narūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. Narūpiṁ dhammaṁ paṭicca naarūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. Narūpiṁ dhammaṁ paṭicca narūpī ca naarūpī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naarūpiṁ dhammaṁ paṭicca naarūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. Naarūpiṁ dhammaṁ paṭicca narūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. Naarūpiṁ dhammaṁ paṭicca narūpī ca naarūpī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Narūpiñca naarūpiñca dhammaṁ paṭicca narūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. Narūpiñca naarūpiñca dhammaṁ paṭicca naarūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. Narūpiñca naarūpiñca dhammaṁ paṭicca narūpī ca naarūpī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. 5 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.30. Ganthaganthasampayuttaduka |30| Naganthañceva naganthavippayuttañca dhammaṁ paṭicca nagantho ceva naganthavippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Naganthañceva naganthavippayuttañca dhammaṁ paṭicca naganthavippayutto ceva nano ca gantho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naganthañceva naganthavippayuttañca dhammaṁ paṭicca nagantho ceva naganthavippayutto ca naganthavippayutto ceva nano ca gantho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naganthavippayuttañceva nano ca ganthaṁ dhammaṁ paṭicca naganthavippayutto ceva nano ca gantho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naganthavippayuttañceva nano ca ganthaṁ dhammaṁ paṭicca nagantho ceva naganthavippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Naganthavippayuttañceva nano ca ganthaṁ dhammaṁ paṭicca nagantho ceva naganthavippayutto ca naganthavippayutto ceva nano ca gantho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Naganthañceva naganthavippayuttañca naganthavippayuttañceva nano ca ganthañca dhammaṁ paṭicca nagantho ceva naganthavippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Naganthañceva naganthavippayuttañca naganthavippayuttañceva nano ca ganthañca dhammaṁ paṭicca naganthavippayutto ceva nano ca gantho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naganthañceva naganthavippayuttañca naganthavippayuttañceva nano ca ganthañca dhammaṁ paṭicca nagantho ceva naganthavippayutto ca naganthavippayutto ceva nano ca gantho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.55. Kilesakilesasampayuttaduka |55| Nakilesañceva nakilesavippayuttañca dhammaṁ paṭicca nakileso ceva nakilesavippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Nakilesavippayuttañceva nano ca kilesaṁ dhammaṁ paṭicca nakilesavippayutto ceva nano ca kileso dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nakilesañceva nakilesavippayuttañca nakilesavippayuttañceva nano ca kilesañca dhammaṁ paṭicca nakileso ceva nakilesavippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.24. Saññojanasaññojanasampayuttaduka |24| Nasaññojanañceva nasaññojanavippayuttañca dhammaṁ paṭicca nasaññojano ceva nasaññojanavippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasaññojanañceva nasaññojanavippayuttañca dhammaṁ paṭicca nasaññojanavippayutto ceva nanosaññojano ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasaññojanañceva nasaññojanavippayuttañca dhammaṁ paṭicca nasaññojano ceva nasaññojanavippayutto ca nasaññojanavippayutto ceva nano ca saññojano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nasaññojanavippayuttañceva nano ca saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca nasaññojanavippayutto ceva nano ca saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasaññojanavippayuttañceva nano ca saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca nasaññojano ceva nasaññojanavippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasaññojanavippayuttañceva nano ca saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca 479 --- patthana8 24:2 nasaññojano ceva nasaññojanavippayutto ca nasaññojanavippayutto ceva nano ca saññojano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nasaññojanañceva nasaññojanavippayuttañca nasaññojanavippayuttañceva nano ca saññojanañca dhammaṁ paṭicca nasaññojano ceva nasaññojanavippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.41. Cittānuparivattiduka |41| Nacittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca nacittānuparivatti dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.2. Sahetukaduka |2| Hetu Nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca sahetukā khandhā. Nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasahetuko ca naahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nasahetukañca naahetukañca dhammaṁ paṭicca nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasahetukañca naahetukañca dhammaṁ paṭicca naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasahetukañca naahetukañca dhammaṁ paṭicca nasahetuko ca naahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca …pe… avigate nava. 5 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 6 Hetu-ārammaṇa Nasahetuko dhammo nasahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Nasahetuko dhammo naahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Nasahetuko dhammo nasahetukassa ca naahetukassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 7 Naahetuko dhammo naahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 8 Nasahetuko dhammo nasahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā cha, ārammaṇe nava, adhipatiyā cattāri, anantare nava …pe… sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye upanissaye nava, purejāte pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme …pe… jhāne cattāri, magge tīṇi, sampayutte cha, vippayutte pañca …pe… avigate nava. 10 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.60. Bhāvanāyapahātabbahetukaduka |60| Nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Nanabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nanabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nabhāvanāya pahātabbahetukañca nanabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.64. Pītisahagataduka |64| Napītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca napītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Nanapītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca nanapītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Napītisahagatañca nanapītisahagatañca dhammaṁ paṭicca napītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.20. Saññojanaduka |20| Nosaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca nosaññojano dhammo uppajjati hetupaccayā. Nosaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca nanosaññojano dhammo uppajjati hetupaccayā. Nosaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca nosaññojano ca nanosaññojano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nanosaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca nanosaññojano dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanosaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca nosaññojano dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanosaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca nosaññojano ca nanosaññojano ca 480 --- patthana8 20:2 dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nosaññojanañca nanosaññojanañca dhammaṁ paṭicca nosaññojano dhammo uppajjati hetupaccayā. Nosaññojanañca nanosaññojanañca dhammaṁ paṭicca nanosaññojano dhammo uppajjati hetupaccayā. Nosaññojanañca nanosaññojanañca dhammaṁ paṭicca nosaññojano ca nanosaññojano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.6. Nahetusahetukaduka |6| Nahetuṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe…. Nahetuṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca nahetusahetukā khandhā. Nahetuṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasahetuko ca nahetu naahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasahetuko ca nahetu naahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nahetuṁ nasahetukañca nahetuṁ naahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ nasahetukañca nahetuṁ naahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ nasahetukañca nahetuṁ naahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu nasahetuko ca nahetu naahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. 5 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 6 Ārammaṇa Nahetu nasahetuko dhammo nahetussa nasahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nahetu nasahetuko dhammo nahetussa naahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 7 Nahetu naahetuko dhammo nahetussa naahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nahetu naahetuko dhammo nahetussa nasahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 8 Ārammaṇe cattāri …pe… anantare cattāri …pe… sahajāte satta, aññamaññe cha, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte pacchājāte āsevane dve, kamme …pe… jhāne cattāri, magge tīṇi, sampayutte dve, vippayutte tīṇi …pe… avigate satta. 9 Hetugocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.45. Ajjhattikaduka |45| Naajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca naajjhattiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Nabāhiraṁ dhammaṁ paṭicca nabāhiro dhammo uppajjati hetupaccayā— paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca ajjhattikaṁ kaṭattārūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā nava, ārammaṇe pañca …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.34. Sārammaṇaduka |34| Nasārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasārammaṇo ca naanārammaṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naanārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasārammaṇo ca naanārammaṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nasārammaṇañca naanārammaṇañca dhammaṁ paṭicca nasārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasārammaṇañca naanārammaṇañca dhammaṁ paṭicca naanārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasārammaṇañca naanārammaṇañca dhammaṁ paṭicca nasārammaṇo ca naanārammaṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.51. Saṅkiliṭṭhaduka |51| Nasaṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca nasaṅkiliṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Naasaṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca naasaṅkiliṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naasaṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca nasaṅkiliṭṭho 481 --- patthana8 51:2 dhammo uppajjati hetupaccayā. Naasaṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca nasaṅkiliṭṭho ca naasaṅkiliṭṭho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nasaṅkiliṭṭhañca naasaṅkiliṭṭhañca dhammaṁ paṭicca nasaṅkiliṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.70. Pariyāpannaduka |70| Napariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca napariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Naapariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca naapariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 3 Napariyāpannañca naapariyāpannañca dhammaṁ paṭicca naapariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.15. Sāsavaduka |15| Nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nasāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nasāsavo ca naanāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naanāsavaṁ dhammaṁ paṭicca naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Nasāsavañca naanāsavañca dhammaṁ paṭicca naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.54. Kilesasaṅkiliṭṭhaduka |54| Nakilesañceva naasaṅkiliṭṭhañca dhammaṁ paṭicca nakileso ceva naasaṅkiliṭṭho ca dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Naasaṅkiliṭṭhañceva nano ca kilesaṁ dhammaṁ paṭicca naasaṅkiliṭṭho ceva nano ca kileso dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nakilesañceva naasaṅkiliṭṭhañca naasaṅkiliṭṭhañceva nano ca kilesañca dhammaṁ paṭicca nakileso ceva naasaṅkiliṭṭho ca dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.31. Ganthavippayuttaganthaniyaduka |31| Ganthavippayuttaṁ naganthaniyaṁ dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto naganthaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Ganthavippayuttaṁ naganthaniyaṁ dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto naaganthaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Ganthavippayuttaṁ naganthaniyaṁ dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto naganthaniyo ca ganthavippayutto naaganthaniyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Ganthavippayuttaṁ naaganthaniyaṁ dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto naaganthaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Ganthavippayuttaṁ naganthaniyañca ganthavippayuttaṁ naaganthaniyañca dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto naaganthaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 5 Ganthagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.10. Sappaṭighaduka |10| Nasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasappaṭigho ca naappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nasappaṭighañca naappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate nava. 5 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 6 Nasappaṭigho dhammo nasappaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Nasappaṭigho dhammo naappaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Nasappaṭigho dhammo nasappaṭighassa ca naappaṭighassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 7 Nasappaṭigho dhammo nasappaṭighassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Naappaṭigho dhammo nasappaṭighassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe dve, adhipatiyā cattāri, anantare ekaṁ …pe… sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye dve, purejāte pacchājāte tīṇi, āsevane ekaṁ, kamme …pe… āhāre tīṇi, indriye pañca, jhāne magge tīṇi, sampayutte ekaṁ, vippayutte cattāri …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa 482 --- patthana8 8:0 Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.8. Saṅkhataduka |8| Naasaṅkhataṁ dhammaṁ paṭicca naasaṅkhato dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Sappaccayadukasadisaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.61. Savitakkaduka |61| Nasavitakkaṁ dhammaṁ paṭicca nasavitakko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Naavitakkaṁ dhammaṁ paṭicca naavitakko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nasavitakkañca naavitakkañca dhammaṁ paṭicca nasavitakko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.3. Hetusampayuttaduka |3| Nahetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetusampayutto ca nahetuvippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nahetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetusampayutto ca nahetuvippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nahetusampayuttañca nahetuvippayuttañca dhammaṁ paṭicca nahetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca …pe… avigate nava. (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.40. Cittasahabhūduka |40| Nacittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nacittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.25. Saññojanavippayuttasaññojaniyaduka |25| Saññojanavippayuttaṁ nasaññojaniyaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto nasaññojaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Saññojanavippayuttaṁ nasaññojaniyaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto naasaññojaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Saññojanavippayuttaṁ nasaññojaniyaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto nasaññojaniyo ca saññojanavippayutto naasaññojaniyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Saññojanavippayuttaṁ naasaññojaniyaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto naasaññojaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Saññojanavippayuttaṁ nasaññojaniyañca saññojanavippayuttaṁ naasaññojaniyañca dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto naasaññojaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 5 Saññojanagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.44. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiduka |44| Nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivatti dhammo uppajjati hetupaccayā …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.7. Sappaccayaduka |7| Naappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca naappaccayo dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Sabbattha vitthāro.) 3 Naappaccayo dhammo naappaccayassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 4 Nasappaccayo dhammo naappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe dve, adhipatiyā dve …pe… upanissaye dve …pe… avigate ekaṁ. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.21. Saññojaniyaduka |21| Nasaññojaniyaṁ dhammaṁ paṭicca nasaññojaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasaññojaniyaṁ dhammaṁ paṭicca naasaññojaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasaññojaniyaṁ dhammaṁ paṭicca nasaññojaniyo ca naasaññojaniyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naasaññojaniyaṁ dhammaṁ paṭicca naasaññojaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Nasaññojaniyañca naasaññojaniyañca dhammaṁ paṭicca naasaññojaniyo dhammo 483 --- patthana8 21:3 uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.65. Sukhasahagataduka |65| Nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca nasukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Nanasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca nanasukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nasukhasahagatañca nanasukhasahagatañca dhammaṁ paṭicca nasukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.14. Āsavaduka |14| Noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nanoāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo ca nanoāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nanoāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nanoāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Noāsavañca nanoāsavañca dhammaṁ paṭicca noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Noāsavañca nanoāsavañca dhammaṁ paṭicca nanoāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Noāsavañca nanoāsavañca dhammaṁ paṭicca noāsavo ca nanoāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.71. Niyyānikaduka |71| Naniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca naniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Naaniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca naaniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Naniyyānikañca naaniyyānikañca dhammaṁ paṭicca naniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.50. Saṅkilesikaduka |50| Nasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca naasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nasaṅkilesiko ca naasaṅkilesiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca naasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Nasaṅkilesikañca naasaṅkilesikañca dhammaṁ paṭicca naasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.35. Cittaduka |35| Nacittaṁ dhammaṁ paṭicca nacitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacittaṁ dhammaṁ paṭicca nanocitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacittaṁ dhammaṁ paṭicca nacitto ca nanocitto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nanocittaṁ dhammaṁ paṭicca nacitto dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Nacittañca nanocittañca dhammaṁ paṭicca nacitto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. (Sabbattha pañca.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.39. Cittasamuṭṭhānaduka |39| Nacittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nacittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… adhipatiyā pañca …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.62. Savicāraduka |62| Nasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Naavicāraṁ dhammaṁ paṭicca naavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nasavicārañca naavicārañca dhammaṁ paṭicca nasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.43. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhūduka |43| Nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.26. Ganthaduka |26| Noganthaṁ dhammaṁ paṭicca nogantho dhammo uppajjati hetupaccayā. Noganthaṁ dhammaṁ paṭicca nanogantho dhammo uppajjati hetupaccayā. Noganthaṁ dhammaṁ paṭicca nogantho ca nanogantho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nanoganthaṁ dhammaṁ paṭicca nanogantho 484 --- patthana8 26:2 dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanoganthaṁ dhammaṁ paṭicca nogantho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanoganthaṁ dhammaṁ paṭicca nogantho ca nanogantho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Noganthañca nanoganthañca dhammaṁ paṭicca nogantho dhammo uppajjati hetupaccayā. Noganthañca nanoganthañca dhammaṁ paṭicca nanogantho dhammo uppajjati hetupaccayā. Noganthañca nanoganthañca dhammaṁ paṭicca nogantho ca nanogantho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Sabbattha nava.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.18. Āsavaāsavasampayuttaduka |18| Naāsavañceva naāsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naāsavavippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Naāsavañceva naāsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca naāsavavippayutto ceva nano ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naāsavañceva naāsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naāsavavippayutto ca naāsavavippayutto ceva nanoāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naāsavavippayuttañceva nanoāsavañca dhammaṁ paṭicca naāsavavippayutto ceva nanoāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Naāsavavippayuttañceva nanoāsavañca dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naāsavavippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Naāsavavippayuttañceva nano ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naāsavavippayutto ca naāsavavippayutto ceva nano ca āsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Naāsavañceva naāsavavippayuttañca naāsavavippayuttañceva nanoāsavañca dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naāsavavippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Naāsavañceva naāsavavippayuttañca naāsavavippayuttañceva nano ca āsavañca dhammaṁ paṭicca naāsavavippayutto ceva nano ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naāsavañceva naāsavavippayuttañca naāsavavippayuttañceva nano ca āsavañca dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naāsavavippayutto ca naāsavavippayutto ceva nano ca āsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.69. Arūpāvacaraduka |69| Naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Nanaarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nanaarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Naarūpāvacarañca nanaarūpāvacarañca dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke dve …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.57. Dassanenapahātabbaduka |57| Nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Nanadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nanadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nadassanena pahātabbañca nanadassanena pahātabbañca dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.32. Oghadukādi |32| Nooghaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… noyogaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Oghagocchakayogagocchakesu āmasanaṁ āsavagocchake āmasanasadisaṁ.) 2 Nonīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Nīvaraṇagocchake āmasanaṁ saññojanagocchake āmasanasadisaṁ.) 3 Nīvaraṇagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.13. Kenaciviññeyyaduka |13| Nakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca nakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca nanakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca nakenaci viññeyyo ca nanakenaci viññeyyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nanakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca nanakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nakenaci viññeyyañca nanakenaci viññeyyañca dhammaṁ paṭicca nakenaci viññeyyo dhammo uppajjati 485 --- patthana8 13:3 hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 5 Cūḷantaradukaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.48. Upādānagocchaka |48| Naupādānaṁ dhammaṁ paṭicca naupādāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava, vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.17. Āsavasāsavaduka |17| Naāsavañceva naanāsavañca dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naanāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Naāsavañceva naanāsavañca dhammaṁ paṭicca naanāsavo ceva nano ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naāsavañceva naanāsavañca dhammaṁ paṭicca noāsavo ceva naanāsavo ca naanāsavo ceva nano ca āsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naanāsavañceva nano ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca naanāsavo ceva nano ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanāsavañceva nano ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naanāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanāsavañceva nano ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naanāsavo ca naanāsavo ceva nano ca āsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Naāsavañceva naanāsavañca naanāsavañceva nanoāsavañca dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naanāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Naāsavañceva naanāsavañca naanāsavañceva nano ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca naanāsavo ceva nano ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naāsavañceva naanāsavañca naanāsavañceva nanoāsavañca dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naanāsavo ca naanāsavo ceva nano ca āsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.29. Ganthaganthaniyaduka |29| Naganthañceva naaganthaniyañca dhammaṁ paṭicca nagantho ceva naaganthaniyo ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Naganthañceva naaganthaniyañca dhammaṁ paṭicca naaganthaniyo ceva nano ca gantho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naganthañceva naaganthaniyañca dhammaṁ paṭicca nagantho ceva naaganthaniyo ca naaganthaniyo ceva nano ca gantho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naaganthaniyañceva nano ca ganthaṁ dhammaṁ paṭicca naaganthaniyo ceva nanogantho ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaganthaniyañceva nano ca ganthaṁ dhammaṁ paṭicca nagantho ceva naaganthaniyo ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaganthaniyañceva nano ca ganthaṁ dhammaṁ paṭicca nagantho ceva naaganthaniyo ca naaganthaniyo ceva nano ca gantho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Naganthañceva naaganthaniyañca naaganthaniyañceva nano ca ganthañca dhammaṁ paṭicca nagantho ceva naaganthaniyo ca dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.72. Niyataduka |72| Naniyataṁ dhammaṁ paṭicca naniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Naaniyataṁ dhammaṁ paṭicca naaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Naniyatañca naaniyatañca dhammaṁ paṭicca naniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.53. Kilesasaṅkilesikaduka |53| Nakilesañceva naasaṅkilesikañca dhammaṁ paṭicca nakileso ceva naasaṅkilesiko ca dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Naasaṅkilesikañceva nano ca kilesaṁ dhammaṁ paṭicca naasaṅkilesiko ceva nano ca kileso dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nakilesañceva naasaṅkilesikañca naasaṅkilesikañceva nano ca kilesañca dhammaṁ paṭicca nakileso ceva naasaṅkilesiko ca dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.36. Cetasikaduka |36| Nacetasikaṁ dhammaṁ paṭicca nacetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacetasikaṁ dhammaṁ paṭicca naacetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacetasikaṁ dhammaṁ paṭicca nacetasiko ca naacetasiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naacetasikaṁ 486 --- patthana8 36:2 dhammaṁ paṭicca naacetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naacetasikaṁ dhammaṁ paṭicca nacetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naacetasikaṁ dhammaṁ paṭicca nacetasiko ca naacetasiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nacetasikañca naacetasikañca dhammaṁ paṭicca nacetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacetasikañca naacetasikañca dhammaṁ paṭicca naacetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nacetasikañca naacetasikañca dhammaṁ paṭicca nacetasiko ca naacetasiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 4 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.4. Hetusahetukaduka |4| Nahetuñceva naahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu ceva naahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuñceva naahetukañca dhammaṁ paṭicca naahetuko ceva na nahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuñceva naahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu ceva naahetuko ca naahetuko ceva na nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naahetukañceva na nahetuñca dhammaṁ paṭicca naahetuko ceva na nahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Naahetukañceva na nahetuñca dhammaṁ paṭicca nahetu ceva naahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Naahetukañceva na nahetuñca dhammaṁ paṭicca nahetu ceva naahetuko ca naahetuko ceva na nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nahetuñceva naahetukañca naahetukañceva na nahetuñca dhammaṁ paṭicca nahetu ceva naahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. 5 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.47. Upādinnaduka |47| Naupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca naupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Naanupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca naanupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca naupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca naupādinno ca naanupādinno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Naupādinnañca naanupādinnañca dhammaṁ paṭicca naupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā ekaṁ …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 5 Mahantaradukaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.22. Saññojanasampayuttaduka |22| Nasaññojanasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasaññojanasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasaññojanasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasaññojanavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasaññojanasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasaññojanasampayutto ca nasaññojanavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nasaññojanavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasaññojanavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasaññojanavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasaññojanasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasaññojanavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasaññojanasampayutto ca nasaññojanavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nasaññojanasampayuttañca nasaññojanavippayuttañca dhammaṁ paṭicca nasaññojanasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasaññojanasampayuttañca nasaññojanavippayuttañca dhammaṁ paṭicca nasaññojanavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasaññojanasampayuttañca nasaññojanavippayuttañca dhammaṁ paṭicca nasaññojanasampayutto ca nasaññojanavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe cha …pe… adhipatiyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.58. Bhāvanāyapahātabbaduka |58| Nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Nanabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nanabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nabhāvanāya pahātabbañca nanabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.66. Upekkhāsahagataduka |66| Naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato dhammo uppajjati 487 --- patthana8 66:1 hetupaccayā … tīṇi. 2 Nanaupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca nanaupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Naupekkhāsahagatañca nanaupekkhāsahagatañca dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.27. Ganthaniyaduka |27| Naganthaniyaṁ dhammaṁ paṭicca naganthaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naganthaniyaṁ dhammaṁ paṭicca naaganthaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naganthaniyaṁ dhammaṁ paṭicca naganthaniyo ca naaganthaniyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naaganthaniyaṁ dhammaṁ paṭicca naaganthaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Naganthaniyañca naaganthaniyañca dhammaṁ paṭicca naaganthaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Sabbattha pañca.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.19. Āsavavippayuttasāsavaduka |19| Āsavavippayuttaṁ nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto nasāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavavippayuttaṁ nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavavippayuttaṁ nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto nasāsavo ca āsavavippayutto naanāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Āsavavippayuttaṁ naanāsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Āsavavippayuttaṁ nasāsavañca āsavavippayuttaṁ naanāsavañca dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 5 Āsavagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.1. Hetuduka |1| Hetu Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā—nahetuṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva mahābhūtā.) Nahetuṁ dhammaṁ paṭicca na nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā—nahetū khandhe paṭicca hetū; paṭisandhikkhaṇe …pe… nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ca na nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Na nahetuṁ dhammaṁ paṭicca na nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Na nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Na nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ca na nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 4 Nahetuñca na nahetuñca dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuñca na nahetuñca dhammaṁ paṭicca na nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuñca na nahetuñca dhammaṁ paṭicca nahetu ca na nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. 6 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 7 Hetu-ārammaṇa Na nahetu dhammo na nahetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. Na nahetu dhammo nahetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. Na nahetu dhammo nahetussa ca na nahetussa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 8 Nahetu dhammo nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nahetu dhammo na nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nahetu dhammo nahetussa ca na nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 9 Na nahetu dhammo na nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Na nahetu dhammo nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Na nahetu dhammo nahetussa ca na nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 10 Nahetu ca na nahetu ca dhammā nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nahetu ca na nahetu ca dhammā na nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nahetu ca na nahetu ca dhammā nahetussa ca na nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava …pe… purejāte pacchājāte tīṇi …pe… kamme tīṇi …pe… jhāne tīṇi …pe… vippayutte pañca …pe… avigate nava. (Yathā kusalattike 488 --- patthana8 1:11 pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.42. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaduka |42| Nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.63. Sappītikaduka |63| Nasappītikaṁ dhammaṁ paṭicca nasappītiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Naappītikaṁ dhammaṁ paṭicca naappītiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nasappītikañca naappītikañca dhammaṁ paṭicca nasappītiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.38. Cittasaṁsaṭṭhaduka |38| Nacittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca nacittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā … (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.49. Kilesaduka |49| Nokilesaṁ dhammaṁ paṭicca nokileso dhammo uppajjati hetupaccayā. Nokilesaṁ dhammaṁ paṭicca nanokileso dhammo uppajjati hetupaccayā. Nokilesaṁ dhammaṁ paṭicca nokileso ca nanokileso ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nanokilesaṁ dhammaṁ paṭicca nanokileso dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nokilesañca nanokilesañca dhammaṁ paṭicca nokileso dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Sabbattha nava.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.12. Lokiyaduka |12| Nalokiyaṁ dhammaṁ paṭicca nalokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nalokiyaṁ dhammaṁ paṭicca nalokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Nalokiyaṁ dhammaṁ paṭicca nalokiyo ca nalokuttaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nalokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca nalokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Nalokiyañca nalokuttarañca dhammaṁ paṭicca nalokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.33. Parāmāsadukādi |33| Noparāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca noparāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 3 Naparāmaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca naparāmaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha pañca.) 4 Naparāmāsasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naparāmāsasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 6 Naparāmāsañceva naaparāmaṭṭhañca dhammaṁ paṭicca naparāmāso ceva naaparāmaṭṭho ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Naparāmāsañceva naaparāmaṭṭhañca dhammaṁ paṭicca naaparāmaṭṭho ceva nano ca parāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā. Naparāmāsañceva naaparāmaṭṭhañca dhammaṁ paṭicca naparāmāso ceva naaparāmaṭṭho ca naaparāmaṭṭho ceva nanoparāmāso ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 7 Naaparāmaṭṭhañceva nano ca parāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca naparāmāso ceva naaparāmaṭṭho ca dhammo uppajjati hetupaccayā. 8 Naparāmāsañceva naaparāmaṭṭhañca naaparāmaṭṭhañceva nano ca parāmāsañca dhammaṁ paṭicca naparāmāso ceva naaparāmaṭṭho ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 10 Parāmāsavippayuttaṁ naparāmaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto naparāmaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. Parāmāsavippayuttaṁ naparāmaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto naaparāmaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. Parāmāsavippayuttaṁ naparāmaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto naparāmaṭṭho ca parāmāsavippayutto naaparāmaṭṭho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 11 Parāmāsavippayuttaṁ naaparāmaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto naaparāmaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. 12 Parāmāsavippayuttaṁ naparāmaṭṭhañca parāmāsavippayuttaṁ naaparāmaṭṭhañca dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto naaparāmaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. 13 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe…. Avigate pañca. 14 Parāmāsagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), 489 --- patthana8 68:0 Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.68. Rūpāvacaraduka |68| Narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Nanarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nanarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Narūpāvacarañca nanarūpāvacarañca dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.56. Kilesavippayuttasaṅkilesikaduka |56| Kilesavippayuttaṁ nasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca kilesavippayutto nasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Kilesavippayuttaṁ nasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca kilesavippayutto naasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Kilesavippayuttaṁ nasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca kilesavippayutto nasaṅkilesiko ca kilesavippayutto naasaṅkilesiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Kilesavippayuttaṁ naasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca kilesavippayutto naasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Kilesavippayuttaṁ nasaṅkilesikañca kilesavippayuttaṁ naasaṅkilesikañca dhammaṁ paṭicca kilesavippayutto naasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.37. Cittasampayuttaduka |37| Nacittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nacittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—cittaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Nacittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nacittavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—cittaṁ paṭicca cittasampayuttakā khandhā. 2 (Paccanīyadukamattāni na vattabbaṁ dhammaṁ pūretuṁ nava nava pañhāni karotu.) 3 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.52. Kilesasampayuttaduka |52| Nakilesasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakilesasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Nakilesavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nakilesavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nakilesasampayuttañca nakilesavippayuttañca dhammaṁ paṭicca nakilesasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.73. Sauttaraduka |73| Nasauttaraṁ dhammaṁ paṭicca nasauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Naanuttaraṁ dhammaṁ paṭicca naanuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 3 Nasauttarañca naanuttarañca dhammaṁ paṭicca naanuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.16. Āsavasampayuttaduka |16| Naāsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naāsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naāsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naāsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naāsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naāsavasampayutto ca naāsavavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naāsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naāsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naāsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naāsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naāsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naāsavasampayutto ca naāsavavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Naāsavasampayuttañca naāsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca naāsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naāsavasampayuttañca naāsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca naāsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naāsavasampayuttañca naāsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca naāsavasampayutto ca naāsavavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe cha …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.28. Ganthasampayuttaduka |28| Naganthasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naganthasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naganthasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naganthavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naganthasampayuttaṁ 490 --- patthana8 28:1 dhammaṁ paṭicca naganthasampayutto ca naganthavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naganthavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naganthavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naganthavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naganthasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naganthavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naganthasampayutto ca naganthavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Naganthasampayuttañca naganthavippayuttañca dhammaṁ paṭicca naganthasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naganthasampayuttañca naganthavippayuttañca dhammaṁ paṭicca naganthavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naganthasampayuttañca naganthavippayuttañca dhammaṁ paṭicca naganthasampayutto ca naganthavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.59. Dassanenapahātabbahetukaduka |59| Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Nanadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nanadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nadassanena pahātabbahetukañca nanadassanena pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.67. Kāmāvacaraduka |67| Nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Nanakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nanakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nakāmāvacarañca nanakāmāvacarañca dhammaṁ paṭicca nakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.23. Saññojanasaññojaniyaduka |23| Nasaññojanañceva naasaññojaniyañca dhammaṁ paṭicca nasaññojano ceva naasaññojaniyo ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasaññojanañceva naasaññojaniyañca dhammaṁ paṭicca naasaññojaniyo ceva nanoasaññojano ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasaññojanañceva naasaññojaniyañca dhammaṁ paṭicca nasaññojano ceva naasaññojaniyo ca naasaññojaniyo ceva nano ca saññojano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naasaññojaniyañceva nano ca saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca naasaññojaniyo ceva nano ca saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Nasaññojanañceva naasaññojaniyañca naasaññojaniyañceva nanosaññojanañca dhammaṁ paṭicca nasaññojano ceva naasaññojaniyo ca dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.46. Upādāduka |46| Naupādā dhammaṁ paṭicca naupādā dhammo uppajjati hetupaccayā. Naupādā dhammaṁ paṭicca nanoupādā dhammo uppajjati hetupaccayā. Naupādā dhammaṁ paṭicca naupādā ca nanoupādā ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nanoupādā dhammaṁ paṭicca naupādā dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Naupādā ca nanoupādā ca dhammaṁ paṭicca naupādā dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe tīṇi …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 8.5. Hetuhetusampayuttaduka |5| Nahetuñceva nahetuvippayuttañca dhammaṁ paṭicca nahetu ceva nahetuvippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuñceva nahetuvippayuttañca dhammaṁ paṭicca nahetuvippayutto ceva na nahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuñceva nahetuvippayuttañca dhammaṁ paṭicca nahetu ceva nahetuvippayutto ca nahetuvippayutto ceva na nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nahetuvippayuttañceva na nahetuñca dhammaṁ paṭicca nahetuvippayutto ceva na nahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuvippayuttañceva na nahetuñca dhammaṁ paṭicca nahetu ceva 491 --- patthana8 5:2 nahetuvippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuvippayuttañceva na nahetuñca dhammaṁ paṭicca nahetu ceva nahetuvippayutto ca nahetuvippayutto ceva na nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nahetuñceva nahetuvippayuttañca nahetuvippayuttañceva na nahetuñca dhammaṁ paṭicca nahetu ceva nahetuvippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) patthana1 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.4. Vipākattika |4| Vibhaṅgavāra Hetu Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 2 Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā— vipāke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vipāke khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ, khandhe paṭicca vatthu. 3 Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ. 4 Vipākadhammadhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā— vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 5 Vipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā—vipākadhammadhamme khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 6 Vipākadhammadhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 7 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā—nevavipākanavipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 8 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā— paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca vipākā khandhā. 9 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca vipākā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 10 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā. 11 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā—vipāke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vipāke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 12 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā, vipāke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 13 Vipākadhammadhammañca 492 --- patthana1 4:13 nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā—vipākadhammadhamme khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 14 Ārammaṇa Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 15 Vipākadhammadhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 16 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—nevavipākanavipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 17 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca vipākā khandhā. 18 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā. 19 Adhipati Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati adhipatipaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 20 Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati adhipatipaccayā—vipāke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 21 Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti adhipatipaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 22 Vipākadhammadhammaṁ paṭicca tīṇi. 23 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati adhipatipaccayā—nevavipākanavipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 24 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati adhipatipaccayā—vipāke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 25 Vipākadhammadhammañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati adhipatipaccayā—vipākadhammadhamme khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 26 Anantarādi Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati anantarapaccayā … samanantarapaccayā … (ārammaṇapaccayasadisaṁ) sahajātapaccayā …. (Sahajātaṁ sabbaṁ hetupaccayasadisaṁ.) 27 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati sahajātapaccayā …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ. (Sahajāte idaṁ nānākaraṇaṁ.) 28 Aññamañña Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati aññamaññapaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 29 Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati aññamaññapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vipāke khandhe paṭicca vatthu. 30 Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti aññamaññapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vatthu ca …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā vatthu ca. 31 Vipākadhammadhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo uppajjati aññamaññapaccayā— vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe 493 --- patthana1 4:31 paṭicca dve khandhā. 32 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati aññamaññapaccayā—nevavipākanavipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 33 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati aññamaññapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca vipākā khandhā. 34 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati aññamaññapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā. 35 Nissayādi Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati nissayapaccayā (saṅkhittaṁ) … upanissayapaccayā … purejātapaccayā. 36 Āsevana Vipākadhammadhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo uppajjati āsevanapaccayā— vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 37 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati āsevanapaccayā—nevavipākanavipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 38 Kamma-vipāka Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati kammapaccayā (saṅkhittaṁ) … vipākapaccayā … tīṇi. 39 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati vipākapaccayā—ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 40 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati vipākapaccayā— paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca vipākā khandhā. 41 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti vipākapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca vipākā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 42 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati vipākapaccayā …pe… nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati vipākapaccayā. Vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti vipākapaccayā …pe…. 43 Āhārādi Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati āhārapaccayā (saṅkhittaṁ) … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā. 44 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā terasa, ārammaṇe pañca, adhipatiyā nava, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte terasa, aññamaññe satta, nissaye terasa, upanissaye pañca, purejāte tīṇi, āsevane dve, kamme terasa, vipāke nava, āhāre terasa, indriye terasa, jhāne terasa, magge terasa, sampayutte pañca, vippayutte terasa, atthiyā terasa, natthiyā pañca, vigate pañca, avigate terasa. 45 Hetuduka Hetupaccayā ārammaṇe pañca …pe… avigate terasa …pe…. 46 Yathā kusalattikassa gaṇanā, evaṁ gaṇetabbaṁ. 47 Āsevanaduka Āsevanapaccayā hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye dve, purejāte dve, kamme dve, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge dve, sampayutte dve, vippayutte dve, atthiyā dve, natthiyā dve, vigate dve, avigate dve …pe…. 48 Vipākaduka Vipākapaccayā hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte ekaṁ, kamme nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 49 Anulomagaṇanā. 50 1.4.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā; ahetukapaṭisandhikkhaṇe vipākaṁ 494 --- patthana1 4:50 ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. 51 Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke vipāke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe vipāke khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ, khandhe paṭicca vatthu. 52 Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ. 53 Vipākadhammadhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 54 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 55 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca vipākā khandhā. 56 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca vipākā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 57 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā. 58 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke vipāke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe vipāke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 59 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā— ahetukapaṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā, vipāke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 60 Naārammaṇa Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—vipāke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vipāke khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ, khandhe paṭicca vatthu. 61 Vipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—vipākadhammadhamme khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 62 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—nevavipākanavipākadhammadhamme khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā … mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 63 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—vipāke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vipāke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 64 Vipākadhammadhammañca 495 --- patthana1 4:64 nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—vipākadhammadhamme khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 65 Naadhipati Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 66 (Yathā anulomaṁ sahajātasadisaṁ.) 67 Naanantarādi Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ, asaññasattānaṁ mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ (idaṁ nānattaṁ) naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā … (Saṅkhittaṁ.) 68 Napurejāta Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 69 Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati napurejātapaccayā—vipāke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, paṭisandhikkhaṇe. (Saṅkhittaṁ.) 70 Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti napurejātapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ. 71 Vipākadhammadhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo uppajjati napurejātapaccayā— arūpe vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 72 Vipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati napurejātapaccayā—vipākadhammadhamme khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 73 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe nevavipākanavipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā, nevavipākanavipākadhammadhamme khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. 74 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati napurejātapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca vipākā khandhā. 75 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti napurejātapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca vipākā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 76 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati napurejātapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā. 77 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati napurejātapaccayā—vipāke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vipāke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 78 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti napurejātapaccayā— paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā; vipāke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 79 Vipākadhammadhammañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati napurejātapaccayā—vipākadhammadhamme khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 80 Napacchājātādi Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati napacchājātapaccayā …pe… naāsevanapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 81 Nakamma Vipākadhammadhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo uppajjati nakammapaccayā— vipākadhammadhamme khandhe 496 --- patthana1 4:81 paṭicca vipākadhammadhammā cetanā. 82 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati nakammapaccayā—nevavipākanavipākadhammadhamme khandhe paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammā cetanā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca upādārūpaṁ. 83 Navipāka Vipākadhammadhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo uppajjati navipākapaccayā— vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 84 Vipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati navipākapaccayā—vipākadhammadhamme khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 85 Vipākadhammadhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti navipākapaccayā—vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 86 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati navipākapaccayā—nevavipākanavipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 87 Vipākadhammadhammañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati navipākapaccayā—vipākadhammadhamme khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 88 Naāhāra Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati naāhārapaccayā—bāhiraṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 89 Naindriya Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati naindriyapaccayā—bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… asaññasattānaṁ mahābhūte paṭicca rūpajīvitindriyaṁ. 90 Najhāna Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati najhānapaccayā— pañcaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 91 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati najhānapaccayā—bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. 92 Namagga Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati namaggapaccayā—ahetukaṁ vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca … tīṇi. 93 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati namaggapaccayā—ahetukaṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca … tīṇi. 94 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati namaggapaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca … tīṇi. 95 Nasampayutta Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati nasampayuttapaccayā … dve. 96 Vipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati nasampayuttapaccayā … dve. 97 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca … ekaṁ. 98 Navippayutta Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 99 Vipākadhammadhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo uppajjati navippayuttapaccayā— arūpe vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 100 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo 497 --- patthana1 4:100 uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe nevavipākanavipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 101 Nonatthi-novigata Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati nonatthipaccayā … novigatapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 102 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dasa, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā terasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte dvādasa, napacchājāte terasa, naāsevane terasa, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne dve, namagge nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 103 1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetuduka Nahetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā dasa, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte dasa, napacchājāte dasa, naāsevane dasa, nakamme ekaṁ, navipāke dve, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne dve, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 104 Tika Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi …pe… nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 105 Nahetumūlakaṁ. 106 Yathā kusalattike sajjhāyamaggena gaṇitaṁ, evaṁ idhāpi gaṇetabbaṁ. 107 Paccanīyaṁ. 108 1.4.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā terasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte dvādasa, napacchājāte terasa, naāsevane terasa, nakamme dve, navipāke pañca, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 109 Tika Hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatiyā pañca, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme dve, navipāke dve, navippayutte tīṇi. 110 Catukka Hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme dve, navipāke dve, navippayutte tīṇi …pe…. 111 Ekādasaka Hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā anantarapaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) purejātapaccayā napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme dve, navipāke dve. (Saṅkhittaṁ.) 112 (Yathā kusalattike anulomapaccanīyagaṇanā gaṇitā, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 113 Anulomapaccanīyaṁ. 114 1.4.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe pañca, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte dasa, aññamaññe satta, nissaye dasa, upanissaye pañca, purejāte tīṇi, āsevane dve, kamme dasa, vipāke nava, āhāre dasa, indriye dasa, jhāne dasa, magge ekaṁ, sampayutte pañca, vippayutte dasa, atthiyā dasa, natthiyā pañca, vigate pañca, avigate dasa. 115 Tika Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte tīṇi, aññamaññe dve, nissaye tīṇi, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, avigate tīṇi …pe…. 116 Sattaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā naaññamaññapaccayā sahajāte tīṇi, nissaye tīṇi, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 117 (Yathā kusalattike nahetumūlakaṁ gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ. Yathā kusalattike paccanīyānulomaṁ vitthāritaṁ, evaṁ idaṁ vitthāretabbaṁ.) 118 Paccanīyānulomaṁ. Paṭiccavāro. 119 1.4.2. Sahajātavāra 1.4.2.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Vipākaṁ dhammaṁ sahajāto vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ sahajātā tayo khandhā, tayo khandhe sahajāto eko khandho, dve khandhe sahajātā dve khandhā. (Saṅkhittaṁ.) 120 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā terasa …pe… avigate terasa …pe…. 121 1.4.2.2. Paccayapaccanīya 498 --- patthana1 4:121 Vipākaṁ dhammaṁ sahajāto vipāko dhammo uppajjati nahetupaccayā ahetukaṁ vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ sahajātā tayo khandhā, tayo khandhe sahajāto eko khandho, dve khandhe sahajātā dve khandhā. (Saṅkhittaṁ.) 122 1.4.2.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe pañca …pe… navippayutte tīṇi …pe…. 123 1.4.2.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe pañca …pe… avigate dasa …pe…. 124 Sahajātavāro. 125 1.4.3. Paccayavāra 1.4.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Vipākaṁ dhammaṁ paccayā vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā, tayo khandhe paccayā eko khandho, dve khandhe paccayā dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 126 Vipākaṁ dhammaṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā— vipāke khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vipāke khandhe paccayā kaṭattārūpaṁ …pe…. 127 Vipākaṁ dhammaṁ paccayā vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 128 Vipākadhammadhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā— vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā. 129 Vipākadhammadhammaṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā—vipākadhammadhamme khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 130 Vipākadhammadhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 131 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā—nevavipākanavipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā …pe… mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ, vatthuṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammā khandhā. 132 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā— vatthuṁ paccayā vipākā khandhā; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paccayā vipākā khandhā. 133 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā vipākadhammadhammā khandhā. 134 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā vipākā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paccayā vipākā khandhā, mahābhūte paccayā kaṭattārūpaṁ. 135 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā vipākadhammadhammā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 136 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 137 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā—vipāke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vipāke khandhe ca mahābhūte ca paccayā kaṭattārūpaṁ. 138 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca 499 --- patthana1 4:138 paccayā dve khandhā, vipāke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā, vipāke khandhe ca mahābhūte ca paccayā kaṭattārūpaṁ. 139 Vipākadhammadhammañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā—vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 140 Vipākadhammadhammañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā—vipākadhammadhamme khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 141 Vipākadhammadhammañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā, vipākadhammadhamme khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 142 Ārammaṇa Vipākaṁ dhammaṁ paccayā vipāko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 143 Vipākadhammadhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā. 144 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—nevavipākanavipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā, vatthuṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammā khandhā. 145 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā vipāko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ, sotāyatanaṁ paccayā sotaviññāṇaṁ, ghānāyatanaṁ paccayā ghānaviññāṇaṁ, jivhāyatanaṁ paccayā jivhāviññāṇaṁ, kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ; vatthuṁ paccayā vipākā khandhā, paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paccayā vipākā khandhā. 146 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā vipākadhammadhammā khandhā. 147 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā vipāko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhāyatanañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca cakkhāyatanañca paccayā dve khandhā, sota … ghāna … jivhā … kāya … vipākaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 148 Vipākadhammadhammañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 149 Adhipati Vipākaṁ dhammaṁ paccayā vipāko dhammo uppajjati adhipatipaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā … tīṇi. (Adhipatiyā paṭisandhikkhaṇe natthi.) 150 Vipākadhammadhammaṁ paccayā … tīṇi. 151 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati adhipatipaccayā—nevavipākanavipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ, vatthuṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammā khandhā. 152 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā vipāko dhammo uppajjati adhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā vipākā khandhā. 153 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo uppajjati adhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā vipākadhammadhammā khandhā. 154 500 --- patthana1 4:154 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti adhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā vipākā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 155 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti adhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā vipākadhammadhammā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 156 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā vipāko dhammo uppajjati adhipatipaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 157 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati adhipatipaccayā—vipāke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 158 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti adhipatipaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā, vipāke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 159 Vipākadhammadhammañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo uppajjati adhipatipaccayā—vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 160 Vipākadhammadhammañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati adhipatipaccayā—vipākadhammadhamme khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 161 Vipākadhammadhammañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti adhipatipaccayā—vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā, vipākadhammadhamme khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 162 Anantara-samanantara Vipākaṁ dhammaṁ paccayā vipāko dhammo uppajjati anantarapaccayā … samanantarapaccayā. (Ārammaṇapaccayasadisaṁ.) 163 Aññamañña Sahajātapaccayā …pe… aññamaññapaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā. 164 Vipākaṁ dhammaṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati aññamaññapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vipāke khandhe paccayā vatthu. 165 Vipākaṁ dhammaṁ paccayā vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti aññamaññapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā vatthu ca …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā vatthu ca. 166 Vipākadhammadhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo uppajjati aññamaññapaccayā— vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā. 167 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati aññamaññapaccayā—nevavipākanavipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte paccayā dve mahābhūtā; vatthuṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammā khandhā. 168 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā vipāko dhammo uppajjati aññamaññapaccayā—cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā vipākā khandhā; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paccayā vipākā khandhā. 169 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo uppajjati aññamaññapaccayā—vatthuṁ paccayā 501 --- patthana1 4:169 vipākadhammadhammā khandhā. 170 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā vipāko dhammo uppajjati aññamaññapaccayā—cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhāyatanañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca cakkhāyatanañca paccayā dve khandhā, sota … ghāna … jivhā … kāya …pe… vipākaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 171 Vipākadhammadhammañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo uppajjati aññamaññapaccayā—vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 172 Nissaya Vipākaṁ dhammaṁ paccayā vipāko dhammo uppajjati nissayapaccayā. (Sahajātasadisaṁ.) 173 Upanissaya-purejāta Upanissayapaccayā … purejātapaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā, vatthuṁ purejātapaccayā (anantarasadisaṁ. Saṅkhittaṁ.) 174 Āsevana Vipākadhammadhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo uppajjati āsevanapaccayā— vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā, tayo khandhe paccayā eko khandho, dve khandhe paccayā dve khandhā. 175 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati āsevanapaccayā—nevavipākanavipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe… vatthuṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammā khandhā. 176 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo uppajjati āsevanapaccayā—vatthuṁ paccayā vipākadhammadhammā khandhā. 177 Vipākadhammadhammañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo uppajjati āsevanapaccayā—vipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā, tayo khandhe ca vatthuñca paccayā eko khandho, dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 178 Kamma Vipākaṁ dhammaṁ paccayā vipāko dhammo uppajjati kammapaccayā … tīṇi. (Sahajātasadisaṁ.) 179 Vipāka Vipākaṁ dhammaṁ paccayā vipāko dhammo uppajjati vipākapaccayā … tīṇi. 180 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati vipākapaccayā—ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte paccayā dve mahābhūtā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ …pe… vipāko ca ubhayañca … tīṇi. 181 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca … tīṇi. 182 Āhārādi Āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā. 183 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā sattarasa, ārammaṇe satta, adhipatiyā sattarasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte sattarasa, aññamaññe nava, nissaye sattarasa, upanissaye satta, purejāte satta, āsevane cattāri, kamme sattarasa, vipāke nava, āhāre sattarasa, indriye sattarasa, jhāne sattarasa, magge sattarasa, sampayutte satta, vippayutte sattarasa, atthiyā sattarasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate sattarasa. 184 Hetuduka Hetupaccayā ārammaṇe satta, adhipatiyā sattarasa …pe… avigate sattarasa. 185 Yathā kusalattike gaṇanā, evaṁ gaṇetabbaṁ. 186 Anulomaṁ. 187 1.4.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Vipākaṁ dhammaṁ paccayā vipāko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā … tīṇi. 188 Vipākadhammadhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 189 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe…. 190 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā vipāko dhammo 502 --- patthana1 4:190 uppajjati nahetupaccayā— cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe…. 191 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo uppajjati nahetupaccayā—vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 192 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paccayā vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—vatthuṁ paccayā ahetukā vipākā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… 193 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā vipāko dhammo uppajjati …pe… nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati …pe… vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā …pe… tīṇi. 194 Vipākadhammadhammañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 195 Naārammaṇa Vipākaṁ dhammaṁ paccayā nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ. Sabbāni padāni vitthāretabbāni.) 196 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dvādasa, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā sattarasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte dvādasa, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne cattāri, namagge nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 197 1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetuduka Nahetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā dvādasa, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi …pe… nakamme ekaṁ, navipāke cattāri, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne cattāri, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 198 (Yathā kusalattike paccanīyagaṇanā, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 199 Paccanīyaṁ. 200 1.4.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā sattarasa …pe… novigate pañca. 201 (Yathā kusalattike anulomapaccanīyagaṇanā, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 202 Anulomapaccanīyaṁ. 203 1.4.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe satta, anantare satta, samanantare satta, sahajāte dvādasa, aññamaññe nava, nissaye dvādasa, upanissaye satta, purejāte satta, āsevane cattāri, kamme dvādasa, vipāke nava, āhāre dvādasa, indriye dvādasa, jhāne dvādasa, magge tīṇi, sampayutte satta, vippayutte dvādasa, atthiyā dvādasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate dvādasa. 204 Tika Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte tīṇi, aññamaññe dve …pe… avigate tīṇi. 205 (Yathā kusalattike paccanīyānulomagaṇanā, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 206 Paccanīyānulomaṁ. Paccayavāro. 207 1.4.4. Nissayavāra 1.4.4.1–4 Paccayacatukka Vipākaṁ dhammaṁ nissāya vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ nissāya tayo khandhā …pe…. 208 Hetuyā sattarasa …pe…. 209 Nahetuyā dvādasa …pe… novigate pañca. 210 Hetupaccayā naārammaṇe pañca …pe… navippayutte tīṇi. 211 Nahetupaccayā ārammaṇe satta …pe… avigate dvādasa. 212 Nissayavāro. 213 1.4.5. Saṁsaṭṭhavāra 1.4.5.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Vipākaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā. (Saṅkhittaṁ. Sabbāni padāni vitthāretabbāni.) 214 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane dve, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 215 Yathā kusalattike gaṇanā, evaṁ gaṇetabbaṁ. 216 Anulomaṁ. 217 1.4.5.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Vipākaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho vipāko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve 503 --- patthana1 4:217 khandhā. (Sabbāni padāni vibhajitabbāni.) 218 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tīṇi, na adhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme dve, navipāke dve, najhāne ekaṁ, namagge dve, navippayutte tīṇi. 219 (Yathā kusalattike paccanīyagaṇanā, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 220 Paccanīyaṁ. 221 1.4.5.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi …pe… navippayutte tīṇi. 222 (Yathā kusalattike anulomapaccanīyagaṇanā, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 223 Anulomapaccanīyaṁ. 224 1.4.5.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi …pe… magge ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 225 (Yathā kusalattike paccanīyānulomagaṇanā, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 226 Paccanīyānulomaṁ. Saṁsaṭṭhavāro. 227 1.4.6. Sampayuttavāra 1.4.6.1–4 Paccayacatukka Vipākaṁ dhammaṁ sampayutto vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ sampayuttā tayo khandhā …pe…. 228 Hetuyā tīṇi …pe…. 229 Nahetuyā tīṇi …pe…. 230 Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi …pe…. 231 Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi …pe…. 232 Sampayuttavāro. 233 1.4.7. Pañhāvāra 1.4.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Vipāko dhammo vipākassa dhammassa hetupaccayena paccayo—vipākā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe vipākā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 234 Vipāko dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa hetupaccayena paccayo—vipākā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe vipākā hetū kaṭattārūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 235 Vipāko dhammo vipākassa ca nevavipākanavipākadhammadhammassa ca hetupaccayena paccayo—vipākā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe vipākā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 236 Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa hetupaccayena paccayo— vipākadhammadhammā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 237 Vipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa hetupaccayena paccayo— vipākadhammadhammā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 238 Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa ca nevavipākanavipākadhammadhammassa ca hetupaccayena paccayo—vipākadhammadhammā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 239 Nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa hetupaccayena paccayo—nevavipākanavipākadhammadhammā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 240 Ārammaṇa Vipāko dhammo vipākassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—vipāke khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, domanassaṁ uppajjati, kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati. 241 Vipāko dhammo vipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—sekkhā phalaṁ paccavekkhanti, vipāke khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati, cetopariyañāṇena vipākacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti. Vipākā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 242 Vipāko dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— arahā phalaṁ paccavekkhati, vipāke khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati, cetopariyañāṇena vipākacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Vipākā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 243 Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati, sekkhā gotrabhuṁ paccavekkhanti, vodānaṁ paccavekkhanti, sekkhā 504 --- patthana1 4:243 maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, sekkhā pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti, vipākadhammadhamme khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati, cetopariyañāṇena vipākadhammadhammacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti. Ākāsānañcāyatanakusalaṁ viññāṇañcāyatanakusalassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ākiñcaññāyatanakusalaṁ nevasaññānāsaññāyatanakusalassa ārammaṇapaccayena paccayo. Vipākadhammadhammā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammupagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 244 Vipākadhammadhammo vipākassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— vipākadhammadhamme khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati, kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati. Ākāsānañcāyatanakusalaṁ viññāṇañcāyatanavipākassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ākiñcaññāyatanakusalaṁ nevasaññānāsaññāyatanavipākassa ārammaṇapaccayena paccayo. 245 Vipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—arahā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati. Arahā pahīne kilese paccavekkhati, pubbe samudāciṇṇe kilese jānāti, vipākadhammadhamme khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati, cetopariyañāṇena vipākadhammadhammacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Ākāsānañcāyatanakusalaṁ viññāṇañcāyatanakiriyassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ākiñcaññāyatanakusalaṁ nevasaññānāsaññāyatanakiriyassa ārammaṇapaccayena paccayo. Vipākadhammadhammā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammupagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 246 Nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—arahā nibbānaṁ paccavekkhati. Nibbānaṁ āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Arahā cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati. Sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ … nevavipākanavipākadhammadhamme khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena nevavipākanavipākadhammadhammacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Ākāsānañcāyatanakiriyaṁ viññāṇañcāyatanakiriyassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ākiñcaññāyatanakiriyaṁ nevasaññānāsaññāyatanakiriyassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nevavipākanavipākadhammadhammā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 247 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— nibbānaṁ phalassa ārammaṇapaccayena paccayo. Sekkhā vā puthujjanā vā cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati. Sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ … nevavipākanavipākadhammadhamme khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 248 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—sekkhā nibbānaṁ paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa ārammaṇapaccayena paccayo. Sekkhā vā puthujjanā vā cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Sotaṁ …pe… nevavipākanavipākadhammadhamme khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti, 505 --- patthana1 4:248 assādenti abhinandanti …pe… dibbena cakkhunā rūpaṁ passanti, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇanti, cetopariyañāṇena nevavipākanavipākadhammadhammacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti. Nevavipākanavipākadhammadhammā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 249 Adhipati Vipāko dhammo vipākassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—vipākādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 250 Vipāko dhammo vipākadhammadhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—sekkhā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, vipāke khandhe garuṁ katvā assādenti abhinandanti; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 251 Vipāko dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—arahā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Sahajātādhipati—vipākādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 252 Vipāko dhammo vipākassa ca nevavipākanavipākadhammadhammassa ca adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—vipākādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 253 Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, sekkhā gotrabhuṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, vodānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, sekkhā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, vipākadhammadhamme khandhe garuṁ katvā assādenti abhinandanti; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—vipākadhammadhammādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 254 Vipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—arahā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Sahajātādhipati—vipākadhammadhammādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 255 Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa ca nevavipākanavipākadhammadhammassa ca adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—vipākadhammadhammādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 256 Nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—arahā nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Sahajātādhipati—nevavipākanavipākadhammadhammādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 257 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—nibbānaṁ phalassa adhipatipaccayena paccayo. 258 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—sekkhā nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa adhipatipaccayena paccayo. Cakkhuṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sotaṁ …pe… nevavipākanavipākadhammadhamme khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 259 Anantara Vipāko dhammo vipākassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā vipākā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ vipākānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Pañcaviññāṇaṁ vipākamanodhātuyā anantarapaccayena paccayo. Vipākamanodhātu vipākamanoviññāṇadhātuyā anantarapaccayena paccayo. 260 Vipāko dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa anantarapaccayena paccayo. 506 --- patthana1 4:260 Bhavaṅgaṁ āvajjanāya anantarapaccayena paccayo. Vipākamanoviññāṇadhātu kiriyamanoviññāṇadhātuyā anantarapaccayena paccayo. 261 Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā vipākadhammadhammā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ vipākadhammadhammānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa anantarapaccayena paccayo. 262 Vipākadhammadhammo vipākassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— vipākadhammadhammā khandhā vuṭṭhānassa … maggo phalassa … sekkhānaṁ anulomaṁ phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanakusalaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 263 Nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā nevavipākanavipākadhammadhammā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nevavipākanavipākadhammadhammānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 264 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— āvajjanā pañcannaṁ viññāṇānaṁ anantarapaccayena paccayo. Nevavipākanavipākadhammadhammā khandhā vuṭṭhānassa, arahato anulomaṁ phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanakiriyaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 265 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa anantarapaccayena paccayo—āvajjanā vipākadhammadhammānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 266 Samanantara Vipāko dhammo vipākassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo. (Anantarasadisaṁ.) 267 Sahajāta Vipāko dhammo vipākassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—vipāko eko khandho …pe… tīṇi. 268 Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa sahajātapaccayena paccayo … tīṇi. 269 Nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa sahajātapaccayena paccayo—nevavipākanavipākadhammadhammo eko khandho …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 270 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo— paṭisandhikkhaṇe vatthu vipākānaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 271 Vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā vipākassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe vipāko eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe…. 272 Vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā nevavipākanavipākadhammadhammassa sahajātapaccayena paccayo—vipākā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe vipākā khandhā ca mahābhūtā ca kaṭattārūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 273 Vipākadhammadhammo ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā nevavipākanavipākadhammadhammassa sahajātapaccayena paccayo— vipākadhammadhammā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 274 Aññamañña Vipāko dhammo vipākassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—vipāko eko khandho …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 275 Vipāko dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa aññamaññapaccayena paccayo— paṭisandhikkhaṇe vipākā khandhā vatthussa aññamaññapaccayena paccayo. 276 Vipāko dhammo vipākassa ca nevavipākanavipākadhammadhammassa ca aññamaññapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe vipāko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo …pe…. 277 Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa aññamaññapaccayena paccayo— vipākadhammadhammo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe…. 278 Nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa aññamaññapaccayena paccayo—nevavipākanavipākadhammadhammo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe…. 279 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo— 507 --- patthana1 4:279 paṭisandhikkhaṇe vatthu vipākānaṁ khandhānaṁ …pe…. 280 Vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā vipākassa dhammassa …pe… paṭisandhikkhaṇe vipāko eko khandho ca vatthu ca …pe…. (Satta pañhā.) 281 Nissaya Vipāko dhammo vipākassa dhammassa nissayapaccayena paccayo … tīṇi. Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa … tīṇi. 282 Nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa …pe…. 283 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākassa dhammassa …pe… cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa nissayapaccayena paccayo …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa, vatthu vipākānaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthu vipākānaṁ khandhānaṁ …pe…. 284 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa nissayapaccayena paccayo— vatthu vipākadhammadhammānaṁ khandhānaṁ …pe…. 285 Vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā vipākassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—cakkhuviññāṇasahagato eko khandho ca cakkhāyatanañca …pe… kāyaviññāṇasahagato eko khandho ca kāyāyatanañca …pe… vipāko eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ … paṭisandhikkhaṇe vipāko eko khandho ca vatthu ca …pe…. 286 Vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā nevavipākanavipākadhammadhammassa …pe… vipākā khandhā ca mahābhūtā ca …pe… (saṅkhittaṁ) paṭisandhikkhaṇe …pe…. 287 Vipākadhammadhammo ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā vipākadhammadhammassa nissayapaccayena paccayo—vipākadhammadhammo eko khandho ca vatthu ca …pe…. 288 Vipākadhammadhammo ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā nevavipākanavipākadhammadhammassa nissayapaccayena paccayo—vipākadhammadhammā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ …. (Terasa pañhā.) 289 Upanissaya Vipāko dhammo vipākassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. 290 Pakatūpanissayo—kāyikaṁ sukhaṁ kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. Kāyikaṁ dukkhaṁ kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. Phalasamāpatti kāyikassa sukhassa upanissayapaccayena paccayo. 291 Vipāko dhammo vipākadhammadhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. 292 Pakatūpanissayo—kāyikaṁ sukhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati …pe… saṅghaṁ bhindati. Kāyikaṁ dukkhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati …pe… saṅghaṁ bhindati. Kāyikaṁ sukhaṁ kāyikaṁ dukkhaṁ saddhāya …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 293 Vipāko dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. 294 Pakatūpanissayo—arahā kāyikaṁ sukhaṁ upanissāya anuppannaṁ kiriyasamāpattiṁ uppādeti, uppannaṁ samāpajjati, saṅkhāre aniccato dukkhato anattato vipassati, kāyikaṁ dukkhaṁ upanissāya anuppannaṁ kiriyasamāpattiṁ uppādeti, uppannaṁ samāpajjati …pe…. 295 Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. 296 Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… mānaṁ jappeti … diṭṭhiṁ gaṇhāti. Sīlaṁ … sutaṁ … cāgaṁ … paññaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… diṭṭhiṁ gaṇhāti. Rāgaṁ … dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati …pe… saddhā …pe… patthanā saddhāya … sīlassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. Paṭhamassa jhānassa parikammaṁ paṭhamassa …pe… nevasaññānāsaññāyatanassa parikammaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ dutiyassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… paṭhamassa maggassa parikammaṁ paṭhamassa …pe… catutthassa maggassa parikammaṁ catutthassa …pe… paṭhamo maggo dutiyassa …pe… tatiyo maggo catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. Sekkhā maggaṁ 508 --- patthana1 4:296 upanissāya anuppannaṁ kusalasamāpattiṁ uppādenti …pe… maggo sekkhānaṁ atthappaṭisambhidāya …pe… ṭhānāṭhānakosallassa upanissayapaccayena paccayo. Pāṇātipāto pāṇātipātassa …pe… micchādiṭṭhiyā upanissayapaccayena paccayo …pe… micchādiṭṭhi micchādiṭṭhiyā …pe… byāpādassa …pe… mātughātikammaṁ mātughātikammassa …pe… niyatamicchādiṭṭhiyā …pe… niyatamicchādiṭṭhi niyatamicchādiṭṭhiyā …pe… saṅghabhedakakammassa upanissayapaccayena paccayo. 297 Vipākadhammadhammo vipākassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. 298 Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya attānaṁ ātāpeti paritāpeti, pariyiṭṭhimūlakaṁ dukkhaṁ paccanubhoti …pe… patthanaṁ upanissāya attānaṁ ātāpeti paritāpeti …pe… saddhā …pe… patthanā kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. Kusalākusalaṁ kammaṁ vipākassa upanissayapaccayena paccayo. Maggo phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 299 Vipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. 300 Pakatūpanissayo—arahā maggaṁ upanissāya anuppannaṁ kiriyasamāpattiṁ uppādeti, uppannaṁ samāpajjati, saṅkhāre aniccato dukkhato anattato vipassati. Maggo arahato atthappaṭisambhidāya …pe… ṭhānāṭhānakosallassa upanissayapaccayena paccayo. 301 Nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. 302 Pakatūpanissayo—arahā utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya anuppannaṁ kiriyasamāpattiṁ uppādeti …pe…. 303 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. 304 Pakatūpanissayo—utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ, kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 305 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. 306 Pakatūpanissayo—utuṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati. Bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati. Utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ saddhāya …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 307 Purejāta Nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. 308 Ārammaṇapurejātaṁ—arahā cakkhuṁ aniccato …pe… kāyaṁ … rūpe … phoṭṭhabbe … vatthuṁ aniccato …pe… dibbena cakkhunā rūpaṁ …pe… dibbāya sotadhātuyā saddaṁ …pe…. Vatthupurejātaṁ—vatthu nevavipākanavipākadhammadhammānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 309 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. 310 Ārammaṇapurejātaṁ—sekkhā vā puthujjanā vā cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati. Sotaṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… tadārammaṇatā uppajjati. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa purejāta …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu vipākānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 311 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. 312 Ārammaṇapurejātaṁ—sekkhā vā puthujjanā vā cakkhuṁ …pe… ārabbha rāgo …pe… domanassaṁ uppajjati. Sotaṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ …pe… dibbena cakkhunā rūpaṁ …pe… dibbāya sotadhātuyā saddaṁ …pe…. 313 Vatthupurejātaṁ—vatthu vipākadhammadhammānaṁ khandhānaṁ 509 --- patthana1 4:313 purejātapaccayena paccayo. 314 Pacchājāta Vipāko dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa pacchājātapaccayena paccayo— pacchājātā vipākā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 315 Vipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa pacchājātapaccayena paccayo …pe… 316 Nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa pacchājātapaccayena paccayo …pe… 317 Āsevana Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā vipākadhammadhammā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ vipākadhammadhammānaṁ khandhānaṁ …pe… anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 318 Nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā …pe… paccayo. 319 Kamma Vipāko dhammo vipākassa dhammassa kammapaccayena paccayo—vipākā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe vipākā cetanā …pe…. 320 Vipāko dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa kammapaccayena paccayo—vipākā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe vipākā cetanā kaṭattārūpānaṁ …pe… cetanā vatthussa kammapaccayena paccayo. 321 Vipāko dhammo vipākassa ca nevavipākanavipākadhammadhammassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—vipākā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe vipākā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 322 Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa kammapaccayena paccayo— vipākadhammadhammā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 323 Vipākadhammadhammo vipākassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—vipākadhammadhammā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 324 Vipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—vipākadhammadhammā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—vipākadhammadhammā cetanā kaṭattārūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 325 Vipākadhammadhammo vipākassa ca nevavipākanavipākadhammadhammassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—vipākadhammadhammā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 326 Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa ca nevavipākanavipākadhammadhammassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—vipākadhammadhammā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 327 Nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa kammapaccayena paccayo—nevavipākanavipākadhammadhammā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 328 Vipāka Vipāko dhammo vipākassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vipākapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 329 Vipāko dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa vipākapaccayena paccayo— vipākā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe vipākā khandhā kaṭattārūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. Khandhā vatthussa …pe…. 330 Vipāko dhammo vipākassa ca nevavipākanavipākadhammadhammassa ca vipākapaccayena paccayo—vipāko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe vipāko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. 331 Āhāra Vipāko dhammo vipākassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—vipākā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ … tīṇi. (Paṭisandhipi imesaṁ tiṇṇannaṁ kātabbā.) 332 Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa āhārapaccayena paccayo … tīṇi. 333 510 --- patthana1 4:333 Nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa āhārapaccayena paccayo—nevavipākanavipākadhammadhammā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 334 Indriya Vipāko dhammo vipākassa dhammassa indriyapaccayena paccayo … tīṇi (paṭisandhi kātabbā.) Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa indriyapaccayena paccayo … tīṇi. 335 Nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa indriyapaccayena paccayo—nevavipākanavipākadhammadhammā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 336 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākassa dhammassa indriyapaccayena paccayo— cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa indriyapaccayena paccayo; kāyindriyaṁ …pe…. 337 Vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā vipākassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—cakkhundriyañca cakkhuviññāṇañca cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo …pe… kāyindriyañca kāyaviññāṇañca kāyaviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo. 338 Jhāna Vipāko dhammo vipākassa dhammassa jhānapaccayena paccayo … tīṇi. Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa jhānapaccayena paccayo … tīṇi. 339 Nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa jhānapaccayena paccayo—nevavipākanavipākadhammadhammā jhānaṅgā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. 340 Magga Vipāko dhammo vipākassa dhammassa maggapaccayena paccayo … tīṇi. Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa maggapaccayena paccayo … tīṇi. Nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa maggapaccayena paccayo. Nevavipākanavipākadhammadhammā maggaṅgā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ maggapaccayena paccayo. 341 Sampayutta Vipāko dhammo vipākassa dhammassa sampayuttapaccayena paccayo—vipāko eko khandho tiṇṇannaṁ …pe… dve khandhā dvinnaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa sampayuttapaccayena paccayo; nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa sampayuttapaccayena paccayo; dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo. 342 Vippayutta Vipāko dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—vipākā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe vipākā khandhā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—vipākā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 343 Vipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—vipākadhammadhammā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—vipākadhammadhammā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 344 Nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—nevavipākanavipākadhammadhammā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu nevavipākanavipākadhammadhammānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—nevavipākanavipākadhammadhammā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 345 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu vipākānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena 511 --- patthana1 4:345 paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu vipākānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 346 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu vipākadhammadhammānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 347 Atthi Vipāko dhammo vipākassa dhammassa atthipaccayena paccayo—vipāko eko khandho tiṇṇannaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe vipāko eko khandho tiṇṇannaṁ …pe…. 348 Vipāko dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa …pe… sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—vipākā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe vipākā khandhā kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—vipākā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 349 Vipāko dhammo vipākassa ca nevavipākanavipākadhammadhammassa ca atthipaccayena paccayo—vipāko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo … paṭisandhikkhaṇe …pe…. 350 Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa atthipaccayena paccayo … dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 351 Vipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—vipākadhammadhammā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—vipākadhammadhammā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 352 Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa ca nevavipākanavipākadhammadhammassa ca …pe… vipākadhammadhammo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …. 353 Nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa …pe… sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—nevavipākanavipākadhammadhammo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūtā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 354 Purejātaṁ—arahā cakkhuṁ aniccato …pe… sotaṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, vatthu nevavipākanavipākadhammadhammānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 355 Pacchājātā—nevavipākanavipākadhammadhammā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 356 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu vipākānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—sekkhā vā puthujjanā vā cakkhuṁ aniccato …pe… assādenti; taṁ ārabbha rāgo …pe… domanassaṁ …pe… kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā …pe… sotaṁ …pe… vatthuṁ …pe… vipāko tadārammaṇatā …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu vipākānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 357 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—sekkhā vā puthujjanā vā cakkhuṁ aniccato …pe… assādenti …pe… domanassaṁ uppajjati. Sotaṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā …pe… vatthu vipākadhammadhammānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 358 Vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā vipākassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—cakkhuviññāṇasahagato eko khandho ca cakkhāyatanañca tiṇṇannaṁ …pe… kāyaviññāṇasahagato …pe… vipāko eko khandho ca 512 --- patthana1 4:358 vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe vipāko eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ …pe…. 359 Vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā nevavipākanavipākadhammadhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—vipākā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vipākā khandhā ca mahābhūtā ca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 360 Pacchājātā—vipākā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa …pe… pacchājātā vipākā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 361 Vipākadhammadhammo ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā vipākadhammadhammassa …pe… sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—vipākadhammadhammo eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ …pe…. 362 Vipākadhammadhammo ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā nevavipākanavipākadhammadhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—vipākadhammadhammā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—vipākadhammadhammā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—vipākadhammadhammā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 363 Natthi-vigatāvigata Vipāko dhammo …. (Natthi vigataṁ anantarasadisaṁ, avigataṁ atthisadisaṁ.) 364 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte ekādasa, aññamaññe satta, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane dve, kamme nava, vipāke tīṇi, āhāre satta, indriye nava, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate terasa. 365 Sabhāga Hetupaccayā adhipatiyā satta, sahajāte satta, aññamaññe pañca, nissaye satta, vipāke tīṇi, indriye satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, avigate satta. 366 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomagaṇanā gaṇitā, evaṁ vitthāretabbā.) 367 Anulomaṁ 368 Paccanīyuddhāra Vipāko dhammo vipākassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 369 Vipāko dhammo vipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 370 Vipāko dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 371 Vipāko dhammo vipākassa ca nevavipākanavipākadhammadhammassa ca sahajātapaccayena paccayo. 372 Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 373 Vipākadhammadhammo vipākassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 374 Vipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 375 Vipākadhammadhammo vipākassa ca nevavipākanavipākadhammadhammassa ca kammapaccayena paccayo. 376 Vipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa ca nevavipākanavipākadhammadhammassa ca sahajātapaccayena paccayo. 377 Nevavipākanavipākadhammadhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 378 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 379 Nevavipākanavipākadhammadhammo vipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo 513 --- patthana1 4:379 … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 380 Vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā vipākassa dhammassa sahajātaṁ … purejātaṁ. 381 Vipāko ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā nevavipākanavipākadhammadhammassa sahajātaṁ … pacchājātaṁ … āhāraṁ … indriyaṁ. 382 Vipākadhammadhammo ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā vipākadhammadhammassa sahajātaṁ … purejātaṁ. 383 Vipākadhammadhammo ca nevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā nevavipākanavipākadhammadhammassa sahajātaṁ … pacchājātaṁ … āhāraṁ … indriyaṁ. 384 1.4.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā soḷasa, naārammaṇe soḷasa, naadhipatiyā soḷasa, naanantare soḷasa, nasamanantare soḷasa, nasahajāte dvādasa, naaññamaññe dvādasa, nanissaye dvādasa, naupanissaye soḷasa, napurejāte cuddasa, napacchājāte soḷasa, naāsevane soḷasa, nakamme pannarasa, navipāke cuddasa, naāhāre soḷasa, naindriye soḷasa, najhāne soḷasa, namagge soḷasa, nasampayutte dvādasa, navippayutte dasa, noatthiyā dasa, nonatthiyā soḷasa, novigate soḷasa, noavigate dasa. 385 Sabhāga Nahetupaccayā naārammaṇe soḷasa …pe… noavigate dasa. 386 Yathā kusalattike paccanīyagaṇanā vitthāritā, evaṁ vitthāretabbaṁ. 387 Paccanīyaṁ. 388 1.4.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetusabhāga Hetupaccayā naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke cattāri, naāhāre satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 389 Ghaṭanā Hetu sahajāta nissaya atthi avigatanti naārammaṇe satta …pe… naaññamaññe tīṇi …pe… navipāke cattāri …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi …pe… novigate satta. 390 (Yathā kusalattike anulomapaccanīyagaṇanā vitthāritā, evaṁ vitthāretabbaṁ. Asammohantena eso sajjhāyamaggo.) 391 Anulomapaccanīyaṁ. 392 1.4.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte ekādasa, aññamaññe satta, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane dve, kamme nava, vipāke tīṇi, āhāre satta, indriye nava, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate terasa. 393 Tika Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā adhipatiyā satta …pe… avigate terasa. 394 (Yathā kusalattike paccanīyānulomagaṇanā vitthāritā, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 395 Paccanīyānulomaṁ. 396 Vipākattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.10. Dassanenapahātabbahetukattika |10| Vibhaṅgavāra Hetu Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. 2 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 3 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhā …pe…. 4 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—bhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. 5 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—bhāvanāya pahātabbahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 6 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— bhāvanāya 514 --- patthana1 10:6 pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 7 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhā …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 8 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 9 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 10 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 11 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 12 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca mohañca paṭicca dve khandhā. 13 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; vicikicchāsahagate khandhe ca mohañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 14 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca mohañca paṭicca dve khandhā …pe…. 15 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca mohañca paṭicca dve khandhā. 16 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—bhāvanāya pahātabbahetuke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; uddhaccasahagate khandhe ca mohañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 17 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe…. 18 Ārammaṇa Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 19 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vicikicchāsahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato moho. 515 --- patthana1 10:20 20 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā ca moho ca …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā ca moho ca. 21 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … tīṇi. (Dassanena sadisaṁ vibhajitabbaṁ.) 22 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paṭicca khandhā. 23 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 24 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 25 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca mohañca paṭicca dve khandhā. 26 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca mohañca paṭicca dve khandhā. 27 Adhipati Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati adhipatipaccayā … tīṇi. (Hetusadisā.) 28 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… tīṇi. (Hetusadisā, adhipatiyā moho natthi.) 29 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati adhipatipaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhā. Ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 30 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati adhipatipaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 31 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati adhipatipaccayā—bhāvanāya pahātabbahetuke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 32 Anantara-samanantara Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati anantarapaccayā. Samanantarapaccayā. (Ārammaṇasadisaṁ.) 33 Sahajāta Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 34 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; vicikicchāsahagate khandhe paṭicca moho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 35 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti sahajātapaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā moho ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe…. 36 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca 516 --- patthana1 10:36 bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā—bhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 37 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā—bhāvanāya pahātabbahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; uddhaccasahagate khandhe paṭicca moho ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 38 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti sahajātapaccayā—bhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā moho ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe…. 39 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ …pe…. 40 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā—vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 41 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā. (Saṅkhittaṁ. Hetusadisaṁ kātabbaṁ.) 42 Aññamaññādi Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati aññamaññapaccayā, nissayapaccayā, upanissayapaccayā, purejātapaccayā, āsevanapaccayā, kammapaccayā, vipākapaccayā, āhārapaccayā, indriyapaccayā, jhānapaccayā, maggapaccayā, sampayuttapaccayā, vippayuttapaccayā, atthipaccayā, natthipaccayā, vigatapaccayā, avigatapaccayā. 43 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā sattarasa, ārammaṇe ekādasa, adhipatiyā nava, anantare ekādasa, samanantare ekādasa, sahajāte sattarasa, aññamaññe ekādasa, nissaye sattarasa, upanissaye ekādasa, purejāte ekādasa, āsevane ekādasa, kamme sattarasa, vipāke ekaṁ, āhāre sattarasa, indriye sattarasa, jhāne sattarasa, magge sattarasa, sampayutte ekādasa, vippayutte sattarasa, atthiyā sattarasa, natthiyā ekādasa, vigate ekādasa, avigate sattarasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 44 Anulomaṁ. 45 1.10.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato moho. 46 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—uddhaccasahagate khandhe paṭicca uddhaccasahagato moho. 47 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhā; ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. 48 Naārammaṇa Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 49 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—bhāvanāya pahātabbahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 50 Nevadassanena 517 --- patthana1 10:50 nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuke khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ, khandhe paṭicca vatthu …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ …pe…. 51 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; vicikicchāsahagate khandhe ca mohañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 52 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—bhāvanāya pahātabbahetuke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; uddhaccasahagate khandhe ca mohañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 53 Naadhipatyādi Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … (sahajātasadisaṁ) naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā. 54 Napurejāta Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe…. 55 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe vicikicchāsahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato moho; dassanena pahātabbahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 56 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti napurejātapaccayā—arūpe vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe …pe…. 57 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ … tīṇi. (Dassanena sadisaṁ.) 58 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā, nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe… asaññasattānaṁ …pe…. 59 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 60 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 61 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati napurejātapaccayā— arūpe vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe…. 62 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati napurejātapaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; vicikicchāsahagate khandhe ca mohañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 63 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati napurejātapaccayā. (Imepi dve kātabbā.) 64 Napacchājātādi Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā. 65 Nakamma Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko 518 --- patthana1 10:65 dhammo uppajjati nakammapaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe paṭicca dassanena pahātabbahetukā cetanā. 66 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nakammapaccayā—bhāvanāya pahātabbahetuke khandhe paṭicca bhāvanāya pahātabbahetukā cetanā. 67 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nakammapaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuke khandhe paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukā cetanā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe…. 68 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati nakammapaccayā—vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā cetanā. 69 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nakammapaccayā—uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā cetanā. 70 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati nakammapaccayā— vicikicchāsahagate khandhe ca mohañca paṭicca sampayuttakā cetanā. 71 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nakammapaccayā— uddhaccasahagate khandhe ca mohañca paṭicca sampayuttakā cetanā. 72 Navipāka Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati navipākapaccayā. (Paṭisandhi natthi.) 73 Naāhārādi Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati naāhārapaccayā—bāhiraṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… naindriyapaccayā—bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ, asaññasattānaṁ …pe… mahābhūte paṭicca rūpajīvitindriyaṁ … najhānapaccayā—pañcaviññāṇaṁ …pe… (mahābhūtā kātabbā) namaggapaccayā—ahetukaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… asaññasattānaṁ …pe… nasampayuttapaccayā. 74 Navippayuttādi Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe…. 75 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe vicikicchāsahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato moho. 76 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti navippayuttapaccayā—arūpe vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe …pe…. 77 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe bhāvanāya … tīṇi. 78 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. 79 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 80 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 81 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. 82 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena 519 --- patthana1 10:82 nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā … nonatthipaccayā … novigatapaccayā. 83 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tīṇi, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā sattarasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte terasa, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte ekādasa, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 84 Paccanīyaṁ. 85 1.10.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā sattarasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte terasa, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, nasampayutte pañca, navippayutte ekādasa, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 86 Anulomapaccanīyaṁ. 87 1.10.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge dve, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 88 Paccanīyānulomaṁ. Paṭiccavāro. 89 1.10.2. Sahajātavāra Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 90 1.10.3. Paccayavāra 1.10.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccavārasadisaṁ.) 91 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā … tīṇi. (Paṭiccavārasadisaṁ.) 92 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya … ekaṁ (paṭiccavārasadisaṁ). Vatthuṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukā khandhā. 93 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā dassanena pahātabbahetukā khandhā; vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā. 94 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetukā khandhā; uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā. 95 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā dassanena pahātabbahetukā khandhā; mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 96 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetukā khandhā; mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 97 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca mohañca paccayā dve khandhā. 98 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; vicikicchāsahagate khandhe ca mohañca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 99 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena 520 --- patthana1 10:99 nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā; dassanena pahātabbahetuke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe…. 100 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 101 Ārammaṇa Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … tīṇi. (Paṭiccavāre ārammaṇasadisā.) 102 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā … tīṇi. (Paṭiccavārasadisā.) 103 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paccayā khandhā. Cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ; vatthuṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukā khandhā. 104 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā dassanena pahātabbahetukā khandhā; vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā. 105 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetukā khandhā; uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā. 106 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca. 107 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca. 108 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhā; vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca mohañca paccayā dve khandhā. 109 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vicikicchāsahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato moho. 110 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe ca vatthuñca …pe…. 111 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— bhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhā; uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhā. 112 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā uddhaccasahagato moho. 113 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetuko ca 521 --- patthana1 10:113 nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe ca …pe…. 114 Adhipatyādi Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati adhipatipaccayā … tīṇi. 115 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā … tīṇi. 116 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati adhipatipaccayā—ekaṁ …pe… vatthuṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukā khandhā. 117 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati adhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā dassanena pahātabbahetukā khandhā. 118 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati adhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetukā khandhā. 119 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti adhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā dassanena pahātabbahetukā khandhā; mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 120 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti adhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetukā khandhā; mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 121 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati adhipatipaccayā— dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 122 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati adhipatipaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 123 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti adhipatipaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… dassanena pahātabbahetuke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 124 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati adhipatipaccayā— bhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… tīṇi … (dassanena sadisā) anantarapaccayā … samanantarapaccayā. 125 Sahajāta Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe…. 126 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; vicikicchāsahagate khandhe paccayā vicikicchāsahagato moho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 127 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti sahajātapaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā moho ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 128 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ. Dassanena sadisā.) 129 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā 522 --- patthana1 10:129 cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā …pe… asaññasattānaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ; vatthuṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukā khandhā. 130 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā—vatthuṁ paccayā dassanena pahātabbahetukā khandhā; vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā. 131 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā—vatthuṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetukā khandhā; uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā. 132 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti sahajātapaccayā—vatthuṁ paccayā dassanena pahātabbahetukā khandhā; mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca. 133 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti sahajātapaccayā—vatthuṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetukā khandhā; mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; vatthuṁ paccayā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca. 134 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā— dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā …pe…. 135 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; vicikicchāsahagate khandhe ca mohañca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; vicikicchāsahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato moho. 136 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti sahajātapaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… dassanena pahātabbahetuke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā moho ca. 137 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā … tīṇi. 138 Aññamaññādi Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati aññamaññapaccayā … nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā … āsevanapaccayā … kammapaccayā … vipākapaccayā … āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … sampayuttapaccayā. 139 Vippayutta Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhā, khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. 140 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati 523 --- patthana1 10:140 vippayuttapaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, khandhe vippayuttapaccayā. Vicikicchāsahagate khandhe paccayā moho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, moho vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. 141 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. Vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā moho ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhā ca moho ca vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. 142 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati vippayuttapaccayā … tīṇi. (Dassanena sadisā.) 143 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ … dve khandhe …pe… khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. Vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, mohaṁ vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā. Khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Vatthu khandhe vippayuttapaccayā. Ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ, khandhe vippayuttapaccayā. Cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ; vatthuṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukā khandhā. 144 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—vatthuṁ paccayā dassanena pahātabbahetukā khandhā, vatthuṁ vippayuttapaccayā. Vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā, vatthuṁ vippayuttapaccayā. 145 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—vatthuṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetukā khandhā, vatthuṁ vippayuttapaccayā. Uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā, vatthuṁ vippayuttapaccayā. 146 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—vatthuṁ paccayā dassanena pahātabbahetukā khandhā; mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, khandhe vippayuttapaccayā. Vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ mohaṁ vippayuttapaccayā. Vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca, vatthuṁ vippayuttapaccayā. 147 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—vatthuṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetukā khandhā …pe…. (Dassanena sadisaṁ.) 148 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati vippayuttapaccayā— dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… vatthuṁ vippayuttapaccayā. Vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… vatthuṁ vippayuttapaccayā. 149 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe ca 524 --- patthana1 10:149 mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, khandhe vippayuttapaccayā. Vicikicchāsahagate khandhe ca mohañca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, khandhe ca mohañca vippayuttapaccayā. Vicikicchāsahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato moho, vatthuṁ vippayuttapaccayā. 150 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… dassanena pahātabbahetuke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. Vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe… khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, khandhe ca mohañca vippayuttapaccayā. Vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe ca …pe… vatthuṁ vippayuttapaccayā. 151 Bhāvanāya pahātabbahetukañca …pe… tīṇi. (Dassanena sadisā.) 152 Atthyādi Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā. 153 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā sattarasa, ārammaṇe sattarasa, adhipatiyā sattarasa, anantare sattarasa, samanantare sattarasa, sahajāte sattarasa, aññamaññe sattarasa nissaye sattarasa, upanissaye sattarasa, purejāte sattarasa, āsevane sattarasa, kamme sattarasa, vipāke ekaṁ, āhāre sattarasa, indriye sattarasa, jhāne sattarasa, magge sattarasa, sampayutte sattarasa, vippayutte sattarasa, atthiyā sattarasa, natthiyā sattarasa, vigate sattarasa, avigate sattarasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 154 Anulomaṁ. 155 1.10.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe paccayā vicikicchāsahagato moho. 156 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—uddhaccasahagate khandhe paccayā uddhaccasahagato moho. 157 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe (paripuṇṇaṁ) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ; vatthuṁ paccayā ahetukā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukā khandhā; vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 158 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato moho. 159 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā uddhaccasahagato moho. 160 Naārammaṇa Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 161 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—bhāvanāya pahātabbahetuke khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 162 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuke khandhe paccayā 525 --- patthana1 10:162 cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuke khandhe paccayā kaṭattārūpaṁ; khandhe paccayā vatthu …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. 163 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; vicikicchāsahagate khandhe ca mohañca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 164 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—bhāvanāya pahātabbahetuke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; uddhaccasahagate khandhe ca mohañca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 165 Naadhipatyādi Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā (sahajātasadisaṁ) … naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā … napurejātapaccayā (paṭiccavāre paccanīyasadisaṁ, terasa pañhā. Ninnānaṁ) … napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā. 166 Nakamma Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati nakammapaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe paccayā dassanena pahātabbahetukā cetanā. 167 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nakammapaccayā—bhāvanāya pahātabbahetuke khandhe paccayā bhāvanāya pahātabbahetukā cetanā. 168 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nakammapaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuke khandhe paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukā cetanā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe… vatthuṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukā cetanā. 169 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati nakammapaccayā—vatthuṁ paccayā dassanena pahātabbahetukā cetanā; vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā cetanā. 170 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nakammapaccayā—vatthuṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetukā cetanā; uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā cetanā. 171 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati nakammapaccayā— dassanena pahātabbahetuke khandhe ca vatthuñca paccayā dassanena pahātabbahetukā cetanā; vicikicchāsahagate khandhe ca mohañca paccayā sampayuttakā cetanā. 172 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nakammapaccayā— bhāvanāya pahātabbahetuke khandhe ca vatthuñca paccayā bhāvanāya pahātabbahetukā cetanā; uddhaccasahagate khandhe ca mohañca paccayā sampayuttakā cetanā. 173 Navipākādi Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati navipākapaccayā (paripuṇṇaṁ, paṭisandhi natthi), naāhārapaccayā— bāhiraṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… naindriyapaccayā—bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… mahābhūte paccayā rūpajīvitindriyaṁ … najhānapaccayā—pañcaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… namaggapaccayā—ahetukaṁ ekaṁ …pe… nasampayuttapaccayā … navippayuttapaccayā …. (Paṭiccavārapaccanīye navippayuttasadisaṁ, ninnānaṁ. Ekādasa.) Nonatthipaccayā … novigatapaccayā. 174 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā pañca, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā sattarasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe 526 --- patthana1 10:174 pañca, naupanissaye pañca, napurejāte terasa, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte ekādasa, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 175 Paccanīyaṁ. 176 1.10.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā sattarasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte terasa, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, nasampayutte pañca, navippayutte ekādasa, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 177 Anulomapaccanīyaṁ. 178 1.10.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe pañca, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte pañca, aññamaññe pañca, nissaye pañca, upanissaye pañca, purejāte pañca, āsevane pañca, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre pañca, indriye pañca, jhāne pañca, magge pañca, sampayutte pañca, vippayutte pañca, atthiyā pañca, natthiyā pañca, vigate pañca, avigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 179 Paccanīyānulomaṁ. Paccayavāro. 180 1.10.4. Nissayavāra Nissayavāro paccayavārasadiso. 181 1.10.5. Saṁsaṭṭhavāra 1.10.5.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā. 182 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—bhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā. 183 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 184 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—vicikicchāsahagataṁ mohaṁ saṁsaṭṭhā sampayuttakā khandhā. 185 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—uddhaccasahagataṁ mohaṁ saṁsaṭṭhā sampayuttakā khandhā. 186 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhā. 187 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhā. 188 Ārammaṇa Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhā. 189 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vicikicchāsahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato moho. 190 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe …pe…. 191 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho … tīṇi. 192 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 193 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati 527 --- patthana1 10:193 ārammaṇapaccayā—vicikicchāsahagataṁ mohaṁ saṁsaṭṭhā sampayuttakā khandhā. 194 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—uddhaccasahagataṁ mohaṁ saṁsaṭṭhā sampayuttakā khandhā. 195 Dassanena pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca mohañca saṁsaṭṭhā dve khandhā. 196 Bhāvanāya pahātabbahetukañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukañca dhammaṁ saṁsaṭṭho bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhā. 197 Adhipatyādi Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati adhipatipaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhā. 198 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho … ekaṁ. 199 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati adhipatipaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhā; anantarapaccayā … samanantarapaccayā. 200 Sahajātādi Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā … aññamaññapaccayā … nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā … āsevanapaccayā … kammapaccayā … vipākapaccayā … āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā …. 201 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā satta, ārammaṇe ekādasa, adhipatiyā tīṇi, anantare ekādasa, samanantare ekādasa, sahajāte ekādasa, aññamaññe ekādasa, nissaye ekādasa, upanissaye ekādasa, purejāte ekādasa, āsevane ekādasa, kamme ekādasa, vipāke ekaṁ, āhāre ekādasa, indriye ekādasa, jhāne ekādasa, magge ekādasa, sampayutte ekādasa, vippayutte ekādasa, atthiyā ekādasa, natthiyā ekādasa, vigate ekādasa, avigate ekādasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 202 Anulomaṁ. 203 1.10.5.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato moho. 204 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho uddhaccasahagato moho. 205 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 206 Naadhipatyādi Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho …pe… naadhipatipaccayā (sahajātasadisaṁ) … napurejātapaccayā … napacchājātapaccayā, naāsevanapaccayā … nakammapaccayā … satta, navipākapaccayā … najhānapaccayā … namaggapaccayā … navippayuttapaccayā …. 207 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā ekādasa, napurejāte ekādasa, napacchājāte ekādasa, naāsevane ekādasa, nakamme satta, navipāke ekādasa, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekādasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 208 Paccanīyaṁ. 209 1.10.5.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naadhipatiyā satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, navippayutte satta. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 210 Anulomapaccanīyaṁ. 211 1.10.5.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne 528 --- patthana1 10:211 tīṇi, magge dve, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 212 Paccanīyānulomaṁ. Saṁsaṭṭhavāro. 213 1.10.6. Sampayuttavāra Sampayuttavāro saṁsaṭṭhavārasadiso. 214 1.10.7. Pañhāvāra 1.10.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo—dassanena pahātabbahetukā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 215 Dassanena pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo—dassanena pahātabbahetukā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 216 Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—dassanena pahātabbahetukā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 217 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo … tīṇi. 218 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo …pe…. 219 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo—vicikicchāsahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 220 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo—uddhaccasahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 221 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—vicikicchāsahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 222 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—uddhaccasahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 223 Ārammaṇa Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dassanena pahātabbahetukaṁ rāgaṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha dassanena pahātabbahetuko rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, dassanena pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati. Diṭṭhiṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha dassanena pahātabbahetuko rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, dassanena pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati. Vicikicchaṁ ārabbha vicikicchā uppajjati, diṭṭhi uppajjati, dassanena pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati. Dassanena pahātabbahetukaṁ domanassaṁ ārabbha dassanena pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati. 224 Dassanena pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā dassanena pahātabbahetuke pahīne kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti, dassanena pahātabbahetuke khandhe aniccato …pe… cetopariyañāṇena …pe… dassanena pahātabbahetukā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya mohassa ca ārammaṇapaccayena paccayo. 225 Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dassanena pahātabbahetuke khandhe ārabbha vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 226 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—bhāvanāya pahātabbahetukaṁ rāgaṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha bhāvanāya pahātabbahetuko rāgo uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, bhāvanāya pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati. Uddhaccaṁ ārabbha uddhaccaṁ uppajjati, bhāvanāya pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati. 529 --- patthana1 10:226 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ domanassaṁ ārabbha bhāvanāya pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati. 227 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—bhāvanāya pahātabbahetukaṁ rāgaṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha dassanena pahātabbahetuko rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, dassanena pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati. Uddhaccaṁ ārabbha diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, dassanena pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati. Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ domanassaṁ ārabbha dassanena pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati. 228 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā bhāvanāya pahātabbahetuke pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti, bhāvanāya pahātabbahetuke khandhe aniccato …pe… cetopariyañāṇena …pe… bhāvanāya pahātabbahetukā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya mohassa ca ārammaṇapaccayena paccayo. 229 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— bhāvanāya pahātabbahetuke khandhe ārabbha vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 230 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— bhāvanāya pahātabbahetuke khandhe ārabbha uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 231 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā … (vitthāretabbaṁ dassanattikasadisaṁ) āvajjanāya mohassa ca ārammaṇapaccayena paccayo. 232 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā …. (Yathā dassanattikaṁ.) 233 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā …. (Yathā dassanattikaṁ.) 234 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cakkhuṁ ārabbha vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. Sotaṁ …pe… vatthuṁ … nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuke khandhe ārabbha vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 235 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuke khandhe ārabbha uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 236 Dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— vicikicchāsahagate khandhe ca mohañca ārabbha dassanena pahātabbahetukā khandhā uppajjanti. 237 Dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—vicikicchāsahagate khandhe ca mohañca ārabbha nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukā khandhā ca moho ca uppajjanti. 238 Dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—vicikicchāsahagate khandhe ca mohañca ārabbha vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 239 Bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa dhammassa 530 --- patthana1 10:239 ārammaṇapaccayena paccayo— uddhaccasahagate khandhe ca mohañca ārabbha dassanena pahātabbahetukā khandhā uppajjanti. 240 Bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— uddhaccasahagate khandhe ca mohañca ārabbha bhāvanāya pahātabbahetukā khandhā uppajjanti. 241 Bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—uddhaccasahagate khandhe ca mohañca ārabbha nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukā khandhā ca moho ca uppajjanti. 242 Bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—uddhaccasahagate khandhe ca mohañca ārabbha vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 243 Bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā bhāvanāya pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—uddhaccasahagate khandhe ca mohañca ārabbha uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 244 Adhipati Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. (Dassanattikasadisaṁ, dasa pañhā.) 245 Anantara Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā dassanena pahātabbahetukā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ dassanena pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 246 Dassanena pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā vicikicchāsahagatā khandhā pacchimassa pacchimassa mohassa anantarapaccayena paccayo; dassanena pahātabbahetukā khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 247 Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā vicikicchāsahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo. 248 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā bhāvanāya pahātabbahetukā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ bhāvanāya pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 249 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā uddhaccasahagatā khandhā pacchimassa pacchimassa mohassa anantarapaccayena paccayo; bhāvanāya pahātabbahetukā khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 250 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā uddhaccasahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo. 251 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho pacchimassa pacchimassa vicikicchāsahagatassa uddhaccasahagatassa mohassa anantarapaccayena paccayo; purimā purimā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa …pe… nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 252 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo vicikicchāsahagato moho pacchimānaṁ 531 --- patthana1 10:252 pacchimānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; āvajjanā dassanena pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 253 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo uddhaccasahagato moho pacchimānaṁ pacchimānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; āvajjanā bhāvanāya pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 254 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo vicikicchāsahagato moho pacchimānaṁ pacchimānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo; āvajjanā vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo. 255 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo uddhaccasahagato moho pacchimānaṁ pacchimānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo; āvajjanā uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo. 256 Dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 257 Dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca pacchimassa pacchimassa mohassa anantarapaccayena paccayo; vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 258 Dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo. 259 Bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi. (Dassanena sadisaṁ gamanaṁ.) 260 Samanantarādi Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo … (anantarasadisaṁ) sahajātapaccayena paccayo … (Saṅkhittaṁ. Paṭiccavāre sahajātasadisaṁ) aññamaññapaccayena paccayo … (Saṅkhittaṁ. Paṭiccavāre aññamaññasadisaṁ) nissayapaccayena paccayo …. (Saṅkhittaṁ. Paccayavāre nissayavārasadisaṁ. Visuṁ ghaṭanā natthi.) 261 Upanissaya Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—dassanena pahātabbahetukaṁ rāgaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Dassanena pahātabbahetukaṁ dosaṁ … mohaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Dassanena pahātabbahetuko rāgo … doso … moho … diṭṭhi … patthanā dassanena pahātabbahetukassa rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 262 Dassanena pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—dassanena pahātabbahetukaṁ rāgaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Dassanena pahātabbahetukaṁ dosaṁ … mohaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Dassanena pahātabbahetuko rāgo …pe… patthanā … saddhāya …pe… paññāya … kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa phalasamāpattiyā mohassa ca 532 --- patthana1 10:262 upanissayapaccayena paccayo. 263 Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—dassanena pahātabbahetuko rāgo … doso … moho … diṭṭhi … patthanā vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 264 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—bhāvanāya pahātabbahetuko rāgo … doso … moho … māno … patthanā bhāvanāya pahātabbahetukassa rāgassa … dosassa … mohassa … mānassa … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 265 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—bhāvanāya pahātabbahetukaṁ rāgaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … patthanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Bhāvanāya pahātabbahetuko rāgo …pe… patthanā dassanena pahātabbahetukassa rāgassa … dosassa … mohassa … diṭṭhiyā … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. Sakabhaṇḍe chandarāgo parabhaṇḍe chandarāgassa upanissayapaccayena paccayo. Sakapariggahe chandarāgo parapariggahe chandarāgassa upanissayapaccayena paccayo. 266 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—bhāvanāya pahātabbahetukaṁ rāgaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … patthanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Bhāvanāya pahātabbahetuko rāgo …pe… patthanā saddhāya …pe… paññāya … kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa phalasamāpattiyā mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 267 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo …. Pakatūpanissayo—bhāvanāya pahātabbahetuko rāgo …pe… patthanā vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 268 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—bhāvanāya pahātabbahetuko rāgo …pe… patthanā uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 269 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Sīlaṁ …pe… paññaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ … mohaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saddhā …pe… moho saddhāya …pe… phalasamāpattiyā mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 270 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya diṭṭhiṁ gaṇhāti. Sīlaṁ …pe… paññaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ …pe… senāsanaṁ … mohaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Saddhā …pe… senāsanaṁ moho ca dassanena pahātabbahetukassa rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 271 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti …pe… mohaṁ upanissāya mānaṁ jappeti. Saddhā …pe… senāsanaṁ moho ca bhāvanāya pahātabbahetukassa rāgassa 533 --- patthana1 10:271 …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 272 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhā …pe… paññā … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ …pe… senāsanaṁ moho ca vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 273 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhā …pe… senāsanaṁ moho ca uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 274 Dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca dassanena pahātabbahetukassa rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 275 Dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca saddhāya …pe… paññāya … kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa phalasamāpattiyā mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 276 Dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 277 Bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Pakatūpanissayo—uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca dassanena pahātabbahetukassa rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 278 Bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca bhāvanāya pahātabbahetukassa rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 279 Bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca saddhāya …pe… phalasamāpattiyā mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 280 Bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Pakatūpanissayo—uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 281 Bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā bhāvanāya pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 282 Purejāta Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ aniccato …pe… vipassati, sotaṁ …pe… 534 --- patthana1 10:282 vatthuṁ aniccato …pe… vipassati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ mohassa ca purejātapaccayena paccayo. 283 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha dassanena pahātabbahetuko rāgo …pe… diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… dassanena pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu dassanena pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 284 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha bhāvanāya pahātabbahetuko rāgo uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, bhāvanāya pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu bhāvanāya pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 285 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ārabbha vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca purejātapaccayena paccayo. 286 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ārabbha uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca purejātapaccayena paccayo. 287 Pacchājāta Dassanena pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā dassanena pahātabbahetukā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 288 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā bhāvanāya pahātabbahetukā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 289 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 290 Dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 291 Bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 292 Āsevana Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā dassanena pahātabbahetukā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ dassanena pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 293 Dassanena pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā vicikicchāsahagatā khandhā pacchimassa pacchimassa mohassa āsevanapaccayena paccayo. 294 Dassanena pahātabbahetuko 535 --- patthana1 10:294 dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā vicikicchāsahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca āsevanapaccayena paccayo. 295 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa (saṅkhittaṁ) tīṇi. 296 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo …pe…. (Āsevanamūlake vuṭṭhānassapi āvajjanāyapi pahātabbaṁ, sattarasa pañhā paripuṇṇā, anantarasadisā.) 297 Kamma Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa kammapaccayena paccayo—dassanena pahātabbahetukā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 298 Dassanena pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—dassanena pahātabbahetukā cetanā mohassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—dassanena pahātabbahetukā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 299 Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—dassanena pahātabbahetukā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ mohassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 300 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa kammapaccayena paccayo—bhāvanāya pahātabbahetukā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 301 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa kammapaccayena paccayo—bhāvanāya pahātabbahetukā cetanā mohassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 302 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—bhāvanāya pahātabbahetukā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ mohassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 303 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 304 Vipāka Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa vipākapaccayena paccayo (pavattipaṭisandhi) vipākā khandhā vatthussa …pe…. 305 Āhāra Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—dassanena pahātabbahetukā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ āhārapaccayena paccayo. 306 Dassanena pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—dassanena pahātabbahetukā āhārā mohassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. 307 Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa āhārapaccayena paccayo—dassanena pahātabbahetukā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ mohassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. 308 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo … tīṇi. (Dassanena sadisaṁ.) 309 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 310 Indriyādi Dassanena pahātabbahetuko dhammo 536 --- patthana1 10:310 dassanena pahātabbahetukassa dhammassa indriyapaccayena paccayo … tīṇi. (Āhārasadisaṁ. Moho kātabbo.) 311 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo … tīṇi. 312 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ …pe… cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo … jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … (ime sahetukā kātabbā) sampayuttapaccayena paccayo. (Paṭiccavāre sampayuttavārasadisaṁ.) 313 Vippayutta Dassanena pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Dassanattikasadisaṁ.) 314 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Dassanattikasadisaṁ.) 315 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Dassanattikasadisaṁ.) Pacchājātā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukā khandhā ca moho ca purejātassa imassa kāyassa …pe…. 316 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu dassanena pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ …pe…. 317 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu bhāvanāya pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ …pe…. 318 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca vippayuttapaccayena paccayo. 319 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca vippayuttapaccayena paccayo. 320 Dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 321 Bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ …pe…. Pacchājātā—uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 322 Atthyādi Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo—dassanena pahātabbahetuko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe…. 323 Dassanena pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—dassanena pahātabbahetukā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Sahajātā—vicikicchāsahagatā khandhā mohassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—dassanena pahātabbahetukā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 324 Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—dassanena pahātabbahetuko eko khandho 537 --- patthana1 10:324 tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Vicikicchāsahagato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ mohassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe…. 325 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo … tīṇi. 326 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe… asaññasattānaṁ …pe…. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ mohassa ca atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukā khandhā ca moho ca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa …pe…. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ …pe…. 327 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—vicikicchāsahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha dassanena pahātabbahetuko rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, dassanena pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati, vatthu dassanena pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 328 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—uddhaccasahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati …pe… vatthu bhāvanāya pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 329 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—vicikicchāsahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ ārabbha vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti …pe… vatthuṁ ārabbha …pe… vatthu vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca atthipaccayena paccayo. 330 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—uddhaccasahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ ārabbha uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti …pe… vatthuṁ ārabbha …pe… vatthu uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca atthipaccayena paccayo. 331 Dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—dassanena pahātabbahetuko eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… vicikicchāsahagato eko khandho ca moho ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 332 Dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—dassanena pahātabbahetukā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 538 --- patthana1 10:332 Sahajātā—vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Sahajātā—vicikicchāsahagatā khandhā ca vatthu ca mohassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—dassanena pahātabbahetukā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—dassanena pahātabbahetukā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 333 Dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—vicikicchāsahagato eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ mohassa ca atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… vicikicchāsahagato eko khandho ca moho ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca moho ca …pe…. 334 Bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo (Saṅkhittaṁ. Tisso pañhā, dassanena nayena vibhajitabbā, “uddhaccan”ti niyāmetabbaṁ) natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo …. 335 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā ekādasa, ārammaṇe ekavīsa, adhipatiyā dasa, anantare sattarasa, samanantare sattarasa, sahajāte sattarasa, aññamaññe ekādasa, nissaye sattarasa, upanissaye ekavīsa, purejāte pañca, pacchājāte pañca, āsevane sattarasa, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte ekādasa, vippayutte nava, atthiyā sattarasa, natthiyā sattarasa, vigate sattarasa, avigate sattarasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 336 Anulomaṁ. 337 Paccanīyuddhāra Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 338 Dassanena pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 339 Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 340 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 341 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 342 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 343 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 344 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 345 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 346 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena 539 --- patthana1 10:346 pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 347 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 348 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 349 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 350 Dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 351 (Idha sahajātaṁ, purejātaṁ, missagataṁ atthi, pāḷiyaṁ kātabbaṁ. Gaṇanāya upadhāretvā gaṇetabbaṁ.) 352 Dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 353 (Idhāpi ārammaṇapaccayā upanissayapaccayā atthi, pāḷiyaṁ natthi. Gaṇentena upadhāretvā gaṇetabbaṁ.) 354 Dassanena pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 355 (Idhāpi “sahajātaṁ, purejātaṁ” yaṁ missakapañhā atthi, pāḷiyaṁ kātabbaṁ.) 356 Bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 357 Bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Idhāpi “sahajātaṁ, purejātaṁ” yaṁ missakapañhā atthi.) 358 Bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Idhāpi ārammaṇaupanissayā atthi.) 359 Bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 360 Bhāvanāya pahātabbahetuko ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko ca dhammā bhāvanāya pahātabbahetukassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 361 (Idhāpi sahajātaṁ, purejātaṁ atthi. Ye te pañhā na likhitā, te pāḷiyaṁ gaṇentānaṁ byañjanena na samenti. Te pāḷiyaṁ na likhitā gaṇanā pākaṭā honti. Yadi saṁsayo uppajjati, anulome atthipaccaye pekkhitabbaṁ.) 362 1.10.7.2. Paccayapaccanīya 10.7.2.1. Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekavīsa, naārammaṇe naadhipatiyā naanantare nasamanantare nasahajāte naaññamaññe nanissaye naupanissaye napurejāte napacchājāte naāsevane nakamme navipāke naāhāre naindriye najhāne namagge nasampayutte navippayutte noatthiyā nonatthiyā novigate noavigate sabbattha ekavīsa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 363 Paccanīyaṁ. 364 1.10.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe ekādasa, naadhipatiyā naanantare nasamanantare ekādasa, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye napurejāte napacchājāte naāsevane nakamme navipāke naāhāre naindriye najhāne 540 --- patthana1 10:364 namagge ekādasa, nasampayutte tīṇi, navippayutte pañca, nonatthiyā ekādasa, novigate ekādasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 365 Anulomapaccanīyaṁ. 366 1.10.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe ekavīsa, adhipatiyā dasa, anantare sattarasa, samanantare sattarasa, sahajāte sattarasa, aññamaññe ekādasa, nissaye sattarasa, upanissaye ekavīsa, purejāte pañca, pacchājāte pañca, āsevane sattarasa, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte ekādasa, vippayutte nava, atthiyā sattarasa, natthiyā sattarasa, vigate sattarasa, avigate sattarasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 367 Paccanīyānulomaṁ. Pañhāvāro. 368 Dassanenapahātabbahetukattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.14. Parittārammaṇattika |14| Vibhaṅgavāra Hetu Parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca parittārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā— parittārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe parittārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. 2 Mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—mahaggatārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe mahaggatārammaṇaṁ …pe…. 3 Appamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā— appamāṇārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. 4 Ārammaṇādi Parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca parittārammaṇo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … adhipatipaccayā (saṅkhittaṁ) … avigatapaccayā. 5 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 6 Anulomaṁ. 7 1.14.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca parittārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ parittārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe parittārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 8 Mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ mahaggatārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 9 Appamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ appamāṇārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. 10 Naadhipati Parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca parittārammaṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—parittārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 11 Mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—mahaggatārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 12 Appamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇārammaṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—appamāṇārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. 13 Napurejātādi Parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca parittārammaṇo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe parittārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 14 Mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe mahaggatārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. (Mahaggatārammaṇe paṭisandhi natthi.) 15 Appamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇārammaṇo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe appamāṇārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. (Napacchājātapaccayañca naāsevanapaccayañca naadhipatisadisaṁ.) 16 Nakamma Parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca parittārammaṇo dhammo uppajjati nakammapaccayā—parittārammaṇe khandhe paṭicca parittārammaṇā cetanā. 17 Mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati nakammapaccayā—mahaggatārammaṇe khandhe 541 --- patthana1 14:17 paṭicca mahaggatārammaṇā cetanā. 18 Appamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇārammaṇo dhammo uppajjati nakammapaccayā—appamāṇārammaṇe khandhe paṭicca appamāṇārammaṇā cetanā. 19 Navipākādi Parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca parittārammaṇo dhammo uppajjati navipākapaccayā (paṭisandhi natthi) … najhānapaccayā—pañcaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā … namaggapaccayā—ahetukaṁ parittārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā; ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… dve khandhā …pe…. 20 Mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati namaggapaccayā—ahetukaṁ mahaggatārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. 21 Appamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇārammaṇo dhammo uppajjati namaggapaccayā—ahetukaṁ appamāṇārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. 22 Navippayutta Parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca parittārammaṇo dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe parittārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe…. 23 Mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe mahaggatārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe…. 24 Appamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇārammaṇo dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe appamāṇārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. 25 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā tīṇi …pe… napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge tīṇi, navippayutte tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 26 Paccanīyaṁ. 27 1.14.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 28 Anulomapaccanīyaṁ. 29 1.14.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane dve, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge dve, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 30 Paccanīyānulomaṁ. Paṭiccavāro. 31 1.14.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadiso.) 32 1.14.7. Pañhāvāra 1.14.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Parittārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo— parittārammaṇā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe parittārammaṇā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 33 Mahaggatārammaṇo dhammo mahaggatārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo— mahaggatārammaṇā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 34 Appamāṇārammaṇo dhammo appamāṇārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo— appamāṇārammaṇā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 35 Ārammaṇa Parittārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, ariyā parittārammaṇe pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Parittārammaṇe paritte khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha parittārammaṇo rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Cetopariyañāṇena parittārammaṇaparittacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Parittārammaṇā parittā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 36 Parittārammaṇo dhammo mahaggatārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dibbaṁ cakkhuṁ paccavekkhati, dibbaṁ sotadhātuṁ 542 --- patthana1 14:36 paccavekkhati, parittārammaṇaṁ iddhividhañāṇaṁ paccavekkhati, cetopariyañāṇaṁ …pe… pubbenivāsānussatiñāṇaṁ …pe… yathākammūpagañāṇaṁ …pe… anāgataṁsañāṇaṁ paccavekkhati. Parittārammaṇe mahaggate khandhe aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha mahaggatārammaṇo rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Cetopariyañāṇena parittārammaṇamahaggatacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Parittārammaṇā mahaggatā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 37 Mahaggatārammaṇo dhammo mahaggatārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—viññāṇañcāyatanaṁ paccavekkhati, nevasaññānāsaññāyatanaṁ paccavekkhati, mahaggatārammaṇaṁ iddhividhañāṇaṁ paccavekkhati, cetopariyañāṇaṁ …pe… pubbenivāsānussatiñāṇaṁ …pe… yathākammūpagañāṇaṁ …pe… anāgataṁsañāṇaṁ paccavekkhati. Mahaggatārammaṇe mahaggate khandhe aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha mahaggatārammaṇo rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Cetopariyañāṇena mahaggatārammaṇamahaggatacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Mahaggatārammaṇā mahaggatā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 38 Mahaggatārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— paṭhamajjhānapaccavekkhaṇaṁ paccavekkhati …pe… nevasaññānāsaññāyatanapaccavekkhaṇaṁ paccavekkhati, dibbacakkhupaccavekkhaṇaṁ paccavekkhati, dibbasotadhātupaccavekkhaṇaṁ paccavekkhati, iddhividhañāṇapaccavekkhaṇaṁ …pe… cetopariyañāṇapaccavekkhaṇaṁ …pe… pubbenivāsānussatiñāṇapaccavekkhaṇaṁ …pe… yathākammūpagañāṇapaccavekkhaṇaṁ …pe… anāgataṁsañāṇapaccavekkhaṇaṁ paccavekkhati, ariyā mahaggatārammaṇe pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Mahaggatārammaṇe paritte khandhe aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha parittārammaṇo rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Cetopariyañāṇena mahaggatārammaṇaparittacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Mahaggatārammaṇā parittā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 39 Appamāṇārammaṇo dhammo appamāṇārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti. Cetopariyañāṇena appamāṇārammaṇaappamāṇacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Appamāṇārammaṇā appamāṇā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 40 Appamāṇārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— ariyā gotrabhuṁ paccavekkhanti, vodānaṁ paccavekkhanti, maggapaccavekkhaṇaṁ paccavekkhanti, phalapaccavekkhaṇaṁ paccavekkhanti, nibbānapaccavekkhaṇaṁ paccavekkhanti. Appamāṇārammaṇe paritte khandhe aniccato …pe… vipassati, cetopariyañāṇena appamāṇārammaṇaparittacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Appamāṇārammaṇā parittā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 41 Appamāṇārammaṇo dhammo mahaggatārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā appamāṇārammaṇaṁ cetopariyañāṇaṁ paccavekkhanti, pubbenivāsānussatiñāṇaṁ paccavekkhanti, anāgataṁsañāṇaṁ paccavekkhanti. Cetopariyañāṇena appamāṇārammaṇamahaggatacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti. Appamāṇārammaṇaṁ mahaggatā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 42 Adhipati Parittārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe 543 --- patthana1 14:42 suciṇṇāni garuṁ katvā paccavekkhati, parittārammaṇe paritte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā parittārammaṇo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—parittārammaṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 43 Parittārammaṇo dhammo mahaggatārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—dibbaṁ cakkhuṁ garuṁ katvā paccavekkhati, dibbaṁ sotadhātuṁ …pe… parittārammaṇaṁ iddhividhañāṇaṁ …pe… cetopariyañāṇaṁ …pe… pubbenivāsānussatiñāṇaṁ …pe… yathākammūpagañāṇaṁ …pe… anāgataṁsañāṇaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Parittārammaṇe mahaggate khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā mahaggatārammaṇo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 44 Mahaggatārammaṇo dhammo mahaggatārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—viññāṇañcāyatanaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, nevasaññānāsaññāyatanaṁ …pe… mahaggatārammaṇaṁ iddhividhañāṇaṁ …pe… cetopariyañāṇaṁ …pe… pubbenivāsānussatiñāṇaṁ …pe… yathākammūpagañāṇaṁ …pe… anāgataṁsañāṇaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Mahaggatārammaṇe mahaggate khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā mahaggatārammaṇo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—mahaggatārammaṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 45 Mahaggatārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—paṭhamajjhānapaccavekkhaṇaṁ garuṁ katvā paccavekkhati …pe… anāgataṁsañāṇapaccavekkhaṇaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Mahaggatārammaṇe paritte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā parittārammaṇo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 46 Appamāṇārammaṇo dhammo appamāṇārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Sahajātādhipati—appamāṇārammaṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 47 Appamāṇārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—sekkhā gotrabhuṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, vodānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, maggapaccavekkhaṇaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, phalapaccavekkhaṇaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānapaccavekkhaṇaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. 48 Appamāṇārammaṇo dhammo mahaggatārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—sekkhā appamāṇārammaṇaṁ cetopariyañāṇaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Pubbenivāsānussatiñāṇaṁ …pe… anāgataṁsañāṇaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. 49 Anantara Parittārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā parittārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ parittārammaṇānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 50 Parittārammaṇo dhammo mahaggatārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— parittārammaṇaṁ cuticittaṁ mahaggatārammaṇassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo. Parittārammaṇaṁ bhavaṅgaṁ mahaggatārammaṇāya āvajjanāya anantarapaccayena paccayo. Parittārammaṇā khandhā mahaggatārammaṇassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 51 Parittārammaṇo dhammo appamāṇārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— parittārammaṇaṁ bhavaṅgaṁ appamāṇārammaṇāya āvajjanāya anantarapaccayena paccayo. Parittārammaṇaṁ anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … anulomaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 52 Mahaggatārammaṇo dhammo mahaggatārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā mahaggatārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ mahaggatārammaṇānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 53 Mahaggatārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— mahaggatārammaṇaṁ 544 --- patthana1 14:53 cuticittaṁ parittārammaṇassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo. Mahaggatārammaṇaṁ bhavaṅgaṁ parittārammaṇāya āvajjanāya anantarapaccayena paccayo. Mahaggatārammaṇā khandhā parittārammaṇassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 54 Mahaggatārammaṇo dhammo appamāṇārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—mahaggatārammaṇaṁ bhavaṅgaṁ appamāṇārammaṇāya āvajjanāya anantarapaccayena paccayo. Mahaggatārammaṇaṁ anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … anulomaṁ phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 55 Appamāṇārammaṇo dhammo appamāṇārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā appamāṇārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ appamāṇārammaṇānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa … maggo phalassa … phalaṁ phalassa anantarapaccayena paccayo. 56 Appamāṇārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— maggapaccavekkhaṇaṁ parittārammaṇassa vuṭṭhānassa … phalapaccavekkhaṇaṁ parittārammaṇassa vuṭṭhānassa … nibbānapaccavekkhaṇaṁ parittārammaṇassa vuṭṭhānassa … appamāṇārammaṇaṁ cetopariyañāṇaṁ parittārammaṇassa vuṭṭhānassa … pubbenivāsānussatiñāṇaṁ parittārammaṇassa vuṭṭhānassa … anāgataṁsañāṇaṁ parittārammaṇassa vuṭṭhānassa … phalaṁ parittārammaṇassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 57 Appamāṇārammaṇo dhammo mahaggatārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—maggapaccavekkhaṇaṁ mahaggatārammaṇassa vuṭṭhānassa … phalapaccavekkhaṇaṁ mahaggatārammaṇassa vuṭṭhānassa … nibbānapaccavekkhaṇaṁ mahaggatārammaṇassa vuṭṭhānassa … phalaṁ mahaggatārammaṇassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 58 Samanantara Parittārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo. (Anantarasadisaṁ.) 59 Sahajātādi Parittārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo … tīṇi. (Paṭiccavārasadisā kātabbā.) 60 Upanissaya Parittārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—parittārammaṇaṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… parittārammaṇaṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Parittārammaṇaṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… parittārammaṇaṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Parittārammaṇā saddhā …pe… paññā, rāgo …pe… patthanā, kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … parittārammaṇāya saddhāya …pe… paññāya rāgassa …pe… patthanāya, kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. 61 Parittārammaṇo dhammo mahaggatārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—parittārammaṇaṁ saddhaṁ upanissāya mahaggatārammaṇaṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Parittārammaṇaṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ …pe… patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ, kāyikaṁ dukkhaṁ upanissāya mahaggatārammaṇaṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Parittārammaṇā saddhā …pe… kāyikaṁ sukhaṁ, kāyikaṁ dukkhaṁ, mahaggatārammaṇāya saddhāya …pe… paññāya rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 62 Parittārammaṇo dhammo appamāṇārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—parittārammaṇaṁ saddhaṁ upanissāya appamāṇārammaṇaṁ jhānaṁ 545 --- patthana1 14:62 uppādeti, maggaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti. Parittārammaṇaṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ, rāgaṁ …pe… kāyikaṁ sukhaṁ, kāyikaṁ dukkhaṁ upanissāya appamāṇārammaṇaṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ … abhiññaṁ … samāpattiṁ uppādeti. Parittārammaṇā saddhā …pe… kāyikaṁ sukhaṁ, kāyikaṁ dukkhaṁ appamāṇārammaṇāya saddhāya …pe… paññāya upanissayapaccayena paccayo. 63 Mahaggatārammaṇo dhammo mahaggatārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—mahaggatārammaṇaṁ saddhaṁ upanissāya mahaggatārammaṇaṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ … abhiññaṁ … samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Mahaggatārammaṇaṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ, rāgaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya mahaggatārammaṇaṁ jhānaṁ uppādeti …pe… diṭṭhiṁ gaṇhāti. Mahaggatārammaṇā saddhā …pe… paññā, rāgo …pe… patthanā mahaggatārammaṇāya saddhāya …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 64 Mahaggatārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—mahaggatārammaṇaṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, parittārammaṇaṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ … abhiññaṁ … samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Mahaggatārammaṇaṁ sīlaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… diṭṭhiṁ gaṇhāti. Mahaggatārammaṇā saddhā …pe… patthanā parittārammaṇāya saddhāya …pe… patthanāya kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. 65 Mahaggatārammaṇo dhammo appamāṇārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—mahaggatārammaṇaṁ saddhaṁ upanissāya appamāṇārammaṇaṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ … abhiññaṁ … samāpattiṁ uppādeti. Mahaggatārammaṇaṁ sīlaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya appamāṇārammaṇaṁ jhānaṁ uppādeti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Mahaggatārammaṇā saddhā …pe… patthanā appamāṇārammaṇāya saddhāya …pe… paññāya upanissayapaccayena paccayo 66 Appamāṇārammaṇo dhammo appamāṇārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—appamāṇārammaṇaṁ saddhaṁ upanissāya appamāṇārammaṇaṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ … abhiññaṁ … samāpattiṁ uppādeti. Appamāṇārammaṇaṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ upanissāya appamāṇārammaṇaṁ jhānaṁ uppādeti. Maggaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti appamāṇārammaṇā saddhā …pe… paññā appamāṇārammaṇāya saddhāya …pe… paññāya maggassa phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 67 Appamāṇārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—appamāṇārammaṇaṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, parittārammaṇaṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ … abhiññaṁ … samāpattiṁ uppādeti. Appamāṇārammaṇaṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Appamāṇārammaṇā saddhā …pe… paññā parittārammaṇāya saddhāya …pe… paññāya kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. 68 Appamāṇārammaṇo dhammo mahaggatārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—appamāṇārammaṇaṁ saddhaṁ upanissāya mahaggatārammaṇaṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ … abhiññaṁ … samāpattiṁ uppādeti. Appamāṇārammaṇaṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ upanissāya mahaggatārammaṇaṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ … abhiññaṁ … samāpattiṁ uppādeti. Appamāṇārammaṇā saddhā …pe… paññā mahaggatārammaṇāya saddhāya …pe… paññāya upanissayapaccayena paccayo. 69 Āsevana Parittārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo— purimā purimā parittārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ parittārammaṇānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 70 Parittārammaṇo dhammo appamāṇārammaṇassa 546 --- patthana1 14:70 dhammassa āsevanapaccayena paccayo— parittārammaṇaṁ anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa āsevanapaccayena paccayo. 71 Mahaggatārammaṇo dhammo mahaggatārammaṇassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā mahaggatārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ mahaggatārammaṇānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 72 Mahaggatārammaṇo dhammo appamāṇārammaṇassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo— mahaggatārammaṇaṁ anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa āsevanapaccayena paccayo. 73 Appamāṇārammaṇo dhammo appamāṇārammaṇassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo— purimā purimā appamāṇārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ appamāṇārammaṇānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. Gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 74 Kamma Parittārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—parittārammaṇā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—parittārammaṇā cetanā vipākānaṁ parittārammaṇānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 75 Mahaggatārammaṇo dhammo mahaggatārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—mahaggatārammaṇā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—mahaggatārammaṇā cetanā vipākānaṁ mahaggatārammaṇānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 76 Mahaggatārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—mahaggatārammaṇā cetanā vipākānaṁ parittārammaṇānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 77 Appamāṇārammaṇo dhammo appamāṇārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—appamāṇārammaṇā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—appamāṇārammaṇā cetanā vipākānaṁ appamāṇārammaṇānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 78 Appamāṇārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—appamāṇārammaṇā cetanā vipākānaṁ parittārammaṇānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 79 Vipākādi Parittārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo … jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccaya … atthipaccayena paccayo … natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccaya … avigatapaccayena paccayo. 80 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe satta, adhipatiyā satta, anantare nava, samanantare nava, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane pañca, kamme pañca, vipāke tīṇi, āhāre tīṇi, indriye jhāne magge sampayutte atthiyā tīṇi, natthiyā nava, vigate nava, avigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 81 Anulomaṁ. 82 Paccanīyuddhāra Parittārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 83 Parittārammaṇo dhammo mahaggatārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 84 Parittārammaṇo dhammo appamāṇārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 85 Mahaggatārammaṇo dhammo mahaggatārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 86 Mahaggatārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 87 Mahaggatārammaṇo dhammo appamāṇārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 88 Appamāṇārammaṇo dhammo appamāṇārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 89 Appamāṇārammaṇo dhammo parittārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … 547 --- patthana1 14:89 upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 90 Appamāṇārammaṇo dhammo mahaggatārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 91 1.14.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, nasahajāte nava, naaññamaññe nava, nanissaye nava, naupanissaye satta, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava …pe… namagge nava, nasampayutte nava, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā nava, novigate nava, noavigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 92 Paccanīyaṁ. 93 1.14.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā naanantare nasamanantare naupanissaye napurejāte napacchājāte naāsevane tīṇi …pe… namagge navippayutte nonatthiyā novigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 94 Anulomapaccanīyaṁ. 95 1.14.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe satta, adhipatiyā satta, anantare nava, samanantare nava, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane pañca, kamme pañca, vipāke tīṇi …pe… sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā nava, vigate nava, avigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 96 Paccanīyānulomaṁ. Pañhāvāro. 97 Parittārammaṇattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.21. Ajjhattattika |21| Vibhaṅgavāra Hetu Ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto dhammo uppajjati hetupaccayā—ajjhattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe ajjhattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā. Ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 2 Bahiddhā dhammaṁ paṭicca bahiddhā dhammo uppajjati hetupaccayā—bahiddhā ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe bahiddhā ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā. Ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 3 Ārammaṇa Ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—ajjhattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca …pe… paṭisandhikkhaṇe ajjhattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… vatthuṁ paṭicca khandhā. 4 Bahiddhā dhammaṁ paṭicca bahiddhā dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—bahiddhā ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paṭicca khandhā. 5 Adhipati Ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto dhammo uppajjati adhipatipaccayā—ajjhattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 6 Bahiddhā dhammaṁ paṭicca bahiddhā dhammo uppajjati adhipatipaccayā—bahiddhā ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 7 Anantarādi Ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto dhammo uppajjati anantarapaccayā, samanantarapaccayā, sahajātapaccayā—ajjhattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe ajjhattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā. Ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 8 Bahiddhā dhammaṁ paṭicca bahiddhā dhammo uppajjati sahajātapaccayā—bahiddhā ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca 548 --- patthana1 21:8 rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe bahiddhā ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā. Ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 9 Aññamaññādi Ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto dhammo uppajjati aññamaññapaccayā … nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā … āsevanapaccayā (purejātepi āsevanepi paṭisandhi natthi) … kammapaccayā … vipākapaccayā … āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā. 10 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. 11 Anulomaṁ. 12 1.21.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ ajjhattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā. Ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 13 Bahiddhā dhammaṁ paṭicca bahiddhā dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ bahiddhā ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā. Ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 14 Naārammaṇa Ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— ajjhatte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe ajjhatte khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ. Khandhe paṭicca vatthu …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. 15 Bahiddhā dhammaṁ paṭicca bahiddhā dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—bahiddhā khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe bahiddhā khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ. Khandhe paṭicca vatthu …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. 16 Naadhipatyādi Ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā …pe… (anulomasahajātasadisaṁ, ninnānākaraṇaṁ) naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā, napurejātapaccayā—arūpe ajjhattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe… ajjhatte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe ajjhattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā. Ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. 17 Bahiddhā dhammaṁ paṭicca bahiddhā dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe bahiddhā ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe… dve khandhe …pe… bahiddhā khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe (paripuṇṇaṁ) ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. 18 Napacchājātādi Ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto dhammo uppajjati napacchājātapaccayā, naāsevanapaccayā, nakammapaccayā—ajjhatte khandhe paṭicca ajjhattā cetanā. Āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe…. 19 Bahiddhā dhammaṁ paṭicca bahiddhā dhammo uppajjati nakammapaccayā—bahiddhā khandhe paṭicca bahiddhā cetanā. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …. 20 Navipākādi Ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto dhammo uppajjati navipākapaccayā (paṭisandhi natthi), 549 --- patthana1 21:20 naāhārapaccayā—utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. 21 Bahiddhā dhammaṁ paṭicca bahiddhā dhammo uppajjati naāhārapaccayā—bāhiraṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. 22 Ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto dhammo uppajjati naindriyapaccayā— āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ … mahābhūte paṭicca rūpajīvitindriyaṁ. 23 Bahiddhā dhammaṁ paṭicca bahiddhā dhammo uppajjati naindriyapaccayā—bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ … mahābhūte paṭicca rūpajīvitindriyaṁ. 24 Najhāna Ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto dhammo uppajjati najhānapaccayā— pañcaviññāṇasahagataṁ …pe… āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. 25 Bahiddhā dhammaṁ paṭicca bahiddhā dhammo uppajjati najhānapaccayā— pañcaviññāṇasahagataṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. 26 Namaggādi Ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto dhammo uppajjati namaggapaccayā … (nahetusadisaṁ. Moho natthi) nasampayuttapaccayā … navippayuttapaccayā— arūpe …pe… āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. 27 Bahiddhā dhammaṁ paṭicca bahiddhā dhammo uppajjati navippayuttapaccayā— arūpe …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… nonatthipaccayā, novigatapaccayā. 28 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naārammaṇe dve, naadhipatiyā dve, naanantare dve, nasamanantare dve (saṅkhittaṁ, sabbattha dve), novigate dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 29 Paccanīyaṁ. 30 1.21.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe dve …pe… navipāke nasampayutte navippayutte nonatthiyā novigate dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 31 Anulomapaccanīyaṁ. 32 1.21.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve …pe… magge dve …pe… avigate dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 33 Paccanīyānulomaṁ. Paṭiccavāro. 34 1.21.2. Sahajātavāra Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 35 1.21.3. Paccayavāra 1.21.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Ajjhattaṁ dhammaṁ paccayā ajjhatto dhammo uppajjati hetupaccayā—ajjhattaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe (paripuṇṇaṁ). Ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… vatthuṁ paccayā ajjhattā khandhā. 36 Bahiddhā dhammaṁ paccayā bahiddhā dhammo uppajjati hetupaccayā—bahiddhā ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… vatthuṁ paccayā bahiddhā khandhā. 37 Ārammaṇa Ajjhattaṁ dhammaṁ paccayā ajjhatto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā (paṭiccavārasadisaṁ), cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ …pe… vatthuṁ paccayā ajjhattā khandhā. 38 Bahiddhā dhammaṁ paccayā bahiddhā dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā (paṭiccavārasadisaṁ), Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthuṁ paccayā bahiddhā khandhā. 39 Adhipatyādi Ajjhattaṁ dhammaṁ paccayā ajjhatto dhammo uppajjati adhipatipaccayā … (vatthuṁ atirekaṁ, paṭiccavārasadisaṁ) anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā … (sahajātavāre paripuṇṇā) mahābhūte paccayā …pe… (mahābhūtānaṁ khandhānañca pacchā pañcāyatanāni ca vatthu ca kātabbā) aññamaññapaccayā … nissayapaccayā …pe… avigatapaccayā. 40 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā dve, ārammaṇe …pe… avigate dve. 41 Anulomaṁ. 42 1.21.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Ajjhattaṁ dhammaṁ paccayā ajjhatto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ ajjhattaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā. Ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthuṁ paccayā ahetukā ajjhattā khandhā. Vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 43 Bahiddhā dhammaṁ paccayā bahiddhā dhammo uppajjati nahetupaccayā (pavattipaṭisandhipi mahābhūtāpi kātabbā)—Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthuṁ paccayā ahetukā bahiddhā khandhā. Vicikicchāsahagate uddhaccasahagate 550 --- patthana1 21:43 khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 44 Naārammaṇādi Naārammaṇapaccayā … naadhipatipaccayā (sahajātasadisaṁ) … naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā … napurejātapaccayā (paṭiccavārasadisaṁ) … napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā … nakammapaccayā …pe… navippayuttapaccayā (paṭiccavārapaccanīye vippayuttasadisaṁ) … nonatthipaccayā … novigatapaccayā …. 45 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naārammaṇe dve …pe… novigate dve. 46 Paccanīyaṁ. 47 1.21.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe dve, naadhipatiyā dve …pe… navipāke nasampayutte navippayutte nonatthiyā novigate dve. 48 Anulomapaccanīyaṁ. 49 1.21.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe dve …pe… avigate dve. 50 Paccanīyānulomaṁ. 51 1.21.4–6. Nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Nissayavāro paccayavārasadiso. Saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi vitthāretabbo.) 52 1.21.7. Pañhāvāra 1.21.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Ajjhatto dhammo ajjhattassa dhammassa hetupaccayena paccayo—ajjhattā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 53 Bahiddhā dhammo bahiddhā dhammassa hetupaccayena paccayo—bahiddhā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 54 Ārammaṇa Ajjhatto dhammo ajjhattassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Ajjhattaṁ cakkhuṁ …pe… kāyaṁ … rūpe …pe… phoṭṭhabbe … vatthuṁ … ajjhatte khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotudhātuyā saddaṁ suṇāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo. Rūpāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ajjhattā khandhā iddhividhañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 55 Ajjhatto dhammo bahiddhā dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—paro ajjhattaṁ cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … ajjhatte khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Cetopariyañāṇena ajjhattacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Ajjhattaṁ rūpāyatanaṁ bahiddhā cakkhuviññāṇassa …pe… ajjhattaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ bahiddhā kāyaviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ajjhattā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 56 Bahiddhā dhammo bahiddhā dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—paro dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti … nibbānaṁ paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Ariyā pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe …pe… paro bahiddhā cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … bahiddhā khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Cetopariyañāṇena bahiddhā cittasamaṅgissa …pe… ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo. 551 --- patthana1 21:56 Bahiddhā rūpāyatanaṁ bahiddhā cakkhuviññāṇassa …pe… bahiddhā phoṭṭhabbāyatanaṁ bahiddhā kāyaviññāṇassa …pe… bahiddhā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 57 Bahiddhā dhammo ajjhattassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā nibbānaṁ paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Bahiddhā cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … bahiddhā khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Cetopariyañāṇena bahiddhā cittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Bahiddhā rūpāyatanaṁ ajjhattaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… bahiddhā phoṭṭhabbāyatanaṁ ajjhattaṁ kāyaviññāṇassa …pe… bahiddhā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 58 Adhipati Ajjhatto dhammo ajjhattassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā, taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā …pe… phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Ajjhattaṁ cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … ajjhatte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—ajjhattādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 59 Ajjhatto dhammo bahiddhā dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—paro ajjhattaṁ cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … ajjhatte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 60 Bahiddhā dhammo bahiddhā dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—paro dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā, taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā …pe… jhānā vuṭṭhahitvā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā …pe… phalaṁ garuṁ katvā …pe… nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo. Bahiddhā cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … bahiddhā khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—bahiddhādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 61 Bahiddhā dhammo ajjhattassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—ariyā nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, adhipatipaccayena paccayo. Bahiddhā cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … bahiddhā khandhe garuṁ katvā assādeti, abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo …pe… diṭṭhi uppajjati. 62 Anantara Ajjhatto dhammo ajjhattassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā ajjhattā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ ajjhattānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa, anulomaṁ vodānassa, gotrabhu maggassa, vodānaṁ maggassa, maggo phalassa, phalaṁ phalassa, anulomaṁ phalasamāpattiyā, nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 63 Bahiddhā dhammo bahiddhā dhammassa anantarapaccayena paccayo. (Purimā purimā bahiddhāti nānākaraṇaṁ, taṁyeva gamanaṁ.) 64 Samanantarādi Ajjhatto dhammo ajjhattassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo …pe… (anantarasadisaṁ) … sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo. 65 Upanissaya Ajjhatto dhammo ajjhattassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—ajjhattaṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ …pe… jhānaṁ …pe… vipassanaṁ …pe… maggaṁ …pe… 552 --- patthana1 21:65 abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Ajjhattaṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ …pe… patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Ajjhattā saddhā …pe… paññā, rāgo …pe… patthanā, kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … senāsanaṁ ajjhattāya saddhāya …pe… paññāya, rāgassa …pe… patthanāya, kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, maggassa phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 66 Ajjhatto dhammo bahiddhā dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paro ajjhattaṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Paro ajjhattaṁ sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Ajjhattā saddhā …pe… senāsanaṁ bahiddhā saddhāya …pe… maggassa phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 67 Bahiddhā dhammo bahiddhā dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paro bahiddhā saddhaṁ …pe… patthanaṁ, kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati bahiddhā saddhā …pe… senāsanaṁ bahiddhā saddhāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 68 Bahiddhā dhammo ajjhattassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—bahiddhā saddhaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati. Bahiddhā saddhā …pe… senāsanaṁ ajjhattāya saddhāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 69 Purejāta Ajjhatto dhammo ajjhattassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—ajjhattaṁ cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu ajjhattānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 70 Ajjhatto dhammo bahiddhā dhammassa purejātapaccayena paccayo. Ārammaṇapurejātaṁ—paro ajjhattaṁ cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Ajjhattaṁ rūpāyatanaṁ bahiddhā cakkhuviññāṇassa …pe… ajjhattaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ bahiddhā kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. 71 Bahiddhā dhammo bahiddhā dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—paro bahiddhā cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Bahiddhā rūpāyatanaṁ bahiddhā cakkhuviññāṇassa …pe… bahiddhā phoṭṭhabbāyatanaṁ bahiddhā kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—bahiddhā Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu bahiddhā khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 72 Bahiddhā dhammo ajjhattassa dhammassa purejātapaccayena paccayo. Ārammaṇapurejātaṁ—bahiddhā cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Bahiddhā rūpāyatanaṁ ajjhattassa cakkhuviññāṇassa …pe… bahiddhā phoṭṭhabbāyatanaṁ ajjhattassa kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. 73 Ajjhatto ca bahiddhā ca dhammā ajjhattassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Bahiddhā rūpāyatanañca ajjhattaṁ cakkhāyatanañca ajjhattassa cakkhuviññāṇassa purejātapaccayena paccayo …pe… bahiddhā phoṭṭhabbāyatanañca ajjhattaṁ kāyāyatanañca ajjhattassa kāyaviññāṇassa …pe… bahiddhā rūpāyatanañca ajjhattaṁ vatthu ca …pe… bahiddhā phoṭṭhabbāyatanañca ajjhattaṁ vatthu ca ajjhattānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 74 Ajjhatto ca bahiddhā ca dhammā 553 --- patthana1 21:74 bahiddhā dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ajjhattaṁ rūpāyatanañca bahiddhā cakkhāyatanañca bahiddhā cakkhuviññāṇassa purejātapaccayena paccayo …pe… ajjhattaṁ phoṭṭhabbāyatanañca bahiddhā kāyāyatanañca bahiddhā kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Ajjhattaṁ rūpāyatanañca bahiddhā vatthu ca …pe… ajjhattaṁ phoṭṭhabbāyatanañca bahiddhā vatthu ca bahiddhā khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 75 Pacchājāta Ajjhatto dhammo ajjhattassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā ajjhattā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 76 Bahiddhā dhammo bahiddhā dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā bahiddhā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 77 Āsevana Ajjhatto dhammo ajjhattassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā ajjhattā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ ajjhattānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 78 Bahiddhā dhammo bahiddhā dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā …pe…. (Ajjhattasadisaṁyeva.) 79 Kamma Ajjhatto dhammo ajjhattassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—ajjhattā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—ajjhattā cetanā vipākānaṁ ajjhattānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 80 Bahiddhā dhammo bahiddhā dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—bahiddhā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—bahiddhā cetanā vipākānaṁ bahiddhā khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 81 Vipāka Ajjhatto dhammo ajjhattassa dhammassa vipākapaccayena paccayo …pe…. (Paripuṇṇaṁ, paṭiccavārasadisaṁ.) 82 Āhāra Ajjhatto dhammo ajjhattassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—ajjhattā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe… ajjhatto kabaḷīkāro āhāro ajjhattassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 83 Ajjhatto dhammo bahiddhā dhammassa āhārapaccayena paccayo—ajjhatto kabaḷīkāro āhāro bahiddhā kāyassa āhārapaccayena paccayo. 84 Bahiddhā dhammo bahiddhā dhammassa āhārapaccayena paccayo (pavattipaṭisandhi) bahiddhā kabaḷīkāro āhāro bahiddhā kāyassa āhārapaccayena paccayo. 85 Bahiddhā dhammo ajjhattassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—bahiddhā kabaḷīkāro āhāro ajjhattassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 86 Ajjhatto dhammo ca bahiddhā dhammo ca ajjhattassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—ajjhatto kabaḷīkāro āhāro ca bahiddhā kabaḷīkāro āhāro ca ajjhattassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 87 Ajjhatto dhammo ca bahiddhā dhammo ca bahiddhā dhammassa āhārapaccayena paccayo—ajjhatto kabaḷīkāro āhāro ca bahiddhā kabaḷīkāro āhāro ca bahiddhā kāyassa āhārapaccayena paccayo. 88 Indriyādi Ajjhatto dhammo ajjhattassa dhammassa indriyapaccayena paccayo, ajjhattikā indriyā (rūpajīvitindriyampi vitthāretabbaṁ) … jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo … vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Mātikāpadāni anumajjantena vitthāretabbāni.) 89 Bahiddhā dhammo bahiddhā dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 90 Atthi Ajjhatto dhammo ajjhattassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—ajjhatto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa …pe… vatthu khandhānaṁ …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ …pe…. 554 --- patthana1 21:90 Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ (purejātasadisaṁ), vatthu ajjhattānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—ajjhattā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Ajjhatto kabaḷīkāro āhāro ajjhattassa kāyassa …pe… rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ …pe…. 91 Ajjhatto dhammo bahiddhā dhammassa atthipaccayena paccayo—purejātaṁ, āhāraṁ. Purejātaṁ—paro ajjhattaṁ cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… vipassati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, ajjhattaṁ rūpāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ bahiddhā kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo. Ajjhatto kabaḷīkāro āhāro bahiddhā kāyassa atthipaccayena paccayo. 92 Bahiddhā dhammo bahiddhā dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Bahiddhā ninnānākaraṇaṁ, mātikāpadāni vitthāretabbāni.) 93 Bahiddhā dhammo ajjhattassa dhammassa atthipaccayena paccayo—purejātaṁ, āhāraṁ. Purejātaṁ—bahiddhā cakkhuṁ …pe… vatthuṁ …pe… dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, bahiddhā rūpāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ ajjhattassa kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo. Bahiddhā kabaḷīkāro āhāro ajjhattassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 94 Ajjhatto dhammo ca bahiddhā dhammo ca ajjhattassa dhammassa atthipaccayena paccayo—purejātaṁ, āhāraṁ. Purejātaṁ—bahiddhā rūpāyatanañca ajjhattaṁ cakkhu ca ajjhattassa cakkhuviññāṇassa …pe… bahiddhā phoṭṭhabbāyatanañca ajjhattaṁ kāyāyatanañca ajjhattassa kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo. Bahiddhā rūpāyatanañca ajjhattaṁ vatthu ca …pe… bahiddhā phoṭṭhabbāyatanañca ajjhattaṁ vatthu ca ajjhattānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Āhāraṁ—ajjhatto kabaḷīkāro āhāro ca bahiddhā kabaḷīkāro āhāro ca ajjhattassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 95 Ajjhatto dhammo ca bahiddhā dhammo ca bahiddhā dhammassa atthipaccayena paccayo—purejātaṁ, āhāraṁ. Purejātaṁ—ajjhattaṁ rūpāyatanañca bahiddhā cakkhāyatanañca bahiddhā cakkhuviññāṇassa atthipaccayena paccayo …pe… ajjhattaṁ phoṭṭhabbāyatanañca bahiddhā kāyāyatanañca bahiddhā kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo. Ajjhattaṁ rūpāyatanañca bahiddhā vatthu ca bahiddhā khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… ajjhattaṁ phoṭṭhabbāyatanañca bahiddhā vatthu ca bahiddhā khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Āhāraṁ—ajjhatto kabaḷīkāro āhāro ca bahiddhā kabaḷīkāro āhāro ca bahiddhā kāyassa atthipaccayena paccayo. 96 Natthi-vigatāvigata Ajjhatto dhammo ajjhattassa dhammassa natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 97 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā dve, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā cattāri, anantare dve, samanantare dve, sahajāte aññamaññe nissaye dve, upanissaye cattāri, purejāte cha, pacchājāte āsevane kamme vipāke dve, āhāre cha, indriye dve, jhāne magge sampayutte vippayutte dve, atthiyā cha, natthiyā dve, vigate dve, avigate cha. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 98 Anulomaṁ. 99 Paccanīyuddhāra Ajjhatto dhammo ajjhattassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 100 Ajjhatto dhammo bahiddhā dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo. 101 Bahiddhā dhammo bahiddhā dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 102 Bahiddhā dhammo ajjhattassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo. 103 Ajjhatto dhammo ca bahiddhā dhammo ca ajjhattassa dhammassa purejātaṁ, āhāraṁ. 104 Ajjhatto dhammo ca bahiddhā 555 --- patthana1 21:104 dhammo ca bahiddhā dhammassa purejātaṁ, āhāraṁ. 105 1.21.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā cha, naārammaṇe cha, naadhipatiyā cha (saṅkhittaṁ, sabbattha cha kātabbā), navippayutte cha, noatthiyā cattāri, nonatthiyā cha, novigate cha, noavigate cattāri (evaṁ gaṇetabbaṁ) 106 Paccanīyaṁ. 107 1.21.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe dve, naadhipatiyā naanantare nasamanantare naaññamaññe naupanissaye dve (saṅkhittaṁ, sabbattha dve), nasampayutte navippayutte nonatthiyā novigate dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 108 Anulomapaccanīyaṁ. 109 1.21.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, adhipatiyā cattāri (anulomapadāni gaṇetabbāni), avigate cha. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 110 Paccanīyānulomaṁ. Pañhāvāro. 111 Ajjhattattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.11. Ācayagāmittika |11| Vibhaṅgavāra Hetu Ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca ācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā—ācayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 2 Ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā—ācayagāmī khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 3 Ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca ācayagāmī ca nevācayagāmināpacayagāmī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—ācayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 4 Apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca apacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā— apacayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 5 Apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā—apacayagāmī khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 6 Apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca apacayagāmī ca nevācayagāmināpacayagāmī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—apacayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 7 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā—nevācayagāmināpacayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe nevācayagāmināpacayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā; mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 8 Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā—ācayagāmī khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 9 Apacayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā—apacayagāmī khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 10 Ārammaṇa Ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca ācayagāmī dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— ācayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 11 Apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca apacayagāmī dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— apacayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 12 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—nevācayagāmināpacayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paṭicca khandhā. 13 Adhipati Ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca ācayagāmī dhammo uppajjati adhipatipaccayā … tīṇi. 14 Apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca apacayagāmī dhammo uppajjati adhipatipaccayā … tīṇi. 15 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo … ekaṁ (paṭisandhi natthi); ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ 556 --- patthana1 11:15 rūpaṁ upādārūpaṁ. 16 Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati adhipatipaccayā—ācayagāmī khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 17 Apacayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati adhipatipaccayā—apacayagāmī khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 18 Anantarādi Ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca, ācayagāmī dhammo uppajjati anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā (sabbepi mahābhūtā kātabbā) … aññamaññapaccayā (cittasamuṭṭhānampi kaṭattārūpampi upādārūpampi natthi) … nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā … āsevanapaccayā … kammapaccayā … vipākapaccayā … āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā …. 19 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 20 Anulomaṁ. 21 1.11.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca ācayagāmī dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 22 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nevācayagāmināpacayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 23 Naārammaṇa Ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—ācayagāmī khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 24 Apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—apacayagāmī khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 25 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—nevācayagāmināpacayagāmī khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. 26 Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—ācayagāmī khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 27 Apacayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—apacayagāmī khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 28 Naadhipati Ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca ācayagāmī dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … tīṇi. 29 Apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca apacayagāmī dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— apacayagāmī khandhe paṭicca apacayagāmī adhipati. 30 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—nevācayagāmināpacayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 31 Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—ācayagāmī khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 32 Naanantarādi Ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naanantarapaccayā … 557 --- patthana1 11:32 nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā … napurejātapaccayā (kusalattikasadisā satta pañhā) … napacchājātapaccayā. 33 Naāsevana Ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca ācayagāmī dhammo uppajjati naāsevanapaccayā … tīṇi. 34 Apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—apacayagāmī khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 35 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naāsevanapaccayā. (Ekā pañhā sabbe mahābhūtā kātabbā.) 36 Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—ācayagāmī khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 37 Apacayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—apacayagāmī khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 38 Nakamma Ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca ācayagāmī dhammo uppajjati nakammapaccayā— ācayagāmī khandhe paṭicca ācayagāmī cetanā. 39 Apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca apacayagāmī dhammo uppajjati nakammapaccayā— apacayagāmī khandhe paṭicca apacayagāmī cetanā. 40 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati nakammapaccayā—nevācayagāmināpacayagāmī khandhe paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī cetanā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 41 Navipākādi Ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca ācayagāmī dhammo uppajjati navipākapaccayā (paripuṇṇaṁ, paṭisandhi natthi) … naāhārapaccayā … naindriyapaccayā … najhānapaccayā … namaggapaccayā … nasampayuttapaccayā … navippayuttapaccayā (tīṇi) … nonatthipaccayā … novigatapaccayā. 42 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā cha, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane satta, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 43 Paccanīyaṁ. 44 1.11.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā cha, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane satta, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 45 Anulomapaccanīyaṁ. 46 1.11.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe nissaye upanissaye purejāte āsevane kamme dve, vipāke ekaṁ, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte dve, vippayutte atthiyā natthiyā vigate avigate dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 47 Paccanīyānulomaṁ. Paṭiccavāro. 48 1.11.2. Sahajātavāra Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 49 1.11.3. Paccayavāra 1.11.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Ācayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā—ācayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā. 50 Ācayagāmiṁ dhammaṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā—ācayagāmī khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 51 Ācayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī ca nevācayagāmināpacayagāmī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—ācayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 52 Apacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā apacayagāmī dhammo … tīṇi. 53 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā—nevācayagāmināpacayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā …pe… 558 --- patthana1 11:53 vatthuṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī khandhā. 54 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā ācayagāmī khandhā. 55 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā apacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā apacayagāmī khandhā. 56 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī ca nevācayagāmināpacayagāmī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā ācayagāmī khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 57 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā apacayagāmī ca nevācayagāmināpacayagāmī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā apacayagāmī khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 58 Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā—ācayagāmiṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 59 Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā—ācayagāmī khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 60 Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paccayā ācayagāmī ca nevācayagāmināpacayagāmī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—ācayagāmiṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ācayagāmī khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 61 Apacayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paccayā apacayagāmī dhammo … tīṇi. 62 Ārammaṇa Ācayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— ācayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe…. 63 Apacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā apacayagāmī dhammo … ekaṁ. 64 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … nevācayagāmināpacayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paccayā khandhā, cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ. Vatthuṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī khandhā. 65 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā ācayagāmī khandhā. 66 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā apacayagāmī dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā apacayagāmī khandhā. 67 Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—ācayagāmiṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 68 Apacayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paccayā apacayagāmī dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—apacayagāmiṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 69 Adhipati Ācayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati adhipatipaccayā … tīṇi. 70 Apacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā apacayagāmī dhammo … tīṇi. 71 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī dhammo … ekaṁ …pe… vatthuṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī khandhā. 72 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo …pe…. (Idhāpi ghaṭanā hetusadisā.) 73 Anantarādi Ācayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā … tīṇi. 74 Apacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā apacayagāmī dhammo … tīṇi. 75 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati sahajātapaccayā—nevācayagāmināpacayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ. Vatthuṁ paccayā …pe…. 76 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati sahajātapaccayā. (Saṅkhittaṁ, sabbe ghaṭanā kātabbā.) 77 Aññamaññādi Apacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā apacayagāmī dhammo uppajjati aññamaññapaccayā … 559 --- patthana1 11:77 nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā … āsevanapaccayā … kammapaccayā … vipākapaccayā … āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā. 78 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā sattarasa, ārammaṇe satta, adhipatiyā sattarasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte sattarasa, aññamaññe satta, nissaye sattarasa, upanissaye satta, purejāte satta, āsevane satta, kamme sattarasa, vipāke ekaṁ, āhāre sattarasa, indriye jhāne magge sattarasa, sampayutte satta, vippayutte sattarasa, atthiyā sattarasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate sattarasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 79 Anulomaṁ. 80 1.11.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Ācayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 81 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nevācayagāmināpacayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ. Vatthuṁ paccayā ahetukā nevācayagāmināpacayagāmī khandhā. 82 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati nahetupaccayā—vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 83 Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 84 Naārammaṇa Ācayagāmiṁ dhammaṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ. Paṭiccavārasadisaṁ.) 85 Naadhipati Ācayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … tīṇi. 86 Apacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā apacayagāmī dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— apacayagāmī khandhe paccayā apacayagāmī adhipati. 87 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naadhipatipaccayā …pe… asaññasattānaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ. Vatthuṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī khandhā. 88 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā ācayagāmī khandhā. 89 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā apacayagāmī dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā apacayagāmī adhipati. 90 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī ca nevācayagāmināpacayagāmī ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā ācayagāmī khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 91 Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—ācayagāmiṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 92 Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—ācayagāmī khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 93 Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paccayā ācayagāmī ca nevācayagāmināpacayagāmī ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—ācayagāmiṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ācayagāmī khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 94 Apacayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paccayā apacayagāmī dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—apacayagāmī khandhe ca vatthuñca paccayā apacayagāmī adhipati. 95 Naanantarādi Naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā … napurejātapaccayā 560 --- patthana1 11:95 (paṭiccavārasadisā, satta pañhā) … napacchājātapaccayā. (Paripuṇṇaṁ.) 96 Naāsevana Ācayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati naāsevanapaccayā … tīṇi. 97 Apacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—apacayagāmī khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 98 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—asaññasattānaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ. Vatthuṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī khandhā. 99 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—vatthuṁ paccayā ācayagāmī khandhā. 100 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī ca nevācayagāmināpacayagāmī ca dhammā uppajjanti naāsevanapaccayā—vatthuṁ paccayā ācayagāmī khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 101 Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—ācayagāmiṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 102 Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—ācayagāmī khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 103 Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paccayā ācayagāmī ca nevācayagāmināpacayagāmī ca dhammā uppajjanti naāsevanapaccayā—ācayagāmiṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ācayagāmī khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 104 Apacayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—apacayagāmī khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 105 Nakamma Ācayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati nakammapaccayā— ācayagāmī khandhe paccayā ācayagāmī cetanā. 106 Apacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā apacayagāmī dhammo uppajjati nakammapaccayā— apacayagāmī khandhe paccayā apacayagāmī cetanā. 107 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati nakammapaccayā—nevācayagāmināpacayagāmī khandhe paccayā nevācayagāmināpacayagāmī cetanā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe… vatthuṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī cetanā. 108 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati nakammapaccayā—vatthuṁ paccayā ācayagāmī cetanā. 109 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā apacayagāmī dhammo uppajjati nakammapaccayā—vatthuṁ paccayā apacayagāmī cetanā. 110 Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati nakammapaccayā—ācayagāmī khandhe ca vatthuñca paccayā ācayagāmī cetanā. 111 Apacayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paccayā apacayagāmī dhammo uppajjati nakammapaccayā—apacayagāmī khandhe ca vatthuñca paccayā apacayagāmī cetanā. 112 Navipākādi Ācayagāmiṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī dhammo uppajjati navipākapaccayā. (Paripuṇṇaṁ kātabbaṁ, paṭisandhikkhaṇe natthi.) 113 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naāhārapaccayā—bāhiraṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… naindriyapaccayā—bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… mahābhūte paccayā rūpajīvitindriyaṁ … najhānapaccayā— pañcaviññāṇaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ …pe… namaggapaccayā—ahetukā nevācayagāmināpacayagāmī …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā nevācayagāmināpacayagāmī …pe… nasampayuttapaccayā … navippayuttapaccayā (paṭiccavārasadisaṁ, tīṇi) … 561 --- patthana1 11:113 nonatthipaccayā … novigatapaccayā. 114 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā cattāri, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā dvādasa, naanantare pañca, nasamanantare naaññamaññe naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte sattarasa, naāsevane ekādasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, naāhāre naindriye najhāne namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 115 Paccanīyaṁ. 116 1.11.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā dvādasa, naanantare nasamanantare naaññamaññe naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte sattarasa, naāsevane ekādasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 117 Anulomapaccanīyaṁ. 118 1.11.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, anantare samanantare sahajāte aññamaññe nissaye upanissaye purejāte āsevane kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre cattāri, indriye jhāne cattāri, magge tīṇi, sampayutte vippayutte atthiyā natthiyā vigate cattāri, avigate cattāri. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 119 Paccanīyānulomaṁ. Paccayavāro. 120 1.11.4. Nissayavāra Nissayavāro paccayavārasadiso. 121 1.11.5. Saṁsaṭṭhavāra 1.11.5.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Ācayagāmiṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho ācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā— ācayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā. 122 Apacayagāmiṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho apacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā— apacayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 123 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā—nevācayagāmināpacayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 124 Ārammaṇādi Ācayagāmiṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho ācayagāmī dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … adhipatipaccayā … anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā … aññamaññapaccayā … nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā … āsevanapaccayā … kammapaccayā … vipākapaccayā … āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā. 125 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe adhipatiyā anantare samanantare sahajāte aññamaññe nissaye upanissaye purejāte āsevane kamme sabbattha tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye jhāne magge sampayutte vippayutte atthiyā natthiyā vigate avigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 126 Anulomaṁ. 127 1.11.5.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Ācayagāmiṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho ācayagāmī dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 128 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nevācayagāmināpacayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 129 Naadhipatyādi Ācayagāmiṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho ācayagāmī dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … napurejātapaccayā … napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā … ācayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 130 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—nevācayagāmināpacayagāmiṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… nakammapaccayā … navipākapaccayā … najhānapaccayā … namaggapaccayā … navippayuttapaccayā. 131 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane dve, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 132 Paccanīyaṁ. 133 1.11.5.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane 562 --- patthana1 11:133 dve, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 134 Anulomapaccanīyaṁ. 135 1.11.5.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare samanantare sahajāte aññamaññe nissaye upanissaye purejāte āsevane kamme sabbattha dve, vipāke ekaṁ, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte dve, vippayutte atthiyā natthiyā vigate avigate dve (evaṁ gaṇetabbaṁ.) 136 Paccanīyānulomaṁ. Saṁsaṭṭhavāro. 137 1.11.6. Sampayuttavāra Sampayuttavāro saṁsaṭṭhavārasadiso. 138 1.11.7. Pañhāvāra 1.11.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Ācayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa hetupaccayena paccayo—ācayagāmī hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 139 Ācayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa hetupaccayena paccayo— ācayagāmī hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 140 Ācayagāmī dhammo ācayagāmissa ca nevācayagāmināpacayagāmissa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—ācayagāmī hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 141 Apacayagāmī dhammo apacayagāmissa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 142 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa hetupaccayena paccayo—nevācayagāmināpacayagāmī hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe nevācayagāmināpacayagāmī hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 143 Ārammaṇa Ācayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati. Sekkhā pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Sekkhā vā puthujjanā vā ācayagāmī khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati, cetopariyañāṇena ācayagāmicittasamaṅgissa cittaṁ jānanti, ākāsānañcāyatanakusalaṁ viññāṇañcāyatanakusalassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ākiñcaññāyatanakusalaṁ nevasaññānāsaññāyatanakusalassa …pe… ācayagāmī khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 144 Ācayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—arahā pahīne kilese paccavekkhati, pubbe samudāciṇṇe kilese jānāti, ācayagāmī khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati; cetopariyañāṇena ācayagāmicittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Sekkhā vā puthujjanā vā ācayagāmī khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti, kusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati, ācayagāmī khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati, akusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati, ākāsānañcāyatanakusalaṁ viññāṇañcāyatanavipākassa ca kiriyassa ca ārammaṇapaccayena paccayo. Ākiñcaññāyatanakusalaṁ nevasaññānāsaññāyatanavipākassa ca kiriyassa ca ārammaṇapaccayena paccayo. Ācayagāmī khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 145 Apacayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—sekkhā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, cetopariyañāṇena apacayagāmicittasamaṅgissa cittaṁ jānanti, apacayagāmī khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, ārammaṇapaccayena paccayo. 146 Apacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—arahā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhati, cetopariyañāṇena apacayagāmicittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, 563 --- patthana1 11:146 apacayagāmī khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 147 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—arahā phalaṁ paccavekkhati, nibbānaṁ paccavekkhati, nibbānaṁ phalassa āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Arahā cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati, sotaṁ …pe… vatthuṁ … nevācayagāmināpacayagāmī khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena nevācayagāmināpacayagāmicittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanakiriyaṁ viññāṇañcāyatanakiriyassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ākiñcaññāyatanakiriyaṁ nevasaññānāsaññāyatanakiriyassa …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… nevācayagāmināpacayagāmī khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 148 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—sekkhā phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa ārammaṇapaccayena paccayo. Sekkhā vā puthujjanā vā cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Sotaṁ …pe… vatthuṁ … nevācayagāmināpacayagāmī khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ …pe… dibbena cakkhunā rūpaṁ passanti, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇanti, cetopariyañāṇena nevācayagāmināpacayagāmicittasamaṅgissa cittaṁ jānanti, nevācayagāmināpacayagāmī khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 149 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo apacayagāmissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—nibbānaṁ maggassa ārammaṇapaccayena paccayo. 150 Adhipati Ācayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, ācayagāmī khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—ācayagāmī adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 151 Ācayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—ācayagāmī adhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 152 Ācayagāmī dhammo ācayagāmissa ca nevācayagāmināpacayagāmissa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—ācayagāmī adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 153 Apacayagāmī dhammo apacayagāmissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—apacayagāmī adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 154 Apacayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—sekkhā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. 155 Apacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—arahā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Sahajātādhipati—apacayagāmī adhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 156 Apacayagāmī dhammo apacayagāmissa ca nevācayagāmināpacayagāmissa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 564 --- patthana1 11:156 Sahajātādhipati—apacayagāmī adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 157 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—arahā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, nibbānaṁ phalassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—nevācayagāmināpacayagāmī adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 158 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—sekkhā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa adhipatipaccayena paccayo. Cakkhuṁ garuṁ katvā assādeti …pe… vatthuṁ … nevācayagāmināpacayagāmī khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 159 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo apacayagāmissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—nibbānaṁ maggassa adhipatipaccayena paccayo. 160 Anantara Ācayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā ācayagāmī khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ ācayagāmīnaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa anantarapaccayena paccayo. 161 Ācayagāmī dhammo apacayagāmissa dhammassa anantarapaccayena paccayo—gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa anantarapaccayena paccayo. 162 Ācayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa anantarapaccayena paccayo—ācayagāmī khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. Sekkhānaṁ anulomaṁ phalasamāpattiyā, nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanakusalaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 163 Apacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa anantarapaccayena paccayo—maggo phalassa anantarapaccayena paccayo. 164 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā nevācayagāmināpacayagāmī khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nevācayagāmināpacayagāmīnaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Bhavaṅgaṁ āvajjanāya … kiriyaṁ vuṭṭhānassa … arahato anulomaṁ phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanakiriyaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 165 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa anantarapaccayena paccayo—āvajjanā ācayagāmīnaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 166 Samanantarādi Ācayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa samanantarapaccayena paccayo …pe…. (Anantarasadisaṁ.) (Sahajātapaccaye paṭiccavāre sahajātavārasadisā nava pañhā. Aññamaññapaccaye paṭiccavāre aññamaññasadisaṁ tīṇi. Nissayapaccaye paccayavāre nissayavārasadisaṁ. Cattāripi hi visuṁ ghaṭanā natthi. Terasa pañhā.) 167 Upanissaya Ācayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—ācayagāmiṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… jhānaṁ …pe… vipassanaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti, ācayagāmiṁ sīlaṁ … sutaṁ … cāgaṁ … paññaṁ … rāgaṁ … dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ upanissāya dānaṁ deti. Sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… jhānaṁ …pe… vipassanaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ …pe… pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Ācayagāmī saddhā …pe… paññā, rāgo …pe… patthanā ācayagāmiyā saddhāya …pe… paññāya, rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. Paṭhamassa jhānassa parikammaṁ paṭhamassa jhānassa upanissayapaccayena paccayo …. Nevasaññānāsaññāyatanassa parikammaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa upanissayapaccayena paccayo. Paṭhamaṁ jhānaṁ dutiyassa jhānassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa 565 --- patthana1 11:167 upanissayapaccayena paccayo. 168 Ācayagāmī dhammo apacayagāmissa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paṭhamassa maggassa parikammaṁ paṭhamassa maggassa …pe… catutthassa maggassa parikammaṁ catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 169 Ācayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—ācayagāmiṁ saddhaṁ upanissāya attānaṁ ātāpeti paritāpeti pariyiṭṭhimūlakaṁ dukkhaṁ paccanubhoti. Ācayagāmiṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ. Rāgaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya attānaṁ ātāpeti paritāpeti pariyiṭṭhimūlakaṁ dukkhaṁ paccanubhoti. Ācayagāmī saddhā …pe… paññā. Rāgo …pe… patthanā, kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. Kusalākusalaṁ kammaṁ vipākassa upanissayapaccayena paccayo. 170 Apacayagāmī dhammo apacayagāmissa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Pakatūpanissayo—paṭhamo maggo dutiyassa maggassa …pe… tatiyo maggo catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 171 Apacayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—sekkhā maggaṁ upanissāya anuppannaṁ kusalasamāpattiṁ uppādenti, uppannaṁ samāpajjanti, saṅkhāre aniccato dukkhato anattato vipassanti, maggo sekkhānaṁ atthapaṭisambhidāya …pe… paṭibhānapaṭisambhidāya ṭhānāṭhānakosallassa upanissayapaccayena paccayo. 172 Apacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—arahā maggaṁ upanissāya anuppannaṁ kiriyasamāpattiṁ uppādeti, uppannaṁ samāpajjati …pe… ṭhānāṭhānakosallassa upanissayapaccayena paccayo. Maggo phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 173 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—kāyikaṁ sukhaṁ upanissāya attānaṁ ātāpeti paritāpeti pariyiṭṭhimūlakaṁ dukkhaṁ paccanubhoti. Kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya attānaṁ ātāpeti paritāpeti …pe… kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. Arahā kāyikaṁ sukhaṁ upanissāya anuppannaṁ kiriyasamāpattiṁ uppādeti …pe… vipassati. Kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya …pe… vipassati. 174 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—kāyikaṁ sukhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati, kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ ācayagāmiyā saddhāya …pe… paññāya, rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 175 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo apacayagāmissa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—kāyikaṁ sukhaṁ upanissāya maggaṁ uppādeti. Kāyikaṁ dukkhaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya maggaṁ uppādeti, kāyikaṁ sukhaṁ, kāyikaṁ dukkhaṁ …pe… senāsanaṁ maggassa upanissayapaccayena paccayo. 176 Purejāta Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—arahā cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu 566 --- patthana1 11:176 nevācayagāmināpacayagāmīnaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 177 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—sekkhā vā puthujjanā vā cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Vatthupurejātaṁ—vatthu ācayagāmīnaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 178 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo apacayagāmissa dhammassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—vatthu apacayagāmīnaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 179 Pacchājāta Ācayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā ācayagāmī khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 180 Apacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā apacayagāmī khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 181 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā nevācayagāmināpacayagāmī khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 182 Āsevana Ācayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā ācayagāmī khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ ācayagāmīnaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa āsevanapaccayena paccayo. 183 Ācayagāmī dhammo apacayagāmissa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 184 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā nevācayagāmināpacayagāmī khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nevācayagāmināpacayagāmīnaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 185 Kamma Ācayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa kammapaccayena paccayo—ācayagāmī cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 186 Ācayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—ācayagāmī cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—ācayagāmī cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 187 Ācayagāmī dhammo ācayagāmissa ca nevācayagāmināpacayagāmissa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—ācayagāmī cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 188 Apacayagāmī dhammo apacayagāmissa dhammassa kammapaccayena paccayo— apacayagāmī cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 189 Apacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—apacayagāmī cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—apacayagāmī cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 190 Apacayagāmī dhammo apacayagāmissa ca nevācayagāmināpacayagāmissa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—apacayagāmī cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 191 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa kammapaccayena paccayo—nevācayagāmināpacayagāmī cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe nevācayagāmināpacayagāmī cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 192 Vipāka Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko nevācayagāmināpacayagāmī eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa vipākapaccayena paccayo. 193 Āhārādi Ācayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa āhārapaccayena 567 --- patthana1 11:193 paccayo … indriyapaccayena paccayo … jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo. 194 Vippayutta Ācayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—ācayagāmī khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—ācayagāmī khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 195 Apacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—apacayagāmī khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—apacayagāmī khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 196 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—nevācayagāmināpacayagāmī khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe nevācayagāmināpacayagāmī khandhā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo. Vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu nevācayagāmināpacayagāmīnaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—nevācayagāmināpacayagāmī khandhā purejātassa imassa kāyassa …pe…. 197 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu ācayagāmīnaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 198 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo apacayagāmissa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu apacayagāmīnaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 199 Atthyādi Ācayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa atthipaccayena paccayo—ācayagāmī eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe…. 200 Ācayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—ācayagāmī khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—ācayagāmī khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 201 Ācayagāmī dhammo ācayagāmissa ca nevācayagāmināpacayagāmissa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—ācayagāmī eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 202 Apacayagāmī dhammo … tīṇi. (Ācayagāminayena kātabbaṁ.) 203 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—nevācayagāmināpacayagāmī eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa atthipaccayena paccayo. Vatthu khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. Purejātaṁ—arahā cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu nevācayagāmināpacayagāmīnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—nevācayagāmināpacayagāmī khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa …pe…. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ …pe…. 204 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—sekkhā vā puthujjanā vā cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo …pe… domanassaṁ uppajjati, sotaṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo …pe… 568 --- patthana1 11:204 domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, vatthu ācayagāmīnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 205 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo apacayagāmissa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu apacayagāmīnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 206 Ācayagāmī ca nevācayagāmināpacayagāmī ca dhammā ācayagāmissa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—ācayagāmī eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 207 Ācayagāmī ca nevācayagāmināpacayagāmī ca dhammā nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—ācayagāmī khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—ācayagāmī khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—ācayagāmī khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 208 Apacayagāmī ca nevācayagāmināpacayagāmī ca dhammā apacayagāmissa dhammassa atthipaccayena paccayo (dve kātabbā dassitanayena), natthipaccayena paccayo, vigatapaccayena paccayo, avigatapaccayena paccayo. 209 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā satta, ārammaṇe satta, adhipatiyā dasa, anantare cha, samanantare cha, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā cha, vigate cha, avigate terasa. 210 Anulomaṁ. 211 Paccanīyuddhāra Ācayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 212 Ācayagāmī dhammo apacayagāmissa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 213 Ācayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 214 Ācayagāmī dhammo ācayagāmissa ca nevācayagāmināpacayagāmissa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 215 Apacayagāmī dhammo apacayagāmissa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 216 Apacayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 217 Apacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 218 Apacayagāmī dhammo apacayagāmissa ca nevācayagāmināpacayagāmissa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 219 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 220 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo ācayagāmissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 221 Nevācayagāmināpacayagāmī dhammo apacayagāmissa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 222 Ācayagāmī ca nevācayagāmināpacayagāmī ca dhammā ācayagāmissa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 223 Ācayagāmī ca nevācayagāmināpacayagāmī ca dhammā nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 224 Apacayagāmī ca nevācayagāmināpacayagāmī ca dhammā apacayagāmissa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 225 Apacayagāmī ca nevācayagāmināpacayagāmī ca dhammā nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 226 1.11.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā pannarasa, naārammaṇe naadhipatiyā naanantare nasamanantare pannarasa, nasahajāte ekādasa, naaññamaññe ekādasa, nanissaye 569 --- patthana1 11:226 ekādasa, naupanissaye cuddasa, napurejāte terasa, napacchājāte pannarasa, naāsevane nakamme navipāke naāhāre naindriye najhāne namagge pannarasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā pannarasa, novigate pannarasa, noavigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 227 Paccanīyaṁ. 228 1.11.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe satta, naadhipatiyā naanantare nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte napacchājāte naāsevane nakamme navipāke naāhāre naindriye najhāne namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 229 Anulomapaccanīyaṁ. 230 1.11.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe satta, adhipatiyā dasa, anantare cha, samanantare cha, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye jhāne magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā cha, vigate cha, avigate terasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 231 Paccanīyānulomaṁ. 232 Ācayagāmittikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.5. Upādinnattika |5| Vibhaṅgavāra Hetu Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ; khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; upādinnupādāniyaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 2 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—upādinnupādāniye khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 3 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 4 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—anupādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; anupādinnupādāniyaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 5 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—anupādinnaanupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 6 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—anupādinnaanupādāniye khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 7 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo ca anupādinnaanupādāniyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—anupādinnaanupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 8 Anupādinnupādāniyañca anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—anupādinnaanupādāniye khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 9 Upādinnupādāniyañca anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—upādinnupādāniye khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 10 Ārammaṇa Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 11 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 12 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… ārammaṇapaccayā … tīṇi. 13 Adhipati Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati 570 --- patthana1 5:13 adhipatipaccayā—anupādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 14 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca … tīṇi. 15 Anupādinnupādāniyañca anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati adhipatipaccayā—anupādinnaanupādāniye khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 16 Anantarādi Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā—upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 17 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca … tīṇi. 18 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati sahajātapaccayā—anupādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. Bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. 19 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca … tīṇi. 20 Anupādinnupādāniyañca anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paṭicca …pe… anupādinnupādāniyo …pe…. 21 Upādinnupādāniyañca anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo …pe…. 22 Aññamañña Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati aññamaññapaccayā—upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe… paṭisandhikkhaṇe upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vatthu ca …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā; asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 23 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe…. 24 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 25 Nissaya-upanissaya Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nissayapaccayā … nava. Upanissayapaccayā … tīṇi. 26 Purejāta Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati purejātapaccayā … tīṇi. 27 Āsevana Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati āsevanapaccayā—anupādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe…. 28 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati āsevanapaccayā—anupādinnaanupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe…. 29 Kamma Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati kammapaccayā. (Hetupaccayasadisā nava.) 30 Vipāka Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati vipākapaccayā … tīṇi. 31 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati vipākapaccayā—ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 32 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati vipākapaccayā—vipākaṁ anupādinnaanupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… nava. 33 Āhārādi Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati āhārapaccayā …pe… indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā. 34 (Yathā kusalattikassa paṭiccavāro sajjhāyamaggena vitthārito, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 35 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane dve, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate nava. 36 Hetuduka Hetupaccayā ārammaṇe tīṇi …pe… avigate nava. 37 (Yathā kusalattike 571 --- patthana1 5:37 paṭiccagaṇanā sajjhāyamaggena gaṇitā, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 38 Anulomaṁ. 39 1.5.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, dve khandhe paṭicca dve khandhā, ahetukapaṭisandhikkhaṇe upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ; khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 40 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke upādinnupādāniye khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 41 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 42 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ anupādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Anupādinnupādāniyaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca upādārūpaṁ. Vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 43 Upādinnupādāniyañca anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke upādinnupādāniye khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 44 Naārammaṇa Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe upādinnupādāniye khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ, khandhe paṭicca vatthu, ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. 45 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—upādinnupādāniye khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 46 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—anupādinnupādāniye khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. 47 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—anupādinnaanupādāniye khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 48 Anupādinnupādāniyañca anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—anupādinnaanupādāniye khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 49 Upādinnupādāniyañca anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—upādinnupādāniye khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 50 Naadhipati Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā (paṭisandhi paripuṇṇaṁ) … tīṇi. 51 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca … ekā. 52 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—anupādinnaanupādāniye khandhe paṭicca anupādinnaanupādāniyā adhipati. 53 Upādinnupādāniyañca anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—upādinnupādāniye khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 54 Naanantarādi Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati naanantarapaccayā …pe… nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā … napurejātapaccayā … 572 --- patthana1 5:54 napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā …pe…. 55 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—vipākaṁ anupādinnaanupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā. (Saṅkhittaṁ.) 56 Nakamma Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati nakammapaccayā—anupādinnupādāniye khandhe paṭicca anupādinnupādāniyā cetanā. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. 57 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati nakammapaccayā—kusale anupādinnaanupādāniye khandhe paṭicca anupādinnaanupādāniyā cetanā. 58 Navipāka Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati navipākapaccayā—asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 59 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati navipākapaccayā … ekā. 60 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati navipākapaccayā—kusalaṁ anupādinnaanupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā … tīṇi. 61 Anupādinnupādāniyañca anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati navipākapaccayā—kusale anupādinnaanupādāniye khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 62 Naāhāra Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati naāhārapaccayā—asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. 63 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati naāhārapaccayā—bāhiraṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. 64 Naindriya Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati naindriyapaccayā—asaññasattānaṁ mahābhūte paṭicca rūpajīvitindriyaṁ. 65 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati naindriyapaccayā—bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. 66 Najhāna Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati najhānapaccayā—pañcaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. 67 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati najhānapaccayā—bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. 68 Namagga Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati namaggapaccayā—ahetukaṁ upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā … pañca. 69 Nasampayutta Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati nasampayuttapaccayā. (Naārammaṇapaccayasadisaṁ.) 70 Navippayutta Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. 71 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe anupādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. 72 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe anupādinnaanupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 73 Nonatthi-novigata Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo dhammo uppajjati nonatthipaccayā … novigatapaccayā. 74 (Yathā kusalattike paccanīyavāro vitthārito, evaṁ vitthāretabbo.) 75 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā pañca, naārammaṇe cha, naadhipatiyā cha, naanantare cha, nasamanantare cha, naaññamaññe cha, naupanissaye cha, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme dve, navipāke cha, naāhāre dve, naindriye dve, najhāne dve, namagge pañca, nasampayutte cha, navippayutte tīṇi, nonatthiyā cha, novigate cha. 76 1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetuduka Nahetupaccayā 573 --- patthana1 5:76 naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā pañca, naanantare cattāri …pe… naāsevane pañca, nakamme ekaṁ, navipāke dve …pe… najhāne dve, namagge pañca, nasampayutte cattāri, navippayutte dve …pe… novigate cattāri. 77 Yathā kusalattike gaṇanā, evaṁ gaṇetabbaṁ. 78 Paccanīyaṁ. 79 1.5.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe cha …pe… napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme dve, navipāke cha, nasampayutte cha, navippayutte tīṇi …pe… novigate cha. 80 (Yathā kusalattike anulomapaccanīyagaṇanā, evaṁ gaṇetabbā.) 81 Anulomapaccanīyaṁ. 82 1.5.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe dve …pe… sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye pañca, upanissaye dve, purejāte dve, āsevane ekaṁ, kamme pañca …pe… jhāne pañca, magge ekaṁ, sampayutte dve, vippayutte pañca …pe… avigate pañca. 83 (Yathā kusalattike paccanīyānulomagaṇanā, evaṁ gaṇetabbā.) 84 Paccanīyānulomaṁ. Paṭiccavāro. 85 1.5.2. Sahajātavāra 1.5.2.1–4 Paccayacatukka Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ sahajāto upādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. 86 Paṭiccavāropi sahajātavāropi sadiso. 87 Sahajātavāro. 88 1.5.3. Paccayavāra 1.5.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā upādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paccayā kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; vatthuṁ paccayā upādinnupādāniyā khandhā. 89 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—upādinnupādāniye khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; vatthuṁ paccayā anupādinnupādāniyā khandhā. 90 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā anupādinnaanupādāniyā khandhā. 91 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe…. 92 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … ekā. 93 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 94 Upādinnupādāniyañca anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paccayā anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—anupādinnaanupādāniyaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 95 Anupādinnupādāniyañca anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—anupādinnaanupādāniye khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 96 Upādinnupādāniyañca anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—upādinnupādāniye khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; anupādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 97 Ārammaṇa Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā upādinnupādāniyo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā; vatthuṁ paccayā khandhā; cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ; vatthuṁ paccayā upādinnupādāniyā khandhā. 98 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā anupādinnupādāniyā khandhā. 99 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā anupādinnaanupādāniyā khandhā. 100 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā 574 --- patthana1 5:100 anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—anupādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā. 101 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—anupādinnaanupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā. 102 Upādinnupādāniyañca anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paccayā anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—anupādinnaanupādāniyaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 103 Upādinnupādāniyañca anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—anupādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 104 Adhipati Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati adhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā anupādinnupādāniyā khandhā. 105 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati adhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā anupādinnaanupādāniyā khandhā. 106 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati adhipatipaccayā … ekā. 107 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā … tisso. 108 Upādinnupādāniyañca anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paccayā …pe… adhipatipaccayā …pe…. 109 Anupādinnupādāniyañca anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paccayā …pe… adhipatipaccayā. 110 Upādinnupādāniyañca anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati adhipatipaccayā—anupādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 111 Anantara Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā upādinnupādāniyo dhammo uppajjati anantarapaccayā. 112 Catuvīsatipaccayā vitthāretabbā, avigatapaccayā. 113 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā ekādasa, ārammaṇe satta, adhipatiyā nava, anantare satta, samanantare satta, sahajāte ekādasa, aññamaññe satta, nissaye ekādasa, upanissaye satta, purejāte satta, āsevane cha, kamme ekādasa, vipāke ekādasa, āhāre ekādasa, indriye ekādasa, jhāne ekādasa, magge ekādasa, sampayutte satta, vippayutte ekādasa, atthiyā ekādasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate ekādasa. 114 Hetuduka Hetupaccayā ārammaṇe satta …pe… avigate ekādasa. 115 Yathā kusalattike gaṇanā evaṁ gaṇetabbā. 116 Anulomaṁ. 117 1.5.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā upādinnupādāniyo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ; vatthuṁ paccayā ahetukā upādinnupādāniyā khandhā. 118 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke upādinnupādāniye khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; vatthuṁ paccayā ahetukā anupādinnupādāniyā khandhā; vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 119 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe…. 120 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ anupādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… rūpaṁ; vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 121 Upādinnupādāniyañca anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke upādinnupādāniye khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ahetukaṁ anupādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā 575 --- patthana1 5:121 …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā; vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 122 Naārammaṇa Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā upādinnupādāniyo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 123 Naadhipati Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā upādinnupādāniyo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe…. 124 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—upādinnupādāniye khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; vatthuṁ paccayā anupādinnupādāniyā khandhā. 125 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā anupādinnaanupādāniyā adhipati. 126 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe…. 127 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā. (Ekā pañhā.) 128 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—anupādinnaanupādāniye khandhe paccayā anupādinnaanupādāniyā adhipati. 129 Upādinnupādāniyañca anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paccayā anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati na adhipatipaccayā—anupādinnaanupādāniye khandhe ca vatthuñca paccayā anupādinnaanupādāniyā adhipati. 130 Upādinnupādāniyañca anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—upādinnupādāniye khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; anupādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 131 Naanantarādi Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā upādinnupādāniyo dhammo uppajjati naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā … napurejātapaccayā … napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā …pe…. 132 Nakamma Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati nakammapaccayā—vatthuṁ paccayā anupādinnupādāniyā cetanā. 133 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati nakammapaccayā—vatthuṁ paccayā kusalā anupādinnaanupādāniyā cetanā. 134 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati nakammapaccayā—anupādinnupādāniye khandhe paccayā anupādinnupādāniyā cetanā. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā …pe…. 135 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati nakammapaccayā—kusale anupādinnaanupādāniye khandhe paccayā anupādinnaanupādāniyā cetanā. 136 Upādinnupādāniyañca anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paccayā anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati nakammapaccayā—kusale anupādinnaanupādāniye khandhe ca vatthuñca paccayā anupādinnaanupādāniyā kusalā cetanā. 137 Upādinnupādāniyañca anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati nakammapaccayā—anupādinnupādāniye khandhe ca vatthuñca paccayā anupādinnupādāniyā cetanā. 138 Navipāka Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā upādinnupādāniyo dhammo uppajjati navipākapaccayā—asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā …pe…. 139 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati navipākapaccayā; vatthuṁ paccayā anupādinnupādāniyā khandhā. 140 Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati navipākapaccayā—vatthuṁ paccayā kusalā anupādinnaanupādāniyā khandhā. 141 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā … ekā. 142 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā … tīṇi. 143 Upādinnupādāniyañca anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paccayā anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati navipākapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 576 --- patthana1 5:143 144 Anupādinnupādāniyañca anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati navipākapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 145 Upādinnupādāniyañca anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati navipākapaccayā—anupādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 146 Naāhārādi Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā upādinnupādāniyo dhammo uppajjati naāhārapaccayā … naindriyapaccayā … najhānapaccayā … namaggapaccayā … nasampayuttapaccayā … navippayuttapaccayā … nonatthipaccayā … novigatapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 147 Saṅkhyāvāra Nahetuyā pañca, naārammaṇe cha, naadhipatiyā aṭṭha, naanantare cha, nasamanantare cha, naaññamaññe cha, naupanissaye cha, napurejāte satta, napacchājāte ekādasa, naāsevane ekādasa, nakamme cha, navipāke dasa, naāhāre dve, naindriye dve, najhāne dve, namagge pañca, na sampayutte cha, navippayutte tīṇi, nonatthiyā cha, novigate cha. (Vitthārena gaṇetabbaṁ.) 148 1.5.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe cha …pe… novigate cha. (Vitthārena gaṇetabbaṁ.) 149 1.5.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri …pe… avigate pañca. 150 Paccayavāro. 151 1.5.4. Nissayavāra Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ nissāya upādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ nissāya tayo khandhā, tayo khandhe nissāya … (Saṅkhittaṁ.) 152 Paccayavāropi nissayavāropi sadiso. 153 Nissayavāro. 154 1.5.5. Saṁsaṭṭhavāra 1.5.5.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho upādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā, tayo khandhe saṁsaṭṭho eko khandho, dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā, paṭisandhikkhaṇe upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā. 155 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—anupādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā. 156 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—anupādinnaanupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā. (Saṅkhittaṁ.) 157 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi …pe… adhipatiyā dve …pe… āsevane dve …pe… vipāke dve …pe… avigate tīṇi. 158 Yathā kusalattike gaṇanā, evaṁ gaṇetabbā. 159 Anulomaṁ. 160 1.5.5.2. Paccayapaccanīya Nahetu Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho upādinnupādāniyo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ upādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā; ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 161 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ anupādinnupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā; vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 162 Nahetuyā dve, na adhipatiyā tīṇi …pe… navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 163 Paccanīyaṁ 164 1.5.5.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi …pe… navippayutte tīṇi. 165 1.5.5.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe dve …pe… avigate dve. 166 Saṁsaṭṭhavāro. 167 1.5.6. Sampayuttavāra Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ sampayutto upādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 168 Saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi sadiso. 169 Sampayuttavāro. 170 1.5.7. Pañhāvāra 1.5.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa hetupaccayena paccayo— upādinnupādāniyā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe upādinnupādāniyā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 171 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa 577 --- patthana1 5:171 dhammassa hetupaccayena paccayo— upādinnupādāniyā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 172 Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—upādinnupādāniyā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 173 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa hetupaccayena paccayo—anupādinnupādāniyā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 174 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa hetupaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 175 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa hetupaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 176 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa ca anupādinnaanupādāniyassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 177 Ārammaṇa Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—sekkhā vā puthujjanā vā cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati; kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati. Sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … upādinnupādāniye rūpe … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ … upādinnupādāniye khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati. Upādinnupādāniyaṁ rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… upādinnupādāniyaṁ gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 178 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … upādinnupādāniye rūpe … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ … upādinnupādāniye khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā upādinnupādāniyaṁ rūpaṁ passati, cetopariyañāṇena upādinnupādāniyacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Upādinnupādāniyā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 179 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā, sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati, ariyā gotrabhuṁ paccavekkhanti, vodānaṁ paccavekkhanti, ariyā pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti; anupādinnupādāniye rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … anupādinnupādāniye khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā anupādinnupādāniyaṁ rūpaṁ passanti, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇanti, cetopariyañāṇena anupādinnupādāniyacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti. Ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo. Anupādinnupādāniyā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 180 Anupādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—sekkhā vā puthujjanā vā anupādinnupādāniye rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … 578 --- patthana1 5:180 anupādinnupādāniye khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati. Ākāsānañcāyatanakusalaṁ viññāṇañcāyatanavipākassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ākiñcaññāyatanakusalaṁ nevasaññānāsaññāyatanavipākassa ārammaṇapaccayena paccayo. Anupādinnupādāniyaṁ rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 181 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—nibbānaṁ maggassa, phalassa ārammaṇapaccayena paccayo. 182 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Ariyā cetopariyañāṇena anupādinnaanupādāniyacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti; anupādinnaanupādāniyā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 183 Adhipati Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—cakkhuṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … upādinnupādāniye rūpe … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ … upādinnupādāniye khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 184 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā, sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā paccavekkhati; jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati; sekkhā gotrabhuṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, vodānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Anupādinnupādāniye rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … anupādinnupādāniye khandhe garuṁ katvā assādenti abhinandanti; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—anupādinnupādāniyādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 185 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—nibbānaṁ maggassa phalassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—anupādinnaanupādāniyādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 186 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—anupādinnaanupādāniyādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 187 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa ca anupādinnaanupādāniyassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—anupādinnaanupādāniyādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 188 Anantara Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā upādinnupādāniyā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ upādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; pañcaviññāṇaṁ vipākamanodhātuyā anantarapaccayena paccayo; vipākamanodhātu vipākamanoviññāṇadhātuyā anantarapaccayena paccayo. 189 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—bhavaṅgaṁ āvajjanāya, vipākamanoviññāṇadhātu kiriyamanoviññāṇadhātuyā anantarapaccayena 579 --- patthana1 5:189 paccayo. 190 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā anupādinnupādāniyā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ anupādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … āvajjanā anupādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 191 Anupādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—āvajjanā pañcannaṁ viññāṇānaṁ anantarapaccayena paccayo; anupādinnupādāniyā khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 192 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa … anulomaṁ phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa … nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 193 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā anupādinnaanupādāniyā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ anupādinnaanupādāniyānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Maggo phalassa … phalaṁ phalassa anantarapaccayena paccayo. 194 Anupādinnaanupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—phalaṁ vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 195 Samanantara Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo. (Anantarapaccayasadisaṁ.) 196 Sahajāta Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—upādinnupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe upādinnupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ …pe… khandhā vatthussa …pe… vatthu khandhānaṁ …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ …pe… tayo mahābhūtā ekassa mahābhūtassa …pe… dve mahābhūtā dvinnaṁ mahābhūtānaṁ …pe… mahābhūtā kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 197 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—upādinnupādāniyā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 198 Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo—upādinnupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 199 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—anupādinnupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Anupādinnupādāniyaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūtā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūtā upādārūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 200 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 201 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 202 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa ca anupādinnaanupādāniyassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo; anupādinnaanupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 203 Anupādinnupādāniyo ca anupādinnaanupādāniyo ca dhammā 580 --- patthana1 5:203 anupādinnupādāniyassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 204 Upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca dhammā anupādinnupādāniyassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—upādinnupādāniyā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 205 Aññamañña Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—upādinnupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe upādinnupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vatthussa ca …pe… khandhā vatthussa …pe… vatthu khandhānaṁ …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ …pe… dve mahābhūtā dvinnaṁ mahābhūtānaṁ …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 206 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—anupādinnupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. Ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 207 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe…. 208 Nissaya Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—upādinnupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu upādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. 209 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—upādinnupādāniyā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Vatthu anupādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. 210 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—vatthu anupādinnaanupādāniyānaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. 211 Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa nissayapaccayena paccayo—upādinnupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. 212 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa … ekā. 213 Anupādinnaanupādāniyo dhammo … tīṇi. 214 Upādinnupādāniyo ca anupādinnaanupādāniyo ca dhammā anupādinnaanupādāniyassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyo eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. 215 Anupādinnupādāniyo ca anupādinnaanupādāniyo ca dhammā anupādinnupādāniyassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. 216 Upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca dhammā anupādinnupādāniyassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—upādinnupādāniyā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Anupādinnupādāniyo eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. 217 Upanissaya Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—kāyikaṁ sukhaṁ kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. Kāyikaṁ dukkhaṁ kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa …pe… utu kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa …pe… bhojanaṁ kāyikassa sukhassa, kāyikassa 581 --- patthana1 5:217 dukkhassa …pe… kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utu … bhojanaṁ kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. 218 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—kāyikaṁ sukhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati. Kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utu … bhojanaṁ anupādinnupādāniyāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya … rāgassa … dosassa … mohassa … mānassa … diṭṭhiyā … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 219 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Pakatūpanissayo—kāyikaṁ sukhaṁ upanissāya maggaṁ uppādeti, phalasamāpattiṁ samāpajjati. Kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ upanissāya maggaṁ uppādeti, phalasamāpattiṁ samāpajjati. Kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utu … bhojanaṁ maggassa … phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 220 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—anupādinnupādāniyaṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Anupādinnupādāniyaṁ sīlaṁ … sutaṁ … cāgaṁ … paññaṁ … rāgaṁ … dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Anupādinnupādāniyā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā … rāgo … doso … moho … māno … diṭṭhi … patthanā … utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ … anupādinnupādāniyāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya … rāgassa … dosassa … mohassa … mānassa … diṭṭhiyā … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. Paṭhamassa jhānassa parikammaṁ paṭhamassa jhānassa …pe… nevasaññānāsaññāyatanassa parikammaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ dutiyassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… pāṇātipāto pāṇātipātassa …pe… niyatamicchādiṭṭhi niyatamicchādiṭṭhiyā …pe…. 221 Anupādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—anupādinnupādāniyaṁ saddhaṁ upanissāya attānaṁ ātāpeti paritāpeti, pariyiṭṭhimūlakaṁ dukkhaṁ paccanubhoti. Anupādinnupādāniyaṁ sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya attānaṁ ātāpeti paritāpeti, pariyiṭṭhimūlakaṁ dukkhaṁ paccanubhoti. Anupādinnupādāniyā saddhā …pe… senāsanaṁ kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. Kusalākusalaṁ kammaṁ vipākassa upanissayapaccayena paccayo. 222 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paṭhamassa maggassa parikammaṁ paṭhamassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. Dutiyassa maggassa …pe… tatiyassa maggassa …pe… catutthassa maggassa parikammaṁ catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 223 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paṭhamo maggo dutiyassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. Dutiyo maggo tatiyassa maggassa …pe… tatiyo maggo catutthassa maggassa …pe… maggo phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 224 Anupādinnaanupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. 582 --- patthana1 5:224 Pakatūpanissayo—phalasamāpatti kāyikassa sukhassa upanissayapaccayena paccayo. 225 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—ariyā maggaṁ upanissāya anuppannaṁ samāpattiṁ uppādenti, uppannaṁ samāpattiṁ samāpajjanti, saṅkhāre aniccato dukkhato anattato vipassanti. Maggo ariyānaṁ atthappaṭisambhidāya dhammappaṭisambhidāya niruttippaṭisambhidāya paṭibhānappaṭisambhidāya ṭhānāṭṭhānakosallassa upanissayapaccayena paccayo. 226 Purejāta Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—sekkhā vā puthujjanā vā cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati; kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati. Sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … upādinnupādāniye rūpe … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati. Upādinnupādāniyaṁ rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… upādinnupādāniyaṁ gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu upādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 227 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Sotaṁ …pe… vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā upādinnupādāniyaṁ rūpaṁ passanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu anupādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 228 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—vatthu anupādinnaanupādāniyānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 229 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa purejātapaccayena paccayo. Ārammaṇapurejātaṁ—anupādinnupādāniye rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā anupādinnupādāniyaṁ rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. 230 Anupādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa purejātapaccayena paccayo. Ārammaṇapurejātaṁ—anupādinnupādāniye rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati. Anupādinnupādāniyaṁ rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. 231 Upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca dhammā upādinnupādāniyassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Anupādinnupādāniyaṁ rūpāyatanañca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇassa purejātapaccayena paccayo …pe… anupādinnupādāniyaṁ phoṭṭhabbāyatanañca kāyāyatanañca kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Anupādinnupādāniyaṁ rūpāyatanañca vatthu ca upādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo …pe… anupādinnupādāniyaṁ phoṭṭhabbāyatanañca vatthu ca upādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 232 Upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca dhammā anupādinnupādāniyassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. 583 --- patthana1 5:232 Anupādinnupādāniyaṁ rūpāyatanañca vatthu ca anupādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo …pe… anupādinnupādāniyaṁ phoṭṭhabbāyatanañca vatthu ca anupādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 233 Pacchājāta Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā upādinnupādāniyā khandhā purejātassa imassa upādinnupādāniyassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 234 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā upādinnupādāniyā khandhā purejātassa imassa anupādinnupādāniyassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 235 Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā upādinnupādāniyā khandhā purejātassa imassa upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 236 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā anupādinnupādāniyā khandhā purejātassa imassa anupādinnupādāniyassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 237 Anupādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā anupādinnupādāniyā khandhā purejātassa imassa upādinnupādāniyassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 238 Anupādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā anupādinnupādāniyā khandhā purejātassa imassa upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 239 Anupādinnaanupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā anupādinnaanupādāniyā khandhā purejātassa imassa upādinnupādāniyassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 240 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā anupādinnaanupādāniyā khandhā purejātassa imassa anupādinnupādāniyassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 241 Anupādinnaanupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā anupādinnaanupādāniyā khandhā purejātassa imassa upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 242 Āsevana Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā anupādinnupādāniyā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ anupādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa āsevanapaccayena paccayo. 243 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 244 Kamma Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa kammapaccayena paccayo— upādinnupādāniyā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe upādinnupādāniyā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Cetanā vatthussa kammapaccayena paccayo. 245 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa kammapaccayena paccayo—upādinnupādāniyā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 246 Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—upādinnupādāniyā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 247 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa kammapaccayena paccayo—anupādinnupādāniyā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 248 Anupādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa kammapaccayena paccayo—nānākkhaṇikā anupādinnupādāniyā cetanā vipākānaṁ upādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca 584 --- patthana1 5:248 rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 249 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—anupādinnaanupādāniyā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—anupādinnaanupādāniyā kusalā cetanā vipākānaṁ anupādinnaanupādāniyānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 250 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa kammapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 251 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa ca anupādinnaanupādāniyassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 252 Vipāka Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa vipākapaccayena paccayo— vipāko upādinnupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ vipākapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe vipāko upādinnupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. Khandhā vatthussa vipākapaccayena paccayo. 253 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipākā upādinnupādāniyā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. 254 Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko upādinnupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. 255 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko anupādinnaanupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ vipākapaccayena paccayo. 256 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipākā anupādinnaanupādāniyā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. 257 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa ca anupādinnaanupādāniyassa ca dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko anupādinnaanupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. 258 Āhāra Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa āhārapaccayena paccayo— upādinnupādāniyā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe upādinnupādāniyā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. Upādinnupādāniyo kabaḷīkāro āhāro upādinnupādāniyassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 259 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—upādinnupādāniyā āhārā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; upādinnupādāniyo kabaḷīkāro āhāro anupādinnupādāniyassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 260 Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa āhārapaccayena paccayo—upādinnupādāniyā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. Upādinnupādāniyo kabaḷīkāro āhāro upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca kāyassa āhārapaccayena paccayo. 261 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—anupādinnupādāniyā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. Anupādinnupādāniyo kabaḷīkāro āhāro anupādinnupādāniyassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 262 Anupādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa 585 --- patthana1 5:262 dhammassa āhārapaccayena paccayo—anupādinnupādāniyo kabaḷīkāro āhāro upādinnupādāniyassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 263 Anupādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa āhārapaccayena paccayo—anupādinnupādāniyo kabaḷīkāro āhāro upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca kāyassa āhārapaccayena paccayo. 264 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ āhārapaccayena paccayo. 265 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyā āhārā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. 266 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa ca anupādinnaanupādāniyassa ca dhammassa āhārapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. 267 Upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca dhammā upādinnupādāniyassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca kabaḷīkāro āhāro upādinnupādāniyassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 268 Upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca dhammā anupādinnupādāniyassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca kabaḷīkāro āhāro anupādinnupādāniyassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 269 Upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca dhammā upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa āhārapaccayena paccayo—upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca kabaḷīkāro āhāro upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca kāyassa āhārapaccayena paccayo. 270 Indriya Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—upādinnupādāniyā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe upādinnupādāniyā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. Cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 271 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—upādinnupādāniyā indriyā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 272 Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa indriyapaccayena paccayo—upādinnupādāniyā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 273 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—anupādinnupādāniyā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 274 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo. 275 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyā indriyā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 276 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa ca anupādinnaanupādāniyassa ca dhammassa indriyapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 277 Jhāna Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa jhānapaccayena paccayo— upādinnupādāniyāni jhānaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ jhānapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe upādinnupādāniyāni jhānaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. 278 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa jhānapaccayena paccayo—upādinnupādāniyāni jhānaṅgāni cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. 279 Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa jhānapaccayena 586 --- patthana1 5:279 paccayo—upādinnupādāniyāni jhānaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. 280 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa jhānapaccayena paccayo—anupādinnupādāniyāni jhānaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. 281 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa jhānapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyāni jhānaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ jhānapaccayena paccayo. 282 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa jhānapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyāni jhānaṅgāni cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. 283 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa ca anupādinnaanupādāniyassa ca dhammassa jhānapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyāni jhānaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. 284 Magga Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa maggapaccayena paccayo— upādinnupādāniyāni maggaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ maggapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 285 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa maggapaccayena paccayo—upādinnupādāniyāni maggaṅgāni cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ maggapaccayena paccayo. 286 Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa maggapaccayena paccayo—upādinnupādāniyāni maggaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ maggapaccayena paccayo. 287 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa maggapaccayena paccayo—anupādinnupādāniyāni maggaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ maggapaccayena paccayo. 288 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa maggapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyāni maggaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ maggapaccayena paccayo. 289 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa maggapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyāni maggaṅgāni cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ maggapaccayena paccayo. 290 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa ca anupādinnaanupādāniyassa ca dhammassa maggapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyāni maggaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ maggapaccayena paccayo. 291 Sampayutta Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa sampayuttapaccayena paccayo—upādinnupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 292 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa sampayuttapaccayena paccayo—anupādinnupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe…. 293 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa sampayuttapaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe…. 294 Vippayutta Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—paṭisandhikkhaṇe upādinnupādāniyā khandhā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo. Vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa vippayuttapaccayena paccayo …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa vippayuttapaccayena paccayo. Vatthu upādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—upādinnupādāniyā khandhā purejātassa imassa upādinnupādāniyassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 295 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. 587 --- patthana1 5:295 Sahajātā—upādinnupādāniyā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu anupādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—upādinnupādāniyā khandhā purejātassa imassa anupādinnupādāniyassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 296 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu anupādinnaanupādāniyānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 297 Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—upādinnupādāniyā khandhā purejātassa imassa upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 298 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—anupādinnupādāniyā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—anupādinnupādāniyā khandhā purejātassa imassa anupādinnupādāniyassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 299 Anupādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—anupādinnupādāniyā khandhā purejātassa imassa upādinnupādāniyassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 300 Anupādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—anupādinnupādāniyā khandhā purejātassa imassa upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 301 Anupādinnaanupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—anupādinnaanupādāniyā khandhā purejātassa imassa upādinnupādāniyassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 302 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—anupādinnaanupādāniyā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—anupādinnaanupādāniyā khandhā purejātassa imassa anupādinnupādāniyassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 303 Anupādinnaanupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—anupādinnaanupādāniyā khandhā purejātassa imassa upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 304 Atthi Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—upādinnupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe upādinnupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Khandhā vatthussa …pe… vatthu khandhānaṁ …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūtā kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūtā kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 305 Purejātaṁ—sekkhā vā puthujjanā vā cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati. Sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … upādinnupādāniye rūpe … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati. Upādinnupādāniyaṁ rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… upādinnupādāniyaṁ gandhāyatanaṁ … rasāyatanaṁ … phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… cakkhāyatanaṁ 588 --- patthana1 5:305 cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu upādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 306 Pacchājātā—upādinnupādāniyā khandhā purejātassa imassa upādinnupādāniyassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Upādinnupādāniyo kabaḷīkāro āhāro upādinnupādāniyassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 307 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ. Sahajātā—upādinnupādāniyā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … upādinnupādāniye rūpe … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā upādinnupādāniyaṁ rūpaṁ passati. Vatthu anupādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—upādinnupādāniyā khandhā purejātassa imassa anupādinnupādāniyassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Upādinnupādāniyo kabaḷīkāro āhāro anupādinnupādāniyassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 308 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu anupādinnaanupādāniyānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 309 Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ. Sahajāto—upādinnupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—upādinnupādāniyā khandhā purejātassa imassa upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. Upādinnupādāniyo kabaḷīkāro āhāro upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. 310 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ. Sahajāto—anupādinnupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ …pe… mahābhūtā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ upādārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. Purejātaṁ—anupādinnupādāniye rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā anupādinnupādāniyaṁ rūpaṁ passati. Dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Pacchājātā—anupādinnupādāniyā khandhā purejātassa imassa anupādinnupādāniyassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Anupādinnupādāniyo kabaḷīkāro āhāro anupādinnupādāniyassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 311 Anupādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa atthipaccayena paccayo—purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ. Purejātaṁ—anupādinnupādāniye rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati. Anupādinnupādāniyaṁ rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—anupādinnupādāniyā khandhā purejātassa imassa upādinnupādāniyassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Anupādinnupādāniyo kabaḷīkāro āhāro upādinnupādāniyassa kāyassa 589 --- patthana1 5:311 atthipaccayena paccayo. 312 Anupādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—pacchājātaṁ, āhāraṁ. Pacchājātā—anupādinnupādāniyā khandhā purejātassa imassa upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. Anupādinnupādāniyo kabaḷīkāro āhāro upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. 313 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa atthipaccayena paccayo—anupādinnaanupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 314 Anupādinnaanupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—anupādinnaanupādāniyā khandhā purejātassa imassa upādinnupādāniyassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 315 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—anupādinnaanupādāniyā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—anupādinnaanupādāniyā khandhā purejātassa imassa anupādinnupādāniyassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 316 Anupādinnaanupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnaanupādāniyassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajāto—anupādinnaanupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ purejātassa imassa upādinnupādāniyassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa purejātassa imassa upādinnupādāniyassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ purejātassa imassa upādinnupādāniyassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. 317 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa ca anupādinnaanupādāniyassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajāto—anupādinnaanupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Sahajāto—anupādinnaanupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ purejātassa imassa anupādinnupādāniyassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa purejātassa imassa anupādinnupādāniyassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ purejātassa imassa anupādinnupādāniyassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. 318 Anupādinnaanupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—anupādinnaanupādāniyā khandhā purejātassa imassa upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. 319 Anupādinnaanupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca anupādinnaanupādāniyassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajāto—anupādinnaanupādāniyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ purejātassa imassa upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa purejātassa imassa upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ purejātassa imassa upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. 320 Upādinnupādāniyo ca anupādinnaanupādāniyo ca dhammā upādinnupādāniyassa dhammassa atthipaccayena paccayo—pacchājātaṁ, indriyaṁ. Pacchājātā—anupādinnaanupādāniyā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 321 Upādinnupādāniyo ca anupādinnaanupādāniyo ca dhammā anupādinnaanupādāniyassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—anupādinnaanupādāniyo eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Tayo khandhā ca vatthu ca ekassa khandhassa 590 --- patthana1 5:321 atthipaccayena paccayo. Dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 322 Anupādinnupādāniyo ca anupādinnaanupādāniyo ca dhammā upādinnupādāniyassa dhammassa atthipaccayena paccayo—pacchājātaṁ, āhāraṁ. Pacchājātā—anupādinnaanupādāniyā khandhā ca anupādinnupādāniyo kabaḷīkāro āhāro ca upādinnupādāniyassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 323 Anupādinnupādāniyo ca anupādinnaanupādāniyo ca dhammā anupādinnupādāniyassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ. Sahajātā—anupādinnaanupādāniyā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—anupādinnaanupādāniyā khandhā ca anupādinnupādāniyo kabaḷīkāro āhāro ca anupādinnupādāniyassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 324 Anupādinnupādāniyo ca anupādinnaanupādāniyo ca dhammā upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—pacchājātaṁ, āhāraṁ. Pacchājātā—anupādinnaanupādāniyā khandhā ca anupādinnupādāniyo kabaḷīkāro āhāro ca upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. 325 Upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca dhammā upādinnupādāniyassa dhammassa atthipaccayena paccayo—purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Purejātaṁ—anupādinnupādāniyaṁ rūpāyatanañca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇassa atthipaccayena paccayo …pe… anupādinnupādāniyaṁ phoṭṭhabbāyatanañca kāyāyatanañca kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo. Anupādinnupādāniyaṁ rūpāyatanañca vatthu ca upādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ …pe… anupādinnupādāniyaṁ phoṭṭhabbāyatanañca vatthu ca upādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—upādinnupādāniyā khandhā ca anupādinnupādāniyo kabaḷīkāro āhāro ca upādinnupādāniyassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca kabaḷīkāro āhāro upādinnupādāniyassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—anupādinnupādāniyā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 326 Upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca dhammā anupādinnupādāniyassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ. Sahajātā—upādinnupādāniyā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—anupādinnupādāniyaṁ rūpāyatanañca vatthu ca anupādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ …pe… anupādinnupādāniyaṁ phoṭṭhabbāyatanañca vatthu ca anupādinnupādāniyānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—upādinnupādāniyā khandhā ca anupādinnupādāniyo kabaḷīkāro āhāro ca anupādinnupādāniyassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca kabaḷīkāro āhāro anupādinnupādāniyassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 327 Upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca dhammā upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo … āhāraṁ … upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca kabaḷīkāro āhāro upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. 328 Upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca anupādinnaanupādāniyo ca dhammā upādinnupādāniyassa dhammassa atthipaccayena paccayo—pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Pacchājātā—anupādinnaanupādāniyā khandhā ca anupādinnaanupādāniyo kabaḷīkāro āhāro ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 329 Natthi-vigatāvigata Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 330 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā satta, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca, anantare satta, samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye ekādasa, upanissaye nava, purejāte satta, pacchājāte nava, āsevane dve, kamme aṭṭha, vipāke cha, āhāre dvādasa, indriye satta, jhāne satta, magge 591 --- patthana1 5:330 satta, sampayutte tīṇi, vippayutte dasa, atthiyā tevīsa, natthiyā satta, vigate satta, avigate tevīsa. 331 Sabhāga Hetupaccayā adhipatiyā cattāri, sahajāte satta, aññamaññe tīṇi, nissaye satta, vipāke cha, indriye satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte cattāri, atthiyā satta, avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 332 (Yathā kusalattikassa gaṇanā sajjhāyamaggena gaṇitā, evaṁ gaṇetabbā. Kusalattikassa gaṇanato upādinnattike gaṇanā gambhīrā sukhumatarā ca, evaṁ kātuna asammohantena gaṇetabbaṁ.) 333 Anulomaṁ. 334 Paccanīyuddhāra Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 335 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo. 336 Upādinnupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 337 Upādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo. 338 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo. 339 Anupādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo. 340 Anupādinnupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 341 Anupādinnupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo. 342 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnaanupādāniyassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 343 Anupādinnaanupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 344 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 345 Anupādinnaanupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnaanupādāniyassa ca dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ. 346 Anupādinnaanupādāniyo dhammo anupādinnupādāniyassa ca anupādinnaanupādāniyassa ca dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ. 347 Anupādinnaanupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. 348 Anupādinnaanupādāniyo dhammo upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca anupādinnaanupādāniyassa ca dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ. 349 Upādinnupādāniyo ca anupādinnaanupādāniyo ca dhammā upādinnupādāniyassa dhammassa pacchājātaṁ, indriyaṁ. 350 Upādinnupādāniyo ca anupādinnaanupādāniyo ca dhammā anupādinnaanupādāniyassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 351 Anupādinnupādāniyo ca anupādinnaanupādāniyo ca dhammā upādinnupādāniyassa dhammassa pacchājātaṁ, āhāraṁ. 352 Anupādinnupādāniyo ca anupādinnaanupādāniyo ca dhammā anupādinnupādāniyassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ. 353 Anupādinnupādāniyo ca anupādinnaanupādāniyo ca dhammā upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa pacchājātaṁ, āhāraṁ. 354 Upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca dhammā upādinnupādāniyassa dhammassa purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 355 Upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca dhammā anupādinnupādāniyassa 592 --- patthana1 5:355 dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ. 356 Upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca dhammā upādinnupādāniyassa ca anupādinnupādāniyassa ca dhammassa āhāraṁ. 357 Upādinnupādāniyo ca anupādinnupādāniyo ca anupādinnaanupādāniyo ca dhammā upādinnupādāniyassa dhammassa pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 358 1.5.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā catuvīsati, naārammaṇe catuvīsati, naadhipatiyā catuvīsati, naanantare catuvīsati, nasamanantare catuvīsati, nasahajāte vīsati, naaññamaññe vīsati, nanissaye vīsati, naupanissaye tevīsati, napurejāte tevīsati, napacchājāte sattarasa, naāsevane catuvīsati, nakamme catuvīsati, navipāke catuvīsati, naāhāre vīsati, naindriye bāvīsati, najhāne catuvīsati, namagge catuvīsati, nasampayutte vīsati, navippayutte cuddasa, noatthiyā nava, nonatthiyā catuvīsati, novigate catuvīsati, noavigate nava. 359 Duka Nahetupaccayā naārammaṇe catuvīsati. (Saṅkhittaṁ.) 360 Yathā kusalattike paccanīyagaṇanā vitthāritā, evaṁ vitthāretabbaṁ. 361 Paccanīyaṁ. 362 1.5.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe cattāri, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke cattāri, naāhāre satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte cattāri, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 363 Hetughaṭanā Hetu sahajāta nissaya atthi avigatanti naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta …pe… naaññamaññe cattāri …pe… navipāke cattāri …pe… nasampayutte cattāri, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 364 (Yathā kusalattike anulomapaccanīyagaṇanā vibhattā, evaṁ gaṇetabbā.) 365 Anulomapaccanīyaṁ. 366 1.5.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca, anantare satta, samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye ekādasa, upanissaye nava, purejāte satta, pacchājāte nava, āsevane dve, kamme aṭṭha, vipāke cha, āhāre dvādasa, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte dasa, atthiyā tevīsati, natthiyā satta, vigate satta, avigate tevīsati. (Saṅkhittaṁ.) 367 (Yathā kusalattike paccanīyānulomagaṇanā vibhattā, evaṁ gaṇetabbā.) 368 Paccanīyānulomaṁ. 369 Upādinnattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.1. Nikkhepavāra |1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 1.1.1. Paccayuddesa Hetupaccayo, ārammaṇapaccayo, adhipatipaccayo, anantarapaccayo, samanantarapaccayo, sahajātapaccayo, aññamaññapaccayo, nissayapaccayo, upanissayapaccayo, purejātapaccayo, pacchājātapaccayo, āsevanapaccayo, kammapaccayo, vipākapaccayo, āhārapaccayo, indriyapaccayo, jhānapaccayo, maggapaccayo, sampayuttapaccayo, vippayuttapaccayo, atthipaccayo, natthipaccayo, vigatapaccayo, avigatapaccayoti. 3 Paccayuddeso. 4 1.1.2. Paccayaniddesa Hetupaccayoti—hetū hetusampayuttakānaṁ dhammānaṁ taṁsamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 5 Ārammaṇapaccayoti—rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ ārammaṇapaccayena paccayo. Saddāyatanaṁ sotaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ ārammaṇapaccayena paccayo. Gandhāyatanaṁ ghānaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ ārammaṇapaccayena paccayo. Rasāyatanaṁ jivhāviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ ārammaṇapaccayena paccayo. Phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ ārammaṇapaccayena paccayo. Rūpāyatanaṁ saddāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ manodhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ ārammaṇapaccayena paccayo. Sabbe dhammā manoviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ ārammaṇapaccayena paccayo. 6 Yaṁ yaṁ dhammaṁ ārabbha ye ye dhammā uppajjanti 593 --- patthana1 1:6 cittacetasikā dhammā, te te dhammā tesaṁ tesaṁ dhammānaṁ ārammaṇapaccayena paccayo. 7 Adhipatipaccayoti—chandādhipati chandasampayuttakānaṁ dhammānaṁ taṁsamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. Vīriyādhipati vīriyasampayuttakānaṁ dhammānaṁ taṁsamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. Cittādhipati cittasampayuttakānaṁ dhammānaṁ taṁsamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. Vīmaṁsādhipati vīmaṁsasampayuttakānaṁ dhammānaṁ taṁsamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 8 Yaṁ yaṁ dhammaṁ garuṁ katvā ye ye dhammā uppajjanti cittacetasikā dhammā, te te dhammā tesaṁ tesaṁ dhammānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 9 Anantarapaccayoti—cakkhuviññāṇadhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manodhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo. Manodhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manoviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo. 10 Sotaviññāṇadhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manodhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo. Manodhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manoviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo. 11 Ghānaviññāṇadhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manodhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo. Manodhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manoviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo. 12 Jivhāviññāṇadhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manodhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo. Manodhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manoviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo. 13 Kāyaviññāṇadhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manodhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo. Manodhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manoviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo. 14 Purimā purimā kusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo. Purimā purimā kusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ abyākatānaṁ dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo. 15 Purimā purimā akusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo. Purimā purimā akusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ abyākatānaṁ dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo. 16 Purimā purimā abyākatā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ abyākatānaṁ dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo. Purimā purimā abyākatā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo. Purimā purimā abyākatā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo. 17 Yesaṁ yesaṁ dhammānaṁ anantarā ye ye dhammā uppajjanti cittacetasikā dhammā, te te dhammā tesaṁ tesaṁ dhammānaṁ anantarapaccayena paccayo. 18 Samanantarapaccayoti—cakkhuviññāṇadhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manodhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ samanantarapaccayena paccayo. Manodhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manoviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ samanantarapaccayena paccayo. 19 Sotaviññāṇadhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manodhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ samanantarapaccayena paccayo. Manodhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manoviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ samanantarapaccayena paccayo. 20 Ghānaviññāṇadhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manodhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ samanantarapaccayena paccayo. Manodhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manoviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ samanantarapaccayena paccayo. 21 Jivhāviññāṇadhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manodhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ samanantarapaccayena paccayo. Manodhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manoviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ samanantarapaccayena paccayo. 22 Kāyaviññāṇadhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manodhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ samanantarapaccayena paccayo. Manodhātu taṁsampayuttakā ca dhammā manoviññāṇadhātuyā 594 --- patthana1 1:22 taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ samanantarapaccayena paccayo. 23 Purimā purimā kusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ samanantarapaccayena paccayo. Purimā purimā kusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ abyākatānaṁ dhammānaṁ samanantarapaccayena paccayo. 24 Purimā purimā akusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samanantarapaccayena paccayo. Purimā purimā akusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ abyākatānaṁ dhammānaṁ samanantarapaccayena paccayo. 25 Purimā purimā abyākatā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ abyākatānaṁ dhammānaṁ samanantarapaccayena paccayo. Purimā purimā abyākatā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ samanantarapaccayena paccayo. Purimā purimā abyākatā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samanantarapaccayena paccayo. 26 Yesaṁ yesaṁ dhammānaṁ samanantarā ye ye dhammā uppajjanti cittacetasikā dhammā, te te dhammā tesaṁ tesaṁ dhammānaṁ samanantarapaccayena paccayo. 27 Sahajātapaccayoti—cattāro khandhā arūpino aññamaññaṁ sahajātapaccayena paccayo. Cattāro mahābhūtā aññamaññaṁ sahajātapaccayena paccayo. Okkantikkhaṇe nāmarūpaṁ aññamaññaṁ sahajātapaccayena paccayo. Cittacetasikā dhammā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Mahābhūtā upādārūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Rūpino dhammā arūpīnaṁ dhammānaṁ kiñci kāle sahajātapaccayena paccayo, kiñci kāle na sahajātapaccayena paccayo. 28 Aññamaññapaccayoti—cattāro khandhā arūpino aññamaññapaccayena paccayo. Cattāro mahābhūtā aññamaññapaccayena paccayo. Okkantikkhaṇe nāmarūpaṁ aññamaññapaccayena paccayo. 29 Nissayapaccayoti—cattāro khandhā arūpino aññamaññaṁ nissayapaccayena paccayo. Cattāro mahābhūtā aññamaññaṁ nissayapaccayena paccayo. Okkantikkhaṇe nāmarūpaṁ aññamaññaṁ nissayapaccayena paccayo. Cittacetasikā dhammā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Mahābhūtā upādārūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. 30 Cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ nissayapaccayena paccayo. Sotāyatanaṁ sotaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ nissayapaccayena paccayo. Ghānāyatanaṁ ghānaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ nissayapaccayena paccayo. Jivhāyatanaṁ jivhāviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ nissayapaccayena paccayo. Kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ nissayapaccayena paccayo. Yaṁ rūpaṁ nissāya manodhātu ca manoviññāṇadhātu ca vattanti, taṁ rūpaṁ manodhātuyā ca manoviññāṇadhātuyā ca taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ nissayapaccayena paccayo. 31 Upanissayapaccayoti—purimā purimā kusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ upanissayapaccayena paccayo. Purimā purimā kusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ kesañci upanissayapaccayena paccayo. Purimā purimā kusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ abyākatānaṁ dhammānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 32 Purimā purimā akusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ upanissayapaccayena paccayo. Purimā purimā akusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ kesañci upanissayapaccayena paccayo. Purimā purimā akusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ abyākatānaṁ dhammānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 33 Purimā purimā abyākatā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ abyākatānaṁ dhammānaṁ upanissayapaccayena paccayo. Purimā purimā abyākatā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ upanissayapaccayena paccayo. Purimā purimā abyākatā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 34 Utubhojanampi upanissayapaccayena paccayo. Puggalopi upanissayapaccayena paccayo. Senāsanampi upanissayapaccayena paccayo. 35 Purejātapaccayoti—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ purejātapaccayena paccayo. Sotāyatanaṁ 595 --- patthana1 1:35 sotaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ purejātapaccayena paccayo. Ghānāyatanaṁ ghānaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ purejātapaccayena paccayo. Jivhāyatanaṁ jivhāviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ purejātapaccayena paccayo. Kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ purejātapaccayena paccayo. 36 Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ purejātapaccayena paccayo. Saddāyatanaṁ sotaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ purejātapaccayena paccayo. Gandhāyatanaṁ ghānaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ purejātapaccayena paccayo. Rasāyatanaṁ jivhāviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ purejātapaccayena paccayo. Phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ purejātapaccayena paccayo. Rūpāyatanaṁ saddāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ manodhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ purejātapaccayena paccayo. 37 Yaṁ rūpaṁ nissāya manodhātu ca manoviññāṇadhātu ca vattanti, taṁ rūpaṁ manodhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ purejātapaccayena paccayo. Manoviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ kiñci kāle purejātapaccayena paccayo, kiñci kāle na purejātapaccayena paccayo. 38 Pacchājātapaccayoti—pacchājātā cittacetasikā dhammā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 39 Āsevanapaccayoti—purimā purimā kusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ āsevanapaccayena paccayo. Purimā purimā akusalā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ āsevanapaccayena paccayo. Purimā purimā kiriyābyākatā dhammā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kiriyābyākatānaṁ dhammānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 40 Kammapaccayoti—kusalākusalaṁ kammaṁ vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Cetanā sampayuttakānaṁ dhammānaṁ taṁsamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 41 Vipākapaccayoti—vipākā cattāro khandhā arūpino aññamaññaṁ vipākapaccayena paccayo. 42 Āhārapaccayoti—kabaḷīkāro āhāro imassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. Arūpino āhārā sampayuttakānaṁ dhammānaṁ taṁsamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. 43 Indriyapaccayoti—cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ indriyapaccayena paccayo. Sotindriyaṁ sotaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ indriyapaccayena paccayo. Ghānindriyaṁ ghānaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ indriyapaccayena paccayo. Jivhindriyaṁ jivhāviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ indriyapaccayena paccayo. Kāyindriyaṁ kāyaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ indriyapaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 44 Arūpino indriyā sampayuttakānaṁ dhammānaṁ taṁsamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 45 Jhānapaccayoti—jhānaṅgāni jhānasampayuttakānaṁ dhammānaṁ taṁsamuṭṭhānānañca rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. 46 Maggapaccayoti—maggaṅgāni maggasampayuttakānaṁ dhammānaṁ taṁsamuṭṭhānānañca rūpānaṁ maggapaccayena paccayo. 47 Sampayuttapaccayoti—cattāro khandhā arūpino aññamaññaṁ sampayuttapaccayena paccayo. 48 Vippayuttapaccayoti—rūpino dhammā arūpīnaṁ dhammānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Arūpino dhammā rūpīnaṁ dhammānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 49 Atthipaccayoti—cattāro khandhā arūpino aññamaññaṁ atthipaccayena paccayo. Cattāro mahābhūtā aññamaññaṁ atthipaccayena paccayo. Okkantikkhaṇe nāmarūpaṁ aññamaññaṁ atthipaccayena paccayo. Cittacetasikā dhammā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Mahābhūtā upādārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 50 Cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ 596 --- patthana1 1:50 atthipaccayena paccayo. Sotāyatanaṁ sotaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ atthipaccayena paccayo. Ghānāyatanaṁ ghānaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ atthipaccayena paccayo. Jivhāyatanaṁ jivhāviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ atthipaccayena paccayo. Kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ atthipaccayena paccayo. 51 Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ atthipaccayena paccayo. Saddāyatanaṁ sotaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ atthipaccayena paccayo. Gandhāyatanaṁ ghānaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ atthipaccayena paccayo. Rasāyatanaṁ jivhāviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ atthipaccayena paccayo. Phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ atthipaccayena paccayo. Rūpāyatanaṁ saddāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ manodhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ atthipaccayena paccayo. 52 Yaṁ rūpaṁ nissāya manodhātu ca manoviññāṇadhātu ca vattanti, taṁ rūpaṁ manodhātuyā ca manoviññāṇadhātuyā ca taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ atthipaccayena paccayo. 53 Natthipaccayoti—samanantaraniruddhā cittacetasikā dhammā paṭuppannānaṁ cittacetasikānaṁ dhammānaṁ natthipaccayena paccayo. 54 Vigatapaccayoti—samanantaravigatā cittacetasikā dhammā paṭuppannānaṁ cittacetasikānaṁ dhammānaṁ vigatapaccayena paccayo. 55 Avigatapaccayoti—cattāro khandhā arūpino aññamaññaṁ avigatapaccayena paccayo. Cattāro mahābhūtā aññamaññaṁ avigatapaccayena paccayo. Okkantikkhaṇe nāmarūpaṁ aññamaññaṁ avigatapaccayena paccayo. Cittacetasikā dhammā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ avigatapaccayena paccayo. Mahābhūtā upādārūpānaṁ avigatapaccayena paccayo. 56 Cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ avigatapaccayena paccayo. Sotāyatanaṁ sotaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ avigatapaccayena paccayo. Ghānāyatanaṁ ghānaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ avigatapaccayena paccayo. Jivhāyatanaṁ jivhāviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ avigatapaccayena paccayo. Kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ avigatapaccayena paccayo. 57 Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ avigatapaccayena paccayo. Saddāyatanaṁ sotaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ avigatapaccayena paccayo. Gandhāyatanaṁ ghānaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ avigatapaccayena paccayo. Rasāyatanaṁ jivhāviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ avigatapaccayena paccayo. Phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇadhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ avigatapaccayena paccayo. Rūpāyatanaṁ saddāyatanaṁ gandhāyatanaṁ rasāyatanaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ manodhātuyā taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ avigatapaccayena paccayo. 58 Yaṁ rūpaṁ nissāya manodhātu ca manoviññāṇadhātu ca vattanti, taṁ rūpaṁ manodhātuyā ca manoviññāṇadhātuyā ca taṁsampayuttakānañca dhammānaṁ avigatapaccayena paccayo. 59 Paccayaniddeso. 60 1.1.3. Pucchāvāra 1.1.3.1. Paccayānuloma 1.3.1.1. Ekamūlaka 1.3.1.1.1. Kusalapada Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo ca akusalo ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo ca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. 61 1.3.1.1.2. Akusalapada Siyā akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā akusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā akusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjeyya 597 --- patthana1 1:61 hetupaccayā. Siyā akusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā akusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo ca akusalo ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā akusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo ca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. 62 1.3.1.1.3. Abyākatapada Siyā abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā abyākataṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā abyākataṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā abyākataṁ dhammaṁ paṭicca kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā abyākataṁ dhammaṁ paṭicca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā abyākataṁ dhammaṁ paṭicca kusalo ca akusalo ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā abyākataṁ dhammaṁ paṭicca kusalo ca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. 63 1.3.1.1.4. Kusalābyākatapada Siyā kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca kusalo ca akusalo ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca kusalo ca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. 64 1.3.1.1.5. Akusalābyākatapada Siyā akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca kusalo ca akusalo ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca kusalo ca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. 65 1.3.1.1.6. Kusalākusalapada Siyā kusalañca akusalañca dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā kusalañca akusalañca dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā kusalañca akusalañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā kusalañca akusalañca dhammaṁ paṭicca kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā kusalañca akusalañca dhammaṁ paṭicca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā kusalañca akusalañca dhammaṁ paṭicca kusalo ca akusalo ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā kusalañca akusalañca dhammaṁ paṭicca kusalo ca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. 66 1.3.1.1.7. Kusalākusalābyākatapada Siyā kusalañca akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā kusalañca akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā kusalañca akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjeyya hetupaccayā. Siyā kusalañca akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā kusalañca akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā kusalañca akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca kusalo ca akusalo ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. Siyā kusalañca akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca kusalo ca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā. 67 Hetupaccayavāro. 68 Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya ārammaṇapaccayā. 69 598 --- patthana1 1:69 (Yathā hetupaccayo vitthārito, evaṁ ārammaṇapaccayopi vitthāretabbo vācanāmaggena.) 70 Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya adhipatipaccayā … anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā … aññamaññapaccayā … nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā … pacchājātapaccayā … āsevanapaccayā … kammapaccayā … vipākapaccayā … āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā. 71 Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya avigatapaccayā …pe… akusalaṁ dhammaṁ paṭicca … abyākataṁ dhammaṁ paṭicca … kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca … akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca … kusalañca akusalañca dhammaṁ paṭicca … kusalañca akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya … akusalo dhammo uppajjeyya … abyākato dhammo uppajjeyya … kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ … akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ … kusalo ca akusalo ca dhammā uppajjeyyuṁ … kusalo ca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ avigatapaccayā. 72 (Yathā hetupaccayo vitthārito, evaṁ avigatapaccayopi vitthāretabbo vācanāmaggena.) 73 Ekamūlakaṁ. 74 1.3.1.3. Hetumūlaka Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… siyā kusalañca akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca kusalo ca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjeyyuṁ hetupaccayā ārammaṇapaccayā. 75 Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā adhipatipaccayā …pe… hetupaccayā anantarapaccayā … hetupaccayā samanantarapaccayā …pe… hetupaccayā avigatapaccayā. 76 Dumūlakaṁ. 77 Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā …pe… hetupaccayā ārammaṇapaccayā anantarapaccayā …pe… hetupaccayā ārammaṇapaccayā avigatapaccayā. 78 Timūlakaṁ. 79 Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā anantarapaccayā …pe… hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā avigatapaccayā. 80 Catumūlakaṁ. 81 (Pañcamūlakādikā saṅkhittā. Ekamūlakaṁ, dumūlakaṁ, timūlakaṁ, catumūlakaṁ, pañcamūlakaṁ, sabbamūlakaṁ asammuyhantena vitthāretabbaṁ.) 82 Hetumūlakaṁ. 83 1.3.1.4. Ārammaṇamūlakādi Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya ārammaṇapaccayā hetupaccayā … ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā …pe… ārammaṇapaccayā avigatapaccayā. 84 Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya adhipatipaccayā … anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā … aññamaññapaccayā …pe… avigatapaccayā hetupaccayā … avigatapaccayā ārammaṇapaccayā … avigatapaccayā adhipatipaccayā …pe… avigatapaccayā vigatapaccayā. 85 Dumūlakaṁ. 86 Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya avigatapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā … avigatapaccayā hetupaccayā adhipatipaccayā … avigatapaccayā hetupaccayā anantarapaccayā …pe… avigatapaccayā hetupaccayā vigatapaccayā. 87 Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya avigatapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā … avigatapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā anantarapaccayā …pe… vigatapaccayā. 88 (Ekekassa padassa ekamūlakaṁ, dumūlakaṁ, timūlakaṁ, catumūlakaṁ, pañcamūlakaṁ, sabbamūlakaṁ asammuyhantena vitthāretabbaṁ.) 89 Tikañca paṭṭhānavaraṁ dukuttamaṁ, Dukaṁ tikañceva tikaṁ dukañca; Tikaṁ tikañceva dukaṁ dukañca, Cha anulomamhi nayā sugambhīrāti. 90 1.1.3.2. Paccayapaccanīya Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya nahetupaccayā. 91 (Yathā anulome hetupaccayo vitthārito, evaṁ paccanīyepi nahetupaccayo vitthāretabbo.) 92 Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya naārammaṇapaccayā … naadhipatipaccayā … naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … nasahajātapaccayā … naaññamaññapaccayā … nanissayapaccayā … naupanissayapaccayā … 599 --- patthana1 1:92 napurejātapaccayā … napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā … nakammapaccayā … navipākapaccayā … naāhārapaccayā … naindriyapaccayā … najhānapaccayā … namaggapaccayā … nasampayuttapaccayā … navippayuttapaccayā … noatthipaccayā … nonatthipaccayā … novigatapaccayā … noavigatapaccayā. 93 Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya nahetupaccayā naārammaṇapaccayā …. 94 (Yathā anulome ekekassa padassa ekamūlakaṁ, dumūlakaṁ, timūlakaṁ, catumūlakaṁ, yāva tevīsatimūlakaṁ evaṁ paccanīyepi vitthāretabbaṁ.) 95 Tikañca paṭṭhānavaraṁ dukuttamaṁ, Dukaṁ tikañceva tikaṁ dukañca; Tikaṁ tikañceva dukaṁ dukañca, Cha paccanīyamhi nayā sugambhīrāti. 96 1.1.3.3. Paccayānulomapaccanīya Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā naārammaṇapaccayā … siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā naārammaṇapaccayā. 97 (Yathā anulome hetupaccayo vitthārito, evaṁ anulomapaccanīyepi padaṁ vitthāretabbaṁ.) 98 Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā naadhipatipaccayā … hetupaccayā naanantarapaccayā …pe… hetupaccayā noavigatapaccayā. 99 Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā … hetupaccayā ārammaṇapaccayā naanantarapaccayā …pe… hetupaccayā ārammaṇapaccayā noavigatapaccayā. 100 Hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā naanantarapaccayā …pe… hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā noavigatapaccayā. 101 Hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā anantarapaccayā nasamanantarapaccayā …pe… hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā anantarapaccayā noavigatapaccayā …pe…. 102 Hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā anantarapaccayā samanantarapaccayā sahajātapaccayā aññamaññapaccayā nissayapaccayā upanissayapaccayā purejātapaccayā pacchājātapaccayā āsevanapaccayā kammapaccayā vipākapaccayā āhārapaccayā indriyapaccayā jhānapaccayā maggapaccayā sampayuttapaccayā vippayuttapaccayā atthipaccayā natthipaccayā vigatapaccayā noavigatapaccayā. 103 Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya ārammaṇapaccayā … adhipatipaccayā … anantarapaccayā …pe… avigatapaccayā nahetupaccayā … avigatapaccayā naārammaṇapaccayā …pe… avigatapaccayā novigatapaccayā. 104 Avigatapaccayā hetupaccayā naārammaṇapaccayā …pe… avigatapaccayā hetupaccayā novigatapaccayā. 105 Avigatapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā …pe… avigatapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā novigatapaccayā. 106 Avigatapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā anantarapaccayā samanantarapaccayā sahajātapaccayā …pe… novigatapaccayā. 107 Tikañca paṭṭhānavaraṁ dukuttamaṁ, Dukaṁ tikañceva tikaṁ dukañca; Tikaṁ tikañceva dukaṁ dukañca, Cha anulomapaccanīyamhi nayā sugambhīrāti. 108 1.1.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya nahetupaccayā ārammaṇapaccayā. Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya nahetupaccayā adhipatipaccayā …pe… nahetupaccayā avigatapaccayā. 109 Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya nahetupaccayā naārammaṇapaccayā adhipatipaccayā …pe… avigatapaccayā. 110 Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā …pe… avigatapaccayā. 111 Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā …pe… noatthipaccayā nonatthipaccayā novigatapaccayā avigatapaccayā. 112 Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya naārammaṇapaccayā hetupaccayā. 113 Siyā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjeyya naārammaṇapaccayā adhipatipaccayā …pe… naārammaṇapaccayā avigatapaccayā …pe… noavigatapaccayā hetupaccayā … noavigatapaccayā ārammaṇapaccayā …pe… noavigatapaccayā vigatapaccayā. 114 Noavigatapaccayā nahetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… noavigatapaccayā nahetupaccayā vigatapaccayā. 115 Noavigatapaccayā nahetupaccayā 600 --- patthana1 1:115 naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā …pe… noatthipaccayā nonatthipaccayā vigatapaccayā. 116 Tikañca paṭṭhānavaraṁ dukuttamaṁ, Dukaṁ tikañceva tikaṁ dukañca; Tikaṁ tikañceva dukaṁ dukañca, Cha paccanīyānulomamhi nayā sugambhīrāti. 117 Paṇṇattivāro. 118 Niddesavāre tevīsatipaccayā. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.15. Hīnattika |15| Vibhaṅgavāra Hetu Hīnaṁ dhammaṁ paṭicca hīno dhammo uppajjati hetupaccayā—hīnaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 2 Hīnaṁ dhammaṁ paṭicca majjhimo dhammo uppajjati hetupaccayā—hīne khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 3 Hīnaṁ dhammaṁ paṭicca hīno ca majjhimo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—hīnaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 4 Majjhimaṁ dhammaṁ paṭicca majjhimo dhammo uppajjati hetupaccayā—majjhimaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 5 Paṇītaṁ dhammaṁ paṭicca paṇīto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 6 Majjhimañca paṇītañca dhammaṁ paṭicca majjhimo dhammo uppajjati hetupaccayā— paṇīte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 7 Hīnañca majjhimañca dhammaṁ paṭicca majjhimo dhammo uppajjati hetupaccayā— hīne khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 8 Hīnattikaṁ saṅkiliṭṭhattikasadisaṁ vitthāretabbaṁ paripuṇṇaṁ. 9 Hīnattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.20. Atītārammaṇattika |20| Vibhaṅgavāra Hetu Atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā— atītārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe atītārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 2 Anāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anāgatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā— anāgatārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. 3 Paccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—paccuppannārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe paccuppannārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. 4 Ārammaṇādi Atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … adhipatipaccayā (adhipatiyā paṭisandhi natthi) … anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā … aññamaññapaccayā … nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā … āsevanapaccayā (purejātepi āsevanepi paṭisandhi natthi) … kammapaccayā … vipākapaccayā (vipākaṁ atītārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ, tissopi pañhā paripuṇṇā. Pavattipaṭisandhi kātabbā) … āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā. 5 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… (sabbattha tīṇi), vigate tīṇi, avigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 6 Anulomaṁ. 7 1.20.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ atītārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 8 Anāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anāgatārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ anāgatārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 9 Paccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ paccuppannārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe 601 --- patthana1 20:9 paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 10 Naadhipati Atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Anulomasahajātasadisaṁ.) 11 Napurejāta Atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo dhammo uppajjati napurejātapaccayā— arūpe atītārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 12 Anāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anāgatārammaṇo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe anāgatārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 13 Paccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—paṭisandhikkhaṇe paccuppannārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe… dve khandhe …pe…. 14 Napacchājātādi Atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo dhammo uppajjati napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā (naadhipatisadisā) … nakammapaccayā—atītārammaṇe khandhe paṭicca atītārammaṇā cetanā. 15 Anāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anāgatārammaṇo dhammo uppajjati nakammapaccayā—anāgatārammaṇe khandhe paṭicca anāgatārammaṇā cetanā. 16 Paccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati nakammapaccayā—paccuppannārammaṇe khandhe paṭicca paccuppannārammaṇā cetanā. 17 Navipāka Atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo dhammo uppajjati navipākapaccayā …pe…. (Navipāke paṭisandhi natthi.) 18 Najhāna Paccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati najhānapaccayā—pañcaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 19 Namagga Atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo dhammo uppajjati namaggapaccayā— ahetukaṁ atītārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe…. (Nahetusadisā tisso pañhā, moho natthi.) 20 Navippayutta Atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe atītārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 21 Anāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anāgatārammaṇo dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe anāgatārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 22 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā napurejāte napacchājāte naāsevane nakamme navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge tīṇi, navippayutte dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 23 Paccanīyaṁ. 24 1.20.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte napacchājāte naāsevane nakamme navipāke tīṇi, navippayutte dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 25 Anulomapaccanīyaṁ. 26 1.20.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi …pe… (sabbattha tīṇi) avigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 27 Paccanīyānulomaṁ. Paṭiccavāro. 28 1.20.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā.) 29 1.20.7. Pañhāvāra 1.20.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Atītārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo— atītārammaṇā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe atītārammaṇā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 30 Anāgatārammaṇo dhammo anāgatārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo— anāgatārammaṇā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 31 Paccuppannārammaṇo dhammo paccuppannārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo—paccuppannārammaṇā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe paccuppannārammaṇā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 32 Ārammaṇa Atītārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— atītaṁ viññāṇañcāyatanaṁ paccavekkhati, nevasaññānāsaññāyatanaṁ paccavekkhati. Atītārammaṇaṁ atītaṁ iddhividhañāṇaṁ paccavekkhati, cetopariyañāṇaṁ … pubbenivāsānussatiñāṇaṁ … yathākammūpagañāṇaṁ paccavekkhati. Ariyā atītārammaṇe pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite 602 --- patthana1 20:32 kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Atītārammaṇe atīte khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha atītārammaṇo rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati. Atītārammaṇā atītā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 33 Atītārammaṇo dhammo anāgatārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— anāgataṁ viññāṇañcāyatanaṁ paccavekkhati, nevasaññānāsaññāyatanaṁ paccavekkhati. Atītārammaṇaṁ anāgataṁ iddhividhañāṇaṁ paccavekkhati, cetopariyañāṇaṁ …pe… pubbenivāsānussatiñāṇaṁ …pe… yathākammūpagañāṇaṁ paccavekkhati. Atītārammaṇe anāgate khandhe aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha anāgatārammaṇo rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Atītārammaṇā anāgatā khandhā cetopariyañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 34 Atītārammaṇo dhammo paccuppannārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— cetopariyañāṇena atītārammaṇapaccuppannacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Atītārammaṇā paccuppannā khandhā cetopariyañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 35 Anāgatārammaṇo dhammo anāgatārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— anāgatārammaṇaṁ anāgataṁ iddhividhañāṇaṁ paccavekkhati, cetopariyañāṇaṁ …pe… anāgataṁsañāṇaṁ …pe… anāgatārammaṇe anāgate khandhe aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha anāgatārammaṇo rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Anāgatārammaṇā anāgatā khandhā cetopariyañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 36 Anāgatārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— anāgatārammaṇaṁ atītaṁ iddhividhañāṇaṁ paccavekkhati, cetopariyañāṇaṁ … anāgataṁsañāṇaṁ …pe… ariyā anāgatārammaṇe pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti. Pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Anāgatārammaṇe atīte khandhe aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha atītārammaṇo rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Anāgatārammaṇā atītā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 37 Anāgatārammaṇo dhammo paccuppannārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cetopariyañāṇena anāgatārammaṇapaccuppannacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Anāgatārammaṇā paccuppannā khandhā cetopariyañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 38 Paccuppannārammaṇo dhammo paccuppannārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cetopariyañāṇena paccuppannārammaṇapaccuppannacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Paccuppannārammaṇā paccuppannā khandhā cetopariyañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 39 Paccuppannārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— atītaṁ dibbaṁ cakkhuṁ paccavekkhati, dibbaṁ sotadhātuṁ paccavekkhati, paccuppannārammaṇaṁ atītaṁ iddhividhañāṇaṁ paccavekkhati, cetopariyañāṇaṁ paccavekkhati. Ariyā paccuppannārammaṇe pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Paccuppannārammaṇe atīte khandhe aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha atītārammaṇo rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Paccuppannārammaṇā atītā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 40 Paccuppannārammaṇo dhammo anāgatārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—anāgataṁ dibbaṁ cakkhuṁ paccavekkhati, dibbaṁ sotadhātuṁ paccavekkhati, paccuppannārammaṇaṁ anāgataṁ iddhividhañāṇaṁ paccavekkhati, cetopariyañāṇaṁ …pe… paccuppannārammaṇe anāgate khandhe aniccato …pe… vipassati …pe… taṁ ārabbha anāgatārammaṇo rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Paccuppannārammaṇā anāgatā khandhā cetopariyañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 41 Adhipati 603 --- patthana1 20:41 Atītārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—atītaṁ viññāṇañcāyatanaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, nevasaññānāsaññāyatanaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Atītārammaṇaṁ atītaṁ iddhividhañāṇaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, cetopariyañāṇaṁ …pe… pubbenivāsānussatiñāṇaṁ …pe… yathākammūpagañāṇaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Atītārammaṇe atīte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā atītārammaṇo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—atītārammaṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 42 Atītārammaṇo dhammo anāgatārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—anāgataṁ viññāṇañcāyatanaṁ garuṁ katvā …pe… nevasaññānāsaññāyatanaṁ …pe… atītārammaṇaṁ anāgataṁ iddhividhañāṇaṁ garuṁ katvā …pe… cetopariyañāṇaṁ …pe… pubbenivāsānussatiñāṇaṁ …pe… yathākammūpagañāṇaṁ …pe… atītārammaṇe anāgate khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā anāgatārammaṇo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 43 Anāgatārammaṇo dhammo anāgatārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—anāgatārammaṇaṁ anāgataṁ iddhividhañāṇaṁ garuṁ katvā …pe… cetopariyañāṇaṁ …pe… anāgataṁsañāṇaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Anāgatārammaṇe anāgate khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā anāgatārammaṇo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—anāgatārammaṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 44 Anāgatārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—anāgatārammaṇaṁ atītaṁ iddhividhañāṇaṁ garuṁ katvā …pe… cetopariyañāṇaṁ …pe… anāgataṁsañāṇaṁ garuṁ katvā …pe… anāgatārammaṇe atīte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā atītārammaṇo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 45 Paccuppannārammaṇo dhammo paccuppannārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—paccuppannārammaṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 46 Paccuppannārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—atītaṁ dibbaṁ cakkhuṁ garuṁ katvā paccavekkhati, dibbaṁ sotadhātuṁ garuṁ katvā paccavekkhati, paccuppannārammaṇaṁ atītaṁ iddhividhañāṇaṁ garuṁ katvā …pe… cetopariyañāṇaṁ garuṁ katvā …pe… paccuppannārammaṇe atīte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā atītārammaṇo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 47 Paccuppannārammaṇo dhammo anāgatārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—anāgataṁ dibbaṁ cakkhuṁ garuṁ katvā paccavekkhati, dibbaṁ sotadhātuṁ garuṁ katvā …pe… paccuppannārammaṇaṁ anāgataṁ iddhividhañāṇaṁ garuṁ katvā …pe… cetopariyañāṇaṁ garuṁ katvā …pe… paccuppannārammaṇe anāgate khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā anāgatārammaṇo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 48 Anantara Atītārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā atītārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ atītārammaṇānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 49 Atītārammaṇo dhammo anāgatārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— atītārammaṇaṁ bhavaṅgaṁ anāgatārammaṇāya āvajjanāya anantarapaccayena paccayo. 50 Atītārammaṇo dhammo paccuppannārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— atītārammaṇaṁ cuticittaṁ paccuppannārammaṇassa paṭisandhicittassa anantarapaccayena paccayo. Atītārammaṇaṁ bhavaṅgaṁ paccuppannārammaṇāya āvajjanāya anantarapaccayena paccayo. 51 Anāgatārammaṇo dhammo anāgatārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā anāgatārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ anāgatārammaṇānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 52 Anāgatārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— anāgatārammaṇaṁ iddhividhañāṇaṁ atītārammaṇassa vuṭṭhānassa …pe… 604 --- patthana1 20:52 cetopariyañāṇaṁ atītārammaṇassa vuṭṭhānassa …pe… anāgataṁsañāṇaṁ atītārammaṇassa vuṭṭhānassa …pe… anāgatārammaṇā khandhā atītārammaṇassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 53 Paccuppannārammaṇo dhammo paccuppannārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā paccuppannārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ paccuppannārammaṇānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Paccuppannārammaṇaṁ paṭisandhicittaṁ paccuppannārammaṇassa bhavaṅgassa …pe… paccuppannārammaṇaṁ bhavaṅgaṁ paccuppannārammaṇassa bhavaṅgassa anantarapaccayena paccayo. 54 Paccuppannārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— paccuppannārammaṇaṁ paṭisandhicittaṁ atītārammaṇassa bhavaṅgassa …pe… paccuppannārammaṇaṁ bhavaṅgaṁ atītārammaṇassa bhavaṅgassa …pe… paccuppannārammaṇā khandhā atītārammaṇassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 55 Samanantara Atītārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo. (Anantarasadisaṁ.) 56 Sahajātādi Atītārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo …. (Tayopi paccayā paṭiccavārasadisā.) 57 Upanissaya Atītārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—atītārammaṇā aniccānupassanā, dukkhānupassanā, anattānupassanā atītārammaṇāya aniccānupassanāya, dukkhānupassanāya, anattānupassanāya upanissayapaccayena paccayo. 58 Atītārammaṇo dhammo anāgatārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—atītārammaṇā aniccānupassanā, dukkhānupassanā, anattānupassanā anāgatārammaṇāya aniccānupassanāya, dukkhānupassanāya, anattānupassanāya upanissayapaccayena paccayo. 59 Atītārammaṇo dhammo paccuppannārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—atītārammaṇā aniccānupassanā, dukkhānupassanā, anattānupassanā paccuppannārammaṇāya aniccānupassanāya, dukkhānupassanāya, anattānupassanāya upanissayapaccayena paccayo. 60 Anāgatārammaṇo dhammo anāgatārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—anāgatārammaṇā aniccānupassanā, dukkhānupassanā, anattānupassanā anāgatārammaṇāya aniccānupassanāya, dukkhānupassanāya, anattānupassanāya upanissayapaccayena paccayo. 61 Anāgatārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—anāgatārammaṇā aniccānupassanā, dukkhānupassanā, anattānupassanā atītārammaṇāya aniccānupassanāya, dukkhānupassanāya, anattānupassanāya upanissayapaccayena paccayo. 62 Anāgatārammaṇo dhammo paccuppannārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Pakatūpanissayo—anāgatārammaṇā aniccānupassanā, dukkhānupassanā, anattānupassanā paccuppannārammaṇāya aniccānupassanāya, dukkhānupassanāya, anattānupassanāya upanissayapaccayena paccayo. 63 Paccuppannārammaṇo dhammo paccuppannārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paccuppannārammaṇā aniccānupassanā, dukkhānupassanā, anattānupassanā paccuppannārammaṇāya aniccānupassanāya, dukkhānupassanāya, anattānupassanāya upanissayapaccayena paccayo. 64 Paccuppannārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paccuppannārammaṇā aniccānupassanā, dukkhānupassanā, anattānupassanā atītārammaṇāya aniccānupassanāya, dukkhānupassanāya, anattānupassanāya upanissayapaccayena paccayo. 65 Paccuppannārammaṇo dhammo 605 --- patthana1 20:65 anāgatārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paccuppannārammaṇā aniccānupassanā, dukkhānupassanā, anattānupassanā anāgatārammaṇāya aniccānupassanāya, dukkhānupassanāya, anattānupassanāya upanissayapaccayena paccayo. 66 Āsevana Atītārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā atītārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ atītārammaṇānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 67 Anāgatārammaṇo dhammo anāgatārammaṇassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo— purimā purimā anāgatārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ anāgatārammaṇānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 68 Paccuppannārammaṇo dhammo paccuppannārammaṇassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā paccuppannārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ paccuppannārammaṇānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 69 Kamma Atītārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—atītārammaṇā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—atītārammaṇā cetanā vipākānaṁ atītārammaṇānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 70 Atītārammaṇo dhammo anāgatārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—atītārammaṇā cetanā vipākānaṁ anāgatārammaṇānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 71 Atītārammaṇo dhammo paccuppannārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—atītārammaṇā cetanā vipākānaṁ paccuppannārammaṇānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 72 Anāgatārammaṇo dhammo anāgatārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—anāgatārammaṇā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—anāgatārammaṇā cetanā vipākānaṁ anāgatārammaṇānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 73 Anāgatārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—anāgatārammaṇā cetanā vipākānaṁ atītārammaṇānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 74 Anāgatārammaṇo dhammo paccuppannārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—anāgatārammaṇā cetanā vipākānaṁ paccuppannārammaṇānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 75 Paccuppannārammaṇo dhammo paccuppannārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—paccuppannārammaṇā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—paccuppannārammaṇā cetanā vipākānaṁ paccuppannārammaṇānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 76 Paccuppannārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—paccuppannārammaṇā cetanā vipākānaṁ atītārammaṇānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 77 Paccuppannārammaṇo dhammo anāgatārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—paccuppannārammaṇā cetanā vipākānaṁ anāgatārammaṇānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 78 Vipākādi Atītārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo … jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo … atthipaccayena paccayo … natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 79 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare satta, samanantare satta, sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme nava, vipāke tīṇi, āhāre tīṇi, indriye jhāne magge sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā satta, vigate satta, avigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 80 Anulomaṁ. 81 Paccanīyuddhāra Atītārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 82 Atītārammaṇo dhammo anāgatārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … 606 --- patthana1 20:82 upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 83 Atītārammaṇo dhammo paccuppannārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 84 Anāgatārammaṇo dhammo anāgatārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 85 Anāgatārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 86 Anāgatārammaṇo dhammo paccuppannārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 87 Paccuppannārammaṇo dhammo paccuppannārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 88 Paccuppannārammaṇo dhammo atītārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 89 Paccuppannārammaṇo dhammo anāgatārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 90 1.20.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava (saṅkhittaṁ, sabbattha nava), novigate nava, noavigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 91 Paccanīyaṁ. 92 1.20.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā naanantare nasamanantare naupanissaye napurejāte napacchājāte naāsevane nakamme navipāke tīṇi (sabbattha tīṇi, saṅkhittaṁ), nonatthiyā novigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 93 Anulomapaccanīyaṁ. 94 1.20.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare satta, samanantare satta, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme nava, vipāke tīṇi, āhāre indriye jhāne magge sampayutte atthiyā tīṇi, natthiyā satta, vigate satta, avigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 95 Paccanīyānulomaṁ. Pañhāvāro. 96 Atītārammaṇattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.12. Sekkhattika |12| Vibhaṅgavāra Hetu Sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca sekkho dhammo uppajjati hetupaccayā—sekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 2 Sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā— sekkhe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 3 Sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca sekkho ca nevasekkhanāsekkho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—sekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 4 Asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca asekkho dhammo uppajjati hetupaccayā—asekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe…. 5 Asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā— asekkhe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 6 Asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca asekkho ca nevasekkhanāsekkho ca dhammā …pe… asekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 7 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā—nevasekkhanāsekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 8 Sekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā—sekkhe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 9 Asekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā—asekkhe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 10 Ārammaṇādi Sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca sekkho dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … adhipatipaccayā (paṭisandhi natthi) … anantarapaccayā … 607 --- patthana1 12:10 samanantarapaccayā … sahajātapaccayā (sabbe mahābhūtā kātabbā) … aññamaññapaccayā … nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā … āsevanapaccayā—sekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 11 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati āsevanapaccayā—nevasekkhanāsekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… kammapaccayā, vipākapaccayā—vipākaṁ sekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. (Tīṇi, paripuṇṇaṁ.) 12 Asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca asekkho dhammo uppajjati vipākapaccayā—asekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca … tīṇi. 13 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati vipākapaccayā—vipākaṁ nevasekkhanāsekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 14 Sekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati vipākapaccayā—vipāke sekkhe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 15 Asekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati vipākapaccayā—asekkhe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 16 Āhārādi Sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca sekkho dhammo uppajjati āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccaya … sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā. 17 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane dve, kamme nava, vipāke āhāre indriye jhāne magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 18 Anulomaṁ. 19 1.12.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nevasekkhanāsekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 20 Naārammaṇa Sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— sekkhe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 21 Asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—asekkhe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 22 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—nevasekkhanāsekkhe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ …pe…. 23 Sekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—sekkhe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 24 Asekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—asekkhe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 25 Naadhipatyādi Sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca sekkho dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—sekkhe khandhe paṭicca sekkho adhipati. 26 Asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca asekkho dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—asekkhe khandhe paṭicca asekkho adhipati. 27 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … (paripuṇṇaṁ, paṭisandhipi mahābhūtāpi sabbe) naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā … napurejātapaccayā … satta (kusalattikasadisā) … napacchājātapaccayā …pe… naāsevanapaccayā. Vipākaṁ sekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ 608 --- patthana1 12:27 paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 28 Sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati naāsevanapaccayā— sekkhe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 29 Sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca sekkho ca nevasekkhanāsekkho ca dhammā uppajjanti naāsevanapaccayā—vipākaṁ sekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 30 Asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca asekkho dhammo … tīṇi. 31 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati naāsevanapaccayā … nevasekkhanāsekkhaṁ (ekaṁ, paripuṇṇaṁ, sekkhañca, nevasekkhanāsekkhañca, ghaṭanā paripuṇṇā, dvepi kātabbā. Nava) nakammapaccayā— sekkhe khandhe paṭicca sekkhā cetanā. 32 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati nakammapaccayā—nevasekkhanāsekkhe khandhe paṭicca nevasekkhanāsekkhā cetanā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 33 Navipāka Sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca sekkho dhammo uppajjati navipākapaccayā—sekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe…. 34 Sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati navipākapaccayā— sekkhe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 35 Sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca sekkho ca nevasekkhanāsekkho ca dhammā uppajjanti navipākapaccayā—sekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe…. 36 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati navipākapaccayā. (Paripuṇṇaṁ, paṭisandhi natthi.) 37 Sekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati navipākapaccayā—sekkhe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 38 Naāhārādi Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati naāhārapaccayā … naindriyapaccayā … najhānapaccayā … namaggapaccayā. 39 Nasampayutta Sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati nasampayuttapaccayā …pe…. (Naārammaṇapaccayasadisaṁ.) 40 Navippayuttādi Sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca sekkho dhammo uppajjati navippayuttapaccayā. Arūpe sekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe…. 41 Asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca asekkho dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe asekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe…. 42 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe nevasekkhanāsekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… nonatthipaccayā … novigatapaccayā. 43 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā tīṇi, naanantare nasamanantare naaññamaññe naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 44 Paccanīyaṁ. 45 1.12.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā tīṇi, naanantare nasamanantare naaññamaññe naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte naāsevane nava, nakamme dve, navipāke pañca, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 46 Anulomapaccanīyaṁ. 47 1.12.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare samanantare sahajāte aññamaññe nissaye upanissaye purejāte āsevane kamme vipāke āhāre indriye jhāne magge sampayutte vippayutte atthiyā natthiyā vigate avigate ekaṁ. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 48 Paccanīyānulomaṁ. Paṭiccavāro. 49 1.12.2. Sahajātavāra Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 50 1.12.3. Paccayavāra 1.12.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Sekkhaṁ dhammaṁ paccayā sekkho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccavārasadisaṁ.) 51 Asekkhaṁ dhammaṁ paccayā asekkho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccavārasadisaṁ.) 52 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā (paripuṇṇaṁ), 609 --- patthana1 12:52 mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ, vatthuṁ paccayā nevasekkhanāsekkhā khandhā. 53 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā sekkho dhammo uppajjati hetupaccayā— vatthuṁ paccayā sekkhā khandhā. 54 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā asekkho dhammo uppajjati hetupaccayā— vatthuṁ paccayā asekkhā khandhā. 55 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā sekkho ca nevasekkhanāsekkho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā sekkhā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 56 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā asekkho ca nevasekkhanāsekkho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā asekkhā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 57 Sekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paccayā sekkho dhammo uppajjati hetupaccayā—sekkhaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhā. 58 Sekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paccayā nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā—sekkhe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 59 Sekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paccayā sekkho ca nevasekkhanāsekkho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—sekkhaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhā. Sekkhe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 60 Asekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paccayā … tīṇi. (Sekkhasadisā.) 61 Ārammaṇa Sekkhaṁ dhammaṁ paccayā sekkho dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … ekaṁ. 62 Asekkhaṁ dhammaṁ paccayā asekkho dhammo … ekaṁ. 63 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … ekaṁ, vatthuṁ paccayā nevasekkhanāsekkhā khandhā, cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā nevasekkhanāsekkhā khandhā. 64 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā sekkho dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— vatthuṁ paccayā sekkhā khandhā. 65 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā asekkho dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— vatthuṁ paccayā asekkhā khandhā. 66 Sekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paccayā sekkho dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—sekkhaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhā. 67 Asekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paccayā asekkho dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—asekkhaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhā. 68 Adhipatyādi Sekkhaṁ dhammaṁ paccayā sekkho dhammo uppajjati adhipatipaccayā … anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā … aññamaññapaccaya … nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā … āsevanapaccayā—sekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… 69 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati āsevanapaccayā—nevasekkhanāsekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe… vatthuṁ paccayā nevasekkhanāsekkhā khandhā. 70 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā sekkho dhammo uppajjati āsevanapaccayā— vatthuṁ paccayā sekkhā khandhā. 71 Sekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paccayā sekkho dhammo uppajjati āsevanapaccayā—sekkhaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhā. 72 Kammādi Sekkhaṁ dhammaṁ paccayā sekkho dhammo uppajjati kammapaccayā … vipākapaccayā— vipākaṁ sekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā. 73 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā sattarasa, ārammaṇe satta, adhipatiyā sattarasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte sattarasa, aññamaññe satta, nissaye sattarasa, upanissaye satta, purejāte satta, āsevane cattāri, kamme sattarasa, vipāke sattarasa, āhāre sattarasa, indriye jhāne magge sattarasa, sampayutte satta, vippayutte sattarasa, atthiyā sattarasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate sattarasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 74 Anulomaṁ. 75 1.12.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra 610 --- patthana1 12:75 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nevasekkhanāsekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhā. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā nevasekkhanāsekkhā khandhā, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 76 Naārammaṇādi Sekkhaṁ dhammaṁ paccayā nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā …pe…. 77 Sekkhaṁ dhammaṁ paccayā sekkho dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—sekkhe khandhe paccayā sekkho adhipati. 78 Asekkhaṁ dhammaṁ paccayā asekkho dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—asekkhe khandhe paccayā asekkho adhipati. 79 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati naadhipatipaccayā (paripuṇṇaṁ) asaññasattānaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ …pe… vatthuṁ paccayā nevasekkhanāsekkhā khandhā. 80 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā sekkho dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— vatthuṁ paccayā sekkho adhipati. 81 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā asekkho dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā asekkho adhipati. 82 Sekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paccayā sekkho dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—sekkhe khandhe ca vatthuñca paccayā sekkho adhipati. 83 Asekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paccayā asekkho dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—asekkhe khandhe ca vatthuñca paccayā asekkho adhipati. 84 Naanantarādi Sekkhaṁ dhammaṁ paccayā nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā … napurejātapaccayā … napacchājātapaccayā (satta) … naāsevanapaccayā … nakammapaccayā—sekkhe khandhe paccayā sekkhā cetanā. 85 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati nakammapaccayā—nevasekkhanāsekkhe khandhe paccayā nevasekkhanāsekkhā cetanā. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe… vatthuṁ paccayā nevasekkhanāsekkhā cetanā. 86 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā sekkho dhammo uppajjati nakammapaccayā— vatthuṁ paccayā sekkhā cetanā. 87 Sekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paccayā sekkho dhammo uppajjati nakammapaccayā—sekkhe khandhe ca vatthuñca paccayā sekkhā cetanā. 88 Navipāka Sekkhaṁ dhammaṁ paccayā sekkho dhammo uppajjati navipākapaccayā. (Sekkhamūlake tīṇi.) 89 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati navipākapaccayā. (Nevasekkhanāsekkhamūlake tīṇi.) 90 Sekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paccayā sekkho dhammo uppajjati navipākapaccayā. (Sekkhaghaṭanesu tīṇi.) 91 Naāhārādi Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati naāhārapaccayā … naindriyapaccayā … najhānapaccayā … namaggapaccayā … nasampayuttapaccayā … navippayuttapaccayā … nonatthipaccayā … novigatapaccayā …pe…. 92 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā satta, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 93 Paccanīyaṁ. 94 1.12.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā satta, naanantare nasamanantare naaññamaññe naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme cattāri, navipāke nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 95 Anulomapaccanīyaṁ. 96 1.12.3.4. 611 --- patthana1 12:96 Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare samanantare sahajāte aññamaññe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 97 Paccanīyānulomaṁ. Paccayavāro. 98 1.12.4. Nissayavāra Nissayavāro paccayavārasadiso. 99 1.12.5. Saṁsaṭṭhavāra 1.12.5.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Sekkhaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho sekkho dhammo uppajjati hetupaccayā—sekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 100 Asekkhaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho asekkho dhammo uppajjati hetupaccayā—asekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 101 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā—nevasekkhanāsekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 102 Ārammaṇādi Sekkhaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho sekkho dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … adhipatipaccayā …pe… purejātapaccayā … āsevanapaccayā (dve kātabbā) …pe… avigatapaccayā. 103 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, anantare samanantare sahajāte aññamaññe nissaye upanissaye purejāte tīṇi, āsevane dve, kamme tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 104 Anulomaṁ. 105 1.12.5.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nevasekkhanāsekkhaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 106 Naadhipati Sekkhaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho sekkho dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—sekkhe khandhe saṁsaṭṭho sekkho adhipati. 107 Asekkhaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho asekkho dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—asekkhe khandhe saṁsaṭṭho asekkho adhipati. 108 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Paripuṇṇaṁ, ekaṁ.) 109 Napurejātādi Sekkhaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho sekkho dhammo uppajjati napurejātapaccayā … napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā … nakammapaccayā (dve kātabbā) … navipākapaccayā (dve kātabbā) … najhānapaccayā … namaggapaccayā … navippayuttapaccayā …pe…. 110 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme dve, navipāke dve, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 111 Paccanīyaṁ. 112 1.12.5.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte naāsevane tīṇi, nakamme dve, navipāke dve, navippayutte tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 113 Anulomapaccanīyaṁ. 114 1.12.5.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare samanantare sahajāte aññamaññe nissaye upanissaye purejāte āsevane kamme vipāke āhāre indriye jhāne magge sampayutte vippayutte atthiyā natthiyā vigate avigate ekaṁ. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 115 Paccanīyānulomaṁ. Saṁsaṭṭhavāro. 116 1.12.6. Sampayuttavāra Sampayuttavāro saṁsaṭṭhavārasadiso. 117 1.12.7. Pañhāvāra 1.12.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Sekkho dhammo sekkhassa dhammassa hetupaccayena paccayo—sekkhā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 118 Sekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa hetupaccayena paccayo—sekkhā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 119 Sekkho dhammo sekkhassa ca nevasekkhanāsekkhassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—sekkhā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 120 Asekkho dhammo asekkhassa dhammassa. (Tīṇi.) 121 Nevasekkhanāsekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa hetupaccayena paccayo—nevasekkhanāsekkhā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 122 Ārammaṇa Sekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, sekkhaṁ phalaṁ 612 --- patthana1 12:122 paccavekkhanti, cetopariyañāṇena sekkhacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti, sekkhā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 123 Asekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— arahā asekkhaṁ phalaṁ paccavekkhati, cetopariyañāṇena asekkhacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, asekkhā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 124 Nevasekkhanāsekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati, ariyā nibbānaṁ paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Ariyā pahīne kilese paccavekkhanti vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti, cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati, sotaṁ …pe… vatthuṁ nevasekkhanāsekkhe khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena nevasekkhanāsekkhacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… nevasekkhanāsekkhā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 125 Nevasekkhanāsekkho dhammo sekkhassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— nibbānaṁ maggassa, sekkhassa phalassa ārammaṇapaccayena paccayo. 126 Nevasekkhanāsekkho dhammo asekkhassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— nibbānaṁ asekkhassa phalassa ārammaṇapaccayena paccayo. 127 Adhipati Sekkho dhammo sekkhassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—sekkhādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 128 Sekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, sekkhaṁ phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Sahajātādhipati—sekkhādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 129 Sekkho dhammo sekkhassa ca nevasekkhanāsekkhassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—sekkhādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 130 Asekkho dhammo asekkhassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—asekkhādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 131 Asekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—arahā asekkhaṁ phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Sahajātādhipati—asekkhādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 132 Asekkho dhammo asekkhassa ca nevasekkhanāsekkhassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—asekkhādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 133 Nevasekkhanāsekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, ariyā nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa adhipatipaccayena paccayo. Cakkhuṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ 613 --- patthana1 12:133 katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sotaṁ …pe… vatthuṁ nevasekkhanāsekkhe khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—nevasekkhanāsekkhādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 134 Nevasekkhanāsekkho dhammo sekkhassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—nibbānaṁ maggassa, sekkhassa phalassa adhipatipaccayena paccayo. 135 Nevasekkhanāsekkho dhammo asekkhassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—nibbānaṁ asekkhassa phalassa adhipatipaccayena paccayo. 136 Anantara Sekkho dhammo sekkhassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā sekkhā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ sekkhānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Maggo sekkhassa phalassa … sekkhaṁ phalaṁ sekkhassa phalassa anantarapaccayena paccayo. 137 Sekkho dhammo asekkhassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—maggo asekkhassa phalassa anantarapaccayena paccayo. 138 Sekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— sekkhaṁ phalaṁ vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 139 Asekkho dhammo asekkhassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā asekkhā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ asekkhānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Asekkhaṁ phalaṁ asekkhassa phalassa anantarapaccayena paccayo. 140 Asekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— asekkhaṁ phalaṁ vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 141 Nevasekkhanāsekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā nevasekkhanāsekkhā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nevasekkhanāsekkhānaṁ khandhānaṁ …pe… anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … āvajjanā nevasekkhanāsekkhānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 142 Nevasekkhanāsekkho dhammo sekkhassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa … anulomaṁ sekkhāya phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanakusalaṁ sekkhāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 143 Nevasekkhanāsekkho dhammo asekkhassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— anulomaṁ asekkhāya phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanakiriyaṁ asekkhāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 144 Samanantara Sekkho dhammo sekkhassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo …pe…. (Anantarasadisaṁ, aṭṭha pañhā.) 145 Sahajātādi Sekkho dhammo sekkhassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo …pe… (paṭiccavāre sahajātasadisaṁ, nava pañhā) aññamaññapaccayena paccayo. (Paṭiccavāre aññamaññasadisaṁ, tīṇi. Nissayapaccaye kusalattike nissayapaccayasadisaṁ, terasa pañhā.) 146 Upanissaya Sekkho dhammo sekkhassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paṭhamo maggo dutiyassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. Dutiyo maggo tatiyassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. Tatiyo maggo catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. Maggo sekkhāya phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 147 Sekkho dhammo asekkhassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—maggo asekkhāya phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 148 Sekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—ariyā maggaṁ upanissāya anuppannaṁ kusalasamāpattiṁ uppādenti, uppannaṁ samāpajjanti, saṅkhāre aniccato …pe… vipassanti, maggo ariyānaṁ atthappaṭisambhidāya …pe… paṭibhānappaṭisambhidāya … ṭhānāṭhānakosallassa upanissayapaccayena paccayo. Sekkhā phalasamāpatti kāyikassa sukhassa upanissayapaccayena paccayo. 149 Asekkho dhammo asekkhassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Anantarūpanissayo—purimā purimā asekkhā 614 --- patthana1 12:149 khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ asekkhānaṁ khandhānaṁ …pe… asekkhaṁ phalaṁ asekkhassa phalassa upanissayapaccayena paccayo. 150 Asekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—asekkhā phalasamāpatti kāyikassa sukhassa upanissayapaccayena paccayo. 151 Nevasekkhanāsekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—nevasekkhanāsekkhaṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti. Sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… jhānaṁ …pe… vipassanaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Nevasekkhanāsekkhaṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ …pe… patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ …pe… utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Nevasekkhanāsekkhā saddhā …pe… paññā, rāgo …pe… patthanā, kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ nevasekkhanāsekkhāya saddhāya …pe… paññāya, rāgassa …pe… patthanāya, kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. Paṭhamassa jhānassa parikammaṁ paṭhamassa jhānassa upanissayapaccayena paccayo …pe… nevasaññānāsaññāyatanassa parikammaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ dutiyassa jhānassa upanissayapaccayena paccayo …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa upanissayapaccayena paccayo. 152 Nevasekkhanāsekkho dhammo sekkhassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paṭhamassa maggassa parikammaṁ paṭhamassa maggassa upanissayapaccayena paccayo …pe… catutthassa maggassa parikammaṁ catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 153 Nevasekkhanāsekkho dhammo asekkhassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ asekkhāya phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 154 Purejāta Nevasekkhanāsekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Sotaṁ …pe… vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa, vatthu nevasekkhanāsekkhānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 155 Nevasekkhanāsekkho dhammo sekkhassa dhammassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—vatthu sekkhānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 156 Nevasekkhanāsekkho dhammo asekkhassa dhammassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—vatthu asekkhānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 157 Pacchājāta Sekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo— pacchājātā sekkhā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 158 Asekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo— pacchājātā asekkhā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 159 Nevasekkhanāsekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā nevasekkhanāsekkhā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 160 Āsevana Nevasekkhanāsekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā nevasekkhanāsekkhā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nevasekkhanāsekkhānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa āsevanapaccayena paccayo. 161 Nevasekkhanāsekkho dhammo sekkhassa dhammassa 615 --- patthana1 12:161 āsevanapaccayena paccayo— gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 162 Kamma Sekkho dhammo sekkhassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—sekkhā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—sekkhā cetanā vipākānaṁ sekkhānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 163 Sekkho dhammo asekkhassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—sekkhā cetanā asekkhānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 164 Sekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Sahajātā—sekkhā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 165 Sekkho dhammo sekkhassa ca nevasekkhanāsekkhassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sekkhā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 166 Asekkho dhammo asekkhassa dhammassa kammapaccayena paccayo—asekkhā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 167 Asekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa kammapaccayena paccayo—asekkhā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 168 Asekkho dhammo asekkhassa ca nevasekkhanāsekkhassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—asekkhā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 169 Nevasekkhanāsekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—nevasekkhanāsekkhā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—nevasekkhanāsekkhā cetanā vipākānaṁ nevasekkhanāsekkhānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 170 Vipāka Sekkho dhammo sekkhassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko sekkho eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe…. (Sekkhamūlake tīṇi.) 171 Asekkho dhammo asekkhassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—asekkho eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe…. (Asekkhamūlake tīṇi.) 172 Nevasekkhanāsekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko nevasekkhanāsekkho eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa vipākapaccayena paccayo. 173 Āhārādi Sekkho dhammo sekkhassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo … jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo …pe…. 174 Vippayutta Sekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—sekkhā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—sekkhā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 175 Asekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Sekkhasadisaṁ.) 176 Nevasekkhanāsekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—nevasekkhanāsekkhā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe nevasekkhanāsekkhā khandhā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo. Vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa, vatthu nevasekkhanāsekkhānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—nevasekkhanāsekkhā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 177 Nevasekkhanāsekkho dhammo sekkhassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu sekkhānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 178 Nevasekkhanāsekkho dhammo asekkhassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu asekkhānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 179 Atthi Sekkho dhammo sekkhassa dhammassa 616 --- patthana1 12:179 atthipaccayena paccayo—sekkho eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe…. 180 Sekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—sekkhā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—sekkhā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 181 Sekkho dhammo sekkhassa ca nevasekkhanāsekkhassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sekkho eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 182 Asekkho dhammo asekkhassa dhammassa atthipaccayena paccayo …pe… tīṇi. (Sekkhasadisaṁ.) 183 Nevasekkhanāsekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—nevasekkhanāsekkho eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa atthipaccayena paccayo. Vatthu khandhānaṁ atthipaccayena paccayo, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ …pe… asaññasattānaṁ …pe…. Purejātaṁ—cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati; assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Sotaṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… vipassati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa … vatthu nevasekkhanāsekkhānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—nevasekkhanāsekkhā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 184 Nevasekkhanāsekkho dhammo sekkhassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu sekkhānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 185 Nevasekkhanāsekkho dhammo asekkhassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu asekkhānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 186 Sekkho ca nevasekkhanāsekkho ca dhammā sekkhassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—sekkho eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 187 Sekkho ca nevasekkhanāsekkho ca dhammā nevasekkhanāsekkhassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—sekkhā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—sekkhā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—sekkhā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 188 Asekkho ca nevasekkhanāsekkho ca dhammā asekkhassa dhammassa atthipaccayena paccayo …pe…. (Dve pañhā kātabbā, sekkhasadisā.) 189 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā satta, ārammaṇe pañca, adhipatiyā nava, anantare aṭṭha, samanantare aṭṭha, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye aṭṭha, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane dve, kamme aṭṭha, vipāke āhāre indriye jhāne magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā aṭṭha, vigate aṭṭha, avigate terasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 190 Anulomaṁ. 191 Paccanīyuddhāra Sekkho dhammo sekkhassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 192 Sekkho dhammo asekkhassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 193 Sekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 194 Sekkho dhammo sekkhassa ca nevasekkhanāsekkhassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 195 Asekkho dhammo asekkhassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 196 Asekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa 617 --- patthana1 12:196 dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 197 Asekkho dhammo asekkhassa ca nevasekkhanāsekkhassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 198 Nevasekkhanāsekkho dhammo nevasekkhanāsekkhassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 199 Nevasekkhanāsekkho dhammo sekkhassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 200 Nevasekkhanāsekkho dhammo asekkhassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 201 Sekkho ca nevasekkhanāsekkho ca dhammā sekkhassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 202 Sekkho ca nevasekkhanāsekkho ca dhammā nevasekkhanāsekkhassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 203 Asekkho ca nevasekkhanāsekkho ca dhammā asekkhassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 204 Asekkho ca nevasekkhanāsekkho ca dhammā nevasekkhanāsekkhassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 205 1.12.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā cuddasa, naārammaṇe naadhipatiyā naanantare nasamanantare cuddasa, nasahajāte dasa, naaññamaññe dasa, nanissaye dasa, naupanissaye terasa, napurejāte dvādasa, napacchājāte cuddasa, naāsevane nakamme cuddasa, navipāke dvādasa, naāhāre naindriye najhāne namagge cuddasa, nasampayutte dasa, navippayutte aṭṭha, noatthiyā aṭṭha, nonatthiyā cuddasa, novigate cuddasa, noavigate aṭṭha. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 206 Paccanīyaṁ. 207 1.12.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye napurejāte napacchājāte naāsevane nakamme satta, navipāke cattāri, naāhāre naindriye najhāne namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 208 Anulomapaccanīyaṁ. 209 1.12.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe pañca, adhipatiyā nava, anantare aṭṭha, samanantare aṭṭha, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye aṭṭha, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane dve, kamme aṭṭha, vipāke āhāre indriye jhāne magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā aṭṭha, vigate aṭṭha, avigate terasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 210 Paccanīyānulomaṁ. Pañhāvāro. 211 Sekkhattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.6. Saṅkiliṭṭhattika |6| Vibhaṅgavāra Hetu Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 2 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā—saṅkiliṭṭhasaṅkilesike khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 3 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 4 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā—asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ; khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 5 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo 618 --- patthana1 6:5 uppajjati hetupaccayā—asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 6 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā—asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesike khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 7 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 8 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikañca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikañca dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā—asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesike khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 9 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikañca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikañca dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā—saṅkiliṭṭhasaṅkilesike khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 10 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme nava, vipāke pañca, āhāre nava …pe… magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 11 (Yathā kusalattike vibhattaṁ, evaṁ vibhajitabbaṁ.) 12 1.6.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 13 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 14 Yathā kusalattike vibhattaṁ, evaṁ vibhajitabbaṁ. 15 Suddha Nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā cha, naanantare pañca …pe… naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ …pe… namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 16 1.6.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā cha …pe… napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 17 1.6.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… magge ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 18 Paṭiccavāro. 19 1.6.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi vitthāretabbo.) 20 1.6.7. Pañhāvāra 1.6.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa hetupaccayena paccayo—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 21 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa hetupaccayena paccayo—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 22 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa ca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 23 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa hetupaccayena paccayo—asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe 619 --- patthana1 6:23 asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 24 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa hetupaccayena paccayo—asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 25 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa hetupaccayena paccayo—asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 26 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa ca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo— asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 27 Ārammaṇa Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—rāgaṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, domanassaṁ uppajjati. Diṭṭhiṁ assādeti …pe… vicikicchaṁ ārabbha …pe… uddhaccaṁ ārabbha …pe… domanassaṁ ārabbha …pe…. 28 Yathā kusalattike vibhattaṁ, evaṁ vibhajitabbaṁ. 29 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti, saṅkiliṭṭhasaṅkilesike khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti, cetopariyañāṇena saṅkiliṭṭhasaṅkilesikacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti; sekkhā vā puthujjanā vā saṅkiliṭṭhasaṅkilesike khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti, kusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati; saṅkiliṭṭhasaṅkilesike khandhe assādenti abhinandanti …pe… domanassaṁ uppajjati, akusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati. Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammupagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 30 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā, sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati; jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati, ariyā gotrabhuṁ paccavekkhanti, vodānaṁ paccavekkhanti, cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti; sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesike khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti; dibbena cakkhunā rūpaṁ passanti, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇanti, cetopariyañāṇena asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti. Ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 31 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā, sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ katvā taṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati; pubbe suciṇṇāni assādeti …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ assādeti …pe… cakkhuṁ assādeti. Phoṭṭhabbe … vatthuṁ … asaṅkiliṭṭhasaṅkilesike khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati … domanassaṁ uppajjati. 32 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—nibbānaṁ maggassa, phalassa ārammaṇapaccayena paccayo. 33 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti. Nibbānaṁ 620 --- patthana1 6:33 gotrabhussa, vodānassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Ariyā cetopariyañāṇena asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti. Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 34 Adhipati Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—rāgaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; diṭṭhiṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 35 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 36 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa ca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 37 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā, sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, sekkhā gotrabhuṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, vodānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Sahajātādhipati—asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 38 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā, sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā assādeti abhinandati …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati …pe… cakkhuṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati …pe… phoṭṭhabbe …pe… vatthuṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesike khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 39 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—nibbānaṁ maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 40 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 41 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa ca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 42 Anantara Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ saṅkiliṭṭhasaṅkilesikānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 43 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo 621 --- patthana1 6:43 asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 44 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … āvajjanā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 45 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—āvajjanā saṅkiliṭṭhasaṅkilesikānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 46 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa … anulomaṁ phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 47 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Maggo phalassa … phalaṁ phalassa anantarapaccayena paccayo. 48 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—phalaṁ vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 49 Samanantarādi Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo …pe… sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—rāgaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati …pe… dosaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Rāgo …pe… patthanā rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. Pāṇātipāto pāṇātipātassa upanissayapaccayena paccayo …pe… niyatamicchādiṭṭhi niyatamicchādiṭṭhiyā upanissayapaccayena paccayo …pe…. 50 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—rāgaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, jhānaṁ … vipassanaṁ … abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti …pe… patthanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Rāgo …pe… patthanā. Saddhāya …pe… kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. Pāṇaṁ hantvā tassa paṭighātatthāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti …pe… saṅghaṁ bhinditvā tassa paṭighātatthāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti. Akusalaṁ kammaṁ vipākassa upanissayapaccayena paccayo. 51 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Pakatūpanissayo—rāgaṁ upanissāya maggaṁ uppādeti, phalasamāpattiṁ samāpajjati. Dosaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya maggaṁ uppādeti, phalasamāpattiṁ samāpajjati. Rāgo …pe… patthanā maggassa … phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 52 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Sīlaṁ … sutaṁ … cāgaṁ … paññaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. Kusalaṁ kammaṁ vipākassa upanissayapaccayena paccayo. Paṭhamassa jhānassa parikammaṁ paṭhamassa jhānassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe…. 53 622 --- patthana1 6:53 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati, saddhā …pe… senāsanaṁ rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 54 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paṭhamassa maggassa parikammaṁ paṭhamassa maggassa …pe… dutiyassa maggassa …pe… tatiyassa maggassa …pe… catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 55 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paṭhamo maggo dutiyassa maggassa …pe… dutiyo maggo tatiyassa maggassa …pe… tatiyo maggo catutthassa maggassa …pe… maggo phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 56 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—ariyā maggaṁ upanissāya anuppannaṁ samāpattiṁ uppādenti, uppannaṁ samāpattiṁ samāpajjanti, saṅkhāre aniccato dukkhato anattato vipassanti. Maggo ariyānaṁ atthappaṭisambhidāya …pe… ṭhānāṭṭhānakosallassa upanissayapaccayena paccayo. Phalasamāpatti kāyikassa sukhassa upanissayapaccayena paccayo. 57 Purejāta Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati; sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthu asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 58 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Sotaṁ …pe… phoṭṭhabbe … vatthuṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu saṅkiliṭṭhasaṅkilesikānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 59 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—vatthu asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 60 Pacchājāta Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 61 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 62 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 63 Āsevana Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ saṅkiliṭṭhasaṅkilesikānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena 623 --- patthana1 6:63 paccayo. 64 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā …pe… anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa āsevanapaccayena paccayo. 65 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 66 Kamma Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa kammapaccayena paccayo—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 67 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 68 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa ca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 69 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 70 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā kusalā cetanā vipākānaṁ asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 71 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 72 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa ca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 73 Vipāka Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… khandhā vatthussa vipākapaccayena paccayo. 74 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe…. 75 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipākā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. 76 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa ca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa ca dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 77 Āhāra Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … tīṇi. 78 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo 624 --- patthana1 6:78 asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe… kabaḷīkāro āhāro imassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 79 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … tīṇi. 80 Indriya Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa indriyapaccayena paccayo … tīṇi. 81 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇassa indriyapaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 82 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo … tīṇi. 83 Jhānādi Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo. 84 Vippayutta Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 85 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Khandhā vatthussa …pe… vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa vippayuttapaccayena paccayo. Vatthu asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 86 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu saṅkiliṭṭhasaṅkilesikānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 87 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 88 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 89 Atthi Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa atthipaccayena paccayo—saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 90 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 91 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa ca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 92 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa 625 --- patthana1 6:92 atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… purejātaṁ—cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati. Sotaṁ …pe… kāyaṁ … rūpe …pe… phoṭṭhabbe … vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo. Cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa …pe…. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 93 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati; vatthuṁ assādeti …pe… vatthu saṅkiliṭṭhasaṅkilesikānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 94 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 95 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa atthipaccayena paccayo—asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …. 96 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 97 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa ca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo— asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …. 98 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko ca dhammā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 99 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko ca dhammā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe…. 100 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca dhammā saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo … dve khandhā …pe…. 101 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca dhammā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā khandhā ca rūpajīvitindriyañca 626 --- patthana1 6:101 kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 102 Natthi-vigatāvigata Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 103 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā satta, ārammaṇe cha, adhipatiyā aṭṭha, anantare satta, samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye aṭṭha, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke cattāri, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate terasa. 104 Hetusabhāga Hetupaccayā adhipatiyā cattāri, sahajāte satta, aññamaññe tīṇi, nissaye satta, vipāke cattāri, indriye cattāri, magge cattāri, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, avigate satta. 105 Hetusāmaññaghaṭanā Hetu sahajāta nissaya atthi avigatanti satta. Hetu sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti tīṇi. Hetu sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Hetu sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—4] 106 Hetu sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti cattāri. Hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka atthi avigatanti dve. Hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti dve. Hetu sahajāta nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti dve. Hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] (Saṅkhittaṁ.) 107 Yathā kusalattike, evaṁ vitthāretabbaṁ. Anulomaṁ. 108 Paccanīyuddhāra Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 109 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 110 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 111 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa ca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 112 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 113 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 114 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 115 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 116 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 117 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa ca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 118 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko ca dhammā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 119 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko ca dhammā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 120 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca dhammā saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 121 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca dhammā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 627 --- patthana1 6:121 122 1.6.7.2. Paccayapaccanīya Suddha Nahetuyā cuddasa, naārammaṇe cuddasa, naadhipatiyā cuddasa, naanantare cuddasa, nasamanantare cuddasa, nasahajāte dasa, naaññamaññe dasa, nanissaye dasa, naupanissaye terasa, napurejāte dvādasa, napacchājāte cuddasa, naāsevane cuddasa, nakamme cuddasa, navipāke cuddasa, naāhāre cuddasa, naindriye cuddasa, najhāne cuddasa, namagge cuddasa, nasampayutte dasa, navippayutte aṭṭha, noatthiyā aṭṭha, nonatthiyā cuddasa, novigate cuddasa, noavigate aṭṭha. 123 Duka Nahetupaccayā naārammaṇe cuddasa. (Saṅkhittaṁ.) 124 Yathā kusalattike paccanīyagaṇanā, evaṁ gaṇetabbaṁ. Paccanīyaṁ. 125 1.6.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 126 Ghaṭanā Hetu sahajāta nissaya atthi avigatanti naārammaṇe satta …pe… naaññamaññe tīṇi …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi …pe… novigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 127 (Yathā kusalattike anulomapaccanīyagaṇanā vibhattā, evaṁ vibhajitabbaṁ.) 128 Anulomapaccanīyaṁ. 129 1.6.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe cha, adhipatiyā aṭṭha, anantare satta, samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye aṭṭha, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke cattāri, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate terasa. 130 Tika Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā adhipatiyā satta. (Saṅkhittaṁ.) 131 (Yathā kusalattike paccanīyānulomagaṇanā vibhattā, evaṁ vibhajitabbaṁ.) 132 Paccanīyānulomaṁ. 133 Saṅkiliṭṭhattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.19. Atītattika |19| Vibhaṅgavāra Hetu Paccuppanno dhammo paccuppannassa dhammassa hetupaccayena paccayo—paccuppannā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 2 Ārammaṇa Atīto dhammo paccuppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ …pe… paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati. Ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Atītaṁ cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati …pe… domanassaṁ uppajjati. Atītaṁ sotaṁ …pe… ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ … atīte khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā … uddhaccaṁ … domanassaṁ uppajjati, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo. Atītā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 3 Anāgato dhammo paccuppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—anāgataṁ cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … anāgate khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati. Anāgatā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 4 Paccuppanno dhammo paccuppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— paccuppannaṁ cakkhuṁ …pe… kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ … paccuppanne khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… paccuppannā khandhā iddhividhañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 5 Adhipati Atīto dhammo paccuppannassa dhammassa 628 --- patthana1 19:5 adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā …pe… pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Atītaṁ cakkhuṁ …pe… kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ … atīte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 6 Anāgato dhammo paccuppannassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—anāgataṁ cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … anāgate khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 7 Paccuppanno dhammo paccuppannassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—paccuppannaṁ cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … paccuppanne khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—paccuppannādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 8 Anantara Atīto dhammo paccuppannassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā atītā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ paccuppannānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa … maggo phalassa … phalaṁ phalassa … anulomaṁ phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 9 Samanantara Atīto dhammo paccuppannassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo. (Anantarasadisaṁ.) 10 Sahajātādi Paccuppanno dhammo paccuppannassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 11 Upanissaya Atīto dhammo paccuppannassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—atītaṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ … maggaṁ … abhiññaṁ … samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Atītaṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ …pe… patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ upanissāya dānaṁ deti sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Atītā saddhā …pe… paññā, rāgo …pe… patthanā, kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … paccuppannāya saddhāya …pe… paññāya, rāgassa …pe… patthanāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 12 Anāgato dhammo paccuppannassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—anāgataṁ cakkhusampadaṁ patthayamāno …pe… sotasampadaṁ … ghānasampadaṁ jivhāsampadaṁ … kāyasampadaṁ … vaṇṇasampadaṁ … saddasampadaṁ … gandhasampadaṁ … rasasampadaṁ … phoṭṭhabbasampadaṁ … patthayamāno …pe… anāgate khandhe patthayamāno dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ … anāgatā cakkhusampadā …pe… vaṇṇasampadā …pe… phoṭṭhabbasampadā … anāgatā khandhā paccuppannāya saddhāya …pe… paññāya, kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 13 Paccuppanno dhammo paccuppannassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paccuppannaṁ utuṁ upanissāya jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ …pe… paccuppannaṁ bhojanaṁ senāsanaṁ upanissāya jhānaṁ uppādeti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Paccuppannaṁ utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ paccuppannāya saddhāya …pe… paññāya kāyikassa …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 14 Purejāta Paccuppanno dhammo paccuppannassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ 629 --- patthana1 19:14 cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa … vatthu paccuppannānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 15 Pacchājāta Paccuppanno dhammo paccuppannassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo— pacchājātā paccuppannā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 16 Āsevana Atīto dhammo paccuppannassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā atītā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ paccuppannānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 17 Kamma Atīto dhammo paccuppannassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—atītā cetanā paccuppannānaṁ vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 18 Paccuppanno dhammo paccuppannassa dhammassa kammapaccayena paccayo— paccuppannā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe paccuppannā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 19 Vipāka Paccuppanno dhammo paccuppannassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko paccuppanno eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa vipākapaccayena paccayo. 20 Āhārādi Paccuppanno dhammo paccuppannassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo … jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo … vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—paccuppannā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe paccuppannā khandhā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo, khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo, vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa … vatthu paccuppannānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—paccuppannā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 21 Atthi Paccuppanno dhammo paccuppannassa dhammassa atthipaccayena paccayo. (Uppannattike atthisadisaṁ.) 22 Natthi-vigatāvigata Atīto dhammo paccuppannassa dhammassa natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo. 23 Paccuppanno dhammo paccuppannassa dhammassa avigatapaccayena paccayo …pe…. 24 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte aññamaññe nissaye ekaṁ, upanissaye tīṇi, purejāte pacchājāte āsevane ekaṁ, kamme dve, vipāke āhāre ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 25 Anulomaṁ. 26 Paccanīyuddhāra Atīto dhammo paccuppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 27 Anāgato dhammo paccuppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 28 Paccuppanno dhammo paccuppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 29 1.19.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, noatthiyā dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi, noavigate dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 30 Paccanīyaṁ. 31 1.19.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā naanantare nasamanantare naaññamaññe naupanissaye …pe… nasampayutte navippayutte nonatthiyā novigate ekaṁ. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 32 Anulomapaccanīyaṁ. 33 1.19.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, anantare samanantare sahajāte 630 --- patthana1 19:33 aññamaññe nissaye ekaṁ, upanissaye tīṇi, purejāte ekaṁ, pacchājāte āsevane ekaṁ …pe… kamme dve, vipāke ekaṁ (imesu padesu ekaṁyeva), avigate ekaṁ. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 34 Paccanīyānulomaṁ. Pañhāvāro. 35 Atītattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.9. Dassanenapahātabbattika |9| Vibhaṅgavāra Hetu Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 2 Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 3 Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—dassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 4 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—bhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 5 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—bhāvanāya pahātabbe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 6 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—bhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 7 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 8 Dassanena pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 9 Bhāvanāya pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—bhāvanāya pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 10 Ārammaṇa Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—dassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 11 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—bhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 12 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. Vatthuṁ paṭicca khandhā. 13 Adhipati Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo dhammo uppajjati adhipatipaccayā … tīṇi. 14 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati adhipatipaccayā … tīṇi. 15 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati adhipatipaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe 631 --- patthana1 9:15 paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 16 Dassanena pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati adhipatipaccayā— dassanena pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 17 Bhāvanāya pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati adhipatipaccayā— bhāvanāya pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 18 Anantara-samanantara Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo dhammo uppajjati anantarapaccayā … samanantarapaccayā. (Ārammaṇasadisaṁ.) 19 Sahajāta Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo dhammo uppajjati sahajātapaccayā … tīṇi. 20 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati sahajātapaccayā … tīṇi. 21 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati sahajātapaccayā …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 22 Dassanena pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati sahajātapaccayā— dassanena pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 23 Bhāvanāya pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati sahajātapaccayā— bhāvanāya pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 24 Aññamañña Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo dhammo uppajjati aññamaññapaccayā … ekaṁ. 25 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati sahajātapaccayā … ekaṁ. 26 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati aññamaññapaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vatthu ca …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā vatthu ca, khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā. 27 Nissayādi Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo dhammo uppajjati nissayapaccayā … (hetupaccayasadisaṁ) upanissayapaccayā … tīṇi … purejātapaccayā … tīṇi (paṭisandhi natthi) … āsevanapaccayā … (vipākapaṭisandhi natthi) kammapaccayā. (Paripuṇṇaṁ. Ajjhattikā ca asaññasattānañca mahābhūtā.) 28 Vipāka Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati vipākapaccayā—vipākaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 29 Āhārādi Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo dhammo uppajjati āhārapaccayā (paripuṇṇaṁ, ajjhattikā mahābhūtā ca āhārasamuṭṭhānañca) … indriyapaccayā (kammapaccayasadisaṁ) … jhānapaccayā … maggapaccayā (hetupaccayasadisaṁ) … sampayuttapaccayā (ārammaṇapaccayasadisaṁ) … vippayuttapaccayā (kusalattike vippayuttapaccayasadisaṁ) … atthipaccayā (sahajātapaccayasadisaṁ) … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā. 30 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, 632 --- patthana1 9:30 āsevane tīṇi, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate nava. (Imāni padāni anumajjantena anulomaṁ gaṇetabbaṁ.) 31 Anulomaṁ. 32 1.9.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato moho. 33 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—uddhaccasahagate khandhe paṭicca uddhaccasahagato moho. 34 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 35 Naārammaṇa Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—dassanena pahātabbe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 36 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—bhāvanāya pahātabbe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 37 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbe khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ, khandhe paṭicca vatthu; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 38 Dassanena pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— dassanena pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 39 Bhāvanāya pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— bhāvanāya pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 40 Naadhipatyādi Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … (paripuṇṇaṁ hetupaccayasadisaṁ) naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā. 41 Napurejāta Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe dassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe…. 42 Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—dassanena pahātabbe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 43 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo …pe… arūpe bhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 44 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo …pe… bhāvanāya pahātabbe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 45 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā, nevadassanena nabhāvanāya pahātabbe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā 633 --- patthana1 9:45 kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 46 Dassanena pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo …pe… dassanena pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 47 Bhāvanāya pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati napurejātapaccayā— bhāvanāya pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 48 Napacchājātādi Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo dhammo uppajjati napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā. 49 Nakamma Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo dhammo uppajjati nakammapaccayā—dassanena pahātabbe khandhe paṭicca dassanena pahātabbā cetanā. 50 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati nakammapaccayā—bhāvanāya pahātabbe khandhe paṭicca bhāvanāya pahātabbā cetanā. 51 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati nakammapaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbe khandhe paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbā cetanā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 52 Navipāka Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo dhammo uppajjati navipākapaccayā. (Naadhipatipaccayasadisaṁ, paṭisandhi natthi.) 53 Naāhāra Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati naāhārapaccayā—bāhiraṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 54 Naindriya Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ …pe… naindriyapaccayā—bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ mahābhūte paṭicca rūpajīvitindriyaṁ. 55 Najhāna Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ …pe… najhānapaccayā— pañcaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 56 Namagga Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ …pe… namaggapaccayā—ahetukaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 57 Nasampayutta Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati nasampayuttapaccayā. (Naārammaṇasadisaṁ.) 58 Navippayutta Dassanena pahātabbaṁ …pe… navippayuttapaccayā—arūpe dassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe…. 59 Bhāvanāya pahātabbaṁ …pe… navippayuttapaccayā—arūpe bhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe…. 60 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ …pe… navippayuttapaccayā—arūpe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. 61 Nonatthi-novigata Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya …pe… nonatthipaccayā … novigatapaccayā. (Naārammaṇasadisaṁ.) 62 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tīṇi, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 63 Ñatvā gaṇetabbaṁ. Paccanīyaṁ. 64 1.9.1.2.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, 634 --- patthana1 9:64 navipāke nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 65 Evaṁ anumajjantena gaṇetabbaṁ. Anulomapaccanīyaṁ. 66 1.9.1.2.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge dve, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi. 67 (Evaṁ anumajjantena gaṇetabbaṁ.) Paccanīyānulomaṁ. Paṭiccavāro. 68 1.9.2. Sahajātavāra 1.9.2.1–4. Paccayānulomādi Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ sahajāto dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ sahajātā tayo khandhā …pe… dve khandhe sahajātā …pe…. 69 Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 70 1.9.3. Paccayavāra 1.9.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 71 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya … tīṇi. 72 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā. Ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Vatthuṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbā khandhā. 73 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā dassanena pahātabbā khandhā. 74 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā bhāvanāya pahātabbā khandhā. 75 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā dassanena pahātabbā khandhā; mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 76 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā bhāvanāya pahātabbā khandhā; mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 77 Dassanena pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 78 Dassanena pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 79 Dassanena pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—dassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā, dassanena pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 80 Bhāvanāya pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—bhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca …pe…. 81 Bhāvanāya pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—bhāvanāya pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 82 Bhāvanāya pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya 635 --- patthana1 9:82 pahātabbo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—bhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca …pe… bhāvanāya pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 83 Ārammaṇa Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—dassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 84 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—bhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe…. 85 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. Paṭisandhikkhaṇe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… vatthuṁ paccayā khandhā, cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbā khandhā. 86 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā dassanena pahātabbā khandhā. 87 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā bhāvanāya pahātabbā khandhā. 88 Dassanena pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—dassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā …pe…. 89 Bhāvanāya pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—bhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 90 Adhipatyādi Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati adhipatipaccayā … (paripuṇṇaṁ, paṭisandhi natthi) anantarapaccayā … samanantarapaccayā. (Ārammaṇasadisaṁ.) 91 Sahajāta Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati sahajātapaccayā—dassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ … tīṇi. 92 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā … tīṇi. 93 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati sahajātapaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paccayā …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbā khandhā. 94 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati sahajātapaccayā. (Avasesā hetupaccayasadisā.) 95 Aññamaññādi Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati aññamaññapaccayā … nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā (paṭisandhi natthi) … āsevanapaccayā … (paṭisandhi natthi, vipākañca) kammapaccayā … vipākapaccayā … āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā. 96 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā sattarasa, ārammaṇe satta, adhipatiyā sattarasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte sattarasa, aññamaññe satta, nissaye sattarasa, upanissaye satta, purejāte satta, āsevane satta, kamme sattarasa, vipāke ekaṁ, āhāre sattarasa, indriye sattarasa, jhāne sattarasa, magge sattarasa, sampayutte satta, vippayutte sattarasa, atthiyā sattarasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate sattarasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 636 --- patthana1 9:96 97 Anulomaṁ. 98 1.9.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe paccayā vicikicchāsahagato moho. 99 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—uddhaccasahagate khandhe paccayā uddhaccasahagato moho. 100 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbā khandhā. 101 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagato moho. 102 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vatthuṁ paccayā uddhaccasahagato moho. 103 Dassanena pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato moho. 104 Bhāvanāya pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā uddhaccasahagato moho. 105 Naārammaṇa Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—dassanena pahātabbe khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 106 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—bhāvanāya pahātabbe khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 107 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbe khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbe khandhe paccayā kaṭattārūpaṁ, khandhe paccayā vatthu; ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. 108 Dassanena pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—dassanena pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 109 Bhāvanāya pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— bhāvanāya pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 110 Naadhipatyādi Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā (sahajātasadisaṁ) … naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā. 111 Napurejāta Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe dassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe…. 112 Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—dassanena pahātabbe khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 113 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe bhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe…. 114 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—bhāvanāya pahātabbe khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 115 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati 637 --- patthana1 9:115 napurejātapaccayā—arūpe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… nevadassanena nabhāvanāya pahātabbe khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā kaṭattārūpaṁ, khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ, asaññasattānaṁ …pe…. 116 Dassanena pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati napurejātapaccayā— dassanena pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 117 Bhāvanāya pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati napurejātapaccayā— bhāvanāya pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 118 Napacchājātādi Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā. 119 Nakamma Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati nakammapaccayā—dassanena pahātabbe khandhe paccayā dassanena pahātabbā cetanā. 120 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ …pe… nakammapaccayā—bhāvanāya pahātabbe khandhe paccayā bhāvanāya pahātabbā cetanā. 121 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ …pe… nakammapaccayā— nevadassanena nabhāvanāya pahātabbe khandhe paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbā cetanā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe…. 122 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati nakammapaccayā—vatthuṁ paccayā dassanena pahātabbā cetanā. 123 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati nakammapaccayā—vatthuṁ paccayā bhāvanāya pahātabbā cetanā. 124 Dassanena pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati nakammapaccayā—dassanena pahātabbe khandhe ca vatthuñca paccayā dassanena pahātabbā cetanā. 125 Bhāvanāya pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paccayā bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati nakammapaccayā—bhāvanāya pahātabbe khandhe ca vatthuñca paccayā bhāvanāya pahātabbā cetanā. 126 Navipākādi Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati navipākapaccayā (paripuṇṇaṁ, paṭisandhi natthi), naāhārapaccayā—bāhiraṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… naindriyapaccayā—bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… mahābhūte paccayā rūpajīvitindriyaṁ … najhānapaccayā—pañcaviññāṇaṁ …pe… bāhiraṁ …pe… asaññasattānaṁ …pe… namaggapaccayā—ahetukaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ …pe… nasampayuttapaccayā, navippayuttapaccayā—arūpe dassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe… arūpe bhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena …pe… arūpe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… nonatthipaccayā … novigatapaccayā. 127 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā satta, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā sattarasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 128 Paccanīyaṁ. 129 1.9.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā sattarasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte sattarasa, naāsevane 638 --- patthana1 9:129 sattarasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 130 Anulomapaccanīyaṁ. 131 1.9.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe satta, anantare satta, samanantare satta, sahajāte satta, aññamaññe satta, nissaye satta, upanissaye satta, purejāte satta, āsevane satta, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge cha, sampayutte satta, vippayutte satta, atthiyā satta, natthiyā satta, vigate satta, avigate satta. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 132 Paccanīyānulomaṁ. Paccayavāro. 133 1.9.4. Nissayavāra Nissayavāro paccayasadiso kātabbo. 134 1.9.5. Saṁsaṭṭhavāra 1.9.5.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā. 135 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—bhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā …pe…. 136 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā …pe…. 137 Ārammaṇa Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Sabbāni padāni vitthāretabbāni tīṇi, tīṇi.) 138 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi. 139 Anulomaṁ. 140 1.9.5.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato moho. 141 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho uddhaccasahagato moho. 142 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 143 Naadhipatyādi Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … napurejātapaccayā … napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā … nakammapaccayā … navipākapaccayā … —nevadassanena nabhāvanāya …pe… najhānapaccayā—pañcaviññāṇaṁ …pe… namaggapaccayā— ahetukaṁ …pe… nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo …pe… navippayuttapaccayā … tīṇi. 144 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. 145 Paccanīyaṁ. 146 1.9.5.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. 147 Anulomapaccanīyaṁ. 148 1.9.5.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge dve, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi. 149 Paccanīyānulomaṁ. Saṁsaṭṭhavāro. 150 1.9.6. Sampayuttavāra 1.9.6.1–4. Paccayānulomādi Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ sampayutto dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sampayuttavāro saṁsaṭṭhavārasadiso.) 151 1.9.7. Pañhāvāra 1.9.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Dassanena pahātabbo dhammo dassanena 639 --- patthana1 9:151 pahātabbassa dhammassa hetupaccayena paccayo—dassanena pahātabbā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 152 Dassanena pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa hetupaccayena paccayo—dassanena pahātabbā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 153 Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—dassanena pahātabbā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 154 Bhāvanāya pahātabbo dhammo …pe… dhammassa hetupaccayena paccayo—bhāvanāya pahātabbā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 155 Bhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa …pe… bhāvanāya pahātabbā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 156 Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa ca dhammassa …pe… bhāvanāya pahātabbā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 157 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa …pe… nevadassanena nabhāvanāya pahātabbā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 158 Ārammaṇa Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dassanena pahātabbaṁ rāgaṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha dassanena pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati. Dassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati, diṭṭhiṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha dassanena pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati. Dassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati, vicikicchaṁ ārabbha vicikicchā uppajjati, diṭṭhi uppajjati, dassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati. Dassanena pahātabbaṁ domanassaṁ ārabbha dassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati. 159 Dassanena pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā dassanena pahātabbe pahīne kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Dassanena pahātabbe khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti. Cetopariyañāṇena dassanena pahātabbacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti. Dassanena pahātabbā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 160 Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—bhāvanāya pahātabbaṁ rāgaṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha bhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati. Bhāvanāya pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati, uddhaccaṁ ārabbha uddhaccaṁ uppajjati. Bhāvanāya pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati, bhāvanāya pahātabbaṁ domanassaṁ ārabbha bhāvanāya pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati. 161 Bhāvanāya pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—bhāvanāya pahātabbaṁ rāgaṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha dassanena pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, dassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati. Uddhaccaṁ ārabbha diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, dassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati. Bhāvanāya pahātabbaṁ domanassaṁ ārabbha dassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati. 162 Bhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā bhāvanāya pahātabbe pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Bhāvanāya pahātabbe khandhe aniccato 640 --- patthana1 9:162 dukkhato anattato vipassanti, cetopariyañāṇena bhāvanāya pahātabbacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti. Bhāvanāya pahātabbā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 163 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati. Ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati; sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ … nevadassanena nabhāvanāya pahātabbe khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena nevadassanena nabhāvanāya pahātabbacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo …pe… nevadassanena nabhāvanāya pahātabbā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 164 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha dassanena pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, dassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati. Pubbe suciṇṇāni assādeti abhinandati …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha dassanena pahātabbo rāgo …pe… diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… jhāne parihīne vippaṭisārissa dassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati. Cakkhuṁ assādeti abhinandati …pe… sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ … nevadassanena nabhāvanāya pahātabbe khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha dassanena pahātabbo rāgo …pe… diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… dassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati. 165 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha bhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, bhāvanāya pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati. Pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … nevadassanena nabhāvanāya pahātabbe khandhe assādeti …pe… taṁ ārabbha bhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, bhāvanāya pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati. 166 Adhipati Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dassanena pahātabbaṁ rāgaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā dassanena pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; diṭṭhiṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā dassanena pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—dassanena pahātabbādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 167 Dassanena pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—dassanena pahātabbādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 168 Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—dassanena pahātabbādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena 641 --- patthana1 9:168 paccayo. 169 Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—bhāvanāya pahātabbaṁ rāgaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā bhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati. Sahajātādhipati—bhāvanāya pahātabbādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 170 Bhāvanāya pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—bhāvanāya pahātabbaṁ rāgaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā dassanena pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 171 Bhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—bhāvanāya pahātabbādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 172 Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—bhāvanāya pahātabbādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 173 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 174 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā dassanena pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … nevadassanena nabhāvanāya pahātabbe khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā dassanena pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 175 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā bhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati. Pubbe …pe… nevadassanena nabhāvanāya pahātabbe khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā bhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati. 176 Anantara Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā dassanena pahātabbā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ dassanena pahātabbānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 177 Dassanena pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—dassanena pahātabbā khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 178 Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā bhāvanāya pahātabbā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ bhāvanāya pahātabbānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 179 Bhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—bhāvanāya pahātabbā khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 180 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbānaṁ khandhānaṁ 642 --- patthana1 9:180 anantarapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa … maggo phalassa … phalaṁ phalassa … anulomaṁ phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 181 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa …pe… āvajjanā dassanena pahātabbānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 182 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—āvajjanā bhāvanāya pahātabbānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 183 Samanantara Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo. (Anantarasadisaṁ.) 184 Sahajāta Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … tīṇi. 185 Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa … tīṇi. 186 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa sahajātapaccayena paccayo. Vatthu khandhānaṁ …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ …pe… mahābhūtā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. 187 Dassanena pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo— dassanena pahātabbā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 188 Bhāvanāya pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo— bhāvanāya pahātabbā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 189 Aññamañña Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—dassanena pahātabbo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe…. 190 Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa …pe… bhāvanāya pahātabbo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe…. 191 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa …pe… nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… khandhā vatthussa …pe… vatthu khandhānaṁ …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ aññamaññapaccayena paccayo …pe… asaññasattānaṁ …pe…. 192 Nissaya Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa nissayapaccayena paccayo … tīṇi. 193 Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa … tīṇi. 194 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa …pe… vatthu khandhānaṁ …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu …pe…. 195 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—vatthu dassanena pahātabbānaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. 196 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—vatthu bhāvanāya pahātabbānaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. 197 Dassanena pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā dassanena pahātabbassa dhammassa 643 --- patthana1 9:197 nissayapaccayena paccayo—dassanena pahātabbo eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 198 Dassanena pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa nissayapaccayena paccayo— dassanena pahātabbā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. 199 Bhāvanāya pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā bhāvanāya pahātabbassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—bhāvanāya pahātabbo eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 200 Bhāvanāya pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa nissayapaccayena paccayo— bhāvanāya pahātabbā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. 201 Upanissaya Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—dassanena pahātabbaṁ rāgaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati, adinnaṁ ādiyati …pe… saṅghaṁ bhindati. Dassanena pahātabbaṁ dosaṁ … mohaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Dassanena pahātabbo rāgo … doso … moho … diṭṭhi … patthanā dassanena pahātabbassa rāgassa … dosassa … mohassa … diṭṭhiyā … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 202 Dassanena pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—dassanena pahātabbaṁ rāgaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Dassanena pahātabbaṁ dosaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Dassanena pahātabbo rāgo … doso … moho … diṭṭhi … patthanā saddhāya …pe… paññāya kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 203 Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—bhāvanāya pahātabbo rāgo … doso … moho … māno … patthanā bhāvanāya pahātabbassa rāgassa … dosassa … mohassa … mānassa … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 204 Bhāvanāya pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—bhāvanāya pahātabbaṁ rāgaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Bhāvanāya pahātabbaṁ dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … patthanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Bhāvanāya pahātabbo rāgo … doso … moho … māno … patthanā dassanena pahātabbassa rāgassa … dosassa … mohassa … diṭṭhiyā … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. Sakabhaṇḍe chandarāgo parabhaṇḍe chandarāgassa upanissayapaccayena paccayo. Sakapariggahe chandarāgo parapariggahe chandarāgassa upanissayapaccayena paccayo. 205 Bhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—bhāvanāya pahātabbaṁ rāgaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Bhāvanāya pahātabbaṁ dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … patthanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Bhāvanāya pahātabbo rāgo … doso … moho … māno … patthanā saddhāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 206 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Sīlaṁ … sutaṁ … cāgaṁ … paññaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ 644 --- patthana1 9:206 uppādeti. Saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ saddhāya …pe… paññāya kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 207 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya diṭṭhiṁ gaṇhāti. Sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Saddhā …pe… senāsanaṁ dassanena pahātabbassa rāgassa … dosassa … mohassa … diṭṭhiyā … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 208 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti. Sīlaṁ …pe… paññaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya mānaṁ jappeti. Saddhā …pe… paññā … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ bhāvanāya pahātabbassa rāgassa … dosassa … mohassa … mānassa … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 209 Purejāta Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati, sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ …pe… dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 210 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha dassanena pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, dassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha dassanena pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, dassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu dassanena pahātabbānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 211 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha bhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati … uddhaccaṁ uppajjati … bhāvanāya pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati, sotaṁ …pe… kāyaṁ … rūpe …pe… phoṭṭhabbe … vatthuṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha bhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, bhāvanāya pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu bhāvanāya pahātabbānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 212 Pacchājāta Dassanena pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā dassanena pahātabbā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 213 Bhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā bhāvanāya pahātabbā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 214 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 215 Āsevana Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā dassanena pahātabbā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ …pe… āsevanapaccayena paccayo. 216 645 --- patthana1 9:216 Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā bhāvanāya pahātabbā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ …pe… āsevanapaccayena paccayo. 217 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ …pe… āsevanapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 218 Kamma Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa kammapaccayena paccayo—dassanena pahātabbā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 219 Dassanena pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—dassanena pahātabbā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—dassanena pahātabbā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 220 Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—dassanena pahātabbā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 221 Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa kammapaccayena paccayo—bhāvanāya pahātabbā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 222 Bhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa kammapaccayena paccayo—bhāvanāya pahātabbā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 223 Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—bhāvanāya pahātabbā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 224 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe nevadassanena nabhāvanāya pahātabbā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ …pe…. Nānākkhaṇikā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 225 Vipāka Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa vipākapaccayena paccayo. 226 Āhārādi Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa āhārapaccayena paccayo (saṅkhittaṁ) kabaḷīkāro … satta pañhā … indriyapaccayena paccayo … cakkhundriyañca …pe… rūpajīvitindriyañca …pe… satta pañhā jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo. 227 Vippayutta Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—dassanena pahātabbā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—dassanena pahātabbā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 228 Bhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Idampi dassanena sadisaṁ.) 229 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe nevadassanena 646 --- patthana1 9:229 nabhāvanāya pahātabbā khandhā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo, khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo, vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 230 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— purejātaṁ vatthu dassanena pahātabbānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 231 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— purejātaṁ vatthu bhāvanāya pahātabbānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 232 Atthi Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa atthipaccayena paccayo—dassanena pahātabbo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 233 Dassanena pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—dassanena pahātabbā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—dassanena pahātabbā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 234 Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—dassanena pahātabbo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ …pe… dve khandhā …pe…. 235 Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa … tīṇi. (Dassanena sadisaṁ kātabbaṁ.) 236 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa …pe… vatthu khandhānaṁ atthipaccayena paccayo; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. Purejātaṁ—cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati, sotaṁ …pe… kāyaṁ … rūpe …pe… phoṭṭhabbe … vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—nevadassanena nabhāvanāya pahātabbā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa …pe…. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 237 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa atthipaccayena paccayo— purejātaṁ cakkhuṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha dassanena pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, dassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati, sotaṁ …pe… vatthuṁ assādeti …pe… vatthu dassanena pahātabbānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 238 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa atthipaccayena paccayo— purejātaṁ cakkhuṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha bhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, bhāvanāya pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati, sotaṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati …pe… vatthu bhāvanāya pahātabbānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 239 Dassanena pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā dassanena pahātabbassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—dassanena pahātabbo eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vatthu ca …pe…. 240 Dassanena 647 --- patthana1 9:240 pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—dassanena pahātabbā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—dassanena pahātabbā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—dassanena pahātabbā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 241 Bhāvanāya pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā bhāvanāya pahātabbassa …pe…. (Dve pañhā kātabbā.) 242 Natthi-vigatāvigata Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 243 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā satta, ārammaṇe aṭṭha, adhipatiyā dasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye aṭṭha, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate terasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 244 Anulomaṁ. 245 Paccanīyuddhāra Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 246 Dassanena pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 247 Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 248 Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 249 Bhāvanāya pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 250 Bhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 251 Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 252 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 253 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 254 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 255 Dassanena pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā dassanena pahātabbassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 256 Dassanena pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 257 Bhāvanāya pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā bhāvanāya pahātabbassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 258 Bhāvanāya pahātabbo ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 259 1.9.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā cuddasa, naārammaṇe cuddasa, naadhipatiyā cuddasa, naanantare cuddasa, nasamanantare cuddasa, nasahajāte dasa, naaññamaññe dasa, nanissaye dasa, naupanissaye cuddasa, napurejāte 648 --- patthana1 9:259 dvādasa, napacchājāte cuddasa, naāsevane cuddasa, nakamme cuddasa, navipāke cuddasa, naāhāre cuddasa, naindriye cuddasa, najhāne cuddasa, namagge cuddasa, nasampayutte dasa, navippayutte aṭṭha, noatthiyā aṭṭha, nonatthiyā cuddasa, novigate cuddasa, noavigate aṭṭha. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 260 Paccanīyaṁ. 261 1.9.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 262 Anulomapaccanīyaṁ. 263 1.9.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe aṭṭha, adhipatiyā dasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye aṭṭha, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate terasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 264 Paccanīyānulomaṁ. 265 Dassanenapahātabbattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.23. Sanidassanasappaṭighattika |23| Vibhaṅgavāra Hetu Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā—anidassanasappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca dve mahābhūtā, dve mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ. Anidassanasappaṭighe mahābhūte paṭicca anidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanaṁ paṭicca cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ …pe…. 2 Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā—anidassanasappaṭighe mahābhūte paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanaṁ paṭicca rūpāyatanaṁ. 3 Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā—anidassanasappaṭighe mahābhūte paṭicca anidassanaappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanaṁ paṭicca āpodhātu, itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. 4 Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—anidassanasappaṭighe mahābhūte paṭicca sanidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanaṁ paṭicca rūpāyatanaṁ, āpodhātu, indriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. 5 Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—anidassanasappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca dve mahābhūtā āpodhātu ca, dve mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ āpodhātu ca. Anidassanasappaṭighe mahābhūte paṭicca anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanaṁ paṭicca cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ, āpodhātu, itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. 6 Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho ca anidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—anidassanasappaṭighe mahābhūte paṭicca sanidassanasappaṭighañca anidassanasappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanaṁ paṭicca rūpāyatanaṁ, cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ. 7 Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho ca anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— anidassanasappaṭighe mahābhūte paṭicca sanidassanasappaṭighañca anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanaṁ paṭicca rūpāyatanaṁ, cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ, āpodhātu, itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. 8 Anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho 649 --- patthana1 23:8 dhammo uppajjati hetupaccayā—anidassanaappaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā anidassanaappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā anidassanaappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā anidassanaappaṭighañca kaṭattārūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā. Āpodhātuṁ paṭicca anidassanaappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Āpodhātuṁ paṭicca itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. 9 Anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā—anidassanaappaṭighe khandhe paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighe khandhe paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ. Āpodhātuṁ paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Āpodhātuṁ paṭicca rūpāyatanaṁ. 10 Anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā—anidassanaappaṭighe khandhe paṭicca anidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighe khandhe paṭicca anidassanasappaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ. Āpodhātuṁ paṭicca anidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Āpodhātuṁ paṭicca cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ. 11 Anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—anidassanaappaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā sanidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā. Sanidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca kaṭattārūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… āpodhātuṁ paṭicca sanidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Āpodhātuṁ paṭicca rūpāyatanaṁ, itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. 12 Anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—anidassanaappaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca kaṭattārūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… āpodhātuṁ paṭicca anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Āpodhātuṁ paṭicca cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ, itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. 13 Anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho ca anidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—anidassanaappaṭighe khandhe paṭicca sanidassanasappaṭighañca anidassanasappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighe khandhe paṭicca sanidassanasappaṭighañca anidassanasappaṭighañca kaṭattārūpaṁ. Āpodhātuṁ paṭicca sanidassanasappaṭighañca anidassanasappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Āpodhātuṁ paṭicca rūpāyatanaṁ, cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ. 14 Anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho ca anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— anidassanaappaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā sanidassanasappaṭighañca anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā sanidassanasappaṭighañca anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca kaṭattārūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… āpodhātuṁ paṭicca sanidassanasappaṭighañca anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Āpodhātuṁ paṭicca rūpāyatanaṁ cakkhāyatanaṁ …pe… 650 --- patthana1 23:14 rasāyatanaṁ, itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. 15 Anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā—anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ. Anidassanasappaṭighe mahābhūte ca āpodhātuñca paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanañca āpodhātuñca paṭicca rūpāyatanaṁ. 16 Anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā—anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca anidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca anidassanasappaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ. Anidassanasappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtañca āpodhātuñca paṭicca dve mahābhūtā, dve mahābhūte ca āpodhātuñca paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ. Anidassanasappaṭighe mahābhūte ca āpodhātuñca paṭicca anidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanañca āpodhātuñca paṭicca cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ. 17 Anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā—anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca anidassanaappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca anidassanaappaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ. Anidassanasappaṭighe mahābhūte ca āpodhātuñca paṭicca anidassanaappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanañca āpodhātuñca paṭicca itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. 18 Anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca sanidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca sanidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca kaṭattārūpaṁ. Anidassanasappaṭighe mahābhūte ca āpodhātuñca paṭicca sanidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanañca āpodhātuñca paṭicca rūpāyatanaṁ, itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. 19 Anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca kaṭattārūpaṁ. Anidassanasappaṭighe mahābhūte ca āpodhātuñca paṭicca anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanañca āpodhātuñca paṭicca cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ, itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. 20 Anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho ca anidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca sanidassanasappaṭighañca anidassanasappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca sanidassanasappaṭighañca anidassanasappaṭighañca kaṭattārūpaṁ. Anidassanasappaṭighe mahābhūte ca āpodhātuñca paṭicca sanidassanasappaṭighañca anidassanasappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanañca āpodhātuñca paṭicca rūpāyatanaṁ, cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ. 21 651 --- patthana1 23:21 Anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho ca anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca sanidassanasappaṭighañca anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca sanidassanasappaṭighañca anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca kaṭattārūpaṁ. Anidassanasappaṭighe mahābhūte ca āpodhātuñca paṭicca sanidassanasappaṭighañca anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanañca āpodhātuñca paṭicca rūpāyatanaṁ, cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ, itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. 22 Ārammaṇa Anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—anidassanaappaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… vatthuṁ paṭicca khandhā. 23 Adhipati Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati adhipatipaccayā—anidassanasappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca dve mahābhūtā, dve mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ. Anidassanasappaṭighe mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 24 (Anidassanasappaṭighamūlake iminā kāraṇena satta pañhā vibhajitabbā, pariyosānapadā natthi.) 25 Anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati adhipatipaccayā—anidassanaappaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā anidassanaappaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… āpodhātuṁ paṭicca anidassanaappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 26 (Iminā kāraṇena anidassanaappaṭighamūlake satta pañhā vibhajitabbā, niṭṭhānapadā natthi.) 27 Anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati adhipatipaccayā—anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Anidassanaappaṭighe mahābhūte ca āpodhātuñca paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 28 Iminā kāraṇena sattapi pañhā vibhajitabbā. 29 Anantara-samanantara Anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati anantarapaccayā … samanantarapaccayā. (Ārammaṇasadisaṁ.) 30 Sahajāta Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati sahajātapaccayā—anidassanasappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca dve mahābhūtā, dve mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ. Anidassanasappaṭighe mahābhūte paṭicca anidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanaṁ paṭicca cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca dve mahābhūtā …pe…. 31 (Anidassanasappaṭighamūlakā satta pañhā iminā kāraṇena vibhajitabbā.) 32 Anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati sahajātapaccayā—anidassanaappaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā anidassanaappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā anidassanaappaṭighaṁ kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā. Āpodhātuṁ paṭicca anidassanaappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Āpodhātuṁ paṭicca itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ āpodhātuṁ paṭicca anidassanaappaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 33 (Anidassanaappaṭighamūlake satta pañhā iminā kāraṇena kātabbā.) 34 Anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati sahajātapaccayā—anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca 652 --- patthana1 23:34 sanidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ. Anidassanasappaṭighe mahābhūte ca āpodhātuñca paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanañca āpodhātuñca paṭicca rūpāyatanaṁ. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ anidassanasappaṭighe mahābhūte ca āpodhātuñca paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 35 Iminā kāraṇena satta pañhā vibhajitabbā. 36 Aññamañña Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati aññamaññapaccayā—anidassanasappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca dve mahābhūtā, dve mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ. 37 Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati aññamaññapaccayā—anidassanasappaṭighe mahābhūte paṭicca āpodhātu. 38 Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti aññamaññapaccayā—anidassanasappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca dve mahābhūtā āpodhātu ca, dve mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ āpodhātu ca. Bāhiraṁ …pe…. 39 Anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati aññamaññapaccayā—anidassanaappaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vatthu ca …pe… dve khandhe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā. 40 Anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati aññamaññapaccayā—āpodhātuṁ paṭicca anidassanasappaṭighā mahābhūtā. Bāhiraṁ …pe…. 41 Anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati aññamaññapaccayā—anidassanasappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtañca āpodhātuñca paṭicca dve mahābhūtā, dve mahābhūte ca āpodhātuñca paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ. Bāhiraṁ …pe…. 42 Nissayādi Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā … āsevanapaccayā … kammapaccayā … vipākapaccayā … āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā. 43 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekavīsa, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekavīsa, aññamaññe cha, nissaye ekavīsa, upanissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme ekavīsa, vipāke āhāre ekavīsa, indriye ekavīsa, jhāne magge ekavīsa, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekavīsa, atthiyā ekavīsa, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekavīsa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 44 Anulomaṁ. 45 1.23.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati nahetupaccayā—anidassanasappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca dve mahābhūtā, dve mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ. Anidassanasappaṭighe mahābhūte paṭicca anidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanaṁ paṭicca cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ anidassanasappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca dve mahābhūtā, dve mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, mahābhūte paṭicca …pe…. 46 (Anidassanasappaṭighamūlake iminā kāraṇena sattapi pañhā vibhajitabbā.) 47 Anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ anidassanaappaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā anidassanaappaṭighañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā anidassanaappaṭighañca kaṭattārūpaṁ …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā. Āpodhātuṁ 653 --- patthana1 23:47 paṭicca anidassanaappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Āpodhātuṁ paṭicca itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ āpodhātuṁ paṭicca anidassanaappaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 48 (Anidassanaappaṭighamūlakā iminā kāraṇena satta pañhā vibhajitabbā.) 49 Anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ. Anidassanasappaṭighe mahābhūte ca āpodhātuñca paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanañca āpodhātuñca paṭicca rūpāyatanaṁ. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ anidassanasappaṭighe mahābhūte ca āpodhātuñca paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 50 (Iminā kāraṇena satta pañhā vitthāretabbā asammohantena.) 51 Naārammaṇa Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—anidassanasappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca dve mahābhūtā, dve mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ. Anidassanasappaṭighe mahābhūte paṭicca anidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanaṁ paṭicca cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ. Bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … , utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ anidassanasappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca dve mahābhūtā, dve mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 52 (Anidassanasappaṭighamūlakā iminā kāraṇena sattapi pañhā vitthāretabbā.) 53 Anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—anidassanaappaṭighe khandhe paṭicca anidassanaappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighe khandhe paṭicca anidassanaappaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ. Khandhe paṭicca vatthu …pe… āpodhātuṁ paṭicca anidassanaappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Āpodhātuṁ paṭicca itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ āpodhātuṁ paṭicca anidassanaappaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 54 (Anidassanaappaṭighamūlake iminā kāraṇena sattapi pañhā vitthāretabbā.) 55 Anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ. Anidassanasappaṭighe mahābhūte ca āpodhātuñca paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanañca āpodhātuñca paṭicca rūpāyatanaṁ. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ anidassanasappaṭighe mahābhūte ca āpodhātuñca paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 56 (Ghaṭane iminā kāraṇena sattapi pañhā vibhajitabbā.) 57 Naadhipatyādi Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati naadhipatipaccayā (sahajātasadisaṁ) … naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā—anidassanasappaṭighe mahābhūte paṭicca anidassanasappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Phoṭṭhabbāyatanaṁ paṭicca cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ … bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ mahābhūte paṭicca anidassanasappaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 58 Iminā kāraṇena ekavīsa pañhā vibhajitabbā. 59 Naupanissayapaccayā … napurejātapaccayā … napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā … nakammapaccayā—bāhiraṁ … 654 --- patthana1 23:59 āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … anidassanasappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca dve mahābhūtā, dve mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ. Anidassanasappaṭighe mahābhūte paṭicca anidassanasappaṭighaṁ upādārūpaṁ (kammaṁ vibhajitvā nakammeneva ekavīsa pañhā kātabbā), navipākapaccayā (paṭisandhipi kaṭattāpi natthi, pañcavokāreyeva kātabbā), naāhārapaccayā—bāhiraṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. (Iminā kāraṇena vibhajitabbā ekavīsāpi.) 60 Naindriyādi Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati naindriyapaccayā—bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … anidassanasappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ mahābhūte paṭicca rūpajīvitindriyaṁ (saṅkhittaṁ, sabbe pañhā vibhajitabbā) … najhānapaccayā— bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ. (Saṅkhittaṁ, sattapi pañhā vibhajitabbā.) 61 Anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati najhānapaccayā—pañcaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ āpodhātuṁ paṭicca anidassanaappaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 62 Evaṁ sattapi pañhā vibhajitabbā. 63 Anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati najhānapaccayā—bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … , asaññasattānaṁ …pe… anidassanasappaṭighe mahābhūte ca āpodhātuñca paṭicca sanidassanasappaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 64 (Evaṁ sattapi pañhā vibhajitabbā), namaggapaccayā … (nahetusadisaṁ kātabbaṁ. Paripuṇṇaṁ. Moho natthi). Nasampayuttapaccayā … navippayuttapaccayā (paripuṇṇaṁ) … nonatthipaccayā … novigatapaccayā. 65 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekavīsa, naārammaṇe ekavīsa, naadhipatiyā ekavīsa (saṅkhittaṁ, sabbattha ekavīsa), nonatthiyā ekavīsa, novigate ekavīsa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 66 Paccanīyaṁ. 67 1.23.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe ekavīsa, naadhipatiyā ekavīsa …pe… nakamme ekaṁ, navipāke ekavīsa, nasampayutte ekavīsa, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekavīsa, novigate ekavīsa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 68 Anulomapaccanīyaṁ. 69 1.23.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekavīsa …pe… jhāne ekavīsa, magge ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekavīsa, atthiyā ekavīsa, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekavīsa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 70 Paccanīyānulomaṁ. Paṭiccavāro. 71 1.23.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi paṭiccavārasadisā, saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi arūpeyeva kātabbā.) 72 1.23.7. Pañhāvāra 1.23.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Anidassanaappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo—anidassanaappaṭighā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ anidassanaappaṭighānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ anidassanaappaṭighānañca kaṭattārūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 73 Anidassanaappaṭigho dhammo sanidassanasappaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo—anidassanaappaṭighā hetū sanidassanasappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 74 (Anidassanaappaṭighamūlakeyeva iminā kāraṇena satta pañhā vibhajitabbā.) 75 Ārammaṇa Sanidassanasappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—rūpe aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. Sanidassanasappaṭighā khandhā iddhividhañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena 655 --- patthana1 23:75 paccayo. 76 Anidassanasappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Cakkhuṁ …pe… kāyaṁ … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, saddāyatanaṁ sotaviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… anidassanasappaṭighā khandhā iddhividhañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 77 Anidassanaappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Ariyā pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti …pe… vatthuṁ … itthindriyaṁ … purisindriyaṁ … jīvitindriyaṁ … āpodhātuṁ … kabaḷīkāraṁ āhāraṁ … anidassanaappaṭighe khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, cetopariyañāṇena anidassanaappaṭighacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… anidassanaappaṭighā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 78 Adhipati Sanidassanasappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—rūpaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 79 Anidassanasappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—cakkhuṁ …pe… kāyaṁ … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 80 Anidassanaappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā …pe… jhānā vuṭṭhahitvā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā …pe… phalā vuṭṭhahitvā …pe… phalaṁ garuṁ katvā …pe… nibbānaṁ garuṁ katvā … nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo. Vatthuṁ … itthindriyaṁ … purisindriyaṁ … jīvitindriyaṁ … āpodhātuṁ … kabaḷīkāraṁ āhāraṁ … anidassanaappaṭighe khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—anidassanaappaṭighādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ anidassanaappaṭighānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 81 Anidassanaappaṭigho dhammo sanidassanasappaṭighassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—anidassanaappaṭighādhipati sanidassanasappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 82 (Anidassanaappaṭighamūlake sattapi pañhā vibhajitabbā, adhipati tividharūpasaṅgahena.) 83 Anantara Anidassanaappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā anidassanaappaṭighā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ anidassanaappaṭighānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa … maggo phalassa … phalaṁ phalassa … anulomaṁ phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 84 Samanantara Anidassanaappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo. (Anantarasadisaṁ.) 85 Sahajātādi Anidassanasappaṭigho dhammo anidassanasappaṭighassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo. (Paṭiccavārasadisaṁ sādhukaṁ kātabbaṁ. 656 --- patthana1 23:85 Aññamaññapaccaye paṭiccavāre aññamaññasadisaṁ, nissayapaccaye paṭiccavārasadisaṁ.) 86 Upanissaya Sanidassanasappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—vaṇṇasampadaṁ patthayamāno dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ …pe… vaṇṇasampadā saddhāya …pe… paññāya, rāgassa …pe… patthanāya, kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 87 Anidassanasappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—cakkhusampadaṁ patthayamāno …pe… kāyasampadaṁ … saddasampadaṁ …pe… phoṭṭhabbasampadaṁ patthayamāno dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ … utuṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti sīlaṁ samādiyati. Uposathakammaṁ, jhānaṁ … vipassanaṁ … maggaṁ … abhiññaṁ … samāpattiṁ uppādeti pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Cakkhusampadā …pe… phoṭṭhabbasampadā, utu, senāsanaṁ saddhāya …pe… paññāya, rāgassa …pe… patthanāya, kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 88 Anidassanaappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ … jhānaṁ … samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ …pe… patthanaṁ, kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … bhojanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati. Saddhā …pe… paññā, rāgo …pe… patthanā, kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … bhojanaṁ saddhāya …pe… paññāya, maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 89 Purejāta Sanidassanasappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa purejātapaccayena paccayo. Ārammaṇapurejātaṁ—rūpe aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. 90 Anidassanasappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… kāyaṁ … sadde …pe… phoṭṭhabbe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, saddāyatanaṁ sotaviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. 91 Anidassanaappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—vatthuṁ … itthindriyaṁ … purisindriyaṁ … jīvitindriyaṁ … āpodhātuṁ … kabaḷīkāraṁ āhāraṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu anidassanaappaṭighānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 92 Sanidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā anidassanaappaṭighassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Rūpāyatanañca vatthu ca anidassanaappaṭighānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 93 Anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā anidassanaappaṭighassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Cakkhāyatanañca vatthu ca …pe… phoṭṭhabbāyatanañca vatthu ca anidassanaappaṭighānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 94 Sanidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā anidassanaappaṭighassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Rūpāyatanañca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. 95 Pacchājāta Anidassanaappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa 657 --- patthana1 23:95 pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā anidassanaappaṭighā khandhā purejātassa imassa anidassanaappaṭighassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 96 Anidassanaappaṭigho dhammo sanidassanasappaṭighassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā anidassanaappaṭighā khandhā purejātassa imassa sanidassanasappaṭighassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 97 (Evaṁ satta pañhā vibhajitabbā, tividharūpasaṅgaho.) 98 Āsevana Anidassanaappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā anidassanaappaṭighā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ anidassanaappaṭighānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 99 Kamma Anidassanaappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—anidassanaappaṭighā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ anidassanaappaṭighānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—anidassanaappaṭighā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ anidassanaappaṭighānañca kaṭattārūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 100 Anidassanaappaṭigho dhammo sanidassanasappaṭighassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—anidassanaappaṭighā cetanā sanidassanasappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—anidassanaappaṭighā cetanā sanidassanasappaṭighānaṁ kaṭattārūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 101 (Evaṁ satta pañhā sahajātā nānākkhaṇikā iminā kāraṇena vibhajitabbā, tividharūpasaṅgaho.) 102 Vipāka Anidassanaappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko anidassanaappaṭigho eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ anidassanaappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭigho eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ anidassanaappaṭighānañca kaṭattārūpānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… khandhā vatthussa vipākapaccayena paccayo. 103 Anidassanaappaṭigho dhammo sanidassanasappaṭighassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipākā anidassanaappaṭighā khandhā sanidassanasappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighā khandhā sanidassanasappaṭighānaṁ kaṭattārūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. 104 (Evaṁ satta pañhā vitthāretabbā, pavattipaṭisandhi.) 105 Āhāra Anidassanaappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—anidassanaappaṭighā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ anidassanaappaṭighānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ anidassanaappaṭighānañca kaṭattārūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa anidassanaappaṭighassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 106 Anidassanaappaṭigho dhammo sanidassanasappaṭighassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—anidassanaappaṭighā āhārā sanidassanasappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighā āhārā sanidassanasappaṭighānaṁ kaṭattārūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa sanidassanasappaṭighassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 107 (Evaṁ satta pañhā pavattipaṭisandhi vibhajitabbā, sattasupi kabaḷīkāro āhāro kātabbo.) 108 Indriya Anidassanasappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇassa indriyapaccayena paccayo. 109 Anidassanaappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—anidassanaappaṭighā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ anidassanaappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 658 --- patthana1 23:109 Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ anidassanaappaṭighānañca kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—anidassanaappaṭighānaṁ kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 110 Anidassanaappaṭigho dhammo sanidassanasappaṭighassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—anidassanaappaṭighā indriyā sanidassanasappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighā indriyā sanidassanasappaṭighānaṁ kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—sanidassanasappaṭighānaṁ kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 111 (Evaṁ pavattipaṭisandhi satta pañhā vibhajitabbā, rūpajīvitindriyañca ante ante.) 112 Anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā anidassanaappaṭighassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—cakkhundriyañca cakkhuviññāṇañca cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo …pe… kāyindriyañca kāyaviññāṇañca kāyaviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo. 113 Jhānādi Anidassanaappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo— anidassanaappaṭigho eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 114 Vippayutta Anidassanasappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa vippayuttapaccayena paccayo. 115 Anidassanaappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—anidassanaappaṭighā khandhā anidassanaappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighā khandhā anidassanaappaṭighānaṁ kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo. Vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu anidassanaappaṭighānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—anidassanaappaṭighā khandhā purejātassa imassa anidassanaappaṭighassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 116 Anidassanaappaṭigho dhammo sanidassanasappaṭighassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—anidassanaappaṭighā khandhā sanidassanasappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe anidassanaappaṭighā khandhā sanidassanasappaṭighānaṁ kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—anidassanaappaṭighā khandhā purejātassa imassa sanidassanasappaṭighassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 117 (Avasesā pañca pañhā evaṁ vitthāretabbā. Sahajātā, pacchājātā.) 118 Atthi Sanidassanasappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—rūpe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa atthipaccayena paccayo. 119 Anidassanasappaṭigho dhammo anidassanasappaṭighassa dhammassa atthipaccayena paccayo—anidassanasappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ dvinnaṁ mahābhūtānaṁ atthipaccayena paccayo. Dve mahābhūtā ekassa mahābhūtassa atthipaccayena paccayo. Anidassanasappaṭighā mahābhūtā anidassanasappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Phoṭṭhabbāyatanaṁ cakkhāyatanassa …pe… rasāyatanassa atthipaccayena paccayo. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … ekaṁ mahābhūtaṁ dvinnaṁ mahābhūtānaṁ atthipaccayena paccayo. Dve mahābhūtā ekassa mahābhūtassa atthipaccayena paccayo. Utusamuṭṭhānā mahābhūtā anidassanasappaṭighānaṁ upādārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Asaññasattānaṁ anidassanasappaṭighaṁ ekaṁ 659 --- patthana1 23:119 mahābhūtaṁ dvinnaṁ mahābhūtānaṁ atthipaccayena paccayo. Dve mahābhūtā …pe…. 120 Anidassanasappaṭigho dhammo sanidassanasappaṭighassa dhammassa atthipaccayena paccayo. 121 (Paṭiccavāre nissayapaccayasadisaṁ.) 122 Anidassanasappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātā—anidassanasappaṭighā mahābhūtā anidassanaappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. (Yāva asaññasattā vitthāretabbā.) Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… kāyaṁ, sadde …pe… phoṭṭhabbe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo. 123 (Avasesā cattāro pañhā vitthāretabbā. Paṭiccavāre sahajātapaccayasadisā, ninnānākaraṇā.) 124 Anidassanaappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—anidassanaappaṭigho eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ anidassanaappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… āpodhātu anidassanaappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ …pe… āpodhātu itthindriyassa …pe… kabaḷīkārāhārassa ca atthipaccayena paccayo. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ āpodhātu anidassanaappaṭighānaṁ kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthuṁ … itthindriyaṁ … purisindriyaṁ … jīvitindriyaṁ … āpodhātuṁ … kabaḷīkāraṁ āhāraṁ … aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, vatthu anidassanaappaṭighānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—anidassanaappaṭighā khandhā purejātassa imassa anidassanaappaṭighassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa anidassanaappaṭighassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—anidassanaappaṭighānaṁ kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. (Evaṁ avasesā cha pañhā vibhajitabbā. Sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyampi kātabbā.) 125 Sanidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā anidassanaappaṭighassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—rūpāyatanañca vatthu ca anidassanaappaṭighānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 126 Anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā sanidassanasappaṭighassa dhammassa atthipaccayena paccayo—anidassanaappaṭighā khandhā ca mahābhūtā ca sanidassanasappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …. (Saṅkhittaṁ, asaññasattānañca kātabbā.) 127 Anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā anidassanasappaṭighassa dhammassa atthipaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 128 Anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā anidassanaappaṭighassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātā—anidassanaappaṭighā khandhā ca mahābhūtā ca anidassanaappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā kātabbā.) Purejātaṁ—cakkhāyatanañca vatthu ca …pe… phoṭṭhabbāyatanañca vatthu ca anidassanaappaṭighānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. (Avasesā catasso pañhā vibhajitabbā.) 129 Sanidassanasappaṭigho ca anidassanasappaṭigho ca dhammā anidassanaappaṭighassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—rūpāyatanañca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇassa atthipaccayena paccayo. 130 Sanidassanasappaṭigho ca anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā anidassanaappaṭighassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Rūpāyatanañca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇañca cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 131 (Natthivigatapaccayaṁ anantarasadisaṁ. Avigatapaccayaṁ atthisadisaṁ.) 132 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā satta, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare 660 --- patthana1 23:132 ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekavīsa, aññamaññe cha, nissaye ekavīsa, upanissaye tīṇi, purejāte cha, pacchājāte satta, āsevane ekaṁ, kamme satta, vipāke satta, āhāre satta, indriye nava, jhāne satta, magge satta, sampayutte ekaṁ, vippayutte aṭṭha, atthiyā pañcavīsa, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate pañcavīsa. 133 Hetusabhāga Hetupaccayā adhipatiyā satta, sahajāte satta, aññamaññe ekaṁ, nissaye satta, vipāke satta, indriye satta, magge satta, sampayutte ekaṁ, vippayutte satta, atthiyā satta, avigate satta. 134 Hetusāmaññaghaṭanā Hetu sahajāta nissaya atthi avigatanti satta. Hetu sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti ekaṁ. Hetu sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Hetu sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti satta. (Avipāka—4.) 135 Hetu sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti satta. Hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Hetu sahajāta nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti satta. Hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. (Savipāka—5.) 136 Evaṁ sabbo gaṇanavāro gaṇetabbo. Anulomaṁ. 137 Paccanīyuddhāra Sanidassanasappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 138 Anidassanasappaṭigho dhammo anidassanasappaṭighassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 139 Anidassanasappaṭigho dhammo sanidassanasappaṭighassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 140 Anidassanasappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 141 Anidassanasappaṭigho dhammo sanidassanasappaṭighassa ca anidassanaappaṭighassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 142 Anidassanasappaṭigho dhammo anidassanasappaṭighassa ca anidassanaappaṭighassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 143 Anidassanasappaṭigho dhammo sanidassanasappaṭighassa ca anidassanasappaṭighassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 144 Anidassanasappaṭigho dhammo sanidassanasappaṭighassa ca anidassanasappaṭighassa ca anidassanaappaṭighassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 145 Anidassanaappaṭigho dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 146 Anidassanaappaṭigho dhammo sanidassanasappaṭighassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 147 Anidassanaappaṭigho dhammo anidassanasappaṭighassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 148 Anidassanaappaṭigho dhammo sanidassanasappaṭighassa ca anidassanaappaṭighassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 149 Anidassanaappaṭigho dhammo anidassanasappaṭighassa ca anidassanaappaṭighassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 150 Anidassanaappaṭigho dhammo sanidassanasappaṭighassa ca anidassanasappaṭighassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 151 Anidassanaappaṭigho dhammo 661 --- patthana1 23:151 sanidassanasappaṭighassa ca anidassanasappaṭighassa ca anidassanaappaṭighassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 152 Sanidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā anidassanaappaṭighassa dhammassa purejātaṁ. 153 Anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā sanidassanasappaṭighassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 154 Anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā anidassanasappaṭighassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 155 Anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā anidassanaappaṭighassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 156 Anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā sanidassanasappaṭighassa ca anidassanaappaṭighassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 157 Anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā anidassanasappaṭighassa ca anidassanaappaṭighassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 158 Anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā sanidassanasappaṭighassa ca anidassanasappaṭighassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 159 Anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā sanidassanasappaṭighassa ca anidassanasappaṭighassa ca anidassanaappaṭighassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 160 Sanidassanasappaṭigho ca anidassanasappaṭigho ca dhammā anidassanaappaṭighassa dhammassa purejātaṁ. 161 Sanidassanasappaṭigho ca anidassanasappaṭigho ca anidassanaappaṭigho ca dhammā anidassanaappaṭighassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 162 1.23.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā pañcavīsa, naārammaṇe dvāvīsa, naadhipatiyā pañcavīsa, naanantare pañcavīsa, nasamanantare pañcavīsa, nasahajāte dvādasa, naaññamaññe catuvīsa, nanissaye nava, naupanissaye pañcavīsa, napurejāte bāvīsa, napacchājāte pañcavīsa, naāsevane pañcavīsa, nakamme pañcavīsa, navipāke catuvīsa, naāhāre pañcavīsa, naindriye tevīsa, najhāne pañcavīsa, namagge pañcavīsa, nasampayutte catuvīsa, navippayutte bāvīsa, noatthiyā nava, nonatthiyā pañcavīsa, novigate pañcavīsa, noavigate nava. 163 1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetuduka Nahetupaccayā naārammaṇe bāvīsa (paṭhamagamanasadisaṁ), noavigate nava. 164 Nahetutika Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā bāvīsa, naanantare bāvīsa, nasamanantare bāvīsa, nasahajāte nava, naaññamaññe bāvīsa, nanissaye nava, naupanissaye ekavīsa, napurejāte bāvīsa, napacchājāte bāvīsa …pe… nasampayutte bāvīsa, navippayutte bāvīsa, noatthiyā nava, nonatthiyā bāvīsa, novigate bāvīsa, noavigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 165 Paccanīyaṁ. 166 1.23.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe satta, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta …pe… nasampayutte satta, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā satta, novigate satta. 167 Hetusāmaññaghaṭanā Hetu sahajāta nissaya atthi avigatanti naārammaṇe satta …pe… naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe satta (idhāpi saṅkhittaṁ), nasampayutte satta, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā satta, novigate satta. 168 Hetu sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ (sabbattha ekaṁ), novigate ekaṁ. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 169 Anulomapaccanīyaṁ. 170 1.23.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekavīsa, aññamaññe cha, nissaye ekavīsa, upanissaye tīṇi, purejāte cha, pacchājāte satta, āsevane ekaṁ, kamme satta, vipāke satta, āhāre satta, indriye nava, jhāne satta, magge satta, sampayutte ekaṁ, vippayutte aṭṭha, atthiyā pañcavīsa, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate pañcavīsa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 171 Paccanīyānulomaṁ. Pañhāvāro niṭṭhito. 172 Sanidassanasappaṭighattikaṁ niṭṭhitaṁ. 173 Dhammānulome tikapaṭṭhānaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma 662 --- patthana1 2:0 (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.2. Kusalattika |2| Vibhaṅgavāra Anuloma-hetu Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā—kusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 2 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā—akusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 3 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ; khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 4 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā— kusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 5 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā— akusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 6 Ārammaṇa Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. 7 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. 8 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā, vatthuṁ paṭicca khandhā. 9 Adhipati Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati adhipatipaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati adhipatipaccayā—kusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti adhipatipaccayā— kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 10 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati adhipatipaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati adhipatipaccayā—akusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti adhipatipaccayā— akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā 663 --- patthana1 2:10 cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 11 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati adhipatipaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 12 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati adhipatipaccayā—kusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 13 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati adhipatipaccayā—akusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 14 Anantara-samanantara Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati anantarapaccayā … samanantarapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā. (Anantarampi samanantarampi ārammaṇapaccayasadisaṁ.) 15 Sahajāta Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati sahajātapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati sahajātapaccayā—kusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti sahajātapaccayā— kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 16 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati sahajātapaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati sahajātapaccayā—akusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti sahajātapaccayā— akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 17 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati sahajātapaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ; khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; bāhiraṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca upādārūpaṁ; āhārasamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca upādārūpaṁ; utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca upādārūpaṁ; asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 18 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati sahajātapaccayā—kusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 19 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati sahajātapaccayā—akusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 20 Aññamañña Kusalaṁ 664 --- patthana1 2:20 dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati aññamaññapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. 21 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati aññamaññapaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. 22 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati aññamaññapaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vatthu ca, tayo khandhe paṭicca eko khandho vatthu ca, dve khandhe paṭicca dve khandhā vatthu ca; khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā. 23 Nissaya Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati nissayapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …. (Nissayapaccayaṁ sahajātapaccayasadisaṁ.) 24 Upanissaya Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati upanissayapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …. (Upanissayapaccayaṁ ārammaṇapaccayasadisaṁ.) 25 Purejāta Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati purejātapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. Vatthuṁ purejātapaccayā. 26 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati purejātapaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. Vatthuṁ purejātapaccayā. 27 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati purejātapaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. Vatthuṁ purejātapaccayā. 28 Āsevana Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati āsevanapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. 29 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati āsevanapaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. 30 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati āsevanapaccayā— kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. 31 Kamma Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati kammapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca … tīṇi. 32 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca … tīṇi. 33 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati kammapaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 34 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati kammapaccayā— kusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 35 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati kammapaccayā— akusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 36 Vipāka Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati vipākapaccayā— vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ; khandhe 665 --- patthana1 2:36 paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā; tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 37 Āhāra Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati āhārapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca … tīṇi. 38 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati āhārapaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca … tīṇi. 39 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati āhārapaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; āhārasamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca upādārūpaṁ. 40 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca …pe…. 41 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati āhārapaccayā— akusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 42 Indriya Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati indriyapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca … tīṇi. 43 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca … tīṇi. 44 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. (Indriyapaccayaṁ kammapaccayasadisaṁ.) 45 Jhāna-magga Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati jhānapaccayā … maggapaccayā. (Jhānapaccayampi maggapaccayampi hetupaccayasadisaṁ.) 46 Sampayutta Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati sampayuttapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …. (Sampayuttapaccayaṁ ārammaṇapaccayasadisaṁ.) 47 Vippayutta Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā; vatthuṁ vippayuttapaccayā. Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—kusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Khandhe vippayuttapaccayā. Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; tayo khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. 48 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. Vatthuṁ vippayuttapaccayā. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—akusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Khandhe vippayuttapaccayā. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. 49 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati vippayuttapaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ. Khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Kaṭattārūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. Khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā. Khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Vatthu khandhe vippayuttapaccayā. Ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve 666 --- patthana1 2:49 mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Khandhe vippayuttapaccayā. 50 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—kusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Khandhe vippayuttapaccayā. 51 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—akusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Khandhe vippayuttapaccayā. 52 Atthi Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati atthipaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā. (Saṅkhittaṁ. Atthipaccayaṁ sahajātapaccayasadisaṁ.) 53 Natthi-vigata Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati natthipaccayā … vigatapaccayā. (Natthipaccayampi vigatapaccayampi ārammaṇapaccayasadisaṁ.) 54 Avigata Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati avigatapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā. (Avigatapaccayaṁ sahajātapaccayasadisaṁ.) 55 Ime tevīsatipaccayā sajjhāyantena vitthāretabbā. 56 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate nava. Gaṇanā hetumūlakā 57 Duka Hetupaccayā ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate nava. 58 Tika Hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatiyā tīṇi anantare tīṇi samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi …pe…. 59 Dvādasaka Hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā anantarapaccayā samanantarapaccayā sahajātapaccayā aññamaññapaccayā nissayapaccayā upanissayapaccayā purejātapaccayā āsevanapaccayā kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi …pe…. 60 Bāvīsaka Hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… āsevanapaccayā kammapaccayā āhārapaccayā indriyapaccayā jhānapaccayā maggapaccayā sampayuttapaccayā vippayuttapaccayā atthipaccayā natthipaccayā vigatapaccayā avigate tīṇi …pe…. 61 Terasaka Hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… purejātapaccayā kammapaccayā vipākapaccayā āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, magge ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 62 Bāvīsaka Hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… purejātapaccayā kammapaccayā vipākapaccayā āhārapaccayā indriyapaccayā jhānapaccayā maggapaccayā sampayuttapaccayā vippayuttapaccayā atthipaccayā natthipaccayā vigatapaccayā avigate ekaṁ. 63 Gaṇanā hetumūlakā. 64 Ārammaṇadukādi (Ārammaṇe ṭhitena sabbattha tīṇeva pañhā.) 65 Ārammaṇapaccayā hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi …pe…. 66 Adhipatipaccayā hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate nava …pe…. 67 Anantarapaccayā samanantarapaccayā hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi …pe…. 68 Sahajātapaccayā hetuyā nava …pe…. 69 Aññamaññapaccayā hetuyā tīṇi …pe…. 70 Nissayapaccayā hetuyā nava …pe…. 71 Upanissayapaccayā hetuyā tīṇi …pe…. 72 Purejātapaccayā hetuyā tīṇi …pe…. 73 Āsevanaduka Āsevanapaccayā hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, 667 --- patthana1 2:73 atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi. (Āsevanamūlake vipākaṁ natthi.) 74 Kammaduka Kammapaccayā hetuyā nava …pe…. 75 Vipākaduka Vipākapaccayā hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, kamme ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, magge ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ. (Vipākamūlake āsevanaṁ natthi.) 76 Āhāradukādi Āhārapaccayā hetuyā nava …pe…. 77 Indriyapaccayā hetuyā nava …pe…. 78 Jhānapaccayā hetuyā nava …pe…. 79 Maggapaccayā hetuyā nava …pe…. 80 Sampayuttapaccayā hetuyā tīṇi …pe…. 81 Vippayuttapaccayā hetuyā nava …pe…. 82 Atthipaccayā hetuyā nava …pe…. 83 Natthipaccayā hetuyā tīṇi …pe…. 84 Vigatapaccayā hetuyā tīṇi …pe…. 85 Avigataduka Avigatapaccayā hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi; adhipatiyā nava …pe… natthiyā tīṇi, vigate tīṇi. 86 Ekekaṁ paccayaṁ mūlakaṁ kātuna sajjhāyantena gaṇetabbāti. Anulomaṁ. 87 1.2.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Paccanīya-nahetu Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 88 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ; khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 89 Naārammaṇa Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—kusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 90 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—akusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 91 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— vipākābyākate kiriyābyākate khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vipākābyākate khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ; khandhe paṭicca vatthu; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 92 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—kusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 93 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—akusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 94 Naadhipati Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—kusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā— kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā 668 --- patthana1 2:94 cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 95 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—akusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā— akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 96 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ. Khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā. Ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 97 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—kusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 98 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—akusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 99 Naanantara-nasamanantara Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā—kusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Naanantarapaccayampi nasamanantarapaccayampi naārammaṇapaccayasadisaṁ.) 100 Naaññamañña Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naaññamaññapaccayā—kusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 101 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naaññamaññapaccayā—akusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 102 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naaññamaññapaccayā— vipākābyākate kiriyābyākate khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vipākābyākate khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ; mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; bāhire mahābhūte paṭicca upādārūpaṁ; āhārasamuṭṭhāne mahābhūte paṭicca upādārūpaṁ; utusamuṭṭhāne mahābhūte paṭicca upādārūpaṁ; asaññasattānaṁ mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 103 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati na aññamaññapaccayā—kusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 104 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naaññamaññapaccayā—akusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 105 Naupanissaya Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naupanissayapaccayā—kusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Naupanissayapaccayaṁ naārammaṇapaccayasadisaṁ.) 106 Napurejāta Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati napurejātapaccayā—kusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 107 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, 669 --- patthana1 2:107 dve khandhe paṭicca dve khandhā. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati napurejātapaccayā—akusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 108 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā, vipākābyākate kiriyābyākate khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ. Khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā. Ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 109 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati napurejātapaccayā—kusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 110 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati napurejātapaccayā—akusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 111 Napacchājāta-naāsevana Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati napacchājātapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe…. 112 Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe…. (Napacchājātapaccayampi naāsevanapaccayampi naadhipatipaccayasadisaṁ.) 113 Nakamma Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati nakammapaccayā—kusale khandhe paṭicca kusalā cetanā. 114 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati nakammapaccayā—akusale khandhe paṭicca akusalā cetanā. 115 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati nakammapaccayā— kiriyābyākate khandhe paṭicca kiriyābyākatā cetanā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca upādārūpaṁ. 116 Navipāka Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati navipākapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca … tīṇi. 117 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati navipākapaccayā … tīṇi. 118 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati navipākapaccayā— kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 119 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati navipākapaccayā—kusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 120 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati navipākapaccayā—akusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 121 Naāhāra Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naāhārapaccayā—bāhiraṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 122 Naindriya Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati naindriyapaccayā— bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca upādārūpaṁ; asaññasattānaṁ mahābhūte paṭicca rūpajīvitindriyaṁ. 123 Najhāna Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati najhānapaccayā— pañcaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā; tayo khandhe paṭicca 670 --- patthana1 2:123 eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 124 Namagga Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati namaggapaccayā—ahetukaṁ vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, tayo khandhe paṭicca eko khandho kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ. Khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā. Ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā; mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 125 Nasampayutta Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati nasampayuttapaccayā—kusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Naārammaṇapaccayasadisaṁ.) 126 Navippayutta Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. 127 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. 128 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 129 Nonatthi-novigata Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dhammo uppajjati nonatthipaccayā … novigatapaccayā—kusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Naārammaṇapaccayasadisaṁ.) 130 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 131 1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetuduka Nahetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā dve, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme ekaṁ, navipāke dve, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte dve, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 132 Tika Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā ekaṁ, na anantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ …pe…. 133 Vīsaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā naaññamaññapaccayā naupanissayapaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nakammapaccayā navipākapaccayā naāhārapaccayā naindriyapaccayā najhānapaccayā namaggapaccayā nasampayuttapaccayā navippayuttapaccayā nonatthipaccayā novigate ekaṁ. 134 Nahetumūlakaṁ. 135 Naārammaṇaduka Naārammaṇapaccayā nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā pañca, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, 671 --- patthana1 2:135 nakamme ekaṁ, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā pañca, novigate pañca …pe…. 136 Catukka Naārammaṇapaccayā nahetupaccayā naadhipatipaccayā naanantare ekaṁ …pe… nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ …pe…. 137 Naadhipatiduka Naadhipatipaccayā nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 138 Tika Naadhipatipaccayā nahetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme ekaṁ, navipāke dve, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte dve, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 139 Catukka Naadhipatipaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naanantare ekaṁ (sabbattha ekaṁ) navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ …pe…. 140 Naanantaradukādi Naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā …. (Naārammaṇapaccayasadisaṁ.) 141 Napurejātaduka Napurejātapaccayā nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā satta, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme tīṇi, navipāke satta, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 142 Tika Napurejātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā dve, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme ekaṁ, navipāke dve, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte dve, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 143 Catukka Napurejātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, (sabbattha ekaṁ) nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ …pe…. 144 Napacchājāta-naāsevanaduka Napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 145 Tika Naāsevanapaccayā nahetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā dve, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte dve, napacchājāte dve, nakamme ekaṁ, navipāke dve, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte dve, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 146 Catukka Naāsevanapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, (sabbattha ekaṁ) nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ …pe…. 147 Nakammaduka Nakammapaccayā nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā tīṇi, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 148 Tika Nakammapaccayā nahetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ (sabbattha ekaṁ) nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ …pe…. 149 Navipākaduka Navipākapaccayā nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, 672 --- patthana1 2:149 nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 150 Tika Navipākapaccayā nahetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā dve, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte dve, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 151 Catukka Navipākapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā ekaṁ (sabbattha ekaṁ) nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ …pe…. 152 Naāhāradukādi Naāhārapaccayā …pe… naindriyapaccayā …pe… najhānapaccayā …pe… namaggapaccayā nahetuyā ekaṁ (sabbattha ekaṁ) nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ …pe…. 153 Nasampayuttaduka Nasampayuttapaccayā nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe pañca (naārammaṇapaccayasadisaṁ) novigate pañca. 154 Navippayuttaduka Navippayuttapaccayā nahetuyā dve, na ārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā tīṇi, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre ekaṁ, na indriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 155 Tika Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā dve, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme ekaṁ, navipāke dve, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 156 Catukka Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ (sabbattha ekaṁ) nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ …pe…. 157 Nonatthi-novigataduka Nonatthipaccayā … novigatapaccayā nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā pañca, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme ekaṁ, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā pañca. 158 Tika Novigatapaccayā nahetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ (sabbattha ekaṁ) navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ …pe…. 159 Paccanīyaṁ 160 1.2.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 161 Tika Hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. 162 Catukka Hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi …pe…. 163 Ekādasaka Hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā anantarapaccayā samanantarapaccayā sahajātapaccayā aññamaññapaccayā nissayapaccayā upanissayapaccayā purejātapaccayā napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi. 164 Dvādasaka (sāsevana) Hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… purejātapaccayā āsevanapaccayā napacchājāte tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi …pe…. 165 Tevīsaka (sāsevana) Hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… purejātapaccayā āsevanapaccayā kammapaccayā āhārapaccayā indriyapaccayā jhānapaccayā maggapaccayā sampayuttapaccayā vippayuttapaccayā atthipaccayā natthipaccayā vigatapaccayā avigatapaccayā napacchājāte tīṇi, navipāke tīṇi. 166 Terasaka (savipāka) Hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… purejātapaccayā kammapaccayā vipākapaccayā napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ …pe…. 167 Tevīsaka (savipāka) Hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… purejātapaccayā kammapaccayā vipākapaccayā āhārapaccayā indriyapaccayā jhānapaccayā 673 --- patthana1 2:167 maggapaccayā sampayuttapaccayā vippayuttapaccayā atthipaccayā natthipaccayā vigatapaccayā avigatapaccayā napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ. 168 Hetumūlakaṁ. 169 Ārammaṇaduka Ārammaṇapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. 170 Tika Ārammaṇapaccayā hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. 171 Ārammaṇamūlakaṁ. Yathā hetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 172 Adhipatiduka Adhipatipaccayā naārammaṇe pañca, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca …pe…. 173 Catukka Adhipatipaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi …pe…. 174 Anantara-samanantaraduka (Anantarapaccayā samanantarapaccayā yathā ārammaṇapaccayā, evaṁ vitthāretabbā.) 175 Sahajātaduka Sahajātapaccayā nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, na jhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 176 Tika Sahajātapaccayā hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 177 Catukka Sahajātapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. 178 Yathā hetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 179 Aññamaññaduka Aññamaññapaccayā nahetuyā dve, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā tīṇi, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 180 Tika Aññamaññapaccayā hetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā tīṇi, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 181 Catukka Aññamaññapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. 182 Yathā hetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 183 Nissaya-upanissayaduka Nissayapaccayā nahetuyā dve, naārammaṇe pañca. 184 (Nissayapaccayā yathā sahajātamūlakaṁ. Upanissayapaccayā yathā ārammaṇamūlakaṁ.) 185 Purejātaduka Purejātapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, na pacchājāte tīṇi, na āsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ. 186 Tika Purejātapaccayā hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi. 187 Yathā hetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 188 Āsevanaduka Āsevanapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. 189 Tika Āsevanapaccayā hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. 190 Yathā hetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 191 Kammaduka Kammapaccayā nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, 674 --- patthana1 2:191 naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 192 Tika Kammapaccayā hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, navipāke nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 193 Catukka Kammapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. 194 Yathā hetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 195 Vipākaduka Vipākapaccayā nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 196 Tika Vipākapaccayā hetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 197 Catukka Vipākapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatiyā ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, navippayutte ekaṁ. 198 Pañcaka Vipākapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, navippayutte ekaṁ …pe…. 199 Tevīsaka Vipākapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā anantarapaccayā samanantarapaccayā sahajātapaccayā aññamaññapaccayā nissayapaccayā upanissayapaccayā purejātapaccayā kammapaccayā āhārapaccayā indriyapaccayā jhānapaccayā maggapaccayā sampayuttapaccayā vippayuttapaccayā atthipaccayā natthipaccayā vigatapaccayā avigatapaccayā napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ. 200 Āhāraduka Āhārapaccayā nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, na adhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 201 Tika Āhārapaccayā hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 202 Catukka Āhārapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. 203 Yathā hetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 204 Indriyaduka Indriyapaccayā nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 205 Tika Indriyapaccayā hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 206 Catukka Indriyapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. 207 Yathā hetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 208 Jhānaduka Jhānapaccayā nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, 675 --- patthana1 2:208 naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 209 Tika Jhānapaccayā hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 210 Catukka Jhānapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. 211 Yathā hetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 212 Maggaduka Maggapaccayā nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 213 Tika Maggapaccayā hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 214 Catukka Maggapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. 215 Yathā hetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 216 Sampayuttaduka Sampayuttapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. 217 Tika Sampayuttapaccayā hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. 218 Yathā hetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 219 Vippayuttaduka Vippayuttapaccayā nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte pañca, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 220 Tika Vippayuttapaccayā hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte pañca, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte pañca, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 221 Catukka Vippayuttapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte ekaṁ, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi. 222 Pañcaka Vippayuttapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi …pe…. 223 Dvādasaka Vippayuttapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā anantarapaccayā samanantarapaccayā sahajātapaccayā aññamaññapaccayā nissayapaccayā upanissayapaccayā purejātapaccayā napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi. 224 Tevīsaka (sāsevana) Vippayuttapaccayā hetupaccayā …pe… purejātapaccayā āsevanapaccayā kammapaccayā āhārapaccayā …pe… avigatapaccayā napacchājāte tīṇi, navipāke tīṇi. 225 Cuddasaka (savipāka) Vippayuttapaccayā hetupaccayā …pe… purejātapaccayā kammapaccayā vipākapaccayā napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ. 226 Tevīsaka (savipāka) Vippayuttapaccayā hetupaccayā …pe… purejātapaccayā kammapaccayā vipākapaccayā āhārapaccayā …pe… avigatapaccayā napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ. 227 Atthiduka Atthipaccayā nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, 676 --- patthana1 2:227 najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 228 Tika Atthipaccayā hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 229 Catukka Atthipaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. 230 Yathā hetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 231 Natthi-vigataduka Natthipaccayā …pe… vigatapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. 232 Yathā ārammaṇamūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 233 Avigataduka Avigatapaccayā nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 234 Tika Avigatapaccayā hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 235 Yathā hetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. Anulomapaccanīyagaṇanā. 236 1.2.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye dve, purejāte dve, āsevane dve, kamme dve, vipāke ekaṁ, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte dve, vippayutte dve, atthiyā dve, natthiyā dve, vigate dve, avigate dve. 237 Tika Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 238 Sattaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā naaññamaññapaccayā sahajāte ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ, (sabbattha ekaṁ) …pe…. 239 Ekādasaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā naaññamaññapaccayā naupanissayapaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā. 240 (Yāvāsevanā sabbaṁ sadisaṁ, nakamme gaṇite pañca pañhā honti.) 241 Dvādasaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā …pe… naāsevanapaccayā nakammapaccayā sahajāte ekaṁ, nissaye ekaṁ, āhāre ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 242 Cuddasaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā naaññamaññapaccayā naupanissayapaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nakammapaccayā navipākapaccayā naāhārapaccayā sahajāte ekaṁ, nissaye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 243 Ekavīsaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā naaññamaññapaccayā naupanissayapaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nakammapaccayā navipākapaccayā naāhārapaccayā naindriyapaccayā najhānapaccayā namaggapaccayā nasampayuttapaccayā navippayuttapaccayā nonatthipaccayā novigatapaccayā sahajāte ekaṁ, nissaye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. 244 Naārammaṇaduka Naārammaṇapaccayā hetuyā pañca, adhipatiyā pañca, sahajāte pañca, aññamaññe ekaṁ, nissaye pañca, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre pañca, indriye pañca, jhāne pañca, magge pañca, vippayutte pañca, atthiyā pañca, avigate pañca. 245 Tika Naārammaṇapaccayā 677 --- patthana1 2:245 nahetupaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. 246 Yathā nahetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 247 Naadhipatiduka Naadhipatipaccayā hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate nava. 248 Tika Naadhipatipaccayā nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye dve, purejāte dve, āsevane dve, kamme dve, vipāke ekaṁ, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte dve, vippayutte dve, atthiyā dve, natthiyā dve, vigate dve, avigate dve. 249 Catukka Naadhipatipaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 250 Naanantaradukādi Naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā hetuyā pañca, adhipatiyā pañca, sahajāte pañca, aññamaññe ekaṁ, nissaye pañca, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre pañca, indriye pañca, jhāne pañca, magge pañca, vippayutte pañca, atthiyā pañca, avigate pañca. 251 Tika Naupanissayapaccayā nahetupaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 252 Napurejātaduka Napurejātapaccayā hetuyā satta, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā satta, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte satta, aññamaññe tīṇi, nissaye satta, upanissaye tīṇi, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā satta, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate satta. 253 Tika Napurejātapaccayā nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye dve, āsevane ekaṁ, kamme dve, vipāke ekaṁ, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte dve, vippayutte ekaṁ, atthiyā dve, natthiyā dve, vigate dve, avigate dve. 254 Catukka Napurejātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 255 Napacchājātaduka Napacchājātapaccayā hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate nava. 256 Tika Napacchājātapaccayā nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye dve, purejāte dve, āsevane dve, kamme dve, vipāke ekaṁ, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte dve, vippayutte dve, atthiyā dve, natthiyā dve, vigate dve, avigate dve. 257 Catukka Napacchājātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 258 Naāsevanaduka Naāsevanapaccayā hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate nava. 259 Tika Naāsevanapaccayā nahetupaccayā 678 --- patthana1 2:259 ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye dve, purejāte dve, kamme dve, vipāke ekaṁ, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte dve, vippayutte dve, atthiyā dve, natthiyā dve, vigate dve, avigate dve. 260 Catukka Naāsevanapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 261 Nakammaduka Nakammapaccayā hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi. 262 Tika Nakammapaccayā nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ. 263 Catukka Nakammapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, āhāre ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 264 Navipākaduka Navipākapaccayā hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate nava. 265 Tika Navipākapaccayā nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye dve, purejāte dve, āsevane dve, kamme dve, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte dve, vippayutte dve, atthiyā dve, natthiyā dve, vigate dve, avigate dve. 266 Catukka Navipākapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 267 Naāhāraduka Naāhārapaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, indriye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 268 Naindriyaduka Naindriyapaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, āhāre ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 269 Najhānaduka Najhānapaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 270 Namaggatika Namaggapaccayā nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ. 271 Catukka Namaggapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 272 Nasampayuttaduka Nasampayuttapaccayā hetuyā pañca, adhipatiyā pañca, sahajāte pañca, aññamaññe ekaṁ, nissaye pañca, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre pañca, indriye pañca, jhāne pañca, magge pañca, vippayutte pañca, atthiyā pañca, avigate pañca. 273 Tika Nasampayuttapaccayā nahetupaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 274 Navippayuttaduka Navippayuttapaccayā hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā 679 --- patthana1 2:274 tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, āsevane tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi. 275 Tika Navippayuttapaccayā nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye dve, āsevane ekaṁ, kamme dve, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte dve, atthiyā dve, natthiyā dve, vigate dve, avigate dve. 276 Catukka Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 277 Nonatthi-novigataduka Nonatthipaccayā … novigatapaccayā hetuyā pañca, adhipatiyā pañca, sahajāte pañca, aññamaññe ekaṁ, nissaye pañca, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre pañca, indriye pañca, jhāne pañca, magge pañca, vippayutte pañca, atthiyā pañca, avigate pañca. 278 Tika Novigatapaccayā nahetupaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 279 Aṭṭhaka Novigatapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā naaññamaññapaccayā sahajāte ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 280 Terasaka Novigatapaccayā nahetupaccayā …pe… nakammapaccayā sahajāte ekaṁ, nissaye ekaṁ, āhāre ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 281 Pannarasaka Novigatapaccayā nahetupaccayā …pe… nakammapaccayā navipākapaccayā naāhārapaccayā sahajāte ekaṁ, nissaye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 282 Ekavīsaka Novigatapaccayā nahetupaccayā …pe… nakammapaccayā navipākapaccayā naāhārapaccayā naindriyapaccayā najhānapaccayā namaggapaccayā nasampayuttapaccayā navippayuttapaccayā nonatthipaccayā sahajāte ekaṁ, nissaye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. 283 Paccanīyānulomaṁ. Paṭiccavāro. 284 1.2.2. Sahajātavāra 1.2.2.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Kusalaṁ dhammaṁ sahajāto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ sahajātā tayo khandhā, tayo khandhe sahajāto eko khandho, dve khandhe sahajātā dve khandhā. Kusalaṁ dhammaṁ sahajāto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā—kusale khandhe sahajātaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Kusalaṁ dhammaṁ sahajāto kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ sahajātā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe sahajāto eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe sahajātā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 285 Akusalaṁ dhammaṁ sahajāto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ sahajātā tayo khandhā, tayo khandhe sahajāto eko khandho, dve khandhe sahajātā dve khandhā. Akusalaṁ dhammaṁ sahajāto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā—akusale khandhe sahajātaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Akusalaṁ dhammaṁ sahajāto akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ sahajātā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe sahajāto eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe sahajātā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 286 Abyākataṁ dhammaṁ sahajāto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ sahajātā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe sahajāto eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe sahajātā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ sahajātā tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, tayo khandhe sahajāto eko khandho kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe sahajātā dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ; khandhe sahajātaṁ vatthu, vatthuṁ sahajātā khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ sahajātā tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte 680 --- patthana1 2:286 sahajātaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte sahajātā dve mahābhūtā, mahābhūte sahajātaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 287 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ sahajāto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā— kusale khandhe ca mahābhūte ca sahajātaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 288 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ sahajāto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā— akusale khandhe ca mahābhūte ca sahajātaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 289 Yathā paṭiccavāre evaṁ vitthāretabbaṁ. 290 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate nava. 291 Anulomaṁ 292 Yathā paṭiccavāragaṇanā, evaṁ gaṇetabbaṁ. 293 1.2.2.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Akusalaṁ dhammaṁ sahajāto akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe sahajāto vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 294 Abyākataṁ dhammaṁ sahajāto abyākato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ sahajātā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe sahajāto eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe sahajātā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ sahajātā tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, tayo khandhe sahajāto eko khandho kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe sahajātā dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, khandhe sahajātaṁ vatthu, vatthuṁ sahajātā khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ sahajātā tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte sahajātaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte sahajātā dve mahābhūtā, mahābhūte sahajātaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ sahajātā tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte sahajātaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 295 Yathā paṭiccavāre, evaṁ vitthāretabbaṁ. 296 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 297 Paccanīyaṁ. 298 1.2.2.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 299 Anulomapaccanīyaṁ. 300 1.2.2.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye dve, purejāte dve, āsevane dve, kamme dve, vipāke ekaṁ, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte dve, vippayutte dve, atthiyā dve, natthiyā dve, vigate dve, avigate dve. 301 Paccanīyānulomaṁ. Sahajātavāro. 302 (Paṭiccattaṁ nāma sahajātattaṁ, sahajātattaṁ nāma paṭiccattaṁ.) 303 1.2.3. Paccayavāra 1.2.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā, tayo khandhe paccayā eko khandho, dve khandhe paccayā dve khandhā. Kusalaṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā—kusale khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paccayā eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paccayā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 304 Akusalaṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo 681 --- patthana1 2:304 uppajjati hetupaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā, tayo khandhe paccayā eko khandho, dve khandhe paccayā dve khandhā. Akusalaṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā—akusale khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Akusalaṁ dhammaṁ paccayā akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paccayā eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paccayā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 305 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe paccayā eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paccayā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, tayo khandhe paccayā eko khandho kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe paccayā dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ; khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paccayā ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paccayā dve mahābhūtā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; vatthuṁ paccayā vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā. 306 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā kusalā khandhā. 307 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā akusalā khandhā. 308 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— vatthuṁ paccayā kusalā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 309 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā akusalā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 310 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā— kusalaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā, tayo khandhe ca vatthuñca paccayā eko khandho, dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā— kusale khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā, tayo khandhe ca vatthuñca paccayā eko khandho, dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā, kusale khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 311 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā— akusalaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā, tayo khandhe ca vatthuñca paccayā eko khandho, dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā— akusale khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā, tayo khandhe ca vatthuñca paccayā eko khandho, dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā, akusale khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 312 Ārammaṇa Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā, tayo khandhe paccayā eko khandho, dve khandhe paccayā dve khandhā. 313 Akusalaṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā, tayo khandhe paccayā eko khandho, dve khandhe paccayā dve khandhā. 314 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā, tayo khandhe paccayā eko khandho, dve khandhe paccayā dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā, tayo khandhe paccayā eko khandho, dve khandhe paccayā dve khandhā; vatthuṁ 682 --- patthana1 2:314 paccayā khandhā; cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ, sotāyatanaṁ paccayā sotaviññāṇaṁ, ghānāyatanaṁ paccayā ghānaviññāṇaṁ, jivhāyatanaṁ paccayā jivhāviññāṇaṁ, kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā. 315 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā kusalā khandhā. 316 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā akusalā khandhā. 317 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— kusalaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 318 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā. 319 Adhipati Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati adhipatipaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā … tīṇi. 320 Akusalaṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati adhipatipaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā … tīṇi. 321 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati adhipatipaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ, vatthuṁ paccayā vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā. 322 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati adhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā kusalā khandhā. 323 Yathā hetupaccayaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 324 Anantara-samanantara Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati anantarapaccayā … samanantarapaccayā. 325 Yathā ārammaṇapaccayaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 326 Sahajāta Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati sahajātapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā … tīṇi. 327 Akusalaṁ dhammaṁ paccayā … tīṇi. 328 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati sahajātapaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā …pe… mahābhūte paccayā kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ, cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā. 329 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati sahajātapaccayā—vatthuṁ paccayā kusalā khandhā. 330 Yathā hetupaccayaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 331 Aññamañña Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati aññamaññapaccayā … ekaṁ. 332 Akusalaṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati aññamaññapaccayā … ekaṁ. 333 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati aññamaññapaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā vatthu ca …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā vatthu ca, khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte paccayā dve mahābhūtā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte paccayā dve mahābhūtā, cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā. 334 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati aññamaññapaccayā—vatthuṁ paccayā kusalā khandhā. 335 Yathā ārammaṇapaccayaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 336 Nissaya Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati nissayapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā. 337 Yathā sahajātapaccayaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 338 Upanissaya Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati upanissayapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā. (Ārammaṇapaccayasadisaṁ.) 339 Purejāta Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati purejātapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā 683 --- patthana1 2:339 tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā. Vatthuṁ purejātapaccayā. 340 Akusalaṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati purejātapaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā. Vatthuṁ purejātapaccayā. 341 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati purejātapaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā, vatthuṁ purejātapaccayā, cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā, vatthuṁ purejātapaccayā. 342 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati purejātapaccayā—vatthuṁ paccayā kusalā khandhā, vatthuṁ purejātapaccayā. 343 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati purejātapaccayā—vatthuṁ paccayā akusalā khandhā, vatthuṁ purejātapaccayā. 344 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati purejātapaccayā— kusalaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā, vatthuṁ purejātapaccayā. 345 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati purejātapaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā, vatthuṁ purejātapaccayā. 346 Āsevana Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati āsevanapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe…. 347 Akusalaṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati āsevanapaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe…. 348 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati āsevanapaccayā— kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā, tayo khandhe paccayā eko khandho, dve khandhe paccayā dve khandhā, vatthuṁ paccayā kiriyābyākatā khandhā. 349 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati āsevanapaccayā—vatthuṁ paccayā kusalā khandhā. 350 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati āsevanapaccayā—vatthuṁ paccayā akusalā khandhā. 351 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā …pe…. 352 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati āsevanapaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe…. 353 Kamma Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati kammapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā … tīṇi. 354 Akusalaṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati kammapaccayā … tīṇi. 355 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati kammapaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā …pe… mahābhūte paccayā kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ, cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā. 356 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati kammapaccayā—vatthuṁ paccayā kusalā khandhā. 357 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati kammapaccayā—vatthuṁ paccayā akusalā khandhā …pe…. 358 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā kusalo dhammo …pe… abyākato dhammo …pe… kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti kammapaccayā …pe…. 359 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā akusalo dhammo …pe… abyākato dhammo …pe… akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti kammapaccayā, akusalaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā …pe… akusale khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 360 Vipāka Abyākataṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati vipākapaccayā. Vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā vipākābyākatā khandhā. 361 Āhāra Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati āhārapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā … tīṇi. 362 Akusalaṁ dhammaṁ paccayā … tīṇi. 363 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati āhārapaccayā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… āhārasamuṭṭhānaṁ ekaṁ 684 --- patthana1 2:363 mahābhūtaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā. (Paripuṇṇaṁ.) 364 Indriya Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati indriyapaccayā …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā. 365 Indriyapaccayā yathā kammapaccayā, evaṁ vitthāretabbaṁ. 366 Jhāna-magga Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati jhānapaccayā …pe… maggapaccayā. 367 (Jhānapaccayāpi maggapaccayāpi yathā hetupaccayā, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 368 Sampayutta Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati sampayuttapaccayā. (Ārammaṇapaccayasadisaṁ.) 369 Vippayutta Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā, vatthuṁ vippayuttapaccayā. Kusalaṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—kusale khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, khandhe vippayuttapaccayā, kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā, cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. 370 Akusalaṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā, vatthuṁ vippayuttapaccayā. Akusalaṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—akusale khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, khandhe vippayuttapaccayā. Akusalaṁ dhammaṁ paccayā akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā, cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. 371 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati vippayuttapaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā, cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā, paṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā, kaṭattārūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā, khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā, khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā, vatthu khandhe vippayuttapaccayā; ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā …pe… mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā; cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ; vatthuṁ paccayā vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā, vatthuṁ vippayuttapaccayā. 372 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—vatthuṁ paccayā kusalā khandhā, vatthuṁ vippayuttapaccayā. 373 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—vatthuṁ paccayā akusalā khandhā, vatthuṁ vippayuttapaccayā. 374 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—vatthuṁ paccayā kusalā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā, cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. 375 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—vatthuṁ paccayā akusalā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. 376 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati 685 --- patthana1 2:376 vippayuttapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā, tayo khandhe ca vatthuñca paccayā eko khandho, dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā, vatthuṁ vippayuttapaccayā. Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—kusale khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, khandhe vippayuttapaccayā. Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā, tayo khandhe ca vatthuñca paccayā eko khandho, dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā, kusale khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā, cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. 377 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paccayā dve khandhā, vatthuṁ vippayuttapaccayā. Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—akusale khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, khandhe vippayuttapaccayā. Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā— akusalaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhā, akusale khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā, cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. 378 Atthyādi Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati atthipaccayā …pe…. (Atthipaccayā sahajātapaccayasadisaṁ kātabbaṁ. Natthipaccayā vigatapaccayā ārammaṇapaccayasadisaṁ, avigatapaccayā sahajātapaccayasadisaṁ.) 379 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā sattarasa, ārammaṇe satta, adhipatiyā sattarasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte sattarasa, aññamaññe satta, nissaye sattarasa, upanissaye satta, purejāte satta, āsevane satta, kamme sattarasa, vipāke ekaṁ, āhāre sattarasa, indriye sattarasa, jhāne sattarasa, magge sattarasa, sampayutte satta, vippayutte sattarasa, atthiyā sattarasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate sattarasa. 380 Hetuduka Hetupaccayā ārammaṇe satta, adhipatiyā sattarasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte sattarasa …pe… avigate sattarasa. 381 Tika Hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatiyā satta (sabbattha satta) vipāke ekaṁ, avigate satta …pe…. 382 Dvādasaka (sāsevana) Hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā anantarapaccayā samanantarapaccayā sahajātapaccayā aññamaññapaccayā nissayapaccayā upanissayapaccayā purejātapaccayā āsevanapaccayā kamme satta, āhāre satta …pe… avigate satta …pe… 383 Bāvīsaka (sāsevana) Hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… purejātapaccayā āsevanapaccayā kammapaccayā āhārapaccayā …pe… vigatapaccayā avigate satta. 384 Terasaka (savipāka) Hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… purejātapaccayā kammapaccayā vipākapaccayā āhāre ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 385 Bāvīsaka (savipāka) Hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… purejātapaccayā kammapaccayā vipākapaccayā āhārapaccayā …pe… vigatapaccayā avigate ekaṁ. Hetumūlakaṁ. 386 Ārammaṇaduka Ārammaṇapaccayā hetuyā satta, adhipatiyā satta …pe… 387 Ārammaṇamūlakaṁ yathā hetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 388 Adhipatiduka Adhipatipaccayā hetuyā sattarasa …pe…. 389 Anantara-samanantaraduka Anantarapaccayā samanantarapaccayā hetuyā satta …pe…. 390 Sahajātadukādi Sahajātapaccayā …pe… aññamaññapaccayā … nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā …pe…. 391 Āsevanapaccayā hetuyā satta, ārammaṇe satta, adhipatiyā satta, anantare satta, samanantare satta, sahajāte satta, aññamaññe satta, nissaye satta, upanissaye satta, purejāte satta, kamme satta, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte satta, vippayutte satta, atthiyā satta, natthiyā satta, vigate satta, avigate satta …pe…. 392 Kamma-vipākaduka Kammapaccayā …pe… vipākapaccayā hetuyā ekaṁ, 686 --- patthana1 2:392 ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, kamme ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, magge ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 393 Āhāradukādi Āhārapaccayā …pe… indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā natthipaccayā … vigatapaccayā …pe…. 394 Avigatapaccayā hetuyā sattarasa, ārammaṇe satta …pe… vigate satta. 395 Paccayavāre anulomaṁ. 396 1.2.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Akusalaṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati na hetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 397 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ; khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paccayā kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ; vatthuṁ paccayā ahetukā vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā. 398 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 399 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 400 Naārammaṇa Kusalaṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—kusale khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 401 Yathā paṭiccavāre naārammaṇapaccayā, evaṁ vitthāretabbaṁ. 402 Naadhipati Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā … tīṇi. 403 Akusalaṁ dhammaṁ paccayā … tīṇi. 404 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (abyākataṁ paripuṇṇaṁ kātabbaṁ). Bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā. 405 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā, vatthuṁ paccayā kusalā khandhā …pe…. 406 (Yathā anulome sahajātapaccayaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 407 Naanantarādi Kusalaṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā … napurejātapaccayā. 408 Yathā paṭiccavāre, evaṁ vitthāretabbaṁ. 409 Napacchājātādi Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā …pe… (napacchājātapaccayampi naāsevanapaccayampi paripuṇṇaṁ, sattarasa.) 410 Yathā anulome sahajātapaccayaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 411 Nakamma Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati nakammapaccayā—kusale khandhe paccayā kusalā cetanā. 412 Akusalaṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati nakammapaccayā—akusale khandhe paccayā akusalā cetanā. 413 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati nakammapaccayā, kiriyābyākate khandhe paccayā kiriyābyākatā cetanā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā …pe… upādārūpaṁ, vatthuṁ paccayā kiriyābyākatā cetanā. 414 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati nakammapaccayā—vatthuṁ paccayā kusalā cetanā. 415 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati 687 --- patthana1 2:415 nakammapaccayā—vatthuṁ paccayā akusalā cetanā. 416 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati nakammapaccayā— kusale khandhe ca vatthuñca paccayā kusalā cetanā. 417 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paccayā akusalo dhammo uppajjati nakammapaccayā—akusale khandhe ca vatthuñca paccayā akusalā cetanā. 418 Navipāka Kusalaṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati navipākapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā … tīṇi. 419 Akusalaṁ dhammaṁ paccayā … tīṇi. 420 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati navipākapaccayā— kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paccayā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paccayā kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ, vatthuṁ paccayā kiriyābyākatā khandhā. 421 Abyākataṁ dhammaṁ paccayā kusalo dhammo uppajjati navipākapaccayā—vatthuṁ paccayā kusalā khandhā. 422 Vipākaṁ ṭhapetvā sabbattha vitthāretabbaṁ. 423 Naāhārādi Abyākataṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati naāhārapaccayā … naindriyapaccayā … najhānapaccayā …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ. (Na jhāne idaṁ nānākaraṇaṁ.) Namaggapaccayā … cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ. Vatthuṁ paccayā ahetukavipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā. (Namagge idaṁ nānākaraṇaṁ.) 424 Avasesaṁ yathā paṭiccavāre paccanīyaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 425 Nasampayuttādi Nasampayuttapaccayā … navippayuttapaccayā … nonatthipaccayā … kusalaṁ dhammaṁ paccayā abyākato dhammo uppajjati novigatapaccayā—kusale khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 426 Yathā paṭiccavāre, evaṁ vitthāretabbaṁ. 427 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā cattāri, na ārammaṇe pañca, naadhipatiyā sattarasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 428 1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetuduka Nahetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā cattāri, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte dve, napacchājāte cattāri, naāsevane cattāri, nakamme ekaṁ, navipāke cattāri, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte dve, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 429 Tika Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, (sabbattha ekaṁ) nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ …pe…. 430 Naārammaṇaduka Naārammaṇapaccayā nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā pañca, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme ekaṁ, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 431 Tika Naārammaṇapaccayā nahetupaccayā naadhipatiyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ …pe…. 432 Naadhipatiduka Naadhipatipaccayā nahetuyā cattāri, naārammaṇe pañca, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 433 Tika Naadhipatipaccayā nahetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte dve, napacchājāte cattāri, naāsevane cattāri, nakamme ekaṁ, navipāke cattāri, 688 --- patthana1 2:433 naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte dve, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 434 Catukka Naadhipatipaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naanantare ekaṁ (sabbattha ekaṁ) …pe…. 435 Naanantaradukādi Naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā naaññamaññapaccayā naupanissayapaccayā. (Naārammaṇapaccayasadisaṁ.) 436 Napurejātaduka Napurejātapaccayā nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā satta, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme tīṇi, navipāke satta, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 437 Tika Napurejātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā dve, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme ekaṁ, navipāke dve, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte dve, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 438 Catukka Napurejātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā ekaṁ (sabbattha ekaṁ) novigate ekaṁ …pe…. 439 Napacchājāta-naāsevanaduka Napacchājātapaccayā …pe… naāsevanapaccayā nahetuyā cattāri, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā sattarasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte sattarasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 440 Tika Naāsevanapaccayā nahetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā cattāri, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte dve, napacchājāte cattāri, nakamme ekaṁ, navipāke cattāri, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte dve, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 441 Catukka Naāsevanapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā ekaṁ (sabbattha ekaṁ) novigate ekaṁ …pe…. 442 Nakammaduka Nakammapaccayā nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā satta, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte tīṇi, napacchājāte satta, naāsevane satta, navipāke satta, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 443 Tika Nakammapaccayā nahetupaccayā naārammaṇe ekaṁ (sabbattha ekaṁ) novigate ekaṁ …pe…. 444 Navipākaduka Navipākapaccayā nahetuyā cattāri, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā sattarasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme satta, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 445 Tika Navipākapaccayā nahetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā cattāri, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte dve, napacchājāte cattāri, naāsevane cattāri, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte dve, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 446 Catukka Navipākapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā ekaṁ (sabbattha ekaṁ) novigate ekaṁ …pe…. 447 Naāhāradukādi Naāhārapaccayā nahetuyā ekaṁ (sabbattha ekaṁ) novigate ekaṁ. 448 Naindriyapaccayā nahetuyā ekaṁ. (Sabbattha ekaṁ.) 449 Najhānapaccayā nahetuyā ekaṁ. (Sabbattha ekaṁ.) 450 Namaggapaccayā nahetuyā ekaṁ. (Sabbattha ekaṁ.) 451 Nasampayuttapaccayā. (Naārammaṇapaccayasadisaṁ.) 452 Navippayuttaduka Navippayuttapaccayā nahetuyā dve, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā tīṇi, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme 689 --- patthana1 2:452 tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 453 Tika Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā dve, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme ekaṁ, navipāke dve, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 454 Catukka Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā ekaṁ. (Sabbattha ekaṁ.) 455 Nonatthipaccayā … novigatapaccayā. (Naārammaṇapaccayasadisaṁ.) 456 Paccayavāre paccanīyaṁ. 457 1.2.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā sattarasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 458 Tika Hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatiyā satta, napurejāte tīṇi, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, navippayutte tīṇi …pe…. 459 Ekādasaka Hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā anantarapaccayā samanantarapaccayā sahajātapaccayā aññamaññapaccayā nissayapaccayā upanissayapaccayā purejātapaccayā napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta. 460 Dvādasaka (sāsevana) Hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… purejātapaccayā āsevanapaccayā napacchājāte satta, nakamme satta, navipāke satta …pe…. 461 Tevīsaka (sāsevana) Hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… purejātapaccayā āsevanapaccayā kammapaccayā āhārapaccayā indriyapaccayā jhānapaccayā maggapaccayā sampayuttapaccayā vippayuttapaccayā atthipaccayā natthipaccayā vigatapaccayā avigatapaccayā napacchājāte satta, navipāke satta. 462 Terasaka (savipāka) Hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… purejātapaccayā kammapaccayā vipākapaccayā napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ. 463 Tevīsaka (savipāka) Hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… purejātapaccayā kammapaccayā vipākapaccayā āhārapaccayā …pe… avigatapaccayā napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ. 464 Ārammaṇaduka Ārammaṇapaccayā nahetuyā cattāri, naadhipatiyā satta, napurejāte tīṇi, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. 465 Tika Ārammaṇapaccayā hetupaccayā naadhipatiyā satta, napurejāte tīṇi, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, navippayutte tīṇi. 466 (Yathā hetumūlakaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 467 Adhipatiduka Adhipatipaccayā naārammaṇe pañca, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 468 Adhipatipaccayā hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 469 Anantarapaccayā … samanantarapaccayā. 470 Yathā ārammaṇamūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 471 Sahajātaduka Sahajātapaccayā nahetuyā cattāri, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā sattarasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 472 Tika Sahajātapaccayā hetupaccayā naārammaṇe pañca (saṅkhittaṁ) navipāke sattarasa, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 473 Sahajātapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 474 Aññamaññaduka Aññamaññapaccayā nahetuyā cattāri, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā satta, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte tīṇi, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, 690 --- patthana1 2:474 naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 475 Tika Aññamaññapaccayā hetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā satta, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte tīṇi, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 476 Catukka Aññamaññapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatiyā satta. (Saṅkhittaṁ.) 477 Nissayaduka Nissayapaccayā nahetuyā cattāri. (Nissayapaccayā yathā sahajātapaccayā.) 478 Upanissayaduka Upanissayapaccayā nahetuyā cattāri. (Upanissayapaccayā ārammaṇapaccayasadisaṁ.) 479 Purejātaduka Purejātapaccayā nahetuyā cattāri, naadhipatiyā satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ. 480 Purejātapaccayā hetupaccayā …pe…. 481 Āsevanaduka Āsevanapaccayā nahetuyā cattāri, naadhipatiyā satta, napurejāte tīṇi, napacchājāte satta, nakamme satta, navipāke satta, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. 482 Tika Āsevanapaccayā hetupaccayā naadhipatiyā satta, napurejāte tīṇi, napacchājāte satta, nakamme satta, navipāke satta, navippayutte tīṇi. 483 Catukka Āsevanapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatiyā satta. (Saṅkhittaṁ.) 484 Tevīsaka Āsevanapaccayā hetupaccayā …pe… purejātapaccayā kammapaccayā āhārapaccayā …pe… avigatapaccayā napacchājāte satta, navipāke satta. 485 Kammaduka Kammapaccayā nahetuyā cattāri, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā sattarasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, navipāke sattarasa, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 486 Tika Kammapaccayā hetupaccayā naārammaṇe pañca …pe… navipāke sattarasa, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 487 Vipākaduka Vipākapaccayā nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 488 Tika Vipākapaccayā hetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ …pe…. 489 Dvādasaka Vipākapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… purejātapaccayā napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ …pe…. 490 Tevīsaka Vipākapaccayā hetupaccayā …pe… purejātapaccayā kammapaccayā āhārapaccayā …pe… avigatapaccayā napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ. 491 Āhāraduka Āhārapaccayā nahetuyā cattāri, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā sattarasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 492 Tika Āhārapaccayā hetupaccayā naārammaṇe pañca …pe… navipāke sattarasa, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 493 Indriyaduka Indriyapaccayā nahetuyā cattāri, naārammaṇe pañca …pe… navipāke sattarasa, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca, indriyapaccayā hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 494 Jhānaduka Jhānapaccayā nahetuyā cattāri, naārammaṇe pañca …pe… navipāke sattarasa, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca, jhānapaccayā hetupaccayā. 691 --- patthana1 2:494 (Saṅkhittaṁ.) 495 Maggaduka Maggapaccayā nahetuyā tīṇi, naārammaṇe pañca …pe… navipāke sattarasa, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 496 Maggapaccayā hetupaccayā naārammaṇe pañca. (Saṅkhittaṁ.) 497 Sampayuttapaccayā Ārammaṇapaccayasadisaṁ. 498 Vippayuttaduka Vippayuttapaccayā nahetuyā cattāri, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā sattarasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte pañca, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 499 Tika Vippayuttapaccayā hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā sattarasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte pañca, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, nasampayutte pañca, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 500 Catukka Vippayuttapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatiyā satta, napurejāte ekaṁ, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta. 501 Pañcaka Vippayuttapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta …pe…. 502 Terasaka (sāsevana) Vippayuttapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā …pe… purejātapaccayā āsevanapaccayā napacchājāte satta, nakamme satta, navipāke satta. 503 Tevīsaka (sāsevana) Vippayuttapaccayā hetupaccayā …pe… āsevanapaccayā kammapaccayā āhārapaccayā …pe… avigatapaccayā napacchājāte satta, navipāke satta. 504 Cuddasaka (savipāka) Vippayuttapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Purejātapaccayā kammapaccayā vipākapaccayā napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ. 505 Tevīsaka (savipāka) Vippayuttapaccayā hetupaccayā …pe… purejātapaccayā kammapaccayā vipākapaccayā āhārapaccayā. (Saṅkhittaṁ) Avigatapaccayā napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ. 506 Atthipaccayā …. (Sahajātapaccayasadisaṁ.) 507 Natthipaccayā vigatapaccayā …. (Ārammaṇapaccayasadisaṁ.) 508 Avigatapaccayā …. (Sahajātapaccayasadisaṁ.) 509 Paccayavāre anulomapaccanīyaṁ. 510 1.2.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte cattāri, aññamaññe cattāri, nissaye cattāri, upanissaye cattāri, purejāte cattāri, āsevane cattāri, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge tīṇi, sampayutte cattāri, vippayutte cattāri, atthiyā cattāri, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate cattāri. 511 Tika Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 512 Sattaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā naaññamaññapaccayā sahajāte ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. 513 Dvādasaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā naaññamaññapaccayā naupanissayapaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nakammapaccayā sahajāte ekaṁ, nissaye ekaṁ, āhāre ekaṁ, atthiyā ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 514 Cuddasaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā …pe… nakammapaccayā navipākapaccayā naāhārapaccayā sahajāte ekaṁ, nissaye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 515 Ekavīsaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā …pe… nakammapaccayā navipākapaccayā naāhārapaccayā naindriyapaccayā …pe… novigatapaccayā sahajāte ekaṁ, nissaye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. 516 Naārammaṇaduka Naārammaṇapaccayā hetuyā pañca, adhipatiyā pañca, sahajāte pañca, aññamaññe ekaṁ, nissaye pañca, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre pañca, indriye pañca, jhāne pañca, magge pañca, 692 --- patthana1 2:516 vippayutte pañca, atthiyā pañca, avigate pañca. 517 Tika Naārammaṇapaccayā nahetupaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 518 Naadhipatiduka Naadhipatipaccayā hetuyā sattarasa, ārammaṇe satta, anantare satta, samanantare satta, sahajāte sattarasa, aññamaññe satta, nissaye sattarasa, upanissaye satta, purejāte satta, āsevane satta, kamme sattarasa, vipāke ekaṁ, āhāre sattarasa, indriye sattarasa, jhāne sattarasa, magge sattarasa, sampayutte satta, vippayutte sattarasa, atthiyā sattarasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate sattarasa. 519 Tika Naadhipatipaccayā nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte cattāri, aññamaññe cattāri, nissaye cattāri, upanissaye cattāri, purejāte cattāri, āsevane cattāri, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge tīṇi, sampayutte cattāri, vippayutte cattāri, atthiyā cattāri, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate cattāri. 520 Catukka Naadhipatipaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 521 Naanantaradukādi Naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā naaññamaññapaccayā naupanissayapaccayā. (Naārammaṇapaccayasadisaṁ.) 522 Napurejātaduka Napurejātapaccayā hetuyā satta, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā satta, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte satta, aññamaññe tīṇi, nissaye satta, upanissaye tīṇi, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā satta, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate satta. 523 Tika Napurejātapaccayā nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye dve, āsevane ekaṁ, kamme dve, vipāke ekaṁ, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte dve, vippayutte ekaṁ, atthiyā dve, natthiyā dve, vigate dve, avigate dve. 524 Catukka Napurejātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 525 Napacchājātaduka Napacchājātapaccayā hetuyā sattarasa, ārammaṇe satta, adhipatiyā sattarasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte sattarasa, aññamaññe satta, nissaye sattarasa, upanissaye satta, purejāte satta, āsevane satta, kamme sattarasa, vipāke ekaṁ, āhāre sattarasa, indriye sattarasa, jhāne sattarasa, magge sattarasa, sampayutte satta, vippayutte sattarasa, atthiyā sattarasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate sattarasa. 526 Tika Napacchājātapaccayā nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte cattāri, aññamaññe cattāri, nissaye cattāri, upanissaye cattāri, purejāte cattāri, āsevane cattāri, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge tīṇi, sampayutte cattāri, vippayutte cattāri, atthiyā cattāri, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate cattāri. 527 Catukka Napacchājātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 528 Naāsevanaduka Naāsevanapaccayā hetuyā sattarasa, ārammaṇe satta, adhipatiyā sattarasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte sattarasa, aññamaññe satta, nissaye sattarasa, upanissaye satta, purejāte satta, kamme sattarasa, vipāke ekaṁ, āhāre sattarasa, indriye sattarasa, jhāne sattarasa, magge sattarasa, sampayutte satta, vippayutte sattarasa, atthiyā sattarasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate sattarasa. 529 Tika Naāsevanapaccayā nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte cattāri, aññamaññe cattāri, nissaye cattāri, upanissaye cattāri, purejāte cattāri, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge tīṇi, sampayutte cattāri, vippayutte cattāri, atthiyā cattāri, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate 693 --- patthana1 2:529 cattāri. 530 Catukka Naāsevanapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 531 Nakammaduka Nakammapaccayā hetuyā satta, ārammaṇe satta, adhipatiyā satta, anantare satta, samanantare satta, sahajāte satta, aññamaññe satta, nissaye satta, upanissaye satta, purejāte satta, āsevane satta, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte satta, vippayutte satta, atthiyā satta, natthiyā satta, vigate satta, avigate satta. 532 Tika Nakammapaccayā nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ. 533 Catukka Nakammapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, āhāre ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 534 Navipākaduka Navipākapaccayā hetuyā sattarasa, ārammaṇe satta, adhipatiyā sattarasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte sattarasa, aññamaññe satta, nissaye sattarasa, upanissaye satta, purejāte satta, āsevane satta, kamme sattarasa, āhāre sattarasa, indriye sattarasa, jhāne sattarasa, magge sattarasa, sampayutte satta, vippayutte sattarasa, atthiyā sattarasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate sattarasa. 535 Tika Navipākapaccayā nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte cattāri, aññamaññe cattāri, nissaye cattāri, upanissaye cattāri, purejāte cattāri, āsevane cattāri, kamme cattāri, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge tīṇi, sampayutte cattāri, vippayutte cattāri, atthiyā cattāri, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate cattāri. 536 Catukka Navipākapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 537 Naāhāraduka Naāhārapaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, indriye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 538 Naindriyaduka Naindriyapaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, āhāre ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 539 Najhānaduka Najhānapaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 540 Catukka Najhānapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 541 Namaggaduka Namaggapaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 542 Catukka Namaggapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 543 Nasampayuttaduka Nasampayuttapaccayā hetuyā pañca, adhipatiyā pañca, sahajāte pañca, aññamaññe ekaṁ, nissaye pañca, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre pañca, indriye pañca, jhāne pañca, magge pañca, vippayutte pañca, atthiyā pañca, avigate pañca. 544 Tika Nasampayuttapaccayā nahetupaccayā sahajāte ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 545 Navippayuttaduka Navippayuttapaccayā hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, āsevane tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, 694 --- patthana1 2:545 indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi. 546 Tika Navippayuttapaccayā nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye dve, āsevane ekaṁ kamme dve, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte dve, atthiyā dve, natthiyā dve, vigate dve, avigate dve. 547 Catukka Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 548 Nonatthipaccayā … novigatapaccayā. (Naārammaṇapaccayasadisaṁ.) 549 Paccayavāre paccanīyānulomaṁ. Paccayavāro. 550 1.2.4. Nissayavāra 1.2.4.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Kusalaṁ dhammaṁ nissāya kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ nissāya tayo khandhā, tayo khandhe nissāya eko khandho, dve khandhe nissāya dve khandhā. Kusalaṁ dhammaṁ nissāya abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā—kusale khandhe nissāya cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Kusalaṁ dhammaṁ nissāya kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ nissāya tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe nissāya eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe nissāya dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 551 Akusalaṁ dhammaṁ nissāya akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ nissāya tayo khandhā …pe… dve khandhe nissāya dve khandhā. Akusalaṁ dhammaṁ nissāya abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā—akusale khandhe nissāya cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Akusalaṁ dhammaṁ nissāya akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ nissāya tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe nissāya dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 552 Abyākataṁ dhammaṁ nissāya abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ nissāya tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe nissāya eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe nissāya dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ nissāya tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, tayo khandhe nissāya eko khandho kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe nissāya dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ; khandhe nissāya vatthu, vatthuṁ nissāya khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ nissāya tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte nissāya ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte nissāya dve mahābhūtā, mahābhūte nissāya cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; vatthuṁ nissāya vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā. 553 Abyākataṁ dhammaṁ nissāya kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ nissāya kusalā khandhā. 554 Abyākataṁ dhammaṁ nissāya akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ nissāya akusalā khandhā. 555 Abyākataṁ dhammaṁ nissāya kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— vatthuṁ nissāya kusalā khandhā, mahābhūte nissāya cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 556 Abyākataṁ dhammaṁ nissāya akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ nissāya akusalā khandhā, mahābhūte nissāya cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 557 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ nissāya kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā— kusalaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca nissāya tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca nissāya dve khandhā. Kusalañca abyākatañca dhammaṁ nissāya abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā—kusale khandhe ca mahābhūte ca nissāya cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Kusalañca abyākatañca dhammaṁ nissāya kusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca nissāya tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca nissāya dve khandhā, kusale khandhe ca mahābhūte ca nissāya cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 558 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ nissāya akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā— akusalaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca nissāya tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca nissāya dve khandhā. Akusalañca abyākatañca dhammaṁ nissāya abyākato dhammo uppajjati 695 --- patthana1 2:558 hetupaccayā—akusale khandhe ca mahābhūte ca nissāya cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Akusalañca abyākatañca dhammaṁ nissāya akusalo ca abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca nissāya tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca nissāya dve khandhā, akusale khandhe ca mahābhūte ca nissāya cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 559 Yathā paccayavāre, evaṁ vitthāretabbaṁ. 560 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā sattarasa, ārammaṇe satta, adhipatiyā sattarasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte sattarasa, aññamaññe satta, nissaye sattarasa, upanissaye satta, purejāte satta, āsevane satta, kamme sattarasa, vipāke ekaṁ, āhāre sattarasa, indriye sattarasa, jhāne sattarasa, magge sattarasa, sampayutte satta, vippayutte sattarasa, atthiyā sattarasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate sattarasa. 561 Yathā paccayavāre, evaṁ vitthāretabbaṁ. 562 Nissayavāre anulomaṁ. 563 1.2.4.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Akusalaṁ dhammaṁ nissāya akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe nissāya vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 564 Abyākataṁ dhammaṁ nissāya abyākato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ nissāya tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, tayo khandhe nissāya eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe nissāya dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ nissāya tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe nissāya dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ; khandhe nissāya vatthu, vatthuṁ nissāya khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ nissāya tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte nissāya cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ nissāya tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte nissāya kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; cakkhāyatanaṁ nissāya cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ nissāya kāyaviññāṇaṁ; vatthuṁ nissāya ahetukā vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā. 565 Abyākataṁ dhammaṁ nissāya akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vatthuṁ nissāya vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 566 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ nissāya akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca nissāya vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 567 Yathā paccayavāre, evaṁ vitthāretabbaṁ. 568 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā cattāri, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā sattarasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 569 Nissayavāre paccanīyaṁ. 570 1.2.4.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā sattarasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 571 Nissayavāre anulomapaccanīyaṁ. 572 1.2.4.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte cattāri, aññamaññe cattāri, nissaye cattāri, upanissaye cattāri, purejāte cattāri, āsevane cattāri, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge tīṇi, sampayutte cattāri, vippayutte cattāri, atthiyā cattāri, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 573 Nissayavāre paccanīyānulomaṁ. 574 (Paccayattaṁ nāma nissayattaṁ, nissayattaṁ nāma paccayattaṁ.) 575 Nissayavāro. 576 1.2.5. Saṁsaṭṭhavāra 1.2.5.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Kusalaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā 696 --- patthana1 2:576 tayo khandhā, tayo khandhe saṁsaṭṭho eko khandho, dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā. 577 Akusalaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā, tayo khandhe saṁsaṭṭho eko khandho, dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā. 578 Abyākataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā, tayo khandhe saṁsaṭṭho eko khandho, dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā, tayo khandhe saṁsaṭṭho eko khandho, dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā. 579 Ārammaṇādi Kusalaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho kusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … adhipatipaccayā … (adhipati paṭisandhikkhaṇe natthi.) Anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā … aññamaññapaccayā … nissayapaccayā … upanissayapaccayā. (Sabbāni padāni hetumūlakasadisāni.) 580 Purejāta Kusalaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho kusalo dhammo uppajjati purejātapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā, tayo khandhe saṁsaṭṭho eko khandho, dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā, vatthuṁ purejātapaccayā. 581 Akusalaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho akusalo dhammo uppajjati purejātapaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā, tayo khandhe saṁsaṭṭho eko khandho, dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā; vatthuṁ purejātapaccayā. 582 Abyākataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho abyākato dhammo uppajjati purejātapaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā, tayo khandhe saṁsaṭṭho eko khandho, dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā; vatthuṁ purejātapaccayā. 583 Āsevana Kusalaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho …pe… akusalaṁ dhammaṁ …pe… abyākataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho abyākato dhammo uppajjati āsevanapaccayā—kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā …pe…. 584 Kamma Kusalaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho kusalo dhammo uppajjati kammapaccayā …pe… akusalaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho …pe… abyākataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho …pe…. 585 Vipāka Abyākataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho abyākato dhammo uppajjati vipākapaccayā— vipākābyākataṁ …pe…. 586 Āhārādi Kusalaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho kusalo dhammo uppajjati āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … sampayuttapaccayā. (Imāni padāni hetupaccayasadisāni.) 587 Vippayutta Kusalaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho kusalo dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā; vatthuṁ vippayuttapaccayā. 588 Akusalaṁ dhammaṁ …pe… vatthuṁ vippayuttapaccayā. 589 Abyākataṁ dhammaṁ …pe… vatthuṁ vippayuttapaccayā. 590 Atthyādi Kusalaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho kusalo dhammo uppajjati atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā. (Hetupaccayasadisaṁ.) 591 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi. 592 Hetuduka Hetupaccayā ārammaṇe tīṇi. (Hetumūlakaṁ vitthāretabbaṁ.) 593 Āsevanaduka Āsevanapaccayā hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 594 Vipākaduka Vipākapaccayā hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, kamme ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, magge ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 595 Saṁsaṭṭhavāre anulomaṁ. 596 1.2.5.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu 697 --- patthana1 2:596 Akusalaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 597 Abyākataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho abyākato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā, tayo khandhe saṁsaṭṭho eko khandho, dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā; ahetukapaṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā, tayo khandhe saṁsaṭṭho eko khandho, dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā. 598 Naadhipatyādi Kusalaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho kusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … napurejātapaccayā—arūpe kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā. Akusalaṁ dhammaṁ …pe… abyākataṁ dhammaṁ …pe…. 599 Napacchājāta-naāsevana Kusalaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho kusalo dhammo uppajjati napacchājātapaccayā … tīṇi. Naāsevanapaccayā … tīṇi. 600 Nakamma Kusalaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho kusalo dhammo uppajjati nakammapaccayā. Kusale khandhe saṁsaṭṭhā kusalā cetanā. 601 Akusalaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho akusalo dhammo uppajjati nakammapaccayā. Akusale khandhe saṁsaṭṭhā akusalā cetanā. 602 Abyākataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho abyākato dhammo uppajjati nakammapaccayā. Kiriyābyākate khandhe saṁsaṭṭhā kiriyābyākatā cetanā. 603 Navipāka Kusalaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho …pe… akusalaṁ dhammaṁ …pe… abyākataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho abyākato dhammo uppajjati navipākapaccayā—kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ. 604 (Saṁsaṭṭhavāre paccanīyavibhaṅge nakamme ca navipāke ca paṭisandhi natthi; avasesesu sabbattha atthi.) 605 Najhāna Abyākataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho abyākato dhammo uppajjati najhānapaccayā— pañcaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā. 606 Namagga Abyākataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho abyākato dhammo uppajjati namaggapaccayā—ahetukaṁ vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā; ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 607 Navippayutta Kusalaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho kusalo dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā. 608 Akusalaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho akusalo dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā. 609 Abyākataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho abyākato dhammo uppajjati navippayuttapaccayā— arūpe vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā. (Navippayutte paṭisandhi natthi.) 610 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, na āsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. 611 1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetuduka Nahetupaccayā naadhipatiyā dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme ekaṁ, navipāke dve, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte dve. 612 Tika Nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme ekaṁ, navipāke dve, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte dve. 613 Catukka Nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejātapaccayā napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme ekaṁ, navipāke dve, namagge ekaṁ, navippayutte dve …pe…. 614 Chakka Nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nakamme ekaṁ, navipāke dve, namagge ekaṁ, navippayutte dve. 615 Sattaka Nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nakammapaccayā navipāke ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ …pe…. 616 Navaka Nahetupaccayā naadhipatipaccayā …pe… nakammapaccayā navipākapaccayā namaggapaccayā navippayutte ekaṁ. 617 Naadhipatiduka Naadhipatipaccayā nahetuyā dve, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, 698 --- patthana1 2:617 navippayutte tīṇi. 618 Tika Naadhipatipaccayā nahetupaccayā napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme ekaṁ, navipāke dve, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ.) 619 Napurejātaduka Napurejātapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. 620 Tika Napurejātapaccayā nahetupaccayā naadhipatiyā dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme ekaṁ, navipāke dve, namagge ekaṁ, navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ.) 621 Napacchājāta-naāsevanaduka Napacchājātapaccayā …pe… naāsevanapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. 622 Tika Naāsevanapaccayā nahetupaccayā naadhipatiyā dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, nakamme ekaṁ, navipāke dve, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ.) 623 Nakammaduka Nakammapaccayā nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke tīṇi, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. 624 Tika Nakammapaccayā nahetupaccayā naadhipatiyā ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, navipāke ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 625 Navipākaduka Navipākapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi …pe…. 626 Sattaka Navipākapaccayā nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nakamme ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ.) 627 Najhānaduka Najhānapaccayā nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, namagge ekaṁ …pe…. 628 Chakka Najhānapaccayā nahetupaccayā naadhipatipaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā namagge ekaṁ. 629 Namaggaduka Namaggapaccayā nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, najhāne ekaṁ, navippayutte ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 630 Navippayuttaduka Navippayuttapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, namagge ekaṁ. 631 Tika Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naadhipatiyā dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme ekaṁ, navipāke dve, namagge ekaṁ …pe…. 632 Navaka Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nakammapaccayā navipākapaccayā namagge ekaṁ. 633 Paccanīyaṁ. 634 1.2.5.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. 635 Tika Hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. 636 Catukka Hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi …pe…. 637 Ekādasaka Hetupaccayā ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā anantarapaccayā samanantarapaccayā sahajātapaccayā aññamaññapaccayā nissayapaccayā upanissayapaccayā purejātapaccayā napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi. 638 Dvādasaka (sāsevana) Hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… purejātapaccayā āsevanapaccayā napacchājāte tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi …pe…. 639 Tevīsaka (sāsevana) Hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… purejātapaccayā āsevanapaccayā kammapaccayā āhārapaccayā …pe… avigatapaccayā napacchājāte tīṇi, navipāke tīṇi. 640 Terasaka (savipāka) Hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… purejātapaccayā kammapaccayā vipākapaccayā napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ. 641 Tevīsaka (savipāka) Hetupaccayā ārammaṇapaccayā 699 --- patthana1 2:641 …pe… purejātapaccayā kammapaccayā vipākapaccayā āhārapaccayā …pe… avigatapaccayā napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ. 642 Ārammaṇaduka Ārammaṇapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. 643 Tika Ārammaṇapaccayā hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 644 Adhipatiduka Adhipatipaccayā napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. 645 Tikādi Adhipatipaccayā hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 646 Anantaradukādi Anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā … aññamaññapaccayā … nissayapaccayā … upanissayapaccayā. 647 Yathā ārammaṇamūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 648 Purejātaduka Purejātapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ. 649 Tika Purejātapaccayā hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 650 Āsevanaduka Āsevanapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. 651 Tika Āsevanapaccayā hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 652 Kammaduka Kammapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. 653 Tika Kammapaccayā hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 654 Vipākaduka Vipākapaccayā nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ. 655 Tika Vipākapaccayā hetupaccayā naadhipatiyā ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 656 Āhāraduka Āhārapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. 657 Tika Āhārapaccayā hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 658 Indriyaduka Indriyapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. 659 Tika Indriyapaccayā hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 660 Jhānaduka Jhānapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. 661 Tika Jhānapaccayā hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 662 Maggaduka Maggapaccayā nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. 663 Tika Maggapaccayā hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 664 Sampayuttaduka Sampayuttapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. 665 Tika Sampayuttapaccayā hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 666 Vippayuttaduka Vippayuttapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte ekaṁ, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ. 667 Tika Vippayuttapaccayā hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte ekaṁ, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi. 668 Catukka Vippayuttapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte ekaṁ, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi …pe…. 669 Dvādasaka Vippayuttapaccayā hetupaccayā ārammaṇapaccayā …pe… purejātapaccayā napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi …pe…. 670 Tevīsaka (sāsevana) Vippayuttapaccayā hetupaccayā …pe… purejātapaccayā āsevanapaccayā kammapaccayā āhārapaccayā …pe… avigatapaccayā 700 --- patthana1 2:670 napacchājāte tīṇi, navipāke tīṇi. 671 Tevīsaka (savipāka) Vippayuttapaccayā hetupaccayā …pe… purejātapaccayā kammapaccayā vipākapaccayā āhārapaccayā …pe… avigatapaccayā napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ. 672 Atthidukādi Atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā …. 673 Yathā ārammaṇamūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 674 Anulomapaccanīyaṁ. 675 1.2.5.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye dve, purejāte dve, āsevane dve, kamme dve, vipāke ekaṁ, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte dve, vippayutte dve, atthiyā dve, natthiyā dve, vigate dve, avigate dve. 676 Tika Nahetupaccayā naadhipatipaccayā ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Sabbattha dve.) 677 Catukka Nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejātapaccayā ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye dve, āsevane ekaṁ, kamme dve, vipāke ekaṁ, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte dve, vippayutte ekaṁ, atthiyā dve, natthiyā dve, vigate dve, avigate dve …pe…. 678 Sattaka Nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nakammapaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, sampayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ (sabbattha ekaṁ) …pe…. 679 Dasaka Nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nakammapaccayā navipākapaccayā namaggapaccayā navippayuttapaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, sampayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ. (Navipākaṁ namaggaṁ navippayuttaṁ nakammapaccayasadisaṁ.) 680 Naadhipatiduka Naadhipatipaccayā hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate tīṇi. 681 Tika Naadhipatipaccayā nahetupaccayā ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Naadhipatimūlakaṁ nahetumhi ṭhitena nahetumūlakasadisaṁ kātabbaṁ.) 682 Napurejātaduka Napurejātapaccayā hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… āsevane tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ. 683 (Sabbāni padāni vitthāretabbāni, imāni alikhitesu padesu tīṇi pañhā. Napurejātamūlake nahetuyā ṭhitena āsevane ca magge ca eko pañho kātabbo, avasesāni nahetupaccayasadisāni. Napacchājātapaccayā paripuṇṇaṁ naadhipatipaccayasadisaṁ.) 684 Nakammaduka Nakammapaccayā hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi. 685 Tika Nakammapaccayā nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 686 Pañcaka Nakammapaccayā nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejātapaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, sampayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ. 687 (Avasesāni padāni etenupāyena vitthāretabbāni. Saṅkhittaṁ.) 688 Navipākaduka Navipākapaccayā hetuyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ. Paripuṇṇaṁ.) Avigate tīṇi. 689 Pañcaka Navipākapaccayā nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejātapaccayā ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye dve, āsevane ekaṁ, kamme dve, āhāre dve, indriye dve, 701 --- patthana1 2:689 jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte dve, atthiyā dve, natthiyā dve, vigate dve, avigate dve. 690 (Navipākamūlake idaṁ nānākaraṇaṁ, avasesāni yathā nahetumūlakaṁ.) 691 Najhānaduka Najhānapaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 692 Sattaka Najhānapaccayā nahetupaccayā naadhipatipaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā namaggapaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ. 693 Namaggaduka Namaggapaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 694 Pañcaka Namaggapaccayā nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejātapaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ. 695 Chakkādi Namaggapaccayā nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 696 Navippayuttaduka Navippayuttapaccayā hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, āsevane tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi. 697 Tika Navippayuttapaccayā nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye dve, āsevane ekaṁ, kamme dve, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte dve, atthiyā dve, natthiyā dve, vigate dve, avigate dve …pe…. 698 Navaka Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā (naāsevanapaccayamūlakampi nahetumūlakasadisaṁ.) Nakammapaccayā navipākapaccayā namaggapaccayā (imāni tīṇi mūlāni ekasadisāni) ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, sampayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ. 699 Paccanīyānulomaṁ. Saṁsaṭṭhavāro. 700 1.2.6. Sampayuttavāra 1.2.6.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Kusalaṁ dhammaṁ sampayutto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ sampayuttā tayo khandhā, tayo khandhe sampayutto eko khandho, dve khandhe sampayuttā dve khandhā. 701 Akusalaṁ dhammaṁ sampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ sampayuttā tayo khandhā, tayo khandhe sampayutto eko khandho, dve khandhe sampayuttā dve khandhā. 702 Abyākataṁ dhammaṁ sampayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ sampayuttā tayo khandhā, tayo khandhe sampayutto eko khandho, dve khandhe sampayuttā dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ sampayuttā tayo khandhā, tayo khandhe sampayutto eko khandho, dve khandhe sampayuttā dve khandhā. (Saṅkhittaṁ.) 703 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate 702 --- patthana1 2:703 tīṇi, avigate tīṇi. 704 Anulomaṁ. 705 1.2.6.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Akusalaṁ dhammaṁ sampayutto akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe sampayutto vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 706 Abyākataṁ dhammaṁ sampayutto abyākato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ sampayuttā tayo khandhā, tayo khandhe sampayutto eko khandho, dve khandhe sampayuttā dve khandhā; ahetukapaṭisandhikkhaṇe vipākābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ sampayuttā tayo khandhā, tayo khandhe sampayutto eko khandho, dve khandhe sampayuttā dve khandhā. (Saṅkhittaṁ.) 707 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 708 Paccanīyaṁ. 709 1.2.6.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 710 Anulomapaccanīyaṁ. 711 1.2.6.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye dve, purejāte dve, āsevane dve, kamme dve, vipāke ekaṁ, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte dve, vippayutte dve, atthiyā dve, natthiyā dve, vigate dve, avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 712 Paccanīyānulomaṁ. Sampayuttavāro. 713 (Saṁsaṭṭhattaṁ nāma sampayuttattaṁ, sampayuttattaṁ nāma saṁsaṭṭhattaṁ.) 714 1.2.7. Pañhāvāra 1.2.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Kusalo dhammo kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo—kusalā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. Kusalo dhammo abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo—kusalā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Kusalo dhammo kusalassa ca abyākatassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—kusalā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 715 Akusalo dhammo akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo—akusalā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. Akusalo dhammo abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo—akusalā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Akusalo dhammo akusalassa ca abyākatassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—akusalā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 716 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo—vipākābyākatā kiriyābyākatā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe vipākābyākatā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 717 Ārammaṇa Kusalo dhammo kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati, sekkhā gotrabhuṁ paccavekkhanti, vodānaṁ paccavekkhanti, sekkhā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, sekkhā vā puthujjanā vā kusalaṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti, cetopariyañāṇena kusalacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti. Ākāsānañcāyatanakusalaṁ viññāṇañcāyatanakusalassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ākiñcaññāyatanakusalaṁ nevasaññānāsaññāyatanakusalassa ārammaṇapaccayena paccayo. Kusalā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammupagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 718 Kusalo dhammo akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, domanassaṁ uppajjati. Pubbe suciṇṇāni assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, 703 --- patthana1 2:718 domanassaṁ uppajjati. Jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati. Jhāne parihīne vippaṭisārissa domanassaṁ uppajjati. 719 Kusalo dhammo abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—arahā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhati; pubbe suciṇṇāni paccavekkhati; kusalaṁ aniccato dukkhato anattato vipassati; cetopariyañāṇena kusalacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Sekkhā vā puthujjanā vā kusalaṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti, kusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati. Kusalaṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, domanassaṁ uppajjati, akusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati. Ākāsānañcāyatanakusalaṁ viññāṇañcāyatanavipākassa ca, kiriyassa ca ārammaṇapaccayena paccayo. Ākiñcaññāyatanakusalaṁ nevasaññānāsaññāyatanavipākassa ca, kiriyassa ca ārammaṇapaccayena paccayo. Kusalā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 720 Akusalo dhammo akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—rāgaṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, domanassaṁ uppajjati. Diṭṭhiṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, domanassaṁ uppajjati. Vicikicchaṁ ārabbha vicikicchā uppajjati, diṭṭhi uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, domanassaṁ uppajjati. Uddhaccaṁ ārabbha uddhaccaṁ uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, domanassaṁ uppajjati. Domanassaṁ ārabbha domanassaṁ uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati. 721 Akusalo dhammo kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—sekkhā pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti, sekkhā vā puthujjanā vā akusalaṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti, cetopariyañāṇena akusalacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti. Akusalā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammupagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 722 Akusalo dhammo abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—arahā pahīne kilese paccavekkhati, pubbe samudāciṇṇe kilese jānāti, akusalaṁ aniccato dukkhato anattato vipassati, cetopariyañāṇena akusalacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, sekkhā vā puthujjanā vā akusalaṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti, kusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati. Akusalaṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, domanassaṁ uppajjati. Akusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati. Akusalā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammupagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 723 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—arahā phalaṁ paccavekkhati, nibbānaṁ paccavekkhati. Nibbānaṁ phalassa āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Arahā cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati. Sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ … vipākābyākate kiriyābyākate khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena vipākābyākatakiriyābyākatacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Ākāsānañcāyatanakiriyaṁ viññāṇañcāyatanakiriyassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ākiñcaññāyatanakiriyaṁ nevasaññānāsaññāyatanakiriyassa ārammaṇapaccayena paccayo. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. Saddāyatanaṁ sotaviññāṇassa … gandhāyatanaṁ ghānaviññāṇassa … rasāyatanaṁ jivhāviññāṇassa … phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. Abyākatā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, 704 --- patthana1 2:723 anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 724 Abyākato dhammo kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—sekkhā phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa vodānassa maggassa ārammaṇapaccayena paccayo. Sekkhā vā puthujjanā vā cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti. Sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ … vipākābyākate kiriyābyākate khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti, dibbena cakkhunā rūpaṁ passanti, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇanti, cetopariyañāṇena vipākābyākatakiriyābyākatacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti. Abyākatā khandhā iddhividhañāṇassa cetopariyañāṇassa pubbenivāsānussatiñāṇassa anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 725 Abyākato dhammo akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cakkhuṁ assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, domanassaṁ uppajjati. Sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ … vipākābyākate kiriyābyākate khandhe assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, domanassaṁ uppajjati. 726 Adhipati Kusalo dhammo kusalassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā, taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Sekkhā gotrabhuṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, vodānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Sekkhā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Sahajātādhipati—kusalādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 727 Kusalo dhammo akusalassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā, taṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 728 Kusalo dhammo abyākatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—arahā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Sahajātādhipati—kusalādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 729 Kusalo dhammo kusalassa ca abyākatassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—kusalādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 730 Akusalo dhammo akusalassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—rāgaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Diṭṭhiṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—akusalādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 731 Akusalo dhammo abyākatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—akusalādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 732 Akusalo dhammo akusalassa ca abyākatassa ca dhammassa adhipati paccayena paccayo. Sahajātādhipati—akusalādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 733 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—arahā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Nibbānaṁ phalassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—vipākābyākatakiriyābyākatādhipati sampayuttakānaṁ 705 --- patthana1 2:733 khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 734 Abyākato dhammo kusalassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—sekkhā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa adhipatipaccayena paccayo. 735 Abyākato dhammo akusalassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—cakkhuṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ … vipākābyākate kiriyābyākate khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 736 Anantara Kusalo dhammo kusalassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā kusalā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kusalānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa anantarapaccayena paccayo. 737 Kusalo dhammo abyākatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—kusalaṁ vuṭṭhānassa … maggo phalassa … anulomaṁ sekkhāya phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanakusalaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 738 Akusalo dhammo akusalassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā akusalā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ akusalānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 739 Akusalo dhammo abyākatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—akusalaṁ vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 740 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ vipākābyākatānaṁ kiriyābyākatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Bhavaṅgaṁ āvajjanāya … kiriyaṁ vuṭṭhānassa … arahato anulomaṁ phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanakiriyaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 741 Abyākato dhammo kusalassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—āvajjanā kusalānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 742 Abyākato dhammo akusalassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—āvajjanā akusalānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 743 Samanantara Kusalo dhammo kusalassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo—purimā purimā kusalā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kusalānaṁ khandhānaṁ samanantarapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa samanantarapaccayena paccayo. 744 Kusalo dhammo abyākatassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo—kusalaṁ vuṭṭhānassa … maggo phalassa … anulomaṁ sekkhāya phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanakusalaṁ phalasamāpattiyā samanantarapaccayena paccayo. 745 Akusalo dhammo akusalassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo—purimā purimā akusalā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ akusalānaṁ khandhānaṁ samanantarapaccayena paccayo. 746 Akusalo dhammo abyākatassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo—akusalaṁ vuṭṭhānassa samanantarapaccayena paccayo. 747 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo—purimā purimā vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ vipākābyākatānaṁ kiriyābyākatānaṁ khandhānaṁ samanantarapaccayena paccayo. Bhavaṅgaṁ āvajjanāya … kiriyaṁ vuṭṭhānassa … arahato anulomaṁ phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanakiriyaṁ phalasamāpattiyā samanantarapaccayena paccayo. 748 Abyākato dhammo kusalassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo—āvajjanā kusalānaṁ khandhānaṁ samanantarapaccayena paccayo. 749 Abyākato dhammo akusalassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo—āvajjanā akusalānaṁ khandhānaṁ samanantarapaccayena paccayo. 750 Sahajāta Kusalo dhammo kusalassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—kusalo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ 706 --- patthana1 2:750 sahajātapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa sahajātapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 751 Kusalo dhammo abyākatassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—kusalā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 752 Kusalo dhammo kusalassa ca abyākatassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo— kusalo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 753 Akusalo dhammo akusalassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—akusalo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa sahajātapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 754 Akusalo dhammo abyākatassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—akusalā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 755 Akusalo dhammo akusalassa ca abyākatassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo—akusalo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 756 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—vipākābyākato kiriyābyākato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vipākābyākato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa kaṭattā ca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Khandhā vatthussa sahajātapaccayena paccayo. Vatthu khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Tayo mahābhūtā ekassa mahābhūtassa sahajātapaccayena paccayo. Dve mahābhūtā dvinnaṁ mahābhūtānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Mahābhūtā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Bāhiraṁ ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Tayo mahābhūtā ekassa mahābhūtassa sahajātapaccayena paccayo. Dve mahābhūtā dvinnaṁ mahābhūtānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Mahābhūtā upādārūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Āhārasamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Tayo mahābhūtā ekassa mahābhūtassa sahajātapaccayena paccayo. Dve mahābhūtā dvinnaṁ mahābhūtānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Mahābhūtā upādārūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Tayo mahābhūtā ekassa mahābhūtassa sahajātapaccayena paccayo. Dve mahābhūtā dvinnaṁ mahābhūtānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Mahābhūtā upādārūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Tayo mahābhūtā ekassa mahābhūtassa sahajātapaccayena paccayo. Dve mahābhūtā dvinnaṁ mahābhūtānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Mahābhūtā kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 757 Kusalo ca abyākato ca dhammā abyākatassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo— kusalā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 758 Akusalo ca abyākato ca dhammā abyākatassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo— akusalā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 759 Aññamañña Kusalo dhammo kusalassa dhammassa aññamaññapaccayena 707 --- patthana1 2:759 paccayo—kusalo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa aññamaññapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. 760 Akusalo dhammo akusalassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—akusalo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa aññamaññapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. 761 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo— vipākābyākato kiriyābyākato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa aññamaññapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vipākābyākato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo. Khandhā vatthussa aññamaññapaccayena paccayo. Vatthu khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. Ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. Tayo mahābhūtā ekassa mahābhūtassa aññamaññapaccayena paccayo. Dve mahābhūtā dvinnaṁ mahābhūtānaṁ aññamaññapaccayena paccayo; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve mahābhūtā dvinnaṁ mahābhūtānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. 762 Nissaya Kusalo dhammo kusalassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—kusalo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa nissayapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. 763 Kusalo dhammo abyākatassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—kusalā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. 764 Kusalo dhammo kusalassa ca abyākatassa ca dhammassa nissayapaccayena paccayo— kusalo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. 765 Akusalo dhammo akusalassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—akusalo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa nissayapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. 766 Akusalo dhammo abyākatassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—akusalā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. 767 Akusalo dhammo akusalassa ca abyākatassa ca dhammassa nissayapaccayena paccayo—akusalo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. 768 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—vipākābyākato kiriyābyākato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vipākābyākato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa kaṭattā ca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Khandhā vatthussa nissayapaccayena paccayo. Vatthu khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. Ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ nissayapaccayena paccayo. Tayo mahābhūtā ekassa mahābhūtassa nissayapaccayena paccayo. Dve mahābhūtā dvinnaṁ mahābhūtānaṁ nissayapaccayena paccayo. 708 --- patthana1 2:768 Mahābhūtā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ, kaṭattārūpānaṁ, upādārūpānaṁ nissayapaccayena paccayo; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ nissayapaccayena paccayo. Tayo mahābhūtā ekassa mahābhūtassa nissayapaccayena paccayo. Dve mahābhūtā dvinnaṁ mahābhūtānaṁ nissayapaccayena paccayo. Mahābhūtā kaṭattārūpānaṁ, upādārūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa nissayapaccayena paccayo. Sotāyatanaṁ …pe… ghānāyatanaṁ …pe… jivhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa nissayapaccayena paccayo. Vatthu vipākābyākatānaṁ kiriyābyākatānaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. 769 Abyākato dhammo kusalassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—vatthu kusalānaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. 770 Abyākato dhammo akusalassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—vatthu akusalānaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. 771 Kusalo ca abyākato ca dhammā kusalassa dhammassa nissayapaccayena paccayo— kusalo eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. Tayo khandhā ca vatthu ca ekassa khandhassa nissayapaccayena paccayo. Dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. 772 Kusalo ca abyākato ca dhammā abyākatassa dhammassa nissayapaccayena paccayo— kusalā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. 773 Akusalo ca abyākato ca dhammā akusalassa dhammassa nissayapaccayena paccayo— akusalo eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. Tayo khandhā ca vatthu ca ekassa khandhassa nissayapaccayena paccayo. Dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. 774 Akusalo ca abyākato ca dhammā abyākatassa dhammassa nissayapaccayena paccayo— akusalā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. 775 Upanissaya Kusalo dhammo kusalassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo. 776 Ārammaṇūpanissayo—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā, taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, sekkhā gotrabhuṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, vodānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, sekkhā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. 777 Anantarūpanissayo—purimā purimā kusalā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kusalānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa upanissayapaccayena paccayo. 778 Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti. Sīlaṁ …pe… sutaṁ …pe… cāgaṁ …pe… paññaṁ upanissaya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti. Saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā … saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya upanissayapaccayena paccayo. 779 Paṭhamassa jhānassa parikammaṁ paṭhamassa jhānassa upanissayapaccayena paccayo. Dutiyassa jhānassa parikammaṁ dutiyassa jhānassa upanissayapaccayena paccayo. Tatiyassa jhānassa parikammaṁ tatiyassa jhānassa upanissayapaccayena paccayo. Catutthassa jhānassa parikammaṁ catutthassa jhānassa upanissayapaccayena paccayo. Ākāsānañcāyatanassa parikammaṁ ākāsānañcāyatanassa upanissayapaccayena paccayo. Viññāṇañcāyatanassa parikammaṁ viññāṇañcāyatanassa upanissayapaccayena paccayo. Ākiñcaññāyatanassa parikammaṁ ākiñcaññāyatanassa upanissayapaccayena paccayo. Nevasaññānāsaññāyatanassa parikammaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa upanissayapaccayena paccayo. Paṭhamaṁ jhānaṁ dutiyassa jhānassa 709 --- patthana1 2:779 upanissayapaccayena paccayo. Dutiyaṁ jhānaṁ tatiyassa jhānassa upanissayapaccayena paccayo. Tatiyaṁ jhānaṁ catutthassa jhānassa upanissayapaccayena paccayo. Catutthaṁ jhānaṁ ākāsānañcāyatanassa upanissayapaccayena paccayo. Ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa upanissayapaccayena paccayo. Viññāṇañcāyatanaṁ ākiñcaññāyatanassa upanissayapaccayena paccayo. Ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa upanissayapaccayena paccayo. Dibbassa cakkhussa parikammaṁ dibbassa cakkhussa upanissayapaccayena paccayo. Dibbāya sotadhātuyā parikammaṁ dibbāya sotadhātuyā upanissayapaccayena paccayo. Iddhividhañāṇassa parikammaṁ iddhividhañāṇassa upanissayapaccayena paccayo. Cetopariyañāṇassa parikammaṁ cetopariyañāṇassa upanissayapaccayena paccayo. Pubbenivāsānussatiñāṇassa parikammaṁ pubbenivāsānussatiñāṇassa upanissayapaccayena paccayo. Yathākammupagañāṇassa parikammaṁ yathākammupagañāṇassa upanissayapaccayena paccayo. Anāgataṁsañāṇassa parikammaṁ anāgataṁsañāṇassa upanissayapaccayena paccayo. Dibbacakkhu dibbāya sotadhātuyā upanissayapaccayena paccayo. Dibbasotadhātu iddhividhañāṇassa upanissayapaccayena paccayo. Iddhividhañāṇaṁ cetopariyañāṇassa upanissayapaccayena paccayo. Cetopariyañāṇaṁ pubbenivāsānussatiñāṇassa upanissayapaccayena paccayo. Pubbenivāsānussatiñāṇaṁ yathākammupagañāṇassa upanissayapaccayena paccayo. Yathākammūpagañāṇaṁ anāgataṁsañāṇassa upanissayapaccayena paccayo. Paṭhamassa maggassa parikammaṁ paṭhamassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. Dutiyassa maggassa parikammaṁ dutiyassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. Tatiyassa maggassa parikammaṁ tatiyassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. Catutthassa maggassa parikammaṁ catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. Paṭhamo maggo dutiyassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. Dutiyo maggo tatiyassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. Tatiyo maggo catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. Sekkhā maggaṁ upanissāya anuppannaṁ samāpattiṁ uppādenti, uppannaṁ samāpajjanti, saṅkhāre aniccato dukkhato anattato vipassanti. Maggo sekkhānaṁ atthappaṭisambhidāya, dhammappaṭisambhidāya, niruttippaṭisambhidāya, paṭibhānappaṭisambhidāya, ṭhānāṭhānakosallassa upanissayapaccayena paccayo. 780 Kusalo dhammo akusalassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo. 781 Ārammaṇūpanissayo—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 782 Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Sīlaṁ …pe… sutaṁ …pe… cāgaṁ …pe… paññaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā rāgassa … dosassa … mohassa … mānassa … diṭṭhiyā … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 783 Kusalo dhammo abyākatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo. 784 Ārammaṇūpanissayo—arahā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. 785 Anantarūpanissayo—kusalaṁ vuṭṭhānassa … maggo phalassa … anulomaṁ sekkhāya phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanakusalaṁ phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 786 Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya attānaṁ ātāpeti paritāpeti, pariyiṭṭhimūlakaṁ dukkhaṁ paccanubhoti. Sīlaṁ …pe… sutaṁ …pe… cāgaṁ …pe… paññaṁ upanissāya attānaṁ ātāpeti paritāpeti, pariyiṭṭhimūlakaṁ dukkhaṁ paccanubhoti. Saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa … phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. Kusalaṁ 710 --- patthana1 2:786 kammaṁ vipākassa upanissayapaccayena paccayo. Arahā maggaṁ upanissāya anuppannaṁ kiriyasamāpattiṁ uppādeti, uppannaṁ samāpajjati, saṅkhāre aniccato dukkhato anattato vipassati. Maggo arahato atthappaṭisambhidāya, dhammappaṭisambhidāya, niruttippaṭisambhidāya, paṭibhānappaṭisambhidāya, ṭhānāṭhānakosallassa upanissayapaccayena paccayo. Maggo phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 787 Akusalo dhammo akusalassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo. 788 Ārammaṇūpanissayo—rāgaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Diṭṭhiṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 789 Anantarūpanissayo—purimā purimā akusalā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ akusalānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 790 Pakatūpanissayo—rāgaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati, adinnaṁ ādiyati, musā bhaṇati, pisuṇaṁ bhaṇati, pharusaṁ bhaṇati, samphaṁ palapati, sandhiṁ chindati, nillopaṁ harati, ekāgārikaṁ karoti, paripanthe tiṭṭhati, paradāraṁ gacchati, gāmaghātaṁ karoti, nigamaghātaṁ karoti, mātaraṁ jīvitā voropeti, pitaraṁ jīvitā voropeti, arahantaṁ jīvitā voropeti, duṭṭhena cittena tathāgatassa lohitaṁ uppādeti, saṅghaṁ bhindati. Dosaṁ upanissāya …pe… mohaṁ upanissāya …pe… mānaṁ upanissāya …pe… diṭṭhiṁ upanissāya …pe… patthanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Rāgo … doso … moho … māno … diṭṭhi … patthanā rāgassa … dosassa … mohassa … mānassa … diṭṭhiyā … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. Pāṇātipāto pāṇātipātassa upanissayapaccayena paccayo. Pāṇātipāto adinnādānassa …pe… kāmesumicchācārassa …pe… musāvādassa …pe… pisuṇāya vācāya …pe… pharusāya vācāya …pe… samphappalāpassa …pe… abhijjhāya …pe… byāpādassa …pe… micchādiṭṭhiyā upanissayapaccayena paccayo. Adinnādānaṁ adinnādānassa … kāmesumicchācārassa … musāvādassa … (saṅkhittaṁ) micchādiṭṭhiyā … pāṇātipātassa upanissayapaccayena paccayo. (Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) Kāmesumicchācāro …pe… musāvādo …pe… pisuṇavācā …pe… pharusavācā …pe… samphappalāpo …pe… abhijjhā …pe… byāpādo …pe… micchādiṭṭhi micchādiṭṭhiyā upanissayapaccayena paccayo. Micchādiṭṭhi pāṇātipātassa … adinnādānassa … kāmesumicchācārassa … musāvādassa … pisuṇāya vācāya … pharusāya vācāya … samphappalāpassa … abhijjhāya … byāpādassa upanissayapaccayena paccayo. Mātughātikammaṁ mātughātikammassa upanissayapaccayena paccayo. Mātughātikammaṁ pitughātikammassa upanissaya …pe… arahantaghātikammassa … ruhiruppādakammassa … saṅghabhedakammassa … niyatamicchādiṭṭhiyā upanissayapaccayena paccayo. Pitughātikammaṁ pitughātikammassa … arahantaghātikammassa … ruhiruppādakammassa … saṅghabhedakammassa … niyatamicchādiṭṭhiyā … mātughātikammassa upanissayapaccayena paccayo. Arahantaghātikammaṁ arahantaghātikammassa … ruhiruppādakammassa …pe… ruhiruppādakammaṁ ruhiruppādakammassa …pe… saṅghabhedakammaṁ saṅghabhedakammassa …pe… niyatamicchādiṭṭhi niyatamicchādiṭṭhiyā upanissayapaccayena paccayo. Niyatamicchādiṭṭhi mātughātikammassa upanissaya …pe… arahantaghātikammassa … ruhiruppādakammassa … saṅghabhedakammassa upanissayapaccayena paccayo. (Cakkaṁ kātabbaṁ.) 791 Akusalo dhammo kusalassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Pakatūpanissayo—rāgaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti. Dosaṁ …pe… mohaṁ …pe… mānaṁ …pe… diṭṭhiṁ …pe… patthanaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti. Rāgo … doso … moho … māno … diṭṭhi … patthanā saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya upanissayapaccayena paccayo. Pāṇaṁ 711 --- patthana1 2:791 hantvā tassa paṭighātatthāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti. Adinnaṁ ādiyitvā …pe… musā bhaṇitvā …pe… pisuṇaṁ bhaṇitvā …pe… pharusaṁ bhaṇitvā …pe… samphaṁ palapitvā …pe… sandhiṁ chinditvā …pe… nillopaṁ haritvā …pe… ekāgārikaṁ karitvā …pe… paripanthe ṭhatvā …pe… paradāraṁ gantvā …pe… gāmaghātaṁ karitvā …pe… nigamaghātaṁ karitvā tassa paṭighātatthāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti. Mātaraṁ jīvitā voropetvā tassa paṭighātatthāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti. Pitaraṁ jīvitā voropetvā …pe… arahantaṁ jīvitā voropetvā …pe… duṭṭhena cittena tathāgatassa lohitaṁ uppādetvā …pe… saṅghaṁ bhinditvā tassa paṭighātatthāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti. 792 Akusalo dhammo abyākatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo. 793 Anantarūpanissayo—akusalaṁ vuṭṭhānassa upanissayapaccayena paccayo. 794 Pakatūpanissayo—rāgaṁ upanissāya attānaṁ ātāpeti paritāpeti, pariyiṭṭhimūlakaṁ dukkhaṁ paccanubhoti. Dosaṁ …pe… mohaṁ …pe… mānaṁ …pe… diṭṭhiṁ …pe… patthanaṁ upanissāya attānaṁ ātāpeti paritāpeti, pariyiṭṭhimūlakaṁ dukkhaṁ paccanubhoti. Rāgo … doso … moho … māno … diṭṭhi … patthanā kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa … phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. Akusalaṁ kammaṁ vipākassa upanissayapaccayena paccayo. 795 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo. 796 Ārammaṇūpanissayo—arahā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, nibbānaṁ phalassa upanissayapaccayena paccayo. 797 Anantarūpanissayo—purimā purimā vipākābyākatā, kiriyābyākatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ vipākābyākatānaṁ kiriyābyākatānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. Bhavaṅgaṁ āvajjanāya … kiriyaṁ vuṭṭhānassa … arahato anulomaṁ phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanakiriyaṁ phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 798 Pakatūpanissayo—kāyikaṁ sukhaṁ kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. Kāyikaṁ dukkhaṁ kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. Utu kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. Bhojanaṁ kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. Senāsanaṁ kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. Kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. Phalasamāpatti kāyikassa sukhassa upanissayapaccayena paccayo. 799 Arahā kāyikaṁ sukhaṁ upanissāya anuppannaṁ kiriyasamāpattiṁ uppādeti, uppannaṁ samāpajjati, saṅkhāre aniccato dukkhato anattato vipassati. Kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya anuppannaṁ kiriyasamāpattiṁ uppādeti, uppannaṁ samāpajjati, saṅkhāre aniccato dukkhato anattato vipassati. 800 Abyākato dhammo kusalassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo. 801 Ārammaṇūpanissayo—sekkhā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa … vodānassa … maggassa upanissayapaccayena paccayo. 802 Anantarūpanissayo—āvajjanā kusalānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 803 Pakatūpanissayo—kāyikaṁ sukhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ 712 --- patthana1 2:803 uppādeti. Kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti. Kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya upanissayapaccayena paccayo. 804 Abyākato dhammo akusalassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo. 805 Ārammaṇūpanissayo—cakkhuṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sotaṁ …pe… ghānaṁ …pe… jivhaṁ …pe… kāyaṁ …pe… rūpe …pe… sadde …pe… gandhe …pe… rase …pe… phoṭṭhabbe …pe… vatthuṁ …pe… vipākābyākate kiriyābyākate khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 806 Anantarūpanissayo—āvajjanā akusalānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 807 Pakatūpanissayo—kāyikaṁ sukhaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati, adinnaṁ ādiyati, musā bhaṇati, pisuṇaṁ bhaṇati, pharusaṁ bhaṇati, samphaṁ palapati, sandhiṁ chindati, nillopaṁ harati, ekāgārikaṁ karoti, paripanthe tiṭṭhati, paradāraṁ gacchati, gāmaghātaṁ karoti, nigamaghātaṁ karoti, mātaraṁ jīvitā voropeti, pitaraṁ jīvitā voropeti, arahantaṁ jīvitā voropeti, duṭṭhena cittena tathāgatassa lohitaṁ uppādeti, saṅghaṁ bhindati. 808 Kāyikaṁ dukkhaṁ …pe… utuṁ …pe… bhojanaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati … (Saṅkhittaṁ.) Saṅghaṁ bhindati. 809 Kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ rāgassa … dosassa … mohassa … mānassa … diṭṭhiyā … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 810 Purejāta Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. 811 Ārammaṇapurejātaṁ—arahā cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati. Sotaṁ …pe… ghānaṁ …pe… jivhaṁ …pe… kāyaṁ …pe… rūpe …pe… sadde …pe… gandhe …pe… rase …pe… phoṭṭhabbe …pe… vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Saddāyatanaṁ sotaviññāṇassa …pe… gandhāyatanaṁ ghānaviññāṇassa …pe… rasāyatanaṁ jivhāviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. 812 Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Sotāyatanaṁ sotaviññāṇassa …pe… ghānāyatanaṁ ghānaviññāṇassa …pe… jivhāyatanaṁ jivhāviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthu vipākābyākatānaṁ kiriyābyākatānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 813 Abyākato dhammo kusalassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. 814 Ārammaṇapurejātaṁ—sekkhā vā puthujjanā vā cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti. Sotaṁ …pe… ghānaṁ …pe… jivhaṁ …pe… kāyaṁ …pe… rūpe …pe… sadde …pe… gandhe …pe… rase …pe… phoṭṭhabbe …pe… vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passanti. Dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇanti. 815 Vatthupurejātaṁ—vatthu kusalānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 816 Abyākato dhammo akusalassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, domanassaṁ uppajjati. Sotaṁ …pe… ghānaṁ …pe… jivhaṁ …pe… kāyaṁ …pe… rūpe …pe… sadde …pe… gandhe …pe… rase …pe… phoṭṭhabbe …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. 817 Vatthupurejātaṁ—vatthu akusalānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 818 Pacchājāta Kusalo dhammo abyākatassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā kusalā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 819 Akusalo dhammo abyākatassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā akusalā khandhā purejātassa imassa 713 --- patthana1 2:819 kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 820 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 821 Āsevana Kusalo dhammo kusalassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā kusalā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kusalānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 822 Akusalo dhammo akusalassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā akusalā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ akusalānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 823 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā kiriyābyākatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kiriyābyākatānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 824 Kamma Kusalo dhammo kusalassa dhammassa kammapaccayena paccayo—kusalā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 825 Kusalo dhammo abyākatassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—kusalā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—kusalā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 826 Kusalo dhammo kusalassa ca abyākatassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo— kusalā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 827 Akusalo dhammo akusalassa dhammassa kammapaccayena paccayo—akusalā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 828 Akusalo dhammo abyākatassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—akusalā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—akusalā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 829 Akusalo dhammo akusalassa ca abyākatassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo— akusalā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 830 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa kammapaccayena paccayo—vipākābyākatā kiriyābyākatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ, cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vipākābyākatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Cetanā vatthussa kammapaccayena paccayo. 831 Vipāka Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipākābyākato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vipākābyākato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa kaṭattā ca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. Khandhā vatthussa vipākapaccayena paccayo. 832 Āhāra Kusalo dhammo kusalassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—kusalā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ āhārapaccayena paccayo. 833 Kusalo dhammo abyākatassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—kusalā āhārā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. 834 Kusalo dhammo kusalassa ca abyākatassa ca dhammassa āhārapaccayena paccayo— kusalā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. 835 Akusalo dhammo akusalassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—akusalā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ āhārapaccayena paccayo. 836 Akusalo dhammo abyākatassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—akusalā āhārā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. 837 Akusalo dhammo akusalassa ca abyākatassa ca dhammassa āhārapaccayena paccayo— akusalā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ 714 --- patthana1 2:837 cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. 838 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—vipākābyākatā kiriyābyākatā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vipākābyākatā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 839 Indriya Kusalo dhammo kusalassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—kusalā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo. 840 Kusalo dhammo abyākatassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—kusalā indriyā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 841 Kusalo dhammo kusalassa ca abyākatassa ca dhammassa indriyapaccayena paccayo— kusalā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 842 Akusalo dhammo akusalassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—akusalā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo. 843 Akusalo dhammo abyākatassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—akusalā indriyā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 844 Akusalo dhammo akusalassa ca abyākatassa ca dhammassa indriyapaccayena paccayo—akusalā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 845 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—vipākābyākatā kiriyābyākatā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vipākābyākatā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. Cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa indriyapaccayena paccayo. Sotindriyaṁ sotaviññāṇassa …pe… ghānindriyaṁ ghānaviññāṇassa …pe… jivhindriyaṁ jivhāviññāṇassa …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇassa indriyapaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 846 Jhāna Kusalo dhammo kusalassa dhammassa jhānapaccayena paccayo—kusalāni jhānaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ jhānapaccayena paccayo. 847 Kusalo dhammo abyākatassa dhammassa jhānapaccayena paccayo—kusalāni jhānaṅgāni cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. 848 Kusalo dhammo kusalassa ca abyākatassa ca dhammassa jhānapaccayena paccayo— kusalāni jhānaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. 849 Akusalo dhammo akusalassa dhammassa jhānapaccayena paccayo—akusalāni jhānaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ jhānapaccayena paccayo. 850 Akusalo dhammo abyākatassa dhammassa jhānapaccayena paccayo—akusalāni jhānaṅgāni cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. 851 Akusalo dhammo akusalassa ca abyākatassa ca dhammassa jhānapaccayena paccayo— akusalāni jhānaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. 852 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa jhānapaccayena paccayo—vipākābyākatāni kiriyābyākatāni jhānaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vipākābyākatāni jhānaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. 853 Magga Kusalo dhammo kusalassa dhammassa maggapaccayena paccayo—kusalāni maggaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ maggapaccayena paccayo. 854 Kusalo dhammo abyākatassa dhammassa maggapaccayena paccayo—kusalāni maggaṅgāni cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ maggapaccayena paccayo. 855 Kusalo dhammo kusalassa ca abyākatassa ca dhammassa maggapaccayena paccayo— kusalāni maggaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ maggapaccayena paccayo. 856 Akusalo dhammo akusalassa dhammassa maggapaccayena paccayo—akusalāni maggaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ maggapaccayena paccayo. 857 Akusalo dhammo abyākatassa dhammassa 715 --- patthana1 2:857 maggapaccayena paccayo—akusalāni maggaṅgāni cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ maggapaccayena paccayo. 858 Akusalo dhammo akusalassa ca abyākatassa ca dhammassa maggapaccayena paccayo— akusalāni maggaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ maggapaccayena paccayo. 859 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa maggapaccayena paccayo—vipākābyākatāni kiriyābyākatāni maggaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ maggapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vipākābyākatāni maggaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ maggapaccayena paccayo. 860 Sampayutta Kusalo dhammo kusalassa dhammassa sampayuttapaccayena paccayo—kusalo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa sampayuttapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo. 861 Akusalo dhammo akusalassa dhammassa sampayuttapaccayena paccayo—akusalo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa sampayuttapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo. 862 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa sampayuttapaccayena paccayo— vipākābyākato kiriyābyākato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa sampayuttapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vipākābyākato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa sampayuttapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo. 863 Vippayutta Kusalo dhammo abyākatassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—kusalā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—kusalā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 864 Akusalo dhammo abyākatassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—akusalā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—akusalā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 865 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vipākābyākatā khandhā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo. Vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa vippayuttapaccayena paccayo. Sotāyatanaṁ sotaviññāṇassa vippayuttapaccayena paccayo. Ghānāyatanaṁ ghānaviññāṇassa vippayuttapaccayena paccayo. Jivhāyatanaṁ jivhāviññāṇassa vippayuttapaccayena paccayo. Kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa vippayuttapaccayena paccayo. Vatthu vipākābyākatānaṁ kiriyābyākatānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 866 Abyākato dhammo kusalassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu kusalānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 867 Abyākato dhammo akusalassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu akusalānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 868 Atthi Kusalo dhammo kusalassa dhammassa atthipaccayena paccayo—kusalo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa atthipaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 869 Kusalo dhammo abyākatassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—kusalā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 716 --- patthana1 2:869 Pacchājātā—kusalā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 870 Kusalo dhammo kusalassa ca abyākatassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo— kusalo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 871 Akusalo dhammo akusalassa dhammassa atthipaccayena paccayo—akusalo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa atthipaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 872 Akusalo dhammo abyākatassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—akusalā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—akusalā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 873 Akusalo dhammo akusalassa ca abyākatassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo— akusalo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 874 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—vipākābyākato kiriyābyākato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vipākābyākato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa kaṭattā ca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Khandhā vatthussa atthipaccayena paccayo. Vatthu khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ atthipaccayena paccayo. Tayo mahābhūtā ekassa mahābhūtassa atthipaccayena paccayo. Dve mahābhūtā dvinnaṁ mahābhūtānaṁ atthipaccayena paccayo. Mahābhūtā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ atthipaccayena paccayo. Tayo mahābhūtā ekassa mahābhūtassa atthipaccayena paccayo. Dve mahābhūtā dvinnaṁ mahābhūtānaṁ atthipaccayena paccayo. Mahābhūtā kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 875 Purejātaṁ—arahā cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati … sotaṁ …pe… ghānaṁ …pe… jivhaṁ …pe… kāyaṁ …pe… rūpe …pe… sadde …pe… gandhe …pe… rase …pe… phoṭṭhabbe …pe… vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati; dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa atthipaccayena paccayo. Saddāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo. Cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa atthipaccayena paccayo. Sotāyatanaṁ sotaviññāṇassa …pe… ghānāyatanaṁ ghānaviññāṇassa …pe… jivhāyatanaṁ jivhāviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo. Vatthu vipākābyākatānaṁ kiriyābyākatānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—vipākābyākatā kiriyābyākatā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 876 Abyākato dhammo kusalassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—sekkhā vā puthujjanā vā cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassanti … sotaṁ …pe… ghānaṁ …pe… jivhaṁ …pe… kāyaṁ …pe… rūpe …pe… sadde …pe… gandhe …pe… rase …pe… phoṭṭhabbe …pe… vatthuṁ aniccato dukkhato anattato 717 --- patthana1 2:876 vipassanti, dibbena cakkhunā rūpaṁ passanti, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇanti. Vatthu kusalānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 877 Abyākato dhammo akusalassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ assādeti, abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, domanassaṁ uppajjati. Sotaṁ …pe… ghānaṁ …pe… jivhaṁ …pe… kāyaṁ …pe… rūpe …pe… sadde …pe… gandhe …pe… rase …pe… phoṭṭhabbe …pe… vatthuṁ assādeti, abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Vatthu akusalānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 878 Kusalo ca abyākato ca dhammā kusalassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—kusalo eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 879 Kusalo ca abyākato ca dhammā abyākatassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—kusalā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—kusalā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā kusalā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 880 Akusalo ca abyākato ca dhammā akusalassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—akusalo eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Tayo khandhā ca vatthu ca ekassa khandhassa atthipaccayena paccayo. Dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 881 Akusalo ca abyākato ca dhammā abyākatassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—akusalā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—akusalā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—akusalā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 882 Natthi Kusalo dhammo kusalassa dhammassa natthipaccayena paccayo—purimā purimā kusalā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kusalānaṁ khandhānaṁ natthipaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 883 Yathā anantarapaccayaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 884 Vigata Kusalo dhammo kusalassa dhammassa vigatapaccayena paccayo—purimā purimā kusalā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kusalānaṁ khandhānaṁ vigatapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 885 Yathā anantarapaccayaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 886 Avigata Kusalo dhammo kusalassa dhammassa avigatapaccayena paccayo—kusalo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ avigatapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa avigatapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ avigatapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 887 Yathā atthipaccayaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 888 Pañhāvārassa vibhaṅgo. 889 Suddha Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate terasa. 890 Hetusabhāga Hetupaccayā adhipatiyā cattāri, sahajāte satta, aññamaññe tīṇi, nissaye satta, vipāke ekaṁ, indriye cattāri, magge cattāri, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, avigate satta. 891 Hetusāmaññaghaṭanā Hetu sahajāta nissaya atthi avigatanti satta. Hetu sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti tīṇi. Hetu sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Hetu sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—4] 892 Hetu sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Hetu sahajāta nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Hetu sahajāta 718 --- patthana1 2:892 aññamañña nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 893 Saindriyamaggaghaṭanā Hetu sahajāta nissaya indriya magga atthi avigatanti cattāri. Hetu sahajāta aññamañña nissaya indriya magga atthi avigatanti dve. Hetu sahajāta aññamañña nissaya indriya magga sampayutta atthi avigatanti dve. Hetu sahajāta nissaya indriya magga vippayutta atthi avigatanti dve. [Avipāka—4] 894 Hetu sahajāta nissaya vipāka indriya magga atthi avigatanti ekaṁ. Hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga atthi avigatanti ekaṁ. Hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Hetu sahajāta nissaya vipākaindriya magga vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 895 Sādhipati-indriya-maggaghaṭanā Hetādhipati sahajāta nissaya indriya magga atthi avigatanti cattāri. Hetādhipati sahajāta aññamañña nissaya indriya magga sampayutta atthi avigatanti dve. Hetādhipati sahajāta nissaya indriya magga vippayutta atthi avigatanti dve. [Avipāka—3] 896 Hetādhipati sahajāta nissaya vipāka indriya magga atthi avigatanti ekaṁ. Hetādhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Hetādhipati sahajāta nissaya vipāka indriya magga vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—3] 897 Hetumūlakaṁ. 898 Ārammaṇasabhāga Ārammaṇapaccayā adhipatiyā satta, nissaye tīṇi, upanissaye satta, purejāte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, avigate tīṇi. 899 Ārammaṇaghaṭanā Ārammaṇādhipati upanissayanti satta. Ārammaṇa purejāta atthi avigatanti tīṇi. Ārammaṇa nissaya purejāta vippayutta atthi avigatanti tīṇi. Ārammaṇādhipati upanissaya purejāta atthi avigatanti ekaṁ. Ārammaṇādhipati nissaya upanissaya purejāta vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. 900 Ārammaṇamūlakaṁ. 901 Adhipatisabhāga Adhipatipaccayā hetuyā cattāri, ārammaṇe satta, sahajāte satta, aññamaññe tīṇi, nissaye aṭṭha, upanissaye satta, purejāte ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte cattāri, atthiyā aṭṭha, avigate aṭṭha. 902 Adhipatimissakaghaṭanā Adhipati atthi avigatanti aṭṭha. Adhipati nissaya atthi avigatanti aṭṭha. Adhipati nissaya vippayutta atthi avigatanti cattāri. 903 Pakiṇṇakaghaṭanā Adhipati ārammaṇūpanissayanti satta. Adhipati ārammaṇūpanissaya purejāta atthi avigatanti ekaṁ. Adhipati ārammaṇa nissaya upanissaya purejāta vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. 904 Sahajātachandādhipatighaṭanā Adhipati sahajāta nissaya atthi avigatanti satta. Adhipati sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Adhipati sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—3] 905 Adhipati sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Adhipati sahajāta nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—3] 906 Cittādhipatighaṭanā Adhipati sahajāta nissaya āhāra indriya atthi avigatanti satta. Adhipati sahajāta aññamañña nissaya āhāra indriya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Adhipati sahajāta nissaya āhāra indriya vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—3] 907 Adhipati sahajāta nissaya vipāka āhāra indriya atthi avigatanti ekaṁ. Adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra indriya sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Adhipati sahajāta nissaya vipāka āhāra indriya vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—3] 908 Vīriyādhipatighaṭanā Adhipati sahajāta nissaya indriya magga atthi avigatanti satta. Adhipati sahajāta aññamañña nissaya indriya magga sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Adhipati sahajāta nissaya indriya magga vippayutta atthi vigatanti tīṇi. [Avipāka—3] 909 Adhipati sahajāta nissaya vipāka indriya magga atthi avigatanti ekaṁ. Adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Adhipati sahajāta nissaya 719 --- patthana1 2:909 vipāka indriya magga vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—3] 910 Vīmaṁsādhipatighaṭanā Adhipati hetu sahajāta nissaya indriya magga atthi avigatanti cattāri. Adhipati hetu sahajāta aññamañña nissaya indriya magga sampayutta atthi avigatanti dve. Adhipati hetu sahajāta nissaya indriya magga vippayutta atthi avigatanti dve. [Avipāka—3] 911 Adhipati hetu sahajāta nissaya vipāka indriya magga atthi avigatanti ekaṁ. Adhipati hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Adhipati hetu sahajāta nissaya vipāka indriya magga vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—3] 912 Adhipatimūlakaṁ. 913 Anantarasabhāga Anantarapaccayā samanantare satta, upanissaye satta, āsevane tīṇi, kamme ekaṁ, natthiyā satta, vigate satta. 914 Anantaraghaṭanā Anantara samanantara upanissaya natthi vigatanti satta. Anantara samanantara upanissaya āsevana natthi vigatanti tīṇi. Anantara samanantara upanissaya kamma natthi vigatanti ekaṁ. 915 Anantaramūlakaṁ. 916 Samanantarasabhāga Samanantarapaccayā anantare satta, upanissaye satta, āsevane tīṇi, kamme ekaṁ, natthiyā satta, vigate satta. 917 Samanantaraghaṭanā Samanantara anantara upanissaya natthi vigatanti satta. Samanantara anantara upanissaya āsevana natthi vigatanti tīṇi. Samanantara anantara upanissaya kamma natthi vigatanti ekaṁ. 918 Samanantaramūlakaṁ. 919 Sahajātasabhāga Sahajātapaccayā hetuyā satta, adhipatiyā satta, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā nava, avigate nava. 920 Sahajātaghaṭanā Sahajāta nissaya atthi avigatanti nava. Sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti tīṇi. Sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti tīṇi. Sahajāta aññamañña nissaya vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Avipāka—5] 921 Sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Sahajāta aññamañña nissaya vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Sahajāta nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Sahajāta aññamañña nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 922 Sahajātamūlakaṁ. 923 Aññamaññasabhāga Aññamaññapaccayā hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi, sahajāte tīṇi, nissaye tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, vippayutte ekaṁ, atthiyā tīṇi, avigate tīṇi. 924 Aññamaññaghaṭanā Aññamañña sahajāta nissaya atthi avigatanti tīṇi. Aññamañña sahajāta nissaya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Aññamañña sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Avipāka—3] 925 Aññamañña sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Aññamañña sahajāta nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Aññamañña sahajāta nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—3] 926 Aññamaññamūlakaṁ. 927 Nissayasabhāga Nissayapaccayā hetuyā satta, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā aṭṭha, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, upanissaye ekaṁ, purejāte tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, avigate terasa. 928 Nissayamissakaghaṭanā Nissaya atthi avigatanti terasa. Nissaya adhipati atthi avigatanti aṭṭha. Nissaya indriya atthi avigatanti satta. Nissaya vippayutta atthi avigatanti pañca. Nissaya adhipati vippayutta atthi avigatanti cattāri. Nissaya indriya vippayutta atthi avigatanti tīṇi. 929 Pakiṇṇakaghaṭanā Nissaya purejāta vippayutta atthi avigatanti tīṇi. Nissaya ārammaṇa purejāta vippayutta atthi avigatanti tīṇi. Nissaya ārammaṇādhipati upanissaya purejāta vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Nissaya purejāta indriya vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. 930 Sahajātaghaṭanā Nissaya sahajāta atthi avigatanti nava. Nissaya sahajāta aññamañña atthi avigatanti tīṇi. Nissaya 720 --- patthana1 2:930 sahajāta aññamañña sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Nissaya sahajāta vippayutta atthi avigatanti tīṇi. Nissaya sahajāta aññamañña vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Avipāka—5] 931 Nissaya sahajāta vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Nissaya sahajāta aññamañña vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Nissaya sahajāta aññamañña vipāka sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Nissaya sahajāta vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Nissaya sahajāta aññamañña vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 932 Nissayamūlakaṁ. 933 Upanissayasabhāga Upanissayapaccayā ārammaṇe satta, adhipatiyā satta, anantare satta, samanantare satta, nissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, āsevane tīṇi, kamme dve, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā satta, vigate satta, avigate ekaṁ. 934 Upanissayaghaṭanā Upanissaya ārammaṇādhipatīti satta. Upanissaya ārammaṇādhipati purejāta atthi avigatanti ekaṁ. Upanissaya ārammaṇādhipati nissaya purejāta vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Upanissaya anantara samanantara natthi vigatanti satta. Upanissaya anantara samanantara āsevana natthi vigatanti tīṇi. Upanissaya kammanti dve. Upanissaya anantara samanantara kamma natthi vigatanti ekaṁ. 935 Upanissayamūlakaṁ. 936 Purejātasabhāga Purejātapaccayā ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā ekaṁ, nissaye tīṇi, upanissaye ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, avigate tīṇi. 937 Purejātaghaṭanā Purejāta atthi avigatanti tīṇi. Purejāta nissaya vippayutta atthi avigatanti tīṇi. Purejāta ārammaṇa atthi avigatanti tīṇi. Purejāta ārammaṇa nissaya vippayutta atthi avigatanti tīṇi. Purejāta ārammaṇādhipati upanissaya atthi avigatanti ekaṁ. Purejāta ārammaṇādhipati nissaya upanissaya vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Purejāta nissaya indriya vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. 938 Purejātamūlakaṁ. 939 Pacchājātasabhāga Pacchājātapaccayā vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, avigate tīṇi. 940 Pacchājātaghaṭanā Pacchājāta vippayutta atthi avigatanti tīṇi. 941 Pacchājātamūlakaṁ. 942 Āsevanasabhāga Āsevanapaccayā anantare tīṇi, samanantare tīṇi, upanissaye tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi. 943 Āsevanaghaṭanā Āsevana anantara samanantara upanissaya natthi vigatanti tīṇi. 944 Āsevanamūlakaṁ. 945 Kammasabhāga Kammapaccayā anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte satta, aññamaññe tīṇi, nissaye satta, upanissaye dve, vipāke ekaṁ, āhāre satta, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate satta. 946 Kammapakiṇṇakaghaṭanā Kamma upanissayanti dve. Kamma anantara samanantara upanissaya natthi vigatanti ekaṁ. 947 Sahajātaghaṭanā Kamma sahajāta nissaya āhāra atthi avigatanti satta. Kamma sahajāta aññamañña nissaya āhāra atthi avigatanti tīṇi. Kamma sahajāta aññamañña nissaya āhāra sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Kamma sahajāta nissaya āhāra vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—4] 948 Kamma sahajāta nissaya vipāka āhāra atthi avigatanti ekaṁ. Kamma sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra atthi avigatanti ekaṁ. Kamma sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Kamma sahajāta nissaya vipāka āhāra vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Kamma sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 949 Kammamūlakaṁ. 950 Vipākasabhāga Vipākapaccayā hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, magge ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. 951 Vipākaghaṭanā Vipāka sahajāta nissaya atthi avigatanti ekaṁ. Vipāka sahajātaaññamañña nissaya atthi avigatanti ekaṁ. Vipāka sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Vipāka sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Vipāka sahajāta aññamañña nissaya vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. 952 Vipākamūlakaṁ. 953 Āhārasabhāga Āhārapaccayā adhipatiyā satta, sahajāte satta, aññamaññe tīṇi, nissaye satta, kamme satta, 721 --- patthana1 2:953 vipāke ekaṁ, indriye satta, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, avigate satta. 954 Āhāramissakaghaṭanā Āhāra atthi avigatanti satta. 955 Sahajātasāmaññaghaṭanā Āhāra sahajāta nissaya atthi avigatanti satta. Āhāra sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti tīṇi. Āhāra sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Āhāra sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—4] 956 Āhāra sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Āhārasahajāta aññamañña nissaya vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Āhāra sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Āhāra sahajāta nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Āhāra sahajāta aññamañña nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 957 Sakammaghaṭanā Āhāra sahajāta nissaya kamma atthi avigatanti satta. Āhāra sahajāta aññamañña nissaya kamma atthi avigatanti tīṇi. Āhāra sahajāta aññamañña nissaya kamma sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Āhāra sahajāta nissaya kamma vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—4] 958 Āhāra sahajāta nissaya kamma vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Āhāra sahajāta aññamañña nissaya kamma vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Āhāra sahajāta aññamañña nissaya kamma vipāka sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Āhāra sahajāta nissaya kamma vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Āhāra sahajāta aññamañña nissaya kamma vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 959 Saindriyaghaṭanā Āhāra sahajāta nissaya indriya atthi avigatanti satta. Āhāra sahajāta aññamañña nissaya indriya atthi avigatanti tīṇi. Āhāra sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Āhāra sahajāta nissaya indriya vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—4] 960 Āhāra sahajāta nissaya vipāka indriya atthi avigatanti ekaṁ. Āhāra sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya atthi avigatanti ekaṁ. Āhāra sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Āhāra sahajāta nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Āhāra sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 961 Sādhipati-indriyaghaṭanā Āhārādhipati sahajāta nissaya indriya atthi avigatanti satta. Āhārādhipati sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Āhārādhipati sahajāta nissaya indriya vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—3] 962 Āhārādhipati sahajāta nissaya vipāka indriya atthi avigatanti ekaṁ. Āhārādhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Āhārādhipati sahajāta nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—3] 963 Āhāramūlakaṁ. 964 Indriyasabhāga Indriyapaccayā hetuyā cattāri, adhipatiyā satta, sahajāte satta, aññamaññe tīṇi, nissaye satta, purejāte ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, avigate satta. 965 Indriyamissakaghaṭanā Indriya atthi avigatanti satta. Indriya nissaya atthi avigatanti satta. Indriya nissaya vippayutta atthi avigatanti tīṇi. 966 Pakiṇṇakaghaṭanā Indriya nissaya purejāta vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. 967 Sahajāta-sāmaññaghaṭanā Indriya sahajāta nissaya atthi avigatanti satta. Indriya sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti tīṇi. Indriya sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Indriya sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—4] 968 Indriya sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 969 Samaggaghaṭanā Indriya sahajāta nissaya magga atthi avigatanti satta. Indriya sahajāta aññamañña nissaya magga atthi avigatanti 722 --- patthana1 2:969 tīṇi. Indriya sahajāta aññamañña nissaya magga sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Indriya sahajāta nissaya magga vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—4] 970 Indriya sahajāta nissaya vipāka magga atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta nissaya vipāka magga vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 971 Sajhānaghaṭanā Indriya sahajāta nissaya jhāna atthi avigatanti satta. Indriya sahajāta aññamañña nissaya jhāna atthi avigatanti tīṇi. Indriya sahajāta aññamañña nissaya jhāna sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Indriya sahajāta nissaya jhāna vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—4] 972 Indriya sahajāta nissaya vipāka jhāna atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta nissaya vipāka jhāna vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 973 Sajhāna-maggaghaṭanā Indriya sahajāta nissaya jhāna magga atthi avigatanti satta. Indriya sahajāta aññamañña nissaya jhāna magga atthi avigatanti tīṇi. Indriya sahajāta aññamañña nissaya jhāna magga sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Indriya sahajāta nissaya jhāna magga vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—4] 974 Indriya sahajāta nissaya vipāka jhāna magga atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna magga atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna magga sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta nissaya vipāka jhāna magga vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna magga vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 975 Sāhāraghaṭanā Indriya sahajāta nissaya āhāra atthi avigatanti satta. Indriya sahajāta aññamañña nissaya āhāra atthi avigatanti tīṇi. Indriya sahajāta aññamañña nissaya āhāra sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Indriya sahajāta nissaya āhāra vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—4] 976 Indriya sahajāta nissaya vipāka āhāra atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta nissaya vipāka āhāra vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 977 Sādhipati-āhāraghaṭanā Indriyādhipati sahajāta nissaya āhāra atthi avigatanti satta. Indriyādhipati sahajāta aññamañña nissaya āhāra sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Indriyādhipati sahajāta nissaya āhāra vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—3] 978 Indriyādhipati sahajāta nissaya vipāka āhāra atthi avigatanti ekaṁ. Indriyādhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Indriyādhipati sahajāta nissaya vipāka āhāra vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—3] 979 Sādhipati-maggaghaṭanā Indriyādhipati sahajāta nissaya magga atthi avigatanti satta. Indriyādhipati sahajāta aññamañña nissaya magga sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Indriyādhipati sahajāta nissaya magga vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—3] 980 Indriyādhipati sahajāta nissaya vipāka magga atthi avigatanti ekaṁ. Indriyādhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Indriyādhipati sahajāta nissaya vipāka magga vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—3] 981 Sahetu-maggaghaṭanā Indriya hetu sahajāta nissaya magga atthi avigatanti cattāri. Indriya hetu sahajāta aññamañña nissaya magga atthi avigatanti dve. Indriya hetu sahajāta aññamañña nissaya magga sampayutta atthi avigatanti dve. Indriya hetu sahajāta 723 --- patthana1 2:981 nissaya magga vippayutta atthi avigatanti dve. [Avipāka—4] 982 Indriya hetu sahajāta nissaya vipāka magga atthi avigatanti ekaṁ. Indriya hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga atthi avigatanti ekaṁ. Indriya hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Indriya hetu sahajāta nissaya vipāka magga vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Indriya hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 983 Sahetu-adhipati-maggaghaṭanā Indriya hetādhipati sahajāta nissaya magga atthi avigatanti cattāri. Indriya hetādhipati sahajāta aññamañña nissaya magga sampayutta atthi avigatanti dve. Indriya hetādhipati sahajāta nissaya magga vippayutta atthi avigatanti dve. [Avipāka—3] 984 Indriya hetādhipati sahajāta nissaya vipāka magga atthi avigatanti ekaṁ. Indriya hetādhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Indriya hetādhipati sahajāta nissaya vipāka magga vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—3] 985 Indriyamūlakaṁ. 986 Jhānasabhāga Jhānapaccayā sahajāte satta, aññamaññe tīṇi, nissaye satta, vipāke ekaṁ, indriye satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, avigate satta. 987 Sāmaññaghaṭanā Jhāna sahajāta nissaya atthi avigatanti satta. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti tīṇi. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Jhāna sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—4] 988 Jhāna sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Jhāna sahajāta nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 989 Saindriyaghaṭanā Jhāna sahajāta nissaya indriya atthi avigatanti satta. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya indriya atthi avigatanti tīṇi. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Jhāna sahajāta nissaya indriya vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—4] 990 Jhāna sahajāta nissaya vipāka indriya atthi avigatanti ekaṁ. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya atthi avigatanti ekaṁ. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Jhāna sahajāta nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 991 Samaggaghaṭanā Jhāna sahajāta nissaya magga atthi avigatanti satta. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya magga atthi avigatanti tīṇi. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya magga sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Jhāna sahajāta nissaya magga vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—4] 992 Jhāna sahajāta nissaya vipāka magga atthi avigatanti ekaṁ. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga atthi avigatanti ekaṁ. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Jhāna sahajāta nissaya vipāka magga vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 993 Saindriya-maggaghaṭanā Jhāna sahajāta nissaya indriya magga atthi avigatanti satta. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya indriya magga atthi avigatanti tīṇi. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya indriya magga sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Jhāna sahajāta nissaya indriya magga vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—4] 994 Jhāna sahajāta nissaya vipāka indriya magga atthi avigatanti ekaṁ. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga atthi avigatanti ekaṁ. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Jhāna sahajāta nissaya vipāka indriya magga vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 995 Jhānamūlakaṁ. 996 724 --- patthana1 2:996 Maggasabhāga Maggapaccayā hetuyā cattāri, adhipatiyā satta, sahajāte satta, aññamaññe tīṇi, nissaye satta, vipāke ekaṁ, indriye satta, jhāne satta, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, avigate satta. 997 Maggasāmaññaghaṭanā Magga sahajāta nissaya atthi avigatanti satta. Magga sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti tīṇi. Magga sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Magga sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—4] 998 Magga sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Magga sahajāta nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 999 Saindriyaghaṭanā Magga sahajāta nissaya indriya atthi avigatanti satta. Magga sahajāta aññamañña nissaya indriya atthi avigatanti tīṇi. Magga sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Magga sahajāta nissaya indriya vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—4] 1000 Magga sahajāta nissaya vipāka indriya atthi avigatanti ekaṁ. Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya atthi avigatanti ekaṁ. Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Magga sahajāta nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 1001 Sajhānaghaṭanā Magga sahajāta nissaya jhāna atthi avigatanti satta. Magga sahajāta aññamañña nissaya jhāna atthi avigatanti tīṇi. Magga sahajāta aññamañña nissaya jhāna sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Magga sahajāta nissaya jhāna vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—4] 1002 Magga sahajāta nissaya vipāka jhāna atthi avigatanti ekaṁ. Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna atthi avigatanti ekaṁ. Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Magga sahajāta nissaya vipāka jhāna vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 1003 Saindriya-jhānaghaṭanā Magga sahajāta nissaya indriya jhāna atthi avigatanti satta. Magga sahajāta aññamañña nissaya indriya jhāna atthi avigatanti tīṇi. Magga sahajāta aññamañña nissaya indriya jhāna sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Magga sahajāta nissaya indriya jhāna vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—4] 1004 Magga sahajāta nissaya vipāka indriya jhāna atthi avigatanti ekaṁ. Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya jhāna atthi avigatanti ekaṁ. Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya jhāna sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Magga sahajāta nissaya vipāka indriya jhāna vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya jhāna vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 1005 Sādhipati-indriyaghaṭanā Maggādhipati sahajāta nissaya indriya atthi avigatanti satta. Maggādhipati sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Maggādhipati sahajāta nissaya indriya vippayutta atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—3] 1006 Maggādhipati sahajāta nissaya vipāka indriya atthi avigatanti ekaṁ. Maggādhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Maggādhipati sahajāta nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—3] 1007 Sahetu-indriyaghaṭanā Magga hetu sahajāta nissaya indriya atthi avigatanti cattāri. Magga hetu sahajāta aññamañña nissaya indriya atthi avigatanti dve. Magga hetu sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti dve. Magga hetu sahajāta nissaya indriya vippayutta atthi avigatanti dve. [Avipāka—4] 1008 Magga hetu sahajāta nissaya vipāka indriya atthi avigatanti ekaṁ. Magga hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya atthi avigatanti ekaṁ. Magga hetu sahajāta 725 --- patthana1 2:1008 aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Magga hetu sahajāta nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. Magga hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 1009 Sahetādhipati-indriyaghaṭanā Magga hetādhipati sahajāta nissaya indriya atthi avigatanti cattāri. Magga hetādhipati sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti dve. Magga hetādhipati sahajāta nissaya indriya vippayutta atthi avigatanti dve. [Avipāka—3] 1010 Magga hetādhipati sahajāta nissaya vipāka indriya atthi avigatanti ekaṁ. Magga hetādhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta atthi avigatanti ekaṁ. Magga hetādhipati sahajāta nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—3] 1011 Maggamūlakaṁ. 1012 Sampayuttasabhāga Sampayuttapaccayā hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, atthiyā tīṇi, avigate tīṇi. 1013 Sampayuttaghaṭanā Sampayutta sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti tīṇi. [Avipāka—1] 1014 Sampayutta sahajāta aññamañña nissaya vipāka atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—1] 1015 Sampayuttamūlakaṁ. 1016 Vippayuttasabhāga Vippayuttapaccayā hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā cattāri, sahajāte tīṇi, aññamaññe ekaṁ, nissaye pañca, upanissaye ekaṁ, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, atthiyā pañca, avigate pañca. 1017 Vippayuttamissakaghaṭanā Vippayutta atthi avigatanti pañca. Vippayutta nissaya atthi avigatanti pañca. Vippayuttādhipati nissaya atthi avigatanti cattāri. Vippayutta nissaya indriya atthi avigatanti tīṇi. 1018 Pakiṇṇakaghaṭanā Vippayutta pacchājāta atthi avigatanti tīṇi. Vippayutta nissaya purejāta atthi avigatanti tīṇi. Vippayutta ārammaṇa nissaya purejāta atthi avigatanti tīṇi. Vippayutta ārammaṇādhipati nissaya upanissaya purejāta atthi avigatanti ekaṁ. Vippayutta nissaya purejāta indriya atthi avigatanti ekaṁ. 1019 Sahajātaghaṭanā Vippayutta sahajāta nissaya atthi avigatanti tīṇi. Vippayutta sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti ekaṁ. [Avipāka—2] 1020 Vippayutta sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti ekaṁ. Vippayutta sahajāta aññamañña nissaya vipāka atthi avigatanti ekaṁ. [Savipāka—2] 1021 Vippayuttamūlakaṁ. 1022 Atthisabhāga Atthipaccayā hetuyā satta, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā aṭṭha, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye ekaṁ, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, avigate terasa. 1023 Atthimissakaghaṭanā Atthi avigatanti terasa. Atthi nissaya avigatanti terasa. Atthi adhipati avigatanti aṭṭha. Atthi adhipati nissaya avigatanti aṭṭha. Atthi āhāra avigatanti satta. Atthi indriya avigatanti satta. Atthi nissaya indriya avigatanti satta. Atthi vippayutta avigatanti pañca. Atthi nissaya vippayutta avigatanti pañca. Atthi adhipati nissaya vippayutta avigatanti cattāri. Atthi nissaya indriya vippayutta avigatanti tīṇi. 1024 Pakiṇṇakaghaṭanā Atthi pacchājāta vippayutta avigatanti tīṇi. Atthi purejāta avigatanti tīṇi. Atthi nissaya purejāta vippayutta avigatanti tīṇi. Atthi ārammaṇa purejāta avigatanti tīṇi. Atthi ārammaṇa nissaya purejāta vippayuttaṁ avigatanti tīṇi. Atthi ārammaṇādhipati upanissaya purejāta avigatanti ekaṁ. Atthi ārammaṇādhipati nissaya upanissaya purejāta vippayutta avigatanti ekaṁ. Atthi nissaya purejāta indriya vippayutta avigatanti ekaṁ. 1025 Sahajātaghaṭanā Atthi sahajāta nissaya avigatanti nava. Atthi sahajāta aññamañña nissaya avigatanti tīṇi. Atthi sahajāta aññamañña nissaya sampayutta avigatanti tīṇi. Atthi sahajāta nissaya vippayutta avigatanti tīṇi. Atthi sahajāta aññamañña nissaya vippayutta avigatanti ekaṁ. [Avipāka—5] 1026 Atthi sahajāta nissaya vipāka avigatanti ekaṁ. Atthi 726 --- patthana1 2:1026 sahajāta aññamañña nissaya vipāka avigatanti ekaṁ. Atthi sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta avigatanti ekaṁ. Atthi sahajāta nissaya vipāka vippayutta avigatanti ekaṁ. Atthi sahajāta aññamañña nissaya vipāka vippayutta avigatanti ekaṁ. [Savipāka—5] 1027 Atthimūlakaṁ. 1028 Natthisabhāga Natthipaccayā anantare satta, samanantare satta, upanissaye satta, āsevane tīṇi, kamme ekaṁ, vigate satta. 1029 Natthighaṭanā Natthi anantara samanantara upanissaya vigatanti satta. Natthi anantara samanantara upanissaya āsevana vigatanti tīṇi. Natthi anantara samanantara upanissaya kamma vigatanti ekaṁ. 1030 Natthimūlakaṁ. 1031 Vigatasabhāga Vigatapaccayā anantare satta, samanantare satta, upanissaye satta, āsevane tīṇi, kamme ekaṁ, natthiyā satta. 1032 Vigataghaṭanā Vigata anantara samanantara upanissaya natthīti satta. Vigata anantara samanantara upanissaya āsevana natthīti tīṇi. Vigata anantara samanantara upanissaya kamma natthīti ekaṁ. 1033 Vigatamūlakaṁ. 1034 Avigatasabhāga Avigatapaccayā hetuyā satta, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā aṭṭha, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye ekaṁ, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa. 1035 Avigatamissakaghaṭanā Avigata atthīti terasa. Avigata nissaya atthīti terasa. Avigata adhipati atthīti aṭṭha. Avigatādhipati nissaya atthīti aṭṭha. Avigata āhāra atthīti satta. Avigata indriya atthīti satta. Avigata nissaya indriya atthīti satta. Avigata vippayutta atthīti pañca. Avigata nissaya vippayutta atthīti pañca. Avigata adhipati nissaya vippayutta atthīti cattāri. Avigata nissaya indriya vippayutta atthīti tīṇi. 1036 Pakiṇṇakaghaṭanā Avigata pacchājāta vippayutta atthīti tīṇi. Avigata purejāta atthīti tīṇi. Avigata nissaya purejāta vippayutta atthīti tīṇi. Avigata ārammaṇa purejāta atthīti tīṇi. Avigata ārammaṇa nissaya purejāta vippayutta atthīti tīṇi. Avigata ārammaṇādhipati upanissaya purejāta atthīti ekaṁ. Avigata ārammaṇādhipati nissaya upanissaya purejāta vippayutta atthīti ekaṁ. Avigata nissaya purejāta indriya vippayutta atthīti ekaṁ. 1037 Sahajātaghaṭanā Avigata sahajāta nissaya atthīti nava. Avigata sahajāta aññamañña nissaya atthīti tīṇi. Avigata sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthīti tīṇi. Avigata sahajāta nissaya vippayutta atthīti tīṇi. Avigata sahajāta aññamañña nissaya vippayutta atthīti ekaṁ. [Avipāka—5] 1038 Avigata sahajāta nissaya vipāka atthīti ekaṁ. Avigata sahajāta aññamañña nissaya vipāka atthīti ekaṁ. Avigata sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthīti ekaṁ. Avigata sahajāta nissaya vipāka vippayutta atthīti ekaṁ. Avigata sahajāta aññamañña nissaya vipāka vippayutta atthīti ekaṁ. [Savipāka—5] 1039 Avigatamūlakaṁ. Pañhāvārassa anulomagaṇanā. 1040 Paccanīyuddhāra Kusalo dhammo kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 1041 Kusalo dhammo akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 1042 Kusalo dhammo abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 1043 Kusalo dhammo kusalassa ca abyākatassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 1044 Akusalo dhammo akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 1045 Akusalo dhammo kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 1046 Akusalo dhammo abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 1047 Akusalo dhammo akusalassa ca abyākatassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 1048 Abyākato dhammo abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … 727 --- patthana1 2:1048 upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 1049 Abyākato dhammo kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 1050 Abyākato dhammo akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 1051 Kusalo ca abyākato ca dhammā kusalassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 1052 Kusalo ca abyākato ca dhammā abyākatassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 1053 Akusalo ca abyākato ca dhammā akusalassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 1054 Akusalo ca abyākato ca dhammā abyākatassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 1055 Pañhāvārassa paccanīyuddhāraṁ. 1056 1.2.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā pannarasa, naārammaṇe pannarasa, naadhipatiyā pannarasa, naanantare pannarasa, nasamanantare pannarasa, nasahajāte ekādasa, naaññamaññe ekādasa, nanissaye ekādasa, naupanissaye pannarasa, napurejāte terasa, napacchājāte pannarasa, naāsevane pannarasa, nakamme pannarasa, navipāke pannarasa, naāhāre pannarasa, naindriye pannarasa, najhāne pannarasa, namagge pannarasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā pannarasa, novigate pannarasa, noavigate nava. 1057 1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetuduka Nahetupaccayā naārammaṇe pannarasa, naadhipatiyā pannarasa, naanantare pannarasa, nasamanantare pannarasa, nasahajāte ekādasa, naaññamaññe ekādasa, nanissaye ekādasa, naupanissaye pannarasa, napurejāte terasa, napacchājāte pannarasa, naāsevane pannarasa, nakamme pannarasa, navipāke pannarasa, naāhāre pannarasa, naindriye pannarasa, najhāne pannarasa, namagge pannarasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā pannarasa, novigate pannarasa, noavigate nava. 1058 Tika Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā pannarasa, naanantare pannarasa, nasamanantare pannarasa, nasahajāte ekādasa, naaññamaññe ekādasa, nanissaye ekādasa, naupanissaye terasa, napurejāte terasa, napacchājāte pannarasa, naāsevane pannarasa, nakamme pannarasa, navipāke pannarasa, naāhāre pannarasa, naindriye pannarasa, najhāne pannarasa, namagge pannarasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā pannarasa, novigate pannarasa, noavigate nava …pe…. 1059 Chakka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajāte ekādasa, naaññamaññe ekādasa, nanissaye ekādasa, naupanissaye terasa, napurejāte terasa, napacchājāte pannarasa, naāsevane pannarasa, nakamme pannarasa, navipāke pannarasa, naāhāre pannarasa, naindriye pannarasa, najhāne pannarasa, namagge pannarasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā pannarasa, novigate pannarasa, noavigate nava. 1060 Sattaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññe ekādasa, nanissaye ekādasa, naupanissaye satta, napurejāte ekādasa, napacchājāte nava, naāsevane ekādasa, nakamme ekādasa, navipāke ekādasa, naāhāre ekādasa, naindriye ekādasa, najhāne ekādasa, namagge ekādasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā ekādasa, novigate ekādasa, noavigate nava. 1061 Aṭṭhaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nanissaye ekādasa, naupanissaye satta, napurejāte ekādasa, napacchājāte nava, naāsevane ekādasa, nakamme ekādasa, navipāke ekādasa, naāhāre ekādasa, naindriye ekādasa, najhāne ekādasa, namagge ekādasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā ekādasa, novigate ekādasa, noavigate nava. 1062 Navaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā 728 --- patthana1 2:1062 naaññamaññapaccayā nanissayapaccayā naupanissaye pañca, napurejāte ekādasa, napacchājāte nava, naāsevane ekādasa, nakamme ekādasa, navipāke ekādasa, naāhāre ekādasa, naindriye ekādasa, na jhāne ekādasa, namagge ekādasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā ekādasa, novigate ekādasa, noavigate nava. 1063 Dasaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nanissayapaccayā naupanissayapaccayā napurejāte pañca, napacchājāte tīṇi, naāsevane pañca, nakamme pañca, navipāke pañca, naāhāre pañca, naindriye pañca, najhāne pañca, namagge pañca, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, noatthiyā dve, nonatthiyā pañca, novigate pañca, noavigate dve. 1064 Ekādasaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nanissayapaccayā naupanissayapaccayā napurejātapaccayā napacchājāte tīṇi, naāsevane pañca, nakamme pañca, navipāke pañca, naāhāre pañca, naindriye pañca, najhāne pañca, namagge pañca, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, noatthiyā dve, nonatthiyā pañca, novigate pañca, noavigate dve. 1065 Dvādasaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā …pe… napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevane tīṇi, nakamme ekaṁ, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, noatthiyā dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi, noavigate dve …pe…. 1066 Cuddasaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā …pe… napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nakammapaccayā navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ …pe…. 1067 Sattarasaka (sāhāra) Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā …pe… nakammapaccayā navipākapaccayā naāhārapaccayā najhānapaccayā namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ …pe…. 1068 Ekavīsaka (sāhāra) Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā …pe… naāhārapaccayā najhānapaccayā namaggapaccayā nasampayuttapaccayā navippayuttapaccayā nonatthipaccayā novigate ekaṁ. 1069 Soḷasaka (saindriya) Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā …pe… nakammapaccayā navipākapaccayā naindriyapaccayā najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1070 Ekavīsaka (saindriya) Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā …pe… nakammapaccayā navipākapaccayā naindriyapaccayā najhānapaccayā namaggapaccayā nasampayuttapaccayā navippayuttapaccayā nonatthipaccayā novigate ekaṁ. 1071 Nahetumūlakaṁ. 1072 Naārammaṇaduka Naārammaṇapaccayā nahetuyā pannarasa, naadhipatiyā pannarasa, naanantare pannarasa, nasamanantare pannarasa, nasahajāte ekādasa, naaññamaññe ekādasa, nanissaye ekādasa, naupanissaye terasa, napurejāte terasa, napacchājāte pannarasa, naāsevane pannarasa, nakamme pannarasa, navipāke pannarasa, naāhāre pannarasa, naindriye pannarasa, najhāne pannarasa, namagge pannarasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā pannarasa, novigate pannarasa, no avigate nava …pe…. 1073 Sattaka Naārammaṇapaccayā nahetupaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññe ekādasa, nanissaye ekādasa, naupanissaye satta, napurejāte ekādasa, napacchājāte nava, naāsevane ekādasa, nakamme ekādasa, navipāke ekādasa, naāhāre ekādasa, naindriye ekādasa, najhāne ekādasa, namagge ekādasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā ekādasa, novigate ekādasa, noavigate nava …pe…. 1074 Yathā nahetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 1075 Naārammaṇamūlakaṁ. 1076 Naadhipatyādi Naadhipatipaccayā … naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … 1077 Yathā nahetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 1078 Nasahajātaduka Nasahajātapaccayā nahetuyā ekādasa, naārammaṇe ekādasa, 729 --- patthana1 2:1078 naadhipatiyā ekādasa, naanantare ekādasa, nasamanantare ekādasa, naaññamaññe ekādasa, nanissaye ekādasa, naupanissaye ekādasa, napurejāte ekādasa, napacchājāte nava, naāsevane ekādasa, nakamme ekādasa, navipāke ekādasa, naāhāre ekādasa, naindriye ekādasa, najhāne ekādasa, namagge ekādasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā ekādasa, novigate ekādasa, noavigate nava …pe…. 1079 Catukka Nasahajātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā ekādasa, naanantare ekādasa, nasamanantare ekādasa, naaññamaññe ekādasa, nanissaye ekādasa, naupanissaye satta, napurejāte ekādasa, napacchājāte nava, naāsevane ekādasa, nakamme ekādasa, navipāke ekādasa, naāhāre ekādasa, naindriye ekādasa, najhāne ekādasa, namagge ekādasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā ekādasa, novigate ekādasa, noavigate nava. 1080 Nasahajātapaccayā nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 1081 Nasahajātamūlakaṁ. 1082 Naaññamaññaduka Naaññamaññapaccayā nahetuyā ekādasa, naārammaṇe ekādasa, naadhipatiyā ekādasa, naanantare ekādasa, nasamanantare ekādasa, nasahajāte ekādasa, nanissaye ekādasa, naupanissaye ekādasa, napurejāte ekādasa, napacchājāte ekādasa, naāsevane ekādasa, nakamme ekādasa, navipāke ekādasa, naāhāre ekādasa, naindriye ekādasa, najhāne ekādasa, namagge ekādasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā ekādasa, novigate ekādasa, noavigate nava …pe…. 1083 Catukka Naaññamaññapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā ekādasa, naanantare ekādasa, nasamanantare ekādasa, nasahajāte ekādasa, nanissaye ekādasa, naupanissaye satta, napurejāte ekādasa, napacchājāte ekādasa, naāsevane ekādasa, nakamme ekādasa, navipāke ekādasa, naāhāre ekādasa, naindriye ekādasa, najhāne ekādasa, namagge ekādasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā ekādasa, novigate ekādasa, noavigate nava …pe…. 1084 Aṭṭhaka Naaññamaññapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā nanissaye ekādasa, naupanissaye satta, napurejāte ekādasa, napacchājāte nava, naāsevane ekādasa, nakamme ekādasa, navipāke ekādasa, naāhāre ekādasa, naindriye ekādasa, najhāne ekādasa, namagge ekādasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā ekādasa, novigate ekādasa, noavigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1085 Naaññamaññamūlakaṁ. 1086 Nanissayaduka Nanissayapaccayā nahetuyā ekādasa, naārammaṇe ekādasa, naadhipatiyā ekādasa, naanantare ekādasa, nasamanantare ekādasa, nasahajāte ekādasa, naaññamaññe ekādasa, naupanissaye ekādasa, napurejāte ekādasa, napacchājāte nava, naāsevane ekādasa, nakamme ekādasa, navipāke ekādasa, naāhāre ekādasa, naindriye ekādasa, najhāne ekādasa, namagge ekādasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā ekādasa, novigate ekādasa, noavigate nava …pe…. 1087 Catukka Nanissayapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā ekādasa, naanantare ekādasa, nasamanantare ekādasa, nasahajāte ekādasa, naaññamaññe ekādasa, naupanissaye pañca, napurejāte ekādasa, napacchājāte nava, naāsevane ekādasa, nakamme ekādasa, navipāke ekādasa, naāhāre ekādasa, naindriye ekādasa, najhāne ekādasa, namagge ekādasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā ekādasa, novigate ekādasa, noavigate nava …pe…. 1088 Dasaka Nanissayapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā naupanissayapaccayā napurejāte pañca, napacchājāte tīṇi, naāsevane pañca, nakamme pañca, navipāke pañca, naāhāre pañca, naindriye pañca, najhāne pañca, namagge pañca, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, noatthiyā dve, nonatthiyā pañca, novigate pañca, noavigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 1089 Nanissayamūlakaṁ. 1090 Naupanissayaduka Naupanissayapaccayā nahetuyā 730 --- patthana1 2:1090 pannarasa, naārammaṇe terasa, naadhipatiyā pannarasa, naanantare pannarasa, nasamanantare pannarasa, nasahajāte ekādasa, naaññamaññe ekādasa, nanissaye ekādasa, napurejāte terasa, napacchājāte pannarasa, naāsevane pannarasa, nakamme pannarasa, navipāke pannarasa, naāhāre pannarasa, naindriye pannarasa, najhāne pannarasa, namagge pannarasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā pannarasa, novigate pannarasa, noavigate nava …pe…. 1091 Catukka Naupanissayapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā terasa, naanantare terasa, nasamanantare terasa, nasahajāte satta, naaññamaññe satta, nanissaye pañca, napurejāte nava, napacchājāte terasa, naāsevane terasa, nakamme terasa, navipāke terasa, naāhāre terasa, naindriye terasa, najhāne terasa, namagge terasa, nasampayutte satta, navippayutte pañca, noatthiyā dve, nonatthiyā terasa, novigate terasa, noavigate dve …pe…. 1092 Aṭṭhaka Naupanissayapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññe satta, nanissaye pañca, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte satta, navippayutte tīṇi, noatthiyā dve, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate dve. 1093 Navaka Naupanissayapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nanissaye pañca, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte satta, navippayutte tīṇi, noatthiyā dve, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate dve. 1094 Dasaka Naupanissayapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nanissayapaccayā napurejāte pañca, napacchājāte tīṇi, naāsevane pañca, nakamme pañca, navipāke pañca, naāhāre pañca, naindriye pañca, najhāne pañca, namagge pañca, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, noatthiyā dve, nonatthiyā pañca, novigate pañca, noavigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 1095 Naupanissayamūlakaṁ. 1096 Napurejātaduka Napurejātapaccayā nahetuyā terasa, naārammaṇe terasa, naadhipatiyā terasa, naanantare terasa, nasamanantare terasa, nasahajāte ekādasa, naaññamaññe ekādasa, nanissaye ekādasa, naupanissaye terasa, napacchājāte terasa, naāsevane terasa, nakamme terasa, navipāke terasa, naāhāre terasa, naindriye terasa, najhāne terasa, namagge terasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā terasa, novigate terasa, noavigate nava …pe…. 1097 Catukka Napurejātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā terasa, naanantare terasa, nasamanantare terasa, nasahajāte ekādasa, naaññamaññe ekādasa, nanissaye ekādasa, naupanissaye nava, napacchājāte terasa, naāsevane terasa, nakamme terasa, navipāke terasa, naāhāre terasa, naindriye terasa, najhāne terasa, namagge terasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā terasa, novigate terasa, noavigate nava …pe…. 1098 Aṭṭhaka Napurejātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññe ekādasa, nanissaye ekādasa, naupanissaye pañca, napacchājāte nava, naāsevane ekādasa, nakamme ekādasa, navipāke ekādasa, naāhāre ekādasa, naindriye ekādasa, najhāne ekādasa, namagge ekādasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā ekādasa, novigate ekādasa, noavigate nava …pe…. 1099 Dasaka Napurejātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nanissayapaccayā naupanissaye pañca, napacchājāte nava, naāsevane ekādasa, nakamme ekādasa, 731 --- patthana1 2:1099 navipāke ekādasa, naāhāre ekādasa, naindriye ekādasa, najhāne ekādasa, namagge ekādasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā ekādasa, novigate ekādasa, noavigate nava. 1100 Ekādasaka Napurejātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā …pe… nanissayapaccayā naupanissayapaccayā napacchājāte tīṇi, naāsevane pañca, nakamme pañca, navipāke pañca, naāhāre pañca, naindriye pañca, najhāne pañca, namagge pañca, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, noatthiyā dve, nonatthiyā pañca, novigate pañca, noavigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 1101 Napurejātamūlakaṁ. 1102 Napacchājātaduka Napacchājātapaccayā nahetuyā pannarasa, naārammaṇe pannarasa, naadhipatiyā pannarasa, naanantare pannarasa, nasamanantare pannarasa, nasahajāte nava, naaññamaññe ekādasa, nanissaye nava, naupanissaye pannarasa, napurejāte terasa, naāsevane pannarasa, nakamme pannarasa, navipāke pannarasa, naāhāre pannarasa, naindriye pannarasa, najhāne pannarasa, namagge pannarasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā pannarasa, novigate pannarasa, noavigate nava …pe…. 1103 Catukka Napacchājātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā pannarasa, naanantare pannarasa, nasamanantare pannarasa, nasahajāte nava, naaññamaññe ekādasa, nanissaye nava, naupanissaye terasa, napurejāte terasa, naāsevane pannarasa, nakamme pannarasa, navipāke pannarasa, naāhāre pannarasa, naindriye pannarasa, najhāne pannarasa, namagge pannarasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā pannarasa, novigate pannarasa, noavigate nava …pe…. 1104 Aṭṭhaka Napacchājātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññe nava, nanissaye nava, naupanissaye pañca, napurejāte nava, naāsevane nava, nakamme nava, navipāke nava, naāhāre nava, naindriye nava, najhāne nava, namagge nava, nasampayutte nava, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā nava, novigate nava, noavigate nava …pe…. 1105 Dasaka Napacchājātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nanissayapaccayā naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, naāsevane nava, nakamme nava, navipāke nava, naāhāre nava, naindriye nava, najhāne nava, namagge nava, nasampayutte nava, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā nava, novigate nava, noavigate nava. 1106 Ekādasaka Napacchājātapaccayā nahetupaccayā …pe… nanissayapaccayā naupanissayapaccayā napurejāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme ekaṁ, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, noatthiyā dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi, noavigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 1107 Napacchājātamūlakaṁ. Naāsevanapaccayā …. (Yathā nahetupaccayā, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 1108 Nakammaduka Nakammapaccayā nahetuyā pannarasa, naārammaṇe pannarasa, naadhipatiyā pannarasa, naanantare pannarasa, nasamanantare pannarasa, nasahajāte ekādasa, naaññamaññe ekādasa, nanissaye ekādasa, naupanissaye pannarasa, napurejāte terasa, napacchājāte pannarasa, naāsevane pannarasa, navipāke pannarasa, naāhāre pannarasa, naindriye pannarasa, najhāne pannarasa, namagge pannarasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā pannarasa, novigate pannarasa, noavigate nava …pe…. 1109 Catukka Nakammapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā pannarasa …pe… naupanissaye terasa, napurejāte terasa, napacchājāte pannarasa …pe… noavigate nava …pe…. 1110 Dasaka Nakammapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā …pe… nanissayapaccayā naupanissaye pañca, napurejāte ekādasa, napacchājāte nava, naāsevane ekādasa …pe… noavigate nava. 1111 Ekādasaka Nakammapaccayā nahetupaccayā …pe… naupanissayapaccayā napurejāte pañca, napacchājāte ekaṁ, naāsevane pañca, 732 --- patthana1 2:1111 navipāke pañca, naāhāre pañca, naindriye pañca, najhāne pañca, namagge pañca, nasampayutte pañca, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā pañca, novigate pañca …pe…. 1112 Terasaka Nakammapaccayā nahetupaccayā …pe… napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevane ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 1113 Navipākapaccayā …. Yathā nahetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 1114 Naāhāraduka Naāhārapaccayā nahetuyā pannarasa, naārammaṇe pannarasa, naadhipatiyā pannarasa, naanantare pannarasa, nasamanantare pannarasa, nasahajāte ekādasa, naaññamaññe ekādasa, nanissaye ekādasa, naupanissaye pannarasa, napurejāte terasa …pe… noavigate nava …pe…. 1115 Catukka Naāhārapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā pannarasa …pe… naupanissaye terasa …pe… noavigate nava …pe…. 1116 Aṭṭhaka Naāhārapaccayā nahetupaccayā …pe… nasahajātapaccayā naaññamaññe ekādasa, nanissaye ekādasa, naupanissaye satta, napurejāte ekādasa, napacchājāte nava, naāsevane ekādasa, nakamme ekādasa, navipāke ekādasa, naindriye nava, najhāne ekādasa, namagge ekādasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā ekādasa, novigate ekādasa, noavigate nava …pe…. 1117 Dasaka Naāhārapaccayā nahetupaccayā …pe… nanissayapaccayā naupanissaye pañca, napurejāte ekādasa, napacchājāte nava, naāsevane ekādasa, nakamme ekādasa, navipāke ekādasa, naindriye nava, najhāne ekādasa, namagge ekādasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā ekādasa, novigate ekādasa, noavigate nava. 1118 Ekādasaka Naāhārapaccayā nahetupaccayā …pe… naupanissayapaccayā napurejāte pañca, napacchājāte tīṇi, naāsevane pañca, nakamme pañca, navipāke pañca, naindriye tīṇi, najhāne pañca, namagge pañca, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, noatthiyā dve, nonatthiyā pañca, novigate pañca, noavigate dve …pe…. 1119 Terasaka Naāhārapaccayā nahetupaccayā …pe… napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevane tīṇi, nakamme ekaṁ, navipāke tīṇi, naindriye dve, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, noatthiyā dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi, noavigate dve …pe…. 1120 Pannarasaka Naāhārapaccayā nahetupaccayā …pe… napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nakammapaccayā navipāke ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ …pe…. 1121 Aṭṭhārasaka Naāhārapaccayā nahetupaccayā …pe… nakammapaccayā navipākapaccayā najhānapaccayā namaggapaccayā nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 1122 Naindriyaduka Naindriyapaccayā nahetuyā pannarasa, naārammaṇe pannarasa …pe… noavigate nava …pe…. 1123 Catukka Naindriyapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā pannarasa …pe… naupanissaye terasa …pe… noavigate nava …pe…. 1124 Aṭṭhaka Naindriyapaccayā nahetupaccayā …pe… nasahajātapaccayā naaññamaññe ekādasa, nanissaye ekādasa, naupanissaye satta, napurejāte ekādasa, napacchājāte nava, naāsevane ekādasa, nakamme ekādasa, navipāke ekādasa, naāhāre nava, najhāne ekādasa, namagge ekādasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā ekādasa, novigate ekādasa, noavigate nava …pe…. 1125 Dasaka Naindriyapaccayā nahetupaccayā …pe… nanissayapaccayā naupanissaye pañca, napurejāte ekādasa, napacchājāte nava, naāsevane ekādasa, nakamme ekādasa, navipāke ekādasa, naāhāre nava, najhāne ekādasa, namagge ekādasa, nasampayutte ekādasa, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā ekādasa, novigate ekādasa, noavigate nava. 1126 Ekādasaka Naindriyapaccayā nahetupaccayā …pe… naupanissayapaccayā napurejāte pañca, napacchājāte tīṇi, naāsevane pañca, nakamme pañca, navipāke pañca, naāhāre tīṇi. (Kātabbaṁ.) 1127 Terasaka Naindriyapaccayā nahetupaccayā …pe… napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevane tīṇi, nakamme ekaṁ, navipāke 733 --- patthana1 2:1127 tīṇi, naāhāre dve, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, noatthiyā dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi, noavigate dve …pe…. 1128 Pannarasaka Naindriyapaccayā nahetupaccayā …pe… nakammapaccayā navipāke ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ …pe…. 1129 Ekavīsaka Naindriyapaccayā nahetupaccayā …pe… nakammapaccayā navipākapaccayā najhānapaccayā namaggapaccayā nasampayuttapaccayā navippayuttapaccayā nonatthipaccayā novigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 1130 Najhānapaccayā … namaggapaccayā …. 1131 Yathā nahetumūlakaṁ evaṁ vitthāretabbaṁ. 1132 Nasampayuttapaccayā …. 1133 Yathā naaññamaññamūlakaṁ evaṁ vitthāretabbaṁ. 1134 Navippayuttaduka Navippayuttapaccayā nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, nasahajāte nava, naaññamaññe nava, nanissaye nava, naupanissaye nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme nava, navipāke nava, naāhāre nava, naindriye nava, najhāne nava, namagge nava, nasampayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā nava, novigate nava, noavigate nava …pe…. 1135 Catukka Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, nasahajāte nava, naaññamaññe nava, nanissaye nava, naupanissaye pañca, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme nava, navipāke nava, naāhāre nava, naindriye nava, najhāne nava, namagge nava, nasampayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā nava, novigate nava, noavigate nava …pe…. 1136 Dasaka Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nanissayapaccayā naupanissaye tīṇi, napurejāte nava …pe… noavigate nava. 1137 Ekādasaka Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) nanissayapaccayā naupanissayapaccayā napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme ekaṁ, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, noatthiyā dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi, noavigate dve …pe…. 1138 Aṭṭhārasaka Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) nakammapaccayā navipākapaccayā naindriyapaccayā najhāne ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 1139 Noatthiduka Noatthipaccayā nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, nasahajāte nava, naaññamaññe nava, nanissaye nava, naupanissaye nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme nava, navipāke nava, naāhāre nava, naindriye nava, najhāne nava, namagge nava, nasampayutte nava, navippayutte nava, nonatthiyā nava, novigate nava, noavigate nava …pe…. 1140 Catukka Noatthipaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā nava …pe… nanissaye nava, naupanissaye dve …pe…. 1141 Dasaka Noatthipaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nanissayapaccayā naupanissaye dve, napurejāte nava …pe… noavigate nava. 1142 Ekādasaka Noatthipaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) naupanissayapaccayā napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, navipāke dve, naāhāre dve, naindriye dve, najhāne dve, namagge dve, nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā dve, novigate dve, noavigate dve …pe…. 1143 Sattarasaka Noatthipaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) naāsevanapaccayā navipākapaccayā naāhārapaccayā naindriyapaccayā najhāne dve …pe… noavigate dve …pe…. 1144 Ekavīsaka Noatthipaccayā nahetupaccayā …pe… naupanissayapaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā navipākapaccayā naāhārapaccayā naindriyapaccayā …pe… navippayuttapaccayā 734 --- patthana1 2:1144 nonatthiyā dve, novigate dve, noavigate dve. 1145 Tevīsaka (saupanissaya) Noatthipaccayā nahetupaccayā …pe… novigatapaccayā noavigate dve. 1146 Tevīsaka (sakamma) Noatthipaccayā nahetupaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) nanissayapaccayā napurejātapaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) nakammapaccayā …pe… novigatapaccayā noavigate nava. 1147 Nonatthiduka Nonatthipaccayā nahetuyā pannarasa. (Saṅkhittaṁ.) Nonatthiyā ca, novigate ca. (Nahetupaccayasadisaṁ.) 1148 Novigataduka Novigatapaccayā nahetuyā pannarasa. (Saṅkhittaṁ.) 1149 Noavigataduka Noavigatapaccayā nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava …pe… novigate nava. 1150 Noavigatapaccayā …. (Noatthipaccayasadisaṁ.) 1151 Pañhāvārassa paccanīyagaṇanā. 1152 1.2.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1153 Hetusāmaññaghaṭanā Hetu sahajāta nissaya atthi avigatanti naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1154 Hetu sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1155 Hetu sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1156 Hetu sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. [Avipāka—4] 1157 Hetu sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1158 Hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1159 Hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1160 Hetu sahajāta nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte 735 --- patthana1 2:1160 ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1161 Hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1162 Saindriya-maggaghaṭanā Hetu sahajāta nissaya indriya magga atthi avigatanti naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā cattāri, naanantare cattāri, nasamanantare cattāri, naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri, napurejāte cattāri, napacchājāte cattāri, naāsevane cattāri, nakamme cattāri, navipāke cattāri, naāhāre cattāri, najhāne cattāri, nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 1163 Hetu sahajāta aññamañña nissaya indriya magga atthi avigatanti naārammaṇe dve, naadhipatiyā dve, naanantare dve, nasamanantare dve, naupanissaye dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme dve, navipāke dve, naāhāre dve, najhāne dve, nasampayutte ekaṁ, navippayutte dve, nonatthiyā dve, novigate dve. 1164 Hetu sahajāta aññamañña nissaya indriya magga sampayutta atthi avigatanti naārammaṇe dve, naadhipatiyā dve, naanantare dve, nasamanantare dve, naupanissaye dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme dve, navipāke dve, naāhāre dve, najhāne dve, navippayutte dve, nonatthiyā dve, novigate dve. 1165 Hetu sahajāta nissaya indriya magga vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe dve, naadhipatiyā dve, naanantare dve, nasamanantare dve, naaññamaññe dve, naupanissaye dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme dve, navipāke dve, naāhāre dve, najhāne dve, nasampayutte dve, nonatthiyā dve, novigate dve. [Avipāka—4] 1166 Hetu sahajāta nissaya vipāka indriya magga atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1167 Hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1168 Hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga sampayutta atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1169 Hetu sahajāta nissaya vipāka indriya magga vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1170 Hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1171 Sādhipati-indriya-maggaghaṭanā Hetādhipati sahajāta nissaya indriya magga atthi avigatanti naārammaṇe cattāri, naanantare cattāri, nasamanantare cattāri, naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri, napurejāte cattāri, napacchājāte cattāri, naāsevane cattāri, nakamme cattāri, navipāke cattāri, naāhāre cattāri, najhāne cattāri, nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 1172 Hetādhipati sahajāta aññamañña 736 --- patthana1 2:1172 nissaya indriya magga sampayutta atthi avigatanti naārammaṇe dve, naanantare dve, nasamanantare dve, naupanissaye dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme dve, navipāke dve, naāhāre dve, najhāne dve, navippayutte dve, nonatthiyā dve, novigate dve. 1173 Hetādhipati sahajāta nissaya indriya magga vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe dve, naanantare dve, nasamanantare dve, naaññamaññe dve, naupanissaye dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme dve, navipāke dve, naāhāre dve, najhāne dve, nasampayutte dve, nonatthiyā dve, novigate dve. [Avipāka—3] 1174 Hetādhipati sahajāta nissaya vipāka indriya magga atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1175 Hetādhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga sampayutta atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1176 Hetādhipati sahajāta nissaya vipāka indriya magga vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Savipāka—3] 1177 Hetumūlakaṁ. 1178 Ārammaṇaduka Ārammaṇapaccayā nahetuyā nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, nasahajāte nava, naaññamaññe nava, nanissaye nava, naupanissaye nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme nava, navipāke nava, naāhāre nava, naindriye nava, najhāne nava, namagge nava, nasampayutte nava, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā nava, novigate nava, noavigate nava. 1179 Ārammaṇaghaṭanā Ārammaṇa adhipati upanissayanti nahetuyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte satta, naaññamaññe satta, nanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte satta, navippayutte satta, noatthiyā satta, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate satta. 1180 Ārammaṇa purejāta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, nanissaye tīṇi, naupanissaye tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1181 Ārammaṇa nissaya purejāta vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1182 Ārammaṇa adhipati upanissaya purejāta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, nanissaye ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1183 Ārammaṇa adhipati nissaya upanissaya purejāta vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1184 Ārammaṇamūlakaṁ. 737 --- patthana1 2:1185 1185 Adhipatiduka Adhipatipaccayā nahetuyā dasa, naārammaṇe satta, naanantare dasa, nasamanantare dasa, nasahajāte satta, naaññamaññe aṭṭha, nanissaye satta, naupanissaye satta, napurejāte dasa, napacchājāte dasa, naāsevane dasa, nakamme dasa, navipāke dasa, naāhāre dasa, naindriye dasa, najhāne dasa, namagge dasa, nasampayutte aṭṭha, navippayutte satta, noatthiyā satta, nonatthiyā dasa, novigate dasa, no avigate satta. 1186 Adhipatimissakaghaṭanā Adhipati atthi avigatanti nahetuyā aṭṭha, naārammaṇe satta, naanantare aṭṭha, nasamanantare aṭṭha, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe cattāri, nanissaye ekaṁ, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte aṭṭha, naāsevane aṭṭha, nakamme aṭṭha, navipāke aṭṭha, naāhāre aṭṭha, naindriye aṭṭha, najhāne aṭṭha, namagge aṭṭha, nasampayutte cattāri, navippayutte cattāri, nonatthiyā aṭṭha, novigate aṭṭha. 1187 Adhipati nissaya atthi avigatanti nahetuyā aṭṭha, naārammaṇe satta, naanantare aṭṭha, nasamanantare aṭṭha, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe cattāri, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte aṭṭha, naāsevane aṭṭha, nakamme aṭṭha, navipāke aṭṭha, naāhāre aṭṭha, naindriye aṭṭha, najhāne aṭṭha, namagge aṭṭha, nasampayutte cattāri, navippayutte tīṇi, nonatthiyā aṭṭha, novigate aṭṭha. 1188 Adhipati nissaya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā cattāri, naārammaṇe tīṇi, naanantare cattāri, nasamanantare cattāri, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe cattāri, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte cattāri, naāsevane cattāri, nakamme cattāri, navipāke cattāri, naāhāre cattāri, naindriye cattāri, najhāne cattāri, namagge cattāri, nasampayutte cattāri, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 1189 Pakiṇṇakaghaṭanā Adhipati ārammaṇa upanissayanti nahetuyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte satta, naaññamaññe satta, nanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte satta, navippayutte satta, noatthiyā satta, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate satta. 1190 Adhipati ārammaṇa upanissaya purejāta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, nanissaye ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1191 Adhipati ārammaṇa nissaya upanissaya purejāta vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1192 Sahajāta-chandādhipatighaṭanā Adhipati sahajāta nissaya atthi avigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1193 Adhipati sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1194 Adhipati sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. [Avipāka—3] 1195 Adhipati 738 --- patthana1 2:1195 sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1196 Adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1197 Adhipati sahajāta nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Savipāka—3] 1198 Cittādhipatighaṭanā Adhipati sahajāta nissaya āhāra indriya atthi avigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1199 Adhipati sahajāta aññamañña nissaya āhāra indriya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1200 Adhipati sahajāta nissaya āhāra indriya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. [Avipāka—3] 1201 Adhipati sahajāta nissaya vipāka āhāra indriya atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1202 Adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra indriya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1203 Adhipati sahajāta nissaya vipāka āhāra indriya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Savipāka—3] 1204 Vīriyādhipatighaṭanā Adhipati sahajāta nissaya indriya magga atthi avigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, najhāne satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1205 Adhipati sahajāta aññamañña nissaya indriya magga sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, najhāne tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1206 Adhipati sahajāta nissaya indriya magga vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe 739 --- patthana1 2:1206 tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, najhāne tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. [Avipāka—3] 1207 Adhipati sahajāta nissaya vipāka indriya magga atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1208 Adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1209 Adhipati sahajāta nissaya vipāka indriya magga vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Savipāka—3] 1210 Vīmaṁsādhipatighaṭanā Adhipati hetu sahajāta nissaya indriya magga atthi avigatanti naārammaṇe cattāri, naanantare cattāri, nasamanantare cattāri, naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri, napurejāte cattāri, napacchājāte cattāri, naāsevane cattāri, nakamme cattāri, navipāke cattāri, naāhāre cattāri, najhāne cattāri, nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 1211 Adhipati hetu sahajāta aññamañña nissaya indriya magga sampayutta atthi avigatanti naārammaṇe dve, naanantare dve, nasamanantare dve, naupanissaye dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme dve, navipāke dve, naāhāre dve, najhāne dve, navippayutte dve, nonatthiyā dve, novigate dve. 1212 Adhipati hetu sahajāta nissaya indriya magga vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe dve, naanantare dve, nasamanantare dve, naaññamaññe dve, naupanissaye dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme dve, navipāke dve, naāhāre dve, najhāne dve, nasampayutte dve, nonatthiyā dve, novigate dve. [Avipāka—3] 1213 Adhipati hetu sahajāta nissaya vipāka indriya magga atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1214 Adhipati hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga sampayutta atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1215 Adhipati hetu sahajāta nissaya vipāka indriya magga vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Savipāka—3] 1216 Adhipatimūlakaṁ. 1217 Anantaraduka Anantarapaccayā nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, nasahajāte satta, naaññamaññe satta, nanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane pañca, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte satta, navippayutte satta, noatthiyā satta, noavigate satta. 1218 Anantaraghaṭanā Anantara samanantara upanissaya natthi vigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, nasahajāte satta, naaññamaññe satta, nanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane pañca, 740 --- patthana1 2:1218 nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte satta, navippayutte satta, noatthiyā satta, noavigate satta. 1219 Anantara samanantara upanissaya āsevana natthi vigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, nanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, noatthiyā tīṇi, noavigate tīṇi. 1220 Anantara samanantara upanissaya kamma natthi vigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, nanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, noatthiyā ekaṁ, noavigate ekaṁ. 1221 Anantaramūlakaṁ. 1222 Samanantaraduka Samanantarapaccayā nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, nasahajāte satta, naaññamaññe satta, nanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane pañca, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte satta, navippayutte satta, noatthiyā satta, noavigate satta. 1223 Samanantaraghaṭanā Samanantara anantara upanissaya natthi vigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, nasahajāte satta, naaññamaññe satta, nanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane pañca, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte satta, navippayutte satta, noatthiyā satta, noavigate satta. 1224 Samanantara anantara upanissaya āsevana natthi vigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, nanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, noatthiyā tīṇi, noavigate tīṇi. 1225 Samanantara anantara upanissaya kamma natthi vigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, nanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, noatthiyā ekaṁ, noavigate ekaṁ. 1226 Samanantaramūlakaṁ. 1227 Sahajātaduka Sahajātapaccayā nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, naaññamaññe pañca, naupanissaye nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme nava, navipāke nava, naāhāre nava, naindriye nava, najhāne nava, namagge nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā nava, novigate nava. 1228 Sahajātaghaṭanā Sahajāta nissaya atthi avigatanti nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, naaññamaññe pañca, naupanissaye nava …pe… namagge nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā nava, novigate nava. 1229 Sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1230 Sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1231 Sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe 741 --- patthana1 2:1231 tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1232 Sahajāta aññamañña nissaya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Avipāka—5] 1233 Sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, na ārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1234 Sahajāta aññamañña nissaya vipāka atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1235 Sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1236 Sahajāta nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1237 Sahajāta aññamañña nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1238 Sahajātamūlakaṁ. 1239 Aññamaññaduka Aññamaññapaccayā nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1240 Aññamaññaghaṭanā Aññamañña sahajāta nissaya atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1241 Aññamañña sahajāta nissaya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1242 Aññamañña sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 742 --- patthana1 2:1242 [Avipāka—3] 1243 Aññamañña sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1244 Aññamañña sahajāta nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1245 Aññamañña sahajāta nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Savipāka—3] 1246 Aññamaññamūlakaṁ. 1247 Nissayaduka Nissayapaccayā nahetuyā terasa, naārammaṇe terasa, naadhipatiyā terasa, naanantare terasa, nasamanantare terasa, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe satta, naupanissaye terasa, napurejāte nava, napacchājāte terasa, naāsevane terasa, nakamme terasa, navipāke terasa, naāhāre terasa, naindriye terasa, najhāne terasa, namagge terasa, nasampayutte satta, navippayutte tīṇi, nonatthiyā terasa, novigate terasa. 1248 Nissayamissakaghaṭanā Nissaya atthi avigatanti nahetuyā terasa, naārammaṇe terasa, naadhipatiyā terasa, naanantare terasa, nasamanantare terasa, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe satta, naupanissaye terasa, napurejāte nava, na pacchājāte terasa, naāsevane terasa, nakamme terasa, navipāke terasa, naāhāre terasa, naindriye terasa, najhāne terasa, namagge terasa, nasampayutte satta, navippayutte tīṇi, nonatthiyā terasa, novigate terasa. 1249 Nissaya adhipati atthi avigatanti nahetuyā aṭṭha, naārammaṇe satta, naanantare aṭṭha, nasamanantare aṭṭha, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe cattāri, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte aṭṭha, naāsevane aṭṭha, nakamme aṭṭha, navipāke aṭṭha, naāhāre aṭṭha, naindriye aṭṭha, najhāne aṭṭha, namagge aṭṭha, nasampayutte cattāri, navippayutte tīṇi, nonatthiyā aṭṭha, novigate aṭṭha. 1250 Nissaya indriya atthi avigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1251 Nissaya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā pañca, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā pañca, naanantare pañca, nasamanantare pañca, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte tīṇi, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme pañca, navipāke pañca, naāhāre pañca, naindriye pañca, najhāne pañca, namagge pañca, nasampayutte pañca, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 1252 Nissaya adhipati vippayutta atthi avigatanti nahetuyā cattāri, naārammaṇe tīṇi, naanantare cattāri, nasamanantare cattāri, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe cattāri, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte cattāri, naāsevane cattāri, nakamme cattāri, navipāke cattāri, naāhāre cattāri, naindriye cattāri, najhāne cattāri, namagge cattāri, nasampayutte cattāri, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 1253 Nissaya indriya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 743 --- patthana1 2:1253 1254 Pakiṇṇakaghaṭanā Nissaya purejāta vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1255 Nissaya ārammaṇa purejāta vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1256 Nissaya ārammaṇa adhipati upanissaya purejāta vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1257 Nissaya purejāta indriya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1258 Sahajātaghaṭanā Nissaya sahajāta atthi avigatanti nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, naaññamaññe pañca, naupanissaye nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme nava, navipāke nava, naāhāre nava, naindriye nava, najhāne nava, namagge nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā nava, novigate nava. 1259 Nissaya sahajāta aññamañña atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1260 Nissaya sahajāta aññamañña sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1261 Nissaya sahajāta vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1262 Nissaya sahajāta aññamañña vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Avipāka—5] 1263 Nissaya sahajāta vipāka atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1264 Nissaya sahajāta aññamañña vipāka atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, 744 --- patthana1 2:1264 najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1265 Nissaya sahajāta aññamañña vipāka sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1266 Nissaya sahajāta vipāka vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1267 Nissaya sahajāta aññamañña vipāka vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1268 Nissayamūlakaṁ. 1269 Upanissayaduka Upanissayapaccayā nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, nasahajāte nava, naaññamaññe nava, nanissaye nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme nava, navipāke nava, naāhāre nava, naindriye nava, najhāne nava, namagge nava, nasampayutte nava, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā nava, novigate nava, noavigate nava. 1270 Upanissayaghaṭanā Upanissaya ārammaṇa adhipatīti nahetuyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte satta, naaññamaññe satta, nanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte satta, navippayutte satta, noatthiyā satta, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate satta. 1271 Upanissaya ārammaṇa adhipati purejāta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, nanissaye ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1272 Upanissaya ārammaṇa adhipati nissaya purejāta vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1273 Upanissaya anantara samanantara natthi vigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, nasahajāte satta, naaññamaññe satta, nanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane pañca, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte satta, navippayutte satta, noatthiyā satta, noavigate satta. 1274 Upanissaya anantara samanantara āsevana atthi vigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, nanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, noatthiyā tīṇi, noavigate tīṇi. 1275 Upanissaya kammanti nahetuyā dve, naārammaṇe dve, naadhipatiyā dve, naanantare dve, nasamanantare dve, nasahajāte dve, naaññamaññe dve, nanissaye dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, navipāke dve, naāhāre dve, naindriye dve, najhāne dve, namagge dve, nasampayutte dve, navippayutte dve, noatthiyā dve, nonatthiyā dve, novigate dve, noavigate dve. 1276 Upanissaya anantara samanantara kamma natthi 745 --- patthana1 2:1276 vigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, nanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, noatthiyā ekaṁ, noavigate ekaṁ. 1277 Upanissayamūlakaṁ. 1278 Purejātaduka Purejātapaccayā nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, nanissaye tīṇi, naupanissaye tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1279 Purejātaghaṭanā Purejāta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, nanissaye tīṇi, naupanissaye tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1280 Purejāta nissaya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1281 Purejāta ārammaṇa atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, nanissaye tīṇi, naupanissaye tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1282 Purejāta ārammaṇa nissaya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1283 Purejāta ārammaṇa adhipati upanissaya atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, nanissaye ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1284 Purejāta ārammaṇa adhipati nissaya upanissaya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1285 Purejāta nissaya indriya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1286 Purejātamūlakaṁ. 1287 Pacchājātaduka Pacchājātapaccayā nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, nanissaye tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1288 Pacchājātaghaṭanā Pacchājāta vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, nanissaye tīṇi, 746 --- patthana1 2:1288 naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1289 Pacchājātamūlakaṁ. 1290 Āsevanaduka Āsevanapaccayā nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, nanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, noatthiyā tīṇi, noavigate tīṇi. 1291 Āsevanaghaṭanā Āsevana anantara samanantara upanissaya natthi vigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, nanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, noatthiyā tīṇi, noavigate tīṇi. 1292 Āsevanamūlakaṁ. 1293 Kammaduka Kammapaccayā nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte dve, naaññamaññe tīṇi, nanissaye dve, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, navipāke satta, naāhāre dve, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte pañca, noatthiyā dve, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate dve. 1294 Kammapakiṇṇakaghaṭanā Kamma upanissayanti nahetuyā dve, naārammaṇe dve, naadhipatiyā dve, naanantare dve, nasamanantare dve, nasahajāte dve, naaññamaññe dve, nanissaye dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, navipāke dve, naāhāre dve, naindriye dve, najhāne dve, namagge dve, nasampayutte dve, navippayutte dve, noatthiyā dve, nonatthiyā dve, novigate dve, noavigate dve. 1295 Kamma anantara samanantara upanissaya natthi vigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, nanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, noatthiyā ekaṁ, noavigate ekaṁ. 1296 Sahajātaghaṭanā Kamma sahajāta nissaya āhāra atthi avigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, navipāke satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1297 Kamma sahajāta aññamañña nissaya āhāra atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1298 Kamma sahajāta aññamañña nissaya āhāra sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1299 Kamma sahajāta nissaya āhāra vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. [Avipāka—4] 1300 Kamma sahajāta nissaya vipāka āhāra atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā 747 --- patthana1 2:1300 ekaṁ, novigate ekaṁ. 1301 Kamma sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1302 Kamma sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1303 Kamma sahajāta nissaya vipāka āhāra vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1304 Kamma sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1305 Kammamūlakaṁ. 1306 Vipākaduka Vipākapaccayā nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1307 Vipākaghaṭanā Vipāka sahajāta nissaya atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1308 Vipāka sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1309 Vipāka sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1310 Vipāka sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1311 Vipāka sahajāta aññamañña nissaya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1312 Vipākamūlakaṁ. 1313 Āhāraduka Āhārapaccayā nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe tīṇi, nanissaye ekaṁ, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, 748 --- patthana1 2:1313 nonatthiyā satta, novigate satta. 1314 Āhāramissakaghaṭanā Āhāra atthi avigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe tīṇi, nanissaye ekaṁ, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1315 Sahajātasāmaññaghaṭanā Āhāra sahajāta nissaya atthi avigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1316 Āhāra sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1317 Āhāra sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1318 Āhāra sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. [Avipāka—4] 1319 Āhāra sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1320 Āhāra sahajāta aññamañña nissaya vipāka atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1321 Āhāra sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1322 Āhāra sahajāta nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1323 Āhāra sahajāta aññamañña nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1324 Sakammaghaṭanā Āhāra sahajāta nissaya kamma atthi avigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte 749 --- patthana1 2:1324 satta, naāsevane satta, navipāke satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1325 Āhāra sahajāta aññamañña nissaya kamma atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1326 Āhāra sahajāta aññamañña nissaya kamma sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1327 Āhāra sahajāta nissaya kamma vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. [Avipāka—4] 1328 Āhāra sahajāta nissaya kamma vipāka atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1329 Āhāra sahajāta aññamañña nissaya kamma vipāka atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1330 Āhāra sahajāta aññamañña nissaya kamma vipāka sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1331 Āhāra sahajāta nissaya kamma vipāka vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1332 Āhāra sahajāta aññamañña nissaya kamma vipāka vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1333 Saindriyaghaṭanā Āhāra sahajāta nissaya indriya atthi avigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1334 Āhāra sahajāta aññamañña nissaya indriya atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1335 Āhāra sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme 750 --- patthana1 2:1335 tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1336 Āhāra sahajāta nissaya indriya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. [Avipāka—4] 1337 Āhāra sahajāta nissaya vipāka indriya atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1338 Āhāra sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1339 Āhāra sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1340 Āhāra sahajāta nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1341 Āhāra sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1342 Sādhipati-indriyaghaṭanā Āhāra adhipati sahajāta nissaya indriya atthi avigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1343 Āhāra adhipati sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1344 Āhāra adhipati sahajāta nissaya indriya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. [Avipāka—3] 1345 Āhāra adhipati sahajāta nissaya vipāka indriya atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1346 Āhāra adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1347 Āhāra adhipati 751 --- patthana1 2:1347 sahajāta nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Savipāka—3] 1348 Āhāramūlakaṁ. 1349 Indriyaduka Indriyapaccayā nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe tīṇi, nanissaye ekaṁ, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1350 Indriyamissakaghaṭanā Indriya atthi avigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe tīṇi, nanissaye ekaṁ, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1351 Indriya nissaya atthi avigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1352 Indriya nissaya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1353 Pakiṇṇakaghaṭanā Indriya nissaya purejāta vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1354 Sahajātasāmaññaghaṭanā Indriya sahajāta nissaya atthi avigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1355 Indriya sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1356 Indriya sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1357 Indriya sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. [Avipāka—4] 1358 Indriya sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā 752 --- patthana1 2:1358 ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1359 Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1360 Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1361 Indriya sahajāta nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1362 Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1363 Samaggaghaṭanā Indriya sahajāta nissaya magga atthi avigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta …pe… naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1364 Indriya sahajāta aññamañña nissaya magga atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1365 Indriya sahajāta aññamañña nissaya magga sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. 1366 Indriya sahajāta nissaya magga vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. [Avipāka—4] 1367 Indriya sahajāta nissaya vipāka magga atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1368 Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1369 Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1370 Indriya sahajāta nissaya vipāka magga vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1371 Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1372 Sajhānaghaṭanā Indriya sahajāta nissaya jhāna atthi avigatanti nahetuyā satta …pe… naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1373 Indriya sahajāta aññamañña nissaya jhāna atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1374 Indriya sahajāta aññamañña nissaya jhāna sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. 1375 Indriya sahajāta nissaya jhāna vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. [Avipāka—4] 1376 Indriya sahajāta nissaya vipāka jhāna atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1377 Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1378 Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1379 Indriya sahajāta nissaya vipāka jhāna vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1380 Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 753 --- patthana1 2:1380 [Savipāka—5] 1381 Sajhāna-maggaghaṭanā Indriya sahajāta nissaya jhāna magga atthi avigatanti nahetuyā satta …pe… naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1382 Indriya sahajāta aññamañña nissaya jhāna magga atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… naupanissaye tīṇi …pe… nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1383 Indriya sahajāta aññamañña nissaya jhāna magga sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. 1384 Indriya sahajāta nissaya jhāna magga vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. [Avipāka—4] 1385 Indriya sahajāta nissaya vipāka jhāna magga atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1386 Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna magga atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1387 Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna magga sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1388 Indriya sahajāta nissaya vipāka jhāna magga vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1389 Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna magga vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1390 Sāhāraghaṭanā Indriya sahajāta nissaya āhāra atthi avigatanti nahetuyā satta …pe… naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1391 Indriya sahajāta aññamañña nissaya āhāra atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1392 Indriya sahajāta aññamañña nissaya āhāra sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. 1393 Indriya sahajāta nissaya āhāra vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. [Avipāka—4] 1394 Indriya sahajāta nissaya vipāka āhāra atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1395 Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1396 Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1397 Indriya sahajāta nissaya vipāka āhāra vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1398 Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1399 Sādhipati-āhāraghaṭanā Indriya adhipati sahajāta nissaya āhāra atthi avigatanti nahetuyā satta …pe… naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1400 Indriya adhipati sahajāta aññamañña nissaya āhāra sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. 1401 Indriya adhipati sahajāta nissaya āhāra vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. [Avipāka—3] 1402 Indriya adhipati sahajāta nissaya vipāka āhāra atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1403 Indriya adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1404 Indriya adhipati sahajāta nissaya vipāka āhāra vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. [Savipāka—3] 1405 Sādhipati-maggaghaṭanā Indriya adhipati sahajāta nissaya magga atthi avigatanti nahetuyā satta …pe… naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1406 Indriya adhipati sahajāta aññamañña nissaya magga sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. 1407 Indriya adhipati sahajāta nissaya magga vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. [Avipāka—3] 1408 Indriya adhipati sahajāta nissaya vipāka magga atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1409 Indriya adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1410 Indriya adhipati sahajāta nissaya vipāka magga vippayutta 754 --- patthana1 2:1410 atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. [Savipāka—3] 1411 Sahetu-maggaghaṭanā Indriya hetu sahajāta nissaya magga atthi avigatanti naārammaṇe cattāri …pe… naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri …pe… nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 1412 Indriya hetu sahajāta aññamañña nissaya magga atthi avigatanti naārammaṇe dve …pe… nasampayutte ekaṁ, navippayutte dve, nonatthiyā dve, novigate dve. 1413 Indriya hetu sahajāta aññamañña nissaya magga sampayutta atthi avigatanti naārammaṇe dve …pe… novigate dve. 1414 Indriya hetu sahajāta nissaya magga vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe dve …pe… novigate dve. [Avipāka—4] 1415 Indriya hetu sahajāta nissaya vipāka magga atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1416 Indriya hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1417 Indriya hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga sampayutta atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1418 Indriya hetu sahajāta nissaya vipāka magga vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1419 Indriya hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1420 Sahetādhipati-maggaghaṭanā Indriya hetādhipati sahajāta nissaya magga atthi avigatanti naārammaṇe cattāri, naanantare cattāri, nasamanantare cattāri, naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri, napurejāte cattāri, napacchājāte cattāri, naāsevane cattāri, nakamme cattāri, navipāke cattāri, naāhāre cattāri, najhāne cattāri, nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 1421 Indriya hetādhipati sahajāta aññamañña nissaya magga sampayutta atthi avigatanti naārammaṇe dve, naanantare dve, nasamanantare dve, naupanissaye dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme dve, navipāke dve, naāhāre dve, najhāne dve, navippayutte dve, nonatthiyā dve, novigate dve. 1422 Indriya hetādhipati sahajāta nissaya magga vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe dve, naanantare dve, nasamanantare dve, naaññamaññe dve, naupanissaye dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme dve, navipāke dve, naāhāre dve, najhāne dve, nasampayutte dve, nonatthiyā dve, novigate dve. [Avipāka—3] 1423 Indriya hetādhipati sahajāta nissaya vipāka magga atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1424 Indriya hetādhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga sampayutta atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1425 Indriya hetādhipati sahajāta nissaya vipāka magga vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Savipāka—3] 1426 Indriyamūlakaṁ. 1427 Jhānaduka Jhānapaccayā nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, naindriye satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1428 Jhānasāmaññaghaṭanā Jhāna sahajāta nissaya atthi avigatanti nahetuyā satta …pe… naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1429 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya 755 --- patthana1 2:1429 atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1430 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. 1431 Jhāna sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. [Avipāka—4] 1432 Jhāna sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1433 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1434 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1435 Jhāna sahajāta nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1436 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1437 Saindriyaghaṭanā Jhāna sahajāta nissaya indriya atthi avigatanti nahetuyā satta …pe… naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1438 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya indriya atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1439 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. 1440 Jhāna sahajāta nissaya indriya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. [Avipāka—4] 1441 Jhāna sahajāta nissaya vipāka indriya atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1442 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1443 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1444 Jhāna sahajāta nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1445 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1446 Samaggaghaṭanā Jhāna sahajāta nissaya magga atthi avigatanti nahetuyā satta …pe… naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta …pe… nasampayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1447 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya magga atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1448 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya magga sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. 1449 Jhāna sahajāta nissaya magga vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. [Avipāka—4] 1450 Jhāna sahajāta nissaya vipāka magga atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1451 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1452 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1453 Jhāna sahajāta nissaya vipāka magga vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1454 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1455 Saindriya-maggaghaṭanā Jhāna sahajāta nissaya indriya magga atthi avigatanti nahetuyā satta …pe… naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta …pe… nasampayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1456 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya indriya magga atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1457 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya indriya magga sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. 1458 Jhāna sahajāta nissaya indriya magga vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. [Avipāka—4] 1459 Jhāna sahajāta nissaya vipāka indriya magga atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1460 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1461 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga sampayutta atthi 756 --- patthana1 2:1461 avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1462 Jhāna sahajāta nissaya vipāka indriya magga vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1463 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1464 Jhānamūlakaṁ. 1465 Maggaduka Maggapaccayā nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, naindriye satta, najhāne satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1466 Maggasāmaññaghaṭanā Magga sahajāta nissaya atthi avigatanti nahetuyā satta …pe… naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1467 Magga sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1468 Magga sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. 1469 Magga sahajāta nissaya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. [Avipāka—4] 1470 Magga sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1471 Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1472 Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1473 Magga sahajāta nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1474 Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1475 Saindriyaghaṭanā Magga sahajāta nissaya indriya atthi avigatanti nahetuyā satta …pe… naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1476 Magga sahajāta aññamañña nissaya indriya atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1477 Magga sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. 1478 Magga sahajāta nissaya indriya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. [Avipāka—4] 1479 Magga sahajāta nissaya vipāka indriya atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1480 Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1481 Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1482 Magga sahajāta nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1483 Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1484 Sajhānaghaṭanā Magga sahajāta nissaya jhāna atthi avigatanti nahetuyā satta …pe… naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1485 Magga sahajāta aññamañña nissaya jhāna atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1486 Magga sahajāta aññamañña nissaya jhāna sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. 1487 Magga sahajāta nissaya jhāna vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. [Avipāka—4] 1488 Magga sahajāta nissaya vipāka jhāna atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1489 Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1490 Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1491 Magga sahajāta nissaya vipāka jhāna vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1492 Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna vippayutta atthi 757 --- patthana1 2:1492 avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1493 Saindriya-jhānaghaṭanā Magga sahajāta nissaya indriya jhāna atthi avigatanti nahetuyā satta …pe… naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1494 Magga sahajāta aññamañña nissaya indriya jhāna atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1495 Magga sahajāta aññamañña nissaya indriya jhāna sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. 1496 Magga sahajāta nissaya indriya jhāna vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. [Avipāka—4] 1497 Magga sahajāta nissaya vipāka indriya jhāna atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1498 Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya jhāna atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1499 Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya jhāna sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1500 Magga sahajāta nissaya vipāka indriya jhāna vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1501 Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya jhāna vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1502 Sādhipati-indriyaghaṭanā Magga adhipati sahajāta nissaya indriya atthi avigatanti nahetuyā satta …pe… naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1503 Magga adhipati sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. 1504 Magga adhipati sahajāta nissaya indriya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. [Avipāka—3] 1505 Magga adhipati sahajāta nissaya vipāka indriya atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1506 Magga adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1507 Magga adhipati sahajāta nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. [Savipāka—3] 1508 Sahetu-indriyaghaṭanā Magga hetu sahajāta nissaya indriya atthi avigatanti naārammaṇe cattāri …pe… naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri …pe… nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 1509 Magga hetu sahajāta aññamañña nissaya indriya atthi avigatanti naārammaṇe dve …pe… nasampayutte ekaṁ, navippayutte dve, nonatthiyā dve, novigate dve. 1510 Magga hetu sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti naārammaṇe dve …pe… novigate dve. 1511 Magga hetu sahajāta nissaya indriya vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe dve …pe… novigate dve. [Avipāka—4] 1512 Magga hetu sahajāta nissaya vipāka indriya atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1513 Magga hetu sahajāta aññamañña nissaya vipākaṁ indriya atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1514 Magga hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1515 Magga hetu sahajāta nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1516 Magga hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1517 Sahetādhipati-indriyaghaṭanā Magga hetādhipati sahajāta nissaya indriya atthi avigatanti naārammaṇe cattāri …pe… naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri …pe… nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 1518 Magga hetādhipati sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti naārammaṇe dve …pe… novigate dve. 1519 Magga hetādhipati sahajāta nissaya indriya vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe dve …pe… novigate dve. [Avipāka—3] 1520 Magga hetādhipati sahajāta nissaya vipāka indriya atthi avigatanti na ārammaṇe ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1521 Magga hetādhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta 758 --- patthana1 2:1521 atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 1522 Magga hetādhipati sahajāta nissaya vipāka indriya vippayutta atthi avigatanti naārammaṇe ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. [Savipāka—3] 1523 Maggamūlakaṁ. 1524 Sampayuttaduka Sampayuttapaccayā nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1525 Sampayuttaghaṭanā Sampayutta sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti nahetuyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. [Avipāka—1] 1526 Sampayutta sahajāta aññamañña nissaya vipāka atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. [Savipāka—1] 1527 Sampayuttamūlakaṁ. 1528 Vippayuttaduka Vippayuttapaccayā nahetuyā pañca, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā pañca, naanantare pañca, nasamanantare pañca, nasahajāte pañca, naaññamaññe pañca, nanissaye tīṇi, naupanissaye pañca, napurejāte tīṇi, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme pañca, navipāke pañca, naāhāre pañca, naindriye pañca, najhāne pañca, namagge pañca, nasampayutte pañca, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 1529 Vippayuttamissakaghaṭanā Vippayutta atthi avigatanti nahetuyā pañca, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā pañca, naanantare pañca, nasamanantare pañca, nasahajāte pañca, naaññamaññe pañca, nanissaye tīṇi, naupanissaye pañca, napurejāte tīṇi, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme pañca, navipāke pañca, naāhāre pañca, naindriye pañca, najhāne pañca, namagge pañca, nasampayutte pañca, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 1530 Vippayutta nissaya atthi avigatanti nahetuyā pañca, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā pañca, naanantare pañca, nasamanantare pañca, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte tīṇi, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme pañca, navipāke pañca, naāhāre pañca, naindriye pañca, najhāne pañca, namagge pañca, nasampayutte pañca, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 1531 Vippayutta adhipati nissaya atthi avigatanti nahetuyā cattāri, naārammaṇe tīṇi, naanantare cattāri, nasamanantare cattāri, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe cattāri, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte cattāri, naāsevane cattāri, nakamme cattāri, navipāke cattāri, naāhāre cattāri, naindriye cattāri, najhāne cattāri, namagge cattāri, nasampayutte cattāri, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 1532 Vippayutta nissaya indriya atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1533 Pakiṇṇakaghaṭanā Vippayutta pacchājāta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, nanissaye tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1534 Vippayutta nissaya purejāta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1535 Vippayutta ārammaṇa nissaya purejāta atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā 759 --- patthana1 2:1535 tīṇi, novigate tīṇi. 1536 Vippayutta ārammaṇa adhipati nissaya upanissaya purejāta atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1537 Vippayutta nissaya purejāta indriya atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1538 Sahajātaghaṭanā Vippayutta sahajāta nissaya atthi avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1539 Vippayutta sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Avipāka—2] 1540 Vippayutta sahajāta nissaya vipāka atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1541 Vippayutta sahajāta aññamañña nissaya vipāka atthi avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Savipāka—2] 1542 Vippayuttamūlakaṁ. 1543 Atthiduka Atthipaccayā nahetuyā terasa, naārammaṇe terasa, naadhipatiyā terasa, naanantare terasa, nasamanantare terasa, nasahajāte satta, naaññamaññe satta, nanissaye satta, naupanissaye terasa, napurejāte nava, napacchājāte terasa, naāsevane terasa, nakamme terasa, navipāke terasa, naāhāre terasa, naindriye terasa, najhāne terasa, namagge terasa, nasampayutte satta, navippayutte pañca, nonatthiyā terasa, novigate terasa. 1544 Atthimissakaghaṭanā Atthi avigatanti nahetuyā terasa, naārammaṇe terasa, naadhipatiyā terasa, naanantare terasa, nasamanantare terasa, nasahajāte satta, naaññamaññe satta, nanissaye satta, naupanissaye terasa, napurejāte nava, napacchājāte terasa, naāsevane terasa, nakamme terasa, navipāke terasa, naāhāre terasa, naindriye terasa, najhāne terasa, namagge terasa, nasampayutte satta, navippayutte pañca, nonatthiyā terasa, novigate terasa. 1545 Atthi nissaya avigatanti nahetuyā terasa, naārammaṇe terasa, naadhipatiyā terasa, naanantare terasa, nasamanantare terasa, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe satta, naupanissaye terasa, napurejāte nava, napacchājāte terasa, naāsevane terasa, nakamme terasa, navipāke terasa, naāhāre terasa, naindriye terasa, najhāne terasa, namagge terasa, nasampayutte satta, navippayutte tīṇi, nonatthiyā terasa, novigate terasa. 1546 Atthi adhipati avigatanti nahetuyā aṭṭha, naārammaṇe satta, naanantare aṭṭha, nasamanantare aṭṭha, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe cattāri, nanissaye ekaṁ, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte aṭṭha, naāsevane aṭṭha, nakamme aṭṭha, navipāke aṭṭha, naāhāre aṭṭha, naindriye aṭṭha, najhāne aṭṭha, namagge aṭṭha, nasampayutte cattāri, navippayutte cattāri, nonatthiyā aṭṭha, novigate aṭṭha. 1547 Atthi adhipati 760 --- patthana1 2:1547 nissaya avigatanti nahetuyā aṭṭha, naārammaṇe satta, naanantare aṭṭha, nasamanantare aṭṭha, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe cattāri, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte aṭṭha, naāsevane aṭṭha, nakamme aṭṭha, navipāke aṭṭha, naāhāre aṭṭha, naindriye aṭṭha, najhāne aṭṭha, namagge aṭṭha, nasampayutte cattāri, navippayutte tīṇi, nonatthiyā aṭṭha, novigate aṭṭha. 1548 Atthi āhāra avigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe tīṇi, nanissaye ekaṁ, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naindriye satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1549 Atthi indriya avigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe tīṇi, nanissaye ekaṁ, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1550 Atthi nissaya indriya avigatanti nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta, naāsevane satta, nakamme satta, navipāke satta, naāhāre satta, najhāne satta, namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. 1551 Atthi vippayutta avigatanti nahetuyā pañca, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā pañca, naanantare pañca, nasamanantare pañca, nasahajāte pañca, naaññamaññe pañca, nanissaye tīṇi, naupanissaye pañca, napurejāte tīṇi, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme pañca, navipāke pañca, naāhāre pañca, naindriye pañca, najhāne pañca, namagge pañca, nasampayutte pañca, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 1552 Atthi nissaya vippayutta avigatanti nahetuyā pañca, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā pañca, naanantare pañca, nasamanantare pañca, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte tīṇi, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme pañca, navipāke pañca, naāhāre pañca, naindriye pañca, najhāne pañca, namagge pañca, nasampayutte pañca, nonatthiyā pañca, novigate pañca. 1553 Atthi adhipati nissaya vippayutta avigatanti nahetuyā cattāri, naārammaṇe tīṇi, naanantare cattāri, nasamanantare cattāri, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe cattāri, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte cattāri, naāsevane cattāri, nakamme cattāri, navipāke cattāri, naāhāre cattāri, naindriye cattāri, najhāne cattāri, namagge cattāri, nasampayutte cattāri, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 1554 Atthi nissaya indriya vippayutta avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1555 Pakiṇṇakaghaṭanā Atthi pacchājāta vippayutta avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, nanissaye tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1556 Atthi purejāta avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, nanissaye tīṇi, naupanissaye tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā 761 --- patthana1 2:1556 tīṇi, novigate tīṇi. 1557 Atthi nissaya purejāta vippayutta avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1558 Atthi ārammaṇa purejāta avigatanti nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, nanissaye tīṇi, naupanissaye tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1559 Atthi ārammaṇa nissaya purejāta vippayutta avigatanti nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, nasahajāte tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1560 Atthi ārammaṇa adhipati upanissaya purejāta avigatanti nahetuyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, nanissaye ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1561 Atthi ārammaṇa adhipati nissaya upanissaya purejāta vippayutta avigatanti nahetuyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1562 Atthi nissaya purejāta indriya vippayutta avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, nasahajāte ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1563 Sahajātaghaṭanā Atthi sahajāta nissaya avigatanti nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, naaññamaññe pañca, naupanissaye nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme nava, navipāke nava, naāhāre nava, naindriye nava, najhāne nava, namagge nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā nava, novigate nava. 1564 Atthi sahajāta aññamañña nissaya avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1565 Atthi sahajāta aññamañña nissaya sampayutta avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1566 Atthi sahajāta nissaya vippayutta avigatanti nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1567 Atthi sahajāta aññamañña nissaya vippayutta avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, 762 --- patthana1 2:1567 navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Avipāka—5] 1568 Atthi sahajāta nissaya vipāka avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1569 Atthi sahajāta aññamañña nissaya vipāka avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1570 Atthi sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1571 Atthi sahajāta nissaya vipāka vippayutta avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. 1572 Atthi sahajāta aññamañña nissaya vipāka vippayutta avigatanti nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naupanissaye ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. [Savipāka—5] 1573 Atthimūlakaṁ. 1574 Natthi-vigataduka Natthipaccayā nahetuyā satta …pe… vigatapaccayā nahetuyā satta …pe…. (Natthipaccayampi vigatapaccayampi anantarapaccayasadisaṁ.) 1575 Avigataduka Avigatapaccayā nahetuyā terasa …. (Yathā atthipaccayo vitthārito evaṁ avigatapaccayo vitthāretabbo.) 1576 Pañhāvārassa anulomapaccanīyaṁ. 1577 1.2.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate terasa. 1578 Tika Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā adhipatiyā satta, anantare satta, samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate terasa. 1579 Catukka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā anantare satta, samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate terasa …pe…. 1580 Chakka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, avigate terasa. 1581 Sattaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā nissaye tīṇi, 763 --- patthana1 2:1581 upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte pañca, atthiyā satta, avigate satta. 1582 Aṭṭhaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nissaye tīṇi, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte pañca, atthiyā satta, avigate satta. 1583 Navaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā …pe… naaññamaññapaccayā nanissayapaccayā upanissaye nava, pacchājāte tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte tīṇi, atthiyā pañca, avigate pañca …pe…. 1584 Ekādasaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) nanissayapaccayā naupanissayapaccayā napurejātapaccayā pacchājāte tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte tīṇi, atthiyā pañca, avigate pañca. 1585 Dvādasaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) naupanissayapaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 1586 Soḷasaka (sāhāra) Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nakammapaccayā navipākapaccayā naāhārapaccayā indriye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 1587 Bāvīsaka (sāhāra) Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) naāhārapaccayā najhānapaccayā namaggapaccayā nasampayuttapaccayā navippayuttapaccayā nonatthipaccayā novigatapaccayā indriye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. 1588 Soḷasaka (saindriya) Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) navipākapaccayā naindriyapaccayā āhāre ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 1589 Bāvīsaka (saindriya) Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) naindriyapaccayā najhānapaccayā namaggapaccayā nasampayuttapaccayā navippayuttapaccayā nonatthipaccayā novigatapaccayā āhāre ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. 1590 Nahetumūlakaṁ. 1591 Naārammaṇaduka Naārammaṇapaccayā hetuyā satta, adhipatiyā satta, anantare satta, samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate terasa …pe…. 1592 Aṭṭhaka Naārammaṇapaccayā nahetupaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nissaye tīṇi, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte pañca, atthiyā satta, avigate satta …pe…. 1593 Naārammaṇamūlakaṁ. 1594 Naadhipatiduka Naadhipatipaccayā hetuyā satta, ārammaṇe nava …. 1595 Yathā nahetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 1596 Naadhipatimūlakaṁ. 1597 Naanantara-nasamanantaraduka Naanantarapaccayā …pe… nasamanantarapaccayā hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, avigate terasa …pe…. 1598 Aṭṭhaka Nasamanantarapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nissaye tīṇi, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte pañca, atthiyā satta, avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 1599 Nasamanantaramūlakaṁ. 1600 Nasahajātaduka Nasahajātapaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare satta, samanantare satta, nissaye tīṇi, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte pañca, atthiyā satta, natthiyā satta, vigate satta, avigate satta …pe…. 1601 Pañcaka 764 --- patthana1 2:1601 Nasahajātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā anantare satta, samanantare satta, nissaye tīṇi, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte pañca, atthiyā satta, natthiyā satta, vigate satta, avigate satta …pe…. 1602 Navaka Nasahajātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā naaññamaññapaccayā nanissayapaccayā upanissaye nava, pacchājāte tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte tīṇi, atthiyā pañca, avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 1603 Nasahajātamūlakaṁ. 1604 Naaññamaññaduka Naaññamaññapaccayā hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā aṭṭha, anantare satta, samanantare satta, sahajāte pañca, nissaye satta, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā satta, natthiyā satta, vigate satta, avigate satta …pe…. 1605 Catukka Naaññamaññapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā adhipatiyā tīṇi, anantare satta, samanantare satta, sahajāte pañca, nissaye satta, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā satta, natthiyā satta, vigate satta, avigate satta …pe…. 1606 Aṭṭhaka Naaññamaññapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā nissaye tīṇi, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte pañca, atthiyā satta, avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 1607 Naaññamaññamūlakaṁ. 1608 Nanissayaduka Nanissayapaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare satta, samanantare satta, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, natthiyā satta, vigate satta, avigate satta …pe…. 1609 Pañcaka Nanissayapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā anantare satta, samanantare satta, upanissaye nava, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte tīṇi, atthiyā pañca, natthiyā satta, vigate satta, avigate pañca …pe…. 1610 Navaka Nanissayapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā upanissaye nava, pacchājāte tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte tīṇi, atthiyā pañca, avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 1611 Nanissayamūlakaṁ. 1612 Naupanissayaduka Naupanissayapaccayā hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, avigate terasa …pe…. 1613 Aṭṭhaka Naupanissayapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā nissaye tīṇi, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte pañca, atthiyā satta, avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 1614 Naupanissayamūlakaṁ. 1615 Napurejātaduka Napurejātapaccayā hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, upanissaye nava, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā nava, natthiyā satta, vigate satta, avigate nava …pe…. 1616 Catukka Napurejātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā adhipatiyā satta, anantare satta, samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, upanissaye nava, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, 765 --- patthana1 2:1616 sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā nava, natthiyā satta, vigate satta, avigate nava …pe…. 1617 Navaka Napurejātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā upanissaye nava, pacchājāte tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte tīṇi, atthiyā pañca, avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 1618 Napurejātamūlakaṁ. 1619 Napacchājātaduka Napacchājātapaccayā hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate terasa …pe…. 1620 Navaka Napacchājātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nissaye tīṇi, upanissaye nava, purejāte tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, avigate tīṇi. 1621 Dasaka Napacchājātapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nanissayapaccayā upanissaye nava, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 1622 Napacchājātamūlakaṁ. 1623 Naāsevanaduka Naāsevanapaccayā hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā pañca, vigate pañca, avigate terasa …pe…. 1624 Navaka Naāsevanapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nissaye tīṇi, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte pañca, atthiyā satta, avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 1625 Naāsevanamūlakaṁ. 1626 Nakammaduka Nakammapaccayā hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate terasa …pe…. 1627 Navaka Nakammapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nissaye tīṇi, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte pañca, atthiyā satta, avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 1628 Nakammamūlakaṁ. 1629 Navipākaduka Navipākapaccayā hetuyā satta …pe… avigate terasa. 1630 Yathā nahetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 1631 Navipākamūlakaṁ. 1632 Naāhāraduka Naāhārapaccayā hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme dve, vipāke ekaṁ, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate terasa …pe…. 1633 Catukka Naāhārapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā adhipatiyā satta, anantare satta, samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme dve, vipāke ekaṁ, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate terasa …pe…. 1634 Bāvīsaka Naāhārapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā 766 --- patthana1 2:1634 naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā …pe… nakammapaccayā navipākapaccayā najhānapaccayā namaggapaccayā nasampayuttapaccayā navippayuttapaccayā nonatthipaccayā novigatapaccayā indriye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 1635 Naāhāramūlakaṁ. 1636 Naindriyaduka Naindriyapaccayā hetuyā satta, ārammaṇe nava …pe… avigate terasa …pe…. (Naindriyapaccayā kamme satta pañhā.) 1637 Bāvīsaka Naindriyapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) navipākapaccayā najhānapaccayā namaggapaccayā nasampayuttapaccayā navippayuttapaccayā nonatthipaccayā novigatapaccayā āhāre ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ (yathā nahetumūlakaṁ. Saṅkhittaṁ.) 1638 Naindriyamūlakaṁ. 1639 Najhānaduka Najhānapaccayā hetuyā satta, ārammaṇe nava …pe… avigate terasa. 1640 Yathā nahetumūlakaṁ, evaṁ najhānamūlakaṁ vitthāretabbaṁ. 1641 Najhānamūlakaṁ. 1642 Namaggaduka Namaggapaccayā hetuyā satta …pe… avigate terasa. 1643 Yathā nahetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 1644 Namaggamūlakaṁ. 1645 Nasampayuttaduka Nasampayuttapaccayā hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā aṭṭha, anantare satta, samanantare satta, sahajāte pañca, aññamaññe ekaṁ, nissaye satta, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā satta, natthiyā satta, vigate satta, avigate satta …pe…. 1646 Catukka Nasampayuttapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā adhipatiyā tīṇi, anantare satta, samanantare satta, sahajāte pañca, aññamaññe ekaṁ, nissaye satta, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā satta, natthiyā satta, vigate satta, avigate satta …pe…. 1647 Navaka Nasampayuttapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nissaye tīṇi, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte pañca, atthiyā satta, avigate satta. 1648 Dasaka Nasampayuttapaccayā nahetupaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nanissayapaccayā upanissaye nava, pacchājāte tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte tīṇi, atthiyā pañca, avigate pañca …pe…. 1649 Dvādasaka Nasampayuttapaccayā nahetupaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) nanissayapaccayā naupanissayapaccayā napurejātapaccayā pacchājāte tīṇi, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, vippayutte tīṇi, atthiyā pañca, avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 1650 Nasampayuttamūlakaṁ. 1651 Navippayuttaduka Navippayuttapaccayā hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare satta, samanantare satta, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, atthiyā pañca, natthiyā satta, vigate satta, avigate pañca …pe…. 1652 Catukka Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā adhipatiyā tīṇi, anantare satta, samanantare satta, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā satta, vigate satta, avigate tīṇi …pe…. 1653 Sattaka Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, avigate tīṇi …pe…. 1654 Navaka Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā upanissaye nava, kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate 767 --- patthana1 2:1654 ekaṁ …pe…. 1655 Ekādasaka Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nanissayapaccayā naupanissayapaccayā kamme dve, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. 1656 Pannarasaka Navippayuttapaccayā nahetupaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) nakammapaccayā āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 1657 Sattarasaka (sāhāra) Navippayuttapaccayā nahetupaccayā …pe… nakammapaccayā navipākapaccayā naāhārapaccayā indriye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 1658 Bāvīsaka (sāhāra) Navippayuttapaccayā nahetupaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) naāhārapaccayā najhānapaccayā namaggapaccayā nasampayuttapaccayā nonatthipaccayā novigatapaccayā indriye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. 1659 Sattarasaka (saindriya) Navippayuttapaccayā nahetupaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) navipākapaccayā naindriyapaccayā āhāre ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. 1660 Bāvīsaka (saindriya) Navippayuttapaccayā nahetupaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) naindriyapaccayā najhānapaccayā namaggapaccayā nasampayuttapaccayā nonatthipaccayā novigatapaccayā āhāre ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. 1661 Navippayuttamūlakaṁ. 1662 Noatthiduka Noatthipaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare satta, samanantare satta, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme dve, natthiyā satta, vigate satta …pe…. 1663 Catukka Noatthipaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā anantare satta, samanantare satta, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme dve, natthiyā satta, vigate satta …pe…. 1664 Sattaka Noatthipaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā upanissaye nava, kamme dve …pe…. 1665 Catuvīsaka (saupanissaya) Noatthipaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nanissayapaccayā naupanissayapaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā navipākapaccayā naāhārapaccayā naindriyapaccayā najhānapaccayā namaggapaccayā nasampayuttapaccayā navippayuttapaccayā nonatthipaccayā novigatapaccayā noavigatapaccayā kamme dve. 1666 Catuvīsaka (sakamma) Noatthipaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā nasahajātapaccayā naaññamaññapaccayā nanissayapaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nakammapaccayā navipākapaccayā naāhārapaccayā naindriyapaccayā najhānapaccayā namaggapaccayā nasampayuttapaccayā navippayuttapaccayā nonatthipaccayā novigatapaccayā noavigatapaccayā upanissaye nava. 1667 Noatthimūlakaṁ. 1668 Nonatthiduka Nonatthipaccayā hetuyā satta …pe… avigate terasa. 1669 Yathā nahetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 1670 Nonatthimūlakaṁ. 1671 Novigataduka Novigatapaccayā hetuyā satta …pe… avigate terasa. 1672 Yathā nahetumūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 1673 Novigatamūlakaṁ. 1674 Noavigataduka Noavigatapaccayā ārammaṇe nava …pe… natthiyā satta, vigate satta. 1675 Yathā noatthimūlakaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 1676 Noavigatamūlakaṁ. Pañhāvārassa paccanīyānulomaṁ. 1677 Kusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.16. Micchattaniyatattika |16| Vibhaṅgavāra Hetu Micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca micchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā— micchattaniyataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhā. 2 Micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā— micchattaniyate khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 3 Micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca micchattaniyato ca aniyato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—micchattaniyataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 4 Sammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca sammattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 5 Aniyataṁ dhammaṁ paṭicca aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā—aniyataṁ ekaṁ khandhaṁ 768 --- patthana1 16:5 paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe aniyataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūtā. Mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 6 Micchattaniyatañca aniyatañca dhammaṁ paṭicca aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā—micchattaniyate khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 7 Sammattaniyatañca aniyatañca dhammaṁ paṭicca aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā—sammattaniyate khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 8 Ārammaṇa Micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca micchattaniyato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—micchattaniyataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 9 Sammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca sammattaniyato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—sammattaniyataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 10 Aniyataṁ dhammaṁ paṭicca aniyato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—aniyataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe aniyataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… vatthuṁ paṭicca khandhā. (Sabbe paccayā iminā kāraṇena vitthāretabbā. Saṅkhittaṁ.) 11 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 12 Anulomaṁ. 13 1.16.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Aniyataṁ dhammaṁ paṭicca aniyato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ aniyataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 14 Naārammaṇa Micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca aniyato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— micchattaniyate khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 15 Naadhipati Micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca micchattaniyato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—micchattaniyate khandhe paṭicca micchattaniyatādhipati. 16 Sammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca sammattaniyato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—sammattaniyate khandhe paṭicca sammattaniyatādhipati. 17 Aniyataṁ dhammaṁ paṭicca aniyato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—aniyataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ …pe…. 18 Naanantara Micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca aniyato dhammo uppajjati naanantarapaccayā. (Saṅkhittaṁ, sabbāni paccayāni vitthāretabbāni.) 19 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā tīṇi, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte cha, napacchājāte nava, naāsevane pañca, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte dve, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 20 Paccanīyaṁ. 21 1.16.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā tīṇi, naanantare nasamanantare naaññamaññe naupanissaye pañca, napurejāte cha, napacchājāte nava, naāsevane pañca, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte pañca, navippayutte dve, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 22 Anulomapaccanīyaṁ. 23 1.16.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka 769 --- patthana1 16:23 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ …pe… vigate ekaṁ. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 24 Paccanīyānulomaṁ. Paṭiccavāro. 25 1.16.2. Sahajātavāra Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 26 1.16.3. Paccayavāra 1.16.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Micchattaniyataṁ dhammaṁ paccayā micchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 27 Sammattaniyataṁ dhammaṁ paccayā sammattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 28 Aniyataṁ dhammaṁ paccayā aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā—aniyataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā …pe… vatthuṁ paccayā aniyatā khandhā. 29 Aniyataṁ dhammaṁ paccayā micchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā micchattaniyatā khandhā. 30 Aniyataṁ dhammaṁ paccayā sammattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā sammattaniyatā khandhā. 31 Aniyataṁ dhammaṁ paccayā micchattaniyato ca aniyato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā micchattaniyatā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 32 Aniyataṁ dhammaṁ paccayā sammattaniyato ca aniyato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā sammattaniyatā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 33 Micchattaniyatañca aniyatañca dhammaṁ paccayā micchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā—micchattaniyataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 34 Micchattaniyatañca aniyatañca dhammaṁ paccayā aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā—micchattaniyate khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 35 Micchattaniyatañca aniyatañca dhammaṁ paccayā micchattaniyato ca aniyato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—micchattaniyataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… micchattaniyate khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 36 Sammattaniyatañca aniyatañca dhammaṁ paccayā sammattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Tīṇi pañhā, micchattasadisaṁ.) 37 Ārammaṇādi Micchattaniyataṁ dhammaṁ paccayā micchattaniyato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … (saṅkhittaṁ, kusalattike paccayavārasadisaṁ vibhajitabbaṁ) … avigatapaccayā. 38 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā sattarasa, ārammaṇe satta, adhipatiyā sattarasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte sattarasa, aññamaññe satta, nissaye sattarasa, upanissaye satta, purejāte satta, āsevane satta, kamme sattarasa, vipāke ekaṁ, āhāre sattarasa, indriye sattarasa, jhāne sattarasa, magge sattarasa, sampayutte satta, vippayutte sattarasa, atthiyā sattarasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate sattarasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 39 Anulomaṁ. 40 1.16.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Aniyataṁ dhammaṁ paccayā aniyato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ aniyataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā. Ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ. Vatthuṁ paccayā ahetukā aniyatā khandhā. Vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 41 Naārammaṇa Micchattaniyataṁ dhammaṁ paccayā aniyato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— micchattaniyate khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Kusalattikasadisaṁ, pañca kātabbā.) 42 Naadhipati Micchattaniyataṁ dhammaṁ paccayā micchattaniyato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—micchattaniyate khandhe paccayā micchattaniyatādhipati. 43 Sammattaniyataṁ dhammaṁ paccayā sammattaniyato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—sammattaniyate khandhe paccayā sammattaniyatādhipati. 44 Aniyataṁ dhammaṁ paccayā aniyato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—aniyataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā 770 --- patthana1 16:44 cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… asaññasattānaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ. Vatthuṁ paccayā aniyatā khandhā. 45 Aniyataṁ dhammaṁ paccayā micchattaniyato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— vatthuṁ paccayā micchattaniyatādhipati. 46 Aniyataṁ dhammaṁ paccayā sammattaniyato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— vatthuṁ paccayā sammattaniyatādhipati. 47 Micchattaniyatañca aniyatañca dhammaṁ paccayā micchattaniyato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—micchattaniyate khandhe ca vatthuñca paccayā micchattaniyatādhipati. 48 Sammattaniyatañca aniyatañca dhammaṁ paccayā sammattaniyato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—sammattaniyate khandhe ca vatthuñca paccayā sammattaniyatādhipati. 49 Naanantarādi Micchattaniyataṁ dhammaṁ paccayā aniyato dhammo uppajjati naanantarapaccayā …pe… nonatthipaccayā … novigatapaccayā. 50 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā satta, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte cha, napacchājāte sattarasa, naāsevane pañca, nakamme satta, navipāke sattarasa, naāhāre ekaṁ, naindriye najhāne namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte dve, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 51 Paccanīyaṁ. 52 1.16.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā satta, naanantare pañca, nasamanantare naaññamaññe naupanissaye pañca, napurejāte cha, napacchājāte sattarasa, naāsevane pañca, nakamme satta, navipāke sattarasa, nasampayutte pañca, navippayutte dve, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 53 Anulomapaccanīyaṁ. 54 1.16.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ (saṅkhittaṁ), avigate ekaṁ. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 55 Paccanīyānulomaṁ. Paccayavāro. 56 1.16.4. Nissayavāra Nissayavāro paccayavārasadiso. 57 1.16.5. Saṁsaṭṭhavāra 1.16.5.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Micchattaniyataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho micchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā—micchattaniyataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 58 Sammattaniyataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho sammattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā— sammattaniyataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 59 Aniyataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā—aniyataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 60 Ārammaṇādi Micchattaniyataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho micchattaniyato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā …pe… avigatapaccayā. 61 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 62 Anulomaṁ. 63 1.16.5.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Aniyataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho aniyato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ aniyataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 64 Naadhipati Micchattaniyataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho micchattaniyato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—micchattaniyate khandhe saṁsaṭṭho micchattaniyatādhipati. 65 Sammattaniyataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho sammattaniyato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—sammattaniyate khandhe saṁsaṭṭho sammattaniyatādhipati. 66 Aniyataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho aniyato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— aniyataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 67 Napurejātādi Sammattaniyataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho sammattaniyato dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe sammattaniyataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 68 Aniyataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho aniyato dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe aniyataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 69 Micchattaniyataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho micchattaniyato dhammo uppajjati 771 --- patthana1 16:69 napacchājātapaccayā. (Paripuṇṇaṁ.) 70 Naāsevanādi Aniyataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho aniyato dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—aniyataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 71 Micchattaniyataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho micchattaniyato dhammo uppajjati nakammapaccayā, navipākapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 72 Aniyataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho aniyato dhammo uppajjati najhānapaccayā— pañcaviññāṇaṁ …pe… namaggapaccayā—ahetukaṁ aniyataṁ …pe…. 73 Sammattaniyataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho sammattaniyato dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe sammattaniyataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 74 Aniyataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho aniyato dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe aniyataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 75 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte dve, napacchājāte tīṇi, naāsevane ekaṁ, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 76 Paccanīyaṁ. 77 1.16.5.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte dve, napacchājāte tīṇi, naāsevane ekaṁ, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 78 Anulomapaccanīyaṁ. 79 1.16.5.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ (saṅkhittaṁ), avigate ekaṁ. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 80 Paccanīyānulomaṁ. Saṁsaṭṭhavāro. 81 1.16.6. Sampayuttavāra Sampayuttavāro saṁsaṭṭhavārasadiso. 82 1.16.7. Pañhāvāra 1.16.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Micchattaniyato dhammo micchattaniyatassa dhammassa hetupaccayena paccayo— micchattaniyatā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 83 Micchattaniyato dhammo aniyatassa dhammassa hetupaccayena paccayo— micchattaniyatā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 84 Micchattaniyato dhammo micchattaniyatassa ca aniyatassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—micchattaniyatā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 85 Sammattaniyato dhammo sammattaniyatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 86 Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa hetupaccayena paccayo—aniyatā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 87 Ārammaṇa Micchattaniyato dhammo aniyatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā micchattaniyate pahīne kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Micchattaniyate khandhe aniccato …pe… vipassanti. Cetopariyañāṇena micchattaniyatacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti. Micchattaniyatā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 88 Sammattaniyato dhammo aniyatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti. Cetopariyañāṇena sammattaniyatacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti. Sammattaniyatā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 89 Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati, ariyā phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Ariyā aniyate pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti. Pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniyate khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti, assādenti abhinandanti, taṁ ārabbha aniyato rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena aniyatacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo. 772 --- patthana1 16:89 Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. Aniyatā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 90 Aniyato dhammo micchattaniyatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— rūpajīvitindriyaṁ mātughātikammassa … pitughātikammassa … arahantaghātikammassa … ruhiruppādakammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Yaṁ vatthuṁ parāmasantassa micchattaniyatā khandhā uppajjanti, taṁ vatthu micchattaniyatānaṁ khandhānaṁ ārammaṇapaccayena paccayo. 91 Aniyato dhammo sammattaniyatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—nibbānaṁ maggassa ārammaṇapaccayena paccayo. 92 Adhipati Micchattaniyato dhammo micchattaniyatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—micchattaniyatādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 93 Micchattaniyato dhammo aniyatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—micchattaniyatādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 94 Micchattaniyato dhammo micchattaniyatassa ca aniyatassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—micchattaniyatādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 95 Sammattaniyato dhammo sammattaniyatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—sammattaniyatādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 96 Sammattaniyato dhammo aniyatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Sahajātādhipati—sammattaniyatādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 97 Sammattaniyato dhammo sammattaniyatassa ca aniyatassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—sammattaniyatādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 98 Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā paccavekkhati, jhānā …pe… ariyā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo. Cakkhuṁ …pe… vatthuṁ …pe… aniyate khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā aniyato rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—aniyatādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 99 Aniyato dhammo sammattaniyatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—nibbānaṁ maggassa adhipatipaccayena paccayo. 100 Anantara Micchattaniyato dhammo aniyatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— micchattaniyatā khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 101 Sammattaniyato dhammo aniyatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—maggo phalassa anantarapaccayena paccayo. 102 Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā aniyatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ aniyatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … phalaṁ phalassa … anulomaṁ phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 103 Aniyato dhammo micchattaniyatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— aniyataṁ domanassaṁ micchattaniyatassa domanassassa anantarapaccayena paccayo. Aniyatamicchādiṭṭhi niyatamicchādiṭṭhiyā anantarapaccayena paccayo. 104 Aniyato dhammo sammattaniyatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa 773 --- patthana1 16:104 anantarapaccayena paccayo. 105 Samanantarādi Micchattaniyato dhammo aniyatassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo (anantarasadisaṁ) … sahajātapaccayena paccayo (paṭiccavārasadisaṁ, nava pañhā) … aññamaññapaccayena paccayo (paṭiccavārasadisaṁ, tisso pañhā) … nissayapaccayena paccayo. (Kusalattikasadisā, terasa pañhā.) 106 Upanissaya Micchattaniyato dhammo micchattaniyatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Pakatūpanissayo—mātughātikammaṁ mātughātikammassa upanissayapaccayena paccayo. Mātughātikammaṁ …pe… pitughātikammaṁ …pe… arahantaghātikammaṁ …pe… ruhiruppādakammaṁ …pe… saṅghabhedakammaṁ …pe… niyatamicchādiṭṭhiyā upanissayapaccayena paccayo. (Cakkaṁ kātabbaṁ.) Niyatamicchādiṭṭhi niyatamicchādiṭṭhiyā upanissayapaccayena paccayo. Niyatamicchādiṭṭhi mātughātikammassa …pe… saṅghabhedakammassa upanissayapaccayena paccayo. 107 Micchattaniyato dhammo aniyatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—mātaraṁ jīvitā voropetvā tassa paṭighātatthāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti. Pitaraṁ jīvitā voropetvā …pe… arahantaṁ jīvitā voropetvā …pe… duṭṭhena cittena tathāgatassa lohitaṁ uppādetvā …pe… saṅghaṁ bhinditvā tassa paṭighātatthāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti. 108 Sammattaniyato dhammo sammattaniyatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Pakatūpanissayo—paṭhamo maggo dutiyassa maggassa upanissayapaccayena paccayo …pe… tatiyo maggo catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 109 Sammattaniyato dhammo aniyatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—ariyā maggaṁ upanissāya anuppannaṁ samāpattiṁ uppādenti, uppannaṁ samāpajjanti, saṅkhāre aniccato dukkhato anattato vipassanti. Maggo ariyānaṁ atthappaṭisambhidāya …pe… ṭhānāṭhānakosallassa upanissayapaccayena paccayo. Maggo phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 110 Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—aniyataṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ …pe… jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ abhiññaṁ … samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Aniyataṁ sīlaṁ … sutaṁ … cāgaṁ … paññaṁ … rāgaṁ …pe… patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… nigamaghātaṁ karoti. Aniyatā saddhā …pe… paññā, rāgo …pe… senāsanaṁ aniyatāya saddhāya …pe… kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. Paṭhamassa jhānassa parikammaṁ tasseva …pe… nevasaññānāsaññāyatanassa parikammaṁ tasseva …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ dutiyassa jhānassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… pāṇātipāto pāṇātipātassa upanissayapaccayena paccayo. (Cakkaṁ kātabbaṁ.) 111 Aniyato dhammo micchattaniyatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—aniyataṁ rāgaṁ upanissāya mātaraṁ jīvitā voropeti …pe… saṅghaṁ bhindati. Aniyataṁ dosaṁ …pe… patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya mātaraṁ jīvitā voropeti …pe… saṅghaṁ bhindati. Aniyato rāgo …pe… senāsanaṁ mātughātikammassa … pitughātikammassa … arahantaghātikammassa … ruhiruppādakammassa … saṅghabhedakammassa … niyatamicchādiṭṭhiyā upanissayapaccayena paccayo. 112 Aniyato dhammo sammattaniyatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paṭhamassa maggassa parikammaṁ paṭhamassa maggassa …pe… catutthassa maggassa parikammaṁ catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 113 Purejāta Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… 774 --- patthana1 16:113 vatthuṁ aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha aniyato rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa … vatthu aniyatānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 114 Aniyato dhammo micchattaniyatassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—rūpajīvitindriyaṁ mātughātikammassa … pitughātikammassa … arahantaghātikammassa … ruhiruppādakammassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—vatthu micchattaniyatānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 115 Aniyato dhammo sammattaniyatassa dhammassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—vatthu sammattaniyatānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 116 Pacchājāta Micchattaniyato dhammo aniyatassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo— pacchājātā micchattaniyatā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 117 Sammattaniyato dhammo aniyatassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. Pacchājātā sammattaniyatā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 118 Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā aniyatā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 119 Āsevana Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā aniyatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ aniyatānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa āsevanapaccayena paccayo. 120 Aniyato dhammo micchattaniyatassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—aniyataṁ domanassaṁ micchattaniyatassa domanassassa āsevanapaccayena paccayo. Aniyatamicchādiṭṭhi niyatamicchādiṭṭhiyā āsevanapaccayena paccayo. 121 Aniyato dhammo sammattaniyatassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 122 Kamma Micchattaniyato dhammo micchattaniyatassa dhammassa kammapaccayena paccayo— micchattaniyatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 123 Micchattaniyato dhammo aniyatassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—micchattaniyatā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—micchattaniyatā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 124 Micchattaniyato dhammo micchattaniyatassa ca aniyatassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—micchattaniyatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 125 Sammattaniyato dhammo sammattaniyatassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sammattaniyatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 126 Sammattaniyato dhammo aniyatassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—sammattaniyatā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—sammattaniyatā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 127 Sammattaniyato dhammo sammattaniyatassa ca aniyatassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sammattaniyatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 128 Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—aniyatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—aniyatā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 129 Vipāka Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko aniyato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… 775 --- patthana1 16:129 paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa …pe…. 130 Āhārādi Micchattaniyato dhammo micchattaniyatassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo … jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo. 131 Vippayutta Micchattaniyato dhammo aniyatassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—micchattaniyatā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—micchattaniyatā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 132 Sammattaniyato dhammo aniyatassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—sammattaniyatā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—sammattaniyatā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 133 Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—aniyatā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo. Vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa … vatthu aniyatānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—aniyatā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 134 Aniyato dhammo micchattaniyatassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu micchattaniyatānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 135 Aniyato dhammo sammattaniyatassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu sammattaniyatānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 136 Atthi Micchattaniyato dhammo micchattaniyatassa dhammassa atthipaccayena paccayo— micchattaniyato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 137 Micchattaniyato dhammo aniyatassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—micchattaniyatā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—micchattaniyatā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 138 Micchattaniyato dhammo micchattaniyatassa ca aniyatassa ca atthipaccayena paccayo—micchattaniyato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 139 Sammattaniyato dhammo sammattaniyatassa dhammassa atthipaccayena paccayo …pe…. (Tisso pañhā.) 140 Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—aniyato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa atthipaccayena paccayo. Vatthu khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa … vatthu aniyatānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—aniyatā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 141 Aniyato dhammo micchattaniyatassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—rūpajīvitindriyaṁ mātughātikammassa …pe… ruhiruppādakammassa atthipaccayena paccayo. Vatthu micchattaniyatānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena 776 --- patthana1 16:141 paccayo. 142 Aniyato dhammo sammattaniyatassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu sammattaniyatānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 143 Micchattaniyato ca aniyato ca dhammā micchattaniyatassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—micchattaniyato eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā ca …pe…. 144 Micchattaniyato ca aniyato ca dhammā aniyatassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—micchattaniyatā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—micchattaniyatā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—micchattaniyatā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 145 Sammattaniyato ca aniyato ca dhammā sammattaniyatassa dhammassa atthipaccayena paccayo …pe…. (Dve pañhā micchattaniyatasadisā.) 146 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā satta, ārammaṇe pañca, adhipatiyā aṭṭha, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye satta, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā pañca, vigate pañca, avigate terasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 147 Anulomaṁ. 148 Paccanīyuddhāra Micchattaniyato dhammo micchattaniyatassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 149 Micchattaniyato dhammo aniyatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 150 Micchattaniyato dhammo micchattaniyatassa ca aniyatassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 151 Sammattaniyato dhammo sammattaniyatassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 152 Sammattaniyato dhammo aniyatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 153 Sammattaniyato dhammo sammattaniyatassa ca aniyatassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 154 Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 155 Aniyato dhammo micchattaniyatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 156 Aniyato dhammo sammattaniyatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 157 Micchattaniyato ca aniyato ca dhammā micchattaniyatassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 158 Micchattaniyato ca aniyato ca dhammā aniyatassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 159 Sammattaniyato ca aniyato ca dhammā sammattaniyatassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 160 Sammattaniyato ca aniyato ca dhammā aniyatassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 161 1.16.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā terasa, naārammaṇe naadhipatiyā naanantare nasamanantare terasa, nasahajāte nava, naaññamaññe nava, nanissaye nava, naupanissaye terasa, napurejāte ekādasa, napacchājāte terasa, naāsevane terasa, nakamme navipāke naāhāre terasa …pe… namagge terasa, nasampayutte nava, navippayutte satta, noatthiyā satta, nonatthiyā terasa, novigate terasa, noavigate satta. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 162 Paccanīyaṁ. 163 1.16.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta …pe… namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 164 Anulomapaccanīyaṁ. 165 1.16.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka 777 --- patthana1 16:165 Nahetupaccayā ārammaṇe pañca, adhipatiyā aṭṭha, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye satta, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye jhāne magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā pañca, vigate pañca, avigate terasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 166 Paccanīyānulomaṁ. 167 Micchattaniyatattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.7. Vitakkattika |7| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 1.7.1. Paṭiccavāra 1.7.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā—savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 3 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā—savitakkasavicāre khandhe paṭicca vitakko. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāre khandhe paṭicca vitakko. 4 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā—savitakkasavicāre khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāre khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ. 5 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ. 6 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—savitakkasavicāre khandhe paṭicca vitakko cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāre khandhe paṭicca vitakko kaṭattā ca rūpaṁ. 7 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vitakko ca …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā vitakko ca. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vitakko ca …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā vitakko ca. 8 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vitakko ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā vitakko ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vitakko ca kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā vitakko ca kaṭattā ca rūpaṁ. 9 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā—avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 10 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā—vitakkaṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe vitakkaṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā. 11 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā—avitakkavicāramatte khandhe paṭicca vicāro cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; vitakkaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatte khandhe paṭicca vicāro kaṭattā ca rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe vitakkaṁ paṭicca kaṭattārūpaṁ. 12 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vitakkaṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe vitakkaṁ paṭicca savitakkasavicārā 778 --- patthana1 7:12 khandhā kaṭattā ca rūpaṁ. 13 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vicāro ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā vicāro ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vicāro ca kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā vicāro ca kaṭattā ca rūpaṁ. 14 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā— avitakkaavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; vicāraṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe avitakkaavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe vicāraṁ paṭicca kaṭattārūpaṁ, khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, vicāraṁ paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca vicāro. Ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 15 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā. 16 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā—vicāraṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe vicāraṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca vitakko. 17 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā; mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 18 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vicāraṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe vicāraṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā kaṭattā ca rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā; mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca vitakko; mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca. 19 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca. 20 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca; mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 21 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā. 22 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāre khandhe ca vatthuñca paṭicca vitakko. 23 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā—savitakkasavicāre khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāre khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 24 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā; savitakkasavicāre khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 25 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca 779 --- patthana1 7:25 dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāre khandhe ca vatthuñca paṭicca vitakko; savitakkasavicāre khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 26 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā vitakko ca …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā vitakko ca. 27 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā vitakko ca …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā vitakko ca; savitakkasavicāre khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 28 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe vitakkañca vatthuñca paṭicca savitakkasavicārā khandhā. 29 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā—avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vicārañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vicārañca paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vicārañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vicārañca paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā. 30 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā—avitakkavicāramatte khandhe ca vicārañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; avitakkavicāramatte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; vitakkañca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatte khandhe ca vicārañca paṭicca kaṭattārūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe vitakkañca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatte khandhe ca vatthuñca paṭicca vicāro. 31 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe vitakkañca vatthuñca paṭicca savitakkasavicārā khandhā; vitakkañca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 32 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vicārañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca vicārañca paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vicārañca paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca vicārañca paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā vicāro ca …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā vicāro ca. 33 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā—savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vitakkañca paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vitakkañca paṭicca dve khandhā. 34 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā—savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 35 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca 780 --- patthana1 7:35 dhammā uppajjanti hetupaccayā—savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca vitakkañca paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca vitakkañca paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ. 36 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vitakkañca vatthuñca paṭicca dve khandhā. 37 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā—savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 38 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe ca vitakkañca vatthuñca paṭicca eko khandho, dve khandhe ca vitakkañca vatthuñca paṭicca dve khandhā; savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 39 Ārammaṇa Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 40 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—savitakkasavicāre khandhe paṭicca vitakko. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 41 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vitakko ca …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā vitakko ca. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 42 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 43 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vitakkaṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 44 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—avitakkavicāramatte khandhe paṭicca vicāro. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 45 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vicāro ca …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā vicāro ca paṭisandhikkhaṇe …pe…. 46 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—avitakkaavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe avitakkaavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca khandhā, vatthuṁ paṭicca vicāro. 47 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā. 48 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vicāraṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe vicāraṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca vitakko. 49 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca 781 --- patthana1 7:49 avitakkavicāramattā khandhā vicāro ca. 50 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca. 51 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā. 52 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāre khandhe ca vatthuñca paṭicca vitakko. 53 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā vitakko ca …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā vitakko ca. 54 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vitakkañca vatthuñca paṭicca savitakkasavicārā khandhā. 55 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vicārañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vicārañca paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vicārañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vicārañca paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā. 56 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatte khandhe ca vatthuñca paṭicca vicāro. 57 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā vicāro ca …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā vicāro ca. 58 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vitakkañca paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 59 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vitakkañca vatthuñca paṭicca dve khandhā. 60 (Dve paccayā sajjhāyamaggena vibhattā, evaṁ avasesā vīsatipaccayā vibhajitabbā.) 61 Vippayutta Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… vatthuṁ vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… vatthuṁ vippayuttapaccayā. 62 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—savitakkasavicāre khandhe paṭicca vitakko; vatthuṁ vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 63 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—savitakkasavicāre khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, khandhe vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 64 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 65 782 --- patthana1 7:65 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—savitakkasavicāre khandhe paṭicca vitakko ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Vitakko vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 66 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vitakko ca …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā vitakko ca, vatthuṁ vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 67 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vitakko ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā vitakko ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Khandhā ca vitakko ca vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 68 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati …pe… avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… vatthuṁ vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 69 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—vitakkaṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā, vatthuṁ vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 70 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—avitakkavicāramatte khandhe paṭicca vicāro ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, vicāro vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. Vitakkaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vitakkaṁ vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 71 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—vitakkaṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ vitakkaṁ vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 72 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vicāro ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā vicāro ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Khandhā ca vicāro ca vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 73 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—avitakkaavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā, cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. Vicāraṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vicāraṁ vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe …pe… paṭisandhikkhaṇe vicāraṁ paṭicca kaṭattārūpaṁ, vicāraṁ vippayuttapaccayā. Khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā. Khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Vatthu khandhe vippayuttapaccayā. Vicāraṁ paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca vicāro, vicāro vatthuṁ vippayuttapaccayā. Vatthu vicāraṁ vippayuttapaccayā; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ, khandhe vippayuttapaccayā. 74 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā, vatthuṁ vippayuttapaccayā. 75 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—vicāraṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā, vatthuṁ vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe vicāraṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā, vatthuṁ vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā, vatthuṁ vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca vitakko, 783 --- patthana1 7:75 vatthuṁ vippayuttapaccayā. 76 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ, khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Kaṭattārūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. 77 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—vicāraṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ vicāraṁ vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe vicāraṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā ca kaṭattā ca rūpaṁ, khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Kaṭattārūpaṁ vicāraṁ vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ, khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Kaṭattārūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca vitakko, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ, vitakko vatthuṁ vippayuttapaccayā. Kaṭattārūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca, vatthuṁ vippayuttapaccayā. 78 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca, vatthuṁ vippayuttapaccayā. 79 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ, khandhā ca vitakko ca, vatthuṁ vippayuttapaccayā. Kaṭattārūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. 80 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā, vatthuṁ vippayuttapaccayā. 81 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo …pe… paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāre khandhe ca vatthuñca paṭicca vitakko, vatthuṁ vippayuttapaccayā. 82 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo …pe… savitakkasavicāre khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, khandhe vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 83 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā …pe… paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā, savitakkasavicāre khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ, khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Kaṭattārūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. 84 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā …pe… paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāre khandhe ca vatthuñca paṭicca vitakko, savitakkasavicāre khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ, vitakko vatthuṁ vippayuttapaccayā. Kaṭattārūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. 85 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā …pe… paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā vitakko ca …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā vitakko ca, vatthuṁ vippayuttapaccayā. 86 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā …pe… paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā vitakko ca …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā vitakko ca. Savitakkasavicāre khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. Khandhā ca vitakko ca, vatthuṁ vippayuttapaccayā. Kaṭattārūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. 784 --- patthana1 7:86 87 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo …pe… paṭisandhikkhaṇe vitakkañca vatthuñca paṭicca savitakkasavicārā khandhā, vatthuṁ vippayuttapaccayā. 88 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo …pe… avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vicārañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… vatthuṁ vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vicārañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… vatthuṁ vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… vatthuṁ vippayuttapaccayā. 89 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo …pe… avitakkavicāramatte khandhe ca vicārañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Khandhe ca vicārañca vippayuttapaccayā. Avitakkavicāramatte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Khandhe vippayuttapaccayā. Vitakkañca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Vitakkaṁ vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatte khandhe ca vicārañca paṭicca kaṭattārūpaṁ. Khandhe ca vicārañca vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. Khandhe vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe vitakkañca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. Vitakkaṁ vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatte khandhe ca vatthuñca paṭicca vicāro. Vatthuṁ vippayuttapaccayā. 90 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vitakkañca vatthuñca paṭicca savitakkasavicārā khandhā. Vitakkañca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. Khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Kaṭattārūpaṁ vitakkaṁ vippayuttapaccayā. 91 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā …pe… avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vicārañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe ca vicārañca vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vicārañca paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Kaṭattārūpaṁ khandhe ca vicārañca vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… avitakkavicāramatte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. Khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Kaṭattārūpaṁ khandhe vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā vicāro ca …pe… dve khandhe ca …pe… vatthuṁ vippayuttapaccayā. 92 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati …pe… savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… vatthuṁ vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ vippayuttapaccayā. 93 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati …pe… savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Khandhe ca vitakkañca vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe ca vitakkañca vippayuttapaccayā. 94 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti …pe… savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ khandhe ca vitakkañca vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Kaṭattārūpaṁ khandhe ca vitakkañca vippayuttapaccayā. 95 Savitakkasavicārañca 785 --- patthana1 7:95 avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati …pe… paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. 96 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati …pe… savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Khandhe ca vitakkañca vippayuttapaccayā. Paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe ca vitakkañca vippayuttapaccayā. 97 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti vippayuttapaccayā— paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. Khandhā vatthuṁ vippayuttapaccayā. Kaṭattārūpaṁ khandhe ca vitakkañca vippayuttapaccayā. 98 Atthi-avigata Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati atthipaccayā …pe… natthipaccayā, vigatapaccayā, avigatapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 99 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā sattatiṁsa, ārammaṇe ekavīsa, adhipatiyā tevīsa, anantare ekavīsa, samanantare ekavīsa, sahajāte sattatiṁsa, aññamaññe aṭṭhavīsa, nissaye sattatiṁsa, upanissaye ekavīsa, purejāte ekādasa, āsevane ekādasa, kamme sattatiṁsa, vipāke sattatiṁsa, āhāre indriye jhāne magge sattatiṁsa, sampayutte ekavīsa, vippayutte sattatiṁsa, atthiyā sattatiṁsa, natthiyā ekavīsa, vigate ekavīsa, avigate sattatiṁsa. 100 Duka Hetupaccayā ārammaṇe ekavīsa …pe… avigate sattatiṁsa. (Saṅkhittaṁ.) 101 Yathā kusalattike gaṇanā, evaṁ gaṇetabbaṁ. Anulomaṁ. 102 1.7.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 103 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke savitakkasavicāre khandhe paṭicca vitakko. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 104 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke savitakkasavicāre khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 105 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 106 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetuke savitakkasavicāre khandhe paṭicca vitakko ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 107 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vitakko ca …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā vitakko ca. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 108 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vitakko ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 109 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ vitakkaṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe vitakkaṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā; vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ vitakkaṁ paṭicca vicikicchāsahagato 786 --- patthana1 7:109 uddhaccasahagato moho. 110 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ vitakkaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe vitakkaṁ paṭicca kaṭattārūpaṁ. 111 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ vitakkaṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe vitakkaṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā kaṭattā ca rūpaṁ. 112 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ avitakkaavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 113 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā. 114 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca vitakko. 115 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā; mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 116 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca vitakko; mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 117 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca. 118 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca; mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 119 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā. 120 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāre khandhe ca vatthuñca paṭicca vitakko. 121 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke savitakkasavicāre khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāre khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 122 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā; savitakkasavicāre khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 123 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāre khandhe ca vatthuñca paṭicca vitakko; savitakkasavicāre khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 124 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā vitakko ca …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā vitakko ca. 125 Savitakkasavicārañca 787 --- patthana1 7:125 avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā— ahetukapaṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā vitakko ca …pe… dve khandhe ca vatthuñca paṭicca dve khandhā vitakko ca; savitakkasavicāre khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 126 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe vitakkañca vatthuñca paṭicca savitakkasavicārā khandhā. 127 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ vitakkañca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe vitakkañca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 128 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe vitakkañca vatthuñca paṭicca savitakkasavicārā khandhā; vitakkañca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 129 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vitakkañca paṭicca dve khandhā. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vitakkañca paṭicca dve khandhā; vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vitakkañca paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 130 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 131 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca vitakkañca paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 132 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vitakkañca vatthuñca paṭicca dve khandhā. 133 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 134 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā— ahetukapaṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vitakkañca vatthuñca paṭicca dve khandhā; savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 135 Naārammaṇa Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—savitakkasavicāre khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāre khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ. 136 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—avitakkavicāramatte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vitakkaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatte khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe vitakkaṁ paṭicca kaṭattārūpaṁ. 137 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—avitakkaavicāre khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vicāraṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe avitakkaavicāre 788 --- patthana1 7:137 khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ, vicāraṁ paṭicca kaṭattārūpaṁ, khandhe paṭicca vatthu, vicāraṁ paṭicca vatthu; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. 138 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—savitakkasavicāre khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāre khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 139 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—avitakkavicāramatte khandhe ca vicārañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, avitakkavicāramatte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vitakkañca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatte khandhe ca vicārañca …pe… kaṭattārūpaṁ. 140 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 141 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe… kaṭattārūpaṁ. 142 Naadhipati Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā …pe… satta. 143 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—avitakkavicāramatte khandhe paṭicca avitakkavicāramattā adhipati, vipākaṁ avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 144 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vitakkaṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 145 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vipāke avitakkavicāramatte khandhe paṭicca vicāro ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 146 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—vitakkaṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 147 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—vipākaṁ avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vicāro ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 148 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—avitakkaavicāre khandhe paṭicca avitakkaavicārā adhipati, vipākaṁ avitakkaavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 149 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā. 150 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vicāraṁ paṭicca avitakkavicāramattā adhipati, vipākaṁ vicāraṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 151 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca … satta. 152 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca … satta. (Saṅkhittaṁ.) 153 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati …pe… avitakkavicāramatto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā, avitakkavicāramatte khandhe ca vicārañca paṭicca avitakkavicāramattā adhipati, vipākaṁ avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vicārañca paṭicca. (Saṅkhittaṁ.) 154 Naanantarādi Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati naanantarapaccayā … 789 --- patthana1 7:154 nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā. (Naārammaṇasadisaṁ.) 155 Napurejāta Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati napurejātapaccayā … satta. 156 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 157 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe vitakkaṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 158 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe avitakkavicāramatte khandhe paṭicca vicāro, avitakkavicāramatte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vitakkaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 159 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti napurejātapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vitakkaṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā kaṭattā ca rūpaṁ. 160 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti napurejātapaccayā …pe… arūpe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vicāro ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 161 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe avitakkaavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… avitakkaavicāre khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vicāraṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 162 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati napurejātapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā. 163 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe vicāraṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe … (Saṅkhittaṁ.) 164 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca … satta. 165 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vicārañca paṭicca tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe … (Saṅkhittaṁ.) 166 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti …pe… paṭisandhikkhaṇe … (Saṅkhittaṁ.) 167 (Napurejātamūlake yathā suddhikaṁ arūpaṁ, tathā arūpā kātabbā.) 168 Napacchājātādi Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati napacchājātapaccayā …pe… naāsevanapaccayā … satta. 169 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—vipākaṁ avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca … (Saṅkhittaṁ.) 170 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—vipākaṁ avitakkaavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca … (Saṅkhittaṁ.) 171 (Naāsevanamūlake avitakkavicāramattaṁ vipākena saha gacchantena napurejātasadisaṁ kātabbaṁ, avitakkavicāramattañca avitakkavicāramattagacchantena vipāko dassetabbo.) 172 Nakamma Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati nakammapaccayā—savitakkasavicāre khandhe paṭicca savitakkasavicārā cetanā. 173 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati nakammapaccayā—avitakkavicāramatte khandhe paṭicca avitakkavicāramattā cetanā. 174 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati nakammapaccayā—vitakkaṁ paṭicca savitakkasavicārā cetanā. 175 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati nakammapaccayā—avitakkaavicāre khandhe paṭicca avitakkaavicārā cetanā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. 176 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati 790 --- patthana1 7:176 nakammapaccayā—vicāraṁ paṭicca avitakkavicāramattā cetanā. 177 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati nakammapaccayā—avitakkavicāramatte khandhe ca vicārañca paṭicca avitakkavicāramattā cetanā. 178 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati nakammapaccayā—savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca paṭicca savitakkasavicārā cetanā. 179 Navipākādi Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati navipākapaccayā …pe… naāhārapaccayā—bāhiraṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe… naindriyapaccayā—bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe… asaññasattānaṁ mahābhūte paṭicca rūpajīvitindriyaṁ …pe… najhānapaccayā— pañcaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… namaggapaccayā … nasampayuttapaccayā …. 180 Navippayutta Navippayuttapaccayā … arūpe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 181 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe savitakkasavicāre khandhe paṭicca vitakko. 182 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā uppajjanti navippayuttapaccayā—arūpe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vitakko ca …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā vitakko ca. 183 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 184 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe vitakkaṁ paṭicca savitakkasavicārā khandhā. 185 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe avitakkavicāramatte khandhe paṭicca vicāro. 186 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti navippayuttapaccayā—arūpe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vicāro ca …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā vicāro ca. 187 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe avitakkaavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. 188 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe vicāraṁ paṭicca avitakkavicāramattā khandhā. 189 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vicārañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vicārañca paṭicca dve khandhā. 190 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vitakkañca paṭicca dve khandhā. 191 Nonatthi-novigata Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro dhammo uppajjati nonatthipaccayā … novigatapaccayā … (Saṅkhittaṁ.) 192 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tettiṁsa, naārammaṇe satta, naadhipatiyā sattatiṁsa, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe satta, naupanissaye satta, napurejāte sattatiṁsa, napacchājāte sattatiṁsa, naāsevane sattatiṁsa, nakamme satta, navipāke tevīsa, naāhāre ekaṁ naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge tettiṁsa, nasampayutte satta, navippayutte ekādasa, nonatthiyā satta, novigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 193 (Yathā kusalattike paccanīyagaṇanā, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 194 Paccanīyaṁ. 195 1.7.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe satta 791 --- patthana1 7:195 …pe… novigate satta. 196 (Yathā kusalattike anulomapaccanīyagaṇanā, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 197 1.7.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe cuddasa, anantare samanantare cuddasa, sahajāte tettiṁsa, aññamaññe bāvīsa, nissaye tettiṁsa, upanissaye cuddasa, purejāte cha, āsevane pañca, kamme tettiṁsa …pe… jhāne tettiṁsa, magge tīṇi, sampayutte cuddasa, vippayutte tettiṁsa …pe… avigate tettiṁsa. (Saṅkhittaṁ.) 198 (Yathā kusalattike paccanīyānulomagaṇanā, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 199 Paṭiccavāro. 200 1.7.2. Sahajātavāra Sahajātavāropi paṭiccavārasadiso kātabbo. 201 1.7.3. Paccayavāra 1.7.3.1. Paccayānuloma Hetu Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paccayā savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā—savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhā … satta. 202 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paccayā … pañca. (Paṭiccavārasadisā.) 203 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paccayā avitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā— avitakkaavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paccayā …pe… vicāraṁ paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paccayā avitakkaavicārā khandhā, vatthuṁ paccayā vicāro. 204 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paccayā savitakkasavicāro dhammo uppajjati …pe… vatthuṁ paccayā savitakkasavicārā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 205 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paccayā avitakkavicāramatto dhammo …pe… vicāraṁ paccayā avitakkavicāramattā khandhā, vatthuṁ paccayā avitakkavicāramattā khandhā, vatthuṁ paccayā vitakko. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 206 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paccayā savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti …pe… vatthuṁ paccayā savitakkasavicārā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 207 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paccayā avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā …pe… vicāraṁ paccayā avitakkavicāramattā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, vatthuṁ paccayā avitakkavicāramattā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vatthuṁ paccayā vitakko, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vatthuṁ paccayā avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 208 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paccayā savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā …pe… vatthuṁ paccayā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 209 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paccayā savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā …pe… vatthuṁ paccayā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 210 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paccayā savitakkasavicāro dhammo …pe… savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paccayā avitakkavicāramatto dhammo …pe…. (Paṭhamaudāharaṇe pavatte paṭisandhikkhaṇe satta pañhā kātabbā.) 211 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paccayā savitakkasavicāro dhammo …pe… vitakkañca vatthuñca paccayā savitakkasavicārā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 212 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paccayā avitakkavicāramatto dhammo …pe… avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vicārañca paccayā tayo khandhā …pe… avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vicārañca paccayā tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe…. 213 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paccayā avitakkaavicāro dhammo uppajjati …pe… avitakkavicāramatte khandhe ca vicārañca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, avitakkavicāramatte khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vitakkañca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, avitakkavicāramatte khandhe ca vatthuñca 792 --- patthana1 7:213 paccayā vicāro. (Evaṁ paṭisandhikkhaṇe cattāro.) 214 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paccayā savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti …pe… vitakkañca vatthuñca paccayā savitakkasavicārā khandhā, vitakkañca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 215 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paccayā avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti …pe… avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vicārañca paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… avitakkavicāramatte khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā vicāro ca …pe… paṭisandhikkhaṇe tayo khandhā …pe…. 216 (Avasesesu dvīsu ghaṭanesu pavatti paṭisandhi vitthāretabbā.) 217 Hetupaccayo. 218 (Hetupaccayaṁ anumajjantena paccayavāro vitthāretabbo. Yathā paṭiccagaṇanā evaṁ gaṇetabbā. Adhipatiyā sattatiṁsa, purejāte ca āsevane ca ekavīsa, ayaṁ ettha viseso.) 219 1.7.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Paccanīye—nahetuyā tettiṁsa pañhā, sattasu ṭhānesu satta mohā uddharitabbā mūlapadesuyeva. Naārammaṇe satta cittasamuṭṭhānā uddharitabbā. 220 Naadhipati Savitakkasavicāramūlakā satta pañhā naadhipatiyā kātabbā. 221 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paccayā avitakkavicāramatto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—avitakkavicāramatte khandhe paccayā avitakkavicāramattā adhipati, vipākaṁ avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 222 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paccayā. (Yathā paṭiccanaye tathā pañca pañhā kātabbā.) 223 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paccayā avitakkaavicāro dhammo uppajjati …pe… avitakkaavicāre khandhe paccayā avitakkaavicārā adhipati, vipākaṁ avitakkaavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… vipākaṁ vicāraṁ paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paccayā avitakkaavicārā adhipati, vatthuṁ paccayā vipākā avitakkaavicārā khandhā ca vicāro ca …pe…. 224 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paccayā savitakkasavicāro dhammo …pe… vatthuṁ paccayā savitakkasavicārā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 225 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paccayā avitakkavicāramatto dhammo …pe… vicāraṁ paccayā avitakkavicāramattā adhipati, vatthuṁ paccayā avitakkavicāramattā adhipati, vipākaṁ vicāraṁ paccayā avitakkavicāramattā khandhā, vatthuṁ paccayā vipākā avitakkavicāramattā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 226 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paccayā savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā …pe… vatthuṁ paccayā savitakkasavicārā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 227 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paccayā avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā …pe… vipākaṁ vicāraṁ paccayā avitakkavicāramattā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, vatthuṁ paccayā vipākā avitakkavicāramattā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vatthuṁ paccayā vitakko, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vatthuṁ paccayā vipākā avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 228 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paccayā savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā …pe… vatthuṁ paccayā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 229 (Paṭhamaghaṭanāyaṁ sampuṇṇā satta pañhā kātabbā.) 230 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paccayā savitakkasavicāro dhammo uppajjati …pe… vitakkañca vatthuñca paccayā savitakkasavicārā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 231 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paccayā avitakkavicāramatto dhammo uppajjati …pe… avitakkavicāramatte khandhe ca vicārañca paccayā avitakkavicāramattā adhipati, avitakkavicāramatte khandhe ca vatthuñca paccayā avitakkavicāramattā adhipati, vipākaṁ avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vicārañca paccayā …pe… vipākaṁ 793 --- patthana1 7:231 avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe…. 232 (Paṭisandhikkhaṇe pañca pañhā kātabbā. Yattha avitakkavicāramattaṁ āgacchati tattha vipākaṁ kātabbaṁ. Naadhipatimūlake sattatiṁsa pañhā kātabbā.) 233 Naanantarādi Naanantarampi nasamanantarampi naaññamaññampi naupanissayampi satta pañhā rūpaṁyeva. Napurejāte sattatiṁsa paṭiccavārapaccanīyasadisaṁ. Napacchājāte sattatiṁsa, naāsevanepi sadisaṁ. Yattha avitakkavicāramattopi āgacchati, tattha vipākā kātabbā. 234 Nakamma Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paccayā savitakkasavicāro dhammo uppajjati nakammapaccayā—savitakkasavicāre khandhe paccayā savitakkasavicārā cetanā. 235 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paccayā avitakkavicāramatto dhammo …pe… avitakkavicāramatte khandhe paccayā avitakkavicāramattā cetanā. Savitakkasavicāro dhammo …pe… vitakkaṁ paccayā savitakkasavicārā cetanā. 236 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paccayā avitakkaavicāro dhammo …pe… avitakkaavicārā cetanā …pe… (paripuṇṇaṁ kātabbaṁ) savitakkasavicāro …pe… vatthuṁ paccayā savitakkasavicārā cetanā. Avitakkavicāramatto …pe… vicāraṁ paccayā avitakkavicāramattā cetanā. Vatthuṁ paccayā avitakkavicāramattā cetanā. 237 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paccayā savitakkasavicāro dhammo …pe… savitakkasavicāre khandhe ca vatthuñca paccayā savitakkasavicārā cetanā. 238 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paccayā savitakkasavicāro dhammo …pe… vitakkañca vatthuñca paccayā savitakkasavicārā cetanā. 239 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paccayā avitakkavicāramatto dhammo …pe… avitakkavicāramatte khandhe ca vicārañca paccayā avitakkavicāramattā cetanā. Avitakkavicāramatte khandhe ca vatthuñca paccayā avitakkavicāramattā cetanā. 240 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca dhammaṁ paccayā savitakkasavicāro dhammo …pe… savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca paccayā savitakkasavicārā cetanā. 241 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paccayā savitakkasavicāro dhammo uppajjati nakammapaccayā—savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca vatthuñca paccayā savitakkasavicārā cetanā. 242 (Navipāke sattatiṁsa pañhā kātabbā. Naāhāra naindriya najhānanamagga nasampayutta navippayutta nonatthi novigatapaccayā vitthāretabbā.) 243 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tettiṁsa, naārammaṇe satta, naadhipatiyā sattatiṁsa, naanantare nasamanantare naaññamaññe naupanissaye satta, napurejāte napacchājāte naāsevane sattatiṁsa, nakamme ekādasa, navipāke sattatiṁsa, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge tettiṁsa, nasampayutte satta, navippayutte ekādasa, nonatthiyā satta, novigate satta. 244 1.7.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe satta …pe… novigate satta. 245 Anulomapaccanīyaṁ. 246 1.7.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe anantare samanantare cuddasa, sahajāte tettiṁsa, aññamaññe bāvīsa, nissaye tettiṁsa, upanissaye purejāte cuddasa, āsevane terasa, kamme vipāke āhāre indriye jhāne tettiṁsa, magge pañca, sampayutte cuddasa, vippayutte atthiyā tettiṁsa …pe… avigate tettiṁsa. 247 Paccanīyānulomaṁ. Paccayavāro. 248 1.7.4. Nissayavāra Nissayampi ninnānaṁ. 249 1.7.5. Saṁsaṭṭhavāra 1.7.5.1. Paccayānuloma Hetu Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā—savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 250 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho avitakkavicāramatto dhammo …pe… savitakkasavicāre khandhe saṁsaṭṭho vitakko. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 251 Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā …pe… savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā vitakko ca …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 252 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho avitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā—avitakkavicāramattaṁ ekaṁ 794 --- patthana1 7:252 khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 253 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho savitakkasavicāro dhammo …pe… vitakkaṁ saṁsaṭṭhā savitakkasavicārā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 254 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho avitakkaavicāro dhammo …pe… avitakkavicāramatte khandhe saṁsaṭṭho vicāro. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatte khandhe saṁsaṭṭho vicāro. 255 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā …pe… avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā vicāro ca …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 256 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho avitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā—avitakkaavicāraṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 257 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho avitakkavicāramatto dhammo …pe… vicāraṁ saṁsaṭṭhā avitakkavicāramattā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe vicāraṁ saṁsaṭṭhā …pe…. 258 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ saṁsaṭṭho avitakkavicāramatto dhammo …pe… avitakkavicāramattaṁ ekaṁ khandhañca vicārañca saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 259 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca dhammaṁ saṁsaṭṭho savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā—savitakkasavicāraṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca vitakkañca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 260 (Hetupaccayaṁ anumajjantena sabbe paccayā vitthāretabbā.) 261 Suddha Hetuyā ekādasa, ārammaṇe adhipatiyā anantare samanantare sahajāte aññamaññe nissaye upanissaye purejāte āsevane kamme vipāke āhāre indriye jhāne magge sampayutte vippayutte atthiyā natthiyā vigate avigate sabbattha ekādasa. 262 Anulomaṁ. 263 1.7.5.2. Paccayapaccanīya Paccanīyaṁ kātabbaṁ asammohantena. 264 Nahetuyā cha, naadhipatiyā ekādasa, napurejāte ekādasa, napacchājāte ekādasa, naāsevane ekādasa, nakamme satta, navipāke ekādasa, najhāne ekaṁ, namagge cha, navippayutte ekādasa. 265 Paccanīyaṁ. 266 1.7.5.3. Paccayānulomapaccanīya Duka Hetupaccayā naadhipatiyā ekādasa …pe… navippayutte ekādasa. (Saṅkhittaṁ.) 267 Anulomapaccanīyaṁ. 268 1.7.5.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe cha …pe… purejāte cha, āsevane pañca, kamme cha …pe… jhāne cha, magge tīṇi, sampayutte cha …pe… avigate cha. 269 Paccanīyānulomaṁ. 270 1.7.6. Sampayuttavāra Sampayuttavāropi vitthāretabbo. 271 1.7.7. Pañhāvāra 1.7.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa hetupaccayena paccayo— savitakkasavicārā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 272 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa hetupaccayena paccayo—savitakkasavicārā hetū vitakkassa hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 273 Savitakkasavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa hetupaccayena paccayo— savitakkasavicārā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā hetū kaṭattārūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 274 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—savitakkasavicārā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 275 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—savitakkasavicārā hetū vitakkassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā hetū vitakkassa kaṭattā ca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 276 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—savitakkasavicārā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca 795 --- patthana1 7:276 hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca hetupaccayena paccayo. 277 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—savitakkasavicārā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca kaṭattā ca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 278 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa hetupaccayena paccayo—avitakkavicāramattā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 279 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkaavicārassa dhammassa hetupaccayena paccayo— avitakkavicāramattā hetū vicārassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattā hetū vicārassa ca kaṭattā ca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 280 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—avitakkavicāramattā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca kaṭattā ca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 281 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa hetupaccayena paccayo— avitakkaavicārā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkaavicārā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 282 Ārammaṇa Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati; pubbe suciṇṇāni paccavekkhati; savitakkasavicārā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ paccavekkhati. Ariyā pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Savitakkasavicāre khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Savitakkasavicāre khandhe ārabbha savitakkasavicārā khandhā uppajjanti. 283 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati; taṁ ārabbha vitakko uppajjati. Pubbe suciṇṇāni paccavekkhati; savitakkasavicārā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ paccavekkhati; taṁ ārabbha vitakko uppajjati. Ariyā pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Savitakkasavicāre khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha vitakko uppajjati. Savitakkasavicāre khandhe ārabbha vitakko uppajjati. 284 Savitakkasavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cetopariyañāṇena savitakkasavicāracittasamaṅgissa cittaṁ jānāti; savitakkasavicārā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. Savitakkasavicāre khandhe ārabbha avitakkaavicārā khandhā uppajjanti. 285 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati; taṁ ārabbha savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. Pubbe suciṇṇāni paccavekkhati; savitakkasavicārā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ paccavekkhati; taṁ ārabbha savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. Ariyā pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese 796 --- patthana1 7:285 jānanti. Savitakkasavicāre khandhe aniccato dukkhato anattato vipassanti assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. Savitakkasavicāre khandhe ārabbha savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. 286 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—avitakkavicāramattā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ paccavekkhati; taṁ ārabbha vitakko uppajjati. Avitakkavicāramatte khandhe ca vitakkañca aniccato dukkhato anattato vipassati assādeti abhinandati; taṁ ārabbha vitakko uppajjati. Avitakkavicāramatte khandhe ca vitakkañca ārabbha vitakko uppajjati. 287 Avitakkavicāramatto dhammo savitakkasavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—avitakkavicāramattā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ paccavekkhanti; taṁ ārabbha savitakkasavicārā khandhā uppajjanti. Avitakkavicāramatte khandhe ca vitakkañca aniccato dukkhato anattato vipassati assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Avitakkavicāramatte khandhe ca vitakkañca ārabbha savitakkasavicārā khandhā uppajjanti. 288 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkaavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cetopariyañāṇena avitakkavicāramattacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Avitakkavicāramattā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. Avitakkavicāramatte khandhe ca vitakkañca ārabbha avitakkaavicārā khandhā uppajjanti. 289 Avitakkavicāramatto dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—avitakkavicāramattā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ paccavekkhati; taṁ ārabbha savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. Avitakkavicāramatte khandhe ca vitakkañca aniccato dukkhato anattato vipassati assādeti abhinandati; taṁ ārabbha savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. Avitakkavicāramatte khandhe ca vitakkañca ārabbha savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. 290 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— nibbānaṁ avitakkaavicārassa maggassa phalassa vicārassa ca ārammaṇapaccayena paccayo. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena avitakkaavicāracittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. Avitakkaavicārā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. Avitakkaavicāre khandhe ca vicārañca ārabbha avitakkaavicārā khandhā uppajjanti. 291 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā avitakkaavicārā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ paccavekkhanti; taṁ ārabbha savitakkasavicārā khandhā uppajjanti. Ariyā nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa vodānassa savitakkasavicārassa maggassa phalassa āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ … avitakkaavicāre khandhe ca vicārañca aniccato dukkhato anattato vipassati assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Avitakkaavicāre khandhe ca vicārañca ārabbha savitakkasavicārā khandhā uppajjanti. 292 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā avitakkaavicārā jhānā vuṭṭhahitvā, 797 --- patthana1 7:292 maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ paccavekkhanti; taṁ ārabbha vitakko uppajjati. Ariyā nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ avitakkavicāramattassa maggassa phalassa vitakkassa ca ārammaṇapaccayena paccayo. Cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato …pe… vatthuṁ … avitakkaavicāre khandhe ca vicārañca aniccato dukkhato anattato vipassati assādeti abhinandati; taṁ ārabbha vitakko uppajjati. Avitakkaavicāre khandhe ca vicārañca ārabbha vitakko uppajjati. 293 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—nibbānaṁ avitakkavicāramattassa maggassa phalassa vicārassa ca ārammaṇapaccayena paccayo. 294 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā avitakkaavicārā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ paccavekkhanti; taṁ ārabbha savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. Ariyā nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa vitakkassa ca vodānassa vitakkassa ca savitakkasavicārassa maggassa vitakkassa ca savitakkasavicārassa phalassa vitakkassa ca āvajjanāya vitakkassa ca ārammaṇapaccayena paccayo. Cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati assādeti abhinandati; taṁ ārabbha savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. Sotaṁ …pe… phoṭṭhabbaṁ … vatthuṁ … avitakkaavicāre khandhe ca vicārañca aniccato dukkhato anattato vipassati assādeti abhinandati; taṁ ārabbha savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. 295 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa ārammaṇapaccayena paccayo—avitakkavicāramatte khandhe ca vicārañca ārabbha savitakkasavicārā khandhā uppajjanti. 296 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa ārammaṇapaccayena paccayo—avitakkavicāramatte khandhe ca vicārañca ārabbha vitakko uppajjati. 297 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. Avitakkavicāramatte khandhe ca vicārañca ārabbha avitakkaavicārā khandhā uppajjanti. 298 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— avitakkavicāramatte khandhe ca vicārañca ārabbha savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. 299 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa ārammaṇapaccayena paccayo—savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca ārabbha savitakkasavicārā khandhā uppajjanti. 300 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkavicāramattassa ārammaṇapaccayena paccayo—savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca ārabbha vitakko uppajjati. 301 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. Savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca ārabbha avitakkaavicārā khandhā uppajjanti. 302 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca ārabbha savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. 303 Adhipati Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati; pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā paccavekkhati. Savitakkasavicārā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā 798 --- patthana1 7:303 vuṭṭhahitvā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Savitakkasavicāre khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—savitakkasavicārā adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 304 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati; taṁ garuṁ katvā vitakko uppajjati. Pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā paccavekkhati. Savitakkasavicārā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti; taṁ garuṁ katvā vitakko uppajjati. Savitakkasavicāre khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā vitakko uppajjati. Sahajātādhipati—savitakkasavicārā adhipati vitakkassa adhipatipaccayena paccayo. 305 Savitakkasavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—savitakkasavicārā adhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 306 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—savitakkasavicārā adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 307 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—savitakkasavicārā adhipati vitakkassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 308 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati; taṁ garuṁ katvā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. Pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā paccavekkhati, savitakkasavicārā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhati; taṁ garuṁ katvā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. Savitakkasavicāre khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. Sahajātādhipati—savitakkasavicārā adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca adhipatipaccayena paccayo. 309 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—savitakkasavicārā adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 310 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—avitakkavicāramattā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhati; taṁ garuṁ katvā vitakko uppajjati. Avitakkavicāramatte khandhe ca vitakkañca garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā vitakko uppajjati. Sahajātādhipati—avitakkavicāramattā adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 311 Avitakkavicāramatto dhammo savitakkasavicārassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—avitakkavicāramattā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhati; taṁ garuṁ katvā savitakkasavicārā khandhā uppajjanti. Avitakkavicāramatte khandhe ca vitakkañca garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 312 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkaavicārassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—avitakkavicāramattā adhipati vicārassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 313 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca 799 --- patthana1 7:313 dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—avitakkavicāramattā adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 314 Avitakkavicāramatto dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—avitakkavicāramattā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhati; taṁ garuṁ katvā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. Avitakkavicāramatte khandhe ca vitakkañca garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. 315 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—nibbānaṁ avitakkaavicārassa maggassa phalassa vicārassa ca adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—avitakkaavicārā adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 316 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—ariyā avitakkaavicārā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti; taṁ garuṁ katvā savitakkasavicārā khandhā uppajjanti, ariyā nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa vodānassa savitakkasavicārassa maggassa phalassa adhipatipaccayena paccayo. Cakkhuṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ … avitakkaavicāre khandhe ca vicārañca garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 317 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—ariyā avitakkaavicārā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti; taṁ garuṁ katvā vitakko uppajjati, ariyā nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti; nibbānaṁ avitakkavicāramattassa maggassa phalassa vitakkassa ca adhipatipaccayena paccayo. Cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … avitakkaavicāre khandhe ca vicārañca garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā vitakko uppajjati. 318 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—nibbānaṁ avitakkavicāramattassa maggassa phalassa vicārassa ca adhipatipaccayena paccayo. 319 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—ariyā avitakkaavicārā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti; taṁ garuṁ katvā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti, ariyā nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa vitakkassa ca vodānassa vitakkassa ca savitakkasavicārassa maggassa vitakkassa ca savitakkasavicārassa phalassa vitakkassa ca adhipatipaccayena paccayo. Cakkhuṁ garuṁ katvā …pe… vatthuṁ … avitakkaavicāre khandhe ca vicārañca garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. 320 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—avitakkavicāramatte khandhe ca vicārañca garuṁ katvā savitakkasavicārā khandhā uppajjanti. 321 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—avitakkavicāramatte khandhe ca vicārañca garuṁ katvā vitakko uppajjati. 322 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—avitakkavicāramatte 800 --- patthana1 7:322 khandhe ca vicārañca garuṁ katvā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. 323 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca garuṁ katvā savitakkasavicārā khandhā uppajjanti. 324 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca garuṁ katvā vitakko uppajjati. 325 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—savitakkasavicāre khandhe ca vitakkañca garuṁ katvā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. 326 Anantara Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā savitakkasavicārā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu savitakkasavicārassa maggassa … vodānaṁ savitakkasavicārassa maggassa … savitakkasavicāro maggo savitakkasavicārassa phalassa … savitakkasavicāraṁ phalaṁ savitakkasavicārassa phalassa … anulomaṁ savitakkasavicārāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 327 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā savitakkasavicārā khandhā pacchimassa pacchimassa vitakkassa anantarapaccayena paccayo. Savitakkasavicāraṁ cuticittaṁ avitakkavicāramattassa upapatticittassa …pe… savitakkasavicārā khandhā avitakkavicāramattassa vuṭṭhānassa vitakkassa ca …pe… avitakkavicāramattassa jhānassa parikammaṁ avitakkavicāramattassa jhānassa … gotrabhu avitakkavicāramattassa maggassa … vodānaṁ avitakkavicāramattassa maggassa … anulomaṁ avitakkavicāramattāya phalasamāpattiyā vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. 328 Savitakkasavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—savitakkasavicāraṁ cuticittaṁ avitakkaavicārassa upapatticittassa vicārassa ca anantarapaccayena paccayo—āvajjanā pañcannaṁ viññāṇānaṁ anantarapaccayena paccayo. Savitakkasavicārā khandhā avitakkaavicārassa vuṭṭhānassa vicārassa ca …pe… dutiyassa jhānassa parikammaṁ dutiye jhāne vicārassa anantarapaccayena paccayo. Tatiyassa jhānassa parikammaṁ …pe… catutthassa jhānassa parikammaṁ …pe… ākāsānañcāyatanassa parikammaṁ …pe… viññāṇañcāyatanassa parikammaṁ …pe… ākiñcaññāyatanassa parikammaṁ …pe… nevasaññānāsaññāyatanassa parikammaṁ …pe… dibbassa cakkhussa parikammaṁ …pe… dibbāya sotadhātuyā parikammaṁ …pe… iddhividhañāṇassa parikammaṁ …pe… cetopariyañāṇassa parikammaṁ …pe… pubbenivāsānussatiñāṇassa parikammaṁ …pe… yathākammūpagañāṇassa parikammaṁ …pe… anāgataṁsañāṇassa parikammaṁ …pe… gotrabhu avitakkaavicārassa maggassa vicārassa ca … vodānaṁ avitakkaavicārassa maggassa vicārassa ca … anulomaṁ avitakkaavicārāya phalasamāpattiyā vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. 329 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—savitakkasavicāraṁ cuticittaṁ avitakkavicāramattassa upapatticittassa vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. Savitakkasavicārā khandhā avitakkavicāramattassa vuṭṭhānassa vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattassa jhānassa parikammaṁ avitakkavicāramattassa jhānassa vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. Gotrabhu avitakkavicāramattassa maggassa vicārassa ca … vodānaṁ avitakkavicāramattassa maggassa vicārassa ca … anulomaṁ avitakkavicāramattāya phalasamāpattiyā vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. 330 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā 801 --- patthana1 7:330 savitakkasavicārā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa vitakkassa ca … anulomaṁ vodānassa vitakkassa ca … gotrabhu savitakkasavicārassa maggassa vitakkassa ca … vodānaṁ savitakkasavicārassa maggassa vitakkassa ca … savitakkasavicāro maggo savitakkasavicārassa phalassa vitakkassa ca … savitakkasavicāraṁ phalaṁ savitakkasavicārassa phalassa vitakkassa ca … anulomaṁ savitakkasavicārāya phalasamāpattiyā vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. 331 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo vitakko pacchimassa pacchimassa vitakkassa anantarapaccayena paccayo. Purimā purimā avitakkavicāramattā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramatto maggo avitakkavicāramattassa phalassa … avitakkavicāramattaṁ phalaṁ avitakkavicāramattassa phalassa anantarapaccayena paccayo. 332 Avitakkavicāramatto dhammo savitakkasavicārassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo vitakko pacchimānaṁ pacchimānaṁ savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattaṁ cuticittaṁ savitakkasavicārassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattaṁ bhavaṅgaṁ āvajjanāya anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattā khandhā savitakkasavicārassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 333 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkaavicārassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā avitakkavicāramattā khandhā pacchimassa pacchimassa vicārassa anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattaṁ cuticittaṁ vitakko ca avitakkaavicārassa upapatticittassa vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattā khandhā vitakko ca avitakkaavicārassa vuṭṭhānassa vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. 334 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā avitakkavicāramattā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramatto maggo avitakkavicāramattassa phalassa vicārassa ca … avitakkavicāramattaṁ phalaṁ avitakkavicāramattassa phalassa vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. 335 Avitakkavicāramatto dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo vitakko pacchimānaṁ pacchimānaṁ savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattaṁ cuticittaṁ savitakkasavicārassa upapatticittassa vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattaṁ bhavaṅgaṁ āvajjanāya vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattā khandhā savitakkasavicārassa vuṭṭhānassa vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. 336 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimo purimo vicāro pacchimassa pacchimassa vicārassa anantarapaccayena paccayo. Purimā purimā avitakkaavicārā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ avitakkaavicārānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Avitakkaavicāro maggo avitakkaavicārassa phalassa … avitakkaavicāraṁ phalaṁ avitakkaavicārassa phalassa anantarapaccayena paccayo. Nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ avitakkaavicārāya phalasamāpattiyā vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. 337 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—avitakkaavicāraṁ cuticittaṁ vicāro ca savitakkasavicārassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo. Avitakkaavicāraṁ bhavaṅgaṁ vicāro ca āvajjanāya anantarapaccayena paccayo. Avitakkaavicārā khandhā vicāro ca savitakkasavicārassa vuṭṭhānassa 802 --- patthana1 7:337 anantarapaccayena paccayo. Nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ savitakkasavicārāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 338 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo vicāro pacchimānaṁ pacchimānaṁ avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Avitakkaavicāraṁ cuticittaṁ vicāro ca avitakkavicāramattassa upapatticittassa vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. Avitakkaavicārā khandhā vicāro ca avitakkavicāramattassa vuṭṭhānassa vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. Nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ avitakkavicāramattāya phalasamāpattiyā vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. 339 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo vicāro pacchimānaṁ pacchimānaṁ avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. Avitakkaavicāraṁ cuticittaṁ avitakkavicāramattassa upapatticittassa vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. Avitakkaavicārā khandhā avitakkavicāramattassa vuṭṭhānassa vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. Nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ avitakkavicāramattāya phalasamāpattiyā vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. 340 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—avitakkaavicāraṁ cuticittaṁ vicāro ca savitakkasavicārassa upapatticittassa vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. Avitakkaavicāraṁ bhavaṅgañca vicāro ca āvajjanāya vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. Avitakkaavicārā khandhā vicāro ca savitakkasavicārassa vuṭṭhānassa vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. Nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ savitakkasavicārāya phalasamāpattiyā vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. 341 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—avitakkavicāramattaṁ cuticittañca vicāro ca savitakkasavicārassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattaṁ bhavaṅgañca vicāro ca āvajjanāya anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca savitakkasavicārassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 342 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramatto maggo ca vicāro ca avitakkavicāramattassa phalassa anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattaṁ phalañca vicāro ca avitakkavicāramattassa phalassa anantarapaccayena paccayo. 343 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca pacchimassa pacchimassa vicārassa anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattaṁ cuticittañca vicāro ca avitakkaavicārassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca avitakkaavicārassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 344 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramatto maggo ca vicāro ca avitakkavicāramattassa phalassa vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattaṁ phalañca vicāro ca avitakkavicāramattassa phalassa ca vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. 345 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo— 803 --- patthana1 7:345 avitakkavicāramattaṁ cuticittañca vicāro ca savitakkasavicārassa upapatticittassa vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattaṁ bhavaṅgañca vicāro ca āvajjanāya vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca savitakkasavicārassa vuṭṭhānassa vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. 346 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Anulomañca vitakko ca gotrabhussa … anulomañca vitakko ca vodānassa … gotrabhu ca vitakko ca savitakkasavicārassa maggassa … vodānañca vitakko ca savitakkasavicārassa maggassa … savitakkasavicāro maggo ca vitakko ca savitakkasavicārassa phalassa … savitakkasavicāraṁ phalañca vitakko ca savitakkasavicārassa phalassa … anulomañca vitakko ca savitakkasavicārāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 347 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca pacchimassa pacchimassa vitakkassa anantarapaccayena paccayo. Savitakkasavicāraṁ cuticittañca vitakko ca avitakkavicāramattassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo. Savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca avitakkavicāramattassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattassa jhānassa parikammañca vitakko ca avitakkavicāramattassa jhānassa anantarapaccayena paccayo. Gotrabhu ca vitakko ca avitakkavicāramattassa maggassa … vodānañca vitakko ca avitakkavicāramattassa maggassa … anulomañca vitakko ca avitakkavicāramattāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 348 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—savitakkasavicāraṁ cuticittañca vitakko ca avitakkaavicārassa upapatticittassa vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. Āvajjanā ca vitakko ca pañcannaṁ viññāṇānaṁ anantarapaccayena paccayo. Savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca avitakkaavicārassa vuṭṭhānassa ca vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. Dutiyassa jhānassa parikammañca vitakko ca dutiye jhāne vicārassa anantarapaccayena paccayo. Tatiyassa jhānassa parikammañca vitakko ca …pe… catutthassa jhānassa parikammañca vitakko ca …pe… ākāsānañcāyatanassa parikammañca vitakko ca …pe… viññāṇañcāyatanassa parikammañca vitakko ca …pe… ākiñcaññāyatanassa parikammañca vitakko ca …pe… nevasaññānāsaññāyatanassa parikammañca vitakko ca …pe… dibbassa cakkhussa parikammañca vitakko ca …pe… dibbāya sotadhātuyā parikammañca vitakko ca …pe… iddhividhañāṇassa parikammañca vitakko ca …pe… cetopariyañāṇassa parikammañca vitakko ca …pe… pubbenivāsānussatiñāṇassa parikammañca vitakko ca …pe… yathākammūpagañāṇassa parikammañca vitakko ca …pe… anāgataṁsañāṇassa parikammañca vitakko ca …pe… gotrabhu ca vitakko ca avitakkaavicārassa maggassa vicārassa ca … vodānañca vitakko ca avitakkaavicārassa maggassa vicārassa ca … anulomañca vitakko ca avitakkaavicārāya phalasamāpattiyā vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. 349 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—savitakkasavicāraṁ cuticittañca vitakko ca avitakkavicāramattassa upapatticittassa ca vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. Savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca avitakkavicāramattassa vuṭṭhānassa ca vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattassa jhānassa parikammañca vitakko ca avitakkavicāramattassa jhānassa ca vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. Gotrabhu ca vitakko ca avitakkavicāramattassa maggassa ca vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. Vodānañca vitakko ca avitakkavicāramattassa 804 --- patthana1 7:349 maggassa ca vicārassa ca … anulomañca vitakko ca avitakkavicāramattāya phalasamāpattiyā ca vicārassa ca anantarapaccayena paccayo. 350 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. Anulomañca vitakko ca gotrabhussa ca vitakkassa ca … anulomañca vitakko ca vodānassa ca vitakkassa ca … gotrabhu ca vitakko ca savitakkasavicārassa ca maggassa ca vitakkassa ca … vodānañca vitakko ca savitakkasavicārassa maggassa ca vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. Savitakkasavicāro maggo ca vitakko ca savitakkasavicārassa phalassa ca vitakkassa ca … savitakkasavicāraṁ phalañca vitakko ca savitakkasavicārassa phalassa ca vitakkassa ca … anulomañca vitakko ca savitakkasavicārāya phalasamāpattiyā ca vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. 351 Samanantara Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo. (Anantarapaccayopi samanantarapaccayopi sadiso.) 352 Sahajāta Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—savitakkasavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Tayo khandhā ekassa khandhassa sahajātapaccayena paccayo. Dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe…. 353 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—savitakkasavicārā khandhā vitakkassa sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 354 Savitakkasavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—savitakkasavicārā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe… kaṭattārūpānaṁ …pe…. 355 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo—savitakkasavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 356 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo—savitakkasavicārā khandhā vitakkassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 357 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo—savitakkasavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 358 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo—savitakkasavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 359 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—avitakkavicāramatto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 360 Avitakkavicāramatto dhammo savitakkasavicārassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—vitakko savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 361 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkaavicārassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—avitakkavicāramattā khandhā vicārassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo, vitakko 805 --- patthana1 7:361 cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 362 Avitakkavicāramatto dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo—vitakko savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 363 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo—avitakkavicāramatto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vicārassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ vicārassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 364 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo— avitakkaavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Vicāro cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe avitakkaavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ …pe… vicāro kaṭattārūpānaṁ …pe… khandhā vatthussa …pe… vatthu khandhānaṁ …pe… vicāro vatthussa …pe… vatthu vicārassa …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ …pe… mahābhūtā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūtā kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 365 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe vatthu savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 366 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vatthu avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vatthu vitakkassa sahajātapaccayena paccayo. 367 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo—vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthu avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca sahajātapaccayena paccayo. 368 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe vatthu savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca sahajātapaccayena paccayo. 369 Savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāro eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 370 Savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā khandhā ca vatthu ca vitakkassa sahajātapaccayena paccayo. 371 Savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—savitakkasavicārā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā khandhā ca mahābhūtā ca kaṭattārūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 372 Savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo— paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāro eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca …pe… dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca sahajātapaccayena paccayo. 373 806 --- patthana1 7:373 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe vitakko ca vatthu ca savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 374 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—avitakkavicāramatto eko khandho ca vicāro ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā ca vicāro ca dvinnaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatto eko khandho ca vicāro ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā ca vicāro ca dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatto eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 375 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ …pe… vitakko ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca kaṭattārūpānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattā khandhā ca mahābhūtā ca kaṭattārūpānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe vitakko ca mahābhūtā ca kaṭattārūpānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattā khandhā ca vatthu ca vicārassa sahajātapaccayena paccayo. 376 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo—avitakkavicāramatto eko khandho ca vicāro ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Tayo khandhā ca vicāro ca ekassa khandhassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Dve khandhā ca vicāro ca dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatto eko khandho ca vicāro ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatto eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vicārassa ca sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ vicārassa ca sahajātapaccayena paccayo. 377 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—savitakkasavicāro eko khandho ca vitakko ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vitakko ca dvinnaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 378 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 379 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo—savitakkasavicāro eko khandho ca vitakko ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vitakko ca dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 380 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāro eko khandho ca vitakko ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vitakko ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 381 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca mahābhūtā ca kaṭattārūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 382 Aññamañña Savitakkasavicāro dhammo 807 --- patthana1 7:382 savitakkasavicārassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—savitakkasavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo …pe… paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. 383 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—savitakkasavicārā khandhā vitakkassa aññamaññapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 384 Savitakkasavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā khandhā vatthussa aññamaññapaccayena paccayo. 385 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo. 386 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā khandhā vitakkassa ca vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo. 387 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—savitakkasavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca aññamaññapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 388 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo. 389 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—avitakkavicāramatto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 390 Avitakkavicāramatto dhammo savitakkasavicārassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—vitakko savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 391 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkaavicārassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—avitakkavicāramattā khandhā vicārassa aññamaññapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattā khandhā vicārassa ca vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vitakko vatthussa aññamaññapaccayena paccayo. 392 Avitakkavicāramatto dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe vitakko savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo. 393 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—avitakkavicāramatto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vicārassa ca aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ vicārassa ca aññamaññapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vicārassa ca vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ vicārassa ca vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo. 394 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—avitakkaavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkaavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo. Khandhā vatthussa 808 --- patthana1 7:394 …pe… vatthu khandhānaṁ …pe… vicāro vatthussa …pe… vatthu vicārassa …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 395 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe vatthu savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. 396 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vatthu avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vatthu vitakkassa aññamaññapaccayena paccayo. 397 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vatthu avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca aññamaññapaccayena paccayo. 398 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe vatthu savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca aññamaññapaccayena paccayo. 399 Savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāro eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. 400 Savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā khandhā ca vatthu ca vitakkassa aññamaññapaccayena paccayo. 401 Savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa aññamaññapaccayena paccayo— paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāro eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca aññamaññapaccayena paccayo. 402 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe vitakko ca vatthu ca savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. 403 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—avitakkavicāramatto eko khandho ca vicāro ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vicāro ca dvinnaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatto eko khandho ca vicāro ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā ca vicāro ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. 404 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca vatthussa aññamaññapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattā khandhā ca vatthu ca vicārassa aññamaññapaccayena paccayo. 405 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatto eko khandho ca vicāro ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vicāro ca dvinnaṁ khandhānaṁ vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatto eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vicārassa ca aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ vicārassa ca aññamaññapaccayena paccayo. 406 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—savitakkasavicāro eko khandho ca vitakko 809 --- patthana1 7:406 ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vitakko ca dvinnaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 407 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca vatthussa aññamaññapaccayena paccayo. 408 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāro eko khandho ca vitakko ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vitakko ca dvinnaṁ khandhānaṁ vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo. 409 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāro eko khandho ca vitakko ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vitakko ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. 410 Nissaya Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—savitakkasavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ (saṅkhittaṁ) satta. 411 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa nissayapaccayena paccayo (saṅkhittaṁ) pañca. 412 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa nissayapaccayena paccayo— avitakkaavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Vicāro cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkaavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu avitakkaavicārānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca nissayapaccayena paccayo. 413 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—vatthu savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vatthu …pe…. 414 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo, vatthu avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca nissayapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vicāro …pe…. 415 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa nissayapaccayena paccayo—vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ …pe… vatthu avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca nissayapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vicāro …pe…. 416 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa nissayapaccayena paccayo—vatthu savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca nissayapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vatthu …pe…. 417 Savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—savitakkasavicāro eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo …pe…. (Pavattipi, paṭisandhipi dīpetabbā.) 418 Savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—savitakkasavicārā khandhā ca vatthu ca vitakkassa …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 419 Savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—savitakkasavicārā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 420 Savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa nissayapaccayena paccayo— savitakkasavicāro eko khandho ca vatthu ca 810 --- patthana1 7:420 tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca nissayapaccayena paccayo …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 421 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—vitakko ca vatthu ca savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 422 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—avitakkavicāramatto eko khandho ca vicāro ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… avitakkavicāramatto eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 423 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ …pe… vitakko ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ …pe… avitakkavicāramattā khandhā ca vatthu ca vicārassa nissayapaccayena paccayo. (Paṭisandhikāni cattāri. Saṅkhittaṁ.) 424 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa nissayapaccayena paccayo—avitakkavicāramatto eko khandho ca vicāro ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vicāro ca dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Avitakkavicāramatto eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vicārassa ca …pe… dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ vicārassa ca nissayapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 425 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa …pe… avitakkaavicārassa dhammassa …pe… savitakkasavicārassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa …pe… tīṇi. 426 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa …pe… avitakkaavicārassa dhammassa nissayapaccayena paccayo. (Dve vārā vitthāretabbā.) 427 Upanissaya Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—savitakkasavicāraṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, savitakkasavicāraṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ uppādeti, maggaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Savitakkasavicāraṁ sīlaṁ … sutaṁ … cāgaṁ … paññaṁ … rāgaṁ … dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, savitakkasavicāraṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ uppādeti, maggaṁ …pe… samāpattiṁ …pe… pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Savitakkasavicārā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā … rāgo … doso … moho … māno … diṭṭhi … patthanā savitakkasavicārāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya … rāgassa … dosassa … mohassa … mānassa … diṭṭhiyā … patthanāya … upanissayapaccayena paccayo. 428 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—savitakkasavicāraṁ saddhaṁ upanissāya avitakkavicāramattaṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ …pe… samāpattiṁ …pe… savitakkasavicāraṁ sīlaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya avitakkavicāramattaṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ …pe… samāpattiṁ …pe… savitakkasavicārā saddhā …pe… patthanā avitakkavicāramattāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya vitakkassa ca upanissayapaccayena paccayo. 429 Savitakkasavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—savitakkasavicāraṁ saddhaṁ upanissāya avitakkaavicāraṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti. Savitakkasavicāraṁ sīlaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya avitakkaavicāraṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ …pe… 811 --- patthana1 7:429 abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti. Savitakkasavicārā saddhā …pe… patthanā avitakkaavicārāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya vicārassa ca … kāyikassa sukhassa kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. 430 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—savitakkasavicārā saddhā …pe… patthanā avitakkavicāramattāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya vicārassa ca upanissayapaccayena paccayo. 431 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—savitakkasavicārā saddhā …pe… patthanā savitakkasavicārāya saddhāya …pe… patthanāya vitakkassa ca upanissayapaccayena paccayo. 432 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—avitakkavicāramattaṁ saddhaṁ upanissāya avitakkavicāramattaṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti. Avitakkavicāramattaṁ sīlaṁ … sutaṁ … cāgaṁ … paññaṁ … vitakkaṁ upanissāya avitakkavicāramattaṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti. Avitakkavicāramattā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā vitakko ca avitakkavicāramattāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya vitakkassa ca upanissayapaccayena paccayo. 433 Avitakkavicāramatto dhammo savitakkasavicārassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—avitakkavicāramattaṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, savitakkasavicāraṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ …pe… maggaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Avitakkavicāramattaṁ sīlaṁ … sutaṁ … cāgaṁ … paññaṁ … vitakkaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, savitakkasavicāraṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Avitakkavicāramattā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā vitakko ca savitakkasavicārāya saddhāya …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 434 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkaavicārassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—avitakkavicāramattaṁ saddhaṁ upanissāya avitakkaavicāraṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti. Avitakkavicāramattaṁ sīlaṁ … sutaṁ … cāgaṁ … paññaṁ … vitakkaṁ upanissāya avitakkaavicāraṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti. Avitakkavicāramattā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā vitakko ca avitakkaavicārāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya vicārassa ca … kāyikassa sukhassa kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. 435 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—avitakkavicāramattā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā vitakko ca avitakkavicāramattāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya vicārassa ca upanissayapaccayena paccayo. 436 Avitakkavicāramatto dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—avitakkavicāramattā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā vitakko ca savitakkasavicārāya saddhāya …pe… patthanāya vitakkassa ca upanissayapaccayena paccayo. 437 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—avitakkaavicāraṁ 812 --- patthana1 7:437 saddhaṁ upanissāya avitakkaavicāraṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti. Avitakkaavicāraṁ sīlaṁ … sutaṁ … cāgaṁ … paññaṁ … vicāraṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya avitakkaavicāraṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti. Avitakkaavicārā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā … vicāro … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ avitakkaavicārāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya … vicārassa … kāyikassa sukhassa kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. 438 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—avitakkaavicāraṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, savitakkasavicāraṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ …pe… maggaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Avitakkaavicāraṁ sīlaṁ … sutaṁ … cāgaṁ … paññaṁ … vicāraṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, savitakkasavicāraṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ …pe… maggaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Avitakkaavicārā saddhā …pe… senāsanaṁ savitakkasavicārāya saddhāya … sīlassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 439 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—avitakkaavicāraṁ saddhaṁ upanissāya avitakkavicāramattaṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ …pe… maggaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti. Avitakkaavicāraṁ sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya avitakkavicāramattaṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ …pe… maggaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti. Avitakkaavicārā saddhā …pe… senāsanaṁ avitakkavicāramattāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya vitakkassa ca upanissayapaccayena paccayo. 440 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—avitakkaavicārā saddhā …pe… senāsanaṁ avitakkavicāramattāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya vicārassa ca upanissayapaccayena paccayo. 441 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—avitakkaavicārā saddhā …pe… senāsanaṁ savitakkasavicārāya saddhāya … sīlassa …pe… patthanāya vitakkassa ca upanissayapaccayena paccayo. 442 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—avitakkavicāramattā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā vicāro ca savitakkasavicārāya saddhāya …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 443 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—avitakkavicāramattā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā vicāro ca avitakkavicāramattāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya vitakkassa ca upanissayapaccayena paccayo. 444 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—avitakkavicāramattā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā vicāro ca avitakkaavicārāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya vicārassa ca … kāyikassa sukhassa kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena 813 --- patthana1 7:444 paccayo. 445 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—avitakkavicāramattā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā vicāro ca avitakkavicāramattāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya vicārassa ca upanissayapaccayena paccayo. 446 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—avitakkavicāramattā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā vicāro ca savitakkasavicārāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya … rāgassa … dosassa … mohassa … mānassa … diṭṭhiyā … patthanāya vitakkassa ca upanissayapaccayena paccayo. 447 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—savitakkasavicārā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā … rāgo … doso … moho … māno … diṭṭhi … patthanā vitakko ca savitakkasavicārāya saddhāya sīlassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 448 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—savitakkasavicārā saddhā sīlaṁ …pe… patthanā vitakko ca avitakkavicāramattāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya vitakkassa ca upanissayapaccayena paccayo. 449 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—savitakkasavicārā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā …pe… patthanā vitakko ca avitakkaavicārāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya vicārassa ca … kāyikassa sukhassa kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. 450 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—savitakkasavicārā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā …pe… patthanā vitakko ca avitakkavicāramattāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya vicārassa ca upanissayapaccayena paccayo. 451 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—savitakkasavicārā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā … rāgo … doso … moho … māno … diṭṭhi … patthanā vitakko ca savitakkasavicārāya saddhāya …pe… patthanāya vitakkassa ca upanissayapaccayena paccayo. 452 Purejāta Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu avitakkaavicārānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca purejātapaccayena paccayo. 453 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati …pe… phoṭṭhabbe … vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ 814 --- patthana1 7:453 purejātapaccayena paccayo. 454 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha vitakko uppajjati …pe… vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha vitakko uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca purejātapaccayena paccayo. 455 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—vatthu avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca purejātapaccayena paccayo. 456 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. Sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca purejātapaccayena paccayo. 457 Pacchājāta Savitakkasavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā savitakkasavicārā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 458 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkaavicārassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā avitakkavicāramattā khandhā ca vitakko ca purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 459 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā avitakkaavicārā khandhā ca vicāro ca purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 460 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 461 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 462 Āsevana Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā savitakkasavicārā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu savitakkasavicārassa maggassa … vodānaṁ savitakkasavicārassa maggassa āsevanapaccayena paccayo. 463 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā savitakkasavicārā khandhā pacchimassa pacchimassa vitakkassa āsevanapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattassa jhānassa parikammaṁ avitakkavicāramattassa jhānassa āsevanapaccayena paccayo. Gotrabhu avitakkavicāramattassa maggassa āsevanapaccayena paccayo. Vodānaṁ avitakkavicāramattassa maggassa āsevanapaccayena paccayo. 464 Savitakkasavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—dutiyassa jhānassa parikammaṁ dutiye jhāne vicārassa āsevanapaccayena paccayo. Tatiyassa jhānassa parikammaṁ tatiyassa jhānassa …pe… catutthassa jhānassa parikammaṁ catutthassa jhānassa …pe… ākāsānañcāyatanassa parikammaṁ ākāsānañcāyatanassa …pe… viññāṇañcāyatanassa parikammaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanassa parikammaṁ ākiñcaññāyatanassa …pe… nevasaññānāsaññāyatanassa parikammaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… dibbassa cakkhussa parikammaṁ dibbassa cakkhussa …pe… dibbāya sotadhātuyā parikammaṁ dibbāya sotadhātuyā …pe… iddhividhañāṇassa parikammaṁ …pe… cetopariyañāṇassa 815 --- patthana1 7:464 parikammaṁ …pe… pubbenivāsānussatiñāṇassa parikammaṁ …pe… yathākammūpagañāṇassa parikammaṁ …pe… anāgataṁsañāṇassa parikammaṁ …pe… gotrabhu avitakkaavicārassa maggassa vicārassa ca … vodānaṁ avitakkaavicārassa maggassa vicārassa ca āsevanapaccayena paccayo. 465 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa āsevanapaccayena paccayo—avitakkavicāramattassa jhānassa parikammaṁ avitakkavicāramattassa jhānassa vicārassa ca āsevanapaccayena paccayo. Gotrabhu avitakkavicāramattassa maggassa vicārassa ca … vodānaṁ avitakkavicāramattassa maggassa vicārassa ca āsevanapaccayena paccayo. 466 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā savitakkasavicārā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca āsevanapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa vitakkassa ca … anulomaṁ vodānassa vitakkassa ca … gotrabhu savitakkasavicārassa maggassa vitakkassa ca … vodānaṁ savitakkasavicārassa maggassa vitakkassa ca āsevanapaccayena paccayo. 467 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimo purimo vitakko pacchimassa pacchimassa vitakkassa āsevanapaccayena paccayo. Purimā purimā avitakkavicāramattā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 468 Avitakkavicāramatto dhammo savitakkasavicārassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimo purimo vitakko pacchimānaṁ pacchimānaṁ savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 469 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkaavicārassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā avitakkavicāramattā khandhā pacchimassa pacchimassa vicārassa āsevanapaccayena paccayo. 470 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā avitakkavicāramattā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca āsevanapaccayena paccayo. 471 Avitakkavicāramatto dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimo purimo vitakko pacchimānaṁ pacchimānaṁ savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca āsevanapaccayena paccayo. 472 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo— purimo purimo vicāro pacchimassa pacchimassa vicārassa āsevanapaccayena paccayo. Purimā purimā avitakkaavicārā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ avitakkaavicārānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 473 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimo purimo vicāro pacchimānaṁ pacchimānaṁ avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 474 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimo purimo vicāro pacchimānaṁ pacchimānaṁ avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca āsevanapaccayena paccayo. 475 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 476 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca pacchimassa pacchimassa vicārassa āsevanapaccayena paccayo. 477 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca āsevanapaccayena paccayo. 478 816 --- patthana1 7:478 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. Anulomañca vitakko ca gotrabhussa … anulomañca vitakko ca vodānassa … gotrabhu ca vitakko ca savitakkasavicārassa maggassa … vodānañca vitakko ca savitakkasavicārassa maggassa āsevanapaccayena paccayo. 479 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca pacchimassa pacchimassa vitakkassa āsevanapaccayena paccayo. Avitakkavicāramattassa jhānassa parikammañca vitakko ca avitakkavicāramattassa jhānassa āsevanapaccayena paccayo. Gotrabhu ca vitakko ca avitakkavicāramattassa maggassa … vodānañca vitakko ca avitakkavicāramattassa maggassa āsevanapaccayena paccayo. 480 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—dutiyassa jhānassa parikammañca vitakko ca dutiye jhāne vicārassa āsevanapaccayena paccayo …pe… nevasaññānāsaññāyatanassa parikammañca vitakko ca …pe… dibbassa cakkhussa parikammañca vitakko ca …pe… anāgataṁsañāṇassa parikammañca vitakko ca anāgataṁsañāṇassa āsevanapaccayena paccayo. Gotrabhu ca vitakko ca avitakkaavicārassa maggassa vicārassa ca āsevanapaccayena paccayo. Vodānañca vitakko ca avitakkaavicārassa maggassa vicārassa ca āsevanapaccayena paccayo. 481 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa āsevanapaccayena paccayo—avitakkavicāramattassa jhānassa parikammañca vitakko ca avitakkavicāramattassa jhānassa vicārassa ca … gotrabhu ca vitakko ca avitakkavicāramattassa maggassa vicārassa ca … vodānañca vitakko ca avitakkavicāramattassa maggassa vicārassa ca āsevanapaccayena paccayo. 482 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca āsevanapaccayena paccayo. Anulomañca vitakko ca gotrabhussa vitakkassa ca … anulomañca vitakko ca vodānassa vitakkassa ca … gotrabhu ca vitakko ca savitakkasavicārassa maggassa vitakkassa ca … vodānañca vitakko ca savitakkasavicārassa maggassa vitakkassa ca āsevanapaccayena paccayo. 483 Kamma Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—savitakkasavicārā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—savitakkasavicārā cetanā vipākānaṁ savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 484 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—savitakkasavicārā cetanā vitakkassa kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā cetanā vitakkassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—savitakkasavicārā cetanā vipākassa vitakkassa kammapaccayena paccayo. 485 Savitakkasavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—savitakkasavicārā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā cetanā kaṭattā rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—savitakkasavicārā cetanā vipākānaṁ avitakkaavicārānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 486 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—savitakkasavicārā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ 817 --- patthana1 7:486 cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—savitakkasavicārā cetanā vipākānaṁ savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 487 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—savitakkasavicārā cetanā vitakkassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā cetanā vitakkassa ca kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—savitakkasavicārā cetanā vipākassa vitakkassa ca kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 488 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—savitakkasavicārā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—savitakkasavicārā cetanā vipākānaṁ savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca kammapaccayena paccayo. 489 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—savitakkasavicārā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—savitakkasavicārā cetanā vipākānaṁ savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 490 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—avitakkavicāramattā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—avitakkavicāramattā cetanā vipākānaṁ avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 491 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkaavicārassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—avitakkavicāramattā cetanā vicārassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattā cetanā vipākassa vicārassa ca kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—avitakkavicāramattā cetanā vipākassa vicārassa ca kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 492 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—avitakkavicāramattā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—avitakkavicāramattā cetanā vipākānaṁ avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 493 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—avitakkaavicārā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkaavicārā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—avitakkaavicārā cetanā vipākānaṁ avitakkaavicārānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 494 Vipāka Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko savitakkasavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ 818 --- patthana1 7:494 vipākapaccayena paccayo … paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vipākapaccayena paccayo …. 495 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipākā savitakkasavicārā khandhā vitakkassa vipākapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 496 (Savitakkasavicāramūlakā sattapi pañhā paripuṇṇā.) 497 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko avitakkavicāramatto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe vipāko avitakkavicāramatto eko khandho …pe…. 498 (Avitakkavicāramattamūlakā pañca pañhā kātabbā, vipākanti niyāmetabbā.) 499 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa vipākapaccayena paccayo— vipāko avitakkaavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… vipāko vicāro cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa vipākapaccayena paccayo. Vicāro vatthussa vipākapaccayena paccayo. 500 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vipākapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vipāko vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vipākapaccayena paccayo. 501 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vipāko vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. 502 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko avitakkavicāramatto eko khandho ca vicāro ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 503 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipākā avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca kaṭattārūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. 504 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko avitakkavicāramatto eko khandho ca vicāro ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… paṭisandhikkhaṇe vipāko avitakkavicāramatto eko khandho ca vicāro ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. 505 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko savitakkasavicāro eko khandho ca vitakko ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 506 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipākā savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 507 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko savitakkasavicāro eko khandho ca vitakko ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 508 Āhāra Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—savitakkasavicārā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ āhārapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 509 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—savitakkasavicārā āhārā vitakkassa āhārapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 510 (Savitakkasavicāramūlakā iminā kāraṇena satta 819 --- patthana1 7:510 pañhā vibhajitabbā.) 511 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—avitakkavicāramattā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ āhārapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 512 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkaavicārassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—avitakkavicāramattā āhārā vicārassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 513 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa āhārapaccayena paccayo—avitakkavicāramattā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 514 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa āhārapaccayena paccayo— avitakkaavicārā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 515 Indriya Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—savitakkasavicārā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 516 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—savitakkasavicārā indriyā vitakkassa indriyapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 517 (Savitakkasavicāramūlakā satta pañhā iminā kāraṇena vibhajitabbā.) 518 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—avitakkavicāramattā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 519 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkaavicārassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—avitakkavicāramattā indriyā vicārassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 520 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa indriyapaccayena paccayo—avitakkavicāramattā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 521 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa indriyapaccayena paccayo— avitakkaavicārā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe… cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇassa indriyapaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 522 Jhāna Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa jhānapaccayena paccayo—savitakkasavicārāni jhānaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ jhānapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 523 (Savitakkasavicāramūlakā satta pañhā iminā kāraṇena vibhajitabbā.) 524 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa jhānapaccayena paccayo—avitakkavicāramattāni jhānaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ jhānapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 525 (Avitakkavicāramattamūlakā pañca pañhā iminā kāraṇena vibhajitabbā.) 526 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa jhānapaccayena paccayo— avitakkaavicārāni jhānaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. Vicāro cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vicāro kaṭattārūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. Vicāro vatthussa jhānapaccayena paccayo. 527 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa jhānapaccayena paccayo—vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ jhānapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ jhānapaccayena paccayo. 528 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa jhānapaccayena paccayo—vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. 820 --- patthana1 7:529 529 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa jhānapaccayena paccayo—avitakkavicāramattāni jhānaṅgāni vicāro ca sampayuttakānaṁ khandhānaṁ jhānapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 530 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa jhānapaccayena paccayo—avitakkavicāramattāni jhānaṅgāni vicāro ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 531 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa jhānapaccayena paccayo—avitakkavicāramattāni jhānaṅgāni vicāro ca sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattāni jhānaṅgāni vicāro ca sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. 532 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa jhānapaccayena paccayo—savitakkasavicārāni jhānaṅgāni vitakko ca sampayuttakānaṁ khandhānaṁ jhānapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 533 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa jhānapaccayena paccayo—savitakkasavicārāni jhānaṅgāni vitakko ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 534 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa jhānapaccayena paccayo—savitakkasavicārāni jhānaṅgāni vitakko ca sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ jhānapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 535 Magga Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa maggapaccayena paccayo—savitakkasavicārāni maggaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ maggapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 536 (Savitakkasavicāramūlakā satta pañhā iminā kāraṇena vibhajitabbā.) 537 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa maggapaccayena paccayo—avitakkavicāramattāni maggaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ maggapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 538 (Avitakkavicāramattamūlakā pañca pañhā iminā kāraṇena vibhajitabbā.) 539 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa maggapaccayena paccayo— avitakkaavicārāni maggaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ maggapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 540 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa maggapaccayena paccayo—savitakkasavicārāni maggaṅgāni vitakko ca sampayuttakānaṁ khandhānaṁ maggapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 541 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa maggapaccayena paccayo—savitakkasavicārāni maggaṅgāni vitakko ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ maggapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 542 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa maggapaccayena paccayo—savitakkasavicārāni maggaṅgāni vitakko ca sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ maggapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 543 Sampayutta Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa sampayuttapaccayena paccayo—savitakkasavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 544 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa sampayuttapaccayena paccayo—savitakkasavicārā khandhā vitakkassa sampayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 545 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa sampayuttapaccayena paccayo—savitakkasavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca sampayuttapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 546 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa sampayuttapaccayena 821 --- patthana1 7:546 paccayo—avitakkavicāramatto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 547 Avitakkavicāramatto dhammo savitakkasavicārassa dhammassa sampayuttapaccayena paccayo—vitakko savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 548 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkaavicārassa dhammassa sampayuttapaccayena paccayo—avitakkavicāramattā khandhā vicārassa sampayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 549 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa sampayuttapaccayena paccayo—avitakkavicāramatto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vicārassa ca sampayuttapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ vicārassa ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 550 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa sampayuttapaccayena paccayo—avitakkaavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 551 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa sampayuttapaccayena paccayo—vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 552 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa sampayuttapaccayena paccayo—avitakkavicāramatto eko khandho ca vicāro ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vicāro ca dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 553 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa sampayuttapaccayena paccayo—savitakkasavicāro eko khandho ca vitakko ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sampayuttapaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vitakko ca dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 554 Vippayutta Savitakkasavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—savitakkasavicārā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā khandhā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—savitakkasavicārā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 555 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkaavicārassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—avitakkavicāramattā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo, vitakko cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattā khandhā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Vitakko kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—avitakkavicāramattā khandhā ca vitakko ca purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 556 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—avitakkaavicārā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Vicāro cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkaavicārā khandhā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Vicāro kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo, vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; vicāro vatthussa vippayuttapaccayena paccayo; vatthu vicārassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa vippayuttapaccayena paccayo …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa vippayuttapaccayena paccayo, vatthu avitakkaavicārānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—avitakkaavicārā khandhā ca vicāro ca purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 557 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa vippayuttapaccayena 822 --- patthana1 7:557 paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 558 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca vippayuttapaccayena paccayo. 559 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca vippayuttapaccayena paccayo. 560 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca vippayuttapaccayena paccayo. 561 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 562 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 563 Atthi Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa atthipaccayena paccayo—savitakkasavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 564 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa atthipaccayena paccayo—savitakkasavicārā khandhā vitakkassa atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 565 Savitakkasavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—savitakkasavicārā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā khandhā kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—savitakkasavicārā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 566 (Savitakkasavicāramūlake avasesā pañhā sahajātapaccayasadisā.) 567 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa atthipaccayena paccayo—avitakkavicāramatto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 568 Avitakkavicāramatto dhammo savitakkasavicārassa dhammassa atthipaccayena paccayo—vitakko savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 569 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkaavicārassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—avitakkavicāramattā khandhā vicārassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Vitakko cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattā khandhā vicārassa kaṭattā ca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; vitakko kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 823 --- patthana1 7:569 Pacchājātā—avitakkavicāramattā khandhā ca vitakko ca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 570 (Avitakkavicāramattamūlakā pañca pañhā. Avasesā sahajātapaccayasadisā.) 571 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—avitakkaavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… vicāro cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkaavicāro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… khandhā vatthussa atthipaccayena paccayo, vatthu khandhānaṁ atthipaccayena paccayo; vicāro vatthussa atthipaccayena paccayo, vatthu vicārassa atthipaccayena paccayo; ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… mahābhūtā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ atthipaccayena paccayo; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ …pe… mahābhūtā kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo, cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo. Vatthu avitakkaavicārānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—avitakkaavicārā khandhā ca vicāro ca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 572 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati …pe… domanassaṁ uppajjati. Vatthu savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 573 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vatthu avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha vitakko uppajjati. Sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha vitakko uppajjati. Vatthu avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca atthipaccayena paccayo. 574 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vicāro avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vatthu avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu avitakkavicāramattānaṁ khandhānaṁ vicārassa ca atthipaccayena paccayo. 575 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha 824 --- patthana1 7:575 savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. Sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ …pe… vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. Vatthu savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca atthipaccayena paccayo. 576 Savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—savitakkasavicāro eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicāro eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 577 Savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātā—savitakkasavicārā khandhā ca vatthu ca vitakkassa atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā khandhā ca vatthu ca vitakkassa atthipaccayena paccayo. 578 Savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—savitakkasavicārā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā khandhā ca mahābhūtā ca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—savitakkasavicārā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—savitakkasavicārā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 579 Savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—savitakkasavicāro eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 580 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—vitakko ca vatthu ca savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vitakko ca vatthu ca savitakkasavicārānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 581 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—avitakkavicāramatto eko khandho ca vicāro ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vicāro ca dvinnaṁ khandhānaṁ … avitakkavicāramatto eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatto eko khandho ca vicāro ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vicāro ca dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramatto eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 582 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Sahajātā—avitakkavicāramattā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Sahajāto—vitakko ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Sahajātā—avitakkavicāramattā khandhā ca vatthu ca vicārassa atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe 825 --- patthana1 7:582 avitakkavicāramattā khandhā ca mahābhūtā ca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vitakko ca mahābhūtā ca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe avitakkavicāramattā khandhā ca vatthu ca vicārassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—avitakkavicāramattā khandhā ca vicāro ca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—avitakkavicāramattā khandhā ca vitakko ca kabaḷīkāro āhāro ca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—avitakkavicāramattā khandhā ca vitakko ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 583 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—avitakkavicāramatto eko khandho ca vicāro ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vicāro ca …pe… avitakkavicāramatto eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vicārassa ca atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vatthu ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 584 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa atthipaccayena paccayo—savitakkasavicāro eko khandho ca vitakko ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vitakko ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 585 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 586 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—savitakkasavicāro eko khandho ca vitakko ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vitakko ca dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 587 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—savitakkasavicāro eko khandho ca vitakko ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 588 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca kabaḷīkāro āhāro ca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—savitakkasavicārā khandhā ca vitakko ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 589 Natthi-vigatāvigata Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo. 590 (Natthipaccayañca vigatapaccayañca anantarasadisaṁ, avigataṁ atthisadisaṁ.) 591 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā ekādasa, ārammaṇe ekavīsa, adhipatiyā tevīsa, anantare pañcavīsa, samanantare pañcavīsa, sahajāte tiṁsa, aññamaññe aṭṭhavīsa, nissaye tiṁsa, upanissaye pañcavīsa, purejāte pañca, pacchājāte pañca, āsevane ekavīsa, kamme ekādasa, vipāke ekavīsa, āhāre ekādasa, indriye ekādasa, jhāne ekavīsa, magge soḷasa, sampayutte ekādasa, vippayutte nava, atthiyā tiṁsa, natthiyā pañcavīsa, vigate pañcavīsa, avigate tiṁsa. 592 (Ghaṭanā kusalattikasadisāyeva. Pañhāvāragaṇanaṁ evaṁ asammohantena gaṇetabbaṁ.) 593 Anulomaṁ. 594 Paccanīyuddhāra Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa 826 --- patthana1 7:594 ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 595 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 596 Savitakkasavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 597 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 598 Savitakkasavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 599 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 600 Savitakkasavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 601 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 602 Avitakkavicāramatto dhammo savitakkasavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 603 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkaavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 604 Avitakkavicāramatto dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 605 Avitakkavicāramatto dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 606 Avitakkavicāramatto dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 607 Avitakkaavicāro dhammo avitakkaavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 608 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 609 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 610 Avitakkaavicāro dhammo avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 611 Avitakkaavicāro dhammo savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 612 Savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa sahajātaṁ … purejātaṁ. 613 Savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa sahajātaṁ … purejātaṁ. 614 Savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa sahajātaṁ … pacchājātaṁ … āhāraṁ … indriyaṁ. 615 Savitakkasavicāro ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa sahajātaṁ … purejātaṁ. 616 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena 827 --- patthana1 7:616 paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 617 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 618 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 619 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 620 Avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 621 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 622 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkavicāramattassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 623 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 624 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 625 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā avitakkavicāramattassa ca avitakkaavicārassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 626 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca dhammā savitakkasavicārassa ca avitakkavicāramattassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 627 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā savitakkasavicārassa dhammassa sahajātaṁ … purejātaṁ. 628 Savitakkasavicāro ca avitakkavicāramatto ca avitakkaavicāro ca dhammā avitakkaavicārassa dhammassa sahajātaṁ … pacchājātaṁ … āhāraṁ … indriyaṁ. 629 Paccanīyuddhāro. 630 1.7.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā pañcatiṁsa, naārammaṇe pañcatiṁsa, naadhipatiyā pañcatiṁsa, naanantare pañcatiṁsa, nasamanantare pañcatiṁsa, nasahajāte ekūnatiṁsa, naaññamaññe ekūnatiṁsa, nanissaye ekūnatiṁsa, naupanissaye catuttiṁsa, napurejāte pañcatiṁsa, napacchājāte naāsevane nakamme navipāke naāhāre naindriye najhāne namagge pañcatiṁsa, nasampayutte ekūnatiṁsa, navippayutte sattavīsa, noatthiyā sattavīsa, nonatthiyā pañcatiṁsa, novigate pañcatiṁsa, noavigate sattavīsa. 631 (Paccanīyaṁ gaṇentena imāni padāni anumajjantena gaṇetabbāni.) 632 Paccanīyaṁ. 633 1.7.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe ekādasa, naadhipatiyā ekādasa, naanantare nasamanantare ekādasa, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye ekādasa, napurejāte napacchājāte naāsevane nakamme navipāke naāhāre naindriye najhāne namagge sabbe ekādasa, nasampayutte tīṇi, navippayutte satta, nonatthiyā ekādasa, novigate ekādasa. 634 (Anulomapaccanīyagaṇanā iminā kāraṇena gaṇetabbā.) 635 Anulomapaccanīyaṁ. 636 1.7.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe ekavīsa, adhipatiyā tevīsa, anantare pañcavīsa, samanantare pañcavīsa, sahajāte tiṁsa, aññamaññe aṭṭhavīsa, nissaye tiṁsa, upanissaye pañcavīsa, purejāte pañca, pacchājāte pañca, āsevane ekavīsa, kamme ekādasa, vipāke ekavīsa, āhāre ekādasa, indriye ekādasa, jhāne ekavīsa, magge soḷasa, sampayutte ekādasa, vippayutte nava, atthiyā tiṁsa, natthiyā pañcavīsa, vigate pañcavīsa, avigate tiṁsa. 637 Paccanīyānulomaṁ iminā kāraṇena vibhajitabbaṁ. 638 828 --- patthana1 7:638 Paccanīyānulomaṁ. 639 Vitakkattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.13. Parittattika |13| Vibhaṅgavāra Hetu Parittaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati hetupaccayā—parittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe parittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe…. 2 Parittaṁ dhammaṁ paṭicca mahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā— paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca mahaggatā khandhā. 3 Parittaṁ dhammaṁ paṭicca paritto ca mahaggato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca mahaggatā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 4 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca mahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā—mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 5 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati hetupaccayā—mahaggate khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe mahaggate khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ. 6 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca paritto ca mahaggato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 7 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—appamāṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 8 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati hetupaccayā—appamāṇe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 9 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca paritto ca appamāṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—appamāṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 10 Parittañca appamāṇañca dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati hetupaccayā— appamāṇe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 11 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati hetupaccayā— mahaggate khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 12 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca mahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe mahaggataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 13 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca paritto ca mahaggato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe mahaggataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… mahaggate khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 14 Ārammaṇa Parittaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—parittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paṭicca khandhā. 15 Parittaṁ dhammaṁ paṭicca mahaggato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca mahaggatā khandhā. 16 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca mahaggato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 17 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—appamāṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 18 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca mahaggato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe mahaggataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 19 Adhipati Parittaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati adhipatipaccayā—parittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 20 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca mahaggato dhammo uppajjati adhipatipaccayā— mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 21 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati 829 --- patthana1 13:21 adhipatipaccayā—mahaggate khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 22 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca paritto ca mahaggato ca dhammā uppajjanti adhipatipaccayā—mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 23 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇo dhammo uppajjati adhipatipaccayā—appamāṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 24 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati adhipatipaccayā—appamāṇe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 25 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca paritto ca appamāṇo ca dhammā uppajjanti adhipatipaccayā—appamāṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 26 Parittañca appamāṇañca dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati adhipatipaccayā—appamāṇe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 27 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati adhipatipaccayā—mahaggate khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 28 Anantarādi Parittaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā (sabbepi mahābhūtā kātabbā) … aññamaññapaccayā … nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā (tisso pañhā kātabbā) … āsevanapaccayā (tisso pañhā kātabbā) … kammapaccayā … vipākapaccayā (terasa pañhā) … āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā, … sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā. 29 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā terasa, ārammaṇe pañca, adhipatiyā nava, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte terasa, aññamaññe satta, nissaye terasa, upanissaye pañca, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme terasa, vipāke terasa, āhāre indriye jhāne magge terasa, sampayutte pañca, vippayutte terasa, atthiyā terasa, natthiyā pañca, vigate pañca, avigate terasa. 30 Anulomaṁ. 31 1.13.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Parittaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ parittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 32 Naārammaṇa Parittaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—paritte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe paritte khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ, khandhe paṭicca vatthu …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 33 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— mahaggate khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe mahaggate khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ. 34 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—appamāṇe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 35 Parittañca appamāṇañca dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—appamāṇe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 36 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—mahaggate khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe mahaggate khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 37 Naadhipati Parittaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—parittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ …pe…. 38 Parittaṁ dhammaṁ paṭicca mahaggato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca mahaggatā khandhā. 39 Parittaṁ dhammaṁ paṭicca paritto ca mahaggato ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca 830 --- patthana1 13:39 mahaggatā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 40 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca mahaggato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— mahaggate khandhe paṭicca mahaggatādhipati, vipākaṁ mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 41 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vipāke mahaggate khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe mahaggate khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ. 42 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca paritto ca mahaggato ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—vipākaṁ mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 43 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— appamāṇe khandhe paṭicca appamāṇādhipati. 44 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vipāke mahaggate khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe mahaggate khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 45 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca mahaggato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—paṭisandhikkhaṇe mahaggataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 46 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca paritto ca mahaggato ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—paṭisandhikkhaṇe mahaggataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… mahaggate khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 47 Naanantarādi Parittaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā. 48 Napurejāta Parittaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe parittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paritte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe parittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. (Sabbe mahābhūtā vitthāretabbā, arūpe parittamūlake tisso pañhā.) 49 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca mahaggato dhammo uppajjati napurejātapaccayā— mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 50 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati napurejātapaccayā— mahaggate khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe mahaggate khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ. 51 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca paritto ca mahaggato ca dhammā uppajjanti napurejātapaccayā—paṭisandhikkhaṇe mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 52 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe appamāṇaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe…. 53 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—appamāṇe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 54 Parittañca appamāṇañca dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—appamāṇe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 55 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—mahaggate khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 56 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca mahaggato dhammo uppajjati napurejātapaccayā—paṭisandhikkhaṇe mahaggataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe…. 57 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca paritto ca mahaggato ca dhammā uppajjanti napurejātapaccayā—paṭisandhikkhaṇe mahaggataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… mahaggate khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 58 Napacchājātādi Parittaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā—parittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 59 Parittaṁ dhammaṁ 831 --- patthana1 13:59 paṭicca mahaggato dhammo uppajjati naāsevanapaccayā— paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca mahaggatā khandhā. 60 Parittaṁ dhammaṁ paṭicca paritto ca mahaggato ca dhammā uppajjanti naāsevanapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca mahaggatā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 61 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca mahaggato dhammo uppajjati naāsevanapaccayā— vipākaṁ mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe…. 62 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati naāsevanapaccayā— mahaggate khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 63 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca paritto ca mahaggato ca dhammā uppajjanti naāsevanapaccayā—vipākaṁ mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ …pe…. 64 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇo dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—vipākaṁ appamāṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 65 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—appamāṇe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 66 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca paritto ca appamāṇo ca dhammā uppajjanti naāsevanapaccayā—vipākaṁ appamāṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe…. 67 Parittañca appamāṇañca dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—appamāṇe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 68 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—mahaggate khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe mahaggate khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 69 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca mahaggato dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—paṭisandhikkhaṇe mahaggataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 70 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca paritto ca mahaggato ca dhammā uppajjanti naāsevanapaccayā—paṭisandhikkhaṇe mahaggataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… mahaggate khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 71 Nakamma Parittaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati nakammapaccayā—paritte khandhe paṭicca parittā cetanā. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 72 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca mahaggato dhammo uppajjati nakammapaccayā— mahaggate khandhe paṭicca mahaggatā cetanā. 73 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇo dhammo uppajjati nakammapaccayā—kusale appamāṇe khandhe paṭicca appamāṇā cetanā. 74 Navipāka Parittaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati navipākapaccayā—parittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 75 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca mahaggato dhammo uppajjati navipākapaccayā— mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 76 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati navipākapaccayā—mahaggate khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 77 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca paritto ca mahaggato ca dhammā uppajjanti navipākapaccayā—mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 78 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇo dhammo uppajjati navipākapaccayā—kusalaṁ appamāṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe…. 79 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati navipākapaccayā—kusale appamāṇe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 80 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca paritto ca appamāṇo ca dhammā uppajjanti navipākapaccayā—kusalaṁ appamāṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 81 832 --- patthana1 13:81 Parittañca appamāṇañca dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati navipākapaccayā—kusale appamāṇe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 82 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati navipākapaccayā—mahaggate khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 83 Naāhārādi Parittaṁ dhammaṁ paṭicca paritto dhammo uppajjati naāhārapaccayā—bāhiraṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ (vitthāretabbaṁ) … naindriyapaccayā—bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… mahābhūte paṭicca rūpajīvitindriyaṁ, najhānapaccayā—pañcaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… bāhiraṁ …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… (sabbe mahābhūtā kātabbā), namaggapaccayā—ahetukaṁ parittaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe ekaṁ …pe… (sabbe mahābhūtā kātabbā) nasampayuttapaccayā … navippayuttapaccayā— arūpe parittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. 84 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca mahaggato dhammo uppajjati navippayuttapaccayā— arūpe mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ …pe…. 85 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇo dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe appamāṇaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… nonatthipaccayā … novigatapaccayā. 86 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā dasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe naupanissaye pañca, napurejāte dvādasa, napacchājāte terasa, naāsevane terasa, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye najhāne namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 87 Paccanīyaṁ. 88 1.13.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā dasa, naanantare pañca, nasamanantare naaññamaññe naupanissaye pañca, napurejāte dvādasa, napacchājāte terasa, naāsevane terasa, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 89 Anulomapaccanīyaṁ. 90 1.13.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ …pe… vigate ekaṁ, avigate ekaṁ. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 91 Paccanīyānulomaṁ. Paṭiccavāro. 92 1.13.2. Sahajātavāra Sahajātavāropi paṭiccavārasadiso. 93 1.13.3. Paccayavāra 1.13.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Parittaṁ dhammaṁ paccayā paritto dhammo uppajjati hetupaccayā—parittaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā …pe… upādārūpaṁ, vatthuṁ paccayā parittā khandhā. 94 Parittaṁ dhammaṁ paccayā mahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā mahaggatā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paccayā mahaggatā khandhā. 95 Parittaṁ dhammaṁ paccayā appamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā appamāṇā khandhā. 96 Parittaṁ dhammaṁ paccayā paritto ca appamāṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— vatthuṁ paccayā appamāṇā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 97 Parittaṁ dhammaṁ paccayā paritto ca mahaggato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā mahaggatā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paccayā mahaggatā khandhā. 98 Mahaggataṁ dhammaṁ paccayā mahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā—mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ …pe…. 99 Mahaggataṁ dhammaṁ paccayā paritto dhammo uppajjati hetupaccayā—mahaggate khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 100 Mahaggataṁ dhammaṁ paccayā paritto ca mahaggato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ …pe…. 101 Appamāṇaṁ dhammaṁ paccayā 833 --- patthana1 13:101 appamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—appamāṇe … tīṇi. 102 Parittañca appamāṇañca dhammaṁ paccayā paritto dhammo uppajjati hetupaccayā— appamāṇe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 103 Parittañca appamāṇañca dhammaṁ paccayā appamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā— appamāṇaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe…. 104 Parittañca appamāṇañca dhammaṁ paccayā paritto ca appamāṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—appamāṇaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… appamāṇe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 105 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paccayā paritto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭisandhikkhaṇe tīṇipi kātabbā.) 106 Ārammaṇādi Parittaṁ dhammaṁ paccayā paritto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—parittaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paccayā khandhā, cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā parittā khandhā (avasesā cha pañhā hetupaccayasadisā satta kātabbā), adhipatipaccayā (paṭisandhi natthi, sattarasa pañhā paripuṇṇā), anantarapaccayā …pe… avigatapaccayā. 107 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā sattarasa, ārammaṇe satta, adhipatiyā sattarasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte sattarasa, aññamaññe nava, nissaye sattarasa, upanissaye satta, purejāte satta, āsevane satta, kamme sattarasa, vipāke sattarasa, āhāre sattarasa, indriye jhāne magge sattarasa, sampayutte satta, vippayutte sattarasa, atthiyā sattarasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate sattarasa (evaṁ gaṇetabbaṁ) 108 Anulomaṁ. 109 1.13.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Parittaṁ dhammaṁ paccayā paritto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ parittaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā parittā khandhā, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 110 Naārammaṇa Parittaṁ dhammaṁ paccayā paritto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. (Paṭiccavārasadisaṁ. Pañca.) 111 Naadhipati Parittaṁ dhammaṁ paccayā paritto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—parittaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… asaññasattānaṁ …pe… Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthuṁ paccayā parittā khandhā. 112 Parittaṁ dhammaṁ paccayā mahaggato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā mahaggatādhipati, vatthuṁ paccayā vipākā mahaggatā khandhā. Paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paccayā mahaggatā khandhā. 113 Parittaṁ dhammaṁ paccayā appamāṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā appamāṇādhipati. 114 Parittaṁ dhammaṁ paccayā paritto ca mahaggato ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā vipākā mahaggatā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 115 Mahaggataṁ dhammaṁ paccayā mahaggato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— mahaggate khandhe paccayā mahaggatādhipati, vipākaṁ mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 116 Mahaggataṁ dhammaṁ paccayā paritto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vipāke mahaggate khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 117 Mahaggataṁ dhammaṁ paccayā paritto ca mahaggato ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—vipākaṁ mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 118 Appamāṇaṁ dhammaṁ paccayā appamāṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— appamāṇe khandhe paccayā appamāṇādhipati. 119 Parittañca appamāṇañca dhammaṁ 834 --- patthana1 13:119 paccayā appamāṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—appamāṇe khandhe ca vatthuñca paccayā appamāṇādhipati. 120 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paccayā paritto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vipāke mahaggate khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 121 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paccayā mahaggato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—mahaggate khandhe ca vatthuñca paccayā mahaggatādhipati, vipākaṁ mahaggataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 122 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paccayā paritto ca mahaggato ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—vipākaṁ mahaggataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… vipāke mahaggate khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Paṭisandhikkhaṇe vipākaṁ mahaggataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… vipāke mahaggate khandhe ca mahābhūte ca paccayā kaṭattārūpaṁ. 123 Naanantarādi Parittaṁ dhammaṁ paccayā paritto dhammo uppajjati naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā … napurejātapaccayā … (paṭiccavārasadisā dvādasa pañhā) napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā … (paripuṇṇaṁ, vipākoti niddisitabbaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ vipākoti na kātabbaṁ) nakammapaccayā … navipākapaccayā … (paṭisandhivipākopi natthi) naāhārapaccayā … naindriyapaccayā … najhānapaccayā … namaggapaccayā … nasampayuttapaccayā … navippayuttapaccayā … nonatthipaccayā … novigatapaccayā. 124 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā dvādasa, naanantare pañca, nasamanantare naaññamaññe naupanissaye pañca, napurejāte dvādasa, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, naāhāre naindriye najhāne namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 125 Paccanīyaṁ. 126 1.13.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe pañca, naadhipatiyā dvādasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte dvādasa, napacchājāte sattarasa, naāsevane sattarasa, nakamme satta, navipāke sattarasa, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 127 Anulomapaccanīyaṁ. 128 1.13.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare samanantare sahajāte …pe… vigate avigate ekaṁ. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 129 Paccanīyānulomaṁ. Paccayavāro. 130 1.13.4. Nissayavāra Nissayavāro paccayavārasadiso. 131 1.13.5. Saṁsaṭṭhavāra 1.13.5.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Parittaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho paritto dhammo uppajjati hetupaccayā—parittaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 132 Mahaggataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho mahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā— mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 133 Appamāṇaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho appamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—appamāṇaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 134 Ārammaṇādi Parittaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho paritto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … adhipatipaccayā (paṭisandhi natthi) … anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā … aññamaññapaccayā … nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā (paṭisandhi natthi) … āsevanapaccayā (vipākopi paṭisandhipi natthi) … kammapaccayā … vipākapaccayā … āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā. 135 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 136 Anulomaṁ. 137 1.13.5.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Parittaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho paritto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ parittaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo 835 --- patthana1 13:137 khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 138 Naadhipati Parittaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho paritto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— parittaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 139 Mahaggataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho mahaggato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— mahaggate khandhe saṁsaṭṭhā mahaggatā adhipati, vipākaṁ mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 140 Appamāṇaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho appamāṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— appamāṇe khandhe saṁsaṭṭhā appamāṇā adhipati. 141 Napurejāta Parittaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho paritto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe parittaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 142 Mahaggataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho mahaggato dhammo uppajjati napurejātapaccayā— arūpe mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 143 Appamāṇaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho appamāṇo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe appamāṇaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe…. 144 Napacchājāta-naāsevana Parittaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho paritto dhammo uppajjati napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā—parittaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 145 Mahaggataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho mahaggato dhammo uppajjati naāsevanapaccayā— vipākaṁ mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 146 Appamāṇaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho appamāṇo dhammo uppajjati naāsevanapaccayā— vipākaṁ appamāṇaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe…. 147 Nakamma Parittaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho paritto dhammo uppajjati nakammapaccayā—paritte khandhe saṁsaṭṭhā parittā cetanā. 148 Mahaggataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho mahaggato dhammo uppajjati nakammapaccayā— mahaggate khandhe saṁsaṭṭhā mahaggatā cetanā. 149 Appamāṇaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho appamāṇo dhammo uppajjati nakammapaccayā—kusale appamāṇe khandhe saṁsaṭṭhā appamāṇā cetanā. 150 Navipāka Parittaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho paritto dhammo uppajjati navipākapaccayā—parittaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe…. 151 Mahaggataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho mahaggato dhammo uppajjati navipākapaccayā— mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe…. 152 Appamāṇaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho appamāṇo dhammo uppajjati navipākapaccayā—kusalaṁ appamāṇaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe…. 153 Najhānādi Parittaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho paritto dhammo uppajjati najhānapaccayā … namaggapaccayā … navippayuttapaccayā—arūpe parittaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe…. 154 Mahaggataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho mahaggato dhammo uppajjati navippayuttapaccayā— arūpe mahaggataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe…. 155 Appamāṇaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho appamāṇo dhammo uppajjati navippayuttapaccayā— arūpe appamāṇaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe…. 156 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 157 Paccanīyaṁ. 158 1.13.5.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte napacchājāte naāsevane nakamme navipāke navippayutte tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 159 Anulomapaccanīyaṁ. 160 1.13.5.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 161 Paccanīyānulomaṁ. Saṁsaṭṭhavāro. 162 1.13.6. Sampayuttavāra Sampayuttavāro saṁsaṭṭhavārasadiso. 163 1.13.7. Pañhāvāra 1.13.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Paritto dhammo parittassa dhammassa hetupaccayena paccayo—parittā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 164 Mahaggato dhammo mahaggatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. (Pavattipaṭisandhi 836 --- patthana1 13:164 kātabbā.) 165 Appamāṇo dhammo appamāṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 166 Ārammaṇa Paritto dhammo parittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, ariyā gotrabhuṁ paccavekkhanti, vodānaṁ paccavekkhanti, pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … paritte khandhe aniccato …pe… vipassanti assādenti abhinandanti, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 167 Paritto dhammo mahaggatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena parittacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Parittā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa pubbenivāsānussatiñāṇassa yathākammūpagañāṇassa anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 168 Mahaggato dhammo mahaggatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— cetopariyañāṇena mahaggatacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa … ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo. Mahaggatā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa pubbenivāsānussatiñāṇassa yathākammūpagañāṇassa anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 169 Mahaggato dhammo parittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—paṭhamaṁ jhānaṁ paccavekkhati …pe… nevasaññānāsaññāyatanaṁ paccavekkhati, dibbaṁ cakkhuṁ paccavekkhati, dibbaṁ sotadhātuṁ paccavekkhati, iddhividhañāṇaṁ paccavekkhati, cetopariyañāṇaṁ paccavekkhati, pubbenivāsānussatiñāṇaṁ paccavekkhati, yathākammūpagañāṇaṁ paccavekkhati, anāgataṁsañāṇaṁ paccavekkhati. Mahaggate khandhe aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. 170 Appamāṇo dhammo appamāṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—nibbānaṁ maggassa, phalassa ārammaṇapaccayena paccayo. 171 Appamāṇo dhammo parittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 172 Appamāṇo dhammo mahaggatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā cetopariyañāṇena appamāṇacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti, appamāṇā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 173 Adhipati Paritto dhammo parittassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā paccavekkhati. Sekkhā gotrabhuṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, vodānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … paritte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—parittādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 174 Mahaggato dhammo mahaggatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—mahaggatādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 175 Mahaggato dhammo parittassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—paṭhamaṁ jhānaṁ garuṁ katvā …pe… nevasaññānāsaññāyatanaṁ …pe… dibbaṁ cakkhuṁ …pe… anāgataṁsañāṇaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Mahaggate khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati … diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—mahaggatādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 176 Mahaggato dhammo parittassa ca mahaggatassa ca 837 --- patthana1 13:176 dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—mahaggatādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 177 Appamāṇo dhammo appamāṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—nibbānaṁ maggassa … phalassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—appamāṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 178 Appamāṇo dhammo parittassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—appamāṇādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 179 Appamāṇo dhammo parittassa ca appamāṇassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—appamāṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 180 Anantara Paritto dhammo parittassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā parittā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ parittānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … āvajjanā parittānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 181 Paritto dhammo mahaggatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—parittaṁ cuticittaṁ mahaggatassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo. Parittā khandhā mahaggatassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. Paṭhamassa jhānassa parikammaṁ …pe… nevasaññānāsaññāyatanassa parikammaṁ …pe… dibbassa cakkhussa parikammaṁ …pe… anāgataṁsañāṇassa parikammaṁ anāgataṁsañāṇassa anantarapaccayena paccayo. 182 Paritto dhammo appamāṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa … anulomaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 183 Mahaggato dhammo mahaggatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā mahaggatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ mahaggatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 184 Mahaggato dhammo parittassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—mahaggataṁ cuticittaṁ parittassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo. Mahaggataṁ bhavaṅgaṁ āvajjanāya anantarapaccayena paccayo. Mahaggatā khandhā parittassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 185 Mahaggato dhammo appamāṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— nevasaññānāsaññāyatanaṁ nirodhā vuṭṭhahantassa phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 186 Appamāṇo dhammo appamāṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā appamāṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ appamāṇānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Maggo phalassa … phalaṁ phalassa anantarapaccayena paccayo. 187 Appamāṇo dhammo parittassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—phalaṁ parittassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 188 Appamāṇo dhammo mahaggatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—phalaṁ mahaggatassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 189 Samanantarapaccayaṁ anantarapaccayasadisaṁ. 190 Sahajāta Paritto dhammo parittassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—paritto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa, vatthu khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ …pe…. 191 Paritto dhammo mahaggatassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo— paṭisandhikkhaṇe vatthu mahaggatānaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 192 Mahaggato dhammo mahaggatassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—mahaggato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 193 Mahaggato dhammo parittassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—mahaggatā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe 838 --- patthana1 13:193 mahaggatā khandhā kaṭattārūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 194 Mahaggato dhammo parittassa ca mahaggatassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo—mahaggato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 195 Appamāṇo dhammo appamāṇassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—appamāṇo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe…. 196 Appamāṇo dhammo parittassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—appamāṇā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 197 Appamāṇo dhammo parittassa ca appamāṇassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo—appamāṇo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe…. 198 Paritto ca appamāṇo ca dhammā parittassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo— appamāṇā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 199 Paritto ca mahaggato ca dhammā parittassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo— mahaggatā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe mahaggatā khandhā ca mahābhūtā ca kaṭattārūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 200 Paritto ca mahaggato ca dhammā mahaggatassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe mahaggato eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe…. 201 Aññamañña Paritto dhammo parittassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—paritto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa …pe… vatthu khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ …pe…. 202 Paritto dhammo mahaggatassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthu mahaggatānaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo …pe…. 203 Mahaggato dhammo mahaggatassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—mahaggato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 204 Mahaggato dhammo parittassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo— paṭisandhikkhaṇe mahaggatā khandhā vatthussa aññamaññapaccayena paccayo. 205 Mahaggato dhammo parittassa ca mahaggatassa ca dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe mahaggato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo …pe…. 206 Appamāṇo dhammo appamāṇassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—appamāṇo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 207 Paritto ca mahaggato ca dhammā mahaggatassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe mahaggato eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo …pe…. 208 Nissaya Paritto dhammo parittassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—paritto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa …pe… vatthu khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa … vatthu parittānaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. 209 Paritto dhammo mahaggatassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—vatthu mahaggatānaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe vatthu mahaggatānaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. 210 Paritto dhammo appamāṇassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—vatthu appamāṇānaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. 211 Mahaggato dhammo mahaggatassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—mahaggato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 212 Mahaggato dhammo parittassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—mahaggatā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe mahaggatā khandhā kaṭattārūpānaṁ 839 --- patthana1 13:212 nissayapaccayena paccayo. 213 Mahaggato dhammo parittassa ca mahaggatassa ca dhammassa nissayapaccayena paccayo—mahaggato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 214 Appamāṇo dhammo appamāṇassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—appamāṇo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo …pe…. 215 Appamāṇo dhammo parittassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—appamāṇā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. 216 Appamāṇo dhammo parittassa ca appamāṇassa ca dhammassa nissayapaccayena paccayo—appamāṇo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo …pe…. 217 Paritto ca appamāṇo ca dhammā parittassa dhammassa nissayapaccayena paccayo— appamāṇā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. 218 Paritto ca appamāṇo ca dhammā appamāṇassa dhammassa nissayapaccayena paccayo— appamāṇo eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 219 Paritto ca mahaggato ca dhammā parittassa dhammassa nissayapaccayena paccayo— mahaggatā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe mahaggatā khandhā ca mahābhūtā ca kaṭattārūpānaṁ nissayapaccayena paccayo. 220 Paritto ca mahaggato ca dhammā mahaggatassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—mahaggato eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo …pe… paṭisandhikkhaṇe mahaggato eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 221 Upanissaya Paritto dhammo parittassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—parittaṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, vipassanaṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti, parittaṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ …pe… patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ …pe… uposathaṁ …pe… vipassanaṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Parittā saddhā …pe… paññā, rāgo …pe… patthanā, kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ parittāya saddhāya …pe… paññāya, rāgassa …pe… patthanāya, kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. Kusalākusalaṁ kammaṁ vipākassa upanissayapaccayena paccayo. Pāṇātipāto pāṇātipātassa upanissayapaccayena paccayo (cakkaṁ kātabbaṁ). Mātughātikammaṁ mātughātikammassa upanissayapaccayena paccayo. (Cakkaṁ kātabbaṁ kusalattikasadisaṁ.) 222 Paritto dhammo mahaggatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—parittaṁ saddhaṁ upanissāya mahaggataṁ jhānaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti. Parittaṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya mahaggataṁ jhānaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti. Parittā saddhā …pe… senāsanaṁ mahaggatāya saddhāya …pe… paññāya upanissayapaccayena paccayo. Paṭhamassa jhānassa parikammaṁ …pe… nevasaññānāsaññāyatanassa parikammaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa upanissayapaccayena paccayo. Dibbassa cakkhussa parikammaṁ …pe… anāgataṁsañāṇassa parikammaṁ …pe…. 223 Paritto dhammo appamāṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—parittaṁ saddhaṁ upanissāya appamāṇaṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, phalasamāpattiṁ uppādeti. Parittaṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ …pe… patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya appamāṇaṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, phalasamāpattiṁ uppādeti. Parittā saddhā …pe… senāsanaṁ appamāṇāya saddhāya …pe… paññāya, maggassa phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. Paṭhamassa maggassa parikammaṁ paṭhamassa maggassa …pe… catutthassa maggassa parikammaṁ catutthassa maggassa 840 --- patthana1 13:223 upanissayapaccayena paccayo. 224 Mahaggato dhammo mahaggatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—mahaggataṁ saddhaṁ upanissāya mahaggataṁ jhānaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti. Mahaggataṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ upanissāya mahaggataṁ jhānaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti. Mahaggatā saddhā …pe… paññā mahaggatāya saddhāya …pe… paññāya upanissayapaccayena paccayo. Paṭhamaṁ jhānaṁ dutiyassa jhānassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa upanissayapaccayena paccayo. 225 Mahaggato dhammo parittassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—mahaggataṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, vipassanaṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti, mahaggataṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… vipassanaṁ uppādeti …pe… mahaggatā saddhā …pe… paññā parittāya saddhāya …pe… paññāya …pe… kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. 226 Mahaggato dhammo appamāṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—mahaggataṁ saddhaṁ upanissāya appamāṇaṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, phalasamāpattiṁ uppādeti. Mahaggataṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ upanissāya appamāṇaṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, phalasamāpattiṁ uppādeti. Mahaggatā saddhā …pe… paññā appamāṇāya saddhāya …pe… paññāya maggassa phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 227 Appamāṇo dhammo appamāṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—appamāṇaṁ saddhaṁ upanissāya appamāṇaṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, phalasamāpattiṁ uppādeti. Appamāṇaṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ upanissāya appamāṇaṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, phalasamāpattiṁ uppādeti. Appamāṇā saddhā …pe… paññā appamāṇāya saddhāya …pe… paññāya upanissayapaccayena paccayo. Paṭhamo maggo dutiyassa maggassa …pe… tatiyo maggo catutthassa maggassa … maggo phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 228 Appamāṇo dhammo parittassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—appamāṇaṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ … vipassanaṁ uppādeti. Appamāṇaṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ … vipassanaṁ … appamāṇā saddhā …pe… paññā parittāya saddhāya …pe… paññāya …pe… kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. Phalasamāpatti kāyikassa sukhassa upanissayapaccayena paccayo. Ariyā maggaṁ upanissāya saṅkhāre aniccato …pe… vipassanti, maggo ariyānaṁ atthappaṭisambhidāya …pe… paṭibhānappaṭisambhidāya … ṭhānāṭhānakosallassa upanissayapaccayena paccayo. 229 Appamāṇo dhammo mahaggatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—appamāṇaṁ saddhaṁ upanissāya mahaggataṁ jhānaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti, appamāṇaṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ upanissāya mahaggataṁ jhānaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti. Appamāṇā saddhā …pe… paññā mahaggatāya saddhāya …pe… paññāya upanissayapaccayena paccayo, ariyā maggaṁ upanissāya anuppannaṁ samāpattiṁ uppādenti, uppannaṁ samāpajjanti. 230 Purejāta Paritto dhammo parittassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati; taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Sotaṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa … vatthu parittānaṁ 841 --- patthana1 13:230 khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 231 Paritto dhammo mahaggatassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Vatthupurejātaṁ—vatthu mahaggatānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 232 Paritto dhammo appamāṇassa dhammassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—vatthu appamāṇānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 233 Pacchājāta Paritto dhammo parittassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā parittā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 234 Mahaggato dhammo parittassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā mahaggatā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 235 Appamāṇo dhammo parittassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā appamāṇā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 236 Āsevana Paritto dhammo parittassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā parittā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ parittānaṁ khandhānaṁ …pe… anulomaṁ gotrabhussa, anulomaṁ vodānassa āsevanapaccayena paccayo. 237 Paritto dhammo mahaggatassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—paṭhamassa jhānassa parikammaṁ tasseva āsevanapaccayena paccayo …pe… nevasaññānāsaññāyatanassa parikammaṁ tasseva āsevanapaccayena paccayo. Dibbassa cakkhussa parikammaṁ …pe… anāgataṁsañāṇassa parikammaṁ anāgataṁsañāṇassa āsevanapaccayena paccayo. 238 Paritto dhammo appamāṇassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 239 Mahaggato dhammo mahaggatassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā mahaggatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ mahaggatānaṁ khandhānaṁ …pe… āsevanapaccayena paccayo. 240 Kamma Paritto dhammo parittassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—parittā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe parittā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—parittā cetanā vipākānaṁ parittānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 241 Mahaggato dhammo mahaggatassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—mahaggatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe mahaggatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—mahaggatā cetanā vipākānaṁ mahaggatānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 242 Mahaggato dhammo parittassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—mahaggatā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe mahaggatā cetanā kaṭattārūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—mahaggatā cetanā kaṭattārūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 243 Mahaggato dhammo parittassa ca mahaggatassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—mahaggatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe mahaggatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—mahaggatā cetanā vipākānaṁ mahaggatānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 244 Appamāṇo dhammo appamāṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—appamāṇā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—appamāṇā cetanā vipākānaṁ appamāṇānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 245 Appamāṇo dhammo parittassa dhammassa kammapaccayena paccayo—appamāṇā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 246 Appamāṇo dhammo parittassa ca appamāṇassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo— appamāṇā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ 842 --- patthana1 13:246 cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 247 Vipāka Paritto dhammo parittassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko paritto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa vipākapaccayena paccayo. 248 Mahaggato dhammo mahaggatassa dhammassa vipākapaccayena paccayo …pe…. (Tisso pañhā, pavattipaṭisandhi kātabbā.) 249 Appamāṇo dhammo appamāṇassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … tīṇi. (Pavattimeva.) 250 Āhārādi Paritto dhammo parittassa dhammassa āhārapaccayena paccayo …pe… indriyapaccayena paccayo … jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo … vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—parittā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe parittā khandhā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Khandhā vatthussa …pe… vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa vippayuttapaccayena paccayo …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa vippayuttapaccayena paccayo. Vatthu parittānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—parittā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 251 Paritto dhammo mahaggatassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu mahaggatānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu mahaggatānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 252 Paritto dhammo appamāṇassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu appamāṇānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 253 Mahaggato dhammo parittassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—mahaggatā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe… pacchājātā—mahaggatā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 254 Appamāṇo dhammo parittassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—appamāṇā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—appamāṇā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 255 Atthi Paritto dhammo parittassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—paritto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa atthipaccayena paccayo. Vatthu khandhānaṁ atthipaccayena paccayo; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ …pe…. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo. Cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa atthipaccayena paccayo …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu parittānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—parittā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 256 Paritto dhammo mahaggatassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu mahaggatānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, vatthu mahaggatānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 257 Paritto dhammo appamāṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu appamāṇānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 258 Mahaggato dhammo mahaggatassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Mahaggato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 259 Mahaggato dhammo 843 --- patthana1 13:259 parittassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—mahaggatā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe mahaggatā khandhā kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—mahaggatā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 260 Mahaggato dhammo parittassa ca mahaggatassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—mahaggato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 261 Appamāṇo dhammo appamāṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo—appamāṇo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe…. 262 Appamāṇo dhammo parittassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—appamāṇā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—appamāṇā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 263 Appamāṇo dhammo parittassa ca appamāṇassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo— appamāṇo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe…. 264 Paritto ca appamāṇo ca dhammā parittassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—appamāṇā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—appamāṇā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—appamāṇā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 265 Paritto ca appamāṇo ca dhammā appamāṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—appamāṇo eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 266 Paritto ca mahaggato ca dhammā parittassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—mahaggatā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe mahaggatā khandhā ca mahābhūtā ca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—mahaggatā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—mahaggatā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 267 Paritto ca mahaggato ca dhammā mahaggatassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—mahaggato eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe mahaggato eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vatthu ca …pe… natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 268 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā satta, ārammaṇe satta, adhipatiyā satta, anantare nava, samanantare nava, sahajāte ekādasa, aññamaññe satta, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane cattāri, kamme satta, vipāke āhāre indriye jhāne magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā nava, vigate nava, avigate terasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 269 Anulomaṁ. 270 Paccanīyuddhāra Paritto dhammo parittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 271 Paritto dhammo mahaggatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 272 Paritto dhammo appamāṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 273 Mahaggato dhammo mahaggatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 274 Mahaggato dhammo parittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … 844 --- patthana1 13:274 pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 275 Mahaggato dhammo appamāṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 276 Mahaggato dhammo parittassa ca mahaggatassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 277 Appamāṇo dhammo appamāṇassa dhammassa (…) sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 278 Appamāṇo dhammo parittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 279 Appamāṇo dhammo mahaggatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 280 Appamāṇo dhammo parittassa ca appamāṇassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 281 Paritto ca appamāṇo ca dhammā parittassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 282 Paritto ca appamāṇo ca dhammā appamāṇassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 283 Paritto ca mahaggato ca dhammā parittassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 284 Paritto ca mahaggato ca dhammā mahaggatassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 285 1.13.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā pannarasa, naārammaṇe pannarasa, naadhipatiyā naanantare nasamanantare pannarasa, nasahajāte dvādasa, naaññamaññe dvādasa, nanissaye dvādasa, naupanissaye cuddasa, napurejāte cuddasa, napacchājāte pannarasa, naāsevane pannarasa …pe… namagge pannarasa, nasampayutte dvādasa, navippayutte dasa, noatthiyā dasa, nonatthiyā pannarasa, novigate pannarasa, noavigate dasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 286 Paccanīyaṁ. 287 1.13.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe satta, naadhipatiyā naanantare nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta, napurejāte satta …pe… namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā satta, novigate satta. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 288 Anulomapaccanīyaṁ. 289 1.13.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe satta, adhipatiyā satta, anantare nava, samanantare nava, sahajāte ekādasa, aññamaññe satta, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane cattāri, kamme satta …pe… magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā nava, vigate nava, avigate terasa. 290 Paccanīyānulomaṁ. 291 Parittattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.18. Uppannattika |18| Vibhaṅgavāra Hetu Uppanno dhammo uppannassa dhammassa hetupaccayena paccayo—uppannā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe uppannā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 2 Ārammaṇa Uppanno dhammo uppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—uppannaṁ cakkhuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati. Uppannaṁ sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ … uppanne khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati …pe… domanassaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… uppannā khandhā iddhividhañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 3 Anuppanno dhammo uppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—anuppanne rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … anuppanne khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati …pe… domanassaṁ uppajjati. Anuppannā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 4 Uppādī dhammo uppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—uppādiṁ cakkhuṁ …pe… kāyaṁ … rūpe … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ … uppādī khandhe aniccato dukkhato anattato …pe… domanassaṁ uppajjati. Uppādī khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya 845 --- patthana1 18:4 ārammaṇapaccayena paccayo. 5 Adhipati Uppanno dhammo uppannassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—uppannaṁ cakkhuṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Uppannaṁ sotaṁ … ghānaṁ … jivhaṁ … kāyaṁ … rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ … uppanne khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati …pe…. Sahajātādhipati—uppannā adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 6 Anuppanno dhammo uppannassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—anuppanne rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … anuppanne khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 7 Uppādī dhammo uppannassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—uppādiṁ cakkhuṁ …pe… kāyaṁ … rūpe …pe… phoṭṭhabbe … vatthuṁ … uppādī khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 8 Sahajāta Uppanno dhammo uppannassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—uppanno eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe uppanno eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Khandhā vatthussa sahajātapaccayena paccayo. Vatthu khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve mahābhūtā …pe… mahābhūtā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… dve mahābhūtā …pe… mahābhūtā kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ sahajātapaccayena paccayo. 9 Aññamañña Uppanno dhammo uppannassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo—uppanno eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe uppanno eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vatthussa ca aññamaññapaccayena paccayo. Dve khandhā …pe… khandhā vatthussa aññamaññapaccayena paccayo. Vatthu khandhānaṁ aññamaññapaccayena paccayo. Ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ aññamaññapaccayena paccayo …pe… dve mahābhūtā …pe…. 10 Nissaya Uppanno dhammo uppannassa dhammassa nissayapaccayena paccayo—uppanno eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ nissayapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa …pe… vatthu khandhānaṁ …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūtā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu uppannānaṁ khandhānaṁ nissayapaccayena paccayo. 11 Upanissaya Uppanno dhammo uppannassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—uppannaṁ utuṁ upanissāya jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ …pe… maggaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Uppannaṁ bhojanaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya jhānaṁ uppādeti vipassanaṁ …pe… maggaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Uppannaṁ utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ uppannāya saddhāya …pe… paññāya, kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 12 Anuppanno dhammo uppannassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—anuppannaṁ vaṇṇasampadaṁ patthayamāno dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ 846 --- patthana1 18:12 karoti. Anuppannaṁ saddasampadaṁ … gandhasampadaṁ … rasasampadaṁ … phoṭṭhabbasampadaṁ … anuppanne khandhe patthayamāno dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti. Anuppannā vaṇṇasampadā …pe… anuppannā khandhā uppannāya saddhāya …pe… paññāya, kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 13 Uppādī dhammo uppannassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—uppādiṁ cakkhusampadaṁ patthayamāno dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti. Uppādiṁ sotasampadaṁ …pe… kāyasampadaṁ …pe… vaṇṇasampadaṁ … gandhasampadaṁ … rasasampadaṁ … phoṭṭhabbasampadaṁ … uppādī khandhe patthayamāno dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti. Uppādī cakkhusampadā …pe… kāyasampadā … vaṇṇasampadā …pe… phoṭṭhabbasampadā … uppādī khandhā uppannāya saddhāya …pe… paññāya, kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 14 Purejāta Uppanno dhammo uppannassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… vatthu uppannānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 15 Pacchājāta Uppanno dhammo uppannassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā uppannā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 16 Kamma Uppanno dhammo uppannassa dhammassa kammapaccayena paccayo—uppannā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe uppannā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 17 Vipāka Uppanno dhammo uppannassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko uppanno eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe uppanno eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ …pe… dve khandhā …pe… khandhā vatthussa vipākapaccayena paccayo. 18 Āhāra Uppanno dhammo uppannassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—uppannā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 19 Indriya Uppanno dhammo uppannassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—uppannā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe… cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇassa …pe… rūpajīvitindriyaṁ kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 20 Jhānādi Uppanno dhammo uppannassa dhammassa jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo … vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—uppannā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe uppannā khandhā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Khandhā vatthussa, vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa … vatthu uppannānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—uppannā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 21 Atthi Uppanno dhammo uppannassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—uppanno eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … 847 --- patthana1 18:21 utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. Purejātaṁ—cakkhuṁ aniccato …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotudhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo. Cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu uppannānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—uppannā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 22 Avigata Uppanno dhammo uppannassa dhammassa avigatapaccayena paccayo …pe…. 23 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye tīṇi, purejāte ekaṁ, pacchājāte kamme vipāke āhāre indriye jhāne magge sampayutte vippayutte atthiyā avigate ekaṁ. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 24 Anulomaṁ. 25 Paccanīyuddhāra Uppanno dhammo uppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 26 Anuppanno dhammo uppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo, upanissayapaccayena paccayo. 27 Uppādī dhammo uppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 28 1.18.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi …pe… navippayutte tīṇi, noatthiyā dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi, noavigate dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 29 Paccanīyaṁ. 30 1.18.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe ekaṁ …pe… nonatthiyā novigate ekaṁ. 31 Anulomapaccanīyaṁ. 32 1.18.7.4. Paccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye tīṇi, purejāte ekaṁ, pacchājāte ekaṁ, kamme vipāke āhāre indriye jhāne magge sampayutte vippayutte atthiyā avigate ekaṁ. 33 Paccanīyānulomaṁ. 34 Uppannattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.22. Ajjhattārammaṇattika |22| Vibhaṅgavāra Hetu Ajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā— ajjhattārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe ajjhattārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 2 Bahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā— bahiddhārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe bahiddhārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 3 Ārammaṇādi Ajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattārammaṇo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā …pe… avigatapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Saṅkhyāvāra Suddha Hetupaccayā ārammaṇe dve (saṅkhittaṁ, sabbattha dve), avigate dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 5 Anulomaṁ. 6 1.22.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Ajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ ajjhattārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe ajjhattārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 7 Bahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ bahiddhārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 8 Naadhipatyādi Ajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattārammaṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … (anulomasahajātasadisaṁ, ninnānākaraṇaṁ) napurejātapaccayā—arūpe ajjhattārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 9 Bahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca 848 --- patthana1 22:9 bahiddhārammaṇo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe bahiddhārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe…. Paṭisandhikkhaṇe …pe… napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā … (sahajātasadisaṁ) nakammapaccayā—ajjhattārammaṇe khandhe paṭicca ajjhattārammaṇā cetanā. 10 Bahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhārammaṇo dhammo uppajjati nakammapaccayā—bahiddhārammaṇe khandhe paṭicca bahiddhārammaṇā cetanā. 11 Navipākādi Ajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattārammaṇo dhammo uppajjati navipākapaccayā (paṭisandhi natthi) … najhānapaccayā …pe… pañcaviññāṇasahagataṁ ajjhattārammaṇaṁ ekaṁ …pe…. 12 Bahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhārammaṇo dhammo uppajjati najhānapaccayā—pañcaviññāṇasahagataṁ bahiddhārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… namaggapaccayā (nahetusadiso. Moho natthi) … navippayuttapaccayā—arūpe ajjhattārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe…. 13 Bahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhārammaṇo dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe bahiddhārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe…. 14 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naadhipatiyā dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane nakamme navipāke najhāne namagge navippayutte dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 15 Paccanīyaṁ. 16 1.22.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naadhipatiyā dve …pe… navipāke dve, navippayutte dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 17 Anulomapaccanīyaṁ. 18 1.22.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve …pe… magge dve …pe… avigate dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 19 Paccanīyānulomaṁ. Paṭiccavāro. 20 1.22.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā.) 21 1.22.7. Pañhāvāra 1.22.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Ajjhattārammaṇo dhammo ajjhattārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo— ajjhattārammaṇā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe ajjhattārammaṇā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 22 Bahiddhārammaṇo dhammo bahiddhārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo— bahiddhārammaṇā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 23 Ārammaṇa Ajjhattārammaṇo dhammo ajjhattārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— ajjhattaṁ viññāṇañcāyatanaṁ paccavekkhati, nevasaññānāsaññāyatanaṁ paccavekkhati, ajjhattārammaṇaṁ ajjhattaṁ dibbaṁ cakkhuṁ paccavekkhati, dibbaṁ sotadhātuṁ …pe… iddhividhañāṇaṁ …pe… pubbenivāsānussatiñāṇaṁ …pe… yathākammūpagañāṇaṁ …pe… anāgataṁsañāṇaṁ paccavekkhati. Ariyā ajjhattārammaṇe pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Ajjhattārammaṇe ajjhatte khandhe aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha ajjhattārammaṇo rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Ajjhattārammaṇā ajjhattā khandhā pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 24 Ajjhattārammaṇo dhammo bahiddhārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— bahiddhā viññāṇañcāyatanaṁ paccavekkhati, nevasaññānāsaññāyatanaṁ paccavekkhati. Ajjhattārammaṇaṁ bahiddhā dibbaṁ cakkhuṁ paccavekkhati, dibbaṁ sotadhātuṁ …pe… iddhividhañāṇaṁ …pe… pubbenivāsānussatiñāṇaṁ …pe… yathākammūpagañāṇaṁ …pe… anāgataṁsañāṇaṁ paccavekkhati, ajjhattārammaṇe bahiddhā khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati …pe… cetopariyañāṇena ajjhattārammaṇabahiddhācittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ajjhattārammaṇā bahiddhā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 25 Bahiddhārammaṇo dhammo bahiddhārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— bahiddhārammaṇaṁ bahiddhā dibbaṁ cakkhuṁ paccavekkhati, dibbaṁ sotadhātuṁ paccavekkhati. 849 --- patthana1 22:25 Iddhividhañāṇaṁ …pe… cetopariyañāṇaṁ …pe… pubbenivāsānussatiñāṇaṁ …pe… yathākammūpagañāṇaṁ …pe… anāgataṁsañāṇaṁ paccavekkhati. Bahiddhārammaṇe bahiddhā khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati …pe… cetopariyañāṇena bahiddhārammaṇabahiddhācittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Bahiddhārammaṇā bahiddhā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 26 Bahiddhārammaṇo dhammo ajjhattārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati. Ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, bahiddhārammaṇe pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Bahiddhārammaṇaṁ ajjhattaṁ dibbaṁ cakkhuṁ paccavekkhati, dibbaṁ sotadhātuṁ … iddhividhañāṇaṁ … cetopariyañāṇaṁ … pubbenivāsānussatiñāṇaṁ … yathākammūpagañāṇaṁ … anāgataṁsañāṇaṁ … bahiddhārammaṇe ajjhatte khandhe aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha ajjhattārammaṇo rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Bahiddhārammaṇā ajjhattā khandhā iddhividhañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 27 Adhipati Ajjhattārammaṇo dhammo ajjhattārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ajjhattaṁ viññāṇañcāyatanaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, nevasaññānāsaññāyatanaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Ajjhattārammaṇaṁ ajjhattaṁ dibbaṁ cakkhuṁ garuṁ katvā …pe… dibbaṁ sotadhātuṁ …pe… iddhividhañāṇaṁ … pubbenivāsānussatiñāṇaṁ … yathākammūpagañāṇaṁ … anāgataṁsañāṇaṁ garuṁ katvā …pe… ajjhattārammaṇe ajjhatte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā ajjhattārammaṇo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—ajjhattārammaṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 28 Bahiddhārammaṇo dhammo bahiddhārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—bahiddhārammaṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 29 Bahiddhārammaṇo dhammo ajjhattārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ … phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Bahiddhārammaṇaṁ ajjhattaṁ dibbaṁ cakkhuṁ garuṁ katvā …pe… dibbaṁ sotadhātuṁ … iddhividhañāṇaṁ … cetopariyañāṇaṁ … pubbenivāsānussatiñāṇaṁ … yathākammūpagañāṇaṁ … anāgataṁsañāṇaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, bahiddhārammaṇe ajjhatte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā ajjhattārammaṇo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 30 Anantara Ajjhattārammaṇo dhammo ajjhattārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā ajjhattārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ ajjhattārammaṇānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 31 Ajjhattārammaṇo dhammo bahiddhārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— ajjhattārammaṇaṁ cuticittaṁ bahiddhārammaṇassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo. Ajjhattārammaṇaṁ bhavaṅgaṁ bahiddhārammaṇāya āvajjanāya anantarapaccayena paccayo. Ajjhattārammaṇā khandhā bahiddhārammaṇassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. Ajjhattārammaṇaṁ anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … anulomaṁ phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa … nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 32 Bahiddhārammaṇo dhammo bahiddhārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā bahiddhārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ bahiddhārammaṇānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Bahiddhārammaṇaṁ anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu 850 --- patthana1 22:32 maggassa … vodānaṁ maggassa … maggo phalassa … phalaṁ phalassa … anulomaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 33 Bahiddhārammaṇo dhammo ajjhattārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— bahiddhārammaṇaṁ cuticittaṁ ajjhattārammaṇassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo. Bahiddhārammaṇaṁ bhavaṅgaṁ ajjhattārammaṇāya āvajjanāya anantarapaccayena paccayo. Bahiddhārammaṇā khandhā ajjhattārammaṇassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 34 Samanantarādi Ajjhattārammaṇo dhammo ajjhattārammaṇassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo …pe… sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo. 35 Upanissaya Ajjhattārammaṇo dhammo ajjhattārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—ajjhattārammaṇā aniccānupassanā, dukkhānupassanā, anattānupassanā, ajjhattārammaṇāya aniccānupassanāya, dukkhānupassanāya, anattānupassanāya upanissayapaccayena paccayo. 36 Ajjhattārammaṇo dhammo bahiddhārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—ajjhattārammaṇā aniccānupassanā, dukkhānupassanā, anattānupassanā bahiddhārammaṇāya aniccānupassanāya, dukkhānupassanāya, anattānupassanāya upanissayapaccayena paccayo. 37 Bahiddhārammaṇo dhammo bahiddhārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—bahiddhārammaṇā aniccānupassanā, dukkhānupassanā, anattānupassanā bahiddhārammaṇāya aniccānupassanāya, dukkhānupassanāya, anattānupassanāya upanissayapaccayena paccayo. 38 Bahiddhārammaṇo dhammo ajjhattārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—bahiddhārammaṇā aniccānupassanā, dukkhānupassanā, anattānupassanā ajjhattārammaṇāya aniccānupassanāya, dukkhānupassanāya, anattānupassanāya upanissayapaccayena paccayo. 39 Āsevana Ajjhattārammaṇo dhammo ajjhattārammaṇassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo— purimā purimā ajjhattārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ ajjhattārammaṇānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 40 Ajjhattārammaṇo dhammo bahiddhārammaṇassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo— ajjhattārammaṇaṁ anulomaṁ gotrabhussa, anulomaṁ vodānassa āsevanapaccayena paccayo. 41 Bahiddhārammaṇo dhammo bahiddhārammaṇassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo— purimā purimā bahiddhārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ bahiddhārammaṇānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. Bahiddhārammaṇaṁ anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 42 Kamma Ajjhattārammaṇo dhammo ajjhattārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—ajjhattārammaṇā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—ajjhattārammaṇā cetanā vipākānaṁ ajjhattārammaṇānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 43 Ajjhattārammaṇo dhammo bahiddhārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—ajjhattārammaṇā cetanā vipākānaṁ bahiddhārammaṇānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 44 Bahiddhārammaṇo dhammo bahiddhārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—bahiddhārammaṇā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—bahiddhārammaṇā cetanā vipākānaṁ bahiddhārammaṇānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 45 Bahiddhārammaṇo dhammo ajjhattārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—bahiddhārammaṇā cetanā vipākānaṁ ajjhattārammaṇānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 46 Vipākādi Ajjhattārammaṇo dhammo ajjhattārammaṇassa 851 --- patthana1 22:46 dhammassa vipākapaccayena paccayo …pe… āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo … jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo … atthipaccayena paccayo … natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 47 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā dve, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā tīṇi, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye cattāri, āsevane tīṇi, kamme cattāri, vipāke dve …pe… (sabbattha dve), sampayutte dve, atthiyā dve, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 48 Anulomaṁ. 49 Paccanīyuddhāra Ajjhattārammaṇo dhammo ajjhattārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 50 Ajjhattārammaṇo dhammo bahiddhārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 51 Bahiddhārammaṇo dhammo bahiddhārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 52 Bahiddhārammaṇo dhammo ajjhattārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 53 1.22.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā cattāri, naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā cattāri, naanantare cattāri (saṅkhittaṁ, sabbattha cattāri), napurejāte napacchājāte naāsevane …pe… navippayutte cattāri …pe… noavigate cattāri. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 54 Paccanīyaṁ. 55 1.22.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe dve, naadhipatiyā dve, naanantare nasamanantare naupanissaye naāsevane nakamme …pe… nonatthiyā novigate dve. (Sabbattha dve. Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 56 Anulomapaccanīyaṁ. 57 1.22.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, adhipatiyā tīṇi, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte aññamaññe nissaye dve, upanissaye cattāri, āsevane tīṇi, kamme cattāri, vipāke dve …pe… sampayutte dve, atthiyā dve, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 58 Paccanīyānulomaṁ. Pañhāvāro. 59 Ajjhattārammaṇattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.8. Pītittika |8| Vibhaṅgavāra Hetu Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā— pītisahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho, dve khandhe paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe pītisahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 2 Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca sukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā— pītisahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca sukhasahagatā tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe pītisahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca sukhasahagatā tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 3 Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—pītisahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca pītisahagatā ca sukhasahagatā ca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe pītisahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca pītisahagatā ca sukhasahagatā ca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 4 Sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca sukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā— sukhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. Paṭisandhikkhaṇe sukhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 5 Sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā— sukhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca pītisahagatā tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe sukhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca pītisahagatā tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 6 Sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—sukhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca pītisahagatā ca sukhasahagatā 852 --- patthana1 8:6 ca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. Paṭisandhikkhaṇe sukhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca pītisahagatā ca sukhasahagatā ca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 7 Upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā— upekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 8 Pītisahagatañca sukhasahagatañca dhammaṁ paṭicca pītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā—pītisahagatañca sukhasahagatañca ekaṁ khandhaṁ paṭicca pītisahagatā tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. Paṭisandhikkhaṇe pītisahagatañca sukhasahagatañca ekaṁ khandhaṁ paṭicca pītisahagatā tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 9 Pītisahagatañca sukhasahagatañca dhammaṁ paṭicca sukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā—pītisahagatañca sukhasahagatañca ekaṁ khandhaṁ paṭicca sukhasahagatā dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. Paṭisandhikkhaṇe pītisahagatañca sukhasahagatañca ekaṁ khandhaṁ paṭicca sukhasahagatā dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 10 Pītisahagatañca sukhasahagatañca dhammaṁ paṭicca pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—pītisahagatañca sukhasahagatañca ekaṁ khandhaṁ paṭicca pītisahagatā ca sukhasahagatā ca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. Paṭisandhikkhaṇe pītisahagatañca sukhasahagatañca ekaṁ khandhaṁ paṭicca pītisahagatā ca sukhasahagatā ca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 11 Ārammaṇādi Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … adhipatipaccayā … (paṭisandhikkhaṇe natthi) anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā … aññamaññapaccayā … nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā … (purejāte paṭisandhikkhaṇe natthi) āsevanapaccayā … (āsevane vipākaṁ natthi) kammapaccayā … vipākapaccayā … āhāra …pe… indriya … jhāna … magga … sampayutta … vippayutta … atthi … natthi … vigata … avigatapaccayā. 12 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā dasa, ārammaṇe dasa, adhipatiyā dasa, anantare samanantare sahajāte aññamaññe nissaye upanissaye purejāte āsevane kamme vipāke āhāre indriye jhāne magge sampayutte vippayutte atthiyā natthiyā vigate avigate sabbattha dasa. 13 Evaṁ anulomagaṇanā gaṇetabbā. Anulomaṁ. 14 1.8.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ pītisahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 15 Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca sukhasahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ pītisahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca sukhasahagatā tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 16 Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ pītisahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca pītisahagatā ca sukhasahagatā ca tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 17 Sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca sukhasahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ sukhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 18 Sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ sukhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca pītisahagatā tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 19 Sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ sukhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca pītisahagatā ca sukhasahagatā ca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 20 Upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ upekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. Ahetukapaṭisandhikkhaṇe upekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. Vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato 853 --- patthana1 8:20 uddhaccasahagato moho. 21 Pītisahagatañca sukhasahagatañca dhammaṁ paṭicca pītisahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ pītisahagatañca sukhasahagatañca ekaṁ khandhaṁ paṭicca pītisahagatā tayo khandhā …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā. 22 Pītisahagatañca sukhasahagatañca dhammaṁ paṭicca sukhasahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ pītisahagatañca sukhasahagatañca ekaṁ khandhaṁ paṭicca sukhasahagatā dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 23 Pītisahagatañca sukhasahagatañca dhammaṁ paṭicca pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ pītisahagatañca sukhasahagatañca ekaṁ khandhaṁ paṭicca pītisahagatā ca sukhasahagatā ca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 24 Naadhipati-naāsevana Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā (naadhipatipaṭisandhikkhaṇe paripuṇṇaṁ) … napurejātapaccayā … (“arūpe”ti niyāmetabbaṁ “paṭisandhikkhaṇe”ti ca) napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā. 25 Nakamma Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato dhammo uppajjati nakammapaccayā— pītisahagate khandhe paṭicca pītisahagatā cetanā. 26 Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca sukhasahagato dhammo uppajjati nakammapaccayā— pītisahagate khandhe paṭicca sukhasahagatā cetanā. 27 Iminā kāraṇena dasa pañhā vitthāretabbā. 28 Navipāka Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato dhammo uppajjati navipākapaccayā …pe…. (Paripuṇṇaṁ, paṭisandhi natthi.) 29 Najhānādi Sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca sukhasahagato dhammo uppajjati najhānapaccayā— sukhasahagataṁ kāyaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 30 Upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato dhammo uppajjati najhānapaccayā—catuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 31 (Namaggapaccayā nahetupaccayasadisaṁ. Moho natthi. Navippayuttapaccayā paripuṇṇaṁ, arūpapañhameva.) 32 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dasa, naadhipatiyā dasa, napurejāte napacchājāte naāsevane nakamme navipāke dasa, najhāne dve, namagge dasa, navippayutte dasa. (Paccanīyaṁ paripuṇṇaṁ kātabbaṁ.) 33 Paccanīyaṁ. 34 1.8.1.3. Paccayānulomapaccanīya Duka Hetupaccayā naadhipatiyā dasa, napurejāte dasa, napacchājāte naāsevane nakamme navipāke navippayutte dasa. 35 Anulomapaccanīyaṁ vitthārena gaṇetabbaṁ. Anulomapaccanīyaṁ. 36 1.8.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Duka Nahetupaccayā ārammaṇe dasa, anantare dasa, samanantare dasa, sahajāte aññamaññe nissaye upanissaye purejāte āsevane kamme vipāke āhāre indriye jhāne sabbe dasa, magge ekaṁ, sampayutte dasa, vippayutte atthiyā natthiyā vigate avigate sabbe dasa. 37 Paccanīyānulomaṁ. Paṭiccavāro. 38 1.8.2–6 Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā.) 39 1.8.7. Pañhāvāra 1.8.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Pītisahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa hetupaccayena paccayo— pītisahagatā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe pītisahagatā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 40 Pītisahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa hetupaccayena paccayo— pītisahagatā hetū sampayuttakānaṁ sukhasahagatānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 41 Pītisahagato dhammo pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—pītisahagatā hetū sampayuttakānaṁ pītisahagatānañca sukhasahagatānañca khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 42 Sukhasahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa …pe… pītisahagatassa dhammassa …pe… pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa …pe…. (Sukhamūle tīṇi.) 43 Upekkhāsahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa hetupaccayena paccayo— upekkhāsahagatā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 854 --- patthana1 8:43 Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 44 Pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā pītisahagatassa dhammassa …pe… sukhasahagatassa dhammassa …pe… pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—pītisahagatā ca sukhasahagatā ca hetū sampayuttakānaṁ pītisahagatānañca sukhasahagatānañca khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. 45 Ārammaṇa Pītisahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— pītisahagatena cittena dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ pītisahagatena cittena paccavekkhati, pītisahagatā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā taṁ pītisahagatena cittena paccavekkhati. Ariyā pītisahagatena cittena pītisahagate pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Pītisahagate khandhe pītisahagatena cittena aniccato dukkhato anattato vipassanti assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha pītisahagato rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Pītisahagate khandhe ārabbha pītisahagatā khandhā uppajjanti. 46 Pītisahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— pītisahagatena cittena dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ sukhasahagatena cittena paccavekkhati, pītisahagatā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā taṁ sukhasahagatena cittena paccavekkhati. Ariyā sukhasahagatena cittena pītisahagate pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Pītisahagate khandhe sukhasahagatena cittena aniccato dukkhato anattato vipassanti assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha sukhasahagato rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Pītisahagate khandhe ārabbha sukhasahagatā khandhā uppajjanti. 47 Pītisahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— pītisahagatena cittena dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ upekkhāsahagatena cittena paccavekkhati, pītisahagatā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā taṁ upekkhāsahagatena cittena paccavekkhati. Ariyā upekkhāsahagatena cittena pītisahagate pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Pītisahagate khandhe upekkhāsahagatena cittena aniccato dukkhato anattato vipassanti assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha upekkhāsahagato rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati. Cetopariyañāṇena pītisahagatacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti, pītisahagatā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Pītisahagate khandhe ārabbha upekkhāsahagatā khandhā uppajjanti. 48 Pītisahagato dhammo pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—pītisahagatena cittena dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ pītisahagatena ca sukhasahagatena ca cittena paccavekkhati, pītisahagatā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā taṁ pītisahagatena ca sukhasahagatena ca cittena paccavekkhati. Ariyā pītisahagatena ca sukhasahagatena ca cittena pītisahagate pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Pītisahagate khandhe pītisahagatena ca sukhasahagatena ca cittena aniccato dukkhato anattato vipassanti assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha pītisahagato ca sukhasahagato ca rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Pītisahagate khandhe ārabbha pītisahagatā ca sukhasahagatā ca khandhā uppajjanti. 49 Sukhasahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sukhasahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa …pe… upekkhāsahagatassa dhammassa …pe… pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—sukhasahagate khandhe ārabbha pītisahagatā ca sukhasahagatā ca khandhā uppajjanti. 50 Upekkhāsahagato dhammo 855 --- patthana1 8:50 upekkhāsahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— upekkhāsahagatena cittena dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ upekkhāsahagatena cittena paccavekkhati, upekkhāsahagatā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā taṁ upekkhāsahagatena cittena paccavekkhati. Ariyā upekkhāsahagatena cittena upekkhāsahagate pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Upekkhāsahagate khandhe upekkhāsahagatena cittena aniccato dukkhato anattato vipassanti assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha upekkhāsahagato rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati. Cetopariyañāṇena upekkhāsahagatacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo. Upekkhāsahagatā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Upekkhāsahagate khandhe ārabbha upekkhāsahagatā khandhā uppajjanti. 51 Upekkhāsahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa …pe… sukhasahagatassa dhammassa …pe… pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—upekkhāsahagatena cittena dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ pītisahagatena ca sukhasahagatena ca cittena paccavekkhati, upekkhāsahagatā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā phalā vuṭṭhahitvā, taṁ pītisahagatena ca sukhasahagatena ca cittena paccavekkhati. Ariyā pītisahagatena ca sukhasahagatena ca cittena upekkhāsahagate pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Upekkhāsahagate khandhe pītisahagatena ca sukhasahagatena ca cittena aniccato dukkhato anattato vipassanti assādenti abhinandanti; taṁ ārabbha pītisahagato ca sukhasahagato ca rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Upekkhāsahagate khandhe ārabbha pītisahagatā ca sukhasahagatā ca khandhā uppajjanti. 52 Pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā pītisahagatassa dhammassa …pe… sukhasahagatassa dhammassa …pe… upekkhāsahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—pītisahagatena ca sukhasahagatena ca cittena dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā …pe… pītisahagate ca sukhasahagate ca khandhe upekkhāsahagatena cittena aniccato dukkhato anattato vipassati assādeti abhinandati; taṁ ārabbha upekkhāsahagato rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati. Cetopariyañāṇena pītisahagatasukhasahagatacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Pītisahagatā ca sukhasahagatā ca khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Pītisahagate ca sukhasahagate ca khandhe ārabbha upekkhāsahagatā khandhā uppajjanti. 53 Pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 54 Adhipati Pītisahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—pītisahagatena cittena dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā pītisahagatena cittena taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pītisahagatā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā pītisahagatena cittena taṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Pītisahagate khandhe pītisahagatena cittena garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā pītisahagato rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—pītisahagatādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 55 Pītisahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. 856 --- patthana1 8:55 Ārammaṇādhipati—pītisahagatena cittena dānaṁ datvā …pe…. Sahajātādhipati—pītisahagatādhipati sampayuttakānaṁ sukhasahagatānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 56 Pītisahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—pītisahagatena cittena dānaṁ datvā …pe… upekkhāsahagatena cittena. (Saṅkhittaṁ.) 57 Pītisahagato dhammo pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—pītisahagatena cittena dānaṁ datvā …pe…. Sahajātādhipati—pītisahagatādhipati sampayuttakānaṁ pītisahagatānañca sukhasahagatānañca khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 58 Sukhasahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—sukhasahagatena cittena dānaṁ datvā …pe…. Sahajātādhipati—sukhasahagatādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 59 Sukhasahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati …pe…. Sahajātādhipati—sukhasahagatādhipati sampayuttakānaṁ pītisahagatānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 60 Sukhasahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati(Saṅkhittaṁ.) 61 Sukhasahagato dhammo pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati …pe…. Sahajātādhipati—sukhasahagatādhipati sampayuttakānaṁ pītisahagatānañca sukhasahagatānañca khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 62 Upekkhāsahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati …pe…. Sahajātādhipati—upekkhāsahagatādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 63 Upekkhāsahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati(Saṅkhittaṁ.) 64 Upekkhāsahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati(Saṅkhittaṁ.) 65 Upekkhāsahagato dhammo pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati(Saṅkhittaṁ.) 66 Pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā pītisahagatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati …pe…. Sahajātādhipati—pītisahagatā ca sukhasahagatā ca adhipati sampayuttakānaṁ pītisahagatānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 67 Pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā sukhasahagatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati …pe…. Sahajātādhipati—pītisahagatā ca sukhasahagatā ca adhipati sampayuttakānaṁ sukhasahagatānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 68 Pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā upekkhāsahagatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati(Saṅkhittaṁ.) 69 Pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati …pe…. Sahajātādhipati—pītisahagatā ca sukhasahagatā ca adhipati sampayuttakānaṁ pītisahagatānañca sukhasahagatānañca khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 70 Anantara Pītisahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā pītisahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ pītisahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Pītisahagataṁ anulomaṁ gotrabhussa anantarapaccayena paccayo. (Iminā kāraṇena sabbesaṁ padānaṁ paccayoti dīpetabbo.) Anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa … maggo phalassa … phalaṁ phalassa … anulomaṁ pītisahagatāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 71 Pītisahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā pītisahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ sukhasahagatānaṁ khandhānaṁ 857 --- patthana1 8:71 anantarapaccayena paccayo. Pītisahagataṁ anulomaṁ sukhasahagatassa gotrabhussa anantarapaccayena paccayo. Pītisahagataṁ anulomaṁ sukhasahagatassa vodānassa anantarapaccayena paccayo. Pītisahagataṁ anulomaṁ sukhasahagatāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 72 Pītisahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— pītisahagataṁ cuticittaṁ upekkhāsahagatassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo. Pītisahagataṁ bhavaṅgaṁ āvajjanāya anantarapaccayena paccayo. Pītisahagatā vipākamanoviññāṇadhātu kiriyamanoviññāṇadhātuyā anantarapaccayena paccayo. Pītisahagataṁ bhavaṅgaṁ upekkhāsahagatassa bhavaṅgassa anantarapaccayena paccayo. Pītisahagataṁ kusalākusalaṁ upekkhāsahagatassa vuṭṭhānassa … kiriyaṁ vuṭṭhānassa … phalaṁ vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 73 Pītisahagato dhammo pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā pītisahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ pītisahagatānañca sukhasahagatānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Pītisahagataṁ anulomaṁ pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca gotrabhussa anantarapaccayena paccayo …pe… pītisahagataṁ anulomaṁ pītisahagatāya ca sukhasahagatāya ca phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 74 Sukhasahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā sukhasahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ sukhasahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Sukhasahagataṁ anulomaṁ sukhasahagatassa gotrabhussa anantarapaccayena paccayo …pe… sukhasahagataṁ anulomaṁ sukhasahagatāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 75 Sukhasahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā sukhasahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ pītisahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo …pe… sukhasahagataṁ anulomaṁ pītisahagatāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 76 Sukhasahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— sukhasahagataṁ cuticittaṁ upekkhāsahagatassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo. Sukhasahagataṁ bhavaṅgaṁ āvajjanāya anantarapaccayena paccayo. Sukhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ vipākamanodhātuyā anantarapaccayena paccayo. Sukhasahagatā vipākamanoviññāṇadhātu kiriyamanoviññāṇadhātuyā anantarapaccayena paccayo sukhasahagataṁ bhavaṅgaṁ upekkhāsahagatassa bhavaṅgassa anantarapaccayena paccayo. Sukhasahagataṁ kusalākusalaṁ upekkhāsahagatassa vuṭṭhānassa … kiriyaṁ vuṭṭhānassa … phalaṁ vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 77 Sukhasahagato dhammo pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā sukhasahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ pītisahagatānañca sukhasahagatānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo …pe… sukhasahagataṁ anulomaṁ pītisahagatāya ca sukhasahagatāya ca phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 78 Upekkhāsahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā upekkhāsahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ upekkhāsahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… āvajjanā pañcannaṁ viññāṇānaṁ anantarapaccayena paccayo. Upekkhāsahagataṁ anulomaṁ upekkhāsahagatāya phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ upekkhāsahagatāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 79 Upekkhāsahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— upekkhāsahagataṁ cuticittaṁ pītisahagatassa upapatticittassa …pe… āvajjanā pītisahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… vipākamanodhātu pītisahagatāya vipākamanoviññāṇadhātuyā …pe… upekkhāsahagataṁ bhavaṅgaṁ pītisahagatassa bhavaṅgassa …pe… upekkhāsahagataṁ kusalākusalaṁ pītisahagatassa vuṭṭhānassa … kiriyaṁ vuṭṭhānassa … phalaṁ vuṭṭhānassa … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ pītisahagatāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 80 Upekkhāsahagato dhammo sukhasahagatassa 858 --- patthana1 8:80 dhammassa …pe… pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo. 81 Tāniyeva ca gamanāni niyāmetabbāni. 82 Pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā pītisahagatassa dhammassa …pe… sukhasahagatassa dhammassa …pe… upekkhāsahagatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—pītisahagatañca sukhasahagatañca cuticittaṁ upekkhāsahagatassa upapatticittassa …pe… pītisahagatañca sukhasahagatañca bhavaṅgaṁ āvajjanāya …pe… pītisahagatā ca sukhasahagatā ca vipākamanoviññāṇadhātu kiriyamanoviññāṇadhātuyā …pe… pītisahagatañca sukhasahagatañca bhavaṅgaṁ upekkhāsahagatassa bhavaṅgassa …pe… pītisahagatañca sukhasahagatañca kusalākusalaṁ upekkhāsahagatassa vuṭṭhānassa … kiriyaṁ vuṭṭhānassa … phalaṁ vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 83 Pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā pītisahagatā ca sukhasahagatā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ pītisahagatānañca sukhasahagatānañca khandhānaṁ …pe… pītisahagatañca sukhasahagatañca anulomaṁ pītisahagatāya ca sukhasahagatāya ca phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 84 Samanantara Pītisahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo. (Anantarapaccayasadisaṁ.) 85 Sahajāta Pītisahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo— pītisahagato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo …pe…. (Paṭiccasadisaṁ sahajāte dasa pañhā.) 86 Aññamañña-nissaya Pītisahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo. (Dasa pañhā kātabbā.) 87 Upanissaya Pītisahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—pītisahagataṁ saddhaṁ upanissāya pītisahagatena cittena dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, pītisahagataṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Pītisahagataṁ sīlaṁ … sutaṁ … cāgaṁ … paññaṁ upanissāya pītisahagatena cittena dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati …pe… mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Pītisahagataṁ rāgaṁ … mohaṁ … mānaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ upanissāya pītisahagatena cittena dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, pītisahagataṁ jhānaṁ uppādeti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Pītisahagatena cittena adinnaṁ ādiyati, musā bhaṇati, pisuṇaṁ bhaṇati, samphaṁ palapati, sandhiṁ chindati, nillopaṁ harati, ekāgārikaṁ karoti, paripanthe tiṭṭhati, paradāraṁ gacchati, gāmaghātaṁ karoti, nigamaghātaṁ karoti. Pītisahagatā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā … rāgo … moho … māno … diṭṭhi … patthanā pītisahagatāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya … rāgassa … mohassa … mānassa … diṭṭhiyā … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 88 Pītisahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—pītisahagataṁ saddhaṁ upanissāya sukhasahagatena cittena dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Pītisahagataṁ sīlaṁ … sutaṁ … cāgaṁ … paññaṁ … rāgaṁ … mohaṁ … mānaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ upanissāya sukhasahagatena cittena dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Sukhasahagatena cittena adinnaṁ ādiyati …pe… nigamaghātaṁ karoti. Pītisahagatā saddhā …pe… patthanā sukhasahagatāya saddhāya …pe… patthanāya sukhasahagatassa kāyaviññāṇassa upanissayapaccayena paccayo. 89 Pītisahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—pītisahagataṁ saddhaṁ upanissāya upekkhāsahagatena cittena dānaṁ deti …pe… abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ 859 --- patthana1 8:89 uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Pītisahagataṁ sīlaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya upekkhāsahagatena cittena dānaṁ deti …pe… nigamaghātaṁ karoti. Pītisahagatā saddhā …pe… patthanā upekkhāsahagatāya saddhāya …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 90 Pītisahagato dhammo pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—pītisahagataṁ saddhaṁ upanissāya pītisahagatena ca sukhasahagatena ca cittena dānaṁ deti …pe… diṭṭhiṁ gaṇhāti. Pītisahagataṁ sīlaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya pītisahagatena ca sukhasahagatena ca cittena dānaṁ deti …pe… nigamaghātaṁ karoti. Pītisahagatā saddhā …pe… patthanā pītisahagatāya ca sukhasahagatāya ca saddhāya …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 91 Sukhasahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—sukhasahagataṁ saddhaṁ upanissāya sukhasahagatena cittena dānaṁ deti …pe… diṭṭhiṁ gaṇhāti. Sukhasahagataṁ sīlaṁ …pe… patthanaṁ sukhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ upanissāya sukhasahagatena cittena dānaṁ deti …pe… nigamaghātaṁ karoti. Sukhasahagatā saddhā …pe… patthanā sukhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ sukhasahagatāya saddhāya …pe… patthanāya sukhasahagatassa kāyaviññāṇassa upanissayapaccayena paccayo. 92 Sukhasahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—sukhasahagataṁ saddhaṁ upanissāya pītisahagatena cittena dānaṁ deti …pe… diṭṭhiṁ gaṇhāti. Sukhasahagataṁ sīlaṁ …pe… patthanaṁ sukhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ upanissāya pītisahagatena cittena dānaṁ deti …pe… nigamaghātaṁ karoti. Sukhasahagatā saddhā …pe… patthanā sukhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ pītisahagatāya saddhāya …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 93 Sukhasahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—sukhasahagataṁ saddhaṁ upanissāya upekkhāsahagatena cittena dānaṁ deti …pe… abhiññaṁ uppādeti …pe… diṭṭhiṁ gaṇhāti. Sukhasahagataṁ sīlaṁ …pe… patthanaṁ sukhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ upanissāya upekkhāsahagatena cittena dānaṁ deti …pe… nigamaghātaṁ karoti. Sukhasahagatā saddhā …pe… patthanā sukhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ upekkhāsahagatāya saddhāya …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 94 Sukhasahagato dhammo pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—sukhasahagataṁ saddhaṁ upanissāya pītisahagatena ca sukhasahagatena ca cittena dānaṁ deti …pe… diṭṭhiṁ gaṇhāti. Sukhasahagataṁ sīlaṁ …pe… patthanaṁ sukhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ upanissāya pītisahagatena ca sukhasahagatena ca cittena dānaṁ deti …pe… nigamaghātaṁ karoti. Sukhasahagatā saddhā …pe… patthanā sukhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ pītisahagatāya ca sukhasahagatāya ca saddhāya …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 95 Upekkhāsahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—upekkhāsahagataṁ saddhaṁ upanissāya upekkhāsahagatena cittena dānaṁ deti …pe… abhiññaṁ uppādeti …pe… diṭṭhiṁ gaṇhāti. Upekkhāsahagataṁ sīlaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya upekkhāsahagatena cittena dānaṁ deti …pe… nigamaghātaṁ karoti. Upekkhāsahagatā saddhā …pe… patthanā upekkhāsahagatāya saddhāya …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 96 Upekkhāsahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—upekkhāsahagataṁ saddhaṁ upanissāya pītisahagatena cittena dānaṁ deti …pe… diṭṭhiṁ gaṇhāti. Upekkhāsahagataṁ sīlaṁ …pe… patthanaṁ 860 --- patthana1 8:96 upanissāya pītisahagatena cittena dānaṁ deti …pe… nigamaghātaṁ karoti. Upekkhāsahagatā saddhā …pe… patthanā pītisahagatāya saddhāya …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 97 Upekkhāsahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—upekkhāsahagataṁ saddhaṁ upanissāya sukhasahagatena cittena dānaṁ deti …pe… diṭṭhiṁ gaṇhāti. Upekkhāsahagataṁ sīlaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya sukhasahagatena cittena dānaṁ deti …pe… nigamaghātaṁ karoti. Upekkhāsahagatā saddhā …pe… patthanā sukhasahagatāya saddhāya …pe… patthanāya sukhasahagatassa kāyaviññāṇassa upanissayapaccayena paccayo. 98 Upekkhāsahagato dhammo pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—upekkhāsahagataṁ saddhaṁ upanissāya pītisahagatena ca sukhasahagatena ca cittena dānaṁ deti …pe… diṭṭhiṁ gaṇhāti. Upekkhāsahagataṁ sīlaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya pītisahagatena ca sukhasahagatena ca cittena dānaṁ deti …pe… nigamaghātaṁ karoti. Upekkhāsahagatā saddhā …pe… patthanā pītisahagatāya ca sukhasahagatāya ca saddhāya …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 99 Pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā pītisahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—pītisahagatañca sukhasahagatañca saddhaṁ upanissāya pītisahagatena cittena dānaṁ deti …pe… diṭṭhiṁ gaṇhāti. Pītisahagatañca sukhasahagatañca sīlaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya pītisahagatena cittena dānaṁ deti …pe… nigamaghātaṁ karoti. Pītisahagatā ca sukhasahagatā ca saddhā …pe… patthanā pītisahagatāya saddhāya …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 100 Pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā sukhasahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—pītisahagatañca sukhasahagatañca saddhaṁ upanissāya sukhasahagatena cittena dānaṁ deti …pe… diṭṭhiṁ gaṇhāti. Pītisahagatañca sukhasahagatañca sīlaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya sukhasahagatena cittena dānaṁ deti …pe… nigamaghātaṁ karoti. Pītisahagatā ca sukhasahagatā ca saddhā …pe… patthanā sukhasahagatāya saddhāya …pe… patthanāya sukhasahagatassa kāyaviññāṇassa upanissayapaccayena paccayo. 101 Pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā upekkhāsahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—pītisahagatañca sukhasahagatañca saddhaṁ upanissāya upekkhāsahagatena cittena dānaṁ deti …pe… abhiññaṁ uppādeti …pe… diṭṭhiṁ gaṇhāti. Pītisahagatañca sukhasahagatañca sīlaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya upekkhāsahagatena cittena dānaṁ deti …pe… nigamaghātaṁ karoti. Pītisahagatā ca sukhasahagatā ca saddhā …pe… patthanā upekkhāsahagatāya saddhāya …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 102 Pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—pītisahagatañca sukhasahagatañca saddhaṁ upanissāya pītisahagatena ca sukhasahagatena ca cittena dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti. Pītisahagatañca sukhasahagatañca jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Pītisahagatañca sukhasahagatañca sīlaṁ … sutaṁ … cāgaṁ … paññaṁ … rāgaṁ … mohaṁ … mānaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ upanissāya pītisahagatena ca sukhasahagatena ca cittena dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti. Pītisahagatañca sukhasahagatañca jhānaṁ uppādeti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Pītisahagatena ca sukhasahagatena ca cittena adinnaṁ ādiyati, musā bhaṇati, pisuṇaṁ bhaṇati, samphaṁ palapati, sandhiṁ chindati, nillopaṁ harati, 861 --- patthana1 8:102 ekāgārikaṁ karoti, paripanthe tiṭṭhati, paradāraṁ gacchati, gāmaghātaṁ karoti, nigamaghātaṁ karoti. Pītisahagatā ca sukhasahagatā ca saddhā …pe… patthanā pītisahagatāya ca sukhasahagatāya ca saddhāya …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 103 Āsevana Pītisahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā pītisahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ pītisahagatānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. Pītisahagataṁ anulomaṁ pītisahagatassa gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 104 Pītisahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo— purimā purimā pītisahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ sukhasahagatānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. Pītisahagataṁ anulomaṁ sukhasahagatassa gotrabhussa āsevanapaccayena paccayo. Pītisahagataṁ anulomaṁ sukhasahagatassa vodānassa āsevanapaccayena paccayo. Pītisahagataṁ gotrabhu sukhasahagatassa maggassa … pītisahagataṁ vodānaṁ sukhasahagatassa maggassa āsevanapaccayena paccayo. 105 Pītisahagato dhammo pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā pītisahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ pītisahagatānañca sukhasahagatānañca khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo …pe… pītisahagataṁ vodānaṁ pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca maggassa āsevanapaccayena paccayo. 106 Sukhasahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa …pe… pītisahagatassa dhammassa …pe… pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa āsevanapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ. Pītinayaṁ passitvā kātabbaṁ.) 107 Upekkhāsahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo— purimā purimā upekkhāsahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ upekkhāsahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ vodānaṁ upekkhāsahagatassa maggassa āsevanapaccayena paccayo. 108 Pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā pītisahagatassa dhammassa …pe… sukhasahagatassa dhammassa …pe… pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā pītisahagatā ca sukhasahagatā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ pītisahagatānañca sukhasahagatānañca khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo …pe… pītisahagatañca sukhasahagatañca vodānaṁ pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca maggassa āsevanapaccayena paccayo. 109 Kamma Pītisahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—pītisahagatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe pītisahagatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—pītisahagatā cetanā vipākānaṁ pītisahagatānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 110 Pītisahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—pītisahagatā cetanā sampayuttakānaṁ sukhasahagatānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe pītisahagatā cetanā sampayuttakānaṁ sukhasahagatānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—pītisahagatā cetanā vipākānaṁ sukhasahagatānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 111 Pītisahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—pītisahagatā cetanā vipākānaṁ upekkhāsahagatānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 112 Pītisahagato dhammo pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—pītisahagatā cetanā sampayuttakānaṁ pītisahagatānañca sukhasahagatānañca khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā— pītisahagatā cetanā vipākānaṁ pītisahagatānañca sukhasahagatānañca khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 113 Sukhasahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa. (Cattāripi gaṇanāni passitvā kātabbāni.) 114 Upekkhāsahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa kammapaccayena 862 --- patthana1 8:114 paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā …pe…. 115 Upekkhāsahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—upekkhāsahagatā cetanā …pe…. 116 Upekkhāsahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—upekkhāsahagatā cetanā …pe…. 117 Upekkhāsahagato dhammo pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—upekkhāsahagatā cetanā …pe…. 118 Pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā pītisahagatassa dhammassa. (Cattāri kātabbāni, pītisahagataṁ anumajjantena vibhajitabbaṁ.) 119 Vipāka Pītisahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa vipākapaccayena paccayo— pītisahagato vipāko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe pītisahagato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ …pe…. 120 (Yathā paṭiccavāre hetupaccaye evaṁ vitthāretabbā dasa pañhā.) 121 Āhārādi Pītisahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo … jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo … atthipaccayena paccayo … (dasa pañhā vitthāretabbā) natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … (natthipi vigatampi anantarasadisaṁ) avigatapaccayena paccayo. 122 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā dasa, ārammaṇe soḷasa, adhipatiyā soḷasa, anantare soḷasa, samanantare soḷasa, sahajāte dasa, aññamaññe dasa, nissaye dasa, upanissaye soḷasa, āsevane dasa, kamme soḷasa, vipāke dasa, āhāre indriye jhāne magge sampayutte atthiyā dasa, natthiyā soḷasa, vigate soḷasa, avigate dasa. 123 Kusalattikaṁ anulomaṁ anumajjantena gaṇetabbaṁ. 124 Anulomaṁ. 125 Paccanīyuddhāra Pītisahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 126 Pītisahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 127 Pītisahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 128 Pītisahagato dhammo pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 129 Sukhasahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 130 Sukhasahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 131 Sukhasahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 132 Sukhasahagato dhammo pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 133 Upekkhāsahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 134 Upekkhāsahagato dhammo pītisahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 135 Upekkhāsahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 136 Upekkhāsahagato dhammo pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 137 Pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā pītisahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 138 863 --- patthana1 8:138 Pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā sukhasahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 139 Pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā upekkhāsahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 140 Pītisahagato ca sukhasahagato ca dhammā pītisahagatassa ca sukhasahagatassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 141 1.8.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā soḷasa, naārammaṇe naadhipatiyā naanantare nasamanantare nasahajāte naaññamaññe nanissaye naupanissaye napurejāte napacchājāte naāsevane nakamme navipāke naāhāre naindriye najhāne namagge nasampayutte navippayutte noatthiyā nonatthiyā novigate noavigate sabbattha soḷasa. 142 Paccanīyaṁ anumajjantena gaṇetabbaṁ. 143 Paccanīyaṁ. 144 1.8.7.3. Paccayānulomapaccanīya Duka Hetupaccayā naārammaṇe dasa, naadhipatiyā dasa, naanantare nasamanantare naupanissaye napurejāte napacchājāte naāsevane nakamme navipāke naāhāre naindriye najhāne namagge navippayutte nonatthiyā novigate sabbattha dasa. 145 Anulomapaccanīyaṁ anumajjantena gaṇetabbaṁ. 146 Anulomapaccanīyaṁ. 147 1.8.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Duka Nahetupaccayā ārammaṇe soḷasa, adhipatiyā anantare samanantare soḷasa, sahajāte dasa, aññamaññe dasa, nissaye dasa, upanissaye soḷasa, āsevane dasa, kamme soḷasa, vipāke dasa, āhāre dasa, indriye dasa, jhāne dasa, magge dasa, sampayutte dasa, atthiyā dasa, natthiyā soḷasa, vigate soḷasa, avigate dasa. 148 Paccanīyānulomaṁ anumajjantena gaṇetabbaṁ. 149 Paccanīyānulomaṁ. 150 Pītittikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.17. Maggārammaṇattika |17| Vibhaṅgavāra Hetu Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā— maggārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 2 Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggādhipati dhammo uppajjati hetupaccayā— maggārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggādhipatī tayo khandhā, tayo khandhe paṭicca eko khandho. Dve khandhe …pe…. 3 Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—maggārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggārammaṇā ca maggādhipatī ca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 4 Maggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca maggahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— maggahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 5 Maggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca maggādhipati dhammo uppajjati hetupaccayā— maggahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggādhipatī tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 6 Maggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—maggahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggahetukā ca maggādhipatī ca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 7 Maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca maggādhipati dhammo uppajjati hetupaccayā— maggādhipatiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 8 Maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā— maggādhipatiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggārammaṇā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 9 Maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca maggahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— maggādhipatiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggahetukā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 10 Maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—maggādhipatiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggārammaṇā ca maggādhipatī ca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 11 Maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—maggādhipatiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggahetukā ca maggādhipatī ca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 12 Maggārammaṇañca maggādhipatiñca dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—maggārammaṇañca maggādhipatiñca ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggārammaṇā 864 --- patthana1 17:12 tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 13 Maggārammaṇañca maggādhipatiñca dhammaṁ paṭicca maggādhipati dhammo uppajjati hetupaccayā—maggārammaṇañca maggādhipatiñca ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggādhipatī tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 14 Maggārammaṇañca maggādhipatiñca dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—maggārammaṇañca maggādhipatiñca ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggārammaṇā ca maggādhipatī ca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 15 Maggahetukañca maggādhipatiñca dhammaṁ paṭicca maggahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—maggahetukañca maggādhipatiñca ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggahetukā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 16 Maggahetukañca maggādhipatiñca dhammaṁ paṭicca maggādhipati dhammo uppajjati hetupaccayā—maggahetukañca maggādhipatiñca ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggādhipatī tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 17 Maggahetukañca maggādhipatiñca dhammaṁ paṭicca maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—maggahetukañca maggādhipatiñca ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggahetukā ca maggādhipatī ca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 18 Ārammaṇādi Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … adhipatipaccayā … anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā … aññamaññapaccayā … nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā … āsevanapaccayā … kammapaccayā … āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā. 19 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā sattarasa, ārammaṇe adhipatiyā anantare samanantare sahajāte aññamaññe nissaye upanissaye purejāte āsevane kamme āhāre indriye jhāne magge sampayutte vippayutte atthiyā natthiyā vigate avigate sattarasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 20 Anulomaṁ. 21 1.17.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ maggārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 22 Naadhipati Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— maggārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 23 Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggādhipati dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— maggārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggādhipatī tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 24 Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—maggārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggārammaṇā ca maggādhipatī ca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 25 Maggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca maggahetuko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— maggahetuke khandhe paṭicca maggahetukādhipati. 26 Maggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca maggādhipati dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— maggahetuke khandhe paṭicca maggādhipati adhipati. 27 Maggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—maggahetuke khandhe paṭicca maggahetuko ca maggādhipati ca adhipati. 28 Maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca maggādhipati dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— maggādhipatī khandhe paṭicca maggādhipati adhipati. Maggādhipatiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 29 Maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— maggādhipatiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggārammaṇā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 30 Maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca maggahetuko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— maggādhipatī khandhe paṭicca maggahetuko adhipati. 31 Maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—maggādhipatiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggārammaṇā ca maggādhipatī ca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 32 Maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—maggādhipatī khandhe paṭicca maggahetuko ca 865 --- patthana1 17:32 maggādhipati ca adhipati. 33 Maggārammaṇañca maggādhipatiñca dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—maggārammaṇañca maggādhipatiñca ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggārammaṇā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 34 Maggārammaṇañca maggādhipatiñca dhammaṁ paṭicca maggādhipati dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—maggārammaṇañca maggādhipatiñca ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggādhipatī tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 35 Maggārammaṇañca maggādhipatiñca dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—maggārammaṇañca maggādhipatiñca ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggārammaṇā ca maggādhipatī ca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 36 Maggahetukañca maggādhipatiñca dhammaṁ paṭicca maggahetuko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—maggahetuke ca maggādhipatī ca khandhe paṭicca maggahetuko adhipati. 37 Maggahetukañca maggādhipatiñca dhammaṁ paṭicca maggādhipati dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—maggahetuke ca maggādhipatī ca khandhe paṭicca maggādhipati adhipati. 38 Maggahetukañca maggādhipatiñca dhammaṁ paṭicca maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—maggahetuke ca maggādhipatī ca khandhe paṭicca maggahetuko ca maggādhipati ca adhipati. 39 Napurejātādi Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo dhammo uppajjati napurejātapaccayā … napacchājātapaccayā. (Paripuṇṇā dvepi.) 40 Naāsevana Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo dhammo uppajjati naāsevanapaccayā— maggārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 41 Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggādhipati dhammo uppajjati naāsevanapaccayā— maggārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggādhipatī tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 42 Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā uppajjanti naāsevanapaccayā—maggārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggārammaṇā ca maggādhipatī ca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 43 Maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca maggādhipati dhammo uppajjati naāsevanapaccayā— maggādhipatiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 44 Maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo dhammo uppajjati naāsevanapaccayā— maggādhipatiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggārammaṇā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 45 Maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā uppajjanti naāsevanapaccayā—maggādhipatiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggārammaṇā ca maggādhipatī ca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 46 Maggārammaṇañca maggādhipatiñca dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—maggārammaṇañca maggādhipatiñca ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggārammaṇā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 47 Maggārammaṇañca maggādhipatiñca dhammaṁ paṭicca maggādhipati dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—maggārammaṇañca maggādhipatiñca ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggādhipatī tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 48 Maggārammaṇañca maggādhipatiñca dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā uppajjanti naāsevanapaccayā—maggārammaṇañca maggādhipatiñca ekaṁ khandhaṁ paṭicca maggārammaṇā ca maggādhipatī ca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 49 Nakamma Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo dhammo uppajjati nakammapaccayā— maggārammaṇe khandhe paṭicca maggārammaṇā cetanā. 50 Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggādhipati dhammo uppajjati nakammapaccayā— maggārammaṇe khandhe paṭicca maggādhipati cetanā. 51 Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā uppajjanti nakammapaccayā—maggārammaṇe khandhe paṭicca maggārammaṇā ca maggādhipati ca cetanā. 52 Maggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca maggahetuko dhammo uppajjati nakammapaccayā— maggahetuke khandhe paṭicca maggahetukā cetanā. 53 Maggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca maggādhipati dhammo uppajjati nakammapaccayā— maggahetuke khandhe paṭicca maggādhipati cetanā. 54 Maggahetukaṁ dhammaṁ 866 --- patthana1 17:54 paṭicca maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā uppajjanti nakammapaccayā—maggahetuke khandhe paṭicca maggahetuko ca maggādhipati ca cetanā. 55 Maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca maggādhipati dhammo uppajjati nakammapaccayā— maggādhipatī khandhe paṭicca maggādhipati cetanā. (Pañca pañhā.) 56 Maggārammaṇañca maggādhipatiñca dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo dhammo uppajjati nakammapaccayā. (Paṭhamaghaṭane tīṇi.) 57 Maggahetukañca maggādhipatiñca dhammaṁ paṭicca maggahetuko dhammo uppajjati nakammapaccayā. (Dutiyaghaṭane tīṇi pañhā.) 58 Navipāka Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo dhammo uppajjati navipākapaccayā. (Paripuṇṇaṁ.) 59 Namagga Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo dhammo uppajjati namaggapaccayā— ahetukaṁ maggārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 60 Navippayutta Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo dhammo uppajjati navippayuttapaccayā. (Paripuṇṇaṁ, arūpanti niyāmetabbaṁ.) 61 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā sattarasa, napurejāte sattarasa, napacchājāte sattarasa, naāsevane nava, nakamme sattarasa, navipāke sattarasa, namagge ekaṁ, navippayutte sattarasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 62 Paccanīyaṁ. 63 1.17.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naadhipatiyā sattarasa, napurejāte sattarasa, napacchājāte sattarasa, naāsevane nava, nakamme sattarasa, navipāke navippayutte sattarasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 64 Anulomapaccanīyaṁ. 65 1.17.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ …pe… jhāne sampayutte vippayutte atthiyā natthiyā vigate avigate ekaṁ. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 66 Paccayānulomaṁ. Paṭiccavāro. 67 1.17.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadiso.) 68 1.17.7. Pañhāvāra 1.17.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Maggārammaṇo dhammo maggārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo— maggārammaṇā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 69 Maggārammaṇo dhammo maggādhipatissa dhammassa hetupaccayena paccayo— maggārammaṇā hetū sampayuttakānaṁ maggādhipatīnaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 70 Maggārammaṇo dhammo maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. (Iminā kāraṇena sattarasa pañhā kātabbā.) 71 Ārammaṇa Maggahetuko dhammo maggārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, cetopariyañāṇena maggahetukacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti, maggahetukā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 72 Maggahetuko dhammo maggādhipatissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. 73 Maggahetuko dhammo maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. 74 Maggādhipati dhammo maggādhipatissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. 75 Maggādhipati dhammo maggārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, cetopariyañāṇena maggādhipaticittasamaṅgissa cittaṁ jānanti, maggādhipatī khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 76 Maggādhipati dhammo maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. 77 Maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā maggārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, cetopariyañāṇena maggahetukamaggādhipaticittasamaṅgissa cittaṁ jānanti, maggahetukā ca 867 --- patthana1 17:77 maggādhipatī ca khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 78 Maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā maggādhipatissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. 79 Maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. 80 Adhipati Maggārammaṇo dhammo maggārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—maggārammaṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 81 Maggārammaṇo dhammo maggādhipatissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—maggārammaṇādhipati sampayuttakānaṁ maggādhipatīnaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 82 Maggārammaṇo dhammo maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—maggārammaṇādhipati sampayuttakānaṁ maggārammaṇānañca maggādhipatīnañca khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 83 Maggahetuko dhammo maggahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—maggahetukādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 84 Maggahetuko dhammo maggārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. 85 Maggahetuko dhammo maggādhipatissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Sahajātādhipati—maggahetukādhipati sampayuttakānaṁ maggādhipatīnaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 86 Maggahetuko dhammo maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. 87 Maggahetuko dhammo maggahetukassa ca maggādhipatissa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—maggahetukādhipati sampayuttakānaṁ maggahetukānañca maggādhipatīnañca khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 88 Maggādhipati dhammo maggādhipatissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Sahajātādhipati—maggādhipati adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 89 Maggādhipati dhammo maggārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Sahajātādhipati—maggādhipati adhipati sampayuttakānaṁ maggārammaṇānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 90 Maggādhipati dhammo maggahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—maggādhipati adhipati sampayuttakānaṁ maggahetukānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 91 Maggādhipati dhammo maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Sahajātādhipati—maggādhipati adhipati sampayuttakānaṁ maggārammaṇānañca maggādhipatīnañca khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 92 Maggādhipati dhammo maggahetukassa ca maggādhipatissa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—maggādhipati adhipati sampayuttakānaṁ maggāhetukānañca maggādhipatīnañca khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 93 Maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā maggārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—maggārammaṇā ca maggādhipatī ca adhipati sampayuttakānaṁ maggārammaṇānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 94 Maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā maggādhipatissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—maggārammaṇā ca maggādhipatī ca adhipati sampayuttakānaṁ 868 --- patthana1 17:94 maggādhipatīnaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 95 Maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—maggārammaṇā ca maggādhipatī ca adhipati sampayuttakānaṁ maggārammaṇānañca maggādhipatīnañca khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 96 Maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā maggārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. 97 Maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā maggahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—maggahetukā ca maggādhipatī ca adhipati sampayuttakānaṁ maggahetukānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 98 Maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā maggādhipatissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Sahajātādhipati—maggahetukā ca maggādhipatī ca adhipati sampayuttakānaṁ maggādhipatīnaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 99 Maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. 100 Maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā maggahetukassa ca maggādhipatissa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—maggahetukā ca maggādhipatī ca adhipati sampayuttakānaṁ maggahetukānañca maggādhipatīnañca khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 101 Anantara Maggārammaṇo dhammo maggārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā maggārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ maggārammaṇānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Āvajjanā maggārammaṇānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 102 Maggārammaṇo dhammo maggādhipatissa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā maggārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ maggādhipatīnaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Āvajjanā maggādhipatīnaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 103 Maggārammaṇo dhammo maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā maggārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ maggārammaṇānañca maggādhipatīnañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Āvajjanā maggārammaṇānañca maggādhipatīnañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 104 Maggādhipati dhammo maggādhipatissa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā maggādhipatī khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ maggādhipatīnaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 105 Maggādhipati dhammo maggārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā maggādhipatī khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ maggārammaṇānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 106 Maggādhipati dhammo maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā maggādhipatī khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ maggārammaṇānañca maggādhipatīnañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 107 Maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā maggārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā maggārammaṇā ca maggādhipatī ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ maggārammaṇānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 108 Maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā maggādhipatissa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā maggārammaṇā ca maggādhipatī ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ maggādhipatīnaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 109 Maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā maggārammaṇā ca maggādhipatī ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ maggārammaṇānañca maggādhipatīnañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 110 Samanantarādi Maggārammaṇo dhammo maggārammaṇassa dhammassa 869 --- patthana1 17:110 samanantarapaccayena paccayo …pe… (anantarasadisaṁ) sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo …. (Tīsupi sattarasa pañhā kātabbā.) 111 Upanissaya Maggārammaṇo dhammo maggārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paccavekkhaṇā paccavekkhaṇāya upanissayapaccayena paccayo. 112 Maggārammaṇo dhammo maggādhipatissa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paccavekkhaṇā paccavekkhaṇāya upanissayapaccayena paccayo. 113 Maggārammaṇo dhammo maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paccavekkhaṇā paccavekkhaṇāya upanissayapaccayena paccayo. 114 Maggahetuko dhammo maggahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Pakatūpanissayo—paṭhamo maggo dutiyassa maggassa upanissayapaccayena paccayo …pe… tatiyo maggo catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 115 Maggahetuko dhammo maggārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Ārammaṇūpanissayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. 116 Maggahetuko dhammo maggādhipatissa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paṭhamo maggo dutiyassa maggassa …pe… tatiyo maggo catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 117 Maggahetuko dhammo maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Ārammaṇūpanissayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. 118 Maggahetuko dhammo maggahetukassa ca maggādhipatissa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Pakatūpanissayo—paṭhamo maggo dutiyassa maggassa …pe… tatiyo maggo catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 119 Maggādhipati dhammo maggādhipatissa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paṭhamo maggo dutiyassa maggassa …pe… tatiyo maggo catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo; paccavekkhaṇā paccavekkhaṇāya upanissayapaccayena paccayo. 120 Maggādhipati dhammo maggārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paccavekkhaṇā paccavekkhaṇāya upanissayapaccayena paccayo. 121 Maggādhipati dhammo maggahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Pakatūpanissayo—paṭhamo maggo dutiyassa maggassa …pe… tatiyo maggo catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 122 Maggādhipati dhammo maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paccavekkhaṇā paccavekkhaṇāya upanissayapaccayena paccayo. 123 Maggādhipati dhammo maggahetukassa ca maggādhipatissa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Pakatūpanissayo—paṭhamo maggo dutiyassa maggassa …pe… tatiyo maggo catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 124 Maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā maggārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paccavekkhaṇā paccavekkhaṇāya upanissayapaccayena paccayo. 125 Maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā maggādhipatissa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paccavekkhaṇā paccavekkhaṇāya upanissayapaccayena paccayo. 126 Maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paccavekkhaṇā paccavekkhaṇāya upanissayapaccayena paccayo. 127 Maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā maggārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Ārammaṇūpanissayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. 870 --- patthana1 17:128 128 Maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā maggahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Pakatūpanissayo—paṭhamo maggo dutiyassa maggassa …pe… tatiyo maggo catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 129 Maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā maggādhipatissa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paṭhamo maggo dutiyassa maggassa …pe… tatiyo maggo catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 130 Maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Ārammaṇūpanissayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. 131 Maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā maggahetukassa ca maggādhipatissa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Pakatūpanissayo—paṭhamo maggo dutiyassa maggassa …pe… tatiyo maggo catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 132 Āsevana Maggārammaṇo dhammo maggārammaṇassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā maggārammaṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ maggārammaṇānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 133 Maggārammaṇo dhammo maggādhipatissa dhammassa āsevanapaccayena paccayo. (Anantarasadisaṁ. Nava pañhā kātabbā, āvajjanā na kātabbā.) 134 Kammādi Maggārammaṇo dhammo maggārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā …pe…. (Nānākkhaṇikā natthi, sattarasa pañhā kātabbā.) 135 Āhārādi Maggārammaṇo dhammo maggārammaṇassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo … jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo … atthipaccayena paccayo (ime satta paccayā sattarasa pañhā hetusadisā) … natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo (anantarasadisā) … avigatapaccayena paccayo. (Sattarasa pañhā.) 136 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā sattarasa, ārammaṇe nava, adhipatiyā ekavīsa, anantare nava, samanantare nava, sahajāte sattarasa, aññamaññe sattarasa, nissaye sattarasa, upanissaye ekavīsa, āsevane nava, kamme sattarasa, āhāre indriye jhāne magge sampayutte sattarasa, atthiyā sattarasa, natthiyā nava, vigate nava, avigate sattarasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 137 Anulomaṁ. 138 Paccanīyuddhāra Maggārammaṇo dhammo maggārammaṇassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 139 Maggārammaṇo dhammo maggādhipatissa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 140 Maggārammaṇo dhammo maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 141 Maggahetuko dhammo maggahetukassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 142 Maggahetuko dhammo maggārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 143 Maggahetuko dhammo maggādhipatissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 144 Maggahetuko dhammo maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 145 Maggahetuko dhammo maggahetukassa ca maggādhipatissa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 146 Maggādhipati dhammo maggādhipatissa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 147 Maggādhipati dhammo maggārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 148 Maggādhipati dhammo maggahetukassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 149 Maggādhipati dhammo maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 150 Maggādhipati dhammo maggahetukassa ca maggādhipatissa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 151 Maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā maggārammaṇassa dhammassa 871 --- patthana1 17:151 sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 152 Maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā maggādhipatissa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 153 Maggārammaṇo ca maggādhipati ca dhammā maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 154 Maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā maggārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 155 Maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā maggahetukassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 156 Maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā maggādhipatissa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 157 Maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā maggārammaṇassa ca maggādhipatissa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 158 Maggahetuko ca maggādhipati ca dhammā maggahetukassa ca maggādhipatissa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 159 1.17.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekavīsa, naārammaṇe sattarasa (naārammaṇe gahite pakatārammaṇampi upanissayārammaṇampi dvepi chijjanti), naadhipatiyā ekavīsa, naanantare nasamanantare nasahajāte naaññamaññe nanissaye naupanissaye napurejāte napacchājāte naāsevane nakamme navipāke naāhāre naindriye najhāne namagge nasampayutte navippayutte noatthiyā nonatthiyā novigate noavigate ekavīsa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 160 Paccanīyaṁ. 161 1.17.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe sattarasa, naadhipatiyā naanantare nasamanantare naupanissaye napurejāte napacchājāte naāsevane nakamme navipāke naāhāre naindriye najhāne namagge navippayutte nonatthiyā novigate sattarasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 162 Anulomapaccanīyaṁ. 163 1.17.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā ekavīsa, anantare nava, samanantare nava, sahajāte sattarasa, aññamaññe sattarasa, nissaye sattarasa, upanissaye ekavīsa, āsevane nava, kamme sattarasa, āhāre sattarasa, indriye jhāne magge sampayutte sattarasa, atthiyā sattarasa, natthiyā nava, vigate nava, avigate sattarasa. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 164 Paccanīyānulomaṁ. 165 Maggārammaṇattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 1.3. Vedanāttika |3| Vibhaṅgavāra Hetu Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—sukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho; paṭisandhikkhaṇe sukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 2 Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 3 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho; paṭisandhikkhaṇe adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 4 Ārammaṇādi Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … adhipatipaccayā (adhipatiyā paṭisandhi natthi) … anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā … aññamaññapaccayā … nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā—sukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. Vatthuṁ purejātapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 5 Āsevanādi Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati āsevanapaccayā … kammapaccayā … vipākapaccayā—sukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho; paṭisandhikkhaṇe sukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve 872 --- patthana1 3:5 khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 6 Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati vipākapaccayā—dukkhasahagataṁ kāyaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 7 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati vipākapaccayā—adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho; paṭisandhikkhaṇe adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 8 Āhārādi Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā—sukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho; vatthuṁ vippayuttapaccayā; paṭisandhikkhaṇe sukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. Vatthuṁ vippayuttapaccayā. 9 Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. Vatthuṁ vippayuttapaccayā. 10 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati vippayuttapaccayā—adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho; vatthuṁ vippayuttapaccayā; paṭisandhikkhaṇe adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. Vatthuṁ vippayuttapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 11 Atthyādi Atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā …. 12 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate tīṇi. 13 Hetudukādi Hetupaccayā ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke dve …pe… avigate tīṇi …pe…. 14 Ārammaṇapaccayā adhipatipaccayā hetuyā tīṇi …pe… vipāke dve …pe… avigate tīṇi …pe…. 15 Āsevanapaccayā hetuyā tīṇi …pe… kamme tīṇi, āhāre tīṇi …pe… avigate tīṇi …pe…. 16 Vipākapaccayā hetuyā dve, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā dve …pe… purejāte tīṇi, kamme tīṇi …pe… jhāne dve, magge dve …pe… avigate tīṇi …pe…. 17 Jhānapaccayā hetuyā tīṇi …pe… vipāke dve …pe… avigate tīṇi …pe…. 18 Maggapaccayā hetuyā tīṇi …pe… vipāke dve …pe… avigate tīṇi …pe…. 19 Avigatapaccayā hetuyā tīṇi …pe… natthiyā tīṇi, vigate tīṇi …pe…. 20 Yathā kusalattikassa paccayagaṇanā, evaṁ vitthāretabbā. 21 1.3.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 22 Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—dukkhasahagataṁ kāyaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 23 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho; ahetukapaṭisandhikkhaṇe adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho; vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 24 Naadhipati Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Nādhipati paripuṇṇaṁ paṭisandhikaṁ.) 25 Napurejāta Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe sukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ 873 --- patthana1 3:25 khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho; paṭisandhikkhaṇe sukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 26 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho; paṭisandhikkhaṇe adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 27 Napacchājāta-naāsevana Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā. (Napacchājātampi naāsevanampi paripuṇṇaṁ paṭisandhikaṁ.) 28 Nakamma Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati nakammapaccayā—sukhāya vedanāya sampayutte khandhe paṭicca sukhāya vedanāya sampayuttā cetanā. 29 Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati nakammapaccayā—dukkhāya vedanāya sampayutte khandhe paṭicca dukkhāya vedanāya sampayuttā cetanā. 30 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati nakammapaccayā—adukkhamasukhāya vedanāya sampayutte khandhe paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā cetanā. 31 Navipāka-najhāna Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca sukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati navipākapaccayā … najhānapaccayā—sukhasahagataṁ kāyaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 32 Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati najhānapaccayā—dukkhasahagataṁ kāyaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 33 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati najhānapaccayā—catuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 34 Namagga Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati namaggapaccayā—ahetukaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 35 Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati namaggapaccayā—dukkhasahagataṁ kāyaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 36 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati namaggapaccayā—ahetukaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho; ahetukapaṭisandhikkhaṇe adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 37 Navippayutta Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe sukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 38 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho. 39 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte dve, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, navippayutte dve. 40 1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetuduka Nahetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte ekaṁ, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme dve, navipāke dve, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, navippayutte ekaṁ …pe…. 41 Catukka Nahetupaccayā naadhipatipaccayā 874 --- patthana1 3:41 napurejātapaccayā napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ …pe…. 42 Navaka Nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nakammapaccayā navipākapaccayā namaggapaccayā navippayutte ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 43 Naadhipatiduka Naadhipatipaccayā nahetuyā tīṇi, napurejāte dve, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ.) 44 Napurejātaduka Napurejātapaccayā nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme dve, navipāke dve, namagge ekaṁ, navippayutte dve. 45 Tika Napurejātapaccayā nahetupaccayā naadhipatiyā ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 46 Napacchājātadukādi Napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā … nakammapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte dve, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke tīṇi, namagge dve, navippayutte dve. 47 Tika Nakammapaccayā nahetupaccayā naadhipatiyā dve, napurejāte ekaṁ, napacchājāte dve, naāsevane dve, navipāke dve, namagge dve, navippayutte ekaṁ …pe…. 48 Pañcaka Nakammapaccayā nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejātapaccayā napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, navipāke ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 49 Navipākaduka Navipākapaccayā nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte dve, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, namagge dve, navippayutte dve. 50 Navipākapaccayā. (Nakammapaccayasadisaṁ.) 51 Najhānaduka Najhānapaccayā nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, namagge tīṇi …pe…. 52 Chakka Najhānapaccayā nahetupaccayā naadhipatipaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā namagge tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 53 Namaggaduka Namaggapaccayā nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte ekaṁ, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme dve, navipāke dve, najhāne tīṇi, navippayutte ekaṁ. 54 Tika Namaggapaccayā nahetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte ekaṁ, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme dve, navipāke dve, najhāne tīṇi, navippayutte ekaṁ …pe…. 55 Pañcaka Namaggapaccayā nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejātapaccayā napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, navippayutte ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 56 Navippayuttaduka Navippayuttapaccayā nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme dve, navipāke dve, namagge ekaṁ. 57 Tika Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naadhipatiyā ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, namagge ekaṁ …pe…. 58 Navaka Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nakammapaccayā navipākapaccayā namagge ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 59 Paccanīyagaṇanā. 60 1.3.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte dve, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte dve. 61 Tika Hetupaccayā ārammaṇapaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte dve, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte dve. 62 Yathā kusalattikaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ. 63 Anulomapaccanīyaṁ. 64 1.3.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane dve, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi. 65 Tika Nahetupaccayā naadhipatipaccayā ārammaṇe tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane dve, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne dve, magge ekaṁ, 875 --- patthana1 3:65 sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi. 66 Catukka Nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejātapaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, magge ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 67 Sattaka Nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nakammapaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, sampayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 68 Dasaka Nahetupaccayā naadhipatipaccayā …pe… nakammapaccayā navipākapaccayā namaggapaccayā navippayuttapaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, sampayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 69 Nahetumūlakaṁ. 70 Naadhipatiduka Naadhipatipaccayā hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 71 Napurejātaduka Napurejātapaccayā hetuyā dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 72 Napacchājātadukādi Napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā … nakammapaccayā … navipākapaccayā hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 73 Najhānaduka Najhānapaccayā ārammaṇe tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 74 Namaggaduka Namaggapaccayā ārammaṇe tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi …pe… āsevane ekaṁ, kamme tīṇi …pe… jhāne dve …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 75 Navippayuttaduka Navippayuttapaccayā hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye dve, āsevane dve, kamme dve, vipāke dve, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge dve, sampayutte dve, atthiyā dve, natthiyā dve, vigate dve, avigate dve. 76 Tika Navippayuttapaccayā nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, magge ekaṁ, sampayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ …pe…. 77 Dasaka Navippayuttapaccayā nahetupaccayā naadhipatipaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nakammapaccayā navipākapaccayā namaggapaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, sampayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ. 78 Paccanīyānulomaṁ. Paṭiccavāro. 79 1.3.2. Sahajātavāra Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ sahajāto …pe…. 80 1.3.3. Paccayavāra Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paccayā …pe…. 81 1.3.4. Nissayavāra Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ nissāya …pe…. 82 1.3.5. Saṁsaṭṭhavāra Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho …pe…. 83 1.3.6. Sampayuttavāra Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ sampayutto sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—sukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ sampayuttā dve khandhā, dve khandhe sampayutto eko khandho. (Saṅkhittaṁ.) 84 Sampayuttavāro. 85 1.3.7. Pañhāvāra 1.3.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo—sukhāya vedanāya sampayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe sukhāya vedanāya sampayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 86 Dukkhāya vedanāya 876 --- patthana1 3:86 sampayutto dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo—dukkhāya vedanāya sampayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 87 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo—adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 88 Ārammaṇa Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—sukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ datvā, sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ katvā sukhāya vedanāya sampayuttena cittena paccavekkhati. Sukhāya vedanāya sampayuttā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā sukhāya vedanāya sampayuttena cittena paccavekkhati. Ariyā sukhāya vedanāya sampayuttena cittena sukhāya vedanāya sampayutte pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Sukhāya vedanāya sampayutte khandhe sukhāya vedanāya sampayuttena cittena aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha sukhāya vedanāya sampayutto rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; sukhāya vedanāya sampayutte khandhe ārabbha sukhāya vedanāya sampayuttā khandhā uppajjanti. 89 Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—sukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ datvā, sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ katvā vippaṭisārissa domanassaṁ uppajjati. Sukhāya vedanāya sampayutte jhāne parihīne vippaṭisārissa domanassaṁ uppajjati. Sukhāya vedanāya sampayutte khandhe ārabbha dukkhāya vedanāya sampayuttā khandhā uppajjanti. 90 Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—sukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ datvā, sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ katvā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena paccavekkhati. Sukhāya vedanāya sampayuttā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena paccavekkhati. Ariyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena sukhāya vedanāya sampayutte pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Sukhāya vedanāya sampayutte khandhe adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, cetopariyañāṇena sukhāya vedanāya sampayuttacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Sukhāya vedanāya sampayuttā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammupagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Sukhāya vedanāya sampayutte khandhe ārabbha adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā khandhā uppajjanti. 91 Dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dosaṁ ārabbha doso uppajjati, moho uppajjati; dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ mohaṁ ārabbha moho uppajjati, doso uppajjati; dukkhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ ārabbha doso uppajjati, moho uppajjati; dukkhāya vedanāya sampayutte khandhe ārabbha dukkhāya vedanāya sampayuttā khandhā uppajjanti. 92 Dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā sukhāya vedanāya sampayuttena cittena dukkhāya vedanāya sampayutte pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Dukkhāya vedanāya sampayutte khandhe sukhāya vedanāya sampayuttena cittena aniccato dukkhato anattato vipassati; dukkhāya vedanāya sampayutte khandhe ārabbha sukhāya vedanāya sampayuttā khandhā 877 --- patthana1 3:92 uppajjanti. 93 Dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena dukkhāya vedanāya sampayutte pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Dukkhāya vedanāya sampayutte khandhe adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena aniccato dukkhato anattato vipassati; cetopariyañāṇena dukkhāya vedanāya sampayuttacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti. Dukkhāya vedanāya sampayuttā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammupagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo—dukkhāya vedanāya sampayutte khandhe ārabbha adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā khandhā uppajjanti. 94 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ datvā, sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ katvā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena paccavekkhati. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena paccavekkhati; ariyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena adukkhamasukhāya vedanāya sampayutte pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutte khandhe adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati; cetopariyañāṇena adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti. Ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammupagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutte khandhe ārabbha adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā khandhā uppajjanti. 95 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ datvā, sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ katvā sukhāya vedanāya sampayuttena cittena paccavekkhati. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā sukhāya vedanāya sampayuttena cittena paccavekkhati. Ariyā sukhāya vedanāya sampayuttena cittena adukkhamasukhāya vedanāya sampayutte pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutte khandhe sukhāya vedanāya sampayuttena cittena aniccato dukkhato anattato vipassati, assādeti abhinandati; taṁ ārabbha sukhāya vedanāya sampayutto rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; adukkhamasukhāya vedanāya sampayutte khandhe ārabbha sukhāya vedanāya sampayuttā khandhā uppajjanti. 96 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ datvā, sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ katvā vippaṭisārissa domanassaṁ uppajjati, adukkhamasukhāya vedanāya sampayutte jhāne parihīne vippaṭisārissa domanassaṁ uppajjati, adukkhamasukhāya vedanāya sampayutte khandhe ārabbha dukkhāya vedanāya sampayuttā khandhā uppajjanti. 97 Adhipati Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. 98 Ārammaṇādhipati—sukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ datvā, sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ 878 --- patthana1 3:98 katvā sukhāya vedanāya sampayuttena cittena taṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Sukhāya vedanāya sampayuttā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā sukhāya vedanāya sampayuttena cittena taṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Sukhāya vedanāya sampayutte khandhe sukhāya vedanāya sampayuttena cittena garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā sukhāya vedanāya sampayutto rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 99 Sahajātādhipati—sukhāya vedanāya sampayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 100 Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 101 Ārammaṇādhipati—sukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ datvā, sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ katvā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena taṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Sukhāya vedanāya sampayuttā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena taṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Sukhāya vedanāya sampayutte khandhe adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 102 Dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 103 Sahajātādhipati—dukkhāya vedanāya sampayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 104 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. 105 Ārammaṇādhipati—adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ datvā, sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ katvā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena taṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena taṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutte khandhe adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 106 Sahajātādhipati—adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 107 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 108 Ārammaṇādhipati—adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ datvā, sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ katvā sukhāya vedanāya sampayuttena cittena taṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā jhānā vuṭṭhahitvā, maggā vuṭṭhahitvā, phalā vuṭṭhahitvā sukhāya vedanāya sampayuttena cittena taṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutte khandhe sukhāya vedanāya sampayuttena cittena garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā sukhāya vedanāya sampayutto rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 109 Anantara Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā sukhāya vedanāya sampayuttā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ sukhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ anulomaṁ sukhāya vedanāya sampayuttassa gotrabhussa anantarapaccayena paccayo, anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa … maggo phalassa … phalaṁ phalassa … anulomaṁ sukhāya vedanāya sampayuttāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. Sukhāya vedanāya sampayuttā khandhā sukhāya vedanāya sampayuttassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 110 Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—sukhāya vedanāya sampayuttaṁ cuticittaṁ 879 --- patthana1 3:110 adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ bhavaṅgaṁ āvajjanāya anantarapaccayena paccayo. Sukhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ vipākamanodhātuyā anantarapaccayena paccayo. Sukhāya vedanāya sampayuttā vipākamanoviññāṇadhātu kiriyamanoviññāṇadhātuyā anantarapaccayena paccayo. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ bhavaṅgaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa bhavaṅgassa anantarapaccayena paccayo. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ kusalākusalaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa vuṭṭhānassa … kiriyaṁ vuṭṭhānassa … phalaṁ vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 111 Dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā dukkhāya vedanāya sampayuttā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ dukkhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 112 Dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—dukkhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ vipākamanodhātuyā anantarapaccayena paccayo. Dukkhāya vedanāya sampayuttā khandhā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 113 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ anulomaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa gotrabhussa anantarapaccayena paccayo. Anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa … maggo phalassa … phalaṁ phalassa … anulomaṁ phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā khandhā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 114 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ cuticittaṁ sukhāya vedanāya sampayuttassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo. Āvajjanā sukhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Vipākamanodhātu sukhāya vedanāya sampayuttāya vipākamanoviññāṇadhātuyā anantarapaccayena paccayo. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ bhavaṅgaṁ sukhāya vedanāya sampayuttassa bhavaṅgassa anantarapaccayena paccayo. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ kusalākusalaṁ sukhāya vedanāya sampayuttassa vuṭṭhānassa … kiriyaṁ vuṭṭhānassa … phalaṁ vuṭṭhānassa … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ sukhāya vedanāya sampayuttāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 115 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—āvajjanā dukkhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 116 Samanantara Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo. (Anantarapaccayasadisaṁ.) 117 Sahajāta Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—sukhāya vedanāya sampayutto eko khandho dvinnaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Dve khandhā ekassa khandhassa sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe sukhāya vedanāya sampayutto eko khandho dvinnaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Dve khandhā ekassa khandhassa sahajātapaccayena paccayo. 118 Dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—dukkhāya vedanāya sampayutto eko khandho dvinnaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Dve khandhā ekassa khandhassa sahajātapaccayena paccayo. (Dukkhāya vedanāya 880 --- patthana1 3:118 sampayuttapaṭisandhi na labbhati.) 119 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo—adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto eko khandho dvinnaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Dve khandhā ekassa khandhassa sahajātapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto eko khandho dvinnaṁ khandhānaṁ sahajātapaccayena paccayo. Dve khandhā ekassa khandhassa sahajātapaccayena paccayo. 120 Aññamañña-nissaya Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo. (Aññamaññampi nissayampi sahajātapaccayasadisaṁ.) 121 Upanissaya Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. 122 Pakatūpanissayo—sukhāya vedanāya sampayuttaṁ saddhaṁ upanissāya sukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, sukhāya vedanāya sampayuttaṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ sīlaṁ … sutaṁ … cāgaṁ … paññaṁ … rāgaṁ … mohaṁ … mānaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ … sukhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ upanissāya sukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti (saddhāpañcamakesu “mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhātī”ti kātabbaṁ, avasesesu na kātabbaṁ). Sukhāya vedanāya sampayuttena cittena adinnaṁ ādiyati, musā bhaṇati, pisuṇaṁ bhaṇati, samphaṁ palapati, sandhiṁ chindati, nillopaṁ harati, ekāgārikaṁ karoti, paripanthe tiṭṭhati, paradāraṁ gacchati, gāmaghātaṁ karoti, nigamaghātaṁ karoti. Sukhāya vedanāya sampayuttā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā … rāgo … moho … māno … diṭṭhi … patthanā … sukhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ sukhāya vedanāya sampayuttāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya … rāgassa … mohassa … mānassa … diṭṭhiyā … patthanāya … sukhasahagatassa kāyaviññāṇassa … sukhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 123 Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 124 Pakatūpanissayo—sukhāya vedanāya sampayuttaṁ saddhaṁ upanissāya attānaṁ ātāpeti paritāpeti, pariyiṭṭhimūlakaṁ dukkhaṁ paccanubhoti. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ sīlaṁ … sutaṁ … cāgaṁ … paññaṁ upanissāya attānaṁ ātāpeti paritāpeti, pariyiṭṭhimūlakaṁ dukkhaṁ paccanubhoti. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ rāgaṁ … mohaṁ … mānaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ … sukhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati. Dukkhāya vedanāya sampayuttena cittena adinnaṁ ādiyati, musā bhaṇati, pisuṇaṁ bhaṇati, pharusaṁ bhaṇati, samphaṁ palapati, sandhiṁ chindati, nillopaṁ harati, ekāgārikaṁ karoti, paripanthe tiṭṭhati, paradāraṁ gacchati, gāmaghātaṁ karoti, nigamaghātaṁ karoti, mātaraṁ jīvitā voropeti, pitaraṁ jīvitā voropeti, arahantaṁ jīvitā voropeti, duṭṭhena cittena tathāgatassa lohitaṁ uppādeti, saṅghaṁ bhindati. Sukhāya vedanāya sampayuttā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā … rāgo … moho … māno … diṭṭhi … patthanā … sukhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ dosassa … mohassa … dukkhasahagatassa kāyaviññāṇassa … dukkhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 125 Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. 126 Pakatūpanissayo—sukhāya vedanāya sampayuttaṁ saddhaṁ upanissāya adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ sīlaṁ … sutaṁ … cāgaṁ … paññaṁ … rāgaṁ … mohaṁ … mānaṁ … diṭṭhiṁ … 881 --- patthana1 3:126 patthanaṁ … sukhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ upanissāya adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena adinnaṁ ādiyati, musā bhaṇati, pisuṇaṁ bhaṇati, samphaṁ palapati, sandhiṁ chindati, nillopaṁ harati, ekāgārikaṁ karoti, paripanthe tiṭṭhati, paradāraṁ gacchati, gāmaghātaṁ karoti, nigamaghātaṁ karoti. Sukhāya vedanāya sampayuttā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā … rāgo … moho … māno … diṭṭhi … patthanā … sukhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttāya saddhāya … sīlassa … sutassa … cāgassa … paññāya … rāgassa … mohassa … mānassa … diṭṭhiyā … patthanāya … adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 127 Dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. 128 Pakatūpanissayo—dosaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati, dukkhāya vedanāya sampayuttena cittena adinnaṁ ādiyati …pe… saṅghaṁ bhindati. Mohaṁ, dukkhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati, dukkhāya vedanāya sampayuttena cittena adinnaṁ ādiyati …pe… saṅghaṁ bhindati. Doso … moho … dukkhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ dosassa … mohassa … dukkhasahagatassa kāyaviññāṇassa … dukkhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 129 Dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 130 Pakatūpanissayo—dosaṁ upanissāya sukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Sukhāya vedanāya sampayuttena cittena adinnaṁ ādiyati …pe… nigamaghātaṁ karoti. Mohaṁ, dukkhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ upanissāya sukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ deti …pe… nigamaghātaṁ karoti. Doso … moho … dukkhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ sukhāya vedanāya sampayuttāya saddhāya …pe… sukhasahagatassa kāyaviññāṇassa sukhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 131 Dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. 132 Pakatūpanissayo—dosaṁ upanissāya adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ deti …pe… nigamaghātaṁ karoti. Mohaṁ, dukkhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ upanissāya adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ deti …pe… nigamaghātaṁ karoti. Doso … moho … dukkhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttāya saddhāya …pe… patthanāya … adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 133 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. 134 Pakatūpanissayo—adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ saddhaṁ upanissāya adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ deti …pe… diṭṭhiṁ gaṇhāti. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ sīlaṁ … sutaṁ … cāgaṁ … paññaṁ … rāgaṁ … mohaṁ … mānaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ upanissāya adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttena cittena adinnaṁ ādiyati …pe… nigamaghātaṁ karoti. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā saddhā … sīlaṁ … sutaṁ … cāgo … paññā … rāgo … moho … māno … diṭṭhi … patthanā … adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttāya saddhāya …pe… patthanāya adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 135 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. 136 Pakatūpanissayo—adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ saddhaṁ 882 --- patthana1 3:136 upanissāya sukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ deti …pe… diṭṭhiṁ gaṇhāti. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ sīlaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya sukhāya vedanāya sampayuttena cittena dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti. Sukhāya vedanāya sampayuttena cittena adinnaṁ ādiyati …pe… nigamaghātaṁ karoti. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā saddhā …pe… patthanā sukhāya vedanāya sampayuttāya saddhāya …pe… patthanāya … sukhasahagatassa kāyaviññāṇassa sukhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 137 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. 138 Pakatūpanissayo—adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ saddhaṁ upanissāya attānaṁ ātāpeti paritāpeti, pariyiṭṭhimūlakaṁ dukkhaṁ paccanubhoti. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ sīlaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati. Dukkhāya vedanāya sampayuttena cittena adinnaṁ ādiyati …pe… saṅghaṁ bhindati. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā saddhā …pe… patthanā … dosassa … mohassa … dukkhasahagatassa kāyaviññāṇassa … dukkhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 139 Āsevana Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā sukhāya vedanāya sampayuttā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ sukhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 140 Dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā dukkhāya vedanāya sampayuttā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ dukkhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 141 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 142 Kamma Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—sukhāya vedanāya sampayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—sukhāya vedanāya sampayuttā cetanā vipākānaṁ sukhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 143 Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—sukhāya vedanāya sampayuttā cetanā vipākānaṁ dukkhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 144 Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—sukhāya vedanāya sampayuttā cetanā vipākānaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 145 Dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—dukkhāya vedanāya sampayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—dukkhāya vedanāya sampayuttā cetanā vipākānaṁ dukkhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 146 Dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—dukkhāya vedanāya sampayuttā cetanā vipākānaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 147 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya 883 --- patthana1 3:147 sampayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā cetanā vipākānaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 148 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā cetanā vipākānaṁ sukhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 149 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā cetanā vipākānaṁ dukkhāya vedanāya sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 150 Vipāka Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko sukhāya vedanāya sampayutto eko khandho dvinnaṁ khandhānaṁ vipākapaccayena paccayo. Dve khandhā ekassa khandhassa vipākapaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe sukhāya vedanāya sampayutto eko khandho dvinnaṁ khandhānaṁ vipākapaccayena paccayo. Dve khandhā ekassa khandhassa …pe…. 151 Dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko dukkhāya vedanāya sampayutto eko khandho dvinnaṁ khandhānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe…. 152 Adukkhamasukhāya vedanāya …pe… vipāko adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto eko khandho dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 153 Āhārādi Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa āhārapaccayena paccayo …pe… indriyapaccayena paccayo …pe… jhānapaccayena paccayo …pe… maggapaccayena paccayo …pe… sampayuttapaccayena paccayo …pe… atthipaccayena paccayo …pe… natthipaccayena paccayo …pe… vigatapaccayena paccayo …pe… avigatapaccayena paccayo …pe…. 154 Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca, anantare satta, samanantare satta, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme aṭṭha, vipāke tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā satta, vigate satta, avigate tīṇi. 155 Hetusabhāga Hetupaccayā adhipatiyā dve, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, vipāke dve, indriye dve, magge dve, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, avigate tīṇi. 156 Sāmaññaghaṭanā Hetu sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti dve. 157 Saindriya-maggaghaṭanā Hetu sahajāta aññamañña nissaya indriya magga sampayutta atthi avigatanti dve. Hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga sampayutta atthi avigatanti dve. 158 Sādhipati-indriya-maggaghaṭanā Hetu adhipati sahajāta aññamañña nissaya indriya magga sampayutta atthi avigatanti dve hetu adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga sampayutta atthi avigatanti dve. 159 Ārammaṇasabhāga Ārammaṇapaccayā adhipatiyā cattāri, upanissaye cattāri. 160 Ārammaṇaghaṭanā Ārammaṇādhipati upanissayanti cattāri. 161 Adhipatisabhāga Adhipatipaccayā hetuyā dve, ārammaṇe cattāri, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye cattāri, vipāke dve, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, avigate tīṇi. 162 Pakiṇṇakaghaṭanā Adhipati ārammaṇa upanissayanti cattāri. 163 Sahajātaghaṭanā Adhipati sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti dve. 164 Adhipati sahajāta aññamañña nissaya āhāra indriya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra indriya sampayutta atthi avigatanti dve. 165 Adhipati sahajāta aññamañña nissaya indriya magga 884 --- patthana1 3:165 sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga sampayutta atthi avigatanti dve. 166 Adhipati hetu sahajāta aññamañña nissaya indriya magga sampayutta atthi avigatanti dve. Adhipati hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga sampayutta atthi avigatanti dve. 167 Anantarasabhāga Anantarapaccayā samanantare satta, upanissaye satta, āsevane tīṇi, kamme dve, natthiyā satta, vigate satta. 168 Ghaṭanā Anantara samanantara upanissaya natthi vigatanti satta. Anantara samanantara upanissaya āsevana natthi vigatanti tīṇi. Anantara samanantara upanissaya kamma natthi vigatanti dve. 169 Samanantarapaccayā anantarasadisaṁ. 170 Sahajātādisabhāga Sahajātapaccayā … aññamaññapaccayā … nissayapaccayā hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, avigate tīṇi. 171 Ghaṭanā Nissaya sahajāta aññamañña sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Nissaya sahajāta aññamañña vipāka sampayutta atthi avigatanti tīṇi. 172 Upanissayasabhāga Upanissayapaccayā ārammaṇe cattāri, adhipatiyā cattāri, anantare satta, samanantare satta, āsevane tīṇi, kamme aṭṭha, natthiyā satta, vigate satta. 173 Ghaṭanā Upanissaya ārammaṇa adhipatīti cattāri. Upanissaya anantara samanantara natthi vigatanti satta. Upanissaya anantara samanantara āsevana natthi vigatanti tīṇi. Upanissaya kammanti aṭṭha. Upanissaya anantara samanantara kamma natthi vigatanti dve. 174 Āsevanasabhāga Āsevanapaccayā anantare tīṇi, samanantare tīṇi, upanissaye tīṇi, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi. 175 Ghaṭanā Āsevana anantara samanantara upanissaya natthi vigatanti tīṇi. 176 Kammasabhāga Kammapaccayā anantare dve, samanantare dve, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye aṭṭha, vipāke tīṇi, āhāre tīṇi, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā dve, vigate dve, avigate tīṇi. 177 Pakiṇṇakaghaṭanā Kamma upanissayanti aṭṭha. Kamma anantara samanantara upanissaya natthi vigatanti dve. 178 Sahajātaghaṭanā Kamma sahajāta aññamañña nissaya āhāra sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Kamma sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra sampayutta atthi avigatanti tīṇi. 179 Vipākasabhāga Vipākapaccayā hetuyā dve, adhipatiyā dve, sahajāte tīṇi …pe… jhāne dve, magge dve, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, avigate tīṇi. 180 Ghaṭanā Vipāka sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. 181 Āhārasabhāga Āhārapaccayā adhipatiyā tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, indriye tīṇi, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, avigate tīṇi. 182 Ghaṭanā Āhāra sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Āhāra sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti tīṇi. 183 Āhāra sahajāta aññamañña nissaya kamma sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Āhāra sahajāta aññamañña nissaya kamma vipāka sampayutta atthi avigatanti tīṇi. 184 Āhāra sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Āhāra sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. 185 Āhāra adhipati sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Āhāra adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta atthi avigatanti dve. 186 Indriyasabhāga Indriyapaccayā hetuyā dve, adhipatiyā tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, avigate tīṇi. 187 Ghaṭanā Indriya sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti tīṇi. 188 Indriya sahajāta aññamañña nissaya magga sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga sampayutta atthi avigatanti dve. 189 Indriya sahajāta aññamañña nissaya jhāna magga sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna magga sampayutta atthi 885 --- patthana1 3:189 avigatanti dve. 190 Indriya sahajāta aññamañña nissaya āhāra sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Indriya sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra sampayutta atthi avigatanti tīṇi. 191 Indriya adhipati sahajāta aññamañña nissaya āhāra sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Indriya adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka āhāra sampayutta atthi avigatanti dve. 192 Indriya adhipati sahajāta aññamañña nissaya magga sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Indriya adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga sampayutta atthi avigatanti dve. 193 Indriya hetu sahajāta aññamañña nissaya magga sampayutta atthi avigatanti dve. Indriya hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga sampayuttaatthi avigatanti dve. 194 Indriya hetu adhipati sahajāta aññamañña nissaya magga sampayutta atthi avigatanti dve. Indriya hetu adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga sampayutta atthi avigatanti dve. 195 Jhānasabhāga Jhānapaccayā sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, vipāke dve, indriye tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, avigate tīṇi. 196 Ghaṭanā Jhāna sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti dve. 197 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya magga sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka magga sampayutta atthi avigatanti dve. 198 Jhāna sahajāta aññamañña nissaya indriya magga sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Jhāna sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya magga sampayutta atthi avigatanti dve. 199 Maggasabhāga Maggapaccayā hetuyā dve, adhipatiyā tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, vipāke dve, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, avigate tīṇi. 200 Ghaṭanā Magga sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka sampayutta atthi avigatanti dve. 201 Magga sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta atthi avigatanti dve. 202 Magga sahajāta aññamañña nissaya jhāna sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka jhāna sampayutta atthi avigatanti dve. 203 Magga sahajāta aññamañña nissaya indriya jhāna sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Magga sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya jhāna sampayutta atthi avigatanti dve. 204 Magga adhipati sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti tīṇi. Magga adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta atthi avigatanti dve. 205 Magga hetu sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti dve. Magga hetu sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta atthi avigatanti dve. 206 Magga hetu adhipati sahajāta aññamañña nissaya indriya sampayutta atthi avigatanti dve. Magga hetu adhipati sahajāta aññamañña nissaya vipāka indriya sampayutta atthi avigatanti dve. 207 Sampayuttasabhāga Sampayuttapaccayā hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, atthiyā tīṇi, avigate tīṇi. 208 Ghaṭanā Sampayutta sahajāta aññamañña nissaya atthi avigatanti tīṇi. Sampayutta sahajāta aññamañña nissaya vipāka atthi avigatanti tīṇi. 209 (Atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā …pe….) 210 Pañhāvārassa anulomaṁ. 211 Paccanīyuddhāra Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 212 Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 213 Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena 886 --- patthana1 3:213 paccayo. 214 Dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 215 Dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 216 Dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 217 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 218 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 219 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 220 1.3.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, nasahajāte nava, naaññamaññe nava, nanissaye nava, naupanissaye nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme nava, navipāke nava, naāhāre nava, naindriye nava, najhāne nava, namagge nava, nasampayutte nava, navippayutte nava, noatthiyā nava, nonatthiyā nava, novigate nava, noavigate nava. 221 1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetuduka Nahetupaccayā naārammaṇe nava …pe… noavigate nava. 222 Tika Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatiyā nava …pe… naupanissaye aṭṭha …pe… noavigate nava …pe…. 223 Tevīsaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā …pe… naupanissayapaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā navipākapaccayā naāhārapaccayā …pe… noavigate aṭṭha. 224 Nahetumūlaka (Yathā kusalattikassa paccanīyagaṇanā gaṇitā, evaṁ idampi asammuyhantena sabbaṁ mūlakaṁ gaṇetabbaṁ.) 225 Paccanīyaṁ. 226 1.3.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetusabhāga Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 227 Sāmaññaghaṭanā Hetu sahajāta aññamañña nissaya sampayutta atthi avigatanti naārammaṇe tīṇi …pe… novigate tīṇi. 228 Yathā kusalattikassa anulomapaccanīyagaṇanā sajjhāyamaggena gaṇitā, evaṁ idampi gaṇetabbaṁ. 229 Kammapaccayā nahetuyā aṭṭha, naārammaṇe aṭṭha …pe… noavigate aṭṭha. (Saṅkhittaṁ.) 230 Anulomapaccanīyagaṇanā. 231 1.3.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca, anantare satta, samanantare satta, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme aṭṭha, vipāke tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā satta, vigate satta, avigate tīṇi. 232 Tika Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā adhipatiyā tīṇi, anantare satta …pe… avigate tīṇi …pe…. 233 Chakka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā naadhipatipaccayā naanantarapaccayā nasamanantarapaccayā sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, kamme aṭṭha, vipāke tīṇi …pe… avigate tīṇi …pe…. 234 Navaka Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā (mūlakaṁ saṅkhittaṁ) nanissayapaccayā upanissaye nava, kamme aṭṭha …pe…. 235 Catuvīsaka (saupanissaya) Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā …pe… naupanissayapaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā navipākapaccayā naāhārapaccayā naindriyapaccayā najhānapaccayā namaggapaccayā nasampayuttapaccayā navippayuttapaccayā noatthipaccayā nonatthipaccayā novigatapaccayā 887 --- patthana1 3:235 noavigatapaccayā kamme aṭṭha. 236 Catuvīsaka (sakamma) Nahetupaccayā naārammaṇapaccayā …pe… nanissayapaccayā napurejātapaccayā napacchājātapaccayā naāsevanapaccayā nakammapaccayā …pe… novigatapaccayā noavigatapaccayā upanissaye nava. 237 Nahetumūlakaṁ. 238 Naārammaṇaduka Naārammaṇapaccayā hetuyā tīṇi …pe… kamme aṭṭha …pe… avigate tīṇi …pe…. 239 Noavigataduka Noavigatapaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā cattāri, anantare satta, samanantare satta, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme aṭṭha, natthiyā satta, vigate satta …pe…. 240 Catukka Noavigatapaccayā nahetupaccayā naārammaṇapaccayā anantare satta, samanantare satta, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme aṭṭha, natthiyā satta, vigate satta …pe…. 241 Catuvīsaka (saupanissaya) Noavigatapaccayā nahetupaccayā naārammaṇa naadhipati naanantara nasamanantara nasahajāta naaññamañña nanissaya naupanissaya napurejāta napacchājāta naāsevana navipāka naāhāra naindriya najhāna namagga nasampayutta navippayutta noatthipaccayā nonatthipaccayā novigatapaccayā kamme aṭṭha. 242 Catuvīsaka (sakamma) Noavigatapaccayā nahetupaccayā …pe… nanissayapaccayā napurejātapaccayā …pe… nakammapaccayā …pe… novigatapaccayā upanissaye nava. 243 Yathā kusalattikassa paccanīyānulomagaṇanā sajjhāyamaggena gaṇitā, evaṁ gaṇetabbaṁ. 244 Paccanīyānulomaṁ. 245 Vedanāttikaṁ niṭṭhitaṁ. patthana6 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 6.1. Hetuduka, Duka |1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 6.1.1. Hetuduka, Sahetukaduka 6.1.1.1. Sahetukapada Hetu Hetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sahetuko ca nahetu sahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sahetuko ca nahetu sahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 4 Hetuṁ sahetukañca nahetuṁ sahetukañca dhammaṁ paṭicca hetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ sahetukañca nahetuṁ sahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ sahetukañca nahetuṁ sahetukañca dhammaṁ paṭicca hetu sahetuko ca nahetu sahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 5 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) Paccanīya 6 Naadhipati Hetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sahetuko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 7 Naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 9 Naadhipatipaccayā hetuyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 10 (Sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 11 Hetu-ārammaṇa Hetu sahetuko dhammo hetussa sahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Hetu sahetuko dhammo nahetussa sahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Hetu sahetuko dhammo hetussa sahetukassa ca nahetussa sahetukassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 12 Hetu sahetuko dhammo hetussa sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Hetu sahetuko dhammo nahetussa sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Hetu sahetuko dhammo hetussa sahetukassa ca nahetussa sahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 13 Nahetu sahetuko dhammo nahetussa sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nahetu sahetuko dhammo hetussa sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nahetu sahetuko 888 --- patthana6 1:13 dhammo hetussa sahetukassa ca nahetussa sahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 14 Hetu sahetuko ca nahetu sahetuko ca dhammā hetussa sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Hetu sahetuko ca nahetu sahetuko ca dhammā nahetussa sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Hetu sahetuko ca nahetu sahetuko ca dhammā hetussa sahetukassa ca nahetussa sahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 15 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava …pe… upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 16 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 17 6.1.1.2. Ahetukapada Hetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. 18 Nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. 19 Hetuṁ ahetukañca nahetuṁ ahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 20 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 21 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 22 Hetu ahetuko dhammo nahetussa ahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 23 Hetu ahetuko dhammo hetussa ahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Hetu ahetuko dhammo nahetussa ahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 24 Nahetu ahetuko dhammo nahetussa ahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nahetu ahetuko dhammo hetussa ahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 25 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe cattāri, anantare cattāri …pe… sahajāte tīṇi, aññamaññe ekaṁ, nissaye upanissaye cattāri, purejāte pacchājāte āsevane dve, kamme …pe… jhāne ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte tīṇi …pe… avigate cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 26 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 27 6.1.2. Hetuduka, Hetusampayuttaduka Hetu Hetuṁ hetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu hetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ hetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu hetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ hetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu hetusampayutto ca nahetu hetusampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 28 Nahetuṁ hetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu hetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 29 Hetuṁ hetusampayuttañca nahetuṁ hetusampayuttañca dhammaṁ paṭicca hetu hetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 30 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 31 Hetu hetusampayutto dhammo hetussa hetusampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 32 Hetuyā tīṇi …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 33 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 34 Hetuṁ hetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu hetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 35 Nahetuṁ hetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu hetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 36 Hetuṁ hetuvippayuttañca nahetuṁ hetuvippayuttañca dhammaṁ paṭicca nahetu hetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 37 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 38 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 39 Hetu hetuvippayutto dhammo nahetussa hetuvippayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 40 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe cattāri …pe… avigate cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 41 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 42 6.1.3. Hetuduka, Hetusahetukaduka Hetu Hetuṁ hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca hetu hetu ceva sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 43 Nahetuṁ sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko ceva na ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 44 6.1.4. Hetuduka, Hetuhetusampayuttaduka Hetu Hetuṁ hetuñceva hetusampayuttañca dhammaṁ paṭicca hetu hetu ceva hetusampayutto ca 889 --- patthana6 1:44 dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 45 Nahetuṁ hetusampayuttañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu hetusampayutto ceva na ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 46 6.1.5. Hetuduka, Nahetusahetukaduka Nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 47 Nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 48 Hetugocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 49 6.1.6. Hetuduka, Sappaccayaduka Paccayacatukka Hetuṁ sappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sappaccayo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 50 Nahetuṁ sappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sappaccayo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 51 Hetuṁ sappaccayañca nahetuṁ sappaccayañca dhammaṁ paṭicca hetu sappaccayo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 52 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 53 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 54 Hetu sappaccayo dhammo hetussa sappaccayassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 55 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe …pe… upanissaye nava, purejāte pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge sampayutte nava, vippayutte pañca …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ. Pañhāvārampi evaṁ vitthāretabbaṁ.) 56 6.1.7. Hetuduka, Saṅkhataduka Hetuṁ saṅkhataṁ dhammaṁ paṭicca hetu saṅkhato dhammo uppajjati hetupaccayā. 57 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sappaccayadukasadisaṁ.) 58 6.1.8. Hetuduka, Sanidassanaduka Hetuṁ anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca hetu anidassano dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 59 Nahetuṁ anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu anidassano dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 60 Hetuṁ anidassanañca nahetuṁ anidassanañca dhammaṁ paṭicca hetu anidassano dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 61 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 62 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 63 6.1.9. Hetuduka, Sappaṭighaduka Nahetuṁ sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 64 Hetuṁ appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca hetu appaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu appaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca hetu appaṭigho ca nahetu appaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 65 Nahetuṁ appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu appaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 66 Hetuṁ appaṭighañca nahetuṁ appaṭighañca dhammaṁ paṭicca hetu appaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 67 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 68 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 69 6.1.10. Hetuduka, Rūpīduka Nahetuṁ rūpiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu rūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 70 Hetuṁ arūpiṁ dhammaṁ paṭicca hetu arūpī dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 71 Nahetuṁ arūpiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu arūpī dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 72 Hetuṁ arūpiñca nahetuṁ arūpiñca dhammaṁ paṭicca hetu arūpī dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 73 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 74 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 75 6.1.11. Hetuduka, Lokiyaduka Hetuṁ lokiyaṁ dhammaṁ paṭicca hetu lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 76 Nahetuṁ lokiyaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 77 Hetuṁ lokiyañca nahetuṁ lokiyañca dhammaṁ paṭicca hetu lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 78 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 79 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi evaṁ vitthāretabbaṁ.) 80 Hetuṁ lokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca hetu lokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 81 Nahetuṁ lokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca nahetu lokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 82 Hetuṁ lokuttarañca nahetuṁ lokuttarañca dhammaṁ 890 --- patthana6 1:82 paṭicca hetu lokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 83 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 84 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi pañhāvārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 85 6.1.12. Hetuduka, Kenaciviññeyyaduka Hetuṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca hetu kenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 86 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 87 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 88 Hetuṁ kenaci naviññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca hetu kenaci naviññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 89 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 90 Cūḷantaradukaṁ niṭṭhitaṁ. 91 6.1.13. Hetuduka, āsavaduka Hetuṁ āsavaṁ dhammaṁ paṭicca hetu āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ āsavaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ āsavaṁ dhammaṁ paṭicca hetu āsavo ca nahetu āsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 92 Nahetuṁ āsavaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. 93 Hetuṁ āsavañca nahetuṁ āsavañca dhammaṁ paṭicca hetu āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 94 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 95 Hetuṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca hetu noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 96 Nahetuṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 97 Hetuṁ noāsavañca nahetuṁ noāsavañca dhammaṁ paṭicca hetu noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 98 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 99 6.1.14. Hetuduka, Sāsavaduka Hetuṁ sāsavaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 100 Nahetuṁ sāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 101 Hetuṁ sāsavañca nahetuṁ sāsavañca dhammaṁ paṭicca hetu sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 102 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 103 Hetuṁ anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca hetu anāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 104 Nahetuṁ anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu anāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 105 Hetuṁ anāsavañca nahetuṁ anāsavañca dhammaṁ paṭicca hetu anāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 106 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 107 6.1.15. Hetuduka, āsavasampayuttaduka Hetuṁ āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu āsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 108 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 109 Hetuṁ āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu āsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 110 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 111 6.1.16. Hetuduka, āsavasāsavaduka Hetuṁ āsavañceva sāsavañca dhammaṁ paṭicca hetu āsavo ceva sāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 112 Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 113 Hetuṁ sāsavañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sāsavo ceva no ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 114 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 115 6.1.17. Hetuduka, āsavaāsavasampayuttaduka Hetuṁ āsavañceva āsavasampayuttañca dhammaṁ paṭicca hetu āsavo ceva āsavasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 116 Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 117 Hetuṁ āsavasampayuttañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca hetu āsavasampayutto ceva no ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. 118 Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 119 6.1.18. Hetuduka, āsavavippayuttasāsavaduka Hetuṁ āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ dhammaṁ paṭicca hetu āsavavippayutto sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 120 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 121 Hetuṁ āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca hetu āsavavippayutto anāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 122 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha 891 --- patthana6 1:122 vitthāro.) 123 Hetudukaāsavagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 124 6.1.19. Hetuduka, Saññojanadukādi Hetuṁ saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… hetuṁ ganthaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… hetuṁ oghaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… hetuṁ yogaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… hetuṁ nīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… hetuṁ noparāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca hetu no parāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 125 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha gocchakaṁ vitthāretabbaṁ.) 126 Hetudukaparāmāsagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 127 6.1.20. Hetuduka, Sārammaṇaduka Hetuṁ sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 128 Nahetuṁ sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 129 Hetuṁ sārammaṇañca nahetuṁ sārammaṇañca dhammaṁ paṭicca hetu sārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 130 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 131 Nahetuṁ anārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu anārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 132 6.1.21. Hetuduka, Cittaduka Hetuṁ nocittaṁ dhammaṁ paṭicca hetu nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 133 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 134 6.1.22. Hetuduka, Cetasikaduka Hetuṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca hetu cetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 135 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 136 Nahetuṁ acetasikaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu acetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 137 6.1.23. Hetuduka, Cittasampayuttaduka Hetuṁ cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu cittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 138 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 139 Nahetuṁ cittavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu cittavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 140 6.1.24. Hetuduka, Cittasaṁsaṭṭhaduka Hetuṁ cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca hetu cittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 141 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 142 Nahetuṁ cittavisaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu cittavisaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 143 6.1.25. Hetuduka, Cittasamuṭṭhānaduka Hetuṁ cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca hetu cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 144 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 145 Nahetuṁ nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 146 6.1.26. Hetuduka, Cittasahabhūduka Hetuṁ cittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca hetu cittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha nava.) 147 Nahetuṁ nocittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nocittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ. Sabbattha vitthāro.) 148 6.1.27. Hetuduka, Cittānuparivattiduka Hetuṁ cittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca hetu cittānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha nava.) 149 Nahetuṁ nocittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nocittānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ. Sabbattha vitthāro.) 150 6.1.28. Hetuduka, Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaduka Hetuṁ cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca hetu cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha nava.) 151 Nahetuṁ nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ. Sabbattha vitthāro.) 152 6.1.29. Hetuduka, Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhūduka Hetuṁ cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca hetu cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha nava.) 153 Nahetuṁ nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ. Sabbattha vitthāro.) 154 6.1.30. Hetuduka, Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiduka Hetuṁ 892 --- patthana6 1:154 cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca hetu cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha nava.) 155 Nahetuṁ nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ. Sabbattha vitthāro.) 156 6.1.31. Hetuduka, Ajjhattikaduka Nahetuṁ ajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ajjhattiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ. Sabbattha vitthāro.) 157 Hetuṁ bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca hetu bāhiro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha nava. Sabbattha vitthāro.) 158 6.1.32. Hetuduka, Upādāduka Hetuṁ noupādā dhammaṁ paṭicca hetu noupādā dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 159 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha vitthāro.) 160 6.1.33. Hetuduka, Upādinnaduka Hetuṁ upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca hetu upādinno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 161 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 162 Hetuṁ anupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca hetu anupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 163 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 164 Hetudukamahantaradukaṁ niṭṭhitaṁ. 165 6.1.34. Hetuduka, Upādānagocchaka Hetuṁ upādānaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu upādāno dhammo uppajjati hetupaccayā. 166 Hetuyā dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 167 6.1.35. Hetuduka, Kilesagocchaka Hetuṁ kilesaṁ dhammaṁ paṭicca hetu kileso dhammo uppajjati hetupaccayā. 168 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 169 6.1.36. Hetuduka, Piṭṭhiduka Hetuṁ dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca hetu dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 170 Hetuṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca hetu nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 171 Hetuṁ bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca hetu bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 172 Hetuṁ nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca hetu nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 173 Hetuṁ dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca hetu dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha nava.) 174 Hetuṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca hetu nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha nava.) 175 Hetuṁ bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca hetu bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha nava.) 176 Hetuṁ nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca hetu nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha nava.) 177 Hetuṁ savitakkaṁ dhammaṁ paṭicca hetu savitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha nava.) 178 Hetuṁ avitakkaṁ dhammaṁ paṭicca hetu avitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha nava.) 179 Hetuṁ savicāraṁ dhammaṁ paṭicca hetu savicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha nava.) 180 Hetuṁ avicāraṁ dhammaṁ paṭicca hetu avicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha nava.) 181 Hetuṁ sappītikaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… hetuṁ appītikaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 182 Hetuṁ pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… hetuṁ napītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 183 Hetuṁ sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… hetuṁ nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 184 Hetuṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… hetuṁ naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 185 Hetuṁ kāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe… hetuṁ nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 186 Hetuṁ rūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe… hetuṁ narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 187 Hetuṁ arūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe… hetuṁ naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 188 Hetuṁ pariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… hetuṁ apariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 189 Hetuṁ niyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… hetuṁ aniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 190 Hetuṁ niyataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… hetuṁ aniyataṁ 893 --- patthana6 1:190 dhammaṁ paṭicca …pe…. 191 Hetuṁ sauttaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe… hetuṁ anuttaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 192 Hetuṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… hetuṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 193 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha vitthāro.) 194 Hetudukapiṭṭhidukaṁ niṭṭhitaṁ. 195 6.1.37. Sahetukaduka, Hetuduka Sahetukaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 196 Sahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 197 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 198 6.1.38. Hetusampayuttaduka, Hetuduka Hetusampayuttaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca hetusampayutto hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 199 Hetusampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca hetusampayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 200 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 201 6.1.39. Hetusahetukaduka, Hetuduka Hetuñceva sahetukañca hetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu ceva sahetuko ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 202 Sahetukañceva na ca hetuṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko ceva na ca hetu nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 203 6.1.40. Hetuhetusampayuttaduka, Hetuduka Hetuñceva hetusampayuttañca hetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu ceva hetusampayutto ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 204 Hetusampayuttañceva na ca hetuṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca hetusampayutto ceva na ca hetu nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 205 6.1.41. Nahetusahetukaduka, Hetuduka Nahetusahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetusahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 206 Nahetuṁ ahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 207 Nahetusahetukaṁ nahetuṁ ca nahetusahetukaṁ nahetuṁ ca dhammaṁ paṭicca nahetusahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 208 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. 209 6.1.42. Cūḷantaraduka, Hetuduka Paccayacatukka Sappaccayaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca sappaccayo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 210 Sappaccayaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sappaccayo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 211 Saṅkhataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca saṅkhato hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 212 Saṅkhataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca saṅkhato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 213 Anidassanaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca anidassano hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 214 Anidassanaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anidassano nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 215 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 216 Appaṭighaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 217 Sappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 218 Appaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca appaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 219 Sappaṭighaṁ nahetuñca appaṭighaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca sappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 220 Hetuyā nava, ārammaṇe ekaṁ …pe… aññamaññe cha …pe… avigate nava. 221 Arūpiṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca arūpī hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 222 Rūpiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca rūpī nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 223 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 224 Lokiyaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 225 Lokuttaraṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca lokuttaro hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 894 --- patthana6 1:225 (Sabbattha dve.) 226 Lokiyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 227 Lokuttaraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca lokuttaro nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 228 Lokiyaṁ nahetuñca lokuttaraṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca lokiyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 229 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 230 Kenaci viññeyyaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakenaci viññeyyaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha nava.) 231 Kenaci viññeyyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakenaci viññeyyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha nava.) 232 6.1.43. Āsavagocchaka, Hetuduka Āsavaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… noāsavaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 233 Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 234 Āsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… noāsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 235 Hetuyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 236 Sāsavaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… anāsavaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha dve.) 237 Sāsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… anāsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 238 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 239 Āsavasampayuttaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… āsavavippayuttaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 240 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 241 Āsavasampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… āsavavippayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 242 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 243 Āsavañceva sāsavañca hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… sāsavañceva no ca āsavaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca … (Sabbattha dve.) 244 Āsavañceva sāsavañca nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… sāsavañceva no ca āsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 245 Hetuyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 246 Āsavañceva āsavasampayuttañca hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… āsavasampayuttañceva no ca āsavaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha dve. Vipākaṁ natthi.) 247 Āsavañceva āsavasampayuttañca nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… āsavasampayuttañceva no ca āsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha pañca. Vipākaṁ natthi.) 248 Āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha dve.) 249 Āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 250 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 251 6.1.44. Saññojanadukādi, Hetuduka Saññojanaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… ganthaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 252 Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 253 Hetuyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 254 Oghaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… yogaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 255 Nīvaraṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 256 Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 257 Noparāmāsaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha ekaṁ. Saṅkhittaṁ.) 258 6.1.45. Mahantaraduka, Hetuduka Sārammaṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha ekaṁ.) Sārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 259 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 260 Nocittaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha ekaṁ. Saṅkhittaṁ.) 261 Cetasikaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha ekaṁ. Saṅkhittaṁ.) 262 Cittasampayuttaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha ekaṁ. Saṅkhittaṁ.) 263 Cittasaṁsaṭṭhaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha ekaṁ. Saṅkhittaṁ.) 264 Cittasamuṭṭhānaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha ekaṁ. Saṅkhittaṁ.) 265 Cittasahabhuṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha ekaṁ. Saṅkhittaṁ.) 266 Cittānuparivattiṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha ekaṁ. Saṅkhittaṁ.) 267 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha ekaṁ. Saṅkhittaṁ.) 268 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. 895 --- patthana6 1:268 (Sabbattha ekaṁ. Saṅkhittaṁ.) 269 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha ekaṁ. Saṅkhittaṁ.) 270 Bāhiraṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha ekaṁ. Saṅkhittaṁ.) 271 Noupādā hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Sabbattha ekaṁ. Saṅkhittaṁ.) 272 Upādinnaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… anupādinnaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 273 Hetuyā dve …pe… adhipatiyā ekaṁ …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 274 6.1.46. Upādānagocchaka, Hetuduka Upādānaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 275 Hetuyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 276 6.1.47. Kilesagocchaka, Hetuduka Kilesaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 277 Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 278 6.1.48. Piṭṭhiduka, Hetuduka Dassanena pahātabbaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nadassanena pahātabbaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 279 Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 280 Bhāvanāya pahātabbaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nabhāvanāya pahātabbaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 281 Dassanena pahātabbahetukaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nadassanena pahātabbahetukaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 282 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 283 Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 284 Savitakkaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… avitakkaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha dve.) 285 Savicāraṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… avicāraṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha dve.) 286 Sappītikaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… appītikaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 287 Pītisahagataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… napītisahagataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha dve.) 288 Sukhasahagataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasukhasahagataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha dve.) 289 Upekkhāsahagataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naupekkhāsahagataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha dve.) 290 Kāmāvacaraṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nakāmāvacaraṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha dve.) 291 Rūpāvacaraṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… narūpāvacaraṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha dve.) 292 Arūpāvacaraṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naarūpāvacaraṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha dve.) 293 Pariyāpannaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… apariyāpannaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha dve.) 294 Niyyānikaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… aniyyānikaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 295 Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 296 Niyataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… aniyataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. 297 Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 298 Sauttaraṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… anuttaraṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Sabbattha dve.) 299 Saraṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… araṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca araṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 300 Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 301 Araṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca araṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 302 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha vitthāro.) 303 Dhammānulome dukadukapaṭṭhānaṁ niṭṭhitaṁ. 304 Anulomapaṭṭhānaṁ niṭṭhitaṁ. patthana12 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.11. Mahantaraduka, Hetuduka |11| Nasārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. 3 Nacittaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha pañca.) 4 Nacetasikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… purejāte 896 --- patthana12 11:4 āsevane pañca …pe… avigate nava. 5 Nacittasampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nacittasaṁsaṭṭhaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. 6 Nacittasamuṭṭhānaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. 7 Nacittasahabhuṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nacittānuparivattiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. 8 Naajjhattikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nabāhiraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, ārammaṇe pañca, adhipatiyā pañca …pe… avigate nava. 9 Noupādā nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. 10 Naupādinnaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naanupādinnaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā ekaṁ …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.1. Hetuduka, Sahetukadukādi |1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Nahetuṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 4 Nahetuṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā. 5 Nahetuṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi …pe… nakamme ekaṁ …pe… naāhāre naindriye najhāne namagge ekaṁ …pe… novigate tīṇi. 7 Hetu-ārammaṇa Nanahetu nasahetuko dhammo nahetussa nasahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 8 Nahetu nasahetuko dhammo nahetussa nasahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nahetu nasahetuko dhammo nanahetussa nasahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe cattāri, anantare cattāri …pe… sahajāte tīṇi, aññamaññe ekaṁ, nissaye upanissaye cattāri, purejāte pacchājāte āsevane dve, kamme …pe… jhāne ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte tīṇi …pe… avigate cattāri. 10 Nahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naahetuko ca nanahetu naahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 11 Nanahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naahetuko ca nanahetu naahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 12 Nahetuṁ naahetukañca nanahetuṁ naahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naahetukañca nanahetuṁ naahetukañca dhammaṁ paṭicca nanahetu naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naahetukañca nanahetuṁ naahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu naahetuko ca nanahetu naahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Sabbattha nava.) 14 Nahetuṁ nahetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nahetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 15 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 16 Nahetuṁ nahetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nahetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 17 Nanahetuṁ nahetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nahetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 18 Nahetuṁ nahetuvippayuttañca nanahetuṁ nahetuvippayuttañca dhammaṁ paṭicca 897 --- patthana12 1:18 nahetu nahetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 19 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 20 Nahetuṁ nahetuñceva naahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu nahetu ceva naahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Yāva pañhāvārepi ekaṁ.) 21 Nanahetuṁ naahetukañceva nana ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naahetuko ceva nana ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 22 Nahetuṁ nahetuñceva nahetuvippayuttañca dhammaṁ paṭicca nahetu nahetu ceva nahetuvippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 23 Nanahetuṁ nahetuvippayuttañceva nana ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nahetuvippayutto ceva nana ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 24 Nahetuṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 25 Nahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.20. Saraṇaduka, Dassanenapahātabbadukādi |20| Nasaraṇaṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nanadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nanabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nanadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 2 Nasaraṇaṁ nanabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekaṁ. Vipākaṁ natthi.) 3 Nasaraṇaṁ nasavitakkaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ naavitakkaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 4 Nasaraṇaṁ naavicāraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 5 Nasaraṇaṁ nasappītikaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ naappītikaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ napītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nanapītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nanasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 7 Nasaraṇaṁ nanaupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 8 Nasaraṇaṁ nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekaṁ.) 9 Nasaraṇaṁ nanakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 10 Nasaraṇaṁ narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nanarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 11 Nasaraṇaṁ nanaarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekaṁ.) 12 Nasaraṇaṁ napariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekaṁ.) 13 Nasaraṇaṁ naapariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 14 Nasaraṇaṁ naniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 15 Nasaraṇaṁ naaniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekaṁ. Vipākaṁ natthi.) 16 Nasaraṇaṁ naniyataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 17 Nasaraṇaṁ naaniyataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha dve. Vipākaṁ natthi.) 18 Nasaraṇaṁ nasauttaraṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nasauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekaṁ.) 19 Nasaraṇaṁ naanuttaraṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 20 Naaraṇaṁ naanuttaraṁ dhammaṁ paṭicca naaraṇo naanuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ naanuttaraṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 898 --- patthana12 20:20 Naaraṇaṁ naanuttaraṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanuttaro ca naaraṇo naanuttaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 21 Nasaraṇaṁ naanuttarañca naaraṇaṁ naanuttarañca dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 22 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro. Sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 23 Dhammapaccanīye dukadukapaṭṭhānaṁ niṭṭhitaṁ. 24 Paccanīyapaṭṭhānaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.5. Hetuduka, Mahantaradukādi |5| Nahetuṁ nasārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Nahetuṁ nacittaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 3 Nahetuṁ nacetasikaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 4 Nahetuṁ nacittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nacittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 5 Nahetuṁ nacittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 6 Nahetuṁ nacittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nacittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 7 Nahetuṁ nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 8 Nahetuṁ naajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 9 Nahetuṁ nabāhiraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 10 Nahetuṁ naupādādhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 11 Nahetuṁ naupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 12 Nahetuṁ naanupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 13 Nahetuṁ noupādānaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nokilesaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.15. Saraṇaduka, Cūḷantaraduka |15| Nasaraṇaṁ naappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ naasaṅkhataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 2 Nasaraṇaṁ nasanidassanaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 3 Nasaraṇaṁ nasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 4 Nasaraṇaṁ naappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 5 Nasaraṇaṁ narūpiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 6 Nasaraṇaṁ naarūpiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 7 Nasaraṇaṁ nalokiyaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekaṁ.) 8 Nasaraṇaṁ nalokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 9 Nasaraṇaṁ nakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nanakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.10. Saññojanadukādi, Hetuduka |10| Nosaññojanaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 3 Noganthaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 5 Nooghaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… noyogaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 7 Nonīvaraṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 9 Noparāmāsaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.14. Saraṇaduka, Sahetukadukādi |14| Nasaraṇaṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nahetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …. 899 --- patthana12 14:1 (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 2 Nasaraṇaṁ nahetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 3 Nasaraṇaṁ nahetuñceva naahetukañca dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ naahetukañceva nana ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nahetuñceva nahetuvippayuttañca dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nahetuvippayuttañceva nana ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 4 Nasaraṇaṁ nahetuṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekaṁ.) 5 Nasaraṇaṁ nahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.4. Hetuduka, Saññojanadukādi |4| Nahetuṁ nosaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ noganthaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 2 Nahetuṁ nooghaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ noyogaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 3 Nahetuṁ nonīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 4 Nahetuṁ noparāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.18. Saraṇaduka, Mahantaraduka |18| Nasaraṇaṁ nasārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Nasaraṇaṁ nacittaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 3 Nasaraṇaṁ nacetasikaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 4 Nasaraṇaṁ nacittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nacittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 5 Nasaraṇaṁ nacittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 6 Nasaraṇaṁ nacittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nacittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 7 Nasaraṇaṁ nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 8 Nasaraṇaṁ naajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 9 Nasaraṇaṁ nabāhiraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 10 Nasaraṇaṁ naupādā dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cattāri, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. 11 Nasaraṇaṁ naupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 12 Nasaraṇaṁ naanupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.8. Cūḷantaraduka, Hetuduka |8| Naappaccayaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naasaṅkhataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekaṁ.) 2 Nasanidassanaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 3 Nasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā nava …pe… aññamaññe cha …pe… avigate nava. 4 Narūpiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naarūpiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. 5 Nalokiyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nalokuttaraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. 6 Nakenaci viññeyyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanakenaci viññeyyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.13. Piṭṭhiduka, Hetuduka |13| Nadassanena pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanadassanena pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nabhāvanāya pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanabhāvanāya pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nadassanena 900 --- patthana12 13:1 pahātabbahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanadassanena pahātabbahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanabhāvanāya pahātabbahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 3 Nasavitakkaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naavitakkaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasappītikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naappītikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… napītisahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanapītisahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasukhasahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanasukhasahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naupekkhāsahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanaupekkhāsahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 5 Nakāmāvacaraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanakāmāvacaraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… narūpāvacaraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanarūpāvacaraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. 7 Naarūpāvacaraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanaarūpāvacaraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. 8 Napariyāpannaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naapariyāpannaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. 9 Naniyyānikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naaniyyānikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naniyataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naaniyataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 10 Nasauttaraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naanuttaraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. 11 Nasaraṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 12 Naaraṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naaraṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nahetu ca naaraṇo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 13 Nasaraṇaṁ nahetuñca naaraṇaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 14 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 15 Nasaraṇaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 16 Naaraṇaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca naaraṇo nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 17 Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.3. Hetuduka, Āsavagocchaka |3| Nahetuṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 2 Nahetuṁ nanoāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha pañca. Vipākaṁ natthi.) 3 Nahetuṁ nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ naanāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 4 Nahetuṁ naāsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 5 Nahetuṁ naāsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 6 Nahetuṁ noāsavañceva naanāsavañca dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 7 Nahetuṁ naanāsavañceva nano ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha pañca. Vipākaṁ natthi.) 8 Nahetuṁ naāsavañceva naāsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 9 Nahetuṁ naāsavavippayuttañceva nano ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha pañca. Vipākaṁ natthi.) 10 Nahetuṁ āsavavippayuttaṁ nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ āsavavippayuttaṁ naanāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.7. Sahetukadukādi, Hetuduka |7| Nasahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasahetuko 901 --- patthana12 7:1 nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasahetuko nahetu ca naahetuko nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Naahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca naahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nasahetuko nahetu ca naahetuko nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nasahetukaṁ nahetuñca naahetukaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nasahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasahetukaṁ nahetuñca naahetukaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca naahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasahetukaṁ nahetuñca naahetukaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nasahetuko nahetu ca naahetuko nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 5 Naahetukaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca naahetuko nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Sabbattha ekaṁ.) 7 Nahetusampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. 8 Nahetuvippayuttaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekaṁ.) 9 Nahetuñceva naahetukañca nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naahetukañceva nana ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuñceva nahetuvippayuttañca nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuvippayuttañceva nana ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekaṁ.) 10 Nahetuṁ nasahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ naahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.17. Saraṇaduka, Saññojanadukādi |17| Nasaraṇaṁ nosaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 3 Nasaraṇaṁ noganthaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nooghaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ noyogaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ nonīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ noparāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.9. Āsavagocchaka, Hetuduka |9| Noāsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanoāsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 2 Nasāsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naanāsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. 3 Naāsavasampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naāsavavippayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 4 Naāsavañceva naanāsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… naanāsavañceva nano ca āsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 5 Naāsavañceva naāsavavippayuttañca nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha pañca. Vipākaṁ natthi.) 6 Naāsavavippayuttañceva nano ca āsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… āsavavippayuttaṁ nasāsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… āsavavippayuttaṁ naanāsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.19. Saraṇaduka, Upādānadukādi |19| Nasaraṇaṁ naupādānaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 3 Nasaraṇaṁ nokilesaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.2. Hetuduka, Cūḷantaraduka |2| Nahetuṁ naappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naappaccayo 902 --- patthana12 2:1 dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naappaccayo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naappaccayo ca nanahetu naappaccayo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nanahetuṁ naappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naappaccayo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ naappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naappaccayo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ naappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naappaccayo ca nanahetu naappaccayo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nahetuṁ naappaccayañca nanahetuṁ naappaccayañca dhammaṁ paṭicca nahetu naappaccayo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naappaccayañca nanahetuṁ naappaccayañca dhammaṁ paṭicca nanahetu naappaccayo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naappaccayañca nanahetuṁ naappaccayañca dhammaṁ paṭicca nahetu naappaccayo ca nanahetu naappaccayo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava. (Sabbattha nava.) 5 Nahetuṁ naasaṅkhataṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 6 Nahetuṁ nasanidassanaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 7 Nahetuṁ nasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 8 Nahetuṁ naappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 9 Nahetuṁ narūpiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 10 Nahetuṁ naarūpiṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 11 Nahetuṁ nalokiyaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nalokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 12 Nahetuṁ nakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nanakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.12. Upādānadukādi, Hetuduka |12| Noupādānaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā pañca, vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 3 Nokilesaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nanokilesaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.16. Saraṇaduka, Āsavagocchaka |16| Nasaraṇaṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 2 Nasaraṇaṁ nanoāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekaṁ. Vipākaṁ natthi.) 3 Nasaraṇaṁ nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekaṁ.) 4 Nasaraṇaṁ naanāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 5 Nasaraṇaṁ naāsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 6 Nasaraṇaṁ naāsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekaṁ. Vipākaṁ natthi.) 7 Nasaraṇaṁ naāsavañceva naanāsavañca dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 8 Nasaraṇaṁ naanāsavañceva nano ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekaṁ. Vipākaṁ natthi.) 9 Nasaraṇaṁ naāsavañceva naāsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca …pe… nasaraṇaṁ naāsavavippayuttañceva nano ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekaṁ. Vipākaṁ natthi.) 10 Nasaraṇaṁ naāsavavippayuttaṁ nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha ekaṁ.) 11 Nasaraṇaṁ naāsavavippayuttaṁ naanāsavaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīya (2), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 12.6. Hetuduka, Piṭṭhiduka |6| Nahetuṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 2 Nahetuṁ nanadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 3 Nahetuṁ nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nanabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nanadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 4 Nahetuṁ nanabhāvanāya 903 --- patthana12 6:4 pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca …. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 5 Nahetuṁ nasavitakkaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ naavitakkaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ naavicāraṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nasappītikaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ naappītikaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ napītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nanapītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nanasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nanaupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 6 Nahetuṁ nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nanakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nanarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ nanaarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 7 Nahetuṁ napariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ naapariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ naniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ naaniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nahetuṁ naniyataṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 8 Nahetuṁ naaniyataṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava. Vipākaṁ natthi.) 9 Nahetuṁ nasauttaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. Nahetuṁ naanuttaraṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava.) 10 Nahetuṁ nasaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha nava.) 11 Nahetuṁ naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naaraṇo ca nanahetu naaraṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 12 Nanahetuṁ naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naaraṇo ca nanahetu naaraṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 13 Nahetuṁ naaraṇañca nanahetuṁ naaraṇañca dhammaṁ paṭicca nahetu naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naaraṇañca nanahetuṁ naaraṇañca dhammaṁ paṭicca nanahetu naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naaraṇañca nanahetuṁ naaraṇañca dhammaṁ paṭicca nahetu naaraṇo ca nanahetu naaraṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 14 Hetuyā nava. (Sabbattha nava.) patthana15 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.15. Hetuduka, Micchattaniyatattika |15| Hetuṁ micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu namicchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā …. (Sabbattha tīṇi.) 2 Hetuṁ sammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasammattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā …. (Sabbattha tīṇi.) 3 Nahetuṁ aniyataṁ dhammaṁ paccayā nanahetu naaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.70. Saraṇaduka, Kusalattika |70| Araṇaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Saraṇaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Araṇaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā naaraṇo naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Araṇaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā nasaraṇo naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 4 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 5 Araṇo abyākato dhammo naaraṇassa naabyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Araṇo 904 --- patthana15 70:5 abyākato dhammo nasaraṇassa naabyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 6 Ārammaṇe dve, adhipatiyā anantare samanantare nissaye upanissaye purejāte vippayutte dve …pe… avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.51. Upādinnaduka, Kusalattika |51| Anupādinnaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naupādinno nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Anupādinnaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naupādinno naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Abyākatamūlaṁ ekaṁyeva paccayavasena.) 3 Mahantaradukaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.89. Saraṇaduka, Ajjhattārammaṇattika |89| Saraṇaṁ ajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Araṇaṁ ajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve, aññamaññe ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 2 Saraṇaṁ bahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nabahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Araṇaṁ bahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nabahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve, aññamaññe ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.3. Hetuduka, Vipākattika |3| Hetuṁ vipākaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu navipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Hetuṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca nahetu navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nanahetu nanevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.34. Āsavasampayuttaduka, Kusalattika |34| Āsavavippayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naāsavasampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Āsavasampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naāsavasampayutto naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Āsavavippayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā naāsavasampayutto naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.45. Cittānuparivattiduka, Kusalattika |45| Cittānuparivattiṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nocittānuparivattī nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā nava …pe… avigate nava. 2 Cittānuparivattiṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nocittānuparivattī naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Abyākatamūlaṁ tīṇiyeva paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.82. Saraṇaduka, Parittārammaṇattika |82| Saraṇaṁ parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naparittārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Araṇaṁ parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naparittārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 2 Saraṇaṁ mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo namahaggatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Araṇaṁ mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo namahaggatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 3 Araṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naappamāṇārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.64. Rūpāvacaraduka, Kusalattika |64| Rūpāvacaraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Narūpāvacaraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 2 Narūpāvacaraṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Abyākatamūlaṁ dve paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.8. Hetuduka, Dassanattika |8| Hetuṁ dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati 905 --- patthana15 8:1 hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Hetuṁ bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nanahetu nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.86. Saraṇaduka, Uppannattika |86| Saraṇo anuppanno dhammo nasaraṇassa naanuppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ārammaṇe cattāri, adhipatiyā tīṇi, upanissaye cattāri. 2 Araṇo uppādī dhammo naaraṇassa nauppādissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Araṇo uppādī dhammo nasaraṇassa nauppādissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ārammaṇe dve, adhipatiyā ekaṁ, upanissaye dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.60. Pītisahagataduka, Kusalattika |60| Pītisahagataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca napītisahagato nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Pītisahagataṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca napītisahagato naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Abyākatamūlaṁ tīṇiyeva paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.41. Cittasampayuttaduka, Kusalattika |41| Cittasampayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nacittasampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Cittasampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nacittasampayutto naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Abyākatamūlaṁ tīṇiyeva paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.24. Hetusampayuttaduka, Kusalattika |24| Hetusampayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetusampayutto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Hetusampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetusampayutto naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 3 Hetuvippayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā nahetuvippayutto naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.7. Hetuduka, Pītittika |7| Hetuṁ pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu napītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Hetuṁ sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Hetuṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.55. Dassanenapahātabbahetukaduka, Kusalattika |55| Nadassanena pahātabbahetukaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Dassanena pahātabbahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nadassanena pahātabbahetukaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā nanadassanena pahātabbahetuko naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā dve, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Abyākatavāre sabbattha paccayavasena gaṇetabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.30. Lokiyaduka, Kusalattika |30| Lokiyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nalokuttaro nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 2 Lokiyaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nalokuttaro naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Lokiyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā nalokiyo naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.11. Hetuduka, Sekkhattika |11| Hetuṁ sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasekkho dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Hetuṁ asekkhaṁ 906 --- patthana15 11:2 dhammaṁ paṭicca nahetu naasekkho dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā nanahetu nanevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.74. Saraṇaduka, Saṅkiliṭṭhattika |74| Saraṇaṁ saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Araṇaṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paccayā naaraṇo naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Araṇaṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paccayā nasaraṇo naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 3 Araṇaṁ asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.35. Āsavasāsavadukādi, Kusalattika |35| Sāsavañceva no ca āsavaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naanāsavo ca nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Āsavañceva sāsavañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo ceva naanāsavo ca naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Sāsavañceva no ca āsavaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā naanāsavo ceva nano ca āsavo naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 (Āsavaāsavasampayuttadukaṁ āsavasāsavadukasadisaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.88. Saraṇaduka, Atītārammaṇattika |88| Saraṇaṁ atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naatītārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Araṇaṁ atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naatītārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 2 Saraṇaṁ anāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanāgatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Araṇaṁ anāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanāgatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 3 Saraṇaṁ paccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo napaccuppannārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Araṇaṁ paccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo napaccuppannārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.50. Upādāduka, Kusalattika |50| Noupādā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nanoupādā nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Noupādā akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nanoupādā naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Abyākatamūlaṁ ekaṁyeva paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.2. Hetuduka, Vedanāttika |2| Hetuṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Nahetuṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Hetuṁ sukhāya vedanāya sampayuttañca nahetuṁ sukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca nahetu nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 6 Hetuṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Sabbattha vitthāro.) 8 Hetuṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.71. Saraṇaduka, Vedanāttika |71| Saraṇaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Saraṇaṁ 907 --- patthana15 71:1 sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naaraṇo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Saraṇaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nasukhāya vedanāya sampayutto ca naaraṇo nasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Araṇaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā cattāri, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. 4 Saraṇaṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 6 Saraṇaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā …. 7 Hetuyā cattāri, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.14. Hetuduka, Hīnattika |14| Hetuṁ hīnaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nahīno dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ majjhimaṁ dhammaṁ paccayā nanahetu namajjhimo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Hetuṁ paṇītaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu napaṇīto dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.65. Arūpāvacaraduka, Kusalattika |65| Arūpāvacaraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naarūpāvacaraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 2 Naarūpāvacaraṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Abyākatamūlaṁ dve paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.83. Saraṇaduka, Hīnattika |83| Saraṇaṁ hīnaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nahīno dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Araṇaṁ majjhimaṁ dhammaṁ paccayā naaraṇo namajjhimo dhammo uppajjati hetupaccayā. Araṇaṁ majjhimaṁ dhammaṁ paccayā nasaraṇo namajjhimo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 3 Araṇaṁ paṇītaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo napaṇīto dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.9. Hetuduka, Dassanahetuttika |9| Hetuṁ dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Hetuṁ bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Hetuṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.21. Hetuduka, Ajjhattārammaṇattika |21| Hetuṁ ajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha tīṇi.) 2 Hetuṁ bahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nabahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.44. Cittasahabhūduka, Kusalattika |44| Cittasahabhuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasahabhū nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā nava …pe… avigate nava. 2 Cittasahabhuṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasahabhū naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Abyākatamūlaṁ tīṇiyeva paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.25. Hetusahetukadukādi, Kusalattika |25| Hetu ceva sahetuko ca kusalo dhammo nahetussa ceva naahetukassa ca nakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Hetu ceva sahetuko ca kusalo dhammo naahetukassa ceva nana ca hetussa nakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Hetu ceva sahetuko ca kusalo dhammo nahetussa ceva naahetukassa ca 908 --- patthana15 25:1 nakusalassa ca naahetukassa ceva nana ca hetussa nakusalassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 2 Sahetuko ceva na ca hetu kusalo dhammo naahetukassa ceva nana ca hetussa nakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Sahetuko ceva na ca hetu kusalo dhammo nahetussa ceva naahetukassa ca nakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Sahetuko ceva na ca hetu kusalo dhammo nahetussa ceva naahetukassa ca nakusalassa ca naahetukassa ceva nana ca hetussa nakusalassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 3 Hetu ceva sahetuko kusalo ca sahetuko ceva na ca hetu kusalo ca dhammā nahetussa ceva naahetukassa nakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Hetu ceva sahetuko kusalo ca sahetuko ceva na ca hetu kusalo ca dhammā naahetukassa ceva nana ca hetussa nakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Hetu ceva sahetuko kusalo ca sahetuko ceva na ca hetu kusalo ca dhammā nahetussa ceva naahetukassa nakusalassa ca naahetukassa ceva nana hetussa nakusalassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 4 Ārammaṇe nava, adhipatiyā anantare samanantare upanissaye natthiyā vigate nava. 5 Hetu ceva sahetuko ca akusalo dhammo nahetussa ceva naahetukassa naakusalassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Etena upāyena nava pañhā kātabbā.) 6 Ārammaṇe nava, anantare samanantare upanissaye natthiyā vigate nava. 7 Hetu ceva sahetuko ca abyākato dhammo nahetussa ceva naahetukassa ca naabyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Nava pañhā kātabbā.) 8 Ārammaṇe adhipatiyā upanissaye nava. (Saṅkhittaṁ. Hetuhetusampayuttadukaṁ hetusahetukadukasadisaṁ. Saṅkhittaṁ. Nava pañhā.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.40. Cetasikaduka, Kusalattika |40| Cetasikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nacetasiko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Cetasikaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nacetasiko naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Acetasikaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā naacetasiko naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.61. Sukhasahagataduka, Kusalattika |61| Sukhasahagataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhasahagato nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasukhasahagataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhasahagato nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Sukhasahagataṁ kusalañca nasukhasahagataṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca nasukhasahagato nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Sukhasahagataṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhasahagato naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasukhasahagataṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhasahagato naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Sukhasahagataṁ akusalañca nasukhasahagataṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca nasukhasahagato naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Abyākatamūlaṁ tīṇiyeva paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.87. Saraṇaduka, Atītattika |87| Saraṇo atīto dhammo nasaraṇassa naatītassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ārammaṇe cattāri, adhipatiyā tīṇi, upanissaye cattāri. (Anāgato atītasadiso.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.75. Saraṇaduka, Vitakkattika |75| Saraṇaṁ savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nasavitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Araṇaṁ savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca naaraṇo nasavitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 3 Hetuyā cattāri, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. 4 Saraṇaṁ avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naavitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā cattāri, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. 5 Araṇaṁ avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naavitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.10. Hetuduka, 909 --- patthana15 10:0 Ācayagāmittika |10| Hetuṁ ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Hetuṁ apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naapacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā nanahetu nanevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.31. Kenaciviññeyyaduka, Kusalattika |31| Kenaci viññeyyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakenaci viññeyyo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā nava …pe… avigate nava. 2 Kenaci viññeyyaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakenaci viññeyyo naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā nava …pe… avigate nava. 3 Kenaci viññeyyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā nakenaci viññeyyo naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā nava …pe… avigate nava. 4 Cūḷantaradukaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.6. Hetuduka, Vitakkattika |6| Hetuṁ savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasavitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Hetuṁ avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naavitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naavitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.54. Bhāvanāyapahātabbaduka, Kusalattika |54| Nabhāvanāya pahātabbaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Bhāvanāya pahātabbaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 3 Nabhāvanāya pahātabbaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nanabhāvanāya pahātabbo naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.58. Savicāraduka, Kusalattika |58| Savicāraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasavicāro nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Savicāraṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasavicāro naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Abyākatamūlaṁ tīṇiyeva paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.66. Pariyāpannaduka, Kusalattika |66| Pariyāpannaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naapariyāpanno nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Apariyāpannaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naapariyāpanno nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 2 Pariyāpannaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naapariyāpanno naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Abyākatamūlaṁ dve paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.80. Saraṇaduka, Sekkhattika |80| Araṇaṁ sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nasekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Araṇaṁ asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naasekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Araṇaṁ nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paccayā nasaraṇo nanevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.22. Hetuduka, Sanidassanattika |22| Nahetu sanidassanasappaṭigho dhammo nanahetussa nasanidassanasappaṭighassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo …pe… nahetu sanidassanasappaṭigho dhammo nahetussa nasanidassanasappaṭighassa ca nanahetussa nasanidassanasappaṭighassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā upanissaye purejāte atthiyā avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Hetuṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ 910 --- patthana15 22:3 anidassanaappaṭighañca nahetuṁ anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nahetu naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (3) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.47. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhūduka, Kusalattika |47| Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Abyākatamūlaṁ tīṇiyeva paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.79. Saraṇaduka, Ācayagāmittika |79| Saraṇaṁ ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 2 Araṇaṁ apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naapacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Araṇaṁ nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā naaraṇo nanevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.36. Āsavavippayuttasāsavaduka, Kusalattika |36| Āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto naanāsavo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto naanāsavo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 3 Āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto naanāsavo naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 4 Āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā āsavavippayutto nasāsavo naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā āsavavippayutto naanāsavo naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 5 Āsavagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.1. Hetuduka, Kusalattika |1| 15.1.1. Kusalapada Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Hetuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ kusalañca nahetuṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca nahetu nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi (cittasamuṭṭhānameva, ārammaṇaṁ natthi.) 3 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 (Sahajātavārampi …pe… nissayavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 5 Hetu kusalo dhammo nahetussa nakusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 6 Hetu kusalo dhammo nahetussa nakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 7 Nahetu kusalo dhammo nanahetussa nakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 8 Hetu kusalo ca nahetu kusalo ca dhammā nahetussa nakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare samanantare nava, sahajāte nissaye tīṇi, upanissaye nava, pacchājāte tīṇi, kamme ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye tīṇi, jhāne ekaṁ, magge tīṇi, vippayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 10 15.1.2. Akusalapada Hetuṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 11 Nahetuṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 12 Hetuṁ akusalañca nahetuṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca nahetu naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 13 (Sahajātavārampi …pe… nissayavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 14 Hetu akusalo dhammo nahetussa naakusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 15 Hetu akusalo dhammo nahetussa naakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 16 Nahetu akusalo dhammo nanahetussa naakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 17 Hetu 911 --- patthana15 1:17 akusalo ca nahetu akusalo ca dhammā nahetussa naakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 18 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe nava, adhipatiyā ekaṁ, anantare samanantare nava, sahajāte nissaye tīṇi, upanissaye nava, pacchājāte tīṇi, kamme ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye tīṇi, jhāne ekaṁ, magge tīṇi, vippayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. 19 15.1.3. Abyākatapada Nahetuṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Nissayavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.53. Dassanenapahātabbaduka, Kusalattika |53| Nadassanena pahātabbaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Dassanena pahātabbaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nadassanena pahātabbaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 3 Nadassanena pahātabbaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā nanadassanena pahātabbo naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.72. Saraṇaduka, Vipākattika |72| Araṇaṁ vipākaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo navipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Saraṇaṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca nasaraṇo navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Araṇaṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca nasaraṇo navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 3 Araṇaṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nasaraṇo nanevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.17. Hetuduka, Uppannattika |17| Hetu anuppanno dhammo nahetussa naanuppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ārammaṇe nava, adhipatiyā upanissaye nava. 2 Hetu uppādī dhammo nahetussa nauppādissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ārammaṇe nava, adhipatiyā upanissaye nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.29. Rūpīduka, Kusalattika |29| Arūpiṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naarūpī nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Arūpiṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naarūpī naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Rūpiṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā narūpī naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.90. Saraṇaduka, Sanidassanattika |90| Araṇaṁ anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 2 Saraṇaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Araṇaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Saraṇaṁ anidassanaappaṭighañca araṇaṁ anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Hetuyā tīṇi, aññamaññe ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 4 Nahetu-naārammaṇa Araṇaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati nahetupaccayā. 5 Saraṇaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi …pe… nakamme ekaṁ …pe… naāhāre naindriye najhāne namagge ekaṁ …pe… navippayutte ekaṁ …pe… novigate tīṇi. 7 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 8 Saraṇo anidassanaappaṭigho dhammo nasaraṇassa naanidassanaappaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 9 Araṇo anidassanaappaṭigho dhammo nasaraṇassa naanidassanaappaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā dve, adhipatiyā dve, sahajāte nissaye tīṇi, pacchājāte kamme dve, 912 --- patthana15 90:10 vipāke ekaṁ, āhāre indriye jhāne magge vippayutte dve …pe… avigate tīṇi. 11 Saraṇo anidassanaappaṭigho dhammo nasaraṇassa naanidassanaappaṭighassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo, pacchājātapaccayena paccayo, kammapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 12 Nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi …pe… noavigate tīṇi. 13 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.76. Saraṇaduka, Pītittika |76| Saraṇaṁ pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo napītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Araṇaṁ pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo napītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 3 Hetuyā cattāri, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. 4 Saraṇaṁ sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nasukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 5 Araṇaṁ sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nasukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 6 Hetuyā cattāri, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. 7 Saraṇaṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā cattāri, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.48. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiduka, Kusalattika |48| Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Abyākatamūlaṁ tīṇiyeva.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.13. Hetuduka, Parittārammaṇattika |13| Hetuṁ parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naparittārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā …. (Sabbattha tīṇi.) 2 Hetuṁ mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu namahaggatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā …. (Sabbattha tīṇi.) 3 Hetuṁ appamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naappamāṇārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.32. Āsavaduka, Kusalattika |32| Noāsavaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Āsavaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Noāsavaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā nanoāsavo naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.69. Sauttaraduka, Kusalattika |69| Sauttaraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naanuttaro nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anuttaraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naanuttaro nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 2 Sauttaraṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naanuttaro naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Abyākatamūle dve paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.57. Savitakkaduka, Kusalattika |57| Savitakkaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasavitakko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Savitakkaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasavitakko naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Abyākatamūlaṁ tīṇiyeva paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.5. Hetuduka, Saṅkiliṭṭhattika |5| Hetuṁ saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Hetuṁ asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), 913 --- patthana15 26:0 Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.26. Nahetusahetukaduka, Kusalattika |26| Nahetuṁ sahetukaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasahetuko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Nahetuṁ sahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasahetuko naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Nahetuṁ ahetukaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā nahetu naahetuko naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 4 Hetugocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.18. Hetuduka, Atītattika |18| Hetu atīto dhammo nahetussa naatītassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava …pe… upanissaye nava …pe… vigate nava. 2 Hetu anāgato dhammo nahetussa naanāgatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ārammaṇe nava, adhipatiyā upanissaye nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.43. Cittasamuṭṭhānaduka, Kusalattika |43| Cittasamuṭṭhānaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nanocittasamuṭṭhāno nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Cittasamuṭṭhānaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nanocittasamuṭṭhāno naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Abyākatamūlaṁ tīṇiyeva paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.62. Upekkhāsahagataduka, Kusalattika |62| Upekkhāsahagataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naupekkhāsahagataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Upekkhāsahagataṁ kusalañca naupekkhāsahagataṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Upekkhāsahagataṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naupekkhāsahagataṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Upekkhāsahagataṁ akusalañca naupekkhāsahagataṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Abyākatamūlaṁ tīṇiyeva paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.84. Saraṇaduka, Micchattaniyatattika |84| Saraṇaṁ micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo namicchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Araṇaṁ sammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nasammattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Araṇaṁ aniyataṁ dhammaṁ paccayā naaraṇo naaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. Araṇaṁ aniyataṁ dhammaṁ paccayā nasaraṇo naaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.39. Cittaduka, Kusalattika |39| Cittaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nacitto nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Cittaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nacitto naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nocittaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā nanocitto naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.46. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaduka, Kusalattika |46| Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Abyākatamūlaṁ tīṇiyeva paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.78. Saraṇaduka, Dassanahetuttika |78| Saraṇaṁ dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… sahajāte tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Saraṇaṁ bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nabhāvanāya 914 --- patthana15 78:2 pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… sahajāte tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Araṇaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naaraṇo nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.23. Sahetukaduka, Kusalattika |23| Sahetukaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasahetuko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Sahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasahetuko naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 3 Ahetukaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā naahetuko naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.81. Saraṇaduka, Parittattika |81| Araṇaṁ parittaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naparitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Araṇaṁ mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo namahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Araṇaṁ appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naappamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.59. Sappītikaduka, Kusalattika |59| Sappītikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasappītiko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Appītikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasappītiko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Sappītikaṁ kusalañca appītikaṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca nasappītiko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Sappītikaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasappītiko naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Appītikaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasappītiko naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Sappītikaṁ akusalañca appītikaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca nasappītiko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Abyākatamūlaṁ tīṇiyeva paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.67. Niyyānikaduka, Kusalattika |67| Niyyānikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naniyyāniko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Aniyyānikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naniyyāniko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 2 Aniyyānikaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naniyyāniko naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Abyākatamūlaṁ dve paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.16. Hetuduka, Maggārammaṇattika |16| Hetuṁ maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu namaggārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā …. (Sabbattha tīṇi.) 2 Hetuṁ maggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu namaggahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā …. (Sabbattha tīṇi.) 3 Hetuṁ maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu namaggādhipati dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.28. Sanidassanadukādi, Kusalattika |28| Anidassanaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassano nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Akusalaṁ kusalasadisaṁ.) 2 Anidassanaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā nasanidassano naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Appaṭighaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naappaṭigho nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Appaṭighaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naappaṭigho naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 Abyākate paccayavasena ekaṁ. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.73. Saraṇaduka, Upādinnattika |73| Araṇaṁ upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Araṇaṁ anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo naanupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 915 --- patthana15 52:0 15.52. Dvigocchaka, Kusalattika |52| Noupādānaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca noupādāno nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Upādānaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca noupādāno naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nokilesaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nokileso nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.37. Saññojanadukādi, Kusalattika |37| Nosaññojanaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nosaññojano nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… noganthaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nogantho nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… nooghaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca noogho nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… noyogaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca noyogo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… nonīvaraṇaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nonīvaraṇo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… noparāmāsaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca noparāmāso nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.68. Niyataduka, Kusalattika |68| Niyataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naniyato nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Aniyataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naniyato nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 2 Niyataṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naniyato naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Aniyataṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naniyato naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… avigate dve. (Abyākatamūle dve paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.56. Bhāvanāyapahātabbahetukaduka, Kusalattika |56| Nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbahetuko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbahetuko naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Abyākatamūlaṁ dve.) Hetuyā dve, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.4. Hetuduka, Upādinnattika |4| Hetuṁ upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naanupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Hetuṁ anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naanupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.33. Sāsavaduka, Kusalattika |33| Sāsavaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naanāsavo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anāsavaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naanāsavo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 2 Sāsavaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naanāsavo naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Sāsavaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā nasāsavo naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.12. Hetuduka, Parittattika |12| Nahetuṁ parittaṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu naparitto dhammo uppajjati hetupaccayā …. (Sabbattha tīṇi.) 2 Hetuṁ mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu namahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Hetuṁ appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naappamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.77. Saraṇaduka, Dassanattika |77| Saraṇaṁ dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Saraṇaṁ bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Araṇaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā naaraṇo nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā 916 --- patthana15 77:3 ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.49. Ajjhattikaduka, Kusalattika |49| Ajjhattikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naajjhattiko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Bāhiraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naajjhattiko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Ajjhattikaṁ kusalañca bāhiraṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca naajjhattiko nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Ajjhattikaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naajjhattiko naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Bāhiraṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naajjhattiko naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Ajjhattikaṁ akusalañca bāhiraṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca naajjhattiko naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Abyākatamūlaṁ tīṇiyeva paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.38. Sārammaṇaduka, Kusalattika |38| Sārammaṇaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasārammaṇo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Sārammaṇaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nasārammaṇo naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Anārammaṇaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā naanārammaṇo naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.85. Saraṇaduka, Maggārammaṇattika |85| Araṇaṁ maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo namaggārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Araṇaṁ maggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo namaggahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Araṇaṁ maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo namaggādhipati dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.63. Kāmāvacaraduka, Kusalattika |63| Kāmāvacaraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nanakāmāvacaro nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakāmāvacaraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nanakāmāvacaro nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā dve …pe… avigate dve. 2 Kāmāvacaraṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nanakāmāvacaro naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Abyākatamūlaṁ dve paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.42. Cittasaṁsaṭṭhaduka, Kusalattika |42| Cittasaṁsaṭṭhaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nacittasaṁsaṭṭho nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Cittasaṁsaṭṭhaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nacittasaṁsaṭṭho naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Abyākatamūlaṁ tīṇiyeva paccayavasena.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.27. Sappaccayadukādi, Kusalattika |27| Sappaccayaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naappaccayo nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Sappaccayaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naappaccayo naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Sappaccayaṁ abyākataṁ dhammaṁ paccayā naappaccayo naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ sappaccayasadisaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 15.19. Hetuduka, Atītārammaṇattika |19| Hetuṁ atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naatītārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Hetuṁ anāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu naanāgatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Hetuṁ paccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu napaccuppannārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. patthana23 0 Paṭṭhānapakaraṇa 917 --- patthana23 46:0 Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.46. Sanidassanattika, Dassanattika |46| Nasanidassanasappaṭighaṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.23. Saṅkiliṭṭhattika, Kusalattika |23| Nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… avigate cha. 2 Nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.28. Ācayagāmittika, Kusalattika |28| Naācayagāmiṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… avigate cha. 2 Naācayagāmiṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā ācayagāmī akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Naācayagāmiṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, adhipatiyā pañca …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.16. Kusalattika, Uppannattika |16| Nakusalo nauppanno dhammo kusalassa uppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 2 Ārammaṇe aṭṭhārasa, adhipatiyā nava, upanissaye aṭṭhārasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.6. Kusalattika, Pītittika |6| Nakusalaṁ napītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca akusalo pītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 2 Nakusalaṁ nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca akusalo sukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 3 Nakusalaṁ naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca akusalo upekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.52. Sanidassanattika, Hīnattika |52| Nasanidassanasappaṭighaṁ nahīnaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho hīno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ namajjhimaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho majjhimo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ napaṇītaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho paṇīto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.37. Ajjhattattika, Kusalattika |37| Naajjhattaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā bahiddhā kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nabahiddhā nakusalaṁ dhammaṁ paccayā ajjhatto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… avigate dve. 2 Naajjhattaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā bahiddhā akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nabahiddhā naakusalaṁ dhammaṁ paccayā ajjhatto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… avigate dve. 3 Naajjhattaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhā abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nabahiddhā naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve, adhipatiyā dve …pe… avigate 918 --- patthana23 37:3 dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.56. Sanidassanattika, Atītattika |56| Nasanidassanasappaṭigho napaccuppanno dhammo anidassanaappaṭighassa paccuppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 2 Ārammaṇe cha, adhipatiyā cha, anantare samanantare tīṇi, upanissaye cha, natthiyā vigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.33. Micchattaniyatattika, Kusalattika |33| Namicchattaniyataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā sammattaniyato kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… avigate cha. 2 Namicchattaniyataṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā micchattaniyato akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… avigate cha. 3 Namicchattaniyataṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca aniyato abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.12. Kusalattika, Parittārammaṇattika |12| Nakusalaṁ naparittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato parittārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nakusalaṁ namahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā kusalo mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 3 Nakusalaṁ naappamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā kusalo appamāṇārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.2. Kusalattika, Vipākattika |2| Nakusalaṁ navipākaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Naakusalaṁ navipākaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 3 Nakusalaṁ navipākañca naakusalaṁ navipākañca dhammaṁ paṭicca abyākato vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 Nakusalaṁ navipākadhammadhammaṁ paccayā kusalo vipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ navipākadhammadhammaṁ paccayā akusalo vipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 6 Naakusalaṁ navipākadhammadhammaṁ paccayā akusalo vipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 7 Nakusalaṁ navipākadhammadhammañca naakusalaṁ navipākadhammadhammañca dhammaṁ paccayā kusalo vipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā … dve. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā cha …pe… avigate cha. 9 Nakusalaṁ nanevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca abyākato nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.49. Sanidassanattika, Sekkhattika |49| Nasanidassanasappaṭighaṁ nasekkhaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho sekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ naasekkhaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho asekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.38. Ajjhattārammaṇattika, Kusalattika |38| Naajjhattārammaṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā ajjhattārammaṇo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… avigate cha. 2 Naajjhattārammaṇaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā ajjhattārammaṇo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.9. Kusalattika, Ācayagāmittika |9| Nakusalaṁ naācayagāmiṁ dhammaṁ paccayā kusalo ācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… avigate cha. 2 Nakusalaṁ naapacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā kusalo apacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nakusalaṁ nanevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca abyākato 919 --- patthana23 9:3 nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, adhipatiyā pañca …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.42. Sanidassanattika, Upādinnattika |42| Nasanidassanasappaṭigho naupādinnupādāniyo dhammo anidassanaappaṭighassa upādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe cha, anantare samanantare tīṇi, upanissaye purejāte cha, kamme āhāre indriye tīṇi, atthiyā cha …pe… avigate cha. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ naanupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ naanupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.19. Kusalattika, Sanidassanattika |19| Nakusalaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Naakusalaṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 3 Naabyākataṁ nasanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 4 Nakusalaṁ nasanidassanasappaṭighañca naabyākataṁ nasanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca abyākato sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 5 Naakusalaṁ nasanidassanasappaṭighañca naabyākataṁ nasanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca abyākato sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 6 Nakusalaṁ nasanidassanasappaṭighañca naakusalaṁ nasanidassanasappaṭighañca dhammaṁ paṭicca abyākato sanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 8 Nakusalaṁ naanidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 9 Nakusalaṁ naanidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.27. Dassanahetuttika, Kusalattika |27| Nadassanena pahātabbahetukaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nadassanena pahātabbahetukaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe nava, adhipatiyā cha …pe… avigate nava. 3 Nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.58. Sanidassanattika, Ajjhattattikadvaya |58| Nasanidassanasappaṭigho naajjhatto dhammo anidassanaappaṭighassa ajjhattassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe cha, adhipatiyā cha, purejāte atthiyā avigate cha. 2 Nasanidassanasappaṭigho nabahiddhā dhammo anidassanaappaṭighassa bahiddhā dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe cha, adhipatiyā cha, purejāte atthiyā avigate cha. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ naajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho ajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Nasanidassanasappaṭighaṁ nabahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho bahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 920 --- patthana23 58:4 (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 (Sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.22. Upādinnattika, Kusalattika |22| Naanupādinnupādāniyaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… avigate cha. 2 Naanupādinnupādāniyaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā anupādinnupādāniyo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Naupādinnupādāniyaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, adhipatiyā pañca …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.47. Sanidassanattika, Dassanahetuttika |47| Nasanidassanasappaṭighaṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.36. Atītārammaṇattika, Kusalattika |36| Naatītārammaṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā atītārammaṇo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 2 Naatītārammaṇaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā atītārammaṇo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.53. Sanidassanattika, Micchattaniyatattika |53| Nasanidassanasappaṭighaṁ namicchattaniyataṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho micchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ nasammattaniyataṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho sammattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ naaniyataṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.7. Kusalattika, Dassanattika |7| Nakusalaṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā akusalo dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nakusalaṁ nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā akusalo bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nakusalaṁ nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.29. Sekkhattika, Kusalattika |29| Nasekkhaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā sekkho kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… avigate cha. 2 Nasekkhaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā nevasekkhanāsekkho akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nasekkhaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, adhipatiyā pañca …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.17. Kusalattika, Atītattikadvaya |17| Nakusalo napaccuppanno dhammo kusalassa paccuppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 2 Ārammaṇe aṭṭhārasa, adhipatiyā anantare samanantare soḷasa, upanissaye aṭṭhārasa, natthiyā vigate soḷasa. 3 Nakusalaṁ naatītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato atītārammaṇo dhammo uppajjati 921 --- patthana23 17:3 hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Nakusalaṁ naanāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā kusalo anāgatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 5 Nakusalaṁ napaccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.48. Sanidassanattika, Ācayagāmittika |48| Nasanidassanasappaṭighaṁ naācayagāmiṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho ācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ naapacayagāmiṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho apacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.3. Kusalattika, Upādinnattika |3| Nakusalo naupādinnupādāniyo dhammo abyākatassa upādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … cha pañhā. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe cha, anantare samanantare upanissaye cha, purejāte tīṇi, kamme pañca, āhāre tīṇi, atthiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nakusalaṁ naanupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, adhipatiyā pañca …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. 3 Nakusalaṁ naanupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paccayā kusalo anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe cha …pe… āsevane tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.13. Kusalattika, Hīnattika |13| Nakusalaṁ nahīnaṁ dhammaṁ paccayā akusalo hīno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nakusalaṁ namajjhimaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato majjhimo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 3 Nakusalaṁ napaṇītaṁ dhammaṁ paccayā kusalo paṇīto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… āsevane tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.32. Hīnattika, Kusalattika |32| Nahīnaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā majjhimo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… avigate cha. 2 Nahīnaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā hīno akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahīnaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca majjhimo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.57. Sanidassanattika, Atītārammaṇattika |57| Nasanidassanasappaṭighaṁ naatītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho atītārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ naanāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho anāgatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ napaccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.18. Kusalattika, Ajjhattattikadvaya |18| Nakusalo naajjhatto dhammo ajjhattassa kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe aṭṭhārasa, adhipatiyā soḷasa, upanissaye aṭṭhārasa, purejāte atthiyā avigate nava. 2 Nakusalo nabahiddhā dhammo bahiddhā kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe aṭṭhārasa, adhipatiyā cha, upanissaye aṭṭhārasa, purejāte atthiyā avigate nava. 3 Nakusalaṁ naajjhattārammaṇaṁ 922 --- patthana23 18:3 dhammaṁ paṭicca abyākato ajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Nakusalaṁ nabahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato bahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.26. Dassanattika, Kusalattika |26| Nadassanena pahātabbaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nadassanena pahātabbaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… avigate cha. 3 Nadassanena pahātabbaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.43. Sanidassanattika, Saṅkiliṭṭhattika |43| Nasanidassanasappaṭighaṁ nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.8. Kusalattika, Dassanahetuttika |8| Nakusalaṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nakusalaṁ nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nakusalaṁ nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… sahajāte nava …pe… nissaye nava …pe… kamme …pe… magge nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.39. Sanidassanattika, Kusalattika |39| Nasanidassanasappaṭighaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanidassanasappaṭighaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ nakusalañca naanidassanasappaṭighaṁ nakusalañca dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. (Saṅkhittaṁ.) 4 (Naanidassanasappaṭighanaabyākatamūlāni sattameva, dukamūlāni sattameva, sabbaṁ ekavīsatimeva.) 5 Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.35. Uppannattikādi, Kusalattika |35| Nauppanno nakusalo dhammo uppannassa kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ārammaṇe satta, adhipatiyā cha, upanissaye satta. 2 Nauppanno naakusalo dhammo uppannassa akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ārammaṇe cha, adhipatiyā cha, upanissaye cha. 3 Naanupanno naabyākato dhammo uppannassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 4 Nauppanno naabyākato dhammo uppannassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe satta, adhipatiyā cattāri, sahajāte nissaye tīṇi, upanissaye satta …pe… avigate tīṇi. 6 Atītattikaṁ uppannattikasadisaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma 923 --- patthana23 50:0 (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.50. Sanidassanattika, Parittattika |50| Nasanidassanasappaṭighaṁ naparittaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho paritto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ namahaggataṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho mahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ naappamāṇaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho appamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.4. Kusalattika, Saṅkiliṭṭhattika |4| Nakusalaṁ nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paccayā akusalo saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā …. (Akusalāneva tīṇi. Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nakusalaṁ naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. 3 Nakusalaṁ naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paccayā kusalo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe cha …pe… āsevane tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.14. Kusalattika, Micchattaniyatattika |14| Nakusalaṁ namicchattaniyataṁ dhammaṁ paccayā akusalo micchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nakusalaṁ nasammattaniyataṁ dhammaṁ paccayā kusalo sammattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nakusalaṁ naaniyataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, adhipatiyā pañca …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.21. Vipākattika, Kusalattika |21| Navipākaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Navipākaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā vipākadhammadhammo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Navipākaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.44. Sanidassanattika, Vitakkattika |44| Nasanidassanasappaṭighaṁ nasavitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ naavitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho avitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ naavitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho avitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.25. Pītittika, Kusalattika |25| Napītisahagataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā pītisahagato kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā aṭṭhavīsa …pe… avigate aṭṭhavīsa. 2 Napītisahagataṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā pītisahagato akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā aṭṭhavīsa …pe… avigate aṭṭhavīsa. 3 Napītisahagato naabyākato dhammo pītisahagatassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe aṭṭhavīsa, adhipatiyā anantare aṭṭhavīsa …pe… upanissaye aṭṭhavīsa, kamme catuvīsa, natthiyā vigate aṭṭhavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.40. Sanidassanattika, Vedanāttika |40| Nasanidassanasappaṭighaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ 924 --- patthana23 40:2 dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.10. Kusalattika, Sekkhattika |10| Nakusalaṁ nasekkhaṁ dhammaṁ paccayā kusalo sekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… āsevane tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 2 Nakusalaṁ naasekkhaṁ dhammaṁ paccayā abyākato asekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nakusalaṁ nanevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, adhipatiyā pañca …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.31. Parittārammaṇattika, Kusalattika |31| Naparittārammaṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā parittārammaṇo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 2 Naparittārammaṇaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā parittārammaṇo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cuddasa …pe… avigate cuddasa. 3 Naparittārammaṇo naabyākato dhammo parittārammaṇassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) … Ārammaṇe ekavīsa, adhipatiyā nava, anantare samanantare ekavīsa, upanissaye ekavīsa, natthiyā vigate ekavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.54. Sanidassanattika, Maggārammaṇattika |54| Nasanidassanasappaṭighaṁ namaggārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho maggārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ namaggahetukaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho maggahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ namaggādhipatiṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho maggādhipati dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.15. Kusalattika, Maggārammaṇattika |15| Nakusalaṁ namaggārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā kusalo maggārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… avigate cha. 2 Nakusalaṁ namaggahetukaṁ dhammaṁ paccayā kusalo maggahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nakusalaṁ namaggādhipatiṁ dhammaṁ paccayā kusalo maggādhipati dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.5. Kusalattika, Vitakkattika |5| Nakusalaṁ nasavitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca akusalo savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 2 Nakusalaṁ naavitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo avitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 3 Nakusalaṁ naavitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato avitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dvādasa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate dvādasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.51. Sanidassanattika, Parittārammaṇattika |51| Nasanidassanasappaṭighaṁ naparittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho parittārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ namahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ naappamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho appamāṇārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.34. Maggārammaṇattika, Kusalattika |34| Namaggārammaṇaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā maggārammaṇo 925 --- patthana23 34:1 kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā pañcatiṁsa …pe… avigate pañcatiṁsa. (Naakusalaṁ naabyākataṁ natthi.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.45. Sanidassanattika, Pītittika |45| Nasanidassanasappaṭighaṁ napītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho pītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho sukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho upekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.20. Vedanāttika, Kusalattika |20| Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā sukhāya vedanāya sampayutto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 2 Nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā sukhāya vedanāya sampayutto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 3 Naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā sukhāya vedanāya sampayutto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. (Cattāri gaṇitakena dve dve pañhā kātabbā. Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā cuddasa …pe… avigate cuddasa. (Vipākaṁ natthi.) 5 Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā sukhāya vedanāya sampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā dukkhāya vedanāya sampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. (Vipākaṁ natthi.) 7 Nasukhāya vedanāya sampayutto naabyākato dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 8 Ārammaṇe cuddasa, adhipatiyā dvādasa, anantare terasa, upanissaye ekavīsa, kamme sattarasa, natthiyā vigate terasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.41. Sanidassanattika, Vipākattika |41| Nasanidassanasappaṭighaṁ navipākaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ navipākadhammadhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho vipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.24. Vitakkattika, Kusalattika |24| Nasavitakkasavicāraṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā savitakkasavicāro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pannarasa …pe… avigate pannarasa. 2 Nasavitakkasavicāraṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā savitakkasavicāro akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. 3 Nasavitakkasavicāraṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā satta, adhipatiyā satta …pe… avigate satta. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.55. Sanidassanattika, Uppannattika |55| Nasanidassanasappaṭigho nauppanno dhammo anidassanaappaṭighassa uppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 2 Ārammaṇe cha, adhipatiyā upanissaye cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.30. Parittattika, Kusalattika |30| Namahaggataṁ nakusalaṁ dhammaṁ paccayā mahaggato kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. 2 926 --- patthana23 30:2 Namahaggataṁ naakusalaṁ dhammaṁ paccayā paritto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Naparittaṁ naabyākataṁ dhammaṁ paṭicca paritto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.11. Kusalattika, Parittattika |11| Nakusalaṁ naparittaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato paritto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. 2 Nakusalaṁ namahaggataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato mahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nakusalaṁ naappamāṇaṁ dhammaṁ paccayā kusalo appamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… āsevane tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 23.1. Kusalattika, Vedanāttika |1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Nakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 3 Naakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 4 Naabyākataṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 5 Nakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca naabyākataṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca akusalo sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 6 Naakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca naabyākataṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca kusalo sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 7 Nakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca naakusalaṁ nasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca abyākato sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 9 Nakusalaṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 10 Naabyākataṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 11 Nakusalaṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttañca naabyākataṁ nadukkhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca akusalo dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 13 Nakusalaṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 14 Naakusalaṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 15 Naabyākataṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 16 Nakusalaṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttañca naabyākataṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca akusalo 927 --- patthana23 1:16 adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 17 Naakusalaṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttañca naabyākataṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca kusalo adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 18 Nakusalaṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttañca naakusalaṁ naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca abyākato adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 19 Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. patthana24 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.19. Saraṇaduka, Cūḷantaraduka |19| Nasaraṇo nasappaccayo dhammo araṇassa sappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā upanissaye ekaṁ. 2 Nasaraṇo nasaṅkhato dhammo. (Saṅkhittaṁ.) 3 Nasaraṇaṁ nasanidassanaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo sanidassano dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 4 Nasaraṇo naanidassano dhammo saraṇassa anidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nasaraṇo naanidassano dhammo araṇassa anidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe dve, adhipatiyā ekaṁ, upanissaye purejāte atthiyā avigate dve. 5 Nasaraṇaṁ nasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo sappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… aññamaññe ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 6 Nasaraṇaṁ naappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo appaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 7 Nasaraṇaṁ narūpiṁ dhammaṁ paṭicca araṇo rūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ narūpiṁ dhammaṁ paṭicca araṇo rūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve, adhipatiyā dve …pe… aññamaññe ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 8 Nasaraṇaṁ naarūpiṁ dhammaṁ paccayā saraṇo arūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasaraṇaṁ naarūpiṁ dhammaṁ paccayā araṇo arūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… avigate dve. 9 Nasaraṇaṁ nalokiyaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 10 Nasaraṇaṁ nalokuttaraṁ dhammaṁ paccayā araṇo lokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 11 Nasaraṇaṁ nakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo kenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 12 Nasaraṇaṁ nakenaci naviññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo kenaci naviññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.4. Hetuduka, Āsavagocchaka |4| Nahetuṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca hetu āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca hetu āsavo ca nahetu āsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 2 Nanahetuṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca hetu āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 3 Nahetuṁ noāsavañca nanahetuṁ noāsavañca dhammaṁ paṭicca hetu āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 4 Nahetuṁ nanoāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 5 Nanahetuṁ nanoāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ nanoāsavaṁ dhammaṁ paṭicca hetu noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ nanoāsavaṁ 928 --- patthana24 4:5 dhammaṁ paṭicca hetu noāsavo ca nahetu noāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 6 Nahetuṁ nanoāsavañca nanahetuṁ nanoāsavañca dhammaṁ paṭicca nahetu noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 7 Nahetuṁ nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 8 Nahetuṁ naanāsavaṁ dhammaṁ paccayā hetu anāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 9 Nanahetuṁ naāsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu āsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 10 Nahetuṁ naāsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu āsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate nava. 11 Nahetuṁ naāsavañceva naanāsavañca dhammaṁ paṭicca hetu āsavo ceva sāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 12 Nahetuṁ naanāsavañceva nano ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sāsavo ceva no ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 13 Nahetuṁ naāsavañceva naāsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca hetu āsavo ceva āsavasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 14 Nahetuṁ naāsavavippayuttañceva nano ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu āsavasampayutto ceva no ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 15 Nahetuṁ āsavavippayuttaṁ nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu āsavavippayutto sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 16 Nahetuṁ āsavavippayuttaṁ naanāsavaṁ dhammaṁ paccayā hetu āsavavippayutto anāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.12. Āsavagocchaka, Hetuduka |12| Noāsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca āsavo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Nanoāsavaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca āsavo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 3 Noāsavaṁ nahetuñca nanoāsavaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca āsavo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 4 Noāsavaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 5 Nanoāsavaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 6 Noāsavaṁ nanahetuñca nanoāsavaṁ nanahetuñca dhammaṁ paṭicca noāsavo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.16. Saraṇaduka, Hetusampayuttaduka |16| Nasaraṇaṁ nahetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo hetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ nahetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo hetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā dve …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 3 Nasaraṇaṁ nahetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo hetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ nahetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo hetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā dve, ārammaṇe ekaṁ …pe… sahajāte cattāri …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.18. Saraṇaduka, Nahetusahetukaduka |18| Nasaraṇaṁ nahetuṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Nasaraṇaṁ nahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo nahetu ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 3 Naaraṇaṁ nahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo nahetu ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve, adhipatiyā dve …pe… aññamaññe ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa 929 --- patthana24 13:0 Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.13. Mahantaradukādi, Hetuduka |13| Nasārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sārammaṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā ekaṁ …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 2 Naanārammaṇaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca sārammaṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.5. Hetuduka, Saññojanagocchakādi |5| Nahetuṁ nosaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca hetu saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ noganthaṁ dhammaṁ paṭicca hetu gantho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… avigate nava. 5 Nahetuṁ nooghaṁ dhammaṁ paṭicca hetu ogho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 7 Nahetuṁ noyogaṁ dhammaṁ paṭicca hetu yogo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 9 Nahetuṁ nonīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu nīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 11 Nahetuṁ noparāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu parāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.1. Hetuduka, Sahetukaduka |1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Nahetuṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sahetuko ca nahetu sahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 3 Nanahetuṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri …pe… purejāte āsevane tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cattāri. 5 Nanahetu naahetuko dhammo nahetussa ahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe cha, adhipatiyā tīṇi, anantare cha …pe… sahajāte aññamaññe cattāri, nissaye pañca, upanissaye cha, purejāte tīṇi, āsevane ekaṁ …pe… sampayutte ekaṁ, vippayutte tīṇi …pe… avigate pañca. 7 Pañhāvāraṁ vitthāretabbaṁ. 8 Nahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 9 Nanahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 10 Nahetuṁ naahetukañca nanahetuṁ naahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… sahajāte pañca, aññamaññe cattāri …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.17. Saraṇaduka, Hetusahetukadukādi |17| Nasaraṇaṁ nahetuñceva naahetukañca dhammaṁ paṭicca araṇo hetu ceva sahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ nahetuñceva naahetukañca dhammaṁ paṭicca saraṇo hetu ceva sahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 2 Nasaraṇaṁ naahetukañceva nanahetuñca dhammaṁ paṭicca araṇo sahetuko ceva na ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ naahetukañceva nanahetuñca dhammaṁ paṭicca saraṇo sahetuko ceva na ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 3 (Hetuhetusampayuttadukaṁ saṅkhittaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.22. Saraṇaduka, Piṭṭhiduka |22| 24.22.1. Sauttarapada 24.22.1.1–6. Paṭiccādivāra Nasaraṇaṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Naaraṇaṁ nanadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Nasaraṇaṁ nasauttaraṁ dhammaṁ paṭicca araṇo sauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate 930 --- patthana24 22:3 ekaṁ. 4 (Sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 5 24.22.1.7. Pañhāvāra Hetu-ārammaṇa Nasaraṇo nasauttaro dhammo araṇassa sauttarassa dhammassa hetupaccayena paccayo … ekaṁ. 6 Nasaraṇo nasauttaro dhammo araṇassa sauttarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 8 Paccanīyuddhāra Nasaraṇo nasauttaro dhammo araṇassa sauttarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … (Saṅkhittaṁ.) 9 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ …pe… noavigate ekaṁ. 10 Hetupaccayā naārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 11 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 12 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 13 24.22.2. Anuttarapada Hetu-anantara Nasaraṇaṁ naanuttaraṁ dhammaṁ paccayā araṇo anuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 14 Nasaraṇo naanuttaro dhammo araṇassa anuttarassa dhammassa anantarapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye dve, purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ. 15 Paccanīyuddhāra Nasaraṇo naanuttaro dhammo araṇassa anuttarassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 16 Naaraṇo naanuttaro dhammo araṇassa anuttarassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Nahetuyā dve, naārammaṇe dve …pe… naupanissaye ekaṁ, napurejāte dve …pe… noavigate dve. 17 Upanissayapaccayā nahetuyā dve. (Saṅkhittaṁ.) 18 Nahetupaccayā upanissaye dve, purejāte ekaṁ …pe… atthiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 19 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 20 Anulomadukatikapaṭṭhānato paṭṭhāya yāva pariyosānā tiṁsamattehi bhāṇavārehi paṭṭhānaṁ. 21 Dhammapaccanīyānulome dukadukapaṭṭhānaṁ niṭṭhitaṁ. 22 Paccanīyānulomapaṭṭhānaṁ niṭṭhitaṁ. 23 Paṭṭhānapakaraṇaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.10. Sahetukadukādi, Hetuduka |10| Nasahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasahetukaṁ nahetuñca naahetukaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca sahetuko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe pañca, adhipatiyā ekaṁ …pe… purejāte āsevane tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. 2 Nasahetukaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Naahetukaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 4 Nahetusampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca hetusampayutto hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe pañca, adhipatiyā ekaṁ …pe… purejāte āsevane tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. (Sahetukadukasadisaṁ.) 6 Nahetuñceva naahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu ceva sahetuko ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 7 Naahetukañceva nana ca hetuṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko ceva na ca hetu nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 8 Nahetuñceva nahetuvippayuttañca nahetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu ceva hetusampayutto ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 9 Nahetuvippayuttañceva nanahetuñca nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca hetusampayutto ceva na ca hetu nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Antimadukaṁ na labbhati.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.6. Hetuduka, Mahantaraduka |6| Nahetuṁ nasārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ 931 --- patthana24 6:2 naanārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu anārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ nocittaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu citto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Nahetuṁ nanocittaṁ dhammaṁ paṭicca hetu nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 Nahetuṁ nacetasikaṁ dhammaṁ paṭicca hetu cetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 6 Nahetuṁ naacetasikaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu acetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 7 Nahetuṁ nacittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu cittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 8 Nahetuṁ nacittavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu cittavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 9 Nahetuṁ nacittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca hetu cittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 10 Nahetuṁ nacittavisaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu cittavisaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 11 Nahetuṁ nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca hetu cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā … (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 12 Nahetuṁ nanocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca hetu nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 13 Nahetuṁ nocittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca hetu cittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 14 Nahetuṁ nanocittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nocittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 15 Nahetuṁ nacittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca hetu cittānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 16 Nahetuṁ nanocittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nocittānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 17 Nahetuṁ nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca hetu cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 18 Nahetuṁ nanocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 19 Nahetuṁ nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca hetu cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 20 Nahetuṁ nanocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 21 Nahetuṁ nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca hetu cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 22 Nahetuṁ nanocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 23 Nahetuṁ naajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ajjhattiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 24 Nahetuṁ nabāhiraṁ dhammaṁ paṭicca hetu bāhiro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 25 Nahetuṁ naupādā dhammaṁ paṭicca nahetu upādā dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 26 Nahetuṁ nanoupādā dhammaṁ paṭicca hetu noupādā dhammo uppajjati hetupaccayā. 932 --- patthana24 6:26 (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 27 Nahetuṁ naupādinno dhammo hetussa upādinnassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe nava, anantare samanantare nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, kamme tīṇi, āhāre ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 28 Nahetuṁ naanupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu anupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, sahajāte nissaye kamme …pe… magge vippayutte atthiyā avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.9. Hetuduka, Piṭṭhiduka |9| Nahetuṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā hetu dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nahetuṁ nanadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nahetuṁ nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā hetu bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Nahetuṁ nanabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 Nanahetuṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 6 Nahetuṁ nanadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… sahajāte pañca …pe… avigate pañca. 7 Nanahetuṁ nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 8 Nahetuṁ nanabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… sahajāte pañca …pe… avigate pañca. 9 Nahetuṁ nasavitakkaṁ dhammaṁ paṭicca hetu savitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Sabbattha saṅkhittaṁ.) 11 Nahetuṁ nasaraṇaṁ dhammaṁ paccayā hetu saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 12 Nahetuṁ naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ naaraṇañca nanahetuṁ naaraṇañca dhammaṁ paṭicca nahetu araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.21. Saraṇaduka, Mahantaradukādi |21| Nasaraṇaṁ nasārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo sārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Nasaraṇaṁ naanārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo anārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ naanārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo anārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve, adhipatiyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 3 Nasaraṇaṁ nacittaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo citto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ nacittaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo citto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 4 Nasaraṇaṁ nacetasikaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo cetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ nacetasikaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo cetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 5 Nasaraṇaṁ nacittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo cittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ nacittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo cittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… avigate dve. 6 Nasaraṇaṁ nacittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo cittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ nacittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo cittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… avigate dve. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), 933 --- patthana24 2:0 Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.2. Hetuduka, Hetusampayuttadukādi |2| Nahetuṁ nahetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu hetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cattāri …pe… purejāte āsevane tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cattāri. 2 Nahetuṁ nahetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu hetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… sahajāte pañca, aññamaññe cattāri …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. 3 Nahetuṁ nahetuñceva naahetukañca dhammaṁ paṭicca hetu hetu ceva sahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 4 Nanahetuṁ naahetukañceva nanahetuñca dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko ceva na ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 5 Nahetuṁ nahetuñceva nahetuvippayuttañca dhammaṁ paṭicca hetu hetu ceva hetusampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 6 Nanahetuṁ nahetuvippayuttañceva nanahetuñca dhammaṁ paṭicca nahetu hetusampayutto ceva na ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 7 Nahetuṁ nahetuṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 8 Nahetuṁ nahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nahetu ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.14. Saraṇaduka, Hetuduka |14| Nasaraṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca araṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… avigate dve. 2 Nasaraṇaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca araṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Naaraṇaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca araṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo nahetu ca araṇo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cattāri, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.7. Hetuduka, Upādānagocchaka |7| Nahetuṁ naupādānaṁ dhammaṁ paṭicca hetu upādāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.11. Cūḷantaraduka, Hetuduka |11| Naappaccayaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sappaccayo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 2 Naappaccayaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca sappaccayo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhataṁ sappaccayasadisaṁ.) 3 Nasanidassanaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anidassano hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 4 Nasanidassanaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca sanidassano nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 5 Nasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca appaṭigho hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 6 Nasappaṭighaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 7 Narūpiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca arūpī hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā ekaṁ …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 8 Narūpiṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca arūpī nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Gaṇitakena tīṇi. Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate tīṇi. 9 Nalokiyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca lokuttaro hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 10 Nalokuttaraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 934 --- patthana24 11:10 Hetuyā dve …pe… avigate dve. 11 Nalokiyaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 12 Nalokuttaraṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cattāri, ārammaṇe dve …pe… avigate cattāri. 13 Nakenaci viññeyyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca kenaci viññeyyo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. 14 Nakenaci naviññeyyaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca kenaci naviññeyyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.20. Saraṇaduka, Āsavagocchakādi |20| Naaraṇaṁ naāsavaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Naaraṇaṁ nasaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 4 Naaraṇaṁ naganthaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo gantho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 6 Naaraṇaṁ naoghaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo ogho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 8 Naaraṇaṁ noyogaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo yogo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 10 Naaraṇaṁ nanīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo nīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 12 Naaraṇaṁ naparāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo parāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.8. Hetuduka, Kilesagocchaka |8| Nahetuṁ nakilesaṁ dhammaṁ paṭicca hetu kileso dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.15. Saraṇaduka, Sahetukaduka |15| Nasaraṇaṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 2 Nasaraṇaṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naaraṇaṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā dve, ārammaṇe ekaṁ …pe… sahajāte cattāri …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate cattāri. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Dukadukapaṭṭhānapāḷi (6) 24.3. Hetuduka, Cūḷantaraduka |3| Nahetu nasappaccayo dhammo hetussa sappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 2 Ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā upanissaye tīṇi. (Saṅkhataṁ sappaccayasadisaṁ.) 3 Nahetuṁ nasanidassanaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sanidassano dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Nahetu naanidassano dhammo hetussa anidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā upanissaye purejāte atthiyā avigate tīṇi. 5 Nahetuṁ nasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… aññamaññe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 6 Nahetuṁ naappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu appaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 7 Nahetuṁ narūpiṁ dhammaṁ paṭicca hetu rūpī dhammo uppajjati hetupaccayā …. Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 8 Nahetuṁ naarūpiṁ dhammaṁ paṭicca hetu arūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 9 Nahetuṁ nalokiyaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanahetuṁ nalokiyaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Gaṇitakena tīṇi. Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 10 Nahetuṁ nalokuttaraṁ dhammaṁ paccayā hetu lokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 935 --- patthana24 3:10 (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 11 Nahetuṁ nakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca hetu kenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. 12 Nahetuṁ nakenaci naviññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca hetu kenaci naviññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… avigate nava. patthana22 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.23. Hīnattikādi, Hetuduka |23| Nahīnaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca majjhimo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… vipāke cha …pe… avigate nava. 3 Namicchattaniyataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sammattaniyato hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 5 Namaggārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā chabbīsa …pe… āsevane pannarasa …pe… avigate chabbīsa. 7 Naanuppanno nanahetu dhammo uppannassa nahetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. Nauppādī nanahetu dhammo uppannassa nahetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. Naanuppanno nanahetu ca nauppādī nanahetu ca dhammā uppannassa nahetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe cha, adhipatiyā tīṇi, sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye cha, pacchājāte vipāke indriye magge sampayutte vippayutte atthiyā avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.1. Kusalattika, Hetuduka |1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Nakusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca akusalo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca abyākato hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Naakusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca kusalo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca abyākato hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 4 Naabyākataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca kusalo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca akusalo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 5 Nakusalaṁ nahetuñca naabyākataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca akusalo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nahetuñca naabyākataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca kusalo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nahetuñca naakusalaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca abyākato hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 7 Nakusalaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca akusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca akusalo nahetu ca abyākato nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 8 Naakusalaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca kusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca kusalo nahetu ca abyākato nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 9 Naabyākataṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 10 Nakusalaṁ nanahetuñca naabyākataṁ nanahetuñca dhammaṁ paṭicca akusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 11 Naakusalaṁ nanahetuñca naabyākataṁ nanahetuñca dhammaṁ paṭicca kusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 12 Nakusalaṁ nanahetuñca naakusalaṁ nanahetuñca dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate aṭṭhārasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.16. Kusalattika, Saraṇaduka |16| Nakusalaṁ nasaraṇaṁ dhammaṁ paccayā akusalo saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate 936 --- patthana22 16:1 tīṇi. 2 Nakusalaṁ naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ naaraṇañca naabyākataṁ naaraṇañca dhammaṁ paṭicca abyākato araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.28. Sanidassanattika, Hetusampayuttadukādi |28| Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho hetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho hetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuñceva naahetukañca dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho hetu ceva sahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Nasanidassanasappaṭighaṁ naahetukañceva nana ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho sahetuko ceva na ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuñceva nahetuvippayuttañca dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho hetu ceva hetusampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 6 Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuvippayuttañceva nana ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho hetusampayutto ceva na ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 7 Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 8 Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nahetu ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.12. Kusalattika, Pariyāpannaduka |12| Nakusalaṁ napariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato pariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ napariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato pariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ napariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato pariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, adhipatiyā pañca …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. 2 Nakusalaṁ naapariyāpannaṁ dhammaṁ paccayā kusalo apariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ naapariyāpannaṁ dhammaṁ paccayā abyākato apariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. (Akusalamūle dve, dukamūle dve.) Hetuyā cha … vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.5. Kusalattika, Cūḷantaraduka |5| Nakusalo nasappaccayo dhammo kusalassa sappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo …. Ārammaṇe cha, adhipatiyā upanissaye cha. (Saṅkhataṁ sappaccayasadisaṁ.) 2 Nakusalaṁ nasanidassanaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sanidassano dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 3 Nakusalo naanidassano dhammo kusalassa anidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Nava pañhā kātabbā.) Ārammaṇe nava, adhipatiyā tīṇi, upanissaye purejāte atthiyā avigate nava. 4 Nakusalaṁ nasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 5 Nakusalaṁ naappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato appaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 6 Nakusalaṁ narūpiṁ dhammaṁ paṭicca abyākato rūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi 937 --- patthana22 5:6 …pe… avigate cha. 7 Nakusalaṁ naarūpiṁ dhammaṁ paṭicca abyākato arūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 8 Nakusalaṁ nalokiyaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, adhipatiyā pañca …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. 9 Nakusalaṁ nalokuttaraṁ dhammaṁ paccayā kusalo lokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nalokuttaraṁ dhammaṁ paccayā abyākato lokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Cha pañhā kātabbā.) Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 10 Nakusalaṁ nakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo kenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate aṭṭhārasa. 11 Nakusalaṁ nakenaci naviññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo kenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate aṭṭhārasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.33. Sanidassanattika, Upādānadukādi |33| Nasanidassanasappaṭighaṁ noupādānaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho upādāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.27. Sanidassanattika, Sahetukaduka |27| Nasanidassanasappaṭighaṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanidassanasappaṭighaṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ nasahetukañca naanidassanasappaṭighaṁ nasahetukañca dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. 3 Naanidassanasappaṭighaṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. 4 Nasanidassanasappaṭighaṁ naahetukañca naanidassanasappaṭighaṁ naahetukañca dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.19. Upādinnattika, Hetuduka |19| Naupādinnupādāniyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā cha …pe… āsevane cha …pe… vipāke cha …pe… avigate nava. 2 Naupādinnupādāniyaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe nava, adhipatiyā ekādasa …pe… āsevane cha …pe… vipāke pannarasa …pe… avigate aṭṭhārasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.22. Parittattikadvaya, Hetuduka |22| Naparittaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca mahaggato hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekādasa, ārammaṇe ekādasa, adhipatiyā nava …pe… purejāte āsevane nava …pe… avigate ekādasa. 3 Naparittārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca parittārammaṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā terasa, ārammaṇe terasa, adhipatiyā nava …pe… purejāte āsevane nava …pe… avigate terasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.17. Vedanāttika, Hetuduka |17| Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca dukkhāya vedanāya sampayutto hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca dukkhāya vedanāya sampayutto hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 4 Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuñca 938 --- patthana22 17:4 naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Dutiyaṁ gaṇitakena tīṇi.) Hetuyā ekavīsa …pe… vipāke cuddasa …pe… avigate ekavīsa. 5 Nasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca dukkhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 6 Nadukkhāya vedanāya sampayuttaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Dve pañhāyeva.) 7 Naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca …. (Dveyeva. Paṭhamaṁ gaṇitakena ekaṁ, dutiyaṁ gaṇitakena ekaṁ, tatiyaṁ gaṇitakena ekaṁ kātabbaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke cha …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.29. Sanidassanattika, Cūḷantaraduka |29| Nasanidassanasappaṭigho nasappaccayo dhammo anidassanaappaṭighassa sappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā upanissaye tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ nasanidassanaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho sanidassano dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, adhipatiyā pañca …pe… avigate pañca. 3 Naanidassanaappaṭigho nanasanidassano dhammo anidassanaappaṭighassa nasanidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā upanissaye purejāte atthiyā avigate tīṇi. 4 Nasanidassanasappaṭighaṁ nasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho sappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, adhipatiyā nava …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate nava. 5 Nasanidassanasappaṭighaṁ naappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho appaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 6 Nasanidassanasappaṭighaṁ narūpiṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho rūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 7 Nasanidassanasappaṭighaṁ naarūpiṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho arūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 8 Nasanidassanasappaṭighaṁ nalokiyaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. 9 Nasanidassanasappaṭighaṁ nalokuttaraṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho lokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 10 Naanidassanasappaṭighaṁ nalokiyaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. Hetuyā ekavīsa. 11 Nasanidassanasappaṭighaṁ nalokiyañca naanidassanasappaṭighaṁ nalokiyañca dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 12 Nasanidassanasappaṭighaṁ nalokuttaraṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho lokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 13 Nasanidassanasappaṭighaṁ nakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho kenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañcatiṁsa, ārammaṇe tīṇi …pe… aññamaññe pannarasa …pe… avigate pañcatiṁsa. 14 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañcatiṁsa, ārammaṇe tīṇi …pe… aññamaññe pannarasa …pe… avigate pañcatiṁsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.36. Sanidassanattika, Saraṇaduka |36| Nasanidassanasappaṭighaṁ nasaraṇaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. 3 Naanidassanasappaṭighaṁ naaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. 4 Nasanidassanasappaṭighaṁ naaraṇañca naanidassanasappaṭighaṁ 939 --- patthana22 36:4 naaraṇañca dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 6 (Sahajātavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 7 22.36.1. Hetu-ārammaṇādi Nasanidassanasappaṭigho naaraṇo dhammo sanidassanasappaṭighassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … satta. 8 Naanidassanasappaṭigho naaraṇo dhammo sanidassanasappaṭighassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … satta. 9 Nasanidassanasappaṭigho naaraṇo ca naanidassanasappaṭigho naaraṇo ca dhammā sanidassanasappaṭighassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … satta. 10 Nasanidassanasappaṭigho naaraṇo dhammo anidassanaappaṭighassa araṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Naanidassanasappaṭigho naaraṇo dhammo anidassanaappaṭighassa araṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nasanidassanasappaṭigho naaraṇo ca naanidassanasappaṭigho naaraṇo ca dhammā anidassanaappaṭighassa araṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā ekavīsa, anantare tīṇi …pe… sahajāte nissaye ekavīsa, upanissaye tīṇi, pacchājāte kamme āhāre indriye jhāne magge vippayutte ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 12 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.4. Kusalattika, Hetusahetukadukādi |4| Nakusalaṁ nahetuñceva naahetukañca dhammaṁ paṭicca akusalo hetu ceva sahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nahetuñceva naahetukañca dhammaṁ paṭicca abyākato hetu ceva sahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 2 (Naakusale dve, naabyākate dve. Paṭhamaṁ gaṇitakena ekaṁ, dutiyaṁ gaṇitakena ekaṁ, tatiyaṁ gaṇitakena ekaṁ, sabbattha nava pañhā.) 3 Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 4 Nakusalaṁ naahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca akusalo sahetuko ceva na ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 5 Nakusalaṁ nahetuñceva nahetuvippayuttañca dhammaṁ paṭicca akusalo hetu ceva hetusampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. (Hetusahetukasadisaṁ.) 6 Nakusalaṁ nahetuvippayuttañceva nanahetuñca dhammaṁ paṭicca akusalo hetusampayutto ceva na ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 7 Nakusalaṁ nahetuṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 8 Nakusalaṁ nahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo nahetu ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. 9 Naakusalaṁ nahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. 10 Naabyākataṁ nahetuṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Gaṇitakena tīṇi pañhā.) 11 Hetuyā cha, adhipatiyā cha …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.32. Sanidassanattika, Mahantaraduka |32| Nasanidassanasappaṭighaṁ nasārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho sārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ naanārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho anārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ nocittaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho citto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanocittaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 5 Nasanidassanasappaṭighaṁ nacetasikaṁ dhammaṁ 940 --- patthana22 32:5 paṭicca anidassanaappaṭigho cetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 6 Nasanidassanasappaṭighaṁ naacetasikaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho acetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 7 Nasanidassanasappaṭighaṁ nacittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho cittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 8 Nasanidassanasappaṭighaṁ nacittavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho cittavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 9 Nasanidassanasappaṭighaṁ nacittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho cittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 10 Nasanidassanasappaṭighaṁ nacittavisaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho cittavisaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 11 Nasanidassanasappaṭighaṁ nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 12 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 13 Nasanidassanasappaṭighaṁ nocittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho cittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate pañca. 14 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanocittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nocittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 15 Nasanidassanasappaṭighaṁ nocittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho cittānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate pañca. 16 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanocittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nocittānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 17 Nasanidassanasappaṭighaṁ nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 18 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 19 Nasanidassanasappaṭighaṁ nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 20 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 21 Nasanidassanasappaṭighaṁ nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 22 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 23 Nasanidassanasappaṭighaṁ naajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho ajjhattiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 941 --- patthana22 32:23 Hetuyā ekādasa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekādasa. 24 Nasanidassanasappaṭighaṁ nabāhiraṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho bāhiro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 25 Nasanidassanasappaṭighaṁ noupādā dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho upādā dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañcatiṁsa, adhipatiyā pañcatiṁsa …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate pañcatiṁsa. 26 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanoupādā dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho noupādā dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 27 Nasanidassanasappaṭigho naupādinno dhammo anidassanaappaṭighassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Ārammaṇe cha, anantare tīṇi …pe… upanissaye cha …pe… āhāre aṭṭhārasa, avigate aṭṭhārasa. 28 Nasanidassanasappaṭighaṁ naanupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho anupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, sahajāte nissaye kamme …pe… magge vippayutte atthiyā avigate ekavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.13. Kusalattika, Niyyānikaduka |13| Nakusalaṁ naniyyānikaṁ dhammaṁ paccayā kusalo niyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Naakusalaṁ naaniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato aniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ naaniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato aniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ naaniyyānikañca naabyākataṁ naaniyyānikañca dhammaṁ paṭicca abyākato aniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.26. Sanidassanattika, Hetuduka |26| Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Naanidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ nahetuñca naanidassanasappaṭighaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nasanidassanasappaṭighaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Nahetu nanahetu ovattā, tīṇi mūlāni, ekavīsati pañhā kātabbā.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.18. Vipākattika, Hetuduka |18| Navipākaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca vipāko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Navipākaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Navipākaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Navipākadhammadhammaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca vipāko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Navipākadhammadhammaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 3 Nanevavipākanavipākadhammadhammaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca vipāko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nanevavipākanavipākadhammadhammaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 4 Navipākaṁ nahetuñca nanevavipākanavipākadhammadhammaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 5 Navipākadhammadhammaṁ nahetuñca nanevavipākanavipākadhammadhammaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca vipāko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 6 Navipākaṁ nahetuñca navipākadhammadhammaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca vipāko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Navipākaṁ nahetuñca navipākadhammadhammaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekādasa, ārammaṇe ekādasa, adhipatiyā 942 --- patthana22 18:6 nava …pe… purejāte nava, āsevane cha …pe… vipāke pañca …pe… avigate ekādasa. 7 Navipākaṁ nanahetuṁ dhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe cuddasa …pe… vipāke nava …pe… avigate aṭṭhārasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.14. Kusalattika, Niyataduka |14| Nakusalaṁ naniyataṁ dhammaṁ paccayā kusalo niyato dhammo uppajjati hetupaccayā …. (Apariyāpannasadisaṁ. Cha pañhā.) Hetuyā cha …pe… avigate cha. 2 Nakusalaṁ naaniyataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ naaniyataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ naaniyataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ naaniyatañca naabyākataṁ naaniyatañca dhammaṁ paṭicca abyākato aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ naaniyatañca naabyākataṁ naaniyatañca dhammaṁ paṭicca abyākato aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, adhipatiyā pañca …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.3. Kusalattika, Hetusampayuttaduka |3| Nakusalaṁ nahetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo hetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nahetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato hetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nahetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato hetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. (Sahetukasadisaṁ. Saṅkhittaṁ.) 2 Nakusalaṁ nahetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato hetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. (Ahetukasadisaṁ. Saṅkhittaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.35. Sanidassanattika, Dassanenapahātabbadukādi |35| Nasanidassanasappaṭighaṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa …pe… adhipatiyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 4 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 5 Nasanidassanasappaṭighaṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 6 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 7 Nasanidassanasappaṭighaṁ nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 8 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 9 Nasanidassanasappaṭighaṁ nasavitakkaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho savitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 10 Nasanidassanasappaṭighaṁ naavitakkaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho avitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 11 Nasanidassanasappaṭighaṁ nasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho savicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate 943 --- patthana22 35:11 tīṇi. 12 Nasanidassanasappaṭighaṁ naavicāraṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho avicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 13 Nasanidassanasappaṭighaṁ nasappītikaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho sappītiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 14 Nasanidassanasappaṭighaṁ naappītikaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho appītiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 15 Nasanidassanasappaṭighaṁ napītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho pītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 16 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanapītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho napītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 17 Nasanidassanasappaṭighaṁ nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho sukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 18 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nasukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 19 Nasanidassanasappaṭighaṁ naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho upekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 20 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanaupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho naupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 21 Nasanidassanasappaṭighaṁ nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho kāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 22 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho nakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 23 Nasanidassanasappaṭighaṁ narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho rūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 24 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho narūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… aññamaññe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 25 Nasanidassanasappaṭighaṁ naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho arūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 26 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanaarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho naarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 27 Nasanidassanasappaṭighaṁ napariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho pariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 28 Nasanidassanasappaṭighaṁ naapariyāpannaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho apariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 29 Nasanidassanasappaṭighaṁ naniyyānikaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho niyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 30 Nasanidassanasappaṭighaṁ naaniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho aniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 31 Nasanidassanasappaṭighaṁ naniyataṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho niyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 32 Nasanidassanasappaṭighaṁ naaniyataṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho 944 --- patthana22 35:32 aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 33 Nasanidassanasappaṭighaṁ nasauttaraṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho sauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 34 Nasanidassanasappaṭighaṁ naanuttaraṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho anuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.21. Vitakkattikādi, Hetuduka |21| Nasavitakkasavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā pannarasa, ārammaṇe pannarasa, adhipatiyā cuddasa …pe… purejāte āsevane cuddasa …pe… avigate pannarasa. 3 Napītisahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā aṭṭhavīsa …pe… avigate aṭṭhavīsa. 5 Nadassanena pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 7 Nadassanena pahātabbahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā nava, ārammaṇe cuddasa, adhipatiyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cuddasa. 9 Naācayagāmiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca apacayagāmī hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate nava. 11 Nasekkhaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca asekkho hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā nava …pe… āsevane cha …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.8. Kusalattika, Mahantaraduka |8| Nakusalaṁ nasārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.25. Ajjhattattikadvaya, Hetuduka |25| Naajjhattaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhā hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Nabahiddhā nahetuṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā dve …pe… avigate dve. 4 Naajjhattārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattārammaṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 5 Nabahiddhārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhārammaṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā cha, ārammaṇe cha, adhipatiyā dve …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.31. Sanidassanattika, Saññojanagocchakādi |31| Nasanidassanasappaṭighaṁ nosaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ noganthaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho gantho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ nooghaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho ogho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 Nasanidassanasappaṭighaṁ noyogaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho yogo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 7 Nasanidassanasappaṭighaṁ nonīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho nīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 9 Nasanidassanasappaṭighaṁ noparāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho parāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.7. Kusalattika, Saññojanagocchakādi |7| Nakusalaṁ nosaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 3 Nakusalaṁ noganthaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo gantho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 Nakusalaṁ nooghaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo ogho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 7 Nakusalaṁ noyogaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo yogo 945 --- patthana22 7:7 dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 9 Nakusalaṁ nonīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo nīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 11 Nakusalaṁ noparāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo parāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.10. Kusalattika, Rūpāvacaraduka |10| Nakusalaṁ narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato rūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nakusalaṁ nanarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato narūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.2. Kusalattika, Sahetukaduka |2| Nakusalaṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ nasahetukaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasahetukañca naabyākataṁ nasahetukañca dhammaṁ paṭicca akusalo sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasahetukañca naakusalaṁ nasahetukañca dhammaṁ paṭicca abyākato sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā cha. Ārammaṇe cha …pe… purejāte āsevane tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 3 Nakusalaṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ naahetukaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ naahetukañca naabyākataṁ naahetukañca dhammaṁ paṭicca abyākato ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ naahetukañca naabyākataṁ naahetukañca dhammaṁ paṭicca abyākato ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ naahetukañca naakusalaṁ naahetukañca dhammaṁ paṭicca abyākato ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā cha. Ārammaṇe tīṇi …pe… sahajāte dvādasa …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate dvādasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.34. Sanidassanattika, Kilesadukādi |34| Nasanidassanasappaṭighaṁ nokilesaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho kileso dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.15. Kusalattika, Sauttaraduka |15| Nakusalaṁ nasauttaraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nasauttaraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Naabyākataṁ nasauttaraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Naakusalaṁ nasauttarañca naabyākataṁ nasauttarañca dhammaṁ paṭicca abyākato sauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Nakusalaṁ nasauttarañca naakusalaṁ nasauttarañca dhammaṁ paṭicca abyākato sauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, adhipatiyā pañca …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. 2 Nakusalaṁ naanuttaraṁ dhammaṁ paccayā kusalo anuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā … (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.9. Kusalattika, Kāmāvacaraduka |9| Nakusalaṁ nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato kāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe tīṇi …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. 2 Nakusalaṁ nanakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.20. Saṅkiliṭṭhattika, Hetuduka |20| Nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… vipāke cha …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa 946 --- patthana22 24:0 Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.24. Atītattikadvaya, Hetuduka |24| Naatīto nanahetu dhammo paccuppannassa nahetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. Naanāgato nanahetu dhammo paccuppannassa nahetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. Naatīto nanahetu ca naanāgato nanahetu ca dhammā paccuppannassa nahetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe adhipatiyā cha, anantare tīṇi …pe… upanissaye cha …pe… avigate tīṇi. 3 Naatītārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā sattarasa, ārammaṇe sattarasa, adhipatiyā nava …pe… purejāte āsevane nava …pe… avigate sattarasa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.11. Kusalattika, Arūpāvacaraduka |11| Nakusalaṁ naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā kusalo arūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… avigate cha. 2 Nakusalaṁ nanaarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato naarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, adhipatiyā pañca …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.30. Sanidassanattika, Āsavagocchaka |30| Nasanidassanasappaṭighaṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nasanidassanasappaṭighaṁ nanoāsavaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 3 Nasanidassanasappaṭighaṁ nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 4 Nasanidassanasappaṭighaṁ naanāsavaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho anāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 5 Nasanidassanasappaṭighaṁ naāsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho āsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 6 Nasanidassanasappaṭighaṁ naāsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho āsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 7 Nasanidassanasappaṭighaṁ naāsavañceva naanāsavañca dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho āsavo ceva sāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 8 Nasanidassanasappaṭighaṁ naanāsavañceva nano ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho sāsavo ceva no ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate ekavīsa. 9 Nasanidassanasappaṭighaṁ naāsavañceva naāsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho āsavo ceva āsavasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 10 Nasanidassanasappaṭighaṁ naāsavavippayuttañceva nano ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho āsavasampayutto ceva no ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 11 Nasanidassanasappaṭighaṁ āsavavippayuttaṁ nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho āsavavippayutto sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā ekavīsa, adhipatiyā ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. 12 Nasanidassanasappaṭighaṁ āsavavippayuttaṁ naanāsavaṁ dhammaṁ paccayā anidassanaappaṭigho āsavavippayutto anāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammapaccanīyānuloma (4), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 22.6. Kusalattika, Āsavagocchaka |6| Nakusalaṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 2 Nakusalaṁ nanoāsavaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate nava. 3 Nakusalaṁ nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, adhipatiyā pañca …pe… vipāke tīṇi 947 --- patthana22 6:3 …pe… avigate pañca. 4 Nakusalaṁ naanāsavaṁ dhammaṁ paccayā kusalo anāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā cha …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate cha. 5 Nakusalaṁ naāsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo āsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 6 Nakusalaṁ naāsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo āsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate nava. 7 Nakusalaṁ naāsavañceva naanāsavañca dhammaṁ paṭicca akusalo āsavo ceva sāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 8 Nakusalaṁ naanāsavañceva nano ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo sāsavo ceva no ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate nava. 9 Nakusalaṁ naāsavañceva naāsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca akusalo āsavo ceva āsavasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 10 Nakusalaṁ naāsavavippayuttañceva nano ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo āsavasampayutto ceva no ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 11 Nakusalaṁ āsavavippayuttaṁ nasāsavaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato āsavavippayutto sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, adhipatiyā pañca …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate pañca. patthana14 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.34. Niyyānikaduka |34| Niyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca naniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Aniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca naniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Niyyānikañca aniyyānikañca dhammaṁ paṭicca naniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.15. Āsavasampayuttaduka |15| Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naāsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naāsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naāsavasampayutto ca naāsavavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naāsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naāsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naāsavasampayutto ca naāsavavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca naāsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca naāsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca naāsavasampayutto ca naāsavavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe cha …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.4. Hetusahetukaduka |4| Hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu ceva naahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca naahetuko ceva nanahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu ceva naahetuko ca naahetuko ceva nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca naahetuko ceva nanahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ceva naahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ceva naahetuko ca naahetuko ceva nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Hetuñceva sahetukañca sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ceva naahetuko ca dhammo 948 --- patthana14 4:3 uppajjati hetupaccayā. Hetuñceva sahetukañca sahetukañceva na ca hetuñca dhammaṁ paṭicca naahetuko ceva nanahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuñceva sahetukañca sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ceva naahetuko ca naahetuko ceva nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.20. Parāmāsaduka |20| Parāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca noparāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Hetuyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. (Āsavagocchakasadisaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.24. Upādānagocchaka |24| Upādānaṁ dhammaṁ paṭicca noupādāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.11. Lokiyaduka |11| Lokiyaṁ dhammaṁ paṭicca nalokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Lokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca nalokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Lokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca nalokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Lokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca nalokiyo ca nalokuttaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā.) 3 Lokiyañca lokuttarañca dhammaṁ paṭicca nalokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Sabbattha pañca.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.30. Savitakkadukādi |30| Savitakkaṁ dhammaṁ paṭicca nasavitakko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Avitakkaṁ dhammaṁ paṭicca naavitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 4 Savicāraṁ dhammaṁ paṭicca nasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 5 Avicāraṁ dhammaṁ paṭicca naavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.5. Hetuhetusampayuttaduka |5| Hetuñceva hetusampayuttañca dhammaṁ paṭicca nahetu ceva nahetuvippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuñceva hetusampayuttañca dhammaṁ paṭicca nahetuvippayutto ceva nanahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuñceva hetusampayuttañca dhammaṁ paṭicca nahetu ceva nahetuvippayutto ca nahetuvippayutto ceva nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Hetusampayuttañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetuvippayutto ceva nanahetu ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetusampayuttañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ceva nahetuvippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetusampayuttañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ceva nahetuvippayutto ca nahetuvippayutto ceva nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Hetuñceva hetusampayuttañca hetusampayuttañceva na ca hetuñca dhammaṁ paṭicca nahetu ceva nahetuvippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuñceva hetusampayuttañca hetusampayuttañceva na ca hetuñca dhammaṁ paṭicca nahetuvippayutto ceva nanahetu dhammo ca uppajjati hetupaccayā. Hetuñceva hetusampayuttañca hetusampayuttañceva na ca hetuñca dhammaṁ paṭicca nahetu ceva nahetuvippayutto ca nahetuvippayutto ceva nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… avigate nava. (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.14. Sāsavaduka |14| Sāsavaṁ dhammaṁ paṭicca naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nasāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nasāsavo ca naanāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Sāsavañca anāsavañca dhammaṁ paṭicca naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.35. Niyataduka |35| Niyataṁ dhammaṁ paṭicca naniyato dhammo uppajjati hetupaccayā 949 --- patthana14 35:1 … tīṇi. 2 Aniyataṁ dhammaṁ paṭicca naniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Niyatañca aniyatañca dhammaṁ paṭicca naniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.21. Sārammaṇaduka |21| Sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Anārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Sārammaṇañca anārammaṇañca dhammaṁ paṭicca nasārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.25. Kilesagocchaka |25| Kilesaṁ dhammaṁ paṭicca nokileso dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.31. Sappītikadukādi |31| Sappītikaṁ dhammaṁ paṭicca nasappītiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Appītikaṁ dhammaṁ paṭicca naappītiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 4 Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca napītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 5 Napītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca nanapītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 7 Sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca nasukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 8 Nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca nanasukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 10 Upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 11 Naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca nanaupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.10. Rūpīduka |10| Rūpiṁ dhammaṁ paṭicca narūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.1. Hetuduka |1| Hetu Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā—hetuṁ dhammaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… hetuṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ca nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ca nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 4 Hetuñca nahetuñca dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuñca nahetuñca dhammaṁ paṭicca nanahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuñca nahetuñca dhammaṁ paṭicca nahetu ca nanahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 6 Hetu-ārammaṇa Hetu dhammo nahetussa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 7 Hetu dhammo nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 8 Nahetu dhammo nanahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 9 Hetu ca nahetu ca dhammā nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava …pe… upanissaye nava, purejāte pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge sampayutte nava, vippayutte pañca …pe… avigate nava. (Pañhāvārampi evaṁ vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.22. Cittaduka |22| Cittaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 2 Nocittaṁ dhammaṁ paṭicca nanocitto 950 --- patthana14 22:2 dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Cittañca nocittañca dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā. (1) (Saṅkhittaṁ. Sabbattha pañca.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.29. Bhāvanāyapahātabbahetukaduka |29| Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nanabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.17. Āsavaāsavasampayuttaduka |17| Āsavañceva āsavasampayuttañca dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naāsavavippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Āsavasampayuttañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca naāsavavippayutto ceva nano ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Āsavañceva āsavasampayuttañca āsavavippayuttañceva no ca āsavañca dhammaṁ paṭicca noāsavo ceva naāsavavippayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava. (Sabbattha nava.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.6. Nahetusahetukaduka |6| Nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 3 Hetugocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.36. Sauttaraduka |36| Sauttaraṁ dhammaṁ paṭicca naanuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Anuttaraṁ dhammaṁ paṭicca naanuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Anuttaraṁ dhammaṁ paṭicca nasauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Anuttaraṁ dhammaṁ paṭicca nasauttaro ca naanuttaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Sauttarañca anuttarañca dhammaṁ paṭicca naanuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.32. Kāmāvacaradukādi |32| Kāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 2 Nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nanakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. 4 Rūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 5 Narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nanarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. 7 Arūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 8 Naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nanaarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 9 Arūpāvacarañca naarūpāvacarañca dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke dve …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.2. Sahetukaduka |2| Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasahetuko ca naahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nasahetuko ca naahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paṭicca nasahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paṭicca naahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paṭicca nasahetuko ca naahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca …pe… avigate nava. (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.13. Āsavaduka |13| Āsavaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavaṁ dhammaṁ paṭicca nanoāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo ca 951 --- patthana14 13:1 nanoāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca nanoāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo ca nanoāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Āsavañca noāsavañca dhammaṁ paṭicca noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavañca noāsavañca dhammaṁ paṭicca nanoāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavañca noāsavañca dhammaṁ paṭicca noāsavo ca nanoāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava. (Sabbattha nava.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.9. Sappaṭighaduka |9| Sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasappaṭigho ca naappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasappaṭigho ca naappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Sappaṭighañca appaṭighañca dhammaṁ paṭicca nasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Sappaṭighañca appaṭighañca dhammaṁ paṭicca naappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Sappaṭighañca appaṭighañca dhammaṁ paṭicca nasappaṭigho ca naappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe ekaṁ …pe… aññamaññe cha …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.18. Āsavavippayuttasāsavaduka |18| Āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto naanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Āsavavippayuttaṁ sāsavañca āsavavippayuttaṁ anāsavañca dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto nanoanāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 5 Āsavagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.26. Dassanenapahātabbaduka |26| Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nanadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo ca nanadassanena pahātabbo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Dassanena pahātabbañca nadassanena pahātabbañca dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.23. Cetasikadukādi |23| Cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca nacetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. 2 Cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nacittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. 3 Cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca nacittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha, purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. 5 Cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nacittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. 7 Cittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nacittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… cittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca nacittānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca nacittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā nava …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. 9 952 --- patthana14 23:9 Ajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca naajjhattiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 10 Bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca nabāhiro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 11 Ajjhattikañca bāhirañca dhammaṁ paṭicca naajjhattiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā nava, ārammaṇe pañca, adhipatiyā pañca …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. 13 Upādā dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati hetupaccayā. 14 Noupādā dhammaṁ paṭicca nanoupādā dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 15 Upādā ca noupādā ca dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 16 Hetuyā pañca, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. 17 Upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca naupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 18 Anupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca naanupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā. 19 Upādinnañca anupādinnañca dhammaṁ paṭicca naupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 20 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā ekaṁ …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 21 Mahantaradukaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.37. Saraṇaduka |37| Saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nasaraṇo ca naaraṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Araṇaṁ dhammaṁ paṭicca naaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Saraṇañca araṇañca dhammaṁ paṭicca nasaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. Paccanīya 5 Nahetu Saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca naaraṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 6 Araṇaṁ dhammaṁ paṭicca nanaaraṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 7 Nahetuyā dve, na ārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca …pe… napurejāte cattāri …pe… nakamme dve …pe… naāhāre naindriye najhāne namagge ekaṁ …pe… navippayutte dve …pe… novigate tīṇi. 8 (Sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 9 Saraṇo dhammo nasaraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Saraṇo dhammo naaraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Saraṇo dhammo nasaraṇassa ca naaraṇassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 10 Araṇo dhammo nasaraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 11 Saraṇo dhammo nasaraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Saraṇo dhammo naaraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca, anantare cattāri …pe… sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte pacchājāte āsevane dve, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi …pe… avigate satta. 13 Saraṇo dhammo nasaraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo, sahajātapaccayena paccayo, upanissayapaccayena paccayo, pacchājātapaccayena paccayo, kammapaccayena paccayo. 14 Saraṇo dhammo naaraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo, sahajātapaccayena paccayo, upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 15 Nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta …pe… nasahajāte pañca, naaññamaññe nanissaye pañca …pe… napurejāte cha …pe… nasampayutte pañca, navippayutte cattāri …pe… noavigate cattāri. 16 Hetupaccayā naārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 17 Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 18 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.7. Sappaccayadukādi |7| Sappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca naappaccayo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 3 Sappaccayo dhammo naappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 4 Appaccayo dhammo naappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe dve, adhipatiyā dve …pe… upanissaye dve …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhataṁ sappaccayasadisaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.28. Dassanenapahātabbahetukaduka |28| Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati 953 --- patthana14 28:1 hetupaccayā. Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nanadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.16. Āsavasāsavaduka |16| Āsavañceva sāsavañca dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naanāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavañceva sāsavañca dhammaṁ paṭicca naanāsavo ceva nano ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavañceva sāsavañca dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naanāsavo ca naanāsavo ceva nano ca āsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Sāsavañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca naanāsavo ceva nano ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Āsavañceva sāsavañca sāsavañceva no ca āsavañca dhammaṁ paṭicca naāsavo ceva naanāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Sabbattha nava.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.12. Kenaciviññeyyaduka |12| Kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca nakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca nanakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca nakenaci viññeyyo ca nanakenaci viññeyyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Nakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca nanakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Kenaci viññeyyañca nakenaci viññeyyañca dhammaṁ paṭicca nakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava. (Sabbattha nava.) 5 Cūḷantaradukaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.3. Hetusampayuttaduka |3| Hetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetusampayutto ca nahetuvippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Hetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetusampayutto ca nahetuvippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Hetusampayuttañca hetuvippayuttañca dhammaṁ paṭicca nahetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetusampayuttañca hetuvippayuttañca dhammaṁ paṭicca nahetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetusampayuttañca hetuvippayuttañca dhammaṁ paṭicca nahetusampayutto ca nahetuvippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca …pe… avigate nava. (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.33. Pariyāpannaduka |33| Pariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca naapariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Apariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca naapariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā. Apariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca napariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā. Apariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca napariyāpanno ca naapariyāpanno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Pariyāpannañca apariyāpannañca dhammaṁ paṭicca naapariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.19. Saññojanadukādi |19| Saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca nosaññojano dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… ganthaṁ dhammaṁ paṭicca nogantho dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… oghaṁ dhammaṁ paṭicca noogho dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… yogaṁ dhammaṁ paṭicca noyogo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… nīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nonīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.27. Bhāvanāyapahātabbaduka |27| Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nanabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo ca nanabhāvanāya pahātabbo ca dhammā uppajjanti 954 --- patthana14 27:1 hetupaccayā. 2 Nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Bhāvanāya pahātabbañca nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. 4 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 14.8. Sanidassanaduka |8| Anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassano dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassano dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassano ca naanidassano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Sabbattha vitthāro.) patthana13 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.11. Sekkhattika |11| Hetu Sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nasekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. Sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca naasekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. Sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nanevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. Sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca naasekkho ca nanevasekkhanāsekkho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nasekkho ca naasekkho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca naasekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. Asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nasekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. Asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nanevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. Asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nasekkho ca nanevasekkhanāsekkho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nasekkho ca naasekkho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nasekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca naasekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. Nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nasekkho ca naasekkho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 4 Sekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paṭicca nasekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. Sekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paṭicca naasekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. Sekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paṭicca nasekkho ca naasekkho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 5 Asekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paṭicca nasekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. Asekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paṭicca naasekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. Asekkhañca nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paṭicca nasekkho ca naasekkho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā ekūnavīsa, ārammaṇe nava …pe… avigate ekūnavīsa. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.6. Vitakkattika |6| Hetu Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nasavitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca naavitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā. Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca naavitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nasavitakkasavicāro ca naavitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca naavitakkavicāramatto ca naavitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nasavitakkasavicāro ca naavitakkavicāramatto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nasavitakkasavicāro ca naavitakkavicāramatto ca naavitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca naavitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā. Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca nasavitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca naavitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca 955 --- patthana13 6:2 nasavitakkasavicāro ca naavitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca naavitakkavicāramatto ca naavitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca nasavitakkasavicāro ca naavitakkavicāramatto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca nasavitakkasavicāro ca naavitakkavicāramatto ca naavitakkaavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca naavitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… satta. 4 Savitakkasavicārañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca nasavitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… satta. 5 Avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca nasavitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… satta. 6 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca dhammaṁ paṭicca nasavitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… satta. 7 Savitakkasavicārañca avitakkavicāramattañca avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca nasavitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… satta. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā ekūnapaññāsa, ārammaṇe ekūnapaññāsa, adhipatiyā bāttiṁsa …pe… purejāte āsevane pañcavīsa …pe… avigate ekūnapaññāsa. 9 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.9. Dassanahetuttika |9| Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā chabbīsa, ārammaṇe ekavīsa, adhipatiyā ekūnavīsa …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate chabbīsa. (Vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.20. Ajjhattattika |20| Ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca nabahiddhā dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Bahiddhā dhammaṁ paṭicca naajjhatto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā dve …pe… avigate dve. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.2. Vedanāttika |2| Hetu Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—sukhāya vedanāya sampayutte khandhe paṭicca sukhavedanā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Mahābhūtā natthi.) Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—sukhāya vedanāya sampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto ca nadukkhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto ca nadukkhāya vedanāya sampayutto ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto ca nadukkhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto ca 956 --- patthana13 2:2 nadukkhāya vedanāya sampayutto ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nadukkhāya vedanāya sampayutto ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto ca nadukkhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto ca nadukkhāya vedanāya sampayutto ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe ekavīsa …pe… purejāte āsevane cuddasa …pe… avigate ekavīsa. Paccanīya 5 Nahetu Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Nahetuyā ekavīsa, naārammaṇe ekavīsa …pe… nakamme nava …pe… navippayutte cuddasa …pe… novigate ekavīsa. 7 (Sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 8 13.2.7. Pañhāvāra 13.2.7.1. Paccayānuloma Hetu Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo nasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo nadukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo nasukhāya vedanāya sampayuttassa ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo nadukkhāya vedanāya sampayuttassa ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo nasukhāya vedanāya sampayuttassa ca nadukkhāya vedanāya sampayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. Sukhāya vedanāya sampayutto dhammo nasukhāya vedanāya sampayuttassa ca nadukkhāya vedanāya sampayuttassa ca naadukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe ekavīsa …pe… avigate ekavīsa. (Pañhāvāraṁ vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.15. Micchattattika |15| Hetu Micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca namicchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. Micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca nasammattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. Micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca naaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. Micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca nasammattaniyato ca naaniyato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca namicchattaniyato ca nasammattaniyato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Sammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca nasammattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. Sammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca namicchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. Sammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca naaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. Sammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca namicchattaniyato ca naaniyato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Sammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca namicchattaniyato ca nasammattaniyato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Aniyataṁ dhammaṁ paṭicca namicchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 4 Micchattaniyatañca aniyatañca dhammaṁ paṭicca namicchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 5 Sammattaniyatañca aniyatañca dhammaṁ paṭicca namicchattaniyato dhammo 957 --- patthana13 15:5 uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā ekūnavīsa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate ekūnavīsa. (Sabbattha vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.7. Pītittika |7| Hetu Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca napītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca nasukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca napītisahagato ca naupekkhāsahagato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca nasukhasahagato ca naupekkhāsahagato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca napītisahagato ca nasukhasahagato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca napītisahagato ca nasukhasahagato ca naupekkhāsahagato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca nasukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… satta. 3 Upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… satta. 4 Pītisahagatañca sukhasahagatañca dhammaṁ paṭicca napītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… satta. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā aṭṭhavīsa, ārammaṇe catuvīsa …pe… avigate aṭṭhavīsa. 6 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi pañhāvārampi sabbattha vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.10. Ācayagāmittika |10| Hetu Ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca naācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. Ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca naapacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. Ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nanevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. Ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca naapacayagāmī ca nanevācayagāmināpacayagāmī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca naācayagāmī ca naapacayagāmī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca naapacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. Apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca naācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. Apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nanevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. Apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca naācayagāmī ca nanevācayagāmināpacayagāmī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca naācayagāmī ca naapacayagāmī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca naācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca naapacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. Nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca naācayagāmī ca naapacayagāmī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 4 Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paṭicca naācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paṭicca naapacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. Ācayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paṭicca naācayagāmī ca naapacayagāmī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 5 Apacayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paṭicca naācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. Apacayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paṭicca naapacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. Apacayagāmiñca nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paṭicca naācayagāmī ca naapacayagāmī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā ekūnavīsa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate ekūnavīsa. (Sabbattha vitthāro.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.21. Ajjhattārammaṇattika |21| Ajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Hetuyā cha, ārammaṇe dve …pe… avigate cha. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.8. Dassanattika |8| Hetu Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. Dassanena pahātabbaṁ 958 --- patthana13 8:1 dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo ca nanevadassanena nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo ca nabhāvanāya pahātabbo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 3 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 4 Dassanena pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 5 Bhāvanāya pahātabbañca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā ekūnavīsa, ārammaṇe nava …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate ekūnavīsa. 7 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.14. Hīnattika |14| Hīnaṁ dhammaṁ paṭicca nahīno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikatikasadisaṁ.) 2 Hetuyā ekūnavīsa, ārammaṇe nava …pe… vipāke ekādasa …pe… avigate ekūnavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.3. Vipākattika |3| Hetu-ārammaṇa Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca navipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca nanevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo ca nanevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca navipāko ca navipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Pañca pañhā.) 2 Vipākadhammadhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākadhammadhammaṁ paṭicca navipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākadhammadhammaṁ paṭicca nanevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākadhammadhammaṁ paṭicca navipāko ca nanevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Vipākadhammadhammaṁ paṭicca navipāko ca navipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Pañca pañhā.) 3 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nanevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca navipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo ca nanevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca navipāko ca navipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Pañca pañhā.) 4 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca navipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca nanevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo ca nanevavipākanavipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca navipāko ca navipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 5 Vipākadhammadhammañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca navipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākadhammadhammañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākadhammadhammañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca navipāko ca navipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 6 Vipākaṁ dhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … tīṇi. 7 Vipākadhammadhammaṁ paṭicca navipāko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … tīṇi. 8 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca 959 --- patthana13 3:8 nanevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati ārammaṇapaccayā …. (Pañca pañhā.) 9 Vipākañca nevavipākanavipākadhammadhammañca dhammaṁ paṭicca navipākadhammadhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā tevīsa, ārammaṇe cuddasa, adhipatiyā ekūnavīsa …pe… purejāte āsevane nava …pe… vipāke pañca …pe… avigate tevīsa. (Saṅkhittaṁ.) 11 Nahetuyā aṭṭhārasa, naārammaṇe pannarasa. Naadhipatiyā tevīsa …pe… nakamme cha, navipāke ekādasa, naāhāre naindriye tīṇi, najhāne cha, namagge pannarasa …pe… navippayutte nava …pe… novigate pannarasa. 12 (Sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 13 13.3.7. Pañhāvāra Hetu-ārammaṇa Vipāko dhammo navipākassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Vipāko dhammo navipākadhammadhammassa hetupaccayena paccayo. Vipāko dhammo nanevavipākanavipākadhammadhammassa hetupaccayena paccayo. Vipāko dhammo navipākadhammadhammassa ca nanevavipākanavipākadhammadhammassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. Vipāko dhammo navipākassa ca navipākadhammadhammassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 14 Vipāko dhammo navipākassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Vipāko dhammo navipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Vipāko dhammo nanevavipākanavipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Vipāko dhammo navipākassa ca nanevavipākanavipākadhammadhammassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Vipāko dhammo navipākadhammadhammassa ca nanevavipākanavipākadhammadhammassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Vipāko dhammo navipākassa ca navipākadhammadhammassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 15 Vipākadhammadhammo navipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Vipākadhammadhammo navipākassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Vipākadhammadhammo nanevavipākanavipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Vipākadhammadhammo navipākassa ca nanevavipākanavipākadhammadhammassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Vipākadhammadhammo navipākadhammadhammassa ca nanevavipākanavipākadhammadhammassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Vipākadhammadhammo navipākassa ca navipākadhammadhammassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 16 Nevavipākanavipākadhammadhammo nanevavipākanavipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo …pe… cha. (Saṅkhittaṁ.) 17 Hetuyā terasa, ārammaṇe aṭṭhārasa, adhipatiyā sattarasa, anantare soḷasa …pe… sahajāte tevīsa, aññamaññe terasa, nissaye chabbīsa, upanissaye aṭṭhārasa, purejāte cha, pacchājāte nava, āsevane cha, kamme cuddasa, vipāke pañca, āhāre terasa, indriye aṭṭhārasa, jhāne magge terasa, sampayutte nava …pe… vippayutte dvādasa …pe… avigate chabbīsa. (Pañhāvāraṁ vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.18. Atītattika |18| Paccuppanno dhammo naatītassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… upanissaye nava …pe… avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.4. Upādinnattika |4| Hetu Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca naupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca naanupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca naanupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca naupādinnupādāniyo ca naanupādinnaanupādāniyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca naanupādinnupādāniyo ca naanupādinnaanupādāniyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca naupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca naanupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca naupādinnupādāniyo ca 960 --- patthana13 4:2 naanupādinnaanupādāniyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca naanupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca naupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca naanupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca naupādinnupādāniyo ca naanupādinnaanupādāniyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca naupādinnupādāniyo ca naanupādinnupādāniyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 4 Anupādinnupādāniyañca anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paṭicca naupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anupādinnupādāniyañca anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paṭicca naanupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Anupādinnupādāniyañca anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paṭicca naupādinnupādāniyo ca naanupādinnaanupādāniyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 5 Upādinnupādāniyañca anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paṭicca naupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Upādinnupādāniyañca anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paṭicca naanupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Upādinnupādāniyañca anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paṭicca naupādinnupādāniyo ca naanupādinnaanupādāniyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā ekūnavīsa, ārammaṇe nava, adhipatiyā ekādasa …pe… sahajāte ekūnavīsa …pe… āsevane cha …pe… vipāke terasa …pe… avigate ekūnavīsa. 7 (Sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 8 13.4.7. Pañhāvāra Hetu-ārammaṇa Upādinnupādāniyo dhammo naupādinnupādāniyassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Upādinnupādāniyo dhammo naanupādinnupādāniyassa dhammassa hetupaccayena paccayo …pe…. 9 Upādinnupādāniyo dhammo naupādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Upādinnupādāniyo dhammo naanupādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Upādinnupādāniyo dhammo naanupādinnaanupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Upādinnupādāniyo dhammo naupādinnupādāniyassa ca naanupādinnaanupādāniyassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Upādinnupādāniyo dhammo naanupādinnupādāniyassa ca naanupādinnaanupādāniyassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 10 Anupādinnupādāniyo dhammo naanupādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Anupādinnupādāniyo dhammo naupādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Anupādinnupādāniyo dhammo naanupādinnaanupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Anupādinnupādāniyo dhammo naupādinnupādāniyassa ca naanupādinnaanupādāniyassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Anupādinnupādāniyo dhammo naanupādinnupādāniyassa ca naanupādinnaanupādāniyassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 11 Anupādinnaanupādāniyo dhammo naanupādinnaanupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo …pe… pañca. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā terasa, ārammaṇe pannarasa, adhipatiyā ekādasa, anantare soḷasa …pe… sahajāte ekūnavīsa, aññamaññe nava, nissaye tevīsa, upanissaye aṭṭhārasa, purejāte soḷasa, pacchājāte pannarasa, āsevane pañca, kamme pannarasa, vipāke dasa, āhāre vīsa, indriye jhāne magge terasa, sampayutte nava, vippayutte soḷasa …pe… avigate chattiṁsa. (Pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.13. Parittārammaṇattika |13| Parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naparittārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā …. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe nava …pe… aññamaññe sattarasa …pe… avigate ekavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.17. Uppannattika |17| Uppanno dhammo naanuppannassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… upanissaye nava …pe… 961 --- patthana13 17:2 avigate tīṇi. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.22. Sanidassanattika |22| Hetu Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho ca naanidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanasappaṭigho ca naanidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho ca naanidassanasappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca naanidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. 3 Anidassanasappaṭighañca anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca nasanidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … cha. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā aṭṭhārasa, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate aṭṭhārasa. (Sabbattha vitthāro. Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 5 Hetu-ārammaṇa Anidassanaappaṭigho dhammo naanidassanaappaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Anidassanaappaṭigho dhammo nasanidassanasappaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Anidassanaappaṭigho dhammo naanidassanasappaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Anidassanaappaṭigho dhammo nasanidassanasappaṭighassa ca naanidassanaappaṭighassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. Anidassanaappaṭigho dhammo naanidassanasappaṭighassa ca naanidassanaappaṭighassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. Anidassanaappaṭigho dhammo nasanidassanasappaṭighassa ca naanidassanasappaṭighassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 6 Sanidassanasappaṭigho dhammo nasanidassanasappaṭighassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā cha, ārammaṇe nava, adhipatiyā dvādasa, anantare tīṇi …pe… sahajāte aṭṭhārasa, aññamaññe terasa, nissaye aṭṭhārasa, upanissaye nava, purejāte aṭṭhārasa, pacchājāte cha, āsevane tīṇi, kamme vipāke āhāre cha, indriye nava, jhāne magge cha, sampayutte tīṇi, vippayutte nava …pe… avigate sattavīsa. (Pañhāvāraṁ vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.19. Atītārammaṇattika |19| Atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naatītārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanāgatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca napaccuppannārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naatītārammaṇo ca napaccuppannārammaṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naanāgatārammaṇo ca napaccuppannārammaṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naatītārammaṇo ca naanāgatārammaṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca naatītārammaṇo ca naanāgatārammaṇo ca napaccuppannārammaṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe nava …pe… avigate ekavīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.12. Parittattika |12| Hetu Parittaṁ dhammaṁ paṭicca naparitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Parittaṁ dhammaṁ paṭicca namahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā. Parittaṁ dhammaṁ paṭicca naappamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Parittaṁ dhammaṁ paṭicca naparitto ca naappamāṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Parittaṁ dhammaṁ paṭicca namahaggato ca naappamāṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca namahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā. Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca naparitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca naappamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca naparitto ca naappamāṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca namahaggato ca naappamāṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 962 --- patthana13 12:3 Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca naappamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca naparitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca namahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā. Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca namahaggato ca naappamāṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca naparitto ca namahaggato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 4 Parittañca appamāṇañca dhammaṁ paṭicca namahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā. Parittañca appamāṇañca dhammaṁ paṭicca naappamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Parittañca appamāṇañca dhammaṁ paṭicca namahaggato ca naappamāṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 5 Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca naparitto dhammo uppajjati hetupaccayā. Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca namahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā. Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca naappamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca naparitto ca naappamāṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Parittañca mahaggatañca dhammaṁ paṭicca namahaggato ca naappamāṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā tevīsa, ārammaṇe cuddasa, adhipatiyā ekūnavīsa …pe… aññamaññe soḷasa …pe… purejāte āsevane nava …pe… avigate tevīsa. (Sabbattha vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.5. Saṅkiliṭṭhattika |5| Hetu Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca naasaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca naasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 4 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikañca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikañca dhammaṁ paṭicca nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 5 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikañca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikañca dhammaṁ paṭicca nasaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā ekūnavīsa, ārammaṇe nava …pe… vipāke ekādasa …pe… avigate ekūnavīsa. (Sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ. Pañhāvāre na sadisaṁ.) 7 Hetuyā terasa, ārammaṇe pannarasa, adhipatiyā pannarasa, anantare soḷasa …pe… sahajāte ekūnavīsa, aññamaññe nava, nissaye chabbīsa, upanissaye sattarasa, purejāte cha, pacchājāte nava, āsevane aṭṭha, kamme terasa, vipāke aṭṭha, āhāre terasa …pe… magge terasa, sampayutte nava, vippayutte dvādasa …pe… avigate chabbīsa. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.1. Kusalattika |1| Hetu Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—kusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Kusalaṁ dhammaṁ 963 --- patthana13 1:2 paṭicca naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā—kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo ca naabyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— kusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—kusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 3 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—akusale khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—akusalaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naabyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 4 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā— vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā—vipākābyākataṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… mahābhūtaṁ …pe… abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vipākābyākataṁ kiriyābyākataṁ …pe…. (Saṅkhittaṁ.) 5 Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā— kusale khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 6 Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca naakusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalañca abyākatañca dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naakusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Cittasamuṭṭhānarūpameva ettha vattati, ekūnavīsati pañhā kātabbā.) 7 Ārammaṇa Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo ca naabyākato ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā. 8 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naabyākato ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā. 9 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naakusalo ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā ekūnavīsa, ārammaṇe nava, adhipatiyā ekūnavīsa, anantare nava, samanantare nava, sahajāte ekūnavīsa …pe… vipāke tīṇi …pe… avigate ekūnavīsa. Paccanīya 11 Nahetu-naārammaṇa Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naabyākato dhammo uppajjati nahetupaccayā. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naabyākato ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā. 12 Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā. Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā. Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naakusalo ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā. 13 Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. Kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naakusalo ca dhammā uppajjanti naārammaṇapaccayā. 14 Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naakusalo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakusalo ca naakusalo ca 964 --- patthana13 1:14 dhammā uppajjanti naārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 15 Nahetuyā cha, naārammaṇe pannarasa, naadhipatiyā ekūnavīsa …pe… nakamme nava …pe… naāhāre …pe… namagge tīṇi …pe… novigate pannarasa. 16 (Paccanīyaṁ vitthāretabbaṁ. Sahajātavārampi paccayavārampi vitthāretabbaṁ. Paccayavārepi hetuyā chabbīsa, ārammaṇe aṭṭhārasa …pe… avigate chabbīsa. Nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 17 13.1.7. Pañhāvāra Hetu-ārammaṇa Kusalo dhammo nakusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Kusalo dhammo naakusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Kusalo dhammo naabyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Kusalo dhammo naakusalassa ca naabyākatassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. Kusalo dhammo nakusalassa ca naakusalassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 18 Akusalo dhammo naakusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Akusalo dhammo nakusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Akusalo dhammo naabyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Akusalo dhammo nakusalassa ca naabyākatassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. Akusalo dhammo nakusalassa ca naakusalassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 19 Abyākato dhammo nakusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Abyākato dhammo naakusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Abyākato dhammo nakusalassa ca naakusalassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 20 Kusalo dhammo nakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo …. (Cha pañhā.) 21 Akusalo dhammo naakusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo …. (Cha pañhā.) 22 Abyākato dhammo naabyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo …. (Cha pañhā, saṅkhittaṁ.) 23 Hetuyā terasa, ārammaṇe aṭṭhārasa, adhipatiyā sattarasa, anantare soḷasa, samanantare soḷasa, sahajāte ekūnavīsa, aññamaññe nava, nissaye chabbīsa, upanissaye aṭṭhārasa, purejāte cha, pacchājāte nava, āsevane nava, kamme terasa, vipāke tīṇi, āhāre terasa …pe… magge terasa, sampayutte nava, vippayutte dvādasa …pe… avigate chabbīsa. (Pañhāvāraṁ vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānulomapaccanīya (3), Tikapaṭṭhānapāḷi (1) 13.16. Maggārammaṇattika |16| Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca namaggārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca namaggahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca namaggādhipati dhammo uppajjati hetupaccayā. Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca namaggārammaṇo ca namaggādhipati ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca namaggahetuko ca namaggādhipati ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca namaggārammaṇo ca namaggahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca namaggārammaṇo ca namaggahetuko ca namaggādhipati ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā pañcatiṁsa, ārammaṇe chabbīsa …pe… avigate pañcatiṁsa. (Sabbattha vitthāretabbaṁ.) patthana3 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 3.10. Mahantaraduka, Kusalattika |10| 3.10.1. Sārammaṇaduka, Kusalattika Hetu Sārammaṇaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca sārammaṇo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā (yathā sappaccayaṁ kusalaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 2 Sārammaṇaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca sārammaṇo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā (yathā sappaccayaṁ akusalaṁ, evaṁ kātabbaṁ.) 3 Sārammaṇaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sārammaṇo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 4 Anārammaṇaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca anārammaṇo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 5 Sārammaṇaṁ abyākatañca anārammaṇaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca sārammaṇo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte 965 --- patthana3 10:6 ekaṁ, āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 7 Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava …pe… napurejāte napacchājāte naāsevane nava, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne dve, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetu-ārammaṇa-adhipati Sārammaṇo abyākato dhammo sārammaṇassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 9 Sārammaṇo abyākato dhammo sārammaṇassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 10 Anārammaṇo abyākato dhammo sārammaṇassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 11 Sārammaṇo abyākato dhammo sārammaṇassa abyākatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. Anārammaṇo abyākato dhammo sārammaṇassa abyākatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe dve, adhipatiyā cattāri, anantare ekaṁ …pe… sahajāte satta, aññamaññe cha, nissaye satta, upanissaye dve, purejāte ekaṁ, pacchājāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre cattāri, indriye cha, jhāne magge tīṇi, sampayutte ekaṁ, vippayutte dve …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 13 3.10.2. Cittaduka, Kusalattika Hetu Cittaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 14 Nocittaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nocittaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca citto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nocittaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca citto kusalo ca nocitto kusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 15 Cittaṁ kusalañca nocittaṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca nocitto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 16 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca (sabbattha pañca), avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 17 Naadhipatiyā pañca, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme tīṇi, navipāke pañca, navippayutte pañca. (Saṅkhittaṁ.) 18 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 19 Nocitto kusalo dhammo nocittassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Nocitto kusalo dhammo cittassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Nocitto kusalo dhammo cittassa kusalassa ca nocittassa kusalassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 20 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava …pe… sahajāte aññamaññe nissaye pañca, upanissaye āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre indriye pañca, jhāne magge tīṇi, sampayutte pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 21 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 22 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 23 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 24 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 25 Cittaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 26 Nocittaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nocittaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca citto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nocittaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca citto akusalo ca nocitto akusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 27 Cittaṁ akusalañca nocittaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca nocitto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 28 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Cittadukakusalasadisaṁ, nahetuyāpi kattabbaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi kātabbaṁ.) 29 Cittaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nocitto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 30 Nocittaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nocitto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nocittaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca citto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nocittaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca citto abyākato ca nocitto abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 31 Cittaṁ abyākatañca nocittaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca nocitto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 32 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… vipāke pañca …pe… avigate pañca. 966 --- patthana3 10:32 (Saṅkhittaṁ.) 33 Nahetuyā pañca, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca …pe… napurejāte napacchājāte naāsevane pañca, nakamme tīṇi, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne pañca, namagge pañca, nasampayutte tīṇi, navippayutte pañca …pe… novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 34 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 35 Nocitto abyākato dhammo nocittassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. (Cittadukakusalasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 36 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava …pe… sahajāte pañca, aññamaññe nissaye pañca, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke pañca, āhāre indriye pañca, jhāne magge tīṇi, sampayutte pañca, vippayutte pañca, atthiyā pañca, natthiyā nava …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 37 3.10.3. Cetasikaduka, Kusalattika Hetu Cetasikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Cetasikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca acetasiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Cetasikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko kusalo ca acetasiko kusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 38 Acetasikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 39 Cetasikaṁ kusalañca acetasikaṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca cetasiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 40 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca, adhipatiyā pañca …pe… avigate pañca. 41 Naadhipatiyā pañca, napurejāte pañca …pe… nakamme tīṇi, navipāke pañca …pe… navippayutte pañca. (Saṅkhittaṁ, sahajātavārādi vitthāretabbo.) 42 Cetasiko kusalo dhammo cetasikassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 43 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (ādimhi tīṇi, sahajātādhipati, majjhimesu tīsu majjhimānulomikāyeva pañhā, sahajātādhipati) anantare nava …pe… sahajāte pañca …pe… upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre pañca, indriye pañca, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte pañca, atthiyā pañca, natthiyā nava …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 44 Cetasikaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Cetasikaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca acetasiko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Cetasikaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko akusalo ca acetasiko akusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 45 Acetasikaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 46 Cetasikaṁ akusalañca acetasikaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca cetasiko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 47 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ, yathā kusalanayaṁ evaṁ nahetupaccayampi kātabbaṁ.) (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 48 Cetasikaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Cetasikaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca acetasiko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Cetasikaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko abyākato ca acetasiko abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 49 Acetasikaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca acetasiko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 50 Cetasikaṁ abyākatañca acetasikaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca cetasiko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 51 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… purejāte āsevane pañca, kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 52 Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava (sabbe kātabbā) …pe… nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne cha, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha …pe… novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ, sahajātavārādi vitthāretabbo.) 53 Cetasiko abyākato dhammo cetasikassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 54 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (ettha chasu sahajātādhipati), anantare nava …pe… sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, 967 --- patthana3 10:54 āhāre nava, indriye nava, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte pañca, vippayutte pañca, atthiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 55 3.10.4. Cittasampayuttaduka, Kusalattika 3.10.4.1. Kusalākusalapada Hetu Cittasampayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasampayutto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 56 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 57 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 58 Cittasampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 59 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 60 3.10.4.2. Abyākatapada Hetu Cittasampayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca cittasampayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Cittasampayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca cittavippayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Cittasampayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca cittasampayutto abyākato ca cittavippayutto abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 61 Cittavippayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca cittavippayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Cittavippayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca cittasampayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Cittavippayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca cittasampayutto abyākato ca cittavippayutto abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 62 Cittasampayuttaṁ abyākatañca cittavippayuttaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca cittasampayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Cittasampayuttaṁ abyākatañca cittavippayuttaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca cittavippayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Cittasampayuttaṁ abyākatañca cittavippayuttaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca cittasampayutto abyākato ca cittavippayutto abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 63 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 64 Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava …pe… napurejāte nava …pe… nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne dve, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve …pe… novigate dve. (Saṅkhittaṁ, sahajātavārādi vitthāretabbo.) 65 Hetu-ārammaṇa Cittasampayutto abyākato dhammo cittasampayuttassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 66 Cittasampayutto abyākato dhammo cittasampayuttassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 67 Cittavippayutto abyākato dhammo cittasampayuttassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 68 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe dve, adhipatiyā cattāri, anantare ekaṁ …pe… sahajāte satta, aññamaññe cha, nissaye satta, upanissaye dve, purejāte ekaṁ, pacchājāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre cattāri, indriye cha, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte ekaṁ, vippayutte dve …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 69 3.10.5. Cittasaṁsaṭṭhaduka, Kusalattika Hetu Cittasaṁsaṭṭhaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭho kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 70 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 71 Cittasaṁsaṭṭhaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭho akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 72 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 73 Cittasaṁsaṭṭhaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 74 Nocittasaṁsaṭṭhaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 75 Cittasaṁsaṭṭhaṁ abyākatañca nocittasaṁsaṭṭhaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 76 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 77 (Yathā 968 --- patthana3 10:77 cittasampayuttadukaṁ abyākatasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 78 3.10.6. Cittasamuṭṭhānaduka, Kusalattika Hetu Cittasamuṭṭhānaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasamuṭṭhāno kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Cittasamuṭṭhānaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno kusalo ca nocittasamuṭṭhāno kusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 79 Nocittasamuṭṭhānaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 80 Cittasamuṭṭhānaṁ kusalañca nocittasamuṭṭhānaṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 81 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca (sabbattha pañca), avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 82 Naadhipatiyā pañca, napurejāte pañca …pe… nakamme tīṇi, navipāke pañca …pe… navippayutte pañca. (Saṅkhittaṁ, sahajātavārādi vitthāretabbo.) 83 Cittasamuṭṭhāno kusalo dhammo cittasamuṭṭhānassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 84 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte pañca …pe… upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre pañca, indriye pañca, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte pañca, atthiyā pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 85 Cittasamuṭṭhānaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 86 Nocittasamuṭṭhānaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 87 Cittasamuṭṭhānaṁ akusalañca nocittasamuṭṭhānaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 88 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 89 (Kusalattikasadisaṁ sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 90 Cittasamuṭṭhānaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 91 Nocittasamuṭṭhānaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nocittasamuṭṭhāno abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 92 Cittasamuṭṭhānaṁ abyākatañca nocittasamuṭṭhānaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 93 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca (sabbattha nava), purejāte pañca, āsevane pañca …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 94 Nahetuyā nava, naārammaṇe cha, naadhipatiyā nava …pe… nakamme tīṇi, navipāke cha, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne cha, namagge nava, nasampayutte cha, navippayutte cha, nonatthiyā cha, novigate cha. (Saṅkhittaṁ.) 95 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 96 Cittasamuṭṭhāno abyākato dhammo cittasamuṭṭhānassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 97 Cittasamuṭṭhāno abyākato dhammo cittasamuṭṭhānassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 98 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava (sabbattha nava), purejāte nava, pacchājāte nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre nava (cittasamuṭṭhānamūlaṁ nocittasamuṭṭhānassa kabaḷīkāro āhāro kātabbo. Nocittasamuṭṭhāno cittasamuṭṭhānassa kabaḷīkāro āhāro ghaṭane majjhe kabaḷīkāro āhāro), indriye nava (rūpajīvitindriyaṁ ekaṁ), jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte pañca, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 99 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 100 3.10.7. Cittasahabhūduka, Kusalattika Hetu Cittasahabhuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasahabhū kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Cittasahabhuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasahabhū kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Cittasahabhuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasahabhū kusalo ca nocittasahabhū kusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 101 Nocittasahabhuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasahabhū kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 102 969 --- patthana3 10:102 Cittasahabhuṁ kusalañca nocittasahabhuṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca cittasahabhū kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 103 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 104 Cittasahabhuṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasahabhū akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 105 Nocittasahabhuṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasahabhū akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 106 Cittasahabhuṁ akusalañca nocittasahabhuṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca cittasahabhū akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 107 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 108 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 109 Cittasahabhuṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca cittasahabhū abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 110 Nocittasahabhuṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nocittasahabhū abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 111 Cittasahabhuṁ abyākatañca nocittasahabhuṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca cittasahabhū abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 112 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ. Yathā cetasikadukamūlā tīṇi gamanā, evaṁ imepi tīṇi gamanā kātabbā. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 113 3.10.8. Cittānuparivattiduka, Kusalattika Hetu Cittānuparivattiṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittānuparivattī kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 114 Nocittānuparivattiṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittānuparivattī kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 115 Cittānuparivattiṁ kusalañca nocittānuparivattiṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca cittānuparivattī kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 116 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 117 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 118 Cittānuparivattiṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittānuparivattī akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 119 Nocittānuparivattiṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittānuparivattī akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 120 Cittānuparivattiṁ akusalañca nocittānuparivattiṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca cittānuparivattī akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 121 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 122 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 123 Cittānuparivattiṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca cittānuparivattī abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 124 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… purejāte āsevane pañca …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ. Cetasikadukasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 125 3.10.9. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaduka, Kusalattika Hetu Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno kusalo ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno kusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 126 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 127 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ kusalañca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 128 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Yathā mahantaraduke cetasikadukakusalasadisaṁ, tattakā eva pañhā. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 129 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 130 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 131 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ akusalañca 970 --- patthana3 10:131 nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 132 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Cetasikadukaakusalasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 133 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 134 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 135 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ abyākatañca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 136 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… purejāte pañca, āsevane pañca, kamme nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 137 Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi …pe… nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne cha, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 138 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 139 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno abyākato dhammo cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 140 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (ettha chasu sahajātādhipati), anantare nava (sabbattha nava), purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte pañca, vippayutte pañca, atthiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 141 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 142 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 143 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 144 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 145 3.10.10. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhūduka, Kusalattika Hetu Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 146 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 147 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ kusalañca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 148 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 149 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 150 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 151 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 152 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ akusalañca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 153 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 154 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 155 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 156 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānadukaabyākatasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 157 3.10.11. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiduka, Kusalattika Hetu Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 158 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 159 971 --- patthana3 10:159 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ kusalañca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 160 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 161 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 162 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 163 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 164 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 165 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 166 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānadukaabyākatasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 167 3.10.12. Ajjhattikaduka, Kusalattika Hetu Ajjhattikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca bāhiro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 168 Bāhiraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca bāhiro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Bāhiraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Bāhiraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko kusalo ca bāhiro kusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 169 Ajjhattikaṁ kusalañca bāhiraṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca bāhiro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 170 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Cittadukasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 171 Ajjhattikaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca bāhiro akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 172 Bāhiraṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca bāhiro akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Bāhiraṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Bāhiraṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko akusalo ca bāhiro akusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 173 Ajjhattikaṁ akusalañca bāhiraṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca bāhiro akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 174 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Cittadukasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 175 Ajjhattikaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 176 Bāhiraṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca bāhiro abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 177 Ajjhattikaṁ abyākatañca bāhiraṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca ajjhattiko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 178 Hetuyā nava, ārammaṇe pañca, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe pañca, nissaye nava, upanissaye pañca, purejāte pañca, āsevane pañca, kamme …pe… magge nava, sampayutte pañca, vippayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 179 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava …pe… nakamme tīṇi, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne pañca, namagge nava, nasampayutte nava, navippayutte pañca, nonatthiyā nava, novigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 180 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 181 Bāhiro abyākato dhammo bāhirassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 182 Bāhiro abyākato dhammo bāhirassa abyākatassa dhammassa kammapaccayena paccayo … tīṇi. 183 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (ajjhattiko bāhirassa gamanakāle sahajātādhipati, majjhe tīsupi sahajātādhipati), anantare nava, sahajāte nava, aññamaññe pañca, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava (ārammaṇapurejātampi vatthupurejātampi), pacchājāte nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre nava (tiṇṇannaṁ kabaḷīkāro āhāro), indriye nava (tiṇṇannaṁ rūpajīvitindriyaṁ), jhāne magge tīṇi, sampayutte pañca, vippayutte nava, atthiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 184 3.10.13. Upādāduka, Kusalattika Hetu Noupādā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca noupādā kusalo dhammo 972 --- patthana3 10:184 uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 185 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 186 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 187 Noupādā akusalaṁ dhammaṁ paṭicca noupādā akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 188 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 189 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 190 Upādā abyākataṁ dhammaṁ paṭicca noupādā abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 191 Noupādā abyākataṁ dhammaṁ paṭicca noupādā abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Noupādā abyākataṁ dhammaṁ paṭicca upādā abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Noupādā abyākataṁ dhammaṁ paṭicca upādā abyākato ca noupādā abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 192 Upādā abyākatañca noupādā abyākatañca dhammaṁ paṭicca noupādā abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 193 Hetuyā pañca, ārammaṇe tīṇi …pe… aññamaññe pañca …pe… purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme pañca, vipāke pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 194 Nahetuyā pañca, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca …pe… napurejāte pañca …pe… nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge pañca, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 195 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 196 Hetu-ārammaṇādi Noupādā abyākato dhammo noupādā abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 197 Upādā abyākato dhammo noupādā abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 198 Noupādā abyākato dhammo noupādā abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 199 Noupādā abyākato dhammo noupādā abyākatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. (Paṭhame dvepi adhipatī, dvīsu sahajātādhipati.) 200 Upādā abyākato dhammo noupādā abyākatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 201 Noupādā abyākato dhammo noupādā abyākatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 202 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe dve, adhipatiyā tīṇi, anantare samanantare ekaṁ, sahajāte pañca, aññamaññe pañca, nissaye pañca, upanissaye dve, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane ekaṁ, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre cha, indriye satta, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte ekaṁ, vippayutte cattāri, atthiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 203 3.10.14. Upādinnaduka, Kusalattika Hetu Anupādinnaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 204 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Sabbattha ekaṁ. Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi ekaṁ sappaccayakusalasadisaṁ.) 205 Anupādinnaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 206 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 207 Upādinnaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca upādinno abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 208 Anupādinnaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 209 Upādinnaṁ abyākatañca anupādinnaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca anupādinno abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā—upādinne khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 210 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā ekaṁ …pe… purejāte dve, āsevane ekaṁ, kamme pañca, vipāke pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 211 Nahetuyā pañca, naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā pañca …pe… napurejāte cattāri, napacchājāte naāsevane pañca, nakamme ekaṁ, navipāke dve, naāhāre dve, naindriye dve, najhāne dve, namagge pañca, nasampayutte cattāri, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārādi vitthāretabbo.) 212 Hetu-purejāta Upādinno abyākato dhammo upādinnassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 213 Anupādinno abyākato dhammo anupādinnassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 214 Anupādinno abyākato dhammo anupādinnassa abyākatassa dhammassa 973 --- patthana3 10:214 adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … ekaṁ. 215 Upādinno abyākato dhammo upādinnassa abyākatassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. (Dve pañhā.) 216 Anupādinno abyākato dhammo anupādinnassa abyākatassa dhammassa purejātapaccayena paccayo … dve. (Ārammaṇapurejātaṁyeva, ghaṭanā dve, ārammaṇapurejātampi vatthupurejātampi.) 217 Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri (upādinnamūlake dve, anupādinnamūlake dve), adhipatiyā ekaṁ, anantare samanantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye pañca, upanissaye cattāri, purejāte cha, pacchājāte cha, āsevane ekaṁ, kamme cattāri, vipāke cattāri, āhāre nava, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte cha, atthiyā nava, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 218 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 219 Hetupaccayā naārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 220 Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 221 Mahantaradukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 3.7. Oghayogagocchaka, Kusalattika |7| (Oghagocchakampi yogagocchakampi āsavagocchakakusalattikasadisaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 3.3. Cūḷantaraduka, Kusalattika |3| Paccayacatukka Hetu Sappaccayaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca sappaccayo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 3 Naadhipati Sappaccayaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca sappaccayo kusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Naadhipatiyā ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, navippayutte ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 5 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 6 Hetu Sappaccayo kusalo dhammo sappaccayassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 8 Sappaccayaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca sappaccayo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 10 3.3.1.2. Abyākatapada 3.3.1.2.1–7 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Sappaccayaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sappaccayo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 12 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ. (Sabbattha ekaṁ, saṅkhittaṁ.) 13 Hetvādi Sappaccayo abyākato dhammo sappaccayassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 14 Sappaccayo abyākato dhammo sappaccayassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 15 Appaccayo abyākato dhammo sappaccayassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 16 Sappaccayo abyākato dhammo sappaccayassa abyākatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 17 Appaccayo abyākato dhammo sappaccayassa abyākatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo. (Saṅkhittaṁ.) 18 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe dve, adhipatiyā dve, anantare ekaṁ …pe… nissaye ekaṁ, upanissaye dve, purejāte ekaṁ, pacchājāte ekaṁ, (sabbattha ekaṁ), avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 19 Paccanīyuddhāra Sappaccayo abyākato dhammo sappaccayassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 20 Appaccayo abyākato dhammo sappaccayassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 21 Nahetuyā dve, naārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 22 Hetupaccayā naārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 23 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 24 Sappaccayadukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 25 3.3.2. Saṅkhataduka, Kusalattika Saṅkhataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca saṅkhato kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ. Sappaccayasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 26 Saṅkhatadukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 27 3.3.3. Sanidassanaduka, Kusalattika 974 --- patthana3 3:27 3.3.3.1. Kusalapada 3.3.3.1.1–7 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Anidassanaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca anidassano kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 28 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 29 3.3.3.2. Akusalapada 3.3.3.2.1–7 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Anidassanaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca anidassano akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 30 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 31 3.3.3.3. Abyākatapada 3.3.3.3.1–7 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Anidassanaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca anidassano abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 32 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 33 Nahetuyā tīṇi (sabbattha tīṇi), nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi …pe… novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 34 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 35 Hetvādi Anidassano abyākato dhammo anidassanassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 36 Sanidassano abyākato dhammo anidassanassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 37 Anidassano abyākato dhammo anidassanassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 38 Sanidassano abyākato dhammo anidassanassa abyākatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati. 39 Anidassano abyākato dhammo anidassanassa abyākatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Anidassano abyākato dhammo sanidassanassa abyākatassa ca anidassanassa abyākatassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati. 40 Sanidassano abyākato dhammo anidassanassa abyākatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—pakatūpanissayo. 41 Anidassano abyākato dhammo anidassanassa abyākatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. (Saṅkhittaṁ.) 42 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe dve, adhipatiyā tīṇi, anantare ekaṁ …pe… sahajāte tīṇi, aññamaññe ekaṁ, nissaye tīṇi, upanissaye dve, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane ekaṁ, kamme tīṇi, vipāke tīṇi (sabbattha tīṇi) sampayutte ekaṁ, vippayutte tīṇi, atthiyā pañca, natthiyā ekaṁ …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 43 Sanidassanadukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. Appaccayampi asaṅkhatampi sanidassanampi na labbhati. 44 3.3.4. Sappaṭighaduka, Kusalattika 3.3.4.1. Kusalapada 3.3.4.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Appaṭighaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca appaṭigho kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 45 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… vippayutte ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 46 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 47 Appaṭighaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca appaṭigho akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 48 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ (pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 49 3.3.4.2. Abyākatapada 3.3.4.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Sappaṭighaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Sappaṭighaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca appaṭigho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Sappaṭighaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho abyākato ca appaṭigho abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … nava. 50 Appaṭighaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca appaṭigho abyākato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 51 Hetuyā nava, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā nava …pe… aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye ekaṁ, purejāte āsevane ekaṁ, kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 52 Nahetu Sappaṭighaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho abyākato dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 53 Nahetuyā nava …pe… novigate nava. (Sabbattha nava, saṅkhittaṁ.) 54 3.3.4.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu 975 --- patthana3 3:54 Appaṭigho abyākato dhammo appaṭighassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 55 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe dve, adhipatiyā tīṇi, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye dve, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane ekaṁ, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre tīṇi, indriye pañca, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte ekaṁ, vippayutte cattāri, atthiyā nava, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate nava. 56 Paccanīyuddhāra Sappaṭigho abyākato dhammo sappaṭighassa abyākatassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 57 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 58 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 59 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 60 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 61 Sappaṭighadukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 62 3.3.5. Rūpīduka, Kusalattika Hetu Arūpiṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca arūpī kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 63 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 64 Arūpiṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca arūpī akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 65 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 66 Hetu-ārammaṇa Rūpiṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca rūpī abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 67 Arūpiṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca arūpī abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 68 Rūpiṁ abyākatañca arūpiṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca rūpī abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 69 Rūpiṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca arūpī abyākato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 70 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca, anantare tīṇi, samanantare tīṇi …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 71 Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava …pe… napurejāte nava …pe… nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne dve, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ, paccanīyaṁ.) 72 Hetu Arūpī abyākato dhammo arūpissa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 73 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe dve, adhipatiyā tīṇi, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte satta, aññamaññe cha, nissaye satta, upanissaye dve, purejāte ekaṁ, pacchājāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre cattāri, indriye cha, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte ekaṁ, vippayutte dve …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 74 Nahetuyā satta, naārammaṇe satta. (Saṅkhittaṁ.) 75 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 76 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 77 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 78 Rūpīdukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 79 3.3.6. Lokiyaduka, Kusalattika Hetu Lokiyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 80 Lokuttaraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca lokuttaro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 81 Lokiyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo kusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 82 Lokuttaraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca lokuttaro kusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 83 Hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā dve …pe… kamme dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ, anulomaṁ.) 84 Naadhipatiyā dve …pe… naāsevane ekaṁ …pe… navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ.) 85 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 86 Hetvādi Lokiyo kusalo dhammo lokiyassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 87 Lokuttaro kusalo dhammo lokuttarassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 88 Lokiyo kusalo dhammo lokiyassa kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 89 Lokuttaro kusalo dhammo lokiyassa 976 --- patthana3 3:89 kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 90 Lokiyo kusalo dhammo lokiyassa kusalassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. 91 Lokuttaro kusalo dhammo lokuttarassa kusalassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati. Lokuttaro kusalo dhammo lokiyassa kusalassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati. (Saṅkhittaṁ.) 92 Hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā tīṇi, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve …pe… upanissaye cattāri, āsevane dve, kamme dve, āhāre dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 93 Hetu Lokiyaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 94 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ, sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi sabbattha sadisā.) 95 Hetu Lokiyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 96 Lokuttaraṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca lokuttaro abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 97 Lokiyaṁ abyākatañca lokuttaraṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca lokiyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 98 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… āsevane ekaṁ, kamme pañca, vipāke pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ, anulomaṁ.) 99 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā dve …pe… napurejāte cattāri, napacchājāte pañca …pe… nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ …pe… namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ, paccanīyaṁ.) 100 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 101 Hetu Lokiyo abyākato dhammo lokiyassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 102 Lokuttaro abyākato dhammo lokuttarassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 103 Hetuyā cattāri, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā cattāri, anantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte dve, pacchājāte dve, āsevane ekaṁ, kamme cattāri, vipāke cattāri, āhāre cattāri …pe… magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi, atthiyā satta …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 104 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 105 Lokiyadukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 106 3.3.7. Kenaciviññeyyaduka, Kusalattika Hetu Kenaci viññeyyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kenaci viññeyyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kenaci viññeyyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kenaci naviññeyyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kenaci viññeyyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kenaci viññeyyo kusalo ca kenaci naviññeyyo kusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 107 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) Paccanīya 108 Naadhipati Kenaci viññeyyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kenaci viññeyyo kusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 109 Naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme nava, navipāke nava …pe… navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 110 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 111 Hetu Kenaci viññeyyo kusalo dhammo kenaci viññeyyassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 112 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava …pe… kamme nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 113 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 114 Hetupaccayā naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 115 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 116 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ. Kenaci viññeyyaṁ akusalampi kenaci viññeyyaṁ abyākatampi kenaci viññeyyakusalasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 117 Kenaciviññeyyadukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 118 Cūḷantaradukaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 3.14. Saraṇaduka, Tika |14| 3.14.2.1–7. 977 --- patthana3 14:1 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Saraṇaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Araṇaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… kamme dve, vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi sabbattha vitthāretabbā.) 4 Saraṇaṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 5 Saraṇaṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 7 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 8 Saraṇaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 9 Araṇaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 11 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi sabbattha vitthāretabbaṁ.) 12 Saraṇadukavedanāttikaṁ niṭṭhitaṁ. 13 3.14.3. Saraṇaduka, Vipākattika 3.14.3.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Araṇaṁ vipākaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 14 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 15 Saraṇaṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca saraṇo vipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. 16 Araṇaṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca araṇo vipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 17 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 18 Araṇaṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca araṇo nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 19 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 20 3.14.4. Saraṇaduka, Upādinnattika 3.14.4.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Araṇaṁ upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo upādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 21 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 22 Saraṇaṁ anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 23 Araṇaṁ anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. 24 Saraṇaṁ anupādinnupādāniyañca araṇaṁ anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paṭicca araṇo anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 25 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 26 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi sabbattha vitthāretabbaṁ.) 27 Araṇaṁ anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 28 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 29 3.14.5. Saraṇaduka, Saṅkiliṭṭhattika 3.14.5.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Saraṇaṁ saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 30 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 31 Araṇaṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 32 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 33 Araṇaṁ asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 34 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. 978 --- patthana3 14:34 Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 35 3.14.6. Saraṇaduka, Vitakkattika 3.14.6.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Saraṇaṁ savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. 36 Araṇaṁ savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca araṇo savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 37 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 38 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 39 Araṇaṁ avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo avitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 40 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 41 Araṇaṁ avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca araṇo avitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 42 Hetuyā ekaṁ (sabbattha ekaṁ) …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 43 3.14.7. Saraṇaduka, Pītittika 3.14.7.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Saraṇaṁ pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo pītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. 44 Araṇaṁ pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca araṇo pītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 45 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi sabbattha vitthāretabbā.) 46 Saraṇaṁ sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo sukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. 47 Araṇaṁ sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca araṇo sukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 48 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi vitthāretabbā.) 49 Saraṇaṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo upekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. 50 Araṇaṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca araṇo upekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 51 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi vitthāretabbo.) 52 3.14.8. Saraṇaduka, Dassanenapahātabbattika 3.14.8.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Saraṇaṁ dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 53 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 54 Saraṇaṁ bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 55 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 56 Araṇaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. 57 Hetuyā ekaṁ (sabbattha ekaṁ) …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 58 3.14.9. Saraṇaduka, Dassanenapahātabbahetukattika 3.14.9.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Saraṇaṁ dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 59 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 60 Saraṇaṁ bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 61 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 62 Saraṇaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 63 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… sahajāte tīṇi, aññamaññe ekaṁ, nissaye tīṇi …pe… kamme tīṇi, vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha vitthāretabbaṁ.) 64 3.14.10. Saraṇaduka, Ācayagāmittika 3.14.10.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Saraṇaṁ ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo ācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. 65 Araṇaṁ ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca araṇo ācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 66 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 979 --- patthana3 14:66 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāretabbo.) 67 Araṇaṁ apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca araṇo apacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 68 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 69 Araṇaṁ nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca araṇo nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 70 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 71 3.14.11. Saraṇaduka, Sekkhattika 3.14.11.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Araṇaṁ sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo sekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 72 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 73 Araṇaṁ asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo asekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 74 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 75 Saraṇaṁ nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 76 Araṇaṁ nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. 77 Saraṇaṁ nevasekkhanāsekkhañca araṇaṁ nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paṭicca araṇo nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 78 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāretabbo.) 79 3.14.12. Saraṇaduka, Parittattika 3.14.12.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Saraṇaṁ parittaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo paritto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 80 Araṇaṁ parittaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo paritto dhammo uppajjati hetupaccayā. 81 Saraṇaṁ parittañca araṇaṁ parittañca dhammaṁ paṭicca araṇo paritto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 82 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāretabbo.) 83 Araṇaṁ mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca araṇo mahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 84 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 85 Araṇaṁ appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo appamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 86 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 87 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 88 3.14.13. Saraṇaduka, Parittārammaṇattika 3.14.13.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Saraṇaṁ parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo parittārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 89 Araṇaṁ parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo parittārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 90 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi sabbattha vitthāretabbā.) 91 Saraṇaṁ mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 92 Araṇaṁ mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 93 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi vitthāretabbā.) 94 Araṇaṁ appamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo appamāṇārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 95 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 96 3.14.14. Saraṇaduka, Hīnattika 3.14.14.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Saraṇaṁ hīnaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo hīno dhammo uppajjati hetupaccayā. 97 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 98 Araṇaṁ majjhimaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo majjhimo dhammo uppajjati hetupaccayā. 99 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 100 Araṇaṁ 980 --- patthana3 14:100 paṇītaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo paṇīto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 101 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 102 3.14.15. Saraṇaduka, Micchattattika 3.14.15.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Saraṇaṁ micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo micchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 103 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 104 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 105 Araṇaṁ sammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca araṇo sammattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 106 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 107 Saraṇaṁ aniyataṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 108 Araṇaṁ aniyataṁ dhammaṁ paṭicca araṇo aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. 109 Saraṇaṁ aniyatañca araṇaṁ aniyatañca dhammaṁ paṭicca araṇo aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 110 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 111 (Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi sabbattha vitthāretabbā.) 112 3.14.16. Saraṇaduka, Maggārammaṇattika 3.14.16.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Araṇaṁ maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo maggārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 113 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 114 Araṇaṁ maggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo maggahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 115 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 116 Araṇaṁ maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca araṇo maggādhipati dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 117 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 118 3.14.17. Saraṇaduka, Uppannattika 3.14.17.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Saraṇo uppanno dhammo saraṇassa uppannassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Saraṇo uppanno dhammo araṇassa uppannassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Saraṇo uppanno dhammo saraṇassa uppannassa ca araṇassa uppannassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 119 Araṇo uppanno dhammo araṇassa uppannassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 120 Araṇo uppanno dhammo araṇassa uppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 121 Hetuyā cattāri, ārammaṇe dve, adhipatiyā sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte pacchājāte dve, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre indriye jhāne magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 122 3.14.18. Saraṇaduka, Atītattika 3.14.18.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Saraṇo paccuppanno dhammo saraṇassa paccuppannassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 123 Araṇo paccuppanno dhammo araṇassa paccuppannassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 124 Hetuyā cattāri, ārammaṇe dve …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 125 3.14.19. Saraṇaduka, Atītārammaṇattika 3.14.19.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Saraṇaṁ atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo atītārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 126 Araṇaṁ atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo atītārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 127 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāretabbo.) 128 Saraṇaṁ anāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo anāgatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 129 Araṇaṁ anāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo anāgatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 130 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha 981 --- patthana3 14:130 vitthāretabbo.) 131 Saraṇaṁ paccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 132 Araṇaṁ paccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 133 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāretabbo.) 134 3.14.20. Saraṇaduka, Ajjhattattika 3.14.20.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Saraṇaṁ ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo ajjhatto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 135 Araṇaṁ ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo ajjhatto dhammo uppajjati hetupaccayā. 136 Saraṇaṁ ajjhattañca araṇaṁ ajjhattañca dhammaṁ paṭicca araṇo ajjhatto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 137 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāretabbo.) 138 Saraṇaṁ bahiddhā dhammaṁ paṭicca saraṇo bahiddhā dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 139 Araṇaṁ bahiddhā dhammaṁ paṭicca araṇo bahiddhā dhammo uppajjati hetupaccayā. 140 Saraṇaṁ bahiddhā ca araṇaṁ bahiddhā ca dhammaṁ paṭicca araṇo bahiddhā dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 141 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 142 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāretabbo.) 143 3.14.21. Saraṇaduka, Ajjhattārammaṇattika 3.14.21.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Saraṇaṁ ajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo ajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 144 Araṇaṁ ajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo ajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 145 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāretabbo.) 146 Saraṇaṁ bahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo bahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 147 Araṇaṁ bahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo bahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 148 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāretabbo.) 149 3.14.22. Saraṇaduka, Sanidassanattika 3.14.22.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Araṇaṁ anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 150 Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 151 Saraṇaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 152 Araṇaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. 153 Saraṇaṁ anidassanaappaṭighañca araṇaṁ anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca araṇo anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 154 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavāropi …pe… sampayuttavāropi vitthāretabbā.) 155 Araṇo anidassanasappaṭigho dhammo araṇassa anidassanasappaṭighassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … ekaṁ. (Aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. Saṅkhittaṁ.) 156 Saraṇo anidassanaappaṭigho dhammo saraṇassa anidassanaappaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. Araṇo anidassanaappaṭigho dhammo araṇassa anidassanaappaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 157 Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca, anantare samanantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte pacchājāte āsevane dve, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre indriye jhāne magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 158 Nahetuyā satta, naārammaṇe satta. (Saṅkhittaṁ.) 159 Hetupaccayā naārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 160 Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 161 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 0 982 --- patthana3 8:0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 3.8. Nīvaraṇagocchaka, Kusalattika |8| 3.8.1. Nīvaraṇaduka, Kusalattika Hetu Nonīvaraṇaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nonīvaraṇo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 3 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 4 Nīvaraṇaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nīvaraṇaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nonīvaraṇo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nīvaraṇaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo akusalo ca nonīvaraṇo akusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) Paccanīya 6 Nahetu Nīvaraṇaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchānīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ paṭicca avijjānīvaraṇaṁ. 7 Nonīvaraṇaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca avijjānīvaraṇaṁ. 8 Nīvaraṇañca nonīvaraṇañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchānīvaraṇañca uddhaccanīvaraṇañca sampayuttake ca khandhe paṭicca avijjānīvaraṇaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 9 Nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā nava, napurejāte nava …pe… nakamme tīṇi …pe… navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 10 (Sahajātavārepi … sampayuttavārepi sabbattha nava.) 11 Nīvaraṇo akusalo dhammo nīvaraṇassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… āsevane nava, kamme āhāre indriye jhāne magge tīṇi, sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 13 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 14 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 15 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 16 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 17 Nonīvaraṇaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nonīvaraṇo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 18 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 19 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 20 3.8.2. Nīvaraṇiyaduka, Kusalattika Hetu Nīvaraṇiyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇiyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 21 Anīvaraṇiyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca anīvaraṇiyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 22 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 23 (Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi vitthāretabbā.) 24 Nīvaraṇiyaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇiyo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 25 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 26 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 27 Nīvaraṇiyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇiyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 28 Anīvaraṇiyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca anīvaraṇiyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 29 Nīvaraṇiyaṁ abyākatañca anīvaraṇiyaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca nīvaraṇiyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 30 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… vipāke pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi vitthāretabbā.) 31 3.8.3. Nīvaraṇasampayuttaduka, Kusalattika Hetu Nīvaraṇavippayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇavippayutto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 32 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 33 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 34 Nīvaraṇasampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇasampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 35 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 36 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 37 Nīvaraṇavippayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca 983 --- patthana3 8:37 nīvaraṇavippayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 38 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 39 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 40 3.8.4. Nīvaraṇanīvaraṇiyaduka, Kusalattika Hetu Nīvaraṇiyañceva no ca nīvaraṇaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇiyo ceva no ca nīvaraṇo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 41 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 42 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 43 Nīvaraṇañceva nīvaraṇiyañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo ceva nīvaraṇiyo ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 44 Nīvaraṇiyañceva no ca nīvaraṇaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇiyo ceva no ca nīvaraṇo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 45 Nīvaraṇañceva nīvaraṇiyaṁ akusalañca nīvaraṇiyañceva no ca nīvaraṇaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo ca nīvaraṇiyo ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 46 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 47 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha nava.) 48 Nīvaraṇiyañceva no ca nīvaraṇaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇiyo ceva no ca nīvaraṇo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 49 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 50 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 51 3.8.5. Nīvaraṇanīvaraṇasampayuttaduka, Kusalattika Hetu Nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo ceva nīvaraṇasampayutto ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 52 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 53 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha nava.) 54 3.8.6. Nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyaduka, Kusalattika Hetu Nīvaraṇavippayuttaṁ nīvaraṇiyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇavippayutto nīvaraṇiyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 55 Nīvaraṇavippayuttaṁ anīvaraṇiyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇavippayutto anīvaraṇiyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 56 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 57 (Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi vitthāretabbā.) 58 Nīvaraṇavippayuttaṁ nīvaraṇiyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇavippayutto nīvaraṇiyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 59 Nīvaraṇavippayuttaṁ anīvaraṇiyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇavippayutto anīvaraṇiyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 60 Nīvaraṇavippayuttaṁ nīvaraṇiyaṁ abyākatañca nīvaraṇavippayuttaṁ anīvaraṇiyaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca nīvaraṇavippayutto nīvaraṇiyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 61 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… āsevane ekaṁ, vipāke pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 62 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāretabbaṁ.) 63 Nīvaraṇagocchakakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 3.11. Upādānagocchaka, Kusalattika |11| 3.11.1.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Noupādānaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca noupādāno kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 3 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 4 Upādānaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca upādāno akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Upādānaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca noupādāno akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Upādānaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca upādāno akusalo ca noupādāno akusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 5 Noupādānaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca noupādāno akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 6 Upādānaṁ akusalañca noupādānaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca upādāno akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā nava, ārammaṇe nava (sabbattha nava), avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 8 Noupādānaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca noupādāno akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 9 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava, napurejāte 984 --- patthana3 11:9 nava …pe… nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārādi vitthāretabbo.) 10 Upādāno akusalo dhammo upādānassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (noupādānamūlake tīṇi, sahajātādhipati), anantare nava …pe… nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi (noupādānamūlake), āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 12 Noupādānaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca noupādāno abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 14 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 15 3.11.2.1. Kusalapada, Kusalattika Hetu Upādāniyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca upādāniyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 16 Anupādāniyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca anupādāniyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 17 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Lokiyalokuttaradukakusalasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 18 Upādāniyaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca upādāniyo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 19 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 20 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 21 Upādāniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca upādāniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 22 Anupādāniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca anupādāniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Anupādāniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca upādāniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Anupādāniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca upādāniyo abyākato ca anupādāniyo abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 23 Upādāniyaṁ abyākatañca anupādāniyaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca upādāniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 24 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Lokiyadukaabyākatasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 25 3.11.3. Upādānasampayuttaduka, Kusalattika Hetu Upādānavippayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 26 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 27 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 28 Upādānasampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 29 Upādānavippayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 30 Upādānasampayuttaṁ akusalañca upādānavippayuttaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 31 Hetuyā cha, ārammaṇe cha (sabbattha cha), avigate cha. (Saṅkhittaṁ.) 32 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā cha …pe… nakamme cattāri, navipāke cha, navippayutte cha. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārādi vitthāretabbo.) 33 Upādānasampayutto akusalo dhammo upādānasampayuttassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 34 Upādānavippayutto akusalo dhammo upādānavippayuttassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo … dve. 35 Upādānasampayutto akusalo ca upādānavippayutto akusalo ca dhammā upādānasampayuttassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 36 Hetuyā cha, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (upādānasampayuttamūlake tīṇi, sahajātādhipati, upādānavippayutte ekaṁ), anantare nava, samanantare nava, sahajāte cha, aññamaññe cha, nissaye cha, upanissaye nava, āsevane nava, kamme cattāri, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte cha, atthiyā cha, natthiyā nava, vigate nava, avigate cha. (Saṅkhittaṁ.) 37 Upādānavippayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 38 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 39 985 --- patthana3 11:39 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 40 3.11.4. Upādānaupādāniyaduka, Kusalattika Hetu Upādāniyañceva no ca upādānaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca upādāniyo ceva no ca upādāno kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 41 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 42 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 43 Upādānañceva upādāniyañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca upādāno ceva upādāniyo ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 44 Upādāniyañceva no ca upādānaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca upādāniyo ceva no ca upādāno akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 45 Upādānañceva upādāniyaṁ akusalañca upādāniyañceva no ca upādānaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca upādāno ceva upādāniyo ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 46 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ. Imaṁ gamanaṁ upādānadukaakusalasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 47 Upādāniyañceva no ca upādānaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca upādāniyo ceva no ca upādāno abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 48 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 49 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 50 3.11.5. Upādānaupādānasampayuttaduka, Kusalattika Hetu Upādānañceva upādānasampayuttañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca upādāno ceva upādānasampayutto ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 51 Upādānasampayuttañceva no ca upādānaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto ceva no ca upādāno akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 52 Upādānañceva upādānasampayuttaṁ akusalañca upādānasampayuttañceva no ca upādānaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca upādāno ceva upādānasampayutto ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 53 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) (Imaṁ gamanaṁ upādānadukaakusalasadisaṁ. Idha pana hetupaccayā idaṁ nānaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha nava.) 54 3.11.6. Upādānavippayuttaupādāniyaduka, Kusalattika Hetu Upādānavippayuttaṁ upādāniyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto upādāniyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 55 Upādānavippayuttaṁ anupādāniyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto anupādāniyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 56 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Lokiyadukakusalasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 57 Upādānavippayuttaṁ upādāniyaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto upādāniyo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 58 Upādānavippayuttaṁ upādāniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto upādāniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 59 Upādānavippayuttaṁ anupādāniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto anupādāniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 60 Upādānavippayuttaṁ upādāniyaṁ abyākatañca upādānavippayuttaṁ anupādāniyaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto upādāniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 61 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Lokiyadukaabyākatasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi sabbattha vitthāretabbaṁ.) 62 Upādānagocchakakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 3.6. Ganthagocchaka, Kusalattika |6| 3.6.1.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Noganthaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nogantho kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 3 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 4 Ganthaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca gantho akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Ganthaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nogantho akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Ganthaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca gantho akusalo ca nogantho akusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 5 Noganthaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nogantho akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 6 986 --- patthana3 6:6 Ganthaṁ akusalañca noganthaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca gantho akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 8 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 9 (Sahajātavāropi …pe… sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 10 Gantho akusalo dhammo ganthassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… kamme āhāre indriye jhāne tīṇi …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 12 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetupaccayā naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 14 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 15 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 16 Noganthaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nogantho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 17 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 18 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 19 3.6.2. Ganthaniyaduka, Kusalattika Hetu Ganthaniyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca ganthaniyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 20 Aganthaniyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca aganthaniyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 21 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ, lokiyalokuttaragamanasadisaṁ.) 22 (Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi vitthāretabbā.) 23 Ganthaniyaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca ganthaniyo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 24 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 25 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 26 Ganthaniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca ganthaniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 27 Aganthaniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca aganthaniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 28 Ganthaniyaṁ abyākatañca aganthaniyaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca ganthaniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 29 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ, lokiyalokuttaragamanasadisaṁ.) 30 (Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi vitthāretabbā.) 31 3.6.3. Ganthasampayuttaduka, Kusalattika Hetu Ganthavippayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 32 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 33 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 34 Ganthasampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca ganthasampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 35 Ganthavippayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 36 Ganthasampayuttaṁ akusalañca ganthavippayuttaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca ganthasampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 37 Hetuyā cha, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca …pe… avigate cha. (Saṅkhittaṁ.) 38 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā cha, napurejāte cha …pe… nakamme cattāri, navippayutte cha. (Saṅkhittaṁ.) 39 (Sahajātavāropi …pe… sampayuttavāropi vitthāretabbā.) 40 Ganthasampayutto akusalo dhammo ganthasampayuttassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 41 Hetuyā cha, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare samanantare nava, sahajāte cha …pe… nissaye cha, upanissaye nava, āsevane nava, kamme cattāri …pe… magge cattāri, sampayutte cha …pe… avigate cha. (Saṅkhittaṁ.) 42 Ganthavippayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 43 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 44 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 45 3.6.4. Ganthaganthaniyaduka, Kusalattika Hetu Ganthaniyañceva no ca ganthaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca ganthaniyo ceva no ca gantho kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 46 Hetuyā ekaṁ, 987 --- patthana3 6:46 ārammaṇe ekaṁ, avigate ekaṁ. 47 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 48 Ganthañceva ganthaniyañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca gantho ceva ganthaniyo ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 49 Ganthaniyañceva no ca ganthaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca ganthaniyo ceva no ca gantho akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 50 Ganthañceva ganthaniyaṁ akusalañca ganthaniyañceva no ca ganthaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca gantho ceva ganthaniyo ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 51 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 52 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava …pe… nakamme tīṇi …pe… navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 53 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 54 Gantho ceva ganthaniyo ca akusalo dhammo ganthassa ceva ganthaniyassa ca akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 55 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… kamme āhāre indriye jhāne tīṇi …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 56 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 57 Hetupaccayā naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 58 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 59 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 60 Ganthaniyañceva no ca ganthaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca ganthaniyo ceva no ca gantho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 61 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 62 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 63 3.6.5. Ganthaganthasampayuttaduka, Kusalattika Hetu Ganthañceva ganthasampayuttañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca gantho ceva ganthasampayutto ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 64 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 65 Naadhipatiyā nava, napurejāte nava, nakamme tīṇi …pe… navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 66 (Sahajātavāropi …pe… sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā.) 67 Gantho ceva ganthasampayutto ca akusalo dhammo ganthassa ceva ganthasampayuttassa ca akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 68 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… kamme āhāre indriye jhāne tīṇi …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 69 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 70 Hetupaccayā naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 71 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 72 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 73 3.6.6. Ganthavippayuttaganthaniyaduka, Kusalattika Hetu Ganthavippayuttaṁ ganthaniyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto ganthaniyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 74 Ganthavippayuttaṁ aganthaniyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto aganthaniyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 75 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 76 (Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi sabbattha vitthāretabbā.) 77 Ganthavippayuttaṁ ganthaniyaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto ganthaniyo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 78 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 79 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 80 Ganthavippayuttaṁ ganthaniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto ganthaniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 81 Ganthavippayuttaṁ aganthaniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto aganthaniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 82 Ganthavippayuttaṁ ganthaniyaṁ abyākatañca ganthavippayuttaṁ aganthaniyaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto ganthaniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 83 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 84 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 85 Ganthavippayutto ganthaniyo abyākato dhammo ganthavippayuttassa ganthaniyassa abyākatassa dhammassa 988 --- patthana3 6:85 hetupaccayena paccayo. 86 Ganthavippayutto aganthaniyo abyākato dhammo ganthavippayuttassa aganthaniyassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 87 Hetuyā cattāri, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā cattāri, anantare samanantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte pacchājāte dve, āsevane ekaṁ, kamme …pe… magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 88 Nahetuyā satta, naārammaṇe satta. (Saṅkhittaṁ.) 89 Hetupaccayā naārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 90 Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 91 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 92 Ganthagocchakakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 3.2. Hetugocchaka, Kusalattika |2| Paccayacatukka Hetu-ārammaṇa Sahetukaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Sahetukaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko kusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 3 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme ekaṁ, āhāre ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 4 Naadhipati Sahetukaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko kusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 5 Naadhipatiyā ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, navippayutte ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetupaccayā naadhipatiyā ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 7 Naadhipatipaccayā hetuyā ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 8 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 9 3.2.2.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu-ārammaṇa Sahetuko kusalo dhammo sahetukassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 10 Sahetuko kusalo dhammo sahetukassa kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, magge ekaṁ, sampayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 12 Paccanīyuddhāra Sahetuko kusalo dhammo sahetukassa kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 13 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 14 Hetupaccayā naārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 15 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 16 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 17 3.2.2.2. Akusalapada 3.2.2.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu-ārammaṇa Sahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 18 Ahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 19 Sahetukaṁ akusalañca ahetukaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca sahetuko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 20 Sahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko akusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. Sahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko akusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. Sahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko akusalo ca ahetuko akusalo ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā. 21 Ahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko akusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 22 Sahetukaṁ akusalañca ahetukaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca sahetuko akusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 23 Sahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko akusalo dhammo uppajjati adhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 24 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe pañca, adhipatiyā ekaṁ, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte pañca, aññamaññe pañca, nissaye pañca, upanissaye pañca, purejāte pañca, āsevane pañca, kamme pañca, āhāre pañca, indriye pañca, jhāne pañca, 989 --- patthana3 2:24 magge pañca, sampayutte pañca, vippayutte pañca, atthiyā pañca, natthiyā pañca, vigate pañca, avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 25 Nahetu-naadhipati Sahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 26 Sahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko akusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 27 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā pañca, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme tīṇi, navipāke pañca, navippayutte pañca. (Saṅkhittaṁ.) 28 Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 29 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 30 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 31 3.2.2.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu-ārammaṇādi Sahetuko akusalo dhammo sahetukassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo … dve. 32 Sahetuko akusalo dhammo sahetukassa akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 33 Ahetuko akusalo dhammo ahetukassa akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 34 Sahetuko akusalo ca ahetuko akusalo ca dhammā sahetukassa akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 35 Sahetuko akusalo dhammo sahetukassa akusalassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. (Saṅkhittaṁ.) 36 Hetuyā dve, ārammaṇe nava, adhipatiyā ekaṁ, anantare nava, samanantare nava, sahajāte pañca, aññamaññe pañca, nissaye pañca, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte pañca, atthiyā pañca, natthiyā nava, vigate nava, avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 37 Paccanīyuddhāra Sahetuko akusalo dhammo sahetukassa akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 38 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 39 Hetupaccayā naārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 40 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 41 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 42 3.2.2.3. Abyākatapada 3.2.2.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 2.2.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Sahetukaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 43 Ahetukaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 44 Sahetukaṁ abyākatañca ahetukaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca sahetuko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 45 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte nava, aññamaññe cha …pe… purejāte dve, āsevane dve, kamme nava, vipāke nava …pe… vippayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 46 Nahetu-naārammaṇa Ahetukaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko abyākato dhammo uppajjati nahetupaccayā. 47 Sahetukaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko abyākato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 48 Ahetukaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko abyākato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 49 Sahetukaṁ abyākatañca ahetukaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca ahetuko abyākato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 50 Sahetukaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko abyākato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 51 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 52 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 53 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 54 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 55 Hetu-ārammaṇa Sahetuko abyākato dhammo sahetukassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 56 Sahetuko 990 --- patthana3 2:56 abyākato dhammo sahetukassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 57 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā cattāri, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte satta, aññamaññe cha, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte dve, pacchājāte dve, āsevane dve, kamme cattāri, vipāke cattāri, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge tīṇi, sampayutte dve, vippayutte tīṇi, atthiyā satta …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 58 Paccanīyuddhāra Sahetuko abyākato dhammo sahetukassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 59 Nahetuyā satta, naārammaṇe satta. (Saṅkhittaṁ.) 60 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 61 Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 62 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 63 Sahetukadukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 64 3.2.3. Hetusampayuttaduka, Kusalattika 3.2.3.1. Kusalapada 3.2.3.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Hetusampayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetusampayutto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 65 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 66 Paccanīya Naadhipatiyā ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, navippayutte ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 67 Hetupaccayā naadhipatiyā ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 68 Naadhipatipaccayā hetuyā ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 69 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 70 3.2.3.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetusampayutto kusalo dhammo hetusampayuttassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 71 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ …pe… kamme ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 72 Paccanīyuddhāra Hetusampayutto kusalo dhammo hetusampayuttassa kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 73 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 74 Hetupaccayā naārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 75 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 76 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 77 3.2.3.2. Akusalapada 3.2.3.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu-ārammaṇa Hetusampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetusampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 78 Hetuvippayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetusampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 79 Hetusampayuttaṁ akusalañca hetuvippayuttaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca hetusampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 80 Hetusampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetusampayutto akusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … tīṇi. 81 Hetuvippayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetusampayutto akusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 82 Hetusampayuttaṁ akusalañca hetuvippayuttaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca hetusampayutto akusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 83 Hetusampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetusampayutto akusalo dhammo uppajjati adhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 84 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe pañca, adhipatiyā ekaṁ, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte pañca, aññamaññe pañca, nissaye pañca, upanissaye pañca, purejāte pañca, āsevane pañca, kamme pañca, āhāre pañca, indriye pañca, jhāne pañca, magge pañca, sampayutte pañca, vippayutte pañca, atthiyā pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 85 Nahetu-naadhipati Hetusampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetuvippayutto akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 86 Hetusampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetusampayutto akusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 87 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā pañca, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme tīṇi, 991 --- patthana3 2:87 navipāke pañca, navippayutte pañca. (Saṅkhittaṁ.) 88 Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 89 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 90 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 91 3.2.3.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu-ārammaṇa Hetusampayutto akusalo dhammo hetusampayuttassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo … dve. 92 Hetusampayutto akusalo dhammo hetusampayuttassa akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 93 Hetuvippayutto akusalo dhammo hetuvippayuttassa akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 94 Hetusampayutto akusalo ca hetuvippayutto akusalo ca dhammā hetusampayuttassa akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 95 Hetuyā dve, ārammaṇe nava, adhipatiyā ekaṁ, anantare nava, samanantare nava, sahajāte pañca, aññamaññe pañca, nissaye pañca, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte pañca, atthiyā pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 96 Paccanīyuddhāra Hetusampayutto akusalo dhammo hetusampayuttassa akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 97 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 98 Hetupaccayā naārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 99 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 100 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 101 3.2.3.3. Abyākatapada 3.2.3.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Hetusampayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca hetusampayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 102 Hetuvippayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca hetuvippayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 103 Hetusampayuttaṁ abyākatañca hetuvippayuttaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca hetusampayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 104 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte nava, aññamaññe cha …pe… purejāte dve, āsevane dve, kamme nava, vipāke nava …pe… magge nava, sampayutte cattāri, vippayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 105 Nahetu-naārammaṇa Hetuvippayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca hetuvippayutto abyākato dhammo uppajjati nahetupaccayā. 106 Hetusampayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca hetuvippayutto abyākato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 107 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 108 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 109 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 110 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 111 3.2.3.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu-ārammaṇa Hetusampayutto abyākato dhammo hetusampayuttassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 112 Hetusampayutto abyākato dhammo hetusampayuttassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 113 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā cattāri, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte satta, aññamaññe cha, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte pacchājāte āsevane dve, kamme cattāri, vipāke cattāri, āhāre indriye jhāne cattāri, magge tīṇi, sampayutte dve, vippayutte tīṇi …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 114 Paccanīyuddhāra Hetusampayutto abyākato dhammo hetusampayuttassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 115 992 --- patthana3 2:115 Nahetuyā satta, naārammaṇe satta. (Saṅkhittaṁ.) 116 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 117 Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 118 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 119 Hetusampayuttadukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 120 3.2.4. Hetusahetukaduka, Kusalattika 3.2.4.1. Kusalapada 3.2.4.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Hetuñceva sahetukañca kusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu ceva sahetuko ca kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 121 Sahetukañceva na ca hetuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko ceva na ca hetu kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 122 Hetuñceva sahetukañca kusalañca sahetukañceva na ca hetuṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca hetu ceva sahetuko ca kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 123 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… kamme nava, āhāre nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 124 Naadhipati Hetuñceva sahetukañca kusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu ceva sahetuko ca kusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 125 Naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 126 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 127 Naadhipatipaccayā hetuyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 128 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 129 3.2.4.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetu ceva sahetuko ca kusalo dhammo hetussa ceva sahetukassa ca kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 130 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 131 Paccanīyuddhāra Hetu ceva sahetuko ca kusalo dhammo hetussa ceva sahetukassa ca kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 132 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 133 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 134 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 135 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 136 3.2.4.2. Akusalapada 3.2.4.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Hetuñceva sahetukañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu ceva sahetuko ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 137 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… kamme nava, āhāre nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 138 Naadhipati Hetuñceva sahetukañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu ceva sahetuko ca akusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … nava. (Saṅkhittaṁ.) 139 Naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 140 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 141 Naadhipatipaccayā hetuyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 142 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 143 3.2.4.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetu ceva sahetuko ca akusalo dhammo hetussa ceva sahetukassa ca akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 144 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava …pe… āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye jhāne magge tīṇi, sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 145 Paccanīyuddhāra Hetu ceva sahetuko ca akusalo dhammo hetussa ceva sahetukassa ca akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 146 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava …pe… noavigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 147 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 148 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 149 (Yathā kusalattike 993 --- patthana3 2:149 pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 150 3.2.4.3. Abyākatapada 3.2.4.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Hetuñceva sahetukañca abyākataṁ dhammaṁ paṭicca hetu ceva sahetuko ca abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 151 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 152 Naadhipati Hetuñceva sahetukañca abyākataṁ dhammaṁ paṭicca hetu ceva sahetuko ca abyākato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 153 Naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 154 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 155 Naadhipatipaccayā hetuyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 156 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 157 3.2.4.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetu ceva sahetuko ca abyākato dhammo hetussa ceva sahetukassa ca abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 158 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 159 Paccanīyuddhāra Hetu ceva sahetuko ca abyākato dhammo hetussa ceva sahetukassa ca abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 160 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 161 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 162 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 163 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 164 Hetusahetukadukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 165 3.2.5. Hetuhetusampayuttaduka, Pañhāvāra 3.2.5.1. Kusalapada 3.2.5.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Hetuñceva hetusampayuttañca kusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu ceva hetusampayutto ca kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuñceva hetusampayuttañca kusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetusampayutto ceva na ca hetu kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 166 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 167 Naadhipati Hetuñceva hetusampayuttañca kusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu ceva hetusampayutto ca kusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 168 Naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 169 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 170 Adhipatipaccayā hetuyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 171 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 172 3.2.5.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetu ceva hetusampayutto ca kusalo dhammo hetussa ceva hetusampayuttassa ca kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 173 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava …pe… āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 174 Paccanīyuddhāra Hetu ceva hetusampayutto ca kusalo dhammo hetussa ceva hetusampayuttassa ca kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 175 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 176 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 177 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 178 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 179 3.2.5.2. Akusalapada 3.2.5.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Hetuñceva hetusampayuttañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu ceva hetusampayutto ca akusalo dhammo uppajjati 994 --- patthana3 2:179 hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 180 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 181 Naadhipati Hetuñceva hetusampayuttañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu ceva hetusampayutto ca akusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 182 Naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 183 Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 184 Naadhipatipaccayā hetuyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 185 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 186 3.2.5.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetu ceva hetusampayutto ca akusalo dhammo hetussa ceva hetusampayuttassa ca akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 187 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye jhāne magge tīṇi, sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 188 Paccanīyuddhāra Hetu ceva hetusampayutto ca akusalo dhammo hetussa ceva hetusampayuttassa ca akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 189 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 190 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 191 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 192 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 193 3.2.5.3. Abyākatapada 3.2.5.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Hetuñceva hetusampayuttañca abyākataṁ dhammaṁ paṭicca hetu ceva hetusampayutto ca abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 194 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 195 Naadhipati Hetuñceva hetusampayuttañca abyākataṁ dhammaṁ paṭicca hetu ceva hetusampayutto ca abyākato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 196 Naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 197 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 198 Naadhipatipaccayā hetuyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 199 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 200 3.2.5.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetvādi Hetu ceva hetusampayutto ca abyākato dhammo hetussa ceva hetusampayuttassa ca abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 201 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 202 Paccanīyuddhāra Hetu ceva hetusampayutto ca abyākato dhammo hetussa ceva hetusampayuttassa ca abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 203 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 204 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 205 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 206 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 207 Hetuhetusampayuttadukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 208 3.2.6. Nahetusahetukaduka, Kusalattika 3.2.6.1. Kusalākusalapada 3.2.6.1.1–7 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Nahetuṁ sahetukaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 209 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ (sabbattha ekaṁ), avigate ekaṁ. 210 Naadhipatiyā ekaṁ, napurejāte ekaṁ …pe… navipāke ekaṁ, navippayutte ekaṁ. (Pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 211 Hetu Nahetuṁ sahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 212 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ (sabbattha ekaṁ), avigate ekaṁ. (Hetupaccayo natthi. Pañhāvārepi sabbattha ekaṁ, pañhāvārepi imesaṁ tiṇṇannaṁ hetupaccayo 995 --- patthana3 2:212 natthi.) 213 3.2.6.3. Abyākatapada 3.2.6.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Nahetuṁ sahetukaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ sahetukaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ sahetukaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko abyākato ca nahetu ahetuko abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 214 Nahetuṁ ahetukaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 215 Nahetuṁ sahetukaṁ abyākatañca nahetuṁ ahetukaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 216 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… purejāte āsevane dve, kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 217 Nahetu Nahetuṁ ahetukaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko abyākato dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 218 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 219 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 220 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 221 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 222 3.2.6.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Ārammaṇa Nahetu sahetuko abyākato dhammo nahetussa sahetukassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 223 Ārammaṇe cattāri, adhipatiyā cattāri, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte satta, aññamaññe cha, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte dve, pacchājāte dve, āsevane dve, kamme cattāri, vipāke cattāri, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge tīṇi, sampayutte dve, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 224 Paccanīyuddhāra Nahetu sahetuko abyākato dhammo nahetussa sahetukassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 225 Nahetuyā satta, naārammaṇe satta. (Saṅkhittaṁ.) 226 Ārammaṇapaccayā nahetuyā cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 227 Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 228 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 229 Nahetusahetukadukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 230 Hetugocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 3.9. Parāmāsagocchaka, Kusalattika |9| 3.9.1. Parāmāsaduka, Kusalattika Hetu Noparāmāsaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca noparāmāso kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 3 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 4 Parāmāsaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca noparāmāso akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 5 Noparāmāsaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca noparāmāso akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 6 Parāmāsaṁ akusalañca noparāmāsaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca noparāmāso akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 8 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā pañca, napurejāte pañca, napacchājāte pañca …pe… nakamme tīṇi …pe… navippayutte pañca. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 9 Noparāmāso akusalo dhammo noparāmāsassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… sahajāte aññamaññe nissaye pañca, upanissaye āsevane nava, kamme āhāre indriye jhāne tīṇi, magge sampayutte pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 11 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi 996 --- patthana3 9:11 paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 12 Noparāmāsaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca noparāmāso abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 14 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 15 3.9.2. Parāmaṭṭhaduka, Kusalattika Hetu Parāmaṭṭhaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca parāmaṭṭho kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 16 Aparāmaṭṭhaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca aparāmaṭṭho kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 17 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 18 (Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi vitthāretabbā.) 19 Parāmaṭṭhaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca parāmaṭṭho akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 20 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 21 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 22 Parāmaṭṭhaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca parāmaṭṭho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 23 Aparāmaṭṭhaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca aparāmaṭṭho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 24 Parāmaṭṭhaṁ abyākatañca aparāmaṭṭhaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca parāmaṭṭho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 25 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 26 3.9.3. Parāmāsasampayuttaduka, Kusalattika Hetu Parāmāsavippayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 27 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 28 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 29 Parāmāsasampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsasampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 30 Parāmāsavippayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 31 Hetuyā dve, ārammaṇe dve (sabbattha dve) …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 32 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā dve (sabbattha dve) …pe… navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavāropi …pe… sampayuttavāropi vitthāretabbā.) 33 Parāmāsasampayutto akusalo dhammo parāmāsasampayuttassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 34 Parāmāsavippayutto akusalo dhammo parāmāsavippayuttassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 35 Hetuyā dve, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā cattāri (majjhime ca ante ca ārammaṇādhipati), anantare dve …pe… sahajāte dve …pe… upanissaye cattāri, āsevane dve, kamme dve, āhāre dve …pe… magge dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 36 Parāmāsavippayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 37 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 38 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 39 3.9.4. Parāmāsaparāmaṭṭhaduka, Kusalattika 3.9.4.1.1–4 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Parāmaṭṭhañceva no ca parāmāsaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 40 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 41 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 42 Parāmāsañceva parāmaṭṭhañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 43 Parāmaṭṭhañceva no ca parāmāsaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 44 Parāmāsañceva parāmaṭṭhaṁ akusalañca parāmaṭṭhañceva no ca parāmāsaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 45 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 46 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 47 Parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso akusalo dhammo parāmaṭṭhassa ceva no ca parāmāsassa akusalassa dhammassa hetupaccayena 997 --- patthana3 9:47 paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 48 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 49 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 50 Parāmaṭṭhañceva no ca parāmāsaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 51 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 52 3.9.5. Parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhaduka, Kusalattika Hetu Parāmāsavippayuttaṁ parāmaṭṭhaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto parāmaṭṭho kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 53 Parāmāsavippayuttaṁ aparāmaṭṭhaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto aparāmaṭṭho kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 54 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Lokiyalokuttaradukasadisaṁ. Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi vitthāretabbā.) 55 Parāmāsavippayuttaṁ parāmaṭṭhaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto parāmaṭṭho akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 56 Parāmāsavippayuttaṁ parāmaṭṭhaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto parāmaṭṭho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 57 Parāmāsavippayuttaṁ aparāmaṭṭhaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto aparāmaṭṭho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 58 Parāmāsavippayuttaṁ parāmaṭṭhaṁ abyākatañca parāmāsavippayuttaṁ aparāmaṭṭhaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto parāmaṭṭho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 59 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Lokiyadukasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 60 Parāmāsagocchakakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 3.5. Saññojanagocchaka, Kusalattika |5| 3.5.1.1. Kusalākusalapada Hetu Nosaññojanaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nosaññojano kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 3 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 4 Saññojanaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca saññojano akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Saññojanaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nosaññojano akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Saññojanaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca saññojano akusalo ca nosaññojano akusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 6 Nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā nava …pe… nakamme tīṇi …pe… navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 7 (Sahajātavāropi …pe… sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 8 Hetu Saññojano akusalo dhammo saññojanassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… upanissaye āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre indriye jhāne tīṇi, magge sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 10 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 12 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 13 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 14 3.5.1.2. Abyākatapada Hetu Nosaññojanaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nosaññojano abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 15 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 16 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 17 3.5.2. Saññojaniyaduka, Kusalattika 3.5.2.1. Kusalākusalapada Hetu Saññojaniyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca saññojaniyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 18 Asaññojaniyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca asaññojaniyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 19 Hetuyā dve, ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 20 (Yathā cūḷantaraduke lokiyadukagamanaṁ, evaṁ imampi ñātabbaṁ. Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi vitthāretabbā.) 21 998 --- patthana3 5:21 Saññojaniyaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca saññojaniyo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 22 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 23 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 24 3.5.2.2. Abyākatapada Hetu Saññojaniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca saññojaniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 25 Asaññojaniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca asaññojaniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Asaññojaniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca saññojaniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Asaññojaniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca saññojaniyo abyākato ca asaññojaniyo abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 26 Saññojaniyaṁ abyākatañca asaññojaniyaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca saññojaniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 27 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 28 Cūḷantaraduke lokiyadukasadisaṁ. (Sahajātavāropi …pe… sampayuttavāropi vitthāretabbā.) 29 Hetu Saññojaniyo abyākato dhammo saññojaniyassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 30 Asaññojaniyo abyākato dhammo asaññojaniyassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 31 Hetuyā cattāri, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā cattāri …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 32 Saññojaniyo abyākato dhammo saññojaniyassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 33 Nahetuyā satta, naārammaṇe satta. (Saṅkhittaṁ.) 34 Hetupaccayā naārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 35 Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 36 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 37 3.5.3. Saññojanasampayuttaduka, Kusalattika 3.5.3.1. Kusalākusalapada Hetu Saññojanavippayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 38 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 39 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 40 Saññojanasampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanasampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 41 Saññojanasampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanasampayutto akusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 42 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe pañca, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ, anulomaṁ.) Paccanīya 43 Nahetu Saññojanasampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanasampayutto akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato moho. Saññojanasampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā—uddhaccasahagate khandhe paṭicca uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 44 Nahetuyā dve, naadhipatiyā pañca, napurejāte pañca …pe… nakamme tīṇi …pe… navippayutte pañca. (Saṅkhittaṁ, paccanīyaṁ.) 45 Hetu Saññojanasampayutto akusalo dhammo saññojanasampayuttassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 46 Saññojanavippayutto akusalo dhammo saññojanasampayuttassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 47 Saññojanasampayutto akusalo dhammo saññojanasampayuttassa akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 48 Saññojanasampayutto akusalo dhammo saññojanasampayuttassa akusalassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 49 Hetuyā dve, ārammaṇe nava, adhipatiyā ekaṁ, anantare samanantare nava, sahajāte aññamaññe nissaye pañca, upanissaye āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre indriye jhāne magge tīṇi, sampayutte pañca, atthiyā pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 50 3.5.3.2. Abyākatapada Hetu Saññojanavippayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 51 999 --- patthana3 5:51 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 52 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 53 3.5.4. Saññojanasaññojaniyaduka, Kusalattika 3.5.4.1. Kusalākusalapada Hetu Saññojaniyañceva no ca saññojanaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca saññojaniyo ceva no ca saññojano kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 54 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 55 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 56 Saññojanañceva saññojaniyañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca saññojano ceva saññojaniyo ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 57 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 58 Nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 59 (Sahajātavāropi …pe… sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā.) 60 Saññojano ceva saññojaniyo ca akusalo dhammo saññojanassa ceva saññojaniyassa ca akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 61 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… upanissaye āsevane nava, kamme āhāre indriye jhāne tīṇi, magge sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 62 Nahetuyā nava naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 63 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 64 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 65 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 66 3.5.4.2. Abyākatapada Saññojaniyañceva no ca saññojanaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca saññojaniyo ceva no ca saññojano abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā (Saṅkhittaṁ.) 67 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 68 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 69 3.5.5. Saññojanasaññojanasampayuttaduka, Kusalattika Hetu Saññojanañceva saññojanasampayuttañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca saññojano ceva saññojanasampayutto ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 70 Saññojanasampayuttañceva no ca saññojanaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanasampayutto ceva no ca saññojano akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 71 Saññojanañceva saññojanasampayuttaṁ akusalañca saññojanasampayuttañceva no ca saññojanaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca saññojano ceva saññojanasampayutto ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 72 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 73 Nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 74 (Sahajātavāropi … sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 75 Saññojano ceva saññojanasampayutto ca akusalo dhammo saññojanassa ceva saññojanasampayuttassa ca akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 76 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… upanissaye āsevane nava, kamme āhāre indriye jhāne tīṇi, magge sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 77 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 78 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 79 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 80 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 81 3.5.6. Saññojanavippayuttasaññojaniyaduka, Kusalattika Hetu Saññojanavippayuttaṁ saññojaniyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto saññojaniyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 82 Saññojanavippayuttaṁ asaññojaniyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto asaññojaniyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 83 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 84 (Yathā cūḷantaraduke lokiyadukasadisaṁ. Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi sabbattha vitthāretabbā.) 85 Saññojanavippayutto saññojaniyo akusalo dhammo 1000 --- patthana3 5:85 saññojanavippayuttassa saññojaniyassa akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 86 Ārammaṇe ekaṁ. (Sabbattha ekaṁ, saṅkhittaṁ.) 87 Saññojanavippayuttaṁ saññojaniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto saññojaniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 88 Saññojanavippayuttaṁ asaññojaniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto asaññojaniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Saññojanavippayuttaṁ asaññojaniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto saññojaniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Saññojanavippayuttaṁ asaññojaniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto saññojaniyo abyākato ca saññojanavippayutto asaññojaniyo abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 89 Saññojanavippayuttaṁ saññojaniyaṁ abyākatañca saññojanavippayuttaṁ asaññojaniyaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto saññojaniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 90 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā pañca …pe… āsevane ekaṁ, kamme pañca, vipāke pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 91 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā dve, napurejāte cattāri, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, navippayutte dve …pe… novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 92 (Sahajātavāropi …pe… sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā.) 93 Saññojanavippayutto saññojaniyo abyākato dhammo saññojanavippayuttassa saññojaniyassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 94 Hetuyā cattāri, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā cattāri, anantare cattāri …pe… sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte pacchājāte dve, āsevane ekaṁ, kamme …pe… magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 95 Nahetuyā satta, naārammaṇe satta. (Saṅkhittaṁ.) 96 Hetupaccayā naārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 97 Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 98 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 99 Saññojanagocchakakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 3.12. Kilesagocchaka, Kusalattika |12| 3.12.1. Kilesaduka, Kusalattika Hetu Nokilesaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nokileso kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 3 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 4 Kilesaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca kileso akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 5 Nokilesaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nokileso akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 6 Kilesaṁ akusalañca nokilesaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca kileso akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 7 Hetuyā nava, ārammaṇe nava (sabbattha nava), avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 8 Kilesaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca kileso akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchaṁ paṭicca vicikicchāsahagato moho, uddhaccaṁ paṭicca uddhaccasahagato moho. 9 Nokilesaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca kileso akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 10 Kilesaṁ akusalañca nokilesaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca kileso akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe ca vicikicchañca paṭicca vicikicchāsahagato moho, uddhaccasahagate khandhe ca uddhaccañca paṭicca uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 11 Nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ, sahajātavārādi vitthāretabbo.) 12 Kileso akusalo dhammo kilesassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (majjhe tīṇi sahajātādhipati), anantare nava, samanantare nava …pe… upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge nava, 1001 --- patthana3 12:13 sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 14 Nokilesaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nokileso abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 15 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 16 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 17 3.12.2. Saṅkilesikaduka, Pañhāvāra Hetu Saṅkilesikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca saṅkilesiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 18 Asaṅkilesikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkilesiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 19 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Lokiyadukakusalasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 20 Saṅkilesikaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca saṅkilesiko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 21 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 22 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 23 Saṅkilesikaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca saṅkilesiko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 24 Asaṅkilesikaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkilesiko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 25 Saṅkilesikaṁ abyākatañca asaṅkilesikaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca saṅkilesiko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 26 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Lokiyadukaabyākatasadisaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāretabbaṁ.) 27 3.12.3. Saṅkiliṭṭhaduka, Kusalattika 3.12.3.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Asaṅkiliṭṭhaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭho kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 28 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 29 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 30 Saṅkiliṭṭhaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca saṅkiliṭṭho akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 31 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 32 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 33 Asaṅkiliṭṭhaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 34 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 35 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 36 3.12.4. Kilesasampayuttaduka, Kusalattika 3.12.4.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Kilesavippayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kilesavippayutto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 37 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 38 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 39 Kilesasampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca kilesasampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 40 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 41 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 42 Kilesavippayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca kilesavippayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 43 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 44 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 45 3.12.5. Saṅkilesasaṅkilesikaduka, Kusalattika 3.12.5.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Saṅkilesikañceva no ca kilesaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca saṅkilesiko ceva no ca kileso kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 46 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 47 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 48 Kilesañceva saṅkilesikañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca kileso ceva saṅkilesiko ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 49 Saṅkilesikañceva no ca kilesaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca saṅkilesiko ceva no ca kileso akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 50 Kilesañceva saṅkilesikaṁ akusalañca saṅkilesikañceva no ca kilesaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca kileso ceva saṅkilesiko ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 51 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ, kilesadukaakusalasadisaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha 1002 --- patthana3 12:51 vitthāretabbaṁ.) 52 Saṅkilesikañceva no ca kilesaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca saṅkilesiko ceva no ca kileso abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 53 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 54 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 55 3.12.6. Kilesasaṅkiliṭṭhaduka, Kusalattika 3.12.6.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Kilesañceva saṅkiliṭṭhañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca kileso ceva saṅkiliṭṭho ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 56 Saṅkiliṭṭhañceva no ca kilesaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca saṅkiliṭṭho ceva no ca kileso akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 57 Kilesañceva saṅkiliṭṭhaṁ akusalañca saṅkiliṭṭhañceva no ca kilesaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca kileso ceva saṅkiliṭṭho ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 58 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ. Kilesadukaakusalasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi sabbattha vitthāretabbaṁ.) 59 3.12.7. Kilesakilesasampayuttaduka, Kusalattika 3.12.7.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Kilesañceva kilesasampayuttañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca kileso ceva kilesasampayutto ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 60 Kilesasampayuttañceva no ca kilesaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca kilesasampayutto ceva no ca kileso akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 61 Kilesañceva kilesasampayuttaṁ akusalañca kilesasampayuttañceva no ca kilesaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca kileso ceva kilesasampayutto ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 62 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ. Kilesadukaakusalasadisaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāretabbaṁ.) 63 3.12.8. Kilesavippayuttasaṅkilesikaduka, Kusalattika 3.12.8.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Kilesavippayuttaṁ saṅkilesikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kilesavippayutto saṅkilesiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 64 Kilesavippayuttaṁ asaṅkilesikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kilesavippayutto asaṅkilesiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 65 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Lokiyadukakusalasadisaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi vitthāretabbaṁ.) 66 Kilesavippayuttaṁ saṅkilesikaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca kilesavippayutto saṅkilesiko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 67 Kilesavippayuttaṁ asaṅkilesikaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca kilesavippayutto asaṅkilesiko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 68 Kilesavippayuttaṁ saṅkilesikaṁ abyākatañca kilesavippayuttaṁ asaṅkilesikaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca kilesavippayutto saṅkilesiko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 69 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Lokiyadukaabyākatasadisaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāretabbaṁ.) 70 Kilesagocchakakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 3.1. Hetuduka, Tika |1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 3.1.1. Hetuduka, Kusalattika 3.1.1.1. Kusalapada 3.1.1.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu kusalo ca nahetu kusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 3 Nahetuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu kusalo ca nahetu kusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 4 Hetuṁ kusalañca nahetuṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca hetu kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ kusalañca nahetuṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca nahetu kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ kusalañca nahetuṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca hetu kusalo ca nahetu kusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 5 1003 --- patthana3 1:5 Ārammaṇa Hetuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu kusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, āsevane nava, kamme nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte nava, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Anulomaṁ.) 7 Naadhipati Hetuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu kusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. Hetuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu kusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. Hetuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu kusalo ca nahetu kusalo ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā. 8 Nahetuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu kusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … tīṇi. 9 Hetuṁ kusalañca nahetuṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca hetu kusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … tīṇi. 10 Napurejātādi Hetuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu kusalo dhammo uppajjati napurejātapaccayā … nava … napacchājātapaccayā … nava … naāsevanapaccayā … nava. 11 Nakamma Hetuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu kusalo dhammo uppajjati nakammapaccayā. 12 Nahetuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu kusalo dhammo uppajjati nakammapaccayā. 13 Hetuṁ kusalañca nahetuṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca nahetu kusalo dhammo uppajjati nakammapaccayā. 14 Navipākādi Hetuṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu kusalo dhammo uppajjati navipākapaccayā … nava …pe… navippayuttapaccayā … nava. 15 Naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Paccanīyaṁ.) 16 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ, anulomapaccanīyaṁ.) 17 Naadhipatipaccayā hetuyā nava, ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ, paccanīyānulomaṁ.) 18 (Sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 19 3.1.1.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetu kusalo dhammo hetussa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Hetu kusalo dhammo nahetussa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Hetu kusalo dhammo hetussa kusalassa ca nahetussa kusalassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 20 Ārammaṇādi Hetu kusalo dhammo hetussa kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 21 Nahetu kusalo dhammo nahetussa kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 22 Hetu kusalo ca nahetu kusalo ca dhammā hetussa kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 23 Hetu kusalo dhammo hetussa kusalassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 24 Nahetu kusalo dhammo nahetussa kusalassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 25 Hetu kusalo ca nahetu kusalo ca dhammā hetussa kusalassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. 26 Anantarādi Hetu kusalo dhammo hetussa kusalassa dhammassa anantarapaccayena paccayo … samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo. 27 Hetu kusalo dhammo hetussa kusalassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo … tīṇi. 28 Nahetu kusalo dhammo nahetussa kusalassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo … tīṇi. 29 Hetu kusalo ca nahetu kusalo ca dhammā hetussa kusalassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo … tīṇi, āsevanapaccayena paccayo … nava. 30 Nahetu kusalo dhammo nahetussa kusalassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nahetu kusalo dhammo hetussa kusalassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nahetu kusalo dhammo hetussa kusalassa ca nahetussa kusalassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo. 31 Āhārādi Nahetu kusalo dhammo nahetussa kusalassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … tīṇi. 32 Hetu kusalo dhammo hetussa 1004 --- patthana3 1:32 kusalassa dhammassa indriyapaccayena paccayo … nava. 33 Nahetu kusalo dhammo nahetussa kusalassa dhammassa jhānapaccayena paccayo … tīṇi. 34 Hetu kusalo dhammo hetussa kusalassa dhammassa maggapaccayena paccayo … nava. 35 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 36 Paccanīyuddhāra Hetu kusalo dhammo hetussa kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 37 Nahetu kusalo dhammo nahetussa kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. Nahetu kusalo dhammo hetussa kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. Nahetu kusalo dhammo hetussa kusalassa ca nahetussa kusalassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 38 Hetu kusalo ca nahetu kusalo ca dhammā hetussa kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 39 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava …pe… noavigate nava. (Saṅkhittaṁ, paccanīyaṁ.) 40 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi …pe… nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ, anulomapaccanīyaṁ.) 41 Nahetupaccayā ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ, paccanīyānulomaṁ.) 42 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 43 3.1.1.2. Akusalapada 3.1.1.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu akusalo ca nahetu akusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 44 Nahetuṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu akusalo ca nahetu akusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 45 Hetuṁ akusalañca nahetuṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca hetu akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ akusalañca nahetuṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca nahetu akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ akusalañca nahetuṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca hetu akusalo ca nahetu akusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 46 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… kamme nava, āhāre nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ, anulomaṁ.) 47 Nahetu Nahetuṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 48 Naadhipatyādi Hetuṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca hetu akusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … nava …pe…. 49 Hetuṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu akusalo dhammo uppajjati nakammapaccayā. 50 Nahetuṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu akusalo dhammo uppajjati nakammapaccayā. 51 Hetuṁ akusalañca nahetuṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca nahetu akusalo dhammo uppajjati nakammapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 52 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Paccanīyaṁ.) 53 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ, anulomapaccanīyaṁ.) 54 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ, paccanīyānulomaṁ.) 55 (Sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 56 3.1.1.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetu akusalo dhammo hetussa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Hetu akusalo dhammo nahetussa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Hetu akusalo dhammo hetussa akusalassa ca nahetussa akusalassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 57 1005 --- patthana3 1:57 Ārammaṇādi Hetu akusalo dhammo hetussa akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 58 Nahetu akusalo dhammo nahetussa akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 59 Hetu akusalo ca nahetu akusalo ca dhammā hetussa akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 60 Hetu akusalo dhammo hetussa akusalassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati … tīṇi. 61 Nahetu akusalo dhammo nahetussa akusalassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 62 Hetu akusalo ca nahetu akusalo ca dhammā hetussa akusalassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi …pe…. 63 Nahetu akusalo dhammo nahetussa akusalassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nahetu akusalo dhammo hetussa akusalassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nahetu akusalo dhammo hetussa akusalassa ca nahetussa akusalassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo. 64 Āhārādi Nahetu akusalo dhammo nahetussa akusalassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … tīṇi. 65 Nahetu akusalo dhammo nahetussa akusalassa dhammassa indriyapaccayena paccayo … tīṇi. 66 Nahetu akusalo dhammo nahetussa akusalassa dhammassa jhānapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 67 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 68 Paccanīyuddhāra Hetu akusalo dhammo hetussa akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 69 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, nasahajāte nava, naaññamaññe nava …pe… noavigate nava. (Paccanīyaṁ.) 70 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ, anulomapaccanīyaṁ.) 71 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ, paccanīyānulomaṁ.) 72 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 73 3.1.1.3. Abyākatapada 3.1.1.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetvādi Hetuṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca hetu abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca hetu abyākato ca nahetu abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 74 Nahetuṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 75 Hetuṁ abyākatañca nahetuṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca hetu abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 76 Hetuṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca hetu abyākato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 77 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, āsevane nava, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte nava, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Anulomaṁ.) 78 Nahetu-naārammaṇa Nahetuṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu abyākato dhammo uppajjati nahetupaccayā. 79 Hetuṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu abyākato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 80 Nahetuṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu abyākato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 81 Hetuṁ abyākatañca nahetuṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca nahetu abyākato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 82 Naadhipatyādi Hetuṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca hetu abyākato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … nava …pe…. 83 Hetuṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu abyākato dhammo uppajjati nakammapaccayā. 84 Nahetuṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu abyākato dhammo uppajjati nakammapaccayā. 85 Hetuṁ abyākatañca nahetuṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca nahetu abyākato dhammo uppajjati nakammapaccayā. 86 Nahetuṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu 1006 --- patthana3 1:86 abyākato dhammo uppajjati naāhārapaccayā … naindriyapaccayā … najhānapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 87 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Paccanīyaṁ.) 88 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ, anulomapaccanīyaṁ.) 89 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ, paccanīyānulomaṁ.) 90 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 91 3.1.1.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetu abyākato dhammo hetussa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Hetu abyākato dhammo nahetussa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Hetu abyākato dhammo hetussa abyākatassa ca nahetussa abyākatassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 92 Ārammaṇādi Hetu abyākato dhammo hetussa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 93 Hetu abyākato dhammo hetussa abyākatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 94 Nahetu abyākato dhammo nahetussa abyākatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 95 Hetu abyākato ca nahetu abyākato ca dhammā hetussa abyākatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi …pe…. 96 Purejātādi Nahetu abyākato dhammo nahetussa abyākatassa dhammassa purejātapaccayena paccayo … tīṇi. 97 Hetu abyākato dhammo nahetussa abyākatassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. 98 Nahetu abyākato dhammo nahetussa abyākatassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. 99 Hetu abyākato ca nahetu abyākato ca dhammā nahetussa abyākatassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. 100 Nahetu abyākato dhammo nahetussa abyākatassa dhammassa kammapaccayena paccayo … tīṇi. 101 Hetu abyākato dhammo hetussa abyākatassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … nava. 102 Nahetu abyākato dhammo nahetussa abyākatassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo … jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo. 103 Vippayutta Hetu abyākato dhammo nahetussa abyākatassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. 104 Nahetu abyākato dhammo nahetussa abyākatassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo … tīṇi. 105 Hetu abyākato ca nahetu abyākato ca dhammā nahetussa abyākatassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 106 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 107 Paccanīyuddhāra Hetu abyākato dhammo hetussa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. Hetu abyākato dhammo nahetussa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. Hetu abyākato dhammo hetussa abyākatassa ca nahetussa abyākatassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 108 Nahetu abyākato dhammo nahetussa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 109 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ, paccanīyaṁ.) 110 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ, anulomapaccanīyaṁ.) 111 Nahetupaccayā ārammaṇe 1007 --- patthana3 1:111 nava. (Saṅkhittaṁ, paccanīyānulomaṁ.) 112 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 113 Hetudukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 114 3.1.2. Hetuduka, Vedanāttika 3.1.2.1. Sukhāyavedanāyasampayuttapada 3.1.2.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sukhāya vedanāya sampayutto ca nahetu sukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 115 Nahetuṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Nahetuṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sukhāya vedanāya sampayutto ca nahetu sukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 116 Hetuṁ sukhāya vedanāya sampayuttañca nahetuṁ sukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca hetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ sukhāya vedanāya sampayuttañca nahetuṁ sukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca nahetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ sukhāya vedanāya sampayuttañca nahetuṁ sukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca hetu sukhāya vedanāya sampayutto ca nahetu sukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 117 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, āsevane nava, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava …pe… avigate nava. (Anulomaṁ.) 118 Nahetu-naadhipati Nahetuṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā. 119 Hetuṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. Hetuṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 120 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte nava. (Paccanīyaṁ.) 121 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ, anulomapaccanīyaṁ.) 122 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ, paccanīyānulomaṁ.) 123 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 124 3.1.2.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo hetussa sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 125 Ārammaṇādi Hetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo hetussa sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 126 Nahetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo nahetussa sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 127 Hetu sukhāya vedanāya sampayutto ca nahetu sukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā hetussa sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 128 Hetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo hetussa sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 129 Nahetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo nahetussa sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 130 Hetu sukhāya vedanāya sampayutto ca nahetu sukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā hetussa sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi …pe…. 131 Upanissayādi Hetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo hetussa 1008 --- patthana3 1:131 sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo … nava. (Saṅkhittaṁ.) 132 Nahetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo nahetussa sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nahetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo hetussa sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nahetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo hetussa sukhāya vedanāya sampayuttassa ca nahetussa sukhāya vedanāya sampayuttassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo. Vipākapaccayena paccayo. 133 Nahetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo nahetussa sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … tīṇi …pe…. Hetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo hetussa sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa avigatapaccayena paccayo. 134 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 135 Paccanīyuddhāra Hetu sukhāya vedanāya sampayutto dhammo hetussa sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 136 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava …pe… noavigate nava. (Paccanīyaṁ.) 137 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ, anulomapaccanīyaṁ.) 138 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ, paccanīyānulomaṁ.) 139 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 140 3.1.2.2. Dukkhāyavedanāyasampayuttapada 3.1.2.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu dukkhāya vedanāya sampayutto ca nahetu dukkhāya vedanāya sampayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 141 Nahetuṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 142 Hetuṁ dukkhāya vedanāya sampayuttañca nahetuṁ dukkhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca hetu dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 143 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, āsevane nava, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte nava, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Anulomaṁ.) 144 Nahetu-naadhipati Nahetuṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā 145 Hetuṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 146 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ. (Paccanīyaṁ.) 147 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ, anulomapaccanīyaṁ.) 148 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ, paccanīyānulomaṁ.) 149 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 150 3.1.2.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetu dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo hetussa dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Hetu dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo nahetussa dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Hetu dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo hetussa dukkhāya vedanāya sampayuttassa ca nahetussa 1009 --- patthana3 1:150 dukkhāya vedanāya sampayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 151 Ārammaṇādi Hetu dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo hetussa dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 152 Nahetu dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo nahetussa dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 153 Hetu dukkhāya vedanāya sampayutto ca nahetu dukkhāya vedanāya sampayutto ca dhammā hetussa dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 154 Nahetu dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo nahetussa dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 155 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā tīṇi, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Anulomaṁ.) 156 Paccanīyuddhāra Hetu dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo hetussa dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 157 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ, paccanīyaṁ.) 158 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ, anulomapaccanīyaṁ.) 159 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ, paccanīyānulomaṁ.) 160 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 161 3.1.2.3. Adukkhamasukhāyavedanāyasampayuttapada 3.1.2.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.2.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 162 Nahetuṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 163 Hetuṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttañca nahetuṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttañca dhammaṁ paṭicca hetu adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 164 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, āsevane nava, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte nava, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Anulomaṁ.) 165 Nahetu-naadhipati Nahetuṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā … dve. 166 Hetuṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetu adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 167 Nahetuyā dve, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ, paccanīyaṁ.) 168 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ, anulomapaccanīyaṁ.) 169 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ, paccanīyānulomaṁ.) 170 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 171 Hetvādi Hetu adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo hetussa adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 172 Hetu adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo hetussa adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 173 Hetu adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo hetussa adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 174 Nahetu adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo nahetussa adukkhamasukhāya 1010 --- patthana3 1:174 vedanāya sampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 175 Hetu adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto ca nahetu adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto ca dhammā hetussa adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. (Ārammaṇādhipatiyeva) …pe…. 176 Upanissayādi Hetu adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo hetussa adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo … nava, āsevanapaccayena paccayo … nava. 177 Nahetu adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo nahetussa adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo … tīṇi. 178 Hetu adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo hetussa adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … nava …pe… avigatapaccayena paccayo … nava. 179 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Anulomaṁ.) 180 Paccanīyuddhāra Hetu adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo hetussa adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 181 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ, paccanīyaṁ.) 182 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ, anulomapaccanīyaṁ.) 183 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ, paccanīyānulomaṁ.) 184 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 185 Hetudukavedanāttikaṁ niṭṭhitaṁ. 186 3.1.3. Hetuduka, Vipākattika 3.1.3.1. Vipākapada 3.1.3.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.3.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ vipākaṁ dhammaṁ paṭicca hetu vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ vipākaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ vipākaṁ dhammaṁ paṭicca hetu vipāko ca nahetu vipāko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 187 Nahetuṁ vipākaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 188 Hetuṁ vipākañca nahetuṁ vipākañca dhammaṁ paṭicca hetu vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 189 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte nava, vippayutte nava atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Anulomaṁ.) 190 Nahetu-naadhipati Nahetuṁ vipākaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu vipāko dhammo uppajjati nahetupaccayā. 191 Hetuṁ vipākaṁ dhammaṁ paṭicca hetu vipāko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 192 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ, paccanīyaṁ.) 193 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ, anulomapaccanīyaṁ.) 194 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ, paccanīyānulomaṁ.) 195 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 196 Hetvādi Hetu vipāko dhammo hetussa vipākassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 197 Hetu vipāko dhammo hetussa vipākassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 198 Nahetu vipāko dhammo nahetussa vipākassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 199 Hetu vipāko ca nahetu vipāko ca dhammā hetussa vipākassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Tadārammaṇāyeva labbhanti.) 200 Hetu vipāko dhammo hetussa vipākassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi 1011 --- patthana3 1:200 (sahajātādhipatiyeva labbhati, ārammaṇādhipati natthi) …pe…. 201 Upanissayādi Hetu vipāko dhammo hetussa vipākassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo. Hetu vipāko dhammo nahetussa vipākassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo. Hetu vipāko dhammo hetussa vipākassa ca nahetussa vipākassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo. 202 Nahetu vipāko dhammo nahetussa vipākassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. (Itare dve anantarūpanissayo pakatūpanissayoyeva.) 203 Nahetu vipāko dhammo nahetussa vipākassa dhammassa kammapaccayena paccayo … tīṇi. (Sahajātakammameva, saṅkhittaṁ.) 204 Hetu vipāko dhammo hetussa vipākassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … nava. 205 Nahetu vipāko dhammo nahetussa vipākassa dhammassa āhārapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 206 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā cha, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Anulomaṁ.) 207 Paccanīyuddhāra Hetu vipāko dhammo hetussa vipākassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 208 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ, paccanīyaṁ.) 209 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ, anulomapaccanīyaṁ.) 210 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ, paccanīyānulomaṁ.) 211 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 212 3.1.3.2. Vipākadhammapada 3.1.3.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.3.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca hetu vipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca nahetu vipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca hetu vipākadhammadhammo ca nahetu vipākadhammadhammo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 213 Nahetuṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca nahetu vipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 214 Hetuṁ vipākadhammadhammañca nahetuṁ vipākadhammadhammañca paṭicca hetu vipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 215 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… kamme nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte nava, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 216 Nahetu-naadhipati Nahetuṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca hetu vipākadhammadhammo uppajjati nahetupaccayā. 217 Hetuṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca hetu vipākadhammadhammo uppajjati naadhipatipaccayā … nava. 218 Napurejātādi Hetuṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca hetu vipākadhammadhammo uppajjati napurejātapaccayā … nava … napacchājātapaccayā … nava … naāsevanapaccayā … nava. 219 Hetuṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca nahetu vipākadhammadhammo uppajjati nakammapaccayā. 220 Nahetuṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca nahetu vipākadhammadhammo uppajjati nakammapaccayā. 221 Hetuṁ vipākadhammadhammañca nahetuṁ vipākadhammadhammañca paṭicca nahetu vipākadhammadhammo uppajjati nakammapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 222 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ, paccanīyaṁ.) 223 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ, anulomapaccanīyaṁ.) 224 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ, paccanīyānulomaṁ.) 225 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 226 Hetvādi Hetu vipākadhammadhammo hetussa vipākadhammadhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 227 Hetu 1012 --- patthana3 1:227 vipākadhammadhammo hetussa vipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 228 Hetu vipākadhammadhammo hetussa vipākadhammadhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … nava. 229 Hetu vipākadhammadhammo hetussa vipākadhammadhammassa anantarapaccayena paccayo …pe… upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo … nava … āsevanapaccayena paccayo … nava. 230 Nahetu vipākadhammadhammo nahetussa vipākadhammadhammassa kammapaccayena paccayo … tīṇi. 231 Nahetu vipākadhammadhammo nahetussa vipākadhammadhammassa āhārapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 232 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ, anulomaṁ.) 233 Paccanīyuddhāra Hetu vipākadhammadhammo hetussa vipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 234 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ, paccanīyaṁ.) 235 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ, anulomapaccanīyaṁ.) 236 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ, paccanīyānulomaṁ.) 237 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 238 3.1.3.3. Nevavipākanavipākadhammapada 3.1.3.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.3.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca hetu nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 239 Nahetuṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nahetu nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 240 Hetuṁ nevavipākanavipākadhammadhammañca nahetuṁ nevavipākanavipākadhammadhammañca paṭicca hetu nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 241 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, āsevane nava, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte nava, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 242 Nahetvādi Nahetuṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nahetu nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati nahetupaccayā. 243 Hetuṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nahetu nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 244 Nahetuṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nahetu nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 245 Hetuṁ nevavipākanavipākadhammadhammañca nahetuṁ nevavipākanavipākadhammadhammañca paṭicca nahetu nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 246 Hetuṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca hetu nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati naadhipatipaccayā … nava …pe…. 247 Hetuṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nahetu nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati nakammapaccayā … tīṇi …pe…. 248 Nahetuṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca nahetu nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati naāhārapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 249 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ, paccanīyaṁ.) 250 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ, anulomapaccanīyaṁ.) 251 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ, paccanīyānulomaṁ.) 252 1013 --- patthana3 1:252 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 253 Hetvādi Hetu nevavipākanavipākadhammadhammo hetussa nevavipākanavipākadhammadhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi …pe…. 254 Hetu nevavipākanavipākadhammadhammo hetussa nevavipākanavipākadhammadhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati … tīṇi. 255 Nahetu nevavipākanavipākadhammadhammo nahetussa nevavipākanavipākadhammadhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi …pe…. 256 Purejātādi Nahetu nevavipākanavipākadhammadhammo nahetussa nevavipākanavipākadhammadhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ … tīṇi. 257 Hetu nevavipākanavipākadhammadhammo nahetussa nevavipākanavipākadhammadhammassa pacchājātapaccayena paccayo. 258 Nahetu nevavipākanavipākadhammadhammo nahetussa nevavipākanavipākadhammadhammassa pacchājātapaccayena paccayo. 259 Hetu nevavipākanavipākadhammadhammo ca nahetu nevavipākanavipākadhammadhammo ca nahetussa nevavipākanavipākadhammadhammassa pacchājātapaccayena paccayo. 260 … Āsevanapaccayena paccayo … nava. 261 Nahetu nevavipākanavipākadhammadhammo nahetussa nevavipākanavipākadhammadhammassa kammapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 262 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā cha, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 263 Paccanīyuddhāra Hetu nevavipākanavipākadhammadhammo hetussa nevavipākanavipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 264 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 265 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 266 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 267 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 268 Hetudukavipākattikaṁ niṭṭhitaṁ. 269 3.1.4. Hetuduka, Upādinnattika 3.1.4.1. Upādinnupādāniyapada 3.1.4.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.4.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca hetu upādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 270 Nahetuṁ upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu upādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 271 Hetuṁ upādinnupādāniyañca nahetuṁ upādinnupādāniyañca dhammaṁ paṭicca hetu upādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 272 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, anantare nava, samanantare nava …pe… kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 273 Nahetvādi Nahetuṁ upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu upādinnupādāniyo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 274 Hetuṁ upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu upādinnupādāniyo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 275 Nahetuṁ upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu upādinnupādāniyo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 276 Hetuṁ upādinnupādāniyañca nahetuṁ upādinnupādāniyañca dhammaṁ paṭicca nahetu upādinnupādāniyo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 277 Hetuṁ upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca hetu upādinnupādāniyo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … nava …pe…. 278 Nahetuṁ upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu upādinnupādāniyo dhammo uppajjati navipākapaccayā … naāhārapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 279 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, navipāke ekaṁ, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 280 1014 --- patthana3 1:280 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 281 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 282 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 283 Hetu-ārammaṇa Hetu upādinnupādāniyo dhammo hetussa upādinnupādāniyassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 284 Hetu upādinnupādāniyo dhammo hetussa upādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 285 Nahetu upādinnupādāniyo dhammo nahetussa upādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 286 Hetu upādinnupādāniyo ca nahetu upādinnupādāniyo ca dhammā hetussa upādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 287 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 288 Paccanīyuddhāra Hetu upādinnupādāniyo dhammo hetussa upādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 289 Nahetu upādinnupādāniyo dhammo nahetussa upādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 290 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 291 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 292 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 293 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 294 3.1.4.2. Anupādinnupādāniyapada 3.1.4.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.4.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca hetu anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 295 Nahetuṁ anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 296 Hetuṁ anupādinnupādāniyañca nahetuṁ anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paṭicca hetu anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 297 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, āsevane nava, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava, indriye nava, sampayutte nava, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 298 Nahetu-naārammaṇa Nahetuṁ anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati nahetupaccayā … dve. 299 Hetuṁ anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 300 Nahetuṁ anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 301 Hetuṁ anupādinnupādāniyañca nahetuṁ anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paṭicca nahetu anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 302 Nahetuyā dve, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 303 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 304 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 305 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 306 Hetvādi Hetu anupādinnupādāniyo dhammo hetussa anupādinnupādāniyassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 307 Hetu anupādinnupādāniyo dhammo hetussa anupādinnupādāniyassa dhammassa 1015 --- patthana3 1:307 ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 308 Nahetu anupādinnupādāniyo dhammo nahetussa anupādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 309 Hetu anupādinnupādāniyo dhammo hetussa anupādinnupādāniyassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 310 Nahetu anupādinnupādāniyo dhammo nahetussa anupādinnupādāniyassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … nava …pe…. 311 Hetu anupādinnupādāniyo dhammo hetussa anupādinnupādāniyassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo … nava. 312 Nahetu anupādinnupādāniyo dhammo nahetussa anupādinnupādāniyassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 313 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte tīṇi, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 314 Paccanīyuddhāra Hetu anupādinnupādāniyo dhammo hetussa anupādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 315 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 316 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 317 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 318 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 319 3.1.4.3. Anupādinnaanupādāniyapada 3.1.4.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.4.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca hetu anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 320 Nahetuṁ anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 321 Hetuṁ anupādinnaanupādāniyañca nahetuṁ anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paṭicca hetu anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 322 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, āsevane nava, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte nava, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 323 Naadhipati Hetuṁ anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca hetu anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. Hetuṁ anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. 324 Nahetuṁ anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. Nahetuṁ anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca hetu anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. 325 Hetuṁ anupādinnaanupādāniyañca nahetuṁ anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paṭicca hetu anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. Hetuṁ anupādinnaanupādāniyañca nahetuṁ anupādinnaanupādāniyañca dhammaṁ paṭicca nahetu anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 326 Naadhipatiyā cha, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 327 Hetupaccayā naadhipatiyā cha. (Saṅkhittaṁ.) 328 Naadhipatipaccayā hetuyā cha. (Saṅkhittaṁ.) 329 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 330 Hetu-ārammaṇa Hetu anupādinnaanupādāniyo dhammo hetussa anupādinnaanupādāniyassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 331 Nahetu anupādinnaanupādāniyo dhammo nahetussa anupādinnaanupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 332 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe 1016 --- patthana3 1:332 tīṇi, adhipatiyā cha, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 333 Paccanīyuddhāra Hetu anupādinnaanupādāniyo dhammo hetussa anupādinnaanupādāniyassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo, upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 334 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 335 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 336 Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 337 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 338 Hetudukaupādinnattikaṁ niṭṭhitaṁ. 339 3.1.5. Hetuduka, Saṅkiliṭṭhattika 3.1.5.1. Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikapada 3.1.5.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.5.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca hetu saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 340 Nahetuṁ saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 341 Hetuṁ saṅkiliṭṭhasaṅkilesikañca nahetuṁ saṅkiliṭṭhasaṅkilesikañca dhammaṁ paṭicca hetu saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 342 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… kamme nava, āhāre nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 343 Nahetu-naadhipati Nahetuṁ saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca hetu saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati nahetupaccayā. 344 Hetuṁ saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca hetu saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 345 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 346 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 347 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 348 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 349 Hetvādi Hetu saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo hetussa saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 350 Hetu saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo hetussa saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 351 Hetu saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo hetussa saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … nava. (Saṅkhittaṁ.) 352 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 353 Paccanīyuddhāra Hetu saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo hetussa saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 354 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 355 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 356 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 357 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 358 3.1.5.2. Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikapada 3.1.5.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.5.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca hetu asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 359 Nahetuṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 360 Hetuṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikañca nahetuṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikañca dhammaṁ paṭicca hetu asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 361 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 362 Nahetu Nahetuṁ 1017 --- patthana3 1:362 asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 363 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 364 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 365 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 366 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 367 Hetvādi Hetu asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo hetussa asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 368 Hetu asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo hetussa asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 369 Hetu asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo hetussa asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 370 Nahetu asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo nahetussa asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 371 Hetu asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca nahetu asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko ca dhammā hetussa asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 372 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 373 Paccanīyuddhāra Hetu asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo hetussa asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 374 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 375 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 376 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 377 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 378 3.1.5.3. Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikapada 3.1.5.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.5.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca hetu asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 379 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, āsevane nava, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte nava, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 380 Naadhipati Hetuṁ asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca hetu asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. Hetuṁ asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. 381 Nahetuṁ asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. Nahetuṁ asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca hetu asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 382 Naadhipatiyā cha, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 383 Hetupaccayā naadhipatiyā cha. (Saṅkhittaṁ.) 384 Naadhipatipaccayā hetuyā cha. (Saṅkhittaṁ.) 385 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 386 Hetu-ārammaṇa Hetu asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo hetussa asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa 1018 --- patthana3 1:386 hetupaccayena paccayo … tīṇi. 387 Nahetu asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo nahetussa asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 388 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā cha, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 389 Paccanīyuddhāra Hetu asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo hetussa asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 390 Nahetuyā nava naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 391 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 392 Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 393 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 394 Hetudukasaṅkiliṭṭhattikaṁ niṭṭhitaṁ. 395 3.1.6. Hetuduka, Vitakkattika 3.1.6.1. Savitakkasavicārapada 3.1.6.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.6.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca hetu savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nahetu savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. Hetuṁ savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca hetu savitakkasavicāro ca nahetu savitakkasavicāro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 396 Nahetuṁ savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nahetu savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 397 Hetuṁ savitakkasavicārañca nahetuṁ savitakkasavicārañca dhammaṁ paṭicca hetu savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 398 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava …pe… kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 399 Nahetu-naadhipati Nahetuṁ savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nahetu savitakkasavicāro dhammo uppajjati nahetupaccayā … dve. 400 Hetuṁ savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca hetu savitakkasavicāro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 401 Nahetuyā dve, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, namagge ekaṁ, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 402 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 403 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 404 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 405 Hetvādi Hetu savitakkasavicāro dhammo hetussa savitakkasavicārassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 406 Hetu savitakkasavicāro dhammo hetussa savitakkasavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 407 Hetu savitakkasavicāro dhammo hetussa savitakkasavicārassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 408 Nahetu savitakkasavicāro dhammo nahetussa savitakkasavicārassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 409 Hetu savitakkasavicāro ca nahetu savitakkasavicāro ca dhammā hetussa savitakkasavicārassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 410 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 411 Paccanīyuddhāra Hetu savitakkasavicāro dhammo hetussa savitakkasavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 412 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 413 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 414 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. 1019 --- patthana3 1:414 (Saṅkhittaṁ.) 415 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 416 3.1.6.2. Avitakkavicāramattapada 3.1.6.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.6.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca hetu avitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 417 Nahetuṁ avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu avitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 418 Hetuṁ avitakkavicāramattañca nahetuṁ avitakkavicāramattañca dhammaṁ paṭicca hetu avitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 419 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 420 Naadhipati Hetuṁ avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca hetu avitakkavicāramatto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 421 Naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 422 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 423 Naadhipatipaccayā hetuyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 424 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 425 Hetvādi Hetu avitakkavicāramatto dhammo hetussa avitakkavicāramattassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 426 Hetu avitakkavicāramatto dhammo nahetussa avitakkavicāramattassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 427 Hetu avitakkavicāramatto dhammo hetussa avitakkavicāramattassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati … tīṇi. 428 Nahetu avitakkavicāramatto dhammo nahetussa avitakkavicāramattassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 429 Hetu avitakkavicāramatto ca nahetu avitakkavicāramatto ca dhammā nahetussa avitakkavicāramattassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati. (Saṅkhittaṁ.) 430 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā satta, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 431 Paccanīyuddhāra Hetu avitakkavicāramatto dhammo hetussa avitakkavicāramattassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 432 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 433 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 434 Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 435 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 436 3.1.6.3. Avitakkaavicārapada 3.1.6.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.6.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca hetu avitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 437 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… kamme nava, vipāke nava …pe… vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 438 Nahetvādi Nahetuṁ avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nahetu avitakkaavicāro dhammo uppajjati nahetupaccayā. 439 Hetuṁ avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nahetu avitakkaavicāro dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 440 Nahetuṁ avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca nahetu avitakkaavicāro dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 441 Hetuṁ avitakkaavicārañca nahetuṁ avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca nahetu avitakkaavicāro dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 442 Hetuṁ avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca hetu avitakkaavicāro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … nava. (Saṅkhittaṁ.) 443 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme 1020 --- patthana3 1:443 tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 444 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 445 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 446 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 447 Hetu-ārammaṇa Hetu avitakkaavicāro dhammo hetussa avitakkaavicārassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 448 Hetu avitakkaavicāro dhammo hetussa avitakkaavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. (Saṅkhittaṁ.) 449 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā cha, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 450 Paccanīyuddhāra Hetu avitakkaavicāro dhammo hetussa avitakkaavicārassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 451 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 452 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 453 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 454 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 455 Hetudukavitakkattikaṁ niṭṭhitaṁ. 456 3.1.7. Hetuduka, Pītittika 3.1.7.1. Pītisahagatapada 3.1.7.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.7.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca hetu pītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 457 Nahetuṁ pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu pītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 458 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… kamme nava, vipāke nava, āhāre nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 459 Nahetu-naadhipati Nahetuṁ pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu pītisahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā. 460 Hetuṁ pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca hetu pītisahagato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 461 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, namagge ekaṁ, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 462 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 463 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 464 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 465 Hetvādi Hetu pītisahagato dhammo hetussa pītisahagatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 466 Hetu pītisahagato dhammo hetussa pītisahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 467 Nahetu pītisahagato dhammo nahetussa pītisahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 468 Hetu pītisahagato ca nahetu pītisahagato ca dhammā hetussa pītisahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 469 Hetu pītisahagato dhammo hetussa pītisahagatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 470 Nahetu pītisahagato dhammo nahetussa pītisahagatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 471 Hetu pītisahagato ca nahetu pītisahagato ca dhammā hetussa pītisahagatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 472 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 473 Paccanīyuddhāra Hetu pītisahagato dhammo hetussa pītisahagatassa dhammassa 1021 --- patthana3 1:473 ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 474 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 475 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 476 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 477 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 478 3.1.7.2. Sukhasahagatapada 3.1.7.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.7.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca hetu sukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 479 Nahetuṁ sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 480 Hetuṁ sukhasahagatañca nahetuṁ sukhasahagatañca dhammaṁ paṭicca hetu sukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 481 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 482 Nahetu-naadhipati Nahetuṁ sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sukhasahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā. 483 Hetuṁ sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca hetu sukhasahagato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … nava. (Saṅkhittaṁ.) 484 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 485 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 486 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 487 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 488 Hetvādi Hetu sukhasahagato dhammo hetussa sukhasahagatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 489 Hetu sukhasahagato dhammo hetussa sukhasahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 490 Hetu sukhasahagato dhammo hetussa sukhasahagatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … nava. (Saṅkhittaṁ.) 491 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 492 Paccanīyuddhāra Hetu sukhasahagato dhammo hetussa sukhasahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 493 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 494 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 495 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 496 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 497 3.1.7.3. Upekkhāsahagatapada 3.1.7.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.7.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca hetu upekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 498 Nahetuṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu upekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 499 Hetuṁ upekkhāsahagatañca nahetuṁ upekkhāsahagatañca dhammaṁ paṭicca hetu upekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 500 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 501 Nahetvādi Nahetuṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu upekkhāsahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā … dve. 502 Hetuṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca hetu upekkhāsahagato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … nava. 503 Hetuṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca hetu upekkhāsahagato dhammo uppajjati napurejātapaccayā … nava. 504 Hetuṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca hetu upekkhāsahagato dhammo uppajjati napacchājātapaccayā … nava. (Saṅkhittaṁ.) 505 Nahetuyā dve, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 1022 --- patthana3 1:506 506 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 507 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 508 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 509 Hetvādi Hetu upekkhāsahagato dhammo hetussa upekkhāsahagatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 510 Hetu upekkhāsahagato dhammo hetussa upekkhāsahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 511 Hetu upekkhāsahagato dhammo hetussa upekkhāsahagatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … nava. (Saṅkhittaṁ.) 512 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 513 Paccanīyuddhāra Hetu upekkhāsahagato dhammo hetussa upekkhāsahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 514 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 515 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 516 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 517 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 518 Hetudukapītittikaṁ niṭṭhitaṁ. 519 3.1.8. Hetuduka, Dassanenapahātabbattika 3.1.8.1. Dassanenapahātabbapada 3.1.8.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.8.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca hetu dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 520 Nahetuṁ dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 521 Hetuṁ dassanena pahātabbañca nahetuṁ dassanena pahātabbañca dhammaṁ paṭicca hetu dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 522 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… kamme nava, āhāre nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 523 Nahetu-naadhipati Nahetuṁ dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca hetu dassanena pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 524 Hetuṁ dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca hetu dassanena pahātabbo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … nava. 525 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 526 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 527 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 528 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 529 Hetu-ārammaṇa Hetu dassanena pahātabbo dhammo hetussa dassanena pahātabbassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 530 Hetu dassanena pahātabbo dhammo hetussa dassanena pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. (Saṅkhittaṁ.) 531 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 532 Paccanīyuddhāra Hetu dassanena pahātabbo dhammo hetussa dassanena pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 533 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 534 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 535 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 536 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 537 3.1.8.2. Bhāvanāyapahātabbapada 3.1.8.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.8.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca hetu bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 538 Nahetuṁ bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu 1023 --- patthana3 1:538 bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 539 Hetuṁ bhāvanāya pahātabbañca nahetuṁ bhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paṭicca hetu bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 540 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 541 Nahetu Nahetuṁ bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca hetu bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 542 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 543 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 544 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 545 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 546 Hetu-ārammaṇa Hetu bhāvanāya pahātabbo dhammo hetussa bhāvanāya pahātabbassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 547 Hetu bhāvanāya pahātabbo dhammo hetussa bhāvanāya pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. (Saṅkhittaṁ.) 548 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte nava, atthiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 549 Paccanīyuddhāra Hetu bhāvanāya pahātabbo dhammo hetussa bhāvanāya pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 550 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 551 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 552 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 553 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 554 3.1.8.3. Nevadassanenanabhāvanāyapahātabbapada 3.1.8.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.8.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca hetu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 555 Nahetuṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā (Saṅkhittaṁ.) 556 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 557 Nahetvādi Nahetuṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 558 Hetuṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 559 Nahetuṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 560 Hetuṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca nahetuṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paṭicca nahetu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 561 Hetuṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca hetu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 562 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 563 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 564 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 565 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 566 Hetu-ārammaṇa Hetu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo hetussa nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 567 Hetu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo hetussa 1024 --- patthana3 1:567 nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. (Saṅkhittaṁ.) 568 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 569 Paccanīyuddhāra Hetu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo hetussa nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 570 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 571 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 572 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 573 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 574 Hetudukadassanenapahātabbattikaṁ niṭṭhitaṁ. 575 3.1.9. Hetuduka, Dassanenapahātabbahetukattika 3.1.9.1. Dassanenapahātabbahetukapada 3.1.9.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.9.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca hetu dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 576 Nahetuṁ dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 577 Hetuṁ dassanena pahātabbahetukañca nahetuṁ dassanena pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca hetu dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 578 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 579 Naadhipati Hetuṁ dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca hetu dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 580 Naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 581 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 582 Naadhipatipaccayā hetuyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 583 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 584 Hetu-ārammaṇa Hetu dassanena pahātabbahetuko dhammo hetussa dassanena pahātabbahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 585 Hetu dassanena pahātabbahetuko dhammo hetussa dassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. (Saṅkhittaṁ.) 586 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi …pe… magge tīṇi, sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 587 Paccanīyuddhāra Hetu dassanena pahātabbahetuko dhammo hetussa dassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 588 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 589 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 590 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 591 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 592 3.1.9.2. Bhāvanāyapahātabbahetukapada 3.1.9.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.9.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca hetu bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 593 Nahetuṁ bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 594 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 595 Naadhipati Hetuṁ bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca hetu bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … nava. (Saṅkhittaṁ.) 596 Naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, 1025 --- patthana3 1:596 navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 597 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 598 Naadhipatipaccayā hetuyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 599 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 600 Hetu-ārammaṇa Hetu bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo hetussa bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 601 Hetu bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo hetussa bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. (Saṅkhittaṁ.) 602 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi …pe… magge tīṇi, sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 603 Paccanīyuddhāra Hetu bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo hetussa bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 604 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 605 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 606 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 607 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 608 3.1.9.3. Nevadassanenanabhāvanāyapahātabbahetukapada 3.1.9.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca hetu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 609 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 610 Nahetu Nahetuṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 611 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 612 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 613 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 614 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 615 3.1.9.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo hetussa nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 616 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 617 Paccanīyuddhāra Hetu nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo hetussa nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 618 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 619 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 620 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 621 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 622 Hetudukadassanenapahātabbahetukattikaṁ niṭṭhitaṁ. 623 3.1.10. Hetuduka, Ācayagāmittika 3.1.10.1. Ācayagāmipada 3.1.10.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.10.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca hetu ācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 624 Nahetuṁ ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ācayagāmī dhammo uppajjati 1026 --- patthana3 1:624 hetupaccayā … tīṇi. 625 Hetuṁ ācayagāmiñca nahetuṁ ācayagāmiñca dhammaṁ paṭicca hetu ācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 626 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 627 Nahetu-naadhipati Nahetuṁ ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca hetu ācayagāmī dhammo uppajjati nahetupaccayā. 628 Hetuṁ ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca hetu ācayagāmī dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 629 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 630 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 631 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 632 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 633 Hetvādi Hetu ācayagāmī dhammo hetussa ācayagāmissa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 634 Hetu ācayagāmī dhammo hetussa ācayagāmissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 635 Hetu ācayagāmī dhammo hetussa ācayagāmissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 636 Nahetu ācayagāmī dhammo nahetussa ācayagāmissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 637 Hetu ācayagāmī ca nahetu ācayagāmī ca dhammā hetussa ācayagāmissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 638 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 639 Paccanīyuddhāra Hetu ācayagāmī dhammo hetussa ācayagāmissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 640 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 641 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 642 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 643 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 644 3.1.10.2. Apacayagāmipada 3.1.10.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.10.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca hetu apacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 645 Nahetuṁ apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu apacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 646 Hetuṁ apacayagāmiñca nahetuṁ apacayagāmiñca dhammaṁ paṭicca hetu apacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 647 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… kamme nava, āhāre nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 648 Naadhipati Hetuṁ apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca hetu apacayagāmī dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 649 Naadhipatiyā cha, napurejāte nava, napacchājāte nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 650 Hetupaccayā naadhipatiyā cha. (Saṅkhittaṁ.) 651 Naadhipatipaccayā hetuyā cha. (Saṅkhittaṁ.) 652 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 653 Hetu-adhipati Hetu apacayagāmī dhammo hetussa apacayagāmissa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 654 Hetu apacayagāmī dhammo hetussa apacayagāmissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati … tīṇi. 655 Nahetu apacayagāmī dhammo nahetussa apacayagāmissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 656 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā cha, sahajāte nava …pe… upanissaye nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 657 Paccanīyuddhāra Hetu apacayagāmī dhammo hetussa apacayagāmissa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 658 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 659 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 660 1027 --- patthana3 1:660 Nahetupaccayā adhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 661 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 662 3.1.10.3. Nevācayagāmināpacayagāmipada 3.1.10.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.10.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca hetu nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 663 Nahetuṁ nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 664 Hetuṁ nevācayagāmināpacayagāmiñca nahetuṁ nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paṭicca hetu nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 665 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… upanissaye nava, purejāte nava, āsevane nava, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 666 Nahetvādi Nahetuṁ nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati nahetupaccayā. 667 Hetuṁ nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 668 Nahetuṁ nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 669 Hetuṁ nevācayagāmināpacayagāmiñca nahetuṁ nevācayagāmināpacayagāmiñca dhammaṁ paṭicca nahetu nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 670 Hetuṁ nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca hetu nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati naadhipatipaccayā …pe…. 671 Hetuṁ nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca hetu nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati napurejātapaccayā … tīṇi. 672 Hetuṁ nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca hetu nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati napacchājātapaccayā …pe…. 673 Hetuṁ nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati nakammapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 674 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 675 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 676 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 677 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 678 Hetu-ārammaṇa Hetu nevācayagāmināpacayagāmī dhammo hetussa nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 679 Hetu nevācayagāmināpacayagāmī dhammo hetussa nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 680 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 681 Paccanīyuddhāra Hetu nevācayagāmināpacayagāmī dhammo hetussa nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 682 Nahetu nevācayagāmināpacayagāmī dhammo nahetussa nevācayagāmināpacayagāmissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 683 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 684 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 685 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 686 (Yathā kusalattike 1028 --- patthana3 1:686 pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 687 Hetudukaācayagāmittikaṁ niṭṭhitaṁ. 688 3.1.11. Hetuduka, Sekkhattika 3.1.11.1. Sekkhapada 3.1.11.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.11.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sekkho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 689 Nahetuṁ sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sekkho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 690 Hetuṁ sekkhañca nahetuṁ sekkhañca dhammaṁ paṭicca hetu sekkho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 691 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, āsevane nava, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 692 Naadhipati Hetuṁ sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca hetu sekkho dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 693 Naadhipatiyā cha, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. 694 Hetupaccayā naadhipatiyā cha. (Saṅkhittaṁ.) 695 Naadhipatipaccayā hetuyā cha. (Saṅkhittaṁ.) 696 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 697 Hetvādi Hetu sekkho dhammo hetussa sekkhassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 698 Hetu sekkho dhammo hetussa sekkhassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— sahajātādhipati … tīṇi. 699 Nahetu sekkho dhammo nahetussa sekkhassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— sahajātādhipati … tīṇi. 700 Hetu sekkho dhammo hetussa sekkhassa dhammassa anantarapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 701 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā cha, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 702 Paccanīyuddhāra Hetu sekkho dhammo hetussa sekkhassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo, upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 703 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 704 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 705 Nahetupaccayā adhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 706 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 707 3.1.11.2. Asekkhapada 3.1.11.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.11.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca hetu asekkho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 708 Nahetuṁ asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu asakkho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 709 Hetuṁ asekkhañca nahetuṁ asekkhañca dhammaṁ paṭicca hetu asekkho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 710 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 711 Naadhipati Hetuṁ asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca hetu asekkho dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 712 Naadhipatiyā cha, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 713 Hetupaccayā naadhipatiyā cha. (Saṅkhittaṁ.) 714 Naadhipatipaccayā hetuyā cha. (Saṅkhittaṁ.) 715 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 716 Hetvādi Hetu asekkho dhammo hetussa asekkhassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 717 Hetu asekkho dhammo hetussa asekkhassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— sahajātādhipati … tīṇi. 718 Nahetu asekkho dhammo nahetussa asekkhassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati … tīṇi …pe…. 719 Hetu asekkho dhammo hetussa asekkhassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo. (Saṅkhittaṁ.) 720 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā cha, anantare 1029 --- patthana3 1:720 nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 721 Paccanīyuddhāra Hetu asekkho dhammo hetussa asekkhassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 722 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 723 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 724 Nahetupaccayā adhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 725 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 726 3.1.11.3. Nevasekkhanāsekkhapada 3.1.11.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.11.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca hetu nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 727 Nahetuṁ nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 728 Hetuṁ nevasekkhanāsekkhañca nahetuṁ nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paṭicca hetu nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 729 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, āsevane nava, kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 730 Nahetu-naārammaṇādi Nahetuṁ nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati nahetupaccayā. Nahetuṁ nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca hetu nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati nahetupaccayā. 731 Hetuṁ nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 732 Nahetuṁ nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 733 Hetuṁ nevasekkhanāsekkhañca nahetuṁ nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paṭicca nahetu nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 734 Hetuṁ nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca hetu nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati naadhipatipaccayā …pe…. 735 Hetuṁ nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca hetu nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati napurejātapaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 736 Nahetuyā dve, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 737 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 738 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 739 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 740 Hetvādi Hetu nevasekkhanāsekkho dhammo hetussa nevasekkhanāsekkhassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 741 Hetu nevasekkhanāsekkho dhammo hetussa nevasekkhanāsekkhassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 742 Hetu nevasekkhanāsekkho dhammo hetussa nevasekkhanāsekkhassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … nava …pe…. 743 Nahetu nevasekkhanāsekkho dhammo nahetussa nevasekkhanāsekkhassa dhammassa purejātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 744 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 745 Paccanīyuddhāra Hetu nevasekkhanāsekkho dhammo hetussa nevasekkhanāsekkhassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 746 1030 --- patthana3 1:746 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 747 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 748 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 749 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ evaṁ gaṇetabbaṁ.) 750 Hetudukasekkhattikaṁ niṭṭhitaṁ. 751 3.1.12. Hetuduka, Parittattika 3.1.12.1. Parittapada 3.1.12.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.12.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ parittaṁ dhammaṁ paṭicca hetu paritto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 752 Nahetuṁ parittaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu paritto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 753 Hetuṁ parittañca nahetuṁ parittañca dhammaṁ paṭicca hetu paritto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 754 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 755 Nahetu-naārammaṇādi Nahetuṁ parittaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu paritto dhammo uppajjati nahetupaccayā. Nahetuṁ parittaṁ dhammaṁ paṭicca hetu paritto dhammo uppajjati nahetupaccayā. 756 Hetuṁ parittaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu paritto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 757 Nahetuṁ parittaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu paritto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 758 Hetuṁ parittañca nahetuṁ parittañca dhammaṁ paṭicca nahetu paritto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 759 Hetuṁ parittaṁ dhammaṁ paṭicca hetu paritto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 760 Nahetuyā dve, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 761 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 762 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 763 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 764 Hetu-ārammaṇa Hetu paritto dhammo hetussa parittassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 765 Hetu paritto dhammo hetussa parittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 766 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava …pe… upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 767 Paccanīyuddhāra Hetu paritto dhammo hetussa parittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 768 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 769 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 770 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 771 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 772 3.1.12.2. Mahaggatapada 3.1.12.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.12.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca hetu mahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 773 Nahetuṁ mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu mahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 774 Hetuṁ mahaggatañca nahetuṁ mahaggatañca dhammaṁ paṭicca hetu mahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 775 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, āsevane nava, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 776 Naadhipati Hetuṁ mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca hetu mahaggato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 777 Naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 778 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 779 Naadhipatipaccayā hetuyā 1031 --- patthana3 1:779 nava. (Saṅkhittaṁ.) 780 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 781 Hetvādi Hetu mahaggato dhammo hetussa mahaggatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 782 Hetu mahaggato dhammo hetussa mahaggatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 783 Nahetu mahaggato dhammo nahetussa mahaggatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 784 Hetu mahaggato ca nahetu mahaggato ca dhammā hetussa mahaggatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 785 Hetu mahaggato dhammo hetussa mahaggatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati … tīṇi. 786 Nahetu mahaggato dhammo nahetussa mahaggatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati … tīṇi. 787 Hetu mahaggato dhammo hetussa mahaggatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 788 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā cha, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 789 Paccanīyuddhāra Hetu mahaggato dhammo hetussa mahaggatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 790 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 791 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 792 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 793 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 794 3.1.12.3. Appamāṇapada 3.1.12.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.12.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu appamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 795 Nahetuṁ appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu appamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 796 Hetuṁ appamāṇañca nahetuṁ appamāṇañca dhammaṁ paṭicca hetu appamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 797 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… upanissaye nava …pe… kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 798 Naadhipati Hetuṁ appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu appamāṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 799 Naadhipatiyā cha, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 800 Hetupaccayā naadhipatiyā cha. (Saṅkhittaṁ.) 801 Naadhipatipaccayā hetuyā cha. (Saṅkhittaṁ.) 802 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 803 Hetvādi Hetu appamāṇo dhammo hetussa appamāṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 804 Nahetu appamāṇo dhammo nahetussa appamāṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 805 Hetu appamāṇo dhammo hetussa appamāṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— sahajātādhipati … tīṇi. 806 Nahetu appamāṇo dhammo nahetussa appamāṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 807 Hetu appamāṇo dhammo hetussa appamāṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo … nava …pe…. 808 Hetu appamāṇo dhammo hetussa appamāṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo … nava. (Saṅkhittaṁ.) 809 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā cha, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 810 Paccanīyuddhāra Hetu appamāṇo dhammo hetussa appamāṇassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 811 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 812 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 813 Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi. 1032 --- patthana3 1:813 (Saṅkhittaṁ.) 814 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 815 Hetudukaparittattikaṁ niṭṭhitaṁ. 816 3.1.13. Hetuduka, Parittārammaṇattika 3.1.13.1. Parittārammaṇapada 3.1.13.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.13.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu parittārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 817 Nahetuṁ parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu parittārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 818 Hetuṁ parittārammaṇañca nahetuṁ parittārammaṇañca dhammaṁ paṭicca hetu parittārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 819 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, āsevane nava, kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 820 Nahetu-naadhipati Nahetuṁ parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu parittārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā. Nahetuṁ parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu parittārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 821 Hetuṁ parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu parittārammaṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 822 Nahetuyā dve, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 823 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 824 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 825 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 826 Hetvādi Hetu parittārammaṇo dhammo hetussa parittārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 827 Hetu parittārammaṇo dhammo hetussa parittārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 828 Hetu parittārammaṇo dhammo hetussa parittārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 829 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 830 Paccanīyuddhāra Hetu parittārammaṇo dhammo hetussa parittārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 831 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 832 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 833 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 834 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 835 3.1.13.2. Mahaggatārammaṇapada 3.1.13.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.13.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 836 Nahetuṁ mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 837 Hetuṁ mahaggatārammaṇañca nahetuṁ mahaggatārammaṇañca dhammaṁ paṭicca hetu mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 838 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… kamme nava, vipāke nava, āhāre nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 839 Nahetu-naadhipati Nahetuṁ mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā. Nahetuṁ mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 840 Hetuṁ mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 841 Nahetuyā dve, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, namagge ekaṁ, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 842 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 843 1033 --- patthana3 1:843 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 844 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 845 Hetvādi Hetu mahaggatārammaṇo dhammo hetussa mahaggatārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 846 Hetu mahaggatārammaṇo dhammo hetussa mahaggatārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 847 Hetu mahaggatārammaṇo dhammo hetussa mahaggatārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 848 Nahetu mahaggatārammaṇo dhammo nahetussa mahaggatārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 849 Hetu mahaggatārammaṇo ca nahetu mahaggatārammaṇo ca dhammā hetussa mahaggatārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 850 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 851 Paccanīyuddhāra Hetu mahaggatārammaṇo dhammo hetussa mahaggatārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 852 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 853 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 854 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 855 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 856 3.1.13.3. Appamāṇārammaṇapada 3.1.13.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.13.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ appamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu appamāṇārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 857 Nahetuṁ appamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu appamāṇārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 858 Hetuṁ appamāṇārammaṇañca nahetuṁ appamāṇārammaṇañca dhammaṁ paṭicca hetu appamāṇārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 859 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, āsevane nava, kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 860 Nahetu Nahetuṁ appamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu appamāṇārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 861 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, namagge ekaṁ, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 862 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 863 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 864 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 865 Hetvādi Hetu appamāṇārammaṇo dhammo hetussa appamāṇārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 866 Hetu appamāṇārammaṇo dhammo hetussa appamāṇārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 867 Hetu appamāṇārammaṇo dhammo hetussa appamāṇārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 868 Nahetu appamāṇārammaṇo dhammo nahetussa appamāṇārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 869 Hetu appamāṇārammaṇo ca nahetu appamāṇārammaṇo ca dhammā hetussa appamāṇārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 870 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 871 Paccanīyuddhāra Hetu appamāṇārammaṇo dhammo hetussa appamāṇārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … 1034 --- patthana3 1:871 upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 872 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 873 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 874 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 875 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 876 Hetudukaparittārammaṇattikaṁ niṭṭhitaṁ. 877 3.1.14. Hetuduka, Hīnattika 3.1.14.1. Hīnapada 3.1.14.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.14.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ hīnaṁ dhammaṁ paṭicca hetu hīno dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 878 Nahetuṁ hīnaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu hīno dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 879 Hetuṁ hīnañca nahetuṁ hīnañca dhammaṁ paṭicca hetu hīno dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 880 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, āsevane nava, kamme nava, āhāre nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 881 Nahetu-naadhipati Nahetuṁ hīnaṁ dhammaṁ paṭicca hetu hīno dhammo uppajjati nahetupaccayā. 882 Hetuṁ hīnaṁ dhammaṁ paṭicca hetu hīno dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … tīṇi. 883 Nahetuṁ hīnaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu hīno dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … tīṇi. 884 Hetuṁ hīnañca nahetuṁ hīnañca dhammaṁ paṭicca hetu hīno dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 885 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 886 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 887 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 888 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 889 Hetvādi Hetu hīno dhammo hetussa hīnassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 890 Hetu hīno dhammo hetussa hīnassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo …pe… adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. (Saṅkhittaṁ.) 891 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye jhāne magge tīṇi, sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 892 Paccanīyuddhāra Hetu hīno dhammo hetussa hīnassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 893 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 894 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 895 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 896 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 897 3.1.14.2. Majjhimapada 3.1.14.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.14.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ majjhimaṁ dhammaṁ paṭicca hetu majjhimo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 898 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 899 Nahetu Nahetuṁ majjhimaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu majjhimo dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 900 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi …pe… naupanissaye tīṇi, napurejāte napacchājāte naāsevane nava, na kamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre naindriye najhāne namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava …pe… novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 901 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 902 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 903 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 904 Hetvādi Hetu majjhimo dhammo hetussa majjhimassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 905 Hetu majjhimo dhammo hetussa majjhimassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. (Saṅkhittaṁ.) 906 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava …pe… 1035 --- patthana3 1:906 upanissaye nava, purejāte pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge sampayutte nava, vippayutte pañca …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 907 Paccanīyuddhāra Hetu majjhimo dhammo hetussa majjhimassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 908 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 909 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 910 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 911 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 912 3.1.14.3. Paṇītapada 3.1.14.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.14.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ paṇītaṁ dhammaṁ paṭicca hetu paṇīto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 913 Nahetuṁ paṇītaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu paṇīto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 914 Hetuṁ paṇītañca nahetuṁ paṇītañca dhammaṁ paṭicca hetu paṇīto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 915 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… kamme nava, vipāke nava, āhāre nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 916 Naadhipati Hetuṁ paṇītaṁ dhammaṁ paṭicca hetu paṇīto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 917 Naadhipatiyā cha, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 918 Hetupaccayā naadhipatiyā cha. (Saṅkhittaṁ.) 919 Naadhipatipaccayā hetuyā cha. (Saṅkhittaṁ.) 920 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 921 Hetvādi Hetu paṇīto dhammo hetussa paṇītassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 922 Nahetu paṇīto dhammo nahetussa paṇītassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 923 Hetu paṇīto dhammo hetussa paṇītassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 924 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā cha, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 925 Paccanīyuddhāra Hetu paṇīto dhammo hetussa paṇītassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 926 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 927 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 928 Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 929 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 930 Hetudukahīnattikaṁ niṭṭhitaṁ. 931 3.1.15. Hetuduka, Micchattaniyatattika 3.1.15.1. Micchattaniyatapada 3.1.15.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu-ārammaṇa Hetuṁ micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca hetu micchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 932 Nahetuṁ micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu micchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 933 Hetuṁ micchattaniyatañca nahetuṁ micchattaniyatañca dhammaṁ paṭicca hetu micchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 934 Hetuṁ micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca hetu micchattaniyato dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 935 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, āsevane nava, kamme nava, āhāre nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 936 Naadhipati Hetuṁ micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu micchattaniyato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 937 Naadhipatiyā tīṇi, napacchājāte nava, nakamme tīṇi, navipāke nava. (Saṅkhittaṁ.) 938 Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 939 Naadhipatipaccayā hetuyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 940 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā 1036 --- patthana3 1:940 vitthāretabbā.) 941 Hetu-adhipati Hetu micchattaniyato dhammo hetussa micchattaniyatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 942 Nahetu micchattaniyato dhammo nahetussa micchattaniyatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 943 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte nava, atthiyā nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 944 Paccanīyuddhāra Hetu micchattaniyato dhammo hetussa micchattaniyatassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 945 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 946 Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 947 Nahetupaccayā adhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 948 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 949 3.1.15.2. Sammattaniyatapada 3.1.15.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.15.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ sammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca hetu sammattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 950 Nahetuṁ sammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sammattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 951 Hetuṁ sammattaniyatañca nahetuṁ sammattaniyatañca dhammaṁ paṭicca hetu sammattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 952 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… purejāte nava, āsevane nava, kamme nava, āhāre nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 953 Naadhipati Hetuṁ sammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca hetu sammattaniyato dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 954 Naadhipatiyā cha, napurejāte nava, napacchājāte nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 955 Hetupaccayā naadhipatiyā cha. (Saṅkhittaṁ.) 956 Naadhipatipaccayā hetuyā cha. (Saṅkhittaṁ.) 957 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 958 Hetu-adhipati Hetu sammattaniyato dhammo hetussa sammattaniyatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 959 Hetu sammattaniyato dhammo hetussa sammattaniyatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati … tīṇi. 960 Nahetu sammattaniyato dhammo nahetussa sammattaniyatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 961 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā cha, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 962 Paccanīyuddhāra Hetu sammattaniyato dhammo hetussa sammattaniyatassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 963 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 964 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 965 Nahetupaccayā adhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 966 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 967 3.1.15.3. Aniyatapada 3.1.15.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.15.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ aniyataṁ dhammaṁ paṭicca hetu aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 968 Nahetuṁ aniyataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 969 Hetuṁ aniyatañca nahetuṁ aniyatañca dhammaṁ paṭicca hetu aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 970 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 971 Nahetu-naārammaṇa Nahetuṁ aniyataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu aniyato dhammo uppajjati nahetupaccayā. Nahetuṁ aniyataṁ dhammaṁ paṭicca hetu aniyato dhammo uppajjati nahetupaccayā. 972 Hetuṁ aniyataṁ dhammaṁ paṭicca nahetu aniyato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 973 Nahetuṁ aniyataṁ dhammaṁ paṭicca 1037 --- patthana3 1:973 nahetu aniyato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 974 Hetuṁ aniyatañca nahetuṁ aniyatañca dhammaṁ paṭicca nahetu aniyato dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 975 Nahetuyā dve, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 976 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 977 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 978 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 979 Hetvādi Hetu aniyato dhammo hetussa aniyatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 980 Hetu aniyato dhammo hetussa aniyatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 981 Hetu aniyato dhammo hetussa aniyatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 982 Nahetu aniyato dhammo nahetussa aniyatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 983 Hetu aniyato ca nahetu aniyato ca dhammā hetussa aniyatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 984 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 985 Paccanīyuddhāra Hetu aniyato dhammo hetussa aniyatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 986 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 987 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 988 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 989 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 990 Hetudukamicchattaniyatattikaṁ niṭṭhitaṁ. 991 3.1.16. Hetuduka, Maggārammaṇattika 3.1.16.1. Maggārammaṇapada 3.1.16.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.16.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu maggārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 992 Nahetuṁ maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu maggārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 993 Hetuṁ maggārammaṇañca nahetuṁ maggārammaṇañca dhammaṁ paṭicca hetu maggārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 994 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… kamme nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 995 Nahetu Nahetuṁ maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu maggārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 996 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, namagge ekaṁ, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 997 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 998 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 999 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 1000 Hetvādi Hetu maggārammaṇo dhammo hetussa maggārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 1001 Hetu maggārammaṇo dhammo hetussa maggārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati … tīṇi. 1002 Nahetu maggārammaṇo dhammo nahetussa maggārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati … tīṇi. 1003 Hetu maggārammaṇo dhammo hetussa maggārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1004 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā cha, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre 1038 --- patthana3 1:1004 tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1005 Paccanīyuddhāra Hetu maggārammaṇo dhammo hetussa maggārammaṇassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1006 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1007 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1008 Nahetupaccayā adhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1009 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 1010 3.1.16.2. Maggahetukapada 3.1.16.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.16.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ maggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca hetu maggahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 1011 Nahetuṁ maggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu maggahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 1012 Hetuṁ maggahetukañca nahetuṁ maggahetukañca dhammaṁ paṭicca hetu maggahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1013 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… āsevane nava, kamme nava, āhāre nava, indriye nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1014 Naadhipati Hetuṁ maggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca hetu maggahetuko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 1015 Naadhipatiyā cha, napurejāte nava, napacchājāte nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 1016 Hetupaccayā naadhipatiyā cha. (Saṅkhittaṁ.) 1017 Naadhipatipaccayā hetuyā cha. (Saṅkhittaṁ.) 1018 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 1019 Hetu-adhipati Hetu maggahetuko dhammo hetussa maggahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 1020 Hetu maggahetuko dhammo hetussa maggahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati … tīṇi. 1021 Nahetu maggahetuko dhammo nahetussa maggahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1022 Hetuyā tīṇi, adhipatiyā cha, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1023 Paccanīyuddhāra Hetu maggahetuko dhammo hetussa maggahetukassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1024 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1025 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1026 Nahetupaccayā adhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1027 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 1028 3.1.16.3. Maggādhipatipada 3.1.16.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.16.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca hetu maggādhipati dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 1029 Nahetuṁ maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca nahetu maggādhipati dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 1030 Hetuṁ maggādhipatiñca nahetuṁ maggādhipatiñca dhammaṁ paṭicca hetu maggādhipati dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1031 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… kamme nava, āhāre nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1032 Naadhipati Hetuṁ maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca hetu maggādhipati dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 1033 Naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 1034 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 1035 Naadhipatipaccayā hetuyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 1036 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 1037 Hetvādi Hetu maggādhipati dhammo hetussa maggādhipatissa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 1038 Hetu maggādhipati dhammo hetussa maggādhipatissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 1039 Hetu 1039 --- patthana3 1:1039 maggādhipati dhammo hetussa maggādhipatissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 1040 Nahetu maggādhipati dhammo nahetussa maggādhipatissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 1041 Hetu maggādhipati ca nahetu maggādhipati ca dhammā hetussa maggādhipatissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1042 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1043 Paccanīyuddhāra Hetu maggādhipati dhammo hetussa maggādhipatissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1044 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1045 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1046 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1047 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 1048 Hetudukamaggārammaṇattikaṁ niṭṭhitaṁ. 1049 3.1.17. Hetuduka, Uppannattika 3.1.17.1. Uppannapada 3.1.17.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu-upanissaya Hetu uppanno dhammo hetussa uppannassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 1050 Nahetu uppanno dhammo nahetussa uppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 1051 Hetu uppanno dhammo hetussa uppannassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— sahajātādhipati … tīṇi. 1052 Nahetu uppanno dhammo nahetussa uppannassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 1053 Hetu uppanno dhammo hetussa uppannassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1054 Nahetu uppanno dhammo nahetussa uppannassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—uppannaṁ utuṁ upanissāya jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ … maggaṁ … abhiññaṁ … samāpattiṁ uppādeti. (Saṅkhittaṁ.) 1055 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā cha, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1056 Paccanīyuddhāra Hetu uppanno dhammo hetussa uppannassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1057 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1058 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1059 Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1060 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ. Imamhi dukatike paṭiccavārampi sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi anuppannampi uppādīpi natthi.) 1061 Hetudukauppannattikaṁ niṭṭhitaṁ. 1062 3.1.18. Hetuduka, Atītattika 3.1.18.1. Paccuppannapada 3.1.18.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetvādi Hetu paccuppanno dhammo hetussa paccuppannassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 1063 Nahetu paccuppanno dhammo nahetussa paccuppannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 1064 Hetu paccuppanno dhammo hetussa paccuppannassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati … tīṇi. 1065 Nahetu paccuppanno dhammo nahetussa paccuppannassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 1066 Hetu paccuppanno dhammo hetussa paccuppannassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1067 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā cha, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, 1040 --- patthana3 1:1067 sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1068 Paccanīyuddhāra Hetu paccuppanno dhammo hetussa paccuppannassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1069 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1070 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1071 Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1072 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ. Imamhi dukatike paṭiccavārampi sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi atītampi anāgatampi natthi.) 1073 Hetudukaatītattikaṁ niṭṭhitaṁ. 1074 3.1.19. Hetuduka, Atītārammaṇattika 3.1.19.1. Atītārammaṇapada 3.1.19.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.19.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu atītārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 1075 Nahetuṁ atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu atītārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 1076 Hetuṁ atītārammaṇañca nahetuṁ atītārammaṇañca dhammaṁ paṭicca hetu atītārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1077 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava …pe… kamme nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1078 Nahetu-naadhipati Nahetuṁ atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu atītārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā. Nahetuṁ atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu atītārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 1079 Hetuṁ atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu atītārammaṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 1080 Nahetuyā dve, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, namagge ekaṁ, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 1081 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 1082 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 1083 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 1084 Hetvādi Hetu atītārammaṇo dhammo hetussa atītārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 1085 Hetu atītārammaṇo dhammo hetussa atītārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 1086 Hetu atītārammaṇo dhammo hetussa atītārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 1087 Nahetu atītārammaṇo dhammo nahetussa atītārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 1088 Hetu atītārammaṇo ca nahetu atītārammaṇo ca dhammā hetussa atītārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1089 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1090 Paccanīyuddhāra Hetu atītārammaṇo dhammo hetussa atītārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1091 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1092 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1093 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1094 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 1095 3.1.19.2. Anāgatārammaṇapada 3.1.19.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.19.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ anāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu anāgatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 1096 Nahetuṁ anāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu anāgatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 1097 Hetuṁ anāgatārammaṇañca nahetuṁ anāgatārammaṇañca dhammaṁ paṭicca hetu anāgatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 1041 --- patthana3 1:1097 (Saṅkhittaṁ.) 1098 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… kamme nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1099 Nahetu-naadhipati Nahetuṁ anāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu anāgatārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā. Nahetuṁ anāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu anāgatārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 1100 Hetuṁ anāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu anāgatārammaṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 1101 Nahetuyā dve, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, namagge ekaṁ, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 1102 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 1103 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 1104 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 1105 Hetvādi Hetu anāgatārammaṇo dhammo hetussa anāgatārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 1106 Hetu anāgatārammaṇo dhammo hetussa anāgatārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 1107 Hetu anāgatārammaṇo dhammo hetussa anāgatārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 1108 Nahetu anāgatārammaṇo dhammo nahetussa anāgatārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 1109 Hetu anāgatārammaṇo ca nahetu anāgatārammaṇo ca dhammā hetussa anāgatārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1110 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1111 Paccanīyuddhāra Hetu anāgatārammaṇo dhammo hetussa anāgatārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1112 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1113 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1114 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1115 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 1116 3.1.19.3. Paccuppannārammaṇapada 3.1.19.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.19.3.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ paccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 1117 Nahetuṁ paccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 1118 Hetuṁ paccuppannārammaṇañca nahetuṁ paccuppannārammaṇañca dhammaṁ paṭicca hetu paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1119 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… kamme nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1120 Nahetu-naadhipati Nahetuṁ paccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā. Nahetuṁ paccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 1121 Hetuṁ paccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 1122 Nahetuyā dve, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 1123 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 1124 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 1125 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 1126 Hetvādi Hetu paccuppannārammaṇo dhammo hetussa paccuppannārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 1127 Hetu paccuppannārammaṇo dhammo hetussa paccuppannārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 1128 Hetu paccuppannārammaṇo dhammo hetussa paccuppannārammaṇassa dhammassa 1042 --- patthana3 1:1128 adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 1129 Nahetu paccuppannārammaṇo dhammo nahetussa paccuppannārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 1130 Hetu paccuppannārammaṇo ca nahetu paccuppannārammaṇo ca dhammā hetussa paccuppannārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1131 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1132 Paccanīyuddhāra Hetu paccuppannārammaṇo dhammo hetussa paccuppannārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1133 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1134 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1135 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1136 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 1137 Hetudukaatītārammaṇattikaṁ niṭṭhitaṁ. 1138 3.1.20. Hetuduka, Ajjhattattika 3.1.20.1. Ajjhattapada 3.1.20.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.20.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca hetu ajjhatto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 1139 Nahetuṁ ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ajjhatto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 1140 Hetuṁ ajjhattañca nahetuṁ ajjhattañca dhammaṁ paṭicca hetu ajjhatto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1141 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… kamme nava, vipāke nava, āhāre nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1142 Nahetvādi Nahetuṁ ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ajjhatto dhammo uppajjati nahetupaccayā. Nahetuṁ ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca hetu ajjhatto dhammo uppajjati nahetupaccayā. 1143 Hetuṁ ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ajjhatto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 1144 Nahetuṁ ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ajjhatto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 1145 Hetuṁ ajjhattañca nahetuṁ ajjhattañca dhammaṁ paṭicca nahetu ajjhatto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 1146 Hetuṁ ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca hetu ajjhatto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 1147 Nahetuyā dve, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1148 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1149 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 1150 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 1151 Hetvādi Hetu ajjhatto dhammo hetussa ajjhattassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 1152 Hetu ajjhatto dhammo hetussa ajjhattassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 1153 Hetu ajjhatto dhammo hetussa ajjhattassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 1154 Nahetu ajjhatto dhammo nahetussa ajjhattassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 1155 Hetu ajjhatto ca nahetu ajjhatto ca dhammā hetussa ajjhattassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1156 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate 1043 --- patthana3 1:1156 nava. (Saṅkhittaṁ.) 1157 Paccanīyuddhāra Hetu ajjhatto dhammo hetussa ajjhattassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1158 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1159 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1160 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1161 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 1162 3.1.20.2. Bahiddhāpada 3.1.20.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.20.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ bahiddhā dhammaṁ paṭicca hetu bahiddhā dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 1163 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1164 Nahetu Nahetuṁ bahiddhā dhammaṁ paṭicca nahetu bahiddhā dhammo uppajjati nahetupaccayā. Nahetuṁ bahiddhā dhammaṁ paṭicca hetu bahiddhā dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 1165 Nahetuyā dve, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1166 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1167 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 1168 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 1169 Hetvādi Hetu bahiddhā dhammo hetussa bahiddhā dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 1170 Hetu bahiddhā dhammo hetussa bahiddhā dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 1171 Hetu bahiddhā dhammo hetussa bahiddhā dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 1172 Nahetu bahiddhā dhammo nahetussa bahiddhā dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 1173 Hetu bahiddhā ca nahetu bahiddhā ca dhammā hetussa bahiddhā dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1174 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge sampayutte nava, vippayutte pañca …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1175 Paccanīyuddhāra Hetu bahiddhā dhammo hetussa bahiddhā dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1176 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1177 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1178 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1179 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ. Ajjhattabahiddhā na labbhanti.) 1180 Hetudukaajjhattattikaṁ niṭṭhitaṁ. 1181 3.1.21. Hetuduka, Ajjhattārammaṇattika 3.1.21.1. Ajjhattārammaṇapada 3.1.21.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ ajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu ajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 1182 Nahetuṁ ajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 1183 Hetuṁ ajjhattārammaṇañca nahetuṁ ajjhattārammaṇañca dhammaṁ paṭicca hetu ajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1184 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1185 Nahetu-naadhipati Nahetuṁ ajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ajjhattārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā. Nahetuṁ ajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu ajjhattārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 1186 Hetuṁ ajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu ajjhattārammaṇo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 1187 Nahetuyā dve, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane 1044 --- patthana3 1:1187 nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 1188 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 1189 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 1190 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 1191 3.1.21.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetu ajjhattārammaṇo dhammo hetussa ajjhattārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1192 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… upanissaye āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1193 Paccanīyuddhāra Hetu ajjhattārammaṇo dhammo hetussa ajjhattārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1194 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1195 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1196 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1197 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 1198 3.1.21.2. Bahiddhārammaṇapada 3.1.21.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.21.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ bahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca hetu bahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 1199 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigata nava. (Saṅkhittaṁ.) 1200 Nahetu Nahetuṁ bahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu bahiddhārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 1201 Nahetuyā dve, naadhipatiyā nava …pe… napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 1202 Hetupaccayā naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 1203 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 1204 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 1205 Hetvādi Hetu bahiddhārammaṇo dhammo hetussa bahiddhārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 1206 Hetu bahiddhārammaṇo dhammo hetussa bahiddhārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 1207 Hetu bahiddhārammaṇo dhammo hetussa bahiddhārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati … tīṇi. 1208 Nahetu bahiddhārammaṇo dhammo nahetussa bahiddhārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1209 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā cha, anantare nava …pe… upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1210 Paccanīyuddhāra Hetu bahiddhārammaṇo dhammo hetussa bahiddhārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1211 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1212 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1213 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1214 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 1215 Hetudukaajjhattārammaṇattikaṁ niṭṭhitaṁ. 1216 3.1.22. Hetuduka, Sanidassanasappaṭighattika 3.1.22.1. Anidassanasappaṭighapada 3.1.22.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetvādi Nahetuṁ anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … adhipatipaccayā … sahajātapaccayā … aññamaññapaccayā … nissayapaccayā … kammapaccayā … vipākapaccayā … āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā … avigatapaccayā. 1217 Suddha Hetuyā ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, kamme ekaṁ, vipāke ekaṁ, āhāre ekaṁ, indriye ekaṁ, jhāne ekaṁ, magge ekaṁ, vippayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ, avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 1218 Nahetuyā 1045 --- patthana3 1:1218 ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ (sabbe paccayā kātabbā) …pe… novigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 1219 Sahajātādi Nahetu anidassanasappaṭigho dhammo nahetussa anidassanasappaṭighassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo … atthipaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. (Sabbattha ekaṁ.) 1220 3.1.22.2. Anidassanaappaṭighapada 3.1.22.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka 1.22.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Hetuṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca hetu anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 1221 Nahetuṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 1222 Hetuṁ anidassanaappaṭighañca nahetuṁ anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca hetu anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1223 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… kamme nava, vipāke nava, āhāre nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1224 Nahetu-naadhipati Nahetuṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati nahetupaccayā. Nahetuṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca hetu anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati nahetupaccayā. 1225 Hetuṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā … tīṇi. 1226 Hetuṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca hetu anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 1227 Nahetuyā dve, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava …pe… napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1228 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1229 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 1230 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 1231 Hetvādi Hetu anidassanaappaṭigho dhammo hetussa anidassanaappaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 1232 Hetu anidassanaappaṭigho dhammo hetussa anidassanaappaṭighassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. 1233 Hetu anidassanaappaṭigho dhammo hetussa anidassanaappaṭighassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. 1234 Nahetu anidassanaappaṭigho dhammo nahetussa anidassanaappaṭighassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati sahajātādhipati … tīṇi. 1235 Hetu anidassanaappaṭigho ca nahetu anidassanaappaṭigho ca dhammā hetussa anidassanaappaṭighassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1236 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 1237 Paccanīyuddhāra Hetu anidassanaappaṭigho dhammo hetussa anidassanaappaṭighassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1238 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1239 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 1240 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 1241 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 1242 Hetudukasanidassanasappaṭighattikaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 3.4. Āsavagocchaka, Kusalattika |4| Paccayacatukka Hetu Noāsavaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… kamme ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 3 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi 1046 --- patthana3 4:3 sabbattha ekaṁ.) 4 3.4.1.2. Akusalapada Hetu Āsavaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca āsavo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 6 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava …pe… nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 7 (Sahajātavāropi …pe… sampayuttavāropi sabbattha vitthāretabbo.) 8 Āsavo akusalo dhammo āsavassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 9 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (majjhe tiṇṇaṁ sahajātādhipati labbhati), anantare nava …pe… upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi …pe… jhāne tīṇi, magge nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 10 3.4.1.3. Abyākatapada Hetu Noāsavaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 11 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 12 (Sahajātavārepi paccayavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 13 Āsavadukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 14 3.4.2. Sāsavaduka, Kusalattika 3.4.2.1. Kusalapada 3.4.2.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Sāsavaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 15 Anāsavaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca anāsavo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 16 Hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ, anulomaṁ.) 17 Naadhipatiyā dve …pe… naāsevane ekaṁ …pe… navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ. Paccanīyaṁ. Sahajātavārepi …pe… sampayuttavārepi sabbattha dve.) 18 3.4.2.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Sāsavo kusalo dhammo sāsavassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 19 Anāsavo kusalo dhammo anāsavassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 20 Hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā tīṇi, anantare dve …pe… nissaye dve, upanissaye cattāri, āsevane dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 21 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 22 3.4.2.2. Akusalapada Hetu Sāsavaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 23 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 24 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 25 3.4.2.3. Abyākatapada 3.4.2.3.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Sāsavaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 26 Anāsavaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca anāsavo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Anāsavaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Anāsavaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo abyākato ca anāsavo abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 27 Sāsavaṁ abyākatañca anāsavaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca sāsavo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 28 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā pañca …pe… āsevane ekaṁ …pe… vipāke pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 29 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā dve, napurejāte cattāri, napacchājāte naāsevane pañca, nakamme …pe… namagge ekaṁ …pe… navippayutte dve …pe… novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 30 (Sahajātavāropi …pe… sampayuttavāropi sabbattha vitthāretabbo.) 31 3.4.3.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Sāsavo abyākato dhammo sāsavassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 32 Anāsavo abyākato dhammo anāsavassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 33 Hetuyā cattāri, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā anantare samanantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte pacchājāte dve, āsevane ekaṁ, kamme …pe… magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 34 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 35 Sāsavadukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 36 3.4.3. Āsavasampayuttaduka, Kusalattika 3.4.3.1. Kusalapada 3.4.3.1.1–7 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Āsavavippayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto 1047 --- patthana3 4:36 kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 37 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 38 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 39 3.4.3.2. Akusalapada Hetu Āsavasampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 40 Āsavavippayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 41 Āsavasampayuttaṁ akusalañca āsavavippayuttaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 42 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… sampayuttavārepi sabbattha pañca.) 43 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā pañca, napurejāte pañca …pe… nakamme tīṇi, navipāke pañca, navippayutte pañca. (Saṅkhittaṁ.) 44 Āsavasampayutto akusalo dhammo āsavasampayuttassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 45 Āsavavippayutto akusalo dhammo āsavasampayuttassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 46 Āsavasampayutto akusalo ca āsavavippayutto akusalo ca dhammā āsavasampayuttassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 47 Hetuyā pañca, ārammaṇe nava, adhipatiyā ekaṁ, anantare samanantare nava, sahajāte aññamaññe nissaye pañca, upanissaye āsevane nava, kamme āhāre indriye jhāne magge tīṇi, sampayutte pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 48 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 49 3.4.3.3. Abyākatapada Hetu Āsavavippayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 50 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 51 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 52 (Sahajātavārepi …pe… sampayuttavārepi sabbattha ekaṁ.) 53 Āsavavippayutto abyākato dhammo āsavavippayuttassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 54 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 55 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 56 Āsavasampayuttadukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 57 3.4.4. Āsavasāsavaduka, Kusalattika 3.4.4.1. Kusalapada 3.4.4.1.1–7 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Sāsavañceva no ca āsavaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo ceva no ca āsavo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 58 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 59 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 60 3.4.4.2. Akusalapada 3.4.4.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Āsavañceva sāsavañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca āsavo ceva sāsavo ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 61 Sāsavañceva no ca āsavaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo ceva no ca āsavo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 62 Āsavañceva sāsavañca akusalañca sāsavañceva no ca āsavaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca āsavo ceva sāsavo ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 63 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) Paccanīya 64 Nahetu Sāsavañceva no ca āsavaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca āsavo ceva sāsavo ca akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 65 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 66 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi vitthāretabbā.) 67 3.4.4.2.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Āsavo ceva sāsavoca akusalo dhammo āsavassa ceva sāsavassa ca akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 68 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… upanissaye āsevane nava, kamme āhāre indriye jhāne tīṇi, magge sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 69 Paccanīyuddhāra Āsavo ceva sāsavo ca akusalo dhammo āsavassa 1048 --- patthana3 4:69 ceva sāsavassa ca akusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 70 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 71 Hetupaccayā naārammaṇe satta. (Saṅkhittaṁ.) 72 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 73 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 74 Hetu Sāsavañceva no ca āsavaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo ceva no ca āsavo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 75 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 76 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 77 Āsavasāsavadukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 78 3.4.5. Āsavaāsavasampayuttaduka, Kusalattika 3.4.5.1. Kusalapada 3.4.5.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Āsavañceva āsavasampayuttañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca āsavo ceva āsavasampayutto ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 79 Āsavasampayuttañceva no ca āsavaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto ceva no ca āsavo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 80 Āsavañceva āsavasampayuttañca akusalañca āsavasampayuttañceva no ca āsavaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca āsavo ceva āsavasampayutto ca akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 81 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 82 Naadhipati Āsavañceva āsavasampayuttañca akusalaṁ dhammaṁ paṭicca āsavo ceva āsavasampayutto ca akusalo dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. 83 Naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Saṅkhittaṁ.) 84 (Sahajātavārepi … sampayuttavārepi sabbattha nava.) 85 Hetu Āsavo ceva āsavasampayutto ca akusalo dhammo āsavassa ceva āsavasampayuttassa ca akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 86 Hetuyā cattāri, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… upanissaye āsevane nava, kamme āhāre indriye jhāne tīṇi, magge sampayutte nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 87 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 88 Hetupaccayā naārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 89 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 90 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 91 Āsavaāsavasampayuttadukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 92 3.4.6. Āsavavippayuttasāsavaduka, Pañhāvāra 3.4.6.1. Kusalapada Hetu Āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto sāsavo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto anāsavo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 93 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 94 (Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi vitthāretabbo.) 95 3.4.6.2. Abyākatapada 3.4.5.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu Āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto sāsavo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 96 Āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto anāsavo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto sāsavo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. Āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto sāsavo abyākato ca āsavavippayutto anāsavo abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 97 Āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ abyākatañca āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto sāsavo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 98 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā pañca …pe… āsevane ekaṁ, kamme pañca, vipāke pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 99 Nahetu Āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto sāsavo abyākato dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 100 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā dve …pe… napurejāte cattāri, napacchājāte 1049 --- patthana3 4:100 naāsevane pañca, nakamme navipāke …pe… namagge ekaṁ …pe… navippayutte dve …pe… novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 101 (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 102 3.4.6.2.7. Pạñhāvāra Paccayacatukka Hetu-ārammaṇa Āsavavippayutto sāsavo abyākato dhammo āsavavippayuttassa sāsavassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 103 Āsavavippayutto anāsavo abyākato dhammo āsavavippayuttassa anāsavassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Āsavavippayutto anāsavo abyākato dhammo āsavavippayuttassa sāsavassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Āsavavippayutto anāsavo abyākato dhammo āsavavippayuttassa sāsavassa abyākatassa ca āsavavippayuttassa anāsavassa abyākatassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 104 Āsavavippayutto sāsavo abyākato dhammo āsavavippayuttassa sāsavassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 105 Āsavavippayutto anāsavo abyākato dhammo āsavavippayuttassa anāsavassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Āsavavippayutto anāsavo abyākato dhammo āsavavippayuttassa sāsavassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 106 Hetuyā cattāri, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā cattāri, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte dve, āsevane ekaṁ, kamme cattāri, vipāke cattāri, āhāre cattāri …pe… sampayutte dve, vippayutte tīṇi …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 107 Paccanīyuddhāra Āsavavippayutto sāsavo abyākato dhammo āsavavippayuttassa sāsavassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 108 Nahetuyā satta, naārammaṇe satta. (Saṅkhittaṁ.) 109 Hetupaccayā naārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 110 Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 111 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 112 Āsavavippayuttasāsavadukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. 113 Āsavagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukatikapaṭṭhānapāḷi (3) 3.13. Piṭṭhiduka, Kusalattika |13| 3.13.1.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Nadassanena pahātabbaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 3 Dassanena pahātabbaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 5 Dassanena pahātabbaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato moho. 6 Nadassanena pahātabbaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 7 Nahetuyā dve, naadhipatiyā dve, napurejāte dve …pe… nakamme dve, navipāke dve, navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… sampayuttavārepi sabbattha vitthāretabbaṁ.) 8 Dassanena pahātabbo akusalo dhammo dassanena pahātabbassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 9 Nadassanena pahātabbo akusalo dhammo nadassanena pahātabbassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā dve, ārammaṇe tīṇi (dassane ekaṁ, nadassane dve), adhipatiyā tīṇi (dassanena pahātabbamūlakaṁ ekaṁ, nadassane dve, ārammaṇādhipati, sahajātādhipati, ekārammaṇādhipati), anantare dve (dassanamūlakaṁ ekaṁ, nadassane ekaṁ), samanantare dve, sahajāte dve …pe… upanissaye tīṇi, āsevane dve, kamme dve, āhāre dve …pe… sampayutte dve, atthiyā dve, natthiyā dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 11 Nadassanena 1050 --- patthana3 13:11 pahātabbaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 13 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 14 3.13.2. Bhāvanāyapahātabbaduka, Kusalattika 3.13.2.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Nabhāvanāya pahātabbaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 15 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 16 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 17 Bhāvanāya pahātabbaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 18 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Dassanena pahātabbadukaakusalasadisaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāretabbaṁ.) 19 Nabhāvanāya pahātabbaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 20 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 21 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 22 3.13.3. Dassanenapahātabbahetukaduka, Kusalattika 3.13.3.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Nadassanena pahātabbahetukaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 23 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 24 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 25 Dassanena pahātabbahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 26 Nadassanena pahātabbahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Nadassanena pahātabbahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 27 Dassanena pahātabbahetukaṁ akusalañca nadassanena pahātabbahetukaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 28 Dassanena pahātabbahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko akusalo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … tīṇi. (Nadassane dve, ghaṭane ekaṁ, saṅkhittaṁ.) 29 Hetuyā cattāri, ārammaṇe cha, adhipatiyā dve (sabbattha cha), avigate cha. (Saṅkhittaṁ.) 30 Dassanena pahātabbahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 31 Nadassanena pahātabbahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 32 Nahetuyā dve, naadhipatiyā cha …pe… nakamme cattāri, navipāke cha, navippayutte cha. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārādi vitthāretabbo.) 33 Dassanena pahātabbahetuko akusalo dhammo dassanena pahātabbahetukassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 34 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā tīṇi (dassane ekaṁ, nadassane dve), anantare nava, samanantare nava, sahajāte cha …pe… upanissaye nava, āsevane nava, kamme cattāri, āhāre cattāri, indriye cattāri …pe… sampayutte cha, atthiyā cha, natthiyā nava …pe… avigate cha. (Saṅkhittaṁ.) 35 Nadassanena pahātabbahetukaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 36 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 37 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 38 3.13.4. Bhāvanāyapahātabbahetukaduka, Kusalattika 3.13.4.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbahetuko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 39 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 40 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 41 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 42 Nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ akusalaṁ 1051 --- patthana3 13:42 dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbahetuko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 43 Hetuyā cattāri, ārammaṇe cha, adhipatiyā dve …pe… avigate cha. (Saṅkhittaṁ. Dassanena pahātabbahetukadukaakusalasadisaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāretabbaṁ.) 44 Nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbahetuko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā (Saṅkhittaṁ.) 45 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 46 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 47 3.13.5. Savitakkaduka, Kusalattika 3.13.5.1. Kusalapada 3.13.5.1.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Savitakkaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca savitakko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Savitakkaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca avitakko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Savitakkaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca savitakko kusalo ca avitakko kusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 48 Avitakkaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca avitakko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Avitakkaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca savitakko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 49 Savitakkaṁ kusalañca avitakkaṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca savitakko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 50 Hetuyā cha, ārammaṇe cha (sabbattha cha), avigate cha. (Saṅkhittaṁ.) 51 Naadhipatiyā cha, napurejāte cha …pe… nakamme cattāri …pe… navippayutte cha. (Saṅkhittaṁ.) 52 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 53 3.13.5.1.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu-ārammaṇa Savitakko kusalo dhammo savitakkassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Savitakko kusalo dhammo avitakkassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. Savitakko kusalo dhammo savitakkassa kusalassa ca avitakkassa kusalassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 54 Avitakko kusalo dhammo avitakkassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 55 Savitakko kusalo dhammo savitakkassa kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 56 Avitakko kusalo dhammo avitakkassa kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 57 Savitakko kusalo ca avitakko kusalo ca dhammā savitakkassa kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 58 Hetuyā cattāri, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (heṭṭhā tīsu sahajātādhipati, avitakke ekaṁ, sahajātādhipati), anantare nava, samanantare nava, sahajāte cha …pe… upanissaye nava, āsevane nava, kamme cattāri, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cha, magge cha, sampayutte cha, atthiyā cha, natthiyā nava, vigate nava, avigate cha. (Saṅkhittaṁ.) 59 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 60 Hetupaccayā naārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 61 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 62 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 63 3.13.5.2. Akusalapada Savitakkaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca savitakko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Savitakkaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca avitakko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Savitakkaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca savitakko akusalo ca avitakko akusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 64 Avitakkaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca savitakko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 65 Savitakkaṁ akusalañca avitakkaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca savitakko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 66 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca (sabbattha pañca) …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 67 Savitakkaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca savitakko akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 68 Avitakkaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca savitakko akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 69 Savitakkaṁ akusalañca avitakkaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca savitakko akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 70 Nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā pañca, nakamme tīṇi …pe… navippayutte pañca. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārādi vitthāretabbo.) 71 Savitakko akusalo dhammo savitakkassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 1052 --- patthana3 13:71 (Saṅkhittaṁ.) 72 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava …pe… sahajāte pañca …pe… upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi …pe… jhāne pañca, magge pañca, sampayutte pañca, atthiyā pañca, natthiyā nava …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 73 3.13.5.3. Abyākatapada Savitakkaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca savitakko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 74 Avitakkaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca avitakko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 75 Savitakkaṁ abyākatañca avitakkaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca savitakko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 76 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 77 Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava …pe… napurejāte nava …pe… nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha …pe… novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 78 Savitakko abyākato dhammo savitakkassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 79 Avitakko abyākato dhammo avitakkassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 80 Savitakko abyākato dhammo savitakkassa abyākatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 81 Hetuyā cattāri, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (sabbattha nava), upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme cattāri, vipāke nava, āhāre cattāri …pe… jhāne nava, magge nava, sampayutte cha, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 82 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 83 Hetupaccayā naārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 84 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 85 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 86 3.13.6. Savicāraduka, Kusalattika 3.13.6.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Savicāraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca savicāro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 87 Avicāraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca avicāro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 88 Savicāraṁ kusalañca avicāraṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca savicāro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 89 Hetuyā cha, ārammaṇe cha …pe… avigate cha. (Saṅkhittaṁ. Savitakkadukakusalasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 90 Savicāraṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca savicāro akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 91 Avicāraṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca savicāro akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 92 Savicāraṁ akusalañca avicāraṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca savicāro akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 93 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Savitakkadukaakusalasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 94 Savicāraṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca savicāro abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 95 Avicāraṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca avicāro abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 96 Savicāraṁ abyākatañca avicāraṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca savicāro abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 97 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… purejāte āsevane cha …pe… vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ. Savitakkadukaabyākatasadisaṁ. Sahajātavāropi …pe… sampayuttavāropi vitthāretabbā.) 98 Savicāro abyākato dhammo savicārassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 99 Hetuyā cattāri, ārammaṇe nava …pe… magge cattāri …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 100 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 101 Hetupaccayā naārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 102 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 103 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 104 3.13.7. Sappītikaduka, Kusalattika 3.13.7.1. Kusalapada 3.13.7.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Sappītikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca sappītiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Sappītikaṁ kusalaṁ 1053 --- patthana3 13:104 dhammaṁ paṭicca appītiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Sappītikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca sappītiko kusalo ca appītiko kusalo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 105 Appītikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca appītiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. Appītikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca sappītiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 106 Sappītikaṁ kusalañca appītikaṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca sappītiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 107 Hetuyā cha (sabbattha cha) …pe… avigate cha. (Saṅkhittaṁ.) 108 Naadhipatiyā cha, napurejāte cha …pe… nakamme cattāri, navippayutte cha. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 109 Sappītiko kusalo dhammo sappītikassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 110 Appītiko kusalo dhammo appītikassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 111 Sappītiko kusalo dhammo sappītikassa kusalassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 112 Hetuyā cattāri, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (cattāri sahajātādhipati), anantare nava, samanantare nava, sahajāte cha …pe… upanissaye nava, āsevane nava, kamme cattāri, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cha, magge cattāri, sampayutte cha, atthiyā cha, natthiyā nava, vigate nava, avigate cha. (Saṅkhittaṁ.) 113 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 114 Hetupaccayā naārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 115 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 116 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 117 3.13.7.2. Akusalapada Hetu Sappītikaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca sappītiko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 118 Appītikaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca appītiko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … dve. 119 Sappītikaṁ akusalañca appītikaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca sappītiko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 120 Hetuyā cha, ārammaṇe cha …pe… avigate cha. (Saṅkhittaṁ. Kusalasadisaṁ. Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi vitthāretabbā.) 121 3.13.7.3. Abyākatapada Hetu Sappītikaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sappītiko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 122 Appītikaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca appītiko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 123 Sappītikaṁ abyākatañca appītikaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca sappītiko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 124 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… purejāte cha, āsevane cha …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 125 Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava …pe… napurejāte napacchājāte naāsevane nava. Nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha …pe… novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārādi vitthāretabbo.) 126 Sappītiko abyākato dhammo sappītikassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 127 Hetuyā cattāri, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava …pe… (sabbattha nava), upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme cattāri, vipāke nava, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne nava, magge cattāri, sampayutte cha, vippayutte pañca, atthiyā nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 128 3.13.8. Pītisahagatadukādi, Kusalattika 3.13.8.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Pītisahagataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Kusalampi akusalampi abyākatampi sappītikadukasadisaṁ.) 129 Sukhasahagataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Kusalampi akusalampi abyākatampi sappītikadukasadisaṁ. Akusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… paccanīye nahetuyā ekaṁ. Abyākataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… paccanīye nahetuyā nava …pe… najhāne cha, kātabbā. Paccanīye pañhāvāre kusalākusale indriye jhāne cha, pañhāvāre abyākate nava.) 130 3.13.9. Upekkhāsahagataduka, Kusalattika 3.13.9.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Upekkhāsahagataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… cha. (Sappītikadukasadisaṁ, upekkhāti nānāupekkhā abyākate. Paccanīye nahetuyā nava, najhāne cha.) 131 Upekkhāsahagataṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca 1054 --- patthana3 13:131 upekkhāsahagato akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 132 Hetuyā cha. (Sabbattha cha. Saṅkhittaṁ.) 133 Upekkhāsahagataṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 134 Naupekkhāsahagataṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 135 Upekkhāsahagatañca naupekkhāsahagatañca dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato akusalo dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 136 Nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā cha …pe… navippayutte cha. (Saṅkhittaṁ. Evaṁ sabbattha akusalaṁ vitthāretabbaṁ. Sappītikadukasadisaṁ.) 137 Upekkhāsahagataṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā nava pañhā. (Sappītikadukaabyākatasadisaṁ. Pañhāvāre kusalākusale indriye jhāne cha, abyākate nava.) 138 3.13.10. Kāmāvacaraduka, Kusalattika 3.13.10.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Kāmāvacaraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 139 Nakāmāvacaraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nakāmāvacaro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 140 Hetuyā dve, ārammaṇe dve (sabbattha dve), avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 141 Naadhipatiyā dve …pe… navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ.) 142 (Sahajātavārādi vitthāretabbo.) 143 Kāmāvacaro kusalo dhammo kāmāvacarassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 144 Nakāmāvacaro kusalo dhammo nakāmāvacarassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 145 Hetuyā dve, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā tīṇi (kāmāvacare ekaṁ, nakāmāvacare dve), anantare tīṇi (kāmāvacare dve, nakāmāvacare ekaṁ) …pe… sahajāte dve …pe… upanissaye cattāri, āsevane tīṇi, kamme dve, āhāre dve …pe… natthiyā tīṇi …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 146 Kāmāvacaraṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 147 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 148 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 149 Kāmāvacaraṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 150 Nakāmāvacaraṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nakāmāvacaro abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 151 Kāmāvacaraṁ abyākatañca nakāmāvacaraṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 152 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte dve, āsevane dve …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 153 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava …pe… nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārādi vitthāretabbo.) 154 Kāmāvacaro abyākato dhammo kāmāvacarassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 155 Nakāmāvacaro abyākato dhammo nakāmāvacarassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 156 Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā cattāri (kāmāvacare ekaṁ, nakāmāvacare tīṇi, kāmāvacare sahajātādhipatiyeva), anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte satta, aññamaññe cha, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte dve, pacchājāte dve, āsevane tīṇi, kamme cattāri, vipāke cattāri, āhāre cattāri …pe… sampayutte dve, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, natthiyā cattāri …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 157 3.13.11. Rūpāvacaraduka, Kusalattika 3.13.11.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Rūpāvacaraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca rūpāvacaro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 158 Narūpāvacaraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 159 Hetuyā dve, ārammaṇe dve. (Sabbattha dve, saṅkhittaṁ.) 160 Naadhipatiyā dve …pe… napurejāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ …pe… navippayutte ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārādi vitthāretabbo.) 161 Rūpāvacaro kusalo dhammo rūpāvacarassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 162 Narūpāvacaro kusalo dhammo 1055 --- patthana3 13:162 narūpāvacarassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 163 Hetuyā dve, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā tīṇi (rūpāvacare ekaṁ, sahajātādhipatiyeva, narūpāvacare dve), anantare tīṇi (rūpāvacare ekaṁ, narūpāvacare dve), samanantare tīṇi, sahajāte dve …pe… upanissaye cattāri, āsevane tīṇi, kamme dve …pe… atthiyā dve, natthiyā tīṇi …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 164 Narūpāvacaraṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 165 Rūpāvacaraṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca rūpāvacaro abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 166 Narūpāvacaraṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 167 Rūpāvacaraṁ abyākatañca narūpāvacaraṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca rūpāvacaro abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 168 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… purejāte āsevane dve …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ. Yathā kāmāvacaradukaabyākatasadisaṁ, ettakāyeva pañhā heṭṭhuparikaṁ parivattanti. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi sabbattha vitthāretabbaṁ.) 169 3.13.12. Arūpāvacaraduka, Kusalattika 3.13.12.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Arūpāvacaraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca arūpāvacaro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 170 Naarūpāvacaraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 171 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 172 Naadhipatiyā dve …pe… naāsevane ekaṁ …pe… navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārādi vitthāretabbo.) 173 Arūpāvacaro kusalo dhammo arūpāvacarassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 174 Naarūpāvacaro kusalo dhammo naarūpāvacarassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 175 Hetuyā dve, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, anantare tīṇi …pe… sahajāte dve …pe… upanissaye cattāri, āsevane tīṇi, kamme dve …pe… atthiyā dve, natthiyā tīṇi …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 176 Naarūpāvacaraṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Sabbattha ekaṁ, saṅkhittaṁ.) 177 Arūpāvacaraṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca arūpāvacaro abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 178 Naarūpāvacaraṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 179 Arūpāvacaraṁ abyākatañca naarūpāvacaraṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 180 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 181 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā dve …pe… napurejāte cattāri, napacchājāte naāsevane pañca, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ …pe… navippayutte dve …pe… novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārādi vitthāretabbo.) 182 Arūpāvacaro abyākato dhammo arūpāvacarassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 183 Naarūpāvacaro abyākato dhammo naarūpāvacarassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 184 Hetuyā cattāri, ārammaṇe tīṇi (arūpāvacaramūle dve, naarūpāvacare ekaṁ), adhipatiyā cattāri (arūpāvacaramūle tīṇi, naarūpe ekaṁ), anantare cattāri …pe… sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte dve, pacchājāte dve, āsevane tīṇi, kamme cattāri, vipāke dve …pe… sampayutte dve, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, natthiyā cattāri …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 185 3.13.13. Pariyāpannaduka, Kusalattika 3.13.13.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Pariyāpannaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca pariyāpanno kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 186 Apariyāpannaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca apariyāpanno kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 187 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Lokiyadukakusalasadisaṁ. Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi vitthāretabbā.) 188 Pariyāpannaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca pariyāpanno akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 189 Hetuyā 1056 --- patthana3 13:189 ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 190 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 191 Pariyāpannaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca pariyāpanno abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 192 Apariyāpannaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca apariyāpanno abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 193 Pariyāpannaṁ abyākatañca apariyāpannaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca pariyāpanno abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 194 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Lokiyadukaabyākatasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi sabbattha vitthāretabbaṁ.) 195 3.13.14. Niyyānikaduka, Kusalattika 3.13.14.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Niyyānikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca niyyāniko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 196 Aniyyānikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca aniyyāniko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 197 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Lokiyadukasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 198 Aniyyānikaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca aniyyāniko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 199 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 200 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 201 Aniyyānikaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca aniyyāniko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 202 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 203 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 204 3.13.15. Niyataduka, Kusalattika 3.13.15.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Niyataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca niyato kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 205 Aniyataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca aniyato kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 206 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Lokiyadukakusalasadisaṁ. Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 207 Niyataṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca niyato akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 208 Aniyataṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca aniyato akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 209 Hetuyā dve, ārammaṇe dve (sabbattha dve), avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 210 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā dve, napurejāte ekaṁ …pe… nakamme dve …pe… navippayutte ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārādi vitthāretabbo.) 211 Niyato akusalo dhammo niyatassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 212 Aniyato akusalo dhammo aniyatassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 213 Hetuyā dve, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā dve (niyate sahajātādhipati, dutiye ārammaṇādhipati sahajātādhipati), anantare dve …pe… nissaye dve, upanissaye tīṇi, āsevane dve, kamme dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 214 Aniyataṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca aniyato abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 215 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 216 3.13.16. Sauttaraduka, Kusalattika 3.13.16.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Sauttaraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca sauttaro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 217 Anuttaraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca anuttaro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 218 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavāropi …pe… pañhāvāropi sabbattha vitthāretabbā.) 219 Sauttaraṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca sauttaro akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 220 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 221 Sauttaraṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sauttaro abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 222 Anuttaraṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca anuttaro abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 223 Sauttaraṁ abyākatañca anuttaraṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca sauttaro abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 224 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 225 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi sabbattha 1057 --- patthana3 13:225 vitthāretabbaṁ lokiyadukaabyākatasadisaṁ.) 226 3.13.17. Saraṇaduka, Kusalattika 3.13.17.1–7. Paṭiccādivāra Paccayacatukka Araṇaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 227 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 228 Saraṇaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 229 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 230 Araṇaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca araṇo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 231 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… sampayuttavārepi sabbattha ekaṁ.) 232 Araṇo abyākato dhammo araṇassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 233 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 234 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 235 Piṭṭhidukakusalattikaṁ niṭṭhitaṁ. patthana4 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 4.5. Kusalattika, Mahantaradukaupādānagocchaka |5| 4.5.1. Kusalattika, Sārammaṇaduka Paccayacatukka Kusalaṁ sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo sārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Akusalaṁ sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo sārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Abyākataṁ sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 5 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 6 Hetu-ārammaṇa Kusalo sārammaṇo dhammo kusalassa sārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 7 Akusalo sārammaṇo dhammo akusalassa sārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 8 Abyākato sārammaṇo dhammo abyākatassa sārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 9 Kusalo sārammaṇo dhammo kusalassa sārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare satta …pe… sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 11 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 12 Hetusahajātādi Abyākataṁ anārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato anārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 14 Nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 15 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 16 Abyākato anārammaṇo dhammo abyākatassa anārammaṇassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo … atthipaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo (sabbattha ekaṁ. Saṅkhittaṁ.) 17 4.5.2. Kusalattika, Cittaduka Paccayacatukka Kusalo citto dhammo kusalassa cittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 18 Ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare satta …pe… upanissaye nava, āsevane tīṇi, natthiyā satta, vigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 19 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 20 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 21 Kusalaṁ nocittaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 22 Akusalaṁ nocittaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 23 Abyākataṁ nocittaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā. 24 Kusalaṁ nocittañca abyākataṁ nocittañca dhammaṁ paṭicca abyākato nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā. 25 Akusalaṁ nocittañca abyākataṁ nocittañca dhammaṁ paṭicca abyākato nocitto dhammo uppajjati 1058 --- patthana4 5:25 hetupaccayā. 26 Kusalaṁ nocittaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo nocitto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 27 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 28 Kusalo nocitto dhammo kusalassa nocittassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 29 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 30 4.5.3. Kusalattika, Cetasikaduka Paccayacatukka Kusalaṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo cetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 31 Akusalaṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo cetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 32 Abyākataṁ cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato cetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 33 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 34 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 35 Hetu-ārammaṇa Kusalo cetasiko dhammo kusalassa cetasikassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 36 Akusalo cetasiko dhammo akusalassa cetasikassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 37 Abyākato cetasiko dhammo abyākatassa cetasikassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 38 Kusalo cetasiko dhammo kusalassa cetasikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 39 Akusalo cetasiko dhammo akusalassa cetasikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 40 Abyākato cetasiko dhammo abyākatassa cetasikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 41 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare satta …pe… sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 42 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 43 Kusalaṁ acetasikaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato acetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 44 Akusalaṁ acetasikaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato acetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 45 Abyākataṁ acetasikaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato acetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 46 Kusalaṁ acetasikañca abyākataṁ acetasikañca dhammaṁ paṭicca abyākato acetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 47 Akusalaṁ acetasikañca abyākataṁ acetasikañca dhammaṁ paṭicca abyākato acetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 48 Hetuyā pañca, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate pañca. 49 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe pañca, novigate pañca. 50 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi evaṁ vitthāretabbaṁ.) 51 4.5.4. Kusalattika, Cittasampayuttadukādi Kusalaṁ cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… kusalaṁ cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… kusalaṁ cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… kusalaṁ cittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… kusalaṁ cittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca …pe… kusalaṁ cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… kusalaṁ cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca …pe… kusalaṁ cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca kusalo cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivatti dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 52 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 53 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi pañhāvārampi evaṁ vitthāretabbaṁ.) 54 4.5.5. Kusalattika, Ajjhattikaduka Paccayacatukka Abyākataṁ ajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato ajjhattiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 55 Hetuyā ekaṁ, sahajāte ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 56 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 57 Kusalo ajjhattiko dhammo kusalassa ajjhattikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Kusalo ajjhattiko dhammo akusalassa ajjhattikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Kusalo ajjhattiko dhammo abyākatassa ajjhattikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 58 Akusalo ajjhattiko dhammo akusalassa ajjhattikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 1059 --- patthana4 5:59 59 Abyākato ajjhattiko dhammo abyākatassa ajjhattikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 60 Ārammaṇe nava, adhipatiyā …pe… samanantare satta, sahajāte nissaye ekaṁ, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte ekaṁ, āsevane tīṇi, vipāke āhāre indriye ekaṁ …pe… vippayutte tīṇi …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 61 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 62 Kusalaṁ bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca kusalo bāhiro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 63 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 64 Kusalo bāhiro dhammo kusalassa bāhirassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 65 Hetuyā satta, ārammaṇe nava …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 66 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 67 4.5.6. Kusalattika, Upādāduka Paccayacatukka Abyākato upādā dhammo abyākatassa upādā dhammassa āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo … atthipaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 68 Āhāre ekaṁ, indriye atthiyā avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 69 Kusalaṁ noupādā dhammaṁ paṭicca kusalo noupādā dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 70 Akusalaṁ noupādā dhammaṁ paṭicca akusalo noupādā dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 71 Abyākataṁ noupādā dhammaṁ paṭicca abyākato noupādā dhammo uppajjati hetupaccayā. 72 Kusalaṁ noupādā ca abyākataṁ noupādā ca dhammaṁ paṭicca abyākato noupādā dhammo uppajjati hetupaccayā. 73 Akusalaṁ noupādā ca abyākataṁ noupādā ca dhammaṁ paṭicca abyākato noupādā dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 74 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 75 Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ. 76 Kusalo noupādā dhammo kusalassa noupādā dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 77 Akusalo noupādā dhammo akusalassa noupādā dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 78 Abyākato noupādā dhammo abyākatassa noupādā dhammassa hetupaccayena paccayo. 79 Kusalo noupādā dhammo kusalassa noupādā dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 80 Akusalo noupādā dhammo akusalassa noupādā dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 81 Abyākato noupādā dhammo abyākatassa noupādā dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 82 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa, anantare …pe… sahajāte satta, aññamaññe tīṇi, nissaye upanissaye nava …pe… vippayutte tīṇi …pe… avigate ekādasa. (Saṅkhittaṁ.) 83 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 84 4.5.7. Kusalattika, Upādinnaduka Paccayacatukka Abyākataṁ upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato upādinno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 85 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 86 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 87 Kusalaṁ anupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo anupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 88 Akusalaṁ anupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo anupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 89 Abyākataṁ anupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato anupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā. 90 Kusalaṁ anupādinnañca abyākataṁ anupādinnañca dhammaṁ paṭicca abyākato anupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā. 91 Akusalaṁ anupādinnañca abyākataṁ anupādinnañca dhammaṁ paṭicca abyākato anupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 92 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 93 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 94 Hetu-ārammaṇa Kusalo anupādinno dhammo kusalassa anupādinnassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 95 Akusalo anupādinno dhammo akusalassa anupādinnassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 96 Abyākato anupādinno dhammo abyākatassa anupādinnassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 97 Kusalo anupādinno dhammo kusalassa anupādinnassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo 1060 --- patthana4 5:97 … tīṇi. 98 Akusalo anupādinno dhammo akusalassa anupādinnassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 99 Abyākato anupādinno dhammo abyākatassa anupādinnassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Abyākato anupādinno dhammo kusalassa anupādinnassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Abyākato anupādinno dhammo akusalassa anupādinnassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 100 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa, anantare cha …pe… sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte pacchājāte āsevane tīṇi …pe… vippayutte tīṇi …pe… avigate ekādasa. (Saṅkhittaṁ.) 101 Kusalattikamahantaradukaṁ niṭṭhitaṁ. 102 4.5.8. Kusalattika, Upādānadukādi Akusalaṁ upādānaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo upādāno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 103 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Upādānagocchakaṁ vitthāretabbaṁ.) 104 Kusalattikaupādānagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 4.1. Tika Hetuduka |1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 4.1.1. Kusalattika, Hetuduka Hetu-ārammaṇa Kusalaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca kusalo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Akusalaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca akusalo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 4 Abyākataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca abyākato hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 5 Kusalaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca kusalo hetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 6 Akusalaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca akusalo hetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 7 Abyākataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca abyākato hetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 8 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 9 Paccanīya-naadhipati Kusalaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca kusalo hetu dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. 10 Akusalaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca akusalo hetu dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. 11 Abyākataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca abyākato hetu dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 12 Naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 14 Naadhipatipaccayā hetuyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 15 (Sahajātavārepi paccayavārepi nissayavārepi saṁsaṭṭhavārepi sampayuttavārepi sabbattha tīṇi.) 16 Hetu-ārammaṇādi Kusalo hetu dhammo kusalassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 17 Akusalo hetu dhammo akusalassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 18 Abyākato hetu dhammo abyākatassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 19 Kusalo hetu dhammo kusalassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Kusalo hetu dhammo akusalassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Kusalo hetu dhammo abyākatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 20 Akusalo hetu dhammo akusalassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 21 Abyākato hetu dhammo abyākatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 22 Kusalo hetu dhammo kusalassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Kusalo hetu dhammo akusalassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Kusalo hetu dhammo abyākatassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 23 Akusalo hetu dhammo akusalassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 24 Abyākato hetu dhammo abyākatassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Abyākato hetu dhammo kusalassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Abyākato hetu dhammo akusalassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 25 Anantarādi Kusalo hetu dhammo kusalassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … dve. 26 Akusalo hetu dhammo akusalassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … dve. 27 Abyākato hetu dhammo abyākatassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo 28 Kusalo hetu dhammo kusalassa hetussa 1061 --- patthana4 1:28 dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 29 Akusalo hetu dhammo akusalassa hetussa dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 30 Abyākato hetu dhammo abyākatassa hetussa dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 31 Aññamaññanissayapaccayā sahajātapaccayasadisā. 32 Upanissayādi Kusalo hetu dhammo kusalassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Kusalo hetu dhammo akusalassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Kusalo hetu dhammo abyākatassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 33 Akusalo hetu dhammo akusalassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Akusalo hetu dhammo kusalassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Akusalo hetu dhammo abyākatassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 34 Abyākato hetu dhammo abyākatassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Abyākato hetu dhammo kusalassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Abyākato hetu dhammo akusalassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 35 Abyākato hetu dhammo abyākatassa hetussa dhammassa vipākapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 36 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, vipāke ekaṁ, indriye dve, magge dve, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā pañca, vigate pañca, avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 37 Kusalo hetu dhammo kusalassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. Kusalo hetu dhammo akusalassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. Kusalo hetu dhammo abyākatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 38 Akusalo hetu dhammo akusalassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. Akusalo hetu dhammo kusalassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. Akusalo hetu dhammo abyākatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 39 Abyākato hetu dhammo abyākatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 40 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 41 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 42 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 43 (Yathā kusalattike pañhāvārassa anulomampi paccanīyampi anulomapaccanīyampi paccanīyānulomampi gaṇitaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 44 Paccayacatukka Hetu-ārammaṇa Kusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca kusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca kusalo nahetu ca abyākato nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 45 Akusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca akusalo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Akusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca akusalo nahetu ca abyākato nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 46 Abyākataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 47 Kusalaṁ nahetuñca abyākataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 48 Akusalaṁ nahetuñca abyākataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 49 Kusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca kusalo nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 50 Akusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca akusalo nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 51 Abyākataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā (Saṅkhittaṁ.) 52 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate 1062 --- patthana4 1:52 tīṇi, avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 53 Nahetu-naārammaṇādi Abyākataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu dhammo uppajjati nahetupaccayā. 54 Kusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 55 Akusalaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 56 Abyākataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 57 Kusalaṁ nahetuñca abyākataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 58 Akusalaṁ nahetuñca abyākataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 59 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte pañca, navippayutte tīṇi, nonatthiyā pañca, novigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 60 Hetupaccayā naārammaṇe pañca. (Saṅkhittaṁ.) 61 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 62 (Sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi paṭiccavārasadisā vitthāretabbā.) 63 Ārammaṇādi Kusalo nahetu dhammo kusalassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Kusalo nahetu dhammo akusalassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Kusalo nahetu dhammo abyākatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 64 Akusalo nahetu dhammo akusalassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Akusalo nahetu dhammo kusalassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Akusalo nahetu dhammo abyākatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 65 Abyākato nahetu dhammo abyākatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Abyākato nahetu dhammo kusalassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Abyākato nahetu dhammo akusalassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 66 Kusalo nahetu dhammo kusalassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Kusalo nahetu dhammo akusalassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Kusalo nahetu dhammo abyākatassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Kusalo nahetu dhammo kusalassa nahetussa ca abyākatassa nahetussa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo … cattāri. 67 Akusalo nahetu dhammo akusalassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 68 Abyākato nahetu dhammo abyākatassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Abyākato nahetu dhammo kusalassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 69 Kusalo nahetu dhammo kusalassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Kusalo nahetu dhammo abyākatassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 70 Akusalo nahetu dhammo akusalassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Akusalo nahetu dhammo abyākatassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 71 Abyākato nahetu dhammo abyākatassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi …pe…. 72 Upanissaya Kusalo nahetu dhammo kusalassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Kusalo nahetu dhammo akusalassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Kusalo nahetu dhammo abyākatassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 73 Akusalo nahetu dhammo akusalassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Akusalo nahetu dhammo kusalassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Akusalo nahetu dhammo abyākatassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 74 Abyākato nahetu dhammo abyākatassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Abyākato nahetu dhammo kusalassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Abyākato nahetu dhammo akusalassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 75 Ārammaṇe nava, 1063 --- patthana4 1:75 adhipatiyā dasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre satta, indriye satta, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa, natthiyā satta, vigate satta, avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 76 Nahetuyā pannarasa, naārammaṇe pannarasa. (Saṅkhittaṁ.) 77 Ārammaṇapaccayā nahetuyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 78 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 79 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 80 4.1.2. Vedanāttika, Hetuduka Paccayacatukka Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 81 Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca dukkhāya vedanāya sampayutto hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 82 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 83 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke dve …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 84 Naadhipatiyā tīṇi, napurejāte dve, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ.) 85 Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 86 Naadhipatipaccayā hetuyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 87 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 88 Hetu-ārammaṇa Sukhāya vedanāya sampayutto hetu dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 89 Dukkhāya vedanāya sampayutto hetu dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 90 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto hetu dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 91 Sukhāya vedanāya sampayutto hetu dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 92 Dukkhāya vedanāya sampayutto hetu dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 93 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto hetu dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 94 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā cattāri, anantare cha, samanantare cha, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, vipāke dve, indriye dve, magge dve, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā cha, vigate cha, avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 95 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 96 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 97 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 98 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 99 Paccayacatukka Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 100 Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca dukkhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 101 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 102 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 103 Nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte dve, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi …pe… navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ.) 104 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 105 Ārammaṇādi Sukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Sukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Sukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 106 Dukkhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Dukkhāya vedanāya 1064 --- patthana4 1:106 sampayutto nahetu dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Dukkhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 107 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 108 Sukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 109 Dukkhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 110 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 111 Anantara-upanissaya Sukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … dve. 112 Dukkhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … dve. 113 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi …pe…. 114 Sukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 115 Dukkhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 116 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto nahetu dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 117 Ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca, anantare satta, samanantare satta, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme aṭṭha, vipāke tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā satta, vigate satta, avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 118 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 119 Ārammaṇapaccayā nahetuyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 120 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 121 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 122 4.1.3. Vipākattika, Hetuduka Paccayacatukka Vipākaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca vipāko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 123 Vipākadhammadhammaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 124 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 125 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… āsevane dve, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 126 Naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke dve, navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 127 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 128 Paccayacatukka Vipāko hetu dhammo vipākassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 129 Vipākadhammadhammo hetu dhammo vipākadhammadhammassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 130 Nevavipākanavipākadhammadhammo hetu dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 131 Vipāko hetu dhammo vipākassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Vipāko hetu dhammo vipākadhammadhammassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena 1065 --- patthana4 1:131 paccayo. Vipāko hetu dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 132 Vipākadhammadhammo hetu dhammo vipākadhammadhammassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Vipākadhammadhammo hetu dhammo vipākassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Vipākadhammadhammo hetu dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 133 Nevavipākanavipākadhammadhammo hetu dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 134 Vipāko hetu dhammo vipākassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Vipāko hetu dhammo vipākadhammadhammassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Vipāko hetu dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 135 Vipākadhammadhammo hetu dhammo vipākadhammadhammassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … dve. 136 Nevavipākanavipākadhammadhammo hetu dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 137 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā cha, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane dve, vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 138 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 139 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 140 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 141 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 142 Paccayacatukka Vipākaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca vipāko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca vipāko nahetu ca nevavipākanavipākadhammadhammo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 143 Vipākadhammadhammaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākadhammadhammaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Vipākadhammadhammaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo nahetu ca nevavipākanavipākadhammadhammo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 144 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 145 Vipākaṁ nahetuñca nevavipākanavipākadhammadhammaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 146 Vipākadhammadhammaṁ nahetuñca nevavipākanavipākadhammadhammaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 147 Hetuyā terasa, ārammaṇe pañca, adhipatiyā nava, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte terasa, aññamaññe satta, nissaye terasa, upanissaye pañca, purejāte tīṇi, āsevane dve, kamme terasa, vipāke nava, āhāre terasa …pe… sampayutte pañca …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 148 Nahetu-naārammaṇa Vipākaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca vipāko nahetu dhammo uppajjati nahetupaccayā … nava. 149 Vipākaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo nahetu dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 150 Nahetuyā nava, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā terasa, naanantare pañca, nasamanantare pañca, naaññamaññe pañca, naupanissaye pañca, napurejāte dvādasa, napacchājāte terasa, naāsevane terasa, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre naindriye ekaṁ, najhāne dve, namagge nava …pe… navippayutte tīṇi …pe… novigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 151 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 152 Paccayacatukka Vipāko nahetu dhammo vipākassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Vipāko nahetu dhammo vipākadhammadhammassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Vipāko nahetu dhammo 1066 --- patthana4 1:152 nevavipākanavipākadhammadhammassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 153 Vipākadhammadhammo nahetu dhammo vipākadhammadhammassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 154 Nevavipākanavipākadhammadhammo nahetu dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 155 Vipāko nahetu dhammo vipākassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … cattāri. 156 Vipākadhammadhammo nahetu dhammo vipākadhammadhammassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 157 Nevavipākanavipākadhammadhammo nahetu dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Nevavipākanavipākadhammadhammo nahetu dhammo vipākassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Nevavipākanavipākadhammadhammo nahetu dhammo vipākadhammadhammassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 158 Vipāko nahetu dhammo vipākassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … dve. 159 Vipākadhammadhammo nahetu dhammo vipākadhammadhammassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … dve. 160 Nevavipākanavipākadhammadhammo nahetu dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 161 Ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa, anantare satta, samanantare satta, sahajāte ekādasa, aññamaññe satta, nissaye terasa, upanissaye nava, āsevane dve, kamme nava, vipāke tīṇi, āhāre satta, indriye nava, jhāne satta, magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā terasa …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 162 Nahetuyā soḷasa, naārammaṇe soḷasa. (Saṅkhittaṁ.) 163 Hetupaccayā naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 164 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 165 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 166 4.1.4. Upādinnattika, Hetuduka Paccayacatukka Upādinnupādāniyaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 167 Anupādinnupādāniyaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 168 Anupādinnaanupādāniyaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnaanupādāniyo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 169 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā dve …pe… vipāke dve …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 170 Naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi …pe… naāsevane tīṇi, navipāke dve, navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 171 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 172 Paccayacatukka Upādinnupādāniyo hetu dhammo upādinnupādāniyassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 173 Anupādinnupādāniyo hetu dhammo anupādinnupādāniyassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 174 Anupādinnaanupādāniyo hetu dhammo anupādinnaanupādāniyassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 175 Upādinnupādāniyo hetu dhammo upādinnupādāniyassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Upādinnupādāniyo hetu dhammo anupādinnupādāniyassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 176 Anupādinnupādāniyo hetu dhammo anupādinnupādāniyassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Anupādinnupādāniyo hetu dhammo upādinnupādāniyassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 177 Anupādinnaanupādāniyo hetu dhammo anupādinnupādāniyassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 178 Upādinnupādāniyo hetu dhammo anupādinnupādāniyassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 179 Anupādinnupādāniyo hetu dhammo anupādinnupādāniyassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 180 Anupādinnaanupādāniyo hetu dhammo anupādinnaanupādāniyassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Anupādinnaanupādāniyo hetu dhammo anupādinnupādāniyassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 181 Anantara-upanissaya Upādinnupādāniyo hetu dhammo upādinnupādāniyassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 182 Anupādinnupādāniyo hetu dhammo 1067 --- patthana4 1:182 anupādinnupādāniyassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi. 183 Anupādinnaanupādāniyo hetu dhammo anupādinnaanupādāniyassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Anupādinnaanupādāniyo hetu dhammo upādinnupādāniyassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo …pe…. 184 Upādinnupādāniyo hetu dhammo upādinnupādāniyassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Upādinnupādāniyo hetu dhammo anupādinnupādāniyassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Upādinnupādāniyo hetu dhammo anupādinnaanupādāniyassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 185 Anupādinnupādāniyo hetu dhammo anupādinnupādāniyassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 186 Anupādinnaanupādāniyo hetu dhammo anupādinnaanupādāniyassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 187 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe pañca, adhipatiyā cattāri, anantare cha, samanantare cha, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane dve, vipāke dve …pe… indriye magge sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 188 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 189 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 190 Nahetupaccayā ārammaṇe pañca. (Saṅkhittaṁ.) 191 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 192 Paccayacatukka Upādinnupādāniyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Upādinnupādāniyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Upādinnupādāniyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo nahetu ca anupādinnupādāniyo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 193 Anupādinnupādāniyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 194 Anupādinnaanupādāniyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnaanupādāniyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Anupādinnaanupādāniyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Anupādinnaanupādāniyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo nahetu ca anupādinnaanupādāniyo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 195 Upādinnupādāniyaṁ nahetuñca anupādinnupādāniyaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 196 Anupādinnupādāniyaṁ nahetuñca anupādinnaanupādāniyaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 197 Upādinnupādāniyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 198 Anupādinnupādāniyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 199 Anupādinnaanupādāniyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnaanupādāniyo nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 200 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane dve, kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 201 Nahetu Upādinnupādāniyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo nahetu dhammo uppajjati nahetupaccayā … tīṇi. 202 Anupādinnupādāniyaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo nahetu dhammo uppajjati nahetupaccayā. 203 Upādinnupādāniyaṁ nahetuñca anupādinnupādāniyaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo nahetu dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 204 Nahetuyā pañca, naārammaṇe cha …pe… napurejāte satta, napacchājāte naāsevane nava, nakamme dve, navipāke cha, naāhāre naindriye najhāne dve, namagge pañca, nasampayutte cha, navippayutte tīṇi …pe… novigate cha. (Saṅkhittaṁ.) 205 Hetupaccayā naārammaṇe cha. (Saṅkhittaṁ.) 206 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 207 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 208 4.1.5. Saṅkiliṭṭhattika, Hetuduka Paccayacatukka Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 209 1068 --- patthana4 1:209 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 210 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 211 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke dve …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 212 Naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 213 Hetu-ārammaṇādi Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko hetu dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 214 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko hetu dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 215 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko hetu dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 216 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko hetu dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … dve. 217 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko hetu dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … dve. 218 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko hetu dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 219 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko hetu dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 220 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko hetu dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko hetu dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 221 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko hetu dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … dve. 222 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko hetu dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … cha …pe…. 223 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko hetu dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko hetu dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko hetu dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 224 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko hetu dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 225 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko hetu dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … dve. (Saṅkhittaṁ.) 226 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe pañca, adhipatiyā pañca, anantare cha, samanantare cha, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye aṭṭha, āsevane tīṇi, vipāke dve, indriye dve, magge dve, sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 227 Nahetuyā aṭṭha, naārammaṇe aṭṭha. (Saṅkhittaṁ.) 228 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 229 Nahetupaccayā ārammaṇe pañca. (Saṅkhittaṁ.) 230 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 231 Paccayacatukka Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko nahetu ca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 232 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 233 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 234 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ nahetuñca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 235 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ nahetuñca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 236 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 237 1069 --- patthana4 1:237 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 238 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 239 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme nava, vipāke pañca, āhāre nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 240 Nahetu Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko nahetu dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 241 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā cha, napurejāte satta …pe… nakamme tīṇi …pe… navippayutte tīṇi …pe… novigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 242 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 243 Ārammaṇa-adhipati Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko nahetu dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … dve. 244 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko nahetu dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … dve. 245 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko nahetu dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … dve. 246 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko nahetu dhammo saṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 247 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko nahetu dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … dve. 248 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko nahetu dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 249 Ārammaṇe cha, adhipatiyā aṭṭha, anantare satta, samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye aṭṭha, āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke cattāri, āhāre satta, indriye jhāne magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 250 Nahetuyā cuddasa, naārammaṇe cuddasa. (Saṅkhittaṁ.) 251 Ārammaṇapaccayā nahetuyā cha. (Saṅkhittaṁ.) 252 Nahetupaccayā ārammaṇe cha. (Saṅkhittaṁ.) 253 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 254 4.1.6. Vitakkattika, Hetuduka Paccayacatukka Savitakkasavicāraṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 255 Avitakkavicāramattaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 256 Avitakkaavicāraṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 257 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 258 Naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 259 (Yathā sahajātavārampi … sampayuttavārampi evaṁ vitthāretabbaṁ.) 260 Paccayacatukka Savitakkasavicāro hetu dhammo savitakkasavicārassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 261 Avitakkavicāramatto hetu dhammo avitakkavicāramattassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 262 Avitakkaavicāro hetu dhammo avitakkaavicārassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 263 Savitakkasavicāro hetu dhammo savitakkasavicārassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Savitakkasavicāro hetu dhammo avitakkaavicārassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 264 Avitakkavicāramatto hetu dhammo savitakkasavicārassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Avitakkavicāramatto hetu dhammo avitakkaavicārassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 265 Avitakkaavicāro hetu dhammo avitakkaavicārassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Avitakkaavicāro hetu dhammo savitakkasavicārassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 266 Savitakkasavicāro hetu dhammo savitakkasavicārassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 267 Avitakkavicāramatto hetu dhammo 1070 --- patthana4 1:267 avitakkavicāramattassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Avitakkavicāramatto hetu dhammo savitakkasavicārassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 268 Avitakkaavicāro hetu dhammo avitakkaavicārassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Avitakkaavicāro hetu dhammo savitakkasavicārassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 269 Savitakkasavicāro hetu dhammo savitakkasavicārassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi. 270 Avitakkavicāramatto hetu dhammo avitakkavicāramattassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi. 271 Avitakkaavicāro hetu dhammo avitakkaavicārassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi …pe…. 272 Savitakkasavicāro hetu dhammo savitakkasavicārassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … nava. (Saṅkhittaṁ.) 273 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca, anantare nava, samanantare nava, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane pañca, vipāke tīṇi …pe… avigate tīṇi. 274 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 275 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 276 Nahetupaccayā ārammaṇe cha. (Saṅkhittaṁ.) 277 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 278 Hetu Savitakkasavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā (ekaṁ). 279 Savitakkasavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā (dve). 280 Savitakkasavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā (tīṇi). 281 Savitakkasavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā (cattāri). 282 Savitakkasavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā (pañca). 283 Savitakkasavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu ca avitakkavicāramatto nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā (cha). 284 Savitakkasavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu ca avitakkavicāramatto nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā (satta). 285 Avitakkavicāramattaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā (ekaṁ). 286 Avitakkavicāramattaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā (dve). 287 Avitakkavicāramattaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā (tīṇi). 288 Avitakkavicāramattaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā (cattāri). 289 Avitakkavicāramattaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā (pañca). 290 Avitakkaavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā (ekaṁ). 291 Avitakkaavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā (dve). 292 Avitakkaavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā (tīṇi). 293 Avitakkaavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā (cattāri). 294 Avitakkaavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā (pañca). 295 Avitakkaavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu ca avitakkavicāramatto nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā (cha). 296 Avitakkaavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu ca avitakkavicāramatto nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā (satta). 297 Savitakkasavicāraṁ nahetuñca avitakkaavicāraṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu 1071 --- patthana4 1:297 dhammo uppajjati hetupaccayā (ekaṁ). 298 Savitakkasavicāraṁ nahetuñca avitakkaavicāraṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā (dve). 299 Savitakkasavicāraṁ nahetuñca avitakkaavicāraṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā (tīṇi). 300 Savitakkasavicāraṁ nahetuñca avitakkaavicāraṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā (cattāri). 301 Savitakkasavicāraṁ nahetuñca avitakkaavicāraṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā (pañca). 302 Savitakkasavicāraṁ nahetuñca avitakkaavicāraṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu ca avitakkavicāramatto nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā (cha). 303 Savitakkasavicāraṁ nahetuñca avitakkaavicāraṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu ca avitakkavicāramatto nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā (satta). 304 Avitakkavicāramattaṁ nahetuñca avitakkaavicāraṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā (ekaṁ). 305 Avitakkavicāramattaṁ nahetuñca avitakkaavicāraṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā (dve). 306 Avitakkavicāramattaṁ nahetuñca avitakkaavicāraṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā (tīṇi). 307 Avitakkavicāramattaṁ nahetuñca avitakkaavicāraṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā (cattāri). 308 Avitakkavicāramattaṁ nahetuñca avitakkaavicāraṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā (pañca). 309 Savitakkasavicāraṁ nahetuñca avitakkavicāramattaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā (ekaṁ). 310 Savitakkasavicāraṁ nahetuñca avitakkavicāramattaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā (dve). 311 Savitakkasavicāraṁ nahetuñca avitakkavicāramattaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā (tīṇi). 312 Savitakkasavicāraṁ nahetuñca avitakkavicāramattaṁ nahetuñca avitakkaavicāraṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā (ekaṁ). 313 Savitakkasavicāraṁ nahetuñca avitakkavicāramattaṁ nahetuñca avitakkaavicāraṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā (dve). 314 Savitakkasavicāraṁ nahetuñca avitakkavicāramattaṁ nahetuñca avitakkaavicāraṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā (tīṇi). 315 Ārammaṇa Savitakkasavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. Savitakkasavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. Savitakkasavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu ca avitakkavicāramatto nahetu ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā … tīṇi. 316 Avitakkavicāramattaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … cattāri. 317 Avitakkaavicāraṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … pañca. 318 Savitakkasavicāraṁ nahetuñca avitakkaavicāraṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … tīṇi. 319 Avitakkavicāramattaṁ nahetuñca avitakkaavicāraṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … cattāri. 320 Savitakkasavicāraṁ nahetuñca avitakkavicāramattaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca 1072 --- patthana4 1:320 savitakkasavicāro nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … ekaṁ. 321 Savitakkasavicāraṁ nahetuñca avitakkavicāramattaṁ nahetuñca avitakkaavicāraṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 322 Hetuyā sattatiṁsa, ārammaṇe ekavīsa, adhipatiyā tevīsa, anantare ekavīsa, sahajāte sattatiṁsa, aññamaññe aṭṭhavīsa, nissaye sattatiṁsa, upanissaye ekavīsa, purejāte ekādasa, āsevane ekādasa, kamme sattatiṁsa, vipāke āhāre indriye jhāne magge sattatiṁsa, sampayutte ekavīsa, vippayutte sattatiṁsa …pe… avigate sattatiṁsa, (Saṅkhittaṁ.) 323 Nahetuyā tettiṁsa, naārammaṇe satta, naadhipatiyā sattatiṁsa …pe… napurejāte napacchājāte naāsevane sattatiṁsa, nakamme satta, navipāke vīsa, naāhāre naindriye najhāne ekaṁ, namagge tettiṁsa …pe… navippayutte ekādasa …pe… novigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 324 Hetupaccayā naārammaṇe satta. (Saṅkhittaṁ.) 325 Nahetupaccayā ārammaṇe cuddasa. (Saṅkhittaṁ.) 326 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 327 Ārammaṇa Savitakkasavicāro nahetu dhammo savitakkasavicārassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Savitakkasavicāro nahetu dhammo avitakkavicāramattassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Savitakkasavicāro nahetu dhammo avitakkaavicārassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Savitakkasavicāro nahetu dhammo savitakkasavicārassa nahetussa ca avitakkavicāramattassa nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … cattāri. 328 Avitakkavicāramatto nahetu dhammo avitakkavicāramattassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Avitakkavicāramatto nahetu dhammo savitakkasavicārassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Avitakkavicāramatto nahetu dhammo avitakkaavicārassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Avitakkavicāramatto nahetu dhammo savitakkasavicārassa nahetussa ca avitakkavicāramattassa nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … cattāri. 329 Avitakkaavicāro nahetu dhammo avitakkaavicārassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Avitakkaavicāro nahetu dhammo savitakkasavicārassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Avitakkaavicāro nahetu dhammo avitakkavicāramattassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Avitakkaavicāro nahetu dhammo avitakkavicāramattassa nahetussa ca avitakkaavicārassa nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Avitakkaavicāro nahetu dhammo savitakkasavicārassa nahetussa ca avitakkavicāramattassa nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … pañca. 330 Avitakkavicāramatto nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā savitakkasavicārassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Avitakkavicāramatto nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā avitakkavicāramattassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Avitakkavicāramatto nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā avitakkaavicārassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Avitakkavicāramatto nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā savitakkasavicārassa nahetussa ca avitakkavicāramattassa nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … cattāri. 331 Savitakkasavicāro nahetu ca avitakkavicāramatto nahetu ca dhammā savitakkasavicārassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Savitakkasavicāro nahetu ca avitakkavicāramatto nahetu ca dhammā avitakkavicāramattassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Savitakkasavicāro nahetu ca avitakkavicāramatto nahetu ca dhammā avitakkaavicārassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Savitakkasavicāro nahetu ca avitakkavicāramatto nahetu ca dhammā savitakkasavicārassa nahetussa ca avitakkavicāramattassa nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … cattāri. 332 Adhipati 1073 --- patthana4 1:332 Savitakkasavicāro nahetu dhammo savitakkasavicārassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … satta. 333 Avitakkavicāramatto nahetu dhammo avitakkavicāramattassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … pañca. 334 Avitakkaavicāro nahetu dhammo avitakkaavicārassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … pañca. 335 Avitakkavicāramatto nahetu ca avitakkaavicāro nahetu ca dhammā savitakkasavicārassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 336 Savitakkasavicāro nahetu ca avitakkavicāramatto nahetu ca dhammā savitakkasavicārassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 337 Anantarādi Savitakkasavicāro nahetu dhammo savitakkasavicārassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo …pe… samanantarapaccayena paccayo. 338 Savitakkasavicāro nahetu dhammo savitakkasavicārassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 339 Ārammaṇe ekavīsa, adhipatiyā tevīsa, anantare pañcavīsa, samanantare pañcavīsa, sahajāte tiṁsa, aññamaññe aṭṭhavīsa, nissaye tiṁsa, upanissaye pañcavīsa, purejāte pañca, pacchājāte pañca, āsevane ekavīsa, kamme ekādasa, vipāke ekavīsa, āhāre ekādasa, indriye ekādasa, jhāne ekavīsa, magge soḷasa, sampayutte ekādasa, vippayutte nava …pe… avigate tiṁsa. (Saṅkhittaṁ.) 340 Nahetuyā pañcatiṁsa, naārammaṇe pañcatiṁsa, naadhipatiyā pañcatiṁsa. (Saṅkhittaṁ.) 341 Ārammaṇapaccayā nahetuyā ekavīsa. (Saṅkhittaṁ.) 342 Nahetupaccayā ārammaṇe ekavīsa. (Saṅkhittaṁ.) 343 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 344 4.1.7. Pītittika, Hetuduka Paccayacatukka Pītisahagataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 345 Sukhasahagataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca sukhasahagato hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 346 Upekkhāsahagataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. 347 Pītisahagataṁ hetuñca sukhasahagataṁ hetuñca dhammaṁ paṭicca pītisahagato hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 348 Hetuyā dasa, ārammaṇe dasa …pe… avigate dasa. (Saṅkhittaṁ.) 349 Naadhipatiyā dasa, napurejāte dasa, napacchājāte dasa, naāsevane dasa, navipāke dasa, navippayutte dasa. (Saṅkhittaṁ.) 350 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 351 Hetu-ārammaṇādi Pītisahagato hetu dhammo pītisahagatassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 352 Sukhasahagato hetu dhammo sukhasahagatassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 353 Upekkhāsahagato hetu dhammo upekkhāsahagatassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo … ekaṁ. 354 Pītisahagato hetu ca sukhasahagato hetu ca dhammā pītisahagatassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 355 Pītisahagato hetu dhammo pītisahagatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Pītisahagato hetu dhammo sukhasahagatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Pītisahagato hetu dhammo upekkhāsahagatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Pītisahagato hetu dhammo pītisahagatassa hetussa ca sukhasahagatassa hetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … cattāri. 356 Sukhasahagato hetu dhammo sukhasahagatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Sukhasahagato hetu dhammo pītisahagatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Sukhasahagato hetu dhammo upekkhāsahagatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Sukhasahagato hetu dhammo pītisahagatassa hetussa ca sukhasahagatassa hetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … cattāri. 357 Upekkhāsahagato hetu dhammo upekkhāsahagatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Upekkhāsahagato hetu dhammo pītisahagatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Upekkhāsahagato hetu dhammo sukhasahagatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Upekkhāsahagato hetu dhammo pītisahagatassa hetussa ca sukhasahagatassa hetussa ca dhammassa 1074 --- patthana4 1:357 ārammaṇapaccayena paccayo … cattāri. 358 Pītisahagato hetu ca sukhasahagato hetu ca dhammā pītisahagatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … cattāri. 359 Pītisahagato hetu dhammo pītisahagatassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 360 Hetuyā dasa, ārammaṇe soḷasa, adhipatiyā soḷasa, anantare soḷasa, samanantare soḷasa, sahajāte dasa, aññamaññe dasa, nissaye dasa, upanissaye soḷasa …pe… vipāke dasa …pe… avigate dasa. (Saṅkhittaṁ.) 361 Nahetuyā soḷasa, naārammaṇe soḷasa. (Saṅkhittaṁ.) 362 Hetupaccayā naārammaṇe dasa. (Saṅkhittaṁ.) 363 Nahetupaccayā ārammaṇe soḷasa. (Saṅkhittaṁ.) 364 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 365 Hetu-ārammaṇa Pītisahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Pītisahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sukhasahagato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Pītisahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato nahetu ca sukhasahagato nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 366 Sukhasahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sukhasahagato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Sukhasahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Sukhasahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato nahetu ca sukhasahagato nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 367 Upekkhāsahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato nahetudhammo uppajjati hetupaccayā. 368 Pītisahagataṁ nahetuñca sukhasahagataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca pītisahagato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Pītisahagataṁ nahetuñca sukhasahagataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca sukhasahagato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Pītisahagataṁ nahetuñca sukhasahagataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca pītisahagato nahetu ca sukhasahagato nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 369 Pītisahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … tīṇi. 370 Sukhasahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sukhasahagato nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … tīṇi. 371 Upekkhāsahagataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … ekaṁ. 372 Pītisahagataṁ nahetuñca sukhasahagataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca pītisahagato nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 373 Hetuyā dasa, ārammaṇe dasa, adhipatiyā dasa, anantare dasa …pe… avigate dasa. (Saṅkhittaṁ.) 374 Nahetuyā dasa, naadhipatiyā dasa …pe… najhāne dve …pe… navippayutte dasa. (Saṅkhittaṁ.) 375 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 376 Ārammaṇādi Pītisahagato nahetu dhammo pītisahagatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Pītisahagato nahetu dhammo sukhasahagatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Pītisahagato nahetu dhammo upekkhāsahagatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Pītisahagato nahetu dhammo pītisahagatassa nahetussa ca sukhasahagatassa nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 377 Sukhasahagato nahetu dhammo sukhasahagatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Sukhasahagato nahetu dhammo pītisahagatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Sukhasahagato nahetu dhammo upekkhāsahagatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Sukhasahagato nahetu dhammo pītisahagatassa nahetussa ca sukhasahagatassa nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 378 Upekkhāsahagato nahetu dhammo upekkhāsahagatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Upekkhāsahagato nahetu dhammo pītisahagatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Upekkhāsahagato nahetu dhammo sukhasahagatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Upekkhāsahagato nahetu dhammo pītisahagatassa nahetussa ca sukhasahagatassa nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 379 Pītisahagato nahetu ca sukhasahagato nahetu ca dhammā pītisahagatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … 1075 --- patthana4 1:379 cattāri. 380 Pītisahagato nahetu dhammo pītisahagatassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … cattāri. 381 Sukhasahagato nahetu dhammo sukhasahagatassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … cattāri. 382 Upekkhāsahagato nahetu dhammo upekkhāsahagatassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … cattāri. 383 Pītisahagato nahetu ca sukhasahagato nahetu ca dhammā pītisahagatassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … cattāri. 384 Pītisahagato nahetu dhammo pītisahagatassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo …pe… upanissayapaccayena paccayo … cattāri. 385 Sukhasahagato nahetu dhammo sukhasahagatassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … cattāri. 386 Upekkhāsahagato nahetu dhammo upekkhāsahagatassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … cattāri. 387 Pītisahagato nahetu ca sukhasahagato nahetu ca dhammā pītisahagatassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 388 Ārammaṇe soḷasa, adhipatiyā soḷasa, anantare samanantare soḷasa, sahajāte dasa, aññamaññe dasa, nissaye dasa, upanissaye soḷasa, āsevane dasa, kamme soḷasa, āhāre dasa …pe… avigate dasa. (Saṅkhittaṁ.) 389 Nahetuyā soḷasa, naārammaṇe soḷasa, naadhipatiyā soḷasa. (Saṅkhittaṁ.) 390 Ārammaṇapaccayā nahetuyā soḷasa. (Saṅkhittaṁ.) 391 Nahetupaccayā ārammaṇe soḷasa. (Saṅkhittaṁ.) 392 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 393 4.1.8. Dassanenapahātabbattika, Hetuduka Paccayacatukka Dassanena pahātabbaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 394 Bhāvanāya pahātabbaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 395 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 396 Hetuyā tīṇi (sabbattha tīṇi), vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 397 Naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi …pe… navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 398 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 399 Dassanena pahātabbo hetu dhammo dassanena pahātabbassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 400 Dassanena pahātabbo hetu dhammo dassanena pahātabbassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 401 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe aṭṭha, adhipatiyā cha, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye aṭṭha, āsevane tīṇi, vipāke ekaṁ, indriye ekaṁ, magge ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 402 Nahetuyā aṭṭha, naārammaṇe aṭṭha. (Saṅkhittaṁ.) 403 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 404 Nahetupaccayā ārammaṇe aṭṭha. (Saṅkhittaṁ.) 405 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 406 Hetu-ārammaṇa Dassanena pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Dassanena pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Dassanena pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo nahetu ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 407 Bhāvanāya pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Bhāvanāya pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Bhāvanāya pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo nahetu ca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … tīṇi. 408 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 409 Dassanena pahātabbaṁ nahetuñca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 410 Bhāvanāya pahātabbaṁ nahetuñca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca 1076 --- patthana4 1:410 nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 411 Dassanena pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 412 Bhāvanāya pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 413 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 414 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 415 Nahetu-naārammaṇa Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo nahetu dhammo uppajjati nahetupaccayā. 416 Dassanena pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo nahetu dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 417 Bhāvanāya pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo nahetu dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 418 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo nahetu dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 419 Dassanena pahātabbaṁ nahetuñca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo nahetu dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 420 Bhāvanāya pahātabbaṁ nahetuñca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo nahetu dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 421 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava …pe… napurejāte satta, napacchājāte naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre naindriye najhāne namagge ekaṁ …pe… navippayutte tīṇi …pe… novigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 422 Hetupaccayā naārammaṇe pañca. (Saṅkhittaṁ.) 423 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 424 (Sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 425 Paccayacatukka Dassanena pahātabbo nahetu dhammo dassanena pahātabbassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Dassanena pahātabbo hetu dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … dve. 426 Bhāvanāya pahātabbo nahetu dhammo bhāvanāya pahātabbassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 427 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo nahetu dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 428 Ārammaṇe aṭṭha, adhipatiyā dasa, anantare samanantare satta, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye aṭṭha, purejāte pacchājāte āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre indriye jhāne magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 429 Nahetuyā cuddasa, naārammaṇe cuddasa. (Saṅkhittaṁ.) 430 Ārammaṇapaccayā nahetuyā aṭṭha. (Saṅkhittaṁ.) 431 Nahetupaccayā ārammaṇe aṭṭha. (Saṅkhittaṁ.) 432 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 433 4.1.9. Dassanenapahātabbahetukattika, Hetuduka Hetu Dassanena pahātabbahetukaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 434 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 435 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā (Saṅkhittaṁ.) 436 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 437 Naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi …pe… navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 438 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 439 Dassanena pahātabbahetuko hetu dhammo dassanena pahātabbahetukassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 440 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe aṭṭha, adhipatiyā cha, anantare samanantare pañca, sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, 1077 --- patthana4 1:440 upanissaye aṭṭha, āsevane tīṇi, vipāke indriye magge ekaṁ, sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 441 Nahetuyā aṭṭha, naārammaṇe aṭṭha. (Saṅkhittaṁ.) 442 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 443 Nahetupaccayā ārammaṇe aṭṭha. (Saṅkhittaṁ.) 444 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 445 Hetu Dassanena pahātabbahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 446 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 447 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 448 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 449 Nahetu Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko nahetu dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 450 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe pañca, nadhipatiyā nava …pe… napurejāte satta …pe… nakamme tīṇi, naāhāre naindriye najhāne namagge ekaṁ, navippayutte tīṇi …pe… novigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 451 Hetupaccayā naārammaṇe pañca. (Saṅkhittaṁ.) 452 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 453 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 454 Ārammaṇa Dassanena pahātabbahetuko nahetu dhammo dassanena pahātabbahetukassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … dve. 455 Bhāvanāya pahātabbahetuko nahetu dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 456 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko nahetu dhammo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 457 Ārammaṇe aṭṭha, adhipatiyā dasa …pe… upanissaye aṭṭha …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 458 Nahetuyā cuddasa, naārammaṇe cuddasa. (Saṅkhittaṁ.) 459 Ārammaṇapaccayā nahetuyā aṭṭha. (Saṅkhittaṁ.) 460 Nahetupaccayā ārammaṇe aṭṭha. (Saṅkhittaṁ.) 461 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 462 4.1.10. Ācayagāmittika, Hetuduka Hetu Ācayagāmiṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca ācayagāmī hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 463 Apacayagāmiṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca apacayagāmī hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 464 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 465 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi. (Sabbattha tīṇi.) 466 Naadhipatiyā tīṇi, naāsevane dve, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 467 Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 468 Naadhipatipaccayā hetuyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 469 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 470 Hetu-ārammaṇādi Ācayagāmī hetu dhammo ācayagāmissa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 471 Apacayagāmī hetu dhammo apacayagāmissa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 472 Nevācayagāmināpacayagāmī hetu dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 473 Ācayagāmī hetu dhammo ācayagāmissa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ācayagāmī hetu dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 474 Apacayagāmī hetu dhammo ācayagāmissa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Apacayagāmī hetu dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 475 Nevācayagāmināpacayagāmī hetu dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nevācayagāmināpacayagāmī hetu dhammo ācayagāmissa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 476 Ācayagāmī hetu dhammo ācayagāmissa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. 477 Apacayagāmī hetu dhammo 1078 --- patthana4 1:477 apacayagāmissa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—sahajātādhipati …. Apacayagāmī hetu dhammo ācayagāmissa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Apacayagāmī hetu dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati …. 478 Nevācayagāmināpacayagāmī hetu dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Nevācayagāmināpacayagāmī hetu dhammo ācayagāmissa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 479 Ācayagāmī hetu dhammo ācayagāmissa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Ācayagāmī hetu dhammo apacayagāmissa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Ācayagāmī hetu dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 480 Apacayagāmī hetu dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 481 Nevācayagāmināpacayagāmī hetu dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 482 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe cha, adhipatiyā cha, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye aṭṭha, āsevane tīṇi, vipāke ekaṁ, indriye magge sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 483 Nahetuyā aṭṭha, naārammaṇe aṭṭha. (Saṅkhittaṁ.) 484 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 485 Nahetupaccayā ārammaṇe cha. (Saṅkhittaṁ.) 486 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 487 Hetu-ārammaṇa Ācayagāmiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca ācayagāmī nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Ācayagāmiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Ācayagāmiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca ācayagāmī nahetu ca nevācayagāmināpacayagāmī nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 488 Apacayagāmiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca apacayagāmī nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Apacayagāmiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Apacayagāmiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca apacayagāmī nahetu ca nevācayagāmināpacayagāmī nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 489 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 490 Ācayagāmiṁ nahetuñca nevācayagāmināpacayagāmiṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 491 Apacayagāmiṁ nahetuñca nevācayagāmināpacayagāmiṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 492 Ācayagāmiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca ācayagāmī nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 493 Apacayagāmiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca apacayagāmī nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 494 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 495 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 496 Nahetu-naārammaṇa Nevācayagāmināpacayagāmiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī nahetu dhammo uppajjati nahetupaccayā. 497 Ācayagāmiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī nahetu dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 498 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā cha, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane satta, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre naindriye najhāne namagge ekaṁ …pe… navippayutte tīṇi …pe… novigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 499 Hetupaccayā naārammaṇe pañca. (Saṅkhittaṁ.) 500 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 501 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 502 Paccayacatukka Ācayagāmī nahetu dhammo ācayagāmissa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ācayagāmī nahetu dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 503 Apacayagāmī nahetu dhammo ācayagāmissa nahetussa dhammassa 1079 --- patthana4 1:503 ārammaṇapaccayena paccayo. Apacayagāmī nahetu dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 504 Nevācayagāmināpacayagāmī nahetu dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nevācayagāmināpacayagāmī nahetu dhammo ācayagāmissa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nevācayagāmināpacayagāmī nahetu dhammo apacayagāmissa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 505 Ācayagāmī nahetu dhammo ācayagāmissa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 506 Apacayagāmī nahetu dhammo apacayagāmissa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Apacayagāmī nahetu dhammo ācayagāmissa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Apacayagāmī nahetu dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Apacayagāmī nahetu dhammo apacayagāmissa nahetussa ca nevācayagāmināpacayagāmissa nahetussa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 507 Nevācayagāmināpacayagāmī nahetu dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 508 Ācayagāmī nahetu dhammo ācayagāmissa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Ācayagāmī nahetu dhammo apacayagāmissa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Ācayagāmī nahetu dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 509 Apacayagāmī nahetu dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 510 Nevācayagāmināpacayagāmī nahetu dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Nevācayagāmināpacayagāmī nahetu dhammo ācayagāmissa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. …pe…. 511 Ācayagāmī nahetu dhammo ācayagāmissa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 512 Ārammaṇe satta, adhipatiyā dasa, anantare cha samanantare cha, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte pacchājāte āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre indriye jhāne magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 513 Nahetuyā pannarasa, naārammaṇe pannarasa. (Saṅkhittaṁ.) 514 Ārammaṇapaccayā nahetuyā satta. (Saṅkhittaṁ.) 515 Nahetupaccayā ārammaṇe satta. (Saṅkhittaṁ.) 516 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 517 4.1.11. Sekkhattika, Hetuduka Hetu Sekkhaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca sekkho hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 518 Asekkhaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca asekkho hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 519 Nevasekkhanāsekkhaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 520 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… āsevane dve …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 521 Naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke dve, navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 522 Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 523 Naadhipatipaccayā hetuyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 524 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 525 Hetu-ārammaṇādi Sekkho hetu dhammo sekkhassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 526 Asekkho hetu dhammo asekkhassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 527 Nevasekkhanāsekkho hetu dhammo nevasekkhanāsekkhassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 528 Sekkho hetu dhammo nevasekkhanāsekkhassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 529 Asekkho hetu dhammo nevasekkhanāsekkhassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 530 Nevasekkhanāsekkho hetu dhammo nevasekkhanāsekkhassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 531 Sekkho hetu dhammo sekkhassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sekkho hetu dhammo nevasekkhanāsekkhassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 532 Asekkho hetu dhammo asekkhassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Asekkho hetu dhammo 1080 --- patthana4 1:532 nevasekkhanāsekkhassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 533 Nevasekkhanāsekkho hetu dhammo nevasekkhanāsekkhassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 534 Sekkho hetu dhammo sekkhassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Sekkho hetu dhammo asekkhassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Sekkho hetu dhammo nevasekkhanāsekkhassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 535 Asekkho hetu dhammo asekkhassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Asekkho hetu dhammo nevasekkhanāsekkhassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 536 Nevasekkhanāsekkho hetu dhammo nevasekkhanāsekkhassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Nevasekkhanāsekkho hetu dhammo sekkhassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Nevasekkhanāsekkho hetu dhammo asekkhassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 537 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca, anantare aṭṭha, samanantare aṭṭha, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye aṭṭha …pe… āsevane dve, vipāke tīṇi, indriye magge sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 538 Nahetuyā aṭṭha, naārammaṇe aṭṭha. (Saṅkhittaṁ.) 539 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 540 Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 541 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 542 Hetu-ārammaṇa Sekkhaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sekkho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Sekkhaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Sekkhaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sekkho nahetu ca nevasekkhanāsekkho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 543 Asekkhaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca asekkho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 544 Nevasekkhanāsekkhaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 545 Sekkhaṁ nahetuñca nevasekkhanāsekkhaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 546 Asekkhaṁ nahetuñca nevasekkhanāsekkhaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 547 Sekkhaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sekkho nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 548 Asekkhaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca asekkho nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 549 Nevasekkhanāsekkhaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 550 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava …pe… āsevane dve …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 551 Nahetu Nevasekkhanāsekkhaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho nahetu dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 552 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā tīṇi …pe… napurejāte satta, napacchājāte naāsevane nava, nakamme dve, navipāke pañca …pe… novigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 553 Hetupaccayā naārammaṇe pañca. (Saṅkhittaṁ.) 554 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 555 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 556 Paccayacatukka Sekkho nahetu dhammo nevasekkhanāsekkhassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 557 Asekkho nahetu dhammo nevasekkhanāsekkhassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 558 Nevasekkhanāsekkho nahetu dhammo nevasekkhanāsekkhassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nevasekkhanāsekkho nahetu dhammo sekkhassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Nevasekkhanāsekkho nahetu dhammo asekkhassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 559 Sekkho nahetu dhammo sekkhassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 560 Asekkho nahetu dhammo asekkhassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 561 Nevasekkhanāsekkho nahetu dhammo nevasekkhanāsekkhassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 562 Ārammaṇe pañca, adhipatiyā nava, anantare aṭṭha, samanantare aṭṭha, sahajāte nava, aññamaññe 1081 --- patthana4 1:562 tīṇi, nissaye terasa, upanissaye aṭṭha, purejāte pacchājāte tīṇi, āsevane dve, kamme aṭṭha, vipāke satta, āhāre indriye jhāne magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 563 Nahetuyā cuddasa, naārammaṇe cuddasa. (Saṅkhittaṁ.) 564 Ārammaṇapaccayā nahetuyā pañca. (Saṅkhittaṁ.) 565 Nahetupaccayā ārammaṇe pañca. (Saṅkhittaṁ.) 566 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 567 4.1.12. Parittattika, Hetuduka Parittaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca paritto hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 568 Mahaggataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca mahaggato hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 569 Appamāṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 570 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 571 Naadhipatiyā tīṇi …pe… navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 572 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 573 Hetu-ārammaṇādi Paritto hetu dhammo parittassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 574 Mahaggato hetu dhammo mahaggatassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 575 Appamāṇo hetu dhammo appamāṇassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 576 Paritto hetu dhammo parittassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Paritto hetu dhammo mahaggatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 577 Mahaggato hetu dhammo mahaggatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Mahaggato hetu dhammo parittassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 578 Appamāṇo hetu dhammo parittassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Appamāṇo hetu dhammo mahaggatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 579 Paritto hetu dhammo parittassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 580 Mahaggato hetu dhammo mahaggatassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Mahaggato hetu dhammo parittassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 581 Appamāṇo hetu dhammo appamāṇassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … dve. 582 Paritto hetu dhammo parittassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Paritto hetu dhammo mahaggatassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Paritto hetu dhammo appamāṇassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 583 Mahaggato hetu dhammo mahaggatassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Mahaggato hetu dhammo parittassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Mahaggato hetu dhammo appamāṇassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 584 Appamāṇo hetu dhammo appamāṇassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Appamāṇo hetu dhammo parittassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Appamāṇo hetu dhammo mahaggatassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 585 Paritto hetu dhammo parittassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 586 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca, anantare nava, samanantare nava, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane cattāri, vipāke tīṇi, indriye magge sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 587 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 588 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 589 Nahetupaccayā ārammaṇe cha. (Saṅkhittaṁ.) 590 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 591 Hetu Parittaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca paritto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 592 Mahaggataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca mahaggato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Mahaggataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca paritto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Mahaggataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca paritto nahetu ca mahaggato nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 593 Appamāṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Appamāṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca paritto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Appamāṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca paritto nahetu ca appamāṇo nahetu ca dhammā uppajjanti 1082 --- patthana4 1:593 hetupaccayā. 594 Parittaṁ nahetuñca mahaggataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca paritto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 595 Parittaṁ nahetuñca appamāṇaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca paritto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 596 Hetuyā terasa, ārammaṇe pañca, adhipatiyā nava …pe… sahajāte terasa, aññamaññe satta …pe… purejāte āsevane tīṇi …pe… vigate pañca, avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 597 Nahetu Parittaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca paritto nahetu dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 598 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā dasa, napurejāte dvādasa, napacchājāte naāsevane terasa, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre naindriye najhāne namagge ekaṁ …pe… navippayutte tīṇi …pe… novigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 599 Hetupaccayā naārammaṇe pañca. (Saṅkhittaṁ.) 600 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 601 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 602 Paccayacatukka Paritto nahetu dhammo parittassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Paritto nahetu dhammo mahaggatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 603 Mahaggato nahetu dhammo mahaggatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Mahaggato nahetu dhammo parittassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 604 Appamāṇo nahetu dhammo appamāṇassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Appamāṇo nahetu dhammo parittassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Appamāṇo nahetu dhammo mahaggatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 605 Paritto nahetu dhammo parittassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 606 Ārammaṇe satta, adhipatiyā satta, anantare nava, samanantare nava, sahajāte ekādasa, aññamaññe satta, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte pacchājāte tīṇi, āsevane cattāri …pe… sampayutte tīṇi, vippayutte pañca …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 607 Nahetuyā pannarasa, naārammaṇe pannarasa. (Saṅkhittaṁ.) 608 Ārammaṇapaccayā nahetuyā satta. (Saṅkhittaṁ.) 609 Nahetupaccayā ārammaṇe satta. (Saṅkhittaṁ.) 610 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 611 4.1.13. Parittārammaṇattika, Hetuduka Hetu Parittārammaṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca parittārammaṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 612 Mahaggatārammaṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca mahaggatārammaṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 613 Appamāṇārammaṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇārammaṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 614 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vigate tīṇi, avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 615 Naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 616 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 617 Hetu-ārammaṇa Parittārammaṇo hetu dhammo parittārammaṇassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 618 Mahaggatārammaṇo hetu dhammo mahaggatārammaṇassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 619 Appamāṇārammaṇo hetu dhammo appamāṇārammaṇassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 620 Parittārammaṇo hetu dhammo parittārammaṇassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Parittārammaṇo hetu dhammo mahaggatārammaṇassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 621 Mahaggatārammaṇo hetu dhammo mahaggatārammaṇassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Mahaggatārammaṇo hetu dhammo parittārammaṇassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 622 Appamāṇārammaṇo hetu dhammo appamāṇārammaṇassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Appamāṇārammaṇo hetu dhammo parittārammaṇassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Appamāṇārammaṇo hetu dhammo mahaggatārammaṇassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 623 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe satta, adhipatiyā satta, anantare nava, samanantare nava, sahajāte 1083 --- patthana4 1:623 aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane pañca, vipāke tīṇi, indriye magge sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 624 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 625 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 626 Nahetupaccayā ārammaṇe satta. (Saṅkhittaṁ.) 627 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 628 Hetu Parittārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca parittārammaṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 629 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 630 Parittārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca parittārammaṇo nahetu dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 631 Nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā tīṇi …pe… najhāne ekaṁ …pe… navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 632 Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 633 Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 634 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 635 Ārammaṇa-adhipati Parittārammaṇo nahetu dhammo parittārammaṇassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Parittārammaṇo nahetu dhammo mahaggatārammaṇassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 636 Mahaggatārammaṇo nahetu dhammo mahaggatārammaṇassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Mahaggatārammaṇo nahetu dhammo parittārammaṇassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 637 Appamāṇārammaṇo nahetu dhammo appamāṇārammaṇassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Appamāṇārammaṇo nahetu dhammo parittārammaṇassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Appamāṇārammaṇo nahetu dhammo mahaggatārammaṇassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 638 Parittārammaṇo nahetu dhammo parittārammaṇassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 639 Ārammaṇe satta, adhipatiyā satta, anantare nava, samanantare nava, sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane kamme pañca, vipāke …pe… sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 640 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 641 Ārammaṇapaccayā nahetuyā satta. (Saṅkhittaṁ.) 642 Nahetupaccayā ārammaṇe satta. (Saṅkhittaṁ.) 643 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 644 4.1.14. Hīnattika, Hetuduka Hetu Hīnaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca hīno hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Majjhimaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca majjhimo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Paṇītaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca paṇīto hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 645 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 646 Naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 647 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 648 Hetu-ārammaṇādi Hīno hetu dhammo hīnassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 649 Majjhimo hetu dhammo majjhimassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 650 Paṇīto hetu dhammo paṇītassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 651 Hīno hetu dhammo hīnassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Hīno hetu dhammo majjhimassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 652 Majjhimo hetu dhammo majjhimassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Majjhimo hetu dhammo hīnassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 653 Paṇīto hetu dhammo majjhimassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 654 Hīno hetu dhammo hīnassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 655 Majjhimo hetu dhammo majjhimassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Majjhimo hetu dhammo hīnassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 656 Paṇīto hetu dhammo paṇītassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Paṇīto hetu dhammo majjhimassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 657 Hīno hetu dhammo hīnassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … dve. 658 Majjhimo hetu dhammo 1084 --- patthana4 1:658 majjhimassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … dve. 659 Paṇīto hetu dhammo paṇītassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … dve. (Saṅkhittaṁ.) 660 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe pañca, adhipatiyā pañca, anantare cha, samanantare cha, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye aṭṭha, āsevane tīṇi, vipāke indriye magge dve, sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 661 Nahetuyā aṭṭha, naārammaṇe aṭṭha. (Saṅkhittaṁ.) 662 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 663 Nahetupaccayā ārammaṇe pañca. (Saṅkhittaṁ.) 664 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 665 Hetu Hīnaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca hīno nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 666 (Yathā saṅkiliṭṭhattikahetudukaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 667 4.1.15. Micchattaniyatattika, Hetuduka Hetu Micchattaniyataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca micchattaniyato hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 668 Sammattaniyataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca sammattaniyato hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 669 Aniyataṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca aniyato hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 670 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 671 Naadhipatiyā dve, napurejāte dve, napacchājāte tīṇi, naāsevane ekaṁ, navipāke tīṇi, navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ.) 672 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 673 Hetu-ārammaṇādi Micchattaniyato hetu dhammo micchattaniyatassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 674 Sammattaniyato hetu dhammo sammattaniyatassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 675 Aniyato hetu dhammo aniyatassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 676 Micchattaniyato hetu dhammo aniyatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 677 Sammattaniyato hetu dhammo aniyatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 678 Aniyato hetu dhammo aniyatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 679 Aniyato hetu dhammo micchattaniyatassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 680 Sammattaniyato hetu dhammo sammattaniyatassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sammattaniyato hetu dhammo aniyatassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 681 Aniyato hetu dhammo aniyatassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 682 Anantarādi Micchattaniyato hetu dhammo aniyatassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 683 Sammattaniyato hetu dhammo aniyatassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 684 Aniyato hetu dhammo aniyatassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Aniyato hetu dhammo micchattaniyatassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Aniyato hetu dhammo sammattaniyatassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. …pe… 685 Micchattaniyato hetu dhammo micchattaniyatassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Micchattaniyato hetu dhammo aniyatassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 686 Sammattaniyato hetu dhammo sammattaniyatassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Sammattaniyato hetu dhammo aniyatassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 687 Aniyato hetu dhammo aniyatassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Aniyato hetu dhammo micchattaniyatassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Aniyato hetu dhammo sammattaniyatassa hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 688 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā tīṇi, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte tīṇi …pe… upanissaye satta, āsevane tīṇi, vipāke ekaṁ, indriye magge dve, sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 689 Nahetuyā satta, naārammaṇe satta. (Saṅkhittaṁ.) 690 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 691 Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 692 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 693 Hetu Micchattaniyataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca 1085 --- patthana4 1:693 micchattaniyato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 694 Sammattaniyataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sammattaniyato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Sammattaniyataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca aniyato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Sammattaniyataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sammattaniyato nahetu ca aniyato nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 695 Aniyataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca aniyato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 696 Micchattaniyataṁ nahetuñca aniyataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca aniyato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 697 Sammattaniyataṁ nahetuñca aniyataṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca aniyato nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 698 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 699 Nahetu Aniyataṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca aniyato nahetu dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 700 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā tīṇi …pe… napurejāte cha, napacchājāte nava, naāsevane pañca, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre naindriye najhāne namagge ekaṁ …pe… navippayutte dve …pe… novigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 701 Hetupaccayā naārammaṇe pañca. (Saṅkhittaṁ.) 702 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 703 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 704 Ārammaṇa-adhipati-anantara Micchattaniyato nahetu dhammo aniyatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 705 Sammattaniyato nahetu dhammo aniyatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 706 Aniyato nahetu dhammo aniyatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Aniyato nahetu dhammo micchattaniyatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Aniyato nahetu dhammo sammattaniyatassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 707 Micchattaniyato nahetu dhammo micchattaniyatassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 708 Sammattaniyato nahetu dhammo sammattaniyatassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sammattaniyato nahetu dhammo aniyatassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sammattaniyato nahetu dhammo sammattaniyatassa nahetussa ca aniyatassa nahetussa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 709 Aniyato nahetu dhammo aniyatassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Aniyato nahetu dhammo sammattaniyatassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 710 Micchattaniyato nahetu dhammo aniyatassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 711 Sammattaniyato nahetu dhammo aniyatassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 712 Aniyato nahetu dhammo aniyatassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Aniyato nahetu dhammo micchattaniyatassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Aniyato nahetu dhammo sammattaniyatassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 713 Ārammaṇe pañca, adhipatiyā aṭṭha, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye satta, purejāte pacchājāte āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre indriye jhāne magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 714 Nahetuyā terasa, naārammaṇe terasa, naadhipatiyā terasa. (Saṅkhittaṁ.) 715 Ārammaṇapaccayā nahetuyā pañca. (Saṅkhittaṁ.) 716 Nahetupaccayā ārammaṇe pañca. (Saṅkhittaṁ.) 717 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 718 4.1.16. Maggārammaṇattika, Hetuduka Hetu Maggārammaṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 719 Maggahetukaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca maggahetuko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 720 Maggādhipatiṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca maggādhipati hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 721 Maggārammaṇaṁ hetuñca maggādhipatiṁ hetuñca dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 1086 --- patthana4 1:721 722 Maggahetukaṁ hetuñca maggādhipatiṁ hetuñca dhammaṁ paṭicca maggahetuko hetu dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 723 Hetuyā sattarasa …pe… avigate sattarasa. (Saṅkhittaṁ.) 724 Naadhipatiyā sattarasa, napurejāte sattarasa …pe… naāsevane nava, navipāke sattarasa, navippayutte sattarasa. (Saṅkhittaṁ.) 725 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 726 Hetu-ārammaṇādi Maggārammaṇo hetu dhammo maggārammaṇassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 727 Maggahetuko hetu dhammo maggahetukassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 728 Maggādhipati hetu dhammo maggādhipatissa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo … pañca. 729 Maggārammaṇo hetu ca maggādhipati hetu ca dhammā maggārammaṇassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 730 Maggahetuko hetu ca maggādhipati hetu ca dhammā maggahetukassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 731 Maggahetuko hetu dhammo maggārammaṇassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Maggahetuko hetu dhammo maggādhipatissa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Maggahetuko hetu dhammo maggārammaṇassa hetussa ca maggādhipatissa hetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 732 Maggādhipati hetu dhammo maggādhipatissa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 733 Maggahetuko hetu ca maggādhipati hetu ca dhammā maggārammaṇassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 734 Maggārammaṇo hetu dhammo maggārammaṇassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 735 Maggahetuko hetu dhammo maggahetukassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … pañca. 736 Maggādhipati hetu dhammo maggādhipatissa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … pañca. 737 Maggārammaṇo hetu ca maggādhipati hetu ca dhammā maggārammaṇassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 738 Maggahetuko hetu ca maggādhipati hetu ca dhammā maggārammaṇassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … pañca. 739 Maggārammaṇo hetu dhammo maggārammaṇassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi. 740 Maggādhipati hetu dhammo maggādhipatissa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi. 741 Maggārammaṇo hetu ca maggādhipati hetu ca dhammā maggārammaṇassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 742 Hetuyā sattarasa, ārammaṇe nava, adhipatiyā ekavīsa, anantare nava, samanantare nava, sahajāte sattarasa, aññamaññe sattarasa, nissaye sattarasa, upanissaye ekavīsa, āsevane nava, indriye magge sampayutte sattarasa …pe… avigate sattarasa. (Saṅkhittaṁ.) 743 Nahetuyā ekavīsa, naārammaṇe sattarasa. (Saṅkhittaṁ.) 744 Hetupaccayā naārammaṇe sattarasa. (Saṅkhittaṁ.) 745 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 746 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 747 Hetu Maggārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Maggārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca maggādhipati nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Maggārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo nahetu ca maggādhipati nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 748 Maggahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca maggahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Maggahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca maggādhipati nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Maggahetukaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca maggahetuko nahetu ca maggādhipati nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 749 Maggādhipatiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca maggādhipati nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Maggādhipatiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Maggādhipatiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca maggahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Maggādhipatiṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo nahetu ca maggādhipati nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Maggādhipatiṁ nahetuṁ 1087 --- patthana4 1:749 dhammaṁ paṭicca maggahetuko nahetu ca maggādhipati nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 750 Maggārammaṇaṁ nahetuñca maggādhipatiṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Maggārammaṇaṁ nahetuñca maggādhipatiṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca maggādhipati nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Maggārammaṇaṁ nahetuñca maggādhipatiṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo nahetu ca maggādhipati nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 751 Maggahetukaṁ nahetuñca maggādhipatiṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca maggahetuko nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Maggahetukaṁ nahetuñca maggādhipatiṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca maggādhipati nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Maggahetukaṁ nahetuñca maggādhipatiṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca maggahetuko nahetu ca maggādhipati nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 752 Hetuyā sattarasa, ārammaṇe sattarasa …pe… avigate sattarasa. (Saṅkhittaṁ.) 753 Nahetu Maggārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo nahetu dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 754 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā sattarasa, napurejāte sattarasa, napacchājāte sattarasa, naāsevane nava, nakamme sattarasa, navipāke sattarasa, namagge ekaṁ, navippayutte sattarasa. (Saṅkhittaṁ.) 755 Hetupaccayā naadhipatiyā sattarasa. (Saṅkhittaṁ.) 756 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 757 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 758 Ārammaṇādi Maggahetuko nahetu dhammo maggārammaṇassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Maggahetuko nahetu dhammo maggādhipatissa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Maggahetuko nahetu dhammo maggārammaṇassa nahetussa ca maggādhipatissa nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 759 Maggādhipati nahetu dhammo maggādhipatissa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Maggādhipati nahetu dhammo maggārammaṇassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Maggādhipati nahetu dhammo maggārammaṇassa nahetussa ca maggādhipatissa nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 760 Maggahetuko nahetu ca maggādhipati nahetu ca dhammā maggārammaṇassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 761 Maggārammaṇo nahetu dhammo maggārammaṇassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 762 Maggahetuko nahetu dhammo maggahetukassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Maggahetuko nahetu dhammo maggārammaṇassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Maggahetuko nahetu dhammo maggādhipatissa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Maggahetuko nahetu dhammo maggārammaṇassa nahetussa ca maggādhipatissa nahetussa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Maggahetuko nahetu dhammo maggahetukassa nahetussa ca maggādhipatissa nahetussa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 763 Maggādhipati nahetu dhammo maggādhipatissa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … pañca. 764 Maggārammaṇo nahetu ca maggādhipati nahetu ca dhammā maggārammaṇassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 765 Maggahetuko nahetu ca maggādhipati nahetu ca dhammā maggahetukassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … pañca. 766 Anantara-upanissaya Maggārammaṇo nahetu dhammo maggārammaṇassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Maggārammaṇo nahetu dhammo maggādhipatissa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Maggārammaṇo nahetu dhammo maggārammaṇassa nahetussa ca maggādhipatissa nahetussa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo. 767 Maggādhipati nahetu dhammo maggādhipatissa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Maggādhipati nahetu dhammo maggārammaṇassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Maggādhipati nahetu dhammo maggārammaṇassa nahetussa ca maggādhipatissa nahetussa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo. 768 Maggārammaṇo nahetu ca maggādhipati nahetu ca 1088 --- patthana4 1:768 dhammā maggārammaṇassa nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi …pe…. 769 Maggārammaṇo nahetu dhammo maggārammaṇassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 770 Maggahetuko nahetu dhammo maggahetukassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … pañca. 771 Maggādhipati nahetu dhammo maggādhipatissa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … pañca. 772 Maggārammaṇo nahetu ca maggādhipati nahetu ca dhammā maggārammaṇassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 773 Maggahetuko nahetu ca maggādhipati nahetu ca dhammā maggahetukassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … pañca. (Saṅkhittaṁ.) 774 Ārammaṇe nava, adhipatiyā ekavīsa, anantare nava, samanantare nava, sahajāte sattarasa, aññamaññe sattarasa, nissaye sattarasa, upanissaye ekavīsa, āsevane nava, kamme sattarasa, āhāre indriye jhāne magge sampayutte sattarasa …pe… avigate sattarasa. (Saṅkhittaṁ.) 775 Nahetuyā ekavīsa, naārammaṇe sattarasa. (Saṅkhittaṁ.) 776 Ārammaṇapaccayā nahetuyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 777 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 778 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 779 4.1.17. Uppannattika, Hetuduka Hetvādi Uppanno hetu dhammo uppannassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo— uppannā hetū sampayuttakānaṁ hetūnaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 780 Anuppanno hetu dhammo uppannassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— anuppannā hetū cetopariyañāṇassa anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. Uppādī hetu dhammo uppannassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— uppādī hetū cetopariyañāṇassa anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 781 Uppanno hetu dhammo uppannassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 782 Sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … vipākapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo … atthipaccayena paccayo …pe… avigatapaccayena paccayo. 783 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe dve, adhipatiyā tīṇi, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye dve …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 784 Nahetuyā dve, naārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 785 Hetupaccayā naārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 786 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 787 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 788 Ārammaṇādi Uppanno nahetu dhammo uppannassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 789 Anuppanno nahetu dhammo uppannassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 790 Uppādī nahetu dhammo uppannassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 791 Uppanno nahetu dhammo uppannassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 792 Anuppanno nahetu dhammo uppannassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 793 Uppādī nahetu dhammo uppannassa nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 794 Uppanno nahetu dhammo uppannassa nahetussa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 795 Anuppanno nahetu dhammo uppannassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. 796 Uppādī nahetu dhammo uppannassa nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 797 Ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye tīṇi …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 798 Nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 799 Ārammaṇapaccayā nahetuyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 800 Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 801 4.1.18. Atītattika, Hetuduka Paccuppanno hetu dhammo paccuppannassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 802 Atīto hetu dhammo paccuppannassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Anāgato hetu dhammo paccuppannassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 803 Hetuyā ekaṁ, 1089 --- patthana4 1:803 ārammaṇe dve, adhipatiyā tīṇi …pe… sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye dve …pe… vipāke ekaṁ, indriye ekaṁ, magge ekaṁ, sampayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 804 Nahetuyā dve, naārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 805 Hetupaccayā naārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 806 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 807 Ārammaṇa Atīto nahetu dhammo paccuppannassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 808 Anāgato nahetu dhammo paccuppannassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 809 Paccuppanno nahetu dhammo paccuppannassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 810 Ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, anantare ekaṁ …pe… sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye tīṇi …pe… āsevane ekaṁ, kamme dve, vipāke ekaṁ …pe… indriye ekaṁ, magge ekaṁ, sampayutte ekaṁ, atthiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 811 Nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 812 Ārammaṇapaccayā nahetuyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 813 Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 814 4.1.19. Atītārammaṇattika, Hetuduka Hetu Atītārammaṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 815 Anāgatārammaṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca anāgatārammaṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 816 Paccuppannārammaṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca paccuppannārammaṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 817 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 818 Naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ.) 819 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 820 Hetu-ārammaṇa Atītārammaṇo hetu dhammo atītārammaṇassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 821 Anāgatārammaṇo hetu dhammo anāgatārammaṇassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 822 Paccuppannārammaṇo hetu dhammo paccuppannārammaṇassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 823 Atītārammaṇo hetu dhammo atītārammaṇassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Atītārammaṇo hetu dhammo anāgatārammaṇassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Atītārammaṇo hetu dhammo paccuppannārammaṇassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 824 Anāgatārammaṇo hetu dhammo anāgatārammaṇassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 825 Paccuppannārammaṇo hetu dhammo paccuppannārammaṇassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 826 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare cha, samanantare cha, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, vipāke indriye magge sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 827 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 828 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 829 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 830 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 831 Hetu Atītārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 832 Anāgatārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anāgatārammaṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 833 Paccuppannārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca paccuppannārammaṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 834 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 835 Nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, najhāne ekaṁ, namagge tīṇi, navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ.) 836 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 837 Ārammaṇa Atītārammaṇo nahetu dhammo atītārammaṇassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 838 Anāgatārammaṇo nahetu dhammo anāgatārammaṇassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 839 Paccuppannārammaṇo nahetu dhammo paccuppannārammaṇassa nahetussa dhammassa 1090 --- patthana4 1:839 ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 840 Ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare satta …pe… sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme nava, vipāke …pe… sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 841 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 842 Ārammaṇapaccayā nahetuyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 843 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 844 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 845 4.1.20. Ajjhattattika, Hetuduka Hetu Ajjhattaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 846 Bahiddhā hetuṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhā hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 847 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 848 Naadhipatiyā dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, navipāke dve, navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ.) 849 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 850 Hetu-ārammaṇādi Ajjhatto hetu dhammo ajjhattassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 851 Bahiddhā hetu dhammo bahiddhā hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 852 Ajjhatto hetu dhammo ajjhattassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ajjhatto hetu dhammo bahiddhā hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 853 Bahiddhā hetu dhammo bahiddhā hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Bahiddhā hetu dhammo ajjhattassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 854 Ajjhatto hetu dhammo ajjhattassa hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 855 Bahiddhā hetu dhammo bahiddhā hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 856 Ajjhatto hetu dhammo ajjhattassa hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 857 Bahiddhā hetu dhammo bahiddhā hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 858 Hetuyā dve, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye cattāri …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 859 Nahetuyā cattāri, naārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 860 Hetupaccayā naārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 861 Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 862 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 863 Hetu Ajjhattaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 864 Bahiddhā nahetuṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhā nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 865 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 866 Nahetuyā dve, naadhipatiyā dve …pe… navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ.) 867 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 868 Ārammaṇa Ajjhatto nahetu dhammo ajjhattassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ajjhatto nahetu dhammo bahiddhā nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 869 Bahiddhā nahetu dhammo bahiddhā nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Bahiddhā nahetu dhammo ajjhattassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 870 Ārammaṇe cattāri, adhipatiyā cattāri, anantare dve …pe… sahajāte aññamaññe nissaye dve, upanissaye cattāri, purejāte cha, pacchājāte āsevane kamme vipāke dve, āhāre cha, indriye …pe… vippayutte dve …pe… avigate cha. (Saṅkhittaṁ.) 871 Nahetuyā cha, naārammaṇe cha. (Saṅkhittaṁ.) 872 Ārammaṇapaccayā nahetuyā cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 873 Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 874 Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 875 4.1.21. Ajjhattārammaṇattika, Hetuduka Hetu Ajjhattārammaṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattārammaṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 876 Bahiddhārammaṇaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhārammaṇo hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 877 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 878 Naadhipatiyā dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, navipāke dve, navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ.) 879 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 880 Hetu-ārammaṇa 1091 --- patthana4 1:880 Ajjhattārammaṇo hetu dhammo ajjhattārammaṇassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 881 Bahiddhārammaṇo hetu dhammo bahiddhārammaṇassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 882 Ajjhattārammaṇo hetu dhammo ajjhattārammaṇassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ajjhattārammaṇo hetu dhammo bahiddhārammaṇassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 883 Bahiddhārammaṇo hetu dhammo bahiddhārammaṇassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Bahiddhārammaṇo hetu dhammo ajjhattārammaṇassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 884 Hetuyā dve, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā tīṇi, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte aññamaññe nissaye dve, upanissaye cattāri, āsevane tīṇi, vipāke indriye magge sampayutte dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 885 Nahetuyā cattāri, naārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 886 Hetupaccayā naārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 887 Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 888 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 889 Hetu Ajjhattārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattārammaṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 890 Bahiddhārammaṇaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhārammaṇo nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 891 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 892 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 893 Ārammaṇa Ajjhattārammaṇo nahetu dhammo ajjhattārammaṇassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 894 Ārammaṇe cattāri, adhipatiyā tīṇi, anantare cattāri, sahajāte aññamaññe nissaye dve, upanissaye cattāri, āsevane tīṇi, kamme cattāri, vipāke …pe… sampayutte dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 895 Nahetuyā cattāri, naārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 896 Ārammaṇapaccayā nahetuyā cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 897 Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 898 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 899 4.1.22. Sanidassanasappaṭighattika, Hetuduka Anidassanaappaṭighaṁ hetuṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 900 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 901 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 902 Anidassanaappaṭigho hetu dhammo anidassanaappaṭighassa hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo. 903 Anidassanaappaṭigho hetu dhammo anidassanaappaṭighassa hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 904 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Sabbattha ekaṁ.) 905 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 906 Hetu-ārammaṇa Anidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nahetu ca anidassanaappaṭigho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho nahetu ca anidassanaappaṭigho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nahetu ca anidassanasappaṭigho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nahetu ca anidassanasappaṭigho nahetu ca anidassanaappaṭigho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … satta. 907 Anidassanaappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho nahetu 1092 --- patthana4 1:907 dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nahetu ca anidassanaappaṭigho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho nahetu ca anidassanaappaṭigho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nahetu ca anidassanasappaṭigho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Anidassanaappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nahetu ca anidassanasappaṭigho nahetu ca anidassanaappaṭigho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … satta. 908 Anidassanasappaṭighaṁ nahetuñca anidassanaappaṭighaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ nahetuñca anidassanaappaṭighaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ nahetuñca anidassanaappaṭighaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ nahetuñca anidassanaappaṭighaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nahetu ca anidassanaappaṭigho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ nahetuñca anidassanaappaṭighaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho nahetu ca anidassanaappaṭigho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ nahetuñca anidassanaappaṭighaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nahetu ca anidassanasappaṭigho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. Anidassanasappaṭighaṁ nahetuñca anidassanaappaṭighaṁ nahetuñca dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho nahetu ca anidassanasappaṭigho nahetu ca anidassanaappaṭigho nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā … satta. 909 Anidassanaappaṭighaṁ nahetuṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho nahetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 910 Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekavīsa …pe… aññamaññe cha, upanissaye purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate ekavīsa. (Saṅkhittaṁ.) 911 Nahetuyā ekavīsa, naārammaṇe ekavīsa …pe… novigate ekavīsa. 912 Hetupaccayā naārammaṇe ekavīsa. (Saṅkhittaṁ.) 913 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 914 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 915 Hetu Sanidassanasappaṭigho nahetu dhammo anidassanaappaṭighassa nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 916 Ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekavīsa, aññamaññe cha, nissaye ekavīsa, upanissaye tīṇi, purejāte cha, pacchājāte satta, āsevane ekaṁ, kamme vipāke āhāre satta, indriye nava, jhāne magge satta, sampayutte ekaṁ, vippayutte aṭṭha …pe… avigate pañcavīsa. (Saṅkhittaṁ.) 917 Nahetuyā pañcavīsa, naārammaṇe ekavīsa. (Saṅkhittaṁ.) 918 Ārammaṇapaccayā nahetuyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 919 Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 920 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 921 Sanidassanasappaṭighattikahetudukaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 4.4. Kusalattika, Āsavaparāmāsagocchaka |4| 4.4.1. Kusalattika, Āsavaduka Hetu Akusalaṁ āsavaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 3 (Sahajātavārepi …pe… sampayuttavārepi pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 4 Kusalaṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo noāsavo ca abyākato noāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 5 Akusalaṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 6 Abyākataṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. 7 Kusalaṁ noāsavañca abyākataṁ 1093 --- patthana4 4:7 noāsavañca dhammaṁ paṭicca abyākato noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. 8 Akusalaṁ noāsavañca abyākataṁ noāsavañca dhammaṁ paṭicca abyākato noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. 9 Ārammaṇa Kusalaṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo noāsavo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 10 Akusalaṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo noāsavo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 11 Abyākataṁ noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato noāsavo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 13 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava …pe… novigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 14 Hetu-ārammaṇa Kusalo noāsavo dhammo kusalassa noāsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 15 Akusalo noāsavo dhammo akusalassa noāsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 16 Abyākato noāsavo dhammo abyākatassa noāsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 17 Kusalo noāsavo dhammo kusalassa noāsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 18 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ. Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 19 4.4.2. Kusalattika, Sāsavaduka 4.4.2.1. Sāsavapada Hetu Kusalaṁ sāsavaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 20 Akusalaṁ sāsavaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 21 Abyākataṁ sāsavaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. 22 Kusalaṁ sāsavañca abyākataṁ sāsavañca dhammaṁ paṭicca abyākato sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. 23 Akusalaṁ sāsavañca abyākataṁ sāsavañca dhammaṁ paṭicca abyākato sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 24 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 25 Nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava …pe… novigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 26 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 27 Kusalo sāsavo dhammo kusalassa sāsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 28 Akusalo sāsavo dhammo akusalassa sāsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 29 Abyākato sāsavo dhammo abyākatassa sāsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 30 Hetuyā satta, ārammaṇe nava …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 31 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 32 4.4.2.2. Anāsavapada Hetu Kusalaṁ anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo anāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. 33 Abyākataṁ anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato anāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 34 Hetuyā dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 35 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 36 Hetu-ārammaṇādi Kusalo anāsavo dhammo kusalassa anāsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 37 Abyākato anāsavo dhammo abyākatassa anāsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 38 Abyākato anāsavo dhammo abyākatassa anāsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Abyākato anāsavo dhammo kusalassa anāsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 39 Kusalo anāsavo dhammo kusalassa anāsavassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 40 Abyākato anāsavo dhammo abyākatassa anāsavassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Abyākato anāsavo dhammo kusalassa anāsavassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 41 Kusalo anāsavo dhammo abyākatassa anāsavassa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 42 Abyākato anāsavo dhammo abyākatassa anāsavassa dhammassa anantarapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 43 Hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā tīṇi, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye cattāri …pe… kamme tīṇi, vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 44 4.4.3. Kusalattika, Pañhāvāra Hetu Akusalaṁ āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo āsavasampayutto dhammo uppajjati 1094 --- patthana4 4:44 hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 45 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 46 (Sahajātavārepi …pe… sampayuttavārepi pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 47 Kusalaṁ āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo āsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato āsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo āsavavippayutto ca abyākato āsavavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 48 Akusalaṁ āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato āsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 49 Abyākataṁ āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato āsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 50 Kusalaṁ āsavavippayuttañca abyākataṁ āsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca abyākato āsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 51 Akusalaṁ āsavavippayuttañca abyākataṁ āsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca abyākato āsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 52 Hetuyā satta, ārammaṇe dve, adhipatiyā satta …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 53 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 54 Kusalo āsavavippayutto dhammo kusalassa āsavavippayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 55 Akusalo āsavavippayutto dhammo abyākatassa āsavavippayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 56 Abyākato āsavavippayutto dhammo abyākatassa āsavavippayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 57 Hetuyā pañca, ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca, anantare …pe… sahajāte satta, aññamaññe dve, nissaye dasa, upanissaye nava, purejāte pacchājāte āsevane tīṇi, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre indriye jhāne magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte pañca …pe… avigate dasa. (Saṅkhittaṁ.) 58 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 59 4.4.4. Kusalattika, Pañhāvāra Hetu Akusalaṁ āsavañceva sāsavañca dhammaṁ paṭicca akusalo āsavo ceva sāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 60 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 61 (Sahajātavārepi …pe… sampayuttavārepi pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 62 Kusalaṁ sāsavañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo sāsavo ceva no ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 63 Akusalaṁ sāsavañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo sāsavo ceva no ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 64 Abyākataṁ sāsavañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sāsavo ceva no ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. 65 Kusalaṁ sāsavañceva no ca āsavañca abyākataṁ sāsavañceva no ca āsavañca dhammaṁ paṭicca abyākato sāsavo ceva no ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. 66 Akusalaṁ sāsavañceva no ca āsavañca abyākataṁ sāsavañceva no ca āsavañca dhammaṁ paṭicca abyākato sāsavo ceva no ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 67 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 68 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 69 Kusalo sāsavo ceva no ca āsavo dhammo kusalassa sāsavassa ceva no ca āsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 70 Akusalo sāsavo ceva no ca āsavo dhammo akusalassa sāsavassa ceva no ca āsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 71 Abyākato sāsavo ceva no ca āsavo dhammo abyākatassa sāsavassa ceva no ca āsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 72 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ. Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 73 4.4.5. Kusalattika, Āsavaāsavasampayuttaduka Paccayacatukka Akusalaṁ āsavañceva āsavasampayuttañca dhammaṁ paṭicca akusalo āsavo ceva āsavasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 74 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 75 (Sahajātavārepi …pe… sampayuttavārepi pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 76 Akusalaṁ āsavasampayuttañceva no ca āsavaṁ 1095 --- patthana4 4:76 dhammaṁ paṭicca akusalo āsavasampayutto ceva no ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 77 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 78 (Sahajātavārepi …pe… sampayuttavārepi pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 79 Kusalaṁ āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo āsavavippayutto sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 80 Akusalaṁ āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato āsavavippayutto sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. 81 Abyākataṁ āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato āsavavippayutto sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. 82 Kusalaṁ āsavavippayuttaṁ sāsavañca abyākataṁ āsavavippayuttaṁ sāsavañca dhammaṁ paṭicca abyākato āsavavippayutto sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. 83 Akusalaṁ āsavavippayuttaṁ sāsavañca abyākataṁ āsavavippayuttaṁ sāsavañca dhammaṁ paṭicca abyākato āsavavippayutto sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 84 Hetuyā satta, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 85 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 86 Kusalo āsavavippayutto sāsavo dhammo kusalassa āsavavippayuttassa sāsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 87 Akusalo āsavavippayutto sāsavo dhammo abyākatassa āsavavippayuttassa sāsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 88 Abyākato āsavavippayutto sāsavo dhammo abyākatassa āsavavippayuttassa sāsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 89 Hetuyā pañca, ārammaṇe nava, adhipatiyā cattāri, anantare …pe… sahajāte satta, aññamaññe dve, nissaye dasa, upanissaye nava, purejāte pacchājāte āsevane tīṇi, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte pañca …pe… avigate dasa. (Saṅkhittaṁ. Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 90 4.4.6. Kusalattika, Pañhāvāra Hetu Kusalaṁ āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo āsavavippayutto anāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. 91 Abyākataṁ āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato āsavavippayutto anāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 92 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 93 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 94 Hetu-ārammaṇādi Kusalo āsavavippayutto anāsavo dhammo kusalassa āsavavippayuttassa anāsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 95 Abyākato āsavavippayutto anāsavo dhammo abyākatassa āsavavippayuttassa anāsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 96 Abyākato āsavavippayutto anāsavo dhammo abyākatassa āsavavippayuttassa anāsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 97 Abyākato āsavavippayutto anāsavo dhammo kusalassa āsavavippayuttassa anāsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 98 Kusalo āsavavippayutto anāsavo dhammo kusalassa āsavavippayuttassa anāsavassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 99 Abyākato āsavavippayutto anāsavo dhammo abyākatassa āsavavippayuttassa anāsavassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 100 Abyākato āsavavippayutto anāsavo dhammo kusalassa āsavavippayuttassa anāsavassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 101 Kusalo āsavavippayutto anāsavo dhammo abyākatassa āsavavippayuttassa anāsavassa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 102 Abyākato āsavavippayutto anāsavo dhammo abyākatassa āsavavippayuttassa anāsavassa dhammassa anantarapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 103 Hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā tīṇi, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye cattāri …pe… kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… sampayutte dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 104 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 105 Kusalattikaāsavagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 106 4.4.7. Kusalattika, Saññojanadukādi Akusalaṁ saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… akusalaṁ ganthaṁ … oghaṁ … yogaṁ … nīvaraṇaṁ …. 107 Kusalaṁ noparāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo noparāmāso dhammo 1096 --- patthana4 4:107 uppajjati hetupaccayā. (Āsavagocchakasadisaṁ.) Diṭṭhiṁ paṭicca diṭṭhi na uppajjati. 108 Kusalattike cha gocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 4.7. Kusalattika, Piṭṭhiduka |7| 4.7.1. Kusalattika, Dassanenapahātabbaduka Hetu Akusalaṁ dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 3 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 4 Kusalaṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 5 Akusalaṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 6 Abyākataṁ nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. 7 Kusalaṁ nadassanena pahātabbañca abyākataṁ nadassanena pahātabbañca dhammaṁ paṭicca abyākato nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. 8 Akusalaṁ nadassanena pahātabbañca abyākataṁ nadassanena pahātabbañca dhammaṁ paṭicca abyākato nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. 9 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 10 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 11 Kusalo nadassanena pahātabbo dhammo kusalassa nadassanena pahātabbassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 12 Akusalo nadassanena pahātabbo dhammo akusalassa nadassanena pahātabbassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 13 Abyākato nadassanena pahātabbo dhammo abyākatassa nadassanena pahātabbassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 14 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa, anantare satta …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 15 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 16 4.7.2. Kusalattika, Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Akusalaṁ bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 17 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 18 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 19 Kusalaṁ nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 20 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 21 4.7.3. Kusalattika, Pañhāvāra Paccayacatukka Hetu Akusalaṁ dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 22 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 23 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 24 Kusalaṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 25 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 26 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 27 4.7.4. Kusalattika, Bhāvanāyapahātabbahetukaduka Paccayacatukka Akusalaṁ bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 28 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 29 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 30 Kusalaṁ nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. 31 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 32 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi vitthāretabbaṁ.) 33 4.7.5. Kusalattika, Savitakkaduka 4.7.5.1. Savitakkapada Hetu-ārammaṇa Kusalaṁ savitakkaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo savitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. 34 Akusalaṁ savitakkaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo savitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. 35 Abyākataṁ savitakkaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato savitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 36 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ, avigate tīṇi. 1097 --- patthana4 7:36 (Saṅkhittaṁ.) 37 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 38 Kusalo savitakko dhammo kusalassa savitakkassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 39 Akusalo savitakko dhammo akusalassa savitakkassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 40 Abyākato savitakko dhammo abyākatassa savitakkassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 41 Kusalo savitakko dhammo kusalassa savitakkassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 42 Akusalo savitakko dhammo akusalassa savitakkassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 43 Abyākato savitakko dhammo abyākatassa savitakkassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 44 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare satta …pe… sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 45 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 46 4.7.5.2. Avitakkapada Hetu Kusalaṁ avitakkaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo avitakko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 47 Hetuyā satta, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ, avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 48 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 49 Kusalo avitakko dhammo kusalassa avitakkassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 50 Abyākato avitakko dhammo abyākatassa avitakkassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 51 Hetuyā cattāri, ārammaṇe nava, adhipatiyā …pe… sahajāte satta, aññamaññe dve, nissaye dasa, upanissaye nava, purejāte pacchājāte āsevane tīṇi, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre indriye cattāri, jhāne magge pañca, sampayutte dve, vippayutte pañca …pe… avigate dasa. (Saṅkhittaṁ.) 52 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 53 4.7.6. Kusalattika, Savicāraduka Paccayacatukka Kusalaṁ savicāraṁ dhammaṁ paṭicca kusalo savicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Kusalasavitakkasadisaṁ.) 54 4.7.7. Kusalattika, Sappītikaduka 4.7.7.1. Sappītikapada Paccayacatukka Kusalaṁ sappītikaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo sappītiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 55 Akusalaṁ sappītikaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo sappītiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 56 Abyākataṁ sappītikaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sappītiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 57 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 58 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 59 Kusalo sappītiko dhammo kusalassa sappītikassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 60 Akusalo sappītiko dhammo akusalassa sappītikassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 61 Abyākato sappītiko dhammo abyākatassa sappītikassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 62 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā …pe… samanantare satta, sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 63 4.7.7.2. Appītikapada Hetu Kusalaṁ appītikaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo appītiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 64 Akusalaṁ appītikaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo appītiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 65 Abyākataṁ appītikaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato appītiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 66 Kusalaṁ appītikañca abyākataṁ appītikañca dhammaṁ paṭicca abyākato appītiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 67 Akusalaṁ appītikañca abyākataṁ appītikañca dhammaṁ paṭicca abyākato appītiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 68 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 69 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 70 Kusalo appītiko dhammo kusalassa appītikassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 71 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 72 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 73 4.7.8. Kusalattika, Pītisahagatadukādi Kusalaṁ pītisahagataṁ dhammaṁ 1098 --- patthana4 7:73 paṭicca kusalo pītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ napītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… kusalaṁ sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… kusalaṁ nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… kusalaṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca …pe… kusalaṁ naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca … (Saṅkhittaṁ.) 74 4.7.9. Kusalattika, Kāmāvacaraduka Hetu Kusalaṁ kāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca kusalo kāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ kāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato kāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ kāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca kusalo kāmāvacaro ca abyākato kāmāvacaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 75 Akusalaṁ kāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca akusalo kāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 76 Abyākataṁ kāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato kāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 77 Kusalaṁ kāmāvacarañca abyākataṁ kāmāvacarañca dhammaṁ paṭicca abyākato kāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 78 Akusalaṁ kāmāvacarañca abyākataṁ kāmāvacarañca dhammaṁ paṭicca abyākato kāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 79 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 80 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 81 Kusalo kāmāvacaro dhammo kusalassa kāmāvacarassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 82 Akusalo kāmāvacaro dhammo kusalassa kāmāvacarassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 83 Abyākato kāmāvacaro dhammo abyākatassa kāmāvacarassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 84 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 85 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 86 4.7.9.2. Nakāmāvacarapada 4.7.9.2.1–6 Paṭiccādivāra Paccayacatukka Hetu-ārammaṇa Kusalaṁ nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca kusalo nakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 87 Abyākataṁ nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 88 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 89 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 90 Kusalo nakāmāvacaro dhammo kusalassa nakāmāvacarassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 91 Abyākato nakāmāvacaro dhammo abyākatassa nakāmāvacarassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 92 Kusalo nakāmāvacaro dhammo kusalassa nakāmāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Kusalo nakāmāvacaro dhammo abyākatassa nakāmāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 93 Abyākato nakāmāvacaro dhammo abyākatassa nakāmāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Abyākato nakāmāvacaro dhammo kusalassa nakāmāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 94 Hetuyā dve, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā tīṇi, anantare samanantare tīṇi, sahajāte aññamaññe nissaye dve, upanissaye cattāri, āsevane dve, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 95 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 96 4.7.10. Kusalattika, Pañhāvāra Hetu Kusalaṁ rūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca kusalo rūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 97 Abyākataṁ rūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato rūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 98 Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 99 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 100 Kusalaṁ narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca kusalo narūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 101 Akusalaṁ narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca akusalo narūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 102 Abyākataṁ narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato narūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 103 Kusalaṁ narūpāvacarañca abyākataṁ narūpāvacarañca dhammaṁ paṭicca abyākato narūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 104 Akusalaṁ narūpāvacarañca abyākataṁ narūpāvacarañca dhammaṁ paṭicca abyākato narūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 105 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… 1099 --- patthana4 7:105 vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 106 Kusalo narūpāvacaro dhammo kusalassa narūpāvacarassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 107 Akusalo narūpāvacaro dhammo akusalassa narūpāvacarassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 108 Abyākato narūpāvacaro dhammo abyākatassa narūpāvacarassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 109 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 110 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 111 4.7.11. Kusalattika, Arūpāvacaraduka Kusalaṁ arūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca kusalo arūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 112 Abyākataṁ arūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato arūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 113 Kusalaṁ naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca kusalo naarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Rūpāvacaradukasadisaṁ.) 114 4.7.12. Kusalattika, Pariyāpannaduka 4.7.12.1. Pariyāpannapada Hetu Kusalaṁ pariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo pariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 115 Akusalaṁ pariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo pariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 116 Abyākataṁ pariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato pariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā. 117 Kusalaṁ pariyāpannañca abyākataṁ pariyāpannañca dhammaṁ paṭicca abyākato pariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā. 118 Akusalaṁ pariyāpannañca abyākataṁ pariyāpannañca dhammaṁ paṭicca abyākato pariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 119 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 120 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 121 Kusalo pariyāpanno dhammo kusalassa pariyāpannassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 122 Akusalo pariyāpanno dhammo akusalassa pariyāpannassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 123 Abyākato pariyāpanno dhammo abyākatassa pariyāpannassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 124 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ. Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 125 4.7.12.2. Apariyāpannapada Hetu-ārammaṇa Kusalaṁ apariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo apariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā. 126 Abyākataṁ apariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato apariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 127 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 128 Kusalo apariyāpanno dhammo kusalassa apariyāpannassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 129 Abyākato apariyāpanno dhammo abyākatassa apariyāpannassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 130 Abyākato apariyāpanno dhammo abyākatassa apariyāpannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Abyākato apariyāpanno dhammo kusalassa apariyāpannassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 131 Hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā tīṇi, anantare dve …pe… upanissaye cattāri …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 132 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 133 4.7.13. Kusalattika, Niyyānikaduka Kusalaṁ niyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo niyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 134 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 135 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 136 Kusalaṁ aniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo aniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 137 Akusalaṁ aniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo aniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 138 Abyākataṁ aniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato aniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā. 139 Kusalaṁ aniyyānikañca abyākataṁ aniyyānikañca dhammaṁ paṭicca abyākato aniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā. 140 Akusalaṁ aniyyānikañca abyākataṁ aniyyānikañca dhammaṁ paṭicca abyākato aniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 141 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi 1100 --- patthana4 7:141 …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 142 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 143 4.7.14. Kusalattika, Niyataduka Kusalaṁ niyataṁ dhammaṁ paṭicca kusalo niyato dhammo uppajjati hetupaccayā. 144 Akusalaṁ niyataṁ dhammaṁ paṭicca akusalo niyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 145 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi evaṁ vitthāretabbaṁ.) 146 Kusalaṁ aniyataṁ dhammaṁ paṭicca kusalo aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 147 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi evaṁ vitthāretabbaṁ.) 148 4.7.15. Kusalattika, Sauttaraduka 4.7.15.1. Sauttarapada Kusalaṁ sauttaraṁ dhammaṁ paṭicca kusalo sauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 149 Akusalaṁ sauttaraṁ dhammaṁ paṭicca akusalo sauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 150 Abyākataṁ sauttaraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 151 Kusalaṁ sauttarañca abyākataṁ sauttarañca dhammaṁ paṭicca abyākato sauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 152 Akusalaṁ sauttarañca abyākataṁ sauttarañca dhammaṁ paṭicca abyākato sauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 153 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 154 Kusalo sauttaro dhammo kusalassa sauttarassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 155 Akusalo sauttaro dhammo akusalassa sauttarassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 156 Abyākato sauttaro dhammo abyākatassa sauttarassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 157 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 158 4.7.15.2. Anuttarapada Hetu-ārammaṇa Kusalaṁ anuttaraṁ dhammaṁ paṭicca kusalo anuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 159 Abyākataṁ anuttaraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato anuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 160 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ, avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 161 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 162 Kusalo anuttaro dhammo kusalassa anuttarassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 163 Abyākato anuttaro dhammo abyākatassa anuttarassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 164 Abyākato anuttaro dhammo abyākatassa anuttarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 165 Abyākato anuttaro dhammo kusalassa anuttarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 166 Hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā tīṇi, anantare dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 167 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 168 4.7.16. Kusalattika, Saraṇaduka Akusalaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 169 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 170 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 171 Kusalaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 172 Abyākataṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 173 Kusalaṁ araṇañca abyākataṁ araṇañca dhammaṁ paṭicca abyākato araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 174 Kusalaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo araṇo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 175 Abyākataṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato araṇo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 176 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 177 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 178 Kusalo araṇo dhammo kusalassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 179 Abyākato araṇo dhammo abyākatassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 180 Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca, anantare samanantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte pacchājāte āsevane dve, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi …pe… avigate 1101 --- patthana4 7:180 satta. (Saṅkhittaṁ.) 181 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 182 Kusalattikapiṭṭhidukaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 4.8. Tika Saraṇaduka |8| 4.8.2.1. Saraṇapada Paccayacatukka Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca dukkhāya vedanāya sampayutto saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 5 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 6 Sukhāya vedanāya sampayutto saraṇo dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa saraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 7 Dukkhāya vedanāya sampayutto saraṇo dhammo dukkhāya vedanāya sampayuttassa saraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 8 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto saraṇo dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa saraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca, anantare …pe… nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ. Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 10 4.8.2.2. Araṇapada Hetu Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 11 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā dve, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā dve …pe… āsevane dve …pe… jhāne magge dve …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 13 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 14 Sukhāya vedanāya sampayutto araṇo dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 15 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto araṇo dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 16 Hetuyā dve, ārammaṇe cha, adhipatiyā cattāri, anantare samanantare satta, sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane dve, kamme pañca, vipāke āhāre indriye tīṇi, jhāne magge dve, sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 17 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 18 4.8.3. Vipākattika, Saraṇaduka Vipākadhammadhammaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 19 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 20 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 21 Vipākaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca vipāko araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 22 Vipākadhammadhammaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 23 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 24 Vipākaṁ araṇañca nevavipākanavipākadhammadhammaṁ araṇañca dhammaṁ paṭicca vipāko araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 25 Vipākadhammadhammaṁ araṇañca nevavipākanavipākadhammadhammaṁ araṇañca dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 26 Hetuyā terasa, ārammaṇe pañca, adhipatiyā nava …pe… purejāte tīṇi, āsevane dve …pe… vipāke nava …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 27 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 28 Vipāko araṇo dhammo vipākassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 29 Vipākadhammadhammo araṇo dhammo vipākadhammadhammassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 30 Nevavipākanavipākadhammadhammo araṇo dhammo nevavipākanavipākadhammadhammassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 31 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa …pe… sahajāte 1102 --- patthana4 8:31 ekādasa, aññamaññe satta …pe… āsevane dve, kamme nava, vipāke tīṇi …pe… indriye nava …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 32 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 33 4.8.4. Upādinnattika, Saraṇaduka Hetu Anupādinnupādāniyaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 34 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 35 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 36 Upādinnupādāniyaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 37 Anupādinnupādāniyaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 38 Anupādinnaanupādāniyaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnaanupādāniyo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 39 Upādinnupādāniyaṁ araṇañca anupādinnupādāniyaṁ araṇañca dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 40 Anupādinnupādāniyaṁ araṇañca anupādinnaanupādāniyaṁ araṇañca dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 41 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… āsevane dve …pe… vipāke nava …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 42 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 43 Upādinnupādāniyo araṇo dhammo upādinnupādāniyassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 44 Anupādinnupādāniyo araṇo dhammo anupādinnupādāniyassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 45 Anupādinnaanupādāniyo araṇo dhammo anupādinnaanupādāniyassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 46 Hetuyā satta, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca …pe… nissaye ekādasa, upanissaye nava, purejāte satta, pacchājāte nava, āsevane dve, kamme aṭṭha, vipāke cha, āhāre dvādasa, indriye jhāne magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte dasa …pe… avigate tevīsa. (Saṅkhittaṁ.) 47 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 48 4.8.5. Saṅkiliṭṭhattika, Saraṇaduka Hetu Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 49 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 50 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 51 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 52 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 53 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ araṇañca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ araṇañca dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 54 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 55 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko araṇo dhammo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 56 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko araṇo dhammo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 57 Hetuyā cattāri, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā …pe… samanantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte pacchājāte āsevane dve, kamme …pe… magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 58 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 59 4.8.6. Vitakkattika, Saraṇaduka Hetu Savitakkasavicāraṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Savitakkasavicāraṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Savitakkasavicāraṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro saraṇo ca avitakkavicāramatto saraṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 60 Avitakkavicāramattaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 61 Savitakkasavicāraṁ saraṇañca avitakkavicāramattaṁ saraṇañca dhammaṁ paṭicca 1103 --- patthana4 8:61 savitakkasavicāro saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 62 Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 63 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 64 Savitakkasavicāraṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. 65 Avitakkavicāramattaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 66 Avitakkaavicāraṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 67 Hetuyā sattatiṁsa, ārammaṇe ekavīsa, adhipatiyā tevīsa …pe… aññamaññe aṭṭhavīsa …pe… purejāte āsevane ekādasa …pe… avigate sattatiṁsa. (Saṅkhittaṁ.) 68 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 69 4.8.7. Pītittika, Saraṇaduka Paccayacatukka Pītisahagataṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 70 Sukhasahagataṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca sukhasahagato saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 71 Upekkhāsahagataṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 72 Pītisahagataṁ saraṇañca sukhasahagataṁ saraṇañca dhammaṁ paṭicca pītisahagato saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 73 Hetuyā dasa …pe… avigate dasa. (Saṅkhittaṁ.) 74 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 75 Pītisahagato saraṇo dhammo pītisahagatassa saraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 76 Sukhasahagato saraṇo dhammo sukhasahagatassa saraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 77 Upekkhāsahagato saraṇo dhammo upekkhāsahagatassa saraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 78 Pītisahagato saraṇo ca sukhasahagato saraṇo ca dhammā pītisahagatassa saraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 79 Hetuyā dasa, ārammaṇe soḷasa, adhipatiyā soḷasa …pe… upanissaye soḷasa …pe… avigate dasa. (Saṅkhittaṁ.) 80 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 81 Pītisahagataṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 82 Hetuyā dasa …pe… avigate dasa. (Saṅkhittaṁ.) 83 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi tattakāva pañhā.) 84 4.8.8. Dassanattika, Saraṇaduka Paccayacatukka Dassanena pahātabbaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 85 Bhāvanāya pahātabbaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 86 Hetuyā dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 87 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 88 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā (Saṅkhittaṁ.) 89 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 90 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 91 4.8.9. Dassanahetuttika, Saraṇaduka Hetu Dassanena pahātabbahetukaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… bhāvanāya pahātabbahetukaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca …pe… nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 92 4.8.10. Ācayagāmittika, Saraṇaduka Hetu-ārammaṇa Ācayagāmiṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca ācayagāmī saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 93 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 94 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 95 Ācayagāmiṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca ācayagāmī araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 96 Apacayagāmiṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca apacayagāmī araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 97 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 98 Ācayagāmiṁ araṇañca nevācayagāmināpacayagāmiṁ araṇañca dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 99 Apacayagāmiṁ araṇañca nevācayagāmināpacayagāmiṁ araṇañca dhammaṁ paṭicca 1104 --- patthana4 8:99 nevācayagāmināpacayagāmī araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 100 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 101 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 102 Ācayagāmī araṇo dhammo ācayagāmissa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 103 Apacayagāmī araṇo dhammo apacayagāmissa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 104 Nevācayagāmināpacayagāmī araṇo dhammo nevācayagāmināpacayagāmissa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 105 Ācayagāmī araṇo dhammo ācayagāmissa araṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 106 Hetuyā satta, ārammaṇe satta, adhipatiyā dasa, anantare cha …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 107 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 108 4.8.11. Sekkhattika, Saraṇaduka Hetu Nevasekkhanāsekkhaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 109 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 110 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 111 Sekkhaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca sekkho araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Sekkhaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Sekkhaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca sekkho araṇo ca nevasekkhanāsekkho araṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 112 Asekkhaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca asekkho araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 113 Nevasekkhanāsekkhaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 114 Sekkhaṁ araṇañca nevasekkhanāsekkhaṁ araṇañca dhammaṁ …pe… hetupaccayā. 115 Asekkhaṁ araṇañca nevasekkhanāsekkhaṁ araṇañca dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 116 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 117 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 118 Sekkho araṇo dhammo sekkhassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 119 Asekkho araṇo dhammo asekkhassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 120 Nevasekkhanāsekkho araṇo dhammo nevasekkhanāsekkhassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 121 Hetuyā satta, ārammaṇe pañca, adhipatiyā nava, anantare aṭṭha …pe… upanissaye aṭṭha …pe… āsevane dve, kamme aṭṭha, vipāke satta …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 122 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 123 4.8.12. Parittattika, Saraṇaduka Hetu Parittaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca paritto saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 124 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 125 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 126 Parittaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca paritto araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 127 Mahaggataṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca mahaggato araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 128 Appamāṇaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 129 Parittaṁ araṇañca mahaggataṁ araṇañca dhammaṁ paṭicca paritto araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 130 Parittaṁ araṇañca appamāṇaṁ araṇañca dhammaṁ paṭicca paritto araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 131 Hetuyā terasa, ārammaṇe pañca, adhipatiyā nava …pe… aññamaññe satta …pe… purejāte āsevane tīṇi …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 132 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 133 4.8.13. Parittārammaṇattika, Saraṇaduka Hetu Parittārammaṇaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca parittārammaṇo saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 134 Mahaggatārammaṇaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca mahaggatārammaṇo saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 135 Hetuyā dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 136 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 137 Parittārammaṇaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca parittārammaṇo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 138 Mahaggatārammaṇaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca mahaggatārammaṇo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 1105 --- patthana4 8:139 139 Appamāṇārammaṇaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇārammaṇo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 140 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 141 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 142 4.8.14. Hīnattika, Saraṇaduka Hetu Hīnaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca hīno saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 143 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 144 Majjhimaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca majjhimo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 145 Paṇītaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca paṇīto araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 146 Majjhimaṁ araṇañca paṇītaṁ araṇañca dhammaṁ paṭicca majjhimo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 147 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 148 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 149 4.8.15. Micchattaniyatattika, Saraṇaduka Hetu Micchattaniyataṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca micchattaniyato saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 150 Aniyataṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca aniyato saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 151 Hetuyā dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 152 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 153 Sammattaniyataṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca sammattaniyato araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Sammattaniyataṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca aniyato araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. Sammattaniyataṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca sammattaniyato araṇo ca aniyato araṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 154 Aniyataṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca aniyato araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 155 Sammattaniyataṁ araṇañca aniyataṁ araṇañca dhammaṁ paṭicca aniyato araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 156 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 157 4.8.16. Maggārammaṇattika, Saraṇaduka Hetu Maggārammaṇaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 158 Maggahetukaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggahetuko araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 159 Maggādhipatiṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca maggādhipati araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 160 Maggārammaṇaṁ araṇañca maggādhipatiṁ araṇañca dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 161 Maggahetukaṁ araṇañca maggādhipatiṁ araṇañca dhammaṁ paṭicca maggahetuko araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 162 Hetuyā sattarasa …pe… avigate sattarasa. (Saṅkhittaṁ.) 163 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 164 Maggārammaṇo araṇo dhammo maggārammaṇassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 165 Maggahetuko araṇo dhammo maggahetukassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 166 Maggādhipati araṇo dhammo maggādhipatissa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … pañca. 167 Maggārammaṇo araṇo ca maggādhipati araṇo ca dhammā maggārammaṇassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 168 Maggahetuko araṇo ca maggādhipati araṇo ca dhammā maggahetukassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 169 Hetuyā sattarasa, ārammaṇe nava, adhipatiyā ekavīsa, anantare samanantare nava, sahajāte aññamaññe nissaye sattarasa, upanissaye ekavīsa, āsevane nava, kamme sattarasa, āhāre …pe… sampayutte sattarasa …pe… avigate sattarasa. (Saṅkhittaṁ.) 170 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 171 4.8.17. Uppannattika, Saraṇaduka Hetu-ārammaṇa Uppanno saraṇo dhammo uppannassa saraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 172 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe dve, adhipatiyā dve, sahajāte aññamaññe nissaye ekaṁ, upanissaye dve, kamme …pe… sampayutte ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 173 Uppanno araṇo dhammo uppannassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 174 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… upanissaye tīṇi …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 175 4.8.18. Atītattika, Saraṇaduka Hetu 1106 --- patthana4 8:175 Paccuppanno saraṇo dhammo paccuppannassa saraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 176 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… upanissaye tīṇi …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 177 Paccuppanno araṇo dhammo paccuppannassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 178 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… upanissaye tīṇi …pe… kamme dve …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 179 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 180 4.8.19. Atītārammaṇattika, Saraṇaduka Hetu-ārammaṇa Atītārammaṇaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 181 Anāgatārammaṇaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca anāgatārammaṇo saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 182 Paccuppannārammaṇaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca paccuppannārammaṇo saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 183 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 184 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi sabbattha vitthāretabbaṁ.) 185 Atītārammaṇaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 186 Anāgatārammaṇaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca anāgatārammaṇo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 187 Paccuppannārammaṇaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca paccuppannārammaṇo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 188 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 189 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 190 Atītārammaṇo araṇo dhammo atītārammaṇassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 191 Anāgatārammaṇo araṇo dhammo anāgatārammaṇassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 192 Paccuppannārammaṇo araṇo dhammo paccuppannārammaṇassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 193 Atītārammaṇo araṇo dhammo atītārammaṇassa araṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 194 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā …pe… samanantare satta, sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme nava, vipāke …pe… sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 195 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 196 4.8.20. Ajjhattattika, Saraṇaduka Hetu Ajjhattaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 197 Bahiddhā saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhā saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 198 Hetuyā dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 199 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 200 Ajjhattaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 201 Bahiddhā araṇaṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhā araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 202 Hetuyā dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 203 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 204 4.8.21. Ajjhattārammaṇattika, Saraṇaduka Hetu Ajjhattārammaṇaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattārammaṇo saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 205 Bahiddhārammaṇaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhārammaṇo saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 206 Hetuyā dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 207 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 208 Ajjhattārammaṇaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattārammaṇo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 209 Bahiddhārammaṇaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhārammaṇo araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 210 Hetuyā dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 211 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 212 4.8.22. Sanidassanattika, Saraṇaduka Hetu Anidassanaappaṭighaṁ saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 213 Anidassanaappaṭighaṁ araṇaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho araṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … satta. (Saṅkhittaṁ.) 214 Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe ekaṁ …pe… anantare samanantare ekaṁ, sahajāte ekavīsa, aññamaññe cha …pe… upanissaye purejāte āsevane ekaṁ …pe… avigate ekavīsa. (Saṅkhittaṁ.) 215 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 216 1107 --- patthana4 8:216 Anidassanaappaṭigho araṇo dhammo anidassanaappaṭighassa araṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 217 Hetuyā satta, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare samanantare ekaṁ, sahajāte ekavīsa, aññamaññe cha, nissaye ekavīsa, upanissaye tīṇi, purejāte cha, pacchājāte satta, āsevane ekaṁ, kamme vipāke āhāre satta, indriye nava, jhāne magge satta, sampayutte ekaṁ, vippayutte aṭṭha …pe… avigate pañcavīsa. (Saṅkhittaṁ.) 218 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 4.3. Kusalattika, Cūḷantaraduka |3| 4.3.1. Kusalattika-Sappaccayaduka Kusalaṁ sappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo sappaccayo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ sappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sappaccayo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ sappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo sappaccayo ca abyākato sappaccayo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 2 Akusalaṁ sappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo sappaccayo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 3 Abyākataṁ sappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sappaccayo dhammo uppajjati hetupaccayā. 4 Kusalaṁ sappaccayañca abyākataṁ sappaccayañca dhammaṁ paṭicca abyākato sappaccayo dhammo uppajjati hetupaccayā. 5 Akusalaṁ sappaccayañca abyākataṁ sappaccayañca dhammaṁ paṭicca abyākato sappaccayo dhammo uppajjati hetupaccayā. 6 Kusalaṁ sappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo sappaccayo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 7 Akusalaṁ sappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo sappaccayo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 8 Abyākataṁ sappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sappaccayo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) Paccanīya 10 Nahetu Akusalaṁ sappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo sappaccayo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 11 Abyākataṁ sappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sappaccayo dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 12 Nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava, napurejāte satta, napacchājāte naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre …pe… namagge ekaṁ …pe… navippayutte tīṇi …pe… novigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetupaccayā naārammaṇe pañca. (Saṅkhittaṁ.) 14 Nahetupaccayā ārammaṇe dve. (Saṅkhittaṁ.) 15 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 16 Hetu-ārammaṇa Kusalo sappaccayo dhammo kusalassa sappaccayassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 17 Akusalo sappaccayo dhammo akusalassa sappaccayassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 18 Abyākato sappaccayo dhammo abyākatassa sappaccayassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 19 Kusalo sappaccayo dhammo kusalassa sappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 20 Akusalo sappaccayo dhammo akusalassa sappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 21 Abyākato sappaccayo dhammo abyākatassa sappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 22 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa, anantare satta …pe… sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye terasa, upanissaye nava, purejāte pacchājāte āsevane tīṇi, kamme satta, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… magge satta, sampayutte tīṇi, vippayutte pañca …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 23 Nahetuyā pannarasa, naārammaṇe pannarasa. (Saṅkhittaṁ.) 24 Hetupaccayā naārammaṇe satta. (Saṅkhittaṁ.) 25 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 26 Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 27 4.3.2. Kusalattika, Saṅkhataduka Kusalaṁ saṅkhataṁ dhammaṁ paṭicca kusalo saṅkhato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sappaccayadukasadisaṁ.) 28 4.3.3. Kusalattika, Sanidassanaduka Kusalaṁ anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo anidassano dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 29 Akusalaṁ anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo anidassano dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 30 Abyākataṁ anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato anidassano dhammo uppajjati hetupaccayā. 31 Kusalaṁ anidassanañca abyākataṁ anidassanañca dhammaṁ paṭicca abyākato anidassano 1108 --- patthana4 3:31 dhammo uppajjati hetupaccayā. 32 Akusalaṁ anidassanañca abyākataṁ anidassanañca dhammaṁ paṭicca abyākato anidassano dhammo uppajjati hetupaccayā. 33 Kusalaṁ anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo anidassano dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 34 Akusalaṁ anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo anidassano dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 35 Abyākataṁ anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato anidassano dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 36 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 37 Nahetu Akusalaṁ anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo anidassano dhammo uppajjati nahetupaccayā. 38 Abyākataṁ anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato anidassano dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 39 Nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava …pe… novigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 40 Hetu-ārammaṇa Kusalo anidassano dhammo kusalassa anidassanassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 41 Akusalo anidassano dhammo akusalassa anidassanassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 42 Abyākato anidassano dhammo abyākatassa anidassanassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 43 Kusalo anidassano dhammo kusalassa anidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 44 Akusalo anidassano dhammo akusalassa anidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 45 Abyākato anidassano dhammo abyākatassa anidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 46 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa, anantare satta …pe… upanissaye nava …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 47 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 48 4.3.4. Kusalattika, Sappaṭighaduka Hetu Abyākataṁ sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 49 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 50 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 51 Kusalaṁ appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo appaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 52 Akusalaṁ appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo appaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 53 Abyākataṁ appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato appaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. 54 Kusalaṁ appaṭighañca abyākataṁ appaṭighañca dhammaṁ paṭicca abyākato appaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. 55 Akusalaṁ appaṭighañca abyākataṁ appaṭighañca dhammaṁ paṭicca abyākato appaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. 56 Ārammaṇa Kusalaṁ appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo appaṭigho dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 57 Akusalaṁ appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo appaṭigho dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 58 Abyākataṁ appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato appaṭigho dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 59 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 60 Nahetu Akusalaṁ appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo appaṭigho dhammo uppajjati nahetupaccayā. 61 Abyākataṁ appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato appaṭigho dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 62 Nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava …pe… novigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 63 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 64 Hetu Kusalo appaṭigho dhammo kusalassa appaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 65 Akusalo appaṭigho dhammo akusalassa appaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 66 Abyākato appaṭigho dhammo abyākatassa appaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 67 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ. Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 68 4.3.5. Kusalattika, Rūpīduka Hetu Abyākataṁ rūpiṁ dhammaṁ paṭicca abyākato rūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 69 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 70 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 71 1109 --- patthana4 3:71 Kusalaṁ arūpiṁ dhammaṁ paṭicca kusalo arūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. 72 Akusalaṁ arūpiṁ dhammaṁ paṭicca akusalo arūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. 73 Abyākataṁ arūpiṁ dhammaṁ paṭicca abyākato arūpī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 74 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ, avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 75 Nahetuyā dve, naadhipatiyā tīṇi …pe… navipāke tīṇi, najhāne nakamme ekaṁ, navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 76 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 77 Hetu-ārammaṇa Kusalo arūpī dhammo kusalassa arūpissa dhammassa hetupaccayena paccayo. 78 Akusalo arūpī dhammo akusalassa arūpissa dhammassa hetupaccayena paccayo. 79 Abyākato arūpī dhammo abyākatassa arūpissa dhammassa hetupaccayena paccayo. 80 Kusalo arūpī dhammo kusalassa arūpissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 81 Akusalo arūpī dhammo akusalassa arūpissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 82 Abyākato arūpī dhammo abyākatassa arūpissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 83 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare satta …pe… sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 84 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 85 4.3.6. Kusalattika, Lokiyaduka Hetu Kusalaṁ lokiyaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ lokiyaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ lokiyaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo lokiyo ca abyākato lokiyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 86 Akusalaṁ lokiyaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 87 Abyākataṁ lokiyaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā. 88 Kusalaṁ lokiyañca abyākataṁ lokiyañca dhammaṁ paṭicca abyākato lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā. 89 Akusalaṁ lokiyañca abyākataṁ lokiyañca dhammaṁ paṭicca abyākato lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā (Saṅkhittaṁ.) 90 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 91 Nahetu Akusalaṁ lokiyaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo lokiyo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 92 Abyākataṁ lokiyaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato lokiyo dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 93 Nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava …pe… novigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 94 Hetu-ārammaṇa Kusalo lokiyo dhammo kusalassa lokiyassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 95 Akusalo lokiyo dhammo akusalassa lokiyassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 96 Abyākato lokiyo dhammo abyākatassa lokiyassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 97 Kusalo lokiyo dhammo kusalassa lokiyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 98 Akusalo lokiyo dhammo akusalassa lokiyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 99 Abyākato lokiyo dhammo abyākatassa lokiyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 100 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ. Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 101 4.3.6.2. Lokuttarapada Hetu Kusalaṁ lokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca kusalo lokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. 102 Abyākataṁ lokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato lokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 103 Hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā dve …pe… āsevane vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 104 Naadhipatiyā dve …pe… naāsevane nakamme navipāke ekaṁ, navippayutte dve. (Saṅkhittaṁ.) 105 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 106 Hetu-ārammaṇādi Kusalo lokuttaro dhammo kusalassa lokuttarassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 107 Abyākato lokuttaro dhammo abyākatassa lokuttarassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 108 Abyākato lokuttaro dhammo abyākatassa lokuttarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 1110 --- patthana4 3:108 Abyākato lokuttaro dhammo kusalassa lokuttarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 109 Kusalo lokuttaro dhammo kusalassa lokuttarassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 110 Abyākato lokuttaro dhammo abyākatassa lokuttarassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Abyākato lokuttaro dhammo kusalassa lokuttarassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 111 Kusalo lokuttaro dhammo abyākatassa lokuttarassa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 112 Abyākato lokuttaro dhammo abyākatassa lokuttarassa dhammassa anantarapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 113 Hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā tīṇi, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye cattāri …pe… kamme tīṇi, vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 114 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 115 4.3.7. Kusalattika, Kenaciviññeyyaduka Paccayacatukka Kusalaṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo kenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato kenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo kenaci viññeyyo ca abyākato kenaci viññeyyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 116 Akusalaṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo kenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 117 Abyākataṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato kenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. 118 Kusalaṁ kenaci viññeyyañca abyākataṁ kenaci viññeyyañca dhammaṁ paṭicca abyākato kenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. 119 Akusalaṁ kenaci viññeyyañca abyākataṁ kenaci viññeyyañca dhammaṁ paṭicca abyākato kenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. 120 Kusalaṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo kenaci viññeyyo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 121 Akusalaṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo kenaci viññeyyo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 122 Abyākataṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato kenaci viññeyyo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 123 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 124 Nahetu Akusalaṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo kenaci viññeyyo dhammo uppajjati nahetupaccayā. 125 Abyākataṁ kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato kenaci viññeyyo dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 126 Nahetuyā dve, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā nava …pe… novigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 127 Hetu Kusalo kenaci viññeyyo dhammo kusalassa kenaci viññeyyassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 128 Akusalo kenaci viññeyyo dhammo akusalassa kenaci viññeyyassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 129 Abyākato kenaci viññeyyo dhammo abyākatassa kenaci viññeyyassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 130 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 131 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 132 Kusalaṁ nakenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo nakenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Kenaciviññeyyasadisaṁ.) 133 Kusalattikacūḷantaradukaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 4.6. Kusalattika, Kilesagocchaka |6| 4.6.1. Kusalattika, Kilesaduka Akusalaṁ kilesaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo kileso dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 2 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 3 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 4 Kusalaṁ nokilesaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo nokileso dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 5 Akusalaṁ nokilesaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo nokileso dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 6 Abyākataṁ nokilesaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nokileso dhammo uppajjati hetupaccayā. 7 Kusalaṁ nokilesañca abyākataṁ nokilesañca dhammaṁ paṭicca abyākato nokileso dhammo uppajjati hetupaccayā. 8 Akusalaṁ nokilesañca abyākataṁ nokilesañca dhammaṁ paṭicca abyākato nokileso dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 9 Hetuyā nava, 1111 --- patthana4 6:9 ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava …pe… vipāke ekaṁ, avigate nava. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 10 Kusalo nokileso dhammo kusalassa nokilesassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 11 Abyākato nokileso dhammo abyākatassa nokilesassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 12 Hetuyā cattāri, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ. Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 13 4.6.2. Kusalattika, Saṅkilesikaduka Paccayacatukka Kusalaṁ saṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo saṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 14 Akusalaṁ saṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo saṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 15 Abyākataṁ saṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato saṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 16 Kusalaṁ saṅkilesikañca abyākataṁ saṅkilesikañca dhammaṁ paṭicca abyākato saṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 17 Akusalaṁ saṅkilesikañca abyākataṁ saṅkilesikañca dhammaṁ paṭicca abyākato saṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 18 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 19 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi vitthāretabbaṁ.) 20 Kusalo saṅkilesiko dhammo akusalassa saṅkilesikassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 21 Akusalo saṅkilesiko dhammo akusalassa saṅkilesikassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 22 Abyākato saṅkilesiko dhammo abyākatassa saṅkilesikassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 23 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ. Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 24 Kusalaṁ asaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo asaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 25 Abyākataṁ asaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato asaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 26 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 27 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 28 Kusalo asaṅkilesiko dhammo kusalassa asaṅkilesikassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 29 Abyākato asaṅkilesiko dhammo abyākatassa asaṅkilesikassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 30 Abyākato asaṅkilesiko dhammo abyākatassa asaṅkilesikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Abyākato asaṅkilesiko dhammo kusalassa asaṅkilesikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 31 Hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā tīṇi, anantare dve …pe… upanissaye cattāri …pe… kamme tīṇi, vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 32 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 33 4.6.3. Kusalattika, Saṅkiliṭṭhaduka Hetu-ārammaṇa Akusalaṁ saṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo saṅkiliṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 34 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 35 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 36 Kusalaṁ asaṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo asaṅkiliṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ asaṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato asaṅkiliṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ asaṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo asaṅkiliṭṭho ca abyākato asaṅkiliṭṭho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 37 Abyākataṁ asaṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato asaṅkiliṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ asaṅkiliṭṭhañca abyākataṁ asaṅkiliṭṭhañca dhammaṁ paṭicca abyākato asaṅkiliṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. 38 Kusalaṁ asaṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo asaṅkiliṭṭho dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 39 Abyākataṁ asaṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato asaṅkiliṭṭho dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 40 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 41 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 42 Kusalo asaṅkiliṭṭho dhammo kusalassa asaṅkiliṭṭhassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 43 Abyākato 1112 --- patthana4 6:43 asaṅkiliṭṭho dhammo abyākatassa asaṅkiliṭṭhassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 44 Kusalo asaṅkiliṭṭho dhammo kusalassa asaṅkiliṭṭhassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … dve. 45 Abyākato asaṅkiliṭṭho dhammo abyākatassa asaṅkiliṭṭhassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … dve. (Saṅkhittaṁ.) 46 Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca, anantare cattāri …pe… sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte pacchājāte āsevane dve, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ.) 47 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 48 4.6.4. Kusalattika, Kilesasampayuttaduka Hetu Akusalaṁ kilesasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo kilesasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkiliṭṭhadukasadisaṁ.) 49 4.6.5. Kusalattika, Kilesasaṅkilesikaduka Hetu Akusalaṁ kilesañceva saṅkilesikañca dhammaṁ paṭicca akusalo kileso ceva saṅkilesiko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 50 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 51 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 52 Kusalaṁ saṅkilesikañceva no ca kilesaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo saṅkilesiko ceva no ca kileso dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 53 Akusalaṁ saṅkilesikañceva no ca kilesaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo saṅkilesiko ceva no ca kileso dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 54 Abyākataṁ saṅkilesikañceva no ca kilesaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato saṅkilesiko ceva no ca kileso dhammo uppajjati hetupaccayā. 55 Kusalaṁ saṅkilesikañceva no ca kilesañca abyākataṁ saṅkilesikañceva no ca kilesañca dhammaṁ paṭicca abyākato saṅkilesiko ceva no ca kileso dhammo uppajjati hetupaccayā. 56 Akusalaṁ saṅkilesikañceva no ca kilesañca abyākataṁ saṅkilesikañceva no ca kilesañca dhammaṁ paṭicca abyākato saṅkilesiko ceva no ca kileso dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 57 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 58 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 59 Kusalo saṅkilesiko ceva no ca kileso dhammo kusalassa saṅkilesikassa ceva no ca kilesassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 60 Abyākato saṅkilesiko ceva no ca kileso dhammo abyākatassa saṅkilesikassa ceva no ca kilesassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 61 Hetuyā cattāri, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ. Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 62 4.6.6. Kusalattika, Kilesasaṅkiliṭṭhaduka Hetu Akusalaṁ kilesañceva saṅkiliṭṭhañca dhammaṁ paṭicca akusalo kileso ceva saṅkiliṭṭho ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 63 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 64 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 65 Akusalaṁ saṅkiliṭṭhañceva no ca kilesaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo saṅkiliṭṭho ceva no ca kileso dhammo uppajjati hetupaccayā. 66 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 67 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 68 4.6.7. Kusalattika, Kilesakilesasampayuttaduka Hetu Akusalaṁ kilesañceva kilesasampayuttañca dhammaṁ paṭicca akusalo kileso ceva kilesasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. 69 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 70 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 71 Akusalaṁ kilesasampayuttañceva no ca kilesaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo kilesasampayutto ceva no ca kileso dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 72 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 73 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 74 4.6.8. Kusalattika, Kilesavippayuttasaṅkilesikaduka Hetu Kusalaṁ kilesavippayuttaṁ saṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo kilesavippayutto saṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ kilesavippayuttaṁ saṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato kilesavippayutto saṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ kilesavippayuttaṁ saṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca 1113 --- patthana4 6:74 kusalo kilesavippayutto saṅkilesiko ca abyākato kilesavippayutto saṅkilesiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 75 Abyākataṁ kilesavippayuttaṁ saṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato kilesavippayutto saṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 76 Kusalaṁ kilesavippayuttaṁ saṅkilesikañca abyākataṁ kilesavippayuttaṁ saṅkilesikañca dhammaṁ paṭicca abyākato kilesavippayutto saṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 77 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 78 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 79 Kusalo kilesavippayutto saṅkilesiko dhammo kusalassa kilesavippayuttassa saṅkilesikassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 80 Abyākato kilesavippayutto saṅkilesiko dhammo abyākatassa kilesavippayuttassa saṅkilesikassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 81 Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā cattāri …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ. Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 82 Kusalaṁ kilesavippayuttaṁ asaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo kilesavippayutto asaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 83 Abyākataṁ kilesavippayuttaṁ asaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato kilesavippayutto asaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 84 Hetuyā dve …pe… āsevane vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 85 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 86 Kusalo kilesavippayutto asaṅkilesiko dhammo kusalassa kilesavippayuttassa asaṅkilesikassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 87 Abyākato kilesavippayutto asaṅkilesiko dhammo abyākatassa kilesavippayuttassa asaṅkilesikassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 88 Hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā tīṇi, anantare dve …pe… upanissaye cattāri …pe… kamme tīṇi, vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 89 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 90 Kusalattikakilesagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikadukapaṭṭhānapāḷi (4) 4.2. Kusalattika, Hetugocchaka |2| 4.2.2. Kusalattika, Sahetukaduka Hetu Kusalaṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Akusalaṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Abyākataṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 4 Hetuyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 5 Naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. 6 Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 7 Naadhipatipaccayā hetuyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 8 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 9 Hetu-ārammaṇa Kusalo sahetuko dhammo kusalassa sahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 10 Akusalo sahetuko dhammo akusalassa sahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 11 Abyākato sahetuko dhammo abyākatassa sahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 12 Kusalo sahetuko dhammo kusalassa sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Kusalo sahetuko dhammo akusalassa sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Kusalo sahetuko dhammo abyākatassa sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 13 Akusalo sahetuko dhammo akusalassa sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 14 Abyākato sahetuko dhammo abyākatassa sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 15 Kusalo sahetuko dhammo kusalassa sahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 16 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 17 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 18 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 19 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. 1114 --- patthana4 2:19 (Saṅkhittaṁ.) 20 Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 21 4.2.2.2. Ahetukapada Hetu-ārammaṇa Akusalaṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. 22 Abyākataṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. 23 Akusalaṁ ahetukañca abyākataṁ ahetukañca dhammaṁ paṭicca abyākato ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. 24 Abyākataṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato ahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 25 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) Paccanīya 26 Nahetu-naārammaṇa Abyākataṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato ahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā. 27 Akusalaṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato ahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 28 Abyākataṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato ahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 29 Akusalaṁ ahetukañca abyākataṁ ahetukañca dhammaṁ paṭicca abyākato ahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 30 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 31 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 32 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 33 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 34 Hetu-ārammaṇādi Akusalo ahetuko dhammo abyākatassa ahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 35 Akusalo ahetuko dhammo akusalassa ahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Akusalo ahetuko dhammo abyākatassa ahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 36 Abyākato ahetuko dhammo abyākatassa ahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Abyākato ahetuko dhammo akusalassa ahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 37 Akusalo ahetuko dhammo akusalassa ahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Akusalo ahetuko dhammo abyākatassa ahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 38 Abyākato ahetuko dhammo abyākatassa ahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Abyākato ahetuko dhammo akusalassa ahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo …pe…. 39 Akusalo ahetuko dhammo akusalassa ahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 40 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe cattāri, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte tīṇi, aññamaññe ekaṁ, nissaye cattāri, upanissaye cattāri, purejāte pacchājāte āsevane dve, kamme vipāke āhāre indriye jhāne ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte tīṇi …pe… avigate cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 41 Nahetuyā pañca, naārammaṇe pañca, naadhipatiyā pañca. (Saṅkhittaṁ.) 42 Hetupaccayā naārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 43 Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 44 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 45 4.2.3. Kusalattika, Hetusampayuttaduka Hetu Kusalaṁ hetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo hetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 46 Akusalaṁ hetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo hetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 47 Abyākataṁ hetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato hetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 48 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 49 Naadhipatiyā tīṇi …pe… navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 50 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 51 Hetu-ārammaṇa Kusalo hetusampayutto dhammo kusalassa hetusampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 52 Akusalo hetusampayutto dhammo akusalassa hetusampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 53 Abyākato hetusampayutto dhammo abyākatassa hetusampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 54 Kusalo hetusampayutto dhammo kusalassa hetusampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 55 Akusalo hetusampayutto dhammo akusalassa hetusampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 56 Abyākato hetusampayutto dhammo abyākatassa hetusampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi (Saṅkhittaṁ.) 57 1115 --- patthana4 2:57 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte tīṇi, aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 58 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 59 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 60 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 61 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 62 4.2.3.2. Hetuvippayuttapada Hetu-ārammaṇa Akusalaṁ hetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato hetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 63 Abyākataṁ hetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato hetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 64 Akusalaṁ hetuvippayuttañca abyākataṁ hetuvippayuttañca dhammaṁ paṭicca abyākato hetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 65 Abyākataṁ hetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato hetuvippayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 66 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 67 Nahetu-naārammaṇa Abyākataṁ hetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato hetuvippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā. 68 Akusalaṁ hetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato hetuvippayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 69 Abyākataṁ hetuvippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato hetuvippayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. 70 Akusalaṁ hetuvippayuttañca abyākataṁ hetuvippayuttañca dhammaṁ paṭicca abyākato hetuvippayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 71 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi …pe… novigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 72 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 73 Hetu-ārammaṇa-anantara Akusalo hetuvippayutto dhammo abyākatassa hetuvippayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 74 Akusalo hetuvippayutto dhammo akusalassa hetuvippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Akusalo hetuvippayutto dhammo abyākatassa hetuvippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 75 Abyākato hetuvippayutto dhammo abyākatassa hetuvippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Abyākato hetuvippayutto dhammo akusalassa hetuvippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 76 Akusalo hetuvippayutto dhammo akusalassa hetuvippayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Akusalo hetuvippayutto dhammo abyākatassa hetuvippayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo. 77 Abyākato hetuvippayutto dhammo abyākatassa hetuvippayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo. Abyākato hetuvippayutto dhammo akusalassa hetuvippayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 78 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe cattāri, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte tīṇi, aññamaññe ekaṁ, nissaye cattāri, upanissaye cattāri, purejāte pacchājāte āsevane dve, kamme …pe… jhāne ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte tīṇi …pe… avigate cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 79 Nahetuyā pañca, naārammaṇe pañca. (Saṅkhittaṁ.) 80 Hetupaccayā naārammaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 81 Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri. (Saṅkhittaṁ.) 82 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 83 4.2.4. Kusalattika, Hetusahetukaduka Hetu Kusalaṁ hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca kusalo hetu ceva sahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. 84 Akusalaṁ hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca akusalo hetu ceva sahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. 85 Abyākataṁ hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca abyākato hetu ceva sahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 86 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 87 Naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 88 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 89 Hetu-ārammaṇa-adhipati Kusalo hetu ceva sahetuko ca dhammo kusalassa hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 90 Akusalo hetu 1116 --- patthana4 2:90 ceva sahetuko ca dhammo akusalassa hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 91 Abyākato hetu ceva sahetuko ca dhammo abyākatassa hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 92 Kusalo hetu ceva sahetuko ca dhammo kusalassa hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Kusalo hetu ceva sahetuko ca dhammo akusalassa hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Kusalo hetu ceva sahetuko ca dhammo abyākatassa hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 93 Akusalo hetu ceva sahetuko ca dhammo akusalassa hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 94 Abyākato hetu ceva sahetuko ca dhammo abyākatassa hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 95 Kusalo hetu ceva sahetuko ca dhammo kusalassa hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 96 Akusalo hetu ceva sahetuko ca dhammo akusalassa hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 97 Abyākato hetu ceva sahetuko ca dhammo abyākatassa hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 98 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte tīṇi …pe… upanissaye nava, āsevane tīṇi, vipāke ekaṁ, indriye magge dve, sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 99 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 100 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 101 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 102 Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 103 4.2.4.2. Sahetukanahetupada Hetu Kusalaṁ sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca kusalo sahetuko ceva na ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 104 Akusalaṁ sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca akusalo sahetuko ceva na ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 105 Abyākataṁ sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sahetuko ceva na ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 106 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 107 Naadhipatiyā tīṇi …pe… navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 108 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 109 Ārammaṇa Kusalo sahetuko ceva na ca hetu dhammo kusalassa sahetukassa ceva na ca hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 110 Akusalo sahetuko ceva na ca hetu dhammo akusalassa sahetukassa ceva na ca hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 111 Abyākato sahetuko ceva na ca hetu dhammo abyākatassa sahetukassa ceva na ca hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 112 Ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare pañca …pe… sahajāte tīṇi …pe… upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 113 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 114 Ārammaṇapaccayā nahetuyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 115 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 116 Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 117 4.2.5. Kusalattika, Hetuhetusampayuttaduka Hetu Kusalaṁ hetuñceva hetusampayuttañca dhammaṁ paṭicca kusalo hetu ceva hetusampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. 118 Akusalaṁ hetuñceva hetusampayuttañca dhammaṁ paṭicca akusalo hetu ceva hetusampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. 119 Abyākataṁ hetuñceva hetusampayuttañca dhammaṁ paṭicca abyākato hetu ceva hetusampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 120 Hetuyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 121 Naadhipatiyā tīṇi …pe… navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 122 Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 123 Naadhipatipaccayā hetuyā tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 124 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 125 Hetu-ārammaṇa Kusalo hetu ceva hetusampayutto ca dhammo kusalassa hetussa ceva hetusampayuttassa ca dhammassa hetupaccayena 1117 --- patthana4 2:125 paccayo. 126 Akusalo hetu ceva hetusampayutto ca dhammo akusalassa hetussa ceva hetusampayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 127 Abyākato hetu ceva hetusampayutto ca dhammo abyākatassa hetussa ceva hetusampayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo. 128 Kusalo hetu ceva hetusampayutto ca dhammo kusalassa hetussa ceva hetusampayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 129 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare pañca …pe… sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, vipāke ekaṁ, indriye magge dve, sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 130 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 131 Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 132 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 133 Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 134 4.2.5.2. Hetusampayuttanahetupada Hetu Kusalaṁ hetusampayuttañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca kusalo hetusampayutto ceva na ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 135 Akusalaṁ hetusampayuttañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca akusalo hetusampayutto ceva na ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. 136 Abyākataṁ hetusampayuttañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca abyākato hetusampayutto ceva na ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 137 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 138 Naadhipatiyā tīṇi …pe… navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 139 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 140 Ārammaṇa Kusalo hetusampayutto ceva na ca hetu dhammo kusalassa hetusampayuttassa ceva na ca hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 141 Akusalo hetusampayutto ceva na ca hetu dhammo akusalassa hetusampayuttassa ceva na ca hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 142 Abyākato hetusampayutto ceva na ca hetu dhammo abyākatassa hetusampayuttassa ceva na ca hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 143 Ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare pañca …pe… sahajāte tīṇi …pe… upanissaye nava …pe… āsevane tīṇi, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 144 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 145 Ārammaṇapaccayā nahetuyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 146 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 147 Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 148 4.2.6. Kusalattika, Nahetusahetukaduka Hetu Kusalaṁ nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. 149 Akusalaṁ nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. 150 Abyākataṁ nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 151 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 152 Naadhipatiyā tīṇi …pe… navippayutte tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 153 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 154 Ārammaṇa Kusalo nahetu sahetuko dhammo kusalassa nahetussa sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 155 Akusalo nahetu sahetuko dhammo akusalassa nahetussa sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 156 Abyākato nahetu sahetuko dhammo abyākatassa nahetussa sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 157 Ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare pañca …pe… sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 158 Nahetuyā nava, naārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 159 Ārammaṇapaccayā nahetuyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 160 Nahetupaccayā ārammaṇe nava. (Saṅkhittaṁ.) 161 Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ. 162 4.2.6.2. Nahetuahetukapada Hetu Abyākataṁ nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nahetu ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 163 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… 1118 --- patthana4 2:163 avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 164 Nahetuyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 165 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 166 Abyākato nahetu ahetuko dhammo abyākatassa nahetussa ahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 167 Ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 168 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 169 Hetugocchakaṁ niṭṭhitaṁ. patthana5 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 5.2. Tika Kusalattika |2| 5.2.1. Vedanāttika, Kusalattika Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 2 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Hetuyā dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 4 Sukhāya vedanāya sampayutto kusalo dhammo sukhāya vedanāya sampayuttassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 5 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto kusalo dhammo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 6 Hetuyā dve, ārammaṇe adhipatiyā cattāri …pe… upanissaye cattāri …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha vitthāro.) 7 Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 8 Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca dukkhāya vedanāya sampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 9 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha vitthāro.) 11 Sukhāya vedanāya sampayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sukhāya vedanāya sampayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 12 Adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 13 Hetuyā dve, ārammaṇe tīṇi …pe… āsevane dve …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 14 5.2.2. Vipākattika, Kusalattika Hetu Vipākadhammadhammaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 15 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 16 Vipākadhammadhammaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca vipākadhammadhammo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 17 Hetuyā ekaṁ. (Sabbattha ekaṁ.) 18 Vipākaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca vipāko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 19 Nevavipākanavipākadhammadhammaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nevavipākanavipākadhammadhammo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 20 Vipākaṁ abyākatañca nevavipākanavipākadhammadhammaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca vipāko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 21 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca …pe… aññamaññe cha …pe… upanissaye cattāri, purejāte dve, āsevane ekaṁ …pe… sampayutte cattāri …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha vitthāro.) 22 5.2.3. Upādinnattika, Kusalattika Hetu Anupādinnupādāniyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 23 Anupādinnaanupādāniyaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnaanupādāniyo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 24 Hetuyā dve …pe… avigate dve. (Sabbattha vitthāro.) 25 Anupādinnupādāniyaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca 1119 --- patthana5 2:25 anupādinnupādāniyo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ. Sabbattha vitthāro.) 26 Upādinnupādāniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca upādinnupādāniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Sabbattha vitthāro.) 27 Anupādinnupādāniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 28 Anupādinnaanupādāniyaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca anupādinnaanupādāniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 29 Anupādinnupādāniyaṁ abyākatañca anupādinnaanupādāniyaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 30 Upādinnupādāniyaṁ abyākatañca anupādinnupādāniyaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca anupādinnupādāniyo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 31 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāro.) 32 5.2.4. Saṅkiliṭṭhattika, Kusalattika Hetu Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 33 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha dve.) 34 Saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 35 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 36 Hetuyā pañca ārammaṇe dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. 37 5.2.5. Vitakkattika, Kusalattika Hetu Savitakkasavicāraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 38 Avitakkavicāramattaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … cattāri. 39 Avitakkaavicāraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkaavicāro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 40 Avitakkaavicāraṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca avitakkavicāramatto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 41 Avitakkavicāramattaṁ kusalañca avitakkaavicāraṁ kusalañca dhammaṁ …pe… savitakkasavicāraṁ kusalañca avitakkavicāramattaṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 42 Hetuyā ekādasa …pe… avigate ekādasa. (Saṅkhittaṁ.) 43 Savitakkasavicāraṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 44 Avitakkavicāramattaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 45 Savitakkasavicāraṁ akusalañca avitakkavicāramattaṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 46 Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 47 Savitakkasavicāraṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca savitakkasavicāro abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 48 Hetuyā sattatiṁsa, ārammaṇe ekavīsa …pe… aññamaññe aṭṭhavīsa …pe… purejāte āsevane ekādasa …pe… avigate sattatiṁsa. (Saṅkhittaṁ.) 49 5.2.6. Pītittika, Kusalattika Hetu Pītisahagataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 50 Sukhasahagataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca sukhasahagato kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 51 Upekkhāsahagataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 52 Pītisahagataṁ kusalañca sukhasahagataṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca pītisahagato kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Sabbattha dasa. Sabbattha vitthāro.) 53 Pītisahagataṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 54 Sukhasahagataṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca sukhasahagato akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 55 Upekkhāsahagataṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 56 Pītisahagataṁ akusalañca sukhasahagataṁ akusalañca dhammaṁ paṭicca pītisahagato akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Sabbattha dasa. 1120 --- patthana5 2:56 Sabbattha vitthāro.) 57 Pītisahagataṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 58 Sukhasahagataṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sukhasahagato abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 59 Upekkhāsahagataṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 60 Pītisahagataṁ abyākatañca sukhasahagataṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca pītisahagato abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Sabbattha dasa. Sabbattha vitthāro.) 61 5.2.7. Dassanattika, Kusalattika Hetu Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 62 Dassanena pahātabbaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 63 Bhāvanāya pahātabbaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha dve. Sabbattha vitthāro.) 64 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 65 5.2.8. Dassanahetuttika, Kusalattika Hetu Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ. Sabbattha vitthāro.) 66 Dassanena pahātabbahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 67 Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 68 Hetuyā cha, ārammaṇe dasa, adhipatiyā dve …pe… avigate dasa. (Sabbattha vitthāro.) 69 Nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 70 5.2.9. Ācayagāmittika, Kusalattika Hetu Ācayagāmiṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca ācayagāmī kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 71 Apacayagāmiṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca apacayagāmī kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha dve. Sabbattha vitthāro.) 72 Ācayagāmiṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca ācayagāmī akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 73 Nevācayagāmināpacayagāmiṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca nevācayagāmināpacayagāmī abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 74 5.2.10. Sekkhattika, Kusalattika Hetu Sekkhaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca sekkho kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 75 Nevasekkhanāsekkhaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha dve. Sabbattha vitthāro.) 76 Nevasekkhanāsekkhaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca nevasekkhanāsekkho akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 77 Sekkhaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sekkho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 78 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate nava. (Sabbattha vitthāretabbaṁ.) 79 5.2.11. Parittattika, Kusalattika Hetu Parittaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca paritto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 80 Mahaggataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca mahaggato kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 81 Appamāṇaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha tīṇi. Sabbattha vitthāro.) 82 Parittaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca paritto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 83 Parittaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca paritto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 84 Mahaggataṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca mahaggato abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 85 Appamāṇaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 86 Hetuyā terasa, ārammaṇe pañca, adhipatiyā nava …pe… aññamaññe satta …pe… purejāte tīṇi, āsevane dve, kamme terasa …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 87 5.2.12. Parittārammaṇattika, Kusalattika Hetu 1121 --- patthana5 2:87 Parittārammaṇaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca parittārammaṇo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 88 Mahaggatārammaṇaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca mahaggatārammaṇo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 89 Appamāṇārammaṇaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇārammaṇo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha tīṇi. Sabbattha vitthāro.) 90 Parittārammaṇaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca parittārammaṇo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 91 Mahaggatārammaṇaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca mahaggatārammaṇo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha dve. Sabbattha vitthāro.) 92 Parittārammaṇaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca parittārammaṇo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 93 Mahaggatārammaṇaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca mahaggatārammaṇo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 94 Appamāṇārammaṇaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca appamāṇārammaṇo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha tīṇi. Sabbattha vitthāro.) 95 5.2.13. Hīnattika, Kusalattika Hetu Majjhimaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca majjhimo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 96 Paṇītaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca paṇīto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha dve. Sabbattha vitthāro.) 97 Hīnaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca hīno akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 98 Majjhimaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca majjhimo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 99 Paṇītaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca paṇīto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 100 Majjhimaṁ abyākatañca paṇītaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca majjhimo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 101 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… avigate pañca. (Sabbattha vitthāro.) 102 5.2.14. Micchattattika, Kusalattika Hetu Sammattaniyataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca sammattaniyato kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 103 Aniyataṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca aniyato kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha dve. Sabbattha vitthāro.) 104 Micchattaniyataṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca micchattaniyato akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 105 Aniyataṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca aniyato akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha dve. Sabbattha vitthāro.) 106 Aniyataṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca aniyato abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 107 5.2.15. Maggārammaṇattika, Kusalattika Hetu Maggārammaṇaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 108 Maggahetukaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca maggahetuko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 109 Maggādhipatiṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca maggādhipati kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … pañca. 110 Maggārammaṇaṁ kusalañca maggādhipatiṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 111 Maggahetukaṁ kusalañca maggādhipatiṁ kusalañca dhammaṁ paṭicca maggahetuko kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 112 Hetuyā sattarasa …pe… avigate sattarasa. (Saṅkhittaṁ.) 113 Maggārammaṇaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 114 Maggādhipatiṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca maggādhipati abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 115 Maggārammaṇaṁ abyākatañca maggādhipatiṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca maggārammaṇo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Sabbattha nava. Sabbattha vitthāro.) 116 5.2.16. Uppannattika, Kusalattika Hetu Uppanno kusalo dhammo uppannassa kusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Sabbattha ekaṁ. Sabbattha vitthāro.) 117 Uppanno akusalo dhammo uppannassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Sabbattha ekaṁ. Sabbattha vitthāro.) 118 Uppanno abyākato dhammo uppannassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 119 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe tīṇi …pe… upanissaye tīṇi …pe… avigate ekaṁ. (Sabbattha vitthāro.) 120 5.2.17. Atītattika, Kusalattika Hetu Paccuppanno kusalo dhammo paccuppannassa kusalassa dhammassa hetupaccayena 1122 --- patthana5 2:120 paccayo. (Sabbattha ekaṁ.) 121 Paccuppanno akusalo dhammo paccuppannassa akusalassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Sabbattha ekaṁ. Sabbattha vitthāro.) 122 Paccuppanno abyākato dhammo paccuppannassa abyākatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 123 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi …pe… upanissaye tīṇi …pe… avigate ekaṁ. (Sabbattha vitthāro.) 124 5.2.18. Atītārammaṇattika, Kusalattika Hetu Atītārammaṇaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 125 Anāgatārammaṇaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca anāgatārammaṇo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 126 Paccuppannārammaṇaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca paccuppannārammaṇo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha tīṇi. Sabbattha vitthāro.) 127 Atītārammaṇaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 128 Anāgatārammaṇaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca anāgatārammaṇo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 129 Paccuppannārammaṇaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca paccuppannārammaṇo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha tīṇi. Sabbattha vitthāro.) 130 Atītārammaṇaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca atītārammaṇo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 131 Anāgatārammaṇaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca anāgatārammaṇo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 132 Paccuppannārammaṇaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca paccuppannārammaṇo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha tīṇi. Sabbattha vitthāro.) 133 5.2.19. Ajjhattattika, Kusalattika Hetu Ajjhattaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 134 Bahiddhā kusalaṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhā kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha dve. Sabbattha vitthāro.) 135 Ajjhattaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. 136 Bahiddhā akusalaṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhā akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha dve. Sabbattha vitthāro.) 137 Ajjhattaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca ajjhatto abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. 138 Bahiddhā abyākataṁ dhammaṁ paṭicca bahiddhā abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha dve. Sabbattha vitthāro.) 139 5.2.20. Ajjhattārammaṇattika, Kusalattika Hetu Ajjhattārammaṇaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattārammaṇo kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha dve. Sabbattha vitthāro.) 140 Ajjhattārammaṇaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattārammaṇo akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha dve. Sabbattha vitthāro.) 141 Ajjhattārammaṇaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattārammaṇo abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha dve. Sabbattha vitthāro.) 142 5.2.21. Sanidassanattika, Kusalattika Hetu Anidassanaappaṭighaṁ kusalaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho kusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 143 Anidassanaappaṭighaṁ akusalaṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho akusalo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sabbattha ekaṁ.) 144 Anidassanasappaṭighaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Ekaṁ.) 145 Anidassanasappaṭighaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Dve.) 146 Anidassanasappaṭighaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Tīṇi.) 147 Anidassanasappaṭighaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho abyākato ca anidassanaappaṭigho abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Cattāri.) 148 Anidassanasappaṭighaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca anidassanasappaṭigho abyākato ca anidassanaappaṭigho abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Pañca.) 149 Anidassanasappaṭighaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho abyākato ca anidassanasappaṭigho abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Cha.) 150 Anidassanasappaṭighaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho abyākato ca anidassanasappaṭigho abyākato ca 1123 --- patthana5 2:150 anidassanaappaṭigho abyākato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. (Satta.) 151 Anidassanaappaṭighaṁ abyākataṁ dhammaṁ paṭicca anidassanaappaṭigho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Satta.) 152 Anidassanaappaṭighaṁ abyākatañca anidassanasappaṭighaṁ abyākatañca dhammaṁ paṭicca sanidassanasappaṭigho abyākato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Satta.) (Saṅkhittaṁ.) 153 Hetuyā ekavīsa, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekavīsa …pe… aññamaññe cha …pe… avigate ekavīsa. (Saṅkhittaṁ.) 154 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Tikatikapaṭṭhānapāḷi (5) 5.1. Kusalattika, Tika |1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 5.1.1. Kusalattika, Vedanāttika 5.1.1.1. Sukhāyavedanāyasampayuttapada Hetu Kusalaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 3 Akusalaṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 4 Abyākataṁ sukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 5 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ …pe… sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 6 Kusalo sukhāya vedanāya sampayutto dhammo kusalassa sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 7 Akusalo sukhāya vedanāya sampayutto dhammo akusalassa sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 8 Abyākato sukhāya vedanāya sampayutto dhammo abyākatassa sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 9 Kusalo sukhāya vedanāya sampayutto dhammo kusalassa sukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 10 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare samanantare pañca, sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 11 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 12 5.1.1.2. Dukkhāyavedanāyasampayuttapada Hetu-ārammaṇa Akusalaṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 13 Akusalaṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 14 Abyākataṁ dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 15 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 16 Akusalo dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo akusalassa dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 17 Akusalo dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo akusalassa dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 18 Abyākato dukkhāya vedanāya sampayutto dhammo akusalassa dukkhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 19 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe dve, adhipatiyā ekaṁ, anantare …pe… nissaye dve, upanissaye cattāri, āsevane ekaṁ, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre indriye dve, jhāne magge ekaṁ, sampayutte …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 20 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 21 5.1.1.3. Adukkhamasukhavedanāyasampayuttapada Hetu Kusalaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 22 Akusalaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 23 Abyākataṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. 24 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 25 1124 --- patthana5 1:25 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 26 Kusalo adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo kusalassa adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 27 Akusalo adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo akusalassa adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 28 Abyākato adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto dhammo abyākatassa adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 29 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare satta …pe… sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 30 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 31 5.1.2. Kusalattika, Vipākattika Paccayacatukka Abyākataṁ vipākaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato vipāko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 32 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 33 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 34 Kusalaṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca kusalo vipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. 35 Akusalaṁ vipākadhammadhammaṁ paṭicca akusalo vipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 36 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 37 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 38 Kusalo vipākadhammadhammo kusalassa vipākadhammadhammassa hetupaccayena paccayo. 39 Akusalo vipākadhammadhammo akusalassa vipākadhammadhammassa hetupaccayena paccayo. 40 Kusalo vipākadhammadhammo kusalassa vipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Kusalo vipākadhammadhammo akusalassa vipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 41 Akusalo vipākadhammadhammo akusalassa vipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Akusalo vipākadhammadhammo kusalassa vipākadhammadhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 42 Hetuyā dve, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā tīṇi, anantare dve …pe… sahajāte dve, aññamaññe nissaye dve, upanissaye cattāri, āsevane kamme dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 43 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 44 Abyākataṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ paṭicca abyākato nevavipākanavipākadhammadhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 45 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 46 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 47 5.1.3. Kusalattika, Upādinnattika Paccayacatukka Abyākataṁ upādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato upādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 48 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 49 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 50 Kusalaṁ anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 51 Akusalaṁ anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 52 Abyākataṁ anupādinnupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. 53 Kusalaṁ anupādinnupādāniyañca abyākataṁ anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paṭicca abyākato anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. 54 Akusalaṁ anupādinnupādāniyañca abyākataṁ anupādinnupādāniyañca dhammaṁ paṭicca abyākato anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 55 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 56 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 57 Kusalo anupādinnupādāniyo dhammo kusalassa anupādinnupādāniyassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 58 Akusalo anupādinnupādāniyo dhammo akusalassa anupādinnupādāniyassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 59 Abyākato anupādinnupādāniyo dhammo abyākatassa anupādinnupādāniyassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 60 Kusalo anupādinnupādāniyo dhammo kusalassa 1125 --- patthana5 1:60 anupādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 61 Akusalo anupādinnupādāniyo dhammo akusalassa anupādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 62 Abyākato anupādinnupādāniyo dhammo abyākatassa anupādinnupādāniyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 63 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare samanantare pañca, sahajāte nava, aññamaññe tīṇi, nissaye upanissaye nava, purejāte pacchājāte āsevane tīṇi, kamme …pe… magge satta, sampayutte vippayutte tīṇi …pe… avigate ekādasa. (Saṅkhittaṁ.) 64 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 65 Kusalaṁ anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo anupādinnupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. 66 Abyākataṁ anupādinnaanupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato anupādinnaanupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 67 Hetuyā dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ, sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi sabbattha vitthāro.) 68 5.1.4. Kusalattika, Saṅkiliṭṭhattika Paccayacatukka Akusalaṁ saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 69 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 70 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 71 Kusalaṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 72 Abyākataṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 73 Kusalaṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikañca abyākataṁ asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikañca dhammaṁ paṭicca abyākato asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 74 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 75 Kusalaṁ asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. 76 Abyākataṁ asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 77 Hetuyā dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 78 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāretabbaṁ.) 79 5.1.5. Kusalattika, Vitakkattika Hetu Kusalaṁ savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca kusalo savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. 80 Akusalaṁ savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca akusalo savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. 81 Abyākataṁ savitakkasavicāraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato savitakkasavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 82 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 83 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 84 Kusalo savitakkasavicāro dhammo kusalassa savitakkasavicārassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 85 Akusalo savitakkasavicāro dhammo akusalassa savitakkasavicārassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 86 Abyākato savitakkasavicāro dhammo abyākatassa savitakkasavicārassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 87 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā …pe… samanantare satta, sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 88 Kusalaṁ avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo avitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā. 89 Abyākataṁ avitakkavicāramattaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato avitakkavicāramatto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 90 Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 91 (Sahajātavārepi …pe… sampayuttavārepi pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 92 Kusalaṁ avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca kusalo avitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 93 Abyākataṁ avitakkaavicāraṁ dhammaṁ paṭicca abyākato avitakkaavicāro dhammo uppajjati 1126 --- patthana5 1:93 hetupaccayā. 94 Kusalaṁ avitakkaavicārañca abyākataṁ avitakkaavicārañca dhammaṁ paṭicca abyākato avitakkaavicāro dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 95 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 96 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 97 5.1.6. Kusalattika, Pītittika Hetu Kusalaṁ pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca kusalo pītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. 98 Akusalaṁ pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca akusalo pītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. 99 Abyākataṁ pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato pītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 100 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 101 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 102 Kusalo pītisahagato dhammo kusalassa pītisahagatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 103 Akusalo pītisahagato dhammo akusalassa pītisahagatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 104 Abyākato pītisahagato dhammo abyākatassa pītisahagatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 105 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā satta, anantare pañca …pe… sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 106 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 107 Kusalaṁ sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca kusalo sukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. 108 Akusalaṁ sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca akusalo sukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. 109 Abyākataṁ sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 110 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 111 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 112 Kusalaṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca kusalo upekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. 113 Akusalaṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca akusalo upekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. 114 Abyākataṁ upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato upekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 115 Hetuyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 116 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 117 5.1.7. Kusalattika, Dassanattika Paccayacatukka Akusalaṁ dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 118 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 119 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 120 Akusalaṁ bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 121 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 122 Kusalaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 123 Abyākataṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. 124 Kusalaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca abyākataṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbañca dhammaṁ paṭicca abyākato nevadassanena nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 125 Hetuyā pañca …pe… ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 126 5.1.8. Kusalattika, Dassanahetukattika Paccayacatukka Akusalaṁ dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. 127 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 128 Akusalaṁ bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. 129 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 130 Kusalaṁ nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo nevadassanena nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 131 Hetuyā satta, 1127 --- patthana5 1:131 ārammaṇe dve, adhipatiyā pañca …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate satta. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 132 5.1.9. Kusalattika, ācayagāmittika Paccayacatukka Kusalaṁ ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca kusalo ācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. 133 Akusalaṁ ācayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca akusalo ācayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 134 Hetuyā dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 135 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 136 Kusalaṁ apacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca kusalo apacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ. Paṭiccavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 137 Abyākataṁ nevācayagāmināpacayagāmiṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nevācayagāmināpacayagāmī dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 138 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 139 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 140 5.1.10. Kusalattika, Sekkhattika Paccayacatukka Kusalaṁ sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo sekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. 141 Abyākataṁ sekkhaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato sekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 142 Hetuyā dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 143 Abyākataṁ asekkhaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato asekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 144 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 145 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 146 Kusalaṁ nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 147 Akusalaṁ nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 148 Abyākataṁ nevasekkhanāsekkhaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 149 Kusalaṁ nevasekkhanāsekkhañca abyākataṁ nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paṭicca abyākato nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. 150 Akusalaṁ nevasekkhanāsekkhañca abyākataṁ nevasekkhanāsekkhañca dhammaṁ paṭicca abyākato nevasekkhanāsekkho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 151 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 152 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 153 Kusalo nevasekkhanāsekkho dhammo kusalassa nevasekkhanāsekkhassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 154 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 155 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 156 5.1.11. Kusalattika, Parittattika 5.1.11.1. Parittapada Paccayacatukka Kusalaṁ parittaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo paritto dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ parittaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato paritto dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ parittaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo paritto ca abyākato paritto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 157 Akusalaṁ parittaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo paritto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 158 Abyākataṁ parittaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato paritto dhammo uppajjati hetupaccayā. 159 Kusalaṁ parittañca abyākataṁ parittañca dhammaṁ paṭicca abyākato paritto dhammo uppajjati hetupaccayā. 160 Akusalaṁ parittañca abyākataṁ parittañca dhammaṁ paṭicca abyākato paritto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 161 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 162 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 163 Kusalo paritto dhammo kusalassa parittassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 164 Akusalo paritto dhammo akusalassa parittassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 165 Abyākato paritto dhammo abyākatassa parittassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 166 Kusalo paritto dhammo kusalassa parittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 167 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 168 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ evaṁ 1128 --- patthana5 1:168 vitthāretabbaṁ.) 169 5.1.11.2. Mahaggatādipada Hetu Kusalaṁ mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca kusalo mahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā. 170 Abyākataṁ mahaggataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato mahaggato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 171 Hetuyā dve, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 172 Kusalaṁ appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo appamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 173 Abyākataṁ appamāṇaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato appamāṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 174 Hetuyā dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 175 5.1.12. Kusalattika, Parittārammaṇattika Paccayacatukka Kusalaṁ parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo parittārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 176 Akusalaṁ parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo parittārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 177 Abyākataṁ parittārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato parittārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 178 Hetuyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 179 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 180 Kusalaṁ mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 181 Akusalaṁ mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 182 Abyākataṁ mahaggatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato mahaggatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 183 Hetuyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 184 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 185 Kusalaṁ appamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo appamāṇārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 186 Abyākataṁ appamāṇārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato appamāṇārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 187 Hetuyā dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ.) 188 (Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 189 5.1.13. Kusalattika, Hīnattika 5.1.13.1. Hīnapada Paccayacatukka Akusalaṁ hīnaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo hīno dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 190 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha vitthāro.) 191 Kusalaṁ majjhimaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo majjhimo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ majjhimaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato majjhimo dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ majjhimaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo majjhimo ca abyākato majjhimo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 192 Abyākataṁ majjhimaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato majjhimo dhammo uppajjati hetupaccayā. 193 Kusalaṁ majjhimañca abyākataṁ majjhimañca dhammaṁ paṭicca abyākato majjhimo dhammo uppajjati hetupaccayā. 194 Kusalaṁ majjhimaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo majjhimo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. 195 Abyākataṁ majjhimaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato majjhimo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 196 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 197 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 198 Kusalo majjhimo dhammo kusalassa majjhimassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 199 Abyākato majjhimo dhammo abyākatassa majjhimassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 200 Kusalo majjhimo dhammo kusalassa majjhimassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Kusalo majjhimo dhammo abyākatassa majjhimassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. 201 Abyākato majjhimo dhammo abyākatassa majjhimassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. Abyākato majjhimo dhammo kusalassa majjhimassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 202 Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā …pe… samanantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte pacchājāte āsevane dve, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi …pe… avigate satta. 203 (Saṅkhittaṁ.) 204 1129 --- patthana5 1:204 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 205 5.1.13.2. Paṇītapada Hetu Kusalaṁ paṇītaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo paṇīto dhammo uppajjati hetupaccayā. 206 Abyākataṁ paṇītaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato paṇīto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 207 Hetuyā dve …pe… āsevane ekaṁ …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha vitthāro.) 208 5.1.14. Kusalattika, Micchattaniyatattika Paccayacatukka Akusalaṁ micchattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca akusalo micchattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 209 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha vitthāro.) 210 Kusalaṁ sammattaniyataṁ dhammaṁ paṭicca kusalo sammattaniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 211 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārepi …pe… pañhāvārepi sabbattha ekaṁ.) 212 Kusalaṁ aniyataṁ dhammaṁ paṭicca kusalo aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ aniyataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ aniyataṁ dhammaṁ paṭicca kusalo aniyato ca abyākato aniyato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 213 Akusalaṁ aniyataṁ dhammaṁ paṭicca akusalo aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 214 Abyākataṁ aniyataṁ dhammaṁ paṭicca abyākato aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. 215 Kusalaṁ aniyatañca abyākataṁ aniyatañca dhammaṁ paṭicca abyākato aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. 216 Akusalaṁ aniyatañca abyākataṁ aniyatañca dhammaṁ paṭicca abyākato aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 217 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 218 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 219 Kusalo aniyato dhammo kusalassa aniyatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 220 Akusalo aniyato dhammo akusalassa aniyatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 221 Abyākato aniyato dhammo abyākatassa aniyatassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 222 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 223 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 224 5.1.15. Kusalattika, Maggārammaṇattika Paccayacatukka Kusalaṁ maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo maggārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 225 Abyākataṁ maggārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato maggārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 226 Hetuyā dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha vitthāro.) 227 Kusalaṁ maggahetukaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo maggahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 228 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Sabbattha ekaṁ. Saṅkhittaṁ.) 229 Kusalaṁ maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca kusalo maggādhipati dhammo uppajjati hetupaccayā. 230 Abyākataṁ maggādhipatiṁ dhammaṁ paṭicca abyākato maggādhipati dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 231 Hetuyā dve …pe… avigate dve. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha vitthāro.) 232 5.1.16. Kusalattika, Uppannattika 5.1.16.7. Pañhāvāra Paccayacatukka Kusalo uppanno dhammo kusalassa uppannassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 233 Hetuyā satta, ārammaṇe nava …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 234 5.1.17. Kusalattika, Atītattika Paccayacatukka Kusalo paccuppanno dhammo kusalassa paccuppannassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 235 Hetuyā satta, ārammaṇe nava …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 236 5.1.18. Kusalattika, Atītārammaṇattika 5.1.18.1. Atītārammaṇapada Paccayacatukka Kusalaṁ atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo atītārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 237 Akusalaṁ atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo atītārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. 238 Abyākataṁ atītārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato atītārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 239 Hetuyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 240 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 241 Kusalo atītārammaṇo dhammo 1130 --- patthana5 1:241 kusalassa atītārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 242 Akusalo atītārammaṇo dhammo akusalassa atītārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 243 Abyākato atītārammaṇo dhammo abyākatassa atītārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 244 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca, anantare samanantare satta, sahajāte aññamaññe nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane tīṇi, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre …pe… sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 245 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 246 5.1.18.2. Anāgatārammaṇapada Hetu Kusalaṁ anāgatārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo anāgatārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 247 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 248 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 249 Kusalo anāgatārammaṇo dhammo kusalassa anāgatārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 250 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 251 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 252 5.1.18.3. Paccuppannārammaṇapada Hetu Kusalaṁ paccuppannārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo paccuppannārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 253 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 254 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 255 Kusalo paccuppannārammaṇo dhammo kusalassa paccuppannārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 256 Akusalo paccuppannārammaṇo dhammo akusalassa paccuppannārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. 257 Abyākato paccuppannārammaṇo dhammo abyākatassa paccuppannārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 258 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe cha, adhipatiyā tīṇi, anantare satta …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 259 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 260 5.1.19. Kusalattika, Ajjhattattika 5.1.19.1. Ajjhattapada Kusalaṁ ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo ajjhatto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 261 Akusalaṁ ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo ajjhatto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 262 Abyākataṁ ajjhattaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato ajjhatto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 263 Kusalaṁ ajjhattañca abyākataṁ ajjhattañca dhammaṁ paṭicca abyākato ajjhatto dhammo uppajjati hetupaccayā. 264 Akusalaṁ ajjhattañca abyākataṁ ajjhattañca dhammaṁ paṭicca abyākato ajjhatto dhammo uppajjati hetupaccayā. 265 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 266 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 267 Kusalo ajjhatto dhammo kusalassa ajjhattassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 268 Akusalo ajjhatto dhammo akusalassa ajjhattassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 269 Abyākato ajjhatto dhammo abyākatassa ajjhattassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 270 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ.) 271 (Yathā kusalattike pañhāvāraṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ.) 272 5.1.19.2. Bahiddhāpada Hetu Kusalaṁ bahiddhā dhammaṁ paṭicca kusalo bahiddhā dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 273 Akusalaṁ bahiddhā dhammaṁ paṭicca akusalo bahiddhā dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 274 Abyākataṁ bahiddhā dhammaṁ paṭicca abyākato bahiddhā dhammo uppajjati hetupaccayā. 275 Kusalaṁ bahiddhā ca abyākataṁ bahiddhā ca dhammaṁ paṭicca abyākato bahiddhā dhammo uppajjati hetupaccayā. 276 Akusalaṁ bahiddhā ca abyākataṁ bahiddhā ca dhammaṁ paṭicca abyākato bahiddhā dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 277 Hetuyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ.) 278 (Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi paṭiccavārasadisaṁ.) 279 Kusalo bahiddhā dhammo kusalassa bahiddhā dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 280 Akusalo bahiddhā dhammo akusalassa bahiddhā dhammassa hetupaccayena 1131 --- patthana5 1:280 paccayo … tīṇi. 281 Abyākato bahiddhā dhammo abyākatassa bahiddhā dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 282 Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā dasa …pe… avigate terasa. (Saṅkhittaṁ. Yathā kusalattike pañhāvāraṁ evaṁ vitthāretabbaṁ.) 283 5.1.20. Kusalattika, Ajjhattārammaṇattika Paccayacatukka Kusalaṁ ajjhattārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo ajjhattārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 284 Hetuyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 285 Kusalaṁ bahiddhārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo bahiddhārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 286 Hetuyā tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 287 5.1.21. Kusalattika, Sanidassanattika Paccayacatukka Abyākataṁ anidassanasappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato anidassanasappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 288 Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 289 (Sahajātavārampi …pe… pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 290 Kusalaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. Kusalaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca kusalo anidassanaappaṭigho ca abyākato anidassanaappaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 291 Akusalaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca akusalo anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 292 Abyākataṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca abyākato anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. 293 Kusalaṁ anidassanaappaṭighañca abyākataṁ anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca abyākato anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. 294 Akusalaṁ anidassanaappaṭighañca abyākataṁ anidassanaappaṭighañca dhammaṁ paṭicca abyākato anidassanaappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā. 295 Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. (Saṅkhittaṁ. Sahajātavārampi …pe… sampayuttavārampi pañhāvārampi vitthāretabbaṁ.) 296 Kusalattikasanidassanattikaṁ niṭṭhitaṁ. patthana2 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 2.10. Mahantaraduka |10| Vibhaṅgavāra Hetu Sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca sārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—sārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 2 Sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—sārammaṇe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 3 Sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca sārammaṇo ca anārammaṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—sārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 4 Anārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 5 Anārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca sārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā— paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca sārammaṇā khandhā. 6 Anārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca sārammaṇo ca anārammaṇo ca dhammo uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca sārammaṇā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 7 Sārammaṇañca anārammaṇañca dhammaṁ paṭicca sārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe sārammaṇaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 8 Sārammaṇañca anārammaṇañca dhammaṁ paṭicca anārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—sārammaṇe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 9 Sārammaṇañca anārammaṇañca dhammaṁ paṭicca sārammaṇo ca anārammaṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe sārammaṇaṁ 1132 --- patthana2 10:9 ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… sārammaṇe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 10 Ārammaṇa Sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca sārammaṇo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— sārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 11 Anārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca sārammaṇo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca sārammaṇā khandhā. 12 Sārammaṇañca anārammaṇañca dhammaṁ paṭicca sārammaṇo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe sārammaṇaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… (Saṅkhittaṁ.) 13 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate nava. 14 2.10.1.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca sārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ sārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 15 Sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke sārammaṇe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 16 Sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca sārammaṇo ca anārammaṇo ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ sārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 17 Anārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 18 Anārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca sārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca sārammaṇā khandhā. 19 Anārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca sārammaṇo ca anārammaṇo ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca sārammaṇā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 20 Sārammaṇañca anārammaṇañca dhammaṁ paṭicca sārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe sārammaṇaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 21 Sārammaṇañca anārammaṇañca dhammaṁ paṭicca anārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke sārammaṇe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 22 Sārammaṇañca anārammaṇañca dhammaṁ paṭicca sārammaṇo ca anārammaṇo ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe sārammaṇaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… sārammaṇe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 23 Naārammaṇa Sārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anārammaṇo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— sārammaṇe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 24 Anārammaṇaṁ dhammaṁ paṭicca anārammaṇo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā. (Yāva asaññasattā.) 25 Sārammaṇañca anārammaṇañca dhammaṁ paṭicca anārammaṇo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—sārammaṇe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… (Saṅkhittaṁ.) 26 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne dve, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 27 2.10.1.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava …pe… nakamme ekaṁ …pe… navippayutte ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 28 2.10.1.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe 1133 --- patthana2 10:28 tīṇi …pe… sahajāte nava …pe… magge ekaṁ …pe… avigate nava. 29 2.10.1.2. Sahajātavāra Sahajātavāropi paṭiccavārasadiso. 30 2.10.1.3. Paccayavāra 2.10.1.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Sārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā sārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 31 Anārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā anārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 32 Anārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā sārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā sārammaṇā khandhā; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paccayā sārammaṇā khandhā. 33 Anārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā sārammaṇo ca anārammaṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā sārammaṇā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 34 Sārammaṇañca anārammaṇañca dhammaṁ paccayā sārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—sārammaṇaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 35 Sārammaṇañca anārammaṇañca dhammaṁ paccayā anārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—sārammaṇe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 36 Sārammaṇañca anārammaṇañca dhammaṁ paccayā sārammaṇo ca anārammaṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—sārammaṇaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… sārammaṇe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 37 Ārammaṇa Sārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā sārammaṇo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— sārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 38 Anārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā sārammaṇo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā sārammaṇā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 39 Sārammaṇañca anārammaṇañca dhammaṁ paccayā sārammaṇo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhāyatanañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… kāyaviññāṇasahagataṁ …pe… sārammaṇaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (Saṅkhittaṁ.) 40 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate nava. 41 2.10.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Sārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā sārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccavārasadisaṁ.) 42 Anārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā anārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 43 Anārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā sārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā— cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā sārammaṇā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 44 Anārammaṇaṁ dhammaṁ paccayā sārammaṇo ca anārammaṇo ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—vatthuṁ paccayā ahetukā sārammaṇā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 45 Sārammaṇañca anārammaṇañca dhammaṁ paccayā sārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā—cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhāyatanañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… kāyaviññāṇasahagataṁ …pe… ahetukaṁ sārammaṇaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 46 Sārammaṇañca anārammaṇañca dhammaṁ paccayā anārammaṇo dhammo uppajjati 1134 --- patthana2 10:46 nahetupaccayā—ahetuke sārammaṇe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 47 Sārammaṇañca anārammaṇañca dhammaṁ paccayā sārammaṇo ca anārammaṇo ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ sārammaṇaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… ahetuke sārammaṇe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe ahetukaṁ sārammaṇaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… ahetuke sārammaṇe khandhe ca mahābhūte ca paccayā kaṭattārūpaṁ …pe… (Saṅkhittaṁ.) 48 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne cattāri, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 49 2.10.1.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava …pe… nakamme ekaṁ …pe… navippayutte ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 50 2.10.1.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava …pe… magge tīṇi …pe… avigate nava. 51 2.10.1.4. Nissayavāra Nissayavāro paccayavārasadiso. 52 2.10.1.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.10.1.5.1–4 Paccayānulomādi Sārammaṇaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho sārammaṇo dhammo uppajjati hetupaccayā— sārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 53 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ (sabbattha ekaṁ), avigate ekaṁ. 54 Anulomaṁ. 55 Sārammaṇaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho sārammaṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ sārammaṇaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 56 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ. 57 Paccanīyaṁ. 58 2.10.1.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 59 2.10.1.7. Pañhāvāra 2.10.1.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Sārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo—sārammaṇā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 60 Sārammaṇo dhammo anārammaṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo—sārammaṇā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 61 Sārammaṇo dhammo sārammaṇassa ca anārammaṇassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—sārammaṇā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 62 Ārammaṇa Sārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati; pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti, sārammaṇe khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; cetopariyañāṇena sārammaṇacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… sārammaṇā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 63 Anārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ 1135 --- patthana2 10:63 kāyaviññāṇassa …pe… anārammaṇā khandhā iddhividhañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 64 Adhipati Sārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ …pe… phalaṁ garuṁ …pe… sārammaṇe khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—sārammaṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 65 Sārammaṇo dhammo anārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—sārammaṇādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 66 Sārammaṇo dhammo sārammaṇassa ca anārammaṇassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—sārammaṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 67 Anārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—ariyā nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 68 Anantarādi Sārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā sārammaṇā …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo … samanantarapaccayena paccayo … ekaṁ … sahajātapaccayena paccayo … satta (paṭiccavāre sahajātasadisā) … aññamaññapaccayena paccayo … cha (paṭiccavāre aññamaññasadisaṁ) … nissayapaccayena paccayo … satta. (Paccayavāre nissayasadiso.) 69 Upanissaya Sārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti. Sīlaṁ …pe… paññaṁ, rāgaṁ …pe… patthanaṁ, kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Saddhā …pe… paññā, rāgo …pe… patthanā, kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ saddhāya …pe… paññāya, rāgassa …pe… patthanāya, kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 70 Anārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—utuṁ, bhojanaṁ, senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati. Utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ saddhāya …pe… patthanāya, kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 71 Purejāta Anārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu sārammaṇānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 72 Pacchājātāsevana Sārammaṇo dhammo anārammaṇassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo … ekaṁ. 73 Sārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo … ekaṁ. 74 Kamma Sārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—sārammaṇā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—sārammaṇā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 75 Sārammaṇo dhammo anārammaṇassa 1136 --- patthana2 10:75 dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—sārammaṇā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—sārammaṇā cetanā kaṭattārūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 76 Sārammaṇo dhammo sārammaṇassa ca anārammaṇassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—sārammaṇā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—sārammaṇā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 77 Vipāka-āhāra Sārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … tīṇi. 78 Sārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … tīṇi. 79 Anārammaṇo dhammo anārammaṇassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—kabaḷīkāro āhāro imassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 80 Indriya Sārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa indriyapaccayena paccayo … tīṇi. 81 Anārammaṇo dhammo anārammaṇassa dhammassa indriyapaccayena paccayo— rūpajīvitindriyaṁ kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 82 Anārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa indriyapaccayena paccayo— cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇassa indriyapaccayena paccayo. 83 Sārammaṇo ca anārammaṇo ca dhammā sārammaṇassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—cakkhundriyañca cakkhuviññāṇañca cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo …pe… kāyindriyañca kāyaviññāṇañca kāyaviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo. 84 Jhānādi Sārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa jhānapaccayena paccayo … tīṇi, maggapaccayena paccayo … tīṇi, sampayuttapaccayena paccayo … ekaṁ. 85 Vippayutta Sārammaṇo dhammo anārammaṇassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 86 Anārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu sārammaṇānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa vippayuttapaccayena paccayo; vatthu sārammaṇānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 87 Atthi Sārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sārammaṇo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 88 Sārammaṇo dhammo anārammaṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 89 Sārammaṇo dhammo sārammaṇassa ca anārammaṇassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo. (Paṭiccasadisaṁ.) 90 Anārammaṇo dhammo anārammaṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātaṁ—ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā.) 91 Anārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu sārammaṇānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu sārammaṇānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 92 Sārammaṇo ca anārammaṇo ca dhammā sārammaṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—cakkhuviññāṇasahagato eko khandho ca cakkhāyatanañca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe… kāyaviññāṇasahagato eko khandho ca kāyāyatanañca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe… sārammaṇo eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 93 Sārammaṇo ca anārammaṇo ca dhammā anārammaṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—sārammaṇā khandhā 1137 --- patthana2 10:93 ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—sārammaṇā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—sārammaṇā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 94 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe dve, adhipatiyā cattāri, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte satta, aññamaññe cha, nissaye satta, upanissaye dve, purejāte ekaṁ, pacchājāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre cattāri, indriye cha, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte ekaṁ, vippayutte dve, atthiyā satta, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate satta. 95 Paccanīyuddhāra Sārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 96 Sārammaṇo dhammo anārammaṇassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 97 Sārammaṇo dhammo sārammaṇassa ca anārammaṇassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 98 Anārammaṇo dhammo anārammaṇassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 99 Anārammaṇo dhammo sārammaṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 100 Sārammaṇo ca anārammaṇo ca dhammā sārammaṇassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 101 Sārammaṇo ca anārammaṇo ca dhammā anārammaṇassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 102 2.10.1.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā satta, naārammaṇe satta …pe… nasamanantare satta, nasahajāte cha, na aññamaññe cha, nanissaye cha, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta …pe… namagge satta, nasampayutte cha, navippayutte pañca, noatthiyā cattāri, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate cattāri. 103 2.10.1.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā …pe… nasamanantare tīṇi, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye tīṇi …pe… namagge tīṇi, nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 104 2.10.1.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe dve, adhipatiyā cattāri, anantare ekaṁ (anulomamātikā kātabbā) …pe… avigate satta. 105 Sārammaṇadukaṁ niṭṭhitaṁ. 106 2.10.2. Cittaduka 2.10.2.1. Paṭiccavāra 2.10.2.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Cittaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā—cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā kaṭattā ca rūpaṁ. 107 Nocittaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā—nocittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca eko khandho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. 108 Nocittaṁ dhammaṁ paṭicca citto dhammo uppajjati hetupaccayā—nocitte khandhe paṭicca cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe nocitte khandhe paṭicca cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittaṁ. 109 Nocittaṁ dhammaṁ paṭicca citto ca nocitto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— nocittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe nocittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe paṭicca eko khandho cittañca kaṭattā ca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittañca sampayuttakā ca khandhā. 110 Cittañca nocittañca dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā— nocittaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe ca …pe… cittañca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe nocittaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe cittañca vatthuñca paṭicca 1138 --- patthana2 10:110 nocittā khandhā; paṭisandhikkhaṇe cittañca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 111 Ārammaṇa Cittaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 112 Nocittaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—nocittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca khandhā. 113 Nocittaṁ dhammaṁ paṭicca citto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—nocitte khandhe paṭicca cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe nocitte khandhe paṭicca cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittaṁ. 114 Nocittaṁ dhammaṁ paṭicca citto ca nocitto ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—nocittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca, dve khandhe paṭicca …pe… paṭisandhikkhaṇe nocittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittañca sampayuttakā ca khandhā. 115 Cittañca nocittañca dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— nocittaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… paṭisandhikkhaṇe cittañca vatthuñca paṭicca nocittā khandhā. (Saṅkhittaṁ.) 116 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca, adhipatiyā pañca, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte pañca, aññamaññe pañca, nissaye pañca, upanissaye pañca, purejāte pañca, āsevane pañca, kamme pañca, vipāke pañca, āhāre pañca, indriye pañca, jhāne pañca, magge pañca, sampayutte pañca, vippayutte pañca, atthiyā pañca, natthiyā pañca, vigate pañca, avigate pañca. 117 2.10.2.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Cittaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittaṁ …pe… vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ cittaṁ paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 118 Nocittaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nocittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 119 Nocittaṁ dhammaṁ paṭicca citto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke nocitte khandhe paṭicca cittaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe nocitte khandhe paṭicca cittaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittaṁ. 120 Nocittaṁ dhammaṁ paṭicca citto ca nocitto ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā— ahetukaṁ nocittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittañca sampayuttakā ca khandhā. 121 Cittañca nocittañca dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ nocittaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe ca …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe nocittaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe ca …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittañca vatthuñca paṭicca nocittā khandhā, vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ cittañca sampayuttake ca khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 122 Naārammaṇa Cittaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—cittaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 123 Nocittaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—nocitte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 124 Cittañca nocittañca dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—cittañca sampayuttake ca khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, cittañca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittañca sampayuttake ca khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ, cittañca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 125 1139 --- patthana2 10:125 Naadhipatyādi Cittaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … pañca … naanantarapaccayā …pe… naupanissayapaccayā … tīṇi. 126 Napurejātādi Cittaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā, cittaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā kaṭattā ca rūpaṁ. 127 Nocittaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe nocittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… nocitte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 128 Nocittaṁ dhammaṁ paṭicca citto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe nocitte khandhe paṭicca cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe … vatthuṁ paṭicca cittaṁ. 129 Nocittaṁ dhammaṁ paṭicca citto ca nocitto ca dhammā uppajjanti napurejātapaccayā—arūpe nocittaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittañca sampayuttakā ca khandhā. 130 Cittañca nocittañca dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe nocittaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe… nocitte khandhe ca cittañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, cittañca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittañca vatthuñca paṭicca nocittā khandhā; paṭisandhikkhaṇe cittañca sampayuttake ca khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ, cittañca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 131 Napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā …. 132 Nakamma Cittaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati nakammapaccayā—cittaṁ paṭicca sampayuttakā cetanā. 133 Nocittaṁ dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati nakammapaccayā—nocitte khandhe paṭicca sampayuttakā cetanā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe…. 134 Cittañca nocittañca dhammaṁ paṭicca nocitto dhammo uppajjati nakammapaccayā— nocitte khandhe ca cittañca paṭicca sampayuttakā cetanā. (Saṅkhittaṁ.) 135 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā pañca, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme tīṇi, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne pañca, namagge pañca, nasampayutte tīṇi, navippayutte pañca, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 136 2.10.2.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca. (Saṅkhittaṁ.) 137 2.10.2.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe pañca, anantare pañca (sabbattha pañca), magge tīṇi …pe… avigate pañca. 138 2.10.2.2. Sahajātavāra Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 139 2.10.2.3. Paccayavāra 2.10.2.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Cittaṁ dhammaṁ paccayā nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā—cittaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 140 Nocittaṁ dhammaṁ paccayā nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā—nocittaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva mahābhūtā), vatthuṁ paccayā nocittā khandhā. 141 Nocittaṁ dhammaṁ paccayā citto dhammo uppajjati hetupaccayā—nocitte khandhe paccayā cittaṁ, vatthuṁ paccayā cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe nocitte khandhe paccayā cittaṁ, paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paccayā cittaṁ. 142 Nocittaṁ dhammaṁ paccayā citto ca nocitto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— nocittaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā dve khandhā cittañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… vatthuṁ paccayā cittañca sampayuttakā ca khandhā; paṭisandhikkhaṇe nocittaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā dve khandhā cittañca kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paccayā cittañca sampayuttakā ca khandhā. 143 Cittañca nocittañca dhammaṁ paccayā nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā— nocittaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paccayā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe ca …pe… cittañca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ 1140 --- patthana2 10:143 rūpaṁ, cittañca vatthuñca paccayā nocittā khandhā, paṭisandhikkhaṇe nocittaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paccayā dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe cittañca mahābhūte ca paccayā kaṭattārūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittañca vatthuñca paccayā nocittā khandhā. 144 Ārammaṇa Cittaṁ dhammaṁ paccayā nocitto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … ekaṁ. (Paṭiccavārasadisaṁ.) 145 Nocittaṁ dhammaṁ paccayā nocitto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—nocittaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paccayā khandhā, cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇasahagatā khandhā …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇasahagatā khandhā, vatthuṁ paccayā nocittā khandhā. 146 Nocittaṁ dhammaṁ paccayā citto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—nocitte khandhe paccayā cittaṁ, vatthuṁ paccayā cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe nocitte khandhe paccayā cittaṁ, paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paccayā cittaṁ, cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ. 147 Nocittaṁ dhammaṁ paccayā citto ca nocitto ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—nocittaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe… vatthuṁ paccayā cittañca sampayuttakā ca khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paccayā cittañca sampayuttakā ca khandhā, cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ sampayuttakā ca khandhā …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ sampayuttakā ca khandhā. 148 Cittañca nocittañca dhammaṁ paccayā nocitto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— nocittaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paccayā dve khandhā, dve khandhe ca …pe… cittañca vatthuñca paccayā nocittā khandhā, paṭisandhikkhaṇe …pe… paṭisandhikkhaṇe cittañca vatthuñca paccayā nocittā khandhā, cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇañca paccayā cakkhuviññāṇasahagatā khandhā …pe… kāyāyatanaṁ ca …pe… (Saṅkhittaṁ.) 149 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca, adhipatiyā pañca (sabbattha pañca), avigate pañca. 150 2.10.2.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Cittaṁ dhammaṁ paccayā nocitto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ cittaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ cittaṁ paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 151 Nocittaṁ dhammaṁ paccayā nocitto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nocittaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā), cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇasahagatā khandhā …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇasahagatā khandhā, vatthuṁ paccayā ahetukā nocittā khandhā vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 152 Nocittaṁ dhammaṁ paccayā citto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke nocitte khandhe paccayā cittaṁ, vatthuṁ paccayā cittaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paccayā cittaṁ, cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ. 153 Nocittaṁ dhammaṁ paccayā citto ca nocitto ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā— ahetukaṁ nocittaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā dve khandhā cittañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… vatthuṁ paccayā cittañca sampayuttakā ca khandhā; ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paccayā cittañca sampayuttakā ca khandhā, cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ …pe… 154 Cittañca nocittañca dhammaṁ paccayā nocitto dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ nocittaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paccayā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe ca …pe… cittañca vatthuñca paccayā nocittā khandhā; ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittañca vatthuñca paccayā nocittā khandhā, cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇañca paccayā cakkhuviññāṇasahagatā khandhā …pe… kāyāyatanaṁ ca …pe… vicikicchāsahagate 1141 --- patthana2 10:154 uddhaccasahagate khandhe ca cittañca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 155 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā pañca, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme tīṇi, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne pañca, namagge pañca, nasampayutte tīṇi, navippayutte pañca, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 156 2.10.2.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca. (Saṅkhittaṁ.) 157 2.10.2.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe pañca, anantare pañca (sabbattha pañca), magge tīṇi …pe… avigate pañca. 158 2.10.2.4. Nissayavāra 10.2.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.10.2.5.1–4 Paccayānulomādi Hetu (Nissayavāro paccayavārasadiso.) 159 Cittaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā—cittaṁ saṁsaṭṭhā sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 160 Nocittaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā—nocittaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā dve khandhā, dve khandhe saṁsaṭṭho eko khandho; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 161 Nocittaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho citto dhammo uppajjati hetupaccayā—nocitte khandhe saṁsaṭṭhaṁ cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 162 Nocittaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho citto ca nocitto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— nocittaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 163 Cittañca nocittañca dhammaṁ saṁsaṭṭho nocitto dhammo uppajjati hetupaccayā— nocittaṁ ekaṁ khandhañca cittañca saṁsaṭṭhā dve khandhā, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (Saṅkhittaṁ.) 164 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca, adhipatiyā pañca (sabbattha pañca), avigate pañca. (Saṅkhittaṁ.) 165 Nahetuyā pañca, naadhipatiyā pañca, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme tīṇi, navipāke pañca, najhāne pañca, namagge pañca, navippayutte pañca. 166 2.10.2.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi sabbe kātabbā. 167 2.10.2.7. Pañhāvāra 2.10.2.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Nocitto dhammo nocittassa dhammassa hetupaccayena paccayo—nocittā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 168 Nocitto dhammo cittassa dhammassa hetupaccayena paccayo—nocittā hetū cittassa hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 169 Nocitto dhammo cittassa ca nocittassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo— nocittā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 170 Ārammaṇa Citto dhammo cittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cittaṁ ārabbha cittaṁ uppajjati. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Cittaṁ ārabbha nocittā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Cittaṁ ārabbha cittañca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 171 Nocitto dhammo nocittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā nocitte pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti, cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nocitte khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Cetopariyañāṇena nocittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ …pe… ākiñcaññāyatanaṁ …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… nocittā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, 1142 --- patthana2 10:171 yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 172 Nocitto dhammo cittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā …pe… (paṭhamagamanasadisaṁ ninnānākaraṇaṁ, imaṁ nānaṁ) rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… nocittā khandhā iddhividhañāṇassa …pe… āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 173 Nocitto dhammo cittassa ca nocittassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ datvā …pe… (paṭhamagamanasadisaṁ ninnānākaraṇaṁ, imaṁ nānaṁ), rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ …pe… nocittā khandhā iddhividhañāṇassa …pe… āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 174 Citto ca nocitto ca dhammā cittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— cittañca sampayuttake ca khandhe ārabbha cittaṁ uppajjati … tīṇi. 175 Adhipati Citto dhammo cittassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—cittaṁ garuṁ katvā cittaṁ uppajjati. 176 Citto dhammo nocittassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—cittaṁ garuṁ katvā nocittā khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—cittādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 177 Citto dhammo cittassa ca nocittassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—cittaṁ garuṁ katvā cittañca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 178 Nocitto dhammo nocittassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, pubbe …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nocitte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—nocittādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 179 Nocitto dhammo cittassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. (Dvepi gamanā paṭhamagamanasadisaṁ ninnānākaraṇaṁ. Ārammaṇādhipati sahajātādhipati kātabbā.) 180 Citto ca nocitto ca dhammā cittassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … ārammaṇādhipati. (Tīṇipi garukārammaṇā kātabbā, ārammaṇādhipatiyeva.) 181 Anantarādi Citto dhammo cittassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimaṁ purimaṁ cittaṁ pacchimassa pacchimassa cittassa anantarapaccayena paccayo. 182 Citto dhammo nocittassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimaṁ purimaṁ cittaṁ pacchimānaṁ pacchimānaṁ nocittānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; cittaṁ vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 183 Citto dhammo cittassa ca nocittassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimaṁ purimaṁ cittaṁ pacchimassa pacchimassa cittassa sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 184 Nocitto dhammo nocittassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā nocittā khandhā …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. (Ime dve pūretukāmena kātabbā, purimagamanasadisaṁ.) 185 Citto ca nocitto ca dhammā cittassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimaṁ purimaṁ cittañca sampayuttakā ca khandhā pacchimassa pacchimassa cittassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Purimaṁ purimaṁ cittañca sampayuttakā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nocittānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo—cittañca sampayuttakā ca khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Purimaṁ purimaṁ cittañca sampayuttakā ca khandhā pacchimassa pacchimassa cittassa sampayuttakānañca khandhānaṁ 1143 --- patthana2 10:185 anantarapaccayena paccayo. 186 Samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo (paṭiccavārasadisā) … nissayapaccayena paccayo … pañca. (Paccayavārasadisā.) 187 Upanissaya Citto dhammo cittassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—cittaṁ cittassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 188 Nocitto dhammo nocittassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 189 Nocitto dhammo cittassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. (Ime dvepi pūretukāmena sabbattha kātabbā, paṭhamagamanasadisaṁ ninnānākaraṇaṁ.) 190 Citto ca nocitto ca dhammā cittassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—cittañca sampayuttakā ca khandhā cittassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 191 Purejāta Nocitto dhammo nocittassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu nocittānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 192 Nocitto dhammo cittassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu cittassa purejātapaccayena paccayo. 193 Nocitto dhammo cittassa ca nocittassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa ca sampayuttakānañca khandhānaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ …pe… vatthu cittassa ca sampayuttakānañca khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 194 Pacchājātāsevana Citto dhammo nocittassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 195 Nocitto dhammo nocittassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 196 Citto ca nocitto ca dhammā nocittassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 197 Citto dhammo cittassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo … nava. 198 Kamma Nocitto dhammo nocittassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—nocittā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—nocittā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 199 Nocitto dhammo cittassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—nocittā cetanā cittassa kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—nocittā cetanā vipākassa cittassa kammapaccayena paccayo. 200 Nocitto dhammo cittassa ca nocittassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—nocittā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ 1144 --- patthana2 10:200 cittassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—nocittā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ cittassa ca kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 201 Vipākādi Citto dhammo nocittassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … pañca … āhārapaccayena paccayo … pañca … indriyapaccayena paccayo … pañca. Nocitto dhammo nocittassa dhammassa jhānapaccayena paccayo … tīṇi … maggapaccayena paccayo … tīṇi … sampayuttapaccayena paccayo … pañca. 202 Vippayutta Citto dhammo nocittassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 203 Nocitto dhammo nocittassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—nocittā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe nocittā khandhā kaṭattārūpānaṁ …pe… nocittā khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo; vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… vatthu nocittānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—nocittā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 204 Nocitto dhammo cittassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu cittassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu cittassa vippayuttapaccayena paccayo. 205 Nocitto dhammo cittassa ca nocittassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu cittassa sampayuttakānañca khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ …pe… vatthu cittassa ca sampayuttakānañca khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 206 Citto ca nocitto ca dhammā nocittassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 207 Atthi Citto dhammo nocittassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 208 Nocitto dhammo nocittassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 209 Nocitto dhammo cittassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātā—nocittā khandhā cittassa atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthu cittassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe…. (Purejātasadisaṁ, saṅkhittaṁ.) 210 Nocitto dhammo cittassa ca nocittassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—nocitto eko khandho dvinnaṁ khandhānaṁ cittassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe nocitto eko khandho …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthu cittassa sampayuttakānañca khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ …pe…. (Purejātasadisaṁ, saṅkhittaṁ.) 211 Citto ca nocitto ca dhammā nocittassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—nocitto eko khandho ca cittañca dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; dve khandhā ca …pe…. Sahajātaṁ—cittañca vatthuñca nocittānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo (paṭisandhikkhaṇepi dve). Sahajātaṁ—cittañca sampayuttakā ca khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Sahajātaṁ—cittañca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo (paṭisandhikkhaṇepi dve). Pacchājātaṁ—cittañca sampayuttakā ca khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātaṁ—cittañca sampayuttakā ca khandhā 1145 --- patthana2 10:211 kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātaṁ—cittañca sampayuttakā ca khandhā rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 212 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte pañca, aññamaññe pañca, nissaye pañca, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke pañca, āhāre pañca, indriye pañca, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte pañca, vippayutte pañca, atthiyā pañca, natthiyā nava, vigate nava, avigate pañca. 213 Paccanīyuddhāra Citto dhammo cittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 214 Citto dhammo nocittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 215 Citto dhammo cittassa ca nocittassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 216 Nocitto dhammo nocittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 217 Nocitto dhammo cittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 218 Nocitto dhammo cittassa ca nocittassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 219 Citto ca nocitto ca dhammā cittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 220 Citto ca nocitto ca dhammā nocittassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 221 Citto ca nocitto ca dhammā cittassa ca nocittassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 222 2.10.2.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava (sabbattha nava), noavigate nava. 223 2.10.2.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi …pe… nasamanantare tīṇi, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye tīṇi (sabbattha tīṇi), namagge tīṇi, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 224 2.10.2.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava. (Anulomamātikā kātabbā.) 225 Cittadukaṁ niṭṭhitaṁ. 226 2.10.3. Cetasikaduka 2.10.3.1. Paṭiccavāra 2.10.3.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā—cetasikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 227 Cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca acetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā—cetasike khandhe paṭicca cittañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cetasike khandhe paṭicca cittañca kaṭattā ca rūpaṁ. 228 Cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko ca acetasiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—cetasikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 229 Acetasikaṁ dhammaṁ paṭicca acetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā—cittaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca kaṭattārūpaṁ, cittaṁ paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca cittaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 230 Acetasikaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā—cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cetasikā khandhā. 231 Acetasikaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko ca acetasiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittañca sampayuttakā ca khandhā. 232 Cetasikañca 1146 --- patthana2 10:232 acetasikañca dhammaṁ paṭicca cetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā—cetasikaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe cetasikaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe cetasikaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe…. 233 Cetasikañca acetasikañca dhammaṁ paṭicca acetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā—cetasike khandhe ca cittañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, cetasike khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cetasike khandhe ca cittañca paṭicca kaṭattārūpaṁ, paṭisandhikkhaṇe cetasike khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ, paṭisandhikkhaṇe cetasike khandhe ca vatthuñca paṭicca cittaṁ. 234 Cetasikañca acetasikañca dhammaṁ paṭicca cetasiko ca acetasiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—cetasikaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe cetasikaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe cetasikaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā cittañca, dve khandhe ca vatthuñca paṭicca eko khandho cittañca. 235 Ārammaṇa Cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cetasikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 236 Cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca acetasiko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cetasike khandhe paṭicca cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 237 Cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko ca acetasiko ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—cetasikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 238 Acetasikaṁ dhammaṁ paṭicca acetasiko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittaṁ. 239 Acetasikaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā, paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cetasikā khandhā. 240 Acetasikaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko ca acetasiko ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittañca sampayuttakā ca khandhā. 241 Cetasikañca acetasikañca dhammaṁ paṭicca cetasiko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cetasikaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe cetasikaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe cetasikaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe…. 242 Cetasikañca acetasikañca dhammaṁ paṭicca acetasiko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe cetasike khandhe ca vatthuñca paṭicca cittaṁ. 243 Cetasikañca acetasikañca dhammaṁ paṭicca cetasiko ca acetasiko ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe cetasikaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā cittañca, dve khandhe ca …pe…. 244 Adhipati Cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko dhammo uppajjati adhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 245 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte pañca, āsevane pañca, kamme nava (sabbattha nava), avigate nava. 246 2.10.3.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ cetasikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 247 Cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca acetasiko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke cetasike khandhe paṭicca cittañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 248 Cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko ca acetasiko ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ cetasikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca 1147 --- patthana2 10:248 cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 249 Acetasikaṁ dhammaṁ paṭicca acetasiko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ cittaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca kaṭattārūpaṁ, cittaṁ paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca cittaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 250 Acetasikaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā, ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cetasikā khandhā, vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ cittaṁ paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 251 Acetasikaṁ dhammaṁ paṭicca cetasiko ca acetasiko ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittañca sampayuttakā ca khandhā. 252 Cetasikañca acetasikañca dhammaṁ paṭicca cetasiko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ cetasikaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe cetasikaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe cetasikaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca cittañca paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 253 Cetasikañca acetasikañca dhammaṁ paṭicca acetasiko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke cetasike khandhe ca cittañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, ahetuke cetasike khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe cetasike khandhe ca cittañca paṭicca kaṭattārūpaṁ, ahetukapaṭisandhikkhaṇe cetasike khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ, ahetukapaṭisandhikkhaṇe cetasike khandhe ca vatthuñca paṭicca cittaṁ. 254 Cetasikañca acetasikañca dhammaṁ paṭicca cetasiko ca acetasiko ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ cetasikaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe cetasikaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, ahetukapaṭisandhikkhaṇe cetasikaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā cittañca, dve khandhe ca …pe…. 255 Naārammaṇa Cetasikaṁ dhammaṁ paṭicca acetasiko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— cetasike khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 256 Acetasikaṁ dhammaṁ paṭicca acetasiko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— cittaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 257 Cetasikañca acetasikañca dhammaṁ paṭicca acetasiko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—cetasike khandhe ca cittañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, cetasike khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā, saṅkhittaṁ.) 258 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne cha, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 259 2.10.3.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 260 2.10.3.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, anantare nava …pe… purejāte pañca, āsevane pañca, kamme nava (sabbattha nava), magge tīṇi …pe… avigate nava. 261 2.10.3.2. Sahajātavāra Sahajātavāropi paṭiccavārasadiso. 262 2.10.3.3. Paccayavāra 2.10.3.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Cetasikaṁ dhammaṁ paccayā cetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 263 Acetasikaṁ dhammaṁ paccayā acetasiko dhammo uppajjati 1148 --- patthana2 10:263 hetupaccayā—cittaṁ paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vatthuṁ paccayā cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paccayā kaṭattārūpaṁ, cittaṁ paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā cittaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 264 Acetasikaṁ dhammaṁ paccayā cetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā—cittaṁ paccayā sampayuttakā khandhā, vatthuṁ paccayā cetasikā khandhā. (Paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā.) 265 Acetasikaṁ dhammaṁ paccayā cetasiko ca acetasiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—cittaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, vatthuṁ paccayā cittañca sampayuttakā ca khandhā. (Paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā.) 266 Cetasikañca acetasikañca dhammaṁ paccayā cetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā—cetasikaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paccayā dve khandhā, dve khandhe ca …pe… cetasikaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā dve khandhā, dve khandhe ca …pe…. (Paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā.) 267 Cetasikañca acetasikañca dhammaṁ paccayā acetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā—cetasike khandhe ca cittañca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, cetasike khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, cetasike khandhe ca vatthuñca paccayā cittaṁ. (Paṭisandhikkhaṇe tīṇipi kātabbā.) 268 Cetasikañca acetasikañca dhammaṁ paccayā cetasiko ca acetasiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—cetasikaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paccayā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe ca …pe… cetasikaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā dve khandhā cittañca, dve khandhe ca …pe…. (Paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā.) 269 Ārammaṇa Cetasikaṁ dhammaṁ paccayā cetasiko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 270 Acetasikaṁ dhammaṁ paccayā acetasiko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 271 Acetasikaṁ dhammaṁ paccayā cetasiko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇasahagatā khandhā …pe… kāyāyatanaṁ paccayā …pe… cittaṁ paccayā sampayuttakā khandhā, vatthuṁ paccayā cetasikā khandhā. (Paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā.) 272 Acetasikaṁ dhammaṁ paccayā cetasiko ca acetasiko ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ sampayuttakā ca khandhā …pe… kāyāyatanaṁ paccayā …pe… vatthuṁ paccayā cittaṁ sampayuttakā ca khandhā. (Paṭisandhikkhaṇe ekaṁ.) 273 Cetasikañca acetasikañca dhammaṁ paccayā cetasiko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhuviññāṇañca paccayā dve khandhā, dve khandhe ca …pe… cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhāyatanañca paccayā dve khandhā, dve khandhe ca …pe… kāyaviññāṇasahagataṁ …pe… cetasikaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paccayā dve khandhā, dve khandhe ca …pe… cetasikaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā dve khandhā, dve khandhe ca …pe…. (Paṭisandhikkhaṇe dve.) 274 Cetasikañca acetasikañca dhammaṁ paccayā acetasiko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhuviññāṇasahagate khandhe ca cakkhāyatanañca paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyaviññāṇasahagate …pe… cetasike khandhe ca vatthuñca paccayā cittaṁ. (Paṭisandhikkhaṇe ekaṁ.) 275 Cetasikañca acetasikañca dhammaṁ paccayā cetasiko ca acetasiko ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhāyatanañca paccayā dve khandhā cakkhuviññāṇañca, dve khandhe ca …pe… cetasikaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā dve khandhā cittañca, dve khandhe ca …pe…. (Paṭisandhikkhaṇe ekaṁ, saṅkhittaṁ.) 276 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (sabbattha nava), purejāte nava, āsevane nava …pe… avigate nava. 277 2.10.3.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Cetasikaṁ dhammaṁ paccayā cetasiko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ cetasikaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 278 (Nava pañhā pañcaviññāṇampi yathā ārammaṇapaccayā evaṁ kātabbaṁ, tīsuyeva moho. Sabbe pañhā pavattipaṭisandhiyā kātabbā 1149 --- patthana2 10:278 asammohantena.) 279 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne nava, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 280 2.10.3.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 281 2.10.3.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, anantare nava (sabbattha nava), magge tīṇi …pe… avigate nava. 282 10.3.4 Nissayavāra Mahantaraduka Cetasikaduka Nissayavāra (Nissayavāro paccayavārasadiso.) 283 Mahantaraduka Cetasikaduka Saṁsaṭṭhavāra Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Cetasikaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho cetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā— cetasikaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… . 284 Cetasikaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho acetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā— cetasiko khandhe saṁsaṭṭhaṁ cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… . 285 Cetasikaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho cetasiko ca acetasiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— cetasikaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… . 286 Acetasikaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho cetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā— cittaṁ saṁsaṭṭhā sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe… . 287 Cetasikañca acetasikañca dhammaṁ saṁsaṭṭho cetasiko dhammo uppajjati hetupaccayā— cetasikaṁ ekaṁ khandhañca cittañca saṁsaṭṭhā dve khandhā, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… . (Saṅkhittaṁ.) 288 Mahantaraduka Cetasikaduka Saṁsaṭṭhavāra Paccayānuloma Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca, adhipatiyā pañca (sabbattha pañca), avigate pañca. 289 10.3.5.2.1 Vibhaṅgavāra Mahantaraduka Cetasikaduka Saṁsaṭṭhavāra Paccayapaccanīya Cetasikaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho cetasiko dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Evaṁ pañcapi pañhā kātabbā, tīṇiyeva moho. Saṅkhittaṁ.) 290 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā pañca, naadhipatiyā pañca, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme tīṇi, navipāke pañca, najhāne pañca, namagge pañca, navippayutte pañca. 291 2.10.3.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 292 2.10.3.7. Pañhāvāra 2.10.3.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Cetasiko dhammo cetasikassa dhammassa hetupaccayena paccayo—cetasikā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 293 Cetasiko dhammo acetasikassa dhammassa hetupaccayena paccayo—cetasikā hetū cittassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 294 Cetasiko dhammo cetasikassa ca acetasikassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—cetasikā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 295 Ārammaṇa Cetasiko dhammo cetasikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cetasike khandhe ārabbha cetasikā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Cetasike khandhe ārabbha cittaṁ uppajjati. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Cetasike khandhe ārabbha cetasikā khandhā ca cittañca uppajjanti. 296 Acetasiko dhammo acetasikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā …pe… phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ acetasike khandhe aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha cittaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Cetopariyañāṇena acetasikacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ …pe… ākiñcaññāyatanaṁ …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… acetasikā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena 1150 --- patthana2 10:296 paccayo. 297 Acetasiko dhammo cetasikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā …pe… nibbānaṁ paccavekkhanti (paṭhamagamanasadisaṁ); cakkhuṁ …pe… vatthuṁ acetasike khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Cetopariyañāṇena acetasikacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… acetasikā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 298 Acetasiko dhammo cetasikassa ca acetasikassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā …pe… nibbānaṁ paccavekkhanti (paṭhamagamanasadisaṁ); cakkhuṁ …pe… vatthuṁ acetasike khandhe aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha cittañca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ ārammaṇapaccayena paccayo …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ …pe… acetasikā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 299 Cetasiko ca acetasiko ca dhammā cetasikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cetasike khandhe ca cittañca ārabbha cetasikā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Cetasike khandhe ca cittañca ārabbha cittaṁ uppajjati. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Cetasike khandhe ca cittañca ārabbha cetasikā khandhā ca cittañca uppajjanti. 300 Adhipati Cetasiko dhammo cetasikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—cetasike khandhe garuṁ katvā cetasikā khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—cetasikādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Ārammaṇādhipati—cetasike khandhe garuṁ katvā cittaṁ uppajjati. Sahajātādhipati—cetasikādhipati cittassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Ārammaṇādhipati—cetasike khandhe garuṁ katvā cetasikā khandhā ca cittañca uppajjanti. Sahajātādhipati—cetasikādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 301 Acetasiko dhammo acetasikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā …pe… nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa. Maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ acetasike khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā cittaṁ uppajjati. Sahajātādhipati—acetasikādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 302 Acetasiko dhammo cetasikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā …pe… nibbānaṁ garuṁ katvā …pe… (paṭhamagamanasadisaṁ); cakkhuṁ …pe… vatthuṁ acetasike khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—acetasikādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 303 Acetasiko dhammo cetasikassa ca acetasikassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā …pe… nibbānaṁ …pe… (paṭhamagamanaṁ) acetasike khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā cetasikā khandhā ca cittañca uppajjanti. Sahajātādhipati—acetasikādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 304 Cetasiko ca acetasiko ca dhammā cetasikassa dhammassa 1151 --- patthana2 10:304 adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. (Ārammaṇādhipatiyeva.) 305 Anantarādi Cetasiko dhammo cetasikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā cetasikā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ cetasikānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Purimā purimā cetasikā khandhā pacchimassa pacchimassa cittassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Purimā purimā cetasikā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ cetasikānaṁ khandhānaṁ cittassa ca anantarapaccayena paccayo. 306 Acetasiko dhammo acetasikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimaṁ purimaṁ cittaṁ pacchimassa pacchimassa cittassa anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 307 Acetasiko dhammo cetasikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo. (Evaṁ tīṇi kātabbāni, paṭhamagamanasadisaṁ. Pūritvā kātabbaṁ, ninnānākaraṇaṁ.) 308 Cetasiko ca acetasiko ca dhammā cetasikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi. (Āvajjanāpi vuṭṭhānampi natthi.) 309 Samanantarapaccayena paccayo … nava, sahajātapaccayena paccayo … nava (paṭiccavārasadisaṁ), aññamaññapaccayena paccayo … nava (paṭiccavārasadisaṁ), nissayapaccayena paccayo … nava. (Paccayavārasadisaṁ.) 310 Upanissaya Cetasiko dhammo cetasikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—cetasikā khandhā cetasikānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ, tīṇi upanissayā.) Cetasikā khandhā cittassa upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ, tīṇi upanissayā.) Cetasikā khandhā cetasikānaṁ khandhānaṁ cittassa ca upanissayapaccayena paccayo. 311 Acetasiko dhammo acetasikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ cittaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ cittaṁ saddhāya …pe… paññāya … rāgassa …pe… patthanāya kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 312 Acetasiko dhammo cetasikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ cittaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe…. (Tīṇi, paṭhamagamanasadisaṁ ninnānākaraṇaṁ.) 313 Cetasiko ca acetasiko ca dhammā cetasikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 314 Purejāta Acetasiko dhammo acetasikassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha cittaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu cittassa purejātapaccayena paccayo. 315 Acetasiko dhammo cetasikassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu cetasikānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 316 Acetasiko dhammo cetasikassa ca acetasikassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha cittañca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca 1152 --- patthana2 10:316 khandhānaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu cittassa sampayuttakānañca khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 317 Pacchājātāsevana Cetasiko dhammo acetasikassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 318 Acetasiko dhammo acetasikassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 319 Cetasiko ca acetasiko ca dhammā acetasikassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 320 Cetasiko dhammo cetasikassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 321 Kamma Cetasiko dhammo cetasikassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—cetasikā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—cetasikā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 322 Cetasiko dhammo acetasikassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—cetasikā cetanā cittassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—cetasikā cetanā vipākassa cittassa kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 323 Cetasiko dhammo cetasikassa ca acetasikassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—cetasikā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—cetasikā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ cittassa kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 324 Vipākādi Cetasiko dhammo cetasikassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … nava … āhārapaccayena paccayo … nava … indriyapaccayena paccayo … nava … jhānapaccayena paccayo … tīṇi … maggapaccayena paccayo … tīṇi … sampayuttapaccayena paccayo … pañca. 325 Vippayutta Cetasiko dhammo acetasikassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 326 Acetasiko dhammo acetasikassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātaṁ—cittaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; cittaṁ vatthussa vippayuttapaccayena paccayo; vatthu cittassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa vippayuttapaccayena paccayo …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu cittassa vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātaṁ—cittaṁ purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 327 Acetasiko dhammo cetasikassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu cetasikānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… vatthu cetasikānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 328 Acetasiko dhammo cetasikassa ca acetasikassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu cetasikānaṁ khandhānaṁ cittassa ca vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ …pe… vatthu cittassa sampayuttakānañca khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 329 Cetasiko ca acetasiko ca dhammā acetasikassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 330 Atthi Cetasiko dhammo cetasikassa dhammassa atthipaccayena paccayo … ekaṁ. (Paṭiccavārasadisaṁ.) 331 Cetasiko dhammo acetasikassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 332 Cetasiko dhammo cetasikassa ca acetasikassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo … ekaṁ. (Paṭiccavārasadisaṁ.) 333 Acetasiko dhammo acetasikassa dhammassa 1153 --- patthana2 10:333 atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 334 Acetasiko dhammo cetasikassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—cittaṁ cetasikānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthu cetasikānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe…. (Purejātasadisaṁ ninnānākaraṇaṁ.) 335 Acetasiko dhammo cetasikassa ca acetasikassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—cittaṁ sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthu cetasikānaṁ khandhānaṁ cittassa ca atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe…. (Purejātasadisaṁ ninnānaṁ.) 336 Cetasiko ca acetasiko ca dhammā cetasikassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—cakkhuviññāṇasahagato eko khandho ca cakkhāyatanañca dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… kāyaviññāṇasahagato …pe… cetasiko eko khandho ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo; dve khandhā ca …pe…. Sahajāto—cetasiko eko khandho ca cittañca dvinnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo; dve khandhā ca …pe… (paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā.) 337 Cetasiko ca acetasiko ca dhammā acetasikassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—cakkhuviññāṇasahagatā khandhā ca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇassa …pe… kāyaviññāṇassa …pe… cetasikā khandhā ca cittañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; cetasikā khandhā ca cittañca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Sahajātā—cetasikā khandhā ca vatthu ca cittassa atthipaccayena paccayo (paṭisandhikkhaṇe tīṇipi kātabbā). Pacchājātā—cetasikā khandhā ca cittañca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—cetasikā khandhā ca cittañca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—cetasikā khandhā ca cittañca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 338 Cetasiko ca acetasiko ca dhammā cetasikassa ca acetasikassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—cakkhuviññāṇasahagato eko khandho ca cakkhāyatanañca dvinnaṁ khandhānaṁ cakkhuviññāṇassa ca atthipaccayena paccayo …pe… kāyaviññāṇasahagato eko khandho ca kāyāyatanañca dvinnaṁ khandhānaṁ kāyaviññāṇassa ca atthipaccayena paccayo; dve khandhā ca …pe…. Sahajāto—cetasiko eko khandho ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ cittassa ca atthipaccayena paccayo; dve khandhā ca …pe…. (Paṭisandhiyā dve kātabbā.) 339 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte pañca, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 340 Anulomaṁ. 341 Paccanīyuddhāra Cetasiko dhammo cetasikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 342 Cetasiko dhammo acetasikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 343 Cetasiko dhammo cetasikassa ca acetasikassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 344 Acetasiko dhammo acetasikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 345 Acetasiko dhammo 1154 --- patthana2 10:345 cetasikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 346 Acetasiko dhammo cetasikassa ca acetasikassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 347 Cetasiko ca acetasiko ca dhammā cetasikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 348 Cetasiko ca acetasiko ca dhammā acetasikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 349 Cetasiko ca acetasiko ca dhammā cetasikassa ca acetasikassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 350 2.10.3.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava (sabbattha nava), noavigate nava. 351 2.10.3.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye tīṇi (sabbattha tīṇi), namagge tīṇi, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 352 2.10.3.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (anulomamātikā kātabbā) …pe… avigate nava. 353 Cetasikadukaṁ niṭṭhitaṁ. 354 2.10.4. Cittasampayuttaduka 2.10.4.1. Paṭiccavāra 2.10.4.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca cittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā— cittasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 355 Cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca cittavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā— cittasampayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 356 Cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca cittasampayutto ca cittavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—cittasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 357 Cittavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca cittavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā— ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 358 Cittavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca cittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā— paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittasampayuttakā khandhā. 359 Cittavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca cittasampayutto ca cittavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittasampayuttakā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 360 Cittasampayuttañca cittavippayuttañca dhammaṁ paṭicca cittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe cittasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe…. 361 Cittasampayuttañca cittavippayuttañca dhammaṁ paṭicca cittavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 362 Cittasampayuttañca cittavippayuttañca dhammaṁ paṭicca cittasampayutto ca cittavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe cittasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe… cittasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 363 Ārammaṇa Cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca cittasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cittasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 364 Cittavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca cittasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittasampayuttakā khandhā. 365 Cittasampayuttañca cittavippayuttañca dhammaṁ paṭicca cittasampayutto dhammo uppajjati 1155 --- patthana2 10:365 ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe cittasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe… (Saṅkhittaṁ.) 366 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate nava. 367 2.10.4.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca cittasampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ cittasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 368 (Evaṁ navapi pañhā kātabbā. Ahetukanti sabbattha niyāmetabbaṁ, ekaṁyeva mohaṁ mūlapade.) 369 Naārammaṇa Cittasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca cittavippayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—cittasampayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 370 Cittavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca cittavippayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā.) 371 Cittasampayuttañca cittavippayuttañca dhammaṁ paṭicca cittavippayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—cittasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 372 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne dve, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 373 2.10.4.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava …pe… nakamme ekaṁ, navipāke pañca, nasampayutte tīṇi, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 374 2.10.4.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme nava …pe… magge ekaṁ …pe… avigate nava. 375 2.10.4.2. Sahajātavāra Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 376 2.10.4.3. Paccayavāra 2.10.4.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Cittasampayuttaṁ dhammaṁ paccayā cittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 377 Cittavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā cittavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … ekaṁ. (Paṭiccasadisaṁ.) 378 Cittavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā cittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā— vatthuṁ paccayā cittasampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 379 Cittavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā cittasampayutto ca cittavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā cittasampayuttakā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 380 Cittasampayuttañca cittavippayuttañca dhammaṁ paccayā cittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā dve khandhā, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 381 Cittasampayuttañca cittavippayuttañca dhammaṁ paccayā cittavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 382 Cittasampayuttañca cittavippayuttañca dhammaṁ paccayā cittasampayutto ca cittavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—cittasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā dve khandhā, dve khandhe ca …pe… cittasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 383 Ārammaṇa Cittasampayuttaṁ dhammaṁ paccayā cittasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … ekaṁ. (Paṭiccasadisaṁ.) 384 Cittavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā cittasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇasahagatā khandhā 1156 --- patthana2 10:384 …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇasahagatā khandhā …pe… vatthuṁ paccayā cittasampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 385 Cittasampayuttañca cittavippayuttañca dhammaṁ paccayā cittasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhāyatanañca paccayā dve khandhā, dve khandhe ca …pe… kāyaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca kāyāyatanañca paccayā dve khandhā, dve khandhe ca …pe… cittasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā dve khandhā, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (Saṅkhittaṁ.) 386 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme nava …pe… avigate nava. 387 2.10.4.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Cittasampayuttaṁ dhammaṁ paccayā cittasampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 388 Cittavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā cittavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā.) 389 Cittavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā cittasampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇasahagatā khandhā …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthuṁ paccayā ahetukā cittasampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 390 Cittavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā cittasampayutto ca cittavippayutto ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—vatthuṁ paccayā ahetukā cittasampayuttakā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 391 Cittasampayuttañca cittavippayuttañca dhammaṁ paccayā cittasampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhāyatanañca paccayā dve khandhā, dve khandhe ca …pe… kāyaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca kāyāyatanañca paccayā dve khandhā, dve khandhe ca …pe… ahetukaṁ cittasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā dve khandhā, dve khandhe ca …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Evaṁ dve pañhā pavattipaṭisandhi kātabbā. Saṅkhittaṁ.) 392 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne cattāri, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 393 2.10.4.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi …pe… nakamme tīṇi …pe… navippayutte ekaṁ, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 394 2.10.4.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi …pe… magge tīṇi …pe… avigate nava. 395 2.10.4.4. Nissayavāra Nissayavāro paccayavārasadiso. 396 2.10.4.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.10.4.5.1–4 Paccayānulomādi Cittasampayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho cittasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 397 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ (sabbattha ekaṁ), avigate ekaṁ. 398 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ. 399 2.10.4.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 400 2.10.4.7. Pañhāvāra 2.10.4.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Cittasampayutto dhammo cittasampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo— cittasampayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 401 Cittasampayutto dhammo cittavippayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo— cittasampayuttā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 402 Cittasampayutto dhammo cittasampayuttassa ca cittavippayuttassa ca dhammassa hetupaccayena 1157 --- patthana2 10:402 paccayo—cittasampayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 403 Ārammaṇa Cittasampayutto dhammo cittasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati; pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti. Pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese paccavekkhanti. Pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Cittasampayutte khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati. Cetopariyañāṇena cittasampayuttasamaṅgissa cittaṁ jānanti. Ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… cittasampayuttā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 404 Cittavippayutto dhammo cittasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— ariyā nibbānaṁ paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ cittavippayutte khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… cittavippayuttā khandhā iddhividhañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 405 Adhipati Cittasampayutto dhammo cittasampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Pubbe …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, cittasampayutte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—cittasampayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 406 Cittasampayutto dhammo cittavippayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—cittasampayuttādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 407 Cittasampayutto dhammo cittasampayuttassa ca cittavippayuttassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—cittasampayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 408 Cittavippayutto dhammo cittasampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—ariyā nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ cittavippayutte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 409 Anantarādi Cittasampayutto dhammo cittasampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā cittasampayuttā khandhā …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo … samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … satta (paṭiccasadisā, pañhāghaṭanā natthi) … aññamaññapaccayena paccayo … cha (paṭiccasadisā) … nissayapaccayena paccayo … satta. (Paccayavārasadisā, pañhāghaṭanā natthi.) 410 Upanissaya Cittasampayutto dhammo cittasampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… patthanaṁ kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… kāyikaṁ dukkhaṁ saddhāya …pe… maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 411 Cittavippayutto dhammo cittasampayuttassa 1158 --- patthana2 10:411 dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ saddhāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 412 Purejāta Cittavippayutto dhammo cittasampayuttassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu cittasampayuttakānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 413 Pacchājātāsevana Cittasampayutto dhammo cittavippayuttassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo (saṅkhittaṁ) ekaṁ, āsevanapaccayena paccayo … ekaṁ. 414 Kamma Cittasampayutto dhammo cittasampayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—cittasampayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—cittasampayuttā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 415 Cittasampayutto dhammo cittavippayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—cittasampayuttā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—cittasampayuttā cetanā kaṭattārūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 416 Cittasampayutto dhammo cittasampayuttassa ca cittavippayuttassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—cittasampayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—cittasampayuttā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 417 Vipākāhāra Cittasampayutto dhammo cittasampayuttassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … tīṇi. 418 Cittasampayutto dhammo cittasampayuttassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … tīṇi. 419 Cittavippayutto dhammo cittavippayuttassa dhammassa āhārapaccayena paccayo— kabaḷīkāro āhāro imassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 420 Indriyādi Cittasampayutto dhammo cittasampayuttassa dhammassa indriyapaccayena paccayo … tīṇi. 421 Cittavippayutto dhammo cittavippayuttassa dhammassa indriyapaccayena paccayo— rūpajīvitindriyaṁ kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 422 Cittavippayutto dhammo cittasampayuttassa dhammassa indriyapaccayena paccayo— cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo …pe… kāyindriyaṁ …pe…. 423 Cittasampayutto ca cittavippayutto ca dhammā cittasampayuttassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—cakkhundriyañca upekkhindriyañca cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo …pe… kāyindriyañca sukhindriyañca …pe… kāyindriyañca dukkhindriyañca kāyaviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo. 424 Jhānapaccayena paccayo … tīṇi … maggapaccayena paccayo … tīṇi … sampayuttapaccayena paccayo … ekaṁ. 425 Vippayutta Cittasampayutto dhammo cittavippayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 426 Cittavippayutto dhammo cittasampayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu cittasampayuttakānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu cittasampayuttakānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 427 Atthi Cittasampayutto dhammo cittasampayuttassa dhammassa 1159 --- patthana2 10:427 atthipaccayena paccayo … ekaṁ. (Paṭiccasadisaṁ.) 428 Cittasampayutto dhammo cittavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 429 Cittasampayutto dhammo cittasampayuttassa ca cittavippayuttassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo. (Paṭiccasadisaṁ.) 430 Cittavippayutto dhammo cittavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 431 Cittavippayutto dhammo cittasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu cittasampayuttakānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe…. (Purejātasadisaṁ.) 432 Cittasampayutto ca cittavippayutto ca dhammā cittasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—cakkhuviññāṇasahagato eko khandho ca cakkhāyatanañca dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… kāyaviññāṇasahagato eko khandho ca kāyāyatanañca dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… cittasampayutto eko khandho ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 433 Cittasampayutto ca cittavippayutto ca dhammā cittavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—cittasampayuttā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—cittasampayuttakā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—cittasampayuttakā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 434 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe dve, adhipatiyā cattāri, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte satta, aññamaññe cha, nissaye satta, upanissaye dve, purejāte ekaṁ, pacchājāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre cattāri, indriye cha, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte ekaṁ, vippayutte dve, atthiyā satta, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate satta. 435 Anulomaṁ. 436 Paccanīyuddhāra Cittasampayutto dhammo cittasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 437 Cittasampayutto dhammo cittavippayuttassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 438 Cittasampayutto dhammo cittasampayuttassa ca cittavippayuttassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 439 Cittavippayutto dhammo cittavippayuttassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 440 Cittavippayutto dhammo cittasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 441 Cittasampayutto ca cittavippayutto ca dhammā cittasampayuttassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 442 Cittasampayutto ca cittavippayutto ca dhammā cittavippayuttassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 443 2.10.4.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte cha, naaññamaññe cha, nanissaye cha, naupanissaye satta, napurejāte satta (sabbattha satta), nasampayutte cha, navippayutte pañca, noatthiyā cattāri, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate cattāri. 444 2.10.4.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye tīṇi (sabbattha tīṇi), nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 445 2.10.4.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe dve, adhipatiyā cattāri (anulomamātikā kātabbā) …pe… avigate satta. 446 Cittasampayuttadukaṁ niṭṭhitaṁ. 447 2.10.5. Cittasaṁsaṭṭhaduka 2.10.5.1–7. Paṭiccādivāra 2.10.5.1–7.1–4.1 Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Cittasaṁsaṭṭhaṁ 1160 --- patthana2 10:447 dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā— cittasaṁsaṭṭhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 448 Cittasaṁsaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca cittavisaṁsaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā— cittasaṁsaṭṭhe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 449 (Cittasaṁsaṭṭhadukaṁ yathā cittasampayuttadukaṁ evaṁ kātabbaṁ, ninnānākaraṇaṁ.) 450 Cittasaṁsaṭṭhadukaṁ niṭṭhitaṁ. 451 2.10.6. Cittasamuṭṭhānaduka 2.10.6.1. Paṭiccavāra 2.10.6.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā— cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 452 Cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasamuṭṭhāne khandhe paṭicca cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhāne khandhe paṭicca cittaṁ kaṭattā ca rūpaṁ. 453 Cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe …pe…. 454 Nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca kaṭattārūpaṁ; cittaṁ paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca cittaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 455 Nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā, paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittasamuṭṭhānā khandhā. 456 Nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā kaṭattā ca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittaṁ sampayuttakā ca khandhā. 457 Cittasamuṭṭhānañca nocittasamuṭṭhānañca dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe…. 458 Cittasamuṭṭhānañca nocittasamuṭṭhānañca dhammaṁ paṭicca nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhāne khandhe ca cittañca paṭicca kaṭattārūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhāne khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ, paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhāne khandhe ca vatthuñca paṭicca cittaṁ. 459 Cittasamuṭṭhānañca nocittasamuṭṭhānañca dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā cittañca, dve khandhe ca …pe…. 460 Ārammaṇa Cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 461 Cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cittasamuṭṭhāne khandhe paṭicca cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 462 Cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 463 1161 --- patthana2 10:463 Nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittaṁ. 464 Nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittasamuṭṭhānā khandhā. 465 Nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittaṁ sampayuttakā ca khandhā. 466 Cittasamuṭṭhānañca nocittasamuṭṭhānañca dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe…. 467 Cittasamuṭṭhānañca nocittasamuṭṭhānañca dhammaṁ paṭicca nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhāne khandhe ca vatthuñca paṭicca cittaṁ. 468 Cittasamuṭṭhānañca nocittasamuṭṭhānañca dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe…. 469 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte pañca, āsevane pañca, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte nava (sabbattha nava), avigate nava. 470 Anulomaṁ. 471 2.10.6.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 472 Cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke cittasamuṭṭhāne khandhe paṭicca cittaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhāne khandhe paṭicca cittaṁ kaṭattā ca rūpaṁ. 473 Cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 474 Nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca kaṭattārūpaṁ, cittaṁ paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca cittaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā kātabbā.) 475 Nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittaṁ …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittasamuṭṭhānā khandhā, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 476 Nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā kaṭattā ca rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittaṁ sampayuttakā khandhā ca. 477 Cittasamuṭṭhānañca nocittasamuṭṭhānañca dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca 1162 --- patthana2 10:477 dve khandhā, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca cittañca paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 478 Cittasamuṭṭhānañca nocittasamuṭṭhānañca dhammaṁ paṭicca nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhāne khandhe ca cittañca paṭicca kaṭattārūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhāne khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ, ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhāne khandhe ca vatthuñca paṭicca cittaṁ. 479 Cittasamuṭṭhānañca nocittasamuṭṭhānañca dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe…. 480 Naārammaṇa Cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—cittasamuṭṭhāne khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, upādārūpaṁ. 481 Cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhāne khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ. 482 Nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca kaṭattārūpaṁ, cittaṁ paṭicca vatthu, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā.) 483 Nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—cittaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 484 Cittasamuṭṭhānañca nocittasamuṭṭhānañca dhammaṁ paṭicca cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—cittasamuṭṭhāne khandhe ca cittañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, cittañca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 485 Cittasamuṭṭhānañca nocittasamuṭṭhānañca dhammaṁ paṭicca nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhāne khandhe ca cittañca paṭicca kaṭattārūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhāne khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 486 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe cha, naadhipatiyā nava, naanantare cha, nasamanantare cha, naaññamaññe cha, naupanissaye cha, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne cha, namagge nava, nasampayutte cha, navippayutte cha, nonatthiyā cha, novigate cha. 487 2.10.6.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe cha, naadhipatiyā nava …pe… nakamme tīṇi, navipāke pañca, nasampayutte cha, navippayutte pañca, nonatthiyā cha, novigate cha. 488 2.10.6.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, anantare nava, samanantare nava …pe… purejāte pañca, āsevane pañca …pe… jhāne nava, magge tīṇi …pe… avigate nava. 489 2.10.6.2. Sahajātavāra Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 490 2.10.6.3. Paccayavāra 2.10.6.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paccayā cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccavārasadisaṁ.) 491 Nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paccayā nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Paṭiccavārasadisā.) 492 Nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paccayā cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, vatthuṁ paccayā cittasamuṭṭhānā khandhā. (Paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā.) 493 Nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paccayā cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā cittaṁ sampayuttakā ca khandhā; paṭisandhikkhaṇe dve. 1163 --- patthana2 10:493 (Paṭiccavārasadisaṁ.) 494 Cittasamuṭṭhānañca nocittasamuṭṭhānañca dhammaṁ paccayā cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paccayā dve khandhā, dve khandhe …pe… cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā dve khandhā, dve khandhe …pe…. (Paṭisandhikkhaṇe dvepi paṭiccavārasadisā.) 495 Cittasamuṭṭhānañca nocittasamuṭṭhānañca dhammaṁ paccayā nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasamuṭṭhāne khandhe ca vatthuñca paccayā cittaṁ. (Paṭisandhikkhaṇe tīṇipi kātabbā paṭiccavārasadisā.) 496 Cittasamuṭṭhānañca nocittasamuṭṭhānañca dhammaṁ paccayā cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe…. (Paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā paṭiccavārasadisā.) 497 Ārammaṇa Cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paccayā cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … tīṇi. (Paṭiccavārasadisā.) 498 Nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paccayā nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ …pe… vatthuṁ paccayā cittaṁ. 499 Nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paccayā cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇasahagatā khandhā …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇasahagatā khandhā, cittaṁ paccayā sampayuttakā khandhā, vatthuṁ paccayā cittasamuṭṭhānā khandhā. (Paṭisandhikkhaṇe dvepi.) 500 Nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paccayā cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ sampayuttakā ca khandhā …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthuṁ paccayā cittaṁ sampayuttakā ca khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 501 Cittasamuṭṭhānañca nocittasamuṭṭhānañca dhammaṁ paccayā cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paccayā dve khandhā, dve khandhe …pe… cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā dve khandhā, dve khandhe …pe…. (Paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā.) 502 Cittasamuṭṭhānañca nocittasamuṭṭhānañca dhammaṁ paccayā nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhuviññāṇasahagate khandhe ca cakkhāyatanañca paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyaviññāṇasahagate …pe… cittasamuṭṭhāne khandhe ca vatthuñca paccayā cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 503 Cittasamuṭṭhānañca nocittasamuṭṭhānañca dhammaṁ paccayā cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhāyatanañca paccayā dve khandhā cakkhuviññāṇañca, dve khandhe …pe… kāyaviññāṇasahagataṁ …pe… cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Saṅkhittaṁ.) 504 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (sabbattha nava), avigate nava. 505 2.10.6.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paccayā cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Sabbe navapi pañhā kātabbā, paṭiccavārasadisā. Pañcaviññāṇampi kātabbaṁ. Tīṇiyeva moho.) 506 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe cha, naadhipatiyā nava, naanantare cha, nasamanantare cha, naaññamaññe cha, naupanissaye cha, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne nava, namagge nava, nasampayutte cha, navippayutte cha, nonatthiyā cha, novigate cha. 507 2.10.6.4. Nissayavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi nissayavāropi kātabbo. 508 2.10.6.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.10.6.5.1–4 Paccayānulomādi Cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 509 Cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nocittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasamuṭṭhāne khandhe saṁsaṭṭhaṁ cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 1164 --- patthana2 10:509 510 Cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 511 Nocittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasaṁsaṭṭhā sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 512 Cittasamuṭṭhānañca nocittasamuṭṭhānañca dhammaṁ saṁsaṭṭho cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca saṁsaṭṭhā dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (Saṅkhittaṁ.) 513 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca (sabbattha pañca), avigate pañca. 514 Cittasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho cittasamuṭṭhāno dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Pañca pañhā kātabbā. Tīṇi. Moho.) 515 Nahetuyā pañca, naadhipatiyā pañca, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme tīṇi, navipāke pañca, najhāne pañca, namagge pañca, navippayutte pañca. 516 2.10.6.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 517 2.10.6.7. Pañhāvāra 2.10.6.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa hetupaccayena paccayo— cittasamuṭṭhānā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 518 Cittasamuṭṭhāno dhammo nocittasamuṭṭhānassa dhammassa hetupaccayena paccayo— cittasamuṭṭhānā hetū cittassa hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhānā hetū cittassa kaṭattā ca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 519 Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa ca nocittasamuṭṭhānassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—cittasamuṭṭhānā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 520 Ārammaṇa Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— cittasamuṭṭhāne khandhe ārabbha cittasamuṭṭhānā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Cittasamuṭṭhāne khandhe ārabbha cittaṁ uppajjati. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Cittasamuṭṭhāne khandhe ārabbha cittasamuṭṭhānā khandhā ca cittañca uppajjanti. 521 Nocittasamuṭṭhāno dhammo nocittasamuṭṭhānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ …pe… nibbānaṁ paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nocittasamuṭṭhāne khandhe aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha cittaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Cetopariyañāṇena nocittasamuṭṭhānacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ …pe… ākiñcaññāyatanaṁ …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… nocittasamuṭṭhānā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 522 Nocittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā …pe… nibbānaṁ paccavekkhanti (paṭhamagamanasadisaṁ); cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nocittasamuṭṭhāne khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… nocittasamuṭṭhānā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 523 Nocittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa ca nocittasamuṭṭhānassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā …pe… nibbānaṁ paccavekkhanti (paṭhamagamanasadisaṁ), nocittasamuṭṭhāne khandhe aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha cittañca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca 1165 --- patthana2 10:523 khandhānaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… nocittasamuṭṭhānā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 524 Cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā cittasamuṭṭhānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Ārabbha kātabbā.) 525 Adhipati Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—cittasamuṭṭhāne khandhe garuṁ katvā cittasamuṭṭhānā khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—cittasamuṭṭhānādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. (Tīṇipi ārammaṇādhipati, sahajātādhipatipi kātabbā.) 526 Nocittasamuṭṭhāno dhammo nocittasamuṭṭhānassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā …pe… nibbānaṁ garuṁ katvā …pe… nocittasamuṭṭhāne khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā cittaṁ uppajjati. 527 Nocittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā …pe… nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti …pe… nocittasamuṭṭhāne khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—nocittasamuṭṭhānādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 528 Nocittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa ca nocittasamuṭṭhānassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā …pe… nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti …pe… nocittasamuṭṭhāne khandhe garuṁ katvā …pe… cittañca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 529 Cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā cittasamuṭṭhānassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. (Ārammaṇādhipatiyeva.) 530 Anantara-samanantara Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi. (Vuṭṭhānaṁ natthi.) 531 Nocittasamuṭṭhāno dhammo nocittasamuṭṭhānassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimaṁ purimaṁ cittaṁ pacchimassa pacchimassa …pe… nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. (Itare dve gaṇanā, imassa sadisāyeva kātabbā.) 532 Cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā cittasamuṭṭhānassa dhammassa anantarapaccayena paccayo (tīṇi kātabbā, vuṭṭhānaṁ natthi) … samanantarapaccayena paccayo. 533 Sahajātādi Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo (paṭiccavārasadisaṁ) … aññamaññapaccayena paccayo (paṭiccavārasadisaṁ) … nissayapaccayena paccayo. (Paccayavārasadisaṁ.) 534 Upanissaya Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—(Tīṇi pañhā kātabbā.) 535 Nocittasamuṭṭhāno dhammo nocittasamuṭṭhānassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ cittaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ cittaṁ cittassa upanissayapaccayena paccayo. 536 Nocittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ cittaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ cittaṁ saddhāya …pe… maggassa phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 537 Nocittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa ca nocittasamuṭṭhānassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ cittaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… 1166 --- patthana2 10:537 saṅghaṁ bhindati; utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ cittaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ khandhānaṁ cittassa ca upanissayapaccayena paccayo. 538 Cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā cittasamuṭṭhānassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo… tīṇi. 539 Purejāta Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa purejātapaccayena paccayo. Ārammaṇapurejātaṁ—cittasamuṭṭhāne rūpe …pe… phoṭṭhabbe aniccato …pe… vipassati …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 540 Cittasamuṭṭhāno dhammo nocittasamuṭṭhānassa dhammassa purejātapaccayena paccayo. Ārammaṇapurejātaṁ—cittasamuṭṭhāne rūpe …pe… phoṭṭhabbe aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha cittaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. 541 Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa ca nocittasamuṭṭhānassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo. Ārammaṇapurejātaṁ—cittasamuṭṭhāne rūpe …pe… phoṭṭhabbe aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha cittañca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe…. 542 Nocittasamuṭṭhāno dhammo nocittasamuṭṭhānassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… kāyaṁ, rūpe …pe… phoṭṭhabbe vatthuṁ aniccato …pe… taṁ ārabbha cittaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu cittassa purejātapaccayena paccayo. 543 Nocittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu cittasamuṭṭhānānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 544 Nocittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa ca nocittasamuṭṭhānassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… taṁ ārabbha cittañca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu cittassa sampayuttakānañca khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 545 Cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā cittasamuṭṭhānassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpāyatanañca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… cittasamuṭṭhānaṁ phoṭṭhabbāyatanañca kāyāyatanañca kāyaviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo; cittasamuṭṭhānaṁ rūpāyatanañca vatthu ca cittasamuṭṭhānānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo …pe… cittasamuṭṭhānaṁ phoṭṭhabbāyatanañca vatthu ca …pe…. 546 Cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā nocittasamuṭṭhānassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. 1167 --- patthana2 10:546 Cittasamuṭṭhānaṁ rūpāyatanañca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇassa …pe… cittasamuṭṭhānaṁ phoṭṭhabbāyatanañca kāyāyatanañca kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo; cittasamuṭṭhānaṁ rūpāyatanañca vatthu ca cittassa purejātapaccayena paccayo …pe… cittasamuṭṭhānaṁ phoṭṭhabbāyatanañca vatthu ca …pe…. 547 Cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā cittasamuṭṭhānassa ca nocittasamuṭṭhānassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Cittasamuṭṭhānaṁ rūpāyatanañca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo …pe… cittasamuṭṭhānaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ ca …pe… cittasamuṭṭhānaṁ rūpāyatanañca vatthu ca cittassa sampayuttakānañca khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo …pe… cittasamuṭṭhānaṁ phoṭṭhabbāyatanañca vatthu ca …pe…. 548 Pacchājātāsevana Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā cittasamuṭṭhānā khandhā purejātassa imassa cittasamuṭṭhānassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo (iminākāreneva pacchājāto vitthāretabbo) … āsevanapaccayena paccayo … nava. 549 Kamma-vipāka Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—cittasamuṭṭhānā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—cittasamuṭṭhānā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 550 Cittasamuṭṭhāno dhammo nocittasamuṭṭhānassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—cittasamuṭṭhānā cetanā cittassa kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—cittasamuṭṭhānā cetanā vipākassa cittassa kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 551 Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa ca nocittasamuṭṭhānassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—cittasamuṭṭhānā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—cittasamuṭṭhānā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ cittassa ca kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 552 Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … nava. 553 Āhāra Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa āhārapaccayena paccayo— cittasamuṭṭhānā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Cittasamuṭṭhānā āhārā cittassa āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… cittasamuṭṭhāno kabaḷīkāro āhāro imassa nocittasamuṭṭhānassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Cittasamuṭṭhānā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 554 Nocittasamuṭṭhāno dhammo nocittasamuṭṭhānassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe nocittasamuṭṭhānā āhārā kaṭattārūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; nocittasamuṭṭhāno kabaḷīkāro āhāro imassa nocittasamuṭṭhānassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Nocittasamuṭṭhānā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Paṭisandhikkhaṇe nocittasamuṭṭhānā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. 555 Cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā cittasamuṭṭhānassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—cittasamuṭṭhānā ca nocittasamuṭṭhānā ca āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhānā ca nocittasamuṭṭhānā ca āhārā kaṭattārūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca kabaḷīkāro 1168 --- patthana2 10:555 āhāro imassa nocittasamuṭṭhānassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhānā ca nocittasamuṭṭhānā ca āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. 556 Indriyādi Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa indriyapaccayena paccayo … tīṇi. 557 Nocittasamuṭṭhāno dhammo nocittasamuṭṭhānassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe nocittasamuṭṭhānā indriyā kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Nocittasamuṭṭhānā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… kāyindriyaṁ …pe…. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Paṭisandhikkhaṇe nocittasamuṭṭhānā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo; cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa cakkhuviññāṇasahagatānañca khandhānaṁ …pe… kāyindriyaṁ …pe…. 558 Cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā cittasamuṭṭhānassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—cittasamuṭṭhānā ca nocittasamuṭṭhānā ca indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… cakkhundriyañca upekkhindriyañca cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… kāyindriyañca sukhindriyañca …pe… kāyindriyañca dukkhindriyañca kāyaviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhānā ca nocittasamuṭṭhānā ca indriyā kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo; cakkhundriyañca upekkhindriyañca cakkhuviññāṇassa …pe… kāyindriyañca …pe…. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Paṭisandhikkhaṇe cittasamuṭṭhānā ca nocittasamuṭṭhānā ca indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo; cakkhundriyañca upekkhindriyañca cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo; kāyindriyaṁ ca …pe…. 559 Jhānapaccayena paccayo … tīṇi … maggapaccayena paccayo … tīṇi … sampayuttapaccayena paccayo … pañca …pe…. 560 Vippayutta Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 561 Cittasamuṭṭhāno dhammo nocittasamuṭṭhānassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe. (Saṅkhittaṁ.) 562 Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa ca nocittasamuṭṭhānassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo … pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 563 Nocittasamuṭṭhāno dhammo nocittasamuṭṭhānassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe cittaṁ kaṭattā rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo, cittaṁ vatthussa vippayuttapaccayena paccayo, vatthu cittassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu cittassa vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—nocittasamuṭṭhānā khandhā purejātassa imassa nocittasamuṭṭhānassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 564 Nocittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ (Saṅkhittaṁ.) 565 Nocittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa ca nocittasamuṭṭhānassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 566 Cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā cittasamuṭṭhānassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 567 Cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā nocittasamuṭṭhānassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 568 Cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā cittasamuṭṭhānassa ca 1169 --- patthana2 10:568 nocittasamuṭṭhānassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo … pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 569 Atthyādi Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 570 Cittasamuṭṭhāno dhammo nocittasamuṭṭhānassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ. (Saṅkhittaṁ.) 571 Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa ca nocittasamuṭṭhānassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 572 Nocittasamuṭṭhāno dhammo nocittasamuṭṭhānassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 573 Nocittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 574 Nocittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa ca nocittasamuṭṭhānassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ (Saṅkhittaṁ.) 575 Cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā cittasamuṭṭhānassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajāto—cakkhuviññāṇasahagato eko khandho …pe… (Saṅkhittaṁ.) 576 Cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā nocittasamuṭṭhānassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—cakkhuviññāṇasahagatā khandhā ca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇassa atthipaccayena paccayo …pe… kāyaviññāṇasahagatā …pe…. Sahajātā—cittasamuṭṭhānā …pe… (paccayavārasadisaṁ paṭisandhipi pavattipi kātabbā sabbesampi pañhānaṁ.) Pacchājātā—cittasamuṭṭhānā khandhā ca cittañca purejātassa imassa nocittasamuṭṭhānassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—cittasamuṭṭhānā khandhā ca cittañca kabaḷīkāro āhāro ca imassa nocittasamuṭṭhānassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—cittasamuṭṭhānā khandhā ca cittañca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 577 Cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā cittasamuṭṭhānassa ca nocittasamuṭṭhānassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajāto—cakkhuviññāṇasahagato …pe… (Saṅkhittaṁ.) 578 Natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 579 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, pacchājāte nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava (sabbattha nava), indriye nava, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte pañca, vippayutte nava …pe… avigate nava. 580 Anulomaṁ. 581 Paccanīyuddhāra Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 582 Cittasamuṭṭhāno dhammo nocittasamuṭṭhānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo. 583 Cittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa ca nocittasamuṭṭhānassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 584 Nocittasamuṭṭhāno dhammo nocittasamuṭṭhānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 585 Nocittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena 1170 --- patthana2 10:585 paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 586 Nocittasamuṭṭhāno dhammo cittasamuṭṭhānassa ca nocittasamuṭṭhānassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 587 Cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā cittasamuṭṭhānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 588 Cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā nocittasamuṭṭhānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo. 589 Cittasamuṭṭhāno ca nocittasamuṭṭhāno ca dhammā cittasamuṭṭhānassa ca nocittasamuṭṭhānassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 590 2.10.6.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava (sabbattha nava), noavigate nava. 591 2.10.6.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe dve, naupanissaye tīṇi …pe… namagge tīṇi, nasampayutte dve, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 592 2.10.6.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (anulomagaṇanā kātabbā) …pe… avigate nava. 593 Cittasamuṭṭhānadukaṁ niṭṭhitaṁ. 594 2.10.7. Cittasahabhūduka 2.10.7.1. Paṭiccavāra 2.10.7.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Cittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca cittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā— cittasahabhuṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittasahabhu cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe cittasahabhuṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe…. 595 Cittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nocittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā— cittasahabhū khandhe paṭicca cittaṁ nocittasahabhu cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittasahabhū khandhe paṭicca cittaṁ kaṭattā ca rūpaṁ. 596 Cittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca cittasahabhū ca nocittasahabhū ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—cittasahabhuṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca cittasahabhu ca nocittasahabhu ca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe cittasahabhuṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe …pe…. 597 Nocittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nocittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā— cittaṁ paṭicca nocittasahabhu cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca kaṭattārūpaṁ, cittaṁ paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca cittaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca nocittasahabhu cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 598 Nocittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca cittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā— cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasahabhu cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā, paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittasahabhū khandhā, mahābhūte paṭicca cittasahabhu cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 599 Nocittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca cittasahabhū ca nocittasahabhū ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasahabhu ca nocittasahabhu ca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittañca sampayuttakā ca khandhā, mahābhūte paṭicca cittasahabhu ca nocittasahabhu ca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 600 Cittasahabhuñca nocittasahabhuñca dhammaṁ paṭicca cittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasahabhuṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā cittasahabhu cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe ca …pe… 1171 --- patthana2 10:600 paṭisandhikkhaṇe cittasahabhuṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe cittasahabhuṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe… cittasahabhū khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasahabhu cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 601 Cittasahabhuñca nocittasahabhuñca dhammaṁ paṭicca nocittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasahabhū khandhe ca cittañca paṭicca nocittasahabhu cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittasahabhū khandhe ca cittañca paṭicca kaṭattārūpaṁ, paṭisandhikkhaṇe cittasahabhū khandhe ca vatthuñca paṭicca cittaṁ, cittasahabhū khandhe ca mahābhūte ca paṭicca nocittasahabhu cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 602 Cittasahabhuñca nocittasahabhuñca dhammaṁ paṭicca cittasahabhū ca nocittasahabhū ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—cittasahabhuṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā cittasahabhu ca nocittasahabhu ca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe cittasahabhuṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe cittasahabhuṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā cittañca, dve khandhe ca …pe… cittasahabhū khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 603 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava (arūpaṁ sabbaṁ uddharitabbaṁ. Cittasamuṭṭhānadukasadisaṁ.) Adhipatiyā nava (mahābhūtā chasupi pañhesu kātabbā, adhipatiyā tīsu natthi.) Anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte pañca, āsevane pañca, kamme nava (sabbattha nava), avigate nava. 604 2.10.7.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Cittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca cittasahabhū dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ cittasahabhuṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittasahabhu cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Evaṁ navapi pañhā kātabbā. “Ahetukan”ti niyāmetabbaṁ. Yathā anulome labbhati evaṁ kātabbaṁ. Tīṇi moho yathā cittasamuṭṭhānaduke evameva kātabbā.) 605 Nakamma Cittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca cittasahabhū dhammo uppajjati nakammapaccayā— cittasahabhū khandhe paṭicca cittasahabhū cetanā. 606 Nocittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca nocittasahabhū dhammo uppajjati nakammapaccayā—bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe…. 607 Nocittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca cittasahabhū dhammo uppajjati nakammapaccayā— cittaṁ paṭicca sampayuttakā cetanā. 608 Cittasahabhuñca nocittasahabhuñca dhammaṁ paṭicca cittasahabhū dhammo uppajjati nakammapaccayā—cittasahabhū khandhe ca cittañca paṭicca sampayuttakā cetanā. 609 Najhāna Cittasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca cittasahabhū dhammo uppajjati najhānapaccayā— pañcaviññāṇasahagataṁ …pe…. 610 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, naaññamaññe nava, naupanissaye nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne cha, namagge nava, nasampayutte nava, navippayutte cha, nonatthiyā nava, novigate nava 611 2.10.7.1.3–4 Paccayānulomapaccanīya-paccayapaccanīyānuloma Evaṁ itare dvepi gaṇanā kātabbā. 612 2.10.7.2. Sahajātavāra Sahajātavāropi paṭiccavārasadiso. 613 2.10.7.3. Paccayavāra 2.10.7.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Cittasahabhuṁ dhammaṁ paccayā cittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 614 Nocittasahabhuṁ dhammaṁ paccayā nocittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā— vatthuṁ paccayā cittaṁ, cittaṁ paccayā nocittasahabhu cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Paṭiccavārasadisaṁ, sabbe mahābhūtā.) 615 Nocittasahabhuṁ dhammaṁ paccayā cittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā— cittaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasahabhu 1172 --- patthana2 10:615 cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, vatthuṁ paccayā cittasahabhū khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Sabbe mahābhūtā paṭiccasadisaṁ.) 616 Nocittasahabhuṁ dhammaṁ paccayā cittasahabhū ca nocittasahabhū ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—cittaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasahabhu ca nocittasahabhu ca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vatthuṁ paccayā cittañca sampayuttakā ca khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Paṭiccasadisaṁ, sabbe mahābhūtā.) 617 Cittasahabhuñca nocittasahabhuñca dhammaṁ paccayā cittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasahabhuṁ ekaṁ khandhañca cittañca paccayā dve khandhā cittasahabhu cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe ca …pe… cittasahabhuṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā dve khandhā, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Paṭiccasadisaṁ, sabbe mahābhūtā.) 618 Cittasahabhuñca nocittasahabhuñca dhammaṁ paccayā nocittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasahabhū khandhe ca cittañca paccayā nocittasahabhu cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, cittasahabhū khandhe ca vatthuñca paccayā cittaṁ. Cittasahabhū khandhe ca mahābhūte ca paccayā nocittasahabhu cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Paṭiccasadisaṁ, sabbe mahābhūtā.) 619 Cittasahabhuñca nocittasahabhuñca dhammaṁ paccayā cittasahabhū ca nocittasahabhū ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—cittasahabhuṁ ekaṁ khandhañca cittañca paccayā dve khandhā cittasahabhu ca nocittasahabhu ca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, cittasahabhuṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā dve khandhā cittañca, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Paṭiccasadisaṁ, sabbe mahābhūtā.) 620 Ārammaṇa Cittasahabhuṁ dhammaṁ paccayā cittasahabhū dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisaṁ.) 621 Nocittasahabhuṁ dhammaṁ paccayā nocittasahabhū dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe…. (Imaṁ cittasamuṭṭhānadukaṁ paccayavāre ārammaṇasadisaṁ. Channampi imesaṁ pañcaviññāṇamūlā kātabbā. Saṅkhittaṁ.) 622 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (sabbattha nava), avigate nava. 623 2.10.7.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Cittasahabhuṁ dhammaṁ paccayā cittasahabhū dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ cittasahabhuṁ ekaṁ khandhaṁ …pe…. (Saṅkhittaṁ. Sabbaṁ kātabbaṁ. Paccayavārassa pañcaviññāṇaṁ channampi mūlā kātabbā. Sabbe mahābhūte tīṇiyeva moho. Saṅkhittaṁ.) 624 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, naaññamaññe nava, naupanissaye nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne nava, namagge nava, nasampayutte nava, navippayutte cha, nonatthiyā nava, novigate nava. 625 2.10.7.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe nava (sabbattha nava), nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte nava, navippayutte pañca, nonatthiyā nava, novigate nava. 626 2.10.7.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, anantare nava (sabbattha nava), magge tīṇi …pe… avigate nava. 627 2.10.7.4. Nissayavāra Nissayavāro paccayavārasadiso. 628 2.10.7.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.10.7.5.1–4 Paccayānulomādi Cittasahabhuṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho cittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā— cittasahabhuṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 629 Cittasahabhuṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nocittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā— cittasahabhū khandhe saṁsaṭṭhaṁ cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 630 Cittasahabhuṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho cittasahabhū ca nocittasahabhū ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—cittasahabhuṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 631 Nocittasahabhuṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho cittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā— cittaṁ saṁsaṭṭhā sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 632 Cittasahabhuñca 1173 --- patthana2 10:632 nocittasahabhuñca dhammaṁ saṁsaṭṭho cittasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasahabhuṁ ekaṁ khandhañca cittañca saṁsaṭṭhā dve khandhā, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (Saṅkhittaṁ.) 633 Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca (sabbattha pañca), avigate pañca. 634 Anulomaṁ. 635 Nahetuyā pañca (tīṇi, moho), naadhipatiyā pañca, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme tīṇi, navipāke pañca, najhāne pañca, namagge pañca, navippayutte pañca. 636 2.10.7.6. Sampayuttavāra Itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi sabbaṁ kātabbaṁ. 637 2.10.7.7. Pañhāvāra 2.10.7.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Cittasahabhū dhammo cittasahabhussa dhammassa hetupaccayena paccayo— cittasahabhū hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasahabhūnaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 638 Cittasahabhū dhammo nocittasahabhussa dhammassa hetupaccayena paccayo— cittasahabhū hetū cittassa nocittasahabhūnaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe cittasahabhū hetū cittassa kaṭattā ca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 639 Cittasahabhū dhammo cittasahabhussa ca nocittasahabhussa ca dhammassa hetupaccayena paccayo; cittasahabhū hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittassa ca cittasahabhūnañca nocittasahabhūnañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 640 Ārammaṇa Cittasahabhū dhammo cittasahabhussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … nava. (Cittasamuṭṭhānadukasadisaṁ, ninnānākaraṇaṁ.) 641 Adhipati Cittasahabhū dhammo cittasahabhussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. (Ārammaṇādhipatipi sahajātādhipatipi kātabbā.) 642 Nocittasahabhū dhammo nocittasahabhussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. (Ārammaṇādhipatipi sahajātādhipatipi imesampi tiṇṇaṁ kātabbā. Navapi pañhā cittasamuṭṭhānadukasadisā. Ante tīṇi ārammaṇādhipatiyeva.) 643 Anantarādi Cittasahabhū dhammo cittasahabhussa dhammassa anantarapaccayena paccayo … nava (cittasamuṭṭhānadukasadisaṁ, ninnānākaraṇaṁ) … samanantarapaccayena paccayo … nava (paṭiccasadisā) … sahajātapaccayena paccayo … nava (paṭiccasadisā) … aññamaññapaccayena paccayo … nava (paṭiccasadisā) … nissayapaccayena paccayo … nava (paccayavārasadisā) … upanissayapaccayena paccayo … nava. (Cittasamuṭṭhānadukasadisā.) 644 Purejāta Nocittasahabhū dhammo nocittasahabhussa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ … tīṇi. (Nocittasahabhū mūlaṁyeva labbhati, cittasamuṭṭhānadukasadisā. Tīṇipi ninnānākaraṇaṁ.) 645 Pacchājātāsevana Cittasahabhū dhammo nocittasahabhussa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo— pacchājātā cittasahabhū khandhā purejātassa imassa nocittasahabhussa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 646 Nocittasahabhū dhammo nocittasahabhussa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo …pe…. 647 Cittasahabhū ca nocittasahabhū ca dhammā nocittasahabhussa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo (saṅkhittaṁ) … āsevanapaccayena paccayo … nava. 648 Kamma Cittasahabhū dhammo cittasahabhussa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—cittasahabhū cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasahabhūnaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—cittasahabhū cetanā vipākānaṁ cittasahabhūnaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 649 Cittasahabhū dhammo nocittasahabhussa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—cittasahabhū cetanā cittassa nocittasahabhūnaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—cittasahabhū cetanā vipākassa cittassa kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 650 Cittasahabhū dhammo cittasahabhussa ca nocittasahabhussa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—cittasahabhū cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittassa ca 1174 --- patthana2 10:650 cittasahabhūnañca nocittasahabhūnañca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—cittasahabhū cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ cittassa kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 651 Vipākādi Cittasahabhū dhammo cittasahabhussa dhammassa vipākapaccayena paccayo (cittasamuṭṭhānadukasadisaṁ) … āhārapaccayena paccayo … nava. (Cittasamuṭṭhānadukasadisā. Imampi ekaṁ kabaḷīkāraāhārasadisaṁ.) Cittasahabhū dhammo cittasahabhussa dhammassa indriyapaccayena paccayo … nava (cittasamuṭṭhānadukasadisaṁ, ninnānākaraṇaṁ) … jhānapaccayena paccayo … tīṇi … maggapaccayena paccayo … tīṇi … sampayuttapaccayena paccayo … pañca. 652 Vippayutta Cittasahabhū dhammo cittasahabhussa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Sahajātā—cittasahabhū khandhā cittasahabhūnaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 653 Cittasahabhū dhammo nocittasahabhussa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—cittasahabhū khandhā nocittasahabhūnaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—cittasahabhū khandhā purejātassa imassa nocittasahabhussa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 654 Cittasahabhū dhammo cittasahabhussa ca nocittasahabhussa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Sahajātā—cittasahabhū khandhā cittasahabhūnañca nocittasahabhūnañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 655 Nocittasahabhū dhammo nocittasahabhussa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātaṁ—cittaṁ nocittasahabhūnaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; cittaṁ vatthussa vippayuttapaccayena paccayo; vatthu cittassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa vippayuttapaccayena paccayo …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu cittassa vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātaṁ—cittaṁ purejātassa imassa nocittasahabhussa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 656 Nocittasahabhū dhammo cittasahabhussa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—cittaṁ cittasahabhūnaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu cittasahabhūnaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 657 Nocittasahabhū dhammo cittasahabhussa ca nocittasahabhussa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—cittaṁ cittasahabhūnañca nocittasahabhūnañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu cittassa sampayuttakānañca khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 658 Cittasahabhū ca nocittasahabhū ca dhammā cittasahabhussa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Sahajātā—cittasahabhū khandhā ca cittañca cittasahabhūnaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 659 Cittasahabhū ca nocittasahabhū ca dhammā nocittasahabhussa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—cittasahabhū khandhā ca cittañca nocittasahabhūnaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—cittasahabhū khandhā ca cittañca purejātassa imassa nocittasahabhussa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 660 Cittasahabhū ca nocittasahabhū ca dhammā cittasahabhussa ca nocittasahabhussa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—cittasahabhū khandhā ca cittañca cittasahabhūnañca nocittasahabhūnañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 1175 --- patthana2 10:661 661 Atthi Cittasahabhū dhammo cittasahabhussa dhammassa atthipaccayena paccayo— cittasahabhū eko khandho …pe…. (Paṭiccasadisaṁ.) 662 Cittasahabhū dhammo nocittasahabhussa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 663 Cittasahabhū dhammo cittasahabhussa ca nocittasahabhussa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—cittasahabhū eko khandho …pe…. (Paṭiccasadisaṁ.) 664 Nocittasahabhū dhammo nocittasahabhussa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 665 Nocittasahabhū dhammo cittasahabhussa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 666 Nocittasahabhū dhammo cittasahabhussa ca nocittasahabhussa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 667 Cittasahabhū ca nocittasahabhū ca dhammā cittasahabhussa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—cakkhuviññāṇasahagato eko khandho ca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇañca dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā ca …pe…. (Sabbaṁ paṭisandhiyaṁ kātabbaṁ, sahajātaṁ purejātampi.) 668 Cittasahabhū ca nocittasahabhū ca dhammā nocittasahabhussa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—cakkhuviññāṇasahagatā khandhā cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇassa atthipaccayena paccayo …pe… kāyaviññāṇasahagatā …pe… cittasahabhū khandhā ca cittañca nocittasahabhūnaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Sahajātā—cittasahabhū khandhā ca vatthu ca cittassa atthipaccayena paccayo. Sahajātā—cittasahabhū khandhā ca mahābhūtā ca nocittasahabhūnaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo (paṭisandhikkhaṇe tīṇipi kātabbā). Pacchājātā—cittasahabhū khandhā ca cittañca purejātassa imassa nocittasahabhussa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—cittasahabhū khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa nocittasahabhussa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—cittasahabhū khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 669 Cittasahabhū ca nocittasahabhū ca dhammā cittasahabhussa ca nocittasahabhussa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—cakkhuviññāṇasahagato eko khandho ca cakkhāyatanaṁ ca …pe…. (Paccayavārasadisaṁ.) 670 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte pañca, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 671 Anulomaṁ. 672 Paccanīyuddhāra Cittasahabhū dhammo cittasahabhussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 673 Cittasahabhū dhammo nocittasahabhussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 674 Cittasahabhū dhammo cittasahabhussa ca nocittasahabhussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 675 Nocittasahabhū dhammo nocittasahabhussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 676 Nocittasahabhū dhammo cittasahabhussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 677 Nocittasahabhū dhammo cittasahabhussa ca nocittasahabhussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … 1176 --- patthana2 10:677 upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 678 Cittasahabhū ca nocittasahabhū ca dhammā cittasahabhussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 679 Cittasahabhū ca nocittasahabhū ca dhammā nocittasahabhussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 680 Cittasahabhū ca nocittasahabhū ca dhammā cittasahabhussa ca nocittasahabhussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 681 2.10.7.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava (sabbattha nava), noavigate nava. 682 2.10.7.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi (sabbattha tīṇi), nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 683 2.10.7.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava. (Anulomamātikā kātabbā.) 684 Cittasahabhūdukaṁ niṭṭhitaṁ. 685 2.10.8. Cittānuparivattiduka 2.10.8.1–7. Paṭiccādivāra Cittānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca cittānuparivattī dhammo uppajjati hetupaccayā—cittānuparivattiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittānuparivattiṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yathā cittasahabhūdukaṁ evaṁ imaṁ dukaṁ kātabbaṁ, ninnānākaraṇaṁ.) 686 Cittānuparivattidukaṁ niṭṭhitaṁ. 687 2.10.9. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaduka 2.10.9.1. Paṭiccavāra 2.10.9.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 688 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe paṭicca cittaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe paṭicca cittaṁ kaṭattā ca rūpaṁ. 689 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 690 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca kaṭattārūpaṁ, cittaṁ paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca cittaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 691 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā, paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā khandhā. 692 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittaṁ sampayuttakā ca khandhā. 693 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe…. 694 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca 1177 --- patthana2 10:694 dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe ca cittañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe ca cittañca paṭicca kaṭattārūpaṁ, paṭisandhikkhaṇe cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ, paṭisandhikkhaṇe cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe ca vatthuñca paṭicca cittaṁ. 695 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe… (Saṅkhittaṁ.) 696 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte pañca, āsevane pañca, kamme nava, vipāke nava (sabbattha nava), avigate nava. 697 Anulomaṁ. 698 2.10.9.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 699 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe paṭicca cittaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 700 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 701 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ cittaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca kaṭattārūpaṁ, cittaṁ paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca cittaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā.) 702 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā, ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā khandhā, vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ cittaṁ paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 703 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittaṁ sampayuttakā ca khandhā. 704 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca cittañca paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 705 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca 1178 --- patthana2 10:705 nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe ca cittañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, ahetuke cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe ca cittañca paṭicca kaṭattārūpaṁ, ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ, ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe ca vatthuñca paṭicca cittaṁ. 706 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe…. (Ahetukapaṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā.) 707 Naārammaṇa Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 708 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—cittaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca kaṭattārūpaṁ, cittaṁ paṭicca vatthu, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā.) 709 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca dhammaṁ paṭicca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe ca cittañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Paṭisandhikkhaṇe dve, saṅkhittaṁ.) 710 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne cha, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 711 2.10.9.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 712 2.10.9.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, anantare nava. (Saṅkhittaṁ.) 713 2.10.9.2. Sahajātavāra Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 714 2.10.9.3. Paccayavāra 2.10.9.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paccayā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā (saṅkhittaṁ) tīṇi. (Paṭiccavārasadisā.) 715 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paccayā nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittaṁ paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vatthuṁ paccayā cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva mahābhūtā.) 716 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paccayā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittaṁ paccayā sampayuttakā khandhā, vatthuṁ paccayā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā khandhā (paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā) tīṇi. 717 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca dhammaṁ paccayā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paccayā dve khandhā, dve khandhe ca …pe… cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā dve khandhā, dve khandhe ca …pe…. (Paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā.) 718 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca dhammaṁ paccayā nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe ca cittañca paccayā nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe ca mahābhūte ca paccayā nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe ca vatthuñca paccayā cittaṁ. 1179 --- patthana2 10:718 (Paṭisandhikkhaṇe tīṇipi kātabbā.) 719 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca dhammaṁ paccayā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paccayā dve khandhā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe…. (Paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā.) 720 Ārammaṇa Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paccayā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 721 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paccayā nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthuṁ paccayā cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 722 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paccayā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇasahagatā khandhā …pe… kāyāyatanaṁ …pe… cittaṁ paccayā sampayuttakā khandhā, vatthuṁ paccayā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā khandhā. (Paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā.) 723 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paccayā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ sampayuttakā ca khandhā …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthuṁ paccayā cittaṁ sampayuttakā ca khandhā. (Paṭisandhikkhaṇe ekaṁ kātabbaṁ.) 724 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca dhammaṁ paccayā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇañca paccayā dve khandhā, dve khandhe …pe… kāyaviññāṇasahagataṁ …pe… cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca paccayā dve khandhā, dve khandhe …pe… cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā dve khandhā, dve khandhe …pe…. (Paṭisandhikkhaṇe dve kātabbā.) 725 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca dhammaṁ paccayā nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— cakkhuviññāṇasahagate khandhe ca cakkhāyatanañca paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyaviññāṇasahagate …pe… cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe ca vatthuñca paccayā cittaṁ. (Paṭisandhikkhaṇe ekaṁ kātabbaṁ.) 726 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca dhammaṁ paccayā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe…. (Paṭisandhikkhaṇe ekaṁ kātabbaṁ, saṅkhittaṁ.) 727 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (sabbattha nava), avigate nava. 728 2.10.9.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ paccayā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Evaṁ nava pañhā kātabbā. Paccayavāre pañcaviññāṇampi kātabbaṁ, tīṇiyeva moho.) 729 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne nava, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 730 Mahantaraduka Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaduka Nissayavāra (Evaṁ itare dve gaṇanāpi nissayavāropi kātabbo.) 731 Mahantaraduka Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaduka Saṁsaṭṭhavāra Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā— cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… . 732 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho 1180 --- patthana2 10:732 nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā— cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe saṁsaṭṭhaṁ cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… . 733 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… . 734 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā— cittaṁ saṁsaṭṭhā sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe… . 735 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānañca dhammaṁ saṁsaṭṭho cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati hetupaccayā— cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ ekaṁ khandhañca cittañca saṁsaṭṭhā dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… . (Saṅkhittaṁ.) 736 Mahantaraduka Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaduka Saṁsaṭṭhavāra Paccayānuloma Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca, adhipatiyā pañca (sabbattha pañca), avigate pañca. 737 Mahantaraduka Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaduka Saṁsaṭṭhavāra Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ. Tīṇiyeva moho.) 738 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā pañca, naadhipatiyā pañca, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme tīṇi, navipāke pañca, najhāne pañca, namagge pañca, navippayutte pañca. 739 2.10.9.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 740 2.10.9.7. Pañhāvāra 2.10.9.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa hetupaccayena paccayo—cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā hetū cittassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 741 Ārammaṇa Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe ārabbha cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe ārabbha cittaṁ uppajjati. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāne khandhe ārabbha cittañca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 742 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti …pe… nibbānaṁ paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa …pe…. (Saṅkhittaṁ. Yathā cittasahabhūduke ārammaṇaṁ evaṁ kātabbaṁ, ninnānākaraṇaṁ. Navapi pañhā.) 743 Adhipati Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. (Dvepi adhipatī kātabbā.) 744 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. (Dvepi adhipati kātabbā.) 745 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca dhammā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati. (Ekāyeva adhipati kātabbā, navapi pañhā. Yathā cittasahabhūdukaṁ, evaṁ kātabbaṁ, ninnānākaraṇaṁ.) 746 Anantarādi Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa anantarapaccayena paccayo (navapi pañhā cittasahabhūdukasadisā) … samanantarapaccayena paccayo … nava … sahajātapaccayena paccayo … nava (paṭiccasadisā) … aññamaññapaccayena paccayo … nava (paṭiccasadisā) … nissayapaccayena paccayo … nava (paccayasadisā) … upanissayapaccayena paccayo. 1181 --- patthana2 10:746 (Navapi pañhā cittasahabhūdukasadisā, ninnānākaraṇaṁ.) 747 Purejātādi Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ … tīṇi. (Cittasahabhūdukasadisā, ninnānākaraṇaṁ.) 748 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo (cittasahabhūdukasadisā, ninnānākaraṇaṁ. Tīṇipi pacchājātā. Dve. Ekamūlānaṁ ekā ghaṭanā) … āsevanapaccayena paccayo … nava. 749 Kammādi Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa kammapaccayena paccayo … tīṇi (cittasahabhūdukasadisā ninnānākaraṇā. Tīṇipi sahajātā, nānākkhaṇikā) … vipākapaccayena paccayo … nava … āhārapaccayena paccayo … nava (cittasahabhūgamanasadisā, ekaṁyeva kabaḷīkāraṁ āhāraṁ) … indriyapaccayena paccayo … nava … jhānapaccayena paccayo … tīṇi … maggapaccayena paccayo … tīṇi … sampayuttapaccayena paccayo … pañca. 750 Vippayutta Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 751 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 752 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 753 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu cittassa sampayuttakānañca khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu cittassa sampayuttakānañca khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 754 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca dhammā nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 755 Atthi Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa atthipaccayena paccayo (paṭiccasadisā). Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo. (Paṭiccasadisā.) 756 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Purejātasadisaṁ purejātaṁ kātabbaṁ. Sabbaṁ saṅkhittaṁ. Vitthāretabbaṁ.) 757 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—cittaṁ sampayuttakānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ sampayuttakānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo, paṭisandhikkhaṇe vatthu cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. (Purejātaṁ—purejātasadisaṁ, ninnānākaraṇaṁ.) 758 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—cittaṁ sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo, paṭisandhikkhaṇe vatthu 1182 --- patthana2 10:758 cittassa sampayuttakānañca khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ. (Purejātasadisaṁ.) 759 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca dhammā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—cakkhuviññāṇasahagato eko khandho ca cakkhuviññāṇañca dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā ca …pe… cakkhuviññāṇasahagato eko khandho ca cakkhāyatanañca dvinnaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā ca …pe… kāyaviññāṇasahagato …pe… cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno eko khandho ca cittañca dvinnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo, dve khandhā ca …pe… cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno eko khandho ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. (Paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā.) 760 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca dhammā nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—cakkhuviññāṇasahagatā khandhā ca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇassa atthipaccayena paccayo …pe… kāyaviññāṇasahagatā …pe… cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā khandhā ca cittañca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo, cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā khandhā ca mahābhūtā ca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo, cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā khandhā ca vatthu ca cittassa atthipaccayena paccayo (paṭisandhikkhaṇe tīṇi kātabbā). Pacchājātā—cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā khandhā ca cittañca purejātassa imassa nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā khandhā ca cittañca kabaḷīkāro āhāro ca imassa nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā khandhā ca cittañca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 761 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca dhammā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—cakkhuviññāṇasahagato eko khandho ca cakkhāyatanañca dvinnaṁ khandhānaṁ cakkhuviññāṇassa ca atthipaccayena paccayo, dve khandhā ca …pe… kāyaviññāṇasahagato …pe…. Sahajāto—cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno eko khandho ca cittañca dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo, dve khandhā ca …pe… cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno eko khandho ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ cittassa ca atthipaccayena paccayo, dve khandhā ca …pe…. (Paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā.) 762 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte pañca, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 763 Anulomaṁ. 764 Paccanīyuddhāra Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 765 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 766 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 767 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 768 1183 --- patthana2 10:768 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 769 Nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno dhammo cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 770 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca dhammā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 771 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca dhammā nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 772 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno ca dhammā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa ca nocittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 773 2.10.9.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava (sabbattha nava), noavigate nava. 774 2.10.9.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye tīṇi (sabbattha tīṇi), nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 775 2.10.9.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava. (Sabbattha nava, anulomamātikā.) 776 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānadukaṁ niṭṭhitaṁ. 777 2.10.10. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhūduka 2.10.10.1–7. Paṭiccādivāra Hetu Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yathā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānadukaṁ evaṁ imampi dukaṁ, ninnānākaraṇaṁ.) 778 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhūdukaṁ niṭṭhitaṁ. 779 2.10.11. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiduka 2.10.11.1–7. Paṭiccādivāra Hetu Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ dhammaṁ paṭicca cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivatti dhammo uppajjati hetupaccayā—cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yathā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānadukasadisaṁ, ninnānākaraṇaṁ.) 780 Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattidukaṁ niṭṭhitaṁ. 781 2.10.12. Ajjhattikaduka 2.10.12.1. Paṭiccavāra 2.10.12.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Ajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko dhammo uppajjati hetupaccayā— paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca ajjhattikaṁ kaṭattārūpaṁ. 782 Ajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca bāhiro dhammo uppajjati hetupaccayā—cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā bāhiraṁ kaṭattā ca rūpaṁ. 783 Ajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā ajjhattikañca bāhirañca kaṭattārūpaṁ. 784 Bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca bāhiro dhammo uppajjati hetupaccayā—bāhiraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe bāhiraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā bāhiraṁ kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 785 Bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko dhammo uppajjati hetupaccayā—bāhire khandhe paṭicca cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe bāhire khandhe paṭicca cittaṁ ajjhattikaṁ kaṭattā ca rūpaṁ, paṭisandhikkhaṇe bāhiraṁ vatthuṁ 1184 --- patthana2 10:785 paṭicca cittaṁ. 786 Bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— bāhiraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe bāhiraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca ajjhattikañca bāhirañca kaṭattārūpaṁ, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittaṁ sampayuttakā ca khandhā. 787 Ajjhattikañca bāhirañca dhammaṁ paṭicca ajjhattiko dhammo uppajjati hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe cittañca sampayuttake ca khandhe paṭicca ajjhattikaṁ kaṭattārūpaṁ. 788 Ajjhattikañca bāhirañca dhammaṁ paṭicca bāhiro dhammo uppajjati hetupaccayā— bāhiraṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe ca …pe… cittañca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe bāhiraṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā bāhiraṁ kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe ca …pe… cittañca mahābhūte ca paṭicca bāhiraṁ kaṭattārūpaṁ, paṭisandhikkhaṇe cittañca vatthuñca paṭicca bāhirā khandhā. 789 Ajjhattikañca bāhirañca dhammaṁ paṭicca ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe bāhiraṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā ajjhattikañca bāhirañca kaṭattārūpaṁ, dve khandhe ca …pe…. 790 Ārammaṇa Ajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca bāhiro dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 791 Bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca bāhiro dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—bāhiraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paṭicca khandhā. 792 Bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—bāhire khandhe paṭicca cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe bāhire khandhe paṭicca cittaṁ, paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittaṁ. 793 Bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—bāhiraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe bāhiraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittaṁ sampayuttakā ca khandhā. 794 Ajjhattikañca bāhirañca dhammaṁ paṭicca bāhiro dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—bāhiraṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe bāhiraṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe bāhiraṁ ekaṁ khandhañca cittañca vatthuñca paṭicca dve khandhā, dve khandhe ca …pe… (Saṅkhittaṁ.) 795 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe pañca, adhipatiyā pañca, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte nava, aññamaññe pañca, nissaye nava, upanissaye pañca, purejāte pañca, āsevane pañca, kamme nava, vipāke nava (sabbattha nava), sampayutte pañca, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā pañca, vigate pañca, avigate nava. 796 2.10.12.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Ajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca ajjhattikaṁ kaṭattārūpaṁ. 797 Ajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca bāhiro dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā bāhiraṁ kaṭattā ca rūpaṁ, vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ cittaṁ paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 798 Ajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā ajjhattikañca bāhirañca kaṭattārūpaṁ. 799 Bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca bāhiro dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ bāhiraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 800 Bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca 1185 --- patthana2 10:800 ajjhattiko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke bāhire khandhe paṭicca cittaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe bāhire khandhe paṭicca cittaṁ ajjhattikaṁ kaṭattā ca rūpaṁ, ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittaṁ. 801 Bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ bāhiraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe bāhiraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cittañca ajjhattikañca bāhirañca kaṭattārūpaṁ, ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca cittaṁ sampayuttakā ca khandhā. 802 Ajjhattikañca bāhirañca dhammaṁ paṭicca ajjhattiko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittañca sampayuttake ca khandhe paṭicca ajjhattikaṁ kaṭattārūpaṁ. 803 Ajjhattikañca bāhirañca dhammaṁ paṭicca bāhiro dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ bāhiraṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… ahetukaṁ cittañca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe bāhiraṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā bāhiraṁ kaṭattā ca rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittañca mahābhūte ca paṭicca bāhiraṁ kaṭattārūpaṁ, ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittañca vatthuñca paṭicca bāhirā khandhā, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca cittañca paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 804 Ajjhattikañca bāhirañca dhammaṁ paṭicca ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukapaṭisandhikkhaṇe bāhiraṁ ekaṁ khandhañca cittañca paṭicca dve khandhā ajjhattikañca bāhirañca kaṭattārūpaṁ, dve khandhe ca …pe…. 805 Naārammaṇa Ajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca ajjhattikaṁ kaṭattārūpaṁ. 806 Ajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca bāhiro dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—cittaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca bāhiraṁ kaṭattārūpaṁ. 807 Ajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā uppajjanti naārammaṇapaccayā; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ paṭicca ajjhattikañca bāhirañca kaṭattārūpaṁ. 808 Bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca bāhiro dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—bāhire khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe bāhire khandhe paṭicca bāhiraṁ kaṭattārūpaṁ, bāhire khandhe paṭicca vatthu, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā.) 809 Bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— paṭisandhikkhaṇe bāhire khandhe paṭicca ajjhattikaṁ kaṭattārūpaṁ. 810 Bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā uppajjanti naārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe bāhire khandhe paṭicca ajjhattikañca bāhirañca kaṭattārūpaṁ. 811 Ajjhattikañca bāhirañca dhammaṁ paṭicca ajjhattiko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe cittañca sampayuttake ca khandhe paṭicca ajjhattikaṁ kaṭattārūpaṁ. 812 Ajjhattikañca bāhirañca dhammaṁ paṭicca bāhiro dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—bāhire khandhe ca cittañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, cittañca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Paṭisandhikkhaṇe dve kātabbā.) 813 Ajjhattikañca bāhirañca dhammaṁ paṭicca ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā uppajjanti naārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe cittañca sampayuttake ca khandhe paṭicca ajjhattikañca bāhirañca kaṭattārūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 814 Najhāna Ajjhattikaṁ dhammaṁ paṭicca bāhiro dhammo uppajjati najhānapaccayā— cakkhuviññāṇaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā …pe… kāyaviññāṇaṁ …pe…. 815 Bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca bāhiro dhammo uppajjati najhānapaccayā— cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… kāyaviññāṇasahagataṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. Bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko dhammo uppajjati najhānapaccayā—cakkhuviññāṇasahagate khandhe paṭicca cakkhuviññāṇaṁ …pe… 1186 --- patthana2 10:815 kāyaviññāṇasahagate khandhe paṭicca kāyaviññāṇaṁ. Bāhiraṁ dhammaṁ paṭicca ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā uppajjanti najhānapaccayā—cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā cakkhuviññāṇañca, dve khandhe …pe… kāyaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ …pe…. 816 Ajjhattikañca bāhirañca dhammaṁ paṭicca bāhiro dhammo uppajjati najhānapaccayā—cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhuviññāṇañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… kāyaviññāṇaṁ. (Cakkaṁ.) 817 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava (sabbattha nava), nakamme tīṇi, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne pañca, namagge nava, nasampayutte nava, navippayutte pañca, nonatthiyā nava, novigate nava. 818 2.10.12.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 819 2.10.12.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe pañca, anantare pañca, samanantare pañca, sahajāte nava …pe… magge tīṇi. (Saṅkhittaṁ.) 820 2.10.12.2. Sahajātavāra Sahajātavāropi paṭiccavārasadiso. 821 2.10.12.3. Paccayavāra 2.10.12.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Ajjhattikaṁ dhammaṁ paccayā ajjhattiko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 822 Bāhiraṁ dhammaṁ paccayā bāhiro dhammo uppajjati hetupaccayā—bāhiraṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… (paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā, yāva ajjhattikā mahābhūtā) vatthuṁ paccayā bāhirā khandhā. Bāhiraṁ dhammaṁ paccayā ajjhattiko dhammo uppajjati hetupaccayā—bāhire khandhe paccayā cittaṁ, vatthuṁ paccayā cittaṁ (paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā). Bāhiraṁ dhammaṁ paccayā ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—bāhiraṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā dve khandhā cittañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… vatthuṁ paccayā cittaṁ sampayuttakā ca khandhā. (Paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā.) 823 Ajjhattikañca bāhirañca dhammaṁ paccayā ajjhattiko dhammo uppajjati hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe cittañca sampayuttake ca khandhe paccayā ajjhattikaṁ kaṭattārūpaṁ. Ajjhattikañca bāhirañca dhammaṁ paccayā bāhiro dhammo uppajjati hetupaccayā—bāhiraṁ ekaṁ khandhañca cittañca paccayā dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… cittañca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, cittañca vatthuñca paccayā bāhirā khandhā (paṭisandhikkhaṇe tīṇipi kātabbā). Ajjhattikañca bāhirañca dhammaṁ paccayā ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe bāhiraṁ ekaṁ khandhañca cittañca paccayā dve khandhā ajjhattikañca bāhirañca kaṭattārūpaṁ, dve khandhe …pe…. 824 Ārammaṇa Ajjhattikaṁ dhammaṁ paccayā ajjhattiko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe…. Ajjhattikaṁ dhammaṁ paccayā bāhiro dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇañca paccayā cakkhuviññāṇasahagatā khandhā …pe… kāyāyatanañca …pe… cittaṁ paccayā sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Ajjhattikaṁ dhammaṁ paccayā ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā— cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ sampayuttakā ca khandhā …pe… kāyāyatanaṁ …pe…. 825 Bāhiraṁ dhammaṁ paccayā bāhiro dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—bāhiraṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paccayā bāhirā khandhā. Bāhiraṁ dhammaṁ paccayā ajjhattiko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—bāhire khandhe paccayā cittaṁ, vatthuṁ paccayā cittaṁ (paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā). Bāhiraṁ dhammaṁ paccayā ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā cittañca sampayuttakā ca khandhā. (Paṭisandhikkhaṇe ekaṁ kātabbaṁ.) 826 Ajjhattikañca bāhirañca dhammaṁ paccayā ajjhattiko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhuviññāṇasahagate khandhe ca cakkhāyatanañca paccayā 1187 --- patthana2 10:826 cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyaviññāṇasahagate …pe…. 827 Ajjhattikañca bāhirañca dhammaṁ paccayā bāhiro dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇañca paccayā dve khandhā, dve khandhe …pe… kāyaviññāṇasahagataṁ …pe… bāhiraṁ ekaṁ khandhañca cittañca paccayā dve khandhā, dve khandhe …pe… cittañca vatthuñca paccayā bāhirā khandhā (paṭisandhikkhaṇe dvepi kātabbā). Ajjhattikañca bāhirañca dhammaṁ paccayā ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhāyatanañca paccayā dve khandhā cakkhuviññāṇañca, dve khandhe …pe… (Saṅkhittaṁ.) 828 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, āsevane nava, kamme nava (sabbattha nava), avigate nava. 829 2.10.12.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Ajjhattikaṁ dhammaṁ paccayā ajjhattiko dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukapaṭisandhikkhaṇe cittaṁ paccayā ajjhattikaṁ kaṭattārūpaṁ, cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ. (Saṅkhittaṁ. Evaṁ navapi pañhā kātabbā. Pañcaviññāṇampi pavesetvā tīṇiyeva moho.) 830 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, naaññamaññe nava, naupanissaye nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne nava, namagge nava, nasampayutte nava, navippayutte pañca, nonatthiyā nava, novigate nava. 831 2.10.12.4. Nissayavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi nissayavāropi kātabbo. 832 2.10.12.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.10.12.5.1–4 Paccayānulomādi Ajjhattikaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho bāhiro dhammo uppajjati hetupaccayā—cittaṁ saṁsaṭṭhā sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe cittaṁ saṁsaṭṭhā sampayuttakā khandhā. 833 Bāhiraṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho bāhiro dhammo uppajjati hetupaccayā—bāhiraṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. Bāhiraṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho ajjhattiko dhammo uppajjati hetupaccayā—bāhire khandhe saṁsaṭṭhaṁ cittaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Bāhiraṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—bāhiraṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā dve khandhā cittañca, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 834 Ajjhattikañca bāhirañca dhammaṁ saṁsaṭṭho bāhiro dhammo uppajjati hetupaccayā— bāhiraṁ ekaṁ khandhañca cittañca saṁsaṭṭhā dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (Saṅkhittaṁ.) Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca, adhipatiyā pañca (sabbattha pañca), avigate pañca. (Anulomaṁ.) 835 Ajjhattikaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho bāhiro dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Evaṁ pañca kātabbā, tīṇiyeva moho.) 836 Nahetuyā pañca, naadhipatiyā pañca, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme tīṇi, navipāke pañca, najhāne pañca, namagge pañca, navippayutte pañca. (Paccanīyaṁ.) 837 2.10.12.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 838 2.10.12.7. Pañhāvāra 2.10.12.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Bāhiro dhammo bāhirassa dhammassa hetupaccayena paccayo—bāhirā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo— paṭisandhikkhaṇe bāhirā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ bāhirānañca kaṭattārūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 839 Bāhiro dhammo ajjhattikassa dhammassa hetupaccayena paccayo—bāhirā hetū cittassa hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe bāhirā hetū cittassa ajjhattikānañca kaṭattārūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 840 Bāhiro dhammo ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo— bāhirā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe bāhirā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittassa ca ajjhattikānañca bāhirānañca kaṭattārūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 841 Ārammaṇa Ajjhattiko dhammo ajjhattikassa dhammassa 1188 --- patthana2 10:841 ārammaṇapaccayena paccayo—cittaṁ ārabbha cittaṁ uppajjati. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Cittaṁ ārabbha bāhirā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Cittaṁ ārabbha cittañca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 842 Bāhiro dhammo bāhirassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo …pe… domanassaṁ uppajjati; pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ …pe… phalaṁ …pe… nibbānaṁ paccavekkhanti … nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Ariyā bāhire pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese …pe… pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti, rūpe …pe… vatthuṁ bāhire khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Cetopariyañāṇena bāhiracittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ ārammaṇapaccayena paccayo …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… bāhirā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 843 Bāhiro dhammo ajjhattikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha cittaṁ uppajjati. Pubbe suciṇṇāni …pe… jhānaṁ …pe… (saṅkhittaṁ, sabbaṁ kātabbaṁ) pubbe samudāciṇṇe …pe… rūpe …pe… vatthuṁ bāhire khandhe aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha cittaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… bāhirā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 844 Bāhiro dhammo ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha cittañca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti (saṅkhittaṁ, sabbaṁ kātabbaṁ). Bāhire khandhe aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha cittañca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa ca sampayuttakānañca khandhānaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… bāhirā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 845 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā ajjhattikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 846 Adhipati Ajjhattiko dhammo ajjhattikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—cittaṁ garuṁ katvā cittaṁ uppajjati. 847 Ajjhattiko dhammo bāhirassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—cittaṁ garuṁ katvā bāhirā khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—cittādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. (Mūlaṁ.) Ārammaṇādhipati—ajjhattikaṁ cittaṁ garuṁ katvā cittañca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 848 Bāhiro dhammo bāhirassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā …pe… tīṇi. (Dve adhipatī tiṇṇampi kātabbā.) 849 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā ajjhattikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. (Tiṇṇampi ekāyeva adhipati.) 850 Anantarādi Ajjhattiko dhammo ajjhattikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimaṁ purimaṁ cittaṁ pacchimassa pacchimassa cittassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi. 851 Bāhiro dhammo bāhirassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā bāhirā khandhā pacchimānaṁ 1189 --- patthana2 10:851 pacchimānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa …pe… tīṇi. (Tiṇṇampi ekasadisā.) 852 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā ajjhattikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi, samanantarapaccayena paccayo … nava, sahajātapaccayena paccayo … nava (paṭiccasadisā), aññamaññapaccayena paccayo … pañca (paṭiccasadisā), nissayapaccayena paccayo … nava. (Paccayavārasadisā.) 853 Upanissaya Ajjhattiko dhammo ajjhattikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—cittaṁ cittassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 854 Bāhiro dhammo bāhirassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. (Tīṇipi pūretvā kātabbā, cittassāti kātabbā, sampayuttakānañcāti kātabbā.) 855 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā ajjhattikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 856 Purejāta Ajjhattiko dhammo ajjhattikassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… kāyaṁ aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha cittaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. 857 Ajjhattiko dhammo bāhirassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… kāyaṁ aniccato …pe… vipassati, assādeti …pe… domanassaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 858 Ajjhattiko dhammo ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… kāyaṁ aniccato …pe… vipassati, taṁ ārabbha cittañca sampayuttakā khandhā ca uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 859 Bāhiro dhammo bāhirassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—rūpe …pe… phoṭṭhabbe … vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Vatthupurejātaṁ—vatthu bāhirānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 860 Bāhiro dhammo ajjhattikassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—rūpe …pe… phoṭṭhabbe … vatthuṁ aniccato …pe… taṁ ārabbha cittaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Vatthupurejātaṁ—vatthu cittassa purejātapaccayena paccayo. 861 Bāhiro dhammo ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—rūpe …pe… phoṭṭhabbe … vatthuṁ aniccato …pe… taṁ ārabbha cittañca sampayuttakā khandhā ca uppajjanti. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Vatthupurejātaṁ—vatthu cittassa sampayuttakānañca khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 862 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā ajjhattikassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Cakkhāyatanañca vatthu ca cittassa …pe… kāyāyatanañca vatthu ca cittassa purejātapaccayena paccayo; rūpāyatanañca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanañca kāyāyatanañca kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. 863 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā bāhirassa dhammassa purejātapaccayena 1190 --- patthana2 10:863 paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Cakkhāyatanañca vatthu ca bāhirānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo …pe… kāyāyatanañca vatthu ca bāhirānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo; rūpāyatanañca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo …pe… phoṭṭhabbāyatanañca kāyāyatanañca kāyaviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 864 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Cakkhāyatanañca vatthu ca cittassa sampayuttakānañca khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo …pe… kāyāyatanañca vatthu ca …pe… rūpāyatanañca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo …pe… phoṭṭhabbāyatanañca …pe…. 865 Pacchājātāsevana Ajjhattiko dhammo ajjhattikassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo— pacchājātā ajjhattikā khandhā purejātassa imassa ajjhattikassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Pacchājātā ajjhattikā khandhā purejātassa imassa bāhirassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Pacchājātā ajjhattikā khandhā purejātassa imassa ajjhattikassa ca bāhirassa ca kāyassa pacchājātapaccayena paccayo (evaṁ navapi pañhā kātabbā), āsevanapaccayena paccayo. (Nava pañhā kātabbā.) 866 Kamma-vipāka Bāhiro dhammo bāhirassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—bāhirā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—bāhirā cetanā vipākānaṁ bāhirānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 867 Bāhiro dhammo ajjhattikassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—bāhirā cetanā cittassa kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—bāhirā cetanā vipākassa cittassa ajjhattikānañca kaṭattārūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 868 Bāhiro dhammo ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—bāhirā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—bāhirā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ cittassa ca ajjhattikānañca bāhirānañca kaṭattārūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Vipākapaccayena paccayo … nava. 869 Āhāra Ajjhattiko dhammo ajjhattikassa dhammassa āhārapaccayena paccayo— paṭisandhikkhaṇe ajjhattikā āhārā ajjhattikānaṁ kaṭattārūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. 870 Ajjhattiko dhammo bāhirassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—ajjhattikā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe ajjhattikā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ bāhirānañca kaṭattārūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Paṭisandhikkhaṇe ajjhattikā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ ajjhattikānañca bāhirānañca kaṭattārūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. 871 Bāhiro dhammo bāhirassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—bāhirā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… bāhiro kabaḷīkāro āhāro bāhirassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 872 Bāhiro dhammo ajjhattikassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—bāhirā āhārā cittassa āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe bāhirā āhārā cittassa ajjhattikānañca kaṭattārūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; bāhiro kabaḷīkāro āhāro ajjhattikassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 873 Bāhiro dhammo ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa āhārapaccayena paccayo— bāhirā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe bāhirā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittassa ca ajjhattikānañca bāhirānañca kaṭattārūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; bāhiro kabaḷīkāro āhāro ajjhattikassa ca bāhirassa ca kāyassa āhārapaccayena paccayo. 1191 --- patthana2 10:873 874 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā ajjhattikassa dhammassa āhārapaccayena paccayo— paṭisandhikkhaṇe ajjhattikā ca bāhirā ca āhārā ajjhattikānaṁ kaṭattārūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. 875 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā bāhirassa dhammassa āhārapaccayena paccayo— ajjhattikā ca bāhirā ca āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe ajjhattikā ca bāhirā ca āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ bāhirānañca kaṭattārūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. 876 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa āhārapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe ajjhattikā ca bāhirā ca āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ ajjhattikānañca bāhirānañca kaṭattārūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. 877 Indriya Ajjhattiko dhammo ajjhattikassa dhammassa indriyapaccayena paccayo— paṭisandhikkhaṇe ajjhattikā indriyā ajjhattikānaṁ kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo, cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇassa indriyapaccayena paccayo. 878 Ajjhattiko dhammo bāhirassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—ajjhattikā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe ajjhattikā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ bāhirānañca kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo, cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo. 879 Ajjhattiko dhammo ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa indriyapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe ajjhattikā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ ajjhattikānañca bāhirānañca kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo, cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo. 880 Bāhiro dhammo bāhirassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—bāhirā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe bāhirā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ bāhirānañca kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo, rūpajīvitindriyaṁ bāhirānaṁ kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 881 Bāhiro dhammo ajjhattikassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—bāhirā indriyā cittassa indriyapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe bāhirā indriyā cittassa ajjhattikānañca kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo, rūpajīvitindriyaṁ ajjhattikānaṁ kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 882 Bāhiro dhammo ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa indriyapaccayena paccayo—bāhirā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe bāhirā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittassa ca ajjhattikānañca bāhirānañca kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo, rūpajīvitindriyaṁ ajjhattikānañca bāhirānañca kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 883 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā ajjhattikassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe ajjhattikā ca bāhirā ca indriyā ajjhattikānaṁ kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo, cakkhundriyañca upekkhindriyañca cakkhuviññāṇassa indriyapaccayena paccayo …pe… kāyindriyañca sukhindriyaṁ ca …pe… kāyindriyañca dukkhindriyañca kāyaviññāṇassa indriyapaccayena paccayo. 884 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā bāhirassa dhammassa indriyapaccayena paccayo— ajjhattikā ca bāhirā ca indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe ajjhattikā ca bāhirā ca indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ bāhirānañca kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo, cakkhundriyañca upekkhindriyañca cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo …pe… kāyindriyañca sukhindriyañca …pe… kāyindriyañca dukkhindriyañca kāyaviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo. 885 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa 1192 --- patthana2 10:885 indriyapaccayena paccayo—paṭisandhikkhaṇe ajjhattikā ca bāhirā ca indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ ajjhattikānañca bāhirānañca kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo, cakkhundriyañca upekkhindriyañca cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo … kāyindriyañca …pe…. 886 Jhānādi Bāhiro dhammo bāhirassa dhammassa jhānapaccayena paccayo … tīṇi … maggapaccayena paccayo … tīṇi … sampayuttapaccayena paccayo … pañca. 887 Vippayutta Ajjhattiko dhammo ajjhattikassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe cittaṁ ajjhattikānaṁ kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—ajjhattikā khandhā purejātassa imassa ajjhattikassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 888 Ajjhattiko dhammo bāhirassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—ajjhattikā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—ajjhattikā khandhā purejātassa imassa bāhirassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 889 Ajjhattiko dhammo ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—paṭisandhikkhaṇe ajjhattikā khandhā ajjhattikānañca bāhirānañca kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa sampayuttakānañca khandhānaṁ …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—ajjhattikā khandhā purejātassa imassa ajjhattikassa ca bāhirassa ca kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 890 Bāhiro dhammo bāhirassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—bāhirā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo; vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu bāhirānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—bāhirā khandhā purejātassa imassa bāhirassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 891 Bāhiro dhammo ajjhattikassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—paṭisandhikkhaṇe bāhirā khandhā ajjhattikānaṁ kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe vatthu cittassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu cittassa vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—bāhirā khandhā purejātassa imassa ajjhattikassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 892 Bāhiro dhammo ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 893 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā ajjhattikassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—paṭisandhikkhaṇe ajjhattikā ca bāhirā ca khandhā ajjhattikānaṁ kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātaṁ—pacchājātā …pe… (Saṅkhittaṁ.) 894 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā bāhirassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 895 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—paṭisandhikkhaṇe ajjhattikā ca bāhirā ca khandhā …pe… (Saṅkhittaṁ.) 896 Atthyādi Ajjhattiko dhammo ajjhattikassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe cittaṁ ajjhattikānaṁ kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… kāyaṁ aniccato …pe…. (Purejātasadisaṁ, ninnānākaraṇaṁ.) Pacchājātaṁ. (Pacchājātasadisaṁ 1193 --- patthana2 10:896 kātabbaṁ.) 897 Ajjhattiko dhammo bāhirassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātaṁ—sahajātā ajjhattikā khandhā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 898 (Idha atthi sabbaṭṭhāne sahajātaṁ paccayavārasadisaṁ. Purejātaṁ purejātasadisaṁ. Pacchājātaṁ pacchājātasadisaṁ kātabbaṁ, ninnānākaraṇaṁ.) 899 Ajjhattiko dhammo ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 900 Bāhiro dhammo bāhirassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Sabbaṁ vitthāretabbaṁ.) 901 Bāhiro dhammo ajjhattikassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 902 Bāhiro dhammo ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 903 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā ajjhattikassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—cakkhuviññāṇasahagatā khandhā ca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇassa atthipaccayena paccayo …pe… kāyaviññāṇasahagatā khandhā ca …pe… paṭisandhikkhaṇe ajjhattikā ca bāhirā ca khandhā ajjhattikānaṁ kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanañca vatthu ca cittassa atthipaccayena paccayo …pe… kāyāyatanañca vatthu ca cittassa atthipaccayena paccayo; rūpāyatanañca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanañca kāyāyatanañca kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—ajjhattikā ca bāhirā ca khandhā purejātassa imassa ajjhattikassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—ajjhattikā ca bāhirā ca khandhā kabaḷīkāro āhāro ca imassa ajjhattikassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—ajjhattikā ca bāhirā ca khandhā rūpajīvitindriyañca ajjhattikānaṁ kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 904 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā bāhirassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—cakkhuviññāṇasahagato eko khandho ca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇañca dvinnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe…. (Sahajātapaccayavārasadisaṁ ninnānākaraṇaṁ, paṭhamagamanasadisaṁyeva. Sabbe padā paṭhamaghaṭanānayena vibhajitabbā.) 905 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—cakkhuviññāṇasahagato eko khandho ca cakkhāyatanañca dvinnaṁ khandhānaṁ cakkhuviññāṇassa ca atthipaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ. Sabbe padā vibhajitabbā paṭhamaghaṭanānayena.) 906 Natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 907 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe pañca, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte nava, pacchājāte nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte pañca, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 908 Anulomaṁ. 909 Paccanīyuddhāra Ajjhattiko dhammo ajjhattikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 910 Ajjhattiko dhammo bāhirassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 911 Ajjhattiko dhammo ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 912 Bāhiro dhammo bāhirassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena 1194 --- patthana2 10:912 paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 913 Bāhiro dhammo ajjhattikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 914 Bāhiro dhammo ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 915 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā ajjhattikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 916 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā bāhirassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 917 Ajjhattiko ca bāhiro ca dhammā ajjhattikassa ca bāhirassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 918 2.10.12.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava (sabbattha nava), noavigate nava. 919 2.10.12.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi (sabbattha tīṇi), nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 920 2.10.12.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (anulomamātikā kātabbā) …pe… avigate nava. 921 Ajjhattikadukaṁ niṭṭhitaṁ. 922 2.10.13. Paccayavāra 2.10.13.1. Paṭiccavāra 2.10.13.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Upādā dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca noupādā khandhā. 923 Noupādā dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati hetupaccayā—noupādā ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā noupādā ca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe noupādā ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā noupādā ca kaṭattārūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā. 924 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā dhammo uppajjati hetupaccayā—noupādā khandhe paṭicca upādā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… mahābhūte paṭicca upādā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 925 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā ca noupādā ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— noupādā ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā upādā ca noupādā ca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 926 Upādā ca noupādā ca dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati hetupaccayā— paṭisandhikkhaṇe noupādā ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā, dve khandhe ca …pe…. 927 Ārammaṇa Upādā dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca noupādā khandhā. 928 Noupādā dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—noupādā ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 929 Upādā ca noupādā ca dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— paṭisandhikkhaṇe noupādā ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 930 Adhipatyādi Noupādā dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati adhipatipaccayā—noupādā ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā noupādā ca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 931 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā dhammo uppajjati adhipatipaccayā—noupādā khandhe paṭicca upādā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, mahābhūte paṭicca upādā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 932 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā ca noupādā ca dhammā uppajjanti adhipatipaccayā— 1195 --- patthana2 10:932 noupādā ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā upādā ca noupādā ca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 933 Anantarapaccayā tīṇi, samanantarapaccayā tīṇi, sahajātapaccayā pañca. 934 Aññamañña Upādā dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati aññamaññapaccayā— paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca noupādā khandhā. 935 Noupādā dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati aññamaññapaccayā—noupādā ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā. 936 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā dhammo uppajjati aññamaññapaccayā— paṭisandhikkhaṇe noupādā khandhe paṭicca vatthu. 937 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā ca noupādā ca dhammā uppajjanti aññamaññapaccayā—paṭisandhikkhaṇe noupādā ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vatthu ca …pe… dve khandhe …pe…. 938 Upādā ca noupādā ca dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati aññamaññapaccayā— paṭisandhikkhaṇe noupādā ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… (Saṅkhittaṁ.) 939 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā pañca, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte pañca, aññamaññe pañca, nissaye pañca, upanissaye tīṇi, purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme pañca, vipāke pañca (sabbattha pañca), sampayutte tīṇi, vippayutte pañca, atthiyā pañca, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate pañca. 940 2.10.13.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Upādā dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca noupādā khandhā. 941 Noupādā dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ noupādā ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā noupādā ca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 942 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke noupādā khandhe paṭicca upādā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… mahābhūte paṭicca upādā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā.) 943 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā ca noupādā ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā— ahetukaṁ noupādā ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā upādā ca noupādā ca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 944 Upādā ca noupādā ca dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukapaṭisandhikkhaṇe noupādā ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 945 Naārammaṇādi Noupādā dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—noupādā khandhe paṭicca noupādā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… (yāva asaññasattā) dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā. 946 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—noupādā khandhe paṭicca upādā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… mahābhūte paṭicca upādā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. (Yāva asaññasattā.) 947 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā ca noupādā ca dhammā uppajjanti naārammaṇapaccayā—noupādā khandhe paṭicca upādā ca noupādā ca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 948 Naadhipatipaccayā pañca, naanantarapaccayā tīṇi …pe… naupanissayapaccayā pañca, napurejātapaccayā pañca, napacchājātapaccayā pañca, naāsevanapaccayā pañca. 949 Nakamma Noupādā dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati nakammapaccayā—noupādā khandhe paṭicca sampayuttakā cetanā; bāhiraṁ āhārasamuṭṭhānaṁ utusamuṭṭhānaṁ …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā. 950 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā dhammo uppajjati nakammapaccayā—bāhire āhārasamuṭṭhāne utusamuṭṭhāne mahābhūte paṭicca upādārūpaṁ. 951 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā ca noupādā ca dhammā 1196 --- patthana2 10:951 uppajjanti nakammapaccayā— bāhiraṁ āhārasamuṭṭhānaṁ utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā upādā ca rūpaṁ …pe… dve mahābhūte …pe…. 952 Navipāka Noupādā dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati navipākapaccayā—noupādā ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā noupādā ca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā, evaṁ tīṇi noupādāmūlake.) 953 Naāhāra Noupādā dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati naāhārapaccayā—bāhiraṁ utusamuṭṭhānaṁ asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā. 954 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā dhammo uppajjati naāhārapaccayā—bāhiraṁ utusamuṭṭhānaṁ asaññasattānaṁ mahābhūte paṭicca upādārūpaṁ. 955 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā ca noupādā ca dhammā uppajjanti naāhārapaccayā— bāhiraṁ utusamuṭṭhānaṁ asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā upādā ca rūpaṁ …pe… dve mahābhūte …pe…. 956 Naindriya Noupādā dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati naindriyapaccayā—bāhiraṁ āhārasamuṭṭhānaṁ utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 957 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā dhammo uppajjati naindriyapaccayā—bāhire āhārasamuṭṭhāne utusamuṭṭhāne mahābhūte paṭicca upādārūpaṁ, asaññasattānaṁ mahābhūte paṭicca rūpajīvitindriyaṁ. 958 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā ca noupādā ca dhammā uppajjanti naindriyapaccayā—bāhiraṁ āhārasamuṭṭhānaṁ utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 959 Najhānādi Noupādā dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati najhānapaccayā— pañcaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… bāhiraṁ āhārasamuṭṭhānaṁ utusamuṭṭhānaṁ asaññasattānaṁ …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā. 960 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā dhammo uppajjati najhānapaccayā—bāhire āhārasamuṭṭhāne utusamuṭṭhāne asaññasattānaṁ mahābhūte paṭicca upādā kaṭattārūpaṁ. 961 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā ca noupādā ca dhammā uppajjanti najhānapaccayā— bāhiraṁ āhārasamuṭṭhānaṁ utusamuṭṭhānaṁ asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte …pe… mahābhūte paṭicca upādā kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 962 Upādā dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati namaggapaccayā pañca … nasampayuttapaccayā … tīṇi. 963 Navippayuttādi Noupādā dhammaṁ paṭicca noupādā dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe noupādā ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… bāhiraṁ āhārasamuṭṭhānaṁ utusamuṭṭhānaṁ asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 964 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—bāhire āhārasamuṭṭhāne utusamuṭṭhāne asaññasattānaṁ mahābhūte paṭicca upādā kaṭattārūpaṁ, upādārūpaṁ. 965 Noupādā dhammaṁ paṭicca upādā ca noupādā ca dhammā uppajjanti navippayuttapaccayā—bāhiraṁ āhārasamuṭṭhānaṁ utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā upādā ca rūpaṁ …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā upādā ca rūpaṁ, asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā kaṭattā ca rūpaṁ upādārūpaṁ …pe… dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā kaṭattā ca rūpaṁ upādārūpaṁ … nonatthipaccayā … novigatapaccayā. 966 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā pañca, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge pañca, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 967 2.10..3.1.3 Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca …pe… nakamme ekaṁ, navipāke tīṇi …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 968 2.10.13.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte pañca, aññamaññe pañca, nissaye pañca, upanissaye tīṇi, purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ …pe… magge ekaṁ …pe… avigate pañca. 969 2.10.13.2. Sahajātavāra Sahajātavāro 1197 --- patthana2 10:969 paṭiccavārasadiso. 970 2.10.13.3. Paccayavāra 2.10.13.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Upādā dhammaṁ paccayā noupādā dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā noupādā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 971 Noupādā dhammaṁ paccayā noupādā dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Noupādāmūlake tīṇipi paṭiccasadisā, ninnānākaraṇā.) 972 Upādā ca noupādā ca dhammaṁ paccayā noupādā dhammo uppajjati hetupaccayā— noupādā ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 973 Ārammaṇa Upādā dhammaṁ paccayā noupādā dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā noupādā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 974 Noupādā dhammaṁ paccayā noupādā dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … ekaṁ. (Paṭiccasadisaṁ.) 975 Upādā dhammañca noupādā dhammañca dhammaṁ paccayā noupādā dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhāyatanañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… kāyaviññāṇasahagataṁ …pe… noupādā ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (Saṅkhittaṁ.) 976 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā pañca, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte pañca, aññamaññe pañca, nissaye pañca, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme pañca …pe… avigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 977 Nahetvādi Upādā dhammaṁ paccayā noupādā dhammo uppajjati nahetupaccayā—cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā noupādā khandhā; ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 978 Noupādā dhammaṁ paccayā noupādā dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ noupādā ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā noupādā ca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… (yāva asaññasattā) vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Tīṇipi paṭiccasadisā, ninnānākaraṇā.) 979 Upādā ca noupādā ca dhammaṁ paccayā noupādā dhammo uppajjati nahetupaccayā— cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhāyatanañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… kāyaviññāṇasahagataṁ …pe… ahetukaṁ noupādā ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 980 Naārammaṇapaccayā tīṇi, naāsevanapaccayā pañca. 981 Nakammādi Upādā dhammaṁ paccayā noupādā dhammo uppajjati nakammapaccayā—vatthuṁ paccayā noupādā cetanā. 982 Noupādā dhammaṁ paccayā noupādā dhammo uppajjati nakammapaccayā—noupādā khandhe paccayā sampayuttakā cetanā; bāhiraṁ āhārasamuṭṭhānaṁ utusamuṭṭhānaṁ …pe… dve mahābhūte paccayā dve mahābhūtā. 983 Noupādā dhammaṁ paccayā upādā dhammo uppajjati nakammapaccayā—bāhire āhārasamuṭṭhāne utusamuṭṭhāne mahābhūte paccayā upādārūpaṁ. 984 Noupādā dhammaṁ paccayā upādā ca noupādā ca dhammā uppajjanti nakammapaccayā— bāhiraṁ āhārasamuṭṭhānaṁ utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā upādā ca rūpaṁ …pe… dve mahābhūte …pe…. 985 Upādā ca noupādā ca dhammaṁ paccayā noupādā dhammo uppajjati nakammapaccayā— noupādā khandhe ca vatthuñca paccayā noupādā cetanā. 986 Navipākapaccayā pañca, naāhārapaccayā tīṇi, naindriyapaccayā tīṇi. 987 Najhānādi Upādā dhammaṁ paccayā noupādā dhammo uppajjati najhānapaccayā—cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ. 988 Noupādā dhammaṁ paccayā noupādā dhammo uppajjati najhānapaccayā— pañcaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… bāhiraṁ āhārasamuṭṭhānaṁ utusamuṭṭhānaṁ asaññasattānaṁ …pe… dve mahābhūte paccayā dve mahābhūtā. 989 1198 --- patthana2 10:989 Noupādā dhammaṁ paccayā upādā dhammo uppajjati najhānapaccayā—bāhire āhārasamuṭṭhāne utusamuṭṭhāne asaññasattānaṁ mahābhūte paccayā upādā kaṭattārūpaṁ. 990 Noupādā dhammaṁ paccayā upādā ca noupādā ca dhammā uppajjanti najhānapaccayā— bāhiraṁ āhārasamuṭṭhānaṁ utusamuṭṭhānaṁ asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā upādā ca kaṭattārūpaṁ …pe… dve …pe…. 991 Upādā ca noupādā ca dhammaṁ paccayā noupādā dhammo uppajjati najhānapaccayā— cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhāyatanañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 992 Namaggapaccayā pañca, nasampayuttapaccayā tīṇi, navippayuttapaccayā tīṇi, nonatthipaccayā tīṇi, novigatapaccayā tīṇi. 993 2.10.13.3.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā pañca, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca …pe… nakamme pañca, navipāke pañca, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne pañca, namagge pañca, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 994 2.10.13.4. Nissayavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi nissayavāropi kātabbo. 995 2.10.13.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.10.13.5.1–4 Paccayānulomādi Noupādā dhammaṁ saṁsaṭṭho noupādā dhammo uppajjati hetupaccayā—noupādā ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe saṁsaṭṭhā dve khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe… (Saṅkhittaṁ.) 996 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā ekaṁ (sabbattha ekaṁ), avigate ekaṁ. 997 Anulomaṁ. 998 Noupādā dhammaṁ saṁsaṭṭho noupādā dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ noupādā ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 999 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, napurejāte ekaṁ, napacchājāte ekaṁ, naāsevane ekaṁ, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ. 1000 Paccanīyaṁ. 1001 2.10.13.6. Sampayuttavāra Itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 1002 2.10.13.7. Pañhāvāra 2.10.13.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Noupādā dhammo noupādā dhammassa hetupaccayena paccayo—noupādā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ noupādā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 1003 Noupādā dhammo upādā dhammassa hetupaccayena paccayo—noupādā hetū upādā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 1004 Noupādā dhammo upādā ca noupādā ca dhammassa hetupaccayena paccayo—noupādā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upādā ca noupādā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 1005 Ārammaṇa Upādā dhammo noupādā dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cakkhuṁ …pe… kāyaṁ … rūpe …pe… rase vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… rasāyatanaṁ jivhāviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo, upādā khandhā iddhividhañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 1006 Noupādā dhammo noupādā dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati; pubbe …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ …pe… nibbānaṁ …pe… nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Ariyā pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese …pe… pubbe …pe… phoṭṭhabbe noupādā khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; cetopariyañāṇena noupādācittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo; noupādā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 1007 Adhipati Upādā 1199 --- patthana2 10:1007 dhammo noupādā dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—cakkhuṁ …pe… kāyaṁ … rūpe …pe… rase vatthuṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 1008 Noupādā dhammo noupādā dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā …pe… phalaṁ …pe… nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; phoṭṭhabbe noupādā khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—noupādādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ noupādā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 1009 Noupādā dhammo upādā dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—noupādādhipati upādā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 1010 Noupādā dhammo upādā ca noupādā ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—noupādādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upādā ca noupādā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 1011 Anantarādi Noupādā dhammo noupādā dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā noupādā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ noupādā khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 1012 Samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo (paṭiccasadisaṁ) … aññamaññapaccayena paccayo (paṭiccasadisaṁ) … nissayapaccayena paccayo. (Paccayavāre nissayasadisaṁ.) 1013 Upanissaya Upādā dhammo noupādā dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—cakkhusampadaṁ …pe… kāyasampadaṁ … vaṇṇasampadaṁ … saddasampadaṁ … gandhasampadaṁ … rasasampadaṁ … bhojanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati, cakkhusampadā …pe… kāyasampadā … vaṇṇasampadā … saddasampadā … gandhasampadā … rasasampadā … bhojanaṁ saddhāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 1014 Noupādā dhammo noupādā dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ …pe… patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 1015 Purejāta Upādā dhammo noupādā dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… rasāyatanaṁ jivhāviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu noupādā khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 1016 Noupādā dhammo noupādā dhammassa purejātapaccayena paccayo. Ārammaṇapurejātaṁ—phoṭṭhabbe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. 1017 Upādā ca noupādā ca dhammā noupādā dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Phoṭṭhabbāyatanañca kāyāyatanañca kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo; phoṭṭhabbāyatanañca vatthu ca noupādā khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 1018 Pacchājātāsevana Noupādā dhammo noupādā dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā noupādā khandhā purejātassa imassa noupādā kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Pacchājātā noupādā khandhā purejātassa imassa upādā kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. (Mūlaṁ 1200 --- patthana2 10:1018 pucchitabbaṁ.) Pacchājātā noupādā khandhā purejātassa imassa upādā kāyassa ca noupādā kāyassa ca pacchājātapaccayena paccayo. 1019 Āsevanapaccayena paccayo … ekaṁ. 1020 Kamma Noupādā dhammo noupādā dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—noupādā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ noupādā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—noupādā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ noupādā ca kaṭattārūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 1021 Noupādā dhammo upādā dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—noupādā cetanā upādā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—noupādā cetanā upādā kaṭattārūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 1022 Noupādā dhammo upādā ca noupādā ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—noupādā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upādā ca noupādā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—noupādā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ upādā ca noupādā ca kaṭattārūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 1023 Vipāka Noupādā dhammo noupādā dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko noupādā eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… tīṇi. 1024 Āhāra Upādā dhammo upādā dhammassa āhārapaccayena paccayo—kabaḷīkāro āhāro imassa upādā kāyassa āhārapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Kabaḷīkāro āhāro imassa noupādā kāyassa āhārapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Kabaḷīkāro āhāro imassa upādā kāyassa ca noupādā kāyassa ca āhārapaccayena paccayo. 1025 Noupādā dhammo noupādā dhammassa āhārapaccayena paccayo—noupādā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ noupādā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Noupādāmūlake tīṇi, paṭisandhikkhaṇe tīṇipi kātabbā.) 1026 Indriya Upādā dhammo upādā dhammassa indriyapaccayena paccayo—rūpajīvitindriyaṁ upādā kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇassa rūpajīvitindriyaṁ noupādā kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Rūpajīvitindriyaṁ—upādā ca noupādā ca kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 1027 Noupādā dhammo noupādā dhammassa indriyapaccayena paccayo … tīṇi; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 1028 Upādā ca noupādā ca dhammā noupādā dhammassa indriyapaccayena paccayo— cakkhundriyañca cakkhuviññāṇañca cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo …pe… kāyindriyañca …pe…. 1029 Jhānādi Noupādā dhammo noupādā dhammassa jhānapaccayena paccayo … tīṇi, maggapaccayena paccayo … tīṇi; paṭisandhikkhaṇe …pe… sampayuttapaccayena paccayo … ekaṁ. 1030 Vippayutta Upādā dhammo noupādā dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu noupādā khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu noupādā khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 1031 Noupādā dhammo noupādā dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—noupādā khandhā noupādā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe noupādā khandhā noupādā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—noupādā khandhā purejātassa imassa noupādā kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 1032 Noupādā dhammo upādā dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—noupādā khandhā upādā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—noupādā khandhā purejātassa imassa upādā kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 1033 Noupādā dhammo upādā dhammassa ca noupādā dhammassa ca vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. 1201 --- patthana2 10:1033 Sahajātā—noupādā khandhā upādā ca noupādā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—noupādā khandhā purejātassa imassa upādā kāyassa ca noupādā kāyassa ca vippayuttapaccayena paccayo. 1034 Atthi Upādā dhammo upādā dhammassa atthipaccayena paccayo—āhāraṁ, indriyaṁ. Kabaḷīkāro āhāro—imassa upādā kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—upādā kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 1035 Upādā dhammo noupādā dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu noupādā khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ aniccato …pe…. (Saṅkhittaṁ. Purejātasadisaṁ ninnānākaraṇaṁ.) Kabaḷīkāro āhāro—imassa noupādā kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—noupādā kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 1036 Upādā dhammo upādā dhammassa ca noupādā dhammassa ca atthipaccayena paccayo— āhāraṁ, indriyaṁ. Kabaḷīkāro āhāro—imassa upādā kāyassa ca noupādā kāyassa ca atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—upādā ca noupādā ca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 1037 Noupādā dhammo noupādā dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajāto—noupādā eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ noupādā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ tiṇṇannaṁ mahābhūtānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve mahābhūtā dvinnaṁ mahābhūtānaṁ atthipaccayena paccayo (yāva asaññasattā). Purejātaṁ—phoṭṭhabbe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati. Phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—noupādā khandhā purejātassa imassa noupādā kāyassa atthipaccayena paccayo. 1038 Noupādā dhammo upādā dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—noupādā khandhā upādā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—noupādā khandhā purejātassa imassa upādā kāyassa atthipaccayena paccayo. 1039 Noupādā dhammo upādā ca noupādā ca dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajāto—noupādā eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ upādā ca noupādā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—noupādā khandhā purejātassa imassa upādā kāyassa ca noupādā kāyassa ca atthipaccayena paccayo. 1040 Upādā ca noupādā ca dhammā upādā dhammassa atthipaccayena paccayo— pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Pacchājātā—noupādā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa upādā kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—noupādā khandhā ca rūpajīvitindriyañca upādā kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 1041 Upādā ca noupādā ca dhammā noupādā dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—cakkhuviññāṇasahagato eko khandho ca cakkhāyatanañca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe… noupādā eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe… paṭisandhikkhaṇe noupādā eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. Purejātaṁ—phoṭṭhabbāyatanañca kāyāyatanañca kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo. Phoṭṭhabbāyatanañca vatthu ca noupādā khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—noupādā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa noupādā kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—noupādā khandhā ca rūpajīvitindriyañca noupādā kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 1042 Upādā ca noupādā ca dhammā upādā dhammassa ca noupādā dhammassa ca atthipaccayena paccayo—pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Pacchājātā—noupādā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa upādā 1202 --- patthana2 10:1042 kāyassa ca noupādā kāyassa ca atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—noupādā khandhā ca rūpajīvitindriyañca upādā ca noupādā ca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 1043 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe dve, adhipatiyā cattāri, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte pañca, aññamaññe pañca, nissaye pañca, upanissaye dve, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane ekaṁ, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre cha, indriye satta, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte ekaṁ, vippayutte cattāri, atthiyā nava, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate nava. 1044 Anulomaṁ. 1045 Paccanīyuddhāra Upādā dhammo upādā dhammassa āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 1046 Upādā dhammo noupādā dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 1047 Upādā dhammo upādā dhammassa ca noupādā dhammassa ca āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 1048 Noupādā dhammo noupādā dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 1049 Noupādā dhammo upādā dhammassa sahajātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 1050 Noupādā dhammo upādā dhammassa ca noupādā dhammassa ca sahajātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 1051 Upādā ca noupādā ca dhammā upādā dhammassa pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 1052 Upādā ca noupādā ca dhammā noupādā dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 1053 Upādā ca noupādā ca dhammā upādā dhammassa ca noupādā dhammassa ca pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 1054 2.10.13.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava (sabbattha nava), nasampayutte nava, navippayutte cha, noatthiyā cattāri, nonatthiyā nava, novigate nava, noavigate cattāri. 1055 2.10.13.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi (sabbattha tīṇi), nasampayutte tīṇi, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 1056 2.10.13.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe dve, adhipatiyā cattāri …pe… (anulomamātikā vitthāretabbā) …pe… avigate nava. 1057 Upādādukaṁ niṭṭhitaṁ. 1058 2.10.14. Upādinnaduka 2.10.14.1. Paṭiccavāra 2.10.14.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca upādinno dhammo uppajjati hetupaccayā—upādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe upādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 1059 Upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā—upādinne khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 1060 Upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca upādinno ca anupādinno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—upādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 1061 Anupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā— anupādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 1062 Upādinnañca anupādinnañca dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā—upādinne khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 1063 Ārammaṇa Upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca upādinno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—upādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paṭicca khandhā. 1064 Anupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— anupādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… 1203 --- patthana2 10:1064 dve khandhe …pe…. 1065 Adhipati Anupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati adhipatipaccayā— anupādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 1066 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā ekaṁ, anantare dve, samanantare dve, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye pañca, upanissaye dve, purejāte dve, āsevane ekaṁ, kamme pañca, vipāke pañca, āhāre pañca, indriye pañca, jhāne pañca, magge pañca, sampayutte dve, vippayutte pañca, atthiyā pañca, natthiyā dve, vigate dve, avigate pañca. 1067 2.10.14.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca upādinno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ upādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe upādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ, asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 1068 Upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke upādinne khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 1069 Upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca upādinno ca anupādinno ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ upādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 1070 Anupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ anupādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca upādārūpaṁ. Vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 1071 Upādinnañca anupādinnañca dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke upādinne khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 1072 Naārammaṇa Upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca upādinno dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— paṭisandhikkhaṇe upādinne khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ, khandhe paṭicca vatthu, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. Asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 1073 Upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— upādinne khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 1074 Anupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— anupādinne khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca upādārūpaṁ. 1075 Upādinnañca anupādinnañca dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—upādinne khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 1076 Naadhipatyādi Upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca upādinno dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā. 1077 Napurejātādi Upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca upādinno dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe upādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe upādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 1078 Upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati napurejātapaccayā— upādinne khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 1079 Anupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati napurejātapaccayā— arūpe anupādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… anupādinne khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā.) 1080 Upādinnañca anupādinnañca dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati 1204 --- patthana2 10:1080 napurejātapaccayā—upādinne khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ … napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā. 1081 Nakamma Anupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati nakammapaccayā— anupādinne khandhe paṭicca anupādinnā cetanā … bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe… mahābhūte paṭicca upādārūpaṁ. 1082 Navipāka Upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca upādinno dhammo uppajjati navipākapaccayā— asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 1083 Anupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati navipākapaccayā— anupādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yāva utusamuṭṭhānaṁ.) 1084 Naāhāra Upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca upādinno dhammo uppajjati naāhārapaccayā— asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 1085 Anupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati naāhārapaccayā— bāhiraṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe…. 1086 Naindriya Upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca upādinno dhammo uppajjati naindriyapaccayā— asaññasattānaṁ mahābhūte paṭicca rūpajīvitindriyaṁ. 1087 Anupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati naindriyapaccayā— bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe…. 1088 Najhānādi Upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca upādinno dhammo uppajjati najhānapaccayā— pañcaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… asaññasattānaṁ …pe…. 1089 Anupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati najhānapaccayā— bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe…. 1090 Upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca upādinno dhammo uppajjati namaggapaccayā (nahetusadisaṁ, moho natthi) … nasampayuttapaccayā. 1091 Navippayuttādi Upādinnaṁ dhammaṁ paṭicca upādinno dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe upādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe…. 1092 Anupādinnaṁ dhammaṁ paṭicca anupādinno dhammo uppajjati navippayuttapaccayā— arūpe anupādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe… nonatthipaccayā … novigatapaccayā. 1093 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā pañca, naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā pañca, naanantare cattāri, nasamanantare cattāri, naaññamaññe cattāri, naupanissaye cattāri, napurejāte cattāri, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme ekaṁ, navipāke dve, naāhāre dve, naindriye dve, najhāne dve, namagge pañca, nasampayutte cattāri, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 1094 2.10.14.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā pañca …pe… napurejāte cattāri, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ …pe… nasampayutte cattāri, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 1095 2.10.14.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye pañca, upanissaye dve, purejāte dve, āsevane ekaṁ, kamme pañca, vipāke pañca …pe… magge ekaṁ, sampayutte dve …pe… avigate pañca. 1096 2.10.14.2. Sahajātavāra Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 1097 2.10.14.3. Paccayavāra 2.10.14.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Upādinnaṁ dhammaṁ paccayā upādinno dhammo uppajjati hetupaccayā—upādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe upādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paccayā kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ, vatthuṁ paccayā upādinnā khandhā. 1098 Upādinnaṁ dhammaṁ paccayā anupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā—upādinne khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vatthuṁ paccayā anupādinnā khandhā. 1099 Upādinnaṁ dhammaṁ paccayā upādinno ca anupādinno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—upādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 1100 Anupādinnaṁ dhammaṁ 1205 --- patthana2 10:1100 paccayā anupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā— anupādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 1101 Upādinnañca anupādinnañca dhammaṁ paccayā anupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā—upādinne khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, anupādinnaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 1102 Ārammaṇa Upādinnaṁ dhammaṁ paccayā upādinno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—upādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paccayā khandhā, cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthuṁ paccayā upādinnā khandhā. 1103 Upādinnaṁ dhammaṁ paccayā anupādinno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā anupādinnā khandhā. 1104 Anupādinnaṁ dhammaṁ paccayā anupādinno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— anupādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 1105 Upādinnañca anupādinnañca dhammaṁ paccayā anupādinno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—anupādinnaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 1106 Adhipati Upādinnaṁ dhammaṁ paccayā anupādinno dhammo uppajjati adhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā anupādinnā khandhā. 1107 Anupādinnaṁ dhammaṁ paccayā anupādinno dhammo uppajjati adhipatipaccayā— anupādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 1108 Upādinnañca anupādinnañca dhammaṁ paccayā anupādinno dhammo uppajjati adhipatipaccayā—anupādinnaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. (Saṅkhittaṁ.) 1109 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā pañca, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā tīṇi, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe cattāri, nissaye pañca, upanissaye cattāri, purejāte cattāri, āsevane tīṇi, kamme pañca, vipāke pañca …pe… avigate pañca. 1110 2.10.14.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Upādinnaṁ dhammaṁ paccayā upādinno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ upādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paccayā kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ, asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthuṁ paccayā ahetukā upādinnā khandhā. 1111 Upādinnaṁ dhammaṁ paccayā anupādinno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke upādinne khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā anupādinnā khandhā, vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 1112 Upādinnaṁ dhammaṁ paccayā upādinno ca anupādinno ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ upādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 1113 Anupādinnaṁ dhammaṁ paccayā anupādinno dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ anupādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 1114 Upādinnañca anupādinnañca dhammaṁ paccayā anupādinno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke upādinne khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, ahetukaṁ anupādinnaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 1115 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā pañca, naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā pañca, naanantare cattāri, nasamanantare cattāri, naaññamaññe cattāri, naupanissaye cattāri, napurejāte cattāri, napacchājāte pañca, 1206 --- patthana2 10:1115 naāsevane pañca, nakamme tīṇi, navipāke cattāri, naāhāre dve, naindriye dve, najhāne dve, namagge pañca, nasampayutte cattāri, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 1116 2.10.14.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā pañca …pe… napurejāte cattāri, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi …pe… nasampayutte cattāri, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 1117 2.10.14.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, anantare cattāri …pe… magge tīṇi …pe… avigate pañca. 1118 2.10.14.4. Nissayavāra Nissayavāro paccayavārasadiso. 1119 2.10.14.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.10.14.5.1–4 Paccayānulomādi Upādinnaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho upādinno dhammo uppajjati hetupaccayā—upādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 1120 Anupādinnaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho anupādinno dhammo uppajjati hetupaccayā— anupādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 1121 Hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā ekaṁ, anantare dve, samanantare dve, sahajāte dve, aññamaññe dve, nissaye dve, upanissaye dve, purejāte dve, āsevane ekaṁ, kamme dve, vipāke dve …pe… avigate dve. 1122 Anulomaṁ. 1123 Upādinnaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho upādinno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ upādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 1124 Anupādinnaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho anupādinno dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ anupādinnaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 1125 Nahetuyā dve, naadhipatiyā dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme ekaṁ, navipāke ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge dve, navippayutte dve. 1126 Paccanīyaṁ. 1127 2.10.14.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 1128 2.10.14.7. Pañhāvāra 2.10.14.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Upādinno dhammo upādinnassa dhammassa hetupaccayena paccayo—upādinnā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe upādinnā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 1129 Upādinno dhammo anupādinnassa dhammassa hetupaccayena paccayo—upādinnā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 1130 Upādinno dhammo upādinnassa ca anupādinnassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—upādinnā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 1131 Anupādinno dhammo anupādinnassa dhammassa hetupaccayena paccayo—anupādinnā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 1132 Ārammaṇa Upādinno dhammo upādinnassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cakkhuṁ …pe… kāyaṁ upādinne rūpe … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ upādinne khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati, upādinnaṁ rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… upādinnaṁ gandhāyatanaṁ ghānaviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 1133 Upādinno dhammo anupādinnassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— cakkhuṁ …pe… kāyaṁ upādinne rūpe … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ upādinne khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā upādinnaṁ rūpaṁ passati. Cetopariyañāṇena upādinnacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, upādinnā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 1134 Anupādinno dhammo anupādinnassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo …pe… domanassaṁ uppajjati; pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ …pe… nibbānaṁ …pe… nibbānaṁ 1207 --- patthana2 10:1134 gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Ariyā pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe …pe… anupādinne rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe anupādinne khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā anupādinnaṁ rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Cetopariyañāṇena anupādinnacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ …pe… ākiñcaññāyatanaṁ …pe… anupādinnā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 1135 Anupādinno dhammo upādinnassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—anupādinne rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe anupādinne khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati, ākāsānañcāyatanakusalaṁ viññāṇañcāyatanavipākassa …pe… ākiñcaññāyatanakusalaṁ …pe… anupādinnaṁ rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… saddāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 1136 Adhipati Upādinno dhammo anupādinnassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—cakkhuṁ …pe… kāyaṁ upādinne rūpe … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ upādinne khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 1137 Anupādinno dhammo anupādinnassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, pubbe …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, phalaṁ …pe… nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, adhipatipaccayena paccayo; anupādinne rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe anupādinne khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—anupādinnādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 1138 Anantara Upādinno dhammo upādinnassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā upādinnā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ upādinnānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Pañcaviññāṇaṁ vipākamanodhātuyā anantarapaccayena paccayo. Vipākamanodhātu vipākamanoviññāṇadhātuyā anantarapaccayena paccayo. 1139 Upādinno dhammo anupādinnassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—bhavaṅgaṁ āvajjanāya, vipākamanoviññāṇadhātu kiriyamanoviññāṇadhātuyā anantarapaccayena paccayo. 1140 Anupādinno dhammo anupādinnassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā anupādinnā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ anupādinnānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo, anulomaṁ gotrabhussa …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 1141 Anupādinno dhammo upādinnassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—āvajjanā pañcannaṁ viññāṇānaṁ …pe… anupādinnā khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo … samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … pañca (paṭiccasadisā) … aññamaññapaccayena paccayo … dve (paṭiccasadisā) … nissayapaccayena paccayo (paccayavāre nissayasadisā) pañca. 1142 Upanissaya Upādinno dhammo upādinnassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—kāyikaṁ sukhaṁ kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo; kāyikaṁ dukkhaṁ … upādinnaṁ utu … bhojanaṁ kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo; kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utu … bhojanaṁ … kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. 1143 Upādinno dhammo anupādinnassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. 1208 --- patthana2 10:1143 Pakatūpanissayo—kāyikaṁ sukhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; kāyikaṁ dukkhaṁ … upādinnaṁ utuṁ … bhojanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti; pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utu … bhojanaṁ saddhāya …pe… patthanāya maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 1144 Anupādinno dhammo anupādinnassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… patthanaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… patthanā … utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ saddhāya …pe… patthanāya maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 1145 Anupādinno dhammo upādinnassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya attānaṁ ātāpeti paritāpeti, pariyiṭṭhimūlakaṁ dukkhaṁ paccanubhoti; sīlaṁ …pe… patthanaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya attānaṁ ātāpeti paritāpeti, pariyiṭṭhimūlakaṁ dukkhaṁ paccanubhoti; saddhā …pe… senāsanaṁ kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. Kusalākusalaṁ kammaṁ vipākassa upanissayapaccayena paccayo. 1146 Purejāta Upādinno dhammo upādinnassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… kāyaṁ upādinne rūpe … gandhe … rase … phoṭṭhabbe … vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati, upādinnaṁ rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… gandhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu upādinnānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 1147 Upādinno dhammo anupādinnassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… kāyaṁ, upādinne rūpe … gandhe … rase … phoṭṭhabbe vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā upādinnaṁ rūpaṁ passati. Vatthupurejātaṁ—vatthu anupādinnānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 1148 Anupādinno dhammo anupādinnassa dhammassa purejātapaccayena paccayo. Ārammaṇapurejātaṁ—anupādinne rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā anupādinnaṁ rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. 1149 Anupādinno dhammo upādinnassa dhammassa purejātapaccayena paccayo. Ārammaṇapurejātaṁ—anupādinne rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati, anupādinnaṁ rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… saddāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. 1150 Upādinno ca anupādinno ca dhammā upādinnassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Anupādinnaṁ rūpāyatanañca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇassa …pe… saddāyatanañca sotāyatanañca …pe… phoṭṭhabbāyatanañca kāyāyatanañca kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo; anupādinnaṁ rūpāyatanañca vatthu ca …pe… phoṭṭhabbāyatanañca vatthu ca upādinnānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 1151 Upādinno ca anupādinno ca dhammā anupādinnassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Anupādinnaṁ rūpāyatanañca vatthu ca …pe… phoṭṭhabbāyatanañca vatthu ca anupādinnānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 1152 Pacchājātāsevana Upādinno dhammo upādinnassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā upādinnā khandhā purejātassa imassa upādinnassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 1153 Upādinno dhammo anupādinnassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo— pacchājātā upādinnā khandhā purejātassa imassa anupādinnassa kāyassa 1209 --- patthana2 10:1153 pacchājātapaccayena paccayo. 1154 Upādinno dhammo upādinnassa ca anupādinnassa ca dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1155 Anupādinno dhammo anupādinnassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1156 Anupādinno dhammo upādinnassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1157 Anupādinno dhammo upādinnassa ca anupādinnassa ca dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 1158 Anupādinno dhammo anupādinnassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo … ekaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 1159 Kamma Upādinno dhammo upādinnassa dhammassa kammapaccayena paccayo—upādinnā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe upādinnā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 1160 Upādinno dhammo anupādinnassa dhammassa kammapaccayena paccayo—upādinnā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 1161 Upādinno dhammo upādinnassa ca anupādinnassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—upādinnā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 1162 Anupādinno dhammo anupādinnassa dhammassa kammapaccayena paccayo—anupādinnā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 1163 Anupādinno dhammo upādinnassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—anupādinnā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 1164 Vipāka Upādinno dhammo upādinnassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—upādinno eko khandho. (Saṅkhittaṁ. Upādinnamūlake tīṇi.) 1165 Anupādinno dhammo anupādinnassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko anupādinno eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 1166 Āhāra Upādinno dhammo upādinnassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—upādinnā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… upādinno kabaḷīkāro āhāro imassa upādinnassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 1167 Upādinno dhammo anupādinnassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—upādinnā āhārā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; upādinno kabaḷīkāro āhāro imassa anupādinnassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 1168 Upādinno dhammo upādinnassa ca anupādinnassa ca dhammassa āhārapaccayena paccayo—upādinnā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; upādinno kabaḷīkāro āhāro imassa upādinnassa ca anupādinnassa ca kāyassa āhārapaccayena paccayo. 1169 Anupādinno dhammo anupādinnassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—anupādinnā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; anupādinno kabaḷīkāro āhāro imassa anupādinnassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 1170 Anupādinno dhammo upādinnassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—anupādinno kabaḷīkāro āhāro imassa upādinnassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 1171 Anupādinno dhammo upādinnassa ca anupādinnassa ca dhammassa āhārapaccayena paccayo—anupādinno kabaḷīkāro āhāro imassa upādinnassa ca anupādinnassa ca kāyassa āhārapaccayena paccayo. 1172 Upādinno ca anupādinno ca dhammā upādinnassa dhammassa āhārapaccayena paccayo— upādinno ca anupādinno ca kabaḷīkāro āhāro imassa upādinnassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 1173 Upādinno ca anupādinno ca dhammā anupādinnassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—upādinno ca anupādinno ca kabaḷīkāro āhāro imassa anupādinnassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 1174 Upādinno ca anupādinno ca dhammā upādinnassa ca anupādinnassa ca dhammassa āhārapaccayena paccayo—upādinno ca anupādinno ca kabaḷīkāro āhāro imassa upādinnassa ca anupādinnassa ca kāyassa āhārapaccayena paccayo. 1175 Indriyādi Upādinno dhammo upādinnassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—upādinnā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo. 1176 Paṭisandhikkhaṇe 1210 --- patthana2 10:1176 upādinnā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo; cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Rūpajīvitindriyaṁ kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 1177 Upādinno dhammo anupādinnassa dhammassa …pe…. (Upādinnamūlake tīṇi, paṭhamasseva rūpajīvitindriyaṁ, itaresu natthi.) 1178 Anupādinno dhammo anupādinnassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—anupādinnā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 1179 Upādinno dhammo upādinnassa dhammassa jhānapaccayena paccayo … cattāri, maggapaccayena paccayo … cattāri, sampayuttapaccayena paccayo … dve. 1180 Vippayutta Upādinno dhammo upādinnassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—paṭisandhikkhaṇe upādinnā khandhā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo, khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo, vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu upādinnānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—upādinnā khandhā purejātassa imassa upādinnassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 1181 Upādinno dhammo anupādinnassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—upādinnā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu anupādinnānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—upādinnā khandhā purejātassa imassa anupādinnassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 1182 Upādinno dhammo upādinnassa ca anupādinnassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—upādinnā khandhā purejātassa imassa upādinnassa ca anupādinnassa ca kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 1183 Anupādinno dhammo anupādinnassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—anupādinnā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—anupādinnā khandhā purejātassa imassa anupādinnassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 1184 Anupādinno dhammo upādinnassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—anupādinnā khandhā purejātassa imassa upādinnassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 1185 Anupādinno dhammo upādinnassa ca anupādinnassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—anupādinnā khandhā purejātassa imassa upādinnassa ca anupādinnassa ca kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 1186 Atthyādi Upādinno dhammo upādinnassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ. Yathā nikkhittapadāni vibhajitabbāni paripuṇṇāni.) 1187 Upādinno dhammo anupādinnassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ. (Saṅkhittaṁ, yathā nikkhittapadāni vitthāretabbāni.) 1188 Upādinno dhammo upādinnassa ca anupādinnassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ. (Saṅkhittaṁ, yathā nikkhittapadāni vitthāretabbāni.) 1189 Anupādinno dhammo anupādinnassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ. (Saṅkhittaṁ, yathā nikkhittapadāni vibhajitabbāni.) 1190 Anupādinno dhammo upādinnassa dhammassa atthipaccayena paccayo—purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ. Purejātaṁ—anupādinne rūpe … sadde … gandhe … rase … phoṭṭhabbe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; kusalākusale niruddhe vipāko tadārammaṇatā uppajjati, anupādinnaṁ rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Pacchājātā—anupādinnā khandhā purejātassa imassa upādinnassa kāyassa atthipaccayena paccayo; anupādinno kabaḷīkāro āhāro—imassa upādinnassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 1191 Anupādinno dhammo upādinnassa ca anupādinnassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—pacchājātaṁ, āhāraṁ. Pacchājātā—anupādinnā khandhā 1211 --- patthana2 10:1191 purejātassa imassa upādinnassa ca anupādinnassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo; anupādinno kabaḷīkāro āhāro imassa upādinnassa ca anupādinnassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. 1192 Upādinno ca anupādinno ca dhammā upādinnassa dhammassa atthipaccayena paccayo— purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Purejātaṁ—anupādinnaṁ rūpāyatanañca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇassa …pe… anupādinnaṁ phoṭṭhabbāyatanañca kāyāyatanañca kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo; anupādinnaṁ rūpāyatanañca vatthu ca …pe… phoṭṭhabbāyatanañca vatthu ca upādinnānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—upādinnā khandhā ca anupādinno kabaḷīkāro āhāro ca imassa upādinnassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—anupādinnā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 1193 Upādinno ca anupādinno ca dhammā anupādinnassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ. Sahajātā—upādinnā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Sahajāto—anupādinno eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. Purejātaṁ—anupādinnaṁ rūpāyatanañca vatthu ca anupādinnānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… phoṭṭhabbāyatanañca vatthu ca anupādinnānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—upādinnā khandhā ca anupādinno kabaḷīkāro āhāro ca imassa anupādinnassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 1194 Upādinno ca anupādinno ca dhammā upādinnassa ca anupādinnassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo. Āhāraṁ—upādinno ca anupādinno ca kabaḷīkāro āhāro imassa upādinnassa ca anupādinnassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. 1195 Natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 1196 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā dve, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye pañca, upanissaye cattāri, purejāte cha, pacchājāte cha, āsevane ekaṁ, kamme pañca, vipāke cattāri, āhāre nava, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte cha, atthiyā nava, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate nava. 1197 Paccanīyuddhāra Upādinno dhammo upādinnassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 1198 Upādinno dhammo anupādinnassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo. 1199 Upādinno dhammo upādinnassa ca anupādinnassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo. 1200 Anupādinno dhammo anupādinnassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo. 1201 Anupādinno dhammo upādinnassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo. 1202 Anupādinno dhammo upādinnassa ca anupādinnassa ca dhammassa pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo. 1203 Upādinno ca anupādinno ca dhammā upādinnassa dhammassa purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 1204 Upādinno ca anupādinno ca dhammā anupādinnassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ. 1205 Upādinno ca anupādinno ca dhammā upādinnassa ca anupādinnassa ca dhammassa āhārapaccayena paccayo. 1206 2.10.14.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava (sabbattha nava), naāhāre aṭṭha …pe… nasampayutte nava, navippayutte nava, noatthiyā cattāri, nonatthiyā 1212 --- patthana2 10:1206 nava, novigate nava, noavigate cattāri. 1207 2.10.14.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe cattāri …pe… naaññamaññe tīṇi, naupanissaye cattāri, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 1208 2.10.14.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, adhipatiyā dve (anulomamātikā kātabbā) …pe… avigate nava. 1209 Upādinnadukaṁ niṭṭhitaṁ. 1210 Mahantaradukaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 2.4. Saññojanagocchaka |4| Vibhaṅgavāra Hetu Saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā— kāmarāgasaññojanaṁ paṭicca diṭṭhisaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ, kāmarāgasaññojanaṁ paṭicca sīlabbataparāmāsasaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ, kāmarāgasaññojanaṁ paṭicca mānasaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ, kāmarāgasaññojanaṁ paṭicca avijjāsaññojanaṁ, paṭighasaññojanaṁ paṭicca issāsaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ, paṭighasaññojanaṁ paṭicca macchariyasaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ, paṭighasaññojanaṁ paṭicca avijjāsaññojanaṁ, mānasaññojanaṁ paṭicca bhavarāgasaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ, bhavarāgasaññojanaṁ paṭicca avijjāsaññojanaṁ, vicikicchāsaññojanaṁ paṭicca avijjāsaññojanaṁ. 2 Saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca nosaññojano dhammo uppajjati hetupaccayā—saññojane paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 3 Saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca saññojano ca nosaññojano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—kāmarāgasaññojanaṁ paṭicca diṭṭhisaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ sampayuttakā ca khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. (Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) 4 Nosaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca nosaññojano dhammo uppajjati hetupaccayā— nosaññojanaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 5 Nosaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā— nosaññojane khandhe paṭicca saññojanā. 6 Nosaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca saññojano ca nosaññojano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—nosaññojanaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā saññojanā ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 7 Saññojanañca nosaññojanañca dhammaṁ paṭicca saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā—kāmarāgasaññojanañca sampayuttake ca khandhe paṭicca diṭṭhisaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ. (Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) 8 Saññojanañca nosaññojanañca dhammaṁ paṭicca nosaññojano dhammo uppajjati hetupaccayā—nosaññojanaṁ ekaṁ khandhañca saññojane ca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe…. 9 Saññojanañca nosaññojanañca dhammaṁ paṭicca saññojano ca nosaññojano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—nosaññojanaṁ ekaṁ khandhañca kāmarāgasaññojanañca paṭicca tayo khandhā diṭṭhisaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe…. (Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) 10 (Ārammaṇapaccaye rūpaṁ natthi. Adhipatipaccayo hetusadiso, vicikicchāsaññojanaṁ natthi.) Anantarapaccayā …pe… avigatapaccayā. 11 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava (sabbattha nava), vipāke ekaṁ, āhāre nava …pe… avigate nava. 12 Anulomaṁ. 13 2.4.1.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca saññojano dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsaññojanaṁ paṭicca avijjāsaññojanaṁ. 14 Nosaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca nosaññojano dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ nosaññojanaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 15 Nosaññojanaṁ dhammaṁ paṭicca saññojano dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca avijjāsaññojanaṁ. 16 Saññojanañca nosaññojanañca dhammaṁ paṭicca saññojano dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsaññojanañca sampayuttake ca khandhe paṭicca avijjāsaññojanaṁ. 17 (Saṅkhittaṁ. Āsavagocchakasadisaṁ. Naārammaṇāpi sabbe uddharitabbā.) 18 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā cattāri, naārammaṇe tīṇi, 1213 --- patthana2 4:18 naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 19 Paccanīyaṁ. 20 2.4.1.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava. (Evaṁ sabbaṁ gaṇetabbaṁ.) 21 2.4.1.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri (sabbattha cattāri) vipāke ekaṁ, āhāre cattāri …pe… magge tīṇi, sampayutte cattāri …pe… avigate cattāri. 22 Paccanīyānulomaṁ. 23 2.4.1.2. Sahajātavāra Saññojanaṁ dhammaṁ sahajāto saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā. (Paṭiccavārasadisaṁ.) 24 2.4.1.3. Paccayavāra 2.4.1.3.1–4. Paccayānulomādi Hetu Saññojanaṁ dhammaṁ paccayā saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisaṁ.) 25 Nosaññojanaṁ dhammaṁ paccayā nosaññojano dhammo uppajjati hetupaccayā— nosaññojanaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, kaṭattārūpaṁ, upādārūpaṁ, vatthuṁ paccayā nosaññojanā khandhā. 26 Nosaññojanaṁ dhammaṁ paccayā saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā— nosaññojane khandhe paccayā saññojanā, vatthuṁ paccayā saññojanā. 27 Nosaññojanaṁ dhammaṁ paccayā saññojano ca nosaññojano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—nosaññojanaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā saññojanañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… vatthuṁ paccayā saññojanā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vatthuṁ paccayā saññojanā sampayuttakā ca khandhā. 28 Saññojanañca nosaññojanañca dhammaṁ paccayā saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā—kāmarāgasaññojanañca sampayuttake ca khandhe paccayā diṭṭhisaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ, kāmarāgasaññojanañca vatthuñca paccayā diṭṭhisaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ (cakkaṁ) 29 Saññojanañca nosaññojanañca dhammaṁ paccayā nosaññojano dhammo uppajjati hetupaccayā—nosaññojanaṁ ekaṁ khandhañca saññojane ca paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… (cakkaṁ). Saññojane ca vatthuñca paccayā nosaññojanā khandhā. 30 Saññojanañca nosaññojanañca dhammaṁ paccayā saññojano ca nosaññojano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—nosaññojanaṁ ekaṁ khandhañca kāmarāgasaññojanañca paccayā tayo khandhā diṭṭhisaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… (cakkaṁ). Kāmarāgasaññojanañca vatthuñca paccayā diṭṭhisaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ sampayuttakā ca khandhā. (Cakkaṁ. Saṅkhittaṁ.) 31 Hetuyā nava, ārammaṇe nava (sabbattha nava), vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 32 Nahetuyā cattāri (yattha yattha vatthu labbhati, tattha tattha ninnetabbaṁ), naārammaṇe tīṇi …pe… novigate tīṇi. 33 2.4.1.4. Nissayavāra Evaṁ itarepi dve gaṇanā ca nissayavāro ca kātabbo. 34 2.4.1.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.4.1.5.1–4. Paccayānulomādi Hetu Saññojanaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā— kāmarāgasaññojanaṁ saṁsaṭṭhaṁ diṭṭhisaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ. (Evaṁ nava pañhā. Arūpāyeva kātabbā.) 35 2.4.1.6. Sampayuttavāra Saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi evaṁ kātabbā. 36 2.4.1.7. Pañhāvāra 2.4.1.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Saññojano dhammo saññojanassa dhammassa hetupaccayena paccayo—saññojanā hetū sampayuttakānaṁ saññojanānaṁ hetupaccayena paccayo. 37 Saññojano dhammo nosaññojanassa dhammassa hetupaccayena paccayo—saññojanā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 38 Saññojano dhammo saññojanassa ca nosaññojanassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—saññojanā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ saññojanānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 39 Nosaññojano dhammo nosaññojanassa dhammassa hetupaccayena paccayo—nosaññojanā hetū 1214 --- patthana2 4:39 sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 40 Ārammaṇa Saññojano dhammo saññojanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—saññojane ārabbha saññojanā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Saññojane ārabbha nosaññojanā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Saññojane ārabbha saññojanā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 41 Nosaññojano dhammo nosaññojanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ …pe… nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā nosaññojane pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nosaññojane khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena nosaññojanacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… nosaññojanā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 42 Nosaññojano dhammo saññojanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nosaññojane khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. 43 Nosaññojano dhammo saññojanassa ca nosaññojanassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nosaññojane khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha saññojanā ca saññojanasampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 44 Saññojano ca nosaññojano ca dhammā saññojanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Ārabbhayeva kātabbā.) 45 Adhipati Saññojano dhammo saññojanassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—saññojanaṁ garuṁ katvā …pe… tīṇi. (Garukārammaṇā.) 46 Nosaññojano dhammo nosaññojanassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… tīṇi (tiṇṇampi ārammaṇādhipati, sahajātādhipatipi kātabbā, vibhajitabbā tīṇipi). 47 Saññojano ca nosaññojano ca dhammā saññojanassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—saññojane ca sampayuttake ca khandhe garuṁ katvā …pe… tīṇi. 48 Anantara Saññojano dhammo saññojanassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā saññojanā pacchimānaṁ pacchimānaṁ saññojanānaṁ anantarapaccayena paccayo … tīṇi. 49 Nosaññojano dhammo nosaññojanassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā nosaññojanā khandhā pacchimānaṁ …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 50 Nosaññojano dhammo saññojanassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā nosaññojanā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ saññojanānaṁ anantarapaccayena paccayo; āvajjanā saññojanānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Evaṁ dvepi kātabbā.) 51 Saññojano ca nosaññojano ca dhammā saññojanassa dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi. 52 Samanantarādi Saññojano dhammo saññojanassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo … nava … sahajātapaccayena paccayo … nava … aññamaññapaccayena paccayo … nava … nissayapaccayena paccayo … nava. 53 Upanissaya Saññojano dhammo saññojanassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saññojanā saññojanānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Evaṁ tīṇipi.) 54 Nosaññojano dhammo nosaññojanassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya 1215 --- patthana2 4:54 dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… paññaṁ, rāgaṁ …pe… patthanaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 55 Nosaññojano dhammo saññojanassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 56 Nosaññojano dhammo saññojanassa ca nosaññojanassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ saññojanānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 57 Saññojano ca nosaññojano ca dhammā saññojanassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 58 Purejāta Nosaññojano dhammo nosaññojanassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu nosaññojanānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 59 Nosaññojano dhammo saññojanassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu saññojanānaṁ purejātapaccayena paccayo. 60 Nosaññojano dhammo saññojanassa ca nosaññojanassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha saññojanā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu saññojanānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 61 Pacchājāta Saññojano dhammo nosaññojanassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo … ekaṁ. 62 Nosaññojano dhammo nosaññojanassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo …pe…. 63 Saññojano ca nosaññojano ca dhammā nosaññojanassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo …pe…. 64 Āsevana Saññojano dhammo saññojanassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo … nava. 65 Kammādi Nosaññojano dhammo nosaññojanassa dhammassa kammapaccayena paccayo … tīṇi … vipākapaccayena paccayo … ekaṁ … āhārapaccayena paccayo … tīṇi … indriyapaccayena paccayo … tīṇi … jhānapaccayena paccayo … tīṇi … maggapaccayena paccayo … nava … sampayuttapaccayena paccayo … nava. 66 Vippayutta Saññojano dhammo nosaññojanassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Vibhajitabbaṁ.) 67 Nosaññojano dhammo nosaññojanassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Vibhajitabbaṁ.) 68 Nosaññojano dhammo saññojanassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu saññojanānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 69 Nosaññojano dhammo saññojanassa ca nosaññojanassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu saññojanānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 70 Saññojano ca nosaññojano ca dhammā nosaññojanassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Vibhajitabbaṁ.) 71 Atthi Saññojano dhammo saññojanassa dhammassa atthipaccayena paccayo … ekaṁ. (Paṭiccasadisaṁ.) 72 Saññojano dhammo nosaññojanassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. 1216 --- patthana2 4:72 (Saṅkhittaṁ.) 73 Saññojano dhammo saññojanassa ca nosaññojanassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo. (Paṭiccasadisaṁ.) 74 Nosaññojano dhammo nosaññojanassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 75 Nosaññojano dhammo saññojanassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātā—nosaññojanā khandhā sampayuttakānaṁ saññojanānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati, vatthu saññojanānaṁ atthipaccayena paccayo. 76 Nosaññojano dhammo saññojanassa ca nosaññojanassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—nosaññojano …pe…. (Saṅkhittaṁ, āsavasadisaṁ.) 77 Saññojano ca nosaññojano ca dhammā saññojanassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. (Āsavasadisaṁ.) 78 Saññojano ca nosaññojano ca dhammā nosaññojanassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Vibhajitabbaṁ āsavasadisaṁ.) 79 Saññojano ca nosaññojano ca dhammā saññojanassa ca nosaññojanassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. (Vibhajitabbaṁ āsavasadisaṁ.) 80 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 81 Anulomaṁ. 82 Paccanīyuddhāra Saññojano dhammo saññojanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 83 Saññojano dhammo nosaññojanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 84 Saññojano dhammo saññojanassa ca nosaññojanassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 85 Nosaññojano dhammo nosaññojanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 86 Nosaññojano dhammo saññojanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 87 Nosaññojano dhammo saññojanassa ca nosaññojanassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 88 Saññojano ca nosaññojano ca dhammā saññojanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 89 Saññojano ca nosaññojano ca dhammā nosaññojanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 90 Saññojano ca nosaññojano ca dhammā saññojanassa ca nosaññojanassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 91 2.4.1.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava (sabbattha nava), noavigate nava. 92 2.4.1.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe cattāri …pe… nasamanantare cattāri, naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri …pe… namagge cattāri, nasampayutte dve, navippayutte cattāri, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 93 2.4.1.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (anulomamātikā), avigate nava. 94 Saññojanadukaṁ niṭṭhitaṁ. 95 2.4.2. Saññojaniyaduka 2.4.2.1–7. Paṭiccādivāra Saññojaniyaṁ dhammaṁ paṭicca saññojaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā— saññojaniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca 1217 --- patthana2 4:95 tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 96 (Cūḷantaraduke lokiyadukasadisaṁ, ninnānākaraṇaṁ.) 97 Saññojaniyadukaṁ niṭṭhitaṁ. 98 2.4.3. Saññojanasampayuttaduka 2.4.3.1. Paṭiccavāra 2.4.3.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Saññojanasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—saññojanasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 99 Saññojanasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—saññojanasampayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 100 Saññojanasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—saññojanasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 101 Saññojanavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—saññojanavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 102 Saññojanavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 103 Saññojanavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 104 Saññojanasampayuttañca saññojanavippayuttañca dhammaṁ paṭicca saññojanasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 105 Saññojanasampayuttañca saññojanavippayuttañca dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—saññojanasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, uddhaccasahagate khandhe ca mohañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 106 Saññojanasampayuttañca saññojanavippayuttañca dhammaṁ paṭicca saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 107 Ārammaṇa Saññojanasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—saññojanasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 108 Saññojanasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—uddhaccasahagate khandhe paṭicca uddhaccasahagato moho. 109 Saññojanasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe …pe…. 110 Saññojanavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—saññojanavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paṭicca khandhā. 111 Saññojanavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 112 Saññojanasampayuttañca saññojanavippayuttañca dhammaṁ paṭicca saññojanasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 113 Adhipati Saññojanasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanasampayutto dhammo uppajjati adhipatipaccayā … tīṇi. 114 Saññojanavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto dhammo uppajjati adhipatipaccayā … ekaṁ. 115 Saññojanasampayuttañca saññojanavippayuttañca dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto dhammo uppajjati adhipatipaccayā—saññojanasampayuttake khandhe ca mahābhūte ca paṭicca 1218 --- patthana2 4:115 cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 116 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca, anantare cha, samanantare cha, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye cha, purejāte cha, āsevane cha, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte cha, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā cha, vigate cha, avigate nava. 117 Anulomaṁ. 118 2.4.3.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Saññojanasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanasampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato moho. 119 Saññojanasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—uddhaccasahagate khandhe paṭicca uddhaccasahagato moho. 120 Saññojanavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ saññojanavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā, saṅkhittaṁ.) 121 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 122 Paccanīyaṁ. 123 2.4.3.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava …pe… naupanissaye tīṇi, napurejāte cha, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte cattāri, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 124 2.4.3.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi …pe… vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi …pe… magge dve …pe… avigate tīṇi. 125 2.4.3.2. Sahajātavāra Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 126 2.4.3.3. Paccayavāra 2.4.3.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Saññojanasampayuttaṁ dhammaṁ paccayā saññojanasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisaṁ.) 127 Saññojanavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā saññojanavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā (yāva paṭisandhi), ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… vatthuṁ paccayā saññojanavippayuttā khandhā, vatthuṁ paccayā uddhaccasahagato moho. 128 Saññojanavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā saññojanasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā saññojanasampayuttakā khandhā, uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā. 129 Saññojanavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā saññojanasampayuttakā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 130 Saññojanasampayuttañca saññojanavippayuttañca dhammaṁ paccayā saññojanasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—saññojanasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 131 Saññojanasampayuttañca saññojanavippayuttañca dhammaṁ paccayā saññojanavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—saññojanasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, uddhaccasahagate khandhe ca mohañca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 132 Saññojanasampayuttañca saññojanavippayuttañca dhammaṁ paccayā saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— saññojanasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… saññojanasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 133 Ārammaṇa Saññojanasampayuttaṁ dhammaṁ paccayā saññojanasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 134 Saññojanavippayuttaṁ dhammaṁ 1219 --- patthana2 4:134 paccayā saññojanavippayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā (yāva paṭisandhi), vatthuṁ paccayā saññojanavippayuttā khandhā, cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā saññojanavippayuttā khandhā, vatthuṁ paccayā uddhaccasahagato moho. 135 Saññojanavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā saññojanasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā saññojanasampayuttakā khandhā, uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā. 136 Saññojanavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca. 137 Saññojanasampayuttañca saññojanavippayuttañca dhammaṁ paccayā saññojanasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—saññojanasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 138 Saññojanasampayuttañca saññojanavippayuttañca dhammaṁ paccayā saññojanavippayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā uddhaccasahagato moho. 139 Saññojanasampayuttañca saññojanavippayuttañca dhammaṁ paccayā saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe …pe…. 140 Adhipatyādi Saññojanasampayuttaṁ dhammaṁ paccayā saññojanasampayutto dhammo uppajjati adhipatipaccayā …pe… avigatapaccayā …pe…. 141 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (sabbattha nava), vipāke ekaṁ, āhāre nava …pe… avigate nava. 142 Anulomaṁ. 143 2.3.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Saññojanasampayuttaṁ dhammaṁ paccayā saññojanasampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe paccayā vicikicchāsahagato moho. 144 Saññojanasampayuttaṁ dhammaṁ paccayā saññojanavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—uddhaccasahagate khandhe paccayā uddhaccasahagato moho. 145 Saññojanavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā saññojanavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ saññojanavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… (yāva asaññasattā), cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā saññojanavippayuttā khandhā ca uddhaccasahagato moho ca. 146 Saññojanavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā saññojanasampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagato moho. 147 Saññojanasampayuttañca saññojanavippayuttañca dhammaṁ paccayā saññojanasampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato moho. 148 Saññojanasampayuttañca saññojanavippayuttañca dhammaṁ paccayā saññojanavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 149 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā cha, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 150 2.4.3.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ, evaṁ kātabbaṁ.) 151 2.4.3.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe cha (sabbattha cha), vipāke ekaṁ, āhāre cha …pe… magge cha …pe… avigate cha. 152 2.4.3.4. Nissayavāra Nissayavāropi paccayavārasadiso. 153 2.4.3.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.4.3.5.1–4 Paccayānulomādi Saññojanasampayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho saññojanasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—saññojanasampayuttaṁ ekaṁ 1220 --- patthana2 4:153 khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 154 Saññojanavippayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho saññojanavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—saññojanavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 155 Saññojanavippayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho saññojanasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—uddhaccasahagataṁ mohaṁ saṁsaṭṭhā sampayuttakā khandhā. 156 Saññojanasampayuttañca saññojanavippayuttañca dhammaṁ saṁsaṭṭho saññojanasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. (Saṅkhittaṁ.) 157 Hetuyā cattāri, ārammaṇe cha, adhipatiyā dve, anantare cha, samanantare cha …pe… avigate cha. 158 Nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā cha, napurejāte cha, napacchājāte cha, naāsevane cha, nakamme cattāri, navipāke cha, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte cha. 159 2.4.3.6. Sampayuttavāra Itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 160 2.4.3.7. Pañhāvāra 2.4.3.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Saññojanasampayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo—saññojanasampayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 161 Saññojanasampayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo—saññojanasampayuttā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 162 Saññojanasampayutto dhammo saññojanasampayuttassa ca saññojanavippayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—saññojanasampayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 163 Saññojanavippayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo—saññojanavippayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo, uddhaccasahagato moho cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 164 Saññojanavippayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo—uddhaccasahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 165 Saññojanavippayutto dhammo saññojanasampayuttassa ca saññojanavippayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—uddhaccasahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 166 Ārammaṇa Saññojanasampayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—saññojanasampayutte khandhe ārabbha saññojanasampayuttakā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Saññojanasampayutte khandhe ārabbha saññojanavippayuttā khandhā ca moho ca uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Saññojanasampayutte khandhe ārabbha uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 167 Saññojanavippayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā saññojanavippayutte pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti, cakkhuṁ …pe… vatthuṁ saññojanavippayutte khandhe ca mohañca aniccato …pe… vipassati …pe… dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena saññojanavippayuttacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… rūpāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… saññojanavippayuttā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya mohassa ca ārammaṇapaccayena paccayo. 168 Saññojanavippayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ 1221 --- patthana2 4:168 …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ saññojanavippayutte khandhe ca mohañca assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. 169 Saññojanavippayutto dhammo saññojanasampayuttassa ca saññojanavippayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ saññojanavippayutte khandhe ca mohañca ārabbha uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 170 Saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā saññojanasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—uddhaccasahagate khandhe ca mohañca ārabbha saññojanasampayuttakā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Uddhaccasahagate khandhe ca mohañca ārabbha saññojanavippayuttā khandhā ca moho ca uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Uddhaccasahagate khandhe ca mohañca ārabbha uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 171 Adhipati Saññojanasampayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—rāgaṁ …pe… diṭṭhiṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—saññojanasampayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 172 Saññojanasampayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—saññojanasampayuttādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 173 Saññojanasampayutto dhammo saññojanasampayuttassa ca saññojanavippayuttassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—saññojanasampayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 174 Saññojanavippayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… ariyā maggā …pe… phalaṁ …pe… nibbānaṁ …pe… nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—saññojanavippayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 175 Saññojanavippayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ saññojanavippayutte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 176 Anantara Saññojanasampayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā saññojanasampayuttā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ saññojanasampayuttakānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 177 Saññojanasampayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā uddhaccasahagatā khandhā pacchimassa pacchimassa uddhaccasahagatassa mohassa anantarapaccayena paccayo; saññojanasampayuttā khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 178 Saññojanasampayutto dhammo saññojanasampayuttassa ca saññojanavippayuttassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā uddhaccasahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo. 179 Saññojanavippayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo uddhaccasahagato moho pacchimassa pacchimassa uddhaccasahagatassa mohassa anantarapaccayena paccayo; purimā purimā saññojanavippayuttā khandhā pacchimānaṁ …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 180 Saññojanavippayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo uddhaccasahagato moho pacchimānaṁ pacchimānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ 1222 --- patthana2 4:180 anantarapaccayena paccayo; āvajjanā saññojanasampayuttakānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 181 Saññojanavippayutto dhammo saññojanasampayuttassa ca saññojanavippayuttassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo uddhaccasahagato moho pacchimānaṁ pacchimānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo; āvajjanā uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo. 182 Saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā saññojanasampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 183 Saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā saññojanavippayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca pacchimassa pacchimassa uddhaccasahagatassa mohassa anantarapaccayena paccayo; uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 184 Saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā saññojanasampayuttassa ca saññojanavippayuttassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo. 185 Samanantarādi Saññojanasampayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo … nava … sahajātapaccayena paccayo … nava … aññamaññapaccayena paccayo … cha … nissayapaccayena paccayo … nava. 186 Upanissaya Saññojanasampayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saññojanasampayuttā khandhā saññojanasampayuttakānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 187 Saññojanasampayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saññojanasampayuttā khandhā saññojanavippayuttānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 188 Saññojanasampayutto dhammo saññojanasampayuttassa ca saññojanavippayuttassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saññojanasampayuttā khandhā uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 189 Saññojanavippayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti; sīlaṁ …pe… paññaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ mohaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti; saddhā …pe… senāsanaṁ moho ca saddhāya …pe… phalasamāpattiyā mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 190 Saññojanavippayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… paññaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ mohaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ moho rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 191 Saññojanavippayutto dhammo saññojanasampayuttassa ca saññojanavippayuttassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhā …pe… paññā … kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ moho ca uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 192 Saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā saññojanasampayuttassa dhammassa 1223 --- patthana2 4:192 upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca saññojanasampayuttakānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 193 Saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā saññojanavippayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca saññojanavippayuttānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 194 Saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā saññojanasampayuttassa ca saññojanavippayuttassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 195 Purejāta Saññojanavippayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… vipassati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu saññojanavippayuttānaṁ khandhānaṁ mohassa ca purejātapaccayena paccayo. 196 Saññojanavippayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu saññojanasampayuttakānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 197 Saññojanavippayutto dhammo saññojanasampayuttassa ca saññojanavippayuttassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ārabbha uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca purejātapaccayena paccayo. 198 Pacchājāta Saññojanasampayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā saññojanasampayuttā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 199 Saññojanavippayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā saññojanavippayuttā khandhā ca moho ca purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 200 Saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā saññojanavippayuttassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 201 Āsevana Saññojanasampayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo … nava. (Āvajjanāpi vuṭṭhānampi natthi.) 202 Kamma Saññojanasampayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo—saññojanasampayuttā cetanā saññojanasampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 203 Saññojanasampayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—saññojanasampayuttā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; uddhaccasahagatā cetanā mohassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—saññojanasampayuttakā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 204 Saññojanasampayutto dhammo saññojanasampayuttassa ca saññojanavippayuttassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—saññojanasampayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; uddhaccasahagatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ mohassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 205 Saññojanavippayutto dhammo saññojanavippayuttassa 1224 --- patthana2 4:205 dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—saññojanavippayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—saññojanavippayuttā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 206 Vipāka Saññojanavippayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … ekaṁ. 207 Āhārādi Saññojanasampayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … cattāri … indriyapaccayena paccayo … cattāri … jhānapaccayena paccayo … cattāri … maggapaccayena paccayo … cattāri … sampayuttapaccayena paccayo … cha. 208 Vippayutta Saññojanasampayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 209 Saññojanavippayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 210 Saññojanavippayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu saññojanasampayuttakānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 211 Saññojanavippayutto dhammo saññojanasampayuttassa ca saññojanavippayuttassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca vippayuttapaccayena paccayo. 212 Saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā saññojanavippayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 213 Atthyādi Saññojanasampayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo … ekaṁ. (Paṭiccavārasadisaṁ.) 214 Saññojanasampayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—saññojanasampayuttā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; uddhaccasahagatā khandhā mohassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—saññojanasampayuttā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 215 Saññojanasampayutto dhammo saññojanasampayuttassa ca saññojanavippayuttassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—saññojanasampayutto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… uddhaccasahagato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ mohassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe…. 216 Saññojanavippayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ. Vitthāretabbaṁ.) 217 Saññojanavippayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—uddhaccasahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati, vatthu saññojanasampayuttakānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 218 Saññojanavippayutto dhammo saññojanasampayuttassa ca saññojanavippayuttassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—uddhaccasahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ārabbha uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti, vatthu uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca atthipaccayena paccayo. 219 Saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā saññojanasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—saññojanasampayutto eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe… uddhaccasahagato eko khandho ca moho ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. 220 Saññojanasampayutto ca 1225 --- patthana2 4:220 saññojanavippayutto ca dhammā saññojanavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—saññojanasampayuttā khandhā ca moho ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; uddhaccasahagatā khandhā ca vatthu ca mohassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—saññojanasampayuttā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—saññojanasampayuttā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 221 Saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā saññojanasampayuttassa ca saññojanavippayuttassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—uddhaccasahagato eko khandho ca moho ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. Sahajāto—uddhaccasahagato eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ mohassa ca atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 222 Natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 223 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cha, ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte cha, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 224 Anulomaṁ. 225 Paccanīyuddhāra Saññojanasampayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 226 Saññojanasampayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 227 Saññojanasampayutto dhammo saññojanasampayuttassa ca saññojanavippayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 228 Saññojanavippayutto dhammo saññojanavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo, sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 229 Saññojanavippayutto dhammo saññojanasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 230 Saññojanavippayutto dhammo saññojanasampayuttassa ca saññojanavippayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 231 Saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā saññojanasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 232 Saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā saññojanavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 233 Saññojanasampayutto ca saññojanavippayutto ca dhammā saññojanasampayuttassa ca saññojanavippayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 234 2.4.3.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava (sabbattha nava), novigate nava, noavigate nava. 235 2.4.3.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe cha …pe… nasamanantare cha, naaññamaññe dve, 1226 --- patthana2 4:235 naupanissaye cha …pe… namagge cha, nasampayutte dve, navippayutte tīṇi, nonatthiyā cha, novigate cha. 236 2.4.3.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca (anulomapadāni gaṇitabbāni), avigate nava. 237 Saññojanasampayuttadukaṁ niṭṭhitaṁ. 238 2.4.4. Saññojanasaññojaniyaduka 2.4.4.1–7. Paṭiccādivāra 2.4.4.1–7.1–4. Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu Saññojanañceva saññojaniyañca dhammaṁ paṭicca saññojano ceva saññojaniyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—kāmarāgasaññojanaṁ paṭicca diṭṭhisaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ. (Cakkaṁ.) 239 Saññojanañceva saññojaniyañca dhammaṁ paṭicca saññojaniyo ceva no ca saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā—saññojane paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 240 Saññojanañceva saññojaniyañca dhammaṁ paṭicca saññojano ceva saññojaniyo ca saññojaniyo ceva no ca saññojano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— kāmarāgasaññojanaṁ paṭicca diṭṭhisaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. (Cakkaṁ.) 241 Saññojaniyañceva no ca saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca saññojaniyo ceva no ca saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā—saññojaniyañceva no ca saññojanaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva mahābhūtā.) 242 Saññojaniyañceva no ca saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca saññojano ceva saññojaniyo ca dhammo uppajjati hetupaccayā—saññojaniye ceva no ca saññojane khandhe paṭicca saññojanā. 243 Saññojaniyañceva no ca saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca saññojano ceva saññojaniyo ca saññojaniyo ceva no ca saññojano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— saññojaniyañceva no ca saññojanaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā saññojanā ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 244 Saññojanañceva saññojaniyañca saññojaniyañceva no ca saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca saññojano ceva saññojaniyo ca dhammo uppajjati hetupaccayā— kāmarāgasaññojanañca sampayuttake ca khandhe paṭicca diṭṭhisaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ. (Cakkaṁ.) 245 Saññojanañceva saññojaniyañca saññojaniyañceva no ca saññojanañca dhammaṁ paṭicca saññojaniyo ceva no ca saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā— saññojaniyañceva no ca saññojanaṁ ekaṁ khandhañca saññojane ca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 246 Saññojanañceva saññojaniyañca saññojaniyañceva no ca saññojanañca dhammaṁ paṭicca saññojano ceva saññojaniyo ca saññojaniyo ceva no ca saññojano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—saññojaniyañceva no ca saññojanaṁ ekaṁ khandhañca kāmarāgasaññojanañca paṭicca tayo khandhā diṭṭhisaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe…. (Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) 247 (Saññojanagocchake paṭhamadukasadisaṁ.) 248 (Evaṁ imampi dukaṁ vitthāretabbaṁ, ninnānākaraṇaṁ ṭhapetvā lokuttaraṁ.) 249 Saññojanasaññojaniyadukaṁ niṭṭhitaṁ. 250 2.4.5. Saññojanasaññojanasampayuttaduka 2.4.5.1. Paṭiccavāra 2.4.5.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Saññojanañceva saññojanasampayuttañca dhammaṁ paṭicca saññojano ceva saññojanasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā—kāmarāgasaññojanaṁ paṭicca diṭṭhisaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ. (Cakkaṁ.) 251 Saññojanañceva saññojanasampayuttañca dhammaṁ paṭicca saññojanasampayutto ceva no ca saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā—saññojane paṭicca sampayuttakā khandhā. 252 Saññojanañceva saññojanasampayuttañca dhammaṁ paṭicca saññojano ceva saññojanasampayutto ca saññojanasampayutto ceva no ca saññojano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—kāmarāgasaññojanaṁ paṭicca diṭṭhisaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ sampayuttakā ca khandhā. (Cakkaṁ.) 253 Saññojanasampayuttañceva no ca saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanasampayutto ceva no ca saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā—saññojanasampayuttañceva no ca saññojanaṁ ekaṁ khandhaṁ 1227 --- patthana2 4:253 paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 254 Saññojanasampayuttañceva no ca saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca saññojano ceva saññojanasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā—saññojanasampayutte ceva no ca saññojane khandhe paṭicca saññojanā 255 Saññojanasampayuttañceva no ca saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca saññojano ceva saññojanasampayutto ca saññojanasampayutto ceva no ca saññojano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—saññojanasampayuttañceva no ca saññojanaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā saññojanā ca …pe… dve khandhe …pe…. 256 Saññojanañceva saññojanasampayuttañca saññojanasampayuttañceva no ca saññojanañca dhammaṁ paṭicca saññojano ceva saññojanasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā—kāmarāgasaññojanañca sampayuttake ca khandhe paṭicca diṭṭhisaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ. (Cakkaṁ.) 257 Saññojanañceva saññojanasampayuttañca saññojanasampayuttañceva no ca saññojanañca dhammaṁ paṭicca saññojanasampayutto ceva no ca saññojano dhammo uppajjati hetupaccayā—saññojanasampayuttañceva no ca saññojanaṁ ekaṁ khandhañca saññojane ca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 258 Saññojanañceva saññojanasampayuttañca saññojanasampayuttañceva no ca saññojanañca dhammaṁ paṭicca saññojano ceva saññojanasampayutto ca saññojanasampayutto ceva no ca saññojano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— saññojanasampayuttañceva no ca saññojanaṁ ekaṁ khandhañca kāmarāgasaññojanañca paṭicca tayo khandhā diṭṭhisaññojanaṁ avijjāsaññojanaṁ …pe… dve khandhe ca …pe…. (Cakkaṁ.) 259 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (sabbattha nava), kamme nava, āhāre nava …pe… avigate nava. 260 Anulomaṁ. 261 2.4.5.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Saññojanañceva saññojanasampayuttañca dhammaṁ paṭicca saññojano ceva saññojanasampayutto ca dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsaññojanaṁ paṭicca avijjāsaññojanaṁ. 262 Saññojanasampayuttañceva no ca saññojanaṁ dhammaṁ paṭicca saññojano ceva saññojanasampayutto ca dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato moho. 263 Saññojanañceva saññojanasampayuttañca saññojanasampayuttañceva no ca saññojanañca dhammaṁ paṭicca saññojano ceva saññojanasampayutto ca dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsaññojanañca sampayuttake ca khandhe paṭicca avijjāsaññojanaṁ. 264 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. 265 2.4.5.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Evaṁ itare dve gaṇanāpi sahajātavāropi kātabbo. Paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā.) 266 2.4.5.7. Pañhāvāra 2.4.5.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Saññojano ceva saññojanasampayutto ca dhammo saññojanassa ceva saññojanasampayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—kāmarāgasaññojano diṭṭhisaññojanassa avijjāsaññojanassa hetupaccayena paccayo. (Cakkaṁ.) 267 Saññojano ceva saññojanasampayutto ca dhammo saññojanasampayuttassa ceva no ca saññojanassa dhammassa hetupaccayena paccayo—saññojanā ceva saññojanasampayuttā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 268 Saññojano ceva saññojanasampayutto ca dhammo saññojanassa ceva saññojanasampayuttassa ca saññojanasampayuttassa ceva no ca saññojanassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—kāmarāgasaññojano diṭṭhisaññojanassa avijjāsaññojanassa sampayuttakānañca khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. (Cakkaṁ.) 269 Ārammaṇa Saññojano ceva saññojanasampayutto ca dhammo saññojanassa ceva saññojanasampayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—saññojane ārabbha saññojanā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Saññojane ārabbha saññojanasampayuttā ceva no ca saññojanā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Saññojane ārabbha saññojanā ca 1228 --- patthana2 4:269 saññojanasampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 270 Saññojanasampayutto ceva no ca saññojano dhammo saññojanasampayuttassa ceva no ca saññojanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—saññojanasampayutte ceva no ca saññojane khandhe ārabbha saññojanasampayuttā ceva no ca saññojanā khandhā uppajjanti. 271 Saññojanasampayutto ceva no ca saññojano dhammo saññojanassa ceva saññojanasampayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— saññojanasampayutte ceva no ca saññojane khandhe ārabbha saññojanā uppajjanti. 272 Saññojanasampayutto ceva no ca saññojano dhammo saññojanassa ceva saññojanasampayuttassa ca saññojanasampayuttassa ceva no ca saññojanassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—saññojanasampayutte ceva no ca saññojane khandhe ārabbha saññojanā ca saññojanasampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 273 Saññojano ceva saññojanasampayutto ca saññojanasampayutto ceva no ca saññojano ca dhammā saññojanassa ceva saññojanasampayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 274 Adhipati Saññojano ceva saññojanasampayutto ca dhammo saññojanassa ceva saññojanasampayuttassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati … tīṇi. 275 Saññojanasampayutto ceva no ca saññojano dhammo saññojanasampayuttassa ceva no ca saññojanassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati … tīṇi. (Imāsu tīsupi pañhāsu ārammaṇādhipatipi sahajātādhipatipi kātabbā.) 276 Saññojano ceva saññojanasampayutto ca saññojanasampayutto ceva no ca saññojano ca dhammā saññojanassa ceva saññojanasampayuttassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. 277 Anantarādi Saññojano ceva saññojanasampayutto ca dhammo saññojanassa ceva saññojanasampayuttassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo … nava (ninnānākaraṇaṁ, vibhajanā natthi. Ārammaṇasadisā) … samanantarapaccayena paccayo … nava … sahajātapaccayena paccayo … nava … aññamaññapaccayena paccayo … nava … nissayapaccayena paccayo … nava … upanissayapaccayena paccayo … nava (ārammaṇanayena kātabbā) … āsevanapaccayena paccayo … nava. 278 Kammādi Saññojanasampayutto ceva no ca saññojano dhammo saññojanasampayuttassa ceva no ca saññojanassa dhammassa kammapaccayena paccayo … tīṇi … āhārapaccayena paccayo … tīṇi … indriyapaccayena paccayo … tīṇi … jhānapaccayena paccayo … tīṇi … maggapaccayena paccayo … nava … sampayuttapaccayena paccayo … nava … atthipaccayena paccayo … nava … natthipaccayena paccayo … nava … vigatapaccayena paccayo … nava … avigatapaccayena paccayo … nava. 279 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 280 Anulomaṁ. 281 Paccanīyuddhāra Saññojano ceva saññojanasampayutto ca dhammo saññojanassa ceva saññojanasampayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo …. (Saṅkhittaṁ. Evaṁ nava pañhā kātabbā. Tīsuyeva padesu parivattetabbā, nānākkhaṇikā natthi.) 282 2.4.5.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava (sabbattha nava), noavigate nava. 283 2.4.5.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi …pe… nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi …pe… namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 284 2.4.5.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (anulomapadāni kātabbāni) …pe… avigate nava. 285 Saññojanasaññojanasampayuttadukaṁ niṭṭhitaṁ. 286 2.4.6. Saññojanavippayuttasaññojaniyaduka 2.4.6.1–7. Paṭiccādivāra 2.4.6.1–7.1–4.1 1–4 Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Saññojanavippayuttaṁ saññojaniyaṁ dhammaṁ 1229 --- patthana2 4:286 paṭicca saññojanavippayutto saññojaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—saññojanavippayuttaṁ saññojaniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā, mahābhūtā.) 287 Saññojanavippayuttaṁ asaññojaniyaṁ dhammaṁ paṭicca saññojanavippayutto asaññojaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—saññojanavippayuttaṁ asaññojaniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 288 Saññojanavippayuttaṁ asaññojaniyaṁ dhammaṁ …pe…. (Dve pañhā kātabbā.) 289 (Imaṁ dukaṁ cūḷantaraduke lokiyadukasadisaṁ ninnānākaraṇaṁ.) 290 Saññojanavippayuttasaññojaniyadukaṁ niṭṭhitaṁ. 291 Saññojanagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 2.11. Upādānagocchaka |11| Vibhaṅgavāra Hetu Upādānaṁ dhammaṁ paṭicca upādāno dhammo uppajjati hetupaccayā—diṭṭhupādānaṁ paṭicca kāmupādānaṁ, kāmupādānaṁ paṭicca diṭṭhupādānaṁ, sīlabbatupādānaṁ paṭicca kāmupādānaṁ, kāmupādānaṁ paṭicca sīlabbatupādānaṁ, attavādupādānaṁ paṭicca kāmupādānaṁ, kāmupādānaṁ paṭicca attavādupādānaṁ. 2 Upādānaṁ dhammaṁ paṭicca noupādāno dhammo uppajjati hetupaccayā—upādāne paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 3 Upādānaṁ dhammaṁ paṭicca upādāno ca noupādāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—diṭṭhupādānaṁ paṭicca kāmupādānaṁ sampayuttakā ca khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, kāmupādānaṁ …pe…. (Sabbaṁ cakkaṁ kātabbaṁ.) 4 Noupādānaṁ dhammaṁ paṭicca noupādāno dhammo uppajjati hetupaccayā—noupādānaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe noupādānaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 5 Noupādānaṁ dhammaṁ paṭicca upādāno dhammo uppajjati hetupaccayā—noupādāne khandhe paṭicca upādānā. 6 Noupādānaṁ dhammaṁ paṭicca upādāno ca noupādāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—noupādānaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā upādānā ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā upādānā ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 7 Upādānañca noupādānañca dhammaṁ paṭicca upādāno dhammo uppajjati hetupaccayā— diṭṭhupādānañca sampayuttake ca khandhe paṭicca kāmupādānaṁ. (Sabbe cakkā kātabbā.) 8 Upādānañca noupādānañca dhammaṁ paṭicca noupādāno dhammo uppajjati hetupaccayā—noupādānaṁ ekaṁ khandhañca upādānañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe… upādānañca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 9 Upādānañca noupādānañca dhammaṁ paṭicca upādāno ca noupādāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—noupādānaṁ ekaṁ khandhañca diṭṭhupādānañca paṭicca tayo khandhā kāmupādānañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, dve khandhe ca …pe…. (Cakkaṁ kātabbaṁ.) 10 Ārammaṇa Upādānaṁ dhammaṁ paṭicca upādāno dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Navapi pañhā kātabbā, rūpaṁ chaḍḍetabbaṁ.) 11 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (sabbattha nava), vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 12 2.11.1.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Noupādānaṁ dhammaṁ paṭicca noupādāno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ noupādānaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 13 Naārammaṇādi Upādānaṁ dhammaṁ paṭicca noupādāno dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—upādāne paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 14 Noupādānaṁ dhammaṁ paṭicca noupādāno dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— noupādāne khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe noupādāne khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ, khandhe paṭicca 1230 --- patthana2 11:14 vatthu, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā.) 15 Upādānañca noupādānaṁ ca dhammaṁ paṭicca noupādāno dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—upādāne ca sampayuttake ca khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, upādāne ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 16 Naadhipatipaccayā … naanantarapaccayā …pe… naupanissayapaccayā. 17 Napurejāta Upādānaṁ dhammaṁ paṭicca upādāno dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe attavādupādānaṁ paṭicca kāmupādānaṁ, kāmupādānaṁ paṭicca attavādupādānaṁ. 18 Upādānaṁ dhammaṁ paṭicca noupādāno dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe upādāne paṭicca sampayuttakā khandhā, upādāne paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ, navapi pañhā arūpe dve upādānā.) 19 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi …pe… naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 20 2.11.1.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava …pe… naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 21 2.11.1.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ (sabbattha ekaṁ), magge ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 22 2.11.1.2. Sahajātavāra (Sahajātavāro paṭiccavārasadiso vibhajantena diṭṭhupādānaṁ “sahajātaṁ kāmupādānan”ti kātabbaṁ.) 23 2.11.1.3. Paccayavāra 2.11.1.3.1–4. Paccayānulomādi Hetu Upādānaṁ dhammaṁ paccayā upādāno dhammo uppajjati hetupaccayā—diṭṭhupādānaṁ paccayā kāmupādānaṁ … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 24 Noupādānaṁ dhammaṁ paccayā noupādāno dhammo uppajjati hetupaccayā—noupādānaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu …pe… (yāva ajjhattikā mahābhūtā) vatthuṁ paccayā noupādānā khandhā. 25 Noupādānaṁ dhammaṁ paccayā upādāno dhammo uppajjati hetupaccayā—noupādāne khandhe paccayā upādānā, vatthuṁ paccayā upādānā. 26 Noupādānaṁ dhammaṁ paccayā upādāno ca noupādāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—noupādānaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā upādānā ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… vatthuṁ paccayā upādānā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vatthuṁ paccayā upādānā sampayuttakā ca khandhā. 27 Upādānañca noupādānañca dhammaṁ paccayā upādāno dhammo uppajjati hetupaccayā— diṭṭhupādānañca sampayuttake ca khandhe paccayā kāmupādānaṁ, kāmupādānañca sampayuttake ca khandhe paccayā diṭṭhupādānaṁ (cakkaṁ kātabbaṁ). Diṭṭhupādānañca vatthuñca paccayā kāmupādānaṁ. (Cakkaṁ kātabbaṁ.) 28 Upādānañca noupādānañca dhammaṁ paccayā noupādāno dhammo uppajjati hetupaccayā—noupādānaṁ ekaṁ khandhañca upādānañca paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe… (cakkaṁ kātabbaṁ). Upādāne ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, upādānañca vatthuñca paccayā noupādānā khandhā. 29 Upādānañca noupādānañca dhammaṁ paccayā upādāno ca noupādāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—noupādānaṁ ekaṁ khandhañca diṭṭhupādānañca paccayā tayo khandhā kāmupādānaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… (cakkaṁ). Diṭṭhupādānañca vatthuñca paccayā kāmupādānaṁ sampayuttakā ca khandhā …pe…. (Cakkaṁ.) 30 Ārammaṇapaccayā …. (Ārammaṇe noupādānamūlake pañcāyatanañca vatthuñca kātabbā.) 31 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (sabbattha nava), vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 32 Anulomaṁ. 33 Noupādānaṁ dhammaṁ paccayā noupādāno dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ noupādānaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā noupādānā khandhā, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato 1231 --- patthana2 11:33 uddhaccasahagato moho. 34 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi …pe… napurejāte nava …pe… nakamme tīṇi, navipāke nava (paṭiccasadisaṁ) …pe… novigate tīṇi. 35 Paccanīyaṁ. 36 2.11.1.4. Nissayavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi nissayavāropi kātabbo. 37 2.11.1.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.11.1.5.1–4. Paccayānulomādi Hetu Upādānaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho upādāno dhammo uppajjati hetupaccayā—diṭṭhupādānaṁ saṁsaṭṭhaṁ kāmupādānaṁ, kāmupādānaṁ saṁsaṭṭhaṁ diṭṭhupādānaṁ. (Cakkaṁ. Evaṁ navapi pañhā kātabbā.) 38 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (sabbattha nava), vipāke ekaṁ …pe… vigate nava, avigate nava. 39 Anulomaṁ. 40 Noupādānaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho noupādāno dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ noupādānaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 41 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte nava. 42 Paccanīyaṁ. 43 2.11.1.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 44 2.11.1.7. Pañhāvāra 2.11.1.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Upādāno dhammo upādānassa dhammassa hetupaccayena paccayo—upādānā hetū sampayuttakānaṁ upādānānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Upādānā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Upādānā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upādānānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 45 Noupādāno dhammo noupādānassa dhammassa hetupaccayena paccayo—noupādānā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 46 Noupādāno dhammo upādānassa dhammassa hetupaccayena paccayo—noupādānā hetū sampayuttakānaṁ upādānānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Noupādānā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upādānānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 47 Upādāno ca noupādāno ca dhammā upādānassa dhammassa hetupaccayena paccayo— upādānā ca noupādānā ca hetū sampayuttakānaṁ upādānānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Upādānā ca noupādānā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Upādānā ca noupādānā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upādānānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 48 Ārammaṇa Upādāno dhammo upādānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—upādāne ārabbha upādānā uppajjanti … tīṇi. (Ārabbha kātabbā.) 49 Noupādāno dhammo noupādānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati; pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati, ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ …pe… nibbānaṁ paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Ariyā noupādāne pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noupādāne khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Cetopariyañāṇena noupādānacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… noupādānā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 50 Noupādāno dhammo upādānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ assādeti abhinandati, 1232 --- patthana2 11:50 taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noupādāne khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 51 Noupādāno dhammo upādānassa ca noupādānassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā …pe… pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noupādāne khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha upādānā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 52 Upādāno ca noupādāno ca dhammā upādānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Ārabbha kātabbā.) 53 Adhipati Upādāno dhammo upādānassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—upādāne garuṁ katvā upādānā uppajjanti … tīṇi. (Ārammaṇādhipatiyeva.) 54 Noupādāno dhammo noupādānassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, assādeti abhinandati, ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti …pe… phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noupādāne khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—noupādānādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 55 Noupādāno dhammo upādānassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; pubbe …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noupādāne khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—noupādānādhipati sampayuttakānaṁ upādānānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 56 Noupādāno dhammo upādānassa ca noupādānassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānaṁ …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noupādāne khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā upādānā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—noupādānādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upādānānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 57 Upādāno ca noupādāno ca dhammā upādānassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi … ārammaṇādhipati … tīṇi. (Ārabbha kātabbā, ārammaṇādhipatiyeva.) 58 Anantarādi Upādāno dhammo upādānassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā upādānā pacchimānaṁ pacchimānaṁ upādānānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā upādānā pacchimānaṁ pacchimānaṁ noupādānānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; upādānaṁ vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā upādānā pacchimānaṁ pacchimānaṁ upādānānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 59 Noupādāno dhammo noupādānassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā noupādānā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ noupādānānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 60 Noupādāno dhammo upādānassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā noupādānā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ upādānānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; āvajjanā upādānānaṁ anantarapaccayena paccayo. 61 Noupādāno dhammo upādānassa ca noupādānassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā noupādānā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ upādānānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; āvajjanā upādānānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 62 Upādāno ca noupādāno ca dhammā upādānassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā upādānā ca sampayuttakā ca 1233 --- patthana2 11:62 khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ upādānānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā upādānā ca sampayuttakā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ noupādānānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; upādānā ca sampayuttakā ca khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā upādānā ca sampayuttakā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ upādānānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 63 Samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo (paṭiccasadisaṁ) … aññamaññapaccayena paccayo (paṭiccasadisaṁ) … nissayapaccayena paccayo. (Paccayasadisaṁ.) 64 Upanissaya Upādāno dhammo upādānassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—upādānā upādānānaṁ upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 65 Noupādāno dhammo noupādānassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ …pe… patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati, saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 66 Noupādāno dhammo upādānassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya adinnaṁ …pe… musā …pe… pisuṇaṁ …pe… samphaṁ …pe… sandhiṁ …pe… nillopaṁ …pe… ekāgārikaṁ …pe… paripanthe …pe… paradāraṁ …pe… gāmaghātaṁ …pe… nigamaghātaṁ karoti; saddhā …pe… senāsanaṁ upādānānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya adinnaṁ ādiyati, musā …pe… pisuṇaṁ …pe… samphaṁ …pe… sandhiṁ …pe… nillopaṁ …pe… ekāgārikaṁ …pe… paripanthe …pe… paradāraṁ …pe… gāmaghātaṁ …pe… nigamaghātaṁ karoti; saddhā …pe… senāsanaṁ upādānānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 67 Upādāno ca noupādāno ca dhammā upādānassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo… tīṇi. 68 Purejāta Noupādāno dhammo noupādānassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu noupādānānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 69 Noupādāno dhammo upādānassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu upādānānaṁ purejātapaccayena paccayo. 70 Noupādāno dhammo upādānassa ca noupādānassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha upādānā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu upādānānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 71 Pacchājātāsevana Upādāno dhammo noupādānassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 72 Noupādāno dhammo noupādānassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 73 Upādāno ca noupādāno ca dhammā noupādānassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) … Āsevanapaccayena paccayo. 74 Kamma Noupādāno dhammo noupādānassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—noupādānā cetanā 1234 --- patthana2 11:74 sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—noupādānā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 75 Noupādāno dhammo upādānassa dhammassa kammapaccayena paccayo—noupādānā cetanā sampayuttakānaṁ upādānānaṁ kammapaccayena paccayo. 76 Noupādāno dhammo upādānassa ca noupādānassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—noupādānā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upādānānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 77 Vipākādi Noupādāno dhammo noupādānassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko noupādāno eko khandho …pe… ekaṁ. 78 Noupādāno dhammo noupādānassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … tīṇi (ekoyeva kabaḷīkāro āhāro) … indriyapaccayena paccayo … tīṇi (rūpajīvitindriyaṁ ekaṁyeva) … jhānapaccayena paccayo … tīṇi. 79 Upādāno dhammo upādānassa dhammassa maggapaccayena paccayo—upādānāni maggaṅgāni sampayuttakānaṁ upādānānaṁ maggapaccayena paccayo (iminā kāraṇena nava pañhā kātabbā) … sampayuttapaccayena paccayo … nava. 80 Vippayutta Upādāno dhammo noupādānassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—upādānā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātaṁ—pacchājātā upādānā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 81 Noupādāno dhammo noupādānassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 82 Noupādāno dhammo upādānassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu upādānānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 83 Noupādāno dhammo upādānassa ca noupādānassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu upādānānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 84 Upādāno ca noupādāno ca dhammā noupādānassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—upādānā ca sampayuttakā ca khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—upādānā ca sampayuttakā ca khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 85 Atthi Upādāno dhammo upādānassa dhammassa atthipaccayena paccayo—diṭṭhupādānaṁ kāmupādānassa atthipaccayena paccayo. (Cakkaṁ.) 86 Upādāno dhammo noupādānassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—upādānā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—upādānā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 87 Upādāno dhammo upādānassa ca noupādānassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ, paṭiccasadisaṁ.) 88 Noupādāno dhammo noupādānassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ, vitthāretabbaṁ.) 89 Noupādāno dhammo upādānassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—(Sahajātasadisaṁ.) Purejātaṁ—(Purejātasadisaṁ.) 90 Noupādāno dhammo upādānassa ca noupādānassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. (Saṅkhittaṁ, sahajātasadisaṁ sahajātaṁ vibhajitabbaṁ, purejātasadisaṁ purejātaṁ.) 91 Upādāno ca noupādāno ca dhammā upādānassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—diṭṭhupādānañca sampayuttakā ca khandhā kāmupādānassa atthipaccayena paccayo (cakkaṁ). Sahajātaṁ—diṭṭhupādānañca vatthu ca kāmupādānassa atthipaccayena paccayo. (Cakkaṁ.) 92 Upādāno ca noupādāno ca dhammā noupādānassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—noupādāno eko khandho ca upādānā ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. Sahajātā—upādānā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Sahajātā—upādānā ca 1235 --- patthana2 11:92 vatthu ca noupādānānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—upādānā ca sampayuttakā ca khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—upādānā ca sampayuttakā ca khandhā kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—upādānā ca sampayuttakā ca khandhā rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 93 Upādāno ca noupādāno ca dhammā upādānassa ca noupādānassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—noupādāno eko khandho ca diṭṭhupādānañca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ kāmupādānassa ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe… (cakkaṁ). Sahajātaṁ—diṭṭhupādānañca vatthu ca kāmupādānassa sampayuttakānañca khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. (Cakkaṁ.) 94 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 95 Anulomaṁ. 96 Paccanīyuddhāra Upādāno dhammo upādānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 97 Upādāno dhammo noupādānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 98 Upādāno dhammo upādānassa ca noupādānassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 99 Noupādāno dhammo noupādānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 100 Noupādāno dhammo upādānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 101 Noupādāno dhammo upādānassa ca noupādānassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 102 Upādāno ca noupādāno ca dhammā upādānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 103 Upādāno ca noupādāno ca dhammā noupādānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 104 Upādāno ca noupādāno ca dhammā upādānassa ca noupādānassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 105 2.11.1.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava (sabbattha nava), noavigate nava. 106 2.11.1.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava …pe… naaññamaññe tīṇi, naupanissaye nava (sabbattha nava), nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā nava, novigate nava. 107 2.11.1.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (anulomamātikā kātabbā) …pe… avigate nava. 108 Upādānadukaṁ niṭṭhitaṁ. 109 2.11.2. Upādāniyaduka 2.11.2.1–7. Paṭiccādivāra Upādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—upādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yathā lokiyadukaṁ, evaṁ kātabbaṁ, ninnānākaraṇaṁ.) 110 Upādāniyadukaṁ niṭṭhitaṁ. 111 2.11.3. Upādānasampayuttaduka 2.11.3.1. Paṭiccavāra 2.11.3.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Upādānasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—upādānasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve 1236 --- patthana2 11:111 khandhe …pe…. 112 Upādānasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—upādānasampayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe paṭicca lobho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 113 Upādānasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—upādānasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… diṭṭhigatavippayuttalobhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā lobho ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 114 Upādānavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—upādānavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… diṭṭhigatavippayuttaṁ lobhaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe upādānavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 115 Upādānavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—diṭṭhigatavippayuttaṁ lobhaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 116 Upādānavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—diṭṭhigatavippayuttaṁ lobhaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 117 Upādānasampayuttañca upādānavippayuttañca dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagataṁ ekaṁ khandhañca lobhañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 118 Upādānasampayuttañca upādānavippayuttañca dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—upādānasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca lobhañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 119 Upādānasampayuttañca upādānavippayuttañca dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagataṁ ekaṁ khandhañca lobhañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe…. 120 Ārammaṇa Upādānasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—upādānasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 121 Upādānasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe paṭicca lobho. 122 Upādānasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā lobho ca …pe… dve khandhe …pe…. 123 Upādānavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—upādānavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paṭicca khandhā. 124 Upādānavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—diṭṭhigatavippayuttaṁ lobhaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 125 Upādānasampayuttañca upādānavippayuttañca dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagataṁ ekaṁ khandhañca lobhañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. (Saṅkhittaṁ.) 126 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā nava, anantare cha, samanantare cha, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye cha, purejāte cha, āsevane cha, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava (sabbattha nava), magge nava, sampayutte cha, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā cha, vigate cha, avigate nava. 127 2.11.3.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Upādānavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto dhammo uppajjati 1237 --- patthana2 11:127 nahetupaccayā—ahetukaṁ upādānavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 128 Naārammaṇādi Upādānasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—upādānasampayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 129 Upādānavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—upādānavippayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, diṭṭhigatavippayuttaṁ lobhaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 130 Upādānasampayuttañca upādānavippayuttañca dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—upādānasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca lobhañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 131 Naadhipatipaccayā … naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naupanissayapaccayā. 132 Napurejātādi Upādānasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe upādānasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 133 Upādānasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe paṭicca lobho, upādānasampayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 134 Upādānasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā uppajjanti napurejātapaccayā—arūpe diṭṭhigatavippayuttalobhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā lobho ca …pe… dve khandhe …pe…. 135 Upādānavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe upādānavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… upādānavippayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, diṭṭhigatavippayuttaṁ lobhaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 136 Upādānavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe diṭṭhigatavippayuttaṁ lobhaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 137 Upādānasampayuttañca upādānavippayuttañca dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe diṭṭhigatavippayuttalobhasahagataṁ ekaṁ khandhañca lobhañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 138 Upādānasampayuttañca upādānavippayuttañca dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—upādānasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca lobhañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 139 Napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā. 140 Nakamma Upādānasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto dhammo uppajjati nakammapaccayā—upādānasampayutte khandhe paṭicca sampayuttakā cetanā. 141 Upādānavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto dhammo uppajjati nakammapaccayā—upādānavippayutte khandhe paṭicca sampayuttakā cetanā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe…. 142 Upādānavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto dhammo uppajjati nakammapaccayā—diṭṭhigatavippayuttaṁ lobhaṁ paṭicca sampayuttakā cetanā. 143 Upādānasampayuttañca upādānavippayuttañca dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto dhammo uppajjati nakammapaccayā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca lobhañca paṭicca sampayuttakā cetanā. (Saṅkhittaṁ.) 144 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, 1238 --- patthana2 11:144 navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 145 2.11.3.2. Sahajātavāra Itare dve gaṇanāpi kātabbā. Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 146 2.11.3.3. Paccayavāra 2.11.3.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Upādānasampayuttaṁ dhammaṁ paccayā upādānasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisaṁ.) 147 Upādānavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā upādānavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—upādānavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe… (yāva ajjhattikā mahābhūtā) vatthuṁ paccayā upādānavippayuttā khandhā, vatthuṁ paccayā diṭṭhigatavippayutto lobho. 148 Upādānavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā upādānasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā upādānasampayuttā khandhā, diṭṭhigatavippayuttaṁ lobhaṁ paccayā sampayuttakā khandhā. 149 Upādānavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā upādānasampayuttakā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; diṭṭhigatavippayuttaṁ lobhaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, vatthuṁ paccayā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca. 150 Upādānasampayuttañca upādānavippayuttañca dhammaṁ paccayā upādānasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—upādānasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… diṭṭhigatavippayuttalobhasahagataṁ ekaṁ khandhañca lobhañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 151 Upādānasampayuttañca upādānavippayuttañca dhammaṁ paccayā upādānavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—upādānasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca lobhañca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā lobho. 152 Upādānasampayuttañca upādānavippayuttañca dhammaṁ paccayā upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—upādānasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… upādānasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; diṭṭhigatavippayuttalobhasahagataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā lobho ca …pe… dve khandhe ca …pe…. (Saṅkhittaṁ. Ārammaṇapaccayamhi pañca viññāṇā kātabbā.) 153 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava (sabbattha nava), vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 154 2.11.3.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Upādānavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā upādānavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ upādānavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe… (yāva asaññasattā) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ …pe… vatthuṁ paccayā ahetukā upādānavippayuttā khandhā, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 155 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 156 2.11.3.4. Nissayavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi nissayavāropi kātabbo. 157 2.11.3.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.11.3.5.1–4 Paccayānulomādi Upādānasampayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho upādānasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—upādānasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā … tīṇi. 158 Upādānavippayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho upādānavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Paṭiccasadisaṁ, arūpaṁyeva kātabbaṁ.) 159 Upādānavippayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho upādānasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Paṭiccasadisaṁ, arūpaṁyeva kātabbaṁ.) 160 Upādānasampayuttañca upādānavippayuttañca dhammaṁ saṁsaṭṭho upādānasampayutto 1239 --- patthana2 11:160 dhammo uppajjati hetupaccayā. (Paṭiccasadisaṁ, arūpaṁyeva kātabbaṁ.) 161 Hetuyā cha, ārammaṇe cha, adhipatiyā cha (sabbattha cha), vipāke ekaṁ …pe… avigate cha. 162 Anulomaṁ. 163 Upādānavippayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho upādānavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 164 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā cha, napurejāte cha, napacchājāte cha, naāsevane cha, nakamme cattāri, navipāke cha, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte cha. 165 Paccanīyaṁ. 166 2.11.3.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 167 2.11.3.7. Pañhāvāra 2.11.3.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Upādānasampayutto dhammo upādānasampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo— upādānasampayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 168 Upādānasampayutto dhammo upādānavippayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo— upādānasampayuttā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā hetū diṭṭhigatavippayuttalobhassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Upādānasampayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 169 Upādānavippayutto dhammo upādānavippayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo— upādānavippayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; diṭṭhigatavippayutto lobho cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Diṭṭhigatavippayutto lobho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Diṭṭhigatavippayutto lobho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 170 Upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā upādānasampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagato moho ca lobho ca sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Diṭṭhigatavippayuttalobhasahagato moho ca lobho ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 171 Upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā upādānasampayuttassa ca upādānavippayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagato moho ca lobho ca sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 172 Ārammaṇa Upādānasampayutto dhammo upādānasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—upādānasampayutte khandhe ārabbha upādānasampayuttā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Upādānasampayutte khandhe ārabbha upādānavippayuttā khandhā ca lobho ca uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Upādānasampayutte khandhe ārabbha diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca uppajjanti. 173 Upādānavippayutto dhammo upādānavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha diṭṭhigatavippayutto rāgo …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ uppajjati, jhāne parihīne vippaṭisārissa domanassaṁ uppajjati. Ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ …pe… nibbānaṁ paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Ariyā upādānavippayutte pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe samudāciṇṇe kilese …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ upādānavippayutte khandhe ca lobhañca aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha diṭṭhigatavippayutto rāgo …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati …pe… (sabbaṁ paripuṇṇaṁ), dibbena cakkhunā … (yāva kāyaviññāṇaṁ), upādānavippayuttā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, 1240 --- patthana2 11:173 anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 174 Upādānavippayutto dhammo upādānasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… jhānaṁ …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ upādānavippayutte khandhe ca lobhañca assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 175 Upādānavippayutto dhammo upādānasampayuttassa ca upādānavippayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ upādānavippayutte khandhe ca lobhañca ārabbha diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca uppajjanti. 176 Upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā upādānasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca lobhañca ārabbha upādānasampayuttā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca lobhañca ārabbha upādānavippayuttā khandhā ca lobho ca uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca lobhañca ārabbha diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca uppajjanti. 177 Adhipati Upādānasampayutto dhammo upādānasampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—upādānasampayutte khandhe garuṁ katvā upādānasampayuttā khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—upādānasampayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—upādānasampayutte khandhe garuṁ katvā diṭṭhigatavippayutto lobho uppajjati. Sahajātādhipati—upādānasampayuttādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo; diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatādhipati lobhassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—upādānasampayutte khandhe garuṁ katvā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca uppajjanti. Sahajātādhipati—upādānasampayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo; diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 178 Upādānavippayutto dhammo upādānavippayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā diṭṭhigatavippayutto rāgo uppajjati …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā …pe… phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ upādānavippayutte khandhe ca lobhañca garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā diṭṭhigatavippayutto rāgo uppajjati. Sahajātādhipati—upādānavippayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 179 Upādānavippayutto dhammo upādānasampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… jhānaṁ …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ upādānavippayutte khandhe ca lobhañca garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 180 Upādānavippayutto dhammo upādānasampayuttassa ca upādānavippayuttassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ upādānavippayutte khandhe ca lobhañca garuṁ katvā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca uppajjanti. 181 Upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā upādānasampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca lobhañca garuṁ katvā upādānasampayuttā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca lobhañca garuṁ katvā 1241 --- patthana2 11:181 diṭṭhigatavippayutto lobho uppajjati. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca lobhañca garuṁ katvā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca uppajjanti. 182 Anantara Upādānasampayutto dhammo upādānasampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā upādānasampayuttā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ upādānasampayuttakānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā pacchimassa pacchimassa diṭṭhigatavippayuttassa lobhassa anantarapaccayena paccayo; upādānasampayuttā khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca anantarapaccayena paccayo. 183 Upādānavippayutto dhammo upādānavippayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo diṭṭhigatavippayutto lobho pacchimassa pacchimassa diṭṭhigatavippayuttassa lobhassa anantarapaccayena paccayo; purimā purimā upādānavippayuttā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ upādānavippayuttānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; diṭṭhigatavippayutto lobho vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimo purimo diṭṭhigatavippayutto lobho pacchimānaṁ pacchimānaṁ diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Āvajjanā upādānasampayuttakānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimo purimo diṭṭhigatavippayutto lobho pacchimānaṁ pacchimānaṁ diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca anantarapaccayena paccayo; āvajjanā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca anantarapaccayena paccayo. 184 Upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā upādānasampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca pacchimassa pacchimassa diṭṭhigatavippayuttassa lobhassa anantarapaccayena paccayo; diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca anantarapaccayena paccayo. 185 Samanantarādi Upādānasampayutto dhammo upādānasampayuttassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … (paṭiccasadisaṁ) nava … aññamaññapaccayena paccayo … (paṭiccasadisaṁ) cha … nissayapaccayena paccayo … (paccayavārasadisaṁ) nava. 186 Upanissaya Upādānasampayutto dhammo upādānasampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—upādānasampayuttā khandhā upādānasampayuttakānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Upādānasampayuttā khandhā upādānavippayuttakānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Upādānasampayuttā khandhā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca upanissayapaccayena paccayo. 187 Upādānavippayutto dhammo upādānavippayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, sīlaṁ …pe… paññaṁ … upādānavippayuttaṁ rāgaṁ … mānaṁ … patthanaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… paññāya upādānavippayuttassa rāgassa … mānassa … patthanāya … kāyikassa sukhassa …pe… 1242 --- patthana2 11:187 phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 188 Upādānavippayutto dhammo upādānasampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—(tīṇi upanissayā) saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti, sīlaṁ …pe… paññaṁ … upādānavippayuttaṁ rāgaṁ … mānaṁ … patthanaṁ … senāsanaṁ upanissāya adinnaṁ …pe… musā …pe… pisuṇaṁ …pe… samphaṁ …pe… sandhiṁ …pe… nillopaṁ …pe… ekāgārikaṁ …pe… paripanthe …pe… paradāraṁ …pe… gāmaghātaṁ …pe… nigamaghātaṁ karoti. Saddhā …pe… senāsanaṁ upādānasampayuttassa rāgassa … mohassa … mānassa … diṭṭhiyā … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 189 Upādānavippayutto dhammo upādānasampayuttassa ca upādānavippayuttassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, sīlaṁ …pe… paññaṁ … upādānavippayuttaṁ rāgaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya adinnaṁ ādiyati …pe… gāmaghātaṁ karoti … nigamaghātaṁ karoti …. Saddhā …pe… senāsanaṁ diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca upanissayapaccayena paccayo. 190 Upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā upādānasampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca upādānasampayuttakānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca upādānavippayuttānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca upanissayapaccayena paccayo. 191 Purejāta Upādānavippayutto dhammo upādānavippayuttassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu upādānavippayuttakānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca purejātapaccayena paccayo. 192 Upādānavippayutto dhammo upādānasampayuttassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu upādānasampayuttakānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 193 Upādānavippayutto dhammo upādānasampayuttassa ca upādānavippayuttassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ārabbha diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca purejātapaccayena paccayo. 194 Pacchājātāsevana Upādānasampayutto dhammo upādānavippayuttassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 195 Upādānavippayutto dhammo upādānavippayuttassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 196 Upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā upādānavippayuttassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) … Āsevanapaccayena paccayo. 197 Kamma-vipāka Upādānasampayutto dhammo upādānasampayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo—upādānasampayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 198 Upādānasampayutto dhammo upādānavippayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—upādānasampayuttā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā cetanā lobhassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—upādānasampayuttā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 199 Upādānasampayutto 1243 --- patthana2 11:199 dhammo upādānasampayuttassa ca upādānavippayuttassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—upādānasampayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 200 Upādānavippayutto dhammo upādānavippayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—upādānavippayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—upādānavippayuttā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 201 Upādānavippayutto dhammo upādānavippayuttassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko upādānavippayutto eko …pe… ekaṁ. 202 Āhārādi Upādānasampayutto dhammo upādānasampayuttassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo … jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo (imesu catūsupi yathā kammapaccaye diṭṭhigatavippayutto lobho dassito evaṁ dassetabbo. Cattāri cattāri pañhā) … sampayuttapaccayena paccayo … cha. 203 Vippayutta Upādānasampayutto dhammo upādānavippayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 204 Upādānavippayutto dhammo upādānavippayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 205 Upādānavippayutto dhammo upādānasampayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu upādānasampayuttakānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 206 Upādānavippayutto dhammo upādānasampayuttassa ca upādānavippayuttassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca vippayuttapaccayena paccayo. 207 Upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā upādānavippayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā …pe…. 208 Atthyādi Upādānasampayutto dhammo upādānasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo … ekaṁ. (Paṭiccasadisaṁ.) 209 Upādānasampayutto dhammo upādānavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 210 Upādānasampayutto dhammo upādānasampayuttassa ca upādānavippayuttassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo. (Paṭiccasadisaṁ.) 211 Upādānavippayutto dhammo upādānavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 212 Upādānavippayutto dhammo upādānasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 213 Upādānavippayutto dhammo upādānasampayuttassa ca upādānavippayuttassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. (Imesu sahajātaṁ sahajātasadisaṁ, purejātaṁ purejātasadisaṁ.) 214 Upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā upādānasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—upādānasampayutto eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. Sahajāto—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagato eko khandho ca lobho ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. 215 Upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā upādānavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—upādānasampayuttā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Sahajātā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 1244 --- patthana2 11:215 Sahajātā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca vatthu ca lobhassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 216 Upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā upādānasampayuttassa ca upādānavippayuttassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagato eko khandho ca lobho ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. Sahajāto—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagato eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ lobhassa ca atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. 217 Natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 218 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte cha, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 219 Paccanīyuddhāra Upādānasampayutto dhammo upādānasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 220 Upādānasampayutto dhammo upādānavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 221 Upādānasampayutto dhammo upādānasampayuttassa ca upādānavippayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 222 Upādānavippayutto dhammo upādānavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 223 Upādānavippayutto dhammo upādānasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 224 Upādānavippayutto dhammo upādānasampayuttassa ca upādānavippayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 225 Upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā upādānasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 226 Upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā upādānavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 227 Upādānasampayutto ca upādānavippayutto ca dhammā upādānasampayuttassa ca upādānavippayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 228 2.11.3.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava (sabbattha nava), noavigate nava. 229 2.11.3.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye nava (sabbattha nava), nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā nava, novigate nava. 230 2.11.3.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (anulomamātikā) …pe… avigate nava. 231 1245 --- patthana2 11:231 Upādānasampayuttadukaṁ niṭṭhitaṁ. 232 2.11.4. Upādānaupādāniyaduka 2.11.4.1. Paṭiccavāra 2.11.4.1.1–4. Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu Upādānañceva upādāniyañca dhammaṁ paṭicca upādāno ceva upādāniyo ca dhammo uppajjati hetupaccayā—diṭṭhupādānaṁ paṭicca kāmupādānaṁ, kāmupādānaṁ paṭicca diṭṭhupādānaṁ. (Cakkaṁ.) 233 Upādānañceva upādāniyañca dhammaṁ paṭicca upādāniyo ceva no ca upādāno dhammo uppajjati hetupaccayā—upādāne paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 234 Upādānañceva upādāniyañca dhammaṁ paṭicca upādāno ceva upādāniyo ca upādāniyo ceva no ca upādāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—diṭṭhupādānaṁ paṭicca kāmupādānaṁ sampayuttakā ca khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. (Cakkaṁ.) 235 Upādāniyañceva no ca upādānaṁ dhammaṁ paṭicca upādāniyo ceva no ca upādāno dhammo uppajjati hetupaccayā—upādāniyañceva no ca upādānaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva ajjhattikā mahābhūtā.) 236 Upādāniyañceva no ca upādānaṁ dhammaṁ paṭicca upādāno ceva upādāniyo ca dhammo uppajjati hetupaccayā—upādāniye ceva no ca upādāne khandhe paṭicca upādānā. 237 Upādāniyañceva no ca upādānaṁ dhammaṁ paṭicca upādāno ceva upādāniyo ca upādāniyo ceva no ca upādāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—upādāniyañceva no ca upādānaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā upādānā ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 238 Upādānañceva upādāniyañca upādāniyañceva no ca upādānañca dhammaṁ paṭicca upādāno ceva upādāniyo ca dhammo uppajjati hetupaccayā—diṭṭhupādānañca sampayuttake ca khandhe paṭicca kāmupādānaṁ. (Cakkaṁ.) 239 Upādānañceva upādāniyañca upādāniyañceva no ca upādānañca dhammaṁ paṭicca upādāniyo ceva no ca upādāno dhammo uppajjati hetupaccayā—upādāniyañceva no ca upādānaṁ ekaṁ khandhañca upādāne ca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe… upādāne ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 240 Upādānañceva upādāniyañca upādāniyañceva no ca upādānañca dhammaṁ paṭicca upādāno ceva upādāniyo ca upādāniyo ceva no ca upādāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—upādāniyañceva no ca upādānaṁ ekaṁ khandhañca diṭṭhupādānañca paṭicca tayo khandhā kāmupādānañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe…. (Cakkaṁ.) 241 2.11.4.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Yathā upādānadukaṁ evaṁ paṭiccavāropi sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi kātabbā, ninnānākaraṇā, āmasanaṁ nānākaraṇaṁ.) 242 2.11.4.7. Pañhāvāra 2.11.4.7.1–4. Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu Upādāno ceva upādāniyo ca dhammo upādānassa ceva upādāniyassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—upādānā ceva upādāniyā ca hetū sampayuttakānaṁ upādānānaṁ hetupaccayena paccayo. 243 Upādāno ceva upādāniyo ca dhammo upādāniyassa ceva no ca upādānassa dhammassa hetupaccayena paccayo—upādānā ceva upādāniyā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. (Upādānadukasadisā ninnānā, nava pañhā.) 244 Ārammaṇa Upādāno ceva upādāniyo ca dhammo upādānassa ceva upādāniyassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—upādāne ārabbha upādānā uppajjanti … tīṇi. 245 Upādāniyo ceva no ca upādāno dhammo upādāniyassa ceva no ca upādānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uddhaccaṁ domanassaṁ uppajjati; ariyā gotrabhuṁ paccavekkhanti, vodānaṁ paccavekkhanti, pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe samudāciṇṇe …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ …pe… (saṅkhittaṁ) anāgataṁsañāṇassa āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 246 Upādāniyo ceva no ca upādāno dhammo upādānassa ceva upādāniyassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ, itare dve upādānadukasadisā.) 247 Upādāno ceva 1246 --- patthana2 11:247 upādāniyo ca upādāniyo ceva no ca upādāno ca dhammā upādānassa ceva upādāniyassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Heṭṭhā adhipati tīṇi, upādānadukasadisā.) 248 Adhipati Upādāniyo ceva no ca upādāno dhammo upādāniyassa ceva no ca upādānassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; sekkhā gotrabhuṁ garuṁ katvā …pe… vodānaṁ …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ upādāniye ceva no ca upādāne khandhe garuṁ katvā upādāniyā ceva no ca upādānā khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—upādāniyā ceva no ca upādānādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. (Avasesā dvepi ārammaṇādhipati sahajātādhipatipi upādānadukasadisā.) 249 (Ghaṭanā adhipati tīṇi, upādānadukasadisā. Sabbe paccayā upādānadukasadisā. Upādāniye lokuttaraṁ natthi, paccanīyampi itare dve gaṇanāpi upādānadukasadisaṁ.) 250 Upādānaupādāniyadukaṁ niṭṭhitaṁ. 251 2.11.5. Upādānaupādānasampayuttaduka 2.11.5.1. Paṭiccavāra 2.11.5.1.1–4. Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu Upādānañceva upādānasampayuttañca dhammaṁ paṭicca upādāno ceva upādānasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā—diṭṭhupādānaṁ paṭicca kāmupādānaṁ. (Cakkaṁ kātabbaṁ.) 252 Upādānañceva upādānasampayuttañca dhammaṁ paṭicca upādānasampayutto ceva no ca upādāno dhammo uppajjati hetupaccayā—upādāne paṭicca sampayuttakā khandhā. 253 Upādānañceva upādānasampayuttañca dhammaṁ paṭicca upādāno ceva upādānasampayutto ca upādānasampayutto ceva no ca upādāno ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—diṭṭhupādānaṁ paṭicca kāmupādānaṁ sampayuttakā ca khandhā. (Cakkaṁ.) 254 2.11.5.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra Upādānasampayuttañceva no ca upādānaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Saṅkhittaṁ. Āmasanaṁ nānākaraṇaṁ upādānadukasadisaṁ nava pañhā. Rūpaṁ natthi. Evaṁ sabbepi vārā vitthāretabbā. Arūpaṁyeva.) 255 2.11.5.7. Pañhāvāra 2.11.5.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Upādāno ceva upādānasampayutto ca dhammo upādānassa ceva upādānasampayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—upādānā ceva upādānasampayuttā ca hetū sampayuttakānaṁ upādānānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Upādānā ceva upādānasampayuttā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Upādānā ceva upādānasampayuttā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upādānānañca hetupaccayena paccayo. 256 Upādānasampayutto ceva no ca upādāno dhammo upādānasampayuttassa ceva no ca upādānassa dhammassa hetupaccayena paccayo—upādānasampayuttā ceva no ca upādānā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Upādānasampayuttā ceva no ca upādānā hetū sampayuttakānaṁ upādānānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Upādānasampayuttā ceva no ca upādānā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upādānānañca hetupaccayena paccayo. 257 Upādāno ceva upādānasampayutto ca upādānasampayutto ceva no ca upādāno ca dhammā upādānassa ceva upādānasampayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—upādānā ceva upādānasampayuttā ca upādānasampayuttā ceva no ca upādānā ca hetū sampayuttakānaṁ upādānānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Upādānā ceva upādānasampayuttā ca upādānasampayuttā ceva no ca upādānā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Upādānā ceva upādānasampayuttā ca upādānasampayuttā ceva no ca upādānā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ upādānānañca hetupaccayena paccayo. 258 Ārammaṇa Upādāno ceva upādānasampayutto ca dhammo upādānassa ceva upādānasampayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—upādāne ārabbha upādānā uppajjanti. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Upādāne ārabbha upādānasampayuttā ceva no ca upādānā 1247 --- patthana2 11:258 khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Upādāne ārabbha upādānā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 259 Upādānasampayutto ceva no ca upādāno dhammo upādānasampayuttassa ceva no ca upādānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—upādānasampayutte ceva no ca upādāne khandhe ārabbha upādānasampayuttā ceva no ca upādānā khandhā uppajjanti. (Tīṇipi kātabbā, ghaṭane tīṇipi kātabbā.) 260 Adhipati Upādāno ceva upādānasampayutto ca dhammo upādānassa ceva upādānasampayuttassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. 261 Upādānasampayutto ceva no ca upādāno dhammo upādānasampayuttassa ceva no ca upādānassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. (Tīṇipi, tīsupi dvepi adhipati kātabbā, ghaṭanādhipatipi tīṇi.) 262 Anantara Upādāno ceva upādānasampayutto ca dhammo upādānassa ceva upādānasampayuttassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā upādānā ceva upādānasampayuttā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ upādānānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Evaṁ navapi pañhā kātabbā, āvajjanāpi vuṭṭhānampi natthi.) 263 Samanantarādi Upādāno ceva upādānasampayutto ca dhammo upādānassa ceva upādānasampayuttassa ca dhammassa samanantarapaccayena paccayo … nava … sahajātapaccayena paccayo … nava … aññamaññapaccayena paccayo … nava … nissayapaccayena paccayo … nava. 264 Upanissaya Upādāno ceva upādānasampayutto ca dhammo upādānassa ceva upādānasampayuttassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo …pe… tīṇi. 265 Upādānasampayutto ceva no ca upādāno dhammo upādānasampayuttassa ceva no ca upādānassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—upādānasampayuttā ceva no ca upādānā khandhā upādānasampayuttakānañceva no ca upādānānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo (tīṇi ghaṭanupanissayepi tīṇi) … āsevanapaccayena paccayo … nava. 266 Kammādi Upādānasampayutto ceva no ca upādāno dhammo upādānasampayuttassa ceva no ca upādānassa dhammassa kammapaccayena paccayo … tīṇi … āhārapaccayena paccayo … tīṇi … indriyapaccayena paccayo … tīṇi … jhānapaccayena paccayo … tīṇi … maggapaccayena paccayo … nava … sampayuttapaccayena paccayo … nava … atthipaccayena paccayo … nava … natthipaccayena paccayo … nava … vigatapaccayena paccayo … nava … avigatapaccayena paccayo … nava. 267 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 268 Paccanīyuddhāra Upādāno ceva upādānasampayutto ca dhammo upādānassa ceva upādānasampayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 269 Upādāno ceva upādānasampayutto ca dhammo upādānasampayuttassa ceva no ca upādānassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 270 Upādāno ceva upādānasampayutto ca dhammo upādānassa ceva upādānasampayuttassa ca upādānasampayuttassa ceva no ca upādānassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Evaṁ navapi kātabbā, ekekassa mūle tīṇi tīṇi pañhā.) 271 2.11.5.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava (sabbattha nava), noavigate nava. 272 2.11.5.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, naupanissaye nava (sabbattha nava), namagge nava, nasampayutte nava, nonatthiyā nava, novigate nava. 273 2.11.5.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe…. (Anulomamātikā kātabbā.) 274 Upādānaupādānasampayuttadukaṁ niṭṭhitaṁ. 275 2.11.6. Upādānavippayuttaupādāniyaduka 2.11.6.1–7. Paṭiccavāra 1248 --- patthana2 11:275 2.11.6.1–7.1–4. Paccayānulomādi Hetu Upādānavippayuttaṁ upādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto upādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—upādānavippayuttaṁ upādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 276 Upādānavippayuttaṁ anupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto anupādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—upādānavippayuttaṁ anupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 277 Upādānavippayuttaṁ anupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto upādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—upādānavippayutte anupādāniye khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 278 Upādānavippayuttaṁ anupādāniyaṁ dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto upādāniyo ca upādānavippayutto anupādāniyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— upādānavippayuttaṁ anupādāniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 279 Upādānavippayuttaṁ upādāniyañca upādānavippayuttaṁ anupādāniyañca dhammaṁ paṭicca upādānavippayutto upādāniyo dhammo uppajjati hetupaccayā— upādānavippayutte anupādāniye khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 280 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve …pe… avigate pañca. 281 Imaṁ dukaṁ cūḷantaraduke lokiyadukasadisaṁ, ninnānākaraṇaṁ. Upādānavippayuttaupādāniyadukaṁ niṭṭhitaṁ. 282 Upādānagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 2.1. Hetugocchaka |1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 2.1.1. Hetuduka 2.1.1.1. Paṭiccavāra 2.1.1.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Hetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā—alobhaṁ paṭicca adoso amoho, adosaṁ paṭicca alobho amoho, amohaṁ paṭicca alobho adoso, lobhaṁ paṭicca moho, mohaṁ paṭicca lobho, dosaṁ paṭicca moho, mohaṁ paṭicca doso; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 3 Hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā—hetuṁ dhammaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 4 Hetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu ca nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—alobhaṁ paṭicca adoso amoho sampayuttakā ca khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ (cakkaṁ). Lobhaṁ paṭicca moho sampayuttakā ca khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 5 Nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā—nahetuṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 6 Nahetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā—nahetū khandhe paṭicca hetū; paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paṭicca hetū. 7 Nahetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu ca nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— nahetuṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā hetu ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā hetu ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca hetū sampayuttakā ca khandhā. 8 Hetuñca nahetuñca dhammaṁ paṭicca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā—alobhañca sampayuttake ca khandhe paṭicca adoso amoho (cakkaṁ). Lobhañca sampayuttake ca khandhe paṭicca moho, dosañca sampayuttake ca khandhe paṭicca moho …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… alobhañca vatthuñca paṭicca adoso amoho …pe…. 9 Hetuñca nahetuñca dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati hetupaccayā—nahetuṁ ekaṁ khandhañca hetuñca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca hetuñca paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthuñca hetuñca paṭicca sampayuttakā khandhā. 10 Hetuñca nahetuñca dhammaṁ paṭicca hetu ca nahetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—nahetuṁ ekaṁ khandhañca alobhañca paṭicca tayo khandhā adoso amoho ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca alobhañca paṭicca dve khandhā 1249 --- patthana2 1:10 adoso amoho ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. (Cakkaṁ.) Nahetuṁ ekaṁ khandhañca lobhañca paṭicca tayo khandhā moho ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuñca alobhañca paṭicca adoso amoho sampayuttakā ca khandhā. 11 Ārammaṇādi Hetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā (rūpaṁ chaḍḍetvā arūpeyeva nava pañhā) … adhipatipaccayā (paṭisandhi natthi, paripuṇṇaṁ) ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ … (imaṁ nānaṁ) anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā (sabbe mahābhūtā yāva asaññasattā) … aññamaññapaccayā … nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā … āsevanapaccayā (dvīsupi paṭisandhi natthi) … kammapaccayā … vipākapaccayā (saṅkhittaṁ) … avigatapaccayā. 12 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava (sabbattha nava), avigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 13 Anulomaṁ. 14 2.1.1.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nahetuṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. 15 Nahetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 16 Naārammaṇādi Hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—hetuṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 17 Nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—nahetū khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… sabbe mahābhūtā …pe…. 18 Hetuñca nahetuñca dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— hetuñca nahetuñca khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… naadhipatipaccayā … (paripuṇṇaṁ) naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā. 19 Napurejāta Hetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe alobhaṁ paṭicca adoso amoho (cakkaṁ). Lobhaṁ paṭicca moho, mohaṁ paṭicca lobho; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 20 Hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe hetuṁ paṭicca sampayuttakā khandhā, hetuṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 21 Hetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu ca nahetu ca dhammā uppajjanti napurejātapaccayā— arūpe alobhaṁ paṭicca adoso amoho sampayuttakā ca khandhā (cakkaṁ). Lobhaṁ paṭicca moho sampayuttakā ca khandhā (cakkaṁ); paṭisandhikkhaṇe …pe…. 22 Nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe nahetuṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… nahetū khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 23 Nahetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe nahetū khandhe paṭicca hetū; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 24 Nahetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu ca nahetu ca dhammā uppajjanti napurejātapaccayā— arūpe nahetuṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā hetu ca …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 25 Hetuñca nahetuñca dhammaṁ paṭicca hetu dhammo uppajjati napurejātapaccayā— arūpe alobhañca sampayuttake ca khandhe paṭicca adoso amoho (cakkaṁ). Arūpe lobhañca sampayuttake ca khandhe paṭicca moho (cakkaṁ); paṭisandhikkhaṇe …pe…. 26 Hetuñca nahetuñca dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati napurejātapaccayā— arūpe nahetuṁ ekaṁ khandhañca hetuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… nahetū khandhe ca hetuñca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, hetuñca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 27 Hetuñca nahetuñca dhammaṁ paṭicca hetu ca nahetu ca dhammā uppajjanti napurejātapaccayā—arūpe nahetuṁ ekaṁ khandhañca alobhañca paṭicca tayo khandhā adoso amoho ca …pe… dve khandhe 1250 --- patthana2 1:27 …pe… (cakkaṁ). Nahetuṁ ekaṁ khandhañca lobhañca paṭicca tayo khandhā moho ca (cakkaṁ); paṭisandhikkhaṇe …pe…. 28 Napacchājātādi Hetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu dhammo uppajjati napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā. 29 Nakammādi Hetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati nakammapaccayā—hetuṁ paṭicca sampayuttakā cetanā. 30 Nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati nakammapaccayā—nahetū khandhe paṭicca sampayuttakā cetanā … bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe…. 31 Hetuñca nahetuñca dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati nakammapaccayā— hetuñca sampayuttake ca khandhe paṭicca sampayuttakā cetanā. 32 Hetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu dhammo uppajjati navipākapaccayā … nava. 33 Naāhārādi Nahetuṁ dhammaṁ paṭicca nahetu dhammo uppajjati naāhārapaccayā—bāhiraṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… naindriyapaccayā—bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe… asaññasattānaṁ mahābhūte paṭicca rūpajīvitindriyaṁ, najhānapaccayā—pañcaviññāṇaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… namaggapaccayā— ahetukaṁ nahetuṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… nasampayuttapaccayā … navippayuttapaccayā … (napurejātasadisaṁ, arūpapañhāyeva) nonatthipaccayā … novigatapaccayā. 34 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 35 Paccanīyaṁ. 36 2.1.1.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi …pe… naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 37 Anulomapaccanīyaṁ. 38 2.1.1.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve …pe… kamme dve, vipāke ekaṁ, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte dve …pe… avigate dve. 39 Paccanīyānulomaṁ. 40 2.1.1.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi paṭiccavārasadisāyeva pañhā. Mahābhūtesu niṭṭhitesu “vatthuṁ paccayā”ti kātabbā. Pañcāyatanāni anulomepi paccanīyepi yathā labbhanti tathā kātabbā. Saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paripuṇṇo. Rūpaṁ natthi, arūpameva.) 41 2.1.1.7. Pañhāvāra 2.1.1.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Hetu dhammo hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo—alobho adosassa amohassa hetupaccayena paccayo (cakkaṁ). Lobho mohassa hetupaccayena paccayo, doso mohassa hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 42 Hetu dhammo nahetussa dhammassa hetupaccayena paccayo—hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 43 Hetu dhammo hetussa ca nahetussa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—alobho adosassa amohassa sampayuttakānañca khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. (Cakkaṁ.) Lobho mohassa …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 44 Ārammaṇa Hetu dhammo hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—hetuṁ ārabbha hetū uppajjanti. 45 Hetu dhammo nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—hetuṁ ārabbha nahetū khandhā uppajjanti. 46 Hetu dhammo hetussa ca nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—hetuṁ ārabbha hetū ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 47 Nahetu dhammo nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati. Jhānā vuṭṭhahitvā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ 1251 --- patthana2 1:47 paccavekkhanti, phalaṁ …pe… nibbānaṁ …pe… nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Ariyā nahetū pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti, cakkhuṁ …pe… vatthuṁ, nahetū khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena nahetucittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… nahetū khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 48 Nahetu dhammo hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā. (Paṭhamagamanaṁyeva, āvajjanā natthi. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassāti idaṁ natthi.) 49 Nahetu dhammo hetussa ca nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, taṁ ārabbha hetū ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. (Tattha tattha ṭhitena imaṁ kātabbaṁ dutiyagamanasadisaṁ.) 50 Hetu ca nahetu ca dhammā hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—hetuñca sampayuttake ca khandhe ārabbha hetū uppajjanti. 51 Hetu ca nahetu ca dhammā nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— hetuñca sampayuttake ca khandhe ārabbha nahetū khandhā uppajjanti. 52 Hetu ca nahetu ca dhammā hetussa ca nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—hetuñca sampayuttake ca khandhe ārabbha hetū ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 53 Adhipati Hetu dhammo hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—hetuṁ garuṁ katvā hetū uppajjanti. Sahajātādhipati—hetu adhipati sampayuttakānaṁ hetūnaṁ adhipatipaccayena paccayo. 54 Hetu dhammo nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—hetuṁ garuṁ katvā nahetū khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—hetu adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 55 Hetu dhammo hetussa ca nahetussa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—hetuṁ garuṁ katvā hetū ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—hetu adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetūnañca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 56 Nahetu dhammo nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā (Vitthāretabbaṁ yāva. Nahetū khandhā.) Sahajātādhipati—nahetu adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 57 Nahetu dhammo hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā. (Saṅkhittaṁ. Yāva vatthu nahetū ca khandhā tāva kātabbaṁ.) Sahajātādhipati—nahetu adhipati sampayuttakānaṁ hetūnaṁ adhipatipaccayena paccayo. 58 Nahetu dhammo hetussa ca nahetussa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, taṁ garuṁ katvā nahetū khandhā ca hetū ca uppajjanti, pubbe suciṇṇāni. (Yāva vatthu nahetū khandhā, ca tāva kātabbaṁ.) Sahajātādhipati—nahetu adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetūnañca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 59 Hetu ca nahetu ca dhammā hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—hetuñca sampayuttake ca khandhe garuṁ katvā hetū uppajjanti. 60 Hetu ca nahetu ca dhammā nahetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—hetuñca 1252 --- patthana2 1:60 sampayuttake ca khandhe garuṁ katvā nahetū khandhā uppajjanti. 61 Hetu ca nahetu ca dhammā hetussa ca nahetussa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—hetuñca sampayuttake ca khandhe garuṁ katvā hetū ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 62 Anantara Hetu dhammo hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā hetū pacchimānaṁ pacchimānaṁ hetūnaṁ anantarapaccayena paccayo. 63 Hetu dhammo nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā hetū pacchimānaṁ pacchimānaṁ nahetūnaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 64 Hetu dhammo hetussa ca nahetussa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā hetū pacchimānaṁ pacchimānaṁ hetūnaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 65 Nahetu dhammo nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā nahetū khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nahetūnaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa (saṅkhittaṁ) nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 66 Nahetu dhammo hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo …pe…. 67 Nahetu dhammo hetussa ca nahetussa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo. (Nahetumūlakaṁ tīṇipi ekasadisaṁ.) 68 Hetū ca nahetū ca dhammā hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā hetū ca sampayuttakā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ hetūnaṁ anantarapaccayena paccayo. 69 Hetū ca nahetū ca dhammā nahetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā hetū ca sampayuttakā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nahetūnaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 70 Hetū ca nahetū ca dhammā hetussa ca nahetussa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā hetū ca sampayuttakā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ hetūnaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 71 Samanantarādi Hetu dhammo hetussa dhammassa samanantarapaccayena paccayo (anantarasadisaṁ.) … Sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo (ime dvepi paṭiccasadisā. Nissayapaccayo paccayavāre nissayapaccayasadiso.) 72 Upanissaya Hetu dhammo hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—hetū hetūnaṁ upanissayapaccayena paccayo. 73 Hetu dhammo nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—hetū nahetūnaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 74 Hetu dhammo hetussa ca nahetussa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—hetū hetūnaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 75 Nahetu dhammo nahetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti …pe… diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 76 Nahetu dhammo hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… patthanāya maggassa phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 77 Nahetu dhammo hetussa ca nahetussa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo. (Dutiyaupanissayasadisaṁ.) 78 Hetū ca nahetū ca dhammā hetussa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—hetū ca sampayuttakā ca khandhā hetūnaṁ upanissayapaccayena paccayo. 79 Hetū ca nahetū ca dhammā nahetussa dhammassa 1253 --- patthana2 1:79 upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—hetū ca sampayuttakā ca khandhā nahetūnaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 80 Hetū ca nahetū ca dhammā hetussa ca nahetussa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—hetū ca sampayuttakā ca khandhā hetūnañca sampayuttakānañca khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 81 Purejāta Nahetu dhammo nahetussa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu nahetūnaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 82 Nahetu dhammo hetussa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Vatthupurejātaṁ—vatthu hetūnaṁ purejātapaccayena paccayo. 83 Nahetu dhammo hetussa ca nahetussa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu hetūnaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 84 Pacchājātādi Hetu dhammo nahetussa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā hetū purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 85 Nahetu dhammo nahetussa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā nahetū khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 86 Hetū ca nahetū ca dhammā nahetussa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo— pacchājātā hetū ca sampayuttakā ca khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 87 Hetu dhammo hetussa dhammassa āsevanapaccayena paccayo (anantarasadisaṁ). 88 Kamma Nahetu dhammo nahetussa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—nahetu cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—nahetu cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 89 Nahetu dhammo hetussa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—nahetu cetanā sampayuttakānaṁ hetūnaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—nahetu cetanā vipākānaṁ hetūnaṁ kammapaccayena paccayo. 90 Nahetu dhammo hetussa ca nahetussa ca dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—nahetu cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetūnaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—nahetu cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ hetūnaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 91 Vipāka Hetu dhammo hetussa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko alobho adosassa amohassa vipākapaccayena paccayo. (Paṭiccavārasadisaṁ. Vipākavibhaṅge nava pañhā.) 92 Āhāra Nahetu dhammo nahetussa dhammassa āhārapaccayena paccayo—nahetū āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 93 Nahetu dhammo hetussa dhammassa āhārapaccayena paccayo—nahetū āhārā sampayuttakānaṁ hetūnaṁ āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 94 Nahetu dhammo hetussa ca nahetussa ca dhammassa āhārapaccayena paccayo—nahetū āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetūnaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 95 Indriya Hetu dhammo hetussa dhammassa indriyapaccayena paccayo …pe…. (Hetumūlake tīṇi.) 96 Nahetu dhammo 1254 --- patthana2 1:96 nahetussa dhammassa indriyapaccayena paccayo—nahetū indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. (Evaṁ indriyapaccayā vitthāretabbā. Nava.) 97 Jhānādi Nahetu dhammo nahetussa dhammassa jhānapaccayena paccayo … tīṇi. 98 Hetu dhammo hetussa dhammassa maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo. (Imesu dvīsu nava.) 99 Vippayutta Hetu dhammo nahetussa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe hetū kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Hetū vatthussa vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—hetū purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 100 Nahetu dhammo nahetussa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—nahetū khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe nahetū khandhā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Khandhā vatthussa …pe… vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa, vatthu nahetūnaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—nahetū khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 101 Nahetu dhammo hetussa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu hetūnaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu hetūnaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 102 Nahetu dhammo hetussa ca nahetussa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu hetūnaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu hetūnaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 103 Hetū ca nahetū ca dhammā nahetussa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—hetū ca sampayuttakā ca khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe hetū ca sampayuttakā ca khandhā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—hetū ca sampayuttakā ca khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 104 Atthyādi Hetu dhammo hetussa dhammassa atthipaccayena paccayo—alobho adosassa amohassa atthipaccayena paccayo (cakkaṁ). Lobho mohassa atthipaccayena paccayo (cakkaṁ); paṭisandhikkhaṇe …pe…. 105 Hetu dhammo nahetussa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—hetū purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 106 Hetu dhammo hetussa ca nahetussa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—alobho adosassa amohassa sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. (Cakkaṁ.) Lobho mohassa sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo (cakkaṁ); paṭisandhikkhaṇe …pe…. 107 Nahetu dhammo nahetussa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—nahetu eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe nahetu eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ …pe… khandhā vatthussa atthipaccayena paccayo; vatthu khandhānaṁ atthipaccayena paccayo; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ …pe… dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… 1255 --- patthana2 1:107 phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa, cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa, vatthu nahetūnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—nahetū khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 108 Nahetu dhammo hetussa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātā—nahetū khandhā sampayuttakānaṁ hetūnaṁ atthipaccayena paccayo. Paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthu hetūnaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti; vatthu hetūnaṁ atthipaccayena paccayo. 109 Nahetu dhammo hetussa ca nahetussa ca dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—nahetu eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ hetūnaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthu hetūnaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti; vatthu hetūnaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 110 Hetu ca nahetu ca dhammā hetussa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—alobho ca sampayuttakā ca khandhā adosassa amohassa atthipaccayena paccayo (cakkaṁ). Lobho ca sampayuttakā ca khandhā mohassa atthipaccayena paccayo (cakkaṁ); paṭisandhikkhaṇe …pe… alobho ca vatthu ca adosassa amohassa atthipaccayena paccayo. (Cakkaṁ.) 111 Hetu ca nahetu ca dhammā nahetussa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—nahetu eko khandho ca hetū ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… paṭisandhikkhaṇe hetū ca vatthu ca nahetūnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Sahajātā—hetū ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—hetū ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—hetū ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 112 Hetu ca nahetu ca dhammā hetussa ca nahetussa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—nahetu eko khandho ca alobho ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ adosassa amohassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo (cakkaṁ). Nahetu eko khandho ca lobho ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ mohassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo (cakkaṁ); paṭisandhikkhaṇe nahetu eko khandho ca alobho ca (cakkaṁ). Paṭisandhikkhaṇe …pe… alobho ca vatthu ca adosassa amohassa sampayuttakānañca khandhānaṁ atthipaccayena paccayo, lobho ca vatthu ca mohassa sampayuttakānañca khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …. 113 Natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 114 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Evaṁ anumajjantena gaṇetabbaṁ.) 115 Anulomaṁ. 116 Hetu dhammo hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 117 Hetu dhammo nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 118 Hetu dhammo hetussa ca nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 119 Nahetu 1256 --- patthana2 1:119 dhammo nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 120 Nahetu dhammo hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 121 Nahetu dhammo hetussa ca nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 122 Hetu ca nahetu ca dhammā hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 123 Hetu ca nahetu ca dhammā nahetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo pacchājātapaccayena paccayo. 124 Hetu ca nahetu ca dhammā hetussa ca nahetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 125 2.1.1.7.2. Paccayapaccanīya 1.1.7.2.2. Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava …pe… noavigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 126 Paccanīyaṁ. 127 2.1.1.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye tīṇi …pe… namagge tīṇi, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 128 Anulomapaccanīyaṁ. 129 2.1.1.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā nava, vigate nava, avigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 130 Paccanīyānulomaṁ. Hetudukaṁ niṭṭhitaṁ. 131 2.1.2. Sahetukaduka 2.1.2.1. Paṭiccavāra 2.1.2.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 132 Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—sahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 133 Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 134 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 135 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca sahetukā khandhā. 136 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca sahetukā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 137 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe sahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 138 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— sahetuke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca mohañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 139 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paṭicca sahetuko ca 1257 --- patthana2 1:139 ahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe sahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… sahetuke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 140 Ārammaṇa Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 141 Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 142 Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe …pe…. 143 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—ahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca ahetukā khandhā. 144 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca sahetukā khandhā. 145 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe sahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 146 Adhipati Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati adhipatipaccayā—sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 147 Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati adhipatipaccayā—sahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 148 Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti adhipatipaccayā—sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 149 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati adhipatipaccayā—ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 150 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati adhipatipaccayā—sahetuke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 151 Anantarādi Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā—sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 152 Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā—sahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 153 Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti sahajātapaccayā—sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā moho ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 154 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā—ahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 155 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā. (Ime pañca pañhā hetusadisā, ninnānaṁ.) 156 Aññamañña Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati aññamaññapaccayā— sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 157 Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati 1258 --- patthana2 1:157 aññamaññapaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho; paṭisandhikkhaṇe sahetuke khandhe paṭicca vatthu. 158 Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti aññamaññapaccayā—vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vatthu ca …pe… dve khandhe …pe…. 159 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati aññamaññapaccayā—ahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe ahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vatthu ca …pe… dve khandhe …pe…. (Saṅkhittaṁ, yāva asaññasattā.) 160 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati aññamaññapaccayā— vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca sahetukā khandhā. 161 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati aññamaññapaccayā—vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe sahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 162 Nissayādi Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati nissayapaccayā … upanissayapaccayā … purejātapaccayā … āsevanapaccayā … kammapaccayā … vipākapaccayā … āhārapaccayā … indriyapaccayā … jhānapaccayā … maggapaccayā … (jhānampi maggampi sahajātapaccayasadisā, bāhirā mahābhūtā natthi) sampayuttapaccayā … vippayuttapaccayā … atthipaccayā … natthipaccayā … vigatapaccayā … avigatapaccayā. 163 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca, anantare cha, samanantare cha, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye cha, purejāte cha, āsevane cha, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte cha, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā cha, vigate cha, avigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 164 Anulomaṁ. 165 2.1.2.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 166 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Sabbaṁ yāva asaññasattā tāva kātabbaṁ.) 167 Naārammaṇādi Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—sahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 168 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—ahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ …pe…. 169 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—sahetuke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca mohañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 170 Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … (anulomasahajātasadisā) naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā … napurejātapaccayā—arūpe sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 171 Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho, sahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 172 Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti napurejātapaccayā—arūpe vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 173 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca 1259 --- patthana2 1:173 ahetuko dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe ahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā tāva vitthāro.) 174 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca sahetukā khandhā. 175 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti napurejātapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca sahetukā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 176 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe sahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 177 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati napurejātapaccayā—sahetuke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca mohañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 178 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paṭicca sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti napurejātapaccayā—paṭisandhikkhaṇe sahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… sahetuke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 179 Napacchājātādi Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati napacchājātapaccayā … naāsevanapaccayā … nakammapaccayā—sahetuke khandhe paṭicca sahetukā cetanā. 180 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati nakammapaccayā—ahetuke khandhe paṭicca ahetukā cetanā … bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe…. 181 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati nakammapaccayā— vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā cetanā. 182 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati nakammapaccayā—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca mohañca paṭicca sampayuttakā cetanā … navipākapaccayā. (Paṭisandhi natthi.) 183 Naāhārādi Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati naāhārapaccayā … naindriyapaccayā … najhānapaccayā … namaggapaccayā … nasampayuttapaccayā. 184 Navippayuttādi Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe…. 185 Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 186 Sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti navippayuttapaccayā—arūpe vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe …pe…. 187 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca ahetuko dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe ahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā, dve khandhe …pe…. 188 Ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 189 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paṭicca sahetuko dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… nonatthipaccayā … novigatapaccayā. 190 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 191 Paccanīyaṁ. 192 2.1.2.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, 1260 --- patthana2 1:192 naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 193 Anulomapaccanīyaṁ. 194 2.1.2.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve (sabbattha dve), vipāke ekaṁ, āhāre dve, indriye dve, jhāne dve, magge ekaṁ, sampayutte dve …pe… avigate dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 195 Paccanīyānulomaṁ. 196 2.1.2.2. Sahajātavāra Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 197 2.1.2.3. Paccayavāra 2.1.2.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Sahetukaṁ dhammaṁ paccayā sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Sahetukamūlakaṁ paṭiccavārasadisaṁ.) 198 Ahetukaṁ dhammaṁ paccayā ahetuko dhammo …pe…. (Paṭiccavārasadisaṁyeva.) 199 Ahetukaṁ dhammaṁ paccayā sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā sahetukā khandhā, vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paccayā sahetukā khandhā. 200 Ahetukaṁ dhammaṁ paccayā sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— vatthuṁ paccayā sahetukā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ …pe…. 201 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paccayā sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— sahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 202 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paccayā ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— sahetuke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca mohañca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 203 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paccayā sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—sahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… sahetuke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe sahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… sahetuke khandhe ca mahābhūte ca paccayā kaṭattārūpaṁ. 204 Ārammaṇa Sahetukaṁ dhammaṁ paccayā sahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 205 Sahetukaṁ dhammaṁ paccayā ahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 206 Sahetukaṁ dhammaṁ paccayā sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe …pe…. 207 Ahetukaṁ dhammaṁ paccayā ahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—ahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paccayā khandhā, cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā khandhā. 208 Ahetukaṁ dhammaṁ paccayā sahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā sahetukā khandhā, vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 209 Ahetukaṁ dhammaṁ paccayā sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā moho ca. 210 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paccayā sahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—sahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 211 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ 1261 --- patthana2 1:211 paccayā ahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 212 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paccayā sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe …pe…. 213 Adhipati Sahetukaṁ dhammaṁ paccayā sahetuko dhammo uppajjati adhipatipaccayā. (Adhipatiyā nava pañhā pavatteyeva.) 214 Anantarādi Sahetukaṁ dhammaṁ paccayā sahetuko dhammo uppajjati anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā … tīṇi. (Paṭiccavārasadisā.) 215 Ahetukaṁ dhammaṁ paccayā ahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā—ahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā), cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā khandhā. 216 Ahetukaṁ dhammaṁ paccayā sahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā—vatthuṁ paccayā sahetukā khandhā, vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 217 Ahetukaṁ dhammaṁ paccayā sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti sahajātapaccayā—vatthuṁ paccayā sahetukā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ …pe…. 218 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paccayā sahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā—sahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 219 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paccayā ahetuko dhammo uppajjati sahajātapaccayā—sahetuke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca mohañca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 220 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paccayā sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti sahajātapaccayā—sahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… sahetuke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… sahetuke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā moho ca …pe… paṭisandhikkhaṇe sahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… sahetuke khandhe ca mahābhūte ca paccayā kaṭattārūpaṁ. 221 Aññamaññādi Sahetukaṁ dhammaṁ paccayā sahetuko dhammo uppajjati aññamaññapaccayā …pe… avigatapaccayā. 222 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (sabbattha nava), avigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 223 Anulomaṁ. 224 2.1.2.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Sahetukaṁ dhammaṁ paccayā ahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 225 Ahetukaṁ dhammaṁ paccayā ahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā), cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā khandhā moho ca. 226 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ paccayā ahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā 1262 --- patthana2 1:226 vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 227 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, nanissaye tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 228 Paccanīyaṁ. 229 2.1.2.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 230 Anulomapaccanīyaṁ. 231 2.1.2.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi, anantare tīṇi …pe… magge tīṇi, sampayutte tīṇi …pe… avigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 232 Paccanīyānulomaṁ. 233 2.1.2.4. Nissayavāra Nissayavāro paccayavārasadiso. 234 2.1.2.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.1.2.5.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Sahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 235 Ahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ saṁsaṭṭhā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā. 236 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ saṁsaṭṭho sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 237 Ārammaṇa Sahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho sahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 238 Sahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho ahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 239 Sahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho sahetuko ca ahetuko ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe …pe…. 240 Ahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho ahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—ahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 241 Ahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho sahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ saṁsaṭṭhā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā. 242 Sahetukañca ahetukañca dhammaṁ saṁsaṭṭho sahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 243 Adhipati Sahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho sahetuko dhammo uppajjati adhipatipaccayā— sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 244 Anantarādi Sahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho sahetuko dhammo uppajjati anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā …pe… vipākapaccayā—vipākaṁ sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 245 Ahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho ahetuko dhammo uppajjati vipākapaccayā—vipākaṁ ahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… jhānapaccayā …pe… avigatapaccayā. 246 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe cha, adhipatiyā ekaṁ, anantare cha, samanantare cha, sahajāte cha, aññamaññe cha, nissaye cha, upanissaye cha, purejāte cha …pe… vipāke dve, āhāre cha, indriye cha, jhāne cha, magge pañca …pe… avigate cha. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 247 Anulomaṁ. 248 2.1.2.5.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Sahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho ahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 249 Ahetukaṁ dhammaṁ 1263 --- patthana2 1:249 saṁsaṭṭho ahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (Saṅkhittaṁ.) 250 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naadhipatiyā cha, napurejāte cha, napacchājāte cha, naāsevane cha, nakamme cattāri, navipāke cha, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte cha. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 251 Paccanīyaṁ. 252 2.1.2.5.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naadhipatiyā tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, navippayutte tīṇi. 253 Anulomapaccanīyaṁ. 254 2.1.2.5.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve …pe… kamme dve, vipāke ekaṁ, āhāre dve …pe… magge ekaṁ …pe… avigate dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 255 Paccanīyānulomaṁ. 256 2.1.2.6. Sampayuttavāra Sampayuttavāro saṁsaṭṭhavārasadiso. 257 2.1.2.7. Pañhāvāra 2.1.2.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Sahetuko dhammo sahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo—sahetukā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 258 Sahetuko dhammo ahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo—sahetukā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 259 Sahetuko dhammo sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo— sahetukā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 260 Ahetuko dhammo ahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo—vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 261 Ahetuko dhammo sahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo—vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 262 Ahetuko dhammo sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo— vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 263 Ārammaṇa Sahetuko dhammo sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati. Ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti. Pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe …pe… sahetuke khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; kusalākusale niruddhe sahetuko vipāko tadārammaṇatā uppajjati; cetopariyañāṇena sahetukacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti. Ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… sahetukā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo; sahetuke khandhe ārabbha sahetukā khandhā uppajjanti. 264 Sahetuko dhammo ahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—sahetuke khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, kusalākusale niruddhe ahetuko vipāko tadārammaṇatā uppajjati, sahetuke khandhe ārabbha ahetukā khandhā ca moho ca uppajjanti. 265 Sahetuko dhammo sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—sahetuke khandhe ārabbha vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 266 Ahetuko dhammo ahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—nibbānaṁ āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … ahetuke khandhe ca mohañca aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; kusalākusale niruddhe ahetuko vipāko tadārammaṇatā uppajjati; rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… ahetuke khandhe ca mohañca ārabbha ahetukā khandhā ca moho ca uppajjanti. 267 Ahetuko dhammo sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā nibbānaṁ paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa ārammaṇapaccayena paccayo. Ariyā ahetuke pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese …pe… pubbe …pe… 1264 --- patthana2 1:267 cakkhuṁ …pe… vatthuṁ …pe… ahetuke khandhe ca mohañca aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; kusalākusale niruddhe sahetuko vipāko tadārammaṇatā uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena ahetukacittasamaṅgissa cittaṁ jānanti; ahetukā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo; ahetuke khandhe ca mohañca ārabbha sahetukā khandhā uppajjanti. 268 Ahetuko dhammo sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cakkhuṁ ārabbha vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti; sotaṁ …pe… vatthuṁ … ahetuke khandhe ca mohañca ārabbha vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 269 Sahetuko ca ahetuko ca dhammā sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca mohañca ārabbha sahetukā khandhā uppajjanti. 270 Sahetuko ca ahetuko ca dhammā ahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca mohañca ārabbha ahetukā khandhā ca moho ca uppajjanti. 271 Sahetuko ca ahetuko ca dhammā sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca mohañca ārabbha vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 272 Adhipati Sahetuko dhammo sahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā …pe… phalaṁ …pe… sahetuke khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—sahetukādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 273 Sahetuko dhammo ahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—sahetukādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 274 Sahetuko dhammo sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—sahetukādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 275 Ahetuko dhammo sahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—ariyā nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … ahetuke khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 276 Anantara Sahetuko dhammo sahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā sahetukā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ sahetukānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa … maggo phalassa … phalaṁ phalassa … anulomaṁ phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 277 Sahetuko dhammo ahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā pacchimassa pacchimassa vicikicchāsahagatassa uddhaccasahagatassa mohassa anantarapaccayena paccayo; sahetukaṁ cuticittaṁ ahetukassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo; sahetukaṁ bhavaṅgaṁ āvajjanāya anantarapaccayena paccayo; sahetukaṁ bhavaṅgaṁ ahetukassa bhavaṅgassa anantarapaccayena paccayo; sahetukā khandhā ahetukassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 278 Sahetuko dhammo sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo. 279 Ahetuko dhammo ahetukassa dhammassa 1265 --- patthana2 1:279 anantarapaccayena paccayo—purimo purimo vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho pacchimassa pacchimassa vicikicchāsahagatassa uddhaccasahagatassa mohassa anantarapaccayena paccayo; purimā purimā ahetukā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ ahetukānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; āvajjanā pañcannaṁ viññāṇānaṁ anantarapaccayena paccayo. 280 Ahetuko dhammo sahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho pacchimānaṁ pacchimānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; ahetukaṁ cuticittaṁ sahetukassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo; ahetukaṁ bhavaṅgaṁ sahetukassa bhavaṅgassa anantarapaccayena paccayo; āvajjanā sahetukānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; ahetukā khandhā sahetukassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 281 Ahetuko dhammo sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho pacchimānaṁ pacchimānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo; āvajjanā vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo. 282 Sahetuko ca ahetuko ca dhammā sahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 283 Sahetuko ca ahetuko ca dhammā ahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca pacchimassa pacchimassa vicikicchāsahagatassa uddhaccasahagatassa mohassa anantarapaccayena paccayo; vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca ahetukassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 284 Sahetuko ca ahetuko ca dhammā sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo. 285 Sahajātādi Sahetuko dhammo sahetukassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo (paṭiccavāre sahajātasadisaṁ, iha ghaṭanā natthi) … aññamaññapaccayena paccayo (paṭiccavārasadisaṁ) … nissayapaccayena paccayo. (Paṭiccavāre nissayapaccayasadisaṁ, iha ghaṭanā natthi.) 286 Upanissaya Sahetuko dhammo sahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—sahetukā khandhā sahetukānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 287 Sahetuko dhammo ahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—sahetukā khandhā ahetukānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 288 Sahetuko dhammo sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—sahetukā khandhā vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 289 Ahetuko dhammo ahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—kāyikaṁ sukhaṁ kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, mohassa ca upanissayapaccayena paccayo; kāyikaṁ dukkhaṁ … utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, mohassa ca upanissayapaccayena paccayo; moho kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, mohassa ca upanissayapaccayena paccayo; kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utu … bhojanaṁ, senāsanaṁ, moho ca kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 290 Ahetuko dhammo sahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, 1266 --- patthana2 1:290 pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—kāyikaṁ sukhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ … mohaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; kāyikaṁ sukhaṁ …pe… moho ca saddhāya …pe… paññāya rāgassa …pe… patthanāya maggassa phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 291 Ahetuko dhammo sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—kāyikaṁ sukhaṁ moho ca vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 292 Sahetuko ca ahetuko ca dhammā sahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca sahetukānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 293 Sahetuko ca ahetuko ca dhammā ahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca ahetukānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 294 Sahetuko ca ahetuko ca dhammā sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 295 Purejāta Ahetuko dhammo ahetukassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, kusalākusale niruddhe ahetuko vipāko tadārammaṇatā uppajjati; rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa … purejātaṁ vatthu ahetukānaṁ khandhānaṁ mohassa ca purejātapaccayena paccayo. 296 Ahetuko dhammo sahetukassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; kusalākusale niruddhe sahetuko vipāko tadārammaṇatā uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Vatthupurejātaṁ—vatthu sahetukānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 297 Ahetuko dhammo sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ārabbha vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca purejātapaccayena paccayo. 298 Pacchājātādi Sahetuko dhammo ahetukassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā sahetukā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 299 Ahetuko dhammo ahetukassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā ahetukā khandhā ca moho ca purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 300 Sahetuko ca ahetuko ca dhammā ahetukassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 301 Sahetuko dhammo sahetukassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo. (Anantarasadisaṁ. Āvajjanampi bhavaṅgampi natthi, āsevanapaccaye vajjetabbā navapi.) 302 Kamma Sahetuko dhammo sahetukassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—sahetukā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—sahetukā cetanā vipākānaṁ sahetukānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 303 Sahetuko dhammo ahetukassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—sahetukā 1267 --- patthana2 1:303 cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—sahetukā cetanā vipākānaṁ ahetukānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 304 Sahetuko dhammo sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—sahetukā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—sahetukā cetanā vipākānaṁ sahetukānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 305 Ahetuko dhammo ahetukassa dhammassa kammapaccayena paccayo—ahetukā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 306 Vipāka Sahetuko dhammo sahetukassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko sahetuko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 307 Sahetuko dhammo ahetukassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipākā sahetukā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 308 Sahetuko dhammo sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko sahetuko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 309 Ahetuko dhammo ahetukassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko ahetuko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa vipākapaccayena paccayo. 310 Āhāra Sahetuko dhammo sahetukassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … tīṇi. 311 Ahetuko dhammo ahetukassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—ahetukā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 312 Indriyādi Sahetuko dhammo sahetukassa dhammassa indriyapaccayena paccayo … tīṇi. 313 Ahetuko dhammo ahetukassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—ahetukā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇassa indriyapaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 314 Sahetuko dhammo sahetukassa dhammassa jhānapaccayena paccayo … tīṇi. 315 Ahetuko dhammo ahetukassa dhammassa jhānapaccayena paccayo—ahetukāni jhānaṅgāni sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 316 Sahetuko dhammo sahetukassa dhammassa maggapaccayena paccayo … tīṇi. 317 Sahetuko dhammo sahetukassa dhammassa sampayuttapaccayena paccayo. (Paṭiccavāre sampayuttasadisā cha pañhā.) 318 Vippayutta Sahetuko dhammo ahetukassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—sahetukā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe sahetukā khandhā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—sahetukā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 319 Ahetuko dhammo ahetukassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—ahetukā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe ahetukā khandhā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo; vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa … vatthu ahetukānaṁ khandhānaṁ mohassa ca vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—ahetukā khandhā ca moho ca purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 320 Ahetuko dhammo sahetukassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu sahetukānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu sahetukānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 321 Ahetuko dhammo sahetukassa ca 1268 --- patthana2 1:321 ahetukassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca vippayuttapaccayena paccayo. 322 Sahetuko ca ahetuko ca dhammā ahetukassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 323 Atthi Sahetuko dhammo sahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahetuko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 324 Sahetuko dhammo ahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—sahetukā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā mohassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—sahetukā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 325 Sahetuko dhammo sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo— sahetuko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; vicikicchāsahagato uddhaccasahagato eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ mohassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe sahetuko …pe…. 326 Ahetuko dhammo ahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—ahetuko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā kātabbaṁ). Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, kusalākusale niruddhe ahetuko vipāko tadārammaṇatā uppajjati; rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo; vatthu ahetukānaṁ khandhānaṁ mohassa ca atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—ahetukā khandhā ca moho ca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 327 Ahetuko dhammo sahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe vatthu sahetukānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; kusalākusale niruddhe sahetuko vipāko tadārammaṇatā uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, vatthu sahetukānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 328 Ahetuko dhammo sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ārabbha vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti, vatthu vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca atthipaccayena paccayo. 329 Sahetuko ca ahetuko ca dhammā sahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—vicikicchāsahagato uddhaccasahagato eko khandho ca moho ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe… paṭisandhikkhaṇe sahetuko eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. Sahajāto—sahetuko eko 1269 --- patthana2 1:329 khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. 330 Sahetuko ca ahetuko ca dhammā ahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—sahetukā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe sahetukā khandhā ca mahābhūtā ca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Sahajātā—vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca vatthu ca mohassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—sahetukā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—sahetukā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 331 Sahetuko ca ahetuko ca dhammā sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—vicikicchāsahagato uddhaccasahagato eko khandho ca moho ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe…. Sahajāto—vicikicchāsahagato uddhaccasahagato eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ mohassa ca atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. 332 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cha, ārammaṇe nava, adhipatiyā cattāri, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme cattāri, vipāke cattāri, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge tīṇi, sampayutte cha, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 333 Anulomaṁ. 334 2.Paccanīyuddhāra Sahetuko dhammo sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 335 Sahetuko dhammo ahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 336 Sahetuko dhammo sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 337 Ahetuko dhammo ahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 338 Ahetuko dhammo sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 339 Ahetuko dhammo sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 340 Sahetuko ca ahetuko ca dhammā sahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 341 Sahetuko ca ahetuko ca dhammā ahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 342 Sahetuko ca ahetuko ca dhammā sahetukassa ca ahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 343 2.1.2.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava …pe… (sabbattha nava) noavigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 344 Paccanīyaṁ. 345 2.1.2.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe cha, naadhipatiyā cha, naanantare cha, nasamanantare cha, naaññamaññe dve, naupanissaye cha …pe… namagge cha, nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā cha, novigate cha. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 346 Anulomapaccanīyaṁ. 347 2.1.2.7.4. 1270 --- patthana2 1:347 Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā cattāri, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme cattāri, vipāke cattāri, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge tīṇi, sampayutte cha, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 348 Paccanīyānulomaṁ. Sahetukadukaṁ niṭṭhitaṁ. 349 2.1.3. Hetusampayuttaduka 2.1.3.1–7. Paṭiccādivāra Hetu Hetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetusampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā— hetusampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 350 Hetusampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca hetuvippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā— hetusampayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 351 (Iminā kāraṇena vitthāretabbaṁ yathā sahetukadukaṁ ninnānākaraṇaṁ.) 352 Hetusampayuttadukaṁ niṭṭhitaṁ. 353 2.1.4. Hetusahetukaduka 2.1.4.1. Paṭiccavāra 2.1.4.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca hetu ceva sahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā—alobhaṁ paṭicca adoso amoho (cakkaṁ). Lobhaṁ paṭicca moho (cakkaṁ); paṭisandhikkhaṇe alobhaṁ paṭicca adoso amoho. (Cakkaṁ.) 354 Hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca sahetuko ceva na ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā—hetuṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 355 Hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca hetu ceva sahetuko ca sahetuko ceva na ca hetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—alobhaṁ paṭicca adoso amoho sampayuttakā ca khandhā (cakkaṁ). Lobhaṁ paṭicca moho sampayuttakā ca khandhā (cakkaṁ); paṭisandhikkhaṇe …pe…. 356 Sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko ceva na ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā—sahetukañceva na ca hetuṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 357 Sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu ceva sahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā—sahetuke ceva na ca hetū khandhe paṭicca hetū; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 358 Sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca hetu ceva sahetuko ca sahetuko ceva na ca hetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—sahetukañceva na ca hetuṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā hetu ca …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 359 Hetuñceva sahetukañca sahetukañceva na ca hetuñca dhammaṁ paṭicca hetu ceva sahetuko ca dhammo uppajjati hetupaccayā—alobhañca sampayuttake ca khandhe paṭicca adoso amoho (cakkaṁ). Lobhañca sampayuttake ca khandhe paṭicca moho (cakkaṁ); paṭisandhikkhaṇe …pe…. 360 Hetuñceva sahetukañca sahetukañceva na ca hetuñca dhammaṁ paṭicca sahetuko ceva na ca hetu dhammo uppajjati hetupaccayā—sahetukañceva na ca hetuṁ ekaṁ khandhañca hetuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 361 Hetuñceva sahetukañca sahetukañceva na ca hetuñca dhammaṁ paṭicca hetu ceva sahetuko ca sahetuko ceva na ca hetu ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— sahetukañceva na ca hetuṁ ekaṁ khandhañca alobhañca paṭicca tayo khandhā adoso amoho ca …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 362 (Saṅkhittaṁ. Evaṁ vitthāretabbaṁ.) 363 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava …pe… (sabbattha nava), avigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 364 Anulomaṁ. 365 2.1.4.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Naadhipatyādi Hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca hetu ceva sahetuko ca dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—alobhaṁ paṭicca adoso amoho (cakkaṁ); paṭisandhikkhaṇe …pe… (paripuṇṇaṁ nava), napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava. 366 Nakammādi Hetuñceva sahetukañca dhammaṁ paṭicca sahetuko ceva na ca hetu dhammo uppajjati nakammapaccayā—hetuṁ paṭicca sampayuttakā cetanā. 367 Sahetukañceva na ca hetuṁ dhammaṁ paṭicca sahetuko ceva na ca hetu dhammo uppajjati nakammapaccayā—sahetuke ceva na ca hetū khandhe paṭicca sampayuttakā 1271 --- patthana2 1:367 cetanā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 368 Hetuñceva sahetukañca sahetukañceva na ca hetuñca dhammaṁ paṭicca sahetuko ceva na ca hetu dhammo uppajjati nakammapaccayā—hetuñca sampayuttake ca khandhe paṭicca sampayuttakā cetanā … navipākapaccayā … navippayuttapaccayā. 369 Saṅkhyāvāra Suddha Naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 370 Paccanīyaṁ. 371 2.1.4.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 372 Anulomapaccanīyaṁ. 373 2.1.4.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Naadhipatiduka Naadhipatipaccayā hetuyā nava, ārammaṇe nava, anantare nava …pe… avigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 374 Paccanīyānulomaṁ. 375 2.1.4.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā.) 376 2.1.4.7. Pañhāvāra 2.1.4.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Hetu ceva sahetuko ca dhammo hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—alobho adosassa amohassa hetupaccayena paccayo. (Yathā paṭiccavārasadisaṁ.) 377 Hetu ceva sahetuko ca dhammo sahetukassa ceva na ca hetussa dhammassa hetupaccayena paccayo—hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 378 Hetu ceva sahetuko ca dhammo hetussa ceva sahetukassa ca sahetukassa ceva na ca hetussa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—alobho adosassa amohassa sampayuttakānañca khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. (Vitthāretabbaṁ.) 379 Ārammaṇa Hetu ceva sahetuko ca dhammo hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—hetuṁ ārabbha hetū uppajjanti. 380 Hetu ceva sahetuko ca dhammo sahetukassa ceva na ca hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—hetuṁ ārabbha sahetukā ceva na ca hetū khandhā uppajjanti. 381 Hetu ceva sahetuko ca dhammo hetussa ceva sahetukassa ca sahetukassa ceva na ca hetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—hetuṁ ārabbha hetū ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 382 Sahetuko ceva na ca hetu dhammo sahetukassa ceva na ca hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati. Jhānā vuṭṭhahitvā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti. Pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti. Sahetuke ceva na ca hetū khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati. Cetopariyañāṇena sahetukā ceva na ca hetucittasamaṅgissa cittaṁ jānāti; ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… sahetukā ceva na ca hetū khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 383 Sahetuko ceva na ca hetu dhammo hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā …. (Yathā paṭhamagamanaṁ evaṁ ninnānaṁ.) 384 Sahetuko ceva na ca hetu dhammo hetussa ceva sahetukassa ca sahetukassa ceva na ca hetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā …. (Yathā paṭhamagamanaṁ evaṁ ninnānaṁ.) 385 Hetu ceva sahetuko ca sahetuko ceva na ca hetu ca dhammā hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—hetuñca sampayuttake ca khandhe ārabbha hetū uppajjanti. 386 Hetu ceva sahetuko ca sahetuko ceva na ca hetu ca dhammā sahetukassa ceva na ca hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—hetuñca sampayuttake ca khandhe ārabbha sahetukā ceva na ca hetū khandhā uppajjanti. 387 Hetu ceva sahetuko ca sahetuko ceva na ca hetu ca dhammā hetussa ceva sahetukassa ca sahetukassa ceva na ca hetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—hetuñca sampayuttake 1272 --- patthana2 1:387 ca khandhe ārabbha hetū ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 388 Adhipati Hetu ceva sahetuko ca dhammo hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—hetuṁ garuṁ katvā hetū uppajjanti. Sahajātādhipati—hetu ceva sahetukādhipati sampayuttakānaṁ hetūnaṁ adhipatipaccayena paccayo. 389 Hetu ceva sahetuko ca dhammo sahetukassa ceva na ca hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—hetuṁ garuṁ katvā sahetukā ceva na ca hetū khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—hetu ceva sahetukādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 390 Hetu ceva sahetuko ca dhammo hetussa ceva sahetukassa ca sahetukassa ceva na ca hetussa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—hetuṁ garuṁ katvā hetū ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—hetu ceva sahetukādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetūnañca adhipatipaccayena paccayo. 391 Sahetuko ceva na ca hetu dhammo sahetukassa ceva na ca hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, sahetuke ceva na ca hetū khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—sahetuko ceva na ca hetu adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 392 Sahetuko ceva na ca hetu dhammo hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā … (paṭhamagamanaṁyeva). Sahajātādhipati—sahetuko ceva na ca hetu adhipati sampayuttakānaṁ hetūnaṁ adhipatipaccayena paccayo. 393 Sahetuko ceva na ca hetu dhammo hetussa ceva sahetukassa ca sahetukassa ceva na ca hetussa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā … (paṭhamagamanaṁyeva). Sahajātādhipati—sahetuko ceva na ca hetu adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetūnañca adhipatipaccayena paccayo. 394 Hetu ceva sahetuko ca sahetuko ceva na ca hetu ca dhammā hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—hetū ca sampayuttake ca khandhe garuṁ katvā hetū uppajjanti. 395 Hetu ceva sahetuko ca sahetuko ceva na ca hetu ca dhammā sahetukassa ceva na ca hetussa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—hetuñca sampayuttake ca khandhe garuṁ katvā sahetukā ceva na ca hetū khandhā uppajjanti. 396 Hetu ceva sahetuko ca sahetuko ceva na ca hetu ca dhammā hetussa ceva sahetukassa ca sahetukassa ceva na ca hetussa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—hetuñca sampayuttake ca khandhe garuṁ katvā hetū ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 397 Anantara Hetu ceva sahetuko ca dhammo hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā hetū pacchimānaṁ pacchimānaṁ hetūnaṁ anantarapaccayena paccayo. 398 Hetu ceva sahetuko ca dhammo sahetukassa ceva na ca hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā hetū pacchimānaṁ pacchimānaṁ sahetukānañceva na ca hetūnaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 399 Hetu ceva sahetuko ca dhammo hetussa ceva sahetukassa ca sahetukassa ceva na ca hetussa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā hetū pacchimānaṁ pacchimānaṁ hetūnaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 400 Sahetuko ceva na ca hetu dhammo sahetukassa ceva na ca hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā sahetukā ceva na ca hetū khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ 1273 --- patthana2 1:400 sahetukānañceva na ca hetūnaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa …pe… nirodhā vuṭṭhahantassa, nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 401 Sahetuko ceva na ca hetu dhammo hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā sahetukā ceva na ca hetū khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ hetūnaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa … (Saṅkhittaṁ.) 402 Sahetuko ceva na ca hetu dhammo hetussa ceva sahetukassa ca sahetukassa ceva na ca hetussa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā sahetukā ceva na ca hetū khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ hetūnaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa …pe…. 403 (Sahetuko ceva na ca hetumūlakaṁ tīṇipi ekasadisā.) 404 Hetu ceva sahetuko ca sahetuko ceva na ca hetu ca dhammā hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā hetū ca sampayuttakā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ hetūnaṁ anantarapaccayena paccayo. 405 Hetu ceva sahetuko ca sahetuko ceva na ca hetu ca dhammā sahetukassa ceva na ca hetussa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā hetū ca sampayuttakā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ sahetukānañceva na ca hetūnaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 406 Hetu ceva sahetuko ca sahetuko ceva na ca hetu ca dhammā hetussa ceva sahetukassa ca sahetukassa ceva na ca hetussa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā hetū ca sampayuttakā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ hetūnaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 407 Sahajātādi Hetu ceva sahetuko ca dhammo hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo. (Tīṇipi paccayā paṭiccavāre hetusadisā.) 408 Upanissaya Hetu ceva sahetuko ca dhammo hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—hetū hetūnaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Hetū sahetukānañceva na ca hetūnaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Hetū hetūnaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Imesaṁ dvinnampi pañhānaṁ mūlāni pucchitabbāni.) 409 Sahetuko ceva na ca hetu dhammo sahetukassa ceva na ca hetussa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti, sīlaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… patthanā saddhāya …pe… patthanāya maggassa phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 410 (Sahetuko ceva na ca hetumūlake iminākārena vitthāretabbā avasesā dve pañhā.) 411 Hetu ceva sahetuko ca sahetuko ceva na ca hetu ca dhammā hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—hetū ca sampayuttakā ca khandhā hetūnaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Dve mūlāni pucchitabbāni) Hetū ca sampayuttakā ca khandhā sahetukānañceva na ca hetūnaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Hetū ca sampayuttakā ca khandhā hetūnaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 412 Āsevana Hetu ceva sahetuko ca dhammo hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa āsevanapaccayena paccayo. (Anantarasadisaṁ.) 413 Kamma Sahetuko ceva na ca hetu dhammo sahetukassa ceva na ca hetussa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—sahetukā ceva na ca hetū cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—sahetukā ceva na ca hetū cetanā vipākānaṁ sahetukānañceva na ca hetūnaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 414 Sahetuko ceva na ca hetu 1274 --- patthana2 1:414 dhammo hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—sahetukā ceva na ca hetū cetanā sampayuttakānaṁ hetūnaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—sahetukā ceva na ca hetū cetanā vipākānaṁ hetūnaṁ kammapaccayena paccayo. 415 Sahetuko ceva na ca hetu dhammo hetussa ceva sahetukassa ca sahetukassa ceva na ca hetussa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—sahetukā ceva na ca hetū cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetūnañca kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—sahetukā ceva na ca hetū cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ hetūnañca kammapaccayena paccayo. 416 Vipāka Hetu ceva sahetuko ca dhammo hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko alobho adosassa amohassa ca vipākapaccayena paccayo (cakkaṁ); paṭisandhikkhaṇe alobho. (Yathā hetupaccayā evaṁ vitthāretabbaṁ, navapi vipākanti niyāmetabbaṁ.) 417 Āhārādi Sahetuko ceva na ca hetu dhammo sahetukassa ceva na ca hetussa dhammassa āhārapaccayena paccayo … tīṇi. 418 Hetu ceva sahetuko ca dhammo hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa indriyapaccayena paccayo. (Indriyanti niyāmetabbaṁ, navapi paripuṇṇaṁ.) 419 Sahetuko ceva na ca hetu dhammo sahetukassa ceva na ca hetussa dhammassa jhānapaccayena paccayo … tīṇi. 420 Hetu ceva sahetuko ca dhammo hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo … atthipaccayena paccayo … natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 421 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke nava, āhāre tīṇi, indriye nava, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 422 Anulomaṁ. 423 2.Paccanīyuddhāra Hetu ceva sahetuko ca dhammo hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 424 Hetu ceva sahetuko ca dhammo sahetukassa ceva na ca hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 425 Hetu ceva sahetuko ca dhammo hetussa ceva sahetukassa ca sahetukassa ceva na ca hetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 426 Sahetuko ceva na ca hetu dhammo sahetukassa ceva na ca hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 427 Sahetuko ceva na ca hetu dhammo hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 428 Sahetuko ceva na ca hetu dhammo hetussa ceva sahetukassa ca sahetukassa ceva na ca hetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 429 Hetu ceva sahetuko ca sahetuko ceva na ca hetu ca dhammā hetussa ceva sahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 430 Hetu ceva sahetuko ca sahetuko ceva na ca hetu ca dhammā sahetukassa ceva na ca hetussa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 431 Hetu ceva sahetuko ca sahetuko ceva na ca hetu ca dhammā hetussa ceva sahetukassa ca sahetukassa ceva na ca hetussa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 432 2.1.4.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 433 Paccanīyaṁ. 434 2.1.4.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, 1275 --- patthana2 1:434 naupanissaye tīṇi. (Saṅkhittaṁ. Sabbattha tīṇi), namagge tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 435 Anulomapaccanīyaṁ. 436 2.1.4.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte tīṇi, aññamaññe tīṇi, nissaye tīṇi, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā nava, vigate nava, avigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 437 Paccanīyānulomaṁ. Hetusahetukadukaṁ niṭṭhitaṁ. 438 2.1.5. Hetuhetusampayuttaduka 2.1.5.1–7. Paṭiccādivāra Hetuñceva hetusampayuttañca dhammaṁ paṭicca hetu ceva hetusampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā—alobhaṁ paṭicca adoso amoho (cakkaṁ). Lobhaṁ paṭicca moho (cakkaṁ); paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yathā hetusahetukadukaṁ evaṁ vitthāretabbaṁ, ninnānākaraṇaṁ.) 439 Hetuhetusampayuttadukaṁ niṭṭhitaṁ. 440 2.1.6. Nahetusahetukaduka 2.1.6.1. Paṭiccavāra 2.1.6.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—nahetuṁ sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 441 Nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— nahetū sahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 442 Nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko ca nahetu ahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—nahetuṁ sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 443 Nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 444 Nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca nahetū sahetukā khandhā. 445 Nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko ca nahetu ahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca nahetū sahetukā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 446 Nahetuṁ sahetukañca nahetuṁ ahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe nahetuṁ sahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 447 Nahetuṁ sahetukañca nahetuṁ ahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—nahetū sahetuke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 448 Nahetuṁ sahetukañca nahetuṁ ahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko ca nahetu ahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe nahetuṁ sahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… nahetū sahetuke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. 449 Ārammaṇa Nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—nahetuṁ sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 450 Nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—nahetuṁ ahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 451 Nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca nahetū sahetukā khandhā. 452 Nahetuṁ sahetukañca nahetuṁ ahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu sahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—paṭisandhikkhaṇe nahetuṁ sahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. (Saṅkhittaṁ. Evaṁ vibhajitabbaṁ.) 453 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye cattāri, purejāte dve, āsevane dve, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava (Saṅkhittaṁ. Sabbattha nava), 1276 --- patthana2 1:453 sampayutte cattāri, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 454 Anulomaṁ. 455 2.1.6.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—nahetuṁ ahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe. (Yāva asaññasattā moho natthi.) 456 Naārammaṇa Nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—nahetū sahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 457 Nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—nahetū ahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 458 Nahetuṁ sahetukañca nahetuṁ ahetukañca dhammaṁ paṭicca nahetu ahetuko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—nahetū sahetuke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… (Saṅkhittaṁ.) 459 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 460 Paccanīyaṁ. 461 2.1.6.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, naaññamaññe nava, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme ekaṁ, navipāke pañca, nasampayutte tīṇi, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 462 Anulomapaccanīyaṁ. 463 2.1.6.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ …pe… āhāre ekaṁ …pe… jhāne ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte ekaṁ …pe… vigate ekaṁ, avigate ekaṁ. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 464 Paccanīyānulomaṁ. 465 2.1.6.2. Sahajātavāra Sahajātavārepi evaṁ gaṇetabbaṁ. 466 2.1.6.3. Paccayavāra 2.1.6.3.1–4 Paccayānulomādi Nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ paccayā nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 467 Nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paccayā nahetu ahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, kaṭattārūpaṁ, upādārūpaṁ. 468 Nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paccayā nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā— vatthuṁ paccayā nahetū sahetukā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe… 469 Nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ paccayā nahetu sahetuko ca nahetu ahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā nahetū sahetukā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… 470 Nahetuṁ sahetukañca nahetuṁ ahetukañca dhammaṁ paccayā nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Ghaṭanā tīṇi, pavattipaṭisandhi paripuṇṇaṁ. Saṅkhittaṁ.) 471 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri …pe… aññamaññe cha …pe… purejāte āsevane cattāri …pe… avigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 472 Anulomaṁ. 473 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi …pe… novigate tīṇi. 474 Paccanīyaṁ. 475 2.1.6.4. Nissayavāra Nissayavāro paccayavārasadiso. 476 2.1.6.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.1.6.5.1–4 Paccayānulomādi Nahetuṁ sahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nahetu sahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—nahetuṁ sahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 477 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe dve, adhipatiyā ekaṁ, anantare dve (sabbattha dve), magge ekaṁ …pe… avigate dve. 478 Anulomaṁ. 479 Nahetuṁ ahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nahetu ahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—nahetuṁ ahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 480 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme dve, navipāke dve, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte dve. 481 Paccanīyaṁ. Evaṁ avasesāpi dve gaṇanā gaṇetabbā. 482 2.1.6.6. Sampayuttavāra Sampayuttavāro 1277 --- patthana2 1:482 saṁsaṭṭhavārasadiso 483 2.1.6.7. Pañhāvāra 2.1.6.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Ārammaṇa Nahetu sahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati; jhānaṁ …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti; pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe …pe… nahetū sahetuke khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; kusalākusale niruddhe nahetu sahetuko vipāko tadārammaṇatā uppajjati; cetopariyañāṇena nahetusahetukacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ …pe… ākiñcaññāyatanaṁ …pe… nahetū sahetukā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, ārammaṇapaccayena paccayo; nahetū sahetuke khandhe ārabbha nahetū sahetukā khandhā uppajjanti. 484 Nahetu sahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— nahetū sahetuke khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, kusalākusale niruddhe nahetu ahetuko vipāko tadārammaṇatā uppajjati, nahetū sahetuke khandhe ārabbha nahetū ahetukā khandhā uppajjanti. 485 Nahetu ahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— nibbānaṁ āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … nahetū ahetuke khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; kusalākusale niruddhe nahetu ahetuko vipāko tadārammaṇatā uppajjati. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… nahetū ahetuke khandhe ārabbha nahetū ahetukā khandhā uppajjanti. 486 Nahetu ahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— ariyā nibbānaṁ paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa ārammaṇapaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … nahetū ahetuke khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; kusalākusale niruddhe nahetu sahetuko vipāko tadārammaṇatā uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Cetopariyañāṇena nahetuahetukacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Nahetū ahetukā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, ārammaṇapaccayena paccayo; nahetū ahetuke khandhe ārabbha nahetū sahetukā khandhā uppajjanti. 487 Adhipati Nahetu sahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ samādiyitvā uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā paccavekkhati, jhānaṁ …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Nahetū sahetuke khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—nahetusahetukādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 488 Nahetu sahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—nahetu sahetukādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 489 Nahetu sahetuko dhammo nahetusahetukassa ca nahetuahetukassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—nahetu sahetukādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 490 Nahetu ahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—ariyā nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … nahetū ahetuke khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 491 Anantara Nahetu sahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā nahetū sahetukā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nahetusahetukānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ 1278 --- patthana2 1:491 gotrabhussa …pe… nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 492 Nahetu sahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— nahetu sahetukaṁ cuticittaṁ nahetuahetukassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo; nahetu sahetukaṁ bhavaṅgaṁ āvajjanāya, nahetu sahetukaṁ bhavaṅgaṁ nahetuahetukassa bhavaṅgassa, nahetū sahetukā khandhā nahetuahetukassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 493 Nahetu ahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā nahetū ahetukā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nahetuahetukānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; āvajjanā pañcannaṁ viññāṇānaṁ anantarapaccayena paccayo. 494 Nahetu ahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— nahetu ahetukaṁ cuticittaṁ nahetusahetukassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo; āvajjanā nahetusahetukānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; nahetū ahetukā khandhā nahetusahetukassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 495 Samanantarādi Nahetu sahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo (iha ghaṭanā natthi, satta pañhā) … aññamaññapaccayena paccayo (cha pañhā) … nissayapaccayena paccayo. (Pavattipaṭisandhi satta pañhā, iha ghaṭanā natthi.) 496 Upanissaya Nahetu sahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… patthanā saddhāya …pe… patthanāya maggassa phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 497 Nahetu sahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhā kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo; sīlaṁ …pe… patthanā kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo; saddhā …pe… patthanā kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. 498 Nahetu ahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—kāyikaṁ sukhaṁ kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo; kāyikaṁ dukkhaṁ … utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo; kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. 499 Nahetu ahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—kāyikaṁ sukhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… patthanāya maggassa phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 500 Purejāta Nahetu ahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; kusalākusale niruddhe nahetu ahetuko vipāko tadārammaṇatā uppajjati; rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa purejātapaccayena paccayo …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa … vatthu nahetuahetukānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 501 Nahetu ahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, kusalākusale niruddhe nahetu sahetuko vipāko 1279 --- patthana2 1:501 tadārammaṇatā uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Vatthupurejātaṁ—vatthu nahetusahetukānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 502 Pacchājāta Nahetu sahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo— pacchājātā nahetū sahetukā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 503 Nahetu ahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo— pacchājātā nahetū ahetukā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 504 Āsevana Nahetu sahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo— purimā purimā nahetū sahetukā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nahetusahetukānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo … anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 505 Nahetu ahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo— purimā purimā nahetū ahetukā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nahetuahetukānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 506 Kamma Nahetu sahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—nahetu sahetukā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—nahetu sahetukā cetanā vipākānaṁ nahetusahetukānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 507 Nahetu sahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—nahetu sahetukā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—nahetu sahetukā cetanā vipākānaṁ nahetuahetukānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 508 Nahetu sahetuko dhammo nahetusahetukassa ca nahetuahetukassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—nahetu sahetukā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—nahetu sahetukā cetanā vipākānaṁ nahetusahetukānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 509 Nahetu ahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa kammapaccayena paccayo. Sahajātā—nahetu ahetukā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe nahetu ahetukā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 510 Vipāka Nahetu sahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … tīṇi. 511 Nahetu ahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … ekaṁ. 512 Āhāra Nahetu sahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … tīṇi. 513 Nahetu ahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa āhārapaccayena paccayo— nahetu ahetukā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 514 Indriya Nahetu sahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa indriyapaccayena paccayo … tīṇi. 515 Nahetu ahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa indriyapaccayena paccayo— nahetu ahetukā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 516 Jhānādi Nahetu sahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa jhānapaccayena paccayo …pe… (cattāripi kātabbāni), maggapaccayena paccayo … tīṇi. 517 Sampayutta Nahetu sahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa sampayuttapaccayena paccayo—nahetu sahetuko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 518 Nahetu ahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa sampayuttapaccayena paccayo— nahetu ahetuko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 519 Vippayutta Nahetu sahetuko dhammo 1280 --- patthana2 1:519 nahetuahetukassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—nahetū sahetukā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—nahetū sahetukā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 520 Nahetu ahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—nahetū ahetukā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo; vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu nahetusahetukānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—nahetū ahetukā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 521 Nahetu ahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu nahetusahetukānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu nahetusahetukānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 522 Atthi Nahetu sahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo— nahetu sahetuko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 523 Nahetu sahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ …pe…. 524 Nahetu sahetuko dhammo nahetusahetukassa ca nahetuahetukassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—nahetu sahetuko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 525 Nahetu ahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—nahetu ahetuko eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe…. (Yāva asaññasattā.) Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; kusalākusale niruddhe nahetu ahetuko vipāko tadārammaṇatā uppajjati; rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… Cakkhāyatanaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthu nahetuahetukānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—nahetū ahetukā khandhā purejātassa …pe…. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa …pe…. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 526 Nahetu ahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu nahetusahetukānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, kusalākusale niruddhe nahetu sahetuko vipāko tadārammaṇatā uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Vatthupurejātaṁ—vatthu nahetusahetukānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 527 Nahetu sahetuko ca nahetu ahetuko ca dhammā nahetusahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—nahetu sahetuko eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… nahetu sahetuko eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe…. 528 Nahetu sahetuko ca nahetu ahetuko ca dhammā nahetuahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—nahetū sahetukā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—nahetū sahetukā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—nahetū sahetukā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe…. 529 Saṅkhyāvāra Suddha Ārammaṇe cattāri, adhipatiyā cattāri, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte satta, aññamaññe cha, nissaye satta, upanissaye 1281 --- patthana2 1:529 cattāri, purejāte dve, pacchājāte dve, āsevane dve, kamme cattāri, vipāke cattāri, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge tīṇi, sampayutte dve, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate satta (evaṁ gaṇetabbaṁ) 530 Anulomaṁ. 531 Paccanīyuddhāra Nahetu sahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 532 Nahetu sahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 533 Nahetu sahetuko dhammo nahetusahetukassa ca nahetuahetukassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 534 Nahetu ahetuko dhammo nahetuahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 535 Nahetu ahetuko dhammo nahetusahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 536 Nahetu sahetuko ca nahetu ahetuko ca dhammā nahetusahetukassa dhammassa sahajātaṁ … purejātaṁ. 537 Nahetu sahetuko ca nahetu ahetuko ca dhammā nahetuahetukassa dhammassa sahajātaṁ … pacchājātaṁ … āhāraṁ … indriyaṁ. 538 2.1.6.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā satta, naārammaṇe satta (Saṅkhittaṁ. Sabbattha satta), nasahajāte cha, naaññamaññe cha, nanissaye cha (sabbattha satta), nasampayutte cha, navippayutte pañca, noatthiyā pañca, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 539 Paccanīyaṁ. 540 2.1.6.7.3. Paccayānulomapaccanīya Ārammaṇaduka Ārammaṇapaccayā nahetuyā cattāri, naadhipatiyā cattāri, naanantare cattāri (sabbattha cattāri), nonatthiyā cattāri, novigate cattāri, noavigate cattāri. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 541 Anulomapaccanīyaṁ. 542 2.1.6.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, adhipatiyā cattāri …pe… avigate satta. 543 Paccanīyānulomaṁ. Nahetusahetukadukaṁ niṭṭhitaṁ. 544 Hetugocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 2.5. Ganthagocchaka |5| Vibhaṅgavāra Hetu Ganthaṁ dhammaṁ paṭicca gantho dhammo uppajjati hetupaccayā— sīlabbataparāmāsaṁ kāyaganthaṁ paṭicca abhijjhākāyagantho, abhijjhākāyaganthaṁ paṭicca sīlabbataparāmāso kāyagantho, idaṁsaccābhinivesaṁ kāyaganthaṁ paṭicca abhijjhākāyagantho, abhijjhākāyaganthaṁ paṭicca idaṁsaccābhiniveso kāyagantho. 2 Ganthaṁ dhammaṁ paṭicca nogantho dhammo uppajjati hetupaccayā—ganthe paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 3 Ganthaṁ dhammaṁ paṭicca gantho ca nogantho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— sīlabbataparāmāsaṁ kāyaganthaṁ paṭicca abhijjhākāyagantho sampayuttakā ca khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. (Cakkaṁ.) 4 Noganthaṁ dhammaṁ paṭicca nogantho dhammo uppajjati hetupaccayā—noganthaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 5 Noganthaṁ dhammaṁ paṭicca gantho dhammo uppajjati hetupaccayā—noganthe khandhe paṭicca ganthā. 6 Noganthaṁ dhammaṁ paṭicca gantho ca nogantho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— noganthaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā ganthā ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 7 Ganthañca noganthañca dhammaṁ paṭicca gantho dhammo uppajjati hetupaccayā— sīlabbataparāmāsaṁ kāyaganthañca sampayuttake ca khandhe paṭicca abhijjhākāyagantho. (Cakkaṁ.) 8 Ganthañca noganthañca dhammaṁ paṭicca nogantho dhammo uppajjati hetupaccayā— noganthaṁ ekaṁ khandhañca ganthe ca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe… ganthe ca sampayuttake khandhe ca paṭicca 1282 --- patthana2 5:8 cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 9 Ganthañca noganthañca dhammaṁ paṭicca gantho ca nogantho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—noganthaṁ ekaṁ khandhañca sīlabbataparāmāsakāyaganthañca paṭicca tayo khandhā abhijjhākāyagantho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe…. (Cakkaṁ. Saṅkhittaṁ.) 10 Ārammaṇapaccayā …pe… avigatapaccayā. 11 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (sabbattha nava), vipāke ekaṁ, āhāre nava …pe… avigate nava. 12 Anulomaṁ. 13 2.5.1.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Noganthaṁ dhammaṁ paṭicca nogantho dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ noganthaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe (yāva asaññasattā), vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 14 Naārammaṇādi Ganthaṁ dhammaṁ paṭicca nogantho dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—ganthe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 15 Noganthaṁ dhammaṁ paṭicca nogantho dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— noganthe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 16 Ganthañca noganthañca dhammaṁ paṭicca nogantho dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—ganthe ca sampayuttake ca khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 17 Naadhipatipaccayā … nava, naanantarapaccayā … tīṇi, nasamanantarapaccayā … tīṇi, naaññamaññapaccayā … tīṇi, naupanissayapaccayā … tīṇi. 18 Napurejātādi Ganthaṁ dhammaṁ paṭicca gantho dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe idaṁsaccābhinivesaṁ kāyaganthaṁ paṭicca abhijjhākāyagantho, abhijjhākāyaganthaṁ paṭicca idaṁsaccābhiniveso kāyagantho (arūpe sīlabbataparāmāso natthi, evaṁ nava pañhā kātabbā), napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 19 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 20 2.5.1.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ.) 21 2.5.1.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ …pe… anantare ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 22 2.5.1.2. Sahajātavāra Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 23 2.5.1.3. Paccayavāra 2.5.1.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Ganthaṁ dhammaṁ paccayā gantho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccavārasadiso.) 24 Noganthaṁ dhammaṁ paccayā nogantho dhammo uppajjati hetupaccayā—noganthaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā. Ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… vatthuṁ paccayā noganthā khandhā. 25 Noganthaṁ dhammaṁ paccayā gantho dhammo uppajjati hetupaccayā—noganthe khandhe paccayā ganthā, vatthuṁ paccayā ganthā. 26 Noganthaṁ dhammaṁ paccayā gantho ca nogantho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— noganthaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā ganthā ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… vatthuṁ paccayā ganthā sampayuttakā ca khandhā. 27 Ganthañca noganthañca dhammaṁ paccayā gantho dhammo uppajjati hetupaccayā— sīlabbataparāmāsaṁ kāyaganthañca sampayuttake ca khandhe paccayā abhijjhākāyagantho (cakkaṁ). Sīlabbataparāmāsaṁ kāyaganthañca vatthuñca paccayā abhijjhākāyagantho. (Cakkaṁ.) 28 Ganthañca noganthañca dhammaṁ paccayā nogantho dhammo uppajjati hetupaccayā— noganthaṁ ekaṁ khandhañca ganthe ca paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ganthe ca vatthuñca paccayā 1283 --- patthana2 5:28 noganthā khandhā. 29 Ganthañca noganthañca dhammaṁ paccayā gantho ca nogantho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—noganthaṁ ekaṁ khandhañca sīlabbataparāmāsaṁ kāyaganthañca paccayā tayo khandhā abhijjhākāyagantho ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. (Cakkaṁ.) Sīlabbataparāmāsaṁ kāyaganthañca vatthuñca paccayā abhijjhākāyagantho ca sampayuttakā ca khandhā. (Cakkaṁ.) 30 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. 31 Anulomaṁ. 32 2.5.1.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Noganthaṁ dhammaṁ paccayā nogantho dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ noganthaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā), cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ. Vatthuṁ paccayā ahetukā noganthā khandhā, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 33 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 34 2.5.1.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava …pe… novigate tīṇi. 35 2.5.1.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 36 2.5.1.4–6 Nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Nissayavāro paccayavārasadisova. Saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi nava pañhā kātabbā, rūpaṁ natthi.) 37 2.5.1.7. Pañhāvāra 2.5.1.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Gantho dhammo ganthassa dhammassa hetupaccayena paccayo—ganthā hetū sampayuttakānaṁ ganthānaṁ hetupaccayena paccayo. 38 Gantho dhammo noganthassa dhammassa hetupaccayena paccayo—ganthā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 39 Gantho dhammo ganthassa ca noganthassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo— ganthā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ ganthānañca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 40 Nogantho dhammo noganthassa dhammassa hetupaccayena paccayo—noganthā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 41 Nogantho dhammo ganthassa dhammassa hetupaccayena paccayo—noganthā hetū sampayuttakānaṁ ganthānaṁ hetupaccayena paccayo. 42 Nogantho dhammo ganthassa ca noganthassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo— noganthā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ ganthānañca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 43 Gantho ca nogantho ca dhammā ganthassa dhammassa hetupaccayena paccayo—ganthā ca noganthā ca hetū sampayuttakānaṁ ganthānaṁ hetupaccayena paccayo. 44 Gantho ca nogantho ca dhammā noganthassa dhammassa hetupaccayena paccayo— ganthā ca noganthā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 45 Gantho ca nogantho ca dhammā ganthassa ca noganthassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—ganthā ca noganthā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ ganthānañca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 46 Ārammaṇa Gantho dhammo ganthassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ganthe ārabbha ganthā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Ganthe ārabbha noganthā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Ganthe ārabbha ganthā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 47 Nogantho dhammo noganthassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā noganthe pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noganthe khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Cetopariyañāṇena noganthacittasamaṅgissa 1284 --- patthana2 5:47 cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… noganthā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 48 Nogantho dhammo ganthassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, domanassaṁ uppajjati; pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noganthe khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. 49 Nogantho dhammo ganthassa ca noganthassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha ganthā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noganthe khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha ganthā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 50 Gantho ca nogantho ca dhammā ganthassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Ārabbha kātabbā.) 51 Adhipati Gantho dhammo ganthassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. (Ārammaṇasadisā, garukārammaṇā kātabbā.) 52 Nogantho dhammo noganthassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā …pe… ariyā maggā …pe… phalaṁ …pe… nibbānaṁ …pe… nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noganthe khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—noganthādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 53 Nogantho dhammo ganthassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noganthe khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—noganthādhipati ganthānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 54 Nogantho dhammo ganthassa ca noganthassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… noganthe khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā ganthā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—noganthādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ ganthānañca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 55 Gantho ca nogantho ca dhammā ganthassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati … tīṇi. 56 Anantara Gantho dhammo ganthassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā ganthā pacchimānaṁ pacchimānaṁ ganthānaṁ anantarapaccayena paccayo. 57 Gantho dhammo noganthassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā ganthā pacchimānaṁ pacchimānaṁ noganthānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; ganthā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 58 Gantho dhammo ganthassa ca noganthassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā ganthā pacchimānaṁ pacchimānaṁ ganthānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 59 Nogantho dhammo noganthassa dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi. (Dve āvajjanā kātabbā, paṭhamo natthi.) 60 Gantho ca nogantho ca dhammā ganthassa dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi. (Ekampi vuṭṭhānaṁ kātabbaṁ, majjhe.) 61 Samanantarādi Gantho dhammo ganthassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo … nava … sahajātapaccayena paccayo … nava … aññamaññapaccayena paccayo … nava, nissayapaccayena paccayo … nava. 62 Upanissaya Gantho dhammo ganthassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— 1285 --- patthana2 5:62 ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—ganthā ganthānaṁ upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 63 Nogantho dhammo noganthassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 64 Nogantho dhammo ganthassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 65 Nogantho dhammo ganthassa ca noganthassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti, sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati, saddhā …pe… senāsanaṁ ganthānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 66 Gantho ca nogantho ca dhammā ganthassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo… tīṇi. (Ārammaṇanayena kātabbā.) 67 Purejātādi Nogantho dhammo noganthassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu noganthānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 68 Nogantho dhammo ganthassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, domanassaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu ganthānaṁ purejātapaccayena paccayo. 69 Nogantho dhammo ganthassa ca noganthassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha ganthā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu ganthānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 70 Pacchājātapaccayena paccayo … tīṇi, āsevanapaccayena paccayo … nava. 71 Kamma Nogantho dhammo noganthassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—noganthā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—noganthā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 72 Nogantho dhammo ganthassa dhammassa kammapaccayena paccayo—noganthā cetanā sampayuttakānaṁ ganthānaṁ kammapaccayena paccayo. 73 Nogantho dhammo ganthassa ca noganthassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo— noganthā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ ganthānañca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 74 Vipākādi Nogantho dhammo noganthassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … ekaṁ … āhārapaccayena paccayo … tīṇi … indriyapaccayena paccayo … tīṇi … jhānapaccayena paccayo … tīṇi … maggapaccayena paccayo … nava … sampayuttapaccayena paccayo … nava. 75 Vippayutta Gantho dhammo noganthassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 76 Nogantho dhammo noganthassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ (Saṅkhittaṁ.) 77 Nogantho dhammo ganthassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu ganthānaṁ 1286 --- patthana2 5:77 vippayuttapaccayena paccayo. 78 Nogantho dhammo ganthassa ca noganthassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu ganthānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 79 Gantho ca nogantho ca dhammā noganthassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 80 Atthi Gantho dhammo ganthassa dhammassa atthipaccayena paccayo … ekaṁ. (Paṭiccasadisaṁ.) 81 Gantho dhammo noganthassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—ganthā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—ganthā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 82 Gantho dhammo ganthassa ca noganthassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo … ekaṁ. (Paṭiccasadisaṁ.) 83 Nogantho dhammo noganthassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 84 Nogantho dhammo ganthassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātā—noganthā khandhā ganthānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, domanassaṁ uppajjati, vatthu ganthānaṁ atthipaccayena paccayo. 85 Nogantho dhammo ganthassa ca noganthassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—nogantho eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ ganthānañca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe…. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha ganthā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti; vatthu ganthānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 86 Gantho ca nogantho ca dhammā ganthassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—sīlabbataparāmāso kāyagantho ca sampayuttakā ca khandhā abhijjhākāyaganthassa atthipaccayena paccayo (cakkaṁ). Sahajāto—sīlabbataparāmāso kāyagantho ca vatthu ca abhijjhākāyaganthassa atthipaccayena paccayo. (Cakkaṁ.) 87 Gantho ca nogantho ca dhammā noganthassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—nogantho eko khandho ca gantho ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. Sahajātā—ganthā ca vatthu ca noganthānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Sahajātā—ganthā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—ganthā ca sampayuttakā ca khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—ganthā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—ganthā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 88 Gantho ca nogantho ca dhammā ganthassa ca noganthassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—nogantho eko khandho ca sīlabbataparāmāso kāyagantho ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ abhijjhākāyaganthassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe…. Sahajāto—sīlabbataparāmāso kāyagantho ca vatthu ca abhijjhākāyaganthassa ca sampayuttakānañca khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. (Cakkaṁ.) 89 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava (sabbattha nava), upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 90 Anulomaṁ. 91 Paccanīyuddhāra Gantho dhammo ganthassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 92 Gantho dhammo noganthassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 93 Gantho dhammo ganthassa ca 1287 --- patthana2 5:93 noganthassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 94 Nogantho dhammo noganthassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 95 Nogantho dhammo ganthassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 96 Nogantho dhammo ganthassa ca noganthassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 97 Gantho ca nogantho ca dhammā ganthassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 98 Gantho ca nogantho ca dhammā noganthassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 99 Gantho ca nogantho ca dhammā ganthassa ca noganthassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 100 2.5.1.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava (sabbattha nava), noavigate nava. 101 2.5.1.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe nava …pe… nasamanantare nava, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye nava (sabbattha nava), namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā nava, novigate nava. 102 2.5.1.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (anulomapadāni paripuṇṇāni kātabbāni), avigate nava. 103 Ganthadukaṁ niṭṭhitaṁ. 104 2.5.2. Ganthaniyaduka 2.5.2.1–7. Vārasattaka Ganthaniyaṁ dhammaṁ paṭicca ganthaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā— ganthaniyaṁ ekaṁ khandhaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 105 (Yathā cūḷantaraduke lokiyadukaṁ, evaṁ vibhajitabbaṁ ninnānākaraṇaṁ.) 106 Ganthaniyadukaṁ niṭṭhitaṁ. 107 2.5.3. Ganthasampayuttaduka 2.5.3.1. Paṭiccavāra 2.5.3.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Ganthasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca ganthasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—ganthasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 108 Ganthasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—ganthasampayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe paṭicca lobho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, domanassasahagate khandhe paṭicca paṭighaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 109 Ganthasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—ganthasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… diṭṭhigatavippayuttalobhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā lobho ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… domanassasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā paṭighañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 110 Ganthavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—ganthavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… diṭṭhigatavippayuttaṁ lobhaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, paṭighaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca. (Saṅkhittaṁ.) 111 Ganthavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca ganthasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—diṭṭhigatavippayuttaṁ lobhaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā, paṭighaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 112 Ganthavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—diṭṭhigatavippayuttaṁ lobhaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, paṭighaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā 1288 --- patthana2 5:112 cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 113 Ganthasampayuttañca ganthavippayuttañca dhammaṁ paṭicca ganthasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagataṁ ekaṁ khandhañca lobhañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… domanassasahagataṁ ekaṁ khandhañca paṭighañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 114 Ganthasampayuttañca ganthavippayuttañca dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—ganthasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca lobhañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, domanassasahagate khandhe ca paṭighañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 115 Ganthasampayuttañca ganthavippayuttañca dhammaṁ paṭicca ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagataṁ ekaṁ khandhañca lobhañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… domanassasahagataṁ ekaṁ khandhañca paṭighañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 116 Ārammaṇa Ganthasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca ganthasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—ganthasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 117 Ganthasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe paṭicca lobho, domanassasahagate khandhe paṭicca paṭighaṁ. 118 Ganthasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā lobho ca …pe… dve khandhe …pe… domanassasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā paṭighañca …pe… dve khandhe …pe…. 119 Ganthavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—ganthavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paṭicca khandhā. 120 Ganthavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca ganthasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—diṭṭhigatavippayuttaṁ lobhaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā, paṭighaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 121 Ganthasampayuttañca ganthavippayuttañca dhammaṁ paṭicca ganthasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagataṁ ekaṁ khandhañca lobhañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… domanassasahagataṁ ekaṁ khandhañca paṭighañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… (Saṅkhittaṁ.) 122 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā nava, anantare cha, samanantare cha, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye cha, purejāte cha, āsevane cha, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte cha, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā cha, vigate cha, avigate nava. 123 Anulomaṁ. 124 2.5.3.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Ganthavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca ganthavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ ganthavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 125 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte satta (napurejāte vibhajantena arūpaṁ paṭhamaṁ kātabbaṁ, rūpaṁ yattha labbhati pacchā kātabbaṁ, paṭighañca arūpe natthi), napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 126 2.5.3.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava (evaṁ 1289 --- patthana2 5:126 gaṇetabbaṁ, saṅkhittaṁ), novigate tīṇi. 127 2.5.3.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 128 2.5.3.2. Sahajātavāra Sahajātavāropi evaṁ kātabbo. 129 2.5.3.3. Paccayavāra 2.5.3.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Ganthasampayuttaṁ dhammaṁ paccayā ganthasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 130 Ganthavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā ganthavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—ganthavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… vatthuṁ paccayā ganthavippayuttā khandhā. 131 Ganthavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā ganthasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā ganthasampayuttakā khandhā, diṭṭhigatavippayuttaṁ lobhaṁ paccayā sampayuttakā khandhā, paṭighaṁ paccayā sampayuttakā khandhā. 132 Ganthavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā ganthasampayuttakā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, diṭṭhigatavippayuttaṁ lobhaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, paṭighaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, vatthuṁ paccayā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca, vatthuṁ paccayā domanassasahagatā khandhā ca paṭighañca. 133 Ganthasampayuttañca ganthavippayuttañca dhammaṁ paccayā ganthasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—ganthasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… diṭṭhigatavippayuttalobhasahagataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca lobhañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… domanassasahagataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭighañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 134 Ganthasampayuttañca ganthavippayuttañca dhammaṁ paccayā ganthavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—ganthasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca lobhañca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, domanassasahagate khandhe ca paṭighañca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā lobho, domanassasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā paṭighaṁ. 135 Ganthasampayuttañca ganthavippayuttañca dhammaṁ paccayā ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—ganthasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ganthasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, diṭṭhigatavippayuttalobhasahagataṁ ekaṁ khandhañca lobhañca paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… domanassasahagataṁ ekaṁ khandhañca paṭighañca paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… diṭṭhigatavippayuttalobhasahagataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā lobho ca …pe… dve khandhe …pe… domanassasahagataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā paṭighañca …pe… dve khandhe …pe… (Saṅkhittaṁ.) 136 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava (sabbattha nava), vipāke ekaṁ, āhāre nava …pe… avigate nava. 137 Anulomaṁ. 138 2.5.3.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Ganthavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā ganthavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ ganthavippayuttaṁ …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe (yāva asaññasattā), cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā ganthavippayuttā khandhā, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 139 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi …pe… naupanissaye tīṇi, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, 1290 --- patthana2 5:139 najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 140 2.5.3.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 141 2.5.3.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 142 2.5.3.4. Nissayavāra Nissayavāro paccayavārasadiso. 143 2.5.3.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.5.3.5.1–4. Paccayānulomādi Hetu Ganthasampayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho ganthasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—ganthasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 144 Ganthasampayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho ganthavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe saṁsaṭṭho lobho, domanassasahagate khandhe saṁsaṭṭhaṁ paṭighaṁ. 145 Ganthasampayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā lobho ca …pe… dve khandhe …pe… domanassasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā paṭighañca …pe… dve khandhe …pe…. 146 Ganthavippayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho ganthavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—ganthavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 147 Ganthavippayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho ganthasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—diṭṭhigatavippayuttaṁ lobhaṁ saṁsaṭṭhā sampayuttakā khandhā, paṭighaṁ saṁsaṭṭhā sampayuttakā khandhā. 148 Ganthasampayuttañca ganthavippayuttañca dhammaṁ saṁsaṭṭho ganthasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—diṭṭhigatavippayuttaṁ lobhasahagataṁ ekaṁ khandhañca lobhañca saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… domanassasahagataṁ ekaṁ khandhañca paṭighañca saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… (Saṅkhittaṁ.) 149 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cha, ārammaṇe cha, adhipatiyā cha (sabbattha cha), vipāke ekaṁ, āhāre cha …pe… avigate cha. 150 Anulomaṁ. 151 2.5.3.5.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Ganthavippayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho ganthavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ ganthavippayuttaṁ …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 152 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā cha, napurejāte cha, napacchājāte cha, naāsevane cha, nakamme cattāri, navipāke cha, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte cha. 153 2.5.3.5.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naadhipatiyā cha, napurejāte cha, napacchājāte cha, naāsevane cha, nakamme cattāri, navipāke cha, navippayutte cha. 154 2.5.3.5.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 155 2.5.3.6. Sampayuttavāra Sampayuttavāro saṁsaṭṭhavārasadiso. 156 2.5.3.7. Pañhāvāra 2.5.3.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Ganthasampayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo— ganthasampayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 157 Ganthasampayutto dhammo ganthavippayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo— ganthasampayuttā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; diṭṭhigatavippayuttalobhasahagato hetu lobhassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; domanassasahagato hetu paṭighassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 158 Ganthasampayutto dhammo ganthasampayuttassa ca ganthavippayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—ganthasampayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; diṭṭhigatavippayuttalobhasahagato hetu sampayuttakānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; domanassasahagato hetu sampayuttakānaṁ khandhānaṁ paṭighassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 159 Ganthavippayutto dhammo ganthavippayuttassa 1291 --- patthana2 5:159 dhammassa hetupaccayena paccayo— ganthavippayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; diṭṭhigatavippayutto lobho cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭighaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 160 Ganthavippayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo— diṭṭhigatavippayutto lobho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭighaṁ sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 161 Ganthavippayutto dhammo ganthasampayuttassa ca ganthavippayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—diṭṭhigatavippayutto lobho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭighaṁ sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 162 Ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā ganthasampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagato hetu ca lobho ca sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; domanassasahagato hetu ca paṭighañca sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 163 Ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā ganthavippayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagato hetu ca lobho ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; domanassasahagato hetu ca paṭighañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 164 Ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā ganthasampayuttassa ca ganthavippayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagato hetu ca lobho ca sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; domanassasahagato hetu ca paṭighañca sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 165 Ārammaṇa Ganthasampayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ganthasampayutte khandhe ārabbha ganthasampayuttakā khandhā uppajjanti. (Tīsupi mūlā pucchitabbā) Ganthasampayutte khandhe ārabbha ganthavippayuttā khandhā uppajjanti, ganthasampayutte khandhe ārabbha diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca uppajjanti, domanassasahagatā khandhā ca paṭighañca uppajjanti. 166 Ganthavippayutto dhammo ganthavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati, ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā ganthavippayutte pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti, cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ganthavippayutte khandhe ca lobhañca paṭighañca aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha ganthavippayutto rāgo uppajjati, vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena ganthavippayuttacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… ganthavippayuttā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 167 Ganthavippayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā …pe… taṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha ganthasampayutto rāgo uppajjati … diṭṭhi uppajjati … domanassaṁ uppajjati (Saṅkhittaṁ.) 168 Ganthavippayutto dhammo ganthasampayuttassa ca 1292 --- patthana2 5:168 ganthavippayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ganthavippayutte khandhe ca lobhañca paṭighañca ārabbha diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca domanassasahagatā khandhā ca paṭighañca uppajjanti. 169 Ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā ganthasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca lobhañca domanassasahagate khandhe ca paṭighañca ārabbha ganthasampayuttakā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca lobhañca domanassasahagate khandhe ca paṭighañca ārabbha ganthavippayuttā khandhā uppajjanti, diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca lobhañca domanassasahagate khandhe ca paṭighañca ārabbha diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca domanassasahagatā khandhā ca paṭighañca uppajjanti. 170 Adhipati Ganthasampayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ganthasampayutte khandhe garuṁ katvā ganthasampayuttakā khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—ganthasampayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 171 Ganthasampayutto dhammo ganthavippayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ganthasampayutte khandhe garuṁ katvā diṭṭhigatavippayutto lobho uppajjati. Sahajātādhipati—ganthasampayuttādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo; diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatādhipati lobhassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo; domanassasahagatādhipati paṭighassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 172 Ganthasampayutto dhammo ganthasampayuttassa ca ganthavippayuttassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ganthasampayutte khandhe garuṁ katvā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca uppajjanti. Sahajātādhipati—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo; domanassasahagatādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ paṭighassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 173 Ganthavippayutto dhammo ganthavippayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ganthavippayutte khandhe ca lobhañca garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā ganthavippayutto rāgo uppajjati. Sahajātādhipati—ganthavippayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 174 Ganthavippayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ganthavippayutte khandhe ca lobhañca garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā ganthasampayutto rāgo uppajjati … diṭṭhi uppajjati. 175 Ganthavippayutto dhammo ganthasampayuttassa ca ganthavippayuttassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ganthavippayutte khandhe ca lobhañca garuṁ katvā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca 1293 --- patthana2 5:175 uppajjanti. 176 Ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā ganthasampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca lobhañca garuṁ katvā ganthasampayuttakā khandhā uppajjanti. (Mūlā pucchitabbā) Diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca lobhañca garuṁ katvā diṭṭhigatavippayutto lobho uppajjati. (Mūlā pucchitabbā) Diṭṭhigatavippayuttalobhasahagate khandhe ca lobhañca garuṁ katvā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca uppajjanti. 177 Anantara Ganthasampayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā ganthasampayuttā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ ganthasampayuttakānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlā pucchitabbā) Purimā purimā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā pacchimassa pacchimassa diṭṭhigatavippayuttassa lobhassa anantarapaccayena paccayo; purimā purimā domanassasahagatā khandhā pacchimassa pacchimassa paṭighassa anantarapaccayena paccayo; ganthasampayuttā khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlā pucchitabbā) Purimā purimā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca anantarapaccayena paccayo; purimā purimā domanassasahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ domanassasahagatānaṁ khandhānaṁ paṭighassa ca anantarapaccayena paccayo. 178 Ganthavippayutto dhammo ganthavippayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo diṭṭhigatavippayutto lobho pacchimassa pacchimassa diṭṭhigatavippayuttassa lobhassa anantarapaccayena paccayo; purimaṁ purimaṁ paṭighaṁ pacchimassa pacchimassa paṭighassa anantarapaccayena paccayo; purimā purimā ganthavippayuttā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ ganthavippayuttānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 179 Ganthavippayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo diṭṭhigatavippayutto lobho pacchimānaṁ pacchimānaṁ diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; purimaṁ purimaṁ paṭighaṁ pacchimānaṁ pacchimānaṁ domanassasahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; āvajjanā ganthasampayuttakānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 180 Ganthavippayutto dhammo ganthasampayuttassa ca ganthavippayuttassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo diṭṭhigatavippayutto lobho pacchimānaṁ pacchimānaṁ diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca anantarapaccayena paccayo; purimaṁ purimaṁ paṭighaṁ pacchimānaṁ pacchimānaṁ domanassasahagatānaṁ khandhānaṁ paṭighassa ca anantarapaccayena paccayo; āvajjanā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca domanassasahagatānaṁ khandhānaṁ paṭighassa ca anantarapaccayena paccayo. 181 Ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā ganthasampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; purimā purimā domanassasahagatā khandhā ca paṭighañca pacchimānaṁ pacchimānaṁ domanassasahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlā pucchitabbā) Purimā purimā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca pacchimassa pacchimassa diṭṭhigatavippayuttassa lobhassa anantarapaccayena paccayo; purimā purimā domanassasahagatā khandhā ca paṭighañca pacchimassa pacchimassa paṭighassa anantarapaccayena paccayo; diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca domanassasahagatā khandhā ca paṭighañca vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlā 1294 --- patthana2 5:181 pucchitabbā) Purimā purimā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca anantarapaccayena paccayo; purimā purimā domanassasahagatā khandhā ca paṭighañca pacchimānaṁ pacchimānaṁ domanassasahagatānaṁ khandhānaṁ paṭighassa ca anantarapaccayena paccayo. 182 Samanantarādi Ganthasampayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo. 183 Upanissaya Ganthasampayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—ganthasampayuttā khandhā ganthasampayuttakānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ, tīṇipi upanissayā.) Ganthasampayuttā khandhā ganthavippayuttānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ, tīṇipi upanissayā.) Ganthasampayuttā khandhā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca upanissayapaccayena paccayo; domanassasahagatānaṁ khandhānaṁ paṭighassa ca upanissayapaccayena paccayo. 184 Ganthavippayutto dhammo ganthavippayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti … mānaṁ jappeti … sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ … dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti … pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… paññā, rāgo …pe… patthanā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… paññāya … rāgassa … dosassa … mohassa … mānassa … patthanāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 185 Ganthavippayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ …pe… mānaṁ … patthanaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ rāgassa … dosassa … mohassa … mānassa … diṭṭhiyā … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 186 Ganthavippayutto dhammo ganthasampayuttassa ca ganthavippayuttassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo (tīṇi upanissayā); saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti; sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ … dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… paññā … rāgo … doso … moho … māno … patthanā …pe… senāsanaṁ diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca domanassasahagatānaṁ khandhānaṁ paṭighassa ca upanissayapaccayena paccayo. 187 Ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā ganthasampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca domanassasahagatā khandhā ca paṭighañca ganthasampayuttakānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca domanassasahagatā khandhā ca paṭighañca ganthavippayuttānaṁ khandhānaṁ diṭṭhigatavippayuttalobhassa ca paṭighassa ca upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca domanassasahagatā khandhā ca paṭighañca diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca domanassasahagatānaṁ khandhānaṁ paṭighassa ca upanissayapaccayena paccayo. 188 Purejāta Ganthavippayutto dhammo ganthavippayuttassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha ganthavippayutto rāgo uppajjati, vicikicchā 1295 --- patthana2 5:188 …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu ganthavippayuttānaṁ khandhānaṁ diṭṭhigatavippayuttassa lobhassa ca paṭighassa ca purejātapaccayena paccayo. 189 Ganthavippayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha ganthasampayutto rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… domanassaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu ganthasampayuttakānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 190 Ganthavippayutto dhammo ganthasampayuttassa ca ganthavippayuttassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ārabbha diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca domanassasahagatā khandhā ca paṭighañca uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca domanassasahagatānaṁ khandhānaṁ paṭighassa ca purejātapaccayena paccayo. 191 Pacchājāta Ganthasampayutto dhammo ganthavippayuttassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo … ekaṁ. 192 Ganthavippayutto dhammo ganthavippayuttassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo … ekaṁ. 193 Ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā ganthavippayuttassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca domanassasahagatā khandhā ca paṭighañca purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 194 Āsevana Ganthasampayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo. (Anantarasadisaṁ, āvajjanāpi vuṭṭhānampi natthi.) 195 Kamma Ganthasampayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo— ganthasampayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 196 Ganthasampayutto dhammo ganthavippayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—ganthasampayuttā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā cetanā lobhassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; domanassasahagatā cetanā paṭighassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—ganthasampayuttā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 197 Ganthasampayutto dhammo ganthasampayuttassa ca ganthavippayuttassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—ganthasampayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; domanassasahagatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ paṭighassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 198 Ganthavippayutto dhammo ganthavippayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—ganthavippayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—ganthavippayuttā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 199 Vipākādi Ganthavippayutto dhammo ganthavippayuttassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … ekaṁ. 200 Ganthasampayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … cattāri … indriyapaccayena paccayo … cattāri … jhānapaccayena paccayo … cattāri … maggapaccayena paccayo … cattāri … sampayuttapaccayena paccayo … cha. 201 Vippayutta Ganthasampayutto dhammo ganthavippayuttassa dhammassa 1296 --- patthana2 5:201 vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ, vibhajitabbaṁ.) 202 Ganthavippayutto dhammo ganthavippayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 203 Ganthavippayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu ganthasampayuttakānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 204 Ganthavippayutto dhammo ganthasampayuttassa ca ganthavippayuttassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca domanassasahagatānaṁ khandhānaṁ paṭighassa ca vippayuttapaccayena paccayo. 205 Ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā ganthavippayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; domanassasahagatā khandhā ca paṭighañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca domanassasahagatā khandhā ca paṭighañca purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 206 Atthi Ganthasampayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo … ekaṁ. (Paṭiccasadisaṁ.) 207 Ganthasampayutto dhammo ganthavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ, vibhajitabbaṁ.) 208 Ganthasampayutto dhammo ganthasampayuttassa ca ganthavippayuttassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo … ekaṁ. (Paṭiccasadisaṁ.) 209 Ganthavippayutto dhammo ganthavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ, vibhajitabbaṁ.) 210 Ganthavippayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—diṭṭhigatavippayutto lobho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo; domanassasahagataṁ paṭighaṁ sampayuttakānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha ganthasampayutto rāgo …pe… diṭṭhi …pe… domanassaṁ uppajjati, vatthu ganthasampayuttakānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 211 Ganthavippayutto dhammo ganthasampayuttassa ca ganthavippayuttassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—diṭṭhigatavippayutto lobho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭighaṁ sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ārabbha diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca domanassasahagatā khandhā ca paṭighañca uppajjanti, vatthu diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatānaṁ khandhānaṁ lobhassa ca domanassasahagatānaṁ khandhānaṁ paṭighassa ca atthipaccayena paccayo. 212 Ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā ganthasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—ganthasampayutto eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. Sahajāto—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagato eko khandho ca lobho ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe… domanassasahagato eko khandho ca paṭighañca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. 213 Ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā ganthavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—ganthasampayuttā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Sahajātā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 1297 --- patthana2 5:213 Sahajātā—domanassasahagatā khandhā ca paṭighañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca vatthu ca lobhassa atthipaccayena paccayo; domanassasahagatā khandhā ca vatthu ca paṭighassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagatā khandhā ca lobho ca domanassasahagatā khandhā ca paṭighañca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—ganthasampayuttā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—ganthasampayuttā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 214 Ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā ganthasampayuttassa ca ganthavippayuttassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagato eko khandho ca lobho ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. Sahajāto—domanassasahagato eko khandho ca paṭighañca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. Sahajāto—diṭṭhigatavippayuttalobhasahagato eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ lobhassa ca atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. Sahajāto—domanassasahagato eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ paṭighassa ca atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. 215 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte cha, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 216 Anulomaṁ. 217 Paccanīyuddhāra Ganthasampayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 218 Ganthasampayutto dhammo ganthavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 219 Ganthasampayutto dhammo ganthasampayuttassa ca ganthavippayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 220 Ganthavippayutto dhammo ganthavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 221 Ganthavippayutto dhammo ganthasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 222 Ganthavippayutto dhammo ganthasampayuttassa ca ganthavippayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 223 Ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā ganthasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 224 Ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā ganthavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 225 Ganthasampayutto ca ganthavippayutto ca dhammā ganthasampayuttassa ca ganthavippayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 226 2.5.3.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava (sabbattha nava), noavigate nava. 227 2.5.3.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe 1298 --- patthana2 5:227 nava, naadhipatiyā nava …pe… nasamanantare nava, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye nava …pe… namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā nava, novigate nava. 228 2.5.3.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (anulomamātikā vitthāretabbā) …pe… avigate nava. 229 Ganthasampayuttadukaṁ niṭṭhitaṁ. 230 2.5.4. Ganthaganthaniyaduka 2.5.4.1–7. Paṭiccādivāra Hetu Ganthañceva ganthaniyañca dhammaṁ paṭicca gantho ceva ganthaniyo ca dhammo uppajjati hetupaccayā—sīlabbataparāmāsaṁ kāyaganthaṁ paṭicca abhijjhākāyagantho, abhijjhākāyaganthaṁ paṭicca sīlabbataparāmāso kāyagantho, idaṁsaccābhinivesakāyaganthaṁ paṭicca abhijjhākāyagantho, abhijjhākāyaganthaṁ paṭicca idaṁsaccābhinivesakāyagantho. 231 Ganthañceva ganthaniyañca dhammaṁ paṭicca ganthaniyo ceva no ca gantho dhammo uppajjati hetupaccayā—ganthe paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 232 Ganthañceva ganthaniyañca dhammaṁ paṭicca gantho ceva ganthaniyo ca ganthaniyo ceva no ca gantho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā. 233 2.5.4.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Paṭiccavārampi sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi ganthadukasadisaṁ ninnānākaraṇaṁ.) 234 2.5.4.7. Pañhāvāra 2.5.4.7.1–4 Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu Gantho ceva ganthaniyo ca dhammo ganthassa ceva ganthaniyassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—ganthā hetū sampayuttakānaṁ ganthānaṁ hetupaccayena paccayo. (Evaṁ nava pañhā vitthāretabbā.) 235 Ārammaṇa Gantho ceva ganthaniyo ca dhammo ganthassa ceva ganthaniyassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ganthe ārabbha ganthā uppajjanti. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Ganthe ārabbha ganthaniyā ceva no ca ganthā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Ganthe ārabbha ganthā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 236 Ganthaniyo ceva no ca gantho dhammo ganthaniyassa ceva no ca ganthassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… ariyā gotrabhuṁ paccavekkhanti, vodānaṁ paccavekkhanti, pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti, cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ganthaniye ceva no ca ganthe khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. (Sabbaṁ vitthāretabbaṁ) Āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 237 Ganthaniyo ceva no ca gantho dhammo ganthassa ceva ganthaniyassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… domanassaṁ uppajjati; pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ganthaniye ceva no ca ganthe khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… domanassaṁ uppajjati. 238 Ganthaniyo ceva no ca gantho dhammo ganthassa ceva ganthaniyassa ca ganthaniyassa ceva no ca ganthassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ganthaniye ceva no ca ganthe khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha ganthā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. (Evaṁ itarepi tīṇi vitthāretabbā.) 239 (Ārabbha kātabbā. Imasmiṁ duke lokuttaraṁ natthi, ganthadukasadisaṁ, ninnānākaraṇaṁ. “Ganthaniyan”ti niyāmetabbaṁ, magge nava pañhā kātabbā.) 240 Ganthaganthaniyadukaṁ niṭṭhitaṁ. 241 2.5.5. Ganthaganthasampayuttaduka 2.5.5.1. Paṭiccavāra 2.5.5.1.1–4 Paccayacatukka Hetu Ganthañceva ganthasampayuttañca dhammaṁ paṭicca gantho ceva ganthasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā—sīlabbataparāmāsaṁ kāyaganthaṁ paṭicca abhijjhākāyagantho, abhijjhākāyaganthaṁ paṭicca sīlabbataparāmāso kāyagantho, 1299 --- patthana2 5:241 idaṁsaccābhinivesakāyaganthaṁ paṭicca abhijjhākāyagantho, abhijjhākāyaganthaṁ paṭicca idaṁsaccābhiniveso kāyagantho. 242 Ganthañceva ganthasampayuttañca dhammaṁ paṭicca ganthasampayutto ceva no ca gantho dhammo uppajjati hetupaccayā—ganthe paṭicca sampayuttakā khandhā. 243 Ganthañceva ganthasampayuttañca dhammaṁ paṭicca gantho ceva ganthasampayutto ca ganthasampayutto ceva no ca gantho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— sīlabbataparāmāsaṁ kāyaganthaṁ paṭicca abhijjhākāyagantho sampayuttakā ca khandhā. (Cakkaṁ.) 244 Ganthasampayuttañceva no ca ganthaṁ dhammaṁ paṭicca ganthasampayutto ceva no ca gantho dhammo uppajjati hetupaccayā—ganthasampayuttañceva no ca ganthaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 245 Ganthasampayuttañceva no ca ganthaṁ dhammaṁ paṭicca gantho ceva ganthasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā—ganthasampayutte ceva no ca ganthe khandhe paṭicca ganthā. 246 Ganthasampayuttañceva no ca ganthaṁ dhammaṁ paṭicca gantho ceva ganthasampayutto ca ganthasampayutto ceva no ca gantho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—ganthasampayuttañceva no ca ganthaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā ganthā ca …pe… dve khandhe …pe…. 247 Ganthañceva ganthasampayuttañca ganthasampayuttañceva no ca ganthañca dhammaṁ paṭicca gantho ceva ganthasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā—ganthe ca sampayuttake ca khandhe paṭicca ganthā. 248 Ganthañceva ganthasampayuttañca ganthasampayuttañceva no ca ganthañca dhammaṁ paṭicca ganthasampayutto ceva no ca gantho dhammo uppajjati hetupaccayā— ganthasampayuttañceva no ca ganthaṁ ekaṁ khandhañca ganthe ca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 249 Ganthañceva ganthasampayuttañca ganthasampayuttañceva no ca ganthañca dhammaṁ paṭicca gantho ceva ganthasampayutto ca ganthasampayutto ceva no ca gantho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—ganthasampayuttañceva no ca ganthaṁ ekaṁ khandhañca sīlabbataparāmāsaṁ kāyaganthañca paṭicca tayo khandhā abhijjhākāyagantho ca …pe… dve khandhe ca …pe…. (Cakkaṁ bandhitabbaṁ. Saṅkhittaṁ.) 250 Hetuyā nava, ārammaṇe nava (sabbattha nava), kamme nava, āhāre nava …pe… avigate nava. 251 Anulomaṁ. 252 Ganthañceva ganthasampayuttañca dhammaṁ paṭicca gantho ceva ganthasampayutto ca dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 253 (Idha nahetupaccayo natthi) Naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. 254 Paccanīyaṁ. 255 2.5.5.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Evaṁ itare dve gaṇanāpi sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā.) 256 2.5.5.7. Pañhāvāra 2.5.5.7.1–4. Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu Gantho ceva ganthasampayutto ca dhammo ganthassa ceva ganthasampayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—ganthā ceva ganthasampayuttā ca hetū sampayuttakānaṁ ganthānaṁ hetupaccayena paccayo. 257 Gantho ceva ganthasampayutto ca dhammo ganthasampayuttassa ceva no ca ganthassa dhammassa hetupaccayena paccayo—ganthā ceva ganthasampayuttā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 258 Gantho ceva ganthasampayutto ca dhammo ganthassa ceva ganthasampayuttassa ca ganthasampayuttassa ceva no ca ganthassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo— ganthā ceva ganthasampayuttā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ ganthānañca hetupaccayena paccayo. 259 Ganthasampayutto ceva no ca gantho dhammo ganthasampayuttassa ceva no ca ganthassa dhammassa hetupaccayena paccayo—ganthasampayuttā ceva no ca ganthā hetū sampayuttakānaṁ ganthānaṁ hetupaccayena paccayo. 260 Ganthasampayutto ceva no ca gantho dhammo ganthassa ceva ganthasampayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—ganthasampayuttā ceva no ca ganthā hetū sampayuttakānaṁ ganthānaṁ 1300 --- patthana2 5:260 hetupaccayena paccayo. 261 Ganthasampayutto ceva no ca gantho dhammo ganthassa ceva ganthasampayuttassa ca ganthasampayuttassa ceva no ca ganthassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo— ganthasampayuttā ceva no ca ganthā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ ganthānañca hetupaccayena paccayo. 262 Gantho ceva ganthasampayutto ca ganthasampayutto ceva no ca gantho ca dhammā ganthassa ceva ganthasampayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—ganthā ceva ganthasampayuttā ca ganthasampayuttā ceva no ca ganthā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 263 Gantho ceva ganthasampayutto ca ganthasampayutto ceva no ca gantho ca dhammā ganthasampayuttassa ceva no ca ganthassa dhammassa hetupaccayena paccayo— ganthā ceva ganthasampayuttā ca ganthasampayuttā ceva no ca ganthā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 264 Gantho ceva ganthasampayutto ca ganthasampayutto ceva no ca gantho ca dhammā ganthassa ceva ganthasampayuttassa ca ganthasampayuttassa ceva no ca ganthassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—ganthā ceva ganthasampayuttā ca ganthasampayuttā ceva no ca ganthā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ ganthānañca hetupaccayena paccayo. 265 Ārammaṇādi Gantho ceva ganthasampayutto ca dhammo ganthassa ceva ganthasampayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ganthe ārabbha ganthā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Ganthe ārabbha ganthasampayuttā ceva no ca ganthā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Ganthe ārabbha ganthā ca ganthasampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 266 Ganthasampayutto ceva no ca gantho dhammo ganthasampayuttassa ceva no ca ganthassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ganthasampayutte ceva no ca ganthe khandhe ārabbha ganthasampayuttā ceva no ca ganthā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Ganthasampayutte ceva no ca ganthe khandhe ārabbha ganthā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Ganthasampayutte ceva no ca ganthe khandhe ārabbha ganthā ca ganthasampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 267 (Evaṁ itarepi tīṇi pañhā kātabbā ārammaṇasadisaṁyeva. Adhipatiyāpi anantarepi upanissayepi vibhāgo natthi.) 268 2.5.5.7.1. Paccayānulomādi Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 269 (Arūpaṁyeva paccayaṁ, ekekassa tīṇi tīṇi kātabbā. Ārammaṇañca sahajātañca upanissayañca navasupi parivattetabbaṁ. Evaṁ pañhāvārepi sabbaṁ kātabbaṁ.) 270 Ganthaganthasampayuttadukaṁ niṭṭhitaṁ. 271 2.5.6. Ganthavippayuttaganthaniyaduka 2.5.6.1–7. Paṭiccādivāra Hetu Ganthavippayuttaganthaniyaṁ dhammaṁ paṭicca ganthavippayuttaganthaniyo dhammo uppajjati hetupaccayā—ganthavippayuttaṁ ganthaniyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yathā cūḷantaraduke lokiyadukaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ ninnānākaraṇaṁ.) 272 Ganthavippayuttaganthaniyadukaṁ niṭṭhitaṁ. 273 Ganthagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 2.2. Cūḷantaraduka |2| 2.2.1.1. Paṭiccavāra 2.2.1.1.1–4 Paccayānulomādi Sappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca sappaccayo dhammo uppajjati hetupaccayā— sappaccayaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 2 Sappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca sappaccayo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā …pe… avigatapaccayā. 3 Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 4 Anulomaṁ. 5 Sappaccayaṁ dhammaṁ paṭicca sappaccayo dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ sappaccayaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… 1301 --- patthana2 2:5 ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 6 Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 7 Paccanīyaṁ. 8 Hetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ …pe… novigate ekaṁ. 9 Anulomapaccanīyaṁ. 10 Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ anantare ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 11 Paccanīyānulomaṁ. 12 2.2.1.2. Sahajātavāra Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 13 2.2.1.3. Paccayavāra 2.2.1.3.1–4 Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Sappaccayaṁ dhammaṁ paccayā sappaccayo dhammo uppajjati hetupaccayā— sappaccayaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… vatthuṁ paccayā sappaccayā khandhā. 14 Sappaccayaṁ dhammaṁ paccayā sappaccayo dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 15 2.2.1.4–6. Nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Evaṁ paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi vitthāretabbo, sabbattha ekāyeva pañhā.) 16 2.2.1.7. Pañhāvāra 2.2.1.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Sappaccayo dhammo sappaccayassa dhammassa hetupaccayena paccayo—sappaccayā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 17 Ārammaṇa Sappaccayo dhammo sappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā, sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti; pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti, cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … sappaccaye khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Cetopariyañāṇena sappaccayacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… sappaccayā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 18 Appaccayo dhammo sappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā nibbānaṁ paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 19 Adhipati Sappaccayo dhammo sappaccayassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, phalaṁ garuṁ katvā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … sappaccaye khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati; taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—sappaccayādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 20 Appaccayo dhammo sappaccayassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—ariyā nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo. 21 Anantarādi Sappaccayo dhammo sappaccayassa dhammassa anantarapaccayena paccayo …pe… upanissayapaccayena paccayo …pe… (dve pañhā upanissayamūlaṁ) purejātapaccayena paccayo …pe… avigatapaccayena paccayo. (Sabbattha ekāyeva pañhā.) 22 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā ekaṁ, ārammaṇe dve, adhipatiyā dve, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte ekaṁ, aññamaññe ekaṁ, nissaye ekaṁ, upanissaye dve, purejāte ekaṁ (sabbattha ekaṁ), avigate ekaṁ. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 23 Anulomaṁ. 24 Paccanīyuddhāra Sappaccayo dhammo sappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … 1302 --- patthana2 2:24 purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 25 Appaccayo dhammo sappaccayassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 26 2.2.1.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā dve, naanantare dve, nasamanantare dve …pe… naupanissaye dve, napurejāte dve …pe… novigate dve, noavigate dve. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 27 Paccanīyaṁ. 28 2.2.1.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe ekaṁ, naadhipatiyā ekaṁ, naanantare ekaṁ, nasamanantare ekaṁ, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye ekaṁ …pe… nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā ekaṁ, novigate ekaṁ. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 29 Anulomapaccanīyaṁ. 30 2.2.1.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe dve, adhipatiyā dve, anantare ekaṁ …pe… upanissaye dve, purejāte ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 31 Paccanīyānulomaṁ. Sappaccayadukaṁ niṭṭhitaṁ. 32 2.2.2. Saṅkhataduka 2.2.2.1–7. Paṭiccādivāra Hetu Saṅkhataṁ dhammaṁ paṭicca saṅkhato dhammo uppajjati hetupaccayā—saṅkhataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 33 (Imaṁ dukaṁ yathā sappaccayadukaṁ, evaṁ gaṇetabbaṁ, ninnānākaraṇaṁ.) 34 Saṅkhatadukaṁ niṭṭhitaṁ. 35 2.2.3. Sanidassanaduka 2.2.3.1. Paccayavāra 2.2.3.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca anidassano dhammo uppajjati hetupaccayā— anidassanaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā anidassanaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe anidassanaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā anidassanaṁ kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca anidassanaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 36 Anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassano dhammo uppajjati hetupaccayā— anidassane khandhe paṭicca sanidassanaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… mahābhūte paṭicca sanidassanaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 37 Anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassano ca anidassano ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—anidassanaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā sanidassanañca anidassanañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… mahābhūte paṭicca sanidassanañca anidassanañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 38 Ārammaṇa Anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca anidassano dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— anidassanaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paṭicca khandhā. 39 Adhipati Anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca anidassano dhammo uppajjati adhipatipaccayā— anidassanaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā anidassanaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte …pe… mahābhūte paṭicca anidassanaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 40 Anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassano dhammo uppajjati adhipatipaccayā— anidassane khandhe paṭicca sanidassanaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, mahābhūte paṭicca sanidassanaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 41 Anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassano ca anidassano ca dhammā uppajjanti adhipatipaccayā—anidassanaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā sanidassanañca anidassanañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… mahābhūte paṭicca sanidassanañca anidassanañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. (Saṅkhittaṁ, sabbe kātabbā.) 42 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā tīṇi, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte tīṇi, aññamaññe ekaṁ, nissaye tīṇi, upanissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme tīṇi, vipāke tīṇi (sabbattha tīṇi), magge tīṇi, sampayutte ekaṁ, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, 1303 --- patthana2 2:42 natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 43 Anulomaṁ. 44 2.2.3.1.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca anidassano dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ anidassanaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā anidassanaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca anidassanaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ … bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 45 Anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassano dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetuke anidassane khandhe paṭicca sanidassanaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… mahābhūte paṭicca sanidassanaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ … bāhire … āhārasamuṭṭhāne … utusamuṭṭhāne … asaññasattānaṁ mahābhūte paṭicca sanidassanaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 46 Anidassanaṁ dhammaṁ paṭicca sanidassano ca anidassano ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ anidassanaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā sanidassanañca anidassanañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… mahābhūte paṭicca …pe… bāhire … āhārasamuṭṭhāne … utusamuṭṭhāne … asaññasattānaṁ mahābhūte paṭicca sanidassanañca anidassanañca kaṭattārūpaṁ, upādārūpaṁ. (Evaṁ sabbe kātabbā.) 47 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte tīṇi, napacchājāte tīṇi, naāsevane tīṇi, nakamme tīṇi, navipāke tīṇi, naāhāre tīṇi, naindriye tīṇi, najhāne tīṇi, namagge tīṇi, nasampayutte tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 48 Paccanīyaṁ. 49 2.2.3.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi (sabbattha tīṇi), nakamme ekaṁ, navipāke tīṇi, nasampayutte tīṇi, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 50 Anulomapaccanīyaṁ. 51 2.2.3.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte tīṇi, aññamaññe ekaṁ, nissaye tīṇi, upanissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme tīṇi …pe… jhāne tīṇi, magge ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte tīṇi, atthiyā tīṇi, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate tīṇi. 52 Paccanīyānulomaṁ. 53 2.2.3.2. Sahajātavāra Sahajātavāropi paṭiccavārasadiso. 54 2.2.3.3. Paccayavāra 2.2.3.3.1. Paccayānuloma Hetu Anidassanaṁ dhammaṁ paccayā anidassano dhammo uppajjati hetupaccayā— anidassanaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā anidassanaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā; ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā …pe… mahābhūte paccayā anidassanaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ, vatthuṁ paccayā anidassanā khandhā. (Itarepi dve pañhā kātabbā.) 55 Ārammaṇa Anidassanaṁ dhammaṁ paccayā anidassano dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— anidassanaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paccayā khandhā, cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā anidassanā khandhā. (Saṅkhittaṁ.) 56 Hetuyā tīṇi, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā tīṇi …pe… avigate tīṇi. 57 Anulomaṁ. 58 2.2.2.3.2. Paccayapaccanīya Anidassanaṁ dhammaṁ paccayā anidassano dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ anidassanaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā anidassanaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā anidassanā khandhā, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Itarepi dve kātabbā. Saṅkhittaṁ.) 1304 --- patthana2 2:59 59 Nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi …pe… novigate tīṇi. 60 Paccanīyaṁ. 61 2.2.3.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi …pe… nakamme ekaṁ …pe… navippayutte ekaṁ, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 62 Anulomapaccanīyaṁ. 63 2.2.3.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ …pe… magge ekaṁ …pe… avigate tīṇi. 64 Paccanīyānulomaṁ. 65 2.2.3.4. Nissayavāra Nissayavāropi evaṁ kātabbo. 66 2.2.3.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.2.3.5.1–4 Paccayānulomādi Anidassanaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho anidassano dhammo uppajjati hetupaccayā— anidassanaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 67 Anidassanaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho anidassano dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Evaṁ sabbaṁ sappaccayagaṇanāhi saddhiṁ kātabbaṁ.) 68 2.2.3.6. Sampayuttavāra Sampayuttavāropi saṁsaṭṭhavārasadiso. 69 2.2.3.7. Pañhāvāra 2.2.3.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Anidassano dhammo anidassanassa dhammassa hetupaccayena paccayo—anidassanā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ anidassanānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 70 Anidassano dhammo sanidassanassa dhammassa hetupaccayena paccayo—anidassanā hetū sanidassanānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 71 Anidassano dhammo sanidassanassa ca anidassanassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—anidassanā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ sanidassanānañca anidassanānañca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 72 Ārammaṇa Sanidassano dhammo anidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— sanidassanaṁ rūpaṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo; sanidassanā khandhā iddhividhañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 73 Anidassano dhammo anidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese …pe… pubbe …pe… cakkhuṁ …pe… kāyaṁ … sadde …pe… vatthuṁ anidassane khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena anidassanacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… saddāyatanaṁ sotaviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… anidassanā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 74 Adhipati Sanidassano dhammo anidassanassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—sanidassanaṁ rūpaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 75 Anidassano dhammo anidassanassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ anidassane khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—anidassanādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ anidassanānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 76 Anidassano dhammo sanidassanassa dhammassa 1305 --- patthana2 2:76 adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—anidassanādhipati sanidassanānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 77 Anidassano dhammo sanidassanassa ca anidassanassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—anidassanādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ sanidassanānañca anidassanānañca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 78 Anantara Anidassano dhammo anidassanassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā anidassanā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ anidassanānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa …pe… gotrabhu maggassa …pe… nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 79 Samanantarādi Anidassano dhammo anidassanassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … tīṇi … aññamaññapaccayena paccayo … ekaṁ … nissayapaccayena paccayo … tīṇi. 80 Upanissaya Sanidassano dhammo anidassanassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—vaṇṇasampadaṁ patthayamāno dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ karoti, vaṇṇasampadā saddhāya …pe… patthanāya … kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 81 Anidassano dhammo anidassanassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 82 Purejāta Sanidassano dhammo anidassanassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— sanidassanaṁ rūpaṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. 83 Anidassano dhammo anidassanassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, saddāyatanaṁ sotaviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu anidassanānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 84 Sanidassano ca anidassano ca dhammā anidassanassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Rūpāyatanañca vatthu ca anidassanānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo; rūpāyatanañca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. 85 Pacchājāta Anidassano dhammo anidassanassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo— pacchājātā anidassanā khandhā purejātassa imassa anidassanassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 86 Anidassano dhammo sanidassanassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo— pacchājātā anidassanā khandhā purejātassa imassa sanidassanassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 87 Anidassano dhammo sanidassanassa ca anidassanassa ca dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā anidassanā khandhā purejātassa imassa sanidassanassa ca anidassanassa ca kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 88 Āsevana Anidassano dhammo anidassanassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā anidassanā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ anidassanānaṁ khandhānaṁ …pe… anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 89 Kamma Anidassano dhammo anidassanassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—anidassanā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ anidassanānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—anidassanā cetanā vipākānaṁ 1306 --- patthana2 2:89 khandhānaṁ anidassanānañca kaṭattārūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 90 Anidassano dhammo sanidassanassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. (Vitthāretabbaṁ.) 91 Anidassano dhammo sanidassanassa ca anidassanassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. (Vitthāretabbaṁ.) 92 Vipākādi Anidassano dhammo anidassanassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … tīṇi … āhārapaccayena paccayo … tīṇi (tīsupi kabaḷīkāro āhāro kātabbo) … indriyapaccayena paccayo … tīṇi (tīsupi rūpajīvitindriyaṁ) … jhānapaccayena paccayo … tīṇi … maggapaccayena paccayo … tīṇi … sampayuttapaccayena paccayo … ekaṁ. 93 Vippayutta Anidassano dhammo anidassanassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—anidassanā khandhā anidassanānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe anidassanā khandhā anidassanānaṁ kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo, vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu anidassanānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—anidassanā khandhā purejātassa imassa anidassanassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 94 Anidassano dhammo sanidassanassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—anidassanā khandhā sanidassanānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—anidassanā khandhā purejātassa imassa sanidassanassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 95 Anidassano dhammo sanidassanassa ca anidassanassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—anidassanā khandhā sanidassanānañca anidassanānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—anidassanā khandhā purejātassa imassa sanidassanassa ca anidassanassa ca kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 96 Atthyādi Sanidassano dhammo anidassanassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sanidassanaṁ rūpaṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa atthipaccayena paccayo. 97 Anidassano dhammo anidassanassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—anidassano eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ anidassanānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhe …pe…. (Saṅkhittaṁ. Yāva asaññasattā.) Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, saddāyatanaṁ sotaviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu anidassanānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—anidassanā khandhā purejātassa imassa anidassanassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa anidassanassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—anidassanānaṁ kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 98 Anidassano dhammo sanidassanassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—anidassanā khandhā sanidassanānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… mahābhūtā sanidassanānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ atthipaccayena paccayo … bāhirā … āhārasamuṭṭhānā … utusamuṭṭhānā … asaññasattānaṁ mahābhūtā sanidassanānaṁ kaṭattārūpānaṁ, upādārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—anidassanā khandhā purejātassa imassa sanidassanassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa sanidassanassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—sanidassanānaṁ kaṭattārūpānaṁ 1307 --- patthana2 2:98 atthipaccayena paccayo. 99 Anidassano dhammo sanidassanassa ca anidassanassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—anidassano eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sanidassanānañca anidassanānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… mahābhūtā sanidassanānañca anidassanānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ, kaṭattārūpānaṁ, upādārūpānaṁ atthipaccayena paccayo; bāhirā … āhārasamuṭṭhānā … utusamuṭṭhānā … asaññasattānaṁ mahābhūtā sanidassanānañca anidassanānañca kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 100 Sanidassano ca anidassano ca dhammā anidassanassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—rūpāyatanañca vatthu ca anidassanānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo; rūpāyatanañca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇassa atthipaccayena paccayo. 101 Natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 102 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe dve, adhipatiyā cattāri, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte tīṇi, aññamaññe ekaṁ, nissaye tīṇi, upanissaye dve, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane ekaṁ, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte ekaṁ, vippayutte tīṇi, atthiyā pañca, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 103 Anulomaṁ. 104 Paccanīyuddhāra Sanidassano dhammo anidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 105 Anidassano dhammo anidassanassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 106 Anidassano dhammo sanidassanassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 107 Anidassano dhammo sanidassanassa ca anidassanassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 108 Sanidassano ca anidassano ca dhammā anidassanassa dhammassa purejātapaccayena paccayo. 109 2.2.3.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā pañca, naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā pañca, naanantare pañca, nasamanantare pañca, nasahajāte pañca, naaññamaññe pañca, nanissaye cattāri, naupanissaye pañca, napurejāte cattāri, napacchājāte pañca (sabbattha pañca), nasampayutte pañca, navippayutte cattāri, noatthiyā cattāri, nonatthiyā pañca, novigate pañca, noavigate cattāri. 110 Paccanīyaṁ. 111 2.2.3.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 112 Anulomapaccanīyaṁ. 113 2.2.3.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe dve, adhipatiyā cattāri, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte tīṇi, aññamaññe ekaṁ, nissaye tīṇi, upanissaye dve, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane ekaṁ, kamme tīṇi …pe… magge tīṇi, sampayutte ekaṁ, vippayutte tīṇi, atthiyā pañca, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate pañca. 114 Paccanīyānulomaṁ. Sanidassanadukaṁ niṭṭhitaṁ. 115 2.2.4. Sappaṭighaduka 2.2.4.1. Paṭiccavāra 2.2.4.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā— sappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca dve mahābhūtā, dve mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, sappaṭighe mahābhūte paṭicca sappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, kaṭattārūpaṁ, upādārūpaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ paṭicca cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ. 116 Sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca appaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā—sappaṭighe mahābhūte paṭicca āpodhātu, sappaṭighe mahābhūte paṭicca appaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ 1308 --- patthana2 2:116 rūpaṁ, kaṭattārūpaṁ, upādārūpaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ paṭicca āpodhātu itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. 117 Sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho ca appaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—sappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca dve mahābhūtā āpodhātu ca, dve mahābhūte …pe… sappaṭighe mahābhūte paṭicca sappaṭighañca appaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, kaṭattārūpaṁ, upādārūpaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ paṭicca cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ āpodhātu itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. 118 Appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca appaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā—appaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā appaṭighaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, āpodhātuṁ paṭicca appaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, kaṭattārūpaṁ, upādārūpaṁ, āpodhātuṁ paṭicca itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. 119 Appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā—appaṭighe khandhe paṭicca sappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… āpodhātuṁ paṭicca sappaṭighā mahābhūtā, āpodhātuṁ paṭicca sappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, kaṭattārūpaṁ, upādārūpaṁ, āpodhātuṁ paṭicca cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ. 120 Appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho ca appaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—appaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā sappaṭighañca appaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… āpodhātuṁ paṭicca sappaṭighañca appaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, kaṭattārūpaṁ, upādārūpaṁ, āpodhātuṁ paṭicca cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ, itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. 121 Sappaṭighañca appaṭighañca dhammaṁ paṭicca sappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā—appaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca sappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… sappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtañca āpodhātuñca paṭicca dve mahābhūtā …pe… sappaṭighe mahābhūte ca āpodhātuñca paṭicca sappaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, kaṭattārūpaṁ, upādārūpaṁ, phoṭṭhabbāyatanañca āpodhātuñca paṭicca cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ. 122 Sappaṭighañca appaṭighañca dhammaṁ paṭicca appaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā—appaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca appaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe appaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca appaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ, phoṭṭhabbāyatanañca āpodhātuñca paṭicca appaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, kaṭattārūpaṁ, upādārūpaṁ, phoṭṭhabbāyatanañca āpodhātuñca paṭicca itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. 123 Sappaṭighañca appaṭighañca dhammaṁ paṭicca sappaṭigho ca appaṭigho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—appaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca sappaṭighañca appaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… appaṭighe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca sappaṭighañca appaṭighañca kaṭattārūpaṁ, phoṭṭhabbāyatanañca āpodhātuñca paṭicca sappaṭighañca appaṭighañca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, kaṭattārūpaṁ, upādārūpaṁ, phoṭṭhabbāyatanañca āpodhātuñca paṭicca cakkhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ, itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. 124 Ārammaṇa Appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca appaṭigho dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— appaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paṭicca khandhā. 125 Adhipatyādi Sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca appaṭigho dhammo uppajjati adhipatipaccayā (paṭisandhi vajjetabbā, kaṭattārūpā ca) … anantarapaccayā … samanantarapaccayā … sahajātapaccayā (sabbe mahābhūtā kātabbā) … aññamaññapaccayā—sappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca dve mahābhūtā, dve mahābhūte …pe…. 126 Sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca appaṭigho dhammo uppajjati aññamaññapaccayā— sappaṭighe mahābhūte paṭicca āpodhātu …pe…. 127 Sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho ca appaṭigho ca dhammā uppajjanti aññamaññapaccayā—sappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca dve mahābhūtā āpodhātu 1309 --- patthana2 2:127 ca, dve mahābhūte …pe…. 128 Appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca appaṭigho dhammo uppajjati aññamaññapaccayā— appaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā. 129 Appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho dhammo uppajjati aññamaññapaccayā— āpodhātuṁ paṭicca sappaṭighā mahābhūtā. (Ime ajjhattikabāhirā mahābhūtā kātabbā.) 130 Sappaṭighañca appaṭighañca dhammaṁ paṭicca sappaṭigho dhammo uppajjati aññamaññapaccayā—sappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtañca āpodhātuñca paṭicca dve mahābhūtā …pe… nissayapaccayā …pe… avigatapaccayā. 131 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe ekaṁ, adhipatiyā nava, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte ekaṁ, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate nava. 132 Anulomaṁ. 133 2.2.4.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho dhammo uppajjati nahetupaccayā … tīṇi. 134 Appaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca appaṭigho dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ appaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā appaṭighaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, āpodhātuṁ paṭicca appaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, kaṭattārūpaṁ, upādārūpaṁ, āpodhātuṁ paṭicca itthindriyaṁ …pe…. Kabaḷīkāro āhāro— … bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ … āpodhātuṁ paṭicca appaṭighaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ; vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 135 (Appaṭighamūlakaṁ itarepi dve pañhā kātabbā. Ghaṭanepi tīṇi pañhā kātabbā. Ajjhattikā bāhirā mahābhūtā sabbe jānitvā kātabbā.) 136 Naārammaṇādi Sappaṭighaṁ dhammaṁ paṭicca sappaṭigho dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā (sabbaṁ saṅkhittaṁ) … novigatapaccayā. 137 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, naaññamaññe nava, naupanissaye nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme nava, navipāke nava, naāhāre nava, naindriye nava, najhāne nava, namagge nava, nasampayutte nava, navippayutte nava, nonatthiyā nava, novigate nava. 138 Paccanīyaṁ. 139 2.2.4.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava, naanantare nava, nasamanantare nava, naaññamaññe nava, naupanissaye nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme ekaṁ, navipāke nava, nasampayutte nava, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā nava, novigate nava. 140 Anulomapaccanīyaṁ. 141 2.2.4.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye ekaṁ, purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme nava …pe… magge ekaṁ, sampayutte ekaṁ, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate nava. 142 Paccanīyānulomaṁ. 143 2.2.4.2. Sahajātavāra Sahajātavāropi paṭiccavārasadiso. 144 2.2.4.3. Paccayavāra 2.2.4.3.1–4. Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu Sappaṭighaṁ dhammaṁ paccayā sappaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 145 Appaṭighaṁ dhammaṁ paccayā appaṭigho dhammo uppajjati hetupaccayā—appaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā appaṭighaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… āpodhātuṁ paccayā appaṭighaṁ cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, kaṭattārūpaṁ, upādārūpaṁ, āpodhātuṁ paccayā itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro, vatthuṁ paccayā appaṭighā khandhā. 146 Avasesā pañca pañhā paṭiccavārasadisā. 147 Ārammaṇādi Sappaṭighaṁ dhammaṁ paccayā appaṭigho dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ. 148 Appaṭighaṁ dhammaṁ paccayā appaṭigho 1310 --- patthana2 2:148 dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— appaṭighaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paccayā appaṭighā khandhā. 149 Sappaṭighañca appaṭighañca dhammaṁ paccayā appaṭigho dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhāyatanañca paccayā tayo khandhā …pe… kāyaviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca kāyāyatanañca paccayā tayo khandhā …pe… adhipatipaccayā … (saṅkhittaṁ) avigatapaccayā. 150 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane ekaṁ, kamme nava …pe… avigate nava. (Evaṁ paccanīyagaṇanāpi kātabbā.) 151 2.2.4.4. Nissayavāra Nissayavāropi paccayavārasadiso. 152 2.2.4.5. Saṁsaṭṭhavāra (Saṁsaṭṭhavārepi sabbattha ekaṁ, saṅkhittaṁ. Avigatapaccayā, ekāyeva pañhā. Dvepi vārā kātabbā.) 153 2.2.4.7. Pañhāvāra 2.2.4.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Appaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo—appaṭighā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ appaṭighānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 154 Appaṭigho dhammo sappaṭighassa dhammassa hetupaccayena paccayo—appaṭighā hetū sappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 155 Appaṭigho dhammo sappaṭighassa ca appaṭighassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—appaṭighā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ sappaṭighānañca appaṭighānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 156 Ārammaṇa Sappaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— cakkhuṁ …pe… phoṭṭhabbe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… sappaṭighā khandhā iddhividhañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 157 Appaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati, ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti; vatthuṁ …pe… itthindriyaṁ … purisindriyaṁ … jīvitindriyaṁ … āpodhātuṁ, kabaḷīkāraṁ āhāraṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; cetopariyañāṇena appaṭighacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… appaṭighā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 158 Adhipati Sappaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—cakkhuṁ …pe… phoṭṭhabbe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 159 Appaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā paccavekkhati, jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; vatthuṁ …pe… itthindriyaṁ … purisindriyaṁ … jīvitindriyaṁ … āpodhātuṁ, kabaḷīkāraṁ āhāraṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 1311 --- patthana2 2:159 Sahajātādhipati—appaṭighādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ appaṭighānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 160 Appaṭigho dhammo sappaṭighassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—appaṭighādhipati sappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 161 Appaṭigho dhammo sappaṭighassa ca appaṭighassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—appaṭighādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ sappaṭighānañca appaṭighānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 162 Anantara Appaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā appaṭighā khandhā …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 163 Samanantara Appaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo …pe…. 164 Sahajātādi Sappaṭigho dhammo sappaṭighassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … nava … aññamaññapaccayena paccayo … cha … nissayapaccayena paccayo … nava. 165 Upanissaya Sappaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—utuṁ, senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; utu, senāsanaṁ saddhāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 166 Appaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… kāyikaṁ sukhaṁ, kāyikaṁ dukkhaṁ, bhojanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… bhojanaṁ saddhāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 167 Purejāta Sappaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… phoṭṭhabbe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. 168 Appaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—vatthuṁ …pe… itthindriyaṁ, purisindriyaṁ, jīvitindriyaṁ, āpodhātuṁ, kabaḷīkāraṁ āhāraṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu appaṭighānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 169 Sappaṭigho ca appaṭigho ca dhammā appaṭighassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Cakkhāyatanañca vatthu ca …pe… phoṭṭhabbāyatanañca vatthu ca appaṭighānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 170 Pacchājāta Appaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo— pacchājātā appaṭighā khandhā purejātassa imassa appaṭighassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Pacchājātā appaṭighā khandhā purejātassa imassa sappaṭighassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Pacchājātā appaṭighā khandhā purejātassa imassa sappaṭighassa ca appaṭighassa ca kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. (Dvinnampi mūlā kātabbā.) 171 Āsevana Appaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā appaṭighā khandhā …pe… vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 172 Kamma Appaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—appaṭighā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ appaṭighānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—appaṭighā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ appaṭighānañca kaṭattārūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 173 Appaṭigho dhammo sappaṭighassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—appaṭighā cetanā sappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 1312 --- patthana2 2:173 Nānākkhaṇikā—appaṭighā cetanā sappaṭighānaṁ kaṭattārūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 174 Appaṭigho dhammo sappaṭighassa ca appaṭighassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—appaṭighā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ sappaṭighānañca appaṭighānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—appaṭighā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ sappaṭighānañca appaṭighānañca kaṭattārūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 175 Vipāka Appaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko appaṭigho …pe… tīṇi. 176 Āhāra Appaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—appaṭighā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ appaṭighānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Kabaḷīkāro āhāro—imassa appaṭighassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. (Avasesā dvepi pañhā kātabbā, paṭisandhi kabaḷīkāro āhāro dvīsupi kātabbo agge.) 177 Indriyādi Sappaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa indriyapaccayena paccayo— cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇassa indriyapaccayena paccayo. 178 Appaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa indriyapaccayena paccayo … tīṇi (tīsupi jīvitindriyaṁ agge kātabbaṁ). 179 Sappaṭigho ca appaṭigho ca dhammā appaṭighassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—cakkhundriyañca cakkhuviññāṇañca cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo …pe… kāyindriyañca kāyaviññāṇañca kāyaviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo … jhānapaccayena paccayo … tīṇi … maggapaccayena paccayo … tīṇi … sampayuttapaccayena paccayo … ekaṁ. 180 Vippayutta Sappaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa vippayuttapaccayena paccayo. 181 Appaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—appaṭighā khandhā appaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo, vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu appaṭighānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—appaṭighā khandhā purejātassa imassa appaṭighassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 182 Appaṭigho dhammo sappaṭighassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—appaṭighā khandhā sappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—appaṭighā khandhā purejātassa imassa sappaṭighassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 183 Appaṭigho dhammo sappaṭighassa ca appaṭighassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—appaṭighā khandhā sappaṭighānañca appaṭighānañca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—appaṭighā khandhā purejātassa imassa sappaṭighassa ca appaṭighassa ca kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 184 Atthi Sappaṭigho dhammo sappaṭighassa dhammassa atthipaccayena paccayo … ekaṁ. (Paṭiccasadisā paṭhamapañhā.) 185 Sappaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa atthipaccayena paccayo sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātā—sappaṭighā mahābhūtā āpodhātuyā atthipaccayena paccayo, sappaṭighā mahābhūtā appaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ atthipaccayena paccayo; phoṭṭhabbāyatanaṁ itthindriyassa …pe… kabaḷīkārassa āhārassa atthipaccayena paccayo; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe…. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… phoṭṭhabbe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanañca cakkhāyatanañca cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanañca kāyāyatanañca kāyaviññāṇassa atthipaccayena paccayo. 186 Sappaṭigho dhammo 1313 --- patthana2 2:186 sappaṭighassa ca appaṭighassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sappaṭighaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ dvinnaṁ mahābhūtānaṁ āpodhātuyā ca atthipaccayena paccayo …pe…. (Paṭiccasadisaṁ yāva asaññasattā.) 187 Appaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—appaṭigho eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… (yāva asaññasattā). Purejātaṁ—vatthuṁ …pe… itthindriyaṁ … purisindriyaṁ … jīvitindriyaṁ … āpodhātuṁ … kabaḷīkāraṁ āhāraṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; vatthu appaṭighānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—appaṭighā khandhā purejātassa imassa appaṭighassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa appaṭighassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—appaṭighānaṁ kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 188 Appaṭigho dhammo sappaṭighassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—appaṭighā khandhā sappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… āpodhātu sappaṭighānaṁ mahābhūtānaṁ atthipaccayena paccayo; āpodhātu sappaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kaṭattārūpānaṁ upādārūpānaṁ atthipaccayena paccayo; āpodhātu cakkhāyatanassa …pe… phoṭṭhabbāyatanassa atthipaccayena paccayo; bāhiraṁ, āhārasamuṭṭhānaṁ, utusamuṭṭhānaṁ, asaññasattānaṁ …pe…. Pacchājātā—appaṭighā khandhā purejātassa imassa sappaṭighassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa sappaṭighassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—sappaṭighānaṁ kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 189 Appaṭigho dhammo sappaṭighassa ca appaṭighassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—appaṭigho eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ sappaṭighānañca appaṭighānañca …pe…. (Paṭiccasadisaṁ yāva asaññasattā.) Pacchājātā—appaṭighā khandhā purejātassa imassa sappaṭighassa ca appaṭighassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa sappaṭighassa ca appaṭighassa ca kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—sappaṭighānañca appaṭighānañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 190 Sappaṭigho ca appaṭigho ca dhammā sappaṭighassa dhammassa atthipaccayena paccayo. (Paṭiccasadisaṁ yāva asaññasattā.) 191 Sappaṭigho ca appaṭigho ca dhammā appaṭighassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātā—appaṭighā khandhā ca mahābhūtā ca appaṭighānaṁ cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ …pe… (paṭiccasadisaṁ yāva asaññasattā). Sahajāto—cakkhuviññāṇasahagato eko khandho ca cakkhāyatanañca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā ca …pe… kāyaviññāṇasahagato eko khandho ca kāyāyatanañca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. 192 Sappaṭigho ca appaṭigho ca dhammā sappaṭighassa ca appaṭighassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo. (Paṭiccasadisaṁ.) 193 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe dve, adhipatiyā cattāri, anantare ekaṁ, samanantare ekaṁ, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye dve, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane ekaṁ, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre tīṇi, indriye pañca, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte ekaṁ, vippayutte cattāri, atthiyā nava, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 194 Anulomaṁ. 195 Paccanīyuddhāra Sappaṭigho dhammo sappaṭighassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 196 Sappaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo, sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 197 Sappaṭigho dhammo sappaṭighassa ca appaṭighassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 198 Appaṭigho dhammo appaṭighassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena 1314 --- patthana2 2:198 paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 199 Appaṭigho dhammo sappaṭighassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 200 Appaṭigho dhammo sappaṭighassa ca appaṭighassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 201 Sappaṭigho ca appaṭigho ca dhammā sappaṭighassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 202 Sappaṭigho ca appaṭigho ca dhammā appaṭighassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 203 Sappaṭigho ca appaṭigho ca dhammā sappaṭighassa ca appaṭighassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 204 2.2.4.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava …pe… naanantare nava, nasamanantare nava, nasahajāte cattāri, naaññamaññe nava, nanissaye cattāri, naupanissaye nava, napurejāte nava …pe… nasampayutte nava, navippayutte nava, noatthiyā cattāri, nonatthiyā nava, novigate nava, noavigate cattāri. 205 Paccanīyaṁ. 206 2.2.4.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi …pe… naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 207 Anulomapaccanīyaṁ. 208 2.2.4.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe dve, adhipatiyā cattāri (anulomamātikā gaṇetabbā), avigate nava. 209 Paccanīyānulomaṁ. Sappaṭighadukaṁ niṭṭhitaṁ. 210 2.2.5. Rūpīduka 2.2.5.1. Paṭiccavāra 2.2.5.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Rūpiṁ dhammaṁ paṭicca rūpī dhammo uppajjati hetupaccayā—ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… dve mahābhūte …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 211 Rūpiṁ dhammaṁ paṭicca arūpī dhammo uppajjati hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca arūpino khandhā. 212 Rūpiṁ dhammaṁ paṭicca rūpī ca arūpī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca arūpino khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 213 Arūpiṁ dhammaṁ paṭicca arūpī dhammo uppajjati hetupaccayā—arūpiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 214 Arūpiṁ dhammaṁ paṭicca rūpī dhammo uppajjati hetupaccayā—arūpino khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 215 Arūpiṁ dhammaṁ paṭicca rūpī ca arūpī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—arūpiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 216 Rūpiñca arūpiñca dhammaṁ paṭicca rūpī dhammo uppajjati hetupaccayā—arūpino khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 217 Rūpiñca arūpiñca dhammaṁ paṭicca arūpī dhammo uppajjati hetupaccayā— paṭisandhikkhaṇe arūpiṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 218 Rūpiñca arūpiñca dhammaṁ paṭicca rūpī ca arūpī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe arūpiṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… arūpino khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 219 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate nava. 220 Anulomaṁ. 221 2.2.5.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Rūpiṁ dhammaṁ paṭicca rūpī dhammo uppajjati nahetupaccayā … tīṇi. 222 Arūpiṁ dhammaṁ paṭicca arūpī dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ arūpiṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe 1315 --- patthana2 2:222 …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Nahetupaccayā nava pañhā, ahetukanti niyāmetabbaṁ.) 223 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne dve, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 224 Paccanīyaṁ. 225 2.2.5.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme ekaṁ, navipāke pañca, nasampayutte tīṇi, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 226 Anulomapaccanīyaṁ. 227 2.2.5.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte ekaṁ, āsevane ekaṁ, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge ekaṁ, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate nava. 228 Paccanīyānulomaṁ. 229 2.2.5.2. Sahajātavāra Sahajātavāropi paṭiccavārasadiso. 230 2.2.5.3. Paccayavāra 2.2.5.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Rūpiṁ dhammaṁ paccayā rūpī dhammo uppajjati hetupaccayā—ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Paṭiccasadisaṁ.) 231 Rūpiṁ dhammaṁ paccayā arūpī dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā arūpino khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 232 Rūpiṁ dhammaṁ paccayā rūpī ca arūpī ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā arūpino khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Evaṁ avasesā pañhā, pavattipaṭisandhi vibhajitabbā.) 233 Ārammaṇa Rūpiṁ dhammaṁ paccayā arūpī dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā arūpino khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 234 Arūpiṁ dhammaṁ paccayā arūpī dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—arūpiṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 235 Rūpiñca arūpiñca dhammaṁ paccayā arūpī dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhāyatanañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… kāyaviññāṇasahagataṁ …pe… arūpiṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… (Saṅkhittaṁ.) 236 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā nava, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye tīṇi, purejāte tīṇi, āsevane tīṇi, kamme nava …pe… magge nava, sampayutte tīṇi, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate nava. 237 Anulomaṁ. 238 2.2.5.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Rūpiṁ dhammaṁ paccayā rūpī dhammo uppajjati nahetupaccayā—ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… asaññasattānaṁ ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 239 Rūpiṁ dhammaṁ paccayā arūpī dhammo uppajjati nahetupaccayā—cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā arūpino khandhā; ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 240 Rūpiṁ dhammaṁ paccayā rūpī ca arūpī ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā. (Pavattipaṭisandhi kātabbā.) 241 Arūpiṁ dhammaṁ paccayā arūpī dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ arūpiṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 242 Arūpiṁ dhammaṁ paccayā rūpī dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke arūpino khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 243 Arūpiṁ dhammaṁ paccayā rūpī ca arūpī ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā— ahetukaṁ arūpiṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 244 1316 --- patthana2 2:244 Rūpiñca arūpiñca dhammaṁ paccayā rūpī dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke arūpino khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 245 Rūpiñca arūpiñca dhammaṁ paccayā arūpī dhammo uppajjati nahetupaccayā— cakkhuviññāṇasahagataṁ ekaṁ khandhañca cakkhāyatanañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… kāyaviññāṇasahagataṁ …pe… arūpiṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 246 Rūpiñca arūpiñca dhammaṁ paccayā rūpī ca arūpī ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ arūpiṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… arūpino khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 247 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne cattāri, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 248 Paccanīyaṁ. 249 2.2.5.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi (saṅkhittaṁ, sabbe kātabbā), nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 250 Anulomapaccanīyaṁ. 251 2.2.5.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi (sabbe kātabbā) …pe… jhāne nava, magge tīṇi …pe… avigate nava. 252 Paccanīyānulomaṁ. 253 2.2.5.4. Nissayavāra Nissayavāropi paccayavārasadiso. 254 2.2.5.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.2.5.5.1–4 Paccayānulomādi Arūpiṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho arūpī dhammo uppajjati hetupaccayā—arūpiṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 255 2.2.5.6. Sampayuttavāra Hetuyā ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. (Evaṁ paccanīyādīni gaṇanāpi sampayuttavārepi sabbe kātabbā. Ekoyeva pañho.) 256 2.2.5.7. Pañhāvāra 2.2.5.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Arūpī dhammo arūpissa dhammassa hetupaccayena paccayo—arūpī hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 257 Arūpī dhammo rūpissa dhammassa hetupaccayena paccayo—arūpī hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 258 Arūpī dhammo rūpissa ca arūpissa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—arūpī hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 259 Ārammaṇa Rūpī dhammo arūpissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ … itthindriyaṁ … purisindriyaṁ … jīvitindriyaṁ … āpodhātuṁ … kabaḷīkāraṁ āhāraṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo; rūpino khandhā iddhividhañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 260 Arūpī dhammo arūpissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe …pe… arūpino khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, cetopariyañāṇena arūpicittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ …pe… nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… arūpino khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena 1317 --- patthana2 2:260 paccayo. 261 Adhipati Rūpī dhammo arūpissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—cakkhuṁ …pe… kabaḷīkāraṁ āhāraṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 262 Arūpī dhammo arūpissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… (saṅkhittaṁ) nibbānaṁ maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; arūpino khandhe garuṁ katvā assādeti …pe… rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—arūpī adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 263 Arūpī dhammo rūpissa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—arūpī adhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 264 Arūpī dhammo rūpissa ca arūpissa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—arūpī adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 265 Anantarādi Arūpī dhammo arūpissa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā arūpino khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ arūpīnaṁ khandhānaṁ …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo, samanantarapaccayena paccayo. 266 (Sahajātapaccaye satta, iha ghaṭanā natthi. Aññamaññapaccaye cha, nissayapaccaye satta pañhā, iha ghaṭanā natthi.) 267 Upanissaya Rūpī dhammo arūpissa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati, utu … bhojanaṁ … senāsanaṁ saddhāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 268 Arūpī dhammo arūpissa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ …pe… kāyikaṁ dukkhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati, saddhā …pe… kāyikaṁ dukkhaṁ … saddhāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 269 Purejāta Rūpī dhammo arūpissa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ …pe… kabaḷīkāraṁ āhāraṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu arūpīnaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 270 Pacchājāta Arūpī dhammo rūpissa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā arūpino khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 271 Āsevana Arūpī dhammo arūpissa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā arūpino khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ arūpīnaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo. 272 Kamma Arūpī dhammo arūpissa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—arūpī cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—arūpī cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 273 Arūpī dhammo rūpissa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—arūpī cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—arūpī cetanā kaṭattārūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 274 Arūpī dhammo rūpissa ca arūpissa ca dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—arūpī cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—arūpī cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 275 Vipākāhāra Arūpī dhammo arūpissa dhammassa vipākapaccayena paccayo … tīṇi. 276 Rūpī dhammo rūpissa dhammassa āhārapaccayena paccayo—kabaḷīkāro āhāro imassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 277 Arūpī dhammo arūpissa dhammassa āhārapaccayena paccayo … tīṇi. 278 1318 --- patthana2 2:278 Indriya Rūpī dhammo rūpissa dhammassa indriyapaccayena paccayo—rūpajīvitindriyaṁ kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 279 Rūpī dhammo arūpissa dhammassa indriyapaccayena paccayo—cakkhundriyaṁ …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇassa indriyapaccayena paccayo. 280 Arūpī dhammo arūpissa dhammassa indriyapaccayena paccayo … tīṇi. 281 Rūpī ca arūpī ca dhammā arūpissa dhammassa indriyapaccayena paccayo— cakkhundriyañca cakkhuviññāṇañca cakkhuviññāṇasahagatānaṁ khandhānaṁ indriyapaccayena paccayo …pe… kāyindriyañca …pe…. 282 Jhānādi Arūpī dhammo arūpissa dhammassa jhānapaccayena paccayo … tīṇi … maggapaccayena paccayo … tīṇi … sampayuttapaccayena paccayo … ekaṁ. 283 Vippayutta Rūpī dhammo arūpissa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu arūpīnaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu arūpīnaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 284 Arūpī dhammo rūpissa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—arūpino khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe arūpino khandhā kaṭattārūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; arūpino khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—arūpino khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 285 Atthyādi Rūpī dhammo rūpissa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātaṁ—ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… (yāva asaññasattā). Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 286 Rūpī dhammo arūpissa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu arūpīnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… kabaḷīkāraṁ āhāraṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu arūpīnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 287 Arūpī dhammo arūpissa dhammassa atthipaccayena paccayo—arūpī eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 288 Arūpī dhammo rūpissa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—arūpino khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—arūpino khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 289 Arūpī dhammo rūpissa ca arūpissa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—arūpī eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 290 Rūpī ca arūpī ca dhammā rūpissa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—arūpī khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—arūpino khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—arūpino khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 291 Rūpī ca arūpī ca dhammā arūpissa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—cakkhuviññāṇasahagato eko khandho ca cakkhāyatanañca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe… kāyaviññāṇasahagato …pe… arūpī eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe… paṭisandhikkhaṇe arūpī eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… dve khandhā ca …pe…. 292 Natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 293 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe dve, adhipatiyā cattāri, anantare ekaṁ, samanantare 1319 --- patthana2 2:293 ekaṁ, sahajāte satta, aññamaññe cha, nissaye satta, upanissaye dve, purejāte ekaṁ, pacchājāte ekaṁ āsevane ekaṁ, kamme tīṇi, vipāke tīṇi, āhāre cattāri, indriye cha, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte ekaṁ, vippayutte dve, atthiyā satta, natthiyā ekaṁ, vigate ekaṁ, avigate satta. 294 Anulomaṁ. 295 Paccanīyuddhāra Rūpī dhammo rūpissa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 296 Rūpī dhammo arūpissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 297 Arūpī dhammo arūpissa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 298 Arūpī dhammo rūpissa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 299 Arūpī dhammo rūpissa ca arūpissa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 300 Rūpī ca arūpī ca dhammā rūpissa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 301 Rūpī ca arūpī ca dhammā arūpissa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 302 2.2.5.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte cha, naaññamaññe cha, nanissaye cha, naupanissaye satta, napurejāte satta …pe… namagge satta, nasampayutte cha, navippayutte pañca, noatthiyā cattāri, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate cattāri. 303 Paccanīyaṁ. 304 2.2.5.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye tīṇi (sabbattha tīṇi), nasampayutte ekaṁ, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 305 Anulomapaccanīyaṁ. 306 2.2.5.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe dve, adhipatiyā cattāri (anulomamātikā kātabbā), avigate satta. 307 Paccanīyānulomaṁ. Rūpīdukaṁ niṭṭhitaṁ. 308 2.2.6. Lokiyaduka 2.2.6.1. Paṭiccavāra 2.2.6.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Lokiyaṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā—lokiyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, kaṭattārūpaṁ, upādārūpaṁ. 309 Lokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca lokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā—lokuttaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 310 Lokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā—lokuttare khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 311 Lokuttaraṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo ca lokuttaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—lokuttaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 312 Lokiyañca lokuttarañca dhammaṁ paṭicca lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā— lokuttare khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 313 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā pañca, anantare dve, samanantare dve, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye pañca, upanissaye dve, purejāte dve, āsevane dve, kamme pañca, vipāke pañca, āhāre pañca, indriye pañca, jhāne pañca, magge pañca, sampayutte dve, vippayutte pañca, atthiyā pañca, natthiyā dve, vigate dve, avigate pañca. 314 Anulomaṁ. 315 2.2.6.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Lokiyaṁ dhammaṁ paṭicca lokiyo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ lokiyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 316 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā dve, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte cattāri, 1320 --- patthana2 2:316 napacchājāte pañca, naāsevane pañca (naāsevanamūlake lokuttare suddhake vipākoti niyāmetabbaṁ, avasesā pakatikāyeva), nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 317 Paccanīyaṁ. 318 2.2.6.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā dve (naanantarapadādī paccanīyasadisā) …pe… navipāke pañca, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 319 Anulomapaccanīyaṁ. 320 2.2.6.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 321 Paccanīyānulomaṁ. 322 2.2.6.2. Sahajātavāra Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 323 2.2.6.3. Paccayavāra 2.2.6.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Lokiyaṁ dhammaṁ paccayā lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā—lokiyaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, kaṭattārūpaṁ, upādārūpaṁ, vatthuṁ paccayā lokiyā khandhā. 324 Lokiyaṁ dhammaṁ paccayā lokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā lokuttarā khandhā. 325 Lokiyaṁ dhammaṁ paccayā lokiyo ca lokuttaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— vatthuṁ paccayā lokuttarā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 326 Lokuttaraṁ dhammaṁ paccayā lokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 327 Lokiyañca lokuttarañca dhammaṁ paccayā lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā— lokuttare khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 328 Lokiyañca lokuttarañca dhammaṁ paccayā lokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā— lokuttaraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 329 Lokiyañca lokuttarañca dhammaṁ paccayā lokiyo ca lokuttaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—lokuttaraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… lokuttare khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 330 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā nava, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte nava, aññamaññe cattāri, nissaye nava, upanissaye cattāri, purejāte cattāri, āsevane cattāri, kamme nava, vipāke nava …pe… magge nava, sampayutte cattāri, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate nava. 331 Anulomaṁ. 332 2.2.6.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Lokiyaṁ dhammaṁ paccayā lokiyo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ lokiyaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… (yāva asaññasattā) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā lokiyā khandhā, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 333 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā cattāri, naanantare tīṇi …pe… naupanissaye tīṇi, napurejāte cattāri, napacchājāte nava, naāsevane nava (lokuttare arūpe vipākanti niyāmetabbaṁ), nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 334 Paccanīyaṁ. 335 2.2.6.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā cattāri, naanantare tīṇi (nasamanantarapadādī paccanīyasadisā), navipāke nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 336 Anulomapaccanīyaṁ. 337 2.2.6.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 338 Paccanīyānulomaṁ. 339 2.2.6.4. Nissayavāra Nissayavāro paccayavārasadiso. 340 2.2.6.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.2.6.5.1–4. Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu Lokiyaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho lokiyo dhammo uppajjati hetupaccayā—lokiyaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 341 Lokuttaraṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho lokuttaro dhammo uppajjati hetupaccayā— lokuttaraṁ ekaṁ khandhaṁ 1321 --- patthana2 2:341 saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 342 (Saṁsaṭṭhavāro evaṁ vitthāretabbo, saha gaṇanāhi dve pañhā.) 343 2.2.6.6. Sampayuttavāra Sampayuttavāro saṁsaṭṭhavārasadiso. 344 2.2.6.7. Pañhāvāra 2.2.6.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Lokiyo dhammo lokiyassa dhammassa hetupaccayena paccayo—lokiyā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 345 Lokuttaro dhammo lokuttarassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 346 Ārammaṇa Lokiyo dhammo lokiyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni paccavekkhati, jhānā …pe… ariyā gotrabhuṁ paccavekkhanti, vodānaṁ paccavekkhanti, pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese …pe… pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ lokiye khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Cetopariyañāṇena lokiyacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa, lokiyā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 347 Lokuttaro dhammo lokuttarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—nibbānaṁ maggassa, phalassa ārammaṇapaccayena paccayo. 348 Lokuttaro dhammo lokiyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā cetopariyañāṇena lokuttaracittasamaṅgissa cittaṁ jānanti, lokuttarā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 349 Adhipati Lokiyo dhammo lokiyassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā …pe… sekkhā gotrabhuṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, vodānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ lokiye khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—lokiyādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 350 Lokuttaro dhammo lokuttarassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—nibbānaṁ maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—lokuttarādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 351 Lokuttaro dhammo lokiyassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—lokuttarādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 352 Lokuttaro dhammo lokiyassa ca lokuttarassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—lokuttarādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 353 Anantara Lokiyo dhammo lokiyassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā lokiyā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ lokiyānaṁ khandhānaṁ …pe… anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa anantarapaccayena paccayo. 354 Lokiyo dhammo lokuttarassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa … anulomaṁ phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 355 Lokuttaro dhammo lokuttarassa dhammassa 1322 --- patthana2 2:355 anantarapaccayena paccayo—purimā purimā lokuttarā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ lokuttarānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; maggo phalassa, phalaṁ phalassa anantarapaccayena paccayo. 356 Lokuttaro dhammo lokiyassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—phalaṁ vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 357 Samanantarādi Lokiyo dhammo lokiyassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo (pañca pañhā, ghaṭanā natthi) aññamaññapaccayena paccayo … dve … nissayapaccayena paccayo. 358 Upanissaya Lokiyo dhammo lokiyassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—lokiyaṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… vipassanaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; lokiyaṁ sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; lokiyā saddhā …pe… senāsanaṁ lokiyāya saddhāya …pe… kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo; kusalākusalaṁ kammaṁ vipākassa upanissayapaccayena paccayo. 359 Lokiyo dhammo lokuttarassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paṭhamassa maggassa parikammaṁ paṭhamassa maggassa upanissayapaccayena paccayo …pe… catutthassa maggassa parikammaṁ catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 360 Lokuttaro dhammo lokuttarassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paṭhamo maggo dutiyassa maggassa upanissayapaccayena paccayo …pe… tatiyo maggo catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 361 Lokuttaro dhammo lokiyassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—ariyā maggaṁ upanissāya anuppannaṁ samāpattiṁ uppādenti, uppannaṁ samāpajjanti, saṅkhāre aniccato dukkhato anattato vipassanti, ariyānaṁ maggo …pe… ṭhānāṭhānakosallassa upanissayapaccayena paccayo; phalasamāpatti kāyikassa sukhassa upanissayapaccayena paccayo. 362 Purejāta Lokiyo dhammo lokiyassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato dukkhato anattato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu lokiyānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 363 Lokiyo dhammo lokuttarassa dhammassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—vatthu lokuttarānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 364 Pacchājāta Lokiyo dhammo lokiyassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā lokiyā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 365 Lokuttaro dhammo lokiyassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā lokuttarā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 366 Āsevana Lokiyo dhammo lokiyassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—purimā purimā lokiyā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ lokiyānaṁ khandhānaṁ āsevanapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa āsevanapaccayena paccayo. 367 Lokiyo dhammo lokuttarassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo—gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa āsevanapaccayena paccayo. 368 Kamma Lokiyo dhammo lokiyassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—lokiyā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—lokiyā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 369 Lokuttaro dhammo lokuttarassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, 1323 --- patthana2 2:369 nānākkhaṇikā. Sahajātā—lokuttarā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—lokuttarā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 370 Lokuttaro dhammo lokiyassa dhammassa kammapaccayena paccayo—lokuttarā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 371 Lokuttaro dhammo lokiyassa ca lokuttarassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—lokuttarā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 372 Vipāka Lokiyo dhammo lokiyassa dhammassa vipākapaccayena paccayo—vipāko lokiyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ vipākapaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 373 Lokuttaro dhammo lokuttarassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … tīṇi. 374 Āhāra Lokiyo dhammo lokiyassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—lokiyā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 375 Lokuttaro dhammo lokuttarassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … tīṇi. 376 Indriya Lokiyo dhammo lokiyassa dhammassa indriyapaccayena paccayo (paṭisandhi kātabbā); cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇassa indriyapaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo. 377 Lokuttaro dhammo lokuttarassa dhammassa indriyapaccayena paccayo … tīṇi. 378 Jhānādi Lokiyo dhammo lokiyassa dhammassa jhānapaccayena paccayo … ekaṁ, lokuttaro dhammo …pe… tīṇi … maggapaccayena paccayo, lokiye ekaṁ, lokuttare tīṇi. 379 Lokiyo dhammo lokiyassa dhammassa sampayuttapaccayena paccayo … ekaṁ, lokuttaro dhammo …pe… ekaṁ. 380 Vippayutta Lokiyo dhammo lokiyassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—lokiyā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo; vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu lokiyānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—lokiyā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 381 Lokiyo dhammo lokuttarassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu lokuttarānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 382 Lokuttaro dhammo lokiyassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—lokuttarā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—lokuttarā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 383 Atthyādi Lokiyo dhammo lokiyassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—lokiyo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ …pe… (yāva asaññasattā). Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ …pe… (purejātasadisaṁ). Vatthu lokiyānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—lokiyā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 384 Lokiyo dhammo lokuttarassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu lokuttarānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 385 Lokuttaro dhammo lokuttarassa dhammassa atthipaccayena paccayo—lokuttaro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 386 Lokuttaro dhammo lokiyassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—lokuttarā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—lokuttarā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 387 Lokuttaro dhammo lokiyassa ca lokuttarassa ca dhammassa 1324 --- patthana2 2:387 atthipaccayena paccayo—lokuttaro eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 388 Lokiyo ca lokuttaro ca dhammā lokiyassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—lokuttarā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—lokuttarā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—lokuttarā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 389 Lokiyo ca lokuttaro ca dhammā lokuttarassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—lokuttaro eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. 390 Natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 391 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā cattāri, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte dve, pacchājāte dve, āsevane dve, kamme cattāri, vipāke cattāri, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate satta. 392 Anulomaṁ. 393 Paccanīyuddhāra Lokiyo dhammo lokiyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 394 Lokiyo dhammo lokuttarassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 395 Lokuttaro dhammo lokuttarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 396 Lokuttaro dhammo lokiyassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 397 Lokuttaro dhammo lokiyassa ca lokuttarassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 398 Lokiyo ca lokuttaro ca dhammā lokiyassa dhammassa sahajātaṁ … pacchājātaṁ … āhāraṁ … indriyaṁ. 399 Lokiyo ca lokuttaro ca dhammā lokuttarassa dhammassa sahajātaṁ … purejātaṁ. 400 2.2.6.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā satta …pe… nasamanantare satta, nasahajāte pañca, naaññamaññe pañca, nanissaye pañca, naupanissaye satta, napurejāte cha, napacchājāte satta …pe… namagge satta, nasampayutte pañca, navippayutte cattāri, noatthiyā cattāri, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate cattāri. 401 Paccanīyaṁ. 402 2.2.6.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe cattāri …pe… nasamanantare cattāri, naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri …pe… namagge cattāri, nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 403 Anulomapaccanīyaṁ. 404 2.2.6.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā cattāri (anulomamātikā kātabbā), avigate satta. 405 Paccanīyānulomaṁ. Lokiyadukaṁ niṭṭhitaṁ. 406 2.2.7. Kenaciviññeyyaduka 2.2.7.1. Paṭiccavāra 2.2.7.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca kenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā— kenaci viññeyyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 407 Kenaci viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca kenaci naviññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā—kenaci viññeyyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca kenaci naviññeyyā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 408 Kenaci 1325 --- patthana2 2:408 viññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca kenaci viññeyyo ca kenaci naviññeyyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—kenaci viññeyyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca kenaci viññeyyā ca kenaci naviññeyyā ca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 409 Kenaci naviññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca kenaci naviññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā—kenaci naviññeyyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca kenaci naviññeyyā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 410 Kenaci naviññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca kenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā—kenaci naviññeyyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca kenaci viññeyyā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 411 Kenaci naviññeyyaṁ dhammaṁ paṭicca kenaci viññeyyo ca kenaci naviññeyyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—kenaci naviññeyyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca kenaci viññeyyā ca kenaci naviññeyyā ca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 412 Kenaci viññeyyañca kenaci naviññeyyañca dhammaṁ paṭicca kenaci viññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā—kenaci viññeyyañca kenaci naviññeyyañca ekaṁ khandhaṁ paṭicca kenaci viññeyyā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 413 Kenaci viññeyyañca kenaci naviññeyyañca dhammaṁ paṭicca kenaci naviññeyyo dhammo uppajjati hetupaccayā—kenaci viññeyyañca kenaci naviññeyyañca ekaṁ khandhaṁ paṭicca kenaci naviññeyyā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 414 Kenaci viññeyyañca kenaci naviññeyyañca dhammaṁ paṭicca kenaci viññeyyo ca kenaci naviññeyyo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—kenaci viññeyyañca kenaci naviññeyyañca ekaṁ khandhaṁ paṭicca kenaci viññeyyā ca kenaci naviññeyyā ca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 415 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. 416 Anulomaṁ. 417 2.2.7.1.2–4 Paccayānulomādi Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava …pe… novigate nava. (Evaṁ cattāripi gaṇanā paripuṇṇā.) 418 2.2.7.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi evaṁ vitthāretabbā. Paccayavāre vatthu ca pañcāyatanāni ca dassetabbāni. Yathā yathā labbhati taṁ taṁ kātabbaṁ.) 419 2.2.7.7. Pañhāvāra 2.2.7.7.1–4 Paccayānulomādi Kenaci viññeyyo dhammo kenaci viññeyyassa dhammassa hetupaccayena paccayo— kenaci viññeyyā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… (Saṅkhittaṁ.) 420 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… avigate nava. 421 Anulomaṁ. 422 Nahetuyā nava …pe… novigate nava. (Evaṁ cattāripi gaṇanā paripuṇṇā.) 423 Paccanīyaṁ. Kenaciviññeyyadukaṁ niṭṭhitaṁ. 424 Cūḷantaradukaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 2.12. Kilesagocchaka |12| Vibhaṅgavāra Hetu Kilesaṁ 1326 --- patthana2 12:1 dhammaṁ paṭicca kileso dhammo uppajjati hetupaccayā—lobhaṁ paṭicca moho diṭṭhi thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ, lobhaṁ paṭicca moho diṭṭhi uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ, lobhaṁ paṭicca moho māno thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ, lobhaṁ paṭicca moho māno uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ, lobhaṁ paṭicca moho thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ, lobhaṁ paṭicca moho uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ; dosaṁ paṭicca moho thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ, dosaṁ paṭicca moho uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ; vicikicchaṁ paṭicca moho uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ; uddhaccaṁ paṭicca moho ahirikaṁ anottappaṁ. 2 Kilesaṁ dhammaṁ paṭicca nokileso dhammo uppajjati hetupaccayā—kilesaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 3 Kilesaṁ dhammaṁ paṭicca kileso ca nokileso ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— lobhaṁ paṭicca moho diṭṭhi thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ sampayuttakā ca khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. (Cakkaṁ.) 4 Nokilesaṁ dhammaṁ paṭicca nokileso dhammo uppajjati hetupaccayā—nokilesaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 5 Nokilesaṁ dhammaṁ paṭicca kileso dhammo uppajjati hetupaccayā—nokilese khandhe paṭicca kilesā. 6 Nokilesaṁ dhammaṁ paṭicca kileso ca nokileso ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— nokilesaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kilesā ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 7 Kilesañca nokilesañca dhammaṁ paṭicca kileso dhammo uppajjati hetupaccayā— lobhañca sampayuttake ca khandhe paṭicca moho diṭṭhi thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ. (Cakkaṁ.) 8 Kilesañca nokilesañca dhammaṁ paṭicca nokileso dhammo uppajjati hetupaccayā— nokilesaṁ ekaṁ khandhañca kilese ca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe… kilese ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 9 Kilesañca nokilesañca dhammaṁ paṭicca kileso ca nokileso ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—nokilesaṁ ekaṁ khandhañca lobhañca paṭicca tayo khandhā moho diṭṭhi thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe…. (Cakkaṁ, saṅkhittaṁ.) 10 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava (sabbattha nava), vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 11 2.12.1.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Kilesaṁ dhammaṁ paṭicca kileso dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchaṁ paṭicca moho, uddhaccaṁ paṭicca moho. 12 Nokilesaṁ dhammaṁ paṭicca nokileso dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nokilesaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 13 Nokilesaṁ dhammaṁ paṭicca kileso dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 14 Kilesañca nokilesañca dhammaṁ paṭicca kileso dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate khandhe ca vicikicchañca paṭicca vicikicchāsahagato moho, uddhaccasahagate khandhe ca uddhaccañca paṭicca uddhaccasahagato moho. 15 Naārammaṇādi Kilesaṁ dhammaṁ paṭicca nokileso dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—kilese paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 16 Nokilesaṁ dhammaṁ paṭicca nokileso dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— nokilese khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu. (Yāva asaññasattā.) 17 Kilesañca nokilesañca dhammaṁ paṭicca nokileso dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—kilese ca sampayuttake ca khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, kilese ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 18 Naadhipatipaccayā … naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā. 19 Napurejātādi Kilesaṁ dhammaṁ paṭicca kileso dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe lobhaṁ paṭicca moho diṭṭhi thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ, lobhaṁ paṭicca moho diṭṭhi 1327 --- patthana2 12:19 uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ, lobhaṁ paṭicca moho māno thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ, lobhaṁ paṭicca moho māno uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ, lobhaṁ paṭicca moho thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ, lobhaṁ paṭicca moho uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ; vicikicchaṁ paṭicca moho uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ; uddhaccaṁ paṭicca moho ahirikaṁ anottappaṁ. (Arūpe dosamūlakaṁ natthi.) 20 Kilesaṁ dhammaṁ paṭicca nokileso dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe kilese paṭicca sampayuttakā khandhā, kilese paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ (evaṁ navapi pañhā kātabbā), napacchājātapaccayā, naāsevanapaccayā. 21 Nakamma Kilesaṁ dhammaṁ paṭicca nokileso dhammo uppajjati nakammapaccayā—kilese paṭicca sampayuttakā cetanā. 22 Nokilesaṁ dhammaṁ paṭicca nokileso dhammo uppajjati nakammapaccayā—nokilese khandhe paṭicca sampayuttakā cetanā; bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ …pe…. 23 Kilesañca nokilesañca dhammaṁ paṭicca nokileso dhammo uppajjati nakammapaccayā—kilese ca sampayuttake ca khandhe paṭicca sampayuttakā cetanā. (Evaṁ sabbe paccayā kātabbā.) 24 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā cattāri, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 25 2.12.1.2. Sahajātavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sahajātavāropi kātabbo. 26 2.12.1.3. Paccayavāra 2.12.1.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Kilesaṁ dhammaṁ paccayā kileso dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 27 Nokilesaṁ dhammaṁ paccayā nokileso dhammo uppajjati hetupaccayā—nokilesaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… (yāva ajjhattikā mahābhūtā) vatthuṁ paccayā nokilesā khandhā. 28 Nokilesaṁ dhammaṁ paccayā kileso dhammo uppajjati hetupaccayā—nokilese khandhe paccayā kilesā, vatthuṁ paccayā kilesā. 29 Nokilesaṁ dhammaṁ paccayā kileso ca nokileso ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— nokilesaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā kilesā ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… vatthuṁ paccayā kilesā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vatthuṁ paccayā kilesā ca sampayuttakā ca khandhā. 30 Kilesañca nokilesañca dhammaṁ paccayā kileso dhammo uppajjati hetupaccayā— lobhañca sampayuttake ca khandhe paccayā moho diṭṭhi thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ (cakkaṁ). Lobhañca vatthuñca paccayā kilesā. 31 Kilesañca nokilesañca dhammaṁ paccayā nokileso dhammo uppajjati hetupaccayā— nokilesaṁ ekaṁ khandhañca kilesañca paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe… kilese ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, kilese ca vatthuñca paccayā nokilesā khandhā. 32 Kilesañca nokilesañca dhammaṁ paccayā kileso ca nokileso ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—nokilesaṁ ekaṁ khandhañca lobhañca paccayā tayo khandhā moho diṭṭhi thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe… (cakkaṁ). Lobhañca vatthuñca paccayā moho diṭṭhi thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ sampayuttakā ca khandhā. (Cakkaṁ.) 33 (Ārammaṇapaccaye nokilesamūle pañca viññāṇā kātabbā.) 34 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (sabbattha nava), vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 35 2.12.1.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Kilesaṁ dhammaṁ paccayā kileso dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchaṁ paccayā vicikicchāsahagato moho, uddhaccaṁ paccayā uddhaccasahagato moho. 36 Nokilesaṁ dhammaṁ paccayā nokileso dhammo uppajjati nahetupaccayā (yāva asaññasattā)—cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ …pe… vatthuṁ paccayā ahetukā nokilesā khandhā. 37 Nokilesaṁ dhammaṁ paccayā kileso dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 38 Kilesañca 1328 --- patthana2 12:38 nokilesañca dhammaṁ paccayā kileso dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchañca sampayuttake ca khandhe vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato moho, uddhaccañca sampayuttake ca khandhe vatthuñca paccayā uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 39 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā cattāri, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava …pe… nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ …pe… novigate tīṇi. 40 2.12.1.4. Nissayavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi nissayavāropi kātabbo. 41 2.12.1.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.12.1.5.1–4 Paccayānulomādi Kilesaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho kileso dhammo uppajjati hetupaccayā—lobhaṁ saṁsaṭṭho moho diṭṭhi thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ. (Cakkaṁ. Evaṁ nava pañhā kātabbā.) 42 Hetuyā nava, ārammaṇe nava (sabbattha nava), vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 43 Anulomaṁ. 44 Kilesaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho kileso dhammo uppajjati nahetupaccayā (evaṁ nahetupañhā cattāri kātabbā.) 45 Nahetuyā cattāri, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte nava. 46 Paccanīyaṁ. 47 2.12.1.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 48 2.12.1.7. Pañhāvāra 2.12.1.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Kileso dhammo kilesassa dhammassa hetupaccayena paccayo—kilesā hetū sampayuttakānaṁ kilesānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Kilesā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Kilesā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kilesānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 49 Nokileso dhammo nokilesassa dhammassa hetupaccayena paccayo—nokilesā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 50 Ārammaṇa Kileso dhammo kilesassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—kilese ārabbha kilesā uppajjanti. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Kilese ārabbha nokilesā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Kilese ārabbha kilesā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 51 Nokileso dhammo nokilesassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo …pe… diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati; ariyā maggā vuṭṭhahitvā …pe… phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nokilese khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti …pe… anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 52 Nokileso dhammo kilesassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo …pe… diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ uppajjati, jhāne parihīne vippaṭisārissa domanassaṁ uppajjati, cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nokilese khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo …pe… domanassaṁ uppajjati. 53 Nokileso dhammo kilesassa ca nokilesassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… jhānā vuṭṭhahitvā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nokilese khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha kilesā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 54 Kileso ca nokileso ca dhammā kilesassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 55 Adhipati Kileso dhammo kilesassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—kilese garuṁ katvā kilesā uppajjanti … tīṇi. (Ārammaṇādhipatiyeva.) 56 Nokileso dhammo nokilesassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; pubbe …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti …pe… phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nokilese khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ 1329 --- patthana2 12:56 garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—nokilesādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 57 Nokileso dhammo kilesassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… jhānaṁ …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nokilese khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—nokilesādhipati sampayuttakānaṁ kilesānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 58 Nokileso dhammo kilesassa ca nokilesassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… jhānaṁ …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nokilese khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā kilesā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—nokilesādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kilesānañca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 59 Kileso ca nokileso ca dhammā kilesassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo … tīṇi. (Ārammaṇādhipatiyeva.) 60 Anantarādi Kileso dhammo kilesassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā kilesā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kilesānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā kilesā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nokilesānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; kilesā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā kilesā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kilesānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 61 Nokileso dhammo nokilesassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā nokilesā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nokilesānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā nokilesā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kilesānaṁ anantarapaccayena paccayo; āvajjanā kilesānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā nokilesā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kilesānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; āvajjanā kilesānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 62 Kileso ca nokileso ca dhammā kilesassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā kilesā ca sampayuttakā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kilesānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā kilesā ca sampayuttakā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nokilesānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; kilesā ca sampayuttakā ca khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā kilesā ca sampayuttakā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kilesānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 63 Samanantarapaccayena paccayo, sahajātapaccayena paccayo, aññamaññapaccayena paccayo, nissayapaccayena paccayo. 64 Upanissaya Kileso dhammo kilesassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—kilesā kilesānaṁ upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 65 Nokileso dhammo nokilesassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ … dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 66 Nokileso dhammo kilesassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti … diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ kilesānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 67 1330 --- patthana2 12:67 Nokileso dhammo kilesassa ca nokilesassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti … diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ kilesānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 68 Kileso ca nokileso ca dhammā kilesassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 69 Purejāta Nokileso dhammo nokilesassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu nokilesānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 70 Nokileso dhammo kilesassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo …pe… domanassaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu kilesānaṁ purejātapaccayena paccayo. 71 Nokileso dhammo kilesassa ca nokilesassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha kilesā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu kilesānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 72 Pacchājātāsevana Kileso dhammo nokilesassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 73 Nokileso dhammo nokilesassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 74 Kileso ca nokileso ca dhammā nokilesassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo (saṅkhittaṁ) āsevanapaccayena paccayo … nava. 75 Kamma Nokileso dhammo nokilesassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—nokilesā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—nokilesā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 76 Nokileso dhammo kilesassa dhammassa kammapaccayena paccayo—nokilesā cetanā kilesānaṁ kammapaccayena paccayo. 77 Nokileso dhammo kilesassa ca nokilesassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo— nokilesā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kilesānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 78 Vipākādi Nokileso dhammo nokilesassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … ekaṁ … āhārapaccayena paccayo … tīṇi … indriyapaccayena paccayo … tīṇi … jhānapaccayena paccayo … tīṇi … maggapaccayena paccayo … nava … sampayuttapaccayena paccayo … nava. 79 Vippayutta Kileso dhammo nokilesassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 80 Nokileso dhammo nokilesassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 81 Nokileso dhammo kilesassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu kilesānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 82 Nokileso dhammo kilesassa ca nokilesassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu kilesānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 83 Kileso ca nokileso ca dhammā nokilesassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ. Vitthāretabbaṁ.) 84 Atthyādi Kileso dhammo kilesassa dhammassa atthipaccayena paccayo … ekaṁ. (Paṭiccasadisaṁ.) 85 Kileso dhammo nokilesassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 86 Kileso dhammo kilesassa ca nokilesassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo. (Paṭiccasadisaṁ.) 87 Nokileso dhammo nokilesassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, 1331 --- patthana2 12:87 purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 88 Nokileso dhammo kilesassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. (Saṅkhittaṁ. Sahajātaṁ sahajātasadisaṁ, purejātaṁ purejātasadisaṁ.) 89 Nokileso dhammo kilesassa ca nokilesassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ (sahajātaṁ sahajātasadisaṁ, purejātaṁ purejātasadisaṁ.) 90 Kileso ca nokileso ca dhammā kilesassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—lobho ca sampayuttakā ca khandhā mohassa, diṭṭhiyā, thinassa, uddhaccassa, ahirikassa, anottappassa atthipaccayena paccayo (cakkaṁ). Sahajāto—lobho ca vatthu ca mohassa, diṭṭhiyā, thinassa, uddhaccassa, ahirikassa, anottappassa atthipaccayena paccayo. (Cakkaṁ.) 91 Kileso ca nokileso ca dhammā nokilesassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—nokileso eko khandho ca kileso ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. Sahajātā—kilesā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Sahajātā—kilesā ca vatthu ca nokilesānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—kilesā ca sampayuttakā khandhā ca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—kilesā ca sampayuttakā ca khandhā kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—kilesā ca sampayuttakā ca khandhā rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 92 Kileso ca nokileso ca dhammā kilesassa ca nokilesassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—nokileso eko khandho ca lobho ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ mohassa ca, diṭṭhiyā, thinassa, uddhaccassa, ahirikassa, anottappassa atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. Sahajāto—lobho ca vatthu ca mohassa, diṭṭhiyā, thinassa, uddhaccassa, ahirikassa, anottappassa sampayuttakānañca khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. (Cakkaṁ.) 93 Natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 94 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 95 Paccanīyuddhāra Kileso dhammo kilesassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 96 Kileso dhammo nokilesassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 97 Kileso dhammo kilesassa ca nokilesassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 98 Nokileso dhammo nokilesassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 99 Nokileso dhammo kilesassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 100 Nokileso dhammo kilesassa ca nokilesassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 101 Kileso ca nokileso ca dhammā kilesassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 102 Kileso ca nokileso ca dhammā nokilesassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 103 Kileso ca 1332 --- patthana2 12:103 nokileso ca dhammā kilesassa ca nokilesassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 104 2.12.1.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava (sabbattha nava), noavigate nava. 105 2.12.1.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā cattāri, naanantare cattāri, nasamanantare cattāri, naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri (sabbattha cattāri), nasampayutte dve, navippayutte cattāri, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 106 2.12.1.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (anulomamātikā kātabbā) …pe… avigate nava. 107 Kilesadukaṁ niṭṭhitaṁ. 108 2.12.2. Saṅkilesikaduka 2.12.2.1–7. Paṭiccādivāra Saṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca saṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā (yathā lokiyadukaṁ, evaṁ ninnānākaraṇaṁ.) 109 Saṅkilesikadukaṁ niṭṭhitaṁ. 110 2.12.3. Saṅkiliṭṭhaduka 2.12.3.1. Paṭiccavāra 2.12.3.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Saṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca saṅkiliṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā— saṅkiliṭṭhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 111 Saṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā— saṅkiliṭṭhe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 112 Saṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca saṅkiliṭṭho ca asaṅkiliṭṭho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—saṅkiliṭṭhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 113 Asaṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā— asaṅkiliṭṭhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 114 Saṅkiliṭṭhañca asaṅkiliṭṭhañca dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā—saṅkiliṭṭhe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 115 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā pañca, anantare dve, samanantare dve, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye pañca, upanissaye dve, purejāte dve, āsevane dve, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre pañca (saṅkhittaṁ), avigate pañca. 116 2.12.3.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Saṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca saṅkiliṭṭho dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 117 Asaṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca asaṅkiliṭṭho dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ asaṅkiliṭṭhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 118 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte cattāri, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 119 2.12.3.2. Sahajātavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sahajātavāropi kātabbo. 120 2.12.3.3. Paccayavāra 2.12.3.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Saṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paccayā saṅkiliṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisaṁ.) 121 Asaṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paccayā asaṅkiliṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā— asaṅkiliṭṭhaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva ajjhattikā mahābhūtā) vatthuṁ paccayā asaṅkiliṭṭhā khandhā. 122 Asaṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paccayā saṅkiliṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā— vatthuṁ paccayā saṅkiliṭṭhā khandhā. 123 Asaṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paccayā saṅkiliṭṭho ca asaṅkiliṭṭho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā saṅkiliṭṭhā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 124 Saṅkiliṭṭhañca asaṅkiliṭṭhañca dhammaṁ paccayā saṅkiliṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā—saṅkiliṭṭhaṁ ekaṁ khandhañca 1333 --- patthana2 12:124 vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 125 Saṅkiliṭṭhañca asaṅkiliṭṭhañca dhammaṁ paccayā asaṅkiliṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā—saṅkiliṭṭhe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 126 Saṅkiliṭṭhañca asaṅkiliṭṭhañca dhammaṁ paccayā saṅkiliṭṭho ca asaṅkiliṭṭho ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—saṅkiliṭṭhaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… saṅkiliṭṭhe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 127 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā nava, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte nava, aññamaññe cattāri, nissaye nava, upanissaye cattāri, purejāte cattāri, āsevane cattāri, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava, indriye nava …pe… vigate cattāri, avigate nava. 128 2.12.3.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Saṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paccayā saṅkiliṭṭho dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 129 Asaṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paccayā asaṅkiliṭṭho dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ asaṅkiliṭṭhaṁ …pe… (yāva asaññasattā) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā asaṅkiliṭṭhā khandhā. 130 Asaṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ paccayā saṅkiliṭṭho dhammo uppajjati nahetupaccayā— vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 131 Saṅkiliṭṭhañca asaṅkiliṭṭhañca dhammaṁ paccayā saṅkiliṭṭho dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 132 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā cattāri, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte cattāri, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 133 Kilesagocchaka Saṅkiliṭṭhaduka Nissayavāra (Evaṁ itare dve gaṇanāpi nissayavāropi kātabbo.) 134 Kilesagocchaka Saṅkiliṭṭhaduka Saṁsaṭṭhavāra Paccayānulomādi Hetu Saṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho saṅkiliṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā— saṅkiliṭṭhaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 135 Asaṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho asaṅkiliṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā— asaṅkiliṭṭhaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 136 Hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā dve (sabbattha dve), vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 137 Anulomaṁ. 138 Saṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho saṅkiliṭṭho dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 139 Asaṅkiliṭṭhaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho asaṅkiliṭṭho dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ asaṅkiliṭṭhaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 140 Nahetuyā dve, naadhipatiyā dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme dve, navipāke dve, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte dve. 141 Paccanīyaṁ. 142 2.12.3.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 143 2.12.3.7. Pañhāvāra 2.12.3.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Saṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa dhammassa hetupaccayena paccayo—saṅkiliṭṭhā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 144 Saṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa hetupaccayena paccayo— saṅkiliṭṭhā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 145 Saṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa ca asaṅkiliṭṭhassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—saṅkiliṭṭhā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 146 Asaṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa hetupaccayena paccayo— asaṅkiliṭṭhā hetū 1334 --- patthana2 12:146 sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 147 Ārammaṇa Saṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—rāgaṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati; diṭṭhiṁ assādeti …pe… (kusalattikasadisaṁ); vicikicchaṁ ārabbha …pe… uddhaccaṁ ārabbha …pe… domanassaṁ uppajjati; diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ uppajjati. 148 Saṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese …pe… pubbe samudāciṇṇe …pe… saṅkiliṭṭhe khandhe aniccato …pe… vipassati, cetopariyañāṇena saṅkiliṭṭhacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti; saṅkiliṭṭhā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 149 Asaṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati, ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti …pe… āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ asaṅkiliṭṭhe khandhe aniccato …pe… vipassati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati …pe… anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 150 Asaṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… jhānā vuṭṭhahitvā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ asaṅkiliṭṭhe khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo …pe… domanassaṁ uppajjati. 151 Adhipati Saṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—rāgaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; diṭṭhiṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—saṅkiliṭṭhādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 152 Saṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—saṅkiliṭṭhādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 153 Saṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa ca asaṅkiliṭṭhassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—saṅkiliṭṭhādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 154 Asaṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti …pe… nibbānaṁ phalassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—asaṅkiliṭṭhādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 155 Asaṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā vuṭṭhahitvā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ asaṅkiliṭṭhe khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 156 Anantarādi Saṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā saṅkiliṭṭhā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ saṅkiliṭṭhānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 157 Saṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— saṅkiliṭṭhā khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 158 Asaṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā asaṅkiliṭṭhā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ asaṅkiliṭṭhānaṁ khandhānaṁ …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 159 Asaṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— āvajjanā saṅkiliṭṭhānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 160 Samanantarapaccayena paccayo … 1335 --- patthana2 12:160 cattāri … sahajātapaccayena paccayo … pañca … aññamaññapaccayena paccayo … dve … nissayapaccayena paccayo … satta. 161 Upanissaya Saṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—rāgaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati, dosaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati, rāgo …pe… patthanā rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 162 Saṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—rāgaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, dosaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, rāgo …pe… patthanā saddhāya …pe… paññāya kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa … maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 163 Asaṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti; sīlaṁ …pe… paññaṁ, kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti; saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 164 Asaṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… paññaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 165 Purejāta Asaṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Asaṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 166 Pacchājātāsevana Saṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Asaṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) … Āsevanapaccayena paccayo … dve. 167 Kamma Saṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa dhammassa kammapaccayena paccayo— saṅkiliṭṭhā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 168 Saṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—saṅkiliṭṭhā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—saṅkiliṭṭhā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Saṅkiliṭṭhā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 169 Asaṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—asaṅkiliṭṭhā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—asaṅkiliṭṭhā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 170 Vipākādi Asaṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … ekaṁ. 171 Saṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo … jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo. 172 Vippayutta Saṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 173 Asaṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 174 Asaṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu saṅkiliṭṭhānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 175 1336 --- patthana2 12:175 Atthyādi Saṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa dhammassa atthipaccayena paccayo … ekaṁ. (Paṭiccavārasadisaṁ.) Saṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Saṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa ca asaṅkiliṭṭhassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo. (Paṭiccasadisaṁ.) 176 Asaṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Asaṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa dhammassa atthipaccayena paccayo—purejātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 177 Saṅkiliṭṭho ca asaṅkiliṭṭho ca dhammā saṅkiliṭṭhassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—saṅkiliṭṭho eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe… (Saṅkhittaṁ.) 178 Saṅkiliṭṭho ca asaṅkiliṭṭho ca dhammā asaṅkiliṭṭhassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—saṅkiliṭṭhā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—saṅkiliṭṭhā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—saṅkiliṭṭhā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 179 Natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 180 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte dve, pacchājāte dve, āsevane dve, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate satta. 181 Paccanīyuddhāra Saṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 182 Saṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 183 Saṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa ca asaṅkiliṭṭhassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 184 Asaṅkiliṭṭho dhammo asaṅkiliṭṭhassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 185 Asaṅkiliṭṭho dhammo saṅkiliṭṭhassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 186 Saṅkiliṭṭho ca asaṅkiliṭṭho ca dhammā saṅkiliṭṭhassa dhammassa sahajātaṁ … purejātaṁ. 187 Saṅkiliṭṭho ca asaṅkiliṭṭho ca dhammā asaṅkiliṭṭhassa dhammassa sahajātaṁ … pacchājātaṁ … āhāraṁ … indriyaṁ. 188 2.12.3.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte pañca, naaññamaññe pañca, nanissaye pañca, naupanissaye satta, napurejāte cha, napacchājāte satta …pe… namagge satta, nasampayutte pañca, navippayutte cattāri, noatthiyā cattāri, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate cattāri. 189 2.12.3.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā cattāri, naanantare cattāri, nasamanantare cattāri, naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri …pe… nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 190 2.12.3.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca (anulomamātikā) …pe… avigate satta. 191 Saṅkiliṭṭhadukaṁ niṭṭhitaṁ. 192 2.12.4. Kilesasampayuttaduka 2.12.4.1–7. Paṭiccādivāra Kilesasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca kilesasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—kilesasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 193 Kilesasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca 1337 --- patthana2 12:193 kilesavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—kilesasampayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 194 (Kilesasampayuttadukaṁ saṅkiliṭṭhadukasadisaṁ, ninnānākaraṇaṁ.) 195 Kilesasampayuttadukaṁ niṭṭhitaṁ. 196 2.12.5. Kilesasaṅkilesikaduka 2.12.5.1–7. Paṭiccādivāra Hetu Kilesañceva saṅkilesikañca dhammaṁ paṭicca kileso ceva saṅkilesiko ca dhammo uppajjati hetupaccayā—lobhaṁ paṭicca moho diṭṭhi thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ. (Cakkaṁ.) 197 Kilesañceva saṅkilesikañca dhammaṁ paṭicca saṅkilesiko ceva no ca kileso dhammo uppajjati hetupaccayā—kilese paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 198 Kilesañceva saṅkilesikañca dhammaṁ paṭicca kileso ceva saṅkilesiko ca saṅkilesiko ceva no ca kileso ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—lobhaṁ paṭicca moho diṭṭhi thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ sampayuttakā ca khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 199 2.12.5.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Evaṁ paṭiccavāropi sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi kilesadukasadisā. Ninnānākaraṇaṁ. Āmasanaṁ nānaṁ.) 200 2.12.5.7. Pañhāvāra 2.12.5.7.1–4. Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu Kileso ceva saṅkilesiko ca dhammo kilesassa ceva saṅkilesikassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—kilesā ceva saṅkilesikā ca hetū sampayuttakānaṁ kilesānaṁ hetupaccayena paccayo (evaṁ cattāri, kilesadukasadisaṁ.) 201 Ārammaṇa Kileso ceva saṅkilesiko ca dhammo kilesassa ceva saṅkilesikassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—kilese ārabbha kilesā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Kilese ārabbha saṅkilesikā ceva no ca kilesā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Kilese ārabbha kilesā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 202 Saṅkilesiko ceva no ca kileso dhammo saṅkilesikassa ceva no ca kilesassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… uddhaccaṁ uppajjati, jhāne parihīne vippaṭisārissa domanassaṁ uppajjati; ariyā gotrabhuṁ paccavekkhanti, vodānaṁ paccavekkhanti, cakkhuṁ …pe… vatthuṁ saṅkilesike ceva no ca kilese khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati …pe… āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. (Itare dve kilesadukasadisā, ghaṭanārammaṇāpi kilesadukasadisā.) 203 Adhipati Kileso ceva saṅkilesiko ca dhammo kilesassa ceva saṅkilesikassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. 204 Saṅkilesiko ceva no ca kileso dhammo saṅkilesikassa ceva no ca kilesassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, sekkhā gotrabhuṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, vodānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ saṅkilesike ceva no ca kilese khandhe garuṁ katvā saṅkilesikā ceva no ca kilesā khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—saṅkilesikā ceva no ca kilesādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. (Itare dvepi kilesadukasadisā. Ghaṭanādhipatipi.) 205 Anantarādi Kileso ceva saṅkilesiko ca dhammo kilesassa ceva saṅkilesikassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi. (Kilesadukasadisā.) 206 Saṅkilesiko ceva no ca kileso dhammo saṅkilesikassa ceva no ca kilesassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā saṅkilesikā ceva no ca kilesā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ saṅkilesikānañceva no ca kilesānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … āvajjanā saṅkilesikānañceva no ca kilesānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 207 (Itare dve anantarā kilesadukasadisā, ninnānākaraṇā. Ghaṭanānantarampi sabbe paccayā kilesadukasadisā, ninnānākaraṇā. Upanissaye lokuttaraṁ natthi, idaṁ dukaṁ kilesadukasadisaṁ, ninnānākaraṇaṁ.) 208 1338 --- patthana2 12:208 Kilesasaṅkilesikadukaṁ niṭṭhitaṁ. 209 2.12.6. Kilesasaṅkiliṭṭhaduka 2.12.6.1. Paṭiccavāra 2.12.6.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Kilesañceva saṅkiliṭṭhañca dhammaṁ paṭicca kileso ceva saṅkiliṭṭho ca dhammo uppajjati hetupaccayā—lobhaṁ paṭicca moho diṭṭhi thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ. (Cakkaṁ.) 210 Kilesañceva saṅkiliṭṭhañca dhammaṁ paṭicca saṅkiliṭṭho ceva no ca kileso dhammo uppajjati hetupaccayā—kilese paṭicca sampayuttakā khandhā. 211 Kilesañceva saṅkiliṭṭhañca dhammaṁ paṭicca kileso ceva saṅkiliṭṭho ca saṅkiliṭṭho ceva no ca kileso ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—lobhaṁ paṭicca moho diṭṭhi thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ sampayuttakā ca khandhā. (Cakkaṁ.) 212 Saṅkiliṭṭhañceva no ca kilesaṁ dhammaṁ paṭicca saṅkiliṭṭho ceva no ca kileso dhammo uppajjati hetupaccayā—saṅkiliṭṭhañceva no ca kilesaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 213 Saṅkiliṭṭhañceva no ca kilesaṁ dhammaṁ paṭicca kileso ceva saṅkiliṭṭho ca dhammo uppajjati hetupaccayā—saṅkiliṭṭhe ceva no ca kilese khandhe paṭicca kilesā. 214 Saṅkiliṭṭhañceva no ca kilesaṁ dhammaṁ paṭicca kileso ceva saṅkiliṭṭho ca saṅkiliṭṭho ceva no ca kileso ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— saṅkiliṭṭhañceva no ca kilesaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kilesā ca …pe… dve khandhe …pe…. 215 Kilesañceva saṅkiliṭṭhañca saṅkiliṭṭhañceva no ca kilesañca dhammaṁ paṭicca kileso ceva saṅkiliṭṭho ca dhammo uppajjati hetupaccayā—lobhañca sampayuttake ca khandhe paṭicca moho diṭṭhi thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ. (Cakkaṁ.) 216 Kilesañceva saṅkiliṭṭhañca saṅkiliṭṭhañceva no ca kilesañca dhammaṁ paṭicca saṅkiliṭṭho ceva no ca kileso dhammo uppajjati hetupaccayā—saṅkiliṭṭhañceva no ca kilesaṁ ekaṁ khandhañca kilese ca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 217 Kilesañceva saṅkiliṭṭhañca saṅkiliṭṭhañceva no ca kilesañca dhammaṁ paṭicca kileso ceva saṅkiliṭṭho ca saṅkiliṭṭho ceva no ca kileso ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—saṅkiliṭṭhañceva no ca kilesaṁ ekaṁ khandhañca lobhañca paṭicca tayo khandhā moho diṭṭhi thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ anottappaṁ …pe… dve khandhe ca …pe…. (Cakkaṁ.) 218 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava (sabbattha nava), kamme nava, āhāre nava …pe… avigate nava. 219 2.12.6.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Kilesañceva saṅkiliṭṭhañca dhammaṁ paṭicca kileso ceva saṅkiliṭṭho ca dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchaṁ paṭicca vicikicchāsahagato moho, uddhaccaṁ paṭicca uddhaccasahagato moho. 220 Saṅkiliṭṭhañceva no ca kilesaṁ dhammaṁ paṭicca kileso ceva saṅkiliṭṭho ca dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 221 Kilesañceva saṅkiliṭṭhañca saṅkiliṭṭhañceva no ca kilesañca dhammaṁ paṭicca kileso ceva saṅkiliṭṭho ca dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vicikicchañca uddhaccañca paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 222 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. 223 2.12.6.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Evaṁ itare dve gaṇanāpi sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā.) 224 2.12.6.7. Pañhāvāra 2.12.6.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Kileso ceva saṅkiliṭṭho ca dhammo kilesassa ceva saṅkiliṭṭhassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—kilesā ceva saṅkiliṭṭhā ca hetū sampayuttakānaṁ kilesānaṁ hetupaccayena paccayo. 225 Kileso ceva saṅkiliṭṭho ca dhammo saṅkiliṭṭhassa ceva no ca kilesassa dhammassa hetupaccayena paccayo—kilesā ceva saṅkiliṭṭhā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 226 Kileso ceva saṅkiliṭṭho ca dhammo kilesassa ceva saṅkiliṭṭhassa ca saṅkiliṭṭhassa ceva no ca kilesassa ca 1339 --- patthana2 12:226 dhammassa hetupaccayena paccayo—kilesā ceva saṅkiliṭṭhā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kilesānañca hetupaccayena paccayo. 227 Ārammaṇa Kileso ceva saṅkiliṭṭho ca dhammo kilesassa ceva saṅkiliṭṭhassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—kilese ārabbha kilesā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Kilese ārabbha saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Kilese ārabbha kilesā ca sampayuttakā khandhā ca uppajjanti. 228 Saṅkiliṭṭho ceva no ca kileso dhammo saṅkiliṭṭhassa ceva no ca kilesassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—saṅkiliṭṭhe ceva no ca kilese khandhe ārabbha saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Saṅkiliṭṭhe ceva no ca kilese khandhe ārabbha kilesā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Saṅkiliṭṭhe ceva no ca kilese khandhe ārabbha kilesā ca sampayuttakā khandhā ca uppajjanti. 229 (Itarepi tīṇi kātabbā.) 230 Adhipati Kileso ceva saṅkiliṭṭho ca dhammo kilesassa ceva saṅkiliṭṭhassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. 231 Saṅkiliṭṭho ceva no ca kileso dhammo saṅkiliṭṭhassa ceva no ca kilesassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—saṅkiliṭṭhe ceva no ca kilese khandhe garuṁ katvā …pe… tīṇi. (Dve adhipati tīṇipi kātabbā, itare dvepi tīṇi kātabbā.) 232 Anantarādi Kileso ceva saṅkiliṭṭho ca dhammo kilesassa ceva saṅkiliṭṭhassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo (navapi kātabbā, āvajjanāpi vuṭṭhānampi natthi) … samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … nava pañhā (purejātapaccayo pacchājātapaccayopi natthi) … āsevanapaccayena paccayo. 233 Kammādi Saṅkiliṭṭho ceva no ca kileso dhammo saṅkiliṭṭhassa ceva no ca kilesassa dhammassa kammapaccayena paccayo—saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 234 Saṅkiliṭṭho ceva no ca kileso dhammo kilesassa ceva saṅkiliṭṭhassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesā cetanā sampayuttakānaṁ kilesānaṁ kammapaccayena paccayo. 235 Saṅkiliṭṭho ceva no ca kileso dhammo kilesassa ceva saṅkiliṭṭhassa ca saṅkiliṭṭhassa ceva no ca kilesassa dhammassa kammapaccayena paccayo— saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kilesānañca kammapaccayena paccayo. 236 Āhārapaccayena paccayo … tīṇi … indriyapaccayena paccayo … tīṇi … jhānapaccayena paccayo … tīṇi … maggapaccayena paccayo … nava … sampayuttapaccayena paccayo … nava … atthipaccayena paccayo … nava … natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo … nava. 237 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 238 Paccanīyuddhāra Kileso ceva saṅkiliṭṭho ca dhammo kilesassa ceva saṅkiliṭṭhassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Navapi, tīṇiyeva padā kātabbā.) 239 2.12.6.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava (sabbattha nava), noavigate nava. 240 2.12.6.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi …pe… namagge tīṇi …pe… navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 241 2.12.6.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava (anulomamātikā kātabbā) …pe… avigate nava. 242 Kilesasaṅkiliṭṭhadukaṁ niṭṭhitaṁ. 243 2.12.7. Kilesakilesasampayuttaduka 2.12.7.1–7. Paṭiccādivāra Kilesañceva kilesasampayuttañca dhammaṁ paṭicca kileso ceva kilesasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā—lobhaṁ paṭicca moho diṭṭhi thinaṁ uddhaccaṁ ahirikaṁ 1340 --- patthana2 12:243 anottappaṁ. (Kilesasaṅkiliṭṭhadukasadisaṁ ninnānākaraṇaṁ, sabbe vārā.) 244 Kilesakilesasampayuttadukaṁ niṭṭhitaṁ. 245 2.12.8. Kilesavippayuttasaṅkilesikaduka 2.12.8.1–7. Paṭiccādivāra Kilesavippayuttaṁ saṅkilesikaṁ dhammaṁ paṭicca kilesavippayutto saṅkilesiko dhammo uppajjati hetupaccayā—kilesavippayuttaṁ saṅkilesikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 246 Yathā lokiyadukaṁ, evaṁ ninnānākaraṇaṁ. Kilesavippayuttasaṅkilesikadukaṁ niṭṭhitaṁ. 247 Kilesagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 2.9. Parāmāsagocchaka |9| Vibhaṅgavāra Hetu Parāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca noparāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā—parāmāsaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 2 Noparāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca noparāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā— noparāmāsaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā mahābhūtā.) 3 Noparāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā—noparāmāse khandhe paṭicca parāmāso. 4 Noparāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāso ca noparāmāso ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—noparāmāsaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā parāmāso ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 5 Parāmāsañca noparāmāsañca dhammaṁ paṭicca noparāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā—noparāmāsaṁ ekaṁ khandhañca parāmāsañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe… parāmāse ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 6 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca (sabbattha pañca), vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 7 Anulomaṁ. 8 2.9.1.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Noparāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca noparāmāso dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ noparāmāsaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 9 Naārammaṇa Parāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca noparāmāso dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— parāmāsaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 10 Noparāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca noparāmāso dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— noparāmāse khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 11 Parāmāsañca noparāmāsañca dhammaṁ paṭicca noparāmāso dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—parāmāsañca sampayuttake ca khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 12 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme tīṇi, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte pañca, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 13 Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca …pe… navipāke pañca …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte pañca, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 14 2.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ, anantare ekaṁ (sabbattha ekaṁ), avigate ekaṁ. 15 2.9.1.2. Sahajātavāra Sahajātavāropi paṭiccavārasadiso. 16 2.9.1.3. Paccayavāra 2.9.1.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Parāmāsaṁ dhammaṁ paccayā noparāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā—parāmāsaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 17 Noparāmāsaṁ dhammaṁ paccayā noparāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā— noparāmāsaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva ajjhattikā mahābhūtā), vatthuṁ paccayā noparāmāsā khandhā. 18 Noparāmāsaṁ dhammaṁ paccayā parāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā—noparāmāse khandhe paccayā parāmāso, vatthuṁ paccayā parāmāso. 19 Noparāmāsaṁ dhammaṁ paccayā parāmāso ca noparāmāso ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—noparāmāsaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā parāmāso ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve 1341 --- patthana2 9:19 khandhe …pe… vatthuṁ paccayā parāmāso, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vatthuṁ paccayā parāmāso ca sampayuttakā ca khandhā. 20 Parāmāsañca noparāmāsañca dhammaṁ paccayā noparāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā—noparāmāsaṁ ekaṁ khandhañca parāmāsañca paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe… parāmāsañca sampayuttake ca khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, parāmāsañca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, parāmāsañca vatthuñca paccayā noparāmāsā khandhā. (Saṅkhittaṁ.) 21 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā pañca, ārammaṇe pañca, adhipatiyā pañca (sabbattha pañca), vipāke ekaṁ …pe… avigate pañca. 22 2.9.1.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Noparāmāsaṁ dhammaṁ paccayā noparāmāso dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ noparāmāsaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā noparāmāsā khandhā; vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 23 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca, naanantare tīṇi …pe… naupanissaye tīṇi, napurejāte pañca, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme tīṇi, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte pañca, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 24 2.9.1.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca. (Evaṁ sabbattha kātabbaṁ.) 25 2.9.1.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 26 2.9.1.4. Nissayavāra Nissayavāro paccayavārasadiso. 27 2.9.1.5. Saṁsaṭṭhavāra Parāmāsaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho noparāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā—parāmāsaṁ saṁsaṭṭhā sampayuttakā khandhā. (Evaṁ pañca pañhā kātabbā arūpeyeva, saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi evaṁ kātabbā.) 28 2.9.1.7. Pañhāvāra 2.9.1.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Noparāmāso dhammo noparāmāsassa dhammassa hetupaccayena paccayo—noparāmāsā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 29 Noparāmāso dhammo parāmāsassa dhammassa hetupaccayena paccayo—noparāmāsā hetū parāmāsassa hetupaccayena paccayo. 30 Noparāmāso dhammo parāmāsassa ca noparāmāsassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—noparāmāsā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ parāmāsassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 31 Ārammaṇa Parāmāso dhammo parāmāsassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—parāmāsaṁ ārabbha parāmāso uppajjati. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Parāmāsaṁ ārabbha noparāmāsā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Parāmāsaṁ ārabbha parāmāso ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 32 Noparāmāso dhammo noparāmāsassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo …pe… vicikicchā … uddhaccaṁ … domanassaṁ uppajjati; pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti. Nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā noparāmāse pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noparāmāse khandhe aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo …pe… vicikicchā … uddhaccaṁ … domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Cetopariyañāṇena noparāmāsacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… noparāmāsā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, 1342 --- patthana2 9:32 pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 33 Noparāmāso dhammo parāmāsassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… taṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha diṭṭhi uppajjati, pubbe …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noparāmāse khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha diṭṭhi uppajjati. 34 Noparāmāso dhammo parāmāsassa ca noparāmāsassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… taṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha parāmāso ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti, pubbe …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noparāmāse khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha parāmāso ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 35 Parāmāso ca noparāmāso ca dhammā parāmāsassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—parāmāsañca sampayuttake ca khandhe ārabbha parāmāso uppajjati … tīṇi. 36 Adhipati Parāmāso dhammo parāmāsassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—parāmāsaṁ garuṁ katvā parāmāso uppajjati … tīṇi. (Ārammaṇādhipatiyeva kātabbā.) 37 Noparāmāso dhammo noparāmāsassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, pubbe …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā …pe… phalaṁ garuṁ katvā …pe… nibbānaṁ garuṁ katvā …pe… nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noparāmāse khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati. Sahajātādhipati—noparāmāsādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 38 Noparāmāso dhammo parāmāsassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noparāmāse khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—noparāmāsādhipati parāmāsassa adhipatipaccayena paccayo. 39 Noparāmāso dhammo parāmāsassa ca noparāmāsassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noparāmāse khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā parāmāso ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—noparāmāsādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ parāmāsassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 40 Parāmāso ca noparāmāso ca dhammā parāmāsassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—parāmāsañca sampayuttake ca khandhe garuṁ katvā parāmāso … tīṇi. 41 Anantara Parāmāso dhammo parāmāsassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo parāmāso pacchimassa pacchimassa parāmāsassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimo purimo parāmāso pacchimānaṁ pacchimānaṁ noparāmāsānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; parāmāso vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimo purimo parāmāso pacchimassa pacchimassa parāmāsassa sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 42 Noparāmāso dhammo noparāmāsassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā noparāmāsā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ noparāmāsānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo …pe… anulomaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā noparāmāsā khandhā pacchimassa pacchimassa parāmāsassa anantarapaccayena paccayo; āvajjanā parāmāsassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā noparāmāsā khandhā pacchimassa pacchimassa parāmāsassa ca sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; 1343 --- patthana2 9:42 āvajjanā parāmāsassa ca sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 43 Parāmāso ca noparāmāso ca dhammā parāmāsassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo parāmāso ca sampayuttakā ca khandhā pacchimassa pacchimassa parāmāsassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimo purimo parāmāso ca sampayuttakā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ noparāmāsānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; parāmāso ca sampayuttakā ca khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimo purimo parāmāso ca sampayuttakā ca khandhā pacchimassa pacchimassa parāmāsassa sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 44 Samanantarādi Parāmāso dhammo parāmāsassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo … pañca. 45 Upanissaya Parāmāso dhammo parāmāsassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—parāmāso parāmāsassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 46 Noparāmāso dhammo noparāmāsassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti … mānaṁ jappeti … sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ … dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti … pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ, saddhāya …pe… paññāya, rāgassa …pe… patthanāya … kāyikassa sukhassa …pe… maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 47 Noparāmāso dhammo parāmāsassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya diṭṭhiṁ gaṇhāti, sīlaṁ …pe… paññaṁ, rāgaṁ …pe… patthanaṁ, kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya diṭṭhiṁ gaṇhāti; saddhā …pe… senāsanaṁ parāmāsassa upanissayapaccayena paccayo. 48 Noparāmāso dhammo parāmāsassa ca noparāmāsassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya diṭṭhiṁ gaṇhāti, sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya diṭṭhiṁ gaṇhāti; saddhā …pe… senāsanaṁ parāmāsassa sampayuttakānañca khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 49 Parāmāso ca noparāmāso ca dhammā parāmāsassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—tīṇi upanissayā parāmāso ca sampayuttakā ca khandhā parāmāsassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 50 Purejāta Noparāmāso dhammo noparāmāsassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu noparāmāsānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 51 Noparāmāso dhammo parāmāsassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha diṭṭhi uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu parāmāsassa purejātapaccayena paccayo. 52 Noparāmāso dhammo parāmāsassa ca noparāmāsassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha parāmāso ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu parāmāsassa ca sampayuttakānañca khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 53 Pacchājātāsevana Parāmāso dhammo noparāmāsassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo … tīṇi (pacchājātā 1344 --- patthana2 9:53 kātabbā) … āsevanapaccayena paccayo … nava. 54 Kamma Noparāmāso dhammo noparāmāsassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—noparāmāsā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—noparāmāsā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Noparāmāsā cetanā parāmāsassa kammapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Noparāmāsā cetanā parāmāsassa ca sampayuttakānañca khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 55 Vipākādi Noparāmāso dhammo noparāmāsassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … ekaṁ … āhārapaccayena paccayo … tīṇi, indriyapaccayena paccayo … tīṇi … jhānapaccayena paccayo … tīṇi. 56 Parāmāso dhammo noparāmāsassa dhammassa maggapaccayena paccayo—parāmāsāni maggaṅgāni …pe… (evaṁ pañca pañhā kātabbā) sampayuttapaccayena paccayo … pañca. 57 Vippayutta Parāmāso dhammo noparāmāsassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 58 Noparāmāso dhammo noparāmāsassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 59 Noparāmāso dhammo parāmāsassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu parāmāsassa vippayuttapaccayena paccayo. 60 Noparāmāso dhammo parāmāsassa ca noparāmāsassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu parāmāsassa ca sampayuttakānañca khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 61 Parāmāso ca noparāmāso ca dhammā noparāmāsassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 62 Atthi Parāmāso dhammo noparāmāsassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajāto—parāmāso sampayuttakānañca khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājāto—parāmāso purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 63 Noparāmāso dhammo noparāmāsassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 64 Noparāmāso dhammo parāmāsassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātā—noparāmāsā khandhā parāmāsassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha diṭṭhi uppajjati, vatthu parāmāsassa atthipaccayena paccayo. 65 Noparāmāso dhammo parāmāsassa ca noparāmāsassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—noparāmāso eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ parāmāsassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe…. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha parāmāso ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti, vatthu parāmāsassa ca sampayuttakānañca khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 66 Parāmāso ca noparāmāso ca dhammā noparāmāsassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—noparāmāso eko khandho ca parāmāso ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe… parāmāso ca sampayuttakā ca khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; parāmāso ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; parāmāso ca vatthu ca noparāmāsānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājāto—parāmāso ca sampayuttakā ca khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājāto—parāmāso ca sampayuttakā ca khandhā kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājāto—parāmāso ca sampayuttakā ca khandhā rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 67 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte pañca, aññamaññe pañca, nissaye pañca, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme 1345 --- patthana2 9:67 tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge pañca, sampayutte pañca, vippayutte pañca, atthiyā pañca, natthiyā nava, vigate nava, avigate pañca. 68 Anulomaṁ. 69 Paccanīyuddhāra Parāmāso dhammo parāmāsassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 70 Parāmāso dhammo noparāmāsassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 71 Parāmāso dhammo parāmāsassa ca noparāmāsassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 72 Noparāmāso dhammo noparāmāsassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 73 Noparāmāso dhammo parāmāsassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 74 Noparāmāso dhammo parāmāsassa ca noparāmāsassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 75 Parāmāso ca noparāmāso ca dhammā parāmāsassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 76 Parāmāso ca noparāmāso ca dhammā noparāmāsassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 77 Parāmāso ca noparāmāso ca dhammā parāmāsassa ca noparāmāsassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 78 2.9.1.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava (sabbattha nava), noavigate nava. 79 2.9.1.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe ekaṁ, naupanissaye tīṇi …pe… namagge tīṇi, nasampayutte ekaṁ, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 80 2.9.1.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (anulomamātikā) …pe… avigate pañca. 81 Parāmāsadukaṁ niṭṭhitaṁ. 82 2.9.2. Parāmaṭṭhaduka 2.9.2.1–7. Paṭiccādivāra 2.9.2.1–7.1–4. Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu Parāmaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca parāmaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā— parāmaṭṭhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva ajjhattikā mahābhūtā.) 83 Parāmaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca …pe…. (Parāmaṭṭhadukaṁ yathā cūḷantaraduke lokiyadukaṁ, evaṁ kātabbaṁ ninnānākaraṇaṁ.) 84 Parāmaṭṭhadukaṁ niṭṭhitaṁ. 85 2.9.3. Paccayavāra 2.9.3.1. Paṭiccavāra 2.9.3.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Parāmāsasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—parāmāsasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 86 Parāmāsasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—parāmāsasampayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 87 Parāmāsasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsasampayutto ca parāmāsavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—parāmāsasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 88 Parāmāsavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—parāmāsavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 89 Parāmāsasampayuttañca parāmāsavippayuttañca dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—parāmāsasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 90 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā pañca, anantare dve, samanantare dve, sahajāte 1346 --- patthana2 9:90 pañca, aññamaññe dve, nissaye pañca, upanissaye dve, purejāte dve, āsevane dve, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre pañca …pe… magge pañca, sampayutte dve, vippayutte pañca, atthiyā pañca, natthiyā dve, vigate dve, avigate pañca. 91 Anulomaṁ. 92 2.9.3.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Parāmāsavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ parāmāsavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 93 Naārammaṇa Parāmāsasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—parāmāsasampayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 94 Parāmāsavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—parāmāsavippayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Yāva asaññasattā.) 95 Parāmāsasampayuttañca parāmāsavippayuttañca dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—parāmāsasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 96 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte cattāri, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 97 2.9.3.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 98 2.9.3.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ (saṅkhittaṁ), avigate ekaṁ. 99 2.9.3.2. Sahajātavāra Sahajātavāropi paṭiccavārasadiso. 100 2.9.3.3. Paccayavāra 2.9.3.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Parāmāsasampayuttaṁ dhammaṁ paccayā parāmāsasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccavārasadiso.) 101 Parāmāsavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā parāmāsavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—parāmāsavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva ajjhattikā mahābhūtā) vatthuṁ paccayā parāmāsavippayuttā khandhā. 102 Parāmāsavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā parāmāsasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā parāmāsasampayuttakā khandhā. 103 Parāmāsavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā parāmāsasampayutto ca parāmāsavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā parāmāsasampayuttakā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 104 Parāmāsasampayuttañca parāmāsavippayuttañca dhammaṁ paccayā parāmāsasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—parāmāsasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 105 Parāmāsasampayuttañca parāmāsavippayuttañca dhammaṁ paccayā parāmāsavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—parāmāsasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 106 Parāmāsasampayuttañca parāmāsavippayuttañca dhammaṁ paccayā parāmāsasampayutto ca parāmāsavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—parāmāsasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… parāmāsasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 107 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā nava, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte nava, aññamaññe cattāri, nissaye nava, upanissaye cattāri, purejāte cattāri, āsevane cattāri, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava …pe… avigate nava. 108 Anulomaṁ. 109 2.9.3.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Parāmāsavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā parāmāsavippayutto dhammo uppajjati 1347 --- patthana2 9:109 nahetupaccayā—ahetukaṁ parāmāsavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukaparāmāsavippayuttā khandhā; vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 110 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte cattāri, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 111 2.9.3.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava. (Evaṁ gaṇetabbaṁ.) 112 2.9.3.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe ekaṁ …pe… avigate ekaṁ. 113 2.9.3.4. Nissayavāra Nissayavāro paccayavārasadiso. 114 2.9.3.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.9.3.5.1–4 Paccayānulomādi Parāmāsasampayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho parāmāsasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 115 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā dve (sabbattha dve), vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme dve, navipāke dve, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte dve. 116 2.9.3.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 117 2.9.3.7. Pañhāvāra 2.9.3.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsasampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo—parāmāsasampayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Parāmāsasampayuttā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Parāmāsasampayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 118 Parāmāsavippayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo—parāmāsavippayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 119 Ārammaṇa Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—rāgaṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha parāmāsasampayutto rāgo uppajjati; parāmāsasampayutte khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha parāmāsasampayutto rāgo uppajjati. 120 Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā parāmāsasampayutte pahīne kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti, parāmāsasampayutte khandhe aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha parāmāsavippayutto rāgo …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati; cetopariyañāṇena parāmāsasampayuttacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, parāmāsasampayuttā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 121 Parāmāsavippayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha parāmāsavippayutto rāgo …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati; pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ …pe… nibbānaṁ …pe… nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā parāmāsavippayutte pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ parāmāsavippayutte khandhe aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha parāmāsavippayutto rāgo …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Cetopariyañāṇena 1348 --- patthana2 9:121 parāmāsavippayuttacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… parāmāsavippayuttā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 122 Parāmāsavippayutto dhammo parāmāsasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ parāmāsavippayutte khandhe assādeti abhinandati. Taṁ ārabbha parāmāsasampayutto rāgo uppajjati. 123 Adhipati Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsasampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—rāgaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā parāmāsasampayutto rāgo uppajjati, parāmāsasampayutte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā parāmāsasampayutto rāgo uppajjati. Sahajātādhipati—parāmāsasampayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 124 Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—parāmāsasampayutte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā parāmāsavippayutto rāgo uppajjati. Sahajātādhipati—parāmāsasampayuttādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 125 Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsasampayuttassa ca parāmāsavippayuttassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—parāmāsasampayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 126 Parāmāsavippayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā parāmāsavippayutto rāgo uppajjati, pubbe …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā …pe… phalaṁ …pe… nibbānaṁ …pe… nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ parāmāsavippayutte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā parāmāsavippayutto rāgo uppajjati. Sahajātādhipati—parāmāsavippayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 127 Parāmāsavippayutto dhammo parāmāsasampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā parāmāsasampayutto rāgo uppajjati, pubbe …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ parāmāsavippayutte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā parāmāsasampayutto rāgo uppajjati. 128 Anantara-samanantara Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsasampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā parāmāsasampayuttā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ parāmāsasampayuttakānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 129 Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—parāmāsasampayuttā khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 130 Parāmāsavippayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā parāmāsavippayuttā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ parāmāsavippayuttānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 131 Parāmāsavippayutto dhammo parāmāsasampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—āvajjanā parāmāsasampayuttakānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo … samanantarapaccayena paccayo. 132 Sahajātādi Parāmāsasampayutto dhammo 1349 --- patthana2 9:132 parāmāsasampayuttassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … pañca … aññamaññapaccayena paccayo … dve … nissayapaccayena paccayo … satta. 133 Upanissaya Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsasampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—parāmāsasampayutto rāgo … moho … patthanā parāmāsasampayuttassa rāgassa … mohassa … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 134 Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—parāmāsasampayuttaṁ rāgaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti; parāmāsasampayuttaṁ mohaṁ … patthanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; parāmāsasampayutto rāgo … moho … patthanā saddhāya …pe… paññāya, rāgassa … dosassa … mohassa … mānassa … patthanāya … kāyikassa sukhassa …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 135 Parāmāsavippayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti; sīlaṁ …pe… paññaṁ, rāgaṁ …pe… mānaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… paññā, rāgo …pe… māno … patthanā … kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… paññāya, rāgassa …pe… mānassa … patthanāya … kāyikassa sukhassa …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 136 Parāmāsavippayutto dhammo parāmāsasampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya parāmāsasampayutto rāgo uppajjati; sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya parāmāsasampayutto rāgo uppajjati; saddhā …pe… senāsanaṁ parāmāsasampayuttassa rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 137 Purejāta Parāmāsavippayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha parāmāsavippayutto rāgo …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu parāmāsavippayuttānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 138 Parāmāsavippayutto dhammo parāmāsasampayuttassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha parāmāsasampayutto rāgo uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu parāmāsasampayuttakānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 139 Pacchājātāsevana Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 140 Parāmāsavippayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 141 Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsasampayuttassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo … dve. 142 Kammādi Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsasampayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo—parāmāsasampayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 143 Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—parāmāsasampayuttā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—parāmāsasampayuttā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ 1350 --- patthana2 9:143 kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Parāmāsasampayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 144 Parāmāsavippayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—parāmāsavippayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—parāmāsavippayuttā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 145 Vipākapaccayena paccayo … ekaṁ, āhārapaccayena paccayo … cattāri, indriyapaccayena paccayo … cattāri, jhānapaccayena paccayo … cattāri, maggapaccayena paccayo … cattāri, sampayuttapaccayena paccayo … dve. 146 Vippayutta Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 147 Parāmāsavippayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 148 Parāmāsavippayutto dhammo parāmāsasampayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu parāmāsasampayuttakānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 149 Atthi Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—parāmāsasampayutto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 150 Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—parāmāsasampayuttā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) 151 Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsasampayuttassa ca parāmāsavippayuttassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—parāmāsasampayutto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. 152 Parāmāsavippayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 153 Parāmāsavippayutto dhammo parāmāsasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha parāmāsasampayutto rāgo uppajjati, vatthu parāmāsasampayuttakānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 154 Parāmāsasampayutto ca parāmāsavippayutto ca dhammā parāmāsasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—parāmāsasampayutto eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. 155 Parāmāsasampayutto ca parāmāsavippayutto ca dhammā parāmāsavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—parāmāsasampayuttā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—parāmāsasampayuttā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—parāmāsasampayuttā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 156 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte dve, pacchājāte dve, āsevane dve, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate satta. 157 Anulomaṁ. 158 Paccanīyuddhāra Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 159 Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 160 Parāmāsasampayutto dhammo parāmāsasampayuttassa 1351 --- patthana2 9:160 ca parāmāsavippayuttassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 161 Parāmāsavippayutto dhammo parāmāsavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 162 Parāmāsavippayutto dhammo parāmāsasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 163 Parāmāsasampayutto ca parāmāsavippayutto ca dhammā parāmāsasampayuttassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 164 Parāmāsasampayutto ca parāmāsavippayutto ca dhammā parāmāsavippayuttassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 165 2.9.3.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte pañca, naaññamaññe pañca, nanissaye pañca, naupanissaye satta, napurejāte cha, napacchājāte satta (sabbattha satta), namagge satta, nasampayutte pañca, navippayutte cattāri, noatthiyā cattāri, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate cattāri. 166 2.9.3.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā cattāri, naanantare cattāri, nasamanantare cattāri, naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri (sabbattha cattāri), namagge cattāri, nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 167 2.9.3.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca (anulomamātikā kātabbā) …pe… avigate satta. 168 Parāmāsasampayuttadukaṁ niṭṭhitaṁ. 169 2.9.4. Parāmāsaparāmaṭṭhaduka 2.9.4.1. Paṭiccavāra 2.9.4.1.1–4. Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu Parāmāsañceva parāmaṭṭhañca dhammaṁ paṭicca parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā—parāmāsaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 170 Parāmaṭṭhañceva no ca parāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā—parāmaṭṭhañceva no ca parāmāsaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva ajjhattikā mahābhūtā.) 171 Parāmaṭṭhañceva no ca parāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāso ceva parāmaṭṭho ca dhammo uppajjati hetupaccayā—parāmaṭṭhe ceva no ca parāmāse khandhe paṭicca parāmāso. 172 Parāmaṭṭhañceva no ca parāmāsaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāso ceva parāmaṭṭho ca parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— parāmaṭṭhañceva no ca parāmāsaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā parāmāso ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 173 Parāmāsañceva parāmaṭṭhañca parāmaṭṭhañceva no ca parāmāsañca dhammaṁ paṭicca parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso dhammo uppajjati hetupaccayā—parāmaṭṭhañceva no ca parāmāsaṁ ekaṁ khandhañca parāmāsañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe… (Saṅkhittaṁ.) 174 2.9.4.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra Sabbe vārā yathā parāmāsadukaṁ evaṁ kātabbaṁ ninnānākaraṇaṁ. 175 2.9.4.7. Pañhāvāra 2.9.4.7.1–4. Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu Parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso dhammo parāmaṭṭhassa ceva no ca parāmāsassa dhammassa hetupaccayena paccayo—parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāsā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 176 Parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso dhammo parāmāsassa ceva parāmaṭṭhassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāsā hetū parāmāsassa hetupaccayena paccayo. 177 Parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso dhammo parāmāsassa ceva parāmaṭṭhassa ca parāmaṭṭhassa ceva no ca parāmāsassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo— parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāsā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ parāmāsassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ 1352 --- patthana2 9:177 hetupaccayena paccayo. 178 Ārammaṇa Parāmāso ceva parāmaṭṭho ca dhammo parāmāsassa ceva parāmaṭṭhassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Ārabbha kātabbāni parāmāsadukasadisaṁ.) 179 Parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso dhammo parāmaṭṭhassa ceva no ca parāmāsassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo …pe… vicikicchā, uddhaccaṁ, domanassaṁ uppajjati, pubbe …pe… jhānā …pe… ariyā gotrabhuṁ paccavekkhanti, vodānaṁ paccavekkhanti, pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ parāmaṭṭhe ceva no ca parāmāse khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati. (Yāva āvajjanā sabbaṁ kātabbaṁ.) 180 Parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso dhammo parāmāsassa ceva parāmaṭṭhassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ parāmaṭṭhe ceva no ca parāmāse khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha diṭṭhi uppajjati. 181 Parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso dhammo parāmāsassa ceva parāmaṭṭhassa ca parāmaṭṭhassa ceva no ca parāmāsassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ parāmaṭṭhe ceva no ca parāmāse khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha parāmāso ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 182 (Evaṁ itarepi tīṇi ārabbha kātabbāni. Imaṁ dukaṁ parāmāsadukasadisaṁ. Lokuttaraṁ yahiṁ na labbhati tahiṁ na kātabbaṁ.) 183 Parāmāsaparāmaṭṭhadukaṁ niṭṭhitaṁ. 184 2.9.5. Parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhaduka 2.9.5.1–7. Paṭiccādivāra 2.9.5.1.1–4. Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu Parāmāsavippayuttaṁ parāmaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto parāmaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā—parāmāsavippayuttaṁ parāmaṭṭhaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 185 Parāmāsavippayuttaṁ aparāmaṭṭhaṁ dhammaṁ paṭicca parāmāsavippayutto aparāmaṭṭho dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 186 (Yathā cūḷantaraduke lokiyadukaṁ, evaṁ kātabbaṁ ninnānākaraṇaṁ.) 187 Parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhadukaṁ niṭṭhitaṁ. 188 Parāmāsagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 2.6–7. Oghayogagocchaka |6-7| 2.6–7.1. Oghadukādi Oghaṁ dhammaṁ paṭicca ogho dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. 2 Yogaṁ dhammaṁ paṭicca yogo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. (Dvepi gocchakā āsavagocchakasadisā ninnānākaraṇā.) 3 Oghayogagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 2.3. Āsavagocchaka |3| Vibhaṅgavāra Hetu Āsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā—kāmāsavaṁ paṭicca diṭṭhāsavo avijjāsavo, diṭṭhāsavaṁ paṭicca kāmāsavo avijjāsavo, avijjāsavaṁ paṭicca kāmāsavo diṭṭhāsavo, bhavāsavaṁ paṭicca avijjāsavo, diṭṭhāsavaṁ paṭicca avijjāsavo. (Ekekampi cakkaṁ kātabbaṁ.) 2 Āsavaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā—āsavaṁ paṭicca āsavasampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 3 Āsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavo ca noāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— kāmāsavaṁ paṭicca diṭṭhāsavo avijjāsavo sampayuttakā ca khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. (Cakkaṁ.) 4 Noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā—noāsavaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 5 Noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā—noāsave khandhe paṭicca āsavā. 6 Noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavo ca noāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— noāsavaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā āsavā ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 7 Āsavañca noāsavañca dhammaṁ paṭicca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā— kāmāsavañca sampayuttake ca khandhe paṭicca diṭṭhāsavo avijjāsavo. (Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) 8 Āsavañca 1353 --- patthana2 3:8 noāsavañca dhammaṁ paṭicca noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā— noāsavaṁ ekaṁ khandhañca āsave ca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 9 Āsavañca noāsavañca dhammaṁ paṭicca āsavo ca noāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—noāsavaṁ ekaṁ khandhañca kāmāsavañca paṭicca tayo khandhā diṭṭhāsavo avijjāsavo cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe…. (Cakkaṁ. Saṅkhittaṁ.) 10 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava (sabbattha nava), vipāke ekaṁ, āhāre nava …pe… avigate nava. 11 Anulomaṁ. 12 2.3.1.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ noāsavaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā.) 13 Noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavo dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 14 Naārammaṇa Āsavaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—āsave paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 15 Noāsavaṁ dhammaṁ paṭicca noāsavo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—noāsave khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā.) 16 Āsavañca noāsavañca dhammaṁ paṭicca noāsavo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—āsave ca sampayuttake ca khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 17 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 18 Paccanīyaṁ. 19 2.3.1.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 20 Anulomapaccanīyaṁ. 21 2.3.1.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… magge ekaṁ …pe… avigate dve. 22 Paccanīyānulomaṁ. 23 2.3.1.2. Sahajātavāra Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 24 2.3.1.3. Paccayavāra 2.3.1.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Āsavaṁ dhammaṁ paccayā āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Āsavamūlakaṁ tīṇi, paṭiccasadisā.) 25 Noāsavaṁ dhammaṁ paccayā noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā—noāsavaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ, vatthuṁ paccayā noāsavā khandhā. 26 Noāsavaṁ dhammaṁ paccayā āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā—noāsave khandhe paccayā āsavā, vatthuṁ paccayā āsavā. 27 Noāsavaṁ dhammaṁ paccayā āsavo ca noāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— noāsavaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā āsavā ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… vatthuṁ paccayā āsavā sampayuttakā ca khandhā. 28 Āsavañca noāsavañca dhammaṁ paccayā āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā— kāmāsavañca sampayuttake ca khandhe paccayā diṭṭhāsavo avijjāsavo (cakkaṁ). Kāmāsavañca vatthuñca paccayā diṭṭhāsavo avijjāsavo. (Cakkaṁ.) 29 Āsavañca noāsavañca dhammaṁ paccayā noāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā— noāsavaṁ ekaṁ khandhañca āsave ca paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… āsavañca vatthuñca paccayā noāsavā khandhā. 30 Āsavañca noāsavañca dhammaṁ paccayā āsavo ca noāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—noāsavaṁ ekaṁ khandhañca kāmāsavañca paccayā tayo khandhā diṭṭhāsavo avijjāsavo 1354 --- patthana2 3:30 cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… (cakkaṁ). Kāmāsavañca vatthuñca paccayā diṭṭhāsavo avijjāsavo sampayuttakā ca khandhā. (Cakkaṁ. Saṅkhittaṁ.) 31 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 32 Anulomaṁ. 33 2.3.1.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Noāsavaṁ dhammaṁ paccayā noāsavo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ noāsavaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ … vatthuṁ paccayā ahetukā noāsavā khandhā. 34 Noāsavaṁ dhammaṁ paccayā āsavo dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 35 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava …pe… nakamme tīṇi …pe… navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Evaṁ sabbe gaṇanā gaṇetabbā.) 36 2.3.1.4. Nissayavāra Nissayavāro paccayavārasadiso. 37 2.3.1.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.3.1.5.1–4 Paccayānulomādi Āsavaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā—kāmāsavaṁ saṁsaṭṭho diṭṭhāsavo avijjāsavo. (Cakkaṁ. Saṅkhittaṁ.) 38 Hetuyā nava, ārammaṇe nava (sabbattha nava), vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 39 Nahetuyā dve, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte nava. 40 2.3.1.6. Sampayuttavāra Gaṇanāpi sampayuttavāropi saṁsaṭṭhavārasadiso. 41 2.3.1.7. Pañhāvāra 2.3.1.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Āsavo dhammo āsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo—kāmāsavo diṭṭhāsavassa avijjāsavassa hetupaccayena paccayo; bhavāsavo avijjāsavassa hetupaccayena paccayo. (Cakkaṁ.) 42 Āsavo dhammo noāsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo—āsavā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 43 Āsavo dhammo āsavassa ca noāsavassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo— kāmāsavo diṭṭhāsavassa avijjāsavassa sampayuttakānañca khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 44 Noāsavo dhammo noāsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo—noāsavā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 45 Noāsavo dhammo āsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo—noāsavā hetū sampayuttakānaṁ āsavānaṁ hetupaccayena paccayo. 46 Noāsavo dhammo āsavassa ca noāsavassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo— noāsavā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ āsavānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 47 Āsavo ca noāsavo ca dhammā noāsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo—āsavā ca noāsavā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 48 Ārammaṇa Āsavo dhammo āsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—āsave ārabbha āsavā uppajjanti. 49 Āsavo dhammo noāsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—āsave ārabbha noāsavā khandhā uppajjanti. 50 Āsavo dhammo āsavassa ca noāsavassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— āsave ārabbha āsavā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 51 Noāsavo dhammo noāsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā noāsave pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti, cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noāsave khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena noāsavacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ 1355 --- patthana2 3:51 nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… noāsavā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 52 Noāsavo dhammo āsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā …pe… taṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha āsavā uppajjanti, sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noāsave khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha āsavā uppajjanti. 53 Noāsavo dhammo āsavassa ca noāsavassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ datvā …pe… (dutiyagamanaṁ) noāsave khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha āsavā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 54 Āsavo ca noāsavo ca dhammā āsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—āsave ca sampayuttake ca khandhe ārabbha āsavā uppajjanti. 55 Āsavo ca noāsavo ca dhammā noāsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— āsave ca sampayuttake ca khandhe ārabbha noāsavā khandhā uppajjanti. 56 Āsavo ca noāsavo ca dhammā āsavassa ca noāsavassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—āsave ca sampayuttake ca khandhe ārabbha āsavā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 57 Adhipati Āsavo dhammo āsavassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—āsave garuṁ katvā āsavā uppajjanti. (Tīṇi ārammaṇasadisā, garukārammaṇā kātabbā.) 58 Noāsavo dhammo noāsavassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā …pe… ariyā maggā …pe… phalaṁ …pe… nibbānaṁ garuṁ …pe… nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ noāsave khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—noāsavā adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 59 Noāsavo dhammo āsavassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… noāsave khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā āsavā uppajjanti. Sahajātādhipati—noāsavā adhipati sampayuttakānaṁ āsavānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 60 Noāsavo dhammo āsavassa ca noāsavassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… noāsave khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—noāsavā adhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ āsavānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 61 Āsavo ca noāsavo ca dhammā āsavassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—āsave ca sampayuttake ca khandhe garuṁ katvā assādeti …pe… āsavā uppajjanti. (Tīṇi, garukārammaṇā.) 62 Anantara Āsavo dhammo āsavassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā āsavā pacchimānaṁ pacchimānaṁ āsavānaṁ anantarapaccayena paccayo. 63 Āsavo dhammo noāsavassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā āsavā pacchimānaṁ pacchimānaṁ noāsavānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; āsavā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 64 Āsavo dhammo āsavassa ca noāsavassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā āsavā pacchimānaṁ pacchimānaṁ āsavānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 65 Noāsavo dhammo noāsavassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā noāsavā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ noāsavānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 66 Noāsavo dhammo āsavassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā noāsavā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ āsavānaṁ anantarapaccayena paccayo; āvajjanā āsavānaṁ 1356 --- patthana2 3:66 anantarapaccayena paccayo. 67 Noāsavo dhammo āsavassa ca noāsavassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā noāsavā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ āsavānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 68 Āsavo ca noāsavo ca dhammā āsavassa dhammassa anantarapaccayena paccayo … tīṇi. 69 Samanantarādi Āsavo dhammo āsavassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … nava … aññamaññapaccayena paccayo … nava … nissayapaccayena paccayo … nava. (Vatthu ca dassetabbaṁ.) 70 Upanissaya Āsavo dhammo āsavassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—āsavā āsavānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Tīṇi.) 71 Noāsavo dhammo noāsavassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 72 Noāsavo dhammo āsavassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… saṅghaṁ bhindati, saddhā …pe… senāsanaṁ rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 73 Noāsavo dhammo āsavassa ca noāsavassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya …pe… pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati, saddhā …pe… senāsanaṁ rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 74 Āsavo ca noāsavo ca dhammā āsavassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo… tīṇi. 75 Purejāta Noāsavo dhammo noāsavassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ (evaṁ vitthāretabbaṁ), phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa, vatthu noāsavānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 76 Noāsavo dhammo āsavassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha āsavā uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu āsavānaṁ purejātapaccayena paccayo. 77 Noāsavo dhammo āsavassa ca noāsavassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha āsavā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu āsavānañca āsavasampayuttakānañca khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 78 Pacchājāta Āsavo dhammo noāsavassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā āsavā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 79 Noāsavo dhammo noāsavassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā noāsavā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 80 Āsavo ca noāsavo ca dhammā noāsavassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo— pacchājātā āsavā ca sampayuttakā ca khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 81 Āsevana Āsavo dhammo āsavassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo … nava. 82 Kamma Noāsavo dhammo noāsavassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—noāsavā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—noāsavā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ 1357 --- patthana2 3:82 kammapaccayena paccayo. 83 Noāsavo dhammo āsavassa dhammassa kammapaccayena paccayo—noāsavā cetanā sampayuttakānaṁ āsavānaṁ kammapaccayena paccayo. 84 Noāsavo dhammo āsavassa ca noāsavassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo— noāsavā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ āsavānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 85 Vipākāhāra Noāsavo dhammo noāsavassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … ekaṁ, āhārapaccayena paccayo—noāsavā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 86 Noāsavo dhammo āsavassa dhammassa āhārapaccayena paccayo—noāsavā āhārā sampayuttakānaṁ āsavānaṁ āhārapaccayena paccayo. 87 Noāsavo dhammo āsavassa ca noāsavassa ca dhammassa āhārapaccayena paccayo— noāsavā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ āsavānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. 88 Indriyādi Noāsavo dhammo noāsavassa dhammassa indriyapaccayena paccayo—noāsavā indriyā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ indriyapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… cakkhundriyaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyindriyaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ indriyapaccayena paccayo … tīṇi … jhānapaccayena paccayo … tīṇi … maggapaccayena paccayo … nava … sampayuttapaccayena paccayo … nava. 89 Vippayutta Āsavo dhammo noāsavassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—āsavā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—āsavā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 90 Noāsavo dhammo noāsavassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—noāsavā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhā vatthussa vippayuttapaccayena paccayo, vatthu khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu noāsavānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—noāsavā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 91 Noāsavo dhammo āsavassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu āsavānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 92 Noāsavo dhammo āsavassa ca noāsavassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu āsavānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 93 Āsavo ca noāsavo ca dhammā noāsavassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—āsavā ca sampayuttakā ca khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—āsavā ca sampayuttakā ca khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 94 Atthi Āsavo dhammo āsavassa dhammassa atthipaccayena paccayo—kāmāsavo diṭṭhāsavassa avijjāsavassa atthipaccayena paccayo. (Cakkaṁ.) 95 Āsavo dhammo noāsavassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—āsavā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—āsavā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 96 Āsavo dhammo āsavassa ca noāsavassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo— kāmāsavo diṭṭhāsavassa avijjāsavassa sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. (Cakkaṁ.) 97 Noāsavo dhammo noāsavassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—noāsavo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ …pe… (yāva asaññasattā). Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ 1358 --- patthana2 3:97 kāyaviññāṇassa …pe… vatthu noāsavānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—noāsavā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Rūpajīvitindriyaṁ—kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 98 Noāsavo dhammo āsavassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātā—noāsavā khandhā āsavānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha āsavā uppajjanti, vatthu āsavānaṁ atthipaccayena paccayo. 99 Noāsavo dhammo āsavassa ca noāsavassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—noāsavo eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ āsavānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe…. (Cakkaṁ.) 100 Āsavo ca noāsavo ca dhammā āsavassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—kāmāsavo ca sampayuttakā ca khandhā diṭṭhāsavassa avijjāsavassa atthipaccayena paccayo (cakkaṁ). Kāmāsavo ca vatthu ca diṭṭhāsavassa avijjāsavassa atthipaccayena paccayo. (Cakkaṁ.) 101 Āsavo ca noāsavo ca dhammā noāsavassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—noāsavo eko khandho ca āsavā ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Sahajātā—āsavā mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; āsavā ca vatthu ca noāsavānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—āsavā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—āsavā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 102 Āsavo ca noāsavo ca dhammā āsavassa ca noāsavassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—noāsavo eko khandho ca kāmāsavo ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ diṭṭhāsavassa avijjāsavassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe… (cakkaṁ). Sahajāto—kāmāsavo ca vatthu ca diṭṭhāsavassa avijjāsavassa sampayuttakānañca khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. (Cakkaṁ.) 103 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā satta, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, āhāre tīṇi …pe… magge nava, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 104 Anulomaṁ. 105 Paccanīyuddhāra Āsavo dhammo āsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 106 Āsavo dhammo noāsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 107 Āsavo dhammo āsavassa ca noāsavassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 108 Noāsavo dhammo noāsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 109 Noāsavo dhammo āsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 110 Noāsavo dhammo āsavassa ca noāsavassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 111 Āsavo ca noāsavo ca dhammā āsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 112 Āsavo ca noāsavo ca dhammā noāsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 113 Āsavo ca noāsavo ca dhammā āsavassa ca noāsavassa ca dhammassa 1359 --- patthana2 3:113 ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 114 2.3.1.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava (sabbattha nava), noavigate nava. 115 Paccanīyaṁ. 116 2.3.1.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye satta (sabbattha satta), namagge satta, nasampayutte tīṇi, navippayutte satta, nonatthiyā satta, novigate satta. 117 Anulomapaccanīyaṁ. 118 2.3.1.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (anulomapadā paripuṇṇā), avigate nava. 119 Paccanīyānulomaṁ. Āsavadukaṁ niṭṭhitaṁ. 120 2.3.2. Sāsavaduka 2.3.2.1–7. Paṭiccādivāra Vibhaṅgavāra Hetu Sāsavaṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā—sāsavaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 121 Anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca anāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā—anāsavaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 122 Anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā—anāsave khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 123 Anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo ca anāsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— anāsavaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 124 Sāsavañca anāsavañca dhammaṁ paṭicca sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā— anāsave khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 125 (Yathā cūḷantaraduke lokiyadukaṁ, evaṁ kātabbaṁ, ninnānākaraṇaṁ.) 126 Sāsavadukaṁ niṭṭhitaṁ. 127 2.3.3. Āsavasampayuttaduka 2.3.3.1. Paṭiccavāra 2.3.3.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā— āsavasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 128 Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā— āsavasampayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, domanassasahagate (…) khandhe paṭicca moho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 129 Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—āsavasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… domanassasahagataṁ (…) ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā moho cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 130 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā— āsavavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… domanassasahagataṁ vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ paṭicca tayo mahābhūtā, tayo mahābhūte paṭicca ekaṁ mahābhūtaṁ, dve mahābhūte paṭicca dve mahābhūtā, mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kaṭattārūpaṁ upādārūpaṁ. 131 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā— domanassasahagataṁ vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 132 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—domanassasahagataṁ vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 133 Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—domanassasahagataṁ vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 134 Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—āsavasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca 1360 --- patthana2 3:134 cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, domanassasahagate vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca mohañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 135 Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—domanassasahagataṁ vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe…. 136 Ārammaṇa Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—āsavasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 137 Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—domanassasahagate vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca moho. 138 Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—domanassasahagataṁ vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe …pe…. 139 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—āsavavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paṭicca khandhā. 140 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—domanassasahagataṁ vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 141 Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—domanassasahagataṁ vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 142 Adhipati Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto dhammo uppajjati adhipatipaccayā … tīṇi. 143 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto dhammo uppajjati adhipatipaccayā—āsavavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… domanassasahagataṁ mohaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ upādārūpaṁ. 144 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto dhammo uppajjati adhipatipaccayā—domanassasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 145 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā uppajjanti adhipatipaccayā—domanassasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 146 Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto dhammo uppajjati adhipatipaccayā—domanassasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 147 Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto dhammo uppajjati adhipatipaccayā—āsavasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, domanassasahagate khandhe ca mohañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 148 Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā uppajjanti adhipatipaccayā—domanassasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 149 Evaṁ sabbe paccayā vitthāretabbā. Saṅkhittaṁ. 150 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā nava, anantare cha, samanantare cha, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye cha, purejāte cha, āsevane cha, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte cha, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā cha, vigate cha, avigate nava. 151 Anulomaṁ. 152 2.3.3.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 153 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ 1361 --- patthana2 3:153 paṭicca āsavavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ āsavavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 154 Naārammaṇa Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—āsavasampayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 155 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—āsavavippayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, domanassasahagataṁ vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā.) 156 Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—āsavasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, domanassasahagate vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca mohañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 157 Naadhipati Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 158 Napurejātādi Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe āsavasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 159 Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho, āsavasampayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 160 Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā uppajjanti napurejātapaccayā—arūpe vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe …pe…. 161 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe āsavavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… āsavavippayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, domanassasahagataṁ vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 162 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 163 Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 164 Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto dhammo uppajjati napurejātapaccayā—āsavasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, domanassasahagate vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca mohañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 165 (Napacchājātapaccayā nava, naāsevanapaccayā nava.) 166 Nakammādi Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto dhammo uppajjati nakammapaccayā—āsavasampayutte khandhe paṭicca sampayuttakā cetanā. 167 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto dhammo uppajjati nakammapaccayā—āsavavippayutte khandhe paṭicca vippayuttakā cetanā. 168 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto dhammo uppajjati nakammapaccayā—domanassasahagataṁ vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā cetanā. 169 Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto dhammo uppajjati nakammapaccayā—domanassasahagate vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca mohañca paṭicca sampayuttakā cetanā … navipākapaccayā … naāhārapaccayā … naindriyapaccayā … najhānapaccayā … namaggapaccayā … nasampayuttapaccayā … navippayuttapaccayā … nonatthipaccayā … novigatapaccayā. 170 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, 1362 --- patthana2 3:170 naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 171 Paccanīyaṁ. 172 2.3.3.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi …pe… napurejāte cha …pe… navipāke nava …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte cattāri, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 173 Anulomapaccanīyaṁ. 174 2.3.3.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve, samanantare dve …pe… kamme dve, vipāke ekaṁ, āhāre dve …pe… magge ekaṁ, sampayutte dve, vippayutte dve …pe… avigate dve. 175 2.3.3.2. Sahajātavāra Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 176 2.3.3.3. Paccayavāra 2.3.3.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paccayā āsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccavārasadiso.) 177 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā āsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā— āsavavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… domanassasahagataṁ vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, kaṭattārūpaṁ, upādārūpaṁ. Vatthuṁ paccayā āsavavippayuttā khandhā, vatthuṁ paccayā domanassasahagato moho. 178 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā āsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā— vatthuṁ paccayā āsavasampayuttakā khandhā, domanassasahagataṁ vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā. 179 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā āsavasampayuttakā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, domanassasahagataṁ vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, vatthuṁ paccayā domanassasahagatā khandhā ca moho ca. 180 Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paccayā āsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—āsavasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… domanassasahagataṁ vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 181 Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paccayā āsavavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—āsavasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, domanassasahagate vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca mohañca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, domanassasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā domanassasahagato moho. 182 Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paccayā āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—āsavasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… āsavasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, domanassasahagataṁ vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… domanassasahagataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe …pe…. 183 Ārammaṇādi Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paccayā āsavasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … tīṇi. (Paṭiccavārasadisā.) 184 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā āsavavippayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—āsavavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… vatthuṁ paccayā khandhā, cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā āsavavippayuttā khandhā, vatthuṁ paccayā domanassasahagato vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 185 1363 --- patthana2 3:185 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā āsavasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā āsavasampayuttakā khandhā, domanassasahagataṁ vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā. 186 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā moho ca. 187 Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paccayā āsavasampayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—āsavasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 188 Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paccayā āsavavippayutto dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—domanassasahagate vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā domanassasahagato vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 189 Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paccayā āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—domanassasahagataṁ vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe …pe… adhipatipaccayā … anantarapaccayā …pe… avigatapaccayā. 190 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava (sabbattha nava), kamme nava, vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 191 Anulomaṁ. 192 2.3.3.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paccayā āsavavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 193 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā āsavavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ āsavavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā āsavavippayuttā khandhā, vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 194 Āsavasampayuttañca āsavavippayuttañca dhammaṁ paccayā āsavavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 195 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. (Evaṁ itarepi dve gaṇanā kātabbā.) 196 2.3.3.4. Nissayavāra Nissayavāropi paccayavārasadiso. 197 2.3.3.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.3.3.5.1–4 Paccayānulomādi Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho āsavasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 198 Hetuyā cha, ārammaṇe cha, adhipatiyā cha (sabbattha cha), vipāke ekaṁ …pe… avigate cha. 199 Āsavasampayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho āsavavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 200 Āsavavippayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho āsavavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā …pe…. 201 Nahetuyā dve, naadhipatiyā cha, napurejāte cha, napacchājāte cha, naāsevane cha, nakamme cattāri, navipāke cha, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte cha. (Evaṁ itarepi dve gaṇanā kātabbā.) 202 2.3.3.6. Sampayuttavāra Sampayuttavāropi saṁsaṭṭhavārasadiso. 203 2.3.3.7. Pañhāvāra 2.3.3.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo— āsavasampayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 204 Āsavasampayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo— āsavasampayuttā hetū 1364 --- patthana2 3:204 cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; doso mohassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 205 Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—āsavasampayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; doso sampayuttakānaṁ khandhānaṁ mohassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 206 Āsavavippayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo— āsavavippayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; domanassasahagato vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 207 Āsavavippayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo— domanassasahagato vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 208 Āsavavippayutto dhammo āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—domanassasahagato vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 209 Āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā āsavasampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo—doso ca moho ca āsavasampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 210 Āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā āsavavippayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo—doso ca moho ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 211 Āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—doso ca moho ca sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 212 Ārammaṇa Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— āsavasampayutte khandhe ārabbha āsavasampayuttakā khandhā uppajjanti. 213 Āsavasampayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— āsavasampayutte khandhe ārabbha āsavavippayuttā khandhā ca moho ca uppajjanti. 214 Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—āsavasampayutte khandhe ārabbha domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 215 Āsavavippayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati; pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… ariyā maggaṁ …pe… phalaṁ …pe… nibbānaṁ …pe… nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā āsavavippayutte pahīne kilese paccavekkhanti; vikkhambhite …pe… pubbe …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ āsavavippayutte khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati. (Idha assādanā natthi) Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Cetopariyañāṇena āsavavippayuttacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… āsavavippayuttā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya mohassa ārammaṇapaccayena paccayo. 216 Āsavavippayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati; pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ āsavavippayutte khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo …pe… diṭṭhi … domanassaṁ … vicikicchā … uddhaccaṁ uppajjati. 217 Āsavavippayutto dhammo āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena 1365 --- patthana2 3:217 paccayo—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ āsavavippayutte khandhe ārabbha domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 218 Āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā āsavasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—domanassasahagate vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca mohañca ārabbha āsavasampayuttā khandhā uppajjanti. 219 Āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā āsavavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—domanassasahagate vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca mohañca ārabbha āsavavippayuttā khandhā ca moho ca uppajjanti. 220 Āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—domanassasahagate vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca mohañca ārabbha domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 221 Adhipati Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—āsavasampayutte khandhe garuṁ katvā āsavasampayuttakā khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—āsavasampayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 222 Āsavasampayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—āsavasampayuttādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo; domanassasahagatādhipati mohassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 223 Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—āsavasampayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo; domanassasahagatādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ mohassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 224 Āsavavippayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā, sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati; pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ …pe… phalaṁ …pe… nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—āsavavippayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 225 Āsavavippayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ āsavavippayutte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 226 Anantara Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā āsavasampayuttakā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ āsavasampayuttakānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 227 Āsavasampayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā pacchimassa pacchimassa domanassasahagatassa vicikicchāsahagatassa uddhaccasahagatassa mohassa anantarapaccayena paccayo; āsavasampayuttā khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 228 Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ domanassasahagatānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo. 229 Āsavavippayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimo purimo 1366 --- patthana2 3:229 domanassasahagato vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho pacchimassa pacchimassa domanassasahagatassa vicikicchāsahagatassa uddhaccasahagatassa mohassa anantarapaccayena paccayo; purimā purimā āsavavippayuttā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ āsavavippayuttānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 230 Āsavavippayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimo purimo domanassasahagato vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho pacchimānaṁ pacchimānaṁ domanassasahagatānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; āvajjanā āsavasampayuttakānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 231 Āsavavippayutto dhammo āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo domanassasahagato vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho pacchimānaṁ pacchimānaṁ domanassasahagatānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo; āvajjanā domanassasahagatānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo. 232 Āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā āsavasampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ domanassasahagatānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 233 Āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā āsavavippayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca pacchimassa pacchimassa domanassasahagatassa vicikicchāsahagatassa uddhaccasahagatassa mohassa anantarapaccayena paccayo; domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 234 Āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ domanassasahagatānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo. 235 Samanantarādi Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … nava … aññamaññapaccayena paccayo … cha … nissayapaccayena paccayo … nava. 236 Upanissaya Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—āsavasampayuttā khandhā āsavasampayuttānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 237 Āsavasampayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—āsavasampayuttā khandhā āsavavippayuttānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 238 Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—āsavasampayuttakā khandhā domanassasahagatānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 239 Āsavavippayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… sīlaṁ …pe… paññaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ … mohaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti; saddhā …pe… paññā … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … moho ca saddhāya …pe… mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 240 1367 --- patthana2 3:240 Āsavavippayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… paññaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ … mohaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… moho ca rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 241 Āsavavippayutto dhammo āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhā … sīlaṁ …pe… moho domanassasahagatānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 242 Āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā āsavasampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca āsavasampayuttakānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Pucchitabbaṁ mūlaṁ.) Domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca āsavasampayuttakānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 243 Āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca domanassasahagatānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 244 Purejāta Āsavavippayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu āsavavippayuttānaṁ khandhānaṁ mohassa ca purejātapaccayena paccayo. 245 Āsavavippayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu āsavasampayuttakānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 246 Āsavavippayutto dhammo āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ārabbha domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu domanassasahagatānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca purejātapaccayena paccayo. 247 Pacchājāta Āsavasampayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā āsavasampayuttakā khandhā purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 248 Āsavavippayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā āsavavippayuttā khandhā ca moho ca purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 249 Āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā āsavavippayuttassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo—pacchājātā domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca purejātassa imassa kāyassa pacchājātapaccayena paccayo. 250 Āsevana Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa āsevanapaccayena paccayo … nava. (Āvajjanāpi vuṭṭhānampi natthi.) 251 Kamma Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo— āsavasampayuttakā cetanā 1368 --- patthana2 3:251 sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 252 Āsavasampayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—āsavasampayuttā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā cetanā mohassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—āsavasampayuttakā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 253 Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—āsavasampayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ mohassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 254 Āsavavippayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—āsavavippayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—āsavavippayuttā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 255 Vipāka Āsavavippayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … ekaṁ. 256 Āhāra Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa āhārapaccayena paccayo— āsavasampayuttā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ āhārapaccayena paccayo. 257 Āsavasampayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa āhārapaccayena paccayo— āsavasampayuttā āhārā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā āhārā mohassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. 258 Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa āhārapaccayena paccayo—āsavasampayuttā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ mohassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo. 259 Āsavavippayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa āhārapaccayena paccayo— āsavavippayuttā āhārā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ āhārapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Kabaḷīkāro āhāro—imassa kāyassa āhārapaccayena paccayo. 260 Indriyādi Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa indriyapaccayena paccayo … cattāri … jhānapaccayena paccayo … cattāri … maggapaccayena paccayo … cattāri … sampayuttapaccayena paccayo … cha. 261 Vippayutta Āsavasampayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—āsavasampayuttā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—āsavasampayuttā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 262 Āsavavippayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ. Vitthāretabbaṁ.) 263 Āsavavippayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu āsavasampayuttakānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 264 Āsavavippayutto dhammo āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu domanassasahagatānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca vippayuttapaccayena paccayo. 265 Āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā āsavavippayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Pacchājātā—domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca purejātassa imassa 1369 --- patthana2 3:265 kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 266 Atthi Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo … ekaṁ. 267 Āsavasampayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—āsavasampayuttā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā mohassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—āsavasampayuttā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 268 Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo. (Sahajātasadisaṁ.) 269 Āsavavippayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ, vitthāretabbaṁ.) 270 Āsavavippayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—domanassasahagato vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, domanassaṁ uppajjati, vatthu āsavasampayuttakānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 271 Āsavavippayutto dhammo āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—domanassasahagato vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ārabbha domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 272 Āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā āsavasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—āsavasampayutto eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe… domanassasahagato vicikicchāsahagato uddhaccasahagato eko khandho ca moho ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo; dve khandhā ca …pe…. 273 Āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā āsavavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—āsavasampayuttā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; domanassasahagatā vicikicchāsahagatā uddhaccasahagatā khandhā ca vatthu ca mohassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—āsavasampayuttā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—āsavasampayuttā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 274 Āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—domanassasahagato vicikicchāsahagato uddhaccasahagato eko khandho ca moho ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. Sahajāto—domanassasahagato vicikicchāsahagato uddhaccasahagato eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ mohassa ca …pe… dve khandhā ca …pe…. 275 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte cha, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 276 Paccanīyuddhāra Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena 1370 --- patthana2 3:276 paccayo. 277 Āsavasampayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 278 Āsavasampayutto dhammo āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 279 Āsavavippayutto dhammo āsavavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 280 Āsavavippayutto dhammo āsavasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 281 Āsavavippayutto dhammo āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 282 Āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā āsavasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 283 Āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā āsavavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 284 Āsavasampayutto ca āsavavippayutto ca dhammā āsavasampayuttassa ca āsavavippayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 285 2.3.3.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava (sabbattha nava), noavigate nava. 286 Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava …pe… nasamanantare nava, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye nava …pe… namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā nava, novigate nava. 287 2.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca …pe… avigate nava. 288 Paccanīyānulomaṁ. Āsavasampayuttadukaṁ niṭṭhitaṁ. 289 2.3.4. Āsavasāsavaduka 2.3.4.1. Paṭiccavāra 2.3.4.1. 1–4 Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu Āsavañceva sāsavañca dhammaṁ paṭicca āsavo ceva sāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā—kāmāsavaṁ paṭicca diṭṭhāsavo avijjāsavo (cakkaṁ bandhitabbaṁ) bhavāsavaṁ paṭicca avijjāsavo (cakkaṁ bandhitabbaṁ) diṭṭhāsavaṁ paṭicca avijjāsavo. 290 Āsavañceva sāsavañca dhammaṁ paṭicca sāsavo ceva no ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā—āsave paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 291 Āsavañceva sāsavañca dhammaṁ paṭicca āsavo ceva sāsavo ca sāsavo ceva no ca āsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—kāmāsavaṁ paṭicca diṭṭhāsavo avijjāsavo sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, bhavāsavaṁ. (Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) 292 Sāsavañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca sāsavo ceva no ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā—sāsavañceva no ca āsavaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 293 Sāsavañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavo ceva sāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā—sāsave ceva no ca āsave khandhe paṭicca āsavā. 294 Sāsavañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavo ceva sāsavo ca sāsavo ceva no ca āsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—sāsavañceva no ca āsavaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā āsavā ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 295 Āsavañceva sāsavañca sāsavañceva no ca āsavañca dhammaṁ paṭicca āsavo ceva sāsavo ca dhammo uppajjati hetupaccayā—kāmāsavañca sampayuttake ca khandhe paṭicca diṭṭhāsavo avijjāsavo. (Evaṁ cakkaṁ bandhitabbaṁ.) 296 Āsavañceva sāsavañca sāsavañceva no ca āsavañca dhammaṁ paṭicca sāsavo ceva no ca āsavo dhammo uppajjati 1371 --- patthana2 3:296 hetupaccayā—sāsavañceva no ca āsavaṁ ekaṁ khandhañca āsave ca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe…. 297 Āsavañceva sāsavañca sāsavañceva no ca āsavañca dhammaṁ paṭicca āsavo ceva sāsavo ca sāsavo ceva no ca āsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— sāsavañceva no ca āsavaṁ ekaṁ khandhañca kāmāsavañca paṭicca tayo khandhā diṭṭhāsavo avijjāsavo cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe…. (Cakkaṁ. Saṅkhittaṁ.) 298 2.3.4.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Evaṁ paṭiccavāropi sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi yathā āsavadukaṁ evaṁ kātabbaṁ, ninnānaṁ.) 299 2.3.4.7. Pañhāvāra 2.3.4.7.1–4. Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra (Pañhāvāre hetupaccayepi ārammaṇapaccayepi lokuttaraṁ na kātabbaṁ, sekhā gotrabhuṁ paccavekkhanti, vodānaṁ paccavekkhantīti kātabbā. Adhipatipaccayampi sabbaṁ jānitvā kātabbaṁ.) 300 Anantara Āsavo ceva sāsavo ca dhammo āsavassa ceva sāsavassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā āsavā pacchimānaṁ pacchimānaṁ āsavānaṁ anantarapaccayena paccayo. 301 Āsavo ceva sāsavo ca dhammo sāsavassa ceva no ca āsavassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā āsavā pacchimānaṁ pacchimānaṁ sāsavānañceva no ca āsavānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; āsavā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 302 Āsavo ceva sāsavo ca dhammo āsavassa ceva sāsavassa ca sāsavassa ceva no ca āsavassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā āsavā pacchimānaṁ pacchimānaṁ āsavānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 303 Sāsavo ceva no ca āsavo dhammo sāsavassa ceva no ca āsavassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā sāsavā ceva no ca āsavā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ sāsavānañceva no ca āsavānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa, anulomaṁ vodānassa, āvajjanā sāsavānañceva no ca āsavānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 304 Sāsavo ceva no ca āsavo dhammo āsavassa ceva sāsavassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā sāsavā ceva no ca āsavā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ āsavānaṁ anantarapaccayena paccayo; āvajjanā āsavānaṁ anantarapaccayena paccayo. 305 Sāsavo ceva no ca āsavo dhammo āsavassa ceva sāsavassa ca sāsavassa ceva no ca āsavassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā sāsavā ceva no ca āsavā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ āsavānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; āvajjanā āsavānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 306 Āsavo ceva sāsavo ca sāsavo ceva no ca āsavo ca dhammā āsavassa ceva sāsavassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā āsavā ca sampayuttakā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ āsavānaṁ anantarapaccayena paccayo. 307 Āsavo ceva sāsavo ca sāsavo ceva no ca āsavo ca dhammā sāsavassa ceva no ca āsavassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā āsavā ca sampayuttakā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ sāsavānañceva no ca āsavānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; āsavā ca sampayuttakā ca khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 308 Āsavo ceva sāsavo ca sāsavo ceva no ca āsavo ca dhammā āsavassa ceva sāsavassa ca sāsavassa ceva no ca āsavassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā āsavā ca sampayuttakā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ āsavānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Evaṁ sabbaṁ vitthāretabbaṁ.) 309 (Āsavadukepi anantaraṁ iminā sadisaṁ kātabbaṁ. Āvajjanāpi vuṭṭhānampi evaṁ samuddiṭṭhaṁ saṅkhittaṁ. Sabbaṁ paripuṇṇaṁ. Āsavadukasadisaṁ kātabbaṁ, ninnānaṁ.) 310 Āsavasāsavadukaṁ niṭṭhitaṁ. 311 2.3.5. Āsavaāsavasampayuttaduka 2.3.5.1. Paṭiccavāra 2.3.5.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Āsavañceva āsavasampayuttañca dhammaṁ paṭicca āsavo ceva āsavasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā—kāmāsavaṁ paṭicca diṭṭhāsavo 1372 --- patthana2 3:311 avijjāsavo. (Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) Bhavāsavaṁ paṭicca avijjāsavo (cakkaṁ bandhitabbaṁ). Diṭṭhāsavaṁ paṭicca avijjāsavo. 312 Āsavañceva āsavasampayuttañca dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto ceva no ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā—āsave paṭicca sampayuttakā khandhā. 313 Āsavañceva āsavasampayuttañca dhammaṁ paṭicca āsavo ceva āsavasampayutto ca āsavasampayutto ceva no ca āsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— āsavasampayuttaṁ kāmāsavaṁ paṭicca diṭṭhāsavo avijjāsavo sampayuttakā ca khandhā. (Sabbaṁ cakkaṁ.) 314 Āsavasampayuttañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto ceva no ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā—āsavasampayuttañceva no ca āsavaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 315 Āsavasampayuttañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavo ceva āsavasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā—āsavasampayuttañceva no ca āsave khandhe paṭicca āsavā. 316 Āsavasampayuttañceva no ca āsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavo ceva āsavasampayutto ca āsavasampayutto ceva no ca āsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— āsavasampayuttañceva no ca āsavaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā āsavā ca …pe… dve khandhe …pe…. 317 Āsavañceva āsavasampayuttañca āsavasampayuttañceva no ca āsavañca dhammaṁ paṭicca āsavo ceva āsavasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā— kāmāsavañca sampayuttake ca khandhe paṭicca diṭṭhāsavo avijjāsavo. (Sabbaṁ cakkaṁ.) 318 Āsavañceva āsavasampayuttañca āsavasampayuttañceva no ca āsavañca dhammaṁ paṭicca āsavasampayutto ceva no ca āsavo dhammo uppajjati hetupaccayā— āsavasampayuttañceva no ca āsavaṁ ekaṁ khandhañca āsave ca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 319 Āsavañceva āsavasampayuttañca āsavasampayuttañceva no ca āsavañca dhammaṁ paṭicca āsavo ceva āsavasampayutto ca āsavasampayutto ceva no ca āsavo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—āsavasampayuttañceva no ca āsavaṁ ekaṁ khandhañca kāmāsavañca paṭicca tayo khandhā diṭṭhāsavo avijjāsavo …pe… dve khandhe …pe…. 320 Cakkaṁ. Evaṁ sabbe paccayā kātabbā. 321 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (sabbattha nava, saṅkhittaṁ), kamme nava (vipākaṁ natthi), āhāre nava …pe… avigate nava. 322 Anulomaṁ. 323 2.3.5.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Naadhipatyādi Āsavañceva āsavasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca āsavo ceva āsavasampayutto ca dhammo uppajjati naadhipatipaccayā (nahetumūlakaṁ natthi), napurejātapaccayā, napacchājātapaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 324 Saṅkhyāvāra Suddha Naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. 325 2.3.5.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Evaṁ itare dve gaṇanāpi sahajātavārampi paccayavārampi nissayavārampi saṁsaṭṭhavārampi sampayuttavārampi paripuṇṇaṁ paṭiccasadisā.) 326 2.3.5.7. Pañhāvāra 2.3.5.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Āsavo ceva āsavasampayutto ca dhammo āsavassa ceva āsavasampayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 327 Āsavasampayutto ceva no ca āsavo dhammo āsavasampayuttassa ceva no ca āsavassa dhammassa hetupaccayena paccayo—āsavasampayuttā ceva no ca āsavā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 328 Ārammaṇādi Āsavo ceva āsavasampayutto ca dhammo āsavassa ceva āsavasampayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 329 Āsavasampayutto ceva no ca āsavo dhammo āsavasampayuttassa ceva no ca āsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—āsavasampayutte ceva no ca āsave khandhe ārabbha āsavasampayuttā ceva no ca āsavā khandhā uppajjanti. 330 Āsavasampayutto ceva no ca āsavo dhammo āsavassa ceva āsavasampayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—āsavasampayutte ceva no ca āsave khandhe ārabbha āsavā uppajjanti. 331 Āsavasampayutto ceva no ca āsavo dhammo āsavassa ceva āsavasampayuttassa 1373 --- patthana2 3:331 ca āsavasampayuttassa ceva no ca āsavassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— āsavasampayutte ceva no ca āsave khandhe ārabbha āsavā ca āsavasampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 332 Āsavo ceva āsavasampayutto ca āsavasampayutto ceva no ca āsavo ca dhammā āsavassa ceva āsavasampayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 333 Adhipatipaccayā … (ārammaṇasadisā, garukārammaṇā) anantarapaccayā … (ārammaṇasadisāyeva, purimā purimāti kātabbā.) Samanantarapaccayā … sahajātapaccayā … aññamaññapaccayā … nissayapaccayā … upanissayapaccayā. (Ārammaṇasadisaṁyeva, vibhajanā natthi … tīṇi. Upanissayaṁ sabbaṁ kātabbaṁ.) 334 Kammādi Āsavasampayutto ceva no ca āsavo dhammo āsavasampayuttassa ceva no ca āsavassa dhammassa kammapaccayena paccayo … tīṇi … āhārapaccayena paccayo … tīṇi … indriyapaccayena paccayo … tīṇi … jhānapaccayena paccayo … tīṇi … maggapaccayena paccayo … nava … sampayuttapaccayena paccayo … nava … atthipaccayena paccayo … natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo … nava. 335 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge nava, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 336 Paccanīyuddhāra Āsavo ceva āsavasampayutto ca dhammo āsavassa ceva āsavasampayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 337 Āsavo ceva āsavasampayutto ca dhammo āsavasampayuttassa ceva no ca āsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 338 Āsavo ceva āsavasampayutto ca dhammo āsavassa ceva āsavasampayuttassa ca āsavasampayuttassa ceva no ca āsavassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 339 Āsavasampayutto ceva no ca āsavo dhammo āsavasampayuttassa ceva no ca āsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 340 Āsavasampayutto ceva no ca āsavo dhammo āsavassa ceva āsavasampayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 341 Āsavasampayutto ceva no ca āsavo dhammo āsavassa ceva āsavasampayuttassa ca āsavasampayuttassa ceva no ca āsavassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 342 Āsavo ceva āsavasampayutto ca āsavasampayutto ceva no ca āsavo ca dhammā āsavassa ceva āsavasampayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 343 Āsavo ceva āsavasampayutto ca āsavasampayutto ceva no ca āsavo ca dhammā āsavasampayuttassa ceva no ca āsavassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 344 Āsavo ceva āsavasampayutto ca āsavasampayutto ceva no ca āsavo ca dhammā āsavassa ceva āsavasampayuttassa ca āsavasampayuttassa ceva no ca āsavassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 345 2.3.5.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava (sabbattha nava), noavigate nava. 346 2.3.5.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe cattāri …pe… nasamanantare cattāri, naupanissaye cattāri …pe… namagge cattāri …pe… navippayutte cattāri, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 347 2.3.5.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (anulomapadāni gaṇitabbāni) …pe… avigate nava. 348 Āsavaāsavasampayuttadukaṁ niṭṭhitaṁ. 349 2.3.6. Āsavavippayuttasāsavaduka 2.3.6.1–7. Paṭiccādivāra Hetu Āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto sāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā—āsavavippayuttaṁ sāsavaṁ 1374 --- patthana2 3:349 ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 350 Āsavavippayuttaṁ anāsavaṁ dhammaṁ paṭicca āsavavippayutto anāsavo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 351 (Yathā cūḷantaraduke lokiyadukaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ ninnānākaraṇaṁ, saṅkhittaṁ.) 352 Āsavavippayuttasāsavadukaṁ niṭṭhitaṁ. 353 Āsavagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 2.8. Nīvaraṇagocchaka |8| Vibhaṅgavāra Hetu Nīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā— kāmacchandanīvaraṇaṁ paṭicca thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ, kāmacchandanīvaraṇaṁ paṭicca uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ, byāpādanīvaraṇaṁ paṭicca thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ, byāpādanīvaraṇaṁ paṭicca uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ, byāpādanīvaraṇaṁ paṭicca thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ kukkuccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ, byāpādanīvaraṇaṁ paṭicca uddhaccanīvaraṇaṁ kukkuccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ, vicikicchānīvaraṇaṁ paṭicca uddhaccanīvaraṇaṁ, uddhaccanīvaraṇaṁ paṭicca avijjānīvaraṇaṁ. 2 Nīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nonīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—nīvaraṇe paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 3 Nīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo ca nonīvaraṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—kāmacchandanīvaraṇaṁ paṭicca thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ sampayuttakā ca khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. (Cakkaṁ.) 4 Nonīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nonīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā— nonīvaraṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 5 Nonīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—nonīvaraṇe khandhe paṭicca nīvaraṇā. 6 Nonīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo ca nonīvaraṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—nonīvaraṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā nīvaraṇā ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 7 Nīvaraṇañca nonīvaraṇañca dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—kāmacchandanīvaraṇañca sampayuttake ca khandhe paṭicca thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ. (Cakkaṁ.) 8 Nīvaraṇañca nonīvaraṇañca dhammaṁ paṭicca nonīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—nonīvaraṇaṁ ekaṁ khandhañca nīvaraṇañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe… nīvaraṇe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 9 Nīvaraṇañca nonīvaraṇañca dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo ca nonīvaraṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—nonīvaraṇaṁ ekaṁ khandhañca kāmacchandanīvaraṇañca paṭicca tayo khandhā thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ …pe… dve khandhe ca …pe…. (Cakkaṁ. Saṅkhittaṁ.) 10 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava (sabbattha nava), vipāke ekaṁ, āhāre nava …pe… avigate nava. 11 Anulomaṁ. 12 2.8.1.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Nīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchānīvaraṇaṁ paṭicca avijjānīvaraṇaṁ, uddhaccanīvaraṇaṁ paṭicca avijjānīvaraṇaṁ. 13 Nonīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nonīvaraṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ nonīvaraṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 14 Nonīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca avijjānīvaraṇaṁ. 15 Nīvaraṇañca nonīvaraṇañca dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchānīvaraṇañca sampayuttake ca khandhe paṭicca avijjānīvaraṇaṁ, uddhaccanīvaraṇañca sampayuttake ca khandhe paṭicca avijjānīvaraṇaṁ. 16 Naārammaṇādi Nīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nonīvaraṇo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— nīvaraṇe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 17 1375 --- patthana2 8:17 Nonīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nonīvaraṇo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā— nonīvaraṇe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 18 Nīvaraṇañca nonīvaraṇañca dhammaṁ paṭicca nonīvaraṇo dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā—nīvaraṇe ca sampayuttake ca khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ … (saṅkhittaṁ) naadhipatipaccayā … naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā … naupanissayapaccayā. 19 Napurejāta Nīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe kāmacchandanīvaraṇaṁ paṭicca thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ, arūpe kāmacchandanīvaraṇaṁ paṭicca uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ, arūpe vicikicchānīvaraṇaṁ paṭicca uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ, arūpe uddhaccanīvaraṇaṁ paṭicca avijjānīvaraṇaṁ. 20 Nīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nonīvaraṇo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe nīvaraṇe paṭicca sampayuttakā khandhā, nīvaraṇe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Avasesā pañhā sabbe vitthāretabbā. Arūpaṁ paṭhamaṁ kātabbaṁ, rūpaṁ pacchā yathā labhati.) 21 Nīvaraṇañca nonīvaraṇañca dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe nonīvaraṇe khandhe ca kāmacchandanīvaraṇañca paṭicca thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ. (Cakkaṁ.) 22 Nīvaraṇañca nonīvaraṇañca dhammaṁ paṭicca nonīvaraṇo dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe nonīvaraṇaṁ ekaṁ khandhañca nīvaraṇe ca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… nīvaraṇe ca sampayuttake ca khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, nīvaraṇe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 23 Nīvaraṇañca nonīvaraṇañca dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo ca nonīvaraṇo ca dhammā uppajjanti napurejātapaccayā—arūpe nonīvaraṇaṁ ekaṁ khandhañca kāmacchandanīvaraṇañca paṭicca tayo khandhā thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ. (Cakkaṁ. Saṅkhittaṁ.) 24 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā cattāri, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 25 2.8.1.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 26 2.8.1.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri …pe… magge tīṇi …pe… avigate cattāri. 27 2.8.1.2. Sahajātavāra Sahajātavāropi evaṁ vitthāretabbo. 28 2.8.1.3. Paccayavāra 2.8.1.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Nīvaraṇaṁ dhammaṁ paccayā nīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 29 Nonīvaraṇaṁ dhammaṁ paccayā nonīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā— nonīvaraṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… (yāva ajjhattikā mahābhūtā), vatthuṁ paccayā nonīvaraṇā khandhā. 30 Nonīvaraṇaṁ dhammaṁ paccayā nīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—nonīvaraṇe khandhe paccayā nīvaraṇā, vatthuṁ paccayā nīvaraṇā. 31 Nonīvaraṇaṁ dhammaṁ paccayā nīvaraṇo ca nonīvaraṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—nonīvaraṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā nīvaraṇā ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… vatthuṁ paccayā nīvaraṇā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vatthuṁ paccayā nīvaraṇā ca sampayuttakā ca khandhā. 32 Nīvaraṇañca nonīvaraṇañca dhammaṁ paccayā nīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—kāmacchandanīvaraṇañca sampayuttake ca khandhe paccayā thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ (cakkaṁ). Kāmacchandanīvaraṇañca vatthuñca paccayā thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ. (Cakkaṁ.) 33 Nīvaraṇañca nonīvaraṇañca dhammaṁ paccayā nonīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—nonīvaraṇaṁ ekaṁ khandhañca nīvaraṇañca paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve 1376 --- patthana2 8:33 khandhe …pe… nīvaraṇañca vatthuñca paccayā sampayuttakā khandhā, nīvaraṇañca sampayuttake ca khandhe paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, nīvaraṇe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 34 Nīvaraṇañca nonīvaraṇañca dhammaṁ paccayā nīvaraṇo ca nonīvaraṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—nonīvaraṇaṁ ekaṁ khandhañca kāmacchandanīvaraṇañca paccayā tayo khandhā thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ …pe… dve khandhe …pe… (cakkaṁ). Kāmacchandanīvaraṇañca vatthuñca paccayā thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ sampayuttakā ca khandhā. (Cakkaṁ. Saṅkhittaṁ.) 35 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava (sabbattha nava), vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 36 Anulomaṁ. 37 2.8.1.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nīvaraṇaṁ dhammaṁ paccayā nīvaraṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchānīvaraṇaṁ paccayā avijjānīvaraṇaṁ, uddhaccanīvaraṇaṁ paccayā avijjānīvaraṇaṁ. 38 Nonīvaraṇaṁ dhammaṁ paccayā nonīvaraṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ nonīvaraṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… (yāva asaññasattā) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā nonīvaraṇā khandhā. 39 Nonīvaraṇaṁ dhammaṁ paccayā nīvaraṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paccayā avijjānīvaraṇaṁ, vatthuṁ paccayā avijjānīvaraṇaṁ. 40 Nīvaraṇañca nonīvaraṇañca dhammaṁ paccayā nīvaraṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchānīvaraṇañca sampayuttake ca khandhe paccayā avijjānīvaraṇaṁ, uddhaccanīvaraṇañca sampayuttake ca khandhe paccayā avijjānīvaraṇaṁ, vicikicchānīvaraṇañca vatthuñca paccayā avijjānīvaraṇaṁ, uddhaccanīvaraṇañca vatthuñca paccayā avijjānīvaraṇaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 41 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā cattāri, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte nava, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 42 2.8.1.3.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava. (Saṅkhittaṁ.) 43 2.8.1.3.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, anantare cattāri, samanantare cattāri …pe… magge tīṇi, avigate cattāri. 44 2.8.1.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.8.1.5.1–4 Paccayacatukka Nīvaraṇaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā— kāmacchandanīvaraṇaṁ saṁsaṭṭhaṁ thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ. (Cakkaṁ. Sabbaṁ nīvaraṇaṁ vitthāretabbaṁ.) 45 Hetuyā nava, ārammaṇe nava (sabbattha nava), vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 46 Anulomaṁ. 47 Nīvaraṇaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nīvaraṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchānīvaraṇaṁ saṁsaṭṭhaṁ avijjānīvaraṇaṁ, uddhaccanīvaraṇaṁ saṁsaṭṭhaṁ avijjānīvaraṇaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 48 Nahetuyā cattāri, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte nava. 49 Paccanīyaṁ. 50 2.8.1.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 51 2.8.1.7. Pañhāvāra 2.8.1.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Nīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo—nīvaraṇā hetū sampayuttakānaṁ nīvaraṇānaṁ hetupaccayena paccayo. 52 Nīvaraṇo dhammo nonīvaraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo—nīvaraṇā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 53 Nīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa ca nonīvaraṇassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—nīvaraṇā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ nīvaraṇānañca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 54 Nonīvaraṇo dhammo nonīvaraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo—nonīvaraṇā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ 1377 --- patthana2 8:54 cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 55 Ārammaṇa Nīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—nīvaraṇe ārabbha nīvaraṇā uppajjanti. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Nīvaraṇe ārabbha nonīvaraṇā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Nīvaraṇe ārabbha nīvaraṇā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 56 Nonīvaraṇo dhammo nonīvaraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ …pe… phalaṁ …pe… nibbānaṁ …pe… nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā nonīvaraṇe pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese …pe… pubbe samudāciṇṇe …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nonīvaraṇe khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Cetopariyañāṇena nonīvaraṇacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… nonīvaraṇā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 57 Nonīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nonīvaraṇe khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati. 58 Nonīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa ca nonīvaraṇassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nonīvaraṇe khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha nīvaraṇā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 59 Nīvaraṇo ca nonīvaraṇo ca dhammā nīvaraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Ārabbha kātabbā.) 60 Adhipati Nīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—nīvaraṇe garuṁ katvā nīvaraṇā uppajjanti … tīṇi. (Ārammaṇasadisaṁ.) 61 Nonīvaraṇo dhammo nonīvaraṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ …pe… phalaṁ …pe… nibbānaṁ …pe… nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nonīvaraṇe khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—nonīvaraṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 62 Nonīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nonīvaraṇe khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—nonīvaraṇādhipati sampayuttakānaṁ nīvaraṇānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 63 Nonīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa ca nonīvaraṇassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nonīvaraṇe khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā nīvaraṇā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—nonīvaraṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ nīvaraṇānañca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 64 Nīvaraṇo ca nonīvaraṇo ca dhammā nīvaraṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. (Ārammaṇādhipatiyeva.) 65 1378 --- patthana2 8:65 Anantara Nīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā nīvaraṇā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nīvaraṇānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Purimā purimā nīvaraṇā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nonīvaraṇānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; nīvaraṇā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Purimā purimā nīvaraṇā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nīvaraṇānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 66 Nonīvaraṇo dhammo nonīvaraṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā nonīvaraṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nonīvaraṇānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo …pe… nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Purimā purimā nonīvaraṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nīvaraṇānaṁ anantarapaccayena paccayo; āvajjanā nīvaraṇānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Purimā purimā nonīvaraṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nīvaraṇānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; āvajjanā nīvaraṇānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 67 Nīvaraṇo ca nonīvaraṇo ca dhammā nīvaraṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā nīvaraṇā ca sampayuttakā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nīvaraṇānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Purimā purimā nīvaraṇā ca sampayuttakā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nonīvaraṇānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; nīvaraṇā ca sampayuttakā ca khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Purimā purimā nīvaraṇā ca sampayuttakā ca khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nīvaraṇānañca sampayuttakānañca khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 68 Samanantarādi Nīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo. 69 Upanissaya Nīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—nīvaraṇāni nīvaraṇānaṁ upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 70 Nonīvaraṇo dhammo nonīvaraṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ …pe… maggaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… paññaṁ …pe… mānaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… paññāya, rāgassa …pe… patthanāya, kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 71 Nonīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo (tīṇi upanissayā). Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 72 Nonīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa ca nonīvaraṇassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ nīvaraṇānaṁ sampayuttakānañca khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. 73 Nīvaraṇo ca nonīvaraṇo ca dhammā nīvaraṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—nīvaraṇā ca sampayuttakā ca khandhā nīvaraṇānaṁ upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 74 Purejāta Nonīvaraṇo dhammo nonīvaraṇassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, 1379 --- patthana2 8:74 vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati …pe… tīṇi. (Purejātaṁ ārammaṇasadisaṁ kusalākusalassa vibhajitabbaṁ.) 75 Pacchājātāsevana Nīvaraṇo dhammo nonīvaraṇassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo … tīṇi … āsevanapaccayena paccayo … nava. 76 Kamma Nonīvaraṇo dhammo nonīvaraṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—nonīvaraṇā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—nonīvaraṇā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Nonīvaraṇā cetanā sampayuttakānaṁ nīvaraṇānaṁ kammapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Nonīvaraṇā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ nīvaraṇānañca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 77 Vipākādi Nonīvaraṇo dhammo nonīvaraṇassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … ekaṁ … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo … jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo. 78 Vippayutta Nīvaraṇo dhammo nonīvaraṇassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Evaṁ avasesā cattāri pañhā kātabbā.) 79 Atthi Nīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo— kāmacchandanīvaraṇaṁ thinamiddhanīvaraṇassa uddhaccanīvaraṇassa avijjānīvaraṇassa atthipaccayena paccayo. (Cakkaṁ.) 80 Nīvaraṇo dhammo nonīvaraṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Evaṁ nīvaraṇamūle tīṇi.) 81 Nonīvaraṇo dhammo nonīvaraṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 82 Nonīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 83 Nonīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa ca nonīvaraṇassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 84 Nīvaraṇo ca nonīvaraṇo ca dhammā nīvaraṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—kāmacchandanīvaraṇañca sampayuttakā ca khandhā thinamiddhanīvaraṇassa uddhaccanīvaraṇassa avijjānīvaraṇassa atthipaccayena paccayo; kāmacchandanīvaraṇañca vatthu ca thinamiddhanīvaraṇassa uddhaccanīvaraṇassa avijjānīvaraṇassa atthipaccayena paccayo. 85 Nīvaraṇo ca nonīvaraṇo ca dhammā nonīvaraṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajāto—nonīvaraṇo eko khandho ca nīvaraṇā ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā …pe… nīvaraṇā ca vatthu ca nonīvaraṇānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo; nīvaraṇā ca sampayuttakā ca khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; nīvaraṇā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—nīvaraṇā ca sampayuttakā ca khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—nīvaraṇā ca sampayuttakā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—nīvaraṇā ca sampayuttakā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 86 Nīvaraṇo ca nonīvaraṇo ca dhammā nīvaraṇassa ca nonīvaraṇassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—nonīvaraṇo eko khandho ca kāmacchandanīvaraṇañca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ thinamiddhanīvaraṇassa uddhaccanīvaraṇassa avijjānīvaraṇassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; dve khandhā ca …pe… kāmacchandanīvaraṇañca vatthu ca thinamiddhanīvaraṇassa uddhaccanīvaraṇassa avijjānīvaraṇassa ca sampayuttakānañca khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. (Cakkaṁ.) 87 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme tīṇi, vipāke ekaṁ, 1380 --- patthana2 8:87 āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte nava, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 88 Anulomaṁ. 89 Paccanīyuddhāra Nīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 90 Nīvaraṇo dhammo nonīvaraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 91 Nīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa ca nonīvaraṇassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 92 Nonīvaraṇo dhammo nonīvaraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 93 Nonīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 94 Nonīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa ca nonīvaraṇassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 95 Nīvaraṇo ca nonīvaraṇo ca dhammā nīvaraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 96 Nīvaraṇo ca nonīvaraṇo ca dhammā nonīvaraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. 97 Nīvaraṇo ca nonīvaraṇo ca dhammā nīvaraṇassa ca nonīvaraṇassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 98 2.8.1.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava, naadhipatiyā nava (sabbattha nava), novigate nava, noavigate nava. 99 2.8.1.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe cattāri …pe… nasamanantare cattāri, naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri …pe… namagge cattāri, nasampayutte dve, navippayutte cattāri, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 100 2.8.1.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (anulomamātikā) …pe… avigate nava. 101 Nīvaraṇadukaṁ niṭṭhitaṁ. 102 2.8.2. Nīvaraṇiyaduka 2.8.2.1–7. Paṭiccādivāra Nīvaraṇiyaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇiyo dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. (Nīvaraṇiyadukaṁ yathā lokiyadukaṁ, evaṁ kātabbaṁ ninnānākaraṇaṁ.) 103 Dvikkhattuṁ kāmacchandena, Catukkhattuṁ paṭighena ca; Uddhaccaṁ vicikicchā ca, Ubhopete sakiṁ sakiṁ; Nīvaraṇānaṁ nīvaraṇehi, Aṭṭhavidhaṁ payojanaṁ. 104 Nīvaraṇadukassa mātikā idha katā. 105 Nīvaraṇiyadukaṁ niṭṭhitaṁ. 106 2.8.3. Nīvaraṇasampayuttaduka 2.8.3.1. Paṭiccavāra 2.8.3.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Nīvaraṇasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—nīvaraṇasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 107 Nīvaraṇasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—nīvaraṇasampayutte khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 108 Nīvaraṇasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇasampayutto ca nīvaraṇavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—nīvaraṇasampayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 109 Nīvaraṇavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—nīvaraṇavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva ajjhattikā mahābhūtā.) 110 Nīvaraṇasampayuttañca nīvaraṇavippayuttañca dhammaṁ paṭicca nīvaraṇavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—nīvaraṇasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 111 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā pañca, 1381 --- patthana2 8:111 ārammaṇe dve, adhipatiyā pañca …pe… natthiyā dve …pe… avigate pañca. 112 Anulomaṁ. 113 2.8.3.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nīvaraṇasampayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇasampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca avijjānīvaraṇaṁ. 114 Nīvaraṇavippayuttaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nīvaraṇavippayuttaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā. Saṅkhittaṁ.) 115 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca, naanantare nasamanantare naaññamaññe naupanissaye tīṇi, napurejāte cattāri, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 116 2.8.3.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca, napurejāte cattāri …pe… nakamme dve, navipāke pañca, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 117 2.8.3.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe dve …pe… magge ekaṁ …pe… avigate dve. 118 2.8.3.2. Sahajātavāra Sahajātavāropi evaṁ kātabbo. 119 2.8.3.3. Paccayavāra 2.8.3.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Nīvaraṇasampayuttaṁ dhammaṁ paccayā nīvaraṇasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 120 Nīvaraṇavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā nīvaraṇavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—nīvaraṇavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… vatthuṁ paccayā nīvaraṇavippayuttā khandhā. 121 Nīvaraṇavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā nīvaraṇasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā nīvaraṇasampayuttā khandhā. 122 Nīvaraṇavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā nīvaraṇasampayutto ca nīvaraṇavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā nīvaraṇasampayuttā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 123 Nīvaraṇasampayuttañca nīvaraṇavippayuttañca dhammaṁ paccayā nīvaraṇasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—nīvaraṇasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 124 Nīvaraṇasampayuttañca nīvaraṇavippayuttañca dhammaṁ paccayā nīvaraṇavippayutto dhammo uppajjati hetupaccayā—nīvaraṇasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 125 Nīvaraṇasampayuttañca nīvaraṇavippayuttañca dhammaṁ paccayā nīvaraṇasampayutto ca nīvaraṇavippayutto ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—nīvaraṇasampayuttaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… nīvaraṇasampayutte khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 126 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā nava, anantare cattāri …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 127 Anulomaṁ. 128 2.8.3.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nīvaraṇasampayuttaṁ dhammaṁ paccayā nīvaraṇasampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paccayā avijjānīvaraṇaṁ. 129 Nīvaraṇavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā nīvaraṇavippayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nīvaraṇavippayuttaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… (yāva asaññasattā), cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā nīvaraṇavippayuttā khandhā. 130 Nīvaraṇavippayuttaṁ dhammaṁ paccayā nīvaraṇasampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 131 Nīvaraṇasampayuttañca nīvaraṇavippayuttañca dhammaṁ paccayā nīvaraṇasampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 132 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā cattāri, naārammaṇe tīṇi …pe… napurejāte cattāri, napacchājāte 1382 --- patthana2 8:132 nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava …pe… nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 133 2.8.3.4. Nissayavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi nissayavāropi kātabbo. 134 2.8.3.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.8.3.5.1–4 Paccayacatukka Nīvaraṇasampayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nīvaraṇasampayutto dhammo uppajjati hetupaccayā …pe…. 135 Hetuyā dve, ārammaṇe dve (sabbattha dve), vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 136 Anulomaṁ. 137 Nīvaraṇasampayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nīvaraṇasampayutto dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 138 Nīvaraṇavippayuttaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho … (Saṅkhittaṁ.) 139 Nahetuyā dve, naadhipatiyā dve, napurejāte dve, nakamme dve, navipāke dve, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte dve. 140 Paccanīyaṁ. 141 2.8.3.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 142 2.8.3.7. Pañhāvāra 2.8.3.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Nīvaraṇasampayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo—nīvaraṇasampayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Nīvaraṇasampayuttā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Nīvaraṇasampayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 143 Nīvaraṇavippayutto dhammo nīvaraṇavippayuttassa dhammassa hetupaccayena paccayo—nīvaraṇavippayuttā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 144 Ārammaṇa Nīvaraṇasampayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—rāgaṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati; diṭṭhiṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati; vicikicchaṁ ārabbha vicikicchā …pe… diṭṭhi …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati; uddhaccaṁ ārabbha uddhaccaṁ uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā, domanassaṁ uppajjati; domanassaṁ ārabbha domanassaṁ uppajjati; diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ uppajjati. 145 Nīvaraṇasampayutto dhammo nīvaraṇavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā nīvaraṇasampayutte pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti; nīvaraṇasampayutte khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati, cetopariyañāṇena nīvaraṇasampayuttacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti; nīvaraṇasampayuttā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 146 Nīvaraṇavippayutto dhammo nīvaraṇavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ …pe… phalaṁ …pe… nibbānaṁ …pe… nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nīvaraṇavippayutte khandhe aniccato dukkhato anattato vipassati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati. (Yāva āvajjanāya.) 147 Nīvaraṇavippayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nīvaraṇavippayutte khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati. 148 Adhipati Nīvaraṇasampayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—rāgaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; diṭṭhiṁ garuṁ katvā assādeti …pe…. 1383 --- patthana2 8:148 Sahajātādhipati—nīvaraṇasampayuttādhipati nīvaraṇasampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 149 Nīvaraṇasampayutto dhammo nīvaraṇavippayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—nīvaraṇasampayuttādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Nīvaraṇasampayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 150 Nīvaraṇavippayutto dhammo nīvaraṇavippayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā …pe… phalaṁ …pe… nibbānaṁ …pe… nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—nīvaraṇavippayuttādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 151 Nīvaraṇavippayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… pubbe …pe… jhānaṁ …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nīvaraṇavippayutte khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 152 Anantara Nīvaraṇasampayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā nīvaraṇasampayuttā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nīvaraṇasampayuttakānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Nīvaraṇasampayuttā khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Idha purimā purimāti natthi.) 153 (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Purimā purimā nīvaraṇavippayuttā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nīvaraṇavippayuttānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 154 Nīvaraṇavippayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—āvajjanā nīvaraṇasampayuttakānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 155 Samanantarādi Nīvaraṇasampayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa dhammassa samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo. 156 Upanissaya Nīvaraṇasampayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—rāgaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; rāgo …pe… patthanā rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 157 Nīvaraṇasampayutto dhammo nīvaraṇavippayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—rāgaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… jhānaṁ …pe… vipassanaṁ … maggaṁ … abhiññaṁ … samāpattiṁ uppādeti; dosaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti; rāgo …pe… patthanā saddhāya …pe… paññāya … kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 158 Nīvaraṇavippayutto dhammo nīvaraṇavippayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ …pe… maggaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, sīlaṁ …pe… paññaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti; saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… paññāya …pe… maggassa phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 159 Nīvaraṇavippayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… paññaṁ, kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ 1384 --- patthana2 8:159 rāgassa … dosassa … mohassa … mānassa … diṭṭhiyā … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 160 Purejāta Nīvaraṇavippayutto dhammo nīvaraṇavippayuttassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato dukkhato anattato vipassati. Dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu nīvaraṇavippayuttānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 161 Nīvaraṇavippayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo … doso … moho …. Vatthupurejātaṁ—vatthu nīvaraṇasampayuttānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 162 Pacchājātāsevana Nīvaraṇasampayutto dhammo nīvaraṇavippayuttassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo … dve, āsevanapaccayena paccayo … dve. 163 Kammādi Nīvaraṇasampayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo—nīvaraṇasampayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—nīvaraṇasampayuttā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—nīvaraṇasampayuttā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Nīvaraṇasampayuttā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 164 Nīvaraṇavippayutto dhammo nīvaraṇavippayuttassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. (Saṅkhittaṁ.) Vipākapaccayā … ekaṁ. 165 Āhārādi Nīvaraṇasampayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo … jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo … dve. 166 Vippayutta Nīvaraṇasampayutto dhammo nīvaraṇavippayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 167 Nīvaraṇavippayutto dhammo nīvaraṇavippayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 168 Nīvaraṇavippayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu nīvaraṇasampayuttakānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 169 Atthi Nīvaraṇasampayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—nīvaraṇasampayutto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe…. 170 Nīvaraṇasampayutto dhammo nīvaraṇavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—nīvaraṇasampayuttā khandhā cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—nīvaraṇasampayuttā khandhā purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. 171 Nīvaraṇasampayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa ca nīvaraṇavippayuttassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—nīvaraṇasampayutto eko khandho tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā dvinnaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 172 Nīvaraṇavippayutto dhammo nīvaraṇavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 173 Nīvaraṇavippayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo …pe… diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati; vatthu nīvaraṇasampayuttakānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 174 Nīvaraṇasampayutto ca nīvaraṇavippayutto ca dhammā nīvaraṇasampayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. 1385 --- patthana2 8:174 Sahajāto—nīvaraṇasampayutto eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca vatthu ca dvinnaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 175 Nīvaraṇasampayutto ca nīvaraṇavippayutto ca dhammā nīvaraṇavippayuttassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—nīvaraṇasampayuttā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—nīvaraṇasampayuttā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—nīvaraṇasampayuttā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 176 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte dve, pacchājāte dve, āsevane dve, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate satta. 177 Anulomaṁ. 178 Paccanīyuddhāra Nīvaraṇasampayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 179 Nīvaraṇasampayutto dhammo nīvaraṇavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 180 Nīvaraṇasampayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa ca nīvaraṇavippayuttassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 181 Nīvaraṇavippayutto dhammo nīvaraṇavippayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 182 Nīvaraṇavippayutto dhammo nīvaraṇasampayuttassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 183 Nīvaraṇasampayutto ca nīvaraṇavippayutto ca dhammā nīvaraṇasampayuttassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 184 Nīvaraṇasampayutto ca nīvaraṇavippayutto ca dhammā nīvaraṇavippayuttassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 185 2.8.3.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte pañca, naaññamaññe pañca, nanissaye pañca, naupanissaye satta, napurejāte cha …pe… namagge satta, nasampayutte pañca, navippayutte cattāri, noatthiyā cattāri, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate cattāri. 186 Paccanīyaṁ. 187 2.8.3.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetuduka Hetupaccayā naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā cattāri, naanantare cattāri, nasamanantare cattāri, naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri …pe… namagge cattāri, nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 188 2.8.3.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca (anulomagaṇanā) …pe… avigate satta. 189 Nīvaraṇasampayuttadukaṁ niṭṭhitaṁ. 190 2.8.4. Nīvaraṇanīvaraṇiyaduka 2.8.4.1. Paṭiccavāra 2.8.4.1.1–4 Paccayānulomādi Nīvaraṇañceva nīvaraṇiyañca dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo ceva nīvaraṇiyo ca dhammo uppajjati hetupaccayā—kāmacchandanīvaraṇaṁ paṭicca thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ. (Evaṁ sabbe gaṇanā vibhajitabbā, nīvaraṇadukasadisaṁ ninnānākaraṇaṁ.) 191 2.8.4.7. Pañhāvāra 2.8.4.7.1–4 Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu Nīvaraṇo ceva nīvaraṇiyo ca dhammo nīvaraṇassa ceva nīvaraṇiyassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—nīvaraṇā ceva nīvaraṇiyā ca hetū sampayuttakānaṁ nīvaraṇānaṁ hetupaccayena paccayo. 192 Nīvaraṇo ceva nīvaraṇiyo ca dhammo nīvaraṇiyassa ceva no ca nīvaraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo—nīvaraṇā ceva nīvaraṇiyā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ 1386 --- patthana2 8:192 hetupaccayena paccayo. 193 Nīvaraṇo ceva nīvaraṇiyo ca dhammo nīvaraṇassa ceva nīvaraṇiyassa ca nīvaraṇiyassa ceva no ca nīvaraṇassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo— nīvaraṇā ceva nīvaraṇiyā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ nīvaraṇānañca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 194 Nīvaraṇiyo ceva no ca nīvaraṇo dhammo nīvaraṇiyassa ceva no ca nīvaraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo—nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 195 Ārammaṇa Nīvaraṇo ceva nīvaraṇiyo ca dhammo nīvaraṇassa ceva nīvaraṇiyassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—nīvaraṇe ārabbha nīvaraṇā uppajjanti. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Nīvaraṇe ārabbha nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Nīvaraṇe ārabbha nīvaraṇā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 196 Nīvaraṇiyo ceva no ca nīvaraṇo dhammo nīvaraṇiyassa ceva no ca nīvaraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi … vicikicchā … uddhaccaṁ … domanassaṁ uppajjati; pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… ariyā gotrabhuṁ paccavekkhanti, vodānaṁ …pe… pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe samudāciṇṇe …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nīvaraṇiye ceva no ca nīvaraṇe khandhe aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati …pe…. (Yāva āvajjanā tāva kātabbā.) 197 Nīvaraṇiyo ceva no ca nīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa ceva nīvaraṇiyassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nīvaraṇiye ceva no ca nīvaraṇe khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo …pe… diṭṭhi … vicikicchā … uddhaccaṁ … domanassaṁ uppajjati. 198 Nīvaraṇiyo ceva no ca nīvaraṇo dhammo nīvaraṇassa ceva nīvaraṇiyassa ca nīvaraṇiyassa ceva no ca nīvaraṇassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nīvaraṇiye ceva no ca nīvaraṇe khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha nīvaraṇā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. (Evaṁ itarepi tīṇi kātabbā.) 199 (Ārammaṇasadisā adhipatipaccayā, purejātampi ārammaṇasadisaṁ. Upanissayepi lokuttaraṁ na kātabbaṁ. Saṅkhittaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ yathā nīvaraṇadukaṁ, evaṁ paccavekkhitvā kātabbaṁ.) 200 Nīvaraṇanīvaraṇiyadukaṁ niṭṭhitaṁ. 201 2.8.5. Nīvaraṇanīvaraṇasampayuttaduka 2.8.5.1. Paṭiccavāra 2.8.5.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo ceva nīvaraṇasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā—kāmacchandanīvaraṇaṁ paṭicca thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ. (Cakkaṁ. Sabbepi nīvaraṇā kātabbā.) 202 Nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca dhammaṁ paṭicca nīvaraṇasampayutto ceva no ca nīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—nīvaraṇe paṭicca sampayuttakā khandhā. 203 Nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo ceva nīvaraṇasampayutto ca nīvaraṇasampayutto ceva no ca nīvaraṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—kāmacchandanīvaraṇaṁ paṭicca thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ sampayuttakā ca khandhā. (Cakkaṁ.) 204 Nīvaraṇasampayuttañceva no ca nīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇasampayutto ceva no ca nīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—nīvaraṇasampayuttañceva no ca nīvaraṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 205 Nīvaraṇasampayuttañceva no ca nīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo ceva nīvaraṇasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā—nīvaraṇasampayutte ceva no ca nīvaraṇe khandhe paṭicca nīvaraṇā. 206 Nīvaraṇasampayuttañceva no ca nīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo ceva nīvaraṇasampayutto ca nīvaraṇasampayutto ceva no ca nīvaraṇo ca dhammā uppajjanti 1387 --- patthana2 8:206 hetupaccayā—nīvaraṇasampayuttañceva no ca nīvaraṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā nīvaraṇā ca …pe… dve khandhe …pe…. 207 Nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca nīvaraṇasampayuttañceva no ca nīvaraṇañca dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo ceva nīvaraṇasampayutto ca dhammo uppajjati hetupaccayā—kāmacchandanīvaraṇañca sampayuttake ca khandhe paṭicca thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ. (Cakkaṁ.) 208 Nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca nīvaraṇasampayuttañceva no ca nīvaraṇañca dhammaṁ paṭicca nīvaraṇasampayutto ceva no ca nīvaraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—nīvaraṇasampayuttañceva no ca nīvaraṇaṁ ekaṁ khandhañca nīvaraṇañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 209 Nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca nīvaraṇasampayuttañceva no ca nīvaraṇañca dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo ceva nīvaraṇasampayutto ca nīvaraṇasampayutto ceva no ca nīvaraṇo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—nīvaraṇasampayuttañceva no ca nīvaraṇaṁ ekaṁ khandhañca kāmacchandanīvaraṇañca paṭicca tayo khandhā thinamiddhanīvaraṇaṁ uddhaccanīvaraṇaṁ avijjānīvaraṇaṁ …pe… dve khandhe ca …pe… (cakkaṁ. Saṅkhittaṁ.) 210 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (sabbattha nava), kamme nava, āhāre nava …pe… avigate nava. 211 Anulomaṁ. 212 2.8.5.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo ceva nīvaraṇasampayutto ca dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchānīvaraṇaṁ paṭicca avijjānīvaraṇaṁ, uddhaccanīvaraṇaṁ paṭicca avijjānīvaraṇaṁ. 213 Nīvaraṇasampayuttañceva no ca nīvaraṇaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo ceva nīvaraṇasampayutto ca dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca avijjānīvaraṇaṁ. 214 Nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca nīvaraṇasampayuttañceva no ca nīvaraṇañca dhammaṁ paṭicca nīvaraṇo ceva nīvaraṇasampayutto ca dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchānīvaraṇañca sampayuttake ca khandhe paṭicca avijjānīvaraṇaṁ, uddhaccanīvaraṇañca sampayuttake ca khandhe paṭicca avijjānīvaraṇaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 215 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tīṇi, naadhipatiyā nava, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme tīṇi, navipāke nava, navippayutte nava. 216 2.8.5.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naadhipatiyā nava …pe… navippayutte nava. 217 2.8.5.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi, anantare tīṇi, samanantare tīṇi (sabbattha tīṇi), magge tīṇi …pe… avigate tīṇi. 218 2.8.5.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Evaṁ sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi paṭiccavārasadisā ninnānākaraṇā.) 219 2.8.5.7. Pañhāvāra 2.8.5.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Nīvaraṇo ceva nīvaraṇasampayutto ca dhammo nīvaraṇassa ceva nīvaraṇasampayuttassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—nīvaraṇā ceva nīvaraṇasampayuttā ca hetū sampayuttakānaṁ nīvaraṇānaṁ hetupaccayena paccayo. 220 Nīvaraṇo ceva nīvaraṇasampayutto ca dhammo nīvaraṇasampayuttassa ceva no ca nīvaraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo—nīvaraṇā ceva nīvaraṇasampayuttā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. 221 Nīvaraṇo ceva nīvaraṇasampayutto ca dhammo nīvaraṇassa ceva nīvaraṇasampayuttassa ca nīvaraṇasampayuttassa ceva no ca nīvaraṇassa ca dhammassa hetupaccayena paccayo—nīvaraṇā ceva nīvaraṇasampayuttā ca hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ nīvaraṇānañca hetupaccayena paccayo. 222 Ārammaṇa Nīvaraṇo ceva nīvaraṇasampayutto ca dhammo nīvaraṇassa ceva nīvaraṇasampayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—nīvaraṇe ārabbha nīvaraṇā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Nīvaraṇe ārabbha nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Nīvaraṇe ārabbha nīvaraṇā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 223 Nīvaraṇasampayutto ceva 1388 --- patthana2 8:223 no ca nīvaraṇo dhammo nīvaraṇasampayuttassa ceva no ca nīvaraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—nīvaraṇasampayutte ceva no ca nīvaraṇe khandhe ārabbha nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Nīvaraṇasampayutte ceva no ca nīvaraṇe khandhe ārabbha nīvaraṇā uppajjanti. (Mūlaṁ pucchitabbaṁ.) Nīvaraṇasampayutte ceva no ca nīvaraṇe khandhe ārabbha nīvaraṇā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. 224 Nīvaraṇo ceva nīvaraṇasampayutto ca nīvaraṇasampayutto ceva no ca nīvaraṇo ca dhammā nīvaraṇassa ceva nīvaraṇasampayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. 225 Adhipatyādi Nīvaraṇo ceva nīvaraṇasampayutto ca dhammo nīvaraṇassa ceva nīvaraṇasampayuttassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. (Garukārammaṇāyeva.) 226 Nīvaraṇasampayutto ceva no ca nīvaraṇo dhammo nīvaraṇasampayuttassa ceva no ca nīvaraṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—nīvaraṇasampayutte ceva no ca nīvaraṇe khandhe garuṁ katvā nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇā khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Ārammaṇādhipati—nīvaraṇasampayutte ceva no ca nīvaraṇe khandhe garuṁ katvā nīvaraṇā uppajjanti. Sahajātādhipati—nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇādhipati sampayuttakānaṁ nīvaraṇānaṁ adhipatipaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Ārammaṇādhipati—nīvaraṇasampayutte ceva no ca nīvaraṇe khandhe garuṁ katvā nīvaraṇā ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ nīvaraṇānañca adhipatipaccayena paccayo. 227 Nīvaraṇo ceva nīvaraṇasampayutto ca nīvaraṇasampayutto ceva no ca nīvaraṇo ca dhammā nīvaraṇassa ceva nīvaraṇasampayuttassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati … tīṇi. 228 Anantarapaccayena paccayo (āvajjanāpi vuṭṭhānampi natthi, sabbattha purimā purimā kātabbā) … samanantarapaccayena paccayo … nava … sahajātapaccayena paccayo … nava … aññamaññapaccayena paccayo … nava … nissayapaccayena paccayo … nava … upanissayapaccayena paccayo … nava (ārammaṇasadisaṁ, vipāko natthi) … āsevanapaccayena paccayo … pañca. 229 Kamma Nīvaraṇasampayutto ceva no ca nīvaraṇo dhammo nīvaraṇasampayuttassa ceva no ca nīvaraṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo—nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇā cetanā sampayuttakānaṁ nīvaraṇānaṁ kammapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ nīvaraṇānañca kammapaccayena paccayo. 230 Āhārādi Nīvaraṇasampayutto ceva no ca nīvaraṇo dhammo nīvaraṇasampayuttassa ceva no ca nīvaraṇassa dhammassa āhārapaccayena paccayo … tīṇi … indriyapaccayena paccayo … tīṇi … jhānapaccayena paccayo … tīṇi … maggapaccayena paccayo … tīṇi … sampayuttapaccayena paccayo … nava … atthipaccayena paccayo … nava … natthipaccayena paccayo … nava … vigatapaccayena paccayo … nava … avigatapaccayena paccayo … nava. 231 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā tīṇi, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, āsevane nava, kamme tīṇi, āhāre tīṇi, indriye tīṇi, jhāne tīṇi, magge tīṇi, sampayutte nava, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 232 Paccanīyuddhāra Nīvaraṇo ceva nīvaraṇasampayutto ca dhammo nīvaraṇassa ceva nīvaraṇasampayuttassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. (Evaṁ navapi tīsu padesu parivattetabbā.) 233 2.8.5.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava …pe… noavigate nava. 234 2.8.5.7.3. 1389 --- patthana2 8:234 Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā tīṇi, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi …pe… namagge tīṇi, navippayutte tīṇi, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 235 2.8.5.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (anulomamātikā) …pe… avigate nava. 236 Nīvaraṇanīvaraṇasampayuttadukaṁ niṭṭhitaṁ. 237 2.8.6. Nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyaduka 2.8.6.1–7. Paṭiccādivāra 2.8.6.1–7.1–4 Paccayānulomādi Nīvaraṇavippayuttaṁ nīvaraṇiyaṁ dhammaṁ paṭicca nīvaraṇavippayutto nīvaraṇiyo dhammo uppajjati hetupaccayā—nīvaraṇavippayuttaṁ nīvaraṇiyaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (Saṅkhittaṁ.) 238 (Yathā cūḷantaraduke lokiyadukaṁ, evaṁ kātabbaṁ ninnānākaraṇaṁ.) 239 Nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyadukaṁ niṭṭhitaṁ. 240 Nīvaraṇagocchakaṁ niṭṭhitaṁ. 0 Paṭṭhānapakaraṇa Dhammānuloma (1), Dukapaṭṭhānapāḷi (2) 2.13. Piṭṭhiduka |13| Vibhaṅgavāra Hetu Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 2 Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbe khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 3 Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo ca nadassanena pahātabbo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—dassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca …pe… dve khandhe …pe…. 4 Nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—nadassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 5 Dassanena pahātabbañca nadassanena pahātabbañca dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 6 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā pañca, anantare dve, samanantare dve, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye pañca, upanissaye dve, purejāte dve, āsevane dve, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre pañca …pe… avigate pañca. 7 2.13.1.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato moho. 8 Nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nadassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) uddhaccasahagate khandhe paṭicca uddhaccasahagato moho. 9 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte cattāri, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 10 2.13.1.2. Sahajātavāra Itare dve gaṇanāpi sahajātavāropi kātabbo. 11 2.13.1.3. Paccayavāra 2.13.1.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 12 Nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—nadassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva ajjhattikā mahābhūtā) vatthuṁ paccayā nadassanena pahātabbā khandhā. 13 Nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā dassanena pahātabbā khandhā. 14 Nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo ca nadassanena pahātabbo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā 1390 --- patthana2 13:14 dassanena pahātabbā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ. 15 Dassanena pahātabbañca nadassanena pahātabbañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 16 Dassanena pahātabbañca nadassanena pahātabbañca dhammaṁ paccayā nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 17 Dassanena pahātabbañca nadassanena pahātabbañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo ca nadassanena pahātabbo ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—dassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… dassanena pahātabbe khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 18 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. 19 2.13.1.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe paccayā vicikicchāsahagato moho. 20 Nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nadassanena pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… (yāva asaññasattā) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ; vatthuṁ paccayā ahetukā nadassanena pahātabbā khandhā, uddhaccasahagate khandhe paccayā uddhaccasahagato moho, vatthuṁ paccayā uddhaccasahagato moho. 21 Nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagato moho. 22 Dassanena pahātabbañca nadassanena pahātabbañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato moho. 23 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā cattāri, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte cattāri, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 24 2.13.1.4. Nissayavāra Itare dve gaṇanāpi nissayavāropi kātabbo. 25 2.13.1.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.13.1.5.1–4 Paccayānulomādi Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 26 Nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā (Saṅkhittaṁ.) 27 Hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā dve, (sabbattha dve) vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 28 Anulomaṁ. 29 Dassanena pahātabbaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato moho. 30 Nadassanena pahātabbaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nadassanena pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 31 Nahetuyā dve, naadhipatiyā dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme dve, navipāke dve, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte dve. 32 Paccanīyaṁ. 33 2.13.1.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 34 2.13.1.7. Pañhāvāra 2.13.1.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa hetupaccayena paccayo … tīṇi. 35 Nadassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa hetupaccayena paccayo—nadassanena pahātabbā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 36 Ārammaṇa Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dassanena pahātabbaṁ rāgaṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha dassanena pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā uppajjati, dassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati; 1391 --- patthana2 13:36 dassanena pahātabbaṁ diṭṭhiṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha dassanena pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… domanassaṁ uppajjati; vicikicchaṁ ārabbha vicikicchā uppajjati, diṭṭhi …pe… domanassaṁ uppajjati; dassanena pahātabbaṁ domanassaṁ ārabbha dassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati. 37 Dassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā dassanena pahātabbe pahīne kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe …pe… dassanena pahātabbe khandhe aniccato …pe… vipassati, cetopariyañāṇena dassanena pahātabbacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, dassanena pahātabbā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 38 Nadassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha nadassanena pahātabbo rāgo uppajjati; uddhaccaṁ …pe… nadassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti …pe… phalassa āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā nadassanena pahātabbe pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese …pe… pubbe …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nadassanena pahātabbe khandhe aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha nadassanena pahātabbo rāgo uppajjati, uddhaccaṁ …pe… nadassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati …pe… anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 39 Nadassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nadassanena pahātabbe khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha dassanena pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… dassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati. 40 Adhipati Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dassanena pahātabbaṁ rāgaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā dassanena pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, diṭṭhiṁ garuṁ katvā …pe…. Sahajātādhipati—dassanena pahātabbādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 41 Dassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—dassanena pahātabbādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 42 Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa ca nadassanena pahātabbassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—dassanena pahātabbādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 43 Nadassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā nadassanena pahātabbo rāgo uppajjati, ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā …pe… phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nadassanena pahātabbe khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā nadassanena pahātabbo rāgo uppajjati. Sahajātādhipati—nadassanena pahātabbādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 44 Nadassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā …pe… jhānaṁ …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nadassanena pahātabbe khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā dassanena pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 45 Anantara Dassanena pahātabbo 1392 --- patthana2 13:45 dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā dassanena pahātabbā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ dassanena pahātabbānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 46 Dassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—dassanena pahātabbā khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā nadassanena pahātabbā khandhā …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Āvajjanā dassanena pahātabbānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 47 Samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … pañca … aññamaññapaccayena paccayo … dve … nissayapaccayena paccayo … satta. 48 Upanissaya Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—dassanena pahātabbaṁ rāgaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; dassanena pahātabbaṁ dosaṁ … mohaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; dassanena pahātabbo rāgo …pe… patthanā dassanena pahātabbassa rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 49 Dassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—dassanena pahātabbaṁ rāgaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti dassanena pahātabbaṁ dosaṁ … mohaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti; dassanena pahātabbo rāgo …pe… patthanā saddhāya …pe… paññāya … nadassanena pahātabbassa rāgassa … dosassa … mohassa … mānassa … patthanāya … kāyikassa sukhassa …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 50 Nadassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti; sīlaṁ …pe… paññaṁ, nadassanena pahātabbaṁ rāgaṁ … dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti; saddhā …pe… paññā, nadassanena pahātabbo rāgo …pe… patthanā … kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… paññāya nadassanena pahātabbassa rāgassa …pe… patthanāya … kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa … maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 51 Nadassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… paññaṁ upanissāya diṭṭhiṁ gaṇhāti, nadassanena pahātabbaṁ rāgaṁ … dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ dassanena pahātabbassa rāgassa … dosassa … mohassa … diṭṭhiyā … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 52 Purejāta Nadassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha nadassanena pahātabbo rāgo …pe… uddhaccaṁ …pe… nadassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu nadassanena pahātabbānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 53 Nadassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha dassanena pahātabbo rāgo …pe… diṭṭhi 1393 --- patthana2 13:53 …pe… vicikicchā …pe… dassanena pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu dassanena pahātabbānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 54 Pacchājātāsevana Dassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 55 Nadassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo (saṅkhittaṁ) … āsevanapaccayena paccayo … dve. 56 Kamma Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa kammapaccayena paccayo—dassanena pahātabbā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. 57 Dassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—dassanena pahātabbā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—dassanena pahātabbā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 58 Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa ca nadassanena pahātabbassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—dassanena pahātabbā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 59 Nadassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—nadassanena pahātabbā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—nadassanena pahātabbā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 60 Vipākādi Nadassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa vipākapaccayena paccayo … ekaṁ … āhārapaccayena paccayo … cattāri … indriyapaccayena paccayo … cattāri … jhānapaccayena paccayo … cattāri … maggapaccayena paccayo … cattāri … sampayuttapaccayena paccayo … dve. 61 Vippayutta Dassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 62 Nadassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 63 Nadassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu dassanena pahātabbānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 64 Atthyādi Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa atthipaccayena paccayo. (Paṭiccasadisaṁ.) Dassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa ca nadassanena pahātabbassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo. (Paṭiccavārasadisā.) 65 Nadassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Nadassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe…. (Saṅkhittaṁ, purejātasadisaṁ.) 66 Dassanena pahātabbo ca nadassanena pahātabbo ca dhammā dassanena pahātabbassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—dassanena pahātabbo eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. 67 Dassanena pahātabbo ca nadassanena pahātabbo ca dhammā nadassanena pahātabbassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—dassanena pahātabbā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—dassanena pahātabbā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—dassanena pahātabbā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 68 Natthipaccayena paccayo, vigatapaccayena paccayo, avigatapaccayena paccayo. 69 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca, 1394 --- patthana2 13:69 anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte dve, pacchājāte dve, āsevane dve, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate satta. 70 Paccanīyuddhāra Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 71 Dassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 72 Dassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa ca nadassanena pahātabbassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 73 Nadassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. 74 Nadassanena pahātabbo dhammo dassanena pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 75 Dassanena pahātabbo ca nadassanena pahātabbo ca dhammā dassanena pahātabbassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 76 Dassanena pahātabbo ca nadassanena pahātabbo ca dhammā nadassanena pahātabbassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 77 2.13.1.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte pañca, naaññamaññe pañca, nanissaye pañca, naupanissaye satta, napurejāte cha, napacchājāte satta …pe… namagge satta, nasampayutte pañca, navippayutte cattāri, noatthiyā cattāri, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate cattāri. 78 2.13.1.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā nava, naanantare cattāri, nasamanantare cattāri, naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri (sabbattha cattāri), nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 79 2.13.1.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca (anulomamātikā kātabbā) …pe… avigate satta. 80 Dassanena pahātabbadukaṁ niṭṭhitaṁ. 81 2.13.2. Bhāvanāyapahātabbaduka 2.13.2.1–4. Paccayānulomādi 2.13.2.1–4.1–4 Paccayānulomādi Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati hetupaccayā. (Yathā dassanadukaṁ, evaṁ vitthāretabbaṁ, ninnānākaraṇaṁ.) 82 Hetuyā pañca …pe… avigate pañca. 83 Anulomaṁ. 84 Bhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—uddhaccasahagate khandhe paṭicca uddhaccasahagato moho. 85 Nabhāvanāya pahātabbaṁ dhammaṁ paṭicca nabhāvanāya pahātabbo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nabhāvanāya pahātabbaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… (yāva asaññasattā) vicikicchāsahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 86 Nahetuyā dve …pe… novigate tīṇi. 87 Paccanīyaṁ. 88 (Paccayavārapaccanīye nahetupaccaye uddhaccasahagate tīṇi, moho uddharitabbo. Sabbepi vārā dassanadukasadisā, uddhaccapaccanīyampi nānaṁ.) 89 2.13.2.7. Pañhāvāra 2.13.2.7.1–4. Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa hetupaccayena paccayo—bhāvanāya pahātabbā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo … tīṇi. 90 Nabhāvanāya pahātabbo dhammo nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 91 Ārammaṇa Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—bhāvanāya pahātabbaṁ rāgaṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha bhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati; bhāvanāya pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati; uddhaccaṁ ārabbha uddhaccaṁ uppajjati, bhāvanāya pahātabbaṁ 1395 --- patthana2 13:91 domanassaṁ uppajjati; bhāvanāya pahātabbaṁ domanassaṁ ārabbha bhāvanāya pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati. 92 Bhāvanāya pahātabbo dhammo nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā bhāvanāya pahātabbe pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe samudāciṇṇe …pe… bhāvanāya pahātabbe khandhe aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha nabhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… nabhāvanāya pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati; cetopariyañāṇena bhāvanāya pahātabbacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, bhāvanāya pahātabbā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 93 Nabhāvanāya pahātabbo dhammo nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha nabhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… nabhāvanāya pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati, pubbe …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā …pe… phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā nabhāvanāya pahātabbe pahīne kilese …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nabhāvanāya pahātabbe khandhe aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha nabhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… nabhāvanāya pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati …pe… yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 94 Nabhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… jhānaṁ …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nabhāvanāya pahātabbe khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha bhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, bhāvanāya pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati. 95 Adhipati Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—bhāvanāya pahātabbaṁ rāgaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā bhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati. Sahajātādhipati—bhāvanāya pahātabbādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 96 Bhāvanāya pahātabbo dhammo nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—bhāvanāya pahātabbaṁ rāgaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā nabhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—bhāvanāya pahātabbādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 97 Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa ca nabhāvanāya pahātabbassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—bhāvanāya pahātabbādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 98 Nabhāvanāya pahātabbo dhammo nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā nabhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati. Sahajātādhipati—nabhāvanāya pahātabbādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 99 Nabhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… jhānaṁ …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nabhāvanāya pahātabbe khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā bhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati. 100 Anantarādi Bhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa anantarapaccayena paccayo … cattāri (dassanadukasadisā bhāvanā ninnānākaraṇā) … samanantarapaccayena paccayo … cattāri … sahajātapaccayena paccayo … pañca … aññamaññapaccayena paccayo … dve … nissayapaccayena paccayo … satta. 101 Upanissaya Bhāvanāya 1396 --- patthana2 13:101 pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—bhāvanāya pahātabbo rāgo … doso … moho … māno … patthanā bhāvanāya pahātabbassa rāgassa … dosassa … mohassa … mānassa … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 102 Bhāvanāya pahātabbo dhammo nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—bhāvanāya pahātabbaṁ rāgaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; bhāvanāya pahātabbaṁ dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … patthanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; bhāvanāya pahātabbo rāgo …pe… patthanā saddhāya …pe… paññāya nabhāvanāya pahātabbassa, rāgassa … dosassa … mohassa … diṭṭhiyā … patthanāya … kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa … maggassa … phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 103 Nabhāvanāya pahātabbo dhammo nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… paññaṁ, nabhāvanāya pahātabbaṁ rāgaṁ … dosaṁ … mohaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… paññāya nabhāvanāya pahātabbassa rāgassa … dosassa … mohassa … diṭṭhiyā … patthanāya … kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa … maggassa … phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 104 Nabhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti …pe… sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ …pe… kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … senāsanaṁ upanissāya mānaṁ jappeti; saddhā …pe… senāsanaṁ bhāvanāya pahātabbassa rāgassa … dosassa … mohassa … mānassa … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 105 Purejātādi Nabhāvanāya pahātabbo dhammo nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha nabhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati; nabhāvanāya pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu nabhāvanāya pahātabbānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 106 Nabhāvanāya pahātabbo dhammo bhāvanāya pahātabbassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha bhāvanāya pahātabbo rāgo uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, bhāvanāya pahātabbaṁ domanassaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu bhāvanāya pahātabbānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 107 Pacchājātapaccayena paccayo … dve, āsevanapaccayena paccayo … dve, kammapaccayena paccayo—bhāvanāya pahātabbā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Bhāvanāya pahātabbā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Bhāvanāya pahātabbā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 108 Nabhāvanāya pahātabbo dhammo nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—nabhāvanāya pahātabbā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—nabhāvanāya pahātabbā 1397 --- patthana2 13:108 cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo … vipākapaccayena paccayo … ekaṁ …pe… avigatapaccayena paccayo. (Sabbapaccayā dassanadukasadisā, bhāvanā ninnānākaraṇā.) 109 2.13.2.7.1. Paccayānulomādi Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte dve, pacchājāte dve, āsevane dve, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate satta. 110 (Paccanīyavibhaṅgo dassanadukasadiso vibhajitabbo. Evaṁ tīṇi gaṇanāpi gaṇetabbā.) 111 Bhāvanāyapahātabbadukaṁ niṭṭhitaṁ. 112 2.13.3. Paccayavāra 2.13.3.1. Paṭiccavāra 2.13.3.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 113 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 114 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko ca nadassanena pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 115 Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—nadassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva ajjhattikā mahābhūtā.) 116 Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 117 Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko ca nadassanena pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 118 Dassanena pahātabbahetukañca nadassanena pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 119 Dassanena pahātabbahetukañca nadassanena pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vicikicchāsahagate khandhe ca mohañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 120 Dassanena pahātabbahetukañca nadassanena pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko ca nadassanena pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe…. 121 Ārammaṇa Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 122 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vicikicchāsahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato moho. 123 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko ca nadassanena pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā— vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe …pe…. 124 Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—nadassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 125 Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca 1398 --- patthana2 13:125 dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā. 126 Dassanena pahātabbahetukañca nadassanena pahātabbahetukañca dhammaṁ paṭicca dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. (Saṅkhittaṁ.) 127 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe cha, adhipatiyā pañca, anantare cha, samanantare cha, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye cha, purejāte cha, āsevane cha, kamme nava, vipāke ekaṁ, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte cha, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā cha, vigate cha, avigate nava. 128 2.13.3.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato moho. 129 Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā ahetukaṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… (yāva asaññasattā) uddhaccasahagate khandhe paṭicca uddhaccasahagato moho. 130 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā dve, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 131 2.13.3.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava …pe… napurejāte satta …pe… navippayutte cattāri, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 132 2.13.3.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… magge dve …pe… avigate dve. 133 2.13.3.2. Sahajātavāra Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 134 2.13.3.3. Paccayavāra 2.13.3.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. 135 Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—nadassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva ajjhattikā mahābhūtā) vatthuṁ paccayā nadassanena pahātabbahetukā khandhā. 136 Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā dassanena pahātabbahetukā khandhā, vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā. 137 Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko ca nadassanena pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā dassanena pahātabbahetukā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 138 Dassanena pahātabbahetukañca nadassanena pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 139 Dassanena pahātabbahetukañca nadassanena pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbahetuke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vicikicchāsahagate khandhe ca mohañca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 140 Dassanena pahātabbahetukañca nadassanena pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko ca nadassanena pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve 1399 --- patthana2 13:140 khandhe ca …pe… dassanena pahātabbahetuke khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe…. 141 Ārammaṇa Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 142 Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—nadassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… vatthuṁ paccayā nadassanena pahātabbahetukā khandhā, vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagato moho. Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā dassanena pahātabbahetukā khandhā, vicikicchāsahagataṁ mohaṁ paccayā sampayuttakā khandhā. Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko ca nadassanena pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca. 143 Dassanena pahātabbahetukañca nadassanena pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 144 Dassanena pahātabbahetukañca nadassanena pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā— vicikicchāsahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato moho. 145 Dassanena pahātabbahetukañca nadassanena pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā dassanena pahātabbahetuko ca nadassanena pahātabbahetuko ca dhammā uppajjanti ārammaṇapaccayā—vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā moho ca …pe… dve khandhe ca …pe…. 146 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (sabbattha nava), vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 147 2.13.3.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe paccayā vicikicchāsahagato moho. 148 Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paccayā nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ …pe… (yāva asaññasattā) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā nadassanena pahātabbahetukā khandhā, uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā uddhaccasahagato moho. 149 Dassanena pahātabbahetukañca nadassanena pahātabbahetukañca dhammaṁ paccayā nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 150 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā tīṇi, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte satta, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 151 2.13.3.4. Nissayavāra 13.3.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.13.3.5.1–4. Paccayacatukka Hetu (Evaṁ itare dve gaṇanāpi nissayavāropi kātabbo.) 152 Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—dassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 153 Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—nadassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 154 Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati 1400 --- patthana2 13:154 hetupaccayā—vicikicchāsahagataṁ mohaṁ saṁsaṭṭhā sampayuttakā khandhā. 155 Dassanena pahātabbahetukañca nadassanena pahātabbahetukañca dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—vicikicchāsahagataṁ ekaṁ khandhañca mohañca saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 156 Ārammaṇa Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 157 Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā—nadassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 158 Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Paṭiccasadisaṁ.) 159 Dassanena pahātabbahetukañca nadassanena pahātabbahetukañca dhammaṁ saṁsaṭṭho dassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati ārammaṇapaccayā. (Paṭiccasadisaṁ, saṅkhittaṁ.) 160 Hetuyā cattāri, ārammaṇe cha, adhipatiyā dve, anantare cha (sabbattha cha), vipāke ekaṁ …pe… avigate cha. 161 Anulomaṁ. 162 Hetuduka Dassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—vicikicchāsahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato moho. 163 Nadassanena pahātabbahetukaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nadassanena pahātabbahetuko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nadassanena pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho uddhaccasahagato moho. 164 Nahetuyā dve, naadhipatiyā cha, napurejāte cha, napacchājāte cha, naāsevane cha, nakamme cattāri, navipāke cha, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte cha. 165 Paccanīyaṁ. 166 Hetuduka Hetupaccayā naadhipatiyā cattāri, napurejāte cattāri …pe… navippayutte cattāri. 167 Nahetuduka Nahetupaccayā ārammaṇe dve, anantare dve …pe… vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. 168 2.13.3.6. Sampayuttavāra Sampayuttavāro saṁsaṭṭhavārasadiso. 169 2.13.3.7. Pañhāvāra 2.13.3.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo—dassanena pahātabbahetukā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Dassanena pahātabbahetukā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Dassanena pahātabbahetukā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 170 Nadassanena pahātabbahetuko dhammo nadassanena pahātabbahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo—nadassanena pahātabbahetukā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo, vicikicchāsahagato moho cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Vicikicchāsahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Vicikicchāsahagato moho sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 171 Ārammaṇa Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dassanena pahātabbahetuke khandhe ārabbha dassanena pahātabbahetukā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Dassanena pahātabbahetuke khandhe ārabbha nadassanena pahātabbahetukā khandhā ca moho ca uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Dassanena pahātabbahetuke khandhe ārabbha vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 172 Nadassanena pahātabbahetuko dhammo nadassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha nadassanena pahātabbahetuko rāgo uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, nadassanena pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti …pe… ariyā nadassanena 1401 --- patthana2 13:172 pahātabbahetuke pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese …pe… pubbe samudāciṇṇe kilese jānanti, cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nadassanena pahātabbahetuke khandhe ca mohañca aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha nadassanena pahātabbahetuko rāgo uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, nadassanena pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati …pe… anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya, mohassa ca ārammaṇapaccayena paccayo. 173 Nadassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… jhānaṁ …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nadassanena pahātabbahetuke khandhe ca mohañca assādeti abhinandati, taṁ ārabbha dassanena pahātabbahetuko rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… dassanena pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati. 174 Nadassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nadassanena pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nadassanena pahātabbahetuke khandhe ca mohañca ārabbha vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 175 Dassanena pahātabbahetuko ca nadassanena pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—vicikicchāsahagate khandhe ca mohañca ārabbha dassanena pahātabbahetukā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Vicikicchāsahagate khandhe ca mohañca ārabbha nadassanena pahātabbahetukā khandhā ca moho ca uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Vicikicchāsahagate khandhe ca mohañca ārabbha vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. 176 Adhipati Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dassanena pahātabbahetuke khandhe garuṁ katvā dassanena pahātabbahetukā khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—dassanena pahātabbahetukādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 177 Dassanena pahātabbahetuko dhammo nadassanena pahātabbahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—dassanena pahātabbahetukādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 178 Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nadassanena pahātabbahetukassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—dassanena pahātabbahetukādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 179 Nadassanena pahātabbahetuko dhammo nadassanena pahātabbahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā nadassanena pahātabbahetuko rāgo uppajjati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā …pe… phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nadassanena pahātabbahetuke khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā nadassanena pahātabbahetuko rāgo uppajjati. Sahajātādhipati—nadassanena pahātabbahetukādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 180 Nadassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nadassanena pahātabbahetuke khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā dassanena pahātabbahetuko rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. 181 Anantara Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā dassanena pahātabbahetukā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ dassanena pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā vicikicchāsahagatā 1402 --- patthana2 13:181 khandhā pacchimassa pacchimassa vicikicchāsahagatassa mohassa anantarapaccayena paccayo; dassanena pahātabbahetukā khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā vicikicchāsahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo. 182 Nadassanena pahātabbahetuko dhammo nadassanena pahātabbahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo vicikicchāsahagato moho pacchimassa pacchimassa vicikicchāsahagatassa mohassa anantarapaccayena paccayo; purimā purimā nadassanena pahātabbahetukā khandhā …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimo purimo vicikicchāsahagato moho pacchimānaṁ pacchimānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; āvajjanā dassanena pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimo purimo vicikicchāsahagato moho pacchimānaṁ pacchimānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo; āvajjanā vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo. 183 Dassanena pahātabbahetuko ca nadassanena pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca pacchimassa pacchimassa vicikicchāsahagatassa mohassa anantarapaccayena paccayo; vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca anantarapaccayena paccayo. 184 Samanantarapaccayena paccayo … nava … sahajātapaccayena paccayo … nava … aññamaññapaccayena paccayo … cha … nissayapaccayena paccayo … nava. 185 Upanissaya Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—dassanena pahātabbahetukā khandhā dassanena pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Avasesesu dvīsu anantarūpanissayo, pakatūpanissayo.) (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Dassanena pahātabbahetukā khandhā nadassanena pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Dassanena pahātabbahetukā khandhā vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 186 Nadassanena pahātabbahetuko dhammo nadassanena pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti mānaṁ jappeti; sīlaṁ …pe… paññaṁ … nadassanena pahātabbahetukaṁ rāgaṁ … dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti; saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… paññāya nadassanena pahātabbahetukassa rāgassa …pe… patthanāya phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 187 Nadassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… paññaṁ … nadassanena pahātabbahetukaṁ rāgaṁ … dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ dassanena pahātabbahetukassa rāgassa … dosassa … mohassa … diṭṭhiyā … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 188 Nadassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nadassanena pahātabbahetukassa ca dhammassa 1403 --- patthana2 13:188 upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhā …pe… paññā, nadassanena pahātabbahetuko rāgo … doso … moho … māno … patthanā … kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ, vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 189 Dassanena pahātabbahetuko ca nadassanena pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca dassanena pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca nadassanena pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca vicikicchāsahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 190 Purejāta Nadassanena pahātabbahetuko dhammo nadassanena pahātabbahetukassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha nadassanena pahātabbahetuko rāgo uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, nadassanena pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati; dibbena …pe…. (Saṅkhittaṁ. Vatthupurejātaṁ saṅkhittaṁ.) 191 Nadassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha dassanena pahātabbahetuko rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… dassanena pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati. (Vatthupurejātaṁ saṅkhittaṁ.) 192 Nadassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nadassanena pahātabbahetukassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ ārabbha vicikicchāsahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. (Vatthupurejātaṁ saṅkhittaṁ.) 193 Pacchājātāsevana Dassanena pahātabbahetuko dhammo nadassanena pahātabbahetukassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Nadassanena pahātabbahetuko dhammo nadassanena pahātabbahetukassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Dassanena pahātabbahetuko ca nadassanena pahātabbahetuko ca dhammā nadassanena pahātabbahetukassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo (saṅkhittaṁ) … āsevanapaccayena paccayo. 194 Kammādi Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa kammapaccayena paccayo—dassanena pahātabbahetukā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—dassanena pahātabbahetukā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—dassanena pahātabbahetukā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nadassanena pahātabbahetukassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—dassanena pahātabbahetukā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 195 Nadassanena pahātabbahetuko dhammo nadassanena pahātabbahetukassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—nadassanena pahātabbahetukā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—nadassanena pahātabbahetukā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 196 Vipākapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo … jhānapaccayena paccayo … maggapaccayena paccayo … sampayuttapaccayena paccayo … cha … vippayuttapaccayena paccayo … pañca. 197 Atthyādi Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo … tīṇi. 1404 --- patthana2 13:198 198 Nadassanena pahātabbahetuko dhammo nadassanena pahātabbahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Nadassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Nadassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nadassanena pahātabbahetukassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 199 Dassanena pahātabbahetuko ca nadassanena pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—dassanena pahātabbahetuko eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe… vicikicchāsahagato eko khandho ca moho ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. 200 Dassanena pahātabbahetuko ca nadassanena pahātabbahetuko ca dhammā nadassanena pahātabbahetukassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 201 Dassanena pahātabbahetuko ca nadassanena pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa ca nadassanena pahātabbahetukassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 202 Natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 203 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cha, ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte cha, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 204 Paccanīyuddhāra Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. Dassanena pahātabbahetuko dhammo nadassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. Dassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nadassanena pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 205 Nadassanena pahātabbahetuko dhammo nadassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. Nadassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. Nadassanena pahātabbahetuko dhammo dassanena pahātabbahetukassa ca nadassanena pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 206 Dassanena pahātabbahetuko ca nadassanena pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. Dassanena pahātabbahetuko ca nadassanena pahātabbahetuko ca dhammā nadassanena pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. Dassanena pahātabbahetuko ca nadassanena pahātabbahetuko ca dhammā dassanena pahātabbahetukassa ca nadassanena pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 207 2.13.3.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava (sabbattha nava), noavigate nava. 208 2.13.3.7.3. 1405 --- patthana2 13:208 Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe cha, naadhipatiyā cha, naanantare cha, nasamanantare cha, naaññamaññe dve, naupanissaye cha …pe… nasampayutte dve, navippayutte tīṇi, nonatthiyā cha, novigate cha. 209 2.13.3.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā pañca (anulomamātikā) …pe… avigate nava. 210 Dassanenapahātabbahetukadukaṁ niṭṭhitaṁ. 211 2.13.4. Bhāvanāyapahātabbahetukaduka 2.13.4.1. Paṭiccādivāra Bhāvanāya pahātabbahetukaṁ dhammaṁ paṭicca bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo uppajjati hetupaccayā—bhāvanāya pahātabbahetukaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 212 2.13.4.2–6. Sahajāta-paccaya-nissaya-saṁsaṭṭha-sampayuttavāra (Evaṁ paṭiccavāropi sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi dassanena pahātabbahetukadukasadisā. Uddhaccasahagato moho vicikicchāsahagatamohaṭṭhāne ṭhapetabbo.) 213 2.13.4.7. Pañhāvāra 2.13.4.7.1–4. Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa hetupaccayena paccayo … cha …pe…. (Dassanena pahātabbahetukadukasadisā.) 214 Ārammaṇa Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … tīṇi. (Ārabbha dassanena pahātabbahetukadukasadisā.) 215 Nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha nabhāvanāya pahātabbahetuko rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… ariyā maggā …pe… phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā nabhāvanāya pahātabbahetuke pahīne kilese …pe… pubbe samudāciṇṇe …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nabhāvanāya pahātabbahetuke khandhe ca mohañca aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha nabhāvanāya pahātabbahetuko rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati …pe… anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya, mohassa ca ārammaṇapaccayena paccayo. 216 Nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… jhānaṁ …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nabhāvanāya pahātabbahetuke khandhe ca mohañca assādeti abhinandati, taṁ ārabbha bhāvanāya pahātabbahetuko rāgo uppajjati, uddhaccaṁ …pe… bhāvanāya pahātabbahetukaṁ domanassaṁ uppajjati. 217 Nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa ca nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nabhāvanāya pahātabbahetuke khandhe ca mohañca ārabbha uddhaccasahagatā khandhā ca moho ca uppajjanti. (Ghaṭanārammaṇā tīṇipi kātabbā.) 218 Adhipatyādi Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—bhāvanāya pahātabbahetukaṁ rāgaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā bhāvanāya pahātabbahetuko rāgo uppajjati. Sahajātādhipati—bhāvanāya pahātabbahetukādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 219 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—bhāvanāya pahātabbahetukaṁ rāgaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā nabhāvanāya pahātabbahetuko rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—bhāvanāya pahātabbahetukādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 220 Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa ca nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. 1406 --- patthana2 13:220 Sahajātādhipati—bhāvanāya pahātabbahetukādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 221 Nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā nabhāvanāya pahātabbahetuko rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, pubbe …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā …pe… phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nabhāvanāya pahātabbahetuke khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā nabhāvanāya pahātabbahetuko rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati— nabhāvanāya pahātabbahetukādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 222 Nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… jhānaṁ …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nabhāvanāya pahātabbahetuke khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā bhāvanāya pahātabbahetuko rāgo uppajjati. 223 (Anantarapaccaye nabhāvanāya pahātabbahetukakāraṇā vicikicchāsahagato moho na kātabbo, uddhaccasahagato moho kātabbo.) Samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … nava … aññamaññapaccayena paccayo … cha … nissayapaccayena paccayo … nava. 224 Upanissaya Bhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—bhāvanāya pahātabbahetukā khandhā bhāvanāya pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Bhāvanāya pahātabbahetukā khandhā nabhāvanāya pahātabbahetukānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo; sakabhaṇḍe chandarāgo parabhaṇḍe chandarāgassa upanissayapaccayena paccayo; sakapariggahe chandarāgo parapariggahe chandarāgassa upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Bhāvanāya pahātabbahetukā khandhā uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. 225 Nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… paññaṁ … nabhāvanāya pahātabbahetukaṁ rāgaṁ … dosaṁ … mohaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… paññāya … nabhāvanāya pahātabbahetukassa rāgassa … dosassa … mohassa … diṭṭhiyā … patthanāya … kāyikassa sukhassa …pe… phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 226 Nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti …pe… saddhā …pe… senāsanaṁ bhāvanāya pahātabbahetukassa rāgassa … dosassa … mohassa … mānassa … patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 227 Nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo bhāvanāya pahātabbahetukassa ca nabhāvanāya pahātabbahetukassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhā …pe… paññā … kāyikaṁ sukhaṁ …pe… senāsanaṁ uddhaccasahagatānaṁ khandhānaṁ mohassa ca upanissayapaccayena paccayo. (Ghaṭanūpanissayāpi tīṇipi kātabbā.) 228 Purejātādi Nabhāvanāya pahātabbahetuko dhammo nabhāvanāya pahātabbahetukassa dhammassa purejātapaccayena paccayo … tīṇi … pacchājātapaccayena paccayo … tīṇi … āsevanapaccayena paccayo … nava … kammapaccayena paccayo (nabhāvanāya 1407 --- patthana2 13:228 pahātabbabhājanakāraṇe nānākkhaṇikā labbhati) …pe… novigatapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ. Yathā dassanena pahātabbahetukadukaṁ evaṁ bhāvanāya pahātabbahetukapaccayāpi paccanīyāpi vibhāgopi gaṇanāpi ninnānākaraṇā.) 229 Nadassanena pahātabbo dhammo nadassanena pahātabbassa dhammassa …pe…. (Parantena sakabhaṇḍachandarāgopi kātabbo.) 230 Bhāvanāya pahātabbo dhammo nabhāvanāya pahātabbassa dhammassa …pe…. (Parantena “sakabhaṇḍachandarāgo”ti kātabbaṁ.) 231 Bhāvanāyapahātabbahetukadukaṁ niṭṭhitaṁ. 232 2.13.5. Savitakkaduka 2.13.5.1. Paṭiccavāra 2.13.5.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Savitakkaṁ dhammaṁ paṭicca savitakko dhammo uppajjati hetupaccayā—savitakkaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. Savitakkaṁ dhammaṁ paṭicca avitakko dhammo uppajjati hetupaccayā—savitakke khandhe paṭicca vitakko cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Savitakkaṁ dhammaṁ paṭicca savitakko ca avitakko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—savitakkaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā vitakko ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 233 Avitakkaṁ dhammaṁ paṭicca avitakko dhammo uppajjati hetupaccayā—avitakkaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… vitakkaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe avitakkaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… vitakkaṁ paṭicca kaṭattārūpaṁ, khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, vitakkaṁ paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca vitakko, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 234 Avitakkaṁ dhammaṁ paṭicca savitakko dhammo uppajjati hetupaccayā—vitakkaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe vitakkaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā, paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca savitakkā khandhā. 235 Avitakkaṁ dhammaṁ paṭicca savitakko ca avitakko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vitakkaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, vitakkaṁ paṭicca savitakkā khandhā, mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe vitakkaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, paṭisandhikkhaṇe vitakkaṁ paṭicca savitakkā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ, paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca savitakkā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ, paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca vitakko sampayuttakā ca khandhā. 236 Savitakkañca avitakkañca dhammaṁ paṭicca savitakko dhammo uppajjati hetupaccayā—savitakkaṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe savitakkaṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe savitakkaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 237 Savitakkañca avitakkañca dhammaṁ paṭicca avitakko dhammo uppajjati hetupaccayā—savitakke khandhe ca vitakkañca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe savitakke khandhe ca vitakkañca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ, paṭisandhikkhaṇe savitakke khandhe ca vatthuñca paṭicca vitakko. 238 Savitakkañca avitakkañca dhammaṁ paṭicca savitakko ca avitakko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—savitakkaṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… savitakkaṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… savitakke khandhe ca vitakkañca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe savitakkaṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe savitakkaṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… savitakke khandhe ca vitakkañca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ, paṭisandhikkhaṇe savitakkaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā vitakko ca …pe… dve khandhe …pe…. (Saṅkhittaṁ.) 239 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… upanissaye nava, purejāte 1408 --- patthana2 13:239 cha, āsevane cha, kamme nava, vipāke nava (sabbattha nava), avigate nava. 240 2.13.5.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Savitakkaṁ dhammaṁ paṭicca savitakko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ savitakkaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Savitakkamūlakā avasesā dve pañhā kātabbā, ahetukaṁ ninnānaṁ.) 241 Avitakkaṁ dhammaṁ paṭicca avitakko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ avitakkaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukaṁ vitakkaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe vitakkaṁ paṭicca kaṭattārūpaṁ, vitakkaṁ paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca vitakko, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 242 Avitakkaṁ dhammaṁ paṭicca savitakko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ vitakkaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā, ahetukapaṭisandhikkhaṇe vitakkaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca ahetukā savitakkā khandhā, vitakkaṁ paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 243 Avitakkaṁ dhammaṁ paṭicca savitakko ca avitakko ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ. Hetupaccayasadisaṁ. “Ahetukan”ti niyāmetabbaṁ.) 244 Savitakkañca avitakkañca dhammaṁ paṭicca savitakko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ savitakkaṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe savitakkaṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe savitakkaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca vitakkañca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vitakkañca paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Avasesā dve pañhā hetupaccayasadisā ninnānā, ahetukanti niyāmetabbaṁ.) 245 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi …pe… naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 246 2.13.5.1.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi …pe… nakamme cattāri, navipāke nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 247 2.13.5.1.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava …pe… anantare nava …pe… purejāte cha, āsevane pañca, kamme nava …pe… magge tīṇi, sampayutte nava. (Sabbattha nava.) 248 2.13.5.2. Sahajātavāra Sahajātavāro paṭiccavārasadiso. 249 2.13.5.3. Paccayavāra 2.13.5.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Savitakkaṁ dhammaṁ paccayā savitakko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccavārasadisā.) 250 Avitakkaṁ dhammaṁ paccayā avitakko dhammo uppajjati hetupaccayā—avitakkaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… vitakkaṁ paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe avitakkaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe vitakkaṁ paccayā kaṭattārūpaṁ, khandhe paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā khandhā, vitakkaṁ paccayā vatthu, vatthuṁ paccayā vitakko, ekaṁ mahābhūtaṁ paccayā tayo mahābhūtā …pe… vatthuṁ paccayā avitakkā khandhā, vatthuṁ paccayā vitakko. 251 Avitakkaṁ dhammaṁ paccayā savitakko dhammo uppajjati hetupaccayā—vitakkaṁ paccayā sampayuttakā khandhā, vatthuṁ paccayā savitakkā khandhā. (Paṭisandhiyāpi dve.) 252 Avitakkaṁ dhammaṁ paccayā savitakko ca avitakko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vitakkaṁ paccayā sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, vitakkaṁ paccayā sampayuttakā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vatthuṁ paccayā savitakkā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, vatthuṁ paccayā vitakko sampayuttakā ca khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 1409 --- patthana2 13:252 (Paṭisandhiyāpi pavattisadisāyeva.) 253 Savitakkañca avitakkañca dhammaṁ paccayā savitakko dhammo uppajjati hetupaccayā—savitakkaṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… savitakkaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. (Paṭisandhikkhaṇe dve kātabbā.) 254 Savitakkañca avitakkañca dhammaṁ paccayā avitakko dhammo uppajjati hetupaccayā—savitakke khandhe ca vitakkañca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, savitakke khandhe ca vitakkañca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, savitakke khandhe ca vatthuñca paccayā vitakko; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Tīṇi, paṭisandhiyāpi.) 255 Savitakkañca avitakkañca dhammaṁ paccayā savitakko ca avitakko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—savitakkaṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… savitakkaṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… savitakke khandhe ca vitakkañca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, savitakkaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā vitakko ca …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 256 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (sabbattha nava), avigate nava. 257 2.13.5.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Savitakkaṁ dhammaṁ paccayā savitakko dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Nava pañhā kātabbā. “Ahetukā”ti niyāmetabbā tīṇiyeva. Moho uddharitabbo, yathā paṭiccavāre hetupaccayasadisāyeva pañhā pañcaviññāṇā atirekā moho vitakkaṁ.) 258 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi …pe… naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 259 2.13.5.4. Nissayavāra 13.5.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.13.5.5.1–4 Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu (Evaṁ itare dve gaṇanāpi nissayavāropi kātabbo.) 260 Savitakkaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho savitakko dhammo uppajjati hetupaccayā— savitakkaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. Savitakkaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho avitakko dhammo uppajjati hetupaccayā—savitakke khandhe saṁsaṭṭho vitakko; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Savitakkaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho savitakko ca avitakko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—savitakkaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā vitakko ca …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 261 Avitakkaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho avitakko dhammo uppajjati hetupaccayā—avitakkaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. Avitakkaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho savitakko dhammo uppajjati hetupaccayā—vitakkaṁ saṁsaṭṭhā sampayuttakā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 262 Savitakkañca avitakkañca dhammaṁ saṁsaṭṭho savitakko dhammo uppajjati hetupaccayā—savitakkaṁ ekaṁ khandhañca vitakkañca saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Saṅkhittaṁ.) 263 Hetuyā cha, ārammaṇe cha, adhipatiyā cha (sabbattha cha) avigate cha. 264 Anulomaṁ. 265 Savitakkaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho savitakko dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Evaṁ cha pañhā kātabbā anulomasadisā, ahetukāti niyāmetabbā, tīṇiyeva, moho uddharitabbo.) 266 Nahetuyā cha, naadhipatiyā cha, napurejāte cha, napacchājāte cha, naāsevane cha, nakamme cattāri, navipāke cha, najhāne ekaṁ, namagge cha, navippayutte cha. 267 Paccanīyaṁ. 268 2.13.5.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 269 2.13.5.7. Pañhāvāra 2.13.5.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Savitakko dhammo savitakkassa dhammassa hetupaccayena paccayo—savitakkā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Savitakko dhammo avitakkassa dhammassa hetupaccayena paccayo—savitakkā hetū vitakkassa cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; 1410 --- patthana2 13:269 paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Savitakkā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe… 270 Avitakko dhammo avitakkassa dhammassa hetupaccayena paccayo—avitakkā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 271 Ārammaṇa Savitakko dhammo savitakkassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—savitakke khandhe ārabbha savitakkā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Savitakke khandhe ārabbha avitakkā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Savitakke khandhe ārabbha savitakkā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. 272 Avitakko dhammo avitakkassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā avitakkā jhānā vuṭṭhahitvā avitakkaṁ jhānaṁ paccavekkhanti, maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ avitakkassa maggassa, phalassa, vitakkassa ca ārammaṇapaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ avitakke khandhe ca vitakkañca aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha vitakko uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena avitakkacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ …pe… ākiñcaññāyatanaṁ …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ …pe… avitakkā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, vitakkassa ca ārammaṇapaccayena paccayo; avitakke khandhe ca vitakkañca ārabbha avitakkā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. 273 Avitakko dhammo savitakkassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā avitakkā jhānā vuṭṭhahitvā …pe… maggā vuṭṭhahitvā …pe… phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, savitakkassa maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ avitakke khandhe ca vitakkañca aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati; avitakke khandhe ca vitakkañca ārabbha savitakkā khandhā uppajjanti. 274 Avitakko dhammo savitakkassa ca avitakkassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā avitakkā jhānā vuṭṭhahitvā …pe… maggā vuṭṭhahitvā …pe… phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, savitakkassa maggassa, phalassa, āvajjanāya, vitakkassa ca ārammaṇapaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ avitakke khandhe ca vitakkañca aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha savitakkā khandhā ca vitakko ca uppajjanti, avitakke khandhe ca vitakkañca ārabbha savitakkā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. 275 Savitakko ca avitakko ca dhammā savitakkassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—savitakke khandhe ca vitakkañca ārabbha savitakkā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Savitakke khandhe ca vitakkañca ārabbha avitakkā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Savitakke khandhe ca vitakkañca ārabbha savitakkā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. 276 Adhipati Savitakko dhammo savitakkassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—savitakke khandhe garuṁ katvā savitakkā khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—savitakkādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 277 Savitakko dhammo avitakkassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—savitakke khandhe garuṁ katvā vitakko uppajjati. Sahajātādhipati—savitakkādhipati vitakkassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 278 Savitakko dhammo savitakkassa ca avitakkassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—savitakke khandhe garuṁ katvā savitakkā 1411 --- patthana2 13:278 khandhā ca vitakko ca uppajjanti. Sahajātādhipati—savitakkādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 279 Avitakko dhammo avitakkassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ariyā avitakkā jhānā vuṭṭhahitvā …pe… maggā vuṭṭhahitvā …pe… phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ avitakkassa maggassa, phalassa, vitakkassa ca adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ avitakke khandhe ca vitakkañca garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā vitakko uppajjati. Sahajātādhipati—avitakkādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 280 Avitakko dhammo savitakkassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—ariyā avitakkā jhānā vuṭṭhahitvā …pe… maggā vuṭṭhahitvā …pe… phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, savitakkassa maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ avitakke khandhe ca vitakkañca garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, avitakke khandhe ca vitakkañca garuṁ katvā savitakkā khandhā uppajjanti. 281 Avitakko dhammo savitakkassa ca avitakkassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—ariyā avitakkā jhānā vuṭṭhahitvā …pe… maggā vuṭṭhahitvā …pe… phalā vuṭṭhahitvā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, savitakkassa maggassa, phalassa, vitakkassa ca adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ avitakke khandhe ca vitakkañca garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; avitakke khandhe ca vitakkañca garuṁ katvā savitakkā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. 282 Savitakko ca avitakko ca dhammā savitakkassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—savitakke khandhe ca vitakkañca garuṁ katvā savitakkā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Savitakke khandhe ca vitakkañca garuṁ katvā vitakko uppajjati. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Savitakke khandhe ca vitakkañca garuṁ katvā savitakkā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. 283 Anantarādi Savitakko dhammo savitakkassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā savitakkā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ savitakkānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 284 Savitakko dhammo avitakkassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā savitakkā khandhā pacchimassa pacchimassa vitakkassa anantarapaccayena paccayo; savitakkaṁ cuticittaṁ avitakkassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo; āvajjanā pañcannaṁ viññāṇānaṁ anantarapaccayena paccayo; savitakkā khandhā avitakkassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo; dutiyassa jhānassa parikammaṁ dutiyassa jhānassa anantarapaccayena paccayo; tatiyassa jhānassa parikammaṁ …pe… nevasaññānāsaññāyatanassa parikammaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… dibbassa cakkhussa parikammaṁ …pe… dibbāya sotadhātuyā parikammaṁ …pe… iddhividhañāṇassa parikammaṁ …pe… cetopariyañāṇassa parikammaṁ …pe… pubbenivāsānussatiñāṇassa parikammaṁ …pe… yathākammūpagañāṇassa parikammaṁ yathākammūpagañāṇassa …pe… anāgataṁsañāṇassa parikammaṁ anāgataṁsañāṇassa anantarapaccayena paccayo. Gotrabhu avitakkassa maggassa … vodānaṁ avitakkassa maggassa … anulomaṁ avitakkāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 285 Savitakko dhammo savitakkassa ca avitakkassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā savitakkā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ savitakkānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. 286 Avitakko dhammo avitakkassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo vitakko pacchimassa pacchimassa vitakkassa anantarapaccayena paccayo; 1412 --- patthana2 13:286 purimā purimā avitakkā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ avitakkānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; avitakko maggo avitakkassa phalassa …pe… avitakkaṁ phalaṁ avitakkassa phalassa …pe… nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ avitakkāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 287 Avitakko dhammo savitakkassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo vitakko pacchimānaṁ pacchimānaṁ savitakkānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; avitakkaṁ cuticittaṁ savitakkassa upapatticittassa, avitakkaṁ bhavaṅgaṁ āvajjanāya, avitakkā khandhā savitakkassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 288 Avitakko dhammo savitakkassa ca avitakkassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimo purimo vitakko pacchimānaṁ pacchimānaṁ savitakkānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. 289 Savitakko ca avitakko ca dhammā savitakkassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā savitakkā khandhā ca vitakko ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ savitakkānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 290 Savitakko ca avitakko ca dhammā avitakkassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā savitakkā khandhā ca vitakko ca pacchimassa pacchimassa vitakkassa anantarapaccayena paccayo; savitakkaṁ cuticittañca vitakko ca avitakkassa upapatticittassa …pe… āvajjanā ca vitakko ca pañcannaṁ viññāṇānaṁ …pe… savitakkā khandhā ca vitakko ca avitakkassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo; dutiyassa jhānassa parikammañca vitakko ca …pe… (heṭṭhā likhitaṁ lekhaṁ iminā kāraṇena daṭṭhabbaṁ); anulomañca vitakko ca avitakkāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 291 Savitakko ca avitakko ca dhammā savitakkassa ca avitakkassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā savitakkā khandhā ca vitakko ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ savitakkānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca anantarapaccayena paccayo. 292 Samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … nava … aññamaññapaccayena paccayo … nava … nissayapaccayena paccayo … nava. 293 Upanissaya Savitakko dhammo savitakkassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—savitakkā khandhā savitakkānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Savitakkā khandhā avitakkānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Savitakkā khandhā savitakkānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca upanissayapaccayena paccayo. 294 Avitakko dhammo avitakkassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—avitakkaṁ saddhaṁ upanissāya avitakkaṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ uppādeti, abhiññaṁ uppādeti, samāpattiṁ uppādeti; avitakkaṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ vitakkaṁ upanissāya avitakkaṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti; avitakkā saddhā …pe… senāsanaṁ vitakko ca avitakkāya saddhāya …pe… paññāya … kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa … avitakkassa maggassa … phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 295 Avitakko dhammo savitakkassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo (tīṇipi upanissayā sabbattha kātabbā). Avitakkaṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti; savitakkaṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ …pe… maggaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; avitakkaṁ sīlaṁ …pe… senāsanaṁ vitakkaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; avitakkā saddhā …pe… senāsanaṁ vitakko ca savitakkāya saddhāya …pe… paññāya … rāgassa …pe… patthanāya savitakkassa maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 296 Avitakko dhammo savitakkassa ca avitakkassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—avitakkaṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… (dutiyavāre likhitapadā sabbe kātabbā) 1413 --- patthana2 13:296 samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… paññaṁ …pe… senāsanaṁ vitakkaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; avitakkā saddhā …pe… senāsanaṁ vitakko ca savitakkāya saddhāya …pe… paññāya … rāgassa …pe… patthanāya savitakkassa maggassa, phalasamāpattiyā vitakkassa ca upanissayapaccayena paccayo. 297 Savitakko ca avitakko ca dhammā savitakkassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—savitakkā khandhā ca vitakko ca savitakkānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Savitakkā khandhā ca vitakko ca avitakkānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Savitakkā khandhā ca vitakko ca savitakkānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca upanissayapaccayena paccayo. 298 Purejāta Avitakko dhammo avitakkassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha vitakko uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu avitakkānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca purejātapaccayena paccayo. 299 Avitakko dhammo savitakkassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha savitakkā khandhā uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu savitakkānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 300 Avitakko dhammo savitakkassa ca avitakkassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha savitakkā khandhā ca vitakko ca uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu savitakkānaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca purejātapaccayena paccayo. 301 Pacchājātāsevana Savitakko dhammo avitakkassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo (tīṇi, pacchājātā) … āsevanapaccayena paccayo … nava. 302 Kammādi Savitakko dhammo savitakkassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—savitakkā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—savitakkā cetanā vipākānaṁ savitakkānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. (Evaṁ cattāri, sahajātāpi nānākkhaṇikāpi kātabbā.) 303 Vipākapaccayena paccayo … nava … āhārapaccayena paccayo … cattāri … indriyapaccayena paccayo … cattāri … jhānapaccayena paccayo … nava … maggapaccayena paccayo … nava … sampayuttapaccayena paccayo … cha. 304 Savitakko dhammo savitakkassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 305 Avitakko dhammo avitakkassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Avitakko dhammo savitakkassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Avitakko dhammo savitakkassa ca avitakkassa ca dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu vitakkassa sampayuttakānañca khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu vitakkassa sampayuttakānañca khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 306 Savitakko ca avitakko ca dhammā avitakkassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 307 Atthyādi Savitakko dhammo savitakkassa dhammassa atthipaccayena paccayo. (Ekaṁ, paṭiccasadisaṁ.) Savitakko dhammo avitakkassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Savitakko dhammo savitakkassa ca avitakkassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo. (Paṭiccasadisaṁ.) 308 Avitakko dhammo avitakkassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, 1414 --- patthana2 13:308 pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Avitakko dhammo savitakkassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Avitakko dhammo savitakkassa ca avitakkassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—vitakko sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe vitakko sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo, paṭisandhikkhaṇe vatthu vitakkassa sampayuttakānañca khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha vitakko ca sampayuttakā ca khandhā uppajjanti, vatthu vitakkassa sampayuttakānañca khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 309 Savitakko ca avitakko ca dhammā savitakkassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—savitakko eko khandho ca vitakko ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. Sahajāto—savitakko eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. (Paṭisandhikkhaṇe sahajātāpi dvepi kātabbā.) 310 Savitakko ca avitakko ca dhammā avitakkassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—savitakkā khandhā ca vitakko ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Sahajātā—savitakkā khandhā ca vatthu ca vitakkassa atthipaccayena paccayo (paṭisandhikkhaṇe, tīṇi). Pacchājātā—savitakkā khandhā ca vitakko ca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—savitakkā khandhā ca vitakko ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—savitakkā khandhā ca vitakko ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 311 Savitakko ca avitakko ca dhammā savitakkassa ca avitakkassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—savitakko eko khandho ca vitakko ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. Sahajāto—savitakko eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ vitakkassa ca atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. (Paṭisandhiyāpi dve.) 312 Natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 313 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme cattāri, vipāke nava, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne nava, magge nava, sampayutte cha, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 314 Anulomaṁ. 315 Paccanīyuddhāra Savitakko dhammo savitakkassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. Savitakko dhammo avitakkassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. Savitakko dhammo savitakkassa ca avitakkassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 316 Avitakko dhammo avitakkassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. Avitakko dhammo savitakkassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. Avitakko dhammo savitakkassa ca avitakkassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 317 Savitakko ca avitakko ca dhammā 1415 --- patthana2 13:317 savitakkassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. Savitakko ca avitakko ca dhammā avitakkassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. Savitakko ca avitakko ca dhammā savitakkassa ca avitakkassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 318 2.13.5.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe nava (sabbattha nava), noavigate nava. 319 2.13.5.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe cattāri …pe… nasamanantare cattāri, naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri …pe… nasampayutte dve, navippayutte cattāri, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 320 2.13.5.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe nava, adhipatiyā nava (anulomamātikā vitthāretabbā) …pe… avigate nava. 321 Savitakkadukaṁ niṭṭhitaṁ. 322 2.13.6. Savicāraduka 2.13.6.1–7. Paṭiccādivāra Savicāraṁ dhammaṁ paṭicca savicāro dhammo uppajjati hetupaccayā—savicāraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yathā savitakkadukaṁ, evaṁ kātabbaṁ, ninnānākaraṇaṁ. Idha magge cattāri kātabbāni. Savicāraduke imaṁ nānākaraṇaṁ.) 323 Savicāradukaṁ niṭṭhitaṁ. 324 2.13.7. Sappītikaduka 2.13.7.1. Paṭiccavāra 2.13.7.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Sappītikaṁ dhammaṁ paṭicca sappītiko dhammo uppajjati hetupaccayā—sappītikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. Sappītikaṁ dhammaṁ paṭicca appītiko dhammo uppajjati hetupaccayā—sappītike khandhe paṭicca pīti ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Sappītikaṁ dhammaṁ paṭicca sappītiko ca appītiko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—sappītikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā pīti ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 325 Appītikaṁ dhammaṁ paṭicca appītiko dhammo uppajjati hetupaccayā—appītikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… pītiṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe appītikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe …pe… pītiṁ paṭicca kaṭattārūpaṁ, khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, pītiṁ paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca pīti, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yathā savitakkadukaṁ sabbattha, evaṁ sappītikadukaṁ kātabbaṁ, sabbattha pavattipaṭisandhi navapi pañhā.) 326 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… purejāte cha …pe… kamme nava, vipāke nava …pe… avigate nava. 327 2.13.7.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Sappītikaṁ dhammaṁ paṭicca sappītiko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ sappītikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. Sappītikaṁ dhammaṁ paṭicca appītiko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke sappītike khandhe paṭicca pīti ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Sappītikaṁ dhammaṁ paṭicca sappītiko ca appītiko ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ sappītikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā pīti ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 328 Appītikaṁ dhammaṁ paṭicca appītiko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ appītikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… pītiṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe appītikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… (yāva asaññasattāpi) vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. Appītikaṁ dhammaṁ paṭicca sappītiko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ pītiṁ paṭicca sappītikā khandhā. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Pītiṁ paṭicca sappītikā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. 329 Sappītikañca appītikañca dhammaṁ paṭicca 1416 --- patthana2 13:329 sappītiko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ sappītikaṁ ekaṁ khandhañca pītiñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. Sappītikañca appītikañca dhammaṁ paṭicca appītiko dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke sappītike khandhe ca pītiñca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, ahetuke sappītike khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Sappītikañca appītikañca dhammaṁ paṭicca sappītiko ca appītiko ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ sappītikaṁ ekaṁ khandhañca pītiñca paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe ca …pe… ahetukaṁ sappītikaṁ ekaṁ khandhañca pītiñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… ahetuke sappītike khandhe ca pītiñca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 330 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi …pe… naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 331 2.13.7.2. Sahajātavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sahajātavāropi kātabbo. 332 2.13.7.3.1–4 Paccayānulomādi Sappītikaṁ dhammaṁ paccayā sappītiko dhammo uppajjati hetupaccayā. (Saṅkhittaṁ. Yathā savitakkaduke anulomapaccayavāraṁ, evaṁ pavattipaṭisandhi nava pañhā paripuṇṇā pīti ninnānākaraṇā.) 333 Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. 334 Anulomaṁ. 335 Sappītikaṁ dhammaṁ paccayā sappītiko dhammo uppajjati nahetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 336 Appītikaṁ dhammaṁ paccayā appītiko dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Pavattipaṭisandhi kātabbā paṭiccavārasadisā, yāva asaññasattā.) Cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā appītikā khandhā pīti ca, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Anulomasadisā nava pañhā, pavattiyeva paṭisandhi natthi, ekoyeva moho.) 337 Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi …pe… naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme nava, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 338 Paccanīyaṁ. 339 2.13.7.4. Nissayavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi nissayavāropi kātabbo. 340 2.13.7.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.13.7.5.1–4 Paccayānulomādi Sappītikaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho sappītiko dhammo uppajjati hetupaccayā …pe… hetuyā cha, ārammaṇe cha (sabbattha cha), avigate cha. 341 Anulomaṁ. 342 Nahetuyā cha, naadhipatiyā cha, napurejāte cha, napacchājāte cha, naāsevane cha, nakamme cattāri, navipāke cha, najhāne ekaṁ, namagge cha, navippayutte cha. 343 Paccanīyaṁ. 344 2.13.7.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 345 2.13.7.7. Pañhāvāra 2.13.7.7.1–4. Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu Sappītiko dhammo sappītikassa dhammassa hetupaccayena paccayo—sappītikā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Sappītiko dhammo appītikassa dhammassa hetupaccayena paccayo—sappītikā hetū pītiyā ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Sappītikā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ pītiyā ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 346 Appītiko dhammo appītikassa dhammassa hetupaccayena paccayo—appītikā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 347 Ārammaṇa Sappītiko dhammo sappītikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—sappītike khandhe ārabbha sappītikā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Sappītike khandhe ārabbha appītikā khandhā ca pīti ca uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Sappītike khandhe ārabbha sappītikā khandhā ca pīti ca uppajjanti. 348 Appītiko dhammo appītikassa dhammassa 1417 --- patthana2 13:348 ārammaṇapaccayena paccayo—appītikena cittena dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā appītikena cittena paccavekkhati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha appītiko rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, vicikicchā uppajjati, uddhaccaṁ uppajjati, domanassaṁ uppajjati; appītikā jhānā vuṭṭhahitvā …pe… maggā vuṭṭhahitvā …pe… phalā vuṭṭhahitvā appītikena cittena phalaṁ paccavekkhati, ariyā appītikena cittena nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ appītikassa gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya pītiyā ca ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā appītikena cittena appītike pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ appītike khandhe ca pītiñca appītikena cittena aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha appītiko rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo; appītikā khandhā iddhividhañāṇassa cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya pītiyā ca ārammaṇapaccayena paccayo; appītike khandhe ca pītiñca ārabbha appītikā khandhā ca pīti ca uppajjanti. 349 Appītiko dhammo sappītikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—appītikena cittena dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… sappītikena cittena paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha sappītiko rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; appītikā jhānā vuṭṭhahitvā …pe… maggā vuṭṭhahitvā …pe… phalā vuṭṭhahitvā sappītikena cittena phalaṁ paccavekkhati, ariyā sappītikena cittena nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ sappītikassa gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā sappītikena cittena appītike pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ appītike khandhe ca pītiñca sappītikena cittena aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha sappītiko rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; appītike khandhe ca pītiñca ārabbha sappītikā khandhā uppajjanti. 350 Appītiko dhammo sappītikassa ca appītikassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—appītikena cittena dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… sappītikena cittena paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha sappītikā khandhā ca pīti ca uppajjanti, appītikā jhānā …pe… maggā …pe… phalā vuṭṭhahitvā sappītikena cittena phalaṁ paccavekkhati, ariyā sappītikena cittena nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ sappītikassa gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, pītiyā ca ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā sappītikena cittena appītike pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese …pe… pubbe …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ appītike khandhe ca pītiñca sappītikena cittena aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha sappītikā khandhā ca pīti ca uppajjanti, appītike khandhe ca pītiñca ārabbha sappītikā khandhā ca pīti ca uppajjanti. 351 Sappītiko ca appītiko ca dhammā sappītikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—sappītike khandhe ca pītiñca ārabbha sappītikā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Sappītike khandhe ca pītiñca ārabbha appītikā khandhā ca pīti ca uppajjanti. 352 (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Sappītike khandhe ca pītiñca ārabbha sappītikā khandhā ca pīti ca uppajjanti. 353 Adhipati Sappītiko dhammo sappītikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—sappītike khandhe garuṁ katvā sappītikā khandhā uppajjanti. Sahajātādhipati—sappītikādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 354 Sappītiko dhammo appītikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—sappītike khandhe garuṁ katvā appītikā khandhā ca pīti ca uppajjanti. Sahajātādhipati—sappītikādhipati pītiyā ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 355 Sappītiko dhammo sappītikassa ca appītikassa ca dhammassa adhipatipaccayena 1418 --- patthana2 13:355 paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—sappītike khandhe garuṁ katvā sappītikā khandhā ca pīti ca uppajjanti. Sahajātādhipati—sappītikādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ pītiyā ca cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 356 Appītiko dhammo appītikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—appītikena cittena dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… appītikena cittena taṁ garuṁ katvā paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā appītiko rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; appītikā jhānā …pe… maggā …pe… phalā vuṭṭhahitvā appītikena cittena phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhati; ariyā appītikena cittena nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ appītikassa gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ appītike khandhe ca pītiñca appītikena cittena garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā appītiko rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, appītike khandhe ca pītiñca garuṁ katvā appītikā khandhā ca pīti ca uppajjanti. Sahajātādhipati—appītikādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 357 Appītiko dhammo sappītikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—appītikena cittena dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… (saṅkhittaṁ) nibbānaṁ sappītikassa gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ appītike khandhe ca pītiñca sappītikena cittena garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā sappītiko rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; appītike khandhe ca pītiñca garuṁ katvā sappītikā khandhā uppajjanti. 358 Appītiko dhammo sappītikassa ca appītikassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… (saṅkhittaṁ) nibbānaṁ sappītikassa gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, pītiyā ca adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ appītike khandhe ca pītiñca sappītikena cittena garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati appītike khandhe ca pītiñca garuṁ katvā sappītikā khandhā ca pīti ca uppajjanti. 359 Sappītiko ca appītiko ca dhammā sappītikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—sappītike khandhe ca pītiñca garuṁ katvā sappītikā khandhā uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Sappītike khandhe ca pītiñca garuṁ katvā appītikā khandhā ca pīti ca uppajjanti. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Sappītike khandhe ca pītiñca garuṁ katvā sappītikā khandhā ca pīti ca uppajjanti. 360 Anantarādi Sappītiko dhammo sappītikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā sappītikā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ sappītikānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā sappītikā khandhā pacchimāya pacchimāya pītiyā anantarapaccayena paccayo—sappītikaṁ cuticittaṁ appītikassa upapatticittassa, sappītikaṁ bhavaṅgaṁ āvajjanāya, sappītikā khandhā appītikassa vuṭṭhānassa, pītisahagatā vipākamanoviññāṇadhātu kiriyamanoviññāṇadhātuyā, sappītikaṁ bhavaṅgaṁ appītikassa bhavaṅgassa, sappītikaṁ kusalākusalaṁ appītikassa vuṭṭhānassa, kiriyaṁ vuṭṭhānassa, phalaṁ vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā sappītikā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ sappītikānaṁ khandhānaṁ pītiyā ca anantarapaccayena paccayo. 361 Appītiko dhammo appītikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā pīti pacchimāya pacchimāya pītiyā anantarapaccayena paccayo; purimā purimā appītikā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ appītikānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa …pe… appītikāya phalasamāpattiyā pītiyā ca anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā pīti pacchimānaṁ pacchimānaṁ sappītikānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; appītikaṁ cuticittaṁ 1419 --- patthana2 13:361 sappītikassa upapatticittassa, āvajjanā sappītikānaṁ khandhānaṁ, appītikā khandhā sappītikassa vuṭṭhānassa, vipākamanodhātu sappītikāya vipākamanoviññāṇadhātuyā, appītikaṁ bhavaṅgaṁ sappītikassa bhavaṅgassa, appītikaṁ kusalākusalaṁ sappītikassa vuṭṭhānassa, kiriyaṁ vuṭṭhānassa, phalaṁ vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo; nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ sappītikāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 362 Appītiko dhammo sappītikassa ca appītikassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā pīti pacchimānaṁ pacchimānaṁ sappītikānaṁ khandhānaṁ pītiyā ca anantarapaccayena paccayo. 363 Sappītiko ca appītiko ca dhammā sappītikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā sappītikā khandhā ca pīti ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ sappītikānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 364 Sappītiko ca appītiko ca dhammā appītikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā sappītikā khandhā ca pīti ca pacchimāya pacchimāya pītiyā anantarapaccayena paccayo; sappītikaṁ cuticittañca pīti ca appītikassa upapatticittassa … sappītikaṁ bhavaṅgañca pīti ca āvajjanāya … sappītikā khandhā ca pīti ca appītikassa vuṭṭhānassa … sappītikā vipākamanoviññāṇadhātu ca pīti ca kiriyamanoviññāṇadhātuyā … sappītikaṁ bhavaṅgañca pīti ca appītikassa bhavaṅgassa … sappītikaṁ kusalākusalañca pīti ca appītikassa vuṭṭhānassa … kiriyañca pīti ca vuṭṭhānassa … phalañca pīti ca vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 365 Sappītiko ca appītiko ca dhammā sappītikassa ca appītikassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā sappītikā khandhā ca pīti ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ sappītikānaṁ khandhānaṁ pītiyā ca anantarapaccayena paccayo. 366 Samanantarapaccayena paccayo … nava … sahajātapaccayena paccayo … nava … aññamaññapaccayena paccayo … nava … nissayapaccayena paccayo … nava. 367 Upanissaya Sappītiko dhammo sappītikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—sappītikā khandhā sappītikānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Sappītikā khandhā appītikānaṁ khandhānaṁ pītiyā ca upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Sappītikā khandhā sappītikānaṁ khandhānaṁ pītiyā ca upanissayapaccayena paccayo. 368 Appītiko dhammo appītikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—appītikaṁ saddhaṁ upanissāya appītikena cittena dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti; appītikaṁ jhānaṁ …pe… vipassanaṁ … maggaṁ … abhiññaṁ … samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; appītikaṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ … dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ … pītiṁ upanissāya appītikena cittena dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; appītikā saddhā …pe… senāsanaṁ pīti ca appītikāya saddhāya …pe… patthanāya … kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa … maggassa phalasamāpattiyā pītiyā ca upanissayapaccayena paccayo. 369 Appītiko dhammo sappītikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. (Tīṇi upanissayā.) Appītikaṁ saddhaṁ upanissāya sappītikena cittena dānaṁ deti …pe… appītikā jhānā …pe… mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; appītikaṁ sīlaṁ …pe… senāsanaṁ pītiṁ upanissāya sappītikena cittena dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti; sappītikena cittena adinnaṁ ādiyati, musā …pe… pisuṇaṁ …pe… samphaṁ …pe… sandhiṁ …pe… nillopaṁ …pe… ekāgārikaṁ …pe… paripanthe …pe… paradāraṁ …pe… gāmaghātaṁ …pe… nigamaghātaṁ karoti; appītikā saddhā …pe… senāsanaṁ pīti ca sappītikāya saddhāya …pe… paññāya rāgassa, mohassa … mānassa … diṭṭhiyā … patthanāya … maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 370 Appītiko dhammo sappītikassa ca appītikassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo (tīṇi upanissayā). Appītikaṁ saddhaṁ 1420 --- patthana2 13:370 upanissāya sappītikena cittena dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; appītikaṁ sīlaṁ …pe… senāsanaṁ pītiṁ upanissāya sappītikena cittena dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti; sappītikena cittena adinnaṁ ādiyati …pe… (dutiyavārasadisaṁ) nigamaghātaṁ karoti; appītikā saddhā …pe… senāsanaṁ pīti ca sappītikāya saddhāya …pe… paññāya … rāgassa … mohassa … mānassa … diṭṭhiyā … patthanāya … maggassa, phalasamāpattiyā pītiyā ca upanissayapaccayena paccayo. 371 Sappītiko ca appītiko ca dhammā sappītikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo (tīṇipi upanissayā). Sappītikā khandhā ca pīti ca sappītikānaṁ khandhānaṁ upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Sappītikā khandhā ca pīti ca appītikānaṁ khandhānaṁ pītiyā ca upanissayapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Sappītikā khandhā ca pīti ca sappītikānaṁ khandhānaṁ pītiyā ca upanissayapaccayena paccayo. 372 Purejāta Appītiko dhammo appītikassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ appītikena cittena aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha appītiko rāgo …pe… domanassaṁ uppajjati, pīti uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu appītikānaṁ khandhānaṁ pītiyā ca purejātapaccayena paccayo. 373 Appītiko dhammo sappītikassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ sappītikena cittena aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha sappītiko rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu sappītikānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 374 Appītiko dhammo sappītikassa ca appītikassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ sappītikena cittena aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha pīti ca sampayuttakā khandhā ca uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu sappītikānaṁ khandhānaṁ pītiyā ca purejātapaccayena paccayo. 375 Pacchājātādi Sappītiko dhammo appītikassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo … tīṇi … āsevanapaccayena paccayo … nava … kammapaccayena paccayo … cha (sahajātāpi nānākkhaṇikāpi kātabbā … dve nānākkhaṇikā) … vipākapaccayena paccayo … nava … āhārapaccayena paccayo … cattāri … indriyapaccayena paccayo … cattāri … jhānapaccayena paccayo … nava … maggapaccayena paccayo … cattāri … sampayuttapaccayena paccayo … cha … vippayuttapaccayena paccayo … pañca … atthipaccayena paccayo … nava. (Saṅkhittaṁ. Savitakkadukasadisaṁ kātabbaṁ.) … Natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo … nava. 376 2.13.7.7.1. Paccayānulomādi Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme cha, vipāke nava, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne nava, magge cattāri, sampayutte cha, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 377 Anulomaṁ. 378 Paccanīyuddhāra Sappītiko dhammo sappītikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. Sappītiko dhammo appītikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. Sappītiko dhammo sappītikassa ca appītikassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 379 Appītiko dhammo appītikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena 1421 --- patthana2 13:379 paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. Appītiko dhammo sappītikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. Appītiko dhammo sappītikassa ca appītikassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 380 Sappītiko ca appītiko ca dhammā sappītikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. Sappītiko ca appītiko ca dhammā appītikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. Sappītiko ca appītiko ca dhammā sappītikassa ca appītikassa ca dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. 381 (Paccanīyavibhaṅgagaṇanāpi savitakkadukasadisā. Yadipi na sameti imaṁ anulomaṁ paccavekkhitvā gaṇetabbaṁ, itare dve gaṇanā gaṇetabbā.) 382 Sappītikadukaṁ niṭṭhitaṁ. 383 2.13.8. Pītisahagataduka 2.13.8.1–7. Paṭiccādivāra Pītisahagataṁ dhammaṁ paṭicca pītisahagato dhammo uppajjati hetupaccayā— pītisahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… (evaṁ pītisahagatadukaṁ vitthāretabbaṁ, sappītikadukasadisaṁ ninnānākaraṇaṁ, āmasanaṁ ninnānaṁ.) 384 Pītisahagatadukaṁ niṭṭhitaṁ. 385 2.13.9. Sukhasahagataduka 2.13.9.1–6. Paṭiccādivāra 2.13.9.1–6.1–4. Paccayānulomādi Hetu Sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca sukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā— sukhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe paṭicca eko khandho; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca nasukhasahagato dhammo uppajjati hetupaccayā—sukhasahagate khandhe paṭicca sukhaṁ cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. (Evaṁ sukhasahagatadukaṁ vitthāretabbaṁ, yathā sappītikadukassa anulomapaṭiccavāro.) 386 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… purejāte cha, āsevane cha, kamme nava …pe… avigate nava. 387 Anulomaṁ. 388 Sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca sukhasahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ sukhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… (mūlaṁ kātabbaṁ.) Ahetuke sukhasahagate khandhe paṭicca sukhañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ. Sukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca sukhasahagato ca nasukhasahagato ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ sukhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā sukhañca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe…. 389 Nasukhasahagataṁ dhammaṁ paṭicca nasukhasahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ nasukhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukaṁ sukhaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe nasukhasahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā) Vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Yathā sappītike nahetupaccayasadisaṁ, ninnānaṁ sabbatthameva nava pañhā.) 390 Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi …pe… naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne cha, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 391 Paccanīyaṁ. 392 (Evaṁ itare dve gaṇanāpi sahajātavāropi paṭiccavārasadisā. Paccayavāre pavattipi paṭisandhipi vitthāretabbā, yathā sappītikadukapaccayavārapaccanīyepi pavatte vatthu ca vitthāretabbaṁ, yathā sappītikaduke ekoyeva moho, evaṁ itare dve gaṇanāpi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi yathā sappītikadukaṁ, evaṁ kātabbaṁ.) 393 2.13.9.7. Pañhāvāra 2.13.9.7.1–4. Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu 1422 --- patthana2 13:393 Sukhasahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … cattāri. (Ārammaṇepi adhipatiyāpi sappītikadukasadisā, sukhanti nānākaraṇaṁ.) 394 Anantarādi Sukhasahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā sukhasahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ sukhasahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā sukhasahagatā khandhā pacchimassa pacchimassa sukhassa anantarapaccayena paccayo. Sukhasahagataṁ cuticittaṁ nasukhasahagatassa upapatticittassa … sukhasahagataṁ bhavaṅgaṁ āvajjanāya … sukhasahagataṁ kāyaviññāṇaṁ vipākamanodhātuyā … sukhasahagatā vipākamanoviññāṇadhātu kiriyamanoviññāṇadhātuyā … sukhasahagataṁ bhavaṅgaṁ nasukhasahagatassa bhavaṅgassa … sukhasahagataṁ kusalākusalaṁ nasukhasahagatassa vuṭṭhānassa … kiriyaṁ vuṭṭhānassa … phalaṁ vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā sukhasahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ sukhasahagatānaṁ khandhānaṁ sukhassa ca anantarapaccayena paccayo. 395 Nasukhasahagato dhammo nasukhasahagatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā nasukhasahagatā …pe…. (Mūlaṁ. Tīṇipi sappītikadukasadisā.) 396 Sukhasahagato ca nasukhasahagato ca dhammā sukhasahagatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā sukhasahagatā khandhā ca sukhañca pacchimānaṁ pacchimānaṁ sukhasahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā sukhasahagatā khandhā ca sukhañca pacchimassa pacchimassa sukhassa anantarapaccayena paccayo; sukhasahagataṁ cuticittañca sukhañca nasukhasahagatassa upapatticittassa … sukhasahagataṁ bhavaṅgañca sukhañca āvajjanāya … sukhasahagataṁ kāyaviññāṇañca sukhañca vipākamanodhātuyā … sukhasahagatā vipākamanoviññāṇadhātu ca sukhañca kiriyamanoviññāṇadhātuyā … sukhasahagataṁ bhavaṅgañca sukhañca nasukhasahagatassa bhavaṅgassa … sukhasahagataṁ kusalākusalañca sukhañca nasukhasahagatassa vuṭṭhānassa … kiriyaṁ vuṭṭhānassa … phalaṁ vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā sukhasahagatā khandhā ca sukhañca pacchimānaṁ pacchimānaṁ sukhasahagatānaṁ khandhānaṁ sukhassa ca anantarapaccayena paccayo. 397 Samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … aññamaññapaccayena paccayo … nissayapaccayena paccayo. 398 Upanissaya Sukhasahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 399 Nasukhasahagato dhammo nasukhasahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—nasukhasahagataṁ saddhaṁ upanissāya nasukhasahagatena cittena dānaṁ deti, sīlaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; nasukhasahagataṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ …pe… patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ sukhaṁ upanissāya nasukhasahagatena cittena dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; nasukhasahagatā saddhā …pe… senāsanaṁ sukhañca nasukhasahagatāya saddhāya …pe… paññāya … rāgassa … dosassa …pe… patthanāya … kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa, maggassa, phalasamāpattiyā sukhassa ca upanissayapaccayena paccayo. 400 Nasukhasahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—nasukhasahagataṁ saddhaṁ upanissāya sukhasahagatena cittena dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; nasukhasahagataṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ …pe… patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ sukhaṁ upanissāya sukhasahagatena cittena dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti; sukhasahagatena cittena adinnaṁ ādiyati; musā …pe… pisuṇaṁ …pe… samphaṁ …pe… sandhiṁ …pe… 1423 --- patthana2 13:400 nillopaṁ …pe… ekāgārikaṁ …pe… paripanthe …pe… paradāraṁ …pe… gāmaghātaṁ …pe… nigamaghātaṁ karoti; nasukhasahagatā saddhā …pe… senāsanaṁ sukhañca sukhasahagatāya saddhāya …pe… paññāya … rāgassa … mānassa … diṭṭhiyā … patthanāya … kāyikassa sukhassa … maggassa phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 401 Nasukhasahagato dhammo sukhasahagatassa ca nasukhasahagatassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—nasukhasahagataṁ saddhaṁ upanissāya sukhasahagatena cittena dānaṁ deti …pe… (dutiyagamanasadisaṁ) mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; nasukhasahagataṁ sīlaṁ …pe… senāsanaṁ sukhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, sukhasahagatena cittena adinnaṁ ādiyati …pe… nasukhasahagatā saddhā …pe… senāsanaṁ sukhañca sukhasahagatāya … saddhāya …pe… patthanāya … kāyikassa sukhassa, maggassa, phalasamāpattiyā sukhassa ca upanissayapaccayena paccayo. 402 Sukhasahagato ca nasukhasahagato ca dhammā sukhasahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 403 Purejātādi Nasukhasahagato dhammo nasukhasahagatassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ nasukhasahagatena cittena aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha nasukhasahagato rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati, sukhaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu nasukhasahagatānaṁ khandhānaṁ sukhassa ca purejātapaccayena paccayo. 404 Nasukhasahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ sukhasahagatena cittena aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha sukhasahagato rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu sukhasahagatānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 405 Nasukhasahagato dhammo sukhasahagatassa ca nasukhasahagatassa ca dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ sukhasahagatena cittena aniccato …pe… vipassati, assādeti abhinandati, taṁ ārabbha sukhañca sampayuttakā khandhā ca uppajjanti. Vatthupurejātaṁ—vatthu sukhasahagatānaṁ khandhānaṁ sukhassa ca purejātapaccayena paccayo. 406 Pacchājātapaccayena paccayo … tīṇi … āsevanapaccayena paccayo … nava. 407 Kammādi Sukhasahagato dhammo sukhasahagatassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. (Cha kammāni cattāri sahajātāpi nānākkhaṇikāpi kātabbā, dve nānākkhaṇikā.) Vipākapaccayena paccayo … nava … āhārapaccayena paccayo … cattāri … indriyapaccayena paccayo … nava … jhānapaccayena paccayo … nava … maggapaccayena paccayo … cattāri … sampayuttapaccayena paccayo … cha … vippayuttapaccayena paccayo … pañca … atthipaccayena paccayo … nava … natthipaccayena paccayo … nava … vigatapaccayena paccayo … nava … avigatapaccayena paccayo … nava. 408 2.13.9.7.1. Paccayānulomādi Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme cha, vipāke nava, āhāre cattāri, indriye nava, jhāne nava, magge cattāri, sampayutte cha, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 409 (Evaṁ paccanīyavibhaṅgopi gaṇanāpi sappītikadukasadisaṁ kātabbaṁ, yadipi vimati atthi anulomaṁ passitvā gaṇetabbaṁ.) 410 Sukhasahagatadukaṁ niṭṭhitaṁ. 411 2.13.10. Upekkhāsahagataduka 2.13.10.1. Paṭiccavāra 2.13.10.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato dhammo 1424 --- patthana2 13:411 uppajjati hetupaccayā— upekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā—upekkhāsahagate khandhe paṭicca upekkhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato ca naupekkhāsahagato ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— upekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā upekkhā ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 412 Naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā—naupekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… upekkhaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe naupekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe upekkhaṁ paṭicca kaṭattārūpaṁ, khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, upekkhaṁ paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca upekkhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Sappītikadukasadisaṁ, anulome navapi pañhā.) 413 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava …pe… purejāte cha, āsevane cha, kamme nava (sabbattha nava), avigate nava. 414 2.13.10.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ upekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. Upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke upekkhāsahagate khandhe paṭicca upekkhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. Upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato ca naupekkhāsahagato ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ upekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca dve khandhā upekkhā ca cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. 415 Naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ naupekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukaṁ upekkhaṁ paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… upekkhaṁ paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca upekkhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. (Yāva asaññasattā.) 416 Naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ upekkhaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; ahetukapaṭisandhikkhaṇe upekkhaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā; ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca upekkhāsahagatā khandhā; vicikicchāsahagataṁ uddhaccasahagataṁ upekkhaṁ paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 417 Naupekkhāsahagataṁ dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato ca naupekkhāsahagato ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ upekkhaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, ahetukaṁ upekkhaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā, mahābhūte paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe upekkhaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, ahetukapaṭisandhikkhaṇe upekkhaṁ paṭicca sampayuttakā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ, ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca upekkhāsahagatā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ, ahetukapaṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca upekkhā ca sampayuttakā ca khandhā. 418 Upekkhāsahagatañca naupekkhāsahagatañca dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ upekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhañca upekkhañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe upekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhañca upekkhañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe upekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā; dve khandhe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate 1425 --- patthana2 13:418 khandhe ca upekkhañca paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 419 Upekkhāsahagatañca naupekkhāsahagatañca dhammaṁ paṭicca naupekkhāsahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetuke upekkhāsahagate khandhe ca upekkhañca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ, ahetuke upekkhāsahagate khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe upekkhāsahagate khandhe ca upekkhañca paṭicca kaṭattārūpaṁ, ahetukapaṭisandhikkhaṇe upekkhāsahagate khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ, ahetukapaṭisandhikkhaṇe upekkhāsahagate khandhe ca vatthuñca paṭicca upekkhā. 420 Upekkhāsahagatañca naupekkhāsahagatañca dhammaṁ paṭicca upekkhāsahagato ca naupekkhāsahagato ca dhammā uppajjanti nahetupaccayā—ahetukaṁ upekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhañca upekkhañca paṭicca dve khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ, dve khandhe …pe… ahetukaṁ upekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhañca upekkhañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… ahetuke upekkhāsahagate khandhe ca upekkhañca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe upekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhañca upekkhañca paṭicca dve khandhā kaṭattā ca rūpaṁ, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe upekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhañca upekkhañca paṭicca dve khandhā, dve khandhe …pe… ahetuke upekkhāsahagate khandhe ca upekkhañca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ; ahetukapaṭisandhikkhaṇe upekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca dve khandhā upekkhā ca, dve khandhe …pe… (Saṅkhittaṁ.) 421 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne nava, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 422 2.13.10.2. Sahajātavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sahajātavāropi kātabbo. 423 2.13.10.3. Paccayavāra 2.13.10.3.1–4. Paccayānulomādi Hetu Upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paccayā upekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā— upekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (yathā savitakkadukasadisaṁ paccayavāre nānākaraṇaṁ. “Upekkhan”ti navapi pañhā kātabbā, paṭisandhipavattipi vatthupi.) 424 Hetuyā nava, ārammaṇe nava …pe… purejāte nava, āsevane nava (sabbattha nava), avigate nava. 425 Anulomaṁ. 426 Upekkhāsahagataṁ dhammaṁ paccayā upekkhāsahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ upekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā dve khandhā, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Evaṁ navapi pañhā pavattipaṭisandhiyo yathā savitakkadukassa evaṁ kātabbā. Tīṇiyeva moho, pavatte vatthupi kātabbā.) 427 Nahetuyā nava, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge nava, nasampayutte tīṇi, navippayutte cha, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 428 Paccanīyaṁ. 429 2.13.10.4. Nissayavāra 13.10.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.13.10.5.1–4 Paccayānulomādi Hetu (Evaṁ itare dve gaṇanāpi nissayavāropi kātabbo.) 430 Upekkhāsahagataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho upekkhāsahagato dhammo uppajjati hetupaccayā—upekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā dve khandhā, dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yathā savitakkadukaṁ sampayuttavāro evaṁ kātabbo.) 431 Hetuyā cha, ārammaṇe cha (sabbattha cha), avigate cha. 432 Anulomaṁ. 433 Upekkhāsahagataṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho upekkhāsahagato dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ upekkhāsahagataṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā dve khandhā, dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Evaṁ pañca pañhā yathā 1426 --- patthana2 13:433 savitakkaduke evaṁ kātabbā.) 434 Nahetuyā cha, naadhipatiyā cha, napurejāte cha, napacchājāte cha, naāsevane cha, nakamme cattāri, navipāke cha, navippayutte cha. 435 Paccanīyaṁ. 436 2.13.10.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 437 2.13.10.7. Pañhāvāra 2.13.10.7.1–4. Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetvādi Upekkhāsahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa hetupaccayena paccayo— upekkhāsahagatā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Evaṁ cattāri pañhā yathā savitakkadukassa.) 438 Upekkhāsahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … adhipatipaccayena paccayo. (Yathā sappītikadukaṁ evaṁ ārammaṇampi adhipatipi vitthāretabbā, “upekkhā”ti nānaṁ.) 439 Anantarādi Upekkhāsahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā upekkhāsahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ upekkhāsahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 440 Upekkhāsahagato dhammo naupekkhāsahagatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā upekkhāsahagatā khandhā pacchimāya pacchimāya upekkhāya anantarapaccayena paccayo; upekkhāsahagataṁ cuticittaṁ naupekkhāsahagatassa upapatticittassa … āvajjanā naupekkhāsahagatānaṁ khandhānaṁ … vipākamanodhātu naupekkhāsahagatāya vipākamanoviññāṇadhātuyā … upekkhāsahagataṁ bhavaṅgaṁ naupekkhāsahagatassa bhavaṅgassa … upekkhāsahagataṁ kusalākusalaṁ naupekkhāsahagatassa vuṭṭhānassa … kiriyaṁ vuṭṭhānassa … phalaṁ vuṭṭhānassa … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ naupekkhāsahagatāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 441 Upekkhāsahagato dhammo upekkhāsahagatassa ca naupekkhāsahagatassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā upekkhāsahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ upekkhāsahagatānaṁ khandhānaṁ upekkhāya ca anantarapaccayena paccayo. 442 Naupekkhāsahagato dhammo naupekkhāsahagatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā upekkhā pacchimāya pacchimāya upekkhāya anantarapaccayena paccayo; purimā purimā naupekkhāsahagatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ naupekkhāsahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa …pe… anulomaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā upekkhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ upekkhāsahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; naupekkhāsahagataṁ cuticittaṁ upekkhāsahagatassa upapatticittassa … naupekkhāsahagataṁ bhavaṅgaṁ āvajjanāya … kāyaviññāṇadhātu vipākamanodhātuyā … naupekkhāsahagatā vipākamanoviññāṇadhātu kiriyamanoviññāṇadhātuyā … naupekkhāsahagataṁ bhavaṅgaṁ upekkhāsahagatassa bhavaṅgassa … naupekkhāsahagataṁ kusalākusalaṁ upekkhāsahagatassa vuṭṭhānassa … kiriyaṁ vuṭṭhānassa … phalaṁ vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 443 Naupekkhāsahagato dhammo upekkhāsahagatassa ca naupekkhāsahagatassa ca dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā upekkhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ upekkhāsahagatānaṁ khandhānaṁ upekkhāya ca anantarapaccayena paccayo. 444 Upekkhāsahagato ca naupekkhāsahagato ca dhammā upekkhāsahagatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā upekkhāsahagatā khandhā ca upekkhā ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ upekkhāsahagatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā upekkhāsahagatā khandhā ca upekkhā ca pacchimāya pacchimāya upekkhāya anantarapaccayena paccayo; upekkhāsahagataṁ cuticittañca upekkhā ca naupekkhāsahagatassa upapatticittassa … āvajjanā ca upekkhā ca naupekkhāsahagatānaṁ khandhānaṁ … vipākamanodhātu ca upekkhā ca naupekkhāsahagatāya vipākamanoviññāṇadhātuyā … upekkhāsahagataṁ bhavaṅgañca upekkhā ca naupekkhāsahagatassa bhavaṅgassa … upekkhāsahagataṁ kusalākusalañca upekkhā ca naupekkhāsahagatassa vuṭṭhānassa … kiriyañca upekkhā ca vuṭṭhānassa … phalañca upekkhā ca vuṭṭhānassa … nirodhā vuṭṭhahantassa 1427 --- patthana2 13:444 nevasaññānāsaññāyatanañca upekkhā ca naupekkhāsahagatāya phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Purimā purimā upekkhāsahagatā khandhā ca upekkhā ca pacchimānaṁ pacchimānaṁ upekkhāsahagatānaṁ khandhānaṁ upekkhāya ca anantarapaccayena paccayo. 445 Samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … nava … aññamaññapaccayena paccayo … nava … nissayapaccayena paccayo … nava. 446 Upanissaya Upekkhāsahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 447 Naupekkhāsahagato dhammo naupekkhāsahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—naupekkhāsahagataṁ saddhaṁ upanissāya naupekkhāsahagatena cittena dānaṁ deti, sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… naupekkhāsahagataṁ jhānaṁ …pe… vipassanaṁ …pe… maggaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; naupekkhāsahagataṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ … dosaṁ … mohaṁ … mānaṁ … diṭṭhiṁ … patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upekkhaṁ upanissāya naupekkhāsahagatena cittena dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; naupekkhāsahagatā saddhā …pe… senāsanaṁ upekkhā ca naupekkhāsahagatāya saddhāya …pe… paññāya … rāgassa …pe… patthanāya … kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa … maggassa, phalasamāpattiyā upekkhāya ca upanissayapaccayena paccayo. 448 Naupekkhāsahagato dhammo upekkhāsahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. (Tīṇipi upanissayā.) Naupekkhāsahagataṁ saddhaṁ upanissāya upekkhāsahagatena cittena dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; naupekkhāsahagataṁ sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upekkhaṁ upanissāya upekkhāsahagatena cittena dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, upekkhāsahagatena cittena adinnaṁ ādiyati, musā bhaṇati, pisuṇaṁ …pe… samphaṁ …pe… sandhiṁ …pe… nillopaṁ …pe… ekāgārikaṁ …pe… paripanthe …pe… paradāraṁ …pe… gāmaghātaṁ …pe… nigamaghātaṁ karoti; naupekkhāsahagatā saddhā …pe… senāsanaṁ upekkhā ca upekkhāsahagatāya saddhāya …pe… patthanāya … maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 449 Naupekkhāsahagato dhammo upekkhāsahagatassa ca naupekkhāsahagatassa ca dhammassa upanissayapaccayena paccayo. (Tīṇi upanissayā dutiyagamanasadisā.) 450 Upekkhāsahagato ca naupekkhāsahagato ca dhammā upekkhāsahagatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … tīṇi. 451 Purejāta Naupekkhāsahagato dhammo naupekkhāsahagatassa dhammassa purejātapaccayena paccayo … tīṇi. (Sappītikadukasadisā.) 452 Pacchājātādi Upekkhāsahagato dhammo naupekkhāsahagatassa dhammassa pacchājātapaccayena paccayo … tīṇi … āsevanapaccayena paccayo … nava … kammapaccayena paccayo … cha. (Cattāri sahajātā nānākkhaṇikā kātabbā, dve nānākkhaṇikā ca.) Vipākapaccayena paccayo … nava … āhārapaccayena paccayo … cattāri … indriyapaccayena paccayo … nava … jhānapaccayena paccayo … nava … maggapaccayena paccayo … cattāri … sampayuttapaccayena paccayo … cha … vippayuttapaccayena paccayo … pañca … atthipaccayena paccayo … nava … natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. (Imāni paccayāni sappītikakaraṇena vibhajitabbāni.) 453 2.13.10.7.1. Paccayānulomādi Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe nava, adhipatiyā nava, anantare nava, samanantare nava, sahajāte nava, aññamaññe nava, nissaye nava, upanissaye nava, purejāte tīṇi, pacchājāte tīṇi, āsevane nava, kamme cha, vipāke nava, āhāre cattāri, indriye nava, jhāne nava, magge cattāri, sampayutte cha, vippayutte pañca, atthiyā nava, natthiyā nava, vigate nava, avigate nava. 454 (Evaṁ paccanīyavibhaṅgopi itare tīṇi gaṇanāpi sappītikadukasadisā kātabbā.) 455 Upekkhāsahagatadukaṁ niṭṭhitaṁ. 456 2.13.11. Kāmāvacaraduka 2.13.11.1. Paṭiccavāra 2.13.11.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Kāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro dhammo uppajjati 1428 --- patthana2 13:456 hetupaccayā— kāmāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… (Saṅkhittaṁ.) Kāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā— paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca nakāmāvacarā khandhā. Kāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro ca nakāmāvacaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca nakāmāvacarā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 457 Nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā— nakāmāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā—nakāmāvacare khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe nakāmāvacare khandhe paṭicca kaṭattārūpaṁ. Nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro ca nakāmāvacaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— nakāmāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 458 Kāmāvacarañca nakāmāvacarañca dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā—nakāmāvacare khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe nakāmāvacare khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. Kāmāvacarañca nakāmāvacarañca dhammaṁ paṭicca nakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe nakāmāvacaraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. Kāmāvacarañca nakāmāvacarañca dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro ca nakāmāvacaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe nakāmāvacaraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… nakāmāvacare khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 459 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye cattāri, purejāte dve, āsevane dve, kamme nava, vipāke nava, āhāre nava, indriye nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte cattāri, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate nava. 460 2.13.11.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Kāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ kāmāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 461 Naārammaṇapaccayā … tīṇi. 462 Naadhipatyādi Kāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … tīṇi. 463 Nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nakāmāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— nakāmāvacare khandhe paṭicca nakāmāvacarādhipati, vipākaṁ nakāmāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— vipāke nakāmāvacare khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro ca nakāmāvacaro ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—vipākaṁ nakāmāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 464 Kāmāvacarañca nakāmāvacarañca dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vipāke nakāmāvacare khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… (itare dve pākatikā) naanantarapaccayā …pe… napurejātapaccayā … napacchājātapaccayā. 465 Naāsevana Kāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca kāmāvacaro dhammo uppajjati naāsevanapaccayā … tīṇi. 466 Nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca nakāmāvacaro dhammo uppajjati naāsevanapaccayā— vipākaṁ nakāmāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca 1429 --- patthana2 13:466 kāmāvacaro dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—nakāmāvacare khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… (mūlaṁ kātabbaṁ.) Vipākaṁ nakāmāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 467 (Avasesā tīṇi pākatikā. Saṅkhittaṁ.) 468 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 469 2.13.1.2. Sahajātavāra Avasesā gaṇanāpi sahajātavāropi kātabbo. 470 2.13.1.3. Paccayavāra 2.13.1.3.1–4. Paccayānulomādi Hetu Kāmāvacaraṁ dhammaṁ paccayā kāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā— kāmāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva ajjhattikā mahābhūtā) vatthuṁ paccayā kāmāvacarā khandhā. Kāmāvacaraṁ dhammaṁ paccayā nakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā nakāmāvacarā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Kāmāvacaraṁ dhammaṁ paccayā kāmāvacaro ca nakāmāvacaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā nakāmāvacarā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 471 Nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paccayā nakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 472 Kāmāvacarañca nakāmāvacarañca dhammaṁ paccayā kāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā (paṭiccasadisā). Kāmāvacarañca nakāmāvacarañca dhammaṁ paccayā nakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā—nakāmāvacaraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. Kāmāvacarañca nakāmāvacarañca dhammaṁ paccayā kāmāvacaro ca nakāmāvacaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—nakāmāvacaraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… nakāmāvacare khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Saṅkhittaṁ.) 473 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā nava, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye cattāri, purejāte cattāri, āsevane cattāri, kamme nava …pe… avigate nava. 474 Anulomaṁ. 475 Kāmāvacaraṁ dhammaṁ paccayā kāmāvacaro dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ kāmāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā kāmāvacarā khandhā, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 476 Naārammaṇapaccayā … tīṇi. 477 Naadhipatyādi Kāmāvacaraṁ dhammaṁ paccayā kāmāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … ekaṁ (yāva asaññasattā). Kāmāvacaraṁ dhammaṁ paccayā nakāmāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā nakāmāvacarādhipati, vatthuṁ paccayā vipākā nakāmāvacarā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Kāmāvacaraṁ dhammaṁ paccayā kāmāvacaro ca nakāmāvacaro ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā— vatthuṁ paccayā vipākā nakāmāvacarā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 478 Nakāmāvacaraṁ dhammaṁ paccayā nakāmāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 479 Kāmāvacarañca nakāmāvacarañca dhammaṁ paccayā kāmāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā (paṭiccasadisā. Mūlaṁ kātabbaṁ.) Nakāmāvacare khandhe ca vatthuñca paccayā nakāmāvacarādhipati, vipākaṁ nakāmāvacaraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Vipākaṁ nakāmāvacaraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… vipāke nakāmāvacare khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; 1430 --- patthana2 13:479 paṭisandhikkhaṇe …pe…. 480 Naupanissayapaccayā … tīṇi … naāsevanapaccayā. (Suddhake arūpamissake ca “vipākan”ti niyāmetabbaṁ, rūpamissake natthi. Saṅkhittaṁ.) 481 Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 482 Paccanīyaṁ. 483 2.13.11.4. Nissayavāra 13.11.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.13.11.5.1–4 Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu (Evaṁ itare dve gaṇanāpi nissayavāropi kātabbo.) 484 Kāmāvacaraṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho kāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā— kāmāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 485 Nakāmāvacaraṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho nakāmāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā— nakāmāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 486 Hetuyā dve, ārammaṇe dve, adhipatiyā dve (sabbattha dve), avigate dve. 487 Anulomaṁ. 488 Kāmāvacaraṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho kāmāvacaro dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ kāmāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe saṁsaṭṭho vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 489 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme dve, navipāke dve, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte dve. 490 Paccanīyaṁ. 491 2.13.11.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 492 2.13.11.7. Pañhāvāra 2.13.11.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Kāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa dhammassa hetupaccayena paccayo—kāmāvacarā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 493 Nakāmāvacaro dhammo nakāmāvacarassa dhammassa hetupaccayena paccayo— nakāmāvacarā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nakāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa dhammassa hetupaccayena paccayo—nakāmāvacarā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Nakāmāvacarā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 494 Ārammaṇa Kāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe suciṇṇāni paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo …pe… domanassaṁ uppajjati; ariyā gotrabhuṁ paccavekkhanti, vodānaṁ paccavekkhanti; pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe suciṇṇāni …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ kāmāvacare khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 495 Kāmāvacaro dhammo nakāmāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena kāmāvacaracittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, kāmāvacarā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 496 Nakāmāvacaro dhammo nakāmāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— nibbānaṁ maggassa, phalassa ārammaṇapaccayena paccayo; cetopariyañāṇena nakāmāvacaracittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… nakāmāvacarā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 497 Nakāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati assādeti 1431 --- patthana2 13:497 abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti; phalaṁ …pe… nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ākāsānañcāyatanaṁ paccavekkhati, viññāṇañcāyatanaṁ paccavekkhati, ākiñcaññāyatanaṁ paccavekkhati, nevasaññānāsaññāyatanaṁ paccavekkhati, dibbaṁ cakkhuṁ paccavekkhati, dibbaṁ sotadhātuṁ paccavekkhati, iddhividhañāṇaṁ paccavekkhati, cetopariyañāṇaṁ …pe… pubbenivāsānussatiñāṇaṁ …pe… yathākammūpagañāṇaṁ …pe… anāgataṁsañāṇaṁ paccavekkhati, nakāmāvacare khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati. 498 Adhipati Kāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, sekkhā gotrabhuṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, vodānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, cakkhuṁ …pe… vatthuṁ kāmāvacare khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—kāmāvacarādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 499 Nakāmāvacaro dhammo nakāmāvacarassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—nibbānaṁ maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—nakāmāvacarādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. Nakāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, phalaṁ …pe… nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa adhipatipaccayena paccayo; ākāsānañcāyatanaṁ garuṁ katvā paccavekkhati viññāṇañcāyatanaṁ …pe… ākiñcaññāyatanaṁ …pe… nevasaññānāsaññāyatanaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, dibbaṁ cakkhuṁ …pe… dibbaṁ sotadhātuṁ …pe… iddhividhañāṇaṁ …pe… anāgataṁsañāṇaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, nakāmāvacare khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—nakāmāvacarādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo; nakāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa ca nakāmāvacarassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—nakāmāvacarādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 500 Anantarādi Kāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā kāmāvacarā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ kāmāvacarānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … āvajjanā kāmāvacarānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 501 Kāmāvacaro dhammo nakāmāvacarassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— kāmāvacaraṁ cuticittaṁ nakāmāvacarassa upapatticittassa … āvajjanā nakāmāvacarānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; kāmāvacarā khandhā nakāmāvacarassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo; paṭhamassa jhānassa parikammaṁ paṭhamassa jhānassa anantarapaccayena paccayo …pe… catutthassa jhānassa …pe… nevasaññānāsaññāyatanassa parikammaṁ …pe… dibbassa cakkhussa …pe… dibbāya sotadhātuyā …pe… iddhividhañāṇassa …pe… cetopariyañāṇassa …pe… pubbenivāsānussatiñāṇassa …pe… yathākammūpagañāṇassa …pe… anāgataṁsañāṇassa parikammaṁ anāgataṁsañāṇassa anantarapaccayena paccayo; gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa … anulomaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 502 Nakāmāvacaro dhammo nakāmāvacarassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā nakāmāvacarā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ nakāmāvacarānaṁ 1432 --- patthana2 13:502 khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; maggo phalassa, phalaṁ phalassa, nirodhā vuṭṭhahantassa, nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. Nakāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—nakāmāvacaraṁ cuticittaṁ kāmāvacarassa upapatticittassa, nakāmāvacaraṁ bhavaṅgaṁ āvajjanāya, nakāmāvacarā khandhā kāmāvacarassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo …. 503 Samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … satta … aññamaññapaccayena paccayo … cha … nissayapaccayena paccayo … satta. 504 Upanissaya Kāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—kāmāvacaraṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… vipassanaṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; kāmāvacaraṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ …pe… patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… vipassanaṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; kāmāvacarā saddhā …pe… senāsanaṁ kāmāvacarāya saddhāya …pe… patthanāya … kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo. 505 Kāmāvacaro dhammo nakāmāvacarassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—kāmāvacaraṁ saddhaṁ upanissāya nakāmāvacaraṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti; kāmāvacaraṁ sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya nakāmāvacaraṁ jhānaṁ uppādeti, maggaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti; kāmāvacarā saddhā …pe… senāsanaṁ nakāmāvacarāya saddhāya …pe… paññāya … maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo; paṭhamassa jhānassa parikammaṁ paṭhamassa jhānassa …pe… catutthassa jhānassa …pe… ākāsānañcāyatanassa …pe… paṭhamassa maggassa …pe… catutthassa maggassa parikammaṁ catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 506 Nakāmāvacaro dhammo nakāmāvacarassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—nakāmāvacaraṁ saddhaṁ upanissāya jhānaṁ uppādeti, maggaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti; nakāmāvacaraṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ upanissāya nakāmāvacaraṁ jhānaṁ uppādeti …pe… maggaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti; nakāmāvacarā saddhā …pe… paññā nakāmāvacarāya saddhāya …pe… paññāya, maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo; paṭhamaṁ jhānaṁ dutiyassa jhānassa upanissayapaccayena paccayo …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa upanissayapaccayena paccayo; paṭhamo maggo dutiyassa maggassa …pe… dutiyo maggo tatiyassa maggassa …pe… tatiyo maggo catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo; maggo phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 507 Nakāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—nakāmāvacaraṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… vipassanaṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; nakāmāvacaraṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… vipassanaṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; nakāmāvacarā saddhā …pe… paññā kāmāvacarāya saddhāya …pe… paññāya, rāgassa …pe… patthanāya kāyikassa sukhassa, kāyikassa dukkhassa upanissayapaccayena paccayo; ariyā maggaṁ upanissāya saṅkhāre aniccato …pe… vipassanti, maggo ariyānaṁ atthapaṭisambhidāya … dhammapaṭisambhidāya … niruttipaṭisambhidāya … paṭibhānapaṭisambhidāya … ṭhānāṭhānakosallassa upanissayapaccayena paccayo; phalasamāpatti kāyikassa sukhassa upanissayapaccayena paccayo. 508 Purejātādi Kāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; 1433 --- patthana2 13:508 rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu kāmāvacarānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. Kāmāvacaro dhammo nakāmāvacarassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Vatthupurejātaṁ—vatthu nakāmāvacarānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 509 Pacchājātapaccayena paccayo … dve … āsevanapaccayena paccayo … tīṇi. 510 Kammādi Kāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. (Saṅkhittaṁ.) 511 Nakāmāvacaro dhammo nakāmāvacarassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. (Saṅkhittaṁ.) Nakāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. (Saṅkhittaṁ.) Nakāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa ca nakāmāvacarassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. (Saṅkhittaṁ.) 512 Vipākapaccayena paccayo … cattāri … āhārapaccayena paccayo … cattāri … indriyapaccayena paccayo … cattāri … jhānapaccayena paccayo … cattāri … maggapaccayena paccayo … cattāri … sampayuttapaccayena paccayo … dve. 513 Vippayutta Kāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Kāmāvacaro dhammo nakāmāvacarassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—(saṅkhittaṁ) paṭisandhikkhaṇe vatthu nakāmāvacarānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu nakāmāvacarānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 514 Nakāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. Sahajātā—nakāmāvacarā khandhā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ vippayuttapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—nakāmāvacarā khandhā purejātassa imassa kāyassa vippayuttapaccayena paccayo. 515 Atthyādi Kāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Kāmāvacaro dhammo nakāmāvacarassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu nakāmāvacarānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—dibbena cakkhunā rūpaṁ passati …pe…. (Purejātasadisaṁ.) 516 Nakāmāvacaro dhammo nakāmāvacarassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Nakāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ (vippayuttasadisaṁ). Nakāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa ca nakāmāvacarassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo. (Paṭiccasadisaṁ.) 517 Kāmāvacaro ca nakāmāvacaro ca dhammā kāmāvacarassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—nakāmāvacarā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—nakāmāvacarā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—nakāmāvacarā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Kāmāvacaro ca nakāmāvacaro ca dhammā nakāmāvacarassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—nakāmāvacaro eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 518 Natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 519 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā cattāri, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte satta, aññamaññe cha, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte dve, pacchājāte dve, āsevane tīṇi, kamme cattāri, vipāke cattāri, āhāre cattāri, 1434 --- patthana2 13:519 indriye cattāri, jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate satta. 520 Paccanīyuddhāra Kāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. Kāmāvacaro dhammo nakāmāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 521 Nakāmāvacaro dhammo nakāmāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. Nakāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. Nakāmāvacaro dhammo kāmāvacarassa ca nakāmāvacarassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 522 Kāmāvacaro ca nakāmāvacaro ca dhammā kāmāvacarassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Kāmāvacaro ca nakāmāvacaro ca dhammā nakāmāvacarassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. 523 2.13.11.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, na sahajāte cha, naaññamaññe cha, nanissaye cha, naupanissaye satta, napurejāte cha …pe… nasampayutte cha, navippayutte pañca, noatthiyā pañca, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate pañca. 524 2.13.11.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā cattāri, naanantare cattāri, nasamanantare cattāri, naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri …pe… nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 525 2.13.11.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, adhipatiyā cattāri (anulomamātikā kātabbā) …pe… avigate satta. 526 Kāmāvacaradukaṁ niṭṭhitaṁ. 527 2.13.12. Rūpāvacaraduka 2.13.12.1. Paṭiccavāra 2.13.12.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Rūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca rūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā— rūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. Rūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā—rūpāvacare khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Rūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca rūpāvacaro ca narūpāvacaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—rūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 528 Narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā— narūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. Narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca rūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca rūpāvacarā khandhā. Narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca rūpāvacaro ca narūpāvacaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe vatthuṁ paṭicca rūpāvacarā khandhā, mahābhūte paṭicca kaṭattārūpaṁ. 529 Rūpāvacarañca narūpāvacarañca dhammaṁ paṭicca rūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā—paṭisandhikkhaṇe rūpāvacaraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. Rūpāvacarañca narūpāvacarañca dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā—rūpāvacare khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe rūpāvacare khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. Rūpāvacarañca narūpāvacarañca dhammaṁ paṭicca rūpāvacaro ca narūpāvacaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— paṭisandhikkhaṇe rūpāvacaraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… rūpāvacare khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 530 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe 1435 --- patthana2 13:530 cattāri, adhipatiyā pañca, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye cattāri, purejāte dve, āsevane dve, kamme nava, vipāke nava, jhāne nava, magge nava, sampayutte cattāri, vippayutte nava, atthiyā nava, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate nava. 531 2.13.12.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu-naārammaṇa Narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ narūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… (yāva asaññasattā) vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 532 Naārammaṇapaccayā … tīṇi. 533 Naadhipatyādi Rūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca rūpāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— rūpāvacare khandhe paṭicca rūpāvacarādhipati vipākaṁ, rūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. Rūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vipāke rūpāvacare khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Rūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca rūpāvacaro ca narūpāvacaro ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—vipākaṁ rūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 534 Narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— narūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… tīṇi. (Nakāmāvacaraṁ paṭiccavārasadisaṁ ninnānaṁ, idha sabbe mahābhūtā kātabbā.) 535 Rūpāvacarañca narūpāvacarañca dhammaṁ paṭicca rūpāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—paṭisandhikkhaṇe rūpāvacaraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. Rūpāvacarañca narūpāvacarañca dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vipāke rūpāvacare khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Rūpāvacarañca narūpāvacarañca dhammaṁ paṭicca rūpāvacaro ca narūpāvacaro ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—paṭisandhikkhaṇe rūpāvacaraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… rūpāvacare khandhe ca mahābhūte ca paṭicca kaṭattārūpaṁ. Naanantarapaccayā …pe… naupanissayapaccayā. 536 Napurejātādi Rūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca rūpāvacaro dhammo uppajjati napurejātapaccayā— paṭisandhikkhaṇe rūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. Rūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro dhammo uppajjati napurejātapaccayā—rūpāvacare khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Rūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca rūpāvacaro ca narūpāvacaro ca dhammā uppajjanti napurejātapaccayā—paṭisandhikkhaṇe rūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 537 Narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro dhammo uppajjati napurejātapaccayā— arūpe narūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… narūpāvacare khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā, itare pañcapi pañhā, anulomaṁ kātabbaṁ) napacchājātapaccayā … nava. 538 Naāsevanādi Rūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca rūpāvacaro dhammo uppajjati naāsevanapaccayā— vipākaṁ rūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. Rūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—rūpāvacare khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Rūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca rūpāvacaro ca narūpāvacaro ca dhammā uppajjanti naāsevanapaccayā—vipākaṁ rūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 539 1436 --- patthana2 13:539 Narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro dhammo uppajjati naāsevanapaccayā … tīṇi. 540 Rūpāvacarañca narūpāvacarañca dhammaṁ paṭicca rūpāvacaro dhammo uppajjati naāsevanapaccayā (Saṅkhittaṁ. Mūlaṁ. Itarepi pañhā kātabbā) … nakammapaccayā … dve …pe… nasampayuttapaccayā. 541 Narūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca narūpāvacaro dhammo uppajjati navippayuttapaccayā—arūpe narūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… bāhiraṁ … āhārasamuṭṭhānaṁ … utusamuṭṭhānaṁ … asaññasattānaṁ …pe… (Saṅkhittaṁ.) 542 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 543 2.13.12.2. Sahajātavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sahajātavāropi kātabbo. 544 2.13.12.3. Paccayavāra 2.13.12.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Rūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā rūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisaṁ.) 545 Narūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā narūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā— narūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… (yāva ajjhattikaṁ mahābhūtaṁ) vatthuṁ paccayā narūpāvacarā khandhā. Narūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā rūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā rūpāvacarā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Narūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā rūpāvacaro ca narūpāvacaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā rūpāvacarā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 546 Rūpāvacarañca narūpāvacarañca dhammaṁ paccayā rūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā—rūpāvacaraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. Rūpāvacarañca narūpāvacarañca dhammaṁ paccayā narūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā—rūpāvacare khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Rūpāvacarañca narūpāvacarañca dhammaṁ paccayā rūpāvacaro ca narūpāvacaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—rūpāvacaraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… rūpāvacare khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Saṅkhittaṁ.) 547 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā nava, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte nava, aññamaññe cha, nissaye nava, upanissaye cattāri, purejāte cattāri, āsevane cattāri, kamme nava …pe… avigate nava. 548 2.13.12.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Narūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā narūpāvacaro dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ narūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā narūpāvacarā khandhā, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. (Saṅkhittaṁ.) 549 Naadhipati Rūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā rūpāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā … tīṇi. (Paṭiccavārasadisaṁ.) 550 Narūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā narūpāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā. (Paṭiccavārasadisaṁ.) Narūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā rūpāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā rūpāvacarādhipati, vatthuṁ paccayā vipākā rūpāvacarā khandhā; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Narūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā rūpāvacaro ca narūpāvacaro ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā vipākā rūpāvacarā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 551 Rūpāvacarañca narūpāvacarañca dhammaṁ paccayā rūpāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—rūpāvacare khandhe ca vatthuñca paccayā rūpāvacarādhipati, 1437 --- patthana2 13:551 vipākaṁ rūpāvacaraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… paṭisandhikkhaṇe rūpāvacaraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. Rūpāvacarañca narūpāvacarañca dhammaṁ paccayā narūpāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vipāke rūpāvacare khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Rūpāvacarañca narūpāvacarañca dhammaṁ paccayā rūpāvacaro ca narūpāvacaro ca dhammā uppajjanti naadhipatipaccayā—vipākaṁ rūpāvacaraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… vipāke rūpāvacare khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Saṅkhittaṁ.) 552 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi …pe… naupanissaye tīṇi, napurejāte nava, napacchājāte nava, naāsevane nava (suddhike arūpe ca missake ca “vipākan”ti niyāmetabbaṁ), nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte ekaṁ, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 553 2.13.12.4. Nissayavāra 13.12.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.13.12.5.1–4 Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu (Evaṁ itare dve gaṇanāpi nissayavāropi kātabbo.) 554 Rūpāvacaraṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho rūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā— rūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 555 Narūpāvacaraṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho narūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā— narūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 556 Hetuyā dve, ārammaṇe dve (sabbattha dve), avigate dve. 557 Anulomaṁ. 558 Narūpāvacaraṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho narūpāvacaro dhammo uppajjati nahetupaccayā. (Saṅkhittaṁ.) 559 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme dve, navipāke dve, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte ekaṁ. 560 Paccanīyaṁ. 561 2.13.12.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 562 2.13.12.7. Pañhāvāra 2.13.12.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Rūpāvacaro dhammo rūpāvacarassa dhammassa hetupaccayena paccayo—rūpāvacarā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Rūpāvacarā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Rūpāvacarā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 563 Narūpāvacaro dhammo narūpāvacarassa dhammassa hetupaccayena paccayo— narūpāvacarā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 564 Ārammaṇa Rūpāvacaro dhammo rūpāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— cetopariyañāṇena rūpāvacaracittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, rūpāvacarā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. Rūpāvacaro dhammo narūpāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—paṭhamaṁ jhānaṁ paccavekkhati …pe… catutthaṁ jhānaṁ paccavekkhati, dibbaṁ cakkhuṁ paccavekkhati, dibbaṁ sotadhātuṁ …pe… iddhividhañāṇaṁ …pe… cetopariyañāṇaṁ …pe… pubbenivāsānussatiñāṇaṁ …pe… yathākammūpagañāṇaṁ …pe… anāgataṁsañāṇaṁ paccavekkhati, rūpāvacare khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati. 565 Narūpāvacaro dhammo narūpāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe suciṇṇāni paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo …pe… domanassaṁ uppajjati; ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ narūpāvacare khandhe aniccato …pe… 1438 --- patthana2 13:565 domanassaṁ uppajjati; ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 566 Narūpāvacaro dhammo rūpāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena narūpāvacaracittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, narūpāvacarā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa ārammaṇapaccayena paccayo. 567 Adhipati Rūpāvacaro dhammo rūpāvacarassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—rūpāvacarādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. Rūpāvacaro dhammo narūpāvacarassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—paṭhamaṁ jhānaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… dibbaṁ cakkhuṁ …pe… dibbaṁ sotadhātuṁ …pe… iddhividhañāṇaṁ …pe… cetopariyañāṇaṁ …pe… pubbenivāsānussatiñāṇaṁ …pe… yathākammūpagañāṇaṁ …pe… anāgataṁsañāṇaṁ garuṁ katvā paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, rūpāvacare khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—rūpāvacarādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. Rūpāvacaro dhammo rūpāvacarassa ca narūpāvacarassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—rūpāvacarādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 568 Narūpāvacaro dhammo narūpāvacarassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe suciṇṇāni garuṁ katvā paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā …pe… phalaṁ …pe… nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ narūpāvacare khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; ākāsānañcāyatanaṁ garuṁ katvā paccavekkhati …pe… nevasaññānāsaññāyatanaṁ garuṁ katvā paccavekkhati. Sahajātādhipati—narūpāvacarādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 569 Anantarādi Rūpāvacaro dhammo rūpāvacarassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā rūpāvacarā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ rūpāvacarānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Rūpāvacaro dhammo narūpāvacarassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—rūpāvacaraṁ cuticittaṁ narūpāvacarassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo; rūpāvacaraṁ bhavaṅgaṁ āvajjanāya … rūpāvacarā khandhā narūpāvacarassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 570 Narūpāvacaro dhammo narūpāvacarassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā narūpāvacarā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ narūpāvacarānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa …pe… nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. Narūpāvacaro dhammo rūpāvacarassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— narūpāvacaraṁ cuticittaṁ rūpāvacarassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo; narūpāvacarā khandhā rūpāvacarassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo; paṭhamassa jhānassa parikammaṁ paṭhamassa jhānassa anantarapaccayena paccayo …pe… catutthassa jhānassa …pe… dibbassa cakkhussa …pe… dibbāya sotadhātuyā …pe… iddhividhañāṇassa …pe… cetopariyañāṇassa …pe… pubbenivāsānussatiñāṇassa …pe… yathākammūpagañāṇassa …pe… anāgataṁsañāṇassa, 1439 --- patthana2 13:570 parikammaṁ anāgataṁsañāṇassa anantarapaccayena paccayo. 571 Samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … satta … aññamaññapaccayena paccayo … cha … nissayapaccayena paccayo … satta. 572 Upanissaya Rūpāvacaro dhammo rūpāvacarassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—rūpāvacaraṁ saddhaṁ upanissāya rūpāvacaraṁ jhānaṁ uppādeti, abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti; rūpāvacaraṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ upanissāya rūpāvacaraṁ jhānaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti; rūpāvacarā saddhā …pe… paññā rūpāvacarāya saddhāya …pe… paññāya upanissayapaccayena paccayo, paṭhamaṁ jhānaṁ dutiyassa jhānassa upanissayapaccayena paccayo, dutiyaṁ jhānaṁ tatiyassa jhānassa …pe… tatiyaṁ jhānaṁ catutthassa jhānassa upanissayapaccayena paccayo. 573 Rūpāvacaro dhammo narūpāvacarassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—rūpāvacaraṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ karoti; rūpāvacaraṁ jhānaṁ …pe… vipassanaṁ …pe… maggaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; rūpāvacaraṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; rūpāvacarā saddhā …pe… paññā narūpāvacarāya saddhāya …pe… paññāya … rāgassa …pe… patthanāya … kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa … maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 574 Narūpāvacaro dhammo narūpāvacarassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—narūpāvacaraṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ karoti; narūpāvacaraṁ jhānaṁ …pe… vipassanaṁ …pe… maggaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; narūpāvacaraṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ, rāgaṁ …pe… bhojanaṁ, senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; narūpāvacarā saddhā …pe… paññā … rāgo …pe… senāsanaṁ narūpāvacarāya saddhāya …pe… paññāya … rāgassa …pe… patthanāya … kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa … maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 575 Narūpāvacaro dhammo rūpāvacarassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—narūpāvacaraṁ saddhaṁ upanissāya rūpāvacaraṁ jhānaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti; narūpāvacaraṁ sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya rūpāvacaraṁ jhānaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti; narūpāvacarā saddhā …pe… senāsanaṁ rūpāvacarāya saddhāya …pe… paññāya upanissayapaccayena paccayo, paṭhamassa jhānassa parikammaṁ paṭhamassa jhānassa upanissayapaccayena paccayo …pe… catutthassa jhānassa …pe… dibbassa cakkhussa parikammaṁ …pe… dibbāya sotadhātuyā …pe… iddhividhañāṇassa …pe… cetopariyañāṇassa …pe… pubbenivāsānussatiñāṇassa …pe… yathākammūpagañāṇassa …pe… anāgataṁsañāṇassa parikammaṁ anāgataṁsañāṇassa upanissayapaccayena paccayo. 576 Purejātādi Narūpāvacaro dhammo narūpāvacarassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa purejātapaccayena paccayo; vatthu narūpāvacarānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. Narūpāvacaro dhammo rūpāvacarassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti. Vatthupurejātaṁ—vatthu rūpāvacarānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 577 Pacchājātapaccayena paccayo … dve … āsevanapaccayena paccayo … tīṇi. 578 Kammādi Rūpāvacaro dhammo rūpāvacarassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—rūpāvacarā 1440 --- patthana2 13:578 cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—rūpāvacarā cetanā vipākānaṁ rūpāvacarānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Rūpāvacaro dhammo narūpāvacarassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—rūpāvacarā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—rūpāvacarā cetanā kaṭattārūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Rūpāvacaro dhammo rūpāvacarassa ca narūpāvacarassa ca dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—rūpāvacarā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—rūpāvacarā cetanā vipākānaṁ rūpāvacarānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 579 Narūpāvacaro dhammo narūpāvacarassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—narūpāvacarā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Nānākkhaṇikā—narūpāvacarā cetanā vipākānaṁ narūpāvacarānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo …. 580 Vipākapaccayena paccayo … cattāri … āhārapaccayena paccayo … cattāri … indriyapaccayena paccayo … cattāri … jhānapaccayena paccayo … cattāri … maggapaccayena paccayo … cattāri … sampayuttapaccayena paccayo … dve. 581 Vippayutta Rūpāvacaro dhammo narūpāvacarassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 582 Narūpāvacaro dhammo narūpāvacarassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Narūpāvacaro dhammo rūpāvacarassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu rūpāvacarānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu rūpāvacarānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 583 Atthyādi Rūpāvacaro dhammo rūpāvacarassa dhammassa atthipaccayena paccayo. (Paṭiccasadisaṁ.) Rūpāvacaro dhammo narūpāvacarassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. Rūpāvacaro dhammo rūpāvacarassa ca narūpāvacarassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo. (Paṭiccasadisaṁ.) 584 Narūpāvacaro dhammo narūpāvacarassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Narūpāvacaro dhammo rūpāvacarassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajātaṁ—paṭisandhikkhaṇe vatthu rūpāvacarānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, vatthu rūpāvacarānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 585 Rūpāvacaro ca narūpāvacaro ca dhammā rūpāvacarassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—rūpāvacaro eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. Rūpāvacaro ca narūpāvacaro ca dhammā narūpāvacarassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—rūpāvacarā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. Pacchājātā—rūpāvacarā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca purejātassa imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—rūpāvacarā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 586 Natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 587 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā cattāri, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte satta, aññamaññe cha, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte dve, pacchājāte dve, āsevane tīṇi, kamme cattāri, vipāke cattāri, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte 1441 --- patthana2 13:587 tīṇi, atthiyā satta, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate satta. 588 Paccanīyuddhāra Rūpāvacaro dhammo rūpāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. Rūpāvacaro dhammo narūpāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. Rūpāvacaro dhammo rūpāvacarassa ca narūpāvacarassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. 589 Narūpāvacaro dhammo narūpāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. Narūpāvacaro dhammo rūpāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 590 Rūpāvacaro ca narūpāvacaro ca dhammā rūpāvacarassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. Rūpāvacaro ca narūpāvacaro ca dhammā narūpāvacarassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 591 2.13.12.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte cha, naaññamaññe cha, nanissaye cha, naupanissaye satta, napurejāte satta, napacchājāte satta …pe… nasampayutte cha, navippayutte pañca, noatthiyā pañca, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate pañca. 592 2.13.12.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā cattāri, naanantare nasamanantare cattāri, naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri …pe… nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 593 2.13.12.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, adhipatiyā cattāri (anulomamātikā kātabbā) …pe… avigate satta. 594 Rūpāvacaradukaṁ niṭṭhitaṁ. 595 2.13.13. Arūpāvacaraduka 2.13.13.1. Paṭiccavāra 2.13.13.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Arūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca arūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā— arūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. Arūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā—arūpāvacare khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Arūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca arūpāvacaro ca naarūpāvacaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—arūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 596 Naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā— naarūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe naarūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā kaṭattā ca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 597 Arūpāvacarañca naarūpāvacarañca dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā—arūpāvacare khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 598 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā pañca, anantare dve, samanantare dve, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye pañca, upanissaye dve, purejāte dve, āsevane dve, kamme pañca, vipāke dve, āhāre pañca …pe… avigate pañca. 599 2.13.13.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu-naārammaṇa Naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ naarūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. Naārammaṇapaccayā … tīṇi. 600 Naadhipatyādi Arūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca arūpāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— arūpāvacare khandhe paṭicca 1442 --- patthana2 13:600 arūpāvacarādhipati, vipākaṁ arūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 601 Naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—naarūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā.) Naanantarapaccayā …pe… naupanissayapaccayā. 602 Napurejātādi Arūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca arūpāvacaro dhammo uppajjati napurejātapaccayā— arūpe arūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Arūpāvacare khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 603 Naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe naarūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 604 Arūpāvacarañca naarūpāvacarañca dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpāvacare khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Napacchājātapaccayā …. 605 Arūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca arūpāvacaro dhammo uppajjati naāsevanapaccayā— vipākaṁ arūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. Arūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—arūpāvacare khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 606 Naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—naarūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 607 Arūpāvacarañca naarūpāvacarañca dhammaṁ paṭicca naarūpāvacaro dhammo uppajjati naāsevanapaccayā—arūpāvacare khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 608 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā dve, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte cattāri, napacchājāte pañca, naāsevane cattāri, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 609 2.13.13.2. Sahajātavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sahajātavāropi kātabbo. 610 2.13.13.3. Paccayavāra 2.13.13.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Arūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā arūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 611 Naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā naarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā— naarūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… (yāva ajjhattikā mahābhūtā) vatthuṁ paccayā naarūpāvacarā khandhā. Naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā arūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā—vatthuṁ paccayā arūpāvacarā khandhā. Naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā arūpāvacaro ca naarūpāvacaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— vatthuṁ paccayā arūpāvacarā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 612 Arūpāvacarañca naarūpāvacarañca dhammaṁ paccayā arūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā—arūpāvacaraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. Arūpāvacarañca naarūpāvacarañca dhammaṁ paccayā naarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā—arūpāvacare khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Arūpāvacarañca naarūpāvacarañca dhammaṁ paccayā arūpāvacaro ca naarūpāvacaro ca dhammā uppajjanti hetupaccayā— arūpāvacaraṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… arūpāvacare khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 613 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā nava, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte nava, aññamaññe cattāri, nissaye nava, upanissaye cattāri, purejāte cattāri, āsevane cattāri, kamme nava, vipāke dve …pe… avigate nava. 614 2.13.13.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetvādi Naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā naarūpāvacaro dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ naarūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… (yāva 1443 --- patthana2 13:614 asaññasattā) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā naarūpāvacarā khandhā, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. Naārammaṇapaccayā … tīṇi. 615 Arūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā arūpāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— arūpāvacare khandhe paccayā arūpāvacarādhipati, vipākaṁ arūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 616 Naarūpāvacaraṁ dhammaṁ paccayā naarūpāvacaro dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—naarūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā naarūpāvacarā khandhā. 617 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā cattāri, naanantare tīṇi, nasamanantare naaññamaññe naupanissaye tīṇi, napurejāte cattāri, napacchājāte nava, naāsevane cattāri, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 618 2.13.13.4. Nissayavāra 13.13.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.13.13.5.1–4 Paccayānulomādi Vibhaṅgavāra Hetu (Evaṁ itare dve gaṇanāpi nissayavāropi kātabbo.) 619 Arūpāvacaraṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho arūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā— arūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 620 Naarūpāvacaraṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho naarūpāvacaro dhammo uppajjati hetupaccayā— naarūpāvacaraṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 621 Hetuyā dve …pe… avigate dve. (Anulomaṁ.) 622 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme dve, navipāke dve, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte dve. (Paccanīyaṁ.) 623 2.13.13.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 624 2.13.13.7. Pañhāvāra 2.13.13.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Arūpāvacaro dhammo arūpāvacarassa dhammassa hetupaccayena paccayo—arūpāvacarā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Arūpāvacarā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Arūpāvacarā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 625 Naarūpāvacaro dhammo naarūpāvacarassa dhammassa hetupaccayena paccayo— naarūpāvacarā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 626 Ārammaṇa Arūpāvacaro dhammo arūpāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo; ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa ārammaṇapaccayena paccayo. Arūpāvacaro dhammo naarūpāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— ākāsānañcāyatanaṁ paccavekkhati, viññāṇañcāyatanaṁ …pe… ākiñcaññāyatanaṁ …pe… nevasaññānāsaññāyatanaṁ paccavekkhati, arūpāvacare khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; cetopariyañāṇena arūpāvacaracittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, arūpāvacarā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 627 Naarūpāvacaro dhammo naarūpāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo …pe… domanassaṁ uppajjati; pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese …pe… pubbe …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ naarūpāvacare khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya 1444 --- patthana2 13:627 sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena naarūpāvacaracittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… naarūpāvacarā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 628 Adhipati Arūpāvacaro dhammo arūpāvacarassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—arūpāvacarādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. Arūpāvacaro dhammo naarūpāvacarassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ākāsānañcāyatanaṁ garuṁ katvā paccavekkhati …pe… nevasaññānāsaññāyatanaṁ garuṁ katvā paccavekkhati, arūpāvacare khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—arūpāvacarādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Arūpāvacarādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 629 Naarūpāvacaro dhammo naarūpāvacarassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati; pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, phalaṁ …pe… nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ naarūpāvacare khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—naarūpāvacarādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 630 Anantarādi Arūpāvacaro dhammo arūpāvacarassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā arūpāvacarā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ arūpāvacarānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Arūpāvacaro dhammo naarūpāvacarassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—arūpāvacaraṁ cuticittaṁ naarūpāvacarassa upapatticittassa, arūpāvacaraṁ bhavaṅgaṁ āvajjanāya, arūpāvacarā khandhā naarūpāvacarassa vuṭṭhānassa, nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. 631 Naarūpāvacaro dhammo naarūpāvacarassa dhammassa anantarapaccayena paccayo— purimā purimā naarūpāvacarā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ naarūpāvacarānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa …pe… anulomaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. Naarūpāvacaro dhammo arūpāvacarassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—naarūpāvacaraṁ cuticittaṁ arūpāvacarassa upapatticittassa anantarapaccayena paccayo; naarūpāvacarā khandhā arūpāvacarassa vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo; ākāsānañcāyatanassa parikammaṁ ākāsānañcāyatanassa anantarapaccayena paccayo; viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanassa …pe… nevasaññānāsaññāyatanassa parikammaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa anantarapaccayena paccayo. 632 Samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … pañca … aññamaññapaccayena paccayo … dve … nissayapaccayena paccayo … satta. 633 Upanissaya Arūpāvacaro dhammo arūpāvacarassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa upanissayapaccayena paccayo; viññāṇañcāyatanaṁ ākiñcaññāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa upanissayapaccayena paccayo. Arūpāvacaro dhammo naarūpāvacarassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—arūpāvacaraṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ …pe… 1445 --- patthana2 13:633 uposathakammaṁ karoti, naarūpāvacaraṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ …pe… maggaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; arūpāvacaraṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti … mānaṁ jappeti … diṭṭhiṁ gaṇhāti; arūpāvacarā saddhā …pe… paññā naarūpāvacarāya saddhāya …pe… paññāya … rāgassa …pe… patthanāya … kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa … maggassa phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 634 Naarūpāvacaro dhammo naarūpāvacarassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—naarūpāvacaraṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ karoti, naarūpāvacaraṁ jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ …pe… maggaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti … diṭṭhiṁ gaṇhāti; naarūpāvacaraṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ …pe… rāgaṁ …pe… patthanaṁ …pe… kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti … pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; naarūpāvacarā saddhā …pe… senāsanaṁ naarūpāvacarāya saddhāya …pe… patthanāya … kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa, maggassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 635 Naarūpāvacaro dhammo arūpāvacarassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—ākāsānañcāyatanassa parikammaṁ ākāsānañcāyatanassa upanissayapaccayena paccayo …pe… nevasaññānāsaññāyatanassa parikammaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa upanissayapaccayena paccayo. 636 Purejāta Naarūpāvacaro dhammo naarūpāvacarassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu naarūpāvacarānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. Naarūpāvacaro dhammo arūpāvacarassa dhammassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—vatthu arūpāvacarānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 637 Pacchājātapaccayena paccayo … dve … āsevanapaccayena paccayo … tīṇi. 638 Kamma Arūpāvacaro dhammo arūpāvacarassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā …pe…. Arūpāvacaro dhammo naarūpāvacarassa dhammassa kammapaccayena paccayo—arūpāvacarā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Arūpāvacarā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 639 Naarūpāvacaro dhammo naarūpāvacarassa dhammassa kammapaccayena paccayo— sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—naarūpāvacarā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 640 Vipākādi Arūpāvacaro dhammo arūpāvacarassa dhammassa vipākapaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 641 Naarūpāvacaro dhammo naarūpāvacarassa dhammassa vipākapaccayena paccayo (saṅkhittaṁ) … āhārapaccayena paccayo … cattāri … indriyapaccayena paccayo … cattāri … jhānapaccayena paccayo … cattāri … maggapaccayena paccayo … cattāri … sampayuttapaccayena paccayo … dve. 642 Vippayutta Arūpāvacaro dhammo naarūpāvacarassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 643 Naarūpāvacaro dhammo naarūpāvacarassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Naarūpāvacaro dhammo arūpāvacarassa dhammassa vippayuttapaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu arūpāvacarānaṁ khandhānaṁ vippayuttapaccayena paccayo. 644 Atthyādi Arūpāvacaro dhammo arūpāvacarassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ …pe…. Arūpāvacaro dhammo naarūpāvacarassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ …pe…. 1446 --- patthana2 13:644 Arūpāvacaro dhammo arūpāvacarassa ca naarūpāvacarassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) 645 Naarūpāvacaro dhammo naarūpāvacarassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Naarūpāvacaro dhammo arūpāvacarassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—vatthu arūpāvacarānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 646 Arūpāvacaro ca naarūpāvacaro ca dhammā arūpāvacarassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ. Sahajāto—arūpāvacaro eko khandho ca vatthu ca tiṇṇannaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo …pe… dve khandhā ca …pe…. Arūpāvacaro ca naarūpāvacaro ca dhammā naarūpāvacarassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—arūpāvacarā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—arūpāvacarā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—arūpāvacarā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ atthipaccayena paccayo. 647 Natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo. 648 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā cattāri, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte dve, pacchājāte dve, āsevane tīṇi, kamme cattāri, vipāke dve, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate satta. 649 Paccanīyuddhāra Arūpāvacaro dhammo arūpāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. Arūpāvacaro dhammo naarūpāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. Arūpāvacaro dhammo arūpāvacarassa ca naarūpāvacarassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 650 Naarūpāvacaro dhammo naarūpāvacarassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. Naarūpāvacaro dhammo arūpāvacarassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 651 Arūpāvacaro ca naarūpāvacaro ca dhammā arūpāvacarassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. Arūpāvacaro ca naarūpāvacaro ca dhammā naarūpāvacarassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 652 2.13.13.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare satta, nasamanantare satta, nasahajāte pañca, naaññamaññe pañca, nanissaye pañca, naupanissaye satta, napurejāte cha, napacchājāte satta …pe… nasampayutte pañca, navippayutte cattāri, noatthiyā cattāri, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate cattāri. 653 2.13.13.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā cattāri, naanantare nasamanantare cattāri, naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri …pe… nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 654 2.13.13.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā cattāri (anulomamātikā kātabbā) …pe… avigate satta. 655 Arūpāvacaradukaṁ niṭṭhitaṁ. 656 2.13.14. Pariyāpannaduka 2.13.14.1–7. Paṭiccādivāra Pariyāpannaṁ dhammaṁ paṭicca pariyāpanno dhammo uppajjati hetupaccayā— pariyāpannaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yathā cūḷantaraduke lokiyadukaṁ. Evaṁ imampi dukaṁ kātabbaṁ, ninnānākaraṇaṁ.) 657 Pariyāpannadukaṁ niṭṭhitaṁ. 658 2.13.15. Niyyānikaduka 2.13.15.1. Paṭiccavāra 2.13.15.1.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Niyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca niyyāniko 1447 --- patthana2 13:658 dhammo uppajjati hetupaccayā—niyyānikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. Niyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca aniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā—niyyānike khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Niyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca niyyāniko ca aniyyāniko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—niyyānikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe…. 659 Aniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca aniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā— aniyyānikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe…. 660 Niyyānikañca aniyyānikañca dhammaṁ paṭicca aniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā—niyyānike khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 661 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā pañca, anantare samanantare dve, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye pañca, upanissaye dve, purejāte dve, āsevane dve, kamme pañca, vipāke ekaṁ, āhāre pañca …pe… avigate pañca. 662 2.13.15.1.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu-naārammaṇa Aniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca aniyyāniko dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ aniyyānikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… khandhe paṭicca vatthu, vatthuṁ paṭicca khandhā, ekaṁ mahābhūtaṁ …pe… (yāva asaññasattā) vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. Naārammaṇapaccayā … tīṇi. 663 Naadhipatyādi Niyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca niyyāniko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— niyyānike khandhe paṭicca niyyānikādhipati. 664 Aniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca aniyyāniko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— aniyyānikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā kātabbā.) 665 Naanantarapaccayā … nasamanantarapaccayā … naaññamaññapaccayā …pe…. 666 Napurejāta Niyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca niyyāniko dhammo uppajjati napurejātapaccayā—arūpe niyyānikaṁ ekaṁ khandhaṁ …pe…. Niyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca aniyyāniko dhammo uppajjati napurejātapaccayā—niyyānike khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 667 Aniyyānikaṁ dhammaṁ paṭicca aniyyāniko dhammo uppajjati napurejātapaccayā— arūpe aniyyānikaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… aniyyānike khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ; paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 668 Niyyānikañca aniyyānikañca dhammaṁ paṭicca aniyyāniko dhammo uppajjati napurejātapaccayā—niyyānike khandhe ca mahābhūte ca paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 669 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā dve, naanantare tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte cattāri, napacchājāte pañca, naāsevane ekaṁ, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 670 2.13.15.2. Sahajātavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sahajātavāropi kātabbo. 671 2.13.15.3. Paccayavāra 2.13.15.3.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Niyyānikaṁ dhammaṁ paccayā niyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā … tīṇi. (Paṭiccasadisā.) 672 Aniyyānikaṁ dhammaṁ paccayā aniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā— aniyyānikaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… (yāva ajjhattikā mahābhūtā) vatthuṁ paccayā aniyyānikā khandhā. Aniyyānikaṁ dhammaṁ paccayā niyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā— vatthuṁ paccayā niyyānikā khandhā. Aniyyānikaṁ dhammaṁ paccayā niyyāniko ca aniyyāniko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—vatthuṁ paccayā niyyānikā khandhā, mahābhūte paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 673 Niyyānikañca aniyyānikañca dhammaṁ paccayā niyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā—niyyānikaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe…. 1448 --- patthana2 13:673 Niyyānikañca aniyyānikañca dhammaṁ paccayā aniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā—niyyānike khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. Niyyānikañca aniyyānikañca dhammaṁ paccayā niyyāniko ca aniyyāniko ca dhammā uppajjanti hetupaccayā—niyyānikaṁ ekaṁ khandhañca vatthuñca paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe ca …pe… niyyānike khandhe ca mahābhūte ca paccayā cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. 674 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā nava, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte nava, aññamaññe cattāri, nissaye nava, upanissaye cattāri, purejāte cattāri, āsevane cattāri, kamme nava, vipāke ekaṁ …pe… avigate nava. 675 2.13.15.3.2. Paccayapaccanīya Vibhaṅgavāra Nahetu Aniyyānikaṁ dhammaṁ paccayā aniyyāniko dhammo uppajjati nahetupaccayā— ahetukaṁ aniyyānikaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… (yāva asaññasattā) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā aniyyānikā khandhā, vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 676 Naārammaṇādi Niyyānikaṁ dhammaṁ paccayā aniyyāniko dhammo uppajjati naārammaṇapaccayā … tīṇi. 677 Niyyānikaṁ dhammaṁ paccayā niyyāniko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— niyyānike khandhe paccayā niyyānikādhipati. 678 Aniyyānikaṁ dhammaṁ paccayā aniyyāniko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā— aniyyānikaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā …pe… (yāva asaññasattā) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā aniyyānikā khandhā. Aniyyānikaṁ dhammaṁ paccayā niyyāniko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—vatthuṁ paccayā niyyānikādhipati. 679 Niyyānikañca aniyyānikañca dhammaṁ paccayā niyyāniko dhammo uppajjati naadhipatipaccayā—niyyānike khandhe ca vatthuñca paccayā niyyānikādhipati. 680 Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā ekaṁ, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā cattāri, naanantare tīṇi …pe… naupanissaye tīṇi, napurejāte cattāri, napacchājāte nava, naāsevane ekaṁ, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 681 2.13.15.4. Nissayavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi nissayavāropi kātabbo. 682 2.13.15.5. Saṁsaṭṭhavāra 2.13.15.5.1–4 Paccayānulomādi Niyyānikaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho niyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā— niyyānikaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. 683 Aniyyānikaṁ dhammaṁ saṁsaṭṭho aniyyāniko dhammo uppajjati hetupaccayā— aniyyānikaṁ ekaṁ khandhaṁ saṁsaṭṭhā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. 684 Hetuyā dve, ārammaṇe dve (sabbattha dve), vipāke ekaṁ …pe… avigate dve. (Anulomaṁ.) 685 Nahetuyā ekaṁ, naadhipatiyā dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane ekaṁ, nakamme dve, navipāke dve, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte dve. (Paccanīyaṁ.) 686 2.13.15.6. Sampayuttavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo. 687 2.13.15.7. Pañhāvāra 2.13.15.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Niyyāniko dhammo niyyānikassa dhammassa hetupaccayena paccayo—niyyānikā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Niyyānikā hetū cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Niyyānikā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo. 688 Aniyyāniko dhammo aniyyānikassa dhammassa hetupaccayena paccayo—aniyyānikā hetū sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ hetupaccayena paccayo; paṭisandhikkhaṇe …pe…. 689 Ārammaṇa Niyyāniko dhammo aniyyānikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, cetopariyañāṇena niyyānikacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, niyyānikā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena 1449 --- patthana2 13:689 paccayo. 690 Aniyyāniko dhammo aniyyānikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo— dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati; pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… ariyā phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā pahīne kilese …pe… vikkhambhite …pe… pubbe samudāciṇṇe …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniyyānike khandhe aniccato …pe… domanassaṁ uppajjati; dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, cetopariyañāṇena aniyyānikacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, ākāsānañcāyatanaṁ viññāṇañcāyatanassa …pe… ākiñcaññāyatanaṁ nevasaññānāsaññāyatanassa …pe… rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… aniyyānikā khandhā iddhividhañāṇassa, cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 691 Aniyyāniko dhammo niyyānikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—nibbānaṁ maggassa ārammaṇapaccayena paccayo. 692 Adhipati Niyyāniko dhammo niyyānikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—niyyānikādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. Niyyāniko dhammo aniyyānikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Sahajātādhipati—niyyānikādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Niyyānikādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 693 Aniyyāniko dhammo aniyyānikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati, pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā …pe… ariyā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniyyānike khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—aniyyānikādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. Aniyyāniko dhammo niyyānikassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—nibbānaṁ maggassa adhipatipaccayena paccayo. 694 Anantarādi Niyyāniko dhammo aniyyānikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—maggo phalassa anantarapaccayena paccayo. 695 Aniyyāniko dhammo aniyyānikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā aniyyānikā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ aniyyānikānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … phalaṁ phalassa … anulomaṁ phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. Aniyyāniko dhammo niyyānikassa dhammassa anantarapaccayena paccayo … gotrabhu maggassa; vodānaṁ maggassa anantarapaccayena paccayo. 696 Samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … pañca … aññamaññapaccayena paccayo … dve … nissayapaccayena paccayo … satta. 697 Upanissaya Niyyāniko dhammo niyyānikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Pakatūpanissayo—paṭhamo maggo dutiyassa maggassa upanissayapaccayena paccayo …pe… tatiyo maggo catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. Niyyāniko dhammo aniyyānikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—ariyā maggaṁ upanissāya anuppannaṁ samāpattiṁ uppādenti, uppannaṁ samāpajjanti, saṅkhāre 1450 --- patthana2 13:697 aniccato …pe… vipassanti, maggo ariyānaṁ atthapaṭisambhidāya …pe… paṭibhānapaṭisambhidāya ṭhānāṭhānakosallassa upanissayapaccayena paccayo, maggo phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 698 Aniyyāniko dhammo aniyyānikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—aniyyānikaṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ karoti, jhānaṁ uppādeti … vipassanaṁ … abhiññaṁ … samāpattiṁ uppādeti … mānaṁ jappeti … diṭṭhiṁ gaṇhāti; aniyyānikaṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ …pe… patthanaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; aniyyānikā saddhā …pe… senāsanaṁ aniyyānikāya saddhāya …pe… patthanāya … kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa … phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. Aniyyāniko dhammo niyyānikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—paṭhamassa maggassa parikammaṁ paṭhamassa maggassa upanissayapaccayena paccayo …pe… catutthassa maggassa parikammaṁ catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 699 Purejātādi Aniyyāniko dhammo aniyyānikassa dhammassa purejātapaccayena paccayo … dve (arūpadukasadisā kātabbā) … pacchājātapaccayena paccayo … dve … āsevanapaccayena paccayo … dve. 700 Kamma Niyyāniko dhammo niyyānikassa dhammassa kammapaccayena paccayo—niyyānikā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Niyyāniko dhammo aniyyānikassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—niyyānikā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—niyyānikā cetanā phalassa kammapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Niyyānikā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 701 Aniyyāniko dhammo aniyyānikassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā(Saṅkhittaṁ.) Nānākkhaṇikā—aniyyānikā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo … vipākapaccayena paccayo … ekaṁyeva … āhārapaccayena paccayo … cattāri … indriyapaccayena paccayo … cattāri … jhānapaccayena paccayo … cattāri … maggapaccayena paccayo … cattāri … sampayuttapaccayena paccayo … dve … vippayuttapaccayena paccayo … tīṇi (arūpadukasadisā kātabbā) … atthipaccayena paccayo … satta (arūpadukasadisā kātabbā, āmasanā nānāpadāyeva) … natthipaccayena paccayo … tīṇi … vigatapaccayena paccayo … tīṇi … avigatapaccayena paccayo … satta. 702 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte dve, pacchājāte dve, āsevane dve, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate satta. 703 Anulomaṁ. 704 Paccanīyuddhāra Niyyāniko dhammo niyyānikassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. Niyyāniko dhammo aniyyānikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo. Niyyāniko dhammo niyyānikassa ca aniyyānikassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 705 Aniyyāniko dhammo aniyyānikassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. Aniyyāniko dhammo niyyānikassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 706 Niyyāniko ca aniyyāniko ca dhammā niyyānikassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. Niyyāniko ca aniyyāniko ca dhammā aniyyānikassa 1451 --- patthana2 13:706 dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 707 2.13.15.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare nasamanantare satta, nasahajāte pañca, naaññamaññe pañca, nanissaye pañca, naupanissaye satta, napurejāte cha, napacchājāte satta …pe… nasampayutte pañca, navippayutte cattāri, noatthiyā cattāri, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate cattāri. 708 2.13.15.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā cattāri, naanantare nasamanantare cattāri, naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri …pe… nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 709 2.13.15.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca (anulomamātikā vitthāretabbā) …pe… avigate satta. 710 Niyyānikadukaṁ niṭṭhitaṁ. 711 2.13.16. Niyataduka 2.13.16.1–6. Paṭiccādivāra Niyataṁ dhammaṁ paṭicca niyato dhammo uppajjati hetupaccayā—niyataṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. Niyataṁ dhammaṁ paṭicca aniyato dhammo uppajjati hetupaccayā—niyate khandhe paṭicca cittasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ. (Saṅkhittaṁ. Pañcapi pañhā kātabbā. Yathā niyyānikadukaṁ evaṁ paṭiccavāropi sahajātavāropi paccayavāropi nissayavāropi saṁsaṭṭhavāropi sampayuttavāropi kātabbā, ninnānākaraṇaṁ āmasanaṁ nānaṁ.) 712 2.13.16.7. Pañhāvāra 2.13.16.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu Niyato dhammo niyatassa dhammassa hetupaccayena paccayo … cattāri. (Niyyānikadukasadisā ninnānākaraṇā.) 713 Ārammaṇa Niyato dhammo aniyatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, niyate pahīne kilese paccavekkhanti, pubbe samudāciṇṇe …pe… niyate khandhe aniccato …pe… vipassati, cetopariyañāṇena niyatacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti, niyatā khandhā cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 714 Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ …pe… pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā vuṭṭhahitvā jhānaṁ paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha aniyato rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… aniyataṁ domanassaṁ uppajjati, ariyā phalaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo; ariyā aniyate pahīne kilese paccavekkhanti, vikkhambhite kilese …pe… pubbe samudāciṇṇe …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniyate khandhe aniccato …pe… vipassati assādeti abhinandati, taṁ ārabbha aniyato rāgo …pe… domanassaṁ uppajjati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati …pe… āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Aniyato dhammo niyatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo; nibbānaṁ maggassa ārammaṇapaccayena paccayo; rūpajīvitindriyaṁ mātughātikammassa … pitughātikammassa … arahantaghātikammassa … ruhiruppādakammassa ārammaṇapaccayena paccayo; yaṁ vatthuṁ āmasantassa micchattaniyatā khandhā uppajjanti, taṁ vatthu micchattaniyatānaṁ khandhānaṁ ārammaṇapaccayena paccayo. 715 Adhipati Niyato dhammo niyatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—niyatādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. Niyato dhammo aniyatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti. Sahajātādhipati—niyatādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. Niyato dhammo niyatassa ca aniyatassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—niyatādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 716 Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo— ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ datvā sīlaṁ …pe… 1452 --- patthana2 13:716 uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā aniyato rāgo uppajjati … diṭṭhi uppajjati; pubbe …pe… jhānā …pe… ariyā phalaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, phalassa adhipatipaccayena paccayo; cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniyate khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā aniyato rāgo uppajjati, diṭṭhi uppajjati. Sahajātādhipati—aniyatādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. Aniyato dhammo niyatassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—nibbānaṁ maggassa adhipatipaccayena paccayo. 717 Anantarādi Niyato dhammo aniyatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—maggo phalassa anantarapaccayena paccayo, niyatā khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 718 Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā aniyatā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ aniyatānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa … anulomaṁ vodānassa … phalaṁ phalassa … anulomaṁ phalasamāpattiyā … nirodhā vuṭṭhahantassa nevasaññānāsaññāyatanaṁ phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. Aniyato dhammo niyatassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—aniyataṁ domanassaṁ niyatassa domanassassa, aniyatā micchādiṭṭhi niyatamicchādiṭṭhiyā anantarapaccayena paccayo; gotrabhu maggassa … vodānaṁ maggassa anantarapaccayena paccayo. 719 Samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … pañca … aññamaññapaccayena paccayo … dve … nissayapaccayena paccayo … satta. 720 Upanissaya Niyato dhammo niyatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo. Pakatūpanissayo—mātughātikammaṁ mātughātikammassa … pitughātikammassa … arahantaghātikammassa … ruhiruppādakammassa … saṅghabhedakammassa, niyatamicchādiṭṭhiyā upanissayapaccayena paccayo (cakkaṁ). Paṭhamo maggo dutiyassa maggassa …pe… tatiyo maggo catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. Niyato dhammo aniyatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—mātaraṁ jīvitā voropetvā …pe… saṅghaṁ bhinditvā tassa paṭighātatthāya dānaṁ deti, sīlaṁ samādiyati, uposathakammaṁ karoti, ariyā maggaṁ upanissāya anuppannaṁ samāpattiṁ uppādenti, uppannaṁ samāpajjanti …pe… ṭhānāṭhānakosallassa upanissayapaccayena paccayo; maggo phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 721 Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—aniyataṁ saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ karoti, jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ …pe… abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti, mānaṁ jappeti … diṭṭhiṁ gaṇhāti; aniyataṁ sīlaṁ …pe… paññaṁ … rāgaṁ …pe… patthanaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, pāṇaṁ hanati …pe… nigamaghātaṁ karoti, aniyatā saddhā …pe… senāsanaṁ aniyatāya saddhāya …pe… patthanāya … kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa, phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 722 Aniyato dhammo niyatassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—aniyataṁ rāgaṁ upanissāya mātaraṁ jīvitā voropeti …pe… saṅghaṁ bhindati; aniyataṁ dosaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya mātaraṁ jīvitā voropeti …pe… saṅghaṁ bhindati; aniyato rāgo … dosaṁ …pe… senāsanaṁ mātughātikammassa …pe… saṅghabhedakammassa upanissayapaccayena paccayo; paṭhamassa maggassa parikammaṁ paṭhamassa maggassa …pe… catutthassa maggassa parikammaṁ catutthassa maggassa upanissayapaccayena paccayo. 723 Purejātādi Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa purejātapaccayena paccayo— ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Aniyato dhammo niyatassa 1453 --- patthana2 13:723 dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—rūpajīvitindriyaṁ mātughātikammassa … pitughātikammassa … arahantaghātikammassa … ruhiruppādakammassa purejātapaccayena paccayo. Vatthupurejātaṁ—vatthu niyatānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 724 Pacchājātapaccayena paccayo … dve … āsevanapaccayena paccayo … dve. 725 Kamma Niyato dhammo niyatassa dhammassa kammapaccayena paccayo—niyatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. Niyato dhammo aniyatassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—niyatā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—niyatā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Niyatā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 726 Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. (Saṅkhittaṁ.) 727 Vipākapaccayena paccayo … ekaṁ … āhārapaccayena paccayo … cattāri … indriyapaccayena paccayo … cattāri … jhānapaccayena paccayo … cattāri … maggapaccayena paccayo … cattāri … sampayuttapaccayena paccayo … dve … vippayuttapaccayena paccayo … tīṇi (arūpadukasadisaṁ) … atthipaccayena paccayo … satta (arūpāvacaradukasadisaṁ) … natthipaccayena paccayo … vigatapaccayena paccayo … avigatapaccayena paccayo … satta. 728 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca, anantare tīṇi, samanantare tīṇi, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte dve, pacchājāte dve, āsevane dve, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre cattāri, indriye jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, natthiyā tīṇi, vigate tīṇi, avigate satta. 729 Paccanīyuddhāra Niyato dhammo niyatassa dhammassa sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. Niyato dhammo aniyatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. Niyato dhammo niyatassa ca aniyatassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 730 Aniyato dhammo aniyatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. Aniyato dhammo niyatassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 731 Niyato ca aniyato ca dhammā niyatassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. Niyato ca aniyato ca dhammā aniyatassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 732 2.13.16.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare nasamanantare satta, nasahajāte pañca, naaññamaññe pañca, nanissaye pañca, naupanissaye satta, napurejāte cha, napacchājāte satta …pe… nasampayutte pañca, navippayutte cattāri, noatthiyā cattāri, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate cattāri. 733 2.13.16.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā cattāri, naanantare nasamanantare cattāri, naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri …pe… nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 734 2.13.16.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe tīṇi, adhipatiyā pañca (anulomamātikā vitthāretabbā) …pe… avigate satta. 735 Niyatadukaṁ niṭṭhitaṁ. 736 2.13.17. Sauttaraduka 2.13.17.1–7. Paṭiccādivāra Sauttaraṁ dhammaṁ paṭicca sauttaro dhammo uppajjati hetupaccayā—sauttaraṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… paṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva ajjhattikā mahābhūtā. Yathā cūḷantaraduke lokiyadukasadisaṁ ninnānākaraṇaṁ.) 737 Sauttaradukaṁ niṭṭhitaṁ. 738 2.13.18. Saraṇaduka 2.13.18.1. Paṭiccavāra 2.13.18.1.1–4. 1454 --- patthana2 13:738 Paccayānulomādia Hetu Saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—saraṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. (Pañca pañhā arūpāvacaradukasadisā, anulomapaṭiccasadisā.) 739 Hetuyā pañca, ārammaṇe dve, adhipatiyā pañca …pe… avigate pañca. 740 Anulomaṁ. 741 Saraṇaṁ dhammaṁ paṭicca saraṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paṭicca vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 742 Araṇaṁ dhammaṁ paṭicca araṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ araṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paṭicca tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe…. (Yāva asaññasattā.) 743 Nahetuyā dve, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā pañca, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte cattāri, napacchājāte pañca, naāsevane pañca, nakamme dve, navipāke pañca, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 744 Paccanīyaṁ. 745 2.13.18.2. Sahajātavāra Evaṁ itare dve gaṇanāpi sahajātavāropi kātabbo. 746 2.13.18.3. Paccayavāra 2.13.18.3.1–4 Paccayacatukka Saraṇaṁ dhammaṁ paccayā saraṇo dhammo uppajjati hetupaccayā—saraṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā …pe… dve khandhe …pe…. (Yathā arūpāvacaradukassa paccayavāropi evaṁ kātabbo.) 747 Hetuyā nava, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā nava …pe… avigate nava. 748 Anulomaṁ. 749 Saraṇaṁ dhammaṁ paccayā saraṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 750 Araṇaṁ dhammaṁ paccayā araṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā—ahetukaṁ araṇaṁ ekaṁ khandhaṁ paccayā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpaṁ …pe… dve khandhe …pe… ahetukapaṭisandhikkhaṇe …pe… (yāva asaññasattā) cakkhāyatanaṁ paccayā cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyāyatanaṁ paccayā kāyaviññāṇaṁ, vatthuṁ paccayā ahetukā khandhā. Araṇaṁ dhammaṁ paccayā saraṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā— vatthuṁ paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 751 Saraṇañca araṇañca dhammaṁ paccayā saraṇo dhammo uppajjati nahetupaccayā— vicikicchāsahagate uddhaccasahagate khandhe ca vatthuñca paccayā vicikicchāsahagato uddhaccasahagato moho. 752 Nahetuyā cattāri, naārammaṇe tīṇi, naadhipatiyā nava, naanantare tīṇi, nasamanantare tīṇi, naaññamaññe tīṇi, naupanissaye tīṇi, napurejāte cattāri, napacchājāte nava, naāsevane nava, nakamme cattāri, navipāke nava, naāhāre ekaṁ, naindriye ekaṁ, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, nasampayutte tīṇi, navippayutte dve, nonatthiyā tīṇi, novigate tīṇi. 753 Paccanīyaṁ. 754 2.13.18.4–5. Nissaya-saṁsaṭṭhavāra (Evaṁ itare dve gaṇanāpi nissayavāropi kātabbo, saṁsaṭṭhavārepi dve pañhā kātabbā sabbattha.) 755 Hetuyā dve, ārammaṇe dve (sabbattha dve), vipāke ekaṁ, avigate dve. (Anulomaṁ.) 756 Nahetuyā dve, naadhipatiyā dve, napurejāte dve, napacchājāte dve, naāsevane dve, nakamme dve, navipāke dve, najhāne ekaṁ, namagge ekaṁ, navippayutte dve. (Paccanīyaṁ.) 757 2.13.18.6. Sampayuttavāra 13.18.7. Pañhāvāra 2.13.18.7.1. Paccayānuloma Vibhaṅgavāra Hetu (Evaṁ itare dve gaṇanāpi sampayuttavāropi kātabbo.) 758 Saraṇo dhammo saraṇassa dhammassa hetupaccayena paccayo. (Arūpadukasadisaṁ, cattāri.) 759 Ārammaṇa Saraṇo dhammo saraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—rāgaṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ …pe… domanassaṁ uppajjati, diṭṭhiṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati, vicikicchaṁ ārabbha …pe… uddhaccaṁ ārabbha …pe… domanassaṁ ārabbha domanassaṁ uppajjati, diṭṭhi …pe… vicikicchā …pe… uddhaccaṁ uppajjati. Saraṇo dhammo araṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—ariyā pahīne kilese …pe… vikkhambhite kilese …pe… pubbe samudāciṇṇe …pe… saraṇe khandhe aniccato …pe… vipassati, cetopariyañāṇena saraṇacittasamaṅgissa cittaṁ jānāti. Saraṇā khandhā 1455 --- patthana2 13:759 cetopariyañāṇassa, pubbenivāsānussatiñāṇassa, yathākammūpagañāṇassa, anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. 760 Araṇo dhammo araṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo; dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ paccavekkhati, pubbe …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ paccavekkhanti, phalaṁ …pe… nibbānaṁ paccavekkhanti; nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Cakkhuṁ …pe… vatthuṁ araṇe khandhe aniccato …pe… vipassati, dibbena cakkhunā rūpaṁ passati …pe… anāgataṁsañāṇassa, āvajjanāya ārammaṇapaccayena paccayo. Araṇo dhammo saraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… pubbe …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ, araṇe khandhe assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. 761 Adhipati Saraṇo dhammo saraṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—rāgaṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati … diṭṭhi uppajjati; diṭṭhiṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati. Sahajātādhipati—saraṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ adhipatipaccayena paccayo. Saraṇo dhammo araṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—saraṇādhipati cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. Saraṇo dhammo saraṇassa ca araṇassa ca dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—saraṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. 762 Araṇo dhammo araṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo—ārammaṇādhipati, sahajātādhipati. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā paccavekkhati, pubbe …pe… jhānā …pe… ariyā maggā vuṭṭhahitvā maggaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, phalaṁ …pe… nibbānaṁ garuṁ katvā paccavekkhanti, nibbānaṁ gotrabhussa, vodānassa, maggassa, phalassa, adhipatipaccayena paccayo. Sahajātādhipati—araṇādhipati sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ adhipatipaccayena paccayo. Araṇo dhammo saraṇassa dhammassa adhipatipaccayena paccayo. Ārammaṇādhipati—dānaṁ …pe… sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ katvā taṁ garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati … diṭṭhi uppajjati; pubbe suciṇṇāni …pe… jhānā …pe… cakkhuṁ …pe… vatthuṁ, araṇe khandhe garuṁ katvā assādeti abhinandati, taṁ garuṁ katvā rāgo uppajjati … diṭṭhi uppajjati. 763 Anantarādi Saraṇo dhammo saraṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā saraṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ saraṇānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. Saraṇo dhammo araṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—saraṇā khandhā vuṭṭhānassa anantarapaccayena paccayo. 764 Araṇo dhammo araṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—purimā purimā araṇā khandhā pacchimānaṁ pacchimānaṁ araṇānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo; anulomaṁ gotrabhussa …pe… phalasamāpattiyā anantarapaccayena paccayo. Araṇo dhammo saraṇassa dhammassa anantarapaccayena paccayo—āvajjanā saraṇānaṁ khandhānaṁ anantarapaccayena paccayo. 765 Samanantarapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … pañca … aññamaññapaccayena paccayo … dve … nissayapaccayena paccayo … satta. 766 Upanissaya Saraṇo dhammo saraṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—rāgaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; dosaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati, rāgo …pe… patthanā rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. Saraṇo dhammo araṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo—anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—rāgaṁ upanissāya dānaṁ deti, sīlaṁ …pe… uposathakammaṁ karoti, jhānaṁ uppādeti, vipassanaṁ …pe… maggaṁ …pe… 1456 --- patthana2 13:766 abhiññaṁ …pe… samāpattiṁ uppādeti; dosaṁ …pe… patthanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti, rāgo …pe… patthanā saddhāya …pe… paññāya … kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa … maggassa … phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 767 Araṇo dhammo araṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti; sīlaṁ …pe… paññaṁ … kāyikaṁ sukhaṁ … kāyikaṁ dukkhaṁ … utuṁ … bhojanaṁ … senāsanaṁ upanissāya dānaṁ deti …pe… samāpattiṁ uppādeti; saddhā …pe… senāsanaṁ saddhāya …pe… paññāya … kāyikassa sukhassa … kāyikassa dukkhassa … maggassa … phalasamāpattiyā upanissayapaccayena paccayo. 768 Araṇo dhammo saraṇassa dhammassa upanissayapaccayena paccayo— ārammaṇūpanissayo, anantarūpanissayo, pakatūpanissayo …pe…. Pakatūpanissayo—saddhaṁ upanissāya mānaṁ jappeti, diṭṭhiṁ gaṇhāti; sīlaṁ …pe… senāsanaṁ upanissāya pāṇaṁ hanati …pe… saṅghaṁ bhindati; saddhā …pe… senāsanaṁ rāgassa …pe… patthanāya upanissayapaccayena paccayo. 769 Purejātādi Araṇo dhammo araṇassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ aniccato …pe… vipassati …pe… dibbena cakkhunā rūpaṁ passati, dibbāya sotadhātuyā saddaṁ suṇāti, rūpāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe…. Vatthupurejātaṁ—cakkhāyatanaṁ cakkhuviññāṇassa …pe… kāyāyatanaṁ kāyaviññāṇassa …pe… vatthu araṇānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. Araṇo dhammo saraṇassa dhammassa purejātapaccayena paccayo—ārammaṇapurejātaṁ, vatthupurejātaṁ. Ārammaṇapurejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati. Vatthupurejātaṁ—vatthu saraṇānaṁ khandhānaṁ purejātapaccayena paccayo. 770 Pacchājātapaccayena paccayo … dve … āsevanapaccayena paccayo … dve. 771 Kamma Saraṇo dhammo saraṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo—saraṇā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ kammapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—saraṇā cetanā cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. Nānākkhaṇikā—saraṇā cetanā vipākānaṁ khandhānaṁ kaṭattā ca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. (Mūlaṁ kātabbaṁ.) Saraṇā cetanā sampayuttakānaṁ khandhānaṁ cittasamuṭṭhānānañca rūpānaṁ kammapaccayena paccayo. 772 Araṇo dhammo araṇassa dhammassa kammapaccayena paccayo—sahajātā, nānākkhaṇikā. Sahajātā—(Saṅkhittaṁ.) 773 Vipākapaccayena paccayo … ekaṁ … āhārapaccayena paccayo … cattāri … indriyapaccayena paccayo … cattāri … jhānapaccayena paccayo … cattāri … maggapaccayena paccayo … cattāri … sampayuttapaccayena paccayo … dve … vippayuttapaccayena paccayo … tīṇi. (Arūpadukasadisā.) 774 Atthi Saraṇo dhammo saraṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) Saraṇo dhammo araṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Saraṇo dhammo saraṇassa ca araṇassa ca dhammassa atthipaccayena paccayo. (Saṅkhittaṁ.) 775 Araṇo dhammo araṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, purejātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Araṇo dhammo saraṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo. Purejātaṁ—cakkhuṁ …pe… vatthuṁ assādeti abhinandati, taṁ ārabbha rāgo uppajjati …pe… domanassaṁ uppajjati, vatthu saraṇānaṁ khandhānaṁ atthipaccayena paccayo. 776 Saraṇo ca araṇo ca dhammā saraṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo— sahajātaṁ, purejātaṁ. (Saṅkhittaṁ.) Saraṇo ca araṇo ca dhammā araṇassa dhammassa atthipaccayena paccayo—sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. Sahajātā—saraṇā khandhā ca mahābhūtā ca cittasamuṭṭhānānaṁ rūpānaṁ atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—saraṇā khandhā ca kabaḷīkāro āhāro ca imassa kāyassa atthipaccayena paccayo. Pacchājātā—saraṇā khandhā ca rūpajīvitindriyañca kaṭattārūpānaṁ 1457 --- patthana2 13:776 atthipaccayena paccayo. 777 Saṅkhyāvāra Suddha Hetuyā cattāri, ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca, anantare cattāri, samanantare cattāri, sahajāte pañca, aññamaññe dve, nissaye satta, upanissaye cattāri, purejāte dve, pacchājāte dve, āsevane dve, kamme cattāri, vipāke ekaṁ, āhāre cattāri, indriye cattāri, jhāne cattāri, magge cattāri, sampayutte dve, vippayutte tīṇi, atthiyā satta, natthiyā cattāri, vigate cattāri, avigate satta. 778 Paccanīyuddhāra Saraṇo dhammo saraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo. Saraṇo dhammo araṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo. Saraṇo dhammo saraṇassa ca araṇassa ca dhammassa sahajātapaccayena paccayo. 779 Araṇo dhammo araṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … sahajātapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo … pacchājātapaccayena paccayo … kammapaccayena paccayo … āhārapaccayena paccayo … indriyapaccayena paccayo. Araṇo dhammo saraṇassa dhammassa ārammaṇapaccayena paccayo … upanissayapaccayena paccayo … purejātapaccayena paccayo. 780 Saraṇo ca araṇo ca dhammā saraṇassa dhammassa sahajātaṁ, purejātaṁ. Saraṇo ca araṇo ca dhammā araṇassa dhammassa sahajātaṁ, pacchājātaṁ, āhāraṁ, indriyaṁ. 781 2.13.18.7.2. Paccayapaccanīya Saṅkhyāvāra Suddha Nahetuyā satta, naārammaṇe satta, naadhipatiyā satta, naanantare nasamanantare satta, nasahajāte pañca, naaññamaññe pañca, nanissaye pañca, naupanissaye satta, napurejāte cha, napacchājāte satta …pe… nasampayutte pañca, navippayutte cattāri, noatthiyā cattāri, nonatthiyā satta, novigate satta, noavigate cattāri. 782 2.13.18.7.3. Paccayānulomapaccanīya Hetupaccayā naārammaṇe cattāri, naadhipatiyā cattāri …pe… nasamanantare cattāri, naaññamaññe dve, naupanissaye cattāri …pe… nasampayutte dve, navippayutte dve, nonatthiyā cattāri, novigate cattāri. 783 2.13.18.7.4. Paccayapaccanīyānuloma Nahetupaccayā ārammaṇe cattāri, adhipatiyā pañca, anantare cattāri (anulomamātikā gahetabbā) …pe… avigate satta. 784 Saraṇadukaṁ niṭṭhitaṁ. 785 Piṭṭhidukaṁ niṭṭhitaṁ. 786 Dhammānulome dukapaṭṭhānaṁ niṭṭhitaṁ. ya2 0 2 Khandhayamaka 2.2 Pavattivāra 2.2.3. Uppādanirodhavāra |2.3| 2.2.3.1 Paccuppannavāra 2.2.3.1.1. Anulomapuggala Yassa rūpakkhandho uppajjati tassa vedanākkhandho nirujjhatīti? No. 2 Yassa vā pana vedanākkhandho nirujjhati tassa rūpakkhandho uppajjatīti? No. 3 Yassa vedanākkhandho uppajjati tassa saññākkhandho nirujjhatīti? No. 4 Yassa vā pana saññākkhandho nirujjhati tassa vedanākkhandho uppajjatīti? No. 5 2.2.3.1.2. Anulomaokāsa Yattha rūpakkhandho uppajjati tattha vedanākkhandho nirujjhatīti? 6 Asaññasatte tattha rūpakkhandho uppajjati, no ca tattha vedanākkhandho nirujjhati. Pañcavokāre tattha rūpakkhandho ca uppajjati vedanākkhandho ca nirujjhati. 7 Yattha vā pana vedanākkhandho nirujjhati tattha rūpakkhandho uppajjatīti? 8 Arūpe tattha vedanākkhandho nirujjhati, no ca tattha rūpakkhandho uppajjati. Pañcavokāre tattha vedanākkhandho ca nirujjhati rūpakkhandho ca uppajjati. 9 Yattha vedanākkhandho uppajjati tattha saññākkhandho nirujjhatīti? Āmantā. 10 Yattha vā pana saññākkhandho nirujjhati tattha vedanākkhandho uppajjatīti? Āmantā. 11 2.2.3.1.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho uppajjati tassa tattha vedanākkhandho nirujjhatīti? No. 12 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho nirujjhati tassa tattha rūpakkhandho uppajjatīti? No. 13 Yassa yattha vedanākkhandho uppajjati tassa tattha saññākkhandho nirujjhatīti? No. 14 1458 --- ya2 2.3:14 Yassa vā pana yattha saññākkhandho nirujjhati tassa tattha vedanākkhandho uppajjatīti? No. 15 2.2.3.1.4. Paccanīkapuggala Yassa rūpakkhandho nuppajjati tassa vedanākkhandho na nirujjhatīti? 16 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho nuppajjati, no ca tesaṁ vedanākkhandho na nirujjhati. Arūpaṁ upapajjantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho ca nuppajjati vedanākkhandho ca na nirujjhati. 17 Yassa vā pana vedanākkhandho na nirujjhati tassa rūpakkhandho nuppajjatīti? 18 Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho na nirujjhati, no ca tesaṁ rūpakkhandho nuppajjati. Arūpaṁ upapajjantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca na nirujjhati rūpakkhandho ca nuppajjati. 19 Yassa vedanākkhandho nuppajjati tassa saññākkhandho na nirujjhatīti? 20 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho nuppajjati, no ca tesaṁ saññākkhandho na nirujjhati. Asaññasattānaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca nuppajjati saññākkhandho ca na nirujjhati. 21 Yassa vā pana saññākkhandho na nirujjhati tassa vedanākkhandho nuppajjatīti? 22 Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saññākkhandho na nirujjhati, no ca tesaṁ vedanākkhandho nuppajjati. Asaññasattānaṁ tesaṁ saññākkhandho ca na nirujjhati vedanākkhandho ca nuppajjati. 23 2.2.3.1.5. Paccanīkaokāsa Yattha rūpakkhandho nuppajjati tattha vedanākkhandho na nirujjhatīti? Nirujjhati. 24 Yattha vā pana vedanākkhandho na nirujjhati tattha rūpakkhandho nuppajjatīti? Uppajjati. 25 Yattha vedanākkhandho nuppajjati tattha saññākkhandho na nirujjhatīti? Āmantā. 26 Yattha vā pana saññākkhandho na nirujjhati tattha vedanākkhandho nuppajjatīti? Āmantā. 27 2.2.3.1.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho nuppajjati tassa tattha vedanākkhandho na nirujjhatīti? 28 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhati. Arūpaṁ upapajjantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca nuppajjati vedanākkhandho ca na nirujjhati. 29 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho na nirujjhati tassa tattha rūpakkhandho nuppajjatīti? 30 Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjati. Arūpaṁ upapajjantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca na nirujjhati rūpakkhandho ca nuppajjati. 31 Yassa yattha vedanākkhandho nuppajjati tassa tattha saññākkhandho na nirujjhatīti? 32 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjati, no ca tesaṁ tattha saññākkhandho na nirujjhati. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nuppajjati saññākkhandho ca na nirujjhati. 33 Yassa vā pana yattha saññākkhandho na nirujjhati tassa tattha vedanākkhandho nuppajjatīti? 34 Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjati. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho ca na nirujjhati vedanākkhandho ca nuppajjati. 35 2.2.3.2. Atītavāra 2.2.3.2.1. Anulomapuggala Yassa rūpakkhandho uppajjittha tassa vedanākkhandho nirujjhitthāti? Āmantā. 36 Yassa vā pana vedanākkhandho nirujjhittha tassa rūpakkhandho uppajjitthāti? Āmantā. 37 Yassa vedanākkhandho uppajjittha tassa saññākkhandho nirujjhitthāti? Āmantā. 38 Yassa vā pana saññākkhandho nirujjhittha tassa vedanākkhandho uppajjitthāti? Āmantā. 39 2.2.3.2.2. Anulomaokāsa Yattha rūpakkhandho uppajjittha …pe…. 40 2.2.3.2.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho uppajjittha tassa tattha vedanākkhandho nirujjhitthāti? 41 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjittha, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca uppajjittha vedanākkhandho ca nirujjhittha. 42 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho nirujjhittha tassa tattha rūpakkhandho uppajjitthāti? 43 Arūpānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho 1459 --- ya2 2.3:43 nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nirujjhittha rūpakkhandho ca uppajjittha. 44 Yassa yattha vedanākkhandho uppajjittha tassa tattha saññākkhandho nirujjhitthāti? Āmantā. 45 Yassa vā pana yattha saññākkhandho nirujjhittha tassa tattha vedanākkhandho uppajjitthāti? Āmantā. 46 2.2.3.2.4. Paccanīkapuggala Yassa rūpakkhandho nuppajjittha tassa vedanākkhandho na nirujjhitthāti? Natthi. 47 Yassa vā pana vedanākkhandho na nirujjhittha tassa rūpakkhandho nuppajjitthāti? Natthi. 48 Yassa vedanākkhandho nuppajjittha tassa saññākkhandho na nirujjhitthāti? Natthi. 49 Yassa vā pana saññākkhandho na nirujjhittha tassa vedanākkhandho nuppajjitthāti? Natthi. 50 2.2.3.2.5. Paccanīkaokāsa Yattha rūpakkhandho nuppajjittha …pe…. 51 2.2.3.2.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho nuppajjittha tassa tattha vedanākkhandho na nirujjhitthāti? 52 Arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca nuppajjittha vedanākkhandho ca na nirujjhittha. 53 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho na nirujjhittha tassa tattha rūpakkhandho nuppajjitthāti? 54 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca na nirujjhittha rūpakkhandho ca nuppajjittha. 55 Yassa yattha vedanākkhandho nuppajjittha tassa tattha saññākkhandho na nirujjhitthāti? Āmantā. 56 Yassa vā pana yattha saññākkhandho na nirujjhittha tassa tattha vedanākkhandho nuppajjitthāti? Āmantā. 57 2.2.3.3. Anāgatavāra 2.2.3.3.1. Anulomapuggala Yassa rūpakkhandho uppajjissati tassa vedanākkhandho nirujjhissatīti? Āmantā. 58 Yassa vā pana vedanākkhandho nirujjhissati tassa rūpakkhandho uppajjissatīti? 59 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ vedanākkhandho nirujjhissati, no ca tesaṁ rūpakkhandho uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca nirujjhissati rūpakkhandho ca uppajjissati. 60 Yassa vedanākkhandho uppajjissati tassa saññākkhandho nirujjhissatīti? Āmantā. 61 Yassa vā pana saññākkhandho nirujjhissati tassa vedanākkhandho uppajjissatīti? 62 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saññākkhandho nirujjhissati, no ca tesaṁ vedanākkhandho uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ saññākkhandho ca nirujjhissati vedanākkhandho ca uppajjissati. 63 2.2.3.3.2. Anulomaokāsa Yattha rūpakkhandho uppajjissati …pe…. 64 2.2.3.3.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho uppajjissati tassa tattha vedanākkhandho nirujjhissatīti? 65 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjissati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhissati. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca uppajjissati vedanākkhandho ca nirujjhissati. 66 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho nirujjhissati tassa tattha rūpakkhandho uppajjissatīti? 67 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nirujjhissati rūpakkhandho ca uppajjissati. 68 Yassa yattha vedanākkhandho uppajjissati tassa tattha saññākkhandho nirujjhissatīti? Āmantā. 69 Yassa vā pana yattha saññākkhandho nirujjhissati tassa tattha vedanākkhandho uppajjissatīti? 70 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho ca nirujjhissati vedanākkhandho ca uppajjissati. 71 2.2.3.3.4. Paccanīkapuggala Yassa rūpakkhandho nuppajjissati tassa vedanākkhandho na nirujjhissatīti? 72 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ rūpakkhandho nuppajjissati, no ca tesaṁ vedanākkhandho na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ 1460 --- ya2 2.3:72 rūpakkhandho ca nuppajjissati vedanākkhandho ca na nirujjhissati. 73 Yassa vā pana vedanākkhandho na nirujjhissati tassa rūpakkhandho nuppajjissatīti? Āmantā. 74 Yassa vedanākkhandho nuppajjissati tassa saññākkhandho na nirujjhissatīti? 75 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho nuppajjissati, no ca tesaṁ saññākkhandho na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca nuppajjissati saññākkhandho ca na nirujjhissati. 76 Yassa vā pana saññākkhandho na nirujjhissati tassa vedanākkhandho nuppajjissatīti? Āmantā. 77 2.2.3.3.5. Paccanīkaokāsa Yattha rūpakkhandho nuppajjissati …pe…. 78 2.2.3.3.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho nuppajjissati tassa tattha vedanākkhandho na nirujjhissatīti? 79 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca nuppajjissati vedanākkhandho ca na nirujjhissati. 80 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho na nirujjhissati tassa tattha rūpakkhandho nuppajjissatīti? 81 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca na nirujjhissati rūpakkhandho ca nuppajjissati. 82 Yassa yattha vedanākkhandho nuppajjissati tassa tattha saññākkhandho na nirujjhissatīti? 83 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha saññākkhandho na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nuppajjissati saññākkhandho ca na nirujjhissati. 84 Yassa vā pana yattha saññākkhandho na nirujjhissati tassa tattha vedanākkhandho nuppajjissatīti? Āmantā. 85 2.2.3.4. Paccuppannātītavāra 2.2.3.4.1. Anulomapuggala Yassa rūpakkhandho uppajjati tassa vedanākkhandho nirujjhitthāti? Āmantā. 86 Yassa vā pana vedanākkhandho nirujjhittha tassa rūpakkhandho uppajjatīti? 87 Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho nirujjhittha, no ca tesaṁ rūpakkhandho uppajjati. Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca nirujjhittha rūpakkhandho ca uppajjati …pe…. 88 (Yathā uppādavāre paccuppannātītaṁ vibhattaṁ tathā idha vibhajitabbaṁ.) 89 2.2.3.5. Paccuppannānāgatavāra 2.2.3.5.1. Anulomapuggala Yassa rūpakkhandho uppajjati tassa vedanākkhandho nirujjhissatīti? Āmantā. 90 Yassa vā pana vedanākkhandho nirujjhissati tassa rūpakkhandho uppajjatīti? 91 Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho nirujjhissati, no ca tesaṁ rūpakkhandho uppajjati. Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca nirujjhissati rūpakkhandho ca uppajjati. 92 Yassa vedanākkhandho uppajjati tassa saññākkhandho nirujjhissatīti? Āmantā. 93 Yassa vā pana saññākkhandho nirujjhissati tassa vedanākkhandho uppajjatīti? 94 Sabbesaṁ cavantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saññākkhandho nirujjhissati, no ca tesaṁ vedanākkhandho uppajjati. Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saññākkhandho ca nirujjhissati vedanākkhandho ca uppajjati. 95 2.2.3.5.2. Anulomaokāsa Yattha rūpakkhandho uppajjati …pe…. 96 2.2.3.5.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho uppajjati tassa tattha vedanākkhandho nirujjhissatīti? 97 Asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhissati. Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca uppajjati vedanākkhandho ca nirujjhissati. 98 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho nirujjhissati tassa tattha rūpakkhandho uppajjatīti? 99 Pañcavokārā cavantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjati. Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nirujjhissati rūpakkhandho ca uppajjati. 100 Yassa yattha 1461 --- ya2 2.3:100 vedanākkhandho uppajjati tassa tattha saññākkhandho nirujjhissatīti? Āmantā. 101 Yassa vā pana yattha saññākkhandho nirujjhissati tassa tattha vedanākkhandho uppajjatīti? 102 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjati. Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho ca nirujjhissati vedanākkhandho ca uppajjati. 103 2.2.3.5.4. Paccanīkapuggala Yassa rūpakkhandho nuppajjati tassa vedanākkhandho na nirujjhissatīti? 104 Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho nuppajjati, no ca tesaṁ vedanākkhandho na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho ca nuppajjati vedanākkhandho ca na nirujjhissati. 105 Yassa vā pana vedanākkhandho na nirujjhissati tassa rūpakkhandho nuppajjatīti? Āmantā. 106 Yassa vedanākkhandho nuppajjati tassa saññākkhandho na nirujjhissatīti? 107 Sabbesaṁ cavantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho nuppajjati, no ca tesaṁ saññākkhandho na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca nuppajjati saññākkhandho ca na nirujjhissati. 108 Yassa vā pana saññākkhandho na nirujjhissati tassa vedanākkhandho nuppajjatīti? Āmantā. 109 2.2.3.5.5. Paccanīkaokāsa Yattha rūpakkhandho nuppajjati …pe…. 110 2.2.3.5.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho nuppajjati tassa tattha vedanākkhandho na nirujjhissatīti? 111 Pañcavokārā cavantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca nuppajjati vedanākkhandho ca na nirujjhissati. 112 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho na nirujjhissati tassa tattha rūpakkhandho nuppajjatīti? 113 Asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjati. Parinibbantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca na nirujjhissati rūpakkhandho ca nuppajjati. 114 Yassa yattha vedanākkhandho nuppajjati tassa tattha saññākkhandho na nirujjhissatīti? 115 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjati, no ca tesaṁ tattha saññākkhandho na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nuppajjati saññākkhandho ca na nirujjhissati. 116 Yassa vā pana yattha saññākkhandho na nirujjhissati tassa tattha vedanākkhandho nuppajjatīti? Āmantā. 117 2.2.3.6. Atītānāgatavāra 2.2.3.6.1. Anulomapuggala Yassa rūpakkhandho uppajjittha tassa vedanākkhandho nirujjhissatīti? 118 Parinibbantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho uppajjittha, no ca tesaṁ vedanākkhandho nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ rūpakkhandho ca uppajjittha vedanākkhandho ca nirujjhissati. 119 Yassa vā pana vedanākkhandho nirujjhissati tassa rūpakkhandho uppajjitthāti? Āmantā. 120 Yassa vedanākkhandho uppajjittha tassa saññākkhandho nirujjhissatīti? 121 Parinibbantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho uppajjittha, no ca tesaṁ saññākkhandho nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca uppajjittha saññākkhandho ca nirujjhissati. 122 Yassa vā pana saññākkhandho nirujjhissati tassa vedanākkhandho uppajjitthāti? Āmantā. 123 2.2.3.6.2. Anulomaokāsa Yattha rūpakkhandho uppajjittha …pe…. 124 2.2.3.6.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho uppajjittha tassa tattha vedanākkhandho nirujjhissatīti? 125 Pañcavokāre parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjittha, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca uppajjittha vedanākkhandho ca nirujjhissati. 126 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho nirujjhissati tassa tattha rūpakkhandho uppajjitthāti? 127 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjittha. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nirujjhissati 1462 --- ya2 2.3:127 rūpakkhandho ca uppajjittha. 128 Yassa yattha vedanākkhandho uppajjittha tassa tattha saññākkhandho nirujjhissatīti? 129 Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjittha, no ca tesaṁ tattha saññākkhandho nirujjhissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca uppajjittha saññākkhandho ca nirujjhissati. 130 Yassa vā pana yattha saññākkhandho nirujjhissati tassa tattha vedanākkhandho uppajjitthāti? 131 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho ca nirujjhissati vedanākkhandho ca uppajjittha. 132 2.2.3.6.4. Paccanīkapuggala Yassa rūpakkhandho nuppajjittha tassa vedanākkhandho na nirujjhissatīti? Natthi. 133 Yassa vā pana vedanākkhandho na nirujjhissati tassa rūpakkhandho nuppajjitthāti? Uppajjittha. 134 Yassa vedanākkhandho nuppajjittha tassa saññākkhandho na nirujjhissatīti? Natthi. 135 Yassa vā pana saññākkhandho na nirujjhissati tassa vedanākkhandho nuppajjitthāti? Uppajjittha. 136 2.2.3.6.5. Paccanīkaokāsa Yattha rūpakkhandho nuppajjittha …pe…. 137 2.2.3.6.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho nuppajjittha tassa tattha vedanākkhandho na nirujjhissatīti? 138 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhissati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca nuppajjittha vedanākkhandho ca na nirujjhissati. 139 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho na nirujjhissati tassa tattha rūpakkhandho nuppajjitthāti? 140 Pañcavokāre parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca na nirujjhissati rūpakkhandho ca nuppajjittha. 141 Yassa yattha vedanākkhandho nuppajjittha tassa tattha saññākkhandho na nirujjhissatīti? 142 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha saññākkhandho na nirujjhissati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nuppajjittha saññākkhandho ca na nirujjhissati. 143 Yassa vā pana yattha saññākkhandho na nirujjhissati tassa tattha vedanākkhandho nuppajjitthāti? 144 Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho ca na nirujjhissati vedanākkhandho ca nuppajjittha. 145 Uppādanirodhavāro. 146 Pavattivāro niṭṭhito. 0 2 Khandhayamaka 2.3 Pariññāvāra 2.3.4. Paccuppannātītavāra |3.4| Yo rūpakkhandhaṁ parijānāti so vedanākkhandhaṁ parijānitthāti? No. 2 Yo vā pana vedanākkhandhaṁ parijānittha so rūpakkhandhaṁ parijānātīti? No. 3 Yo rūpakkhandhaṁ na parijānāti so vedanākkhandhaṁ na parijānitthāti? 4 Arahā rūpakkhandhaṁ na parijānāti, no ca vedanākkhandhaṁ na parijānittha. Aggamaggasamaṅgiñca arahantañca ṭhapetvā avasesā puggalā rūpakkhandhañca na parijānanti vedanākkhandhañca na parijānittha. 5 Yo vā pana vedanākkhandhaṁ na parijānittha so rūpakkhandhaṁ na parijānātīti? 6 Aggamaggasamaṅgī vedanākkhandhaṁ na parijānittha, no ca rūpakkhandhaṁ na parijānāti. Aggamaggasamaṅgiñca arahantañca ṭhapetvā avasesā puggalā vedanākkhandhañca na parijānittha rūpakkhandhañca na parijānanti. 0 2 Khandhayamaka 2.2 Pavattivāra 2.2.2. Nirodhavāra |2.2| 2.2.2.1 Paccuppannavāra 2.2.2.1.1. Anulomapuggala Yassa rūpakkhandho nirujjhati tassa vedanākkhandho nirujjhatīti? 2 Asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho nirujjhati, no ca tesaṁ vedanākkhandho nirujjhati. Pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho ca nirujjhati vedanākkhandho ca nirujjhati. 3 Yassa vā pana vedanākkhandho nirujjhati tassa rūpakkhandho nirujjhatīti? 4 Arūpā cavantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho nirujjhati, no ca tesaṁ rūpakkhandho 1463 --- ya2 2.2:4 nirujjhati. Pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca nirujjhati rūpakkhandho ca nirujjhati. 5 2.2.2.1.2. Anulomaokāsa Yattha rūpakkhandho nirujjhati tattha vedanākkhandho nirujjhatīti? 6 Asaññasatte tattha rūpakkhandho nirujjhati, no ca tattha vedanākkhandho nirujjhati. Pañcavokāre tattha rūpakkhandho ca nirujjhati vedanākkhandho ca nirujjhati. 7 Yattha vā pana vedanākkhandho nirujjhati tattha rūpakkhandho nirujjhatīti? 8 Arūpe tattha vedanākkhandho nirujjhati, no ca tattha rūpakkhandho nirujjhati. Pañcavokāre tattha vedanākkhandho ca nirujjhati rūpakkhandho ca nirujjhati. 9 2.2.2.1.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho nirujjhati tassa tattha vedanākkhandho nirujjhatīti? 10 Asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho nirujjhati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhati. Pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca nirujjhati vedanākkhandho ca nirujjhati. 11 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho nirujjhati tassa tattha rūpakkhandho nirujjhatīti? 12 Arūpā cavantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho nirujjhati. Pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nirujjhati rūpakkhandho ca nirujjhati. 13 2.2.2.1.4. Paccanīkapuggala Yassa rūpakkhandho na nirujjhati tassa vedanākkhandho na nirujjhatīti? 14 Arūpā cavantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho na nirujjhati, no ca tesaṁ vedanākkhandho na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho ca na nirujjhati vedanākkhandho ca na nirujjhati. 15 Yassa vā pana vedanākkhandho na nirujjhati tassa rūpakkhandho na nirujjhatīti? 16 Asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho na nirujjhati, no ca tesaṁ rūpakkhandho na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca na nirujjhati rūpakkhandho ca na nirujjhati. 17 2.2.2.1.5. Paccanīkaokāsa Yattha rūpakkhandho na nirujjhati tattha vedanākkhandho na nirujjhatīti? Nirujjhati. 18 Yattha vā pana vedanākkhandho na nirujjhati tattha rūpakkhandho na nirujjhatīti? Nirujjhati. 19 2.2.2.1.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho na nirujjhati tassa tattha vedanākkhandho na nirujjhatīti? 20 Arūpā cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca na nirujjhati vedanākkhandho ca na nirujjhati. 21 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho na nirujjhati tassa tattha rūpakkhandho na nirujjhatīti? 22 Asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca na nirujjhati rūpakkhandho ca na nirujjhati. 23 2.2.2.2. Atītavāra 2.2.2.2.1. Anulomapuggala Yassa rūpakkhandho nirujjhittha tassa vedanākkhandho nirujjhitthāti? Āmantā. 24 Yassa vā pana vedanākkhandho nirujjhittha tassa rūpakkhandho nirujjhitthāti? Āmantā. 25 2.2.2.2.2. Anulomaokāsa Yattha rūpakkhandho nirujjhittha tattha vedanākkhandho nirujjhitthāti? 26 Asaññasatte tattha rūpakkhandho nirujjhittha, no ca tattha vedanākkhandho nirujjhittha. Pañcavokāre tattha rūpakkhandho ca nirujjhittha vedanākkhandho ca nirujjhittha. 27 Yattha vā pana vedanākkhandho nirujjhittha tattha rūpakkhandho nirujjhitthāti? 28 Arūpe tattha vedanākkhandho nirujjhittha, no ca tattha rūpakkhandho nirujjhittha. Pañcavokāre tattha vedanākkhandho ca nirujjhittha rūpakkhandho ca nirujjhittha. 29 2.2.2.2.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho nirujjhittha tassa tattha vedanākkhandho nirujjhitthāti? 30 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca nirujjhittha vedanākkhandho ca nirujjhittha. 31 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho nirujjhittha tassa tattha rūpakkhandho nirujjhitthāti? 32 Arūpānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho 1464 --- ya2 2.2:32 nirujjhittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nirujjhittha rūpakkhandho ca nirujjhittha. 33 2.2.2.2.4. Paccanīkapuggala Yassa rūpakkhandho na nirujjhittha tassa vedanākkhandho na nirujjhitthāti? Natthi. 34 Yassa vā pana vedanākkhandho na nirujjhittha tassa rūpakkhandho na nirujjhitthāti? Natthi. 35 2.2.2.2.5. Paccanīkaokāsa Yattha rūpakkhandho na nirujjhittha tattha vedanākkhandho na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 36 Yattha vā pana vedanākkhandho na nirujjhittha tattha rūpakkhandho na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 37 2.2.2.2.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho na nirujjhittha tassa tattha vedanākkhandho na nirujjhitthāti? 38 Arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca na nirujjhittha vedanākkhandho ca na nirujjhittha. 39 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho na nirujjhittha tassa tattha rūpakkhandho na nirujjhitthāti? 40 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho na nirujjhittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca na nirujjhittha rūpakkhandho ca na nirujjhittha. 41 2.2.2.3. Anāgatavāra 2.2.2.3.1. Anulomapuggala Yassa rūpakkhandho nirujjhissati tassa vedanākkhandho nirujjhissatīti? Āmantā. 42 Yassa vā pana vedanākkhandho nirujjhissati tassa rūpakkhandho nirujjhissatīti? 43 Pacchimabhavikānaṁ arūpaṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho nirujjhissati, no ca tesaṁ rūpakkhandho nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca nirujjhissati rūpakkhandho ca nirujjhissati. 44 2.2.2.3.2. Anulomaokāsa Yattha rūpakkhandho nirujjhissati tattha vedanākkhandho nirujjhissatīti? 45 Asaññasatte tattha rūpakkhandho nirujjhissati, no ca tattha vedanākkhandho nirujjhissati. Pañcavokāre tattha rūpakkhandho ca nirujjhissati vedanākkhandho ca nirujjhissati. 46 Yattha vā pana vedanākkhandho nirujjhissati tattha rūpakkhandho nirujjhissatīti? 47 Arūpe tattha vedanākkhandho nirujjhissati, no ca tattha rūpakkhandho nirujjhissati. Pañcavokāre tattha vedanākkhandho ca nirujjhissati rūpakkhandho ca nirujjhissati. 48 2.2.2.3.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho nirujjhissati tassa tattha vedanākkhandho nirujjhissatīti? 49 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhissati. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca nirujjhissati vedanākkhandho ca nirujjhissati. 50 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho nirujjhissati tassa tattha rūpakkhandho nirujjhissatīti? 51 Arūpānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho nirujjhissati. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nirujjhissati rūpakkhandho ca nirujjhissati. 52 2.2.2.3.4. Paccanīkapuggala Yassa rūpakkhandho na nirujjhissati tassa vedanākkhandho na nirujjhissatīti? 53 Pacchimabhavikānaṁ arūpaṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho na nirujjhissati, no ca tesaṁ vedanākkhandho na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho ca na nirujjhissati vedanākkhandho ca na nirujjhissati. 54 Yassa vā pana vedanākkhandho na nirujjhissati tassa rūpakkhandho na nirujjhissatīti? Āmantā. 55 2.2.2.3.5. Paccanīkaokāsa Yattha rūpakkhandho na nirujjhissati tattha vedanākkhandho na nirujjhissatīti? Nirujjhissati. 56 Yattha vā pana vedanākkhandho na nirujjhissati tattha rūpakkhandho na nirujjhissatīti? Nirujjhissati. 57 2.2.2.3.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho na nirujjhissati tassa tattha vedanākkhandho na nirujjhissatīti? 58 Arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca na nirujjhissati vedanākkhandho ca na nirujjhissati. 59 Yassa vā pana yattha 1465 --- ya2 2.2:59 vedanākkhandho na nirujjhissati tassa tattha rūpakkhandho na nirujjhissatīti? 60 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca na nirujjhissati rūpakkhandho ca na nirujjhissati. 61 2.2.2.4. Paccuppannātītavāra 2.2.2.4.1. Anulomapuggala Yassa rūpakkhandho nirujjhati tassa vedanākkhandho nirujjhitthāti? Āmantā. 62 Yassa vā pana vedanākkhandho nirujjhittha tassa rūpakkhandho nirujjhatīti? 63 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ arūpā cavantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho nirujjhittha, no ca tesaṁ rūpakkhandho nirujjhati. Pañcavokārā cavantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca nirujjhittha rūpakkhandho ca nirujjhati. 64 Yassa vedanākkhandho nirujjhati tassa saññākkhandho nirujjhitthāti? Āmantā. 65 Yassa vā pana saññākkhandho nirujjhittha tassa vedanākkhandho nirujjhatīti? 66 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ saññākkhandho nirujjhittha, no ca tesaṁ vedanākkhandho nirujjhati. Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ saññākkhandho ca nirujjhittha vedanākkhandho ca nirujjhati. 67 2.2.2.4.2. Anulomaokāsa Yattha rūpakkhandho nirujjhati tattha vedanākkhandho nirujjhitthāti? 68 Asaññasatte tattha rūpakkhandho nirujjhati, no ca tattha vedanākkhandho nirujjhittha. Pañcavokāre tattha rūpakkhandho ca nirujjhati vedanākkhandho ca nirujjhittha. 69 Yattha vā pana vedanākkhandho nirujjhittha tattha rūpakkhandho nirujjhatīti? 70 Arūpe tattha vedanākkhandho nirujjhittha, no ca tattha rūpakkhandho nirujjhati. Pañcavokāre tattha vedanākkhandho ca nirujjhittha rūpakkhandho ca nirujjhati. 71 Yattha vedanākkhandho nirujjhati tattha saññākkhandho nirujjhitthāti? Āmantā. 72 Yattha vā pana saññākkhandho nirujjhittha tattha vedanākkhandho nirujjhatīti? Āmantā. 73 2.2.2.4.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho nirujjhati tassa tattha vedanākkhandho nirujjhitthāti? 74 Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho nirujjhati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhittha. Itaresaṁ pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca nirujjhati vedanākkhandho ca nirujjhittha. 75 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho nirujjhittha tassa tattha rūpakkhandho nirujjhatīti? 76 Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho nirujjhati. Pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nirujjhittha rūpakkhandho ca nirujjhati. 77 Yassa yattha vedanākkhandho nirujjhati tassa tattha saññākkhandho nirujjhitthāti? 78 Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhati, no ca tesaṁ tattha saññākkhandho nirujjhittha. Itaresaṁ catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nirujjhati saññākkhandho ca nirujjhittha. 79 Yassa vā pana yattha saññākkhandho nirujjhittha tassa tattha vedanākkhandho nirujjhatīti? 80 Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhati. Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho ca nirujjhittha vedanākkhandho ca nirujjhati. 81 2.2.2.4.4. Paccanīkapuggala Yassa rūpakkhandho na nirujjhati tassa vedanākkhandho na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 82 Yassa vā pana vedanākkhandho na nirujjhittha tassa rūpakkhandho na nirujjhatīti? Natthi. 83 Yassa vedanākkhandho na nirujjhati tassa saññākkhandho na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 84 Yassa vā pana saññākkhandho na nirujjhittha tassa vedanākkhandho na nirujjhatīti? Natthi. 85 2.2.2.4.5. Paccanīkaokāsa Yattha rūpakkhandho na nirujjhati (yatthakaṁ paripuṇṇaṁ kātabbaṁ.) 86 2.2.2.4.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho na nirujjhati tassa tattha vedanākkhandho na nirujjhitthāti? 87 Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho na nirujjhati, 1466 --- ya2 2.2:87 no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca na nirujjhati vedanākkhandho ca na nirujjhittha. 88 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho na nirujjhittha tassa tattha rūpakkhandho na nirujjhatīti? 89 Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho na nirujjhati. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca na nirujjhittha rūpakkhandho ca na nirujjhati. 90 Yassa yattha vedanākkhandho na nirujjhati tassa tattha saññākkhandho na nirujjhitthāti? 91 Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha saññākkhandho na nirujjhittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca na nirujjhati saññākkhandho ca na nirujjhittha. 92 Yassa vā pana yattha saññākkhandho na nirujjhittha tassa tattha vedanākkhandho na nirujjhatīti? 93 Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhati. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho ca na nirujjhittha vedanākkhandho ca na nirujjhati. 94 2.2.2.5. Paccuppannānāgatavāra 2.2.2.5.1. Anulomapuggala Yassa rūpakkhandho nirujjhati tassa vedanākkhandho nirujjhissatīti? 95 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho nirujjhati, no ca tesaṁ vedanākkhandho nirujjhissati. Itaresaṁ pañcavokārā cavantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho ca nirujjhati vedanākkhandho ca nirujjhissati. 96 Yassa vā pana vedanākkhandho nirujjhissati tassa rūpakkhandho nirujjhatīti? 97 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ arūpā cavantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho nirujjhissati, no ca tesaṁ rūpakkhandho nirujjhati. Pañcavokārā cavantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca nirujjhissati rūpakkhandho ca nirujjhati. 98 Yassa vedanākkhandho nirujjhati tassa saññākkhandho nirujjhissatīti? 99 Parinibbantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho nirujjhati, no ca tesaṁ saññākkhandho nirujjhissati. Itaresaṁ catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca nirujjhati saññākkhandho ca nirujjhissati. 100 Yassa vā pana saññākkhandho nirujjhissati tassa vedanākkhandho nirujjhatīti? 101 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ saññākkhandho nirujjhissati, no ca tesaṁ vedanākkhandho nirujjhati. Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ saññākkhandho ca nirujjhissati vedanākkhandho ca nirujjhati. 102 2.2.2.5.2. Anulomaokāsa Yattha rūpakkhandho nirujjhati …pe…. 103 2.2.2.5.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho nirujjhati tassa tattha vedanākkhandho nirujjhissatīti? 104 Pañcavokāre parinibbantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho nirujjhati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhissati. Itaresaṁ pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca nirujjhati vedanākkhandho ca nirujjhissati. 105 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho nirujjhissati tassa tattha rūpakkhandho nirujjhatīti? 106 Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho nirujjhati. Pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nirujjhissati rūpakkhandho ca nirujjhati. 107 Yassa yattha vedanākkhandho nirujjhati tassa tattha saññākkhandho nirujjhissatīti? 108 Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhati, no ca tesaṁ tattha saññākkhandho nirujjhissati. Itaresaṁ catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nirujjhati saññākkhandho ca nirujjhissati. 109 Yassa vā pana yattha saññākkhandho nirujjhissati tassa tattha vedanākkhandho nirujjhatīti? 110 Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhati. Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho ca nirujjhissati 1467 --- ya2 2.2:110 vedanākkhandho ca nirujjhati. 111 2.2.2.5.4. Paccanīkapuggala Yassa rūpakkhandho na nirujjhati tassa vedanākkhandho na nirujjhissatīti? 112 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ arūpā cavantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho na nirujjhati, no ca tesaṁ vedanākkhandho na nirujjhissati. Arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho ca na nirujjhati vedanākkhandho ca na nirujjhissati. 113 Yassa vā pana vedanākkhandho na nirujjhissati tassa rūpakkhandho na nirujjhatīti? 114 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho na nirujjhissati, no ca tesaṁ rūpakkhandho na nirujjhati. Arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca na nirujjhissati rūpakkhandho ca na nirujjhati. 115 Yassa vedanākkhandho na nirujjhati tassa saññākkhandho na nirujjhissatīti? Nirujjhissati. 116 Yassa vā pana saññākkhandho na nirujjhissati tassa vedanākkhandho na nirujjhatīti? Nirujjhati. 117 2.2.2.5.5. Paccanīkaokāsa Yattha rūpakkhandho na nirujjhati …pe…. 118 2.2.2.5.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho na nirujjhati tassa tattha vedanākkhandho na nirujjhissatīti? 119 Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhissati. Arūpe parinibbantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca na nirujjhati vedanākkhandho ca na nirujjhissati. 120 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho na nirujjhissati tassa tattha rūpakkhandho na nirujjhatīti? 121 Pañcavokāre parinibbantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho na nirujjhati. Arūpe parinibbantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca na nirujjhissati rūpakkhandho ca na nirujjhati. 122 Yassa yattha vedanākkhandho na nirujjhati tassa tattha saññākkhandho na nirujjhissatīti? 123 Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha saññākkhandho na nirujjhissati. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca na nirujjhati saññākkhandho ca na nirujjhissati. 124 Yassa vā pana yattha saññākkhandho na nirujjhissati tassa tattha vedanākkhandho na nirujjhatīti? 125 Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhati. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho ca na nirujjhissati vedanākkhandho ca na nirujjhati. 126 2.2.2.6. Atītānāgatavāra 2.2.2.6.1. Anulomapuggala Yassa rūpakkhandho nirujjhittha tassa vedanākkhandho nirujjhissatīti? 127 Parinibbantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho nirujjhittha, no ca tesaṁ vedanākkhandho nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ rūpakkhandho ca nirujjhittha vedanākkhandho ca nirujjhissati. 128 Yassa vā pana vedanākkhandho nirujjhissati tassa rūpakkhandho nirujjhitthāti? Āmantā. 129 Yassa vedanākkhandho nirujjhittha tassa saññākkhandho nirujjhissatīti? 130 Parinibbantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho nirujjhittha, no ca tesaṁ saññākkhandho nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca nirujjhittha saññākkhandho ca nirujjhissati. 131 Yassa vā pana saññākkhandho nirujjhissati tassa vedanākkhandho nirujjhitthāti? Āmantā. 132 2.2.2.6.2. Anulomaokāsa Yattha rūpakkhandho nirujjhittha …pe…. 133 2.2.2.6.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho nirujjhittha tassa tattha vedanākkhandho nirujjhissatīti? 134 Pañcavokāre parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca nirujjhittha vedanākkhandho ca nirujjhissati. 135 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho nirujjhissati tassa tattha rūpakkhandho nirujjhitthāti? 136 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho nirujjhittha. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nirujjhissati rūpakkhandho ca nirujjhittha. 137 Yassa 1468 --- ya2 2.2:137 yattha vedanākkhandho nirujjhittha tassa tattha saññākkhandho nirujjhissatīti? 138 Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha saññākkhandho nirujjhissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nirujjhittha saññākkhandho ca nirujjhissati. 139 Yassa vā pana yattha saññākkhandho nirujjhissati tassa tattha vedanākkhandho nirujjhitthāti? 140 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nirujjhittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho ca nirujjhissati vedanākkhandho ca nirujjhittha. 141 2.2.2.6.4. Paccanīkapuggala Yassa rūpakkhandho na nirujjhittha tassa vedanākkhandho na nirujjhissatīti? Natthi. 142 Yassa vā pana vedanākkhandho na nirujjhissati tassa rūpakkhandho na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 143 Yassa vedanākkhandho na nirujjhittha tassa saññākkhandho na nirujjhissatīti? Natthi. 144 Yassa vā pana saññākkhandho na nirujjhissati tassa vedanākkhandho na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 145 2.2.2.6.5. Paccanīkaokāsa Yattha rūpakkhandho na nirujjhittha …pe…. 146 2.2.2.6.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho na nirujjhittha tassa tattha vedanākkhandho na nirujjhissatīti? 147 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhissati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca na nirujjhittha, vedanākkhandho ca na nirujjhissati. 148 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho na nirujjhissati tassa tattha rūpakkhandho na nirujjhitthāti? 149 Pañcavokāre parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho na nirujjhittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca na nirujjhissati rūpakkhandho ca na nirujjhittha. 150 Yassa yattha vedanākkhandho na nirujjhittha tassa tattha saññākkhandho na nirujjhissatīti? 151 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha saññākkhandho na nirujjhissati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca na nirujjhittha saññākkhandho ca na nirujjhissati. 152 Yassa vā pana yattha saññākkhandho na nirujjhissati tassa tattha vedanākkhandho na nirujjhitthāti? 153 Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho na nirujjhittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho ca na nirujjhissati vedanākkhandho ca na nirujjhittha. 154 Nirodhavāro. 0 2 Khandhayamaka 2.3 Pariññāvāra 2.3.5. Paccuppannānāgatavāra |3.5| Yo rūpakkhandhaṁ parijānāti so vedanākkhandhaṁ parijānissatīti? No. 2 Yo vā pana vedanākkhandhaṁ parijānissati so rūpakkhandhaṁ parijānātīti? No. 3 Yo rūpakkhandhaṁ na parijānāti so vedanākkhandhaṁ na parijānissatīti? 4 Ye maggaṁ paṭilabhissanti te rūpakkhandhaṁ na parijānanti, no ca vedanākkhandhaṁ na parijānissanti. Arahā ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te rūpakkhandhañca na parijānanti vedanākkhandhañca na parijānissanti. 5 Yo vā pana vedanākkhandhaṁ na parijānissati so rūpakkhandhaṁ na parijānātīti? 6 Aggamaggasamaṅgī vedanākkhandhaṁ na parijānissati, no ca rūpakkhandhaṁ na parijānāti. Arahā ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te vedanākkhandhañca na parijānissanti rūpakkhandhañca na parijānanti. 0 2 Khandhayamaka 2.3 Pariññāvāra 2.3.1. Paccuppannavāra |3.1| Yo rūpakkhandhaṁ parijānāti so vedanākkhandhaṁ parijānātīti? Āmantā. 2 Yo vā pana vedanākkhandhaṁ parijānāti so rūpakkhandhaṁ parijānātīti? Āmantā. 3 Yo rūpakkhandhaṁ na parijānāti so vedanākkhandhaṁ na parijānātīti? Āmantā. 4 Yo vā pana vedanākkhandhaṁ na parijānāti so rūpakkhandhaṁ na parijānātīti? Āmantā. 0 2 Khandhayamaka 2.1 Paṇṇattivāra 2.1.2. Paṇṇattivāraniddesa |1.2| 2.1.2.1. Padasodhanavāra 2.1.2.1.1. Anuloma Rūpaṁ rūpakkhandhoti? 2 Piyarūpaṁ sātarūpaṁ rūpaṁ, na rūpakkhandho. Rūpakkhandho rūpañceva rūpakkhandho ca. 3 1469 --- ya2 1.2:3 Rūpakkhandho rūpanti? Āmantā. 4 Vedanā vedanākkhandhoti? Āmantā. 5 Vedanākkhandho vedanāti? Āmantā. 6 Saññā saññākkhandhoti? 7 Diṭṭhisaññā saññā, na saññākkhandho. Saññākkhandho saññā ceva saññākkhandho ca. 8 Saññākkhandho saññāti? Āmantā. 9 Saṅkhārā saṅkhārakkhandhoti? 10 Saṅkhārakkhandhaṁ ṭhapetvā avasesā saṅkhārā, na saṅkhārakkhandho. Saṅkhārakkhandho saṅkhārā ceva saṅkhārakkhandho ca. 11 Saṅkhārakkhandho saṅkhārāti? Āmantā. 12 Viññāṇaṁ viññāṇakkhandhoti? Āmantā. 13 Viññāṇakkhandho viññāṇanti? Āmantā. 14 2.1.2.1.2. Paccanīka Na rūpaṁ na rūpakkhandhoti? Āmantā. 15 Na rūpakkhandho na rūpanti? 16 Piyarūpaṁ sātarūpaṁ na rūpakkhandho, rūpaṁ. Rūpañca rūpakkhandhañca ṭhapetvā avasesā na ceva rūpaṁ na ca rūpakkhandho. 17 Na vedanā na vedanākkhandhoti? Āmantā. 18 Na vedanākkhandho na vedanāti? Āmantā. 19 Na saññā na saññākkhandhoti? Āmantā. 20 Na saññākkhandho na saññāti? 21 Diṭṭhisaññā na saññākkhandho, saññā. Saññañca saññākkhandhañca ṭhapetvā avasesā na ceva saññā na ca saññākkhandho. 22 Na saṅkhārā na saṅkhārakkhandhoti? Āmantā. 23 Na saṅkhārakkhandho na saṅkhārāti? 24 Saṅkhārakkhandhaṁ ṭhapetvā avasesā na saṅkhārakkhandho, saṅkhārā. Saṅkhāre ca saṅkhārakkhandhañca ṭhapetvā avasesā na ceva saṅkhārā na ca saṅkhārakkhandho. 25 Na viññāṇaṁ na viññāṇakkhandhoti? Āmantā. 26 Na viññāṇakkhandho na viññāṇanti? Āmantā. 27 2.1.2.2. Padasodhanamūlacakkavāra 2.1.2.2.1. Anuloma Rūpaṁ rūpakkhandhoti? 28 Piyarūpaṁ sātarūpaṁ rūpaṁ, na rūpakkhandho. Rūpakkhandho rūpañceva rūpakkhandho ca. 29 Khandhā vedanākkhandhoti? 30 Vedanākkhandho khandho ceva vedanākkhandho ca. 31 Avasesā khandhā na vedanākkhandho. 32 Rūpaṁ rūpakkhandhoti? 33 Piyarūpaṁ sātarūpaṁ rūpaṁ, na rūpakkhandho. Rūpakkhandho rūpañceva rūpakkhandho ca. 34 Khandhā saññākkhandhoti? 35 Saññākkhandho khandho ceva saññākkhandho ca. Avasesā khandhā na saññākkhandho. 36 Rūpaṁ rūpakkhandhoti? 37 Piyarūpaṁ sātarūpaṁ rūpaṁ, na rūpakkhandho. Rūpakkhandho rūpañceva rūpakkhandho ca. 38 Khandhā saṅkhārakkhandhoti? 39 Saṅkhārakkhandho khandho ceva saṅkhārakkhandho ca. Avasesā khandhā na saṅkhārakkhandho. 40 Rūpaṁ rūpakkhandhoti? 41 Piyarūpaṁ sātarūpaṁ rūpaṁ, na rūpakkhandho. Rūpakkhandho rūpañceva rūpakkhandho ca. 42 Khandhā viññāṇakkhandhoti? 43 Viññāṇakkhandho khandho ceva viññāṇakkhandho ca. Avasesā khandhā na viññāṇakkhandho. 44 Vedanā vedanākkhandhoti? Āmantā. 45 Khandhā rūpakkhandhoti? 46 Rūpakkhandho khandho ceva rūpakkhandho ca. Avasesā khandhā na rūpakkhandho. 47 Vedanā vedanākkhandhoti? Āmantā. 48 Khandhā saññākkhandhoti? 49 Saññākkhandho khandho ceva saññākkhandho ca. Avasesā khandhā na saññākkhandho. 50 Vedanā vedanākkhandhoti? Āmantā. 51 Khandhā saṅkhārakkhandhoti? 52 Saṅkhārakkhandho khandho ceva saṅkhārakkhandho ca. Avasesā khandhā na saṅkhārakkhandho. 53 Vedanā vedanākkhandhoti? Āmantā. 54 Khandhā viññāṇakkhandhoti? 55 Viññāṇakkhandho khandho ceva viññāṇakkhandho ca. Avasesā khandhā na viññāṇakkhandho. 56 Saññā saññākkhandhoti? 57 Diṭṭhisaññā saññā, na saññākkhandho. Saññākkhandho saññā ceva saññākkhandho ca. 58 Khandhā rūpakkhandhoti? 59 Rūpakkhandho khandho ceva rūpakkhandho ca. Avasesā khandhā na rūpakkhandho. 60 Saññā saññākkhandhoti? 61 Diṭṭhisaññā saññā, na saññākkhandho. Saññākkhandho saññā ceva saññākkhandho ca. 62 Khandhā vedanākkhandhoti? 63 Vedanākkhandho khandho ceva vedanākkhandho ca. Avasesā khandhā na vedanākkhandho. 64 Saññā saññākkhandhoti? 65 Diṭṭhisaññā saññā, na saññākkhandho. Saññākkhandho saññā ceva saññākkhandho ca. 66 Khandhā saṅkhārakkhandhoti? 67 Saṅkhārakkhandho khandho ceva saṅkhārakkhandho ca. Avasesā khandhā na saṅkhārakkhandho. 68 Saññā saññākkhandhoti? 69 Diṭṭhisaññā saññā, na saññākkhandho. Saññākkhandho saññā ceva saññākkhandho ca. 70 Khandhā viññāṇakkhandhoti? 71 Viññāṇakkhandho khandho ceva 1470 --- ya2 1.2:71 viññāṇakkhandho ca. Avasesā khandhā na viññāṇakkhandho. 72 Saṅkhārā saṅkhārakkhandhoti? 73 Saṅkhārakkhandhaṁ ṭhapetvā avasesā saṅkhārā, na saṅkhārakkhandho. Saṅkhārakkhandho saṅkhārā ceva saṅkhārakkhandho ca. 74 Khandhā rūpakkhandhoti? 75 Rūpakkhandho khandho ceva rūpakkhandho ca. Avasesā khandhā na rūpakkhandho. 76 Saṅkhārā saṅkhārakkhandhoti? 77 Saṅkhārakkhandhaṁ ṭhapetvā avasesā saṅkhārā, na saṅkhārakkhandho. Saṅkhārakkhandho saṅkhārā ceva saṅkhārakkhandho ca. 78 Khandhā vedanākkhandhoti? 79 Vedanākkhandho khandho ceva vedanākkhandho ca. Avasesā khandhā na vedanākkhandho. 80 Saṅkhārā saṅkhārakkhandhoti? 81 Saṅkhārakkhandhaṁ ṭhapetvā avasesā saṅkhārā, na saṅkhārakkhandho. Saṅkhārakkhandho saṅkhārā ceva saṅkhārakkhandho ca. 82 Khandhā saññākkhandhoti? 83 Saññākkhandho khandho ceva saññākkhandho ca. Avasesā khandhā na saññākkhandho. 84 Saṅkhārā saṅkhārakkhandhoti? 85 Saṅkhārakkhandhaṁ ṭhapetvā avasesā saṅkhārā, na saṅkhārakkhandho. Saṅkhārakkhandho saṅkhārā ceva saṅkhārakkhandho ca. 86 Khandhā viññāṇakkhandhoti? 87 Viññāṇakkhandho khandho ceva viññāṇakkhandho ca. Avasesā khandhā na viññāṇakkhandho. 88 Viññāṇaṁ viññāṇakkhandhoti? Āmantā. 89 Khandhā rūpakkhandhoti? 90 Rūpakkhandho khandho ceva rūpakkhandho ca. Avasesā khandhā na rūpakkhandho. 91 Viññāṇaṁ viññāṇakkhandhoti? Āmantā. 92 Khandhā vedanākkhandhoti? 93 Vedanākkhandho khandho ceva vedanākkhandho ca. Avasesā khandhā na vedanākkhandho. 94 Viññāṇaṁ viññāṇakkhandhoti? Āmantā. 95 Khandhā saññākkhandhoti? 96 Saññākkhandho khandho ceva saññākkhandho ca. Avasesā khandhā na saññākkhandho. 97 Viññāṇaṁ viññāṇakkhandhoti? Āmantā. 98 Khandhā saṅkhārakkhandhoti? 99 Saṅkhārakkhandho khandho ceva saṅkhārakkhandho ca. Avasesā khandhā na saṅkhārakkhandho. 100 2.1.2.2.2. Paccanīka Na rūpaṁ na rūpakkhandhoti? Āmantā. 101 Na khandhā na vedanākkhandhoti? Āmantā. 102 Na rūpaṁ na rūpakkhandhoti? Āmantā. 103 Na khandhā na saññākkhandhoti? Āmantā. 104 Na rūpaṁ na rūpakkhandhoti? Āmantā. 105 Na khandhā na saṅkhārakkhandhoti? Āmantā. 106 Na rūpaṁ na rūpakkhandhoti? Āmantā. 107 Na khandhā na viññāṇakkhandhoti? Āmantā. 108 Na vedanā na vedanākkhandhoti? Āmantā. 109 Na khandhā na rūpakkhandhoti? Āmantā. 110 Na vedanā na vedanākkhandhoti? Āmantā. 111 Na khandhā na saññākkhandhoti? Āmantā. 112 Na vedanā na vedanākkhandhoti? Āmantā. 113 Na khandhā na saṅkhārakkhandhoti? Āmantā. 114 Na vedanā na vedanākkhandhoti? Āmantā. 115 Na khandhā na viññāṇakkhandhoti? Āmantā. 116 Na saññā na saññākkhandhoti? Āmantā. 117 Na khandhā na rūpakkhandhoti? Āmantā. 118 Na saññā na saññākkhandhoti? Āmantā. 119 Na khandhā na vedanākkhandhoti? Āmantā. 120 Na saññā na saññākkhandhoti? Āmantā. 121 Na khandhā na saṅkhārakkhandhoti? Āmantā. 122 Na saññā na saññākkhandhoti? Āmantā. 123 Na khandhā na viññāṇakkhandhoti? Āmantā. 124 Na saṅkhārā na saṅkhārakkhandhoti? Āmantā. 125 Na khandhā na rūpakkhandhoti? Āmantā. 126 Na saṅkhārā na saṅkhārakkhandhoti? Āmantā. 127 Na khandhā na vedanākkhandhoti? Āmantā. 128 Na saṅkhārā na saṅkhārakkhandhoti? Āmantā. 129 Na khandhā na saññākkhandhoti? Āmantā. 130 Na saṅkhārā na saṅkhārakkhandhoti? Āmantā. 131 Na khandhā na viññāṇakkhandhoti? Āmantā. 132 Na viññāṇaṁ na viññāṇakkhandhoti? Āmantā. 133 Na khandhā na rūpakkhandhoti? Āmantā. 134 Na viññāṇaṁ na viññāṇakkhandhoti? Āmantā. 135 Na khandhā na vedanākkhandhoti? Āmantā. 136 Na viññāṇaṁ na viññāṇakkhandhoti? Āmantā. 137 Na khandhā na saññākkhandhoti? Āmantā. 138 Na viññāṇaṁ na viññāṇakkhandhoti? Āmantā. 139 Na khandhā na saṅkhārakkhandhoti? Āmantā. 140 2.1.2.3. Suddhakhandhavāra 2.1.2.3.1. Anuloma Rūpaṁ khandhoti? Āmantā. 141 Khandhā rūpakkhandhoti? 142 Rūpakkhandho khandho ceva rūpakkhandho ca. Avasesā khandhā na rūpakkhandho. 143 Vedanā khandhoti? Āmantā. 144 Khandhā vedanākkhandhoti? 145 1471 --- ya2 1.2:145 Vedanākkhandho khandho ceva vedanākkhandho ca. Avasesā khandhā na vedanākkhandho. 146 Saññā khandhoti? Āmantā. 147 Khandhā saññākkhandhoti? 148 Saññākkhandho khandho ceva saññākkhandho ca. Avasesā khandhā na saññākkhandho. 149 Saṅkhārā khandhoti? Āmantā. 150 Khandhā saṅkhārakkhandhoti? 151 Saṅkhārakkhandho khandho ceva saṅkhārakkhandho ca. Avasesā khandhā na saṅkhārakkhandho. 152 Viññāṇaṁ khandhoti? Āmantā. 153 Khandhā viññāṇakkhandhoti? 154 Viññāṇakkhandho khandho ceva viññāṇakkhandho ca. Avasesā khandhā na viññāṇakkhandho. 155 2.1.2.3.2. Paccanīka Na rūpaṁ na khandhoti? 156 Rūpaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na rūpaṁ, khandhā. Rūpañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva rūpaṁ na ca khandhā. 157 Na khandhā na rūpakkhandhoti? Āmantā. 158 Na vedanā na khandhoti? 159 Vedanaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na vedanā, khandhā. Vedanañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva vedanā na ca khandhā. 160 Na khandhā na vedanākkhandhoti? Āmantā. 161 Na saññā na khandhoti? 162 Saññaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na saññā, khandhā. Saññañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva saññā na ca khandhā. 163 Na khandhā na saññākkhandhoti? Āmantā. 164 Na saṅkhārā na khandhoti? Āmantā. 165 Na khandhā na saṅkhārakkhandhoti? Āmantā. 166 Na viññāṇaṁ na khandhoti? 167 Viññāṇaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na viññāṇaṁ, khandhā. Viññāṇañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva viññāṇaṁ na ca khandhā. 168 Na khandhā na viññāṇakkhandhoti? Āmantā. 169 2.1.2.4. Suddhakhandhamūlacakkavāra 2.1.2.4.1. Anuloma Rūpaṁ khandhoti? Āmantā. 170 Khandhā vedanākkhandhoti? 171 Vedanākkhandho khandho ceva vedanākkhandho ca. Avasesā khandhā na vedanākkhandho. 172 Rūpaṁ khandhoti? Āmantā. 173 Khandhā saññākkhandhoti? 174 Saññākkhandho khandho ceva saññākkhandho ca. Avasesā khandhā na saññākkhandho. 175 Rūpaṁ khandhoti? Āmantā. 176 Khandhā saṅkhārakkhandhoti? 177 Saṅkhārakkhandho khandho ceva saṅkhārakkhandho ca. Avasesā khandhā na saṅkhārakkhandho. 178 Rūpaṁ khandhoti? Āmantā. 179 Khandhā viññāṇakkhandhoti? 180 Viññāṇakkhandho khandho ceva viññāṇakkhandho ca. Avasesā khandhā na viññāṇakkhandho. 181 Vedanā khandhoti? Āmantā. 182 Khandhā rūpakkhandhoti? 183 Rūpakkhandho khandho ceva rūpakkhandho ca. Avasesā khandhā na rūpakkhandho. 184 Vedanā khandhoti? Āmantā. 185 Khandhā saññākkhandhoti? 186 Saññākkhandho khandho ceva saññākkhandho ca. Avasesā khandhā na saññākkhandho. 187 Vedanā khandhoti? Āmantā. 188 Khandhā saṅkhārakkhandhoti? 189 Saṅkhārakkhandho khandho ceva saṅkhārakkhandho ca. Avasesā khandhā na saṅkhārakkhandho. 190 Vedanā khandhoti? Āmantā. 191 Khandhā viññāṇakkhandhoti? 192 Viññāṇakkhandho khandho ceva viññāṇakkhandho ca. Avasesā khandhā na viññāṇakkhandho. 193 Saññā khandhoti? Āmantā. 194 Khandhā rūpakkhandhoti? 195 Rūpakkhandho khandho ceva rūpakkhandho ca. Avasesā khandhā na rūpakkhandho. 196 Saññā khandhoti? Āmantā. 197 Khandhā vedanākkhandhoti? 198 Vedanākkhandho khandho ceva vedanākkhandho ca. Avasesā khandhā na vedanākkhandho. 199 Saññā khandhoti? Āmantā. 200 Khandhā saṅkhārakkhandhoti? 201 Saṅkhārakkhandho khandho ceva saṅkhārakkhandho ca. Avasesā khandhā na saṅkhārakkhandho. 202 Saññā khandhoti? Āmantā. 203 Khandhā viññāṇakkhandhoti? 204 Viññāṇakkhandho khandho ceva viññāṇakkhandho ca. Avasesā khandhā na viññāṇakkhandho. 205 Saṅkhārā khandhoti? Āmantā. 206 Khandhā rūpakkhandhoti? 207 Rūpakkhandho khandho ceva rūpakkhandho ca. Avasesā khandhā na rūpakkhandho. 208 Saṅkhārā khandhoti? Āmantā. 209 Khandhā vedanākkhandhoti? 210 Vedanākkhandho khandho ceva vedanākkhandho ca. Avasesā khandhā na vedanākkhandho. 211 Saṅkhārā khandhoti? Āmantā. 212 Khandhā saññākkhandhoti? 213 Saññākkhandho khandho ceva saññākkhandho ca. Avasesā khandhā na saññākkhandho. 214 Saṅkhārā khandhoti? Āmantā. 215 Khandhā viññāṇakkhandhoti? 216 Viññāṇakkhandho khandho ceva viññāṇakkhandho ca. 1472 --- ya2 1.2:216 Avasesā khandhā na viññāṇakkhandho. 217 Viññāṇaṁ khandhoti? Āmantā. 218 Khandhā rūpakkhandhoti? 219 Rūpakkhandho khandho ceva rūpakkhandho ca. Avasesā khandhā na rūpakkhandho. 220 Viññāṇaṁ khandhoti? Āmantā. 221 Khandhā vedanākkhandhoti? 222 Vedanākkhandho khandho ceva vedanākkhandho ca. Avasesā khandhā na vedanākkhandho. 223 Viññāṇaṁ khandhoti? 224 Āmantā. 225 Khandhā saññākkhandhoti? 226 Saññākkhandho khandho ceva saññākkhandho ca. Avasesā khandhā na saññākkhandho. 227 Viññāṇaṁ khandhoti? Āmantā. 228 Khandhā saṅkhārakkhandhoti? 229 Saṅkhārakkhandho khandho ceva saṅkhārakkhandho ca. Avasesā khandhā na saṅkhārakkhandho. 230 2.1.2.4.2. Paccanīka Na rūpaṁ na khandhoti? 231 Rūpaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na rūpaṁ, khandhā. Rūpañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva rūpaṁ na ca khandhā. 232 Na khandhā na vedanākkhandhoti? Āmantā. 233 Na rūpaṁ na khandhoti? 234 Rūpaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na rūpaṁ, khandhā. Rūpañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva rūpaṁ na ca khandhā. 235 Na khandhā na saññākkhandhoti? Āmantā. 236 Na rūpaṁ na khandhoti? 237 Rūpaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na rūpaṁ, khandhā. Rūpañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva rūpaṁ na ca khandhā. 238 Na khandhā na saṅkhārakkhandhoti? Āmantā. 239 Na rūpaṁ na khandhoti? 240 Rūpaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na rūpaṁ, khandhā. Rūpañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva rūpaṁ na ca khandhā. 241 Na khandhā na viññāṇakkhandhoti? Āmantā. 242 Na vedanā na khandhoti? 243 Vedanaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na vedanā, khandhā. Vedanañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva vedanā na ca khandhā. 244 Na khandhā na rūpakkhandhoti? Āmantā. 245 Na vedanā na khandhoti? 246 Vedanaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na vedanā, khandhā. Vedanañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva vedanā na ca khandhā. 247 Na khandhā na saññākkhandhoti? Āmantā. 248 Na vedanā na khandhoti? 249 Vedanaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na vedanā, khandhā. Vedanañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva vedanā na ca khandhā. 250 Na khandhā na saṅkhārakkhandhoti? Āmantā. 251 Na vedanā na khandhoti? 252 Vedanaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na vedanā, khandhā. Vedanañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva vedanā na ca khandhā. 253 Na khandhā na viññāṇakkhandhoti? Āmantā. 254 Na saññā na khandhoti? 255 Saññaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na saññā, khandhā. Saññañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva saññā na ca khandhā. 256 Na khandhā na rūpakkhandhoti? Āmantā. 257 Na saññā na khandhoti? 258 Saññaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na saññā, khandhā. Saññañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva saññā na ca khandhā. 259 Na khandhā na vedanākkhandhoti? Āmantā. 260 Na saññā na khandhoti? 261 Saññaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na saññā, khandhā. Saññañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva saññā na ca khandhā. 262 Na khandhā na saṅkhārakkhandhoti? Āmantā. 263 Na saññā na khandhoti? 264 Saññaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na saññā, khandhā. Saññañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva saññā na ca khandhā. 265 Na khandhā na viññāṇakkhandhoti? Āmantā. 266 Na saṅkhārā na khandhoti? Āmantā. 267 Na khandhā na rūpakkhandhoti? Āmantā. 268 Na saṅkhārā na khandhoti? Āmantā. 269 Na khandhā na vedanākkhandhoti? Āmantā. 270 Na saṅkhārā na khandhoti? Āmantā. 271 Na khandhā na saññākkhandhoti? Āmantā. 272 Na saṅkhārā na khandhoti? Āmantā. 273 Na khandhā na viññāṇakkhandhoti? Āmantā. 274 Na viññāṇaṁ na khandhoti? 275 Viññāṇaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na viññāṇaṁ, khandhā. Viññāṇañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva viññāṇaṁ na ca khandhā. 276 Na khandhā na rūpakkhandhoti? Āmantā. 277 Na viññāṇaṁ na khandhoti? 278 Viññāṇaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na viññāṇaṁ, khandhā. Viññāṇañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva viññāṇaṁ na ca khandhā. 279 Na khandhā na vedanākkhandhoti? Āmantā. 280 Na viññāṇaṁ na khandhoti? 281 Viññāṇaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na viññāṇaṁ, khandhā. Viññāṇañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva viññāṇaṁ na ca khandhā. 282 Na khandhā na 1473 --- ya2 1.2:282 saññākkhandhoti? Āmantā. 283 Na viññāṇaṁ na khandhoti? 284 Viññāṇaṁ ṭhapetvā avasesā khandhā na viññāṇaṁ, khandhā. Viññāṇañca khandhe ca ṭhapetvā avasesā na ceva viññāṇaṁ na ca khandhā. 285 Na khandhā na saṅkhārakkhandhoti? Āmantā. 286 Paṇṇattiniddesavāro. 0 2 Khandhayamaka 2.3 Pariññāvāra 2.3.6. Atītānāgatavāra |3.6| Yo rūpakkhandhaṁ parijānittha so vedanākkhandhaṁ parijānissatīti? No. 2 Yo vā pana vedanākkhandhaṁ parijānissati so rūpakkhandhaṁ parijānitthāti? No. 3 Yo rūpakkhandhaṁ na parijānittha so vedanākkhandhaṁ na parijānissatīti? 4 Ye maggaṁ paṭilabhissanti te rūpakkhandhaṁ na parijānittha, no ca vedanākkhandhaṁ na parijānissanti. Aggamaggasamaṅgī ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te rūpakkhandhañca na parijānittha vedanākkhandhañca na parijānissanti. 5 Yo vā pana vedanākkhandhaṁ na parijānissati so rūpakkhandhaṁ na parijānitthāti? 6 Arahā vedanākkhandhaṁ na parijānissati, no ca rūpakkhandhaṁ na parijānittha. Aggamaggasamaṅgī ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te vedanākkhandhañca na parijānissanti rūpakkhandhañca na parijānittha. 7 Pariññāvāro. 8 Khandhayamakapāḷi niṭṭhitā. 0 2 Khandhayamaka 2.2 Pavattivāra 2.2.1. Uppādavāra |2.1| 2.2.1.1 Paccuppannavāra 2.2.1.1.1. Anulomapuggala Yassa rūpakkhandho uppajjati tassa vedanākkhandho uppajjatīti? 2 Asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho uppajjati, no ca tesaṁ vedanākkhandho uppajjati. Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho ca uppajjati vedanākkhandho ca uppajjati. 3 Yassa vā pana vedanākkhandho uppajjati tassa rūpakkhandho uppajjatīti? 4 Arūpaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho uppajjati, no ca tesaṁ rūpakkhandho uppajjati. Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca uppajjati rūpakkhandho ca uppajjati. 5 2.2.1.1.2. Anulomaokāsa Yattha rūpakkhandho uppajjati tattha vedanākkhandho uppajjatīti? 6 Asaññasatte tattha rūpakkhandho uppajjati, no ca tattha vedanākkhandho uppajjati. Pañcavokāre tattha rūpakkhandho ca uppajjati vedanākkhandho ca uppajjati. 7 Yattha vā pana vedanākkhandho uppajjati tattha rūpakkhandho uppajjatīti? 8 Arūpe tattha vedanākkhandho uppajjati, no ca tattha rūpakkhandho uppajjati. Pañcavokāre tattha vedanākkhandho ca uppajjati rūpakkhandho ca uppajjati. 9 2.2.1.1.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho uppajjati tassa tattha vedanākkhandho uppajjatīti? 10 Asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjati. Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca uppajjati vedanākkhandho ca uppajjati. 11 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho uppajjati tassa tattha rūpakkhandho uppajjatīti? 12 Arūpaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjati. Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca uppajjati rūpakkhandho ca uppajjati. 13 2.2.1.1.4. Paccanīkapuggala Yassa rūpakkhandho nuppajjati tassa vedanākkhandho nuppajjatīti? 14 Arūpaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho nuppajjati, no ca tesaṁ vedanākkhandho nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho ca nuppajjati vedanākkhandho ca nuppajjati. 15 Yassa vā pana vedanākkhandho nuppajjati tassa rūpakkhandho nuppajjatīti? 16 Asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho nuppajjati, no ca tesaṁ rūpakkhandho nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca nuppajjati rūpakkhandho ca nuppajjati. 17 2.2.1.1.5. Paccanīkaokāsa Yattha rūpakkhandho nuppajjati tattha vedanākkhandho nuppajjatīti? Uppajjati. 18 Yattha vā pana vedanākkhandho nuppajjati tattha rūpakkhandho nuppajjatīti? Uppajjati. 19 2.2.1.1.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho nuppajjati tassa tattha vedanākkhandho nuppajjatīti? 20 Arūpaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha 1474 --- ya2 2.1:20 rūpakkhandho ca nuppajjati vedanākkhandho ca nuppajjati. 21 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho nuppajjati tassa tattha rūpakkhandho nuppajjatīti? 22 Asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nuppajjati rūpakkhandho ca nuppajjati. 23 2.2.1.2. Atītavāra 2.2.1.2.1. Anulomapuggala Yassa rūpakkhandho uppajjittha tassa vedanākkhandho uppajjitthāti? Āmantā. 24 Yassa vā pana vedanākkhandho uppajjittha tassa rūpakkhandho uppajjitthāti? Āmantā. 25 2.2.1.2.2. Anulomaokāsa Yattha rūpakkhandho uppajjittha tattha vedanākkhandho uppajjitthāti? 26 Asaññasatte tattha rūpakkhandho uppajjittha, no ca tattha vedanākkhandho uppajjittha. Pañcavokāre tattha rūpakkhandho ca uppajjittha vedanākkhandho ca uppajjittha. 27 Yattha vā pana vedanākkhandho uppajjittha tattha rūpakkhandho uppajjitthāti? 28 Arūpe tattha vedanākkhandho uppajjittha, no ca tattha rūpakkhandho uppajjittha. Pañcavokāre tattha vedanākkhandho ca uppajjittha rūpakkhandho ca uppajjittha. 29 2.2.1.2.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho uppajjittha tassa tattha vedanākkhandho uppajjitthāti? 30 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjittha, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca uppajjittha vedanākkhandho ca uppajjittha. 31 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho uppajjittha tassa tattha rūpakkhandho uppajjitthāti? 32 Arūpānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjittha, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca uppajjittha rūpakkhandho ca uppajjittha. 33 2.2.1.2.4. Paccanīkapuggala Yassa rūpakkhandho nuppajjittha tassa vedanākkhandho nuppajjitthāti? Natthi. 34 Yassa vā pana vedanākkhandho nuppajjittha tassa rūpakkhandho nuppajjitthāti? Natthi. 35 2.2.1.2.5. Paccanīkaokāsa Yattha rūpakkhandho nuppajjittha tattha vedanākkhandho nuppajjitthāti? Uppajjittha. 36 Yattha vā pana vedanākkhandho nuppajjittha tattha rūpakkhandho nuppajjitthāti? Uppajjittha. 37 2.2.1.2.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho nuppajjittha tassa tattha vedanākkhandho nuppajjitthāti? 38 Arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca nuppajjittha vedanākkhandho ca nuppajjittha. 39 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho nuppajjittha tassa tattha rūpakkhandho nuppajjitthāti? 40 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nuppajjittha rūpakkhandho ca nuppajjittha. 41 2.2.1.3. Anāgatavāra 2.2.1.3.1. Anulomapuggala Yassa rūpakkhandho uppajjissati tassa vedanākkhandho uppajjissatīti? Āmantā. 42 Yassa vā pana vedanākkhandho uppajjissati tassa rūpakkhandho uppajjissatīti? 43 Ye arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ vedanākkhandho uppajjissati, no ca tesaṁ rūpakkhandho uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca uppajjissati rūpakkhandho ca uppajjissati. 44 2.2.1.3.2. Anulomaokāsa Yattha rūpakkhandho uppajjissati tattha vedanākkhandho uppajjissatīti? 45 Asaññasatte tattha rūpakkhandho uppajjissati, no ca tattha vedanākkhandho uppajjissati. Pañcavokāre tattha rūpakkhandho ca uppajjissati vedanākkhandho ca uppajjissati. 46 Yattha vā pana vedanākkhandho uppajjissati tattha rūpakkhandho uppajjissatīti? 47 Arūpe tattha vedanākkhandho uppajjissati, no ca tattha rūpakkhandho uppajjissati. Pañcavokāre tattha vedanākkhandho ca uppajjissati rūpakkhandho ca uppajjissati. 48 2.2.1.3.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho uppajjissati tassa tattha vedanākkhandho uppajjissatīti? 49 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjissati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjissati. Pañcavokārānaṁ 1475 --- ya2 2.1:49 tesaṁ tattha rūpakkhandho ca uppajjissati vedanākkhandho ca uppajjissati. 50 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho uppajjissati tassa tattha rūpakkhandho uppajjissatīti? 51 Arūpānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjissati. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca uppajjissati rūpakkhandho ca uppajjissati. 52 2.2.1.3.4. Paccanīkapuggala Yassa rūpakkhandho nuppajjissati tassa vedanākkhandho nuppajjissatīti? 53 Ye arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ rūpakkhandho nuppajjissati, no ca tesaṁ vedanākkhandho nuppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ rūpakkhandho ca nuppajjissati vedanākkhandho ca nuppajjissati. 54 Yassa vā pana vedanākkhandho nuppajjissati tassa rūpakkhandho nuppajjissatīti? Āmantā. 55 2.2.1.3.5. Paccanīkaokāsa Yattha rūpakkhandho nuppajjissati tattha vedanākkhandho nuppajjissatīti? Uppajjissati. 56 Yattha vā pana vedanākkhandho nuppajjissati tattha rūpakkhandho nuppajjissatīti? Uppajjissati. 57 2.2.1.3.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho nuppajjissati tassa tattha vedanākkhandho nuppajjissatīti? 58 Arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca nuppajjissati vedanākkhandho ca nuppajjissati. 59 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho nuppajjissati tassa tattha rūpakkhandho nuppajjissatīti? 60 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nuppajjissati rūpakkhandho ca nuppajjissati. 61 2.2.1.4. Paccuppannātītavāra 2.2.1.4.1. Anulomapuggala Yassa rūpakkhandho uppajjati tassa vedanākkhandho uppajjitthāti? Āmantā. 62 Yassa vā pana vedanākkhandho uppajjittha tassa rūpakkhandho uppajjatīti? 63 Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho uppajjittha, no ca tesaṁ rūpakkhandho uppajjati. Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca uppajjittha rūpakkhandho ca uppajjati. 64 Yassa vedanākkhandho uppajjati tassa saññākkhandho uppajjitthāti? Āmantā. 65 Yassa vā pana saññākkhandho uppajjittha tassa vedanākkhandho uppajjatīti? 66 Sabbesaṁ cavantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saññākkhandho uppajjittha, no ca tesaṁ vedanākkhandho uppajjati. Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saññākkhandho ca uppajjittha vedanākkhandho ca uppajjati. 67 2.2.1.4.2. Anulomaokāsa Yattha rūpakkhandho uppajjati tattha vedanākkhandho uppajjitthāti? 68 Asaññasatte tattha rūpakkhandho uppajjati, no ca tattha vedanākkhandho uppajjittha. Pañcavokāre tattha rūpakkhandho ca uppajjati vedanākkhandho ca uppajjittha. 69 Yattha vā pana vedanākkhandho uppajjittha tattha rūpakkhandho uppajjatīti? 70 Arūpe tattha vedanākkhandho uppajjittha, no ca tattha rūpakkhandho uppajjati. Pañcavokāre tattha vedanākkhandho ca uppajjittha rūpakkhandho ca uppajjati. 71 Yattha vedanākkhandho uppajjati tattha saññākkhandho uppajjitthāti? Āmantā. 72 Yattha vā pana saññākkhandho uppajjittha tattha vedanākkhandho uppajjatīti? Āmantā. 73 2.2.1.4.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho uppajjati tassa tattha vedanākkhandho uppajjitthāti? 74 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjittha. Itaresaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca uppajjati vedanākkhandho ca uppajjittha. 75 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho uppajjittha tassa tattha rūpakkhandho uppajjatīti? 76 Pañcavokārā cavantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjittha, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjati. Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca uppajjittha rūpakkhandho ca uppajjati. 77 Yassa yattha vedanākkhandho uppajjati tassa tattha saññākkhandho uppajjitthāti? 78 1476 --- ya2 2.1:78 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjati, no ca tesaṁ tattha saññākkhandho uppajjittha. Itaresaṁ catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca uppajjati saññākkhandho ca uppajjittha. 79 Yassa vā pana yattha saññākkhandho uppajjittha tassa tattha vedanākkhandho uppajjatīti? 80 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho uppajjittha, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjati. Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho ca uppajjittha vedanākkhandho ca uppajjati. 81 2.2.1.4.4. Paccanīkapuggala Yassa rūpakkhandho nuppajjati tassa vedanākkhandho nuppajjitthāti? Uppajjittha. 82 Yassa vā pana vedanākkhandho nuppajjittha tassa rūpakkhandho nuppajjatīti? Natthi. 83 Yassa vedanākkhandho nuppajjati tassa saññākkhandho nuppajjitthāti? Uppajjittha. 84 Yassa vā pana saññākkhandho nuppajjittha tassa vedanākkhandho nuppajjatīti? Natthi. 85 2.2.1.4.5. Paccanīkaokāsa Yattha rūpakkhandho nuppajjati tattha vedanākkhandho nuppajjitthāti? Uppajjittha. 86 Yattha vā pana vedanākkhandho nuppajjittha tattha rūpakkhandho nuppajjatīti? Uppajjati. 87 Yattha vedanākkhandho nuppajjati tattha saññākkhandho nuppajjitthāti? Āmantā. 88 Yattha vā pana saññākkhandho nuppajjittha tattha vedanākkhandho nuppajjatīti? Āmantā. 89 2.2.1.4.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho nuppajjati tassa tattha vedanākkhandho nuppajjitthāti? 90 Pañcavokārā cavantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca nuppajjati vedanākkhandho ca nuppajjittha. 91 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho nuppajjittha tassa tattha rūpakkhandho nuppajjatīti? 92 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nuppajjittha rūpakkhandho ca nuppajjati. 93 Yassa yattha vedanākkhandho nuppajjati tassa tattha saññākkhandho nuppajjitthāti? 94 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjati, no ca tesaṁ tattha saññākkhandho nuppajjittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nuppajjati saññākkhandho ca nuppajjittha. 95 Yassa vā pana yattha saññākkhandho nuppajjittha tassa tattha vedanākkhandho nuppajjatīti? 96 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho ca nuppajjittha vedanākkhandho ca nuppajjati. 97 2.2.1.5. Paccuppannānāgatavāra 2.2.1.5.1. Anulomapuggala Yassa rūpakkhandho uppajjati tassa vedanākkhandho uppajjissatīti? 98 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho uppajjati, no ca tesaṁ vedanākkhandho uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho ca uppajjati vedanākkhandho ca uppajjissati. 99 Yassa vā pana vedanākkhandho uppajjissati tassa rūpakkhandho uppajjatīti? 100 Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho uppajjissati, no ca tesaṁ rūpakkhandho uppajjati. Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca uppajjissati rūpakkhandho ca uppajjati. 101 Yassa vedanākkhandho uppajjati tassa saññākkhandho uppajjissatīti? 102 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho uppajjati, no ca tesaṁ saññākkhandho uppajjissati. Itaresaṁ catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca uppajjati saññākkhandho ca uppajjissati. 103 Yassa vā pana saññākkhandho uppajjissati tassa vedanākkhandho uppajjatīti? 104 Sabbesaṁ cavantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saññākkhandho 1477 --- ya2 2.1:104 uppajjissati, no ca tesaṁ vedanākkhandho uppajjati. Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saññākkhandho ca uppajjissati vedanākkhandho ca uppajjati. 105 2.2.1.5.2. Anulomaokāsa Yattha rūpakkhandho uppajjati tattha vedanākkhandho uppajjissatīti? 106 Asaññasatte tattha rūpakkhandho uppajjati, no ca tattha vedanākkhandho uppajjissati. Pañcavokāre tattha rūpakkhandho ca uppajjati vedanākkhandho ca uppajjissati. 107 Yattha vā pana vedanākkhandho uppajjissati tattha rūpakkhandho uppajjatīti? 108 Arūpe tattha vedanākkhandho uppajjissati, no ca tattha rūpakkhandho uppajjati. Pañcavokāre tattha vedanākkhandho ca uppajjissati rūpakkhandho ca uppajjati. 109 Yattha vedanākkhandho uppajjati tattha saññākkhandho uppajjissatīti? Āmantā. 110 Yattha vā pana saññākkhandho uppajjissati tattha vedanākkhandho uppajjatīti? Āmantā. 111 2.2.1.5.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho uppajjati tassa tattha vedanākkhandho uppajjissatīti? 112 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca uppajjati vedanākkhandho ca uppajjissati. 113 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho uppajjissati tassa tattha rūpakkhandho uppajjatīti? 114 Pañcavokārā cavantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjati. Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca uppajjissati rūpakkhandho ca uppajjati. 115 Yassa yattha vedanākkhandho uppajjati tassa tattha saññākkhandho uppajjissatīti? 116 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjati, no ca tesaṁ tattha saññākkhandho uppajjissati. Itaresaṁ catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca uppajjati saññākkhandho ca uppajjissati. 117 Yassa vā pana yattha saññākkhandho uppajjissati tassa tattha vedanākkhandho uppajjatīti? 118 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho uppajjissati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjati. Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho ca uppajjissati vedanākkhandho ca uppajjati. 119 2.2.1.5.4. Paccanīkapuggala Yassa rūpakkhandho nuppajjati tassa vedanākkhandho nuppajjissatīti? 120 Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpakkhandho nuppajjati, no ca tesaṁ vedanākkhandho nuppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ rūpakkhandho ca nuppajjati vedanākkhandho ca nuppajjissati. 121 Yassa vā pana vedanākkhandho nuppajjissati tassa rūpakkhandho nuppajjatīti? 122 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho nuppajjissati, no ca tesaṁ rūpakkhandho nuppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca nuppajjissati rūpakkhandho ca nuppajjati. 123 Yassa vedanākkhandho nuppajjati tassa saññākkhandho nuppajjissatīti? 124 Sabbesaṁ cavantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho nuppajjati, no ca tesaṁ saññākkhandho nuppajjissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca nuppajjati saññākkhandho ca nuppajjissati. 125 Yassa vā pana saññākkhandho nuppajjissati tassa vedanākkhandho nuppajjatīti? 126 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saññākkhandho nuppajjissati, no ca tesaṁ vedanākkhandho nuppajjati. Parinibbantānaṁ tesaṁ saññākkhandho ca nuppajjissati vedanākkhandho ca nuppajjati. 127 2.2.1.5.5. Paccanīkaokāsa Yattha rūpakkhandho nuppajjati tattha vedanākkhandho nuppajjissatīti? Uppajjissati. 128 Yattha vā pana vedanākkhandho nuppajjissati tattha rūpakkhandho nuppajjatīti? Uppajjati. 129 Yattha vedanākkhandho nuppajjati tattha saññākkhandho nuppajjissatīti? Āmantā. 130 Yattha vā pana saññākkhandho nuppajjissati tattha vedanākkhandho nuppajjatīti? Āmantā. 131 2.2.1.5.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha 1478 --- ya2 2.1:131 rūpakkhandho nuppajjati tassa tattha vedanākkhandho nuppajjissatīti? 132 Pañcavokārā cavantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca nuppajjati vedanākkhandho ca nuppajjissati. 133 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho nuppajjissati tassa tattha rūpakkhandho nuppajjatīti? 134 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nuppajjissati rūpakkhandho ca nuppajjati. 135 Yassa yattha vedanākkhandho nuppajjati tassa tattha saññākkhandho nuppajjissatīti? 136 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjati, no ca tesaṁ tattha saññākkhandho nuppajjissati. Parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nuppajjati saññākkhandho ca nuppajjissati. 137 Yassa vā pana yattha saññākkhandho nuppajjissati tassa tattha vedanākkhandho nuppajjatīti? 138 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjati. Parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho ca nuppajjissati vedanākkhandho ca nuppajjati. 139 2.2.1.6. Atītānāgatavāra 2.2.1.6.1. Anulomapuggala Yassa rūpakkhandho uppajjittha tassa vedanākkhandho uppajjissatīti? 140 Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ rūpakkhandho uppajjittha, no ca tesaṁ vedanākkhandho uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ rūpakkhandho ca uppajjittha vedanākkhandho ca uppajjissati. 141 Yassa vā pana vedanākkhandho uppajjissati tassa rūpakkhandho uppajjitthāti? Āmantā. 142 Yassa vedanākkhandho uppajjittha tassa saññākkhandho uppajjissatīti? 143 Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ vedanākkhandho uppajjittha, no ca tesaṁ saññākkhandho uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ vedanākkhandho ca uppajjittha saññākkhandho ca uppajjissati. 144 Yassa vā pana saññākkhandho uppajjissati tassa vedanākkhandho uppajjitthāti? Āmantā. 145 2.2.1.6.2. Anulomaokāsa Yattha rūpakkhandho uppajjittha tattha vedanākkhandho uppajjissatīti? 146 Asaññasatte tattha rūpakkhandho uppajjittha, no ca tattha vedanākkhandho uppajjissati. Pañcavokāre tattha rūpakkhandho ca uppajjittha vedanākkhandho ca uppajjissati. 147 Yattha vā pana vedanākkhandho uppajjissati tattha rūpakkhandho uppajjitthāti? 148 Arūpe tattha vedanākkhandho uppajjissati, no ca tattha rūpakkhandho uppajjittha. Pañcavokāre tattha vedanākkhandho ca uppajjissati rūpakkhandho ca uppajjittha. 149 Yattha vedanākkhandho uppajjittha tattha saññākkhandho uppajjissatīti? Āmantā. 150 Yattha vā pana saññākkhandho uppajjissati tattha vedanākkhandho uppajjitthāti? Āmantā. 151 2.2.1.6.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho uppajjittha tassa tattha vedanākkhandho uppajjissatīti? 152 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjittha, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca uppajjittha vedanākkhandho ca uppajjissati. 153 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho uppajjissati tassa tattha rūpakkhandho uppajjitthāti? 154 Arūpānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho uppajjittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca uppajjissati rūpakkhandho ca uppajjittha. 155 Yassa yattha vedanākkhandho uppajjittha tassa tattha saññākkhandho uppajjissatīti? 156 Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho uppajjittha, no ca tesaṁ tattha saññākkhandho uppajjissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca uppajjittha saññākkhandho ca uppajjissati. 157 Yassa vā pana yattha saññākkhandho uppajjissati tassa tattha vedanākkhandho 1479 --- ya2 2.1:157 uppajjitthāti? Āmantā. 158 2.2.1.6.4. Paccanīkapuggala Yassa rūpakkhandho nuppajjittha tassa vedanākkhandho nuppajjissatīti? Natthi. 159 Yassa vā pana vedanākkhandho nuppajjissati tassa rūpakkhandho nuppajjitthāti? Uppajjittha. 160 Yassa vedanākkhandho nuppajjittha tassa saññākkhandho nuppajjissatīti? Natthi. 161 Yassa vā pana saññākkhandho nuppajjissati tassa vedanākkhandho nuppajjitthāti? Uppajjittha. 162 2.2.1.6.5. Paccanīkaokāsa Yattha rūpakkhandho nuppajjittha tattha vedanākkhandho nuppajjissatīti? Uppajjissati. 163 Yattha vā pana vedanākkhandho nuppajjissati tattha rūpakkhandho nuppajjitthāti? Uppajjittha. 164 Yattha vedanākkhandho nuppajjittha tattha saññākkhandho nuppajjissatīti? Āmantā. 165 Yattha vā pana saññākkhandho nuppajjissati tattha vedanākkhandho nuppajjitthāti? Āmantā. 166 2.2.1.6.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha rūpakkhandho nuppajjittha tassa tattha vedanākkhandho nuppajjissatīti? 167 Arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjissati. Suddhāvāsānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha rūpakkhandho ca nuppajjittha vedanākkhandho ca nuppajjissati. 168 Yassa vā pana yattha vedanākkhandho nuppajjissati tassa tattha rūpakkhandho nuppajjitthāti? 169 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpakkhandho nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha vedanākkhandho ca nuppajjissati rūpakkhandho ca nuppajjittha. 170 Yassa yattha vedanākkhandho nuppajjittha tassa tattha saññākkhandho nuppajjissatīti? Āmantā. 171 Yassa vā pana yattha saññākkhandho nuppajjissati tassa tattha vedanākkhandho nuppajjitthāti? 172 Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha vedanākkhandho nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha saññākkhandho ca nuppajjissati vedanākkhandho ca nuppajjittha. 173 Uppādavāro niṭṭhito. 0 2 Khandhayamaka 2.3 Pariññāvāra 2.3.2. Atītavāra |3.2| Yo rūpakkhandhaṁ parijānittha so vedanākkhandhaṁ parijānitthāti? Āmantā. 2 Yo vā pana vedanākkhandhaṁ parijānittha so rūpakkhandhaṁ parijānitthāti? Āmantā. 3 Yo rūpakkhandhaṁ na parijānittha so vedanākkhandhaṁ na parijānitthāti? Āmantā. 4 Yo vā pana vedanākkhandhaṁ na parijānittha so rūpakkhandhaṁ na parijānitthāti? Āmantā. 0 2 Khandhayamaka 2.1 Paṇṇattivāra 2.1.1. Paṇṇattivārauddesa |1.1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Pañcakkhandhā—rūpakkhandho, vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho. 3 2.1.1.1. Padasodhanavāra 2.1.1.1.1. Anuloma Rūpaṁ rūpakkhandho? 4 Rūpakkhandho rūpaṁ? 5 Vedanā vedanākkhandho? 6 Vedanākkhandho vedanā? 7 Saññā saññākkhandho? 8 Saññākkhandho saññā? 9 Saṅkhārā saṅkhārakkhandho? 10 Saṅkhārakkhandho saṅkhārā? 11 Viññāṇaṁ viññāṇakkhandho? 12 Viññāṇakkhandho viññāṇaṁ? 13 2.1.1.1.2. Paccanīka Na rūpaṁ na rūpakkhandho? 14 Na rūpakkhandho na rūpaṁ? 15 Na vedanā na vedanākkhandho? 16 Na vedanākkhandho na vedanā? 17 Na saññā na saññākkhandho? 18 Na saññākkhandho na saññā? 19 Na saṅkhārā na saṅkhārakkhandho? 20 Na saṅkhārakkhandho na saṅkhārā? 21 Na viññāṇaṁ na viññāṇakkhandho? 22 Na viññāṇakkhandho na viññāṇaṁ? 23 2.1.1.2. Padasodhanamūlacakkavāra 2.1.1.2.1. Anuloma Rūpaṁ rūpakkhandho? 24 Khandhā vedanākkhandho? 25 Rūpaṁ rūpakkhandho? 26 Khandhā saññākkhandho? 27 Rūpaṁ rūpakkhandho? 28 Khandhā saṅkhārakkhandho? 29 Rūpaṁ rūpakkhandho? 30 Khandhā viññāṇakkhandho? 31 Vedanā vedanākkhandho? 32 Khandhā rūpakkhandho? 33 Vedanā vedanākkhandho? 34 Khandhā saññākkhandho? 35 Vedanā vedanākkhandho? 36 Khandhā saṅkhārakkhandho? 37 Vedanā vedanākkhandho? 38 Khandhā viññāṇakkhandho? 39 Saññā saññākkhandho? 40 Khandhā rūpakkhandho? 41 Saññā saññākkhandho? 42 Khandhā vedanākkhandho? 43 Saññā saññākkhandho? 44 Khandhā saṅkhārakkhandho? 45 Saññā saññākkhandho? 46 Khandhā 1480 --- ya2 1.1:46 viññāṇakkhandho? 47 Saṅkhārā saṅkhārakkhandho? 48 Khandhā rūpakkhandho? 49 Saṅkhārā saṅkhārakkhandho? 50 Khandhā vedanākkhandho? 51 Saṅkhārā saṅkhārakkhandho? 52 Khandhā saññākkhandho? 53 Saṅkhārā saṅkhārakkhandho? 54 Khandhā viññāṇakkhandho? 55 Viññāṇaṁ viññāṇakkhandho? 56 Khandhā rūpakkhandho? 57 Viññāṇaṁ viññāṇakkhandho? 58 Khandhā vedanākkhandho? 59 Viññāṇaṁ viññāṇakkhandho? 60 Khandhā saññākkhandho? 61 Viññāṇaṁ viññāṇakkhandho? 62 Khandhā saṅkhārakkhandho? 63 2.1.1.2.2. Paccanīka Na rūpaṁ na rūpakkhandho? 64 Na khandhā na vedanākkhandho? 65 Na rūpaṁ na rūpakkhandho? 66 Na khandhā na saññākkhandho? 67 Na rūpaṁ na rūpakkhandho? 68 Na khandhā na saṅkhārakkhandho? 69 Na rūpaṁ na rūpakkhandho? 70 Na khandhā na viññāṇakkhandho? 71 Na vedanā na vedanākkhandho? 72 Na khandhā na rūpakkhandho? 73 Na vedanā na vedanākkhandho? 74 Na khandhā na saññākkhandho? 75 Na vedanā na vedanākkhandho? 76 Na khandhā na saṅkhārakkhandho? 77 Na vedanā na vedanākkhandho? 78 Na khandhā na viññāṇakkhandho? 79 Na saññā na saññākkhandho? 80 Na khandhā na rūpakkhandho? 81 Na saññā na saññākkhandho? 82 Na khandhā na vedanākkhandho? 83 Na saññā na saññākkhandho? 84 Na khandhā na saṅkhārakkhandho? 85 Na saññā na saññākkhandho? 86 Na khandhā na viññāṇakkhandho? 87 Na saṅkhārā na saṅkhārakkhandho? 88 Na khandhā na rūpakkhandho? 89 Na saṅkhārā na saṅkhārakkhandho? 90 Na khandhā na vedanākkhandho? 91 Na saṅkhārā na saṅkhārakkhandho? 92 Na khandhā na saññākkhandho? 93 Na saṅkhārā na saṅkhārakkhandho? 94 Na khandhā na viññāṇakkhandho? 95 Na viññāṇaṁ na viññāṇakkhandho? 96 Na khandhā na rūpakkhandho? 97 Na viññāṇaṁ na viññāṇakkhandho? 98 Na khandhā na vedanākkhandho? 99 Na viññāṇaṁ na viññāṇakkhandho? 100 Na khandhā na saññākkhandho? 101 Na viññāṇaṁ na viññāṇakkhandho? 102 Na khandhā na saṅkhārakkhandho? 103 2.1.1.3. 1.3 Suddhakhandhavāra 2.1.1.3.1. Anuloma Rūpaṁ khandho? 104 Khandhā rūpaṁ? 105 Vedanā khandho? 106 Khandhā vedanā? 107 Saññā khandho? 108 Khandhā saññā? 109 Saṅkhārā khandho? 110 Khandhā saṅkhārā? 111 Viññāṇaṁ khandho? 112 Khandhā viññāṇaṁ? 113 2.1.1.3.2. Paccanīka Na rūpaṁ na khandho? 114 Na khandhā na rūpaṁ? 115 Na vedanā na khandho? 116 Na khandhā na vedanā? 117 Na saññā na khandho? 118 Na khandhā na saññā? 119 Na saṅkhārā na khandho? 120 Na khandhā na saṅkhārā? 121 Na viññāṇaṁ na khandho? 122 Na khandhā na viññāṇaṁ? 123 2.1.1.4. 1.4 Suddhakhandhamūlacakkavāra 2.1.1.4.1. Anuloma Rūpaṁ khandho? 124 Khandhā vedanā? 125 Rūpaṁ khandho? 126 Khandhā saññā? 127 Rūpaṁ khandho? 128 Khandhā saṅkhārā? 129 Rūpaṁ khandho? 130 Khandhā viññāṇaṁ? 131 Vedanā khandho? 132 Khandhā rūpaṁ? 133 Vedanā khandho? 134 Khandhā saññā? 135 Vedanā khandho? 136 Khandhā saṅkhārā? 137 Vedanā khandho? 138 Khandhā viññāṇaṁ? 139 Saññā khandho? 140 Khandhā rūpaṁ? 141 Saññā khandho? 142 Khandhā vedanā? 143 Saññā khandho? 144 Khandhā saṅkhārā? 145 Saññā khandho? 146 Khandhā viññāṇaṁ? 147 Saṅkhārā khandho? 148 Khandhā rūpaṁ? 149 Saṅkhārā khandho? 150 Khandhā vedanā? 151 Saṅkhārā khandho? 152 Khandhā saññā? 153 Saṅkhārā khandho? 154 Khandhā viññāṇaṁ? 155 Viññāṇaṁ khandho? 156 Khandhā rūpaṁ? 157 Viññāṇaṁ khandho? 158 Khandhā vedanā? 159 Viññāṇaṁ khandho? 160 Khandhā saññā? 161 Viññāṇaṁ khandho? 162 Khandhā saṅkhārā? 163 2.1.1.4.2. Paccanīka Na rūpaṁ na khandho? 164 Na khandhā na vedanā? 165 Na rūpaṁ na khandho? 166 Na khandhā na saññā? 167 Na rūpaṁ na khandho? 168 Na khandhā na saṅkhārā? 169 Na rūpaṁ na khandho? 170 Na khandhā na viññāṇaṁ? 171 Na vedanā na khandho? 172 Na khandhā na rūpaṁ? 173 Na vedanā na khandho? 174 Na khandhā na saññā? 175 Na vedanā na khandho? 176 Na khandhā na saṅkhārā? 177 Na vedanā na khandho? 178 Na khandhā na viññāṇaṁ? 179 Na saññā na khandho? 180 Na khandhā na rūpaṁ? 181 Na saññā na 1481 --- ya2 1.1:181 khandho? 182 Na khandhā na vedanā? 183 Na saññā na khandho? 184 Na khandhā na saṅkhārā? 185 Na saññā na khandho? 186 Na khandhā na viññāṇaṁ? 187 Na saṅkhārā na khandho? 188 Na khandhā na rūpaṁ? 189 Na saṅkhārā na khandho? 190 Na khandhā na vedanā? 191 Na saṅkhārā na khandho? 192 Na khandhā na saññā? 193 Na saṅkhārā na khandho? 194 Na khandhā na viññāṇaṁ? 195 Na viññāṇaṁ na khandho? 196 Na khandhā na rūpaṁ? 197 Na viññāṇaṁ na khandho? 198 Na khandhā na vedanā? 199 Na viññāṇaṁ na khandho? 200 Na khandhā na saññā? 201 Na viññāṇaṁ na khandho? 202 Na khandhā na saṅkhārā? 203 Paṇṇattiuddesavāro. 0 2 Khandhayamaka 2.3 Pariññāvāra 2.3.3. Anāgatavāra |3.3| Yo rūpakkhandhaṁ parijānissati so vedanākkhandhaṁ parijānissatīti? Āmantā. 2 Yo vā pana vedanākkhandhaṁ parijānissati so rūpakkhandhaṁ parijānissatīti? Āmantā. 3 Yo rūpakkhandhaṁ na parijānissati so vedanākkhandhaṁ na parijānissatīti? Āmantā. 4 Yo vā pana vedanākkhandhaṁ na parijānissati so rūpakkhandhaṁ na parijānissatīti? Āmantā. ya5 0 5 Saccayamaka 5.1 Paṇṇattivāra 5.1.1. Paṇṇattivārauddesa |1.1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Cattāri saccāni—dukkhasaccaṁ, samudayasaccaṁ nirodhasaccaṁ, maggasaccaṁ. 3 5.1.1.1. Padasodhanavāra 5.1.1.1.1. Anuloma Dukkhaṁ dukkhasaccaṁ? 4 Dukkhasaccaṁ dukkhaṁ? 5 Samudayo samudayasaccaṁ? 6 Samudayasaccaṁ samudayo? 7 Nirodho nirodhasaccaṁ? 8 Nirodhasaccaṁ nirodho? 9 Maggo maggasaccaṁ? 10 Maggasaccaṁ maggo? 11 5.1.1.1.2. Paccanīka Na dukkhaṁ na dukkhasaccaṁ? 12 Na dukkhasaccaṁ na dukkhaṁ? 13 Na samudayo na samudayasaccaṁ? 14 Na samudayasaccaṁ na samudayo? 15 Na nirodho na nirodhasaccaṁ? 16 Na nirodhasaccaṁ na nirodho? 17 Na maggo na maggasaccaṁ? 18 Na maggasaccaṁ na maggo? 19 5.1.1.2. Padasodhanamūlacakkavāra 5.1.1.2.1. Anuloma Dukkhaṁ dukkhasaccaṁ? 20 Saccā samudayasaccaṁ? 21 Dukkhaṁ dukkhasaccaṁ? 22 Saccā nirodhasaccaṁ? 23 Dukkhaṁ dukkhasaccaṁ? 24 Saccā maggasaccaṁ? 25 Samudayo samudayasaccaṁ? 26 Saccā dukkhasaccaṁ? 27 Samudayo samudayasaccaṁ? 28 Saccā nirodhasaccaṁ? 29 Samudayo samudayasaccaṁ? 30 Saccā maggasaccaṁ? 31 Nirodho nirodhasaccaṁ? 32 Saccā dukkhasaccaṁ? 33 Nirodho nirodhasaccaṁ? 34 Saccā samudayasaccaṁ? 35 Nirodho nirodhasaccaṁ? 36 Saccā maggasaccaṁ? 37 Maggo maggasaccaṁ? 38 Saccā dukkhasaccaṁ? 39 Maggo maggasaccaṁ? 40 Saccā samudayasaccaṁ? 41 Maggo maggasaccaṁ? 42 Saccā nirodhasaccaṁ? 43 5.1.1.2.2. Paccanīka Na dukkhaṁ na dukkhasaccaṁ? 44 Na saccā na samudayasaccaṁ? 45 Na dukkhaṁ na dukkhasaccaṁ? 46 Na saccā na nirodhasaccaṁ? 47 Na dukkhaṁ na dukkhasaccaṁ? 48 Na saccā na maggasaccaṁ? 49 Na samudayo na samudayasaccaṁ? 50 Na saccā na dukkhasaccaṁ? 51 Na samudayo na samudayasaccaṁ? 52 Na saccā na nirodhasaccaṁ? 53 Na samudayo na samudayasaccaṁ? 54 Na saccā na maggasaccaṁ? 55 Na nirodho na nirodhasaccaṁ? 56 Na saccā na dukkhasaccaṁ? 57 Na nirodho na nirodhasaccaṁ? 58 Na saccā na samudayasaccaṁ? 59 Na nirodho na nirodhasaccaṁ? 60 Na saccā na maggasaccaṁ? 61 Na maggo na maggasaccaṁ? 62 Na saccā na dukkhasaccaṁ? 63 Na maggo na maggasaccaṁ? 64 Na saccā na samudayasaccaṁ? 65 Na maggo na maggasaccaṁ? 66 Na saccā na nirodhasaccaṁ? 67 5.1.1.3. Suddhasaccavāra 5.1.1.3.1. Anuloma Dukkhaṁ saccaṁ? 68 Saccā dukkhaṁ? 69 Samudayo saccaṁ? 70 Saccā samudayo? 71 Nirodho saccaṁ? 72 Saccā nirodho? 73 Maggo saccaṁ? 74 Saccā maggo? 75 5.1.1.3.2. Paccanīka Na dukkhaṁ na saccaṁ? 76 Na saccā na dukkhaṁ? 77 Na samudayo na saccaṁ? 78 Na saccā na samudayo? 79 Na nirodho na saccaṁ? 80 Na saccā na nirodho? 81 Na maggo na saccaṁ? 82 Na saccā na maggo? 83 5.1.1.4. Suddhasaccamūlacakkavāra 5.1.1.4.1. Anuloma Dukkhaṁ saccaṁ? 84 Saccā samudayo? 85 Dukkhaṁ saccaṁ? 86 1482 --- ya5 1.1:86 Saccā nirodho? 87 Dukkhaṁ saccaṁ? 88 Saccā maggo? 89 Samudayo saccaṁ? 90 Saccā dukkhaṁ? …pe… Saccā maggo? 91 Nirodho saccaṁ? 92 Saccā dukkhaṁ? …pe… Saccā maggo? 93 Maggo saccaṁ? 94 Saccā dukkhaṁ? 95 Maggo saccaṁ? 96 Saccā samudayo? 97 Maggo saccaṁ? 98 Saccā nirodho? 99 5.1.1.4.2. Paccanīka Na dukkhaṁ na saccaṁ? 100 Na saccā na samudayo? 101 Na dukkhaṁ na saccaṁ? 102 Na saccā na nirodho? 103 Na dukkhaṁ na saccaṁ? 104 Na saccā na maggo? 105 Na samudayo na saccaṁ? 106 Na saccā na dukkhaṁ? …pe… Na saccā na maggo? 107 Na nirodho na saccaṁ? 108 Na saccā na dukkhaṁ? …pe… Na saccā na maggo? 109 Na maggo na saccaṁ? 110 Na saccā na dukkhaṁ? 111 Na maggo na saccaṁ? 112 Na saccā na samudayo? 113 Na maggo na saccaṁ? 114 Na saccā na nirodho? 115 Paṇṇattiuddesavāro. 0 5 Saccayamaka 5.3 Pariññāvāra 5.3.2. Atītavāra |3.2| Yo dukkhasaccaṁ parijānittha so samudayasaccaṁ pajahitthāti? Āmantā. 2 Yo vā pana …pe… ? Āmantā. 3 Yo dukkhasaccaṁ na parijānittha so samudayasaccaṁ nappajahitthāti? Āmantā. 4 Yo vā pana …pe… ? Āmantā. 0 5 Saccayamaka 5.2 Pavattivāra 5.2.1. Uppādavāra |2.1| 5.2.1.1. Paccuppannavāra 5.2.1.1.1. Anulomapuggala Yassa dukkhasaccaṁ uppajjati tassa samudayasaccaṁ uppajjatīti? 2 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte taṇhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ uppajjati. Taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca uppajjati samudayasaccañca uppajjati. 3 Yassa vā pana samudayasaccaṁ uppajjati tassa dukkhasaccaṁ uppajjatīti? Āmantā. 4 Yassa dukkhasaccaṁ uppajjati tassa maggasaccaṁ uppajjatīti? 5 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte maggavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ uppajjati. Pañcavokāre maggassa uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca uppajjati maggasaccañca uppajjati. 6 Yassa vā pana maggasaccaṁ uppajjati tassa dukkhasaccaṁ uppajjatīti? 7 Arūpe maggassa uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ uppajjati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjati. Pañcavokāre maggassa uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca uppajjati dukkhasaccañca uppajjati. 8 Yassa samudayasaccaṁ uppajjati tassa maggasaccaṁ uppajjatīti? No. 9 Yassa vā pana maggasaccaṁ uppajjati tassa samudayasaccaṁ uppajjatīti? No. 10 5.2.1.1.2. Anulomaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ uppajjati tattha samudayasaccaṁ uppajjatīti? 11 Asaññasatte tattha dukkhasaccaṁ uppajjati, no ca tattha samudayasaccaṁ uppajjati. Catuvokāre pañcavokāre tattha dukkhasaccañca uppajjati samudayasaccañca uppajjati. 12 Yattha vā pana …pe… ? Āmantā. 13 Yattha dukkhasaccaṁ uppajjati tattha maggasaccaṁ uppajjatīti? 14 Apāye asaññasatte tattha dukkhasaccaṁ uppajjati, no ca tattha maggasaccaṁ uppajjati. Avasese catuvokāre pañcavokāre tattha dukkhasaccañca uppajjati maggasaccañca uppajjati. 15 Yattha vā pana maggasaccaṁ uppajjati tattha dukkhasaccaṁ uppajjatīti? Āmantā. 16 Yattha samudayasaccaṁ uppajjati tattha maggasaccaṁ uppajjatīti? 17 Apāye tattha samudayasaccaṁ uppajjati, no ca tattha maggasaccaṁ uppajjati. Avasese catuvokāre pañcavokāre tattha samudayasaccañca uppajjati maggasaccañca uppajjati. 18 Yattha vā pana …pe… ? Āmantā. 19 5.2.1.1.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ uppajjati tassa tattha samudayasaccaṁ uppajjatīti? …pe…. 20 (Yassakampi yassayatthakampi sadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 21 5.2.1.1.4. Paccanīkapuggala Yassa dukkhasaccaṁ nuppajjati tassa samudayasaccaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 22 Yassa vā pana samudayasaccaṁ nuppajjati tassa dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? 23 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte taṇhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccañca nuppajjati dukkhasaccañca nuppajjati. 24 Yassa dukkhasaccaṁ nuppajjati tassa maggasaccaṁ nuppajjatīti? 25 Arūpe maggassa uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe phalassa uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca 1483 --- ya5 2.1:25 nuppajjati maggasaccañca nuppajjati. 26 Yassa vā pana maggasaccaṁ nuppajjati tassa dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? 27 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte maggavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe phalassa uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca nuppajjati dukkhasaccañca nuppajjati. 28 Yassa samudayasaccaṁ nuppajjati tassa maggasaccaṁ nuppajjatīti? 29 Maggassa uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttamaggavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ samudayasaccañca nuppajjati maggasaccañca nuppajjati. 30 Yassa vā pana maggasaccaṁ nuppajjati tassa samudayasaccaṁ nuppajjatīti? 31 Taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe maggavippayuttataṇhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ maggasaccañca nuppajjati samudayasaccañca nuppajjati. 32 5.2.1.1.5. Paccanīkaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ nuppajjati tattha samudayasaccaṁ nuppajjatīti? Natthi. 33 Yattha vā pana samudayasaccaṁ nuppajjati tattha dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? Uppajjati. 34 Yattha dukkhasaccaṁ nuppajjati tattha maggasaccaṁ nuppajjatīti? Natthi. 35 Yattha vā pana maggasaccaṁ nuppajjati tattha dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? Uppajjati. 36 Yattha samudayasaccaṁ nuppajjati tattha maggasaccaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 37 Yattha vā pana maggasaccaṁ nuppajjati tattha samudayasaccaṁ nuppajjatīti? 38 Apāye tattha maggasaccaṁ nuppajjati, no ca tattha samudayasaccaṁ nuppajjati. Asaññasatte tattha maggasaccañca nuppajjati samudayasaccañca nuppajjati. 39 5.2.1.1.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ nuppajjati tassa tattha samudayasaccaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 40 Yassa vā pana yattha samudayasaccaṁ nuppajjati tassa tattha dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? 41 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte taṇhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccañca nuppajjati dukkhasaccañca nuppajjati. 42 Yassa yattha dukkhasaccaṁ nuppajjati tassa tattha maggasaccaṁ nuppajjatīti? 43 Arūpe maggassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe phalassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccañca nuppajjati maggasaccañca nuppajjati. 44 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nuppajjati tassa tattha dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? 45 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte maggavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe phalassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccañca nuppajjati dukkhasaccañca nuppajjati. 46 Yassa yattha samudayasaccaṁ nuppajjati tassa tattha maggasaccaṁ nuppajjatīti? 47 Maggassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttamaggavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca nuppajjati maggasaccañca nuppajjati. 48 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nuppajjati tassa tattha samudayasaccaṁ nuppajjatīti? 49 Taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe maggavippayuttataṇhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha maggasaccañca nuppajjati samudayasaccañca nuppajjati. 50 5.2.1.2. Atītavāra 5.2.1.2.1. Anulomapuggala Yassa dukkhasaccaṁ uppajjittha tassa 1484 --- ya5 2.1:50 samudayasaccaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 51 Yassa vā pana samudayasaccaṁ uppajjittha tassa dukkhasaccaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 52 Yassa dukkhasaccaṁ uppajjittha tassa maggasaccaṁ uppajjitthāti? 53 Anabhisametāvīnaṁ tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ maggasaccaṁ uppajjittha. Abhisametāvīnaṁ tesaṁ dukkhasaccañca uppajjittha maggasaccañca uppajjittha. 54 Yassa vā pana …pe… uppajjitthāti? Āmantā. 55 Yassa samudayasaccaṁ uppajjittha tassa maggasaccaṁ uppajjitthāti? 56 Anabhisametāvīnaṁ tesaṁ samudayasaccaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ maggasaccaṁ uppajjittha. Abhisametāvīnaṁ tesaṁ samudayasaccañca uppajjittha maggasaccañca uppajjittha. 57 Yassa vā pana …pe… uppajjitthāti? Āmantā. 58 5.2.1.2.2. Anulomaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ uppajjittha …pe…. 59 (Yatthakampi sabbattha sadisaṁ. Tantinānākaraṇaṁ heṭṭhā yatthakasadisaṁ.) 60 5.2.1.2.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ uppajjittha tassa tattha samudayasaccaṁ uppajjitthāti? 61 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccañca uppajjittha samudayasaccañca uppajjittha. 62 Yassa vā pana yattha …pe… uppajjitthāti? Āmantā. 63 Yassa yattha dukkhasaccaṁ uppajjittha tassa tattha maggasaccaṁ uppajjitthāti? 64 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne anabhisametāvīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ uppajjittha. Abhisametāvīnaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccañca uppajjittha maggasaccañca uppajjittha. 65 Yassa vā pana yattha …pe… uppajjitthāti? Āmantā. 66 Yassa yattha samudayasaccaṁ uppajjittha tassa tattha maggasaccaṁ uppajjitthāti? 67 Suddhāvāsānaṁ dutiye akusale citte vattamāne anabhisametāvīnaṁ tesaṁ tattha samudayasaccaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ uppajjittha. Abhisametāvīnaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca uppajjittha maggasaccañca uppajjittha. 68 Yassa vā pana yattha …pe… uppajjitthāti? Āmantā. 69 5.2.1.2.4. Paccanīkapuggala Yassa dukkhasaccaṁ nuppajjittha tassa samudayasaccaṁ nuppajjitthāti? Natthi. 70 Yassa vā pana …pe… nuppajjitthāti? Natthi. 71 Yassa dukkhasaccaṁ nuppajjittha tassa maggasaccaṁ nuppajjitthāti? Natthi. 72 Yassa vā pana maggasaccaṁ nuppajjittha tassa dukkhasaccaṁ nuppajjitthāti? Uppajjittha. 73 Yassa samudayasaccaṁ nuppajjittha tassa maggasaccaṁ nuppajjitthāti? Natthi. 74 Yassa vā pana …pe… nuppajjitthāti? Uppajjittha. 75 5.2.1.2.5. Paccanīkaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ nuppajjittha …pe…. 76 5.2.1.2.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ nuppajjittha tassa tattha samudayasaccaṁ nuppajjitthāti? Āmantā. 77 Yassa vā pana yattha samudayasaccaṁ nuppajjittha tassa tattha dukkhasaccaṁ nuppajjitthāti? 78 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca nuppajjittha dukkhasaccañca nuppajjittha. 79 Yassa yattha dukkhasaccaṁ nuppajjittha tassa tattha maggasaccaṁ nuppajjitthāti? Āmantā. 80 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nuppajjittha tassa tattha dukkhasaccaṁ nuppajjitthāti? 81 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne anabhisametāvīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha maggasaccaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha maggasaccañca nuppajjittha dukkhasaccañca nuppajjittha. 82 Yassa yattha samudayasaccaṁ nuppajjittha tassa tattha maggasaccaṁ nuppajjitthāti? Āmantā. 83 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nuppajjittha tassa tattha samudayasaccaṁ nuppajjitthāti? 84 Suddhāvāsānaṁ dutiye akusale citte vattamāne anabhisametāvīnaṁ tesaṁ tattha maggasaccaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne 1485 --- ya5 2.1:84 asaññasattānaṁ tesaṁ tattha maggasaccañca nuppajjittha samudayasaccañca nuppajjittha. 85 5.2.1.3. Anāgatavāra 5.2.1.3.1. Anulomapuggala Yassa dukkhasaccaṁ uppajjissati tassa samudayasaccaṁ uppajjissatīti? 86 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ dukkhasaccañca uppajjissati samudayasaccañca uppajjissati. 87 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 88 Yassa dukkhasaccaṁ uppajjissati tassa maggasaccaṁ uppajjissatīti? 89 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ uppajjissati. Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ dukkhasaccañca uppajjissati maggasaccañca uppajjissati. 90 Yassa vā pana …pe… uppajjissatīti? Āmantā. 91 Yassa samudayasaccaṁ uppajjissati tassa maggasaccaṁ uppajjissatīti? 92 Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ samudayasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ uppajjissati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ samudayasaccañca uppajjissati maggasaccañca uppajjissati. 93 Yassa vā pana maggasaccaṁ uppajjissati tassa samudayasaccaṁ uppajjissatīti? 94 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ maggasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ uppajjissati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ maggasaccañca uppajjissati samudayasaccañca uppajjissati. 95 5.2.1.3.2. Anulomaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ uppajjissati …pe…. 96 5.2.1.3.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ uppajjissati tassa tattha samudayasaccaṁ uppajjissatīti? 97 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti asaññasattānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccañca uppajjissati samudayasaccañca uppajjissati. 98 Yassa vā pana yattha samudayasaccaṁ uppajjissati …pe… uppajjissatīti? Āmantā. 99 Yassa yattha dukkhasaccaṁ uppajjissati tassa tattha maggasaccaṁ uppajjissatīti? 100 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti āpāyikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ uppajjissati. Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti, ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha dukkhasaccañca uppajjissati maggasaccañca uppajjissati. 101 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ uppajjissati tassa tattha dukkhasaccaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 102 Yassa yattha samudayasaccaṁ uppajjissati tassa tattha maggasaccaṁ uppajjissatīti? 103 Āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ tattha samudayasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ uppajjissati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha samudayasaccañca uppajjissati maggasaccañca uppajjissati. 104 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ uppajjissati tassa tattha samudayasaccaṁ uppajjissatīti? 105 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha maggasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ uppajjissati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha maggasaccañca uppajjissati samudayasaccañca uppajjissati. 106 5.2.1.3.4. Paccanīkapuggala Yassa dukkhasaccaṁ nuppajjissati tassa samudayasaccaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 107 Yassa vā pana samudayasaccaṁ nuppajjissati tassa dukkhasaccaṁ nuppajjissatīti? 108 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ samudayasaccaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ samudayasaccañca nuppajjissati dukkhasaccañca nuppajjissati. 109 Yassa dukkhasaccaṁ nuppajjissati tassa maggasaccaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 110 Yassa vā pana maggasaccaṁ nuppajjissati tassa dukkhasaccaṁ nuppajjissatīti? 1486 --- ya5 2.1:111 111 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ maggasaccaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ maggasaccañca nuppajjissati dukkhasaccañca nuppajjissati. 112 Yassa samudayasaccaṁ nuppajjissati tassa maggasaccaṁ nuppajjissatīti? 113 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ samudayasaccaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nuppajjissati. Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ tesaṁ samudayasaccañca nuppajjissati maggasaccañca nuppajjissati. 114 Yassa vā pana maggasaccaṁ nuppajjissati tassa samudayasaccaṁ nuppajjissatīti? 115 Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ maggasaccaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ nuppajjissati. Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ tesaṁ maggasaccañca nuppajjissati samudayasaccañca nuppajjissati. 116 5.2.1.3.5. Paccanīkaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ nuppajjissati …pe…. 117 5.2.1.3.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ nuppajjissati tassa tattha samudayasaccaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 118 Yassa vā pana yattha samudayasaccaṁ nuppajjissati tassa tattha dukkhasaccaṁ nuppajjissatīti? 119 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti asaññasattānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nuppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca nuppajjissati dukkhasaccañca nuppajjissati. 120 Yassa yattha dukkhasaccaṁ nuppajjissati tassa tattha maggasaccaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 121 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nuppajjissati tassa tattha dukkhasaccaṁ nuppajjissatīti? 122 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti āpāyikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha maggasaccaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nuppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha maggasaccañca nuppajjissati dukkhasaccañca nuppajjissati. 123 Yassa yattha samudayasaccaṁ nuppajjissati tassa tattha maggasaccaṁ nuppajjissatīti? 124 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ nuppajjissati. Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca nuppajjissati maggasaccañca nuppajjissati. 125 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nuppajjissati tassa tattha samudayasaccaṁ nuppajjissatīti? 126 Āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ tattha maggasaccaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjissati. Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha maggasaccañca nuppajjissati samudayasaccañca nuppajjissati. 127 5.2.1.4. Paccuppannātītavāra 5.2.1.4.1. Anulomapuggala Yassa dukkhasaccaṁ uppajjati tassa samudayasaccaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 128 Yassa vā pana samudayasaccaṁ uppajjittha tassa dukkhasaccaṁ uppajjatīti? 129 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccañca uppajjittha dukkhasaccañca uppajjati. 130 Yassa dukkhasaccaṁ uppajjati tassa maggasaccaṁ uppajjitthāti? Anabhisametāvīnaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ uppajjittha. Abhisametāvīnaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca uppajjati maggasaccañca uppajjittha. 131 Yassa vā pana maggasaccaṁ uppajjittha tassa dukkhasaccaṁ uppajjatīti? 132 Abhisametāvīnaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjati. Abhisametāvīnaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca uppajjittha dukkhasaccañca uppajjati. 133 1487 --- ya5 2.1:133 Yassa samudayasaccaṁ uppajjati tassa maggasaccaṁ uppajjitthāti? 134 Anabhisametāvīnaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccaṁ uppajjati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ uppajjittha. Abhisametāvīnaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccañca uppajjati maggasaccañca uppajjittha. 135 Yassa vā pana maggasaccaṁ uppajjittha tassa samudayasaccaṁ uppajjatīti? 136 Abhisametāvīnaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne nirodhasamāpannānaṁ tesaṁ maggasaccaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ uppajjati. Abhisametāvīnaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca uppajjittha samudayasaccañca uppajjati. 137 5.2.1.4.2. Anulomaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ uppajjati …pe… (yatthakā sadisā sabbe.) 138 5.2.1.4.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ uppajjati tassa tattha samudayasaccaṁ uppajjitthāti? 139 Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ uppajjittha. Itaresaṁ catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccañca uppajjati samudayasaccañca uppajjittha. 140 Yassa vā pana yattha samudayasaccaṁ uppajjittha tassa tattha dukkhasaccaṁ uppajjatīti? 141 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ uppajjati. Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccañca uppajjittha dukkhasaccañca uppajjati. 142 Yassa yattha dukkhasaccaṁ uppajjati tassa tattha maggasaccaṁ uppajjitthāti? 143 Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa uppādakkhaṇe anabhisametāvīnaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ uppajjittha. Abhisametāvīnaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccañca uppajjati maggasaccañca uppajjittha. 144 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ uppajjittha tassa tattha dukkhasaccaṁ uppajjatīti? 145 Abhisametāvīnaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ uppajjati. Abhisametāvīnaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccañca uppajjittha dukkhasaccañca uppajjati. 146 Yassa yattha samudayasaccaṁ uppajjati tassa tattha maggasaccaṁ uppajjitthāti? 147 Anabhisametāvīnaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ uppajjittha. Abhisametāvīnaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccañca uppajjati maggasaccañca uppajjittha. 148 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ uppajjittha tassa tattha samudayasaccaṁ uppajjatīti? 149 Abhisametāvīnaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne tesaṁ tattha maggasaccaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ uppajjati. Abhisametāvīnaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccañca uppajjittha samudayasaccañca uppajjati. 150 5.2.1.4.4. Paccanīkapuggala Yassa dukkhasaccaṁ nuppajjati tassa samudayasaccaṁ nuppajjitthāti? 151 Uppajjittha. 152 Yassa vā pana samudayasaccaṁ nuppajjittha tassa dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? Natthi. 153 Yassa dukkhasaccaṁ nuppajjati tassa maggasaccaṁ nuppajjitthāti? 154 Abhisametāvīnaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nuppajjittha. Anabhisametāvīnaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca nuppajjati maggasaccañca nuppajjittha. 155 Yassa vā pana maggasaccaṁ nuppajjittha tassa dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? 156 Anabhisametāvīnaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjati. 1488 --- ya5 2.1:156 Anabhisametāvīnaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca nuppajjittha dukkhasaccañca nuppajjati. 157 Yassa samudayasaccaṁ nuppajjati tassa maggasaccaṁ nuppajjitthāti? 158 Abhisametāvīnaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne nirodhasamāpannānaṁ tesaṁ samudayasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nuppajjittha. Anabhisametāvīnaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ samudayasaccañca nuppajjati maggasaccañca nuppajjittha. 159 Yassa vā pana maggasaccaṁ nuppajjittha tassa samudayasaccaṁ nuppajjatīti? 160 Anabhisametāvīnaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ nuppajjati. Anabhisametāvīnaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ maggasaccañca nuppajjittha samudayasaccañca nuppajjati. 161 5.2.1.4.5. Paccanīkaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ nuppajjati …pe…. 162 5.2.1.4.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ nuppajjati tassa tattha samudayasaccaṁ nuppajjitthāti? 163 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccañca nuppajjati samudayasaccañca nuppajjittha. 164 Yassa vā pana yattha samudayasaccaṁ nuppajjittha tassa tattha dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? 165 Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nuppajjati. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca nuppajjittha dukkhasaccañca nuppajjati. 166 Yassa yattha dukkhasaccaṁ nuppajjati tassa tattha maggasaccaṁ nuppajjitthāti? 167 Abhisametāvīnaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe anabhisametāvīnaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccañca nuppajjati maggasaccañca nuppajjittha. 168 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nuppajjittha tassa tattha dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? 169 Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa uppādakkhaṇe anabhisametāvīnaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha maggasaccaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nuppajjati. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe anabhisametāvīnaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha maggasaccañca nuppajjittha dukkhasaccañca nuppajjati. 170 Yassa yattha samudayasaccaṁ nuppajjati tassa tattha maggasaccaṁ nuppajjitthāti? 171 Abhisametāvīnaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne anabhisametāvīnaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca nuppajjati maggasaccañca nuppajjittha. 172 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nuppajjittha tassa tattha samudayasaccaṁ nuppajjatīti? 173 Anabhisametāvīnaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjati. Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne anabhisametāvīnaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha maggasaccañca nuppajjittha samudayasaccañca nuppajjati. 174 5.2.1.5. Paccuppannānāgatavāra 5.2.1.5.1. Anulomapuggala Yassa dukkhasaccaṁ uppajjati tassa samudayasaccaṁ uppajjissatīti? 175 Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa 1489 --- ya5 2.1:175 uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ uppajjissati. Itaresaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca uppajjati samudayasaccañca uppajjissati. 176 Yassa vā pana samudayasaccaṁ uppajjissati tassa dukkhasaccaṁ uppajjatīti? 177 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccañca uppajjissati dukkhasaccañca uppajjati. 178 Yassa dukkhasaccaṁ uppajjati tassa maggasaccaṁ uppajjissatīti? 179 Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ uppajjissati. Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca uppajjati maggasaccañca uppajjissati. 180 Yassa vā pana maggasaccaṁ uppajjissati tassa dukkhasaccaṁ uppajjatīti? 181 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjati. Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca uppajjissati dukkhasaccañca uppajjati. 182 Yassa samudayasaccaṁ uppajjati tassa maggasaccaṁ uppajjissatīti? 183 Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccaṁ uppajjati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ uppajjissati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccañca uppajjati maggasaccañca uppajjissati. 184 Yassa vā pana maggasaccaṁ uppajjissati tassa samudayasaccaṁ uppajjatīti? 185 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ maggasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ uppajjati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca uppajjissati samudayasaccañca uppajjati. 186 5.2.1.5.2. Anulomaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ uppajjati …pe… 187 (Yatthakampi yassayatthakasadisaṁ kātabbaṁ.) 188 5.2.1.5.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ uppajjati tassa tattha samudayasaccaṁ uppajjissatīti? 189 Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccañca uppajjati samudayasaccañca uppajjissati. 190 Yassa vā pana yattha samudayasaccaṁ uppajjissati tassa tattha dukkhasaccaṁ uppajjatīti? 191 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ uppajjati. Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccañca uppajjissati dukkhasaccañca uppajjati. 192 Yassa yattha dukkhasaccaṁ uppajjati tassa tattha maggasaccaṁ uppajjissatīti? 193 Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ 1490 --- ya5 2.1:193 uppajjissati. Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccañca uppajjati maggasaccañca uppajjissati. 194 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ uppajjissati tassa tattha dukkhasaccaṁ uppajjatīti? 195 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ uppajjati. Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccañca uppajjissati dukkhasaccañca uppajjati. 196 Yassa yattha samudayasaccaṁ uppajjati tassa tattha maggasaccaṁ uppajjissatīti? 197 Āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ uppajjissati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccañca uppajjati maggasaccañca uppajjissati. 198 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ uppajjissati tassa tattha samudayasaccaṁ uppajjatīti? 199 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne tesaṁ tattha maggasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ uppajjati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccañca uppajjissati samudayasaccañca uppajjati. 200 5.2.1.5.4. Paccanīkapuggala Yassa dukkhasaccaṁ nuppajjati tassa samudayasaccaṁ nuppajjissatīti? 201 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ nuppajjissati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe aggamaggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca nuppajjati samudayasaccañca nuppajjissati. 202 Yassa vā pana samudayasaccaṁ nuppajjissati tassa dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? 203 Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe aggamaggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccañca nuppajjissati dukkhasaccañca nuppajjati. 204 Yassa dukkhasaccaṁ nuppajjati tassa maggasaccaṁ nuppajjissatīti? 205 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nuppajjissati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe aggamaggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca nuppajjati maggasaccañca nuppajjissati. 206 Yassa vā pana maggasaccaṁ nuppajjissati tassa dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? 207 Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe 1491 --- ya5 2.1:207 aggamaggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca nuppajjissati dukkhasaccañca nuppajjati. 208 Yassa samudayasaccaṁ nuppajjati tassa maggasaccaṁ nuppajjissatīti? 209 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ samudayasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nuppajjissati. Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne tesaṁ samudayasaccañca nuppajjati maggasaccañca nuppajjissati. 210 Yassa vā pana maggasaccaṁ nuppajjissati tassa samudayasaccaṁ nuppajjatīti? 211 Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ nuppajjati. Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne tesaṁ maggasaccañca nuppajjissati samudayasaccañca nuppajjati. 212 5.2.1.5.5. Paccanīkaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ nuppajjati …pe…. 213 5.2.1.5.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ nuppajjati tassa tattha samudayasaccaṁ nuppajjissatīti? 214 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjissati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ arūpe aggamaggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccañca nuppajjati samudayasaccañca nuppajjissati. 215 Yassa vā pana yattha samudayasaccaṁ nuppajjissati tassa tattha dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? 216 Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nuppajjati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe aggamaggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca nuppajjissati dukkhasaccañca nuppajjati. 217 Yassa yattha dukkhasaccaṁ nuppajjati tassa tattha maggasaccaṁ nuppajjissatīti? 218 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ nuppajjissati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ arūpe aggamaggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccañca nuppajjati maggasaccañca nuppajjissati. 219 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nuppajjissati tassa tattha dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? 220 Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha maggasaccaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nuppajjati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe aggamaggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha maggasaccañca nuppajjissati dukkhasaccañca nuppajjati. 221 Yassa yattha samudayasaccaṁ nuppajjati tassa tattha maggasaccaṁ nuppajjissatīti? 222 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ 1492 --- ya5 2.1:222 paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ nuppajjissati. Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ, āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca nuppajjati maggasaccañca nuppajjissati. 223 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nuppajjissati tassa tattha samudayasaccaṁ nuppajjatīti? 224 Āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjati. Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha maggasaccañca nuppajjissati samudayasaccañca nuppajjati. 225 5.2.1.6. Atītānāgatavāra 5.2.1.6.1. Anulomapuggala Yassa dukkhasaccaṁ uppajjittha tassa samudayasaccaṁ uppajjissatīti? 226 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ dukkhasaccañca uppajjittha samudayasaccañca uppajjissati. 227 Yassa vā pana samudayasaccaṁ uppajjissati tassa dukkhasaccaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 228 Yassa dukkhasaccaṁ uppajjittha tassa maggasaccaṁ uppajjissatīti? 229 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ maggasaccaṁ uppajjissati. Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ dukkhasaccañca uppajjittha maggasaccañca uppajjissati. 230 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 231 Yassa samudayasaccaṁ uppajjittha tassa maggasaccaṁ uppajjissatīti? Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ samudayasaccaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ maggasaccaṁ uppajjissati. Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti, ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ samudayasaccañca uppajjittha maggasaccañca uppajjissati. 232 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 233 5.2.1.6.2. Anulomaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ uppajjittha …pe…. 234 5.2.1.6.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ uppajjittha tassa tattha samudayasaccaṁ uppajjissatīti? 235 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti asaññasattānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccañca uppajjittha samudayasaccañca uppajjissati. 236 Yassa vā pana yattha samudayasaccaṁ uppajjissati tassa tattha dukkhasaccaṁ uppajjitthāti? 237 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca uppajjissati dukkhasaccañca uppajjittha. 238 Yassa yattha dukkhasaccaṁ uppajjittha tassa tattha maggasaccaṁ uppajjissatīti? 239 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti āpāyikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ uppajjissati. Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha dukkhasaccañca uppajjittha maggasaccañca uppajjissati. 240 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ uppajjissati tassa tattha dukkhasaccaṁ uppajjitthāti? 241 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha maggasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ uppajjittha. Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha maggasaccañca uppajjissati dukkhasaccañca uppajjittha. 242 Yassa yattha samudayasaccaṁ uppajjittha tassa 1493 --- ya5 2.1:242 tattha maggasaccaṁ uppajjissatīti? 243 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti āpāyikānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ uppajjissati. Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha samudayasaccañca uppajjittha maggasaccañca uppajjissati. 244 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ uppajjissati tassa tattha samudayasaccaṁ uppajjitthāti? 245 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne tesaṁ tattha maggasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ uppajjittha. Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha maggasaccañca uppajjissati samudayasaccañca uppajjittha. 246 5.2.1.6.4. Paccanīkapuggala Yassa dukkhasaccaṁ nuppajjittha tassa samudayasaccaṁ nuppajjissatīti? Natthi. 247 Yassa vā pana samudayasaccaṁ nuppajjissati tassa dukkhasaccaṁ nuppajjitthāti? Uppajjittha. 248 Yassa dukkhasaccaṁ nuppajjittha tassa maggasaccaṁ nuppajjissatīti? Natthi. 249 Yassa vā pana maggasaccaṁ nuppajjissati tassa dukkhasaccaṁ nuppajjitthāti? Uppajjittha. 250 Yassa samudayasaccaṁ nuppajjittha tassa maggasaccaṁ nuppajjissatīti? Natthi. 251 Yassa vā pana maggasaccaṁ nuppajjissati tassa samudayasaccaṁ nuppajjitthāti? Uppajjittha. 252 5.2.1.6.5. Paccanīkaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ nuppajjittha …pe…. 253 5.2.1.6.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ nuppajjittha tassa tattha samudayasaccaṁ nuppajjissatīti? Uppajjissati. 254 Yassa vā pana yattha samudayasaccaṁ nuppajjissati tassa tattha dukkhasaccaṁ nuppajjitthāti? Uppajjittha. 255 Yassa yattha dukkhasaccaṁ nuppajjittha tassa tattha maggasaccaṁ nuppajjissatīti? Uppajjissati. 256 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nuppajjissati tassa tattha dukkhasaccaṁ nuppajjitthāti? Uppajjittha. 257 Yassa yattha samudayasaccaṁ nuppajjittha tassa tattha maggasaccaṁ nuppajjissatīti? 258 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ nuppajjissati. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca nuppajjittha maggasaccañca nuppajjissati. 259 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nuppajjissati tassa tattha samudayasaccaṁ nuppajjitthāti? 260 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti āpāyikānaṁ tesaṁ tattha maggasaccaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjittha. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha maggasaccañca nuppajjissati samudayasaccañca nuppajjittha. 261 Uppādavāro. 0 5 Saccayamaka 5.3 Pariññāvāra 5.3.6. Atītānāgatavāra |3.6| Yo dukkhasaccaṁ parijānittha so samudayasaccaṁ pajahissatīti? No. 2 Yo vā pana samudayasaccaṁ pajahissati so dukkhasaccaṁ parijānitthāti? No. 3 Yo dukkhasaccaṁ na parijānittha so samudayasaccaṁ nappajahissatīti? 4 Ye maggaṁ paṭilabhissanti te dukkhasaccaṁ na parijānittha, no ca te samudayasaccaṁ nappajahissanti. Aggamaggasamaṅgī ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te dukkhasaccañca na parijānittha samudayasaccañca nappajahissanti. 5 Yo vā pana samudayasaccaṁ nappajahissati so dukkhasaccaṁ na parijānitthāti? 6 Arahā samudayasaccaṁ nappajahissati, no ca dukkhasaccaṁ na parijānittha. Aggamaggasamaṅgī ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te samudayasaccañca nappajahissanti dukkhasaccañca na parijānittha. 7 Pariññāvāro. 8 Saccayamakapāḷi niṭṭhitā. 0 5 Saccayamaka 5.3 Pariññāvāra 5.3.3. Anāgatavāra |3.3| Yo dukkhasaccaṁ parijānissati so samudayasaccaṁ pajahissatīti? Āmantā. 2 Yo vā pana …pe… ? Āmantā. 3 Yo dukkhasaccaṁ na parijānissati so samudayasaccaṁ nappajahissatīti? Āmantā. 4 Yo vā pana …pe… ? Āmantā. 0 5 Saccayamaka 5.3 Pariññāvāra 5.3.4. Paccuppannātītavāra |3.4| Yo dukkhasaccaṁ parijānāti so samudayasaccaṁ pajahitthāti? No. 2 Yo vā pana samudayasaccaṁ pajahittha so dukkhasaccaṁ parijānātīti? No. 3 Yo dukkhasaccaṁ na parijānāti so samudayasaccaṁ nappajahitthāti? 4 Arahā dukkhasaccaṁ na parijānāti, no ca samudayasaccaṁ 1494 --- ya5 3.4:4 nappajahittha. Aggamaggasamaṅgiñca arahantañca ṭhapetvā avasesā puggalā dukkhasaccañca na parijānanti samudayasaccañca nappajahittha. 5 Yo vā pana samudayasaccaṁ nappajahittha so dukkhasaccaṁ na parijānātīti? 6 Aggamaggasamaṅgī samudayasaccaṁ nappajahittha, no ca dukkhasaccaṁ na parijānāti. Aggamaggasamaṅgiñca arahantañca ṭhapetvā avasesā puggalā samudayasaccañca nappajahittha dukkhasaccañca na parijānanti. 0 5 Saccayamaka 5.2 Pavattivāra 5.2.3. Uppādanirodhavāra |2.3| 5.2.3.1 Paccuppannavāra 5.2.3.1.1. Anulomapuggala Yassa dukkhasaccaṁ uppajjati tassa samudayasaccaṁ nirujjhatīti? No. 2 Yassa vā pana samudayasaccaṁ nirujjhati tassa dukkhasaccaṁ uppajjatīti? No. 3 Yassa dukkhasaccaṁ uppajjati tassa maggasaccaṁ nirujjhatīti? No. 4 Yassa vā pana maggasaccaṁ nirujjhati tassa dukkhasaccaṁ uppajjatīti? No. 5 Yassa samudayasaccaṁ uppajjati tassa maggasaccaṁ nirujjhatīti? No. 6 Yassa vā pana maggasaccaṁ nirujjhati tassa samudayasaccaṁ uppajjatīti? No. 7 5.2.3.1.2. Anulomaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ uppajjati tattha samudayasaccaṁ nirujjhatīti? 8 Asaññasatte tattha dukkhasaccaṁ uppajjati, no ca tattha samudayasaccaṁ nirujjhati …pe…. 9 (Yatthakaṁ uppādavārepi nirodhavārepi uppādanirodhavārepi sadisaṁ natthi nānākaraṇaṁ.) 10 5.2.3.1.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ uppajjati tassa tattha samudayasaccaṁ nirujjhatīti? No. 11 (Yassakampi yassayatthakampi sadisaṁ.) 12 5.2.3.1.4. Paccanīkapuggala Yassa dukkhasaccaṁ nuppajjati tassa samudayasaccaṁ na nirujjhatīti? 13 Taṇhāya bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte taṇhāvippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca nuppajjati samudayasaccañca na nirujjhati. 14 Yassa vā pana samudayasaccaṁ na nirujjhati tassa dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? 15 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte taṇhāvippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccañca na nirujjhati dukkhasaccañca nuppajjati. 16 Yassa dukkhasaccaṁ nuppajjati tassa maggasaccaṁ na nirujjhatīti? 17 Maggassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte maggavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca nuppajjati maggasaccañca na nirujjhati. 18 Yassa vā pana maggasaccaṁ na nirujjhati tassa dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? 19 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte maggavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca na nirujjhati dukkhasaccañca nuppajjati. 20 Yassa samudayasaccaṁ nuppajjati tassa maggasaccaṁ na nirujjhatīti? 21 Maggassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ samudayasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhati. Taṇhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe maggavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ samudayasaccañca nuppajjati maggasaccañca na nirujjhati. 22 Yassa vā pana maggasaccaṁ na nirujjhati tassa samudayasaccaṁ nuppajjatīti? 23 Taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ nuppajjati. Maggavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ maggasaccañca na nirujjhati samudayasaccañca nuppajjati. 24 5.2.3.1.5. Paccanīkaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ nuppajjati …pe…. 25 5.2.3.1.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ nuppajjati …pe…. 26 (Yassakampi yassayatthakampi sadisaṁ, yassayatthakepi nirodhasamāpannānanti na kātabbaṁ.) 27 5.2.3.2. Atītavāra 5.2.3.2.1. Anulomapuggala Yassa dukkhasaccaṁ uppajjittha tassa samudayasaccaṁ 1495 --- ya5 2.3:27 nirujjhitthāti? Āmantā. 28 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 29 (Atītā pucchā yathā uppādavāre vibhattā evaṁ uppādanirodhavārepi anulomampi paccanīkampi vibhajitabbaṁ.) 30 5.2.3.3. Anāgatavāra 5.2.3.3.1. Anulomapuggala Yassa dukkhasaccaṁ uppajjissati tassa samudayasaccaṁ nirujjhissatīti? 31 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ dukkhasaccañca uppajjissati samudayasaccañca nirujjhissati. 32 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 33 Yassa dukkhasaccaṁ uppajjissati tassa maggasaccaṁ nirujjhissatīti? 34 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhissati. Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ dukkhasaccañca uppajjissati maggasaccañca nirujjhissati. 35 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 36 Yassa samudayasaccaṁ uppajjissati tassa maggasaccaṁ nirujjhissatīti? 37 Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ samudayasaccaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhissati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ samudayasaccañca uppajjissati maggasaccañca nirujjhissati. 38 Yassa vā pana maggasaccaṁ nirujjhissati tassa samudayasaccaṁ uppajjissatīti? 39 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ uppajjissati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ maggasaccañca nirujjhissati samudayasaccañca uppajjissati. 40 5.2.3.3.2. Anulomaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ uppajjissati …pe…. 41 5.2.3.3.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ uppajjissati tassa tattha samudayasaccaṁ nirujjhissatīti? 42 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti asaññasattānaṁ tesaṁ tattha …pe… itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha …pe…. (Yassakampi yassayatthakampi sadisaṁ.) 43 5.2.3.3.4. Paccanīkapuggala Yassa dukkhasaccaṁ nuppajjissati tassa samudayasaccaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 44 Yassa vā pana samudayasaccaṁ na nirujjhissati tassa dukkhasaccaṁ nuppajjissatīti? 45 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ samudayasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ samudayasaccañca na nirujjhissati dukkhasaccañca nuppajjissati. 46 Yassa dukkhasaccaṁ nuppajjissati tassa maggasaccaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 47 Yassa vā pana maggasaccaṁ na nirujjhissati tassa dukkhasaccaṁ nuppajjissatīti? 48 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ maggasaccañca na nirujjhissati dukkhasaccañca nuppajjissati. 49 Yassa samudayasaccaṁ nuppajjissati tassa maggasaccaṁ na nirujjhissatīti? 50 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ samudayasaccaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhissati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ tesaṁ samudayasaccañca nuppajjissati maggasaccañca na nirujjhissati. 51 Yassa vā pana maggasaccaṁ na nirujjhissati tassa samudayasaccaṁ nuppajjissatīti? 52 Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ nuppajjissati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ tesaṁ maggasaccañca na nirujjhissati samudayasaccañca nuppajjissati. 53 5.2.3.3.5. Paccanīkaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ nuppajjissati …pe…. 54 5.2.3.3.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ nuppajjissati …pe…. 55 (Yassakampi yassayatthakampi sadisaṁ, samudayasaccaṁ maggasaccaṁ nānākaraṇaṁ, aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe, arahantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ 1496 --- ya5 2.3:55 tattha maggasaccañca na nirujjhissati samudayasaccañca nuppajjissati.) 56 5.2.3.4. Paccuppannātītavāra 5.2.3.4.1. Anulomapuggala Yassa dukkhasaccaṁ uppajjati tassa samudayasaccaṁ nirujjhitthāti? Āmantā. 57 Yassa vā pana …pe…. 58 (Paccuppannaatītā pucchā uppādavārepi uppādanirodhavārepi yassakampi yatthakampi yassayatthakampi anulomampi paccanīkampi sadisaṁ, asammohantena vibhajitabbā.) 59 5.2.3.5. Paccuppannānāgatavāra 5.2.3.5.1. Anulomapuggala Yassa dukkhasaccaṁ uppajjati tassa samudayasaccaṁ nirujjhissatīti? 60 Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca uppajjati samudayasaccañca nirujjhissati. 61 Yassa vā pana samudayasaccaṁ nirujjhissati tassa dukkhasaccaṁ uppajjatīti? 62 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccañca nirujjhissati dukkhasaccañca uppajjati. 63 Yassa dukkhasaccaṁ uppajjati tassa maggasaccaṁ nirujjhissatīti? 64 Arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhissati. Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca uppajjati maggasaccañca nirujjhissati. 65 Yassa vā pana maggasaccaṁ nirujjhissati tassa dukkhasaccaṁ uppajjatīti? 66 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ uppajjati. Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca nirujjhissati dukkhasaccañca uppajjati. 67 Yassa samudayasaccaṁ uppajjati tassa maggasaccaṁ nirujjhissatīti? 68 Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccaṁ uppajjati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhissati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccañca uppajjati maggasaccañca nirujjhissati. 69 Yassa vā pana maggasaccaṁ nirujjhissati tassa samudayasaccaṁ uppajjatīti? 70 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ uppajjati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca nirujjhissati samudayasaccañca uppajjati. 71 5.2.3.5.2. Anulomaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ uppajjati …pe…. 72 5.2.3.5.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ uppajjati tassa tattha samudayasaccaṁ nirujjhissatīti? 73 Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ …pe… itaresaṁ catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ …pe…. 74 Yassa vā pana yattha samudayasaccaṁ nirujjhissati tassa tattha dukkhasaccaṁ uppajjatīti? 75 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nirujjhissati, no ca 1497 --- ya5 2.3:75 tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ uppajjati. Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccañca nirujjhissati dukkhasaccañca uppajjati. 76 Yassa yattha dukkhasaccaṁ uppajjati tassa tattha maggasaccaṁ nirujjhissatīti? 77 Arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ nirujjhissati. Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccañca uppajjati maggasaccañca nirujjhissati. 78 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nirujjhissati tassa tattha dukkhasaccaṁ uppajjatīti? 79 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ uppajjati. Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccañca nirujjhissati dukkhasaccañca uppajjati. 80 Yassa yattha samudayasaccaṁ uppajjati tassa tattha maggasaccaṁ nirujjhissatīti? 81 Āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ nirujjhissati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccañca uppajjati maggasaccañca nirujjhissati. 82 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nirujjhissati tassa tattha samudayasaccaṁ uppajjatīti? 83 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne tesaṁ tattha maggasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ uppajjati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccañca nirujjhissati samudayasaccañca uppajjati. 84 5.2.3.5.4. Paccanīkapuggala Yassa dukkhasaccaṁ nuppajjati tassa samudayasaccaṁ na nirujjhissatīti? 85 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ na nirujjhissati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe aggamaggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca nuppajjati samudayasaccañca na nirujjhissati. 86 Yassa vā pana samudayasaccaṁ na nirujjhissati tassa dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? 87 Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe aggamaggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ samudayasaccañca na nirujjhissati dukkhasaccañca nuppajjati. 88 Yassa dukkhasaccaṁ nuppajjati tassa maggasaccaṁ na nirujjhissatīti? 89 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhissati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe 1498 --- ya5 2.3:89 aggaphalassa uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca nuppajjati maggasaccañca na nirujjhissati. 90 Yassa vā pana maggasaccaṁ na nirujjhissati tassa dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? 91 Arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ nuppajjati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe aggaphalassa uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca na nirujjhissati dukkhasaccañca nuppajjati. 92 Yassa samudayasaccaṁ nuppajjati tassa maggasaccaṁ na nirujjhissatīti? 93 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ samudayasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhissati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne tesaṁ samudayasaccañca nuppajjati maggasaccañca na nirujjhissati. 94 Yassa vā pana maggasaccaṁ na nirujjhissati tassa samudayasaccaṁ nuppajjatīti? 95 Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ nuppajjati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne tesaṁ maggasaccañca na nirujjhissati samudayasaccañca nuppajjati. 96 5.2.3.5.5. Paccanīkaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ nuppajjati …pe…. 97 5.2.3.5.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ nuppajjati tassa tattha samudayasaccaṁ na nirujjhissatīti? 98 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ na nirujjhissati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe aggamaggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccañca nuppajjati samudayasaccañca na nirujjhissati. 99 Yassa vā pana yattha samudayasaccaṁ na nirujjhissati tassa tattha dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? 100 Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nuppajjati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe aggamaggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca na nirujjhissati dukkhasaccañca nuppajjati. 101 Yassa yattha dukkhasaccaṁ nuppajjati tassa tattha maggasaccaṁ na nirujjhissatīti? 102 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca uppādakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ na nirujjhissati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe aggaphalassa uppādakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccañca nuppajjati maggasaccañca na nirujjhissati. 103 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ na nirujjhissati tassa tattha dukkhasaccaṁ nuppajjatīti? 104 Arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha 1499 --- ya5 2.3:104 maggasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nuppajjati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe aggaphalassa uppādakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha maggasaccañca na nirujjhissati dukkhasaccañca nuppajjati. 105 Yassa yattha samudayasaccaṁ nuppajjati tassa tattha maggasaccaṁ na nirujjhissatīti? 106 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ na nirujjhissati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca nuppajjati maggasaccañca na nirujjhissati. 107 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ na nirujjhissati tassa tattha samudayasaccaṁ nuppajjatīti? 108 Āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nuppajjati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha maggasaccañca na nirujjhissati samudayasaccañca nuppajjati. 109 5.2.3.6. Atītānāgatavāra 5.2.3.6.1. Anulomapuggala Yassa dukkhasaccaṁ uppajjittha tassa samudayasaccaṁ nirujjhissatīti? 110 (Yathā nirodhavāre atītānāgatā pucchā anulomampi paccanīkampi vibhattā evaṁ uppādanirodhavārepi asammohantena vibhajitabbaṁ.) 111 Uppādanirodhavāro. 112 Pavattivāro niṭṭhito. 0 5 Saccayamaka 5.1 Paṇṇattivāra 5.1.2. Paṇṇattivāraniddesa |1.2| 5.1.2.1. Padasodhanavāra 5.1.2.1.1. Anuloma Dukkhaṁ dukkhasaccanti? Āmantā. 2 Dukkhasaccaṁ dukkhanti? 3 Kāyikaṁ dukkhaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ ṭhapetvā avasesaṁ dukkhasaccaṁ, na dukkhaṁ. Kāyikaṁ dukkhaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ dukkhañceva dukkhasaccañca. 4 Samudayo samudayasaccanti? 5 Samudayasaccaṁ ṭhapetvā avaseso samudayo, na samudayasaccaṁ. Samudayasaccaṁ samudayo ceva samudayasaccañca. 6 Samudayasaccaṁ samudayoti? Āmantā. 7 Nirodho nirodhasaccanti? 8 Nirodhasaccaṁ ṭhapetvā avaseso nirodho, na nirodhasaccaṁ. Nirodhasaccaṁ nirodho ceva nirodhasaccañca. 9 Nirodhasaccaṁ nirodhoti? Āmantā. 10 Maggo maggasaccanti? 11 Maggasaccaṁ ṭhapetvā avaseso maggo, na maggasaccaṁ. Maggasaccaṁ maggo ceva maggasaccañca. 12 Maggasaccaṁ maggoti? Āmantā. 13 5.1.2.1.2. Paccanīka Na dukkhaṁ na dukkhasaccanti? 14 Kāyikaṁ dukkhaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ ṭhapetvā avasesaṁ na dukkhaṁ dukkhasaccaṁ. Dukkhañca dukkhasaccañca ṭhapetvā avasesaṁ na ceva dukkhaṁ na ca dukkhasaccaṁ. 15 Na dukkhasaccaṁ na dukkhanti? Āmantā. 16 Na samudayo na samudayasaccanti? Āmantā. 17 Na samudayasaccaṁ na samudayoti? 18 Samudayasaccaṁ ṭhapetvā avaseso na samudayasaccaṁ, samudayo. Samudayañca samudayasaccañca ṭhapetvā avaseso na ceva samudayo na ca samudayasaccaṁ. 19 Na nirodho na nirodhasaccanti? Āmantā. 20 Na nirodhasaccaṁ na nirodhoti? 21 Nirodhasaccaṁ ṭhapetvā avaseso na nirodhasaccaṁ, nirodho. Nirodhañca nirodhasaccañca ṭhapetvā avaseso na ceva nirodho na ca nirodhasaccaṁ. 22 Na maggo na maggasaccanti? Āmantā. 23 Na maggasaccaṁ na maggoti? 24 Maggasaccaṁ ṭhapetvā avaseso na maggasaccaṁ, maggo. Maggañca maggasaccañca ṭhapetvā avaseso na ceva maggo na ca maggasaccaṁ. 25 5.1.2.2. Padasodhanamūlacakkavāra 5.1.2.2.1. Anuloma Dukkhaṁ dukkhasaccanti? Āmantā. 26 Saccā samudayasaccanti? 27 Samudayasaccaṁ saccañceva samudayasaccañca. Avasesā saccā na samudayasaccaṁ. 28 Dukkhaṁ dukkhasaccanti? Āmantā. 29 Saccā nirodhasaccanti? …pe… Saccā maggasaccanti? 30 Maggasaccaṁ saccañceva maggasaccañca. Avasesā saccā na maggasaccaṁ. 31 Samudayo samudayasaccanti? 32 Samudayasaccaṁ ṭhapetvā 1500 --- ya5 1.2:32 avaseso samudayo, na samudayasaccaṁ. Samudayasaccaṁ samudayo ceva samudayasaccañca. 33 Saccā dukkhasaccanti? …pe… Saccā nirodhasaccanti? …pe… Saccā maggasaccanti? 34 Maggasaccaṁ saccañceva maggasaccañca. Avasesā saccā na maggasaccaṁ. 35 Nirodho nirodhasaccanti? 36 Nirodhasaccaṁ ṭhapetvā avaseso nirodho, na nirodhasaccaṁ. Nirodhasaccaṁ nirodho ceva nirodhasaccañca. 37 Saccā dukkhasaccanti? …pe… Saccā samudayasaccanti? …pe… Saccā maggasaccanti? 38 Maggasaccaṁ saccañceva maggasaccañca. Avasesā saccā na maggasaccaṁ. 39 Maggo maggasaccanti? 40 Maggasaccaṁ ṭhapetvā avaseso maggo, na maggasaccaṁ. Maggasaccaṁ maggo ceva maggasaccañca. 41 Saccā dukkhasaccanti? …pe… Saccā samudayasaccanti? …pe… Saccā nirodhasaccanti? 42 Nirodhasaccaṁ saccañceva nirodhasaccañca. Avasesā saccā na nirodhasaccaṁ. 43 5.1.2.2.2. Paccanīka Na dukkhaṁ na dukkhasaccanti? 44 Kāyikaṁ dukkhaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ ṭhapetvā avasesaṁ na dukkhaṁ, dukkhasaccaṁ. Dukkhañca dukkhasaccañca ṭhapetvā avasesaṁ na ceva dukkhaṁ na ca dukkhasaccaṁ. 45 Na saccā na samudayasaccanti? Āmantā. 46 Na dukkhaṁ na dukkhasaccanti? 47 Kāyikaṁ dukkhaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ ṭhapetvā avasesaṁ na dukkhaṁ, dukkhasaccaṁ. Dukkhañca dukkhasaccañca ṭhapetvā avasesaṁ na ceva dukkhaṁ na ca dukkhasaccaṁ. 48 Na saccā na nirodhasaccanti? …pe… Na saccā na maggasaccanti? Āmantā. 49 Na samudayo na samudayasaccanti? Āmantā. 50 Na saccā na dukkhasaccanti? Āmantā. 51 Na samudayo na samudayasaccanti? Āmantā. 52 Na saccā na nirodhasaccanti? …pe… Na saccā na maggasaccanti? Āmantā. 53 Na nirodho na nirodhasaccanti? Āmantā. 54 Na saccā na dukkhasaccanti? …pe… Na saccā na samudayasaccanti? …pe… Na saccā na maggasaccanti? Āmantā. 55 Na maggo na maggasaccanti? Āmantā. 56 Na saccā na dukkhasaccanti? Āmantā. 57 Na maggo na maggasaccanti? Āmantā. 58 Na saccā na samudayasaccanti? …pe… Na saccā na nirodhasaccanti? Āmantā. 59 5.1.2.3. Suddhasaccavāra 5.1.2.3.1. Anuloma Dukkhaṁ saccanti? Āmantā. 60 Saccā dukkhasaccanti? 61 Dukkhasaccaṁ saccañceva dukkhasaccañca. Avasesā saccā na dukkhasaccaṁ. 62 Samudayo saccanti? Āmantā …pe…. 63 Nirodho saccanti? Āmantā …pe…. 64 Maggo saccanti? Āmantā. 65 Saccā maggasaccanti? 66 Maggasaccaṁ saccañceva maggasaccañca. Avasesā saccā na maggasaccaṁ. 67 5.1.2.3.2. Paccanīka Na dukkhaṁ na saccanti? 68 Dukkhaṁ ṭhapetvā avasesā saccā na dukkhaṁ, saccā. Dukkhañca saccañca ṭhapetvā avasesaṁ na ceva dukkhaṁ na ca saccā. 69 Na saccā na dukkhasaccanti? Āmantā. 70 Na samudayo na saccanti? 71 Samudayaṁ ṭhapetvā …pe… nirodhaṁ ṭhapetvā …pe…. 72 Na maggo na saccanti? 73 Maggaṁ ṭhapetvā avasesā saccā na maggo, saccā. Maggañca saccañca ṭhapetvā avasesā na ceva maggo na ca saccā. 74 Na saccā na maggasaccanti? Āmantā. 75 5.1.2.4. Suddhasaccamūlacakkavāra 5.1.2.4.1. Anuloma Dukkhaṁ saccanti? Āmantā. 76 Saccā samudayasaccanti? 77 Samudayasaccaṁ saccañceva samudayasaccañca. Avasesā saccā na samudayasaccaṁ. 78 Dukkhaṁ saccanti? Āmantā. 79 Saccā nirodhasaccanti? …pe…. Saccā maggasaccanti? 80 Maggasaccaṁ saccañceva maggasaccañca. Avasesā saccā na maggasaccaṁ. 81 Samudayo saccanti? Āmantā. …pe…. 82 Nirodho saccanti? Āmantā. …pe…. 83 Maggo saccanti? Āmantā. 84 Saccā dukkhasaccanti? …pe… Saccā samudayasaccanti? …pe… Saccā nirodhasaccanti? 85 Nirodhasaccaṁ saccañceva nirodhasaccañca. Avasesā saccā na nirodhasaccaṁ. 86 5.1.2.4.2. Paccanīka Na dukkhaṁ na saccanti? 87 Dukkhaṁ ṭhapetvā avasesā saccā na dukkhaṁ, saccā. Dukkhañca saccañca ṭhapetvā avasesā na ceva dukkhaṁ na ca saccā. 88 Na saccā na samudayasaccanti? Āmantā. 89 Na dukkhaṁ na saccanti? 90 Dukkhaṁ ṭhapetvā avasesā saccā na dukkhaṁ, saccā. Dukkhañca saccañca ṭhapetvā avasesā na ceva dukkhaṁ na ca saccā. 91 Na saccā na nirodhasaccanti? …pe… Na saccā na maggasaccanti? Āmantā. 92 Na samudayo na saccanti? 93 Samudayaṁ ṭhapetvā avasesā saccā na samudayo, saccā. Samudayañca saccañca ṭhapetvā avasesā na 1501 --- ya5 1.2:93 ceva samudayo na ca saccā. 94 Na saccā na dukkhasaccanti? …pe…. 95 Na nirodho na saccanti? 96 Nirodhaṁ ṭhapetvā …pe…. 97 Na maggo na saccanti? 98 Maggaṁ ṭhapetvā avasesā saccā na maggo, saccā. Maggañca saccañca ṭhapetvā avasesā na ceva maggo na ca saccā. 99 Na saccā na dukkhasaccanti? Āmantā. 100 Na maggo na saccanti? 101 Maggaṁ ṭhapetvā avasesā saccā na maggo, saccā. Maggañca saccañca ṭhapetvā avasesā na ceva maggo na ca saccā. 102 Na saccā na samudayasaccanti? Āmantā. …pe…. 103 Na saccā na nirodhasaccanti? Āmantā. 104 Paṇṇattiniddesavāro. 0 5 Saccayamaka 5.3 Pariññāvāra 5.3.1. Paccuppannavāra |3.1| Yo dukkhasaccaṁ parijānāti so samudayasaccaṁ pajahatīti? Āmantā. 2 Yo vā pana samudayasaccaṁ pajahati so dukkhasaccaṁ parijānātīti? Āmantā. 3 Yo dukkhasaccaṁ na parijānāti so samudayasaccaṁ nappajahatīti? Āmantā. 4 Yo vā pana …pe… ? Āmantā. 0 5 Saccayamaka 5.3 Pariññāvāra 5.3.5. Paccuppannānāgatavāra |3.5| Yo dukkhasaccaṁ parijānāti so samudayasaccaṁ pajahissatīti? No. 2 Yo vā pana samudayasaccaṁ pajahissati so dukkhasaccaṁ parijānātīti? No. 3 Yo dukkhasaccaṁ na parijānāti so samudayasaccaṁ nappajahissatīti? 4 Ye maggaṁ paṭilabhissanti te dukkhasaccaṁ na parijānanti, no ca samudayasaccaṁ nappajahissanti. Arahā ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te dukkhasaccañca na parijānanti samudayasaccañca nappajahissanti. 5 Yo vā pana samudayasaccaṁ nappajahissati so dukkhasaccaṁ na parijānātīti? 6 Aggamaggasamaṅgī samudayasaccaṁ nappajahissati, no ca dukkhasaccaṁ na parijānāti. Arahā ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te samudayasaccañca nappajahissanti dukkhasaccañca na parijānanti. 0 5 Saccayamaka 5.2 Pavattivāra 5.2.2. Nirodhavāra |2.2| 5.2.2.1 Paccuppannavāra 5.2.2.1.1. Anulomapuggala Yassa dukkhasaccaṁ nirujjhati tassa samudayasaccaṁ nirujjhatīti? 2 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte taṇhāvippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ nirujjhati. Taṇhāya bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca nirujjhati samudayasaccañca nirujjhati. 3 Yassa vā pana samudayasaccaṁ nirujjhati tassa dukkhasaccaṁ nirujjhatīti? Āmantā. 4 Yassa dukkhasaccaṁ nirujjhati tassa maggasaccaṁ nirujjhatīti? 5 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte maggavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhati. Pañcavokāre maggassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca nirujjhati maggasaccañca nirujjhati. 6 Yassa vā pana maggasaccaṁ nirujjhati tassa dukkhasaccaṁ nirujjhatīti? 7 Arūpe maggassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ nirujjhati. Pañcavokāre maggassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca nirujjhati dukkhasaccañca nirujjhati. 8 Yassa samudayasaccaṁ nirujjhati tassa maggasaccaṁ nirujjhatīti? No. 9 Yassa vā pana maggasaccaṁ nirujjhati tassa samudayasaccaṁ nirujjhatīti? No. 10 5.2.2.1.2. Anulomaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ nirujjhati tattha samudayasaccaṁ nirujjhatīti? 11 Asaññasatte tattha dukkhasaccaṁ nirujjhati …pe…. 12 (Yatthakaṁ uppādepi nirodhepi uppādanirodhepi sadisaṁ, natthi nānākaraṇaṁ.) 13 5.2.2.1.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ nirujjhati …pe…. 14 (Yassayatthakampi sadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 15 5.2.2.1.4. Paccanīkapuggala Yassa dukkhasaccaṁ na nirujjhati tassa samudayasaccaṁ na nirujjhatīti? Āmantā. 16 Yassa vā pana samudayasaccaṁ na nirujjhati tassa dukkhasaccaṁ na nirujjhatīti? 17 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte taṇhāvippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ samudayasaccaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ samudayasaccañca na nirujjhati dukkhasaccañca na nirujjhati. 18 Yassa dukkhasaccaṁ na nirujjhati tassa maggasaccaṁ na nirujjhatīti? 19 Arūpe maggassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ 1502 --- ya5 2.2:19 upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe phalassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca na nirujjhati maggasaccañca na nirujjhati. 20 Yassa vā pana maggasaccaṁ na nirujjhati tassa dukkhasaccaṁ na nirujjhatīti? 21 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte maggavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe phalassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca na nirujjhati dukkhasaccañca na nirujjhati. 22 Yassa samudayasaccaṁ na nirujjhati tassa maggasaccaṁ na nirujjhatīti? 23 Maggassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ samudayasaccaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe taṇhāvippayuttamaggavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ samudayasaccañca na nirujjhati maggasaccañca na nirujjhati. 24 Yassa vā pana maggasaccaṁ na nirujjhati tassa samudayasaccaṁ na nirujjhatīti? 25 Taṇhāya bhaṅgakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe maggavippayuttataṇhāvippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ maggasaccañca na nirujjhati samudayasaccañca na nirujjhati. 26 5.2.2.1.5. Paccanīkaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ na nirujjhati …pe…. 27 5.2.2.1.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ na nirujjhati …pe…. 28 (Yassakampi yassayatthakampi sadisaṁ, yassayatthakepi nirodhasamāpannānanti cetaṁ na kātabbaṁ.) 29 5.2.2.2. Atītavāra 5.2.2.2.1. Anulomapuggala Yassa dukkhasaccaṁ nirujjhittha tassa samudayasaccaṁ nirujjhitthāti? Āmantā. 30 (Yathā uppādavāre atītā pucchā anulomampi paccanīkampi vibhattā evaṁ nirodhepi vibhajitabbā, natthi nānākaraṇaṁ.) 31 5.2.2.3. Anāgatavāra 5.2.2.3.1. Anulomapuggala Yassa dukkhasaccaṁ nirujjhissati tassa samudayasaccaṁ nirujjhissatīti? 32 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ dukkhasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ dukkhasaccañca nirujjhissati samudayasaccañca nirujjhissati. 33 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 34 Yassa dukkhasaccaṁ nirujjhissati tassa maggasaccaṁ nirujjhissatīti? 35 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ dukkhasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhissati. Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ dukkhasaccañca nirujjhissati maggasaccañca nirujjhissati. 36 Yassa vā pana …pe…. Āmantā. 37 Yassa samudayasaccaṁ nirujjhissati tassa maggasaccaṁ nirujjhissatīti? 38 Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ samudayasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhissati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ samudayasaccañca nirujjhissati maggasaccañca nirujjhissati. 39 Yassa vā pana maggasaccaṁ nirujjhissati tassa samudayasaccaṁ nirujjhissatīti? 40 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ nirujjhissati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ maggasaccañca nirujjhissati samudayasaccañca nirujjhissati. 41 5.2.2.3.2. Anulomaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ nirujjhissati …pe…. 42 5.2.2.3.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ nirujjhissati tassa tattha samudayasaccaṁ nirujjhissatīti? 43 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti asaññasattānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccañca nirujjhissati samudayasaccañca nirujjhissati …pe…. 44 (Yassakampi yassayatthakampi sadisaṁ.) 45 5.2.2.3.4. Paccanīkapuggala Yassa dukkhasaccaṁ na nirujjhissati tassa samudayasaccaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 46 Yassa vā 1503 --- ya5 2.2:46 pana samudayasaccaṁ na nirujjhissati tassa dukkhasaccaṁ na nirujjhissatīti? 47 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ samudayasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ na nirujjhissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ samudayasaccañca na nirujjhissati dukkhasaccañca na nirujjhissati. 48 Yassa dukkhasaccaṁ na nirujjhissati tassa maggasaccaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 49 Yassa vā pana maggasaccaṁ na nirujjhissati tassa dukkhasaccaṁ na nirujjhissatīti? 50 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ na nirujjhissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca na nirujjhissati dukkhasaccañca na nirujjhissati. 51 Yassa samudayasaccaṁ na nirujjhissati tassa maggasaccaṁ na nirujjhissatīti? 52 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ samudayasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhissati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ tesaṁ samudayasaccañca na nirujjhissati maggasaccañca na nirujjhissati. 53 Yassa vā pana maggasaccaṁ na nirujjhissati tassa samudayasaccaṁ na nirujjhissatīti? 54 Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ na nirujjhissati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ tesaṁ maggasaccañca na nirujjhissati samudayasaccañca na nirujjhissati. 55 5.2.2.3.5. Paccanīkaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ na nirujjhissati …pe…. 56 5.2.2.3.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ na nirujjhissati tassa tattha samudayasaccaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 57 Yassa vā pana yattha samudayasaccaṁ na nirujjhissati tassa tattha dukkhasaccaṁ na nirujjhissatīti? 58 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti asaññasattānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ na nirujjhissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccañca na nirujjhissati dukkhasaccañca na nirujjhissati. 59 Yassa yattha dukkhasaccaṁ na nirujjhissati tassa tattha maggasaccaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 60 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ na nirujjhissati tassa tattha dukkhasaccaṁ na nirujjhissatīti? 61 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti āpāyikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha maggasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ na nirujjhissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccañca na nirujjhissati dukkhasaccañca na nirujjhissati. 62 Yassa yattha samudayasaccaṁ na nirujjhissati tassa tattha maggasaccaṁ na nirujjhissatīti? 63 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha samudayasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ na nirujjhissati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca na nirujjhissati maggasaccañca na nirujjhissati. 64 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ na nirujjhissati tassa tattha samudayasaccaṁ na nirujjhissatīti? 65 Āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ tattha maggasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ na nirujjhissati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha maggasaccañca na nirujjhissati samudayasaccañca na nirujjhissati. 66 5.2.2.4. Paccuppannātītavāra 5.2.2.4.1. Anulomapuggala Yassa dukkhasaccaṁ nirujjhati tassa samudayasaccaṁ nirujjhitthāti? Āmantā. 67 Yassa vā pana samudayasaccaṁ nirujjhittha tassa dukkhasaccaṁ nirujjhatīti? 68 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ samudayasaccaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ nirujjhati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ 1504 --- ya5 2.2:68 samudayasaccañca nirujjhittha dukkhasaccañca nirujjhati. 69 Yassa dukkhasaccaṁ nirujjhati tassa maggasaccaṁ nirujjhitthāti? 70 Anabhisametāvīnaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhittha. Abhisametāvīnaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca nirujjhati maggasaccañca nirujjhittha. 71 Yassa vā pana maggasaccaṁ nirujjhittha tassa dukkhasaccaṁ nirujjhatīti? 72 Abhisametāvīnaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ nirujjhati. Abhisametāvīnaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca nirujjhittha dukkhasaccañca nirujjhati. 73 Yassa samudayasaccaṁ nirujjhati tassa maggasaccaṁ nirujjhitthāti? 74 Anabhisametāvīnaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe tesaṁ samudayasaccaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhittha. Abhisametāvīnaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe tesaṁ samudayasaccañca nirujjhati maggasaccañca nirujjhittha. 75 Yassa vā pana maggasaccaṁ nirujjhittha tassa samudayasaccaṁ nirujjhatīti? 76 Abhisametāvīnaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne nirodhasamāpannānaṁ tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ nirujjhati. Abhisametāvīnaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca nirujjhittha samudayasaccañca nirujjhati. 77 5.2.2.4.2. Anulomaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ nirujjhati …pe…. 78 5.2.2.4.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ nirujjhati tassa tattha samudayasaccaṁ nirujjhitthāti? 79 Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nirujjhittha. Itaresaṁ catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccañca nirujjhati samudayasaccañca nirujjhittha. 80 Yassa vā pana yattha samudayasaccaṁ nirujjhittha tassa tattha dukkhasaccaṁ nirujjhatīti? 81 Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nirujjhati. Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccañca nirujjhittha dukkhasaccañca nirujjhati. 82 Yassa yattha dukkhasaccaṁ nirujjhati tassa tattha maggasaccaṁ nirujjhitthāti? 83 Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe anabhisametāvīnaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ nirujjhittha. Abhisametāvīnaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccañca nirujjhati maggasaccañca nirujjhittha. 84 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nirujjhittha tassa tattha dukkhasaccaṁ nirujjhatīti? 85 Abhisametāvīnaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nirujjhati. Abhisametāvīnaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccañca nirujjhittha dukkhasaccañca nirujjhati. 86 Yassa yattha samudayasaccaṁ nirujjhati tassa tattha maggasaccaṁ nirujjhitthāti? 87 Anabhisametāvīnaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ nirujjhittha. Abhisametāvīnaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccañca nirujjhati maggasaccañca nirujjhittha. 88 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nirujjhittha tassa tattha samudayasaccaṁ nirujjhatīti? 89 Abhisametāvīnaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne tesaṁ tattha maggasaccaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nirujjhati. Abhisametāvīnaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccañca nirujjhittha samudayasaccañca nirujjhati. 90 5.2.2.4.4. Paccanīkapuggala Yassa dukkhasaccaṁ na nirujjhati 1505 --- ya5 2.2:90 tassa samudayasaccaṁ na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 91 Yassa vā pana samudayasaccaṁ na nirujjhittha tassa dukkhasaccaṁ na nirujjhatīti? Natthi. 92 Yassa dukkhasaccaṁ na nirujjhati tassa maggasaccaṁ na nirujjhitthāti? 93 Abhisametāvīnaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhittha. Anabhisametāvīnaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca na nirujjhati maggasaccañca na nirujjhittha. 94 Yassa vā pana maggasaccaṁ na nirujjhittha tassa dukkhasaccaṁ na nirujjhatīti? 95 Anabhisametāvīnaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ na nirujjhati. Anabhisametāvīnaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca na nirujjhittha dukkhasaccañca na nirujjhati. 96 Yassa samudayasaccaṁ na nirujjhati tassa maggasaccaṁ na nirujjhitthāti? 97 Abhisametāvīnaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne nirodhasamāpannānaṁ tesaṁ samudayasaccaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhittha. Anabhisametāvīnaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ samudayasaccañca na nirujjhati maggasaccañca na nirujjhittha. 98 Yassa vā pana maggasaccaṁ na nirujjhittha tassa samudayasaccaṁ na nirujjhatīti? 99 Anabhisametāvīnaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ na nirujjhati. Anabhisametāvīnaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ maggasaccañca na nirujjhittha samudayasaccañca na nirujjhati. 100 5.2.2.4.5. Paccanīkaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ na nirujjhati …pe…. 101 5.2.2.4.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ na nirujjhati tassa tattha samudayasaccaṁ na nirujjhitthāti? 102 Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccañca na nirujjhati samudayasaccañca na nirujjhittha. 103 Yassa vā pana yattha samudayasaccaṁ na nirujjhittha tassa tattha dukkhasaccaṁ na nirujjhatīti? 104 Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ na nirujjhati. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca na nirujjhittha dukkhasaccañca na nirujjhati. 105 Yassa yattha dukkhasaccaṁ na nirujjhati tassa tattha maggasaccaṁ na nirujjhitthāti? 106 Abhisametāvīnaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa uppādakkhaṇe anabhisametāvīnaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccañca na nirujjhati maggasaccañca na nirujjhittha. 107 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ na nirujjhittha tassa tattha dukkhasaccaṁ na nirujjhatīti? 108 Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe anabhisametāvīnaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha maggasaccaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ na nirujjhati. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa uppādakkhaṇe anabhisametāvīnaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha maggasaccañca na nirujjhittha dukkhasaccañca na nirujjhati. 109 Yassa yattha samudayasaccaṁ na nirujjhati tassa tattha maggasaccaṁ na nirujjhitthāti? 110 Abhisametāvīnaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne tesaṁ tattha samudayasaccaṁ na nirujjhati, no 1506 --- ya5 2.2:110 ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne anabhisametāvīnaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca na nirujjhati maggasaccañca na nirujjhittha. 111 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ na nirujjhittha tassa tattha samudayasaccaṁ na nirujjhatīti? 112 Anabhisametāvīnaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ na nirujjhati. Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne anabhisametāvīnaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha maggasaccañca na nirujjhittha samudayasaccañca na nirujjhati. 113 5.2.2.5. Paccuppannānāgatavāra 5.2.2.5.1. Anulomapuggala Yassa dukkhasaccaṁ nirujjhati tassa samudayasaccaṁ nirujjhissatīti? 114 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca nirujjhati samudayasaccañca nirujjhissati. 115 Yassa vā pana samudayasaccaṁ nirujjhissati tassa dukkhasaccaṁ nirujjhatīti? 116 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ samudayasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ nirujjhati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ samudayasaccañca nirujjhissati dukkhasaccañca nirujjhati. 117 Yassa dukkhasaccaṁ nirujjhati tassa maggasaccaṁ nirujjhissatīti? 118 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhissati. Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca nirujjhati maggasaccañca nirujjhissati. 119 Yassa vā pana maggasaccaṁ nirujjhissati tassa dukkhasaccaṁ nirujjhatīti? 120 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ nirujjhati. Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca nirujjhissati dukkhasaccañca nirujjhati. 121 Yassa samudayasaccaṁ nirujjhati tassa maggasaccaṁ nirujjhissatīti? 122 Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe tesaṁ samudayasaccaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhissati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe tesaṁ samudayasaccañca nirujjhati maggasaccañca nirujjhissati. 123 Yassa vā pana maggasaccaṁ nirujjhissati tassa samudayasaccaṁ nirujjhatīti? 124 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ nirujjhati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca nirujjhissati samudayasaccañca nirujjhati. 125 5.2.2.5.2. Anulomaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ nirujjhati …pe…. 126 5.2.2.5.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ nirujjhati tassa tattha samudayasaccaṁ nirujjhissatīti? 127 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ 1507 --- ya5 2.2:127 nirujjhati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccañca nirujjhati samudayasaccañca nirujjhissati. 128 Yassa vā pana yattha samudayasaccaṁ nirujjhissati tassa tattha dukkhasaccaṁ nirujjhatīti? 129 Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nirujjhati. Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccañca nirujjhissati dukkhasaccañca nirujjhati. 130 Yassa yattha dukkhasaccaṁ nirujjhati tassa tattha maggasaccaṁ nirujjhissatīti? 131 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ nirujjhissati. Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccañca nirujjhati maggasaccañca nirujjhissati. 132 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nirujjhissati tassa tattha dukkhasaccaṁ nirujjhatīti? 133 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nirujjhati. Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccañca nirujjhissati dukkhasaccañca nirujjhati. 134 Yassa yattha samudayasaccaṁ nirujjhati tassa tattha maggasaccaṁ nirujjhissatīti? 135 Āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ nirujjhissati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha samudayasaccañca nirujjhati maggasaccañca nirujjhissati. 136 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nirujjhissati tassa tattha samudayasaccaṁ nirujjhatīti? 137 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne tesaṁ tattha maggasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nirujjhati. Ye maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccañca nirujjhissati samudayasaccañca nirujjhati. 138 5.2.2.5.4. Paccanīkapuggala Yassa dukkhasaccaṁ na nirujjhati tassa samudayasaccaṁ na nirujjhissatīti? 139 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ na nirujjhissati. Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe arūpe aggamaggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca na nirujjhati samudayasaccañca na nirujjhissati. 140 Yassa vā pana samudayasaccaṁ na nirujjhissati tassa dukkhasaccaṁ na nirujjhatīti? 141 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ samudayasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ na nirujjhati. Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe arūpe aggamaggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ samudayasaccañca na nirujjhissati dukkhasaccañca na nirujjhati. 142 Yassa dukkhasaccaṁ na 1508 --- ya5 2.2:142 nirujjhati tassa maggasaccaṁ na nirujjhissatīti? 143 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhissati. Arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe aggamaggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ dukkhasaccañca na nirujjhati maggasaccañca na nirujjhissati. 144 Yassa vā pana maggasaccaṁ na nirujjhissati tassa dukkhasaccaṁ na nirujjhatīti? 145 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ dukkhasaccaṁ na nirujjhati. Arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe aggamaggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ maggasaccañca na nirujjhissati dukkhasaccañca na nirujjhati. 146 Yassa samudayasaccaṁ na nirujjhati tassa maggasaccaṁ na nirujjhissatīti? 147 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ samudayasaccaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhissati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne tesaṁ samudayasaccañca na nirujjhati maggasaccañca na nirujjhissati. 148 Yassa vā pana maggasaccaṁ na nirujjhissati tassa samudayasaccaṁ na nirujjhatīti? 149 Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe tesaṁ maggasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ na nirujjhati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne tesaṁ maggasaccañca na nirujjhissati samudayasaccañca na nirujjhati. 150 5.2.2.5.5. Paccanīkaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ na nirujjhati …pe…. 151 5.2.2.5.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ na nirujjhati tassa tattha samudayasaccaṁ na nirujjhissatīti? 152 Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe maggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ na nirujjhissati. Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ arūpe aggamaggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccañca na nirujjhati samudayasaccañca na nirujjhissati. 153 Yassa vā pana yattha samudayasaccaṁ na nirujjhissati tassa tattha dukkhasaccaṁ na nirujjhatīti? 154 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ na nirujjhati. Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe arūpe aggamaggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca na nirujjhissati dukkhasaccañca na nirujjhati. 155 Yassa yattha dukkhasaccaṁ na nirujjhati tassa tattha maggasaccaṁ na nirujjhissatīti? 156 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe 1509 --- ya5 2.2:156 maggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ na nirujjhissati. Arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ arūpe aggamaggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha dukkhasaccañca na nirujjhati maggasaccañca na nirujjhissati. 157 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ na nirujjhissati tassa tattha dukkhasaccaṁ na nirujjhatīti? 158 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha maggasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ na nirujjhati. Arahantānaṁ cittassa uppādakkhaṇe āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe aggamaggassa ca phalassa ca bhaṅgakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha maggasaccañca na nirujjhissati dukkhasaccañca na nirujjhati. 159 Yassa yattha samudayasaccaṁ na nirujjhati tassa tattha maggasaccaṁ na nirujjhissatīti? 160 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne tesaṁ tattha samudayasaccaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ na nirujjhissati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca na nirujjhati maggasaccañca na nirujjhissati. 161 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ na nirujjhissati tassa tattha samudayasaccaṁ na nirujjhatīti? 162 Āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha maggasaccaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ na nirujjhati. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ āpāyikānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ taṇhāya uppādakkhaṇe taṇhāvippayuttacitte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha maggasaccañca na nirujjhissati samudayasaccañca na nirujjhati. 163 5.2.2.6. Atītānāgatavāra 5.2.2.6.1. Anulomapuggala Yassa dukkhasaccaṁ nirujjhittha tassa samudayasaccaṁ nirujjhissatīti? 164 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ dukkhasaccaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ samudayasaccaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ dukkhasaccañca nirujjhittha samudayasaccañca nirujjhissati. 165 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 166 Yassa dukkhasaccaṁ nirujjhittha tassa maggasaccaṁ nirujjhissatīti? 167 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ dukkhasaccaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhissati. Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ dukkhasaccañca nirujjhittha maggasaccañca nirujjhissati. 168 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 169 Yassa samudayasaccaṁ nirujjhittha tassa maggasaccaṁ nirujjhissatīti? 170 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti tesaṁ samudayasaccaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ maggasaccaṁ nirujjhissati. Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ samudayasaccañca nirujjhittha maggasaccañca nirujjhissati. 171 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 172 5.2.2.6.2. Anulomaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ nirujjhittha …pe…. 173 5.2.2.6.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ nirujjhittha tassa tattha samudayasaccaṁ nirujjhissatīti? 174 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti asaññasattānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ 1510 --- ya5 2.2:174 catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccañca nirujjhittha samudayasaccañca nirujjhissati. 175 Yassa vā pana yattha samudayasaccaṁ nirujjhissati tassa tattha dukkhasaccaṁ nirujjhitthāti? 176 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nirujjhittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca nirujjhissati dukkhasaccañca nirujjhittha. 177 Yassa yattha dukkhasaccaṁ nirujjhittha tassa tattha maggasaccaṁ nirujjhissatīti? 178 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti āpāyikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ nirujjhissati. Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha dukkhasaccañca nirujjhittha maggasaccañca nirujjhissati. 179 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nirujjhissati tassa tattha dukkhasaccaṁ nirujjhitthāti? 180 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha maggasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha dukkhasaccaṁ nirujjhittha. Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha maggasaccañca nirujjhissati dukkhasaccañca nirujjhittha. 181 Yassa yattha samudayasaccaṁ nirujjhittha tassa tattha maggasaccaṁ nirujjhissatīti? 182 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti āpāyikānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ nirujjhissati. Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha samudayasaccañca nirujjhittha maggasaccañca nirujjhissati. 183 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ nirujjhissati tassa tattha samudayasaccaṁ nirujjhitthāti. 184 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne tesaṁ tattha maggasaccaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ nirujjhittha. Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti ye caññe maggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha maggasaccañca nirujjhissati samudayasaccañca nirujjhittha. 185 5.2.2.6.4. Paccanīkapuggala Yassa dukkhasaccaṁ na nirujjhittha tassa samudayasaccaṁ na nirujjhissatīti? Natthi. 186 Yassa vā pana samudayasaccaṁ na nirujjhissati tassa dukkhasaccaṁ na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 187 Yassa dukkhasaccaṁ na nirujjhittha tassa maggasaccaṁ na nirujjhissatīti? Natthi. 188 Yassa vā pana maggasaccaṁ na nirujjhissati tassa dukkhasaccaṁ na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 189 Yassa samudayasaccaṁ na nirujjhittha tassa maggasaccaṁ na nirujjhissatīti? Natthi. 190 Yassa vā pana maggasaccaṁ na nirujjhissati tassa samudayasaccaṁ na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 191 5.2.2.6.5. Paccanīkaokāsa Yattha dukkhasaccaṁ na nirujjhittha …pe…. 192 5.2.2.6.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha dukkhasaccaṁ na nirujjhittha tassa tattha samudayasaccaṁ na nirujjhissatīti? Nirujjhissati. 193 Yassa vā pana yattha samudayasaccaṁ na nirujjhissati tassa tattha dukkhasaccaṁ na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 194 Yassa yattha dukkhasaccaṁ na nirujjhittha tassa tattha maggasaccaṁ na nirujjhissatīti? Nirujjhissati. 195 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ na nirujjhissati tassa tattha dukkhasaccaṁ na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 196 Yassa yattha samudayasaccaṁ na nirujjhittha tassa tattha maggasaccaṁ na nirujjhissatīti? 197 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne tesaṁ tattha samudayasaccaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha maggasaccaṁ na nirujjhissati. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha samudayasaccañca na nirujjhittha maggasaccañca na nirujjhissati. 198 Yassa vā pana yattha maggasaccaṁ na nirujjhissati tassa tattha samudayasaccaṁ na nirujjhitthāti? 199 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti āpāyikānaṁ tesaṁ tattha maggasaccaṁ 1511 --- ya5 2.2:199 na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha samudayasaccaṁ na nirujjhittha. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha maggasaccañca na nirujjhissati samudayasaccañca na nirujjhittha. 200 Nirodhavāro. ya4 0 4 Dhātuyamaka 4.3. Pariññāvāra |3| Yo cakkhudhātuṁ parijānāti so sotadhātuṁ parijānātīti? Āmantā. …pe… (Dhātuyamakaṁ paripuṇṇaṁ peyyālena.) 2 Dhātuyamakapāḷi niṭṭhitā. 0 4 Dhātuyamaka 4.1 Paṇṇattivāra 4.1.1. Paṇṇattivārauddesa |1.1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Aṭṭhārasa dhātuyo—cakkhudhātu, sotadhātu, ghānadhātu, jivhādhātu, kāyadhātu, rūpadhātu, saddadhātu, gandhadhātu, rasadhātu, phoṭṭhabbadhātu, cakkhuviññāṇadhātu, sotaviññāṇadhātu, ghānaviññāṇadhātu, jivhāviññāṇadhātu, kāyaviññāṇadhātu, manodhātu, manoviññāṇadhātu, dhammadhātu. 3 4.1.1.1. Padasodhanavāra 4.1.1.1.1. Anuloma Cakkhu cakkhudhātu? 4 Cakkhudhātu cakkhu? 5 Sotaṁ sotadhātu? 6 Sotadhātu sotaṁ? …pe… 7 Cakkhuviññāṇaṁ cakkhuviññāṇadhātu? 8 Cakkhuviññāṇadhātu cakkhuviññāṇaṁ? …pe… 9 Mano manodhātu? 10 Manodhātu mano? 11 Manoviññāṇaṁ manoviññāṇadhātu? 12 Manoviññāṇadhātu manoviññāṇaṁ? 13 Dhammo dhammadhātu? 14 Dhammadhātu dhammo? 15 4.1.1.1.2. Paccanīka Na cakkhu na cakkhudhātu? 16 Na cakkhudhātu na cakkhu? 17 Na sotaṁ na sotadhātu? 18 Na sotadhātu na sotaṁ? …pe… 19 Na cakkhuviññāṇaṁ na cakkhuviññāṇadhātu? 20 Na cakkhuviññāṇadhātu na cakkhuviññāṇaṁ? …pe… 21 Na mano na manodhātu? 22 Na manodhātu na mano? 23 Na manoviññāṇaṁ na manoviññāṇadhātu? 24 Na manoviññāṇadhātu na manoviññāṇaṁ? 25 Na dhammo na dhammadhātu? 26 Na dhammadhātu na dhammo? 27 4.1.1.2. Padasodhanamūlacakkavāra 4.1.1.2.1. Anuloma Cakkhu cakkhudhātu? 28 Dhātū sotadhātu? …pe… 29 Cakkhu cakkhudhātu? 30 Dhātū dhammadhātu? 31 (Yathā āyatanayamake cakkaṁ bandhitaṁ evamidha cakkaṁ bandhitabbaṁ.) 32 4.1.1.2.2. Paccanīka Na cakkhu na cakkhudhātu? 33 Na dhātū na sotadhātu? 34 Na cakkhu na cakkhudhātu? 35 Na dhātū na ghānadhātu? …pe… 36 Na cakkhu na cakkhudhātu? 37 Na dhātū na dhammadhātu? …pe… 38 Na dhammo na dhammadhātu? 39 Na dhātū na cakkhudhātu? …pe… 40 Na dhammo na dhammadhātu? 41 Na dhātū na manoviññāṇadhātu? 42 (Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) 43 4.1.1.3. Suddhadhātuvāra 4.1.1.3.1. Anuloma Cakkhu dhātu? 44 Dhātū cakkhu? 45 Sotaṁ dhātu? 46 Dhātū sotaṁ? 47 Ghānaṁ dhātu? …pe… Jivhā dhātu? … Kāyo dhātu? … Rūpaṁ dhātu? … Saddo dhātu? … Gandho dhātu? … Raso dhātu? … Phoṭṭhabbo dhātu? … 48 Cakkhuviññāṇaṁ dhātu? 49 Dhātū cakkhuviññāṇaṁ? 50 Sotaviññāṇaṁ dhātu? 51 Dhātū sotaviññāṇaṁ? 52 … Ghānaviññāṇaṁ? …pe… Jivhāviññāṇaṁ? … Kāyaviññāṇaṁ? 53 Mano dhātu? 54 Dhātū mano? 55 Manoviññāṇaṁ dhātu? 56 Dhātū manoviññāṇaṁ? 57 Dhammo dhātu? 58 Dhātū dhammo? 59 4.1.1.3.2. Paccanīka Na cakkhu na dhātu? 60 Na dhātū na cakkhu? 61 Na sotaṁ na dhātu? 62 Na dhātū na sotaṁ? 63 … Na ghānaṁ? … Na jivhā? … Na kāyo? … Na rūpaṁ? … Na saddo? … Na gandho? … Na raso? … Na phoṭṭhabbo? 64 Na cakkhuviññāṇaṁ na dhātu? 65 Na dhātū na cakkhuviññāṇaṁ? 66 … Na sotaviññāṇaṁ? …pe… Na ghānaviññāṇaṁ? … Na jivhāviññāṇaṁ? 67 Na kāyaviññāṇaṁ na dhātu? 68 Na dhātū na kāyaviññāṇaṁ? 69 Na mano na dhātu? 70 Na dhātū na mano? 71 Na manoviññāṇaṁ na dhātu? 72 Na dhātū na manoviññāṇaṁ? 73 Na dhammo na dhātu? 74 Na dhātū na dhammo? 75 4.1.1.4. Suddhadhātumūlacakkavāra 4.1.1.4.1. Anuloma Cakkhu dhātu? 76 Dhātū sotaṁ? …pe… 77 Cakkhu dhātu? 78 Dhātū dhammo? …pe… 79 Dhammo dhātu? 80 Dhātū cakkhu? …pe… 81 Dhammo dhātu? 82 Dhātū manoviññāṇaṁ? 83 (Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) 84 4.1.1.4.2. Paccanīka Na cakkhu na dhātu? 85 Na dhātū na sotaṁ? 86 Na cakkhu na dhātu? 87 Na dhātū na ghānaṁ? …pe…. 88 Na cakkhu na 1512 --- ya4 1.1:88 dhātu? 89 Na dhātū na dhammo? …pe… 90 Na dhammo na dhātu? 91 Na dhātū na cakkhu? …pe… 92 Na dhammo na dhātu? 93 Na dhātū na manoviññāṇaṁ? 94 (Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) 95 Paṇṇattiuddesavāro. 0 4 Dhātuyamaka 4.2 Pavattivāra 4.2.1. Uppādavāra |2.1| 4.2.1.1 Paccuppannavāra 4.2.1.1.1. Anulomapuggala Yassa cakkhudhātu uppajjati tassa sotadhātu uppajjatīti? 2 Sacakkhukānaṁ asotakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhudhātu uppajjati, no ca tesaṁ sotadhātu uppajjati. Sacakkhukānaṁ sasotakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhudhātu ca uppajjati sotadhātu ca uppajjati. 3 Yassa vā pana sotadhātu uppajjati tassa cakkhudhātu uppajjatīti? 4 Sasotakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotadhātu uppajjati, no ca tesaṁ cakkhudhātu uppajjati. Sasotakānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotadhātu ca uppajjati cakkhudhātu ca uppajjati. 5 Yassa cakkhudhātu uppajjati tassa ghānadhātu uppajjatīti? 6 Sacakkhukānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhudhātu uppajjati, no ca tesaṁ ghānadhātu uppajjati. Sacakkhukānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhudhātu ca uppajjati ghānadhātu ca uppajjati. 7 Yassa vā pana ghānadhātu uppajjati tassa cakkhudhātu uppajjatīti? 8 Saghānakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānadhātu uppajjati, no ca tesaṁ cakkhudhātu uppajjati. Saghānakānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānadhātu ca uppajjati cakkhudhātu ca uppajjati. 9 Yassa cakkhudhātu uppajjati tassa rūpadhātu uppajjatīti? Āmantā. 10 Yassa vā pana rūpadhātu uppajjati tassa cakkhudhātu uppajjatīti? 11 Sarūpakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpadhātu uppajjati, no ca tesaṁ cakkhudhātu uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpadhātu ca uppajjati cakkhudhātu ca uppajjati. 12 Yassa cakkhudhātu uppajjati tassa manoviññāṇadhātu uppajjatīti? Āmantā. 13 Yassa vā pana manoviññāṇadhātu uppajjati tassa cakkhudhātu uppajjatīti? 14 Sacittakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manoviññāṇadhātu uppajjati, no ca tesaṁ cakkhudhātu uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manoviññāṇadhātu ca uppajjati cakkhudhātu ca uppajjati. 15 Yassa cakkhudhātu uppajjati tassa dhammadhātu uppajjatīti? Āmantā. 16 Yassa vā pana dhammadhātu uppajjati tassa cakkhudhātu uppajjatīti? 17 Acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammadhātu uppajjati, no ca tesaṁ cakkhudhātu uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammadhātu ca uppajjati cakkhudhātu ca uppajjati. 18 (Yathā āyatanayamakaṁ vibhattaṁ evaṁ dhātuyamakampi vibhajitabbaṁ, sadisaṁ kātabbaṁ.) 0 4 Dhātuyamaka 4.1 Paṇṇattivāra 4.1.2. Paṇṇattivāraniddesa |1.2| 4.1.2.1. Padasodhanavāra 4.1.2.11. Anuloma Cakkhu cakkhudhātūti? 2 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhudhātu. Cakkhudhātu cakkhu ceva cakkhudhātu ca. 3 Cakkhudhātu cakkhūti? Āmantā. 4 Sotaṁ sotadhātūti? 5 Dibbasotaṁ taṇhāsotaṁ sotaṁ, na sotadhātu. Sotadhātu sotañceva sotadhātu ca. 6 Sotadhātu sotanti? Āmantā. 7 Ghānaṁ ghānadhātūti? Āmantā. 8 Ghānadhātu ghānanti? Āmantā. 9 (Jivhāpi ghānadhātusadisā.) 10 Kāyo kāyadhātūti? 11 Kāyadhātuṁ ṭhapetvā avaseso kāyo, na kāyadhātu. Kāyadhātu kāyo ceva kāyadhātu ca. 12 Kāyadhātu kāyoti? Āmantā. 13 Rūpaṁ rūpadhātūti? 14 Rūpadhātuṁ ṭhapetvā avasesaṁ rūpaṁ, na rūpadhātu. Rūpadhātu rūpañceva rūpadhātu ca. 15 Rūpadhātu rūpanti? Āmantā. 16 (Saddo ghānasadiso.) 17 Gandho gandhadhātūti? 18 Sīlagandho samādhigandho paññāgandho gandho, na gandhadhātu. Gandhadhātu gandho ceva gandhadhātu ca. 19 Gandhadhātu gandhoti? Āmantā. 20 Raso rasadhātūti? 21 Attharaso dhammaraso vimuttiraso raso, na rasadhātu. Rasadhātu raso ceva rasadhātu ca. 22 Rasadhātu rasoti? Āmantā. 23 (Phoṭṭhabbo ghānasadiso.) 24 Cakkhuviññāṇaṁ cakkhuviññāṇadhātūti? Āmantā. 25 Cakkhuviññāṇadhātu cakkhuviññāṇanti? Āmantā. 26 Sotaviññāṇaṁ …pe… ghānaviññāṇaṁ … jivhāviññāṇaṁ … kāyaviññāṇaṁ …. 27 Mano manodhātūti? 28 Manodhātuṁ ṭhapetvā avaseso mano, na manodhātu. Manodhātu mano ceva manodhātu ca. 29 Manodhātu manoti? Āmantā. 30 Manoviññāṇaṁ manoviññāṇadhātūti? Āmantā. 1513 --- ya4 1.2:30 31 Manoviññāṇadhātu manoviññāṇanti? Āmantā. 32 Dhammo dhammadhātūti? 33 Dhammadhātuṁ ṭhapetvā avaseso dhammo, na dhammadhātu. Dhammadhātu dhammo ceva dhammadhātu ca. 34 Dhammadhātu dhammoti? Āmantā. 35 4.1.2.12. Paccanīka Na cakkhu na cakkhudhātūti? Āmantā. 36 Na cakkhudhātu na cakkhūti? 37 Dibbacakkhu paññācakkhu na cakkhudhātu, cakkhu. Cakkhuñca cakkhudhātuñca ṭhapetvā avasesaṁ na ceva cakkhu na ca cakkhudhātu. 38 Na sotaṁ na sotadhātūti? Āmantā. 39 Na sotadhātu na sotanti? 40 Dibbasotaṁ taṇhāsotaṁ na sotadhātu, sotaṁ. Sotañca sotadhātuñca ṭhapetvā avasesaṁ na ceva sotaṁ na ca sotadhātu. 41 Na ghānaṁ na ghānadhātūti? Āmantā. 42 Na ghānadhātu na ghānanti? Āmantā. 43 Na jivhā …. 44 (Saṅkhittaṁ, ubhato āmantā.) 45 Na kāyo na kāyadhātūti? Āmantā. 46 Na kāyadhātu na kāyoti? 47 Kāyadhātuṁ ṭhapetvā avaseso na kāyadhātu, kāyo. Kāyañca kāyadhātuñca ṭhapetvā avaseso na ceva kāyo na ca kāyadhātu. 48 Na rūpaṁ na rūpadhātūti? Āmantā. 49 Na rūpadhātu na rūpanti? 50 Rūpadhātuṁ ṭhapetvā avasesaṁ na rūpadhātu, rūpaṁ. Rūpañca rūpadhātuñca ṭhapetvā avasesaṁ na ceva rūpaṁ na ca rūpadhātu. 51 Na saddo …pe… na gandho na gandhadhātūti? Āmantā. 52 Na gandhadhātu na gandhoti? 53 Sīlagandho samādhigandho paññāgandho na gandhadhātu, gandho. Gandhañca gandhadhātuñca ṭhapetvā avaseso na ceva gandho na ca gandhadhātu. 54 Na raso na rasadhātūti? Āmantā. 55 Na rasadhātu na rasoti? 56 Attharaso dhammaraso vimuttiraso na rasadhātu, raso. Rasañca rasadhātuñca ṭhapetvā avaseso na ceva raso na ca rasadhātu. 57 Na phoṭṭhabbo …pe… na cakkhuviññāṇaṁ na cakkhuviññāṇadhātūti? Āmantā. 58 Na cakkhuviññāṇadhātu na cakkhuviññāṇanti? Āmantā. 59 Na sotaviññāṇaṁ …pe… na ghānaviññāṇaṁ … na jivhāviññāṇaṁ … na kāyaviññāṇaṁ …. 60 Na mano na manodhātūti? Āmantā. 61 Na manodhātu na manoti? 62 Manodhātuṁ ṭhapetvā avaseso na manodhātu, mano. Manañca manodhātuñca ṭhapetvā avaseso na ceva mano na ca manodhātu. 63 Na manoviññāṇaṁ na manoviññāṇadhātūti? Āmantā. 64 Na manoviññāṇadhātu na manoviññāṇanti? Āmantā. 65 Na dhammo na dhammadhātūti? Āmantā. 66 Na dhammadhātu na dhammoti? 67 Dhammadhātuṁ ṭhapetvā avaseso na dhammadhātu, dhammo. Dhammañca dhammadhātuñca ṭhapetvā avaseso na ceva dhammo na ca dhammadhātu. 68 4.1.2.2. Padasodhanamūlacakkavāra 4.1.2.21. Anuloma Cakkhu cakkhudhātūti? 69 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhudhātu. Cakkhudhātu cakkhu ceva cakkhudhātu ca. 70 Dhātū sotadhātūti? 71 Sotadhātu dhātu ceva sotadhātu ca. Avasesā dhātū na sotadhātu. 72 Cakkhu cakkhudhātūti? 73 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhudhātu. Cakkhudhātu cakkhu ceva cakkhudhātu ca. 74 Dhātū ghānadhātu …pe… dhātū dhammadhātūti? 75 Dhammadhātu dhātu ceva dhammadhātu ca. Avasesā dhātū na dhammadhātu. 76 (Yathā āyatanayamake paṇṇatti evaṁ dhātuyamakepi paṇṇatti. Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) 77 4.1.2.22. Paccanīka Na cakkhu na cakkhudhātūti? Āmantā. 78 Na dhātū na sotadhātūti? Āmantā. 79 Na cakkhu na cakkhudhātūti? Āmantā. 80 Na dhātū na ghānadhātu …pe… na dhātū na dhammadhātūti? Āmantā. 81 (Cakkaṁ bandhitabbaṁ, sabbe āmantā ubhatopi sesepi.) 82 4.1.2.3. Suddhadhātuvāra 4.1.2.31. Anuloma Cakkhu dhātūti? Āmantā. 83 Dhātū cakkhudhātūti? 84 Cakkhudhātu dhātu ceva cakkhudhātu ca. Avasesā dhātū na cakkhudhātu. 85 Sotaṁ dhātūti? Āmantā. 86 Ghānaṁ …pe… jivhā … kāyo … rūpaṁ … saddo … gandho … raso … phoṭṭhabbo …. 87 Cakkhuviññāṇaṁ dhātūti? Āmantā. 88 Dhātū cakkhuviññāṇadhātūti? 89 Cakkhuviññāṇadhātu dhātu ceva cakkhuviññāṇadhātu ca. Avasesā dhātū na cakkhuviññāṇadhātu. Sotaviññāṇaṁ …pe… ghānaviññāṇaṁ … jivhāviññāṇaṁ … kāyaviññāṇaṁ …. 90 Mano dhātūti? Āmantā. 91 Dhātū manodhātūti? 92 Manodhātu dhātu ceva manodhātu ca. Avasesā dhātū na manodhātu. 93 Manoviññāṇaṁ dhātūti? Āmantā. 94 Dhātū manoviññāṇadhātūti? 95 Manoviññāṇadhātu dhātu ceva manoviññāṇadhātu ca. Avasesā dhātū na manoviññāṇadhātu. 96 Dhammo dhātūti? 1514 --- ya4 1.2:96 Āmantā. 97 Dhātū dhammadhātūti? 98 Dhammadhātu dhātu ceva dhammadhātu ca. Avasesā dhātū na dhammadhātu. 99 4.1.2.32. Paccanīka Na cakkhu na dhātūti? 100 Cakkhuṁ ṭhapetvā avasesā dhātū na cakkhu, dhātu. Cakkhuñca dhātuñca ṭhapetvā avasesā na ceva cakkhu na ca dhātū. 101 Na dhātū na cakkhudhātūti? Āmantā. 102 Na sotaṁ na dhātūti? 103 Sotaṁ ṭhapetvā …pe… ghānaṁ ṭhapetvā …pe… jivhaṁ ṭhapetvā …pe…. 104 Na kāyo na dhātūti? Āmantā. 105 Na dhātū na kāyadhātūti? Āmantā. 106 Na rūpaṁ na dhātūti? 107 Rūpaṁ ṭhapetvā …pe… saddaṁ … gandhaṁ … rasaṁ … phoṭṭhabbaṁ … cakkhuviññāṇaṁ …pe… manoviññāṇaṁ ṭhapetvā …pe…. 108 Na dhammo na dhātūti? Āmantā. 109 Na dhātū na dhammadhātūti? Āmantā. 110 4.1.2.4. Suddhadhātumūlacakkavāra 4.1.2.41. Anuloma Cakkhu dhātūti? Āmantā. 111 Dhātū sotadhātūti? 112 Sotadhātu dhātu ceva sotadhātu ca. Avasesā dhātū na sotadhātu. 113 Cakkhu dhātūti? Āmantā. 114 Dhātū ghānadhātu …pe… dhātū dhammadhātūti? 115 Dhammadhātu dhātu ceva dhammadhātu ca. Avasesā dhātū na dhammadhātu. 116 (Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) 117 4.1.2.42. Paccanīka Na cakkhu na dhātūti? 118 Cakkhuṁ ṭhapetvā avasesā dhātū na cakkhudhātu. Cakkhuñca dhātuñca ṭhapetvā avasesā na ceva cakkhu na ca dhātu. 119 Na dhātū na sotadhātūti? Āmantā. 120 Na cakkhu na dhātūti? 121 Cakkhuṁ ṭhapetvā avasesā dhātū na cakkhu, dhātu. Cakkhuñca dhātuñca ṭhapetvā avasesā na ceva cakkhu na ca dhātu. 122 Na dhātū na ghānadhātu …pe… na dhātū na dhammadhātūti? Āmantā. 123 Na dhammo na dhātūti? Āmantā. 124 Na dhātū na cakkhudhātūti? Āmantā. 125 Na dhammo na dhātūti? Āmantā. 126 Na dhātū na sotadhātu …pe… na dhātū na manoviññāṇadhātūti? Āmantā. 127 (Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) 128 (Yathā āyatanayamakassa paṇṇatti evaṁ dhātuyamakassa paṇṇatti vitthāretabbā.) 129 Paṇṇattiniddesavāro. ya3 0 3 Āyatanayamaka 3.3 Pariññāvāra 3.3.5. Paccuppannānāgatavāra |3.5| Yo cakkhāyatanaṁ parijānāti so sotāyatanaṁ parijānissatīti? No. 2 Yo vā pana sotāyatanaṁ parijānissati so cakkhāyatanaṁ parijānātīti? No. 3 Yo cakkhāyatanaṁ na parijānāti so sotāyatanaṁ na parijānissatīti? 4 Ye maggaṁ paṭilabhissanti te cakkhāyatanaṁ na parijānanti, no ca sotāyatanaṁ na parijānissanti. Arahā ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te cakkhāyatanañca na parijānanti sotāyatanañca na parijānissanti. 5 Yo vā pana sotāyatanaṁ na parijānissati so cakkhāyatanaṁ na parijānātīti? 6 Aggamaggasamaṅgī sotāyatanaṁ na parijānissati, no ca cakkhāyatanaṁ na parijānāti. Arahā ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te sotāyatanañca na parijānissanti cakkhāyatanañca na parijānanti. 0 3 Āyatanayamaka 3.2 Pavattivāra 3.2.2. Nirodhavāra |2.2| 3.2.2.1. Paccuppannavāra 3.2.2.1.1. Anulomapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa sotāyatanaṁ nirujjhatīti? 2 Sacakkhukānaṁ asotakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ sotāyatanaṁ nirujjhati. Sacakkhukānaṁ sasotakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nirujjhati sotāyatanañca nirujjhati. 3 Yassa vā pana sotāyatanaṁ nirujjhati tassa cakkhāyatanaṁ nirujjhatīti? 4 Sasotakānaṁ acakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ sotāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhati. Sasotakānaṁ sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ sotāyatanañca nirujjhati cakkhāyatanañca nirujjhati. 5 Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa ghānāyatanaṁ nirujjhatīti? 6 Sacakkhukānaṁ aghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhati. Sacakkhukānaṁ saghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nirujjhati ghānāyatanañca nirujjhati. 7 Yassa vā pana ghānāyatanaṁ nirujjhati tassa cakkhāyatanaṁ nirujjhatīti? 8 Saghānakānaṁ acakkhukānaṁ cavantānaṁ 1515 --- ya3 2.2:8 tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhati. Saghānakānaṁ sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nirujjhati cakkhāyatanañca nirujjhati. 9 Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa rūpāyatanaṁ nirujjhatīti? Āmantā. 10 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ nirujjhati tassa cakkhāyatanaṁ nirujjhatīti? 11 Sarūpakānaṁ acakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhati. Sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nirujjhati cakkhāyatanañca nirujjhati. 12 Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa manāyatanaṁ nirujjhatīti? Āmantā. 13 Yassa vā pana manāyatanaṁ nirujjhati tassa cakkhāyatanaṁ nirujjhatīti? 14 Sacittakānaṁ acakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhati. Sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ manāyatanañca nirujjhati cakkhāyatanañca nirujjhati. 15 Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa dhammāyatanaṁ nirujjhatīti? Āmantā. 16 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhati tassa cakkhāyatanaṁ nirujjhatīti? 17 Acakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhati. Sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhati cakkhāyatanañca nirujjhati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 18 Yassa ghānāyatanaṁ nirujjhati tassa rūpāyatanaṁ nirujjhatīti? Āmantā. 19 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ nirujjhati tassa ghānāyatanaṁ nirujjhatīti? 20 Sarūpakānaṁ aghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhati. Saghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nirujjhati ghānāyatanañca nirujjhati. 21 Yassa ghānāyatanaṁ nirujjhati tassa manāyatanaṁ nirujjhatīti? Āmantā. 22 Yassa vā pana manāyatanaṁ nirujjhati tassa ghānāyatanaṁ nirujjhatīti? 23 Sacittakānaṁ aghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhati. Saghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ manāyatanañca nirujjhati ghānāyatanañca nirujjhati. 24 Yassa ghānāyatanaṁ nirujjhati tassa dhammāyatanaṁ nirujjhatīti? Āmantā. 25 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhati tassa ghānāyatanaṁ nirujjhatīti? 26 Aghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhati. Saghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhati ghānāyatanañca nirujjhati. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 27 Yassa rūpāyatanaṁ nirujjhati tassa manāyatanaṁ nirujjhatīti? 28 Acittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ nirujjhati. Sarūpakānaṁ sacittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nirujjhati manāyatanañca nirujjhati. 29 Yassa vā pana manāyatanaṁ nirujjhati tassa rūpāyatanaṁ nirujjhatīti? 30 Arūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ nirujjhati. Sarūpakānaṁ sacittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ manāyatanañca nirujjhati rūpāyatanañca nirujjhati. 31 Yassa rūpāyatanaṁ nirujjhati tassa dhammāyatanaṁ nirujjhatīti? Āmantā. 32 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhati tassa rūpāyatanaṁ nirujjhatīti? 33 Arūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ nirujjhati. Sarūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhati rūpāyatanañca nirujjhati. 34 Yassa manāyatanaṁ nirujjhati tassa dhammāyatanaṁ nirujjhatīti? Āmantā. 35 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhati tassa manāyatanaṁ nirujjhatīti? 36 Acittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ nirujjhati. Sacittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhati manāyatanañca nirujjhati. 37 3.2.2.1.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati …pe… (uppādepi nirodhepi uppādanirodhepi yatthakaṁ sabbattha sadisaṁ.) 38 3.2.2.1.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha sotāyatanaṁ nirujjhatīti …pe… ghānāyatanaṁ … rūpāyatanaṁ … manāyatanaṁ … dhammāyatanaṁ nirujjhatīti? (Yassa yatthakampi sadisaṁ vitthāretabbaṁ.) 39 3.2.2.1.4. Paccanīkapuggala Yassa 1516 --- ya3 2.2:39 cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa sotāyatanaṁ na nirujjhatīti? 40 Acakkhukānaṁ sasotakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ sotāyatanaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ asotakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca na nirujjhati sotāyatanañca na nirujjhati. 41 Yassa vā pana sotāyatanaṁ na nirujjhati tassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? 42 Asotakānaṁ sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ sotāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ asotakānaṁ acakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ sotāyatanañca na nirujjhati cakkhāyatanañca na nirujjhati. 43 Yassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa ghānāyatanaṁ na nirujjhatīti? 44 Acakkhukānaṁ saghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ aghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca na nirujjhati ghānāyatanañca na nirujjhati. 45 Yassa vā pana ghānāyatanaṁ na nirujjhati tassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? 46 Aghānakānaṁ sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ aghānakānaṁ acakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca na nirujjhati cakkhāyatanañca na nirujjhati. 47 Yassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa rūpāyatanaṁ na nirujjhatīti? 48 Acakkhukānaṁ sarūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ arūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca na nirujjhati rūpāyatanañca na nirujjhati. 49 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ na nirujjhati tassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? Āmantā. 50 Yassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa manāyatanaṁ na nirujjhatīti? 51 Acakkhukānaṁ sacittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca na nirujjhati manāyatanañca na nirujjhati. 52 Yassa vā pana manāyatanaṁ na nirujjhati tassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? Āmantā. 53 Yassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa dhammāyatanaṁ na nirujjhatīti? 54 Acakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca na nirujjhati dhammāyatanañca na nirujjhati. 55 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhati tassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? Āmantā. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 56 Yassa ghānāyatanaṁ na nirujjhati tassa rūpāyatanaṁ na nirujjhatīti? 57 Aghānakānaṁ sarūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ arūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca na nirujjhati rūpāyatanañca na nirujjhati. 58 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ na nirujjhati tassa ghānāyatanaṁ na nirujjhatīti? Āmantā. 59 Yassa ghānāyatanaṁ na nirujjhati tassa manāyatanaṁ na nirujjhatīti? 60 Aghānakānaṁ sacittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca na nirujjhati manāyatanañca na nirujjhati. 61 Yassa vā pana manāyatanaṁ na nirujjhati tassa ghānāyatanaṁ na nirujjhatīti? Āmantā. 62 Yassa ghānāyatanaṁ na nirujjhati tassa dhammāyatanaṁ na nirujjhatīti? 63 Aghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca na nirujjhati dhammāyatanañca na nirujjhati. 64 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhati tassa ghānāyatanaṁ na nirujjhatīti? Āmantā. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 65 Yassa rūpāyatanaṁ na nirujjhati tassa manāyatanaṁ na nirujjhatīti? 66 Arūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca na nirujjhati manāyatanañca na nirujjhati. 67 Yassa vā pana manāyatanaṁ na nirujjhati tassa 1517 --- ya3 2.2:67 rūpāyatanaṁ na nirujjhatīti? 68 Acittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanañca na nirujjhati rūpāyatanañca na nirujjhati. 69 Yassa rūpāyatanaṁ na nirujjhati tassa dhammāyatanaṁ na nirujjhatīti? 70 Arūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca na nirujjhati dhammāyatanañca na nirujjhati. 71 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhati tassa rūpāyatanaṁ na nirujjhatīti? Āmantā. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 72 Yassa manāyatanaṁ na nirujjhati tassa dhammāyatanaṁ na nirujjhatīti? 73 Acittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanañca na nirujjhati dhammāyatanañca na nirujjhati. 74 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhati tassa manāyatanaṁ na nirujjhatīti? Āmantā. 75 3.2.2.1.5. Paccanīkaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati …pe…. 76 3.2.2.1.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha sotāyatanaṁ na nirujjhatīti …pe… 77 (Yassa yatthakampi yassakasadisaṁ.) 78 3.2.2.2. Atītavāra 3.2.2.2.1. Anulomapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhittha tassa sotāyatanaṁ nirujjhitthāti? 79 Āmantā. (Uppādavārepi nirodhavārepi uppādanirodhavārepi atītā pucchā anulomampi paccanīkampi sadisaṁ.) 80 3.2.2.3. Anāgatavāra 3.2.2.3.1. Anulomapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhissati tassa sotāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 81 Yassa vā pana sotāyatanaṁ nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 82 Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhissati tassa ghānāyatanaṁ nirujjhissatīti? 83 Pacchimabhavikānaṁ rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nirujjhissati ghānāyatanañca nirujjhissati. 84 Yassa vā pana ghānāyatanaṁ nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 85 Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhissati tassa rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 86 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 87 Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhissati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 88 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ nirujjhissatīti? 89 Pacchimabhavikānaṁ arūpaṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca nirujjhissati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 90 Yassa ghānāyatanaṁ nirujjhissati tassa rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 91 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ nirujjhissati tassa ghānāyatanaṁ nirujjhissatīti? 92 Pacchimabhavikānaṁ rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nirujjhissati ghānāyatanañca nirujjhissati. 93 Yassa ghānāyatanaṁ nirujjhissati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 94 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa ghānāyatanaṁ nirujjhissatīti? 95 Pacchimabhavikānaṁ rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhissati ghānāyatanañca nirujjhissati. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 96 Yassa rūpāyatanaṁ nirujjhissati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 97 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? 98 Pacchimabhavikānaṁ arūpaṁ 1518 --- ya3 2.2:98 upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhissati rūpāyatanañca nirujjhissati. 99 Yassa manāyatanaṁ nirujjhissati tassa dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 100 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa manāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 101 3.2.2.3.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhissati …pe…. 102 3.2.2.3.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha sotāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 103 Yassa vā pana yattha …pe… ? Āmantā. 104 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ nirujjhissatīti? 105 Rūpāvacarānaṁ …pe… kāmāvacarānaṁ …pe…. 106 Yassa vā pana yattha …pe… ? Āmantā. 107 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 108 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhissatīti? 109 Asaññasattānaṁ …pe… pañcavokārānaṁ …pe…. 110 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha manāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 111 Yassa vā pana yattha …pe… ? 112 Arūpānaṁ …pe… pañcavokārānaṁ …pe…. 113 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 114 Yassa vā pana yattha …pe… ? 115 Asaññasattānaṁ arūpānaṁ …pe… pañcavokārānaṁ …pe…. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 116 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 117 Yassa vā pana yattha …pe… ? 118 Rūpāvacarānaṁ …pe… kāmāvacarānaṁ …pe…. 119 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha manāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 120 Yassa vā pana yattha …pe… ? 121 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ …pe… kāmāvacarānaṁ …pe…. 122 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 123 Yassa vā pana yattha …pe… ? 124 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ …pe… kāmāvacarānaṁ …pe…. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 125 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha manāyatanaṁ nirujjhissatīti? 126 Asaññasattānaṁ …pe… pañcavokārānaṁ …pe…. 127 Yassa vā pana yattha …pe… ? 128 Arūpānaṁ …pe… pañcavokārānaṁ …pe…. 129 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 130 Yassa vā pana yattha …pe… ? 131 Arūpānaṁ …pe… pañcavokārānaṁ asaññasattānaṁ …pe…. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 132 Yassa yattha manāyatanaṁ …pe… ? Āmantā. 133 Yassa vā pana yattha …pe… ? 134 Asaññasattānaṁ …pe… catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhissati manāyatanañca nirujjhissati. (Yathā uppādavāre yassa yatthake anāgatā pucchā vitthāritā, evaṁ nirodhepi vitthāretabbā.) 135 3.2.2.3.4. Paccanīkapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhissati tassa sotāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 136 Yassa vā pana sotāyatanaṁ na nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 137 Yassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhissati tassa ghānāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 138 Yassa vā pana ghānāyatanaṁ na nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 139 Pacchimabhavikānaṁ rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ na nirujjhissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca na nirujjhissati cakkhāyatanañca na nirujjhissati. 140 Yassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhissati tassa rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 141 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ na nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 142 Yassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhissati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 143 Pacchimabhavikānaṁ arūpaṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ na 1519 --- ya3 2.2:143 nirujjhissati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca na nirujjhissati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 144 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 145 Yassa ghānāyatanaṁ na nirujjhissati tassa rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 146 Pacchimabhavikānaṁ rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca na nirujjhissati rūpāyatanañca na nirujjhissati. 147 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ na nirujjhissati tassa ghānāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 148 Yassa ghānāyatanaṁ na nirujjhissati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 149 Pacchimabhavikānaṁ rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca na nirujjhissati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 150 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa ghānāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 151 Yassa rūpāyatanaṁ na nirujjhissati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 152 Pacchimabhavikānaṁ arūpaṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca na nirujjhissati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 153 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 154 Yassa manāyatanaṁ na nirujjhissati tassa dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 155 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa manāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 156 3.2.2.3.5. Paccanīkaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhissati …pe…. 157 3.2.2.3.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha sotāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 158 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 159 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 160 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 161 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca na nirujjhissati cakkhāyatanañca na nirujjhissati. 162 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 163 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca na nirujjhissati rūpāyatanañca na nirujjhissati. 164 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 165 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 166 Arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca na nirujjhissati manāyatanañca na nirujjhissati. 167 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 168 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 169 Asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha 1520 --- ya3 2.2:169 cakkhāyatanañca na nirujjhissati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 170 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 171 Yassa yattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 172 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca na nirujjhissati rūpāyatanañca na nirujjhissati. 173 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 174 Yassa yattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 175 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati, parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca na nirujjhissati manāyatanañca na nirujjhissati. 176 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 177 Yassa yattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 178 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca na nirujjhissati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 179 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 180 Āmantā. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 181 Yassa yattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 182 Arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca na nirujjhissati manāyatanañca na nirujjhissati. 183 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 184 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca na nirujjhissati rūpāyatanañca na nirujjhissati. 185 Yassa yattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 186 Arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca na nirujjhissati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 187 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 188 Yassa yattha manāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 189 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca na nirujjhissati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 190 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 191 3.2.2.4. Paccuppannātītavāra 3.2.2.4.1. Anulomapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa sotāyatanaṁ nirujjhitthāti? Āmantā. 192 Yassa vā pana sotāyatanaṁ nirujjhittha tassa cakkhāyatanaṁ nirujjhatīti? 193 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ sotāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhati. Sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ sotāyatanañca nirujjhittha cakkhāyatanañca nirujjhati. 194 Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa ghānāyatanaṁ …pe… rūpāyatanaṁ …pe… manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nirujjhitthāti? Āmantā. 195 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhittha tassa cakkhāyatanaṁ nirujjhatīti? 196 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhati. Sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhittha cakkhāyatanañca nirujjhati. 197 Yassa ghānāyatanaṁ nirujjhati tassa 1521 --- ya3 2.2:197 rūpāyatanaṁ …pe… manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nirujjhitthāti? Āmantā. 198 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhittha tassa ghānāyatanaṁ nirujjhatīti? 199 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ aghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhati. Saghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhittha ghānāyatanañca nirujjhati. 200 Yassa rūpāyatanaṁ nirujjhati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nirujjhitthāti? Āmantā. 201 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhittha tassa rūpāyatanaṁ nirujjhatīti? 202 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ arūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ nirujjhati. Sarūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhittha rūpāyatanañca nirujjhati. 203 Yassa manāyatanaṁ nirujjhati tassa dhammāyatanaṁ nirujjhitthāti? Āmantā. 204 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhittha tassa manāyatanaṁ nirujjhatīti? 205 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ manāyatanaṁ nirujjhati. Sacittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhittha manāyatanañca nirujjhati. 206 3.2.2.4.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati …pe…. 207 3.2.2.4.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha sotāyatanaṁ nirujjhitthāti? 208 Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha sotāyatanaṁ nirujjhittha. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nirujjhati sotāyatanañca nirujjhittha. 209 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhatīti? 210 Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati. Sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanañca nirujjhittha cakkhāyatanañca nirujjhati. 211 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha ghānāyatanaṁ nirujjhitthāti? 212 Rūpāvacarā cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nirujjhittha. Sacakkhukānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nirujjhati ghānāyatanañca nirujjhittha. 213 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhatīti? 214 Kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati. Sacakkhukānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nirujjhittha cakkhāyatanañca nirujjhati. 215 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha rūpāyatanaṁ nirujjhitthāti? 216 Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhittha. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nirujjhati rūpāyatanañca nirujjhittha. 217 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhatīti? 218 Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati. Sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nirujjhittha cakkhāyatanañca nirujjhati. 219 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha manāyatanaṁ nirujjhitthāti? 220 Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhittha. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nirujjhati manāyatanañca nirujjhittha. 221 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhatīti? 222 Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati. Sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nirujjhittha cakkhāyatanañca nirujjhati. 223 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhitthāti? 224 1522 --- ya3 2.2:224 Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhittha. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nirujjhati dhammāyatanañca nirujjhittha. 225 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhatīti? 226 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati. Sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhittha cakkhāyatanañca nirujjhati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 227 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha rūpāyatanaṁ nirujjhitthāti? Āmantā. 228 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha ghānāyatanaṁ nirujjhatīti? 229 Kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nirujjhati. Saghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nirujjhittha ghānāyatanañca nirujjhati. 230 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha manāyatanaṁ nirujjhitthāti? Āmantā. 231 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha ghānāyatanaṁ nirujjhatīti? 232 Kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nirujjhati. Saghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nirujjhittha ghānāyatanañca nirujjhati. 233 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhitthāti? Āmantā. 234 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha ghānāyatanaṁ nirujjhatīti? 235 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ aghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nirujjhati. Saghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhittha ghānāyatanañca nirujjhati. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 236 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha manāyatanaṁ nirujjhitthāti? 237 Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhittha. Itaresaṁ pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nirujjhati manāyatanañca nirujjhittha. 238 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha rūpāyatanaṁ nirujjhatīti? 239 Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhati. Pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nirujjhittha rūpāyatanañca nirujjhati. 240 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhitthāti? 241 Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhittha. Itaresaṁ sarūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nirujjhati dhammāyatanañca nirujjhittha. 242 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha rūpāyatanaṁ nirujjhatīti? 243 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ arūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhati. Sarūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhittha rūpāyatanañca nirujjhati. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 244 Yassa yattha manāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhitthāti? 245 Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhittha. Itaresaṁ sacittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nirujjhati dhammāyatanañca nirujjhittha. 246 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha manāyatanaṁ nirujjhatīti? 247 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhati. Sacittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhittha manāyatanañca nirujjhati. 248 3.2.2.4.4. Paccanīkapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa 1523 --- ya3 2.2:248 sotāyatanaṁ na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 249 Yassa vā pana sotāyatanaṁ na nirujjhittha tassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? Natthi. 250 Yassa cakkhāyatanaṁ …pe… ghānāyatanaṁ …pe… rūpāyatanaṁ …pe… manāyatanaṁ na nirujjhati tassa dhammāyatanaṁ na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 251 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhittha tassa manāyatanaṁ na nirujjhatīti? Natthi. 252 3.2.2.4.5. Paccanīkaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati …pe…. 253 3.2.2.4.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha sotāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 254 Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha sotāyatanaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca na nirujjhati sotāyatanañca na nirujjhittha. 255 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? 256 Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanañca na nirujjhittha cakkhāyatanañca na nirujjhati. 257 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 258 Kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhittha. Rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca na nirujjhati ghānāyatanañca na nirujjhittha. 259 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? 260 Rūpāvacarā cavantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati. Rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca na nirujjhittha cakkhāyatanañca na nirujjhati. 261 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 262 Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca na nirujjhati rūpāyatanañca na nirujjhittha. 263 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? 264 Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca na nirujjhittha cakkhāyatanañca na nirujjhati. 265 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 266 Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca na nirujjhati manāyatanañca na nirujjhittha. 267 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? 268 Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca na nirujjhittha cakkhāyatanañca na nirujjhati. 269 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 270 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca na nirujjhati dhammāyatanañca na nirujjhittha. 271 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? 272 Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati. Suddhāvāsaṁ 1524 --- ya3 2.2:272 upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca na nirujjhittha cakkhāyatanañca na nirujjhati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 273 Yassa yattha ghānāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 274 Kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāsānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca na nirujjhati rūpāyatanañca na nirujjhittha. 275 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhatīti? Āmantā. 276 Yassa yattha ghānāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 277 Kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca na nirujjhati manāyatanañca na nirujjhittha. 278 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhatīti? Āmantā. 279 Yassa yattha ghānāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 280 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ aghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca na nirujjhati dhammāyatanañca na nirujjhittha. 281 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhatīti? Āmantā. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 282 Yassa yattha rūpāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 283 Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca na nirujjhati manāyatanañca na nirujjhittha. 284 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhatīti? 285 Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhati. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca na nirujjhittha rūpāyatanañca na nirujjhati. 286 Yassa yattha rūpāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 287 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ arūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca na nirujjhati dhammāyatanañca na nirujjhittha. 288 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhatīti? 289 Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhati. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca na nirujjhittha rūpāyatanañca na nirujjhati. 290 Yassa yattha manāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 291 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca na nirujjhati dhammāyatanañca na nirujjhittha. 292 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhatīti? 293 Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhati. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca na nirujjhittha manāyatanañca na nirujjhati. 294 3.2.2.5. Paccuppannānāgatavāra 3.2.2.5.1. Anulomapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa sotāyatanaṁ nirujjhissatīti? 295 Pañcavokāre parinibbantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ sotāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca 1525 --- ya3 2.2:295 nirujjhati sotāyatanañca nirujjhissati. 296 Yassa vā pana sotāyatanaṁ nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ nirujjhatīti? 297 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ sotāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhati. Sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ sotāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca nirujjhati. 298 Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa ghānāyatanaṁ nirujjhissatīti? 299 Pañcavokāre parinibbantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nirujjhati ghānāyatanañca nirujjhissati. 300 Yassa vā pana ghānāyatanaṁ …pe…. 301 Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? 302 Pañcavokāre parinibbantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nirujjhati rūpāyatanañca nirujjhissati. 303 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ …pe…. 304 Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? 305 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nirujjhati dhammāyatanañca nirujjhissati. 306 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ nirujjhatīti? 307 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ …pe… sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ …pe…. 308 Yassa ghānāyatanaṁ nirujjhati tassa rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? 309 Kāmāvacare parinibbantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nirujjhati rūpāyatanañca nirujjhissati. 310 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ nirujjhissati tassa ghānāyatanaṁ nirujjhatīti? 311 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ aghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhati. Saghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nirujjhissati ghānāyatanañca nirujjhati. 312 Yassa ghānāyatanaṁ nirujjhati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? 313 Kāmāvacare parinibbantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nirujjhati dhammāyatanañca nirujjhissati. 314 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ …pe…. 315 Yassa rūpāyatanaṁ nirujjhati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? 316 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ sarūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nirujjhati dhammāyatanañca nirujjhissati. 317 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa rūpāyatanaṁ nirujjhatīti? 318 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ arūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ nirujjhati. Sarūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhissati rūpāyatanañca nirujjhati. 319 Yassa manāyatanaṁ nirujjhati tassa dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? 320 Parinibbantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ sacittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ manāyatanañca nirujjhati dhammāyatanañca nirujjhissati. 321 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa manāyatanaṁ nirujjhatīti? 322 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ nirujjhati. Sacittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhissati manāyatanañca nirujjhati. 323 3.2.2.5.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati …pe…. 324 3.2.2.5.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha sotāyatanaṁ nirujjhissatīti? 325 Pañcavokāre 1526 --- ya3 2.2:325 parinibbantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha sotāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nirujjhati sotāyatanañca nirujjhissati. 326 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhatīti? 327 Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati. Sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca nirujjhati. 328 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha ghānāyatanaṁ nirujjhissatīti? 329 Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarā cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nirujjhati ghānāyatanañca nirujjhissati. 330 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ …pe… (yathā paccuppannātītepi tividhaṁ vitthāritaṁ evaṁ idampi vitthāretabbaṁ.) 331 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? 332 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nirujjhati rūpāyatanañca nirujjhissati. 333 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ …pe…. 334 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha manāyatanaṁ nirujjhissatīti? 335 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nirujjhati manāyatanañca nirujjhissati. 336 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ …pe…. 337 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? 338 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nirujjhati dhammāyatanañca nirujjhissati. 339 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhatīti? 340 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhati. Sacakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca nirujjhati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 341 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? 342 Kāmāvacare parinibbantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nirujjhati rūpāyatanañca nirujjhissati. 343 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ nirujjhatīti? Kāmāvacare parinibbantānaṁ tesaṁ tattha …pe…. 344 Kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha …pe…. 345 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? 346 Kāmāvacare parinibbantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nirujjhati dhammāyatanañca nirujjhissati. 347 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ …pe…. 348 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha manāyatanaṁ nirujjhissatīti? 349 Pañcavokāre parinibbantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ pañcavokārā cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nirujjhati manāyatanañca nirujjhissati. 350 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ …pe…. 351 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? 352 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha 1527 --- ya3 2.2:352 dhammāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ sarūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nirujjhati dhammāyatanañca nirujjhissati. 353 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha rūpāyatanaṁ nirujjhatīti? 354 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ arūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhati. Sarūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhissati rūpāyatanañca nirujjhati. 355 Yassa yattha manāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? 356 Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ sacittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nirujjhati dhammāyatanañca nirujjhissati. 357 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha manāyatanaṁ nirujjhatīti? 358 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhati. Sacittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhissati manāyatanañca nirujjhati. 359 3.2.2.5.4. Paccanīkapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa sotāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 360 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ sotāyatanaṁ na nirujjhissati. Arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca na nirujjhati sotāyatanañca na nirujjhissati. 361 Yassa vā pana sotāyatanaṁ na nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? 362 Pañcavokāre parinibbantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ sotāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ na nirujjhati. Arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ sotāyatanañca na nirujjhissati cakkhāyatanañca na nirujjhati. 363 Yassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa ghānāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 364 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhissati. Pacchimabhavikānaṁ rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca na nirujjhati ghānāyatanañca na nirujjhissati. 365 Yassa vā pana ghānāyatanaṁ na nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? 366 Pañcavokāre parinibbantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ na nirujjhati. Pacchimabhavikānaṁ rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca na nirujjhissati cakkhāyatanañca na nirujjhati. 367 Yassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 368 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhissati. Arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca na nirujjhati rūpāyatanañca na nirujjhissati. 369 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ na nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? 370 Pañcavokāre parinibbantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ na nirujjhati. Arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca na nirujjhissati cakkhāyatanañca na nirujjhati. 371 Yassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 372 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca na nirujjhati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 373 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? 374 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ na nirujjhati. Arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca na nirujjhissati cakkhāyatanañca na nirujjhati. 375 Yassa ghānāyatanaṁ na nirujjhati tassa rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 376 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ 1528 --- ya3 2.2:376 aghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhissati. Rūpāvacare parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca na nirujjhati rūpāyatanañca na nirujjhissati. 377 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ na nirujjhissati tassa ghānāyatanaṁ na nirujjhatīti? 378 Kāmāvacare parinibbantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhati. Rūpāvacare parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca na nirujjhissati ghānāyatanañca na nirujjhati. 379 Yassa ghānāyatanaṁ na nirujjhati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 380 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ aghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Rūpāvacare arūpāvacare parinibbantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca na nirujjhati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 381 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa ghānāyatanaṁ na nirujjhatīti? 382 Kāmāvacare parinibbantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhati. Rūpāvacare arūpāvacare parinibbantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca na nirujjhissati ghānāyatanañca na nirujjhati. 383 Yassa rūpāyatanaṁ na nirujjhati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 384 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ arūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca na nirujjhati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 385 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa rūpāyatanaṁ na nirujjhatīti? 386 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhati. Arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca na nirujjhissati rūpāyatanañca na nirujjhati. 387 Yassa manāyatanaṁ na nirujjhati tassa dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Nirujjhissati. 388 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa manāyatanaṁ na nirujjhatīti? Nirujjhati. 389 3.2.2.5.5. Paccanīkaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati …pe…. 390 3.2.2.5.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha sotāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 391 Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha sotāyatanaṁ na nirujjhissati. Asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca na nirujjhati sotāyatanañca na nirujjhissati. 392 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? 393 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati. Asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanañca na nirujjhissati cakkhāyatanañca na nirujjhati. 394 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 395 Kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissati. Rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca na nirujjhati ghānāyatanañca na nirujjhissati. 396 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? 397 Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarā cavantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati. Rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca na nirujjhissati cakkhāyatanañca na nirujjhati. 398 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 399 Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati. 1529 --- ya3 2.2:399 Arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca na nirujjhati rūpāyatanañca na nirujjhissati. 400 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? 401 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati. Arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca na nirujjhissati cakkhāyatanañca na nirujjhati. 402 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 403 Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati. Arūpe parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca na nirujjhati manāyatanañca na nirujjhissati. 404 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? 405 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati. Arūpe parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca na nirujjhissati cakkhāyatanañca na nirujjhati. 406 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 407 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ acakkhukānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca na nirujjhati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 408 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhatīti? 409 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhati. Arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca na nirujjhissati cakkhāyatanañca na nirujjhati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 410 Yassa yattha ghānāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 411 Kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati. Rūpāvacare parinibbantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca na nirujjhati rūpāyatanañca na nirujjhissati. 412 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhatīti? 413 Kāmāvacare parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhati. Rūpāvacare parinibbantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca na nirujjhissati ghānāyatanañca na nirujjhati. 414 Yassa yattha ghānāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 415 Kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacarā cavantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati. Rūpāvacare arūpāvacare parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca na nirujjhati manāyatanañca na nirujjhissati. 416 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhatīti? 417 Kāmāvacare parinibbantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhati. Rūpāvacare arūpāvacare parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca na nirujjhissati ghānāyatanañca na nirujjhati. 418 Yassa yattha ghānāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 419 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ aghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Rūpāvacare arūpāvacare parinibbantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca na nirujjhati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 420 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhatīti? 421 Kāmāvacare parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhati. Rūpāvacare arūpāvacare parinibbantānaṁ 1530 --- ya3 2.2:421 tesaṁ tattha dhammāyatanañca na nirujjhissati ghānāyatanañca na nirujjhati. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 422 Yassa yattha rūpāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 423 Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati. Arūpe parinibbantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca na nirujjhati manāyatanañca na nirujjhissati. 424 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhatīti? 425 Pañcavokāre parinibbantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhati. Arūpe parinibbantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca na nirujjhissati rūpāyatanañca na nirujjhati. 426 Yassa yattha rūpāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 427 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ arūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca na nirujjhati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 428 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhatīti? 429 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhati. Arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca na nirujjhissati rūpāyatanañca na nirujjhati. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 430 Yassa yattha manāyatanaṁ na nirujjhati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Nirujjhissati. 431 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhatīti? Nirujjhati. 432 3.2.2.6. Atītānāgatavāra 3.2.2.6.1. Anulomapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhittha tassa sotāyatanaṁ nirujjhissatīti? 433 Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ sotāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nirujjhittha sotāyatanañca nirujjhissati. 434 Yassa vā pana sotāyatanaṁ nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ nirujjhitthāti? Āmantā. 435 Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhittha tassa ghānāyatanaṁ nirujjhissatīti? 436 Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nirujjhittha ghānāyatanañca nirujjhissati. 437 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 438 Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhittha tassa rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? 439 Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nirujjhittha rūpāyatanañca nirujjhissati. 440 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 441 Yassa cakkhāyatanaṁ nirujjhittha tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? 442 Parinibbantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nirujjhittha dhammāyatanañca nirujjhissati. 443 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 444 Yassa ghānāyatanaṁ nirujjhittha tassa rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? 445 Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nirujjhittha rūpāyatanañca nirujjhissati. 446 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 447 Yassa ghānāyatanaṁ nirujjhittha tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? 448 Parinibbantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nirujjhittha dhammāyatanañca nirujjhissati. 449 Yassa vā 1531 --- ya3 2.2:449 pana …pe… ? Āmantā. 450 Yassa rūpāyatanaṁ nirujjhittha tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? 451 Parinibbantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nirujjhittha dhammāyatanañca nirujjhissati. 452 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 453 Yassa manāyatanaṁ nirujjhittha tassa dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? 454 Parinibbantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ manāyatanañca nirujjhittha dhammāyatanañca nirujjhissati. 455 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 456 3.2.2.6.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhittha …pe…. 457 3.2.2.6.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha sotāyatanaṁ nirujjhissatīti? 458 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha sotāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nirujjhittha sotāyatanañca nirujjhissati. 459 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhitthāti? 460 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhittha. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca nirujjhittha. 461 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha ghānāyatanaṁ nirujjhissatīti? 462 Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nirujjhittha ghānāyatanañca nirujjhissati. 463 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhitthāti? Āmantā. 464 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? 465 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nirujjhittha rūpāyatanañca nirujjhissati. 466 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhitthāti? 467 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhittha. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca nirujjhittha. 468 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha manāyatanaṁ nirujjhissatīti? 469 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nirujjhittha manāyatanañca nirujjhissati. 470 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhitthāti? 471 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhittha. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca nirujjhittha. 472 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? 473 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nirujjhittha dhammāyatanañca nirujjhissati. 474 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhitthāti? 475 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nirujjhittha. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca nirujjhittha. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 476 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? 477 Kāmāvacare parinibbantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ 1532 --- ya3 2.2:477 tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nirujjhittha rūpāyatanañca nirujjhissati. 478 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ nirujjhitthāti? 479 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nirujjhittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nirujjhissati ghānāyatanañca nirujjhittha. 480 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? 481 Kāmāvacare parinibbantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nirujjhittha dhammāyatanañca nirujjhissati. 482 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ nirujjhitthāti? 483 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nirujjhittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhissati ghānāyatanañca nirujjhittha. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 484 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha manāyatanaṁ nirujjhissatīti? 485 Pañcavokāre parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nirujjhittha manāyatanañca nirujjhissati. 486 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha rūpāyatanaṁ nirujjhitthāti? 487 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhittha. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nirujjhissati rūpāyatanañca nirujjhittha. 488 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? 489 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nirujjhittha dhammāyatanañca nirujjhissati. 490 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha rūpāyatanaṁ nirujjhitthāti? 491 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhittha. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhissati rūpāyatanañca nirujjhittha. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 492 Yassa yattha manāyatanaṁ nirujjhittha tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? 493 Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nirujjhittha dhammāyatanañca nirujjhissati. 494 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha manāyatanaṁ nirujjhitthāti? 495 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhissati manāyatanañca nirujjhittha. 496 3.2.2.6.4. Paccanīkapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhittha tassa sotāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Natthi. 497 Yassa vā pana sotāyatanaṁ na nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 498 Yassa cakkhāyatanaṁ …pe… ghānāyatanaṁ … rūpāyatanaṁ … manāyatanaṁ na nirujjhittha tassa dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Natthi. 499 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa manāyatanaṁ na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 500 3.2.2.6.5. Paccanīkaokāsa Yassa cakkhāyatanaṁ na nirujjhittha …pe…. 501 3.2.2.6.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha sotāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 502 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha sotāyatanaṁ na nirujjhissati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha 1533 --- ya3 2.2:502 cakkhāyatanañca na nirujjhittha sotāyatanañca na nirujjhissati. 503 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 504 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanañca na nirujjhissati cakkhāyatanañca na nirujjhittha. 505 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissatīti? Āmantā. 506 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 507 Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca na nirujjhissati cakkhāyatanañca na nirujjhittha. 508 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 509 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca na nirujjhittha rūpāyatanañca na nirujjhissati. 510 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 511 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca na nirujjhissati cakkhāyatanañca na nirujjhittha. 512 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 513 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ arūpe parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca na nirujjhittha manāyatanañca na nirujjhissati. 514 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 515 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ arūpe parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca na nirujjhissati, cakkhāyatanañca na nirujjhittha. 516 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 517 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca na nirujjhittha dhammāyatanañca na nirujjhissati. 518 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 519 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca na nirujjhissati cakkhāyatanañca na nirujjhittha. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 520 Yassa yattha ghānāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 521 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati. Rūpāvacare parinibbantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca na nirujjhittha rūpāyatanañca na nirujjhissati. 522 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 523 Kāmāvacare parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhittha. Rūpāvacare parinibbantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca na nirujjhissati ghānāyatanañca na nirujjhittha. 524 Yassa yattha ghānāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 525 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ 1534 --- ya3 2.2:525 tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati. Rūpāvacare arūpāvacare parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca na nirujjhittha manāyatanañca na nirujjhissati. 526 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 527 Kāmāvacare parinibbantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhittha. Rūpāvacare arūpāvacare parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca na nirujjhissati ghānāyatanañca na nirujjhittha. 528 Yassa yattha ghānāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 529 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Rūpāvacare arūpāvacare parinibbantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca na nirujjhittha dhammāyatanañca na nirujjhissati. 530 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 531 Kāmāvacare parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhittha. Rūpāvacare arūpāvacare parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca na nirujjhissati ghānāyatanañca na nirujjhittha. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 532 Yassa yattha rūpāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 533 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca na nirujjhittha manāyatanañca na nirujjhissati. 534 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 535 Pañcavokāre parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca na nirujjhissati rūpāyatanañca na nirujjhittha. 536 Yassa yattha rūpāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 537 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca na nirujjhittha dhammāyatanañca na nirujjhissati. 538 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 539 Pañcavokāre parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ arūpe parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca na nirujjhissati rūpāyatanañca na nirujjhittha. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 540 Yassa yattha manāyatanaṁ na nirujjhittha tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 541 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca na nirujjhittha dhammāyatanañca na nirujjhissati. 542 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhitthāti? 543 Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca na nirujjhissati manāyatanañca na nirujjhittha. 544 Nirodhavāro. 0 3 Āyatanayamaka 3.1 Paṇṇattivāra 3.1.2. Paṇṇattivāraniddesa |1.2| 3.1.2.1. Padasodhanavāra 3.1.2.1.1. Anuloma Cakkhu cakkhāyatananti? 2 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhāyatanaṁ. Cakkhāyatanaṁ cakkhu ceva cakkhāyatanañca. 3 Cakkhāyatanaṁ cakkhūti? Āmantā. 4 Sotaṁ sotāyatananti? 5 Dibbasotaṁ taṇhāsotaṁ sotaṁ, na sotāyatanaṁ. Sotāyatanaṁ sotañceva sotāyatanañca. 6 Sotāyatanaṁ sotanti? Āmantā. 7 Ghānaṁ ghānāyatananti? Āmantā. 8 Ghānāyatanaṁ ghānanti? Āmantā. 9 Jivhā 1535 --- ya3 1.2:9 jivhāyatananti? Āmantā. 10 Jivhāyatanaṁ jivhāti? Āmantā. 11 Kāyo kāyāyatananti? 12 Kāyāyatanaṁ ṭhapetvā avaseso kāyo, na kāyāyatanaṁ. Kāyāyatanaṁ kāyo ceva kāyāyatanañca. 13 Kāyāyatanaṁ kāyoti? Āmantā. 14 Rūpaṁ rūpāyatananti? 15 Rūpāyatanaṁ ṭhapetvā avasesaṁ rūpaṁ, na rūpāyatanaṁ. Rūpāyatanaṁ rūpañceva rūpāyatanañca. 16 Rūpāyatanaṁ rūpanti? Āmantā. 17 Saddo saddāyatananti? Āmantā. 18 Saddāyatanaṁ saddoti? Āmantā. 19 Gandho gandhāyatananti? 20 Sīlagandho samādhigandho paññāgandho gandho, na gandhāyatanaṁ. Gandhāyatanaṁ gandho ceva gandhāyatanañca. 21 Gandhāyatanaṁ gandhoti? Āmantā. 22 Raso rasāyatananti? 23 Attharaso dhammaraso vimuttiraso raso, na rasāyatanaṁ. Rasāyatanaṁ raso ceva rasāyatanañca. 24 Rasāyatanaṁ rasoti? Āmantā. 25 Phoṭṭhabbo phoṭṭhabbāyatananti? Āmantā. 26 Phoṭṭhabbāyatanaṁ phoṭṭhabboti? Āmantā. 27 Mano manāyatananti? Āmantā. 28 Manāyatanaṁ manoti? Āmantā. 29 Dhammo dhammāyatananti? 30 Dhammāyatanaṁ ṭhapetvā avaseso dhammo, na dhammāyatanaṁ. Dhammāyatanaṁ dhammo ceva dhammāyatanañca. 31 Dhammāyatanaṁ dhammoti? Āmantā. 32 3.1.2.1.2. Paccanīka Na cakkhu na cakkhāyatananti? Āmantā. 33 Na cakkhāyatanaṁ na cakkhūti? 34 Dibbacakkhu paññācakkhu na cakkhāyatanaṁ, cakkhu. Cakkhuñca cakkhāyatanañca ṭhapetvā avasesaṁ na ceva cakkhu na ca cakkhāyatanaṁ. 35 Na sotaṁ na sotāyatananti? Āmantā. 36 Na sotāyatanaṁ na sotanti? 37 Dibbasotaṁ taṇhāsotaṁ na sotāyatanaṁ, sotaṁ. Sotañca sotāyatanañca ṭhapetvā avasesaṁ na ceva sotaṁ na ca sotāyatanaṁ. 38 Na ghānaṁ na ghānāyatananti? Āmantā. 39 Na ghānāyatanaṁ na ghānanti? Āmantā. 40 Na jivhā na jivhāyatananti? Āmantā. 41 Na jivhāyatanaṁ na jivhāti? Āmantā. 42 Na kāyo na kāyāyatananti? Āmantā. 43 Na kāyāyatanaṁ na kāyoti? 44 Kāyāyatanaṁ ṭhapetvā avaseso na kāyāyatanaṁ, kāyo. Kāyañca kāyāyatanañca ṭhapetvā avasesaṁ na ceva kāyo na ca kāyāyatanaṁ. 45 Na rūpaṁ na rūpāyatananti? Āmantā. 46 Na rūpāyatanaṁ na rūpanti? 47 Rūpāyatanaṁ ṭhapetvā avasesaṁ na rūpāyatanaṁ, rūpaṁ. Rūpañca rūpāyatanañca ṭhapetvā avasesaṁ na ceva rūpaṁ na ca rūpāyatanaṁ. 48 Na saddo na saddāyatananti? Āmantā. 49 Na saddāyatanaṁ na saddoti? Āmantā. 50 Na gandho na gandhāyatananti? Āmantā. 51 Na gandhāyatanaṁ na gandhoti? 52 Sīlagandho samādhigandho paññāgandho na gandhāyatanaṁ, gandho. Gandhañca gandhāyatanañca ṭhapetvā avasesaṁ na ceva gandho na ca gandhāyatanaṁ. 53 Na raso na rasāyatananti? Āmantā. 54 Na rasāyatanaṁ na rasoti? 55 Attharaso dhammaraso vimuttiraso na rasāyatanaṁ, raso. Rasañca rasāyatanañca ṭhapetvā avasesaṁ na ceva raso na ca rasāyatanaṁ. 56 Na phoṭṭhabbo na phoṭṭhabbāyatananti? Āmantā. 57 Na phoṭṭhabbāyatanaṁ na phoṭṭhabboti? Āmantā. 58 Na mano na manāyatananti? Āmantā. 59 Na manāyatanaṁ na manoti? Āmantā. 60 Na dhammo na dhammāyatananti? Āmantā. 61 Na dhammāyatanaṁ na dhammoti? 62 Dhammāyatanaṁ ṭhapetvā avaseso na dhammāyatanaṁ, dhammo. Dhammañca dhammāyatanañca ṭhapetvā avasesaṁ na ceva dhammo na ca dhammāyatanaṁ. 63 3.1.2.2. Padasodhanamūlacakkavāra 3.1.2.2.1. Anuloma Cakkhu cakkhāyatananti? 64 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhāyatanaṁ. Cakkhāyatanaṁ cakkhu ceva cakkhāyatanañca. 65 Āyatanā sotāyatananti? 66 Sotāyatanaṁ āyatanañceva sotāyatanañca. Avasesā āyatanā na sotāyatanaṁ. 67 Cakkhu cakkhāyatananti? 68 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhāyatanaṁ. Cakkhāyatanaṁ cakkhu ceva cakkhāyatanañca. 69 Āyatanā ghānāyatananti …pe… āyatanā dhammāyatananti? 70 Dhammāyatanaṁ āyatanañceva dhammāyatanañca. Avasesā āyatanā na dhammāyatanaṁ. 71 Sotaṁ sotāyatananti? …pe… Avasesā āyatanā na dhammāyatanaṁ …pe…. 72 Dhammo dhammāyatananti? 73 Dhammāyatanaṁ ṭhapetvā avaseso dhammo, na dhammāyatanaṁ. Dhammāyatanaṁ dhammo ceva dhammāyatanañca. 74 Āyatanā cakkhāyatananti? 75 Cakkhāyatanaṁ āyatanañceva cakkhāyatanañca. Avasesā āyatanā na cakkhāyatanaṁ. 76 Dhammo dhammāyatananti? 77 Dhammāyatanaṁ ṭhapetvā avaseso dhammo, na 1536 --- ya3 1.2:77 dhammāyatanaṁ. Dhammāyatanaṁ dhammo ceva dhammāyatanañca. 78 Āyatanā sotāyatananti …pe… āyatanā manāyatananti? 79 Manāyatanaṁ āyatanañceva manāyatanañca. Avasesā āyatanā na manāyatanaṁ. 80 (Ekekapadamūlakaṁ cakkaṁ bandhitabbaṁ asammohantena.) 81 3.1.2.2.2. Paccanīka Na cakkhu na cakkhāyatananti? Āmantā. 82 Nāyatanā na sotāyatananti? Āmantā. 83 Na cakkhu na cakkhāyatananti? Āmantā. 84 Nāyatanā na ghānāyatananti? Āmantā. …pe…. 85 Nāyatanā na dhammāyatananti? Āmantā. 86 Na sotaṁ na sotāyatananti? Āmantā. 87 Nāyatanā na cakkhāyatanaṁ …pe… nāyatanā na dhammāyatananti? Āmantā. 88 Na ghānaṁ na ghānāyatanaṁ …pe… 89 Nāyatanā na dhammāyatananti? 90 Āmantā. …pe…. 91 Na dhammo na dhammāyatananti? Āmantā. 92 Nāyatanā na cakkhāyatananti? Āmantā. 93 Na dhammo na dhammāyatananti? Āmantā. 94 Nāyatanā na sotāyatanaṁ …pe… nāyatanā na manāyatananti? Āmantā. 95 (Cakkaṁ bandhantena sabbattha āmantāti kātabbaṁ.) 96 3.1.2.3. Suddhāyatanavāra 3.1.2.3.1. Anuloma Cakkhu āyatananti? Āmantā. 97 Āyatanā cakkhāyatananti? 98 Cakkhāyatanaṁ āyatanañceva cakkhāyatanañca. Avasesā āyatanā na cakkhāyatanaṁ. 99 Sotaṁ āyatananti? 100 Āmantā …pe… ghānaṁ … jivhā … kāyo … rūpaṁ … saddo … gandho … raso … phoṭṭhabbo … mano … 101 Dhammo āyatananti? Āmantā. 102 Āyatanā dhammāyatananti? 103 Dhammāyatanaṁ āyatanañceva dhammāyatanañca. Avasesā āyatanā na dhammāyatanaṁ. 104 3.1.2.3.2. Paccanīka Na cakkhu nāyatananti? 105 Cakkhuṁ ṭhapetvā avasesā āyatanā na cakkhu, āyatanā. Cakkhuñca āyatanañca ṭhapetvā avasesā na ceva cakkhu na ca āyatanā. 106 Nāyatanā na cakkhāyatananti? Āmantā. 107 Na sotaṁ nāyatananti? 108 Sotaṁ ṭhapetvā …pe… ghānaṁ ṭhapetvā …pe… jivhaṁ ṭhapetvā …pe… na ca āyatanā. 109 Nāyatanā na jivhāyatananti? Āmantā. 110 Na kāyo nāyatananti? Āmantā. 111 Nāyatanā na kāyāyatananti? Āmantā. 112 Na rūpaṁ nāyatananti? 113 Rūpaṁ ṭhapetvā …pe… saddaṁ ṭhapetvā …pe… gandhaṁ ṭhapetvā …pe… rasaṁ ṭhapetvā …pe… phoṭṭhabbaṁ ṭhapetvā …pe… na ca āyatanā. 114 Nāyatanā na phoṭṭhabbāyatananti? Āmantā. 115 Na mano nāyatananti? 116 Manaṁ ṭhapetvā avasesā āyatanā na mano, āyatanā. Manañca āyatanañca ṭhapetvā avasesā na ceva mano na ca āyatanā. 117 Nāyatanā na manāyatananti? Āmantā. 118 Na dhammo nāyatananti? Āmantā. 119 Nāyatanā na dhammāyatananti? Āmantā. 120 3.1.2.4. Suddhāyatanamūlacakkavāra 3.1.2.4.1. Anuloma Cakkhu āyatananti? Āmantā. 121 Āyatanā sotāyatananti? 122 Sotāyatanaṁ āyatanañceva sotāyatanañca. Avasesā āyatanā na sotāyatanaṁ. 123 Cakkhu āyatananti? Āmantā. 124 Āyatanā ghānāyatanaṁ …pe… āyatanā dhammāyatananti? 125 Dhammāyatanaṁ āyatanañceva dhammāyatanañca. Avasesā āyatanā na dhammāyatanaṁ. 126 Sotaṁ āyatananti? Āmantā. 127 Āyatanā cakkhāyatananti? …pe… Na cakkhāyatanaṁ …pe…. Āyatanā dhammāyatananti? …pe… Na dhammāyatanaṁ. 128 Ghānaṁ āyatananti? Āmantā. 129 Āyatanā cakkhāyatananti? …pe… Āyatanā dhammāyatananti? …pe… Na dhammāyatanaṁ …pe…. 130 Dhammo āyatananti? Āmantā. 131 Āyatanā cakkhāyatanaṁ …pe… āyatanā manāyatananti? 132 Manāyatanaṁ āyatanañceva manāyatanañca. Avasesā āyatanā na manāyatanaṁ. 133 (Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) 134 3.1.2.4.2. Paccanīka Na cakkhu nāyatananti? 135 Cakkhuṁ ṭhapetvā avasesā āyatanā na cakkhu, āyatanā. Cakkhuñca āyatanañca ṭhapetvā avasesā na ceva cakkhu na ca āyatanā. 136 Nāyatanā na sotāyatananti? Āmantā. 137 Na cakkhu nāyatananti? 138 Cakkhuṁ ṭhapetvā avasesā āyatanā na cakkhu, āyatanā. Cakkhuñca āyatanañca ṭhapetvā avasesā na ceva cakkhu na ca āyatanā. 139 Nāyatanā na ghānāyatanaṁ …pe… nāyatanā na dhammāyatananti? Āmantā. 140 Na sotaṁ nāyatananti? 141 Sotaṁ ṭhapetvā …pe… ghānaṁ ṭhapetvā …pe… jivhaṁ ṭhapetvā …pe… na ca āyatanā. 142 Nāyatanā na dhammāyatananti? Āmantā. 143 Na kāyo nāyatananti? Āmantā. 144 Nāyatanā na cakkhāyatananti? Āmantā. …pe…. Nāyatanā na dhammāyatananti? Āmantā. …pe…. 145 Na dhammo nāyatananti? Āmantā. 146 Nāyatanā na cakkhāyatananti? Āmantā. 147 Na dhammo 1537 --- ya3 1.2:147 nāyatananti? Āmantā. 148 Nāyatanā na sotāyatananti? Āmantā. …pe…. 149 Nāyatanā na manāyatananti? Āmantā. 150 (Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) 151 Paṇṇattiniddesavāro. 0 3 Āyatanayamaka 3.3 Pariññāvāra 3.3.1. Paccuppannavāra |3.1| Yo cakkhāyatanaṁ parijānāti so sotāyatanaṁ parijānātīti? Āmantā. 2 Yo vā pana sotāyatanaṁ parijānāti so cakkhāyatanaṁ parijānātīti? Āmantā. 3 Yo cakkhāyatanaṁ na parijānāti so sotāyatanaṁ na parijānātīti? Āmantā. 4 Yo vā pana sotāyatanaṁ na parijānāti so cakkhāyatanaṁ na parijānātīti? Āmantā. 0 3 Āyatanayamaka 3.3 Pariññāvāra 3.3.4. Paccuppannātītavāra |3.4| Yo cakkhāyatanaṁ parijānāti so sotāyatanaṁ parijānitthāti? No. 2 Yo vā pana sotāyatanaṁ parijānittha so cakkhāyatanaṁ parijānātīti? No. 3 Yo cakkhāyatanaṁ na parijānāti so sotāyatanaṁ na parijānitthāti? 4 Arahā cakkhāyatanaṁ na parijānāti, no ca sotāyatanaṁ na parijānittha. Aggamaggasamaṅgiñca arahantañca ṭhapetvā avasesā puggalā cakkhāyatanañca na parijānanti sotāyatanañca na parijānittha. 5 Yo vā pana sotāyatanaṁ na parijānittha so cakkhāyatanaṁ na parijānātīti? 6 Aggamaggasamaṅgī sotāyatanaṁ na parijānittha, no ca cakkhāyatanaṁ na parijānāti. Aggamaggasamaṅgiñca arahantañca ṭhapetvā avasesā puggalā sotāyatanañca na parijānittha cakkhāyatanañca na parijānanti. 0 3 Āyatanayamaka 3.2 Pavattivāra 3.2.3. Uppādanirodhavāra |2.3| 3.2.3.1 Paccuppannavāra 3.2.3.1.1. Anulomapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa sotāyatanaṁ nirujjhatīti? No. 2 Yassa vā pana sotāyatanaṁ nirujjhati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? No. 3 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa ghānāyatanaṁ …pe… rūpāyatanaṁ … manāyatanaṁ … dhammāyatanaṁ nirujjhatīti? No. 4 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? No …pe…. 5 Yassa manāyatanaṁ uppajjati tassa dhammāyatanaṁ nirujjhatīti? No. 6 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhati tassa manāyatanaṁ uppajjatīti? No. 7 3.2.3.1.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati …pe… (yatthakaṁ noti na kātabbaṁ, yatthakaṁ itaresaṁ yatthakānaṁ sadisaṁ kātabbaṁ, yatthakaṁ tīsupi vāresu sadisaṁ.) 8 3.2.3.1.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa tattha sotāyatanaṁ nirujjhatīti? No. 9 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? No …pe…. 10 Yassa yattha manāyatanaṁ uppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhatīti? No. 11 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nirujjhati tassa tattha manāyatanaṁ uppajjatīti? No. 12 3.2.3.1.4. Paccanīkapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa sotāyatanaṁ na nirujjhatīti? 13 Sasotakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ sotāyatanaṁ na nirujjhati. Acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ asotakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjati sotāyatanañca na nirujjhati. 14 Yassa vā pana sotāyatanaṁ na nirujjhati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 15 Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Asotakānaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotāyatanañca na nirujjhati cakkhāyatanañca nuppajjati. 16 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa ghānāyatanaṁ na nirujjhatīti? 17 Saghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhati. Acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ aghānakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjati ghānāyatanañca na nirujjhati. 18 Yassa vā pana ghānāyatanaṁ na nirujjhati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 19 Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Aghānakānaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca na nirujjhati cakkhāyatanañca nuppajjati. 20 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa rūpāyatanaṁ na nirujjhatīti? 21 Sarūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhati. Acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ arūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjati rūpāyatanañca na nirujjhati. 22 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ na nirujjhati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 23 Sacakkhukānaṁ 1538 --- ya3 2.3:23 upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Arūpakānaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca na nirujjhati cakkhāyatanañca nuppajjati. 24 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa manāyatanaṁ na nirujjhatīti? 25 Sacittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ na nirujjhati. Acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ acittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjati manāyatanañca na nirujjhati. 26 Yassa vā pana manāyatanaṁ na nirujjhati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 27 Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Acittakānaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanañca na nirujjhati cakkhāyatanañca nuppajjati. 28 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa dhammāyatanaṁ na nirujjhatīti? 29 Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhati. Acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca na nirujjhati. 30 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 31 Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca na nirujjhati cakkhāyatanañca nuppajjati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 32 Yassa ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa rūpāyatanaṁ na nirujjhatīti? 33 Sarūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhati. Aghānakānaṁ upapajjantānaṁ arūpakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nuppajjati rūpāyatanañca na nirujjhati. 34 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ na nirujjhati tassa ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? 35 Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjati. Arūpakānaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca na nirujjhati ghānāyatanañca nuppajjati. 36 Yassa ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa manāyatanaṁ na nirujjhatīti? 37 Sacittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ na nirujjhati. Aghānakānaṁ upapajjantānaṁ acittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nuppajjati manāyatanañca na nirujjhati. 38 Yassa vā pana manāyatanaṁ na nirujjhati tassa ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? 39 Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjati. Acittakānaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanañca na nirujjhati ghānāyatanañca nuppajjati. 40 Yassa ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa dhammāyatanaṁ na nirujjhatīti? 41 Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhati. Aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca na nirujjhati. 42 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhati tassa ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? 43 Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjati. Aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca na nirujjhati ghānāyatanañca nuppajjati. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 44 Yassa rūpāyatanaṁ nuppajjati tassa manāyatanaṁ na nirujjhatīti? 45 Sacittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ na nirujjhati. Arūpakānaṁ upapajjantānaṁ acittakānaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nuppajjati manāyatanañca na nirujjhati. 46 Yassa vā pana manāyatanaṁ na nirujjhati tassa rūpāyatanaṁ nuppajjatīti? 47 Sarūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ nuppajjati. Acittakānaṁ cavantānaṁ arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanañca na nirujjhati rūpāyatanañca nuppajjati. 48 Yassa rūpāyatanaṁ nuppajjati tassa dhammāyatanaṁ na nirujjhatīti? 49 Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhati. Arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca na nirujjhati. 1539 --- ya3 2.3:50 50 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhati tassa rūpāyatanaṁ nuppajjatīti? 51 Sarūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ nuppajjati. Arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca na nirujjhati rūpāyatanañca nuppajjati. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 52 Yassa manāyatanaṁ nuppajjati tassa dhammāyatanaṁ na nirujjhatīti? 53 Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhati. Acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca na nirujjhati. 54 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhati tassa manāyatanaṁ nuppajjatīti? 55 Sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ nuppajjati. Acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca na nirujjhati manāyatanañca nuppajjati. 56 3.2.3.1.5. Paccanīkaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati …pe…. 57 3.2.3.1.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati …pe…. 58 (Yassakampi yassayatthakampi sadisaṁ.) 59 3.2.3.2. Atītavāra 3.2.3.2.1. Anulomapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjittha tassa sotāyatanaṁ nirujjhitthāti? Āmantā. 60 Yassa vā pana sotāyatanaṁ nirujjhittha tassa cakkhāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā …pe…. 61 (Atītā pucchā uppādepi nirodhepi uppādanirodhepi anulomampi paccanīkampi sadisaṁ.) 62 3.2.3.3. Anāgatavāra 3.2.3.3.1. Anulomapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjissati tassa sotāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 63 Yassa vā pana sotāyatanaṁ nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjissatīti? 64 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ sotāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca uppajjissati. 65 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjissati tassa ghānāyatanaṁ nirujjhissatīti? 66 Ye rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca uppajjissati ghānāyatanañca nirujjhissati. 67 Yassa vā pana ghānāyatanaṁ nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjissatīti? 68 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca uppajjissati. 69 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjissati tassa rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 70 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjissatīti? 71 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca uppajjissati. 72 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjissati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 73 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjissatīti? 74 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca uppajjissati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 75 Yassa ghānāyatanaṁ uppajjissati tassa rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 76 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ nirujjhissati tassa ghānāyatanaṁ uppajjissatīti? 77 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nirujjhissati ghānāyatanañca uppajjissati. 78 Yassa ghānāyatanaṁ uppajjissati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 79 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ 1540 --- ya3 2.3:79 nirujjhissati tassa ghānāyatanaṁ uppajjissatīti? 80 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhissati ghānāyatanañca uppajjissati. 81 Yassa rūpāyatanaṁ uppajjissati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 82 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa rūpāyatanaṁ uppajjissatīti? 83 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhissati rūpāyatanañca uppajjissati. 84 Yassa manāyatanaṁ uppajjissati tassa dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 85 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa manāyatanaṁ uppajjissatīti? 86 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhissati manāyatanañca uppajjissati. 87 3.2.3.3.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati …pe…. 88 3.2.3.3.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha sotāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 89 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissatīti? 90 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca uppajjissati. 91 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ nirujjhissatīti? 92 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nirujjhissati. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjissati ghānāyatanañca nirujjhissati. 93 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissatīti? 94 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca uppajjissati. 95 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 96 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissatīti? 97 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca uppajjissati. 98 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha manāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 99 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissatīti? 100 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca uppajjissati. 101 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 102 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissatīti? 103 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca uppajjissati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 104 Yassa yattha ghānāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 105 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjissatīti? 106 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati, no ca 1541 --- ya3 2.3:106 tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nirujjhissati ghānāyatanañca uppajjissati. 107 Yassa yattha ghānāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 108 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjissatīti? 109 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhissati ghānāyatanañca uppajjissati. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 110 Yassa yattha rūpāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha manāyatanaṁ nirujjhissatīti? 111 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhissati. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca uppajjissati manāyatanañca nirujjhissati. 112 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjissatīti? 113 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nirujjhissati rūpāyatanañca uppajjissati. 114 Yassa yattha rūpāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 115 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjissatīti? 116 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhissati rūpāyatanañca uppajjissati. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 117 Yassa yattha manāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 118 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha manāyatanaṁ uppajjissatīti? 119 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhissati manāyatanañca uppajjissati. 120 3.2.3.3.4. Paccanīkapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjissati tassa sotāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 121 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ sotāyatanaṁ na nirujjhissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjissati sotāyatanañca na nirujjhissati. 122 Yassa vā pana sotāyatanaṁ na nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 123 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjissati tassa ghānāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 124 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjissati ghānāyatanañca na nirujjhissati. 125 Yassa vā pana ghānāyatanaṁ na nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjissatīti? 126 Ye rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca na nirujjhissati cakkhāyatanañca nuppajjissati. 127 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjissati tassa rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 128 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ 1542 --- ya3 2.3:128 nuppajjissati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjissati rūpāyatanañca na nirujjhissati. 129 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ na nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 130 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjissati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 131 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjissati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 132 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ …pe… ? Āmantā. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 133 Yassa ghānāyatanaṁ nuppajjissati tassa rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 134 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nuppajjissati rūpāyatanañca na nirujjhissati. 135 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ …pe… ? Āmantā. 136 Yassa ghānāyatanaṁ nuppajjissati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 137 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nuppajjissati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 138 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ …pe… ? Āmantā. 139 Yassa rūpāyatanaṁ nuppajjissati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 140 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ rūpāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nuppajjissati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 141 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ …pe… ? Āmantā. 142 Yassa manāyatanaṁ nuppajjissati tassa dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 143 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ manāyatanañca nuppajjissati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 144 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa manāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 145 3.2.3.3.5. Paccanīkaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati …pe…. 146 3.2.3.3.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha sotāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 147 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha sotāyatanaṁ na nirujjhissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjissati sotāyatanañca na nirujjhissati. 148 Yassa vā pana yattha …pe… ? Āmantā. 149 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 150 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjissati ghānāyatanañca na nirujjhissati. 151 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissatīti? 152 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca na nirujjhissati cakkhāyatanañca nuppajjissati. 153 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ na 1543 --- ya3 2.3:153 nirujjhissatīti? 154 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjissati rūpāyatanañca na nirujjhissati. 155 Yassa vā pana yattha …pe… ? Āmantā. 156 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 157 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjissati manāyatanañca na nirujjhissati. 158 Yassa vā pana yattha …pe… ? Āmantā. 159 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 160 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjissati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 161 Yassa vā pana yattha …pe… ? Āmantā. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 162 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 163 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjissati rūpāyatanañca na nirujjhissati. 164 Yassa vā pana yattha …pe… ? Āmantā. 165 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 166 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjissati manāyatanañca na nirujjhissati. 167 Yassa vā pana yattha …pe… ? Āmantā. 168 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 169 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjissati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 170 Yassa vā pana yattha …pe… ? Āmantā. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 171 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 172 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nuppajjissati manāyatanañca na nirujjhissati. 173 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissatīti? 174 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca na nirujjhissati rūpāyatanañca nuppajjissati. 175 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 176 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nuppajjissati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 177 Yassa vā pana yattha …pe… ? Āmantā. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 178 Yassa yattha manāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 179 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nuppajjissati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 180 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 181 3.2.3.4. 1544 --- ya3 2.3:181 Paccuppannātītavāra 3.2.3.4.1. Anulomapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa sotāyatanaṁ nirujjhitthāti? Āmantā. 182 Yassa vā pana sotāyatanaṁ nirujjhittha tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 183 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotāyatanaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotāyatanañca nirujjhittha cakkhāyatanañca uppajjati. 184 (Yathā uppādavāre paccuppannātītā pucchā vibhattā evaṁ uppādanirodhepi paccuppannātītā pucchā anulomampi paccanīkampi vibhajitabbā.) 185 3.2.3.5. Paccuppannānāgatavāra 3.2.3.5.1. Anulomapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa sotāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 186 Yassa vā pana sotāyatanaṁ nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 187 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca uppajjati. 188 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa ghānāyatanaṁ nirujjhissatīti? 189 Pacchimabhavikānaṁ rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca uppajjati ghānāyatanañca nirujjhissati. 190 Yassa vā pana ghānāyatanaṁ nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 191 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca uppajjati. 192 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 193 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 194 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ …pe… sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca uppajjati. 195 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa manāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 196 Yassa vā pana manāyatanaṁ nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 197 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ …pe… sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca uppajjati. 198 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 199 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 200 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ …pe… sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca uppajjati. 201 Yassa ghānāyatanaṁ uppajjati tassa rūpāyatanaṁ …pe… manāyatanaṁ … dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 202 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa ghānāyatanaṁ uppajjatīti? 203 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhissati ghānāyatanañca uppajjati. 204 Yassa rūpāyatanaṁ uppajjati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 205 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa rūpāyatanaṁ uppajjatīti? 206 Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjati. Sarūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhissati rūpāyatanañca uppajjati. 207 Yassa manāyatanaṁ uppajjati tassa dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 208 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ …pe… ? 209 Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ uppajjati. Sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nirujjhissati manāyatanañca uppajjati. 210 3.2.3.5.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati …pe…. 211 3.2.3.5.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa tattha sotāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 212 Yassa vā pana 1545 --- ya3 2.3:212 yattha sotāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 213 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca uppajjati. 214 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa tattha ghānāyatanaṁ nirujjhissatīti? 215 Rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nirujjhissati. Sacakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjati ghānāyatanañca nirujjhissati. 216 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 217 Kāmāvacarā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca uppajjati. 218 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 219 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 220 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca uppajjati. 221 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa tattha manāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 222 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 223 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca uppajjati. 224 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 225 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 226 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhissati cakkhāyatanañca uppajjati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 227 Yassa yattha ghānāyatanaṁ uppajjati tassa tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 228 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjatīti? 229 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nirujjhissati ghānāyatanañca uppajjati. 230 Yassa yattha ghānāyatanaṁ uppajjati tassa tattha manāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 231 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ …pe… ? 232 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ …pe… saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nirujjhissati ghānāyatanañca uppajjati. 233 Yassa yattha ghānāyatanaṁ uppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 234 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ …pe… ? 235 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ …pe… saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhissati ghānāyatanañca uppajjati. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 236 Yassa yattha rūpāyatanaṁ uppajjati tassa tattha manāyatanaṁ nirujjhissatīti? 237 Asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha …pe… pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha …pe…. 238 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ …pe… ? 239 Pañcavokārā cavantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha …pe… pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha 1546 --- ya3 2.3:239 manāyatanañca nirujjhissati rūpāyatanañca uppajjati. 240 Yassa yattha rūpāyatanaṁ uppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 241 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ …pe… ? 242 Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjati. Sarūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhissati rūpāyatanañca uppajjati. 243 Yassa yattha manāyatanaṁ uppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 244 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati tassa tattha manāyatanaṁ uppajjatīti? 245 Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjati. Sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nirujjhissati manāyatanañca uppajjati. 246 3.2.3.5.4. Paccanīkapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa sotāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 247 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ sotāyatanaṁ na nirujjhissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjati sotāyatanañca na nirujjhissati. 248 Yassa vā pana sotāyatanaṁ na nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 249 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa ghānāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 250 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjati ghānāyatanañca na nirujjhissati. 251 Yassa vā pana ghānāyatanaṁ na nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 252 Pacchimabhavikānaṁ rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca na nirujjhissati cakkhāyatanañca nuppajjati. 253 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 254 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjati rūpāyatanañca na nirujjhissati. 255 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ …pe… ? Āmantā. 256 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 257 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 258 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ …pe… ? Āmantā. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 259 Yassa ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 260 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ na nirujjhissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nuppajjati rūpāyatanañca na nirujjhissati. 261 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ …pe… ? Āmantā. 262 Yassa ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 263 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 264 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ …pe… ? Āmantā. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 265 Yassa rūpāyatanaṁ nuppajjati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 266 Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpakānaṁ 1547 --- ya3 2.3:266 upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 267 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ …pe… ? Āmantā. 268 Yassa manāyatanaṁ nuppajjati tassa dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 269 Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ manāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 270 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa manāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 271 3.2.3.5.5. Paccanīkaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati …pe…. 272 3.2.3.5.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha sotāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 273 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha sotāyatanaṁ na nirujjhissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjati sotāyatanañca na nirujjhissati. 274 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 275 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 276 Kāmāvacarā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarā cavantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjati ghānāyatanañca na nirujjhissati. 277 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 278 Rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarā cavantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca na nirujjhissati cakkhāyatanañca nuppajjati. 279 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 280 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjati rūpāyatanañca na nirujjhissati. 281 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 282 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 283 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tasaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjati manāyatanañca na nirujjhissati. 284 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 285 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 286 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 287 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 288 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 289 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjati rūpāyatanañca na nirujjhissati. 290 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 291 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 292 Kāmāvacarā 1548 --- ya3 2.3:292 cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjati manāyatanañca na nirujjhissati. 293 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 294 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 295 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 296 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 297 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha manāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 298 Pañcavokārā cavantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nuppajjati manāyatanañca na nirujjhissati. 299 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjatīti? 300 Asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjati. Parinibbantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca na nirujjhissati rūpāyatanañca nuppajjati. 301 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 302 Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 303 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 304 Yassa yattha manāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissatīti? 305 Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca na nirujjhissati. 306 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ na nirujjhissati tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 307 3.2.3.6. Atītānāgatavāra 3.2.3.6.1. Anulomapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjittha tassa sotāyatanaṁ nirujjhissatīti? 308 Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ sotāyatanaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca uppajjittha sotāyatanañca nirujjhissati. 309 Yassa vā pana sotāyatanaṁ nirujjhissati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 310 (Yathā nirodhavāre atītānāgatā pucchā yassakampi yatthakampi yassayatthakampi anulomampi paccanīkampi vibhattaṁ, evaṁ uppādanirodhepi atītānāgatā pucchā vibhajitabbā.) 311 Uppādanirodhavāro. 312 Pavattivāro niṭṭhito. 0 3 Āyatanayamaka 3.3 Pariññāvāra 3.3.3. Anāgatavāra |3.3| Yo cakkhāyatanaṁ parijānissati so sotāyatanaṁ parijānissatīti? Āmantā. 2 Yo vā pana sotāyatanaṁ parijānissati so cakkhāyatanaṁ parijānissatīti? Āmantā. 3 Yo cakkhāyatanaṁ na parijānissati so sotāyatanaṁ na parijānissatīti? Āmantā. 4 Yo vā pana sotāyatanaṁ na parijānissati so cakkhāyatanaṁ na parijānissatīti? Āmantā. 0 3 Āyatanayamaka 3.2 Pavattivāra 3.2.1. Uppādavāra |2.1| 3.2.1.1. Paccuppannavāra 3.2.1.1.1. Anulomapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa sotāyatanaṁ uppajjatīti? 2 Sacakkhukānaṁ asotakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ sotāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ sasotakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca uppajjati sotāyatanañca uppajjati. 3 Yassa vā pana sotāyatanaṁ uppajjati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 4 Sasotakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotāyatanaṁ 1549 --- ya3 2.1:4 uppajjati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sasotakānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotāyatanañca uppajjati cakkhāyatanañca uppajjati. 5 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa ghānāyatanaṁ uppajjatīti? 6 Sacakkhukānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca uppajjati ghānāyatanañca uppajjati. 7 Yassa vā pana ghānāyatanaṁ uppajjati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 8 Saghānakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca uppajjati cakkhāyatanañca uppajjati. 9 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa rūpāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. 10 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ uppajjati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 11 Sarūpakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca uppajjati cakkhāyatanañca uppajjati. 12 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa manāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. 13 Yassa vā pana manāyatanaṁ uppajjati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 14 Sacittakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanañca uppajjati cakkhāyatanañca uppajjati. 15 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa dhammāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. 16 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ uppajjati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 17 Acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca uppajjati cakkhāyatanañca uppajjati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 18 Yassa ghānāyatanaṁ uppajjati tassa rūpāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. 19 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ uppajjati tassa ghānāyatanaṁ uppajjatīti? 20 Sarūpakānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca uppajjati ghānāyatanañca uppajjati. 21 Yassa ghānāyatanaṁ uppajjati tassa manāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. 22 Yassa vā pana manāyatanaṁ uppajjati tassa ghānāyatanaṁ uppajjatīti? 23 Sacittakānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanañca uppajjati ghānāyatanañca uppajjati. 24 Yassa ghānāyatanaṁ uppajjati tassa dhammāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. 25 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ uppajjati tassa ghānāyatanaṁ uppajjatīti? 26 Aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca uppajjati ghānāyatanañca uppajjati. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 27 Yassa rūpāyatanaṁ uppajjati tassa manāyatanaṁ uppajjatīti? 28 Acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ uppajjati. Sarūpakānaṁ sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca uppajjati manāyatanañca uppajjati. 29 Yassa vā pana manāyatanaṁ uppajjati tassa rūpāyatanaṁ uppajjatīti? 30 Arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjati. Sacittakānaṁ sarūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanañca uppajjati rūpāyatanañca uppajjati. 31 Yassa rūpāyatanaṁ uppajjati tassa dhammāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. 32 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ uppajjati tassa rūpāyatanaṁ uppajjatīti? 33 Arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjati. Sarūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca uppajjati rūpāyatanañca uppajjati. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 34 Yassa manāyatanaṁ uppajjati tassa dhammāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. 35 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ uppajjati tassa manāyatanaṁ uppajjatīti? 36 Acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ 1550 --- ya3 2.1:36 dhammāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ uppajjati. Sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca uppajjati manāyatanañca uppajjati. (Manāyatanamūlakaṁ.) 37 3.2.1.1.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tattha sotāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. 38 Yattha vā pana sotāyatanaṁ uppajjati tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. 39 Yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tattha ghānāyatanaṁ uppajjatīti? 40 Rūpāvacare tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tattha ghānāyatanaṁ uppajjati. Kāmāvacare tattha cakkhāyatanañca uppajjati ghānāyatanañca uppajjati. 41 Yattha vā pana ghānāyatanaṁ uppajjati tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. 42 Yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tattha rūpāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. 43 Yattha vā pana rūpāyatanaṁ uppajjati tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 44 Asaññasatte tattha rūpāyatanaṁ uppajjati, no ca tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati. Pañcavokāre tattha rūpāyatanañca uppajjati cakkhāyatanañca uppajjati. 45 Yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tattha manāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. 46 Yattha vā pana manāyatanaṁ uppajjati tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 47 Arūpe tattha manāyatanaṁ uppajjati, no ca tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati. Pañcavokāre tattha manāyatanañca uppajjati cakkhāyatanañca uppajjati. 48 Yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tattha dhammāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. 49 Yattha vā pana dhammāyatanaṁ uppajjati tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 50 Asaññasatte arūpe tattha dhammāyatanaṁ uppajjati, no ca tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati. Pañcavokāre tattha dhammāyatanañca uppajjati cakkhāyatanañca uppajjati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 51 Yattha ghānāyatanaṁ uppajjati tattha rūpāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. 52 Yattha vā pana rūpāyatanaṁ uppajjati tattha ghānāyatanaṁ uppajjatīti? 53 Rūpāvacare tattha rūpāyatanaṁ uppajjati, no ca tattha ghānāyatanaṁ uppajjati. Kāmāvacare tattha rūpāyatanañca uppajjati ghānāyatanañca uppajjati. 54 (Yattha ghānāyatanaṁ uppajjati tattha manāyatanaṁ dhammāyatanañca ekasadisaṁ, nānaṁ natthi, upari pana vārasaṅkhepo hotīti jānitabbaṁ.) 55 Yattha ghānāyatanaṁ uppajjati tattha dhammāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. 56 Yattha vā pana dhammāyatanaṁ uppajjati tattha ghānāyatanaṁ uppajjatīti? 57 Rūpāvacare arūpāvacare tattha dhammāyatanaṁ uppajjati, no ca tattha ghānāyatanaṁ uppajjati. Kāmāvacare tattha dhammāyatanañca uppajjati ghānāyatanañca uppajjati. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 58 Yattha rūpāyatanaṁ uppajjati tattha manāyatanaṁ uppajjatīti? 59 Asaññasatte tattha rūpāyatanaṁ uppajjati, no ca tattha manāyatanaṁ uppajjati. Pañcavokāre tattha rūpāyatanañca uppajjati manāyatanañca uppajjati. 60 Yattha vā pana manāyatanaṁ uppajjati tattha rūpāyatanaṁ uppajjatīti? 61 Arūpe tattha manāyatanaṁ uppajjati, no ca tattha rūpāyatanaṁ uppajjati. Pañcavokāre tattha manāyatanañca uppajjati rūpāyatanañca uppajjati. 62 Yattha rūpāyatanaṁ uppajjati tattha dhammāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. 63 Yattha vā pana dhammāyatanaṁ uppajjati tattha rūpāyatanaṁ uppajjatīti? 64 Arūpe tattha dhammāyatanaṁ uppajjati, no ca tattha rūpāyatanaṁ uppajjati. Pañcavokāre asaññasatte tattha dhammāyatanañca uppajjati rūpāyatanañca uppajjati. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 65 Yattha manāyatanaṁ uppajjati tattha dhammāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. 66 Yattha vā pana dhammāyatanaṁ uppajjati tattha manāyatanaṁ uppajjatīti? 67 Asaññasatte tattha dhammāyatanaṁ uppajjati, no ca tattha manāyatanaṁ uppajjati. Catuvokāre pañcavokāre tattha dhammāyatanañca uppajjati manāyatanañca uppajjati. (Manāyatanamūlakaṁ.) 68 3.2.1.1.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa tattha sotāyatanaṁ uppajjatīti? 69 Sacakkhukānaṁ asotakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha sotāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ sasotakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjati sotāyatanañca uppajjati. 70 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ 1551 --- ya3 2.1:70 uppajjati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 71 Sasotakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sasotakānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanañca uppajjati cakkhāyatanañca uppajjati. (Saṅkhittaṁ, yassakasadisaṁ.) 72 Yassa yattha manāyatanaṁ uppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ uppajjatīti? Āmantā. 73 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjati tassa tattha manāyatanaṁ uppajjatīti? 74 Acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjati. Sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjati manāyatanañca uppajjati. 75 3.2.1.1.4. Paccanīkapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa sotāyatanaṁ nuppajjatīti? 76 Acakkhukānaṁ sasotakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ sotāyatanaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ asotakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjati sotāyatanañca nuppajjati. 77 Yassa vā pana sotāyatanaṁ nuppajjati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 78 Asotakānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ asotakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotāyatanañca nuppajjati cakkhāyatanañca nuppajjati. 79 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? 80 Acakkhukānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjati ghānāyatanañca nuppajjati. 81 Yassa vā pana ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 82 Aghānakānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nuppajjati cakkhāyatanañca nuppajjati. 83 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa rūpāyatanaṁ nuppajjatīti? 84 Acakkhukānaṁ sarūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjati rūpāyatanañca nuppajjati. 85 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ nuppajjati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 86 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa manāyatanaṁ nuppajjatīti? 87 Acakkhukānaṁ sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjati manāyatanañca nuppajjati. 88 Yassa vā pana manāyatanaṁ nuppajjati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 89 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa dhammāyatanaṁ nuppajjatīti? 90 Acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca nuppajjati. 91 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 92 Yassa ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa rūpāyatanaṁ nuppajjatīti? 93 Aghānakānaṁ sarūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nuppajjati rūpāyatanañca nuppajjati. 94 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ nuppajjati tassa ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 95 Yassa ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa manāyatanaṁ nuppajjatīti? 96 Aghānakānaṁ sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nuppajjati manāyatanañca nuppajjati. 97 Yassa vā pana manāyatanaṁ nuppajjati tassa ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 98 Yassa ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa dhammāyatanaṁ nuppajjatīti? 99 Aghānakānaṁ 1552 --- ya3 2.1:99 upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca nuppajjati. 100 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjati tassa ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 101 Yassa rūpāyatanaṁ nuppajjati tassa manāyatanaṁ nuppajjatīti? 102 Arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nuppajjati manāyatanañca nuppajjati. 103 Yassa vā pana manāyatanaṁ nuppajjati tassa rūpāyatanaṁ nuppajjatīti? 104 Acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ manāyatanañca nuppajjati rūpāyatanañca nuppajjati. 105 Yassa rūpāyatanaṁ nuppajjati tassa dhammāyatanaṁ nuppajjatīti? 106 Arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca nuppajjati. 107 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjati tassa rūpāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 108 Yassa manāyatanaṁ nuppajjati tassa dhammāyatanaṁ nuppajjatīti? 109 Acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ manāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca nuppajjati. 110 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjati tassa manāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. (Manāyatanamūlakaṁ.) 111 3.2.1.1.5. Paccanīkaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tattha sotāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 112 Yattha vā pana sotāyatanaṁ nuppajjati tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 113 Yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tattha ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 114 Yattha vā pana ghānāyatanaṁ nuppajjati tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 115 Rūpāvacare tattha ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Asaññasatte arūpe tattha ghānāyatanañca nuppajjati cakkhāyatanañca nuppajjati. 116 Yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tattha rūpāyatanaṁ nuppajjatīti? 117 Asaññasatte tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tattha rūpāyatanaṁ nuppajjati. Arūpe tattha cakkhāyatanañca nuppajjati rūpāyatanañca nuppajjati. 118 Yattha vā pana rūpāyatanaṁ nuppajjati tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 119 Yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tattha manāyatanaṁ nuppajjatīti? 120 Arūpe tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tattha manāyatanaṁ nuppajjati. Asaññasatte tattha cakkhāyatanañca nuppajjati manāyatanañca nuppajjati. 121 Yattha vā pana manāyatanaṁ nuppajjati tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 122 Yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tattha dhammāyatanaṁ nuppajjatīti? Uppajjati. 123 Yattha vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjati tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? Natthi. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 124 Yattha ghānāyatanaṁ nuppajjati tattha rūpāyatanaṁ nuppajjatīti? 125 Rūpāvacare tattha ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tattha rūpāyatanaṁ nuppajjati. Arūpe tattha ghānāyatanañca nuppajjati rūpāyatanañca nuppajjati. 126 Yattha vā pana rūpāyatanaṁ nuppajjati tattha ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 127 Yattha ghānāyatanaṁ nuppajjati tattha manāyatanaṁ nuppajjatīti? 128 Rūpāvacare arūpāvacare tattha ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tattha manāyatanaṁ nuppajjati. Asaññasatte tattha ghānāyatanañca nuppajjati manāyatanañca nuppajjati. 129 Yattha vā pana manāyatanaṁ nuppajjati tattha ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 130 Yattha ghānāyatanaṁ nuppajjati tattha dhammāyatanaṁ nuppajjatīti? Uppajjati. 131 Yattha vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjati tattha ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? Natthi. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 132 Yattha rūpāyatanaṁ nuppajjati tattha manāyatanaṁ nuppajjatīti? Uppajjati. 133 Yattha vā pana manāyatanaṁ nuppajjati tattha rūpāyatanaṁ nuppajjatīti? Uppajjati. 134 Yattha rūpāyatanaṁ nuppajjati tattha dhammāyatanaṁ nuppajjatīti? 1553 --- ya3 2.1:134 Uppajjati. 135 Yattha vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjati tattha rūpāyatanaṁ nuppajjatīti? Natthi. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 136 Yattha manāyatanaṁ nuppajjati tattha dhammāyatanaṁ nuppajjatīti? Uppajjati. 137 Yattha vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjati tattha manāyatanaṁ nuppajjatīti? Natthi. (Manāyatanamūlakaṁ.) 138 3.2.1.1.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha sotāyatanaṁ nuppajjatīti? 139 Acakkhukānaṁ sasotakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha sotāyatanaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ asotakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjati sotāyatanañca nuppajjati. 140 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 141 Asotakānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ asotakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanañca nuppajjati cakkhāyatanañca nuppajjati …pe…. 142 Yassa yattha manāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjatīti? 143 Acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca nuppajjati. 144 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 145 3.2.1.2. Atītavāra 3.2.1.2.1. Anulomapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjittha tassa sotāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 146 Yassa vā pana sotāyatanaṁ uppajjittha tassa cakkhāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 147 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjittha tassa ghānāyatanaṁ …pe… rūpāyatanaṁ … manāyatanaṁ … dhammāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 148 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ uppajjittha tassa cakkhāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 149 Yassa ghānāyatanaṁ …pe… rūpāyatanaṁ … manāyatanaṁ uppajjittha tassa dhammāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 150 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ uppajjittha tassa manāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 151 3.2.1.2.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha …pe… (yatthakaṁ paccuppannepi atītepi anāgatepi paccuppannātītepi paccuppannānāgatepi atītānāgatepi sabbattha sadisaṁ, uppajjati uppajjitthāti nāmaṁ atirekaṁ kātabbaṁ.) 152 3.2.1.2.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha sotāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 153 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 154 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjitthāti? 155 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjittha ghānāyatanañca uppajjittha. 156 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 157 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 158 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjitthāti? 159 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca uppajjittha cakkhāyatanañca uppajjittha. 160 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha manāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 161 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjitthāti? 162 Arūpānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca uppajjittha cakkhāyatanañca uppajjittha. 163 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha dhammāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 164 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjitthāti? 165 Asaññasattānaṁ 1554 --- ya3 2.1:165 arūpānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjittha cakkhāyatanañca uppajjittha. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 166 Yassa yattha ghānāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 167 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjitthāti? 168 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca uppajjittha ghānāyatanañca uppajjittha. 169 Yassa yattha ghānāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha manāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 170 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjitthāti? 171 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca uppajjittha ghānāyatanañca uppajjittha. 172 Yassa yattha ghānāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha dhammāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 173 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjitthāti? 174 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjittha ghānāyatanañca uppajjittha. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 175 Yassa yattha rūpāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha manāyatanaṁ uppajjitthāti? 176 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca uppajjittha manāyatanañca uppajjittha. 177 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjitthāti? 178 Arūpānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca uppajjittha rūpāyatanañca uppajjittha. 179 Yassa yattha rūpāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha dhammāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 180 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjitthāti? 181 Arūpānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjittha. Pañcavokārānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjittha rūpāyatanañca uppajjittha. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 182 Yassa yattha manāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha dhammāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 183 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha manāyatanaṁ uppajjitthāti? 184 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjittha. Catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjittha manāyatanañca uppajjittha. (Manāyatanamūlakaṁ.) 185 3.2.1.2.4. Paccanīkapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjittha tassa sotāyatanaṁ nuppajjitthāti? Natthi. 186 Yassa vā pana sotāyatanaṁ nuppajjittha tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjitthāti? Natthi. (Saṅkhittaṁ.) 187 Yassa manāyatanaṁ nuppajjittha tassa dhammāyatanaṁ nuppajjitthāti? Natthi. 188 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjittha tassa manāyatanaṁ nuppajjitthāti? Natthi. …pe…. 189 3.2.1.2.5. Paccanīkaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha …pe…. 190 3.2.1.2.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha sotāyatanaṁ nuppajjitthāti? Āmantā. 191 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjitthāti? Āmantā. 192 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjitthāti? Āmantā. 193 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjitthāti? 194 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjittha cakkhāyatanañca nuppajjittha. 195 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha 1555 --- ya3 2.1:195 tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjitthāti? 196 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjittha rūpāyatanañca nuppajjittha. 197 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjitthāti? Āmantā. 198 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjitthāti? 199 Arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjittha manāyatanañca nuppajjittha. 200 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjitthāti? Āmantā. 201 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjitthāti? 202 Asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjittha dhammāyatanañca nuppajjittha. 203 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjitthāti? Āmantā. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 204 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjitthāti? 205 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjittha rūpāyatanañca nuppajjittha. 206 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjitthāti? Āmantā. 207 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjitthāti? 208 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjittha manāyatanañca nuppajjittha. 209 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjitthāti? Āmantā. 210 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjitthāti? 211 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjittha dhammāyatanañca nuppajjittha. 212 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjitthāti? Āmantā. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 213 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjitthāti? 214 Arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nuppajjittha manāyatanañca nuppajjittha. 215 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjitthāti? 216 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nuppajjittha rūpāyatanañca nuppajjittha. 217 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjitthāti? 218 Arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nuppajjittha dhammāyatanañca nuppajjittha. 219 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjitthāti? Āmantā. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 220 Yassa yattha manāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjitthāti? 221 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nuppajjittha dhammāyatanañca nuppajjittha. 222 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjitthāti? Āmantā. (Manāyatanamūlakaṁ.) 223 3.2.1.3. Anāgatavāra 3.2.1.3.1. Anulomapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjissati tassa sotāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 224 Yassa vā pana sotāyatanaṁ uppajjissati tassa 1556 --- ya3 2.1:224 cakkhāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 225 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjissati tassa ghānāyatanaṁ uppajjissatīti? 226 Ye rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca uppajjissati ghānāyatanañca uppajjissati. 227 Yassa vā pana ghānāyatanaṁ uppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 228 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjissati tassa rūpāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 229 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ uppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 230 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjissati (tassa manāyatanañca dhammāyatanañca sadisaṁ, ime dve sadisāyeva honti.) 231 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjissati tassa dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 232 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjissatīti? 233 Ye arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ dhammāyatanañca uppajjissati cakkhāyatanañca uppajjissati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 234 Yassa ghānāyatanaṁ uppajjissati tassa rūpāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 235 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ uppajjissati tassa ghānāyatanaṁ uppajjissatīti? 236 Ye rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ rūpāyatanañca uppajjissati ghānāyatanañca uppajjissati. 237 Yassa ghānāyatanaṁ uppajjissati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 238 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa ghānāyatanaṁ uppajjissatīti? 239 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ dhammāyatanañca uppajjissati ghānāyatanañca uppajjissati. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 240 Yassa rūpāyatanaṁ uppajjissati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 241 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa rūpāyatanaṁ uppajjissatīti? 242 Ye arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ dhammāyatanañca uppajjissati rūpāyatanañca uppajjissati. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 243 Yassa manāyatanaṁ uppajjissati tassa dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 244 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa manāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. (Manāyatanamūlakaṁ.) 245 3.2.1.3.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati …pe…. 246 3.2.1.3.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha sotāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 247 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 248 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjissatīti? 249 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjissati. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjissati ghānāyatanañca uppajjissati. 250 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 251 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 252 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissatīti? 253 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca uppajjissati cakkhāyatanañca uppajjissati. 254 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha manāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 255 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissatīti? 256 Arūpānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca uppajjissati 1557 --- ya3 2.1:256 cakkhāyatanañca uppajjissati. 257 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 258 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissatīti? 259 Asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjissati. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjissati cakkhāyatanañca uppajjissati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 260 Yassa yattha ghānāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 261 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjissatīti? 262 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjissati. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca uppajjissati ghānāyatanañca uppajjissati. 263 Yassa yattha ghānāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 264 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjissatīti? 265 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjissati. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjissati ghānāyatanañca uppajjissati. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 266 Yassa yattha rūpāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha manāyatanaṁ uppajjissatīti? 267 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjissati. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca uppajjissati manāyatanañca uppajjissati. 268 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjissatīti? 269 Arūpānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjissati. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca uppajjissati rūpāyatanañca uppajjissati. 270 Yassa yattha rūpāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 271 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjissatīti? 272 Arūpānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjissati. Pañcavokārānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjissati rūpāyatanañca uppajjissati. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 273 Yassa yattha manāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 274 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha manāyatanaṁ uppajjissatīti? 275 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjissati. Catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjissati manāyatanañca uppajjissati. (Manāyatanamūlakaṁ.) 276 3.2.1.3.4. Paccanīkapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjissati tassa sotāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 277 Yassa vā pana sotāyatanaṁ nuppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 278 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjissati tassa ghānāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 279 Yassa vā pana ghānāyatanaṁ nuppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjissatīti? 280 Ye rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānāyatanañca nuppajjissati cakkhāyatanañca nuppajjissati. 281 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjissati tassa rūpāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 282 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ nuppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 283 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjissati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? 284 Ye arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ nuppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjissati dhammāyatanañca nuppajjissati. 285 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 286 Yassa 1558 --- ya3 2.1:286 ghānāyatanaṁ nuppajjissati tassa rūpāyatanaṁ nuppajjissatīti? 287 Ye rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ nuppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānāyatanañca nuppajjissati rūpāyatanañca nuppajjissati. 288 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ nuppajjissati tassa ghānāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 289 Yassa ghānāyatanaṁ nuppajjissati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? 290 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ nuppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nuppajjissati dhammāyatanañca nuppajjissati. 291 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa ghānāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 292 Yassa rūpāyatanaṁ nuppajjissati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? 293 Ye arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ rūpāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ nuppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nuppajjissati dhammāyatanañca nuppajjissati. 294 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa rūpāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 295 Yassa manāyatanaṁ nuppajjissati tassa dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 296 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa manāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. (Manāyatanamūlakaṁ.) 297 3.2.1.3.5. Paccanīkaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati …pe…. 298 3.2.1.3.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha sotāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 299 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 300 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 301 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissatīti? 302 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati. Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjissati cakkhāyatanañca nuppajjissati. 303 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissatīti? 304 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati. Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjissati rūpāyatanañca nuppajjissati. 305 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 306 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjissatīti? 307 Arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjissati manāyatanañca nuppajjissati. 308 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 309 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? 310 Asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjissati dhammāyatanañca nuppajjissati. 311 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 312 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissatīti? 313 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati. Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjissati rūpāyatanañca nuppajjissati. 314 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 1559 --- ya3 2.1:315 315 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjissatīti? 316 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjissati manāyatanañca nuppajjissati. 317 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 318 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? 319 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjissati dhammāyatanañca nuppajjissati. 320 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 321 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjissatīti? 322 Arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nuppajjissati manāyatanañca nuppajjissati. 323 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissatīti? 324 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nuppajjissati rūpāyatanañca nuppajjissati. 325 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? 326 Arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nuppajjissati dhammāyatanañca nuppajjissati. 327 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 328 Yassa yattha manāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? 329 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nuppajjissati dhammāyatanañca nuppajjissati. 330 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. (Manāyatanamūlakaṁ.) 331 3.2.1.4. Paccuppannātītavāra 3.2.1.4.1. Anulomapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa sotāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 332 Yassa vā pana sotāyatanaṁ uppajjittha tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 333 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotāyatanañca uppajjittha cakkhāyatanañca uppajjati. 334 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa ghānāyatanaṁ …pe… rūpāyatanaṁ … manāyatanaṁ … dhammāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 335 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ uppajjittha tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 336 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca uppajjittha cakkhāyatanañca uppajjati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 337 Yassa ghānāyatanaṁ uppajjati tassa rūpāyatanaṁ …pe… manāyatanaṁ … dhammāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 338 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ uppajjittha tassa ghānāyatanaṁ uppajjatīti? 339 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca uppajjittha ghānāyatanañca uppajjati. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 340 Yassa rūpāyatanaṁ uppajjati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 341 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ uppajjittha tassa rūpāyatanaṁ uppajjatīti? 342 Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjati. Sarūpakānaṁ 1560 --- ya3 2.1:342 upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca uppajjittha rūpāyatanañca uppajjati. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 343 Yassa manāyatanaṁ uppajjati tassa dhammāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 344 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ uppajjittha tassa manāyatanaṁ uppajjatīti? 345 Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ manāyatanaṁ uppajjati. Sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca uppajjittha manāyatanañca uppajjati. (Manāyatanamūlakaṁ.) 346 3.2.1.4.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tattha sotāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. …pe…. 347 3.2.1.4.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa tattha sotāyatanaṁ uppajjitthāti? 348 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha sotāyatanaṁ uppajjittha. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjati sotāyatanañca uppajjittha. 349 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 350 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanañca uppajjittha cakkhāyatanañca uppajjati. 351 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjitthāti? 352 Rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjittha. Sacakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjati ghānāyatanañca uppajjittha. 353 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 354 Kāmāvacarā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca uppajjittha cakkhāyatanañca uppajjati. 355 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjitthāti? 356 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjittha. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjati rūpāyatanañca uppajjittha. 357 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 358 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca uppajjittha cakkhāyatanañca uppajjati. 359 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa tattha manāyatanaṁ uppajjitthāti? 360 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjittha. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjati manāyatanañca uppajjittha. 361 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 362 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca uppajjittha cakkhāyatanañca uppajjati. 363 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ uppajjitthāti? 364 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjittha. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjati dhammāyatanañca uppajjittha. 365 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 366 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjittha cakkhāyatanañca uppajjati. 1561 --- ya3 2.1:366 (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 367 Yassa yattha ghānāyatanaṁ uppajjati tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 368 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjatīti? 369 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca uppajjittha ghānāyatanañca uppajjati. 370 Yassa yattha ghānāyatanaṁ uppajjati tassa tattha manāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 371 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjatīti? 372 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca uppajjittha ghānāyatanañca uppajjati. 373 Yassa yattha ghānāyatanaṁ uppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 374 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjatīti? 375 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjittha ghānāyatanañca uppajjati. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 376 Yassa yattha rūpāyatanaṁ uppajjati tassa tattha manāyatanaṁ uppajjitthāti? 377 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjittha. Itaresaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca uppajjati manāyatanañca uppajjittha. 378 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjatīti? 379 Pañcavokārā cavantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjati. Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca uppajjittha rūpāyatanañca uppajjati. 380 Yassa yattha rūpāyatanaṁ uppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ uppajjitthāti? 381 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjittha. Itaresaṁ sarūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca uppajjati dhammāyatanañca uppajjittha. 382 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjatīti? 383 Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjati. Sarūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjittha rūpāyatanañca uppajjati. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 384 Yassa yattha manāyatanaṁ uppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ uppajjitthāti? 385 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjittha. Itaresaṁ sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca uppajjati dhammāyatanañca uppajjittha. 386 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha manāyatanaṁ uppajjatīti? 387 Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjati. Sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjittha manāyatanañca uppajjati. (Manāyatanamūlakaṁ.) 388 3.2.1.4.4. Paccanīkapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa sotāyatanaṁ nuppajjitthāti? Uppajjittha. 389 Yassa vā pana sotāyatanaṁ nuppajjittha tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? Natthi. 390 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa ghānāyatanaṁ …pe… rūpāyatanaṁ … manāyatanaṁ … dhammāyatanaṁ nuppajjitthāti? Uppajjittha. 391 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjittha tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? Natthi. 392 Yassa ghānāyatanaṁ …pe… rūpāyatanaṁ … manāyatanaṁ nuppajjati tassa dhammāyatanaṁ nuppajjitthāti? Uppajjittha. 393 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjittha tassa manāyatanaṁ nuppajjatīti? Natthi. 394 1562 --- ya3 2.1:394 3.2.1.4.5. Paccanīkaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati …pe…. 395 3.2.1.4.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha sotāyatanaṁ nuppajjitthāti? 396 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha sotāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjati sotāyatanañca nuppajjittha. 397 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 398 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanañca nuppajjittha cakkhāyatanañca nuppajjati. 399 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjitthāti? 400 Kāmāvacarā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha. Rūpāvacarā cavantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjati ghānāyatanañca nuppajjittha. 401 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 402 Rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Rūpāvacarā cavantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjittha cakkhāyatanañca nuppajjati. 403 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjitthāti? 404 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjati rūpāyatanañca nuppajjittha. 405 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 406 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nuppajjittha cakkhāyatanañca nuppajjati. 407 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjitthāti? 408 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjati manāyatanañca nuppajjittha. 409 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 410 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nuppajjittha cakkhāyatanañca nuppajjati. 411 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjitthāti? 412 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca nuppajjittha. 413 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 414 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nuppajjittha cakkhāyatanañca nuppajjati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 415 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjitthāti? 416 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjati rūpāyatanañca nuppajjittha. 417 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha 1563 --- ya3 2.1:417 tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 418 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjitthāti? 419 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjati manāyatanañca nuppajjittha. 420 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. 421 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjitthāti? 422 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca nuppajjittha. 423 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? Āmantā. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 424 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjitthāti? 425 Pañcavokārā cavantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nuppajjati manāyatanañca nuppajjittha. 426 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjatīti? 427 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nuppajjittha rūpāyatanañca nuppajjati. 428 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjitthāti? 429 Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca nuppajjittha. 430 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjatīti? 431 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nuppajjittha rūpāyatanañca nuppajjati. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 432 Yassa yattha manāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjitthāti? 433 Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca nuppajjittha. 434 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjatīti? 435 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nuppajjittha manāyatanañca nuppajjati. (Manāyatanamūlakaṁ.) 436 3.2.1.5. Paccuppannānāgatavāra 3.2.1.5.1. Anulomapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa sotāyatanaṁ uppajjissatīti? 437 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ sotāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca uppajjati sotāyatanañca uppajjissati. 438 Yassa vā pana sotāyatanaṁ uppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 439 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotāyatanañca uppajjissati cakkhāyatanañca uppajjati. 440 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa ghānāyatanaṁ uppajjissatīti? 441 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca 1564 --- ya3 2.1:441 tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca uppajjati ghānāyatanañca uppajjissati. 442 Yassa vā pana ghānāyatanaṁ uppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 443 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca uppajjissati cakkhāyatanañca uppajjati. 444 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa rūpāyatanaṁ uppajjissatīti? 445 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca uppajjati rūpāyatanañca uppajjissati. 446 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ uppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 447 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca uppajjissati cakkhāyatanañca uppajjati. 448 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa manāyatanaṁ uppajjissatīti? 449 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca uppajjati manāyatanañca uppajjissati. 450 Yassa vā pana manāyatanaṁ uppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 451 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanañca uppajjissati cakkhāyatanañca uppajjati. 452 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? 453 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca uppajjati dhammāyatanañca uppajjissati. 454 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 455 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca uppajjissati cakkhāyatanañca uppajjati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 456 Yassa ghānāyatanaṁ uppajjati tassa rūpāyatanaṁ uppajjissatīti? 457 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca uppajjati rūpāyatanañca uppajjissati. 458 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ uppajjissati tassa ghānāyatanaṁ uppajjatīti? 459 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca uppajjissati ghānāyatanañca uppajjati. 460 Yassa ghānāyatanaṁ uppajjati tassa manāyatanaṁ uppajjissatīti? 461 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca uppajjati manāyatanañca uppajjissati. 462 Yassa vā pana manāyatanaṁ uppajjissati tassa ghānāyatanaṁ uppajjatīti? 463 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanañca uppajjissati ghānāyatanañca uppajjati. 464 Yassa ghānāyatanaṁ uppajjati tassa dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? 465 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca uppajjati dhammāyatanañca uppajjissati. 466 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa ghānāyatanaṁ uppajjatīti? 467 Sabbesaṁ 1565 --- ya3 2.1:467 cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca uppajjissati ghānāyatanañca uppajjati. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 468 Yassa rūpāyatanaṁ uppajjati tassa manāyatanaṁ uppajjissatīti? 469 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sarūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca uppajjati manāyatanañca uppajjissati. 470 Yassa vā pana manāyatanaṁ uppajjissati tassa rūpāyatanaṁ uppajjatīti? 471 Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjati. Sarūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanañca uppajjissati rūpāyatanañca uppajjati. 472 Yassa rūpāyatanaṁ uppajjati tassa dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? 473 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sarūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca uppajjati dhammāyatanañca uppajjissati. 474 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa rūpāyatanaṁ uppajjatīti? 475 Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjati. Sarūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca uppajjissati rūpāyatanañca uppajjati. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 476 Yassa manāyatanaṁ uppajjati tassa dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? 477 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanañca uppajjati, dhammāyatanañca uppajjissati. 478 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa manāyatanaṁ uppajjatīti? 479 Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ uppajjati. Sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca uppajjissati manāyatanañca uppajjati. (…) 480 3.2.1.5.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati …pe…. 481 3.2.1.5.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa tattha sotāyatanaṁ uppajjissatīti? 482 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha sotāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjati sotāyatanañca uppajjissati. 483 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 484 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanañca uppajjissati cakkhāyatanañca uppajjati. 485 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjissatīti? 486 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjati ghānāyatanañca uppajjissati. 487 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 488 Kāmāvacarā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca uppajjissati cakkhāyatanañca uppajjati. 489 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjissatīti? 490 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjati rūpāyatanañca uppajjissati. 491 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 492 1566 --- ya3 2.1:492 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca uppajjissati cakkhāyatanañca uppajjati. 493 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa tattha manāyatanaṁ uppajjissatīti? 494 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjati manāyatanañca uppajjissati. 495 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 496 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca uppajjissati cakkhāyatanañca uppajjati. 497 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? 498 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjati dhammāyatanañca uppajjissati. 499 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjatīti? 500 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjissati cakkhāyatanañca uppajjati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 501 Yassa yattha ghānāyatanaṁ uppajjati tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjissatīti? 502 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca uppajjati rūpāyatanañca uppajjissati. 503 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjatīti? 504 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca uppajjissati ghānāyatanañca uppajjati. 505 Yassa yattha ghānāyatanaṁ uppajjati tassa tattha manāyatanaṁ uppajjissatīti? 506 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca uppajjati manāyatanañca uppajjissati. 507 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjatīti? 508 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca uppajjissati ghānāyatanañca uppajjati. 509 Yassa yattha ghānāyatanaṁ uppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? 510 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca uppajjati dhammāyatanañca uppajjissati. 511 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjatīti? 512 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjissati ghānāyatanañca uppajjati. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 513 Yassa yattha rūpāyatanaṁ uppajjati tassa tattha manāyatanaṁ uppajjissatīti? 514 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ 1567 --- ya3 2.1:514 tattha manāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca uppajjati manāyatanañca uppajjissati. 515 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjatīti? 516 Pañcavokārā cavantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjati. Pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca uppajjissati rūpāyatanañca uppajjati. 517 Yassa yattha rūpāyatanaṁ uppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? 518 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sarūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca uppajjati dhammāyatanañca uppajjissati. 519 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjatīti? 520 Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjati. Sarūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjissati rūpāyatanañca uppajjati. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 521 Yassa yattha manāyatanaṁ uppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? 522 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca uppajjati dhammāyatanañca uppajjissati. 523 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha manāyatanaṁ uppajjatīti? 524 Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjati. Sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjissati manāyatanañca uppajjati. (Manāyatanamūlakaṁ.) 525 3.2.1.5.4. Paccanīkapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa sotāyatanaṁ nuppajjissatīti? 526 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ sotāyatanaṁ nuppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjati sotāyatanañca nuppajjissati. 527 Yassa vā pana sotāyatanaṁ nuppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 528 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ sotāyatanañca nuppajjissati cakkhāyatanañca nuppajjati. 529 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa ghānāyatanaṁ nuppajjissatīti? 530 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjati ghānāyatanañca nuppajjissati. 531 Yassa vā pana ghānāyatanaṁ nuppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 532 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nuppajjissati cakkhāyatanañca nuppajjati. 533 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa rūpāyatanaṁ nuppajjissatīti? 534 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ nuppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjati rūpāyatanañca nuppajjissati. 535 Yassa vā 1568 --- ya3 2.1:535 pana rūpāyatanaṁ nuppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 536 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nuppajjissati cakkhāyatanañca nuppajjati. 537 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa manāyatanaṁ nuppajjissatīti? 538 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ nuppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjati manāyatanañca nuppajjissati. 539 Yassa vā pana manāyatanaṁ nuppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 540 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ manāyatanañca nuppajjissati cakkhāyatanañca nuppajjati. 541 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? 542 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ nuppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca nuppajjissati. 543 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 544 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nuppajjissati cakkhāyatanañca nuppajjati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 545 Yassa ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa rūpāyatanaṁ nuppajjissatīti? 546 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ nuppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nuppajjati rūpāyatanañca nuppajjissati. 547 Yassa vā pana rūpāyatanaṁ nuppajjissati tassa ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? 548 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nuppajjissati ghānāyatanañca nuppajjati. 549 Yassa ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? 550 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ nuppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ ghānāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca nuppajjissati. 551 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? 552 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ nuppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nuppajjissati ghānāyatanañca nuppajjati. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 553 Yassa rūpāyatanaṁ nuppajjati tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? 554 Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ nuppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ rūpāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca nuppajjissati. 555 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa rūpāyatanaṁ nuppajjatīti? 556 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ 1569 --- ya3 2.1:556 nuppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nuppajjissati rūpāyatanañca nuppajjati. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 557 Yassa manāyatanaṁ nuppajjati tassa dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? 558 Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ nuppajjissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ manāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca nuppajjissati. 559 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa manāyatanaṁ nuppajjatīti? 560 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ dhammāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ manāyatanaṁ nuppajjati. Parinibbantānaṁ tesaṁ dhammāyatanañca nuppajjissati manāyatanañca nuppajjati. (Manāyatanamūlakaṁ.) 561 3.2.1.5.5. Paccanīkaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati …pe…. 562 3.2.1.5.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha sotāyatanaṁ nuppajjissatīti? 563 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha sotāyatanaṁ nuppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjati sotāyatanañca nuppajjissati. 564 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 565 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanañca nuppajjissati cakkhāyatanañca nuppajjati. 566 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjissatīti? 567 Kāmāvacarā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarā cavantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjati ghānāyatanañca nuppajjissati. 568 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 569 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarā cavantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjissati cakkhāyatanañca nuppajjati. 570 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissatīti? 571 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjati rūpāyatanañca nuppajjissati. 572 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 573 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nuppajjissati cakkhāyatanañca nuppajjati. 574 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjissatīti? 575 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjati manāyatanañca nuppajjissati. 576 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 577 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjissati cakkhāyatanañca nuppajjati. 578 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? 579 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ 1570 --- ya3 2.1:579 upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca nuppajjissati. 580 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjatīti? 581 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nuppajjissati cakkhāyatanañca nuppajjati. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 582 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissatīti? 583 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare pacchimabhavikānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjati rūpāyatanañca nuppajjissati. 584 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? 585 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare pacchimabhavikānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nuppajjissati ghānāyatanañca nuppajjati. 586 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjissatīti? 587 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjati manāyatanañca nuppajjissati. 588 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? 589 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nuppajjissati ghānāyatanañca nuppajjati. 590 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? 591 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca nuppajjissati. 592 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjatīti? 593 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nuppajjissati ghānāyatanañca nuppajjati. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 594 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjissatīti? 595 Pañcavokārā cavantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nuppajjati manāyatanañca nuppajjissati. 596 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjatīti? 597 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nuppajjissati rūpāyatanañca nuppajjati. 598 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? 599 Sabbesaṁ cavantānaṁ arūpakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ 1571 --- ya3 2.1:599 nuppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca nuppajjissati. 600 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjatīti? 601 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nuppajjissati rūpāyatanañca nuppajjati. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 602 Yassa yattha manāyatanaṁ nuppajjati tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? 603 Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjati, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nuppajjati dhammāyatanañca nuppajjissati. 604 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjatīti? 605 Pacchimabhavikānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjati. Parinibbantānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nuppajjissati manāyatanañca nuppajjati. (Manāyatanamūlakaṁ.) 606 3.2.1.6. Atītānāgatavāra 3.2.1.6.1. Anulomapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjittha tassa sotāyatanaṁ uppajjissatīti? 607 Pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ sotāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca uppajjittha sotāyatanañca uppajjissati. 608 Yassa vā pana sotāyatanaṁ uppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 609 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjittha tassa ghānāyatanaṁ uppajjissatīti? 610 Pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca uppajjittha ghānāyatanañca uppajjissati. 611 Yassa vā pana …pe… uppajjitthāti? Āmantā. 612 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjittha tassa rūpāyatanaṁ uppajjissatīti? 613 Pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca uppajjittha rūpāyatanañca uppajjissati. 614 Yassa vā pana …pe… uppajjitthāti? Āmantā. 615 Yassa cakkhāyatanaṁ uppajjittha tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? 616 Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ cakkhāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhāyatanañca uppajjittha dhammāyatanañca uppajjissati. 617 Yassa vā pana …pe… uppajjitthāti? Āmantā. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 618 Yassa ghānāyatanaṁ uppajjittha tassa rūpāyatanaṁ uppajjissatīti? 619 Pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ ghānāyatanañca uppajjittha rūpāyatanañca uppajjissati. 620 Yassa vā pana …pe… uppajjitthāti? Āmantā. 621 Yassa ghānāyatanaṁ uppajjittha tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? 622 Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ ghānāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ ghānāyatanañca uppajjittha dhammāyatanañca uppajjissati. 623 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ …pe… uppajjitthāti? Āmantā. 624 Yassa rūpāyatanaṁ uppajjittha tassa manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? 625 Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ rūpāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ rūpāyatanañca uppajjittha dhammāyatanañca uppajjissati. 626 Yassa vā pana …pe… uppajjitthāti? Āmantā. 627 Yassa manāyatanaṁ uppajjittha tassa dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? 628 Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ manāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ dhammāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ manāyatanañca uppajjittha dhammāyatanañca uppajjissati. 629 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa manāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 630 1572 --- ya3 2.1:630 3.2.1.6.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha …pe…. 631 3.2.1.6.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha sotāyatanaṁ uppajjissatīti? 632 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha sotāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjittha sotāyatanañca uppajjissati. 633 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 634 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjissatīti? 635 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjittha ghānāyatanañca uppajjissati. 636 Yassa vā pana yattha …pe… uppajjitthāti? Āmantā. 637 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjissatīti? 638 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjittha rūpāyatanañca uppajjissati. 639 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjitthāti? 640 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca uppajjissati cakkhāyatanañca uppajjittha. 641 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha manāyatanaṁ uppajjissatīti? 642 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjittha manāyatanañca uppajjissati. 643 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjitthāti? 644 Arūpānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca uppajjissati cakkhāyatanañca uppajjittha. 645 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? 646 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca uppajjittha dhammāyatanañca uppajjissati. 647 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ uppajjitthāti? 648 Asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ uppajjittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjissati cakkhāyatanañca uppajjittha. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 649 Yassa yattha ghānāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjissatīti? 650 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca uppajjittha rūpāyatanañca uppajjissati. 651 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjitthāti? 652 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca uppajjissati ghānāyatanañca uppajjittha. 653 Yassa yattha ghānāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha manāyatanaṁ …pe… dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? 654 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca uppajjittha dhammāyatanañca uppajjissati. 655 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ uppajjitthāti? 656 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjissati ghānāyatanañca uppajjittha. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 1573 --- ya3 2.1:656 657 Yassa yattha rūpāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha manāyatanaṁ uppajjissatīti? 658 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca uppajjittha manāyatanañca uppajjissati. 659 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjitthāti? 660 Arūpānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca uppajjissati rūpāyatanañca uppajjittha. 661 Yassa yattha rūpāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? 662 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca uppajjittha dhammāyatanañca uppajjissati. 663 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ uppajjitthāti? 664 Arūpānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ uppajjittha. Pañcavokārānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjissati rūpāyatanañca uppajjittha. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 665 Yassa yattha manāyatanaṁ uppajjittha tassa tattha dhammāyatanaṁ uppajjissatīti? 666 Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca uppajjittha dhammāyatanañca uppajjissati. 667 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ uppajjissati tassa tattha manāyatanaṁ uppajjitthāti? 668 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ uppajjittha. Catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca uppajjissati manāyatanañca uppajjittha. (Manāyatanamūlakaṁ.) 669 3.2.1.6.4. Paccanīkapuggala Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjittha tassa sotāyatanaṁ nuppajjissatīti? Natthi. 670 Yassa vā pana sotāyatanaṁ nuppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjitthāti? Uppajjittha. 671 Yassa cakkhāyatanaṁ nuppajjittha tassa ghānāyatanaṁ …pe… rūpāyatanaṁ … manāyatanaṁ … dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? Natthi. 672 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa cakkhāyatanaṁ nuppajjitthāti? Uppajjittha. 673 Yassa ghānāyatanaṁ …pe… rūpāyatanaṁ … manāyatanaṁ nuppajjittha tassa dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? Natthi. 674 Yassa vā pana dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa manāyatanaṁ nuppajjitthāti? Uppajjittha. 675 3.2.1.6.5. Paccanīkaokāsa Yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha …pe…. 676 3.2.1.6.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha sotāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 677 Yassa vā pana yattha sotāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjitthāti? 678 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha sotāyatanañca nuppajjissati cakkhāyatanañca nuppajjittha. 679 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjissatīti? Āmantā. 680 Yassa vā pana yattha ghānāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjitthāti? 681 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjissati cakkhāyatanañca nuppajjittha. 682 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissatīti? 683 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati. Suddhāvāsānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjittha rūpāyatanañca nuppajjissati. 684 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjitthāti? 685 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ tesaṁ 1574 --- ya3 2.1:685 tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nuppajjissati cakkhāyatanañca nuppajjittha. 686 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjissatīti? 687 Arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjissati. Suddhāvāsānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjittha manāyatanañca nuppajjissati. 688 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjitthāti? 689 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nuppajjissati cakkhāyatanañca nuppajjittha. 690 Yassa yattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? 691 Asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati. Suddhāvāsānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha cakkhāyatanañca nuppajjittha dhammāyatanañca nuppajjissati. 692 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjitthāti? 693 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nuppajjissati cakkhāyatanañca nuppajjittha. (Cakkhāyatanamūlakaṁ.) 694 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissatīti? 695 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati. Rūpāvacare pacchimabhavikānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjittha rūpāyatanañca nuppajjissati. 696 Yassa vā pana yattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjitthāti? 697 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha. Rūpāvacare pacchimabhavikānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nuppajjissati ghānāyatanañca nuppajjittha. 698 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjissatīti? 699 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjissati. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjittha manāyatanañca nuppajjissati. 700 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjitthāti? 701 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nuppajjissati ghānāyatanañca nuppajjittha. 702 Yassa yattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? 703 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha ghānāyatanañca nuppajjittha dhammāyatanañca nuppajjissati. 704 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha ghānāyatanaṁ nuppajjitthāti? 705 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānāyatanaṁ nuppajjittha. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nuppajjissati ghānāyatanañca nuppajjittha. (Ghānāyatanamūlakaṁ.) 706 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjissatīti? 707 Arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjissati. Suddhāvāsānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nuppajjittha manāyatanañca nuppajjissati. 708 Yassa vā pana yattha manāyatanaṁ 1575 --- ya3 2.1:708 nuppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjitthāti? 709 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nuppajjissati rūpāyatanañca nuppajjittha. 710 Yassa yattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? 711 Arūpānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati. Suddhāvāsānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha rūpāyatanañca nuppajjittha dhammāyatanañca nuppajjissati. 712 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha rūpāyatanaṁ nuppajjitthāti? 713 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha rūpāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nuppajjissati rūpāyatanañca nuppajjittha. (Rūpāyatanamūlakaṁ.) 714 Yassa yattha manāyatanaṁ nuppajjittha tassa tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissatīti? 715 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha manāyatanañca nuppajjittha dhammāyatanañca nuppajjissati. 716 Yassa vā pana yattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati tassa tattha manāyatanaṁ nuppajjitthāti? 717 Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanaṁ nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha manāyatanaṁ nuppajjittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha dhammāyatanañca nuppajjissati manāyatanañca nuppajjittha. 718 Uppādavāro. 0 3 Āyatanayamaka 3.3 Pariññāvāra 3.3.6. Atītānāgatavāra |3.6| Yo cakkhāyatanaṁ parijānittha so sotāyatanaṁ parijānissatīti? No. 2 Yo vā pana sotāyatanaṁ parijānissati so cakkhāyatanaṁ parijānitthāti? No. 3 Yo cakkhāyatanaṁ na parijānittha so sotāyatanaṁ na parijānissatīti? 4 Ye maggaṁ paṭilabhissanti te cakkhāyatanaṁ na parijānittha, no ca sotāyatanaṁ na parijānissanti. Aggamaggasamaṅgī ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te cakkhāyatanañca na parijānittha sotāyatanañca na parijānissanti. 5 Yo vā pana sotāyatanaṁ na parijānissati so cakkhāyatanaṁ na parijānitthāti? 6 Arahā sotāyatanaṁ na parijānissati, no ca cakkhāyatanaṁ na parijānittha. Aggamaggasamaṅgī ye ca puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te sotāyatanañca na parijānissanti cakkhāyatanañca na parijānittha. 7 Pariññāvāro. 8 Āyatanayamakapāḷi niṭṭhitā. 0 3 Āyatanayamaka 3.1 Paṇṇattivāra 3.1.1. Paṇṇattivārauddesa |1.1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Dvādasāyatanāni—cakkhāyatanaṁ, sotāyatanaṁ ghānāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, rūpāyatanaṁ, saddāyatanaṁ, gandhāyatanaṁ, rasāyatanaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ, manāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ. 3 3.1.1.1. Padasodhanavāra 3.1.1.1.1. Anuloma Cakkhu cakkhāyatanaṁ? 4 Cakkhāyatanaṁ cakkhu? 5 Sotaṁ sotāyatanaṁ? 6 Sotāyatanaṁ sotaṁ? 7 Ghānaṁ ghānāyatanaṁ? 8 Ghānāyatanaṁ ghānaṁ? 9 Jivhā jivhāyatanaṁ? 10 Jivhāyatanaṁ jivhā? 11 Kāyo kāyāyatanaṁ? 12 Kāyāyatanaṁ kāyo? 13 Rūpaṁ rūpāyatanaṁ? 14 Rūpāyatanaṁ rūpaṁ? 15 Saddo saddāyatanaṁ? 16 Saddāyatanaṁ saddo? 17 Gandho gandhāyatanaṁ? 18 Gandhāyatanaṁ gandho? 19 Raso rasāyatanaṁ? 20 Rasāyatanaṁ raso? 21 Phoṭṭhabbo phoṭṭhabbāyatanaṁ? 22 Phoṭṭhabbāyatanaṁ phoṭṭhabbo? 23 Mano manāyatanaṁ? 24 Manāyatanaṁ mano? 25 Dhammo dhammāyatanaṁ? 26 Dhammāyatanaṁ dhammo? 27 3.1.1.1.2. Paccanīka Na cakkhu na cakkhāyatanaṁ? 28 Na cakkhāyatanaṁ na cakkhu? 29 Na sotaṁ na sotāyatanaṁ? 30 Na sotāyatanaṁ na sotaṁ? 31 Na ghānaṁ na ghānāyatanaṁ? 32 Na ghānāyatanaṁ na ghānaṁ? 33 Na jivhā na jivhāyatanaṁ? 34 Na jivhāyatanaṁ na jivhā? 35 Na kāyo na kāyāyatanaṁ? 36 Na kāyāyatanaṁ na kāyo? 37 Na rūpaṁ na rūpāyatanaṁ? 38 Na rūpāyatanaṁ na rūpaṁ? 39 Na saddo na saddāyatanaṁ? 40 Na saddāyatanaṁ na saddo? 41 Na gandho na gandhāyatanaṁ? 42 Na gandhāyatanaṁ na gandho? 43 Na raso na rasāyatanaṁ? 44 Na rasāyatanaṁ na raso? 45 Na phoṭṭhabbo na phoṭṭhabbāyatanaṁ? 46 Na phoṭṭhabbāyatanaṁ na phoṭṭhabbo? 47 Na mano na 1576 --- ya3 1.1:47 manāyatanaṁ? 48 Na manāyatanaṁ na mano? 49 Na dhammo na dhammāyatanaṁ? 50 Na dhammāyatanaṁ na dhammo? 51 3.1.1.2. Padasodhanamūlacakkavāra 3.1.1.2.1. Anuloma Cakkhu cakkhāyatanaṁ? 52 Āyatanā sotāyatanaṁ? 53 Cakkhu cakkhāyatanaṁ? 54 Āyatanā ghānāyatanaṁ? 55 Cakkhu cakkhāyatanaṁ? 56 Āyatanā jivhāyatanaṁ? …pe… 57 Cakkhu cakkhāyatanaṁ? 58 Āyatanā dhammāyatanaṁ? 59 Sotaṁ sotāyatanaṁ? 60 Āyatanā cakkhāyatanaṁ? 61 Sotaṁ sotāyatanaṁ? 62 Āyatanā ghānāyatanaṁ? …pe… 63 Sotaṁ sotāyatanaṁ? 64 Āyatanā dhammāyatanaṁ? 65 Ghānaṁ ghānāyatanaṁ? 66 Āyatanā cakkhāyatanaṁ? …pe… 67 Ghānaṁ ghānāyatanaṁ? 68 Āyatanā dhammāyatanaṁ? …pe… 69 Dhammo dhammāyatanaṁ? 70 Āyatanā cakkhāyatanaṁ? 71 Dhammo dhammāyatanaṁ? 72 Āyatanā sotāyatanaṁ? …pe… 73 Dhammo dhammāyatanaṁ? 74 Āyatanā manāyatanaṁ? 75 (Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) 76 3.1.1.2.2. Paccanīka Na cakkhu na cakkhāyatanaṁ? 77 Nāyatanā na sotāyatanaṁ? 78 Na cakkhu na cakkhāyatanaṁ? 79 Nāyatanā na ghānāyatanaṁ? …pe… 80 Na cakkhu na cakkhāyatanaṁ? 81 Nāyatanā na dhammāyatanaṁ? 82 Na sotaṁ na sotāyatanaṁ? 83 Nāyatanā na cakkhāyatanaṁ? …pe… 84 Na sotaṁ na sotāyatanaṁ? 85 Nāyatanā na dhammāyatanaṁ? 86 Na ghānaṁ na ghānāyatanaṁ? 87 Nāyatanā na cakkhāyatanaṁ? …pe… 88 Na ghānaṁ na ghānāyatanaṁ? 89 Nāyatanā na dhammāyatanaṁ? …pe… 90 Na dhammo na dhammāyatanaṁ? 91 Nāyatanā na cakkhāyatanaṁ? 92 Na dhammo na dhammāyatanaṁ? 93 Nāyatanā na sotāyatanaṁ? …pe… 94 Na dhammo na dhammāyatanaṁ? 95 Nāyatanā na manāyatanaṁ? 96 (Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) 97 3.1.1.3. Suddhāyatanavāra 3.1.1.3.1. Anuloma Cakkhu āyatanaṁ? 98 Āyatanā cakkhu? 99 Sotaṁ āyatanaṁ? 100 Āyatanā sotaṁ? 101 Ghānaṁ āyatanaṁ? 102 Āyatanā ghānaṁ? 103 Jivhā āyatanaṁ? 104 Āyatanā jivhā? 105 Kāyo āyatanaṁ? 106 Āyatanā kāyo? 107 Rūpaṁ āyatanaṁ? 108 Āyatanā rūpaṁ? 109 Saddo āyatanaṁ? 110 Āyatanā saddo? 111 Gandho āyatanaṁ? 112 Āyatanā gandho? 113 Raso āyatanaṁ? 114 Āyatanā raso? 115 Phoṭṭhabbo āyatanaṁ? 116 Āyatanā phoṭṭhabbo? 117 Mano āyatanaṁ? 118 Āyatanā mano? 119 Dhammo āyatanaṁ? 120 Āyatanā dhammo? 121 3.1.1.3.2. Paccanīka Na cakkhu nāyatanaṁ? 122 Nāyatanā na cakkhu? 123 Na sotaṁ nāyatanaṁ? 124 Nāyatanā na sotaṁ? 125 Na ghānaṁ nāyatanaṁ? 126 Nāyatanā na ghānaṁ? 127 Na jivhā nāyatanaṁ? 128 Nāyatanā na jivhā? 129 Na kāyo nāyatanaṁ? 130 Nāyatanā na kāyo? 131 Na rūpaṁ nāyatanaṁ? 132 Nāyatanā na rūpaṁ? 133 Na saddo nāyatanaṁ? 134 Nāyatanā na saddo? 135 Na gandho nāyatanaṁ? 136 Nāyatanā na gandho? 137 Na raso nāyatanaṁ? 138 Nāyatanā na raso? 139 Na phoṭṭhabbo nāyatanaṁ? 140 Nāyatanā na phoṭṭhabbo? 141 Na mano nāyatanaṁ? 142 Nāyatanā na mano? 143 Na dhammo nāyatanaṁ? 144 Nāyatanā na dhammo? 145 3.1.1.4. Suddhāyatanamūlacakkavāra 3.1.1.4.1. Anuloma Cakkhu āyatanaṁ? 146 Āyatanā sotaṁ? …pe… 147 Cakkhu āyatanaṁ? 148 Āyatanā dhammo? 149 Sotaṁ āyatanaṁ? 150 Āyatanā cakkhu? …pe… 151 Sotaṁ āyatanaṁ? 152 Āyatanā dhammo? 153 Ghānaṁ āyatanaṁ? 154 Āyatanā cakkhu? …pe… 155 Ghānaṁ āyatanaṁ? 156 Āyatanā dhammo? …pe… 157 Dhammo āyatanaṁ? 158 Āyatanā cakkhu? 159 Dhammo āyatanaṁ? 160 Āyatanā sotaṁ? …pe… 161 Dhammo āyatanaṁ? 162 Āyatanā mano? 163 (Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) 164 3.1.1.4.2. Paccanīka Na cakkhu nāyatanaṁ? 165 Nāyatanā na sotaṁ? 166 Na cakkhu nāyatanaṁ? 167 Nāyatanā na ghānaṁ? …pe… 168 Na cakkhu nāyatanaṁ? 169 Nāyatanā na dhammo? 170 Na sotaṁ nāyatanaṁ? 171 Nāyatanā na cakkhu? …pe… 172 Na sotaṁ nāyatanaṁ? 173 Nāyatanā na dhammo? 174 Na ghānaṁ nāyatanaṁ? 175 Nāyatanā na cakkhu? …pe… 176 Na ghānaṁ nāyatanaṁ? 177 Nāyatanā na dhammo? …pe… 178 Na dhammo nāyatanaṁ? 179 Nāyatanā na cakkhu? 180 Na dhammo nāyatanaṁ? 181 Nāyatanā na sotaṁ? …pe… 182 Na dhammo nāyatanaṁ? 183 Nāyatanā na mano? 184 (Cakkaṁ bandhitabbaṁ.) Paṇṇattiuddesavāro. 0 3 Āyatanayamaka 3.3 Pariññāvāra 3.3.2. Atītavāra |3.2| Yo cakkhāyatanaṁ parijānittha so sotāyatanaṁ parijānitthāti? Āmantā. 2 Yo vā pana sotāyatanaṁ parijānittha so 1577 --- ya3 3.2:2 cakkhāyatanaṁ parijānitthāti? Āmantā. 3 Yo cakkhāyatanaṁ na parijānittha so sotāyatanaṁ na parijānitthāti? Āmantā. 4 Yo vā pana sotāyatanaṁ na parijānittha so cakkhāyatanaṁ na parijānitthāti? Āmantā. ya10 0 10 Indriyayamaka 10.3 Pariññāvāra 10.3.4. Paccuppannātītavāra |3.4| 10.3.4.1. Anuloma Yo cakkhundriyaṁ parijānāti so domanassindriyaṁ pajahitthāti? Āmantā. 2 Yo vā pana domanassindriyaṁ pajahittha so cakkhundriyaṁ parijānātīti? 3 Dve puggalā domanassindriyaṁ pajahittha, no ca cakkhundriyaṁ parijānanti. Aggamaggasamaṅgī domanassindriyañca pajahittha cakkhundriyañca parijānāti. 4 Yo cakkhundriyaṁ parijānāti so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvitthāti? Āmantā. 5 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvittha so cakkhundriyaṁ parijānātīti? 6 Cha puggalā anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvittha, no ca cakkhundriyaṁ parijānanti. Aggamaggasamaṅgī anaññātaññassāmītindriyañca bhāvittha cakkhundriyañca parijānāti. 7 Yo cakkhundriyaṁ parijānāti so aññindriyaṁ bhāvitthāti? No. 8 Yo vā pana aññindriyaṁ bhāvittha so cakkhundriyaṁ parijānātīti? No. 9 Yo cakkhundriyaṁ parijānāti so aññātāvindriyaṁ sacchikaritthāti? No. 10 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarittha so cakkhundriyaṁ parijānātīti? No. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 11 Yo domanassindriyaṁ pajahati so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvitthāti? Āmantā. 12 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvittha so domanassindriyaṁ pajahatīti? 13 Cha puggalā anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvittha, no ca domanassindriyaṁ pajahanti. Anāgāmimaggasamaṅgī anaññātaññassāmītindriyañca bhāvittha domanassindriyañca pajahati. 14 Yo domanassindriyaṁ pajahati so aññindriyaṁ bhāvitthāti? No. 15 Yo vā pana aññindriyaṁ bhāvittha so domanassindriyaṁ pajahatīti? No. 16 Yo domanassindriyaṁ pajahati so aññātāvindriyaṁ sacchikaritthāti? No. 17 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarittha so domanassindriyaṁ pajahatīti? No. (Domanassindriyamūlakaṁ.) 18 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāveti so aññindriyaṁ bhāvitthāti? No. 19 Yo vā pana aññindriyaṁ bhāvittha so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvetīti? No. 20 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāveti so aññātāvindriyaṁ sacchikaritthāti? No. 21 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarittha so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvetīti? No. (Anaññātaññassāmītindriyamūlakaṁ.) 22 Yo aññindriyaṁ bhāveti so aññātāvindriyaṁ sacchikaritthāti? No. 23 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarittha so aññindriyaṁ bhāvetīti? No. (Aññindriyamūlakaṁ.) 24 10.3.4.2. Paccanīka Yo cakkhundriyaṁ na parijānāti so domanassindriyaṁ nappajahitthāti? 25 Dve puggalā cakkhundriyaṁ na parijānanti, no ca domanassindriyaṁ nappajahittha. Cha puggalā cakkhundriyañca na parijānanti domanassindriyañca nappajahittha. 26 Yo vā pana domanassindriyaṁ nappajahittha so cakkhundriyaṁ na parijānātīti? Āmantā. 27 Yo cakkhundriyaṁ na parijānāti so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvitthāti? 28 Cha puggalā cakkhundriyaṁ na parijānanti, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvittha. Dve puggalā cakkhundriyañca na parijānanti anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvittha. 29 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvittha so cakkhundriyaṁ na parijānātīti? Āmantā. 30 Yo cakkhundriyaṁ na parijānāti so aññindriyaṁ na bhāvitthāti? 31 Arahā cakkhundriyaṁ na parijānāti, no ca aññindriyaṁ na bhāvittha. Satta puggalā cakkhundriyañca na parijānanti aññindriyañca na bhāvittha. 32 Yo vā pana aññindriyaṁ na bhāvittha so cakkhundriyaṁ na parijānātīti? 33 Aggamaggasamaṅgī aññindriyaṁ na bhāvittha, no ca cakkhundriyaṁ na parijānāti. Satta puggalā aññindriyañca na bhāvittha 1578 --- ya10 3.4:33 cakkhundriyañca na parijānanti. 34 Yo cakkhundriyaṁ na parijānāti so aññātāvindriyaṁ na sacchikaritthāti? 35 Arahā cakkhundriyaṁ na parijānāti, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha. Aṭṭha puggalā cakkhundriyañca na parijānanti aññātāvindriyañca na sacchikarittha. 36 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha so cakkhundriyaṁ na parijānātīti? 37 Aggamaggasamaṅgī aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha, no ca cakkhundriyaṁ na parijānāti. Aṭṭha puggalā aññātāvindriyañca na sacchikarittha cakkhundriyañca na parijānanti. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 38 Yo domanassindriyaṁ nappajahati so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvitthāti? 39 Cha puggalā domanassindriyaṁ nappajahanti, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvittha. Dve puggalā domanassindriyañca nappajahanti anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvittha. 40 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvittha so domanassindriyaṁ nappajahatīti? Āmantā. 41 Yo domanassindriyaṁ nappajahati so aññindriyaṁ na bhāvitthāti? 42 Arahā domanassindriyaṁ nappajahati, no ca aññindriyaṁ na bhāvittha. Satta puggalā domanassindriyañca nappajahanti aññindriyañca na bhāvittha. 43 Yo vā pana aññindriyaṁ na bhāvittha so domanassindriyaṁ nappajahatīti? 44 Anāgāmimaggasamaṅgī aññindriyaṁ na bhāvittha, no ca domanassindriyaṁ nappajahati. Satta puggalā aññindriyañca na bhāvittha domanassindriyañca nappajahanti. 45 Yo domanassindriyaṁ nappajahati so aññātāvindriyaṁ na sacchikaritthāti? 46 Arahā domanassindriyaṁ nappajahati, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha. Aṭṭha puggalā domanassindriyañca nappajahanti aññātāvindriyañca na sacchikarittha. 47 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha so domanassindriyaṁ nappajahatīti? 48 Anāgāmimaggasamaṅgī aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha, no ca domanassindriyaṁ nappajahati. Aṭṭha puggalā aññātāvindriyañca na sacchikarittha domanassindriyañca nappajahanti. (Domanassindriyamūlakaṁ.) 49 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāveti so aññindriyaṁ na bhāvitthāti? 50 Arahā anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāveti, no ca aññindriyaṁ na bhāvittha. Satta puggalā anaññātaññassāmītindriyañca na bhāventi aññindriyañca na bhāvittha. 51 Yo vā pana aññindriyaṁ na bhāvittha so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvetīti? 52 Aṭṭhamako aññindriyaṁ na bhāvittha, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāveti. Satta puggalā aññindriyañca na bhāvittha anaññātaññassāmītindriyañca na bhāventi. 53 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāveti so aññātāvindriyaṁ na sacchikaritthāti? 54 Arahā anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāveti, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha. Aṭṭha puggalā anaññātaññassāmītindriyañca na bhāventi aññātāvindriyañca na sacchikarittha. 55 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvetīti? 56 Aṭṭhamako aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāveti. Aṭṭha puggalā aññātāvindriyañca na sacchikarittha anaññātaññassāmītindriyañca na bhāventi. (Anaññātaññassāmītindriyamūlakaṁ.) 57 Yo aññindriyaṁ na bhāveti so aññātāvindriyaṁ na sacchikaritthāti? 58 Arahā aññindriyaṁ na bhāveti, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha. Cha puggalā aññindriyañca na bhāventi aññātāvindriyañca na sacchikarittha. 59 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha so aññindriyaṁ na bhāvetīti? 60 Tayo maggasamaṅgino aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha, no ca aññindriyaṁ na bhāventi. Cha puggalā aññātāvindriyañca na sacchikarittha aññindriyañca na bhāventi. (Aññindriyamūlakaṁ.) 0 10 Indriyayamaka 10.3 Pariññāvāra 10.3.5. Paccuppannānāgatavāra |3.5| 10.3.5.1. Anuloma Yo cakkhundriyaṁ parijānāti so domanassindriyaṁ pajahissatīti? No. 2 Yo vā pana domanassindriyaṁ pajahissati so cakkhundriyaṁ parijānātīti? No. 3 Yo cakkhundriyaṁ parijānāti so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessatīti? No. 4 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessati so cakkhundriyaṁ parijānātīti? No. 5 Yo 1579 --- ya10 3.5:5 cakkhundriyaṁ parijānāti so aññindriyaṁ bhāvessatīti? No. 6 Yo vā pana aññindriyaṁ bhāvessati so cakkhundriyaṁ parijānātīti? No. 7 Yo cakkhundriyaṁ parijānāti so aññātāvindriyaṁ sacchikarissatīti? Āmantā. 8 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarissati so cakkhundriyaṁ parijānātīti? 9 Satta puggalā aññātāvindriyaṁ sacchikarissanti, no ca cakkhundriyaṁ parijānanti. Aggamaggasamaṅgī aññātāvindriyañca sacchikarissati cakkhundriyañca parijānāti. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 10 Yo domanassindriyaṁ pajahati so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessatīti? No. 11 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessati so domanassindriyaṁ pajahatīti? No. 12 Yo domanassindriyaṁ pajahati so aññindriyaṁ bhāvessatīti? Āmantā. 13 Yo vā pana aññindriyaṁ bhāvessati so domanassindriyaṁ pajahatīti? 14 Cha puggalā aññindriyaṁ bhāvessanti, no ca domanassindriyaṁ pajahanti anāgāmimaggasamaṅgī aññindriyañca bhāvessati, domanassindriyañca pajahati. 15 Yo domanassindriyaṁ pajahati so aññātāvindriyaṁ sacchikarissatīti? Āmantā. 16 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarissati so domanassindriyaṁ pajahatīti? 17 Satta puggalā aññātāvindriyaṁ sacchikarissanti, no ca domanassindriyaṁ pajahanti. Anāgāmimaggasamaṅgī aññātāvindriyañca sacchikarissati domanassindriyañca pajahati. (Domanassindriyamūlakaṁ.) 18 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāveti so aññindriyaṁ bhāvessatīti? Āmantā. 19 Yo vā pana aññindriyaṁ bhāvessati so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvetīti? 20 Cha puggalā aññindriyaṁ bhāvessanti, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāventi. Aṭṭhamako aññindriyañca bhāvessati anaññātaññassāmītindriyañca bhāveti. 21 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāveti so aññātāvindriyaṁ sacchikarissatīti? Āmantā. 22 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarissati so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvetīti? 23 Satta puggalā aññātāvindriyaṁ sacchikarissanti, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāventi. Aṭṭhamako aññātāvindriyañca sacchikarissati anaññātaññassāmītindriyañca bhāveti. (Anaññātaññassāmītindriyamūlakaṁ.) 24 Yo aññindriyaṁ bhāveti so aññātāvindriyaṁ sacchikarissatīti? Āmantā. 25 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarissati so aññindriyaṁ bhāvetīti? 26 Pañca puggalā aññātāvindriyaṁ sacchikarissanti, no ca aññindriyaṁ bhāventi. Tayo maggasamaṅgino aññātāvindriyañca sacchikarissanti aññindriyañca bhāventi. (Aññindriyamūlakaṁ.) 27 10.3.5.2. Paccanīka Yo cakkhundriyaṁ na parijānāti so domanassindriyaṁ nappajahissatīti? 28 Pañca puggalā cakkhundriyaṁ na parijānanti, no ca domanassindriyaṁ nappajahissanti. Cattāro puggalā cakkhundriyañca na parijānanti domanassindriyañca nappajahissanti. 29 Yo vā pana domanassindriyaṁ nappajahissati so cakkhundriyaṁ na parijānātīti? 30 Aggamaggasamaṅgī domanassindriyaṁ nappajahissati, no ca cakkhundriyaṁ na parijānāti. Cattāro puggalā domanassindriyañca nappajahissanti cakkhundriyañca na parijānanti. 31 Yo cakkhundriyaṁ na parijānāti so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessatīti? 32 Ye puthujjanā maggaṁ paṭilabhissanti te cakkhundriyaṁ na parijānanti, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessanti. Aṭṭha puggalā cakkhundriyañca na parijānanti anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvessanti. 33 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessati so cakkhundriyaṁ na parijānātīti? 34 Aggamaggasamaṅgī anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessati, no ca cakkhundriyaṁ na parijānāti. Aṭṭha puggalā anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvessanti cakkhundriyañca na parijānanti. 35 Yo cakkhundriyaṁ na parijānāti so aññindriyaṁ na bhāvessatīti? 36 Satta puggalā cakkhundriyaṁ na parijānanti, no ca aññindriyaṁ na bhāvessanti. Dve puggalā cakkhundriyañca na parijānanti aññindriyañca na bhāvessanti. 37 Yo vā pana aññindriyaṁ na bhāvessati so cakkhundriyaṁ na parijānātīti? 38 Aggamaggasamaṅgī aññindriyaṁ na bhāvessati, no ca cakkhundriyaṁ na parijānāti. Dve puggalā aññindriyañca na bhāvessanti 1580 --- ya10 3.5:38 cakkhundriyañca na parijānanti. 39 Yo cakkhundriyaṁ na parijānāti so aññātāvindriyaṁ na sacchikarissatīti? 40 Satta puggalā cakkhundriyaṁ na parijānanti, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikarissanti. Dve puggalā cakkhundriyañca na parijānanti aññātāvindriyañca na sacchikarissanti. 41 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarissati so cakkhundriyaṁ na parijānātīti? Āmantā. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 42 Yo domanassindriyaṁ nappajahati so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessatīti? 43 Ye puthujjanā maggaṁ paṭilabhissanti te domanassindriyaṁ nappajahanti, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessanti. Aṭṭha puggalā domanassindriyañca nappajahanti anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvessanti. 44 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessati so domanassindriyaṁ nappajahatīti? 45 Anāgāmimaggasamaṅgī anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessati, no ca domanassindriyaṁ nappajahati. Aṭṭha puggalā anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvessanti domanassindriyañca nappajahanti. 46 Yo domanassindriyaṁ nappajahati so aññindriyaṁ na bhāvessatīti? 47 Cha puggalā domanassindriyaṁ nappajahanti, no ca aññindriyaṁ na bhāvessanti. Tayo puggalā domanassindriyañca nappajahanti aññindriyañca na bhāvessanti. 48 Yo vā pana aññindriyaṁ na bhāvessati so domanassindriyaṁ nappajahatīti? Āmantā. 49 Yo domanassindriyaṁ nappajahati so aññātāvindriyaṁ na sacchikarissatīti? 50 Satta puggalā domanassindriyaṁ nappajahanti, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikarissanti. Dve puggalā domanassindriyañca nappajahanti aññātāvindriyañca na sacchikarissanti. 51 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarissati so domanassindriyaṁ nappajahatīti? Āmantā. (Domanassindriyamūlakaṁ.) 52 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāveti so aññindriyaṁ na bhāvessatīti? 53 Cha puggalā anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāventi, no ca aññindriyaṁ na bhāvessanti. Tayo puggalā anaññātaññassāmītindriyañca na bhāventi aññindriyañca na bhāvessanti. 54 Yo vā pana aññindriyaṁ na bhāvessati so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvetīti? Āmantā. 55 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāveti so aññātāvindriyaṁ na sacchikarissatīti? 56 Satta puggalā anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāventi, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikarissanti. Dve puggalā anaññātaññassāmītindriyañca na bhāventi aññātāvindriyañca na sacchikarissanti. 57 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarissati so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvetīti? Āmantā. (Anaññātaññassāmītindriyamūlakaṁ.) 58 Yo aññindriyaṁ na bhāveti so aññātāvindriyaṁ na sacchikarissatīti? 59 Pañca puggalā aññindriyaṁ na bhāventi, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikarissanti. Dve puggalā aññindriyañca na bhāventi aññātāvindriyañca na sacchikarissanti. 60 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarissati so aññindriyaṁ na bhāvetīti? Āmantā. (Aññindriyamūlakaṁ.) 0 10 Indriyayamaka 10.1 Paṇṇattivāra 10.1.2. Paṇṇattivāraniddesa |1.2| 10.1.2.1. Padasodhanavāra 10.1.2.1.1 Anuloma Cakkhu cakkhundriyanti? 2 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 3 Cakkhundriyaṁ cakkhūti? Āmantā. 4 Sotaṁ sotindriyanti? 5 Dibbasotaṁ taṇhāsotaṁ sotaṁ, na sotindriyaṁ. Sotindriyaṁ sotañceva sotindriyañca. 6 Sotindriyaṁ sotanti? Āmantā. 7 Ghānaṁ ghānindriyanti? Āmantā. 8 Ghānindriyaṁ ghānanti? Āmantā. 9 Jivhā jivhindriyanti? Āmantā. 10 Jivhindriyaṁ jivhāti? Āmantā. 11 Kāyo kāyindriyanti? 12 Kāyindriyaṁ ṭhapetvā avaseso kāyo, na kāyindriyaṁ. Kāyindriyaṁ kāyo ceva kāyindriyañca. 13 Kāyindriyaṁ kāyoti? Āmantā. 14 Mano manindriyanti? Āmantā. 15 Manindriyaṁ manoti? Āmantā. 16 Itthī itthindriyanti? No. 17 Itthindriyaṁ itthīti? No. 18 Puriso purisindriyanti? No. 19 Purisindriyaṁ purisoti? No. 20 Jīvitaṁ jīvitindriyanti? Āmantā. 21 Jīvitindriyaṁ jīvitanti? Āmantā. 22 Sukhaṁ sukhindriyanti? Āmantā. 23 Sukhindriyaṁ sukhanti? Āmantā. 24 Dukkhaṁ dukkhindriyanti? Āmantā. 25 1581 --- ya10 1.2:25 Dukkhindriyaṁ dukkhanti? Āmantā. 26 Somanassaṁ somanassindriyanti? Āmantā. 27 Somanassindriyaṁ somanassanti? Āmantā. 28 Domanassaṁ domanassindriyanti? Āmantā. 29 Domanassindriyaṁ domanassanti? Āmantā. 30 Upekkhā upekkhindriyanti? 31 Upekkhindriyaṁ ṭhapetvā avasesā upekkhā, na upekkhindriyaṁ. Upekkhindriyaṁ upekkhā ceva upekkhindriyañca. 32 Upekkhindriyaṁ upekkhāti? Āmantā. 33 Saddhā saddhindriyanti? Āmantā. 34 Saddhindriyaṁ saddhāti? Āmantā. 35 Vīriyaṁ vīriyindriyanti? Āmantā. 36 Vīriyindriyaṁ vīriyanti? Āmantā. 37 Sati satindriyanti? Āmantā. 38 Satindriyaṁ satīti? Āmantā. 39 Samādhi samādhindriyanti? Āmantā. 40 Samādhindriyaṁ samādhīti? Āmantā. 41 Paññā paññindriyanti? Āmantā. 42 Paññindriyaṁ paññāti? Āmantā. 43 Anaññātaññassāmīti anaññātaññassāmītindriyanti? Āmantā. 44 Anaññātaññassāmītindriyaṁ anaññātaññassāmīti? Āmantā. 45 Aññaṁ aññindriyanti? Āmantā. 46 Aññindriyaṁ aññanti? Āmantā. 47 Aññātāvī aññātāvindriyanti? Āmantā. 48 Aññātāvindriyaṁ aññātāvīti? Āmantā. 49 10.1.2.1.2. Paccanīka Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 50 Na cakkhundriyaṁ na cakkhūti? 51 Dibbacakkhu paññācakkhu na cakkhundriyaṁ, cakkhu. Cakkhuñca cakkhundriyañca ṭhapetvā avasesā na ceva cakkhu na ca cakkhundriyaṁ. 52 Na sotaṁ na sotindriyanti? Āmantā. 53 Na sotindriyaṁ na sotanti? 54 Dibbasotaṁ taṇhāsotaṁ na sotindriyaṁ, sotaṁ. Sotañca sotindriyañca ṭhapetvā avasesā na ceva sotaṁ na ca sotindriyaṁ. 55 Na ghānaṁ na ghānindriyanti? Āmantā. 56 Na ghānindriyaṁ na ghānanti? Āmantā. 57 Na jivhā na jivhindriyanti? Āmantā. 58 Na jivhindriyaṁ na jivhāti? Āmantā. 59 Na kāyo na kāyindriyanti? Āmantā. 60 Na kāyindriyaṁ na kāyoti? 61 Kāyindriyaṁ ṭhapetvā avaseso na kāyindriyaṁ, kāyo. Kāyañca kāyindriyañca ṭhapetvā avasesā na ceva kāyo na ca kāyindriyaṁ. 62 Na mano na manindriyanti? Āmantā. 63 Na manindriyaṁ na manoti? Āmantā. 64 Na itthī na itthindriyanti? 65 Itthindriyaṁ na itthī, itthindriyaṁ. Itthiñca itthindriyañca ṭhapetvā avasesā na ceva itthī na ca itthindriyaṁ. 66 Na itthindriyaṁ na itthīti? 67 Itthī na itthindriyaṁ, itthī. Itthiñca itthindriyañca ṭhapetvā avasesā na ceva itthī na ca itthindriyaṁ. 68 Na puriso na purisindriyanti? 69 Purisindriyaṁ na puriso, purisindriyaṁ. Purisañca purisindriyañca ṭhapetvā avasesā na ceva puriso na ca purisindriyaṁ. 70 Na purisindriyaṁ na purisoti? 71 Puriso na purisindriyaṁ, puriso. Purisañca purisindriyañca ṭhapetvā avasesā na ceva puriso na ca purisindriyaṁ. 72 Na jīvitaṁ na jīvitindriyanti? Āmantā. 73 Na jīvitindriyaṁ na jīvitanti? Āmantā. 74 Na sukhaṁ na sukhindriyanti? Āmantā. 75 Na sukhindriyaṁ na sukhanti? Āmantā. 76 Na dukkhaṁ na dukkhindriyanti? Āmantā. 77 Na dukkhindriyaṁ na dukkhanti? Āmantā. 78 Na somanassaṁ na somanassindriyanti? Āmantā. 79 Na somanassindriyaṁ na somanassanti? Āmantā. 80 Na domanassaṁ na domanassindriyanti? Āmantā. 81 Na domanassindriyaṁ na domanassanti? Āmantā. 82 Na upekkhā na upekkhindriyanti? Āmantā. 83 Na upekkhindriyaṁ na upekkhāti? 84 Upekkhindriyaṁ ṭhapetvā avasesā na upekkhindriyaṁ, upekkhā. Upekkhañca upekkhindriyañca ṭhapetvā avasesā na ceva upekkhā na ca upekkhindriyaṁ. 85 Na saddhā na saddhindriyanti? Āmantā. 86 Na saddhindriyaṁ na saddhāti? Āmantā. 87 Na vīriyaṁ na vīriyindriyanti? Āmantā. 88 Na vīriyindriyaṁ na vīriyanti? Āmantā. 89 Na sati na satindriyanti? Āmantā. 90 Na satindriyaṁ na satīti? Āmantā. 91 Na samādhi na samādhindriyanti? Āmantā. 92 Na samādhindriyaṁ na samādhīti? Āmantā. 93 Na paññā na paññindriyanti? Āmantā. 94 Na paññindriyaṁ na paññāti? Āmantā. 95 Na anaññātaññassāmīti na anaññātaññassāmītindriyanti? Āmantā. 96 Na anaññātaññassāmītindriyaṁ na anaññātaññassāmīti? Āmantā. 97 Na aññaṁ na aññindriyanti? Āmantā. 98 Na aññindriyaṁ na aññanti? Āmantā. 99 Na aññātāvī na aññātāvindriyanti? Āmantā. 100 Na aññātāvindriyaṁ na aññātāvīti? Āmantā. 1582 --- ya10 1.2:101 101 10.1.2.2. Padasodhanamūlacakkavāra 10.1.2.2.1. Anuloma Cakkhu cakkhundriyanti? 102 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 103 Indriyā sotindriyanti? 104 Sotindriyaṁ indriyañceva sotindriyañca. Avasesā indriyā na sotindriyaṁ. 105 Cakkhu cakkhundriyanti? 106 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 107 Indriyā ghānindriyanti? 108 Ghānindriyaṁ indriyañceva ghānindriyañca. Avasesā indriyā na ghānindriyaṁ. 109 Cakkhu cakkhundriyanti? 110 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 111 Indriyā jivhindriyanti? 112 Jivhindriyaṁ indriyañceva jivhindriyañca. Avasesā indriyā na jivhindriyaṁ. 113 Cakkhu cakkhundriyanti? 114 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 115 Indriyā kāyindriyanti? 116 Kāyindriyaṁ indriyañceva kāyindriyañca. Avasesā indriyā na kāyindriyaṁ. 117 Cakkhu cakkhundriyanti? 118 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 119 Indriyā manindriyanti? 120 Manindriyaṁ indriyañceva manindriyañca. Avasesā indriyā na manindriyaṁ. 121 Cakkhu cakkhundriyanti? 122 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 123 Indriyā itthindriyanti? 124 Itthindriyaṁ indriyañceva itthindriyañca. Avasesā indriyā na itthindriyaṁ. 125 Cakkhu cakkhundriyanti? 126 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 127 Indriyā purisindriyanti? 128 Purisindriyaṁ indriyañceva purisindriyañca. Avasesā indriyā na purisindriyaṁ. 129 Cakkhu cakkhundriyanti? 130 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 131 Indriyā jīvitindriyanti? 132 Jīvitindriyaṁ indriyañceva jīvitindriyañca. Avasesā indriyā na jīvitindriyaṁ. 133 Cakkhu cakkhundriyanti? 134 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 135 Indriyā sukhindriyanti? 136 Sukhindriyaṁ indriyañceva sukhindriyañca. Avasesā indriyā na sukhindriyaṁ. 137 Cakkhu cakkhundriyanti? 138 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 139 Indriyā dukkhindriyanti? 140 Dukkhindriyaṁ indriyañceva dukkhindriyañca. Avasesā indriyā na dukkhindriyaṁ. 141 Cakkhu cakkhundriyanti? 142 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 143 Indriyā somanassindriyanti? 144 Somanassindriyaṁ indriyañceva somanassindriyañca. Avasesā indriyā na somanassindriyaṁ. 145 Cakkhu cakkhundriyanti? 146 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 147 Indriyā domanassindriyanti? 148 Domanassindriyaṁ indriyañceva domanassindriyañca. Avasesā indriyā na domanassindriyaṁ. 149 Cakkhu cakkhundriyanti? 150 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 151 Indriyā upekkhindriyanti? 152 Upekkhindriyaṁ indriyañceva upekkhindriyañca. Avasesā indriyā na upekkhindriyaṁ. 153 Cakkhu cakkhundriyanti? 154 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 155 Indriyā saddhindriyanti? 156 Saddhindriyaṁ indriyañceva saddhindriyañca. Avasesā indriyā na saddhindriyaṁ. 157 Cakkhu cakkhundriyanti? 158 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 159 Indriyā vīriyindriyanti? 160 Vīriyindriyaṁ indriyañceva vīriyindriyañca. Avasesā indriyā na vīriyindriyaṁ. 161 Cakkhu cakkhundriyanti? 162 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 163 Indriyā satindriyanti? 164 1583 --- ya10 1.2:164 Satindriyaṁ indriyañceva satindriyañca. Avasesā indriyā na satindriyaṁ. 165 Cakkhu cakkhundriyanti? 166 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 167 Indriyā samādhindriyanti? 168 Samādhindriyaṁ indriyañceva samādhindriyañca. Avasesā indriyā na samādhindriyaṁ. 169 Cakkhu cakkhundriyanti? 170 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 171 Indriyā paññindriyanti? 172 Paññindriyaṁ indriyañceva paññindriyañca. Avasesā indriyā na paññindriyaṁ. 173 Cakkhu cakkhundriyanti? 174 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 175 Indriyā anaññātaññassāmītindriyanti? 176 Anaññātaññassāmītindriyaṁ indriyañceva anaññātaññassāmītindriyañca. Avasesā indriyā na anaññātaññassāmītindriyaṁ. 177 Cakkhu cakkhundriyanti? 178 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 179 Indriyā aññindriyanti? 180 Aññindriyaṁ indriyañceva aññindriyañca. Avasesā indriyā na aññindriyaṁ. 181 Cakkhu cakkhundriyanti? 182 Dibbacakkhu paññācakkhu cakkhu, na cakkhundriyaṁ. Cakkhundriyaṁ cakkhu ceva cakkhundriyañca. 183 Indriyā aññātāvindriyanti? 184 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 185 Sotaṁ sotindriyanti? 186 Dibbasotaṁ taṇhāsotaṁ sotaṁ, na sotindriyaṁ. Sotindriyaṁ sotañceva sotindriyañca. 187 Indriyā cakkhundriyanti? 188 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 189 Sotaṁ sotindriyanti? 190 Dibbasotaṁ taṇhāsotaṁ sotaṁ, na sotindriyaṁ. Sotindriyaṁ sotañceva sotindriyañca. 191 Indriyā aññātāvindriyanti? 192 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 193 Ghānaṁ ghānindriyanti? Āmantā. 194 Indriyā cakkhundriyanti? 195 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 196 Ghānaṁ ghānindriyanti? Āmantā. 197 Indriyā aññātāvindriyanti? Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 198 Jivhā jivhindriyanti? Āmantā. 199 Indriyā cakkhundriyanti? 200 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 201 Jivhā jivhindriyanti? Āmantā. 202 Indriyā aññātāvindriyanti? 203 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 204 Kāyo kāyindriyanti? 205 Kāyindriyaṁ ṭhapetvā avaseso kāyo na kāyindriyaṁ. Kāyindriyaṁ kāyo ceva kāyindriyañca. 206 Indriyā cakkhundriyanti? 207 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 208 Kāyo kāyindriyanti? 209 Kāyindriyaṁ ṭhapetvā avaseso kāyo, na kāyindriyaṁ. Kāyindriyaṁ kāyo ceva kāyindriyañca. 210 Indriyā aññātāvindriyanti? 211 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 212 Mano manindriyanti? Āmantā. 213 Indriyā cakkhundriyanti? 214 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 215 Mano manindriyanti? Āmantā. 216 Indriyā aññātāvindriyanti? 217 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 218 Itthī itthindriyanti? No. 219 Indriyā cakkhundriyanti? 220 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 221 Itthī itthindriyanti? No. 222 Indriyā aññātāvindriyanti? 223 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 224 Puriso purisindriyanti? No. 225 Indriyā cakkhundriyanti? 226 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 227 Puriso purisindriyanti? No. 228 Indriyā aññātāvindriyanti? 229 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na 1584 --- ya10 1.2:229 aññātāvindriyaṁ. 230 Jīvitaṁ jīvitindriyanti? Āmantā. 231 Indriyā cakkhundriyanti? 232 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 233 Jīvitaṁ jīvitindriyanti? Āmantā. 234 Indriyā aññātāvindriyanti? 235 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 236 Sukhaṁ sukhindriyanti? Āmantā …pe…. 237 Dukkhaṁ dukkhindriyanti? Āmantā …pe…. 238 Somanassaṁ somanassindriyanti? Āmantā …pe…. 239 Domanassaṁ domanassindriyanti? Āmantā …pe…. 240 Upekkhā upekkhindriyanti? 241 Upekkhindriyaṁ ṭhapetvā avasesā upekkhā, na upekkhindriyaṁ. Upekkhindriyaṁ upekkhā ceva upekkhindriyañca. 242 Indriyā cakkhundriyanti? 243 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 244 Upekkhā upekkhindriyanti? 245 Upekkhindriyaṁ ṭhapetvā avasesā upekkhā, na upekkhindriyaṁ. Upekkhindriyaṁ upekkhā ceva upekkhindriyañca. 246 Indriyā aññātāvindriyanti? 247 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 248 Saddhā saddhindriyanti? Āmantā …pe…. 249 Vīriyaṁ vīriyindriyanti? Āmantā …pe…. 250 Sati satindriyanti? Āmantā …pe…. 251 Samādhi samādhindriyanti? Āmantā …pe…. 252 Paññā paññindriyanti? Āmantā …pe…. 253 Anaññātaññassāmīti anaññātaññassāmītindriyanti? Āmantā …pe…. 254 Aññaṁ aññindriyanti? Āmantā …pe…. 255 Aññātāvī aññātāvindriyanti? Āmantā. 256 Indriyā cakkhundriyanti? 257 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 258 Aññātāvī aññātāvindriyanti? Āmantā. 259 Indriyā aññindriyanti? Aññindriyaṁ indriyañceva aññindriyañca. Avasesā indriyā na aññindriyaṁ. 260 10.1.2.2.2. Paccanīka Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 261 Na indriyā na sotindriyanti? Āmantā. 262 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 263 Na indriyā na ghānindriyanti? Āmantā. 264 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 265 Na indriyā na jivhindriyanti? Āmantā. 266 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 267 Na indriyā na kāyindriyanti? Āmantā. 268 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 269 Na indriyā na manindriyanti? Āmantā. 270 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 271 Na indriyā na itthindriyanti? Āmantā. 272 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 273 Na indriyā na purisindriyanti? Āmantā. 274 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 275 Na indriyā na jīvitindriyanti? Āmantā. 276 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 277 Na indriyā na sukhindriyanti? Āmantā. 278 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 279 Na indriyā na dukkhindriyanti? Āmantā. 280 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 281 Na indriyā na somanassindriyanti? Āmantā. 282 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 283 Na indriyā na domanassindriyanti? Āmantā. 284 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 285 Na indriyā na upekkhindriyanti? Āmantā. 286 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 287 Na indriyā na saddhindriyanti? Āmantā. 288 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 289 Na indriyā na vīriyindriyanti? Āmantā. 290 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 291 Na indriyā na satindriyanti? Āmantā. 292 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 293 Na indriyā na samādhindriyanti? Āmantā. 294 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 295 Na indriyā na paññindriyanti? Āmantā. 296 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 297 Na indriyā na anaññātaññassāmītindriyanti? Āmantā. 298 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 299 Na indriyā na aññindriyanti? Āmantā. 300 Na cakkhu na cakkhundriyanti? Āmantā. 301 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 302 Na sotaṁ na sotindriyanti? Āmantā. 303 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 304 Na sotaṁ na sotindriyanti? Āmantā. 305 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 306 Na ghānaṁ na ghānindriyanti? Āmantā. 307 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 308 Na ghānaṁ na 1585 --- ya10 1.2:308 ghānindriyanti? Āmantā. 309 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 310 Na jivhā na jivhindriyanti? Āmantā. 311 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 312 Na jivhā na jivhindriyanti? Āmantā. 313 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 314 Na kāyo na kāyindriyanti? Āmantā. 315 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 316 Na kāyo na kāyindriyanti? Āmantā. 317 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 318 Na mano na manindriyanti? Āmantā. 319 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 320 Na mano na manindriyanti? Āmantā. 321 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 322 Na itthī na itthindriyanti? 323 Itthindriyaṁ na itthī, itthindriyaṁ. Itthiñca itthindriyañca ṭhapetvā avasesā na ceva itthī na ca itthindriyaṁ. 324 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 325 Na itthī na itthindriyanti? 326 Itthindriyaṁ na itthī, itthindriyaṁ. Itthiñca itthindriyañca ṭhapetvā avasesā na ceva itthī na ca itthindriyaṁ. 327 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 328 Na puriso na purisindriyanti? 329 Purisindriyaṁ na puriso, purisindriyaṁ. Purisañca purisindriyañca ṭhapetvā avasesā na ceva puriso na ca purisindriyaṁ. 330 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 331 Na puriso na purisindriyanti? 332 Purisindriyaṁ na puriso, purisindriyaṁ. Purisañca purisindriyañca ṭhapetvā avasesā na ceva puriso na ca purisindriyaṁ. 333 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 334 Na jīvitaṁ na jīvitindriyanti? Āmantā. 335 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 336 Na jīvitaṁ na jīvitindriyanti? Āmantā. 337 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 338 Na sukhaṁ na sukhindriyanti? Āmantā. 339 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 340 Na sukhaṁ na sukhindriyanti? Āmantā. 341 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 342 Na dukkhaṁ na dukkhindriyanti? Āmantā. 343 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 344 Na dukkhaṁ na dukkhindriyanti? Āmantā. 345 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 346 Na somanassaṁ na somanassindriyanti? Āmantā. 347 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 348 Na somanassaṁ na somanassindriyanti? Āmantā. 349 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 350 Na domanassaṁ na domanassindriyanti? Āmantā. 351 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 352 Na domanassaṁ na domanassindriyanti? Āmantā. 353 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 354 Na upekkhā na upekkhindriyanti? Āmantā. 355 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 356 Na upekkhā na upekkhindriyanti? Āmantā. 357 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 358 Na saddhā na saddhindriyanti? Āmantā. 359 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 360 Na saddhā na saddhindriyanti? Āmantā. 361 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 362 Na vīriyaṁ na vīriyindriyanti? Āmantā. 363 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 364 Na vīriyaṁ na vīriyindriyanti? Āmantā. 365 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 366 Na sati na satindriyanti? Āmantā. 367 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 368 Na sati na satindriyanti? Āmantā. 369 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 370 Na samādhi na samādhindriyanti? Āmantā. 371 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 372 Na samādhi na samādhindriyanti? Āmantā. 373 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 374 Na paññā na paññindriyanti? Āmantā. 375 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 376 Na paññā na paññindriyanti? Āmantā. 377 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 378 Na anaññātaññassāmīti na anaññātaññassāmītindriyanti? Āmantā. 379 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 380 Na anaññātaññassāmīti na anaññātaññassāmītindriyanti? Āmantā. 381 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 382 Na aññaṁ na aññindriyanti? Āmantā. 383 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 384 Na aññaṁ na aññindriyanti? Āmantā. 385 Na indriyā na aññātāvindriyanti? 1586 --- ya10 1.2:385 Āmantā. 386 Na aññātāvī na aññātāvindriyanti? Āmantā. 387 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 388 Na aññātāvī na aññātāvindriyanti? Āmantā. 389 Na indriyā na aññindriyanti? Āmantā. 390 10.1.2.3. Suddhindriyavāra 10.1.2.3.1. Anuloma Cakkhu indriyanti? Āmantā. 391 Indriyā cakkhundriyanti? 392 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ. 393 Sotaṁ indriyanti? 394 Yaṁ sotaṁ indriyaṁ taṁ sotañceva indriyañca. Avasesaṁ sotaṁ na indriyaṁ. 395 Indriyā sotindriyanti? 396 Sotindriyaṁ indriyañceva sotindriyañca. Avasesā indriyā na sotindriyaṁ. 397 Ghānaṁ indriyanti? Āmantā. 398 Indriyā ghānindriyanti? 399 Ghānindriyaṁ indriyañceva ghānindriyañca. Avasesā indriyā na ghānindriyaṁ. 400 Jivhā indriyanti? Āmantā. 401 Indriyā jivhindriyanti? 402 Jivhindriyaṁ indriyañceva jivhindriyañca. Avasesā indriyā na jivhindriyaṁ. 403 Kāyo indriyanti? 404 Yo kāyo indriyaṁ so kāyo ceva indriyañca. Avaseso kāyo na indriyā. 405 Indriyā kāyindriyanti? 406 Kāyindriyaṁ indriyañceva kāyindriyañca. Avasesā indriyā na kāyindriyaṁ. 407 Mano indriyanti? Āmantā. 408 Indriyā manindriyanti? 409 Manindriyaṁ indriyañceva manindriyañca. Avasesā indriyā na manindriyaṁ. 410 Itthī indriyanti? No. 411 Indriyā itthindriyanti? 412 Itthindriyaṁ indriyañceva itthindriyañca. Avasesā indriyā na itthindriyaṁ. 413 Puriso indriyanti? No. 414 Indriyā purisindriyanti? 415 Purisindriyaṁ indriyañceva purisindriyañca. Avasesā indriyā na purisindriyaṁ. 416 Jīvitaṁ indriyanti? Āmantā. 417 Indriyā jīvitindriyanti? 418 Jīvitindriyaṁ indriyañceva jīvitindriyañca. Avasesā indriyā na jīvitindriyaṁ. 419 Sukhaṁ indriyanti? Āmantā. 420 Indriyā sukhindriyanti? 421 Sukhindriyaṁ indriyañceva sukhindriyañca. Avasesā indriyā na sukhindriyaṁ. 422 Dukkhaṁ indriyanti? Āmantā. 423 Indriyā dukkhindriyanti? 424 Dukkhindriyaṁ indriyañceva dukkhindriyañca. Avasesā indriyā na dukkhindriyaṁ. 425 Somanassaṁ indriyanti? Āmantā. 426 Indriyā somanassindriyanti? 427 Somanassindriyaṁ indriyañceva somanassindriyañca. Avasesā indriyā na somanassindriyaṁ. 428 Domanassaṁ indriyanti? Āmantā. 429 Indriyā domanassindriyanti? 430 Domanassindriyaṁ indriyañceva domanassindriyañca. Avasesā indriyā na domanassindriyaṁ. 431 Upekkhā indriyanti? 432 Yā upekkhā indriyaṁ sā upekkhā ceva indriyañca. Avasesā upekkhā na indriyaṁ. 433 Indriyā upekkhindriyanti? 434 Upekkhindriyaṁ indriyañceva upekkhindriyañca. Avasesā indriyā na upekkhindriyaṁ. 435 Saddhā indriyanti? Āmantā. 436 Indriyā saddhindriyanti? 437 Saddhindriyaṁ indriyañceva saddhindriyañca. Avasesā indriyā na saddhindriyaṁ. 438 Vīriyaṁ indriyanti? Āmantā. 439 Indriyā vīriyindriyanti? 440 Vīriyindriyaṁ indriyañceva vīriyindriyañca. Avasesā indriyā na vīriyindriyaṁ. 441 Sati indriyanti? Āmantā. 442 Indriyā satindriyanti? 443 Satindriyaṁ indriyañceva satindriyañca. Avasesā indriyā na satindriyaṁ. 444 Samādhi indriyanti? Āmantā. 445 Indriyā samādhindriyanti? 446 Samādhindriyaṁ indriyañceva samādhindriyañca. Avasesā indriyā na samādhindriyaṁ. 447 Paññā indriyanti? Āmantā. 448 Indriyā paññindriyanti? 449 Paññindriyaṁ indriyañceva paññindriyañca. Avasesā indriyā na paññindriyaṁ. 450 Anaññātaññassāmīti indriyanti? Āmantā. 451 Indriyā anaññātaññassāmītindriyanti? 452 Anaññātaññassāmītindriyaṁ indriyañceva anaññātaññassāmītindriyañca. Avasesā indriyā na anaññātaññassāmītindriyaṁ. 453 Aññaṁ indriyanti? Āmantā. 454 Indriyā aññindriyanti? 455 Aññindriyaṁ indriyañceva aññindriyañca. Avasesā indriyā na aññindriyaṁ. 456 Aññātāvī indriyanti? Āmantā. 457 Indriyā aññātāvindriyanti? 458 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 459 10.1.2.3.2. Paccanīka Na cakkhu na indriyanti? 460 Cakkhuṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na cakkhu, indriyā. Cakkhuñca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva 1587 --- ya10 1.2:460 cakkhu na ca indriyā. 461 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā. 462 Na sotaṁ na indriyanti? 463 Sotaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na sotaṁ, indriyā. Sotañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva sotaṁ na ca indriyā. 464 Na indriyā na sotindriyanti? Āmantā. 465 Na ghānaṁ na indriyanti? 466 Ghānaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na ghānaṁ, indriyā. Ghānañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva ghānaṁ na ca indriyā. 467 Na indriyā na ghānindriyanti? Āmantā. 468 Na jivhā na indriyanti? 469 Jivhaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na jivhā, indriyā. Jivhañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva jivhā na ca indriyā. 470 Na indriyā na jivhindriyanti? Āmantā. 471 Na kāyo na indriyanti? Āmantā. 472 Na indriyā na kāyindriyanti? Āmantā. 473 Na mano na indriyanti? 474 Manaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na mano, indriyā. Manañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva mano na ca indriyā. 475 Na indriyā na manindriyanti? Āmantā. 476 Na itthī na indriyanti? 477 Itthiṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na itthī, indriyā. Itthiñca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva itthī na ca indriyā. 478 Na indriyā na itthindriyanti? Āmantā. 479 Na puriso na indriyanti? 480 Purisaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na puriso, indriyā. Purisañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva puriso na ca indriyā. 481 Na indriyā na purisindriyanti? Āmantā. 482 Na jīvitaṁ na indriyanti? 483 Jīvitaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na jīvitaṁ, indriyā. Jīvitañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva jīvitaṁ na ca indriyā. 484 Na indriyā na jīvitindriyanti? Āmantā. 485 Na sukhaṁ na indriyanti? 486 Sukhaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na sukhaṁ, indriyā. Sukhañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva sukhaṁ na ca indriyā. 487 Na indriyā na sukhindriyanti? Āmantā. 488 Na dukkhaṁ na indriyanti? 489 Dukkhaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na dukkhaṁ, indriyā. Dukkhañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva dukkhaṁ na ca indriyā. 490 Na indriyā na dukkhindriyanti? Āmantā. 491 Na somanassaṁ na indriyanti? 492 Somanassaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na somanassaṁ, indriyā. Somanassañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva somanassaṁ na ca indriyā. 493 Na indriyā na somanassindriyanti? Āmantā. 494 Na domanassaṁ na indriyanti? 495 Domanassaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na domanassaṁ, indriyā. Domanassañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva domanassaṁ na ca indriyā. 496 Na indriyā na domanassindriyanti? Āmantā. 497 Na upekkhā na indriyanti? 498 Upekkhaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na upekkhā, indriyā. Upekkhañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva upekkhā na ca indriyā. 499 Na indriyā na upekkhindriyanti? Āmantā. 500 Na saddhā na indriyanti? 501 Saddhaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na saddhā, indriyā. Saddhañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva saddhā na ca indriyā. 502 Na indriyā na saddhindriyanti? Āmantā. 503 Na vīriyaṁ na indriyanti? 504 Vīriyaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na vīriyaṁ, indriyā. Vīriyañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva vīriyaṁ na ca indriyā. 505 Na indriyā na vīriyindriyanti? Āmantā. 506 Na sati na indriyanti? 507 Satiṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na sati, indriyā. Satiñca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva sati na ca indriyā. 508 Na indriyā na satindriyanti? Āmantā. 509 Na samādhi na indriyanti? 510 Samādhiṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na samādhi, indriyā. Samādhiñca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva samādhi na ca indriyā. 511 Na indriyā na samādhindriyanti? Āmantā. 512 Na paññā na indriyanti? 513 Paññaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na paññā, indriyā. Paññañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva paññā na ca indriyā. 514 Na indriyā na paññindriyanti? Āmantā. 515 Na anaññātaññassāmīti na indriyanti? 516 Anaññātaññassāmītiṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na anaññātaññassāmīti, indriyā. Anaññātaññassāmītiñca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva anaññātaññassāmīti na ca indriyā. 517 Na indriyā na anaññātaññassāmītindriyanti? Āmantā. 518 Na aññaṁ na indriyanti? 519 Aññaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na aññaṁ, indriyā. 1588 --- ya10 1.2:519 Aññañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva aññaṁ na ca indriyā. 520 Na indriyā na aññindriyanti? Āmantā. 521 Na aññātāvī na indriyanti? 522 Aññātāviṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na aññātāvī, indriyā. Aññātāviñca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva aññātāvī na ca indriyā. 523 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 524 10.1.2.4. Suddhindriyamūlacakkavāra 10.1.2.4.1. Anuloma Cakkhu indriyanti? Āmantā. 525 Indriyā sotindriyanti? 526 Sotindriyaṁ indriyañceva sotindriyañca. Avasesā indriyā na sotindriyaṁ. 527 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 528 Indriyā ghānindriyanti? 529 Ghānindriyaṁ indriyañceva ghānindriyañca. Avasesā indriyā na ghānindriyaṁ. 530 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 531 Indriyā jivhindriyanti? 532 Jivhindriyaṁ indriyañceva jivhindriyañca. Avasesā indriyā na jivhindriyaṁ. 533 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 534 Indriyā kāyindriyanti? 535 Kāyindriyaṁ indriyañceva kāyindriyañca. Avasesā indriyā na kāyindriyaṁ. 536 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 537 Indriyā manindriyanti? 538 Manindriyaṁ indriyañceva manindriyañca. Avasesā indriyā na manindriyaṁ. 539 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 540 Indriyā itthindriyanti? 541 Itthindriyaṁ indriyañceva itthindriyañca. Avasesā indriyā na itthindriyaṁ. 542 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 543 Indriyā purisindriyanti? 544 Purisindriyaṁ indriyañceva purisindriyañca. Avasesā indriyā na purisindriyaṁ. 545 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 546 Indriyā jīvitindriyanti? 547 Jīvitindriyaṁ indriyañceva jīvitindriyañca. Avasesā indriyā na jīvitindriyaṁ. 548 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 549 Indriyā sukhindriyanti? 550 Sukhindriyaṁ indriyañceva sukhindriyañca. Avasesā indriyā na sukhindriyaṁ. 551 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 552 Indriyā dukkhindriyanti? 553 Dukkhindriyaṁ indriyañceva dukkhindriyañca. Avasesā indriyā na dukkhindriyaṁ. 554 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 555 Indriyā somanassindriyanti? 556 Somanassindriyaṁ indriyañceva somanassindriyañca. Avasesā indriyā na somanassindriyaṁ. 557 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 558 Indriyā domanassindriyanti? 559 Domanassindriyaṁ indriyañceva domanassindriyañca. Avasesā indriyā na domanassindriyaṁ. 560 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 561 Indriyā upekkhindriyanti? 562 Upekkhindriyaṁ indriyañceva upekkhindriyañca. Avasesā indriyā na upekkhindriyaṁ. 563 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 564 Indriyā saddhindriyanti? 565 Saddhindriyaṁ indriyañceva saddhindriyañca. Avasesā indriyā na saddhindriyaṁ. 566 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 567 Indriyā vīriyindriyanti? 568 Vīriyindriyaṁ indriyañceva vīriyindriyañca. Avasesā indriyā na vīriyindriyaṁ. 569 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 570 Indriyā satindriyanti? 571 Satindriyaṁ indriyañceva satindriyañca. Avasesā indriyā na satindriyaṁ. 572 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 573 Indriyā samādhindriyanti? 574 Samādhindriyaṁ indriyañceva samādhindriyañca. Avasesā indriyā na samādhindriyaṁ. 575 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 576 Indriyā paññindriyanti? 577 Paññindriyaṁ indriyañceva paññindriyañca. Avasesā indriyā na paññindriyaṁ. 578 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 579 Indriyā anaññātaññassāmītindriyanti? 580 Anaññātaññassāmītindriyaṁ indriyañceva anaññātaññassāmītindriyañca. Avasesā indriyā na anaññātaññassāmītindriyaṁ. 581 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 582 Indriyā aññindriyanti? 583 Aññindriyaṁ indriyañceva aññindriyañca. Avasesā indriyā na aññindriyaṁ. 584 Cakkhu indriyanti? Āmantā. 585 Indriyā aññātāvindriyanti? 586 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 587 Sotaṁ indriyanti? 588 Yaṁ sotaṁ indriyaṁ taṁ sotañceva indriyañca. Avasesaṁ sotaṁ na indriyaṁ. 589 Indriyā cakkhundriyanti? 590 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 591 Sotaṁ indriyanti? 592 Yaṁ sotaṁ indriyaṁ taṁ sotañceva indriyañca. Avasesaṁ sotaṁ na indriyaṁ. 593 Indriyā aññātāvindriyanti? 594 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. 1589 --- ya10 1.2:594 Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 595 Ghānaṁ indriyanti? Āmantā. 596 Indriyā cakkhundriyanti? 597 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 598 Ghānaṁ indriyanti? Āmantā. 599 Indriyā aññātāvindriyanti? 600 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 601 Jivhā indriyanti? Āmantā. 602 Indriyā cakkhundriyanti? 603 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 604 Jivhā indriyanti? Āmantā. 605 Indriyā aññātāvindriyanti? 606 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 607 Kāyo indriyanti? 608 Yo kāyo indriyaṁ so kāyo ceva indriyañca. Avaseso kāyo na indriyaṁ. 609 Indriyā cakkhundriyanti? 610 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 611 Kāyo indriyanti? 612 Yo kāyo indriyaṁ so kāyo ceva indriyañca. Avaseso kāyo na indriyaṁ. 613 Indriyā aññātāvindriyanti? 614 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 615 Mano indriyanti? Āmantā. 616 Indriyā cakkhundriyanti? 617 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 618 Mano indriyanti? Āmantā. 619 Indriyā aññātāvindriyanti? 620 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 621 Itthī indriyanti? No. 622 Indriyā cakkhundriyanti? 623 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 624 Itthī indriyanti? No. 625 Indriyā aññātāvindriyanti? 626 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 627 Puriso indriyanti? No. 628 Indriyā cakkhundriyanti? 629 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 630 Puriso indriyanti? No. 631 Indriyā aññātāvindriyanti? 632 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 633 Jīvitaṁ indriyanti? Āmantā. 634 Indriyā cakkhundriyanti? 635 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 636 Jīvitaṁ indriyanti? Āmantā. 637 Indriyā aññātāvindriyanti? 638 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 639 Sukhaṁ indriyanti? Āmantā. 640 Indriyā cakkhundriyanti? 641 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 642 Sukhaṁ indriyanti? Āmantā. 643 Indriyā aññātāvindriyanti? 644 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 645 Dukkhaṁ indriyanti? Āmantā …pe…. 646 Somanassaṁ indriyanti? Āmantā …pe…. 647 Domanassaṁ indriyanti? Āmantā …pe…. 648 Upekkhā indriyanti? 649 Yā upekkhā indriyaṁ sā upekkhā ceva indriyañca. Avasesā upekkhā na indriyaṁ. 650 Indriyā cakkhundriyanti? 651 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 652 Upekkhā indriyanti? 653 Yā upekkhā indriyaṁ sā upekkhā ceva indriyañca. Avasesā upekkhā na indriyaṁ. 654 Indriyā aññātāvindriyanti? 655 Aññātāvindriyaṁ indriyañceva aññātāvindriyañca. Avasesā indriyā na aññātāvindriyaṁ. 656 Saddhā indriyanti? Āmantā …pe…. 657 Vīriyaṁ indriyanti? Āmantā …pe…. 658 Sati indriyanti? Āmantā …pe…. 659 Samādhi indriyanti? Āmantā …pe…. 660 Paññā indriyanti? Āmantā …pe…. 661 Anaññātaññassāmīti indriyanti? Āmantā …pe…. 662 Aññaṁ indriyanti? Āmantā …pe…. 663 Aññātāvī indriyanti? Āmantā. 664 Indriyā cakkhundriyanti? 665 Cakkhundriyaṁ indriyañceva cakkhundriyañca. Avasesā indriyā na cakkhundriyaṁ …pe…. 666 Aññātāvī indriyanti? Āmantā. 667 Indriyā aññindriyanti? 668 Aññindriyaṁ indriyañceva aññindriyañca. Avasesā indriyā na aññindriyaṁ. 669 10.1.2.4.2. Paccanīka Na cakkhu na indriyanti? 670 Cakkhuṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na cakkhu, indriyā. Cakkhuñca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva 1590 --- ya10 1.2:670 cakkhu na ca indriyā. 671 Na indriyā na sotindriyanti? Āmantā …pe…. 672 Na cakkhu na indriyanti? 673 Cakkhuṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na cakkhu, indriyā. Cakkhuñca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva cakkhu na ca indriyā. 674 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 675 Na sotaṁ na indriyanti? 676 Sotaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na sotaṁ, indriyā. Sotañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva sotaṁ na ca indriyā. 677 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 678 Na sotaṁ na indriyanti? 679 Sotaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na sotaṁ, indriyā. Sotañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva sotaṁ na ca indriyā. 680 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 681 Na ghānaṁ na indriyanti? 682 Ghānaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na ghānaṁ, indriyā. Ghānañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva ghānaṁ na ca indriyā. 683 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 684 Na ghānaṁ na indriyanti? 685 Ghānaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na ghānaṁ, indriyā. Ghānañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva ghānaṁ na ca indriyā. 686 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 687 Na jivhā na indriyanti? 688 Jivhaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na jivhā, indriyā. Jivhañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva jivhā na ca indriyā. 689 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 690 Na jivhā na indriyanti? 691 Jivhaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na jivhā, indriyā. Jivhañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva jivhā na ca indriyā. 692 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 693 Na kāyo na indriyanti? Āmantā. 694 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 695 Na kāyo na indriyanti? Āmantā. 696 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 697 Na mano na indriyanti? 698 Manaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na mano, indriyā. Manañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva mano na ca indriyā. 699 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 700 Na mano na indriyanti? Manaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na mano, indriyā. Manañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva mano na ca indriyā. 701 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 702 Na itthī na indriyanti? 703 Itthiṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na itthī, indriyā. Itthiñca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva itthī na ca indriyā. 704 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 705 Na itthī na indriyanti? 706 Itthiṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na itthī, indriyā. Itthiñca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva itthī na ca indriyā. 707 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 708 Na puriso na indriyanti? 709 Purisaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na puriso, indriyā. Purisañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva puriso na ca indriyā. 710 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 711 Na puriso na indriyanti? 712 Purisaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na puriso, indriyā. Purisañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva puriso na ca indriyā. 713 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 714 Na jīvitaṁ na indriyanti? 715 Jīvitaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na jīvitaṁ, indriyā. Jīvitañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva jīvitaṁ na ca indriyā. 716 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 717 Na jīvitaṁ na indriyanti? 718 Jīvitaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na jīvitaṁ, indriyā. Jīvitañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva jīvitaṁ na ca indriyā. 719 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 720 Na sukhaṁ na indriyanti? 721 Sukhaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na sukhaṁ, indriyā. Sukhañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva sukhaṁ na ca indriyā. 722 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 723 Na sukhaṁ na indriyanti? 724 Sukhaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na sukhaṁ, indriyā. Sukhañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva sukhaṁ na ca indriyā. 725 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 726 Na dukkhaṁ na indriyanti? 727 Dukkhaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na dukkhaṁ, indriyā. Dukkhañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva dukkhaṁ na ca indriyā. 728 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 729 Na dukkhaṁ na indriyanti? 730 Dukkhaṁ ṭhapetvā avasesā 1591 --- ya10 1.2:730 indriyā na dukkhaṁ, indriyā. Dukkhañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva dukkhaṁ na ca indriyā. 731 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 732 Na somanassaṁ na indriyanti? 733 Somanassaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na somanassaṁ, indriyā. Somanassañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva somanassaṁ na ca indriyā. 734 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 735 Na somanassaṁ na indriyanti? 736 Somanassaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na somanassaṁ, indriyā. Somanassañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva somanassaṁ na ca indriyā. 737 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 738 Na domanassaṁ na indriyanti? 739 Domanassaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na domanassaṁ, indriyā. Domanassañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva domanassaṁ na ca indriyā. 740 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 741 Na domanassaṁ na indriyanti? 742 Domanassaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na domanassaṁ, indriyā. Domanassañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva domanassaṁ na ca indriyā. 743 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 744 Na upekkhā na indriyanti? 745 Upekkhaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na upekkhā, indriyā. Upekkhañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva upekkhā na ca indriyā. 746 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 747 Na upekkhā na indriyanti? 748 Upekkhaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na upekkhā, indriyā. Upekkhañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva upekkhā na ca indriyā. 749 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 750 Na saddhā na indriyanti? 751 Saddhaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na saddhā, indriyā. Saddhañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva saddhā na ca indriyā. 752 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 753 Na saddhā na indriyanti? 754 Saddhaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na saddhā, indriyā. Saddhañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva saddhā na ca indriyā. 755 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 756 Na vīriyaṁ na indriyanti? 757 Vīriyaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na vīriyaṁ, indriyā. Vīriyañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva vīriyaṁ na ca indriyā. 758 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 759 Na vīriyaṁ na indriyanti? 760 Vīriyaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na vīriyaṁ, indriyā. Vīriyañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva vīriyaṁ na ca indriyā. 761 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 762 Na sati na indriyanti? Satiṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na sati, indriyā. Satiñca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva sati na ca indriyā. 763 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 764 Na sati na indriyanti? 765 Satiṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na sati, indriyā. Satiñca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva sati na ca indriyā. 766 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 767 Na samādhi na indriyanti? 768 Samādhiṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na samādhi, indriyā. Samādhiñca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva samādhi na ca indriyā. 769 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 770 Na samādhi na indriyanti? 771 Samādhiṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na samādhi, indriyā. Samādhiñca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva samādhi na ca indriyā. 772 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 773 Na paññā na indriyanti? 774 Paññaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na paññā, indriyā. Paññañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva paññā na ca indriyā. 775 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 776 Na paññā na indriyanti? 777 Paññaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na paññā, indriyā. Paññañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva paññā na ca indriyā. 778 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 779 Na anaññātaññassāmīti na indriyanti? 780 Anaññātaññassāmītiṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na anaññātaññassāmīti, indriyā. Anaññātaññassāmītiñca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva anaññātaññassāmīti na ca indriyā. 781 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 782 Na anaññātaññassāmīti na indriyanti? 783 Anaññātaññassāmītiṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na anaññātaññassāmīti, indriyā. Anaññātaññassāmītiñca indriye ca 1592 --- ya10 1.2:783 ṭhapetvā avasesā na ceva anaññātaññassāmīti na ca indriyā. 784 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 785 Na aññaṁ na indriyanti? 786 Aññaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na aññaṁ, indriyā. Aññañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva aññaṁ na ca indriyā. 787 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 788 Na aññaṁ na indriyanti? 789 Aññaṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na aññaṁ, indriyā. Aññañca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva aññaṁ na ca indriyā. 790 Na indriyā na aññātāvindriyanti? Āmantā. 791 Na aññātāvī na indriyanti? 792 Aññātāviṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na aññātāvī, indriyā. Aññātāviñca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva aññātāvī na ca indriyā. 793 Na indriyā na cakkhundriyanti? Āmantā …pe…. 794 Na aññātāvī na indriyanti? 795 Aññātāviṁ ṭhapetvā avasesā indriyā na aññātāvī, indriyā. Aññātāviñca indriye ca ṭhapetvā avasesā na ceva aññātāvī na ca indriyā. 796 Na indriyā na aññindriyanti? Āmantā. 797 Paṇṇattiniddesavāro. 0 10 Indriyayamaka 10.3 Pariññāvāra 10.3.1. Paccuppannavāra |3.1| 10.3.1.1. Anuloma Yo cakkhundriyaṁ parijānāti so sotindriyaṁ parijānātīti? Āmantā. 2 Yo vā pana sotindriyaṁ parijānāti so cakkhundriyaṁ parijānātīti? Āmantā. 3 Yo cakkhundriyaṁ parijānāti so domanassindriyaṁ pajahatīti? No. 4 Yo vā pana domanassindriyaṁ pajahati so cakkhundriyaṁ parijānātīti? No. 5 Yo cakkhundriyaṁ parijānāti so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvetīti? No. 6 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāveti so cakkhundriyaṁ parijānātīti? No. 7 Yo cakkhundriyaṁ parijānāti so aññindriyaṁ bhāvetīti? Āmantā. 8 Yo vā pana aññindriyaṁ bhāveti so cakkhundriyaṁ parijānātīti? 9 Dve puggalā aññindriyaṁ bhāventi, no ca cakkhundriyaṁ parijānanti. Aggamaggasamaṅgī aññindriyañca bhāveti cakkhundriyañca parijānāti. 10 Yo cakkhundriyaṁ parijānāti so aññātāvindriyaṁ sacchikarotīti? No. 11 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikaroti so cakkhundriyaṁ parijānātīti? No. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 12 Yo domanassindriyaṁ pajahati so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvetīti? No. 13 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāveti so domanassindriyaṁ pajahatīti? No. 14 Yo domanassindriyaṁ pajahati so aññindriyaṁ bhāvetīti? Āmantā. 15 Yo vā pana aññindriyaṁ bhāveti so domanassindriyaṁ pajahatīti? 16 Dve puggalā aññindriyaṁ bhāventi, no ca domanassindriyaṁ pajahanti. Anāgāmimaggasamaṅgī aññindriyañca bhāveti domanassindriyañca pajahati. 17 Yo domanassindriyaṁ pajahati so aññātāvindriyaṁ sacchikarotīti? No. 18 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikaroti so domanassindriyaṁ pajahatīti? No. (Domanassindriyamūlakaṁ.) 19 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāveti so aññindriyaṁ bhāvetīti? No. 20 Yo vā pana aññindriyaṁ bhāveti so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvetīti? No. 21 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāveti so aññātāvindriyaṁ sacchikarotīti? No. 22 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikaroti so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvetīti? No. (Anaññātaññassāmītindriyamūlakaṁ.) 23 Yo aññindriyaṁ bhāveti so aññātāvindriyaṁ sacchikarotīti? No. 24 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikaroti so aññindriyaṁ bhāvetīti? No. (Aññindriyamūlakaṁ.) 25 10.3.1.2. Paccanīka Yo cakkhundriyaṁ na parijānāti so domanassindriyaṁ nappajahatīti? 26 Anāgāmimaggasamaṅgī cakkhundriyaṁ na parijānāti, no ca domanassindriyaṁ nappajahati. Dve maggasamaṅgino ṭhapetvā avasesā puggalā cakkhundriyañca na parijānanti domanassindriyañca nappajahanti. 27 Yo vā pana domanassindriyaṁ nappajahati so cakkhundriyaṁ na parijānātīti? 28 Aggamaggasamaṅgī domanassindriyaṁ nappajahati, no ca cakkhundriyaṁ na parijānāti. Dve maggasamaṅgino ṭhapetvā avasesā puggalā domanassindriyañca nappajahanti cakkhundriyañca na parijānanti. 29 Yo cakkhundriyaṁ na parijānāti so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvetīti? 30 Aṭṭhamako cakkhundriyaṁ na parijānāti, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāveti. Dve maggasamaṅgino ṭhapetvā avasesā puggalā cakkhundriyañca na parijānanti 1593 --- ya10 3.1:30 anaññātaññassāmītindriyañca na bhāventi. 31 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāveti so cakkhundriyaṁ na parijānātīti? 32 Aggamaggasamaṅgī anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāveti, no ca cakkhundriyaṁ na parijānāti. Dve maggasamaṅgino ṭhapetvā avasesā puggalā anaññātaññassāmītindriyañca na bhāventi cakkhundriyañca na parijānanti. 33 Yo cakkhundriyaṁ na parijānāti so aññindriyaṁ na bhāvetīti? 34 Dve puggalā cakkhundriyaṁ na parijānanti, no ca aññindriyaṁ na bhāventi. Tayo maggasamaṅgino ṭhapetvā avasesā puggalā cakkhundriyañca na parijānanti aññindriyañca na bhāventi. 35 Yo vā pana aññindriyaṁ na bhāveti so cakkhundriyaṁ na parijānātīti? Āmantā. 36 Yo cakkhundriyaṁ na parijānāti so aññātāvindriyaṁ na sacchikarotīti? 37 Yo aggaphalaṁ sacchikaroti so cakkhundriyaṁ na parijānāti, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikaroti. Aggamaggasamaṅgiñca arahantañca ṭhapetvā avasesā puggalā cakkhundriyañca na parijānanti aññātāvindriyañca na sacchikaronti. 38 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikaroti so cakkhundriyaṁ na parijānātīti? 39 Aggamaggasamaṅgī aññātāvindriyaṁ na sacchikaroti, no ca cakkhundriyaṁ na parijānāti. Aggamaggasamaṅgiñca arahantañca ṭhapetvā avasesā puggalā aññātāvindriyañca na sacchikaronti cakkhundriyañca na parijānanti. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 40 Yo domanassindriyaṁ nappajahati so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvetīti? 41 Aṭṭhamako domanassindriyaṁ nappajahati, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāveti. Dve maggasamaṅgino ṭhapetvā avasesā puggalā domanassindriyañca nappajahanti anaññātaññassāmītindriyañca na bhāventi. 42 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāveti so domanassindriyaṁ nappajahatīti? 43 Anāgāmimaggasamaṅgī anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāveti, no ca domanassindriyaṁ nappajahati. Dve maggasamaṅgino ṭhapetvā avasesā puggalā anaññātaññassāmītindriyañca na bhāventi domanassindriyañca nappajahanti. 44 Yo domanassindriyaṁ nappajahati so aññindriyaṁ na bhāvetīti? 45 Dve puggalā domanassindriyaṁ nappajahanti, no ca aññindriyaṁ na bhāventi. Tayo maggasamaṅgino ṭhapetvā avasesā puggalā domanassindriyañca nappajahanti aññindriyañca na bhāventi. 46 Yo vā pana aññindriyaṁ na bhāveti so domanassindriyaṁ nappajahatīti? Āmantā. 47 Yo domanassindriyaṁ nappajahati so aññātāvindriyaṁ na sacchikarotīti? 48 Yo aggaphalaṁ sacchikaroti so domanassindriyaṁ nappajahati, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikaroti. Anāgāmimaggasamaṅgiñca arahantañca ṭhapetvā avasesā puggalā domanassindriyañca nappajahanti aññātāvindriyañca na sacchikaronti. 49 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikaroti so domanassindriyaṁ nappajahatīti? 50 Anāgāmimaggasamaṅgī aññātāvindriyaṁ na sacchikaroti, no ca domanassindriyaṁ nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgiñca arahantañca ṭhapetvā avasesā puggalā aññātāvindriyañca na sacchikaronti domanassindriyañca nappajahanti. (Domanassindriyamūlakaṁ.) 51 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāveti so aññindriyaṁ na bhāvetīti? 52 Tayo maggasamaṅgino anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāventi, no ca aññindriyaṁ na bhāventi. Cattāro maggasamaṅgino ṭhapetvā avasesā puggalā anaññātaññassāmītindriyañca na bhāventi aññindriyañca na bhāventi. 53 Yo vā pana aññindriyaṁ na bhāveti so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvetīti? 54 Aṭṭhamako aññindriyaṁ na bhāveti, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāveti. Cattāro maggasamaṅgino ṭhapetvā avasesā puggalā aññindriyañca na bhāventi anaññātaññassāmītindriyañca na bhāventi. 55 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāveti so aññātāvindriyaṁ na sacchikarotīti? 56 Yo aggaphalaṁ sacchikaroti so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāveti, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikaroti. Aṭṭhamakañca arahantañca ṭhapetvā avasesā puggalā anaññātaññassāmītindriyañca na bhāventi aññātāvindriyañca na sacchikaronti. 57 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikaroti so 1594 --- ya10 3.1:57 anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvetīti? 58 Aṭṭhamako aññātāvindriyaṁ na sacchikaroti, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāveti. Aṭṭhamakañca arahantañca ṭhapetvā avasesā puggalā aññātāvindriyañca na sacchikaronti anaññātaññassāmītindriyañca na bhāventi. (Anaññātaññassāmītindriyamūlakaṁ.) 59 Yo aññindriyaṁ na bhāveti so aññātāvindriyaṁ na sacchikarotīti? 60 Yo aggaphalaṁ sacchikaroti so aññindriyaṁ na bhāveti, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikaroti. Tayo maggasamaṅgino ca arahantañca ṭhapetvā avasesā puggalā aññindriyañca na bhāventi aññātāvindriyañca na sacchikaronti. 61 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikaroti so aññindriyaṁ na bhāvetīti? 62 Tayo maggasamaṅgino aññātāvindriyaṁ na sacchikaronti, no ca aññindriyaṁ na bhāventi. Tayo maggasamaṅgino ca arahantañca ṭhapetvā avasesā puggalā aññātāvindriyañca na sacchikaronti aññindriyañca na bhāventi. (Aññindriyamūlakaṁ.) 0 10 Indriyayamaka 10.2 Pavattivāra 10.2.1. Uppādavāra |2.1| 10.2.1.1 Paccuppannavāra 10.2.1.1.1. Anulomapuggala Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa sotindriyaṁ uppajjatīti? 2 Sacakkhukānaṁ asotakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ sotindriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ sasotakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjati sotindriyañca uppajjati. 3 Yassa vā pana sotindriyaṁ uppajjati tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 4 Sasotakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Sasotakānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. 5 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa ghānindriyaṁ uppajjatīti? 6 Sacakkhukānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 7 Yassa vā pana ghānindriyaṁ uppajjati tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 8 Saghānakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. 9 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa itthindriyaṁ uppajjatīti? 10 Sacakkhukānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ cakkhundriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjati. 11 Yassa vā pana itthindriyaṁ uppajjati tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 12 Itthīnaṁ acakkhukānaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. 13 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa purisindriyaṁ uppajjatīti? 14 Sacakkhukānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. 15 Yassa vā pana purisindriyaṁ uppajjati tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 16 Purisānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. 17 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 18 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjati tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 19 Acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. 20 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa somanassindriyaṁ uppajjatīti? 21 Sacakkhukānaṁ vinā somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjati. 22 Yassa vā pana somanassindriyaṁ 1595 --- ya10 2.1:22 uppajjati tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 23 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 24 Sacakkhukānaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjati. 25 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjati tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 26 Upekkhāya acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Upekkhāya sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. 27 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ uppajjatīti? 28 Sacakkhukānaṁ ahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjati saddhindriyañca uppajjati. 29 Yassa vā pana saddhindriyaṁ uppajjati tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 30 Sahetukānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saddhindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. 31 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa paññindriyaṁ uppajjatīti? 32 Sacakkhukānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ paññindriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjati paññindriyañca uppajjati. 33 Yassa vā pana paññindriyaṁ uppajjati tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 34 Ñāṇasampayuttānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ paññindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ paññindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. 35 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 36 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjati tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 37 Sacittakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 38 Yassa ghānindriyaṁ uppajjati tassa itthindriyaṁ uppajjatīti? 39 Saghānakānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ ghānindriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjati. 40 Yassa vā pana itthindriyaṁ uppajjati tassa ghānindriyaṁ uppajjatīti? 41 Itthīnaṁ aghānakānaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ ghānindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ saghānakānaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 42 Yassa ghānindriyaṁ uppajjati tassa purisindriyaṁ uppajjatīti? 43 Saghānakānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. 44 Yassa vā pana purisindriyaṁ uppajjati tassa ghānindriyaṁ uppajjatīti? 45 Purisānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 46 Yassa ghānindriyaṁ uppajjati tassa jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 47 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjati tassa ghānindriyaṁ uppajjatīti? 48 Aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 49 Yassa ghānindriyaṁ uppajjati tassa somanassindriyaṁ uppajjatīti? 50 Saghānakānaṁ vinā somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ 1596 --- ya10 2.1:50 ghānindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjati. 51 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjati tassa ghānindriyaṁ uppajjatīti? 52 Somanassena aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati. Somanassena saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 53 Yassa ghānindriyaṁ uppajjati tassa upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 54 Saghānakānaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjati. 55 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjati tassa ghānindriyaṁ uppajjatīti? 56 Upekkhāya aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati. Upekkhāya saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 57 Yassa ghānindriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ uppajjatīti? 58 Saghānakānaṁ ahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjati saddhindriyañca uppajjati. 59 Yassa vā pana saddhindriyaṁ uppajjati tassa ghānindriyaṁ uppajjatīti? 60 Sahetukānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saddhindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 61 Yassa ghānindriyaṁ uppajjati tassa paññindriyaṁ uppajjatīti? 62 Saghānakānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ paññindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjati paññindriyañca uppajjati. 63 Yassa vā pana paññindriyaṁ uppajjati tassa ghānindriyaṁ uppajjatīti? 64 Ñāṇasampayuttānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ paññindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ paññindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 65 Yassa ghānindriyaṁ uppajjati tassa manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 66 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjati tassa ghānindriyaṁ uppajjatīti? 67 Sacittakānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 68 Yassa itthindriyaṁ uppajjati tassa purisindriyaṁ uppajjatīti? No. 69 Yassa vā pana purisindriyaṁ uppajjati tassa itthindriyaṁ uppajjatīti? No. 70 Yassa itthindriyaṁ uppajjati tassa jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 71 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjati tassa itthindriyaṁ uppajjatīti? 72 Na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ jīvitindriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjati. 73 Yassa itthindriyaṁ uppajjati tassa somanassindriyaṁ uppajjatīti? 74 Itthīnaṁ vinā somanassena upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ somanassindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ somanassena upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjati. 75 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjati tassa itthindriyaṁ uppajjatīti? 76 Somanassena na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjati. Somanassena itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ somanassindriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjati. 77 Yassa itthindriyaṁ uppajjati tassa upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 78 Itthīnaṁ vinā upekkhāya upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ upekkhindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upekkhāya upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjati. 79 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjati tassa itthindriyaṁ uppajjatīti? 80 Upekkhāya na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ 1597 --- ya10 2.1:80 upekkhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjati. Upekkhāya itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ upekkhindriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjati. 81 Yassa itthindriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ uppajjatīti? 82 Itthīnaṁ ahetukānaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ saddhindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ sahetukānaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyañca uppajjati saddhindriyañca uppajjati. 83 Yassa vā pana saddhindriyaṁ uppajjati tassa itthindriyaṁ uppajjatīti? 84 Sahetukānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ saddhindriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjati. 85 Yassa itthindriyaṁ uppajjati tassa paññindriyaṁ uppajjatīti? 86 Itthīnaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ paññindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyañca uppajjati paññindriyañca uppajjati. 87 Yassa vā pana paññindriyaṁ uppajjati tassa itthindriyaṁ uppajjatīti? 88 Ñāṇasampayuttānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ paññindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ paññindriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjati. 89 Yassa itthindriyaṁ uppajjati tassa manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 90 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjati tassa itthindriyaṁ uppajjatīti? 91 Sacittakānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ manindriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjati. (Itthindriyamūlakaṁ.) 92 Yassa purisindriyaṁ uppajjati tassa jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 93 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjati tassa purisindriyaṁ uppajjatīti? 94 Na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. 95 Yassa purisindriyaṁ uppajjati tassa somanassindriyaṁ uppajjatīti? 96 Purisānaṁ vinā somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjati. 97 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjati tassa purisindriyaṁ uppajjatīti? 98 Somanassena na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati. Somanassena purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. 99 Yassa purisindriyaṁ uppajjati tassa upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 100 Purisānaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjati. 101 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjati tassa purisindriyaṁ uppajjatīti? 102 Upekkhāya na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati. Upekkhāya purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. 103 Yassa purisindriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ uppajjatīti? 104 Purisānaṁ ahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjati saddhindriyañca uppajjati. 105 Yassa vā pana saddhindriyaṁ uppajjati tassa purisindriyaṁ uppajjatīti? 106 Sahetukānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saddhindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. 107 Yassa purisindriyaṁ uppajjati tassa paññindriyaṁ uppajjatīti? 108 Purisānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ paññindriyaṁ 1598 --- ya10 2.1:108 uppajjati. Purisānaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjati paññindriyañca uppajjati. 109 Yassa vā pana paññindriyaṁ uppajjati tassa purisindriyaṁ uppajjatīti? 110 Ñāṇasampayuttānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ paññindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ paññindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. 111 Yassa purisindriyaṁ uppajjati tassa manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 112 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjati tassa purisindriyaṁ uppajjatīti? 113 Sacittakānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. (Purisindriyamūlakaṁ.) 114 Yassa jīvitindriyaṁ uppajjati tassa somanassindriyaṁ uppajjatīti? 115 Vinā somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjati. Somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjati. 116 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjati tassa jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 117 Yassa jīvitindriyaṁ uppajjati tassa upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 118 Vinā upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjati. Upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjati. 119 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjati tassa jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 120 Yassa jīvitindriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ uppajjatīti? 121 Ahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyañca uppajjati saddhindriyañca uppajjati. 122 Yassa vā pana saddhindriyaṁ uppajjati tassa jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 123 Yassa jīvitindriyaṁ uppajjati tassa paññindriyaṁ uppajjatīti? 124 Ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ paññindriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyañca uppajjati paññindriyañca uppajjati. 125 Yassa vā pana paññindriyaṁ uppajjati tassa jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 126 Yassa jīvitindriyaṁ uppajjati tassa manindriyaṁ uppajjatīti? 127 Acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ uppajjati. Sacittakānaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjati. 128 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjati tassa jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 129 Yassa somanassindriyaṁ uppajjati tassa upekkhindriyaṁ uppajjatīti? No. 130 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjati tassa somanassindriyaṁ uppajjatīti? No. 131 Yassa somanassindriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ uppajjatīti? 132 Pavatte somanassasampayuttasaddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjati. Somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttasaddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ somanassindriyañca uppajjati saddhindriyañca uppajjati. 133 Yassa vā pana saddhindriyaṁ uppajjati tassa somanassindriyaṁ uppajjatīti? 134 Sahetukānaṁ vinā somanassena upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttasomanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjati. Somanassena upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttasomanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ 1599 --- ya10 2.1:134 saddhindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjati. 135 Yassa somanassindriyaṁ uppajjati tassa paññindriyaṁ uppajjatīti? 136 Somanassena ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttañāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ paññindriyaṁ uppajjati. Somanassena ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttañāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ somanassindriyañca uppajjati paññindriyañca uppajjati. 137 Yassa vā pana paññindriyaṁ uppajjati tassa somanassindriyaṁ uppajjatīti? 138 Ñāṇasampayuttānaṁ vinā somanassena upapajjantānaṁ pavatte ñāṇasampayuttasomanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ paññindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ somanassena upapajjantānaṁ pavatte ñāṇasampayuttasomanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ paññindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjati. 139 Yassa somanassindriyaṁ uppajjati tassa manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 140 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjati tassa somanassindriyaṁ uppajjatīti? 141 Sacittakānaṁ vinā somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjati. Somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjati. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 142 Yassa upekkhindriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ uppajjatīti? 143 Upekkhāya ahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttasaddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjati. Upekkhāya sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttasaddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyañca uppajjati saddhindriyañca uppajjati. 144 Yassa vā pana saddhindriyaṁ uppajjati tassa upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 145 Sahetukānaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttaupekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttaupekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ saddhindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjati. 146 Yassa upekkhindriyaṁ uppajjati tassa paññindriyaṁ uppajjatīti? 147 Upekkhāya ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttañāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ paññindriyaṁ uppajjati. Upekkhāya ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttañāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyañca uppajjati paññindriyañca uppajjati. 148 Yassa vā pana paññindriyaṁ uppajjati tassa upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 149 Ñāṇasampayuttānaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte ñāṇasampayuttaupekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ paññindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte ñāṇasampayuttaupekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ paññindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjati. 150 Yassa upekkhindriyaṁ uppajjati tassa manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 151 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjati tassa upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 152 Sacittakānaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjati. Upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjati. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 153 Yassa saddhindriyaṁ uppajjati tassa paññindriyaṁ uppajjatīti? 154 Sahetukānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte 1600 --- ya10 2.1:154 saddhāsampayuttañāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ paññindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttañāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ saddhindriyañca uppajjati paññindriyañca uppajjati. 155 Yassa vā pana paññindriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 156 Yassa saddhindriyaṁ uppajjati tassa manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 157 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ uppajjatīti? 158 Sacittakānaṁ ahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyañca uppajjati saddhindriyañca uppajjati. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 159 Yassa paññindriyaṁ uppajjati tassa manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 160 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjati tassa paññindriyaṁ uppajjatīti? 161 Sacittakānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ paññindriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyañca uppajjati paññindriyañca uppajjati. (Paññindriyamūlakaṁ.) 162 10.2.1.1.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tattha sotindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 163 Yattha vā pana sotindriyaṁ uppajjati tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 164 Yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 165 Rūpāvacare tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Kāmāvacare tattha cakkhundriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 166 Yattha vā pana ghānindriyaṁ uppajjati tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 167 Yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ uppajjatīti? 168 Rūpāvacare tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tattha purisindriyaṁ uppajjati. Kāmāvacare tattha cakkhundriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. 169 Yattha vā pana purisindriyaṁ uppajjati tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 170 Yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 171 Yattha vā pana jīvitindriyaṁ uppajjati tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 172 Asaññasatte arūpe tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Pañcavokāre tattha jīvitindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. 173 Yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tattha somanassindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 174 Yattha vā pana somanassindriyaṁ uppajjati tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 175 Yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tattha upekkhindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 176 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ uppajjati tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 177 Arūpe tattha upekkhindriyaṁ uppajjati, no ca tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Pañcavokāre tattha upekkhindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. 178 Yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 179 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjati tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 180 Arūpe tattha manindriyaṁ uppajjati, no ca tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Pañcavokāre tattha manindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 181 Yattha ghānindriyaṁ uppajjati tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 182 Yattha vā pana purisindriyaṁ uppajjati tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 183 Yattha ghānindriyaṁ uppajjati tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 184 Yattha vā pana jīvitindriyaṁ uppajjati tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 185 Rūpāvacare arūpāvacare tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Kāmāvacare tattha jīvitindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 186 Yattha ghānindriyaṁ uppajjati tattha somanassindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 187 Yattha vā pana somanassindriyaṁ 1601 --- ya10 2.1:187 uppajjati tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 188 Rūpāvacare tattha somanassindriyaṁ uppajjati, no ca tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Kāmāvacare tattha somanassindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 189 Yattha ghānindriyaṁ uppajjati tattha upekkhindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 190 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ uppajjati tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 191 Rūpāvacare arūpāvacare tattha upekkhindriyaṁ uppajjati, no ca tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Kāmāvacare tattha upekkhindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 192 Yattha ghānindriyaṁ uppajjati tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 193 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjati tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 194 Rūpāvacare arūpāvacare tattha manindriyaṁ uppajjati, no ca tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Kāmāvacare tattha manindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 195 Yattha itthindriyaṁ uppajjati tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 196 Yattha vā pana purisindriyaṁ uppajjati tattha itthindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā …pe…. 197 Yattha purisindriyaṁ uppajjati tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 198 Yattha vā pana jīvitindriyaṁ uppajjati tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 199 Rūpāvacare arūpāvacare tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tattha purisindriyaṁ uppajjati. Kāmāvacare tattha jīvitindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. 200 Yattha purisindriyaṁ uppajjati tattha somanassindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 201 Yattha vā pana somanassindriyaṁ uppajjati tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 202 Rūpāvacare tattha somanassindriyaṁ uppajjati, no ca tattha purisindriyaṁ uppajjati. Kāmāvacare tattha somanassindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. 203 Yattha purisindriyaṁ uppajjati tattha upekkhindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 204 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ uppajjati tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 205 Rūpāvacare arūpāvacare tattha upekkhindriyaṁ uppajjati, no ca tattha purisindriyaṁ uppajjati. Kāmāvacare tattha upekkhindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. 206 Yattha purisindriyaṁ uppajjati tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 207 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjati tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 208 Rūpāvacare arūpāvacare tattha manindriyaṁ uppajjati, no ca tattha purisindriyaṁ uppajjati. Kāmāvacare tattha manindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. (Purisindriyamūlakaṁ.) 209 Yattha jīvitindriyaṁ uppajjati tattha somanassindriyaṁ uppajjatīti? 210 Asaññasatte tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tattha somanassindriyaṁ uppajjati. Catuvokāre pañcavokāre tattha jīvitindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjati. 211 Yattha vā pana somanassindriyaṁ uppajjati tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 212 Yattha jīvitindriyaṁ uppajjati tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjatīti? 213 Asaññasatte tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tattha manindriyaṁ uppajjati. Catuvokāre pañcavokāre tattha jīvitindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjati. 214 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjati tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 215 Yattha somanassindriyaṁ uppajjati tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 216 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjati tattha somanassindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 217 Yattha upekkhindriyaṁ uppajjati tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 218 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjati tattha upekkhindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 219 Yattha saddhindriyaṁ uppajjati tattha paññindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 220 Yattha vā pana paññindriyaṁ uppajjati tattha saddhindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 221 Yattha saddhindriyaṁ uppajjati 1602 --- ya10 2.1:221 tattha manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 222 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjati tattha saddhindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 223 Yattha paññindriyaṁ uppajjati tattha manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 224 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjati tattha paññindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. (Paññindriyamūlakaṁ.) 225 10.2.1.1.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha sotindriyaṁ uppajjatīti? 226 Sacakkhukānaṁ asotakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha sotindriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ sasotakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati sotindriyañca uppajjati. 227 Yassa vā pana yattha sotindriyaṁ uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 228 Sasotakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sasotakānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. 229 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 230 Sacakkhukānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 231 Yassa vā pana yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 232 Saghānakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. 233 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjatīti? 234 Sacakkhukānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjati. 235 Yassa vā pana yattha itthindriyaṁ uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 236 Itthīnaṁ acakkhukānaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. 237 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 238 Sacakkhukānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. 239 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 240 Purisānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. 241 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 242 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 243 Acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. 244 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjatīti? 245 Sacakkhukānaṁ vinā somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjati. 246 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 247 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 248 1603 --- ya10 2.1:248 Sacakkhukānaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjati. 249 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 250 Upekkhāya acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Upekkhāya sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. 251 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ uppajjatīti? 252 Sacakkhukānaṁ ahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati saddhindriyañca uppajjati. 253 Yassa vā pana yattha saddhindriyaṁ uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 254 Sahetukānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. 255 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ uppajjatīti? 256 Sacakkhukānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati paññindriyañca uppajjati. 257 Yassa vā pana yattha paññindriyaṁ uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 258 Ñāṇasampayuttānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha paññindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. 259 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 260 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 261 Sacittakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjati cakkhundriyañca uppajjati. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 262 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjatīti? 263 Saghānakānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha ghānindriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjati. 264 Yassa vā pana yattha itthindriyaṁ uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 265 Itthīnaṁ aghānakānaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ saghānakānaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 266 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 267 Saghānakānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. 268 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 269 Purisānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 270 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 271 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 272 Aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ 1604 --- ya10 2.1:272 upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 273 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjatīti? 274 Saghānakānaṁ vinā somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjati. 275 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 276 Somanassena aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Somanassena saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 277 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 278 Saghānakānaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjati. 279 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 280 Upekkhāya aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Upekkhāya saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 281 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ uppajjatīti? 282 Saghānakānaṁ ahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjati saddhindriyañca uppajjati. 283 Yassa vā pana yattha saddhindriyaṁ uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 284 Sahetukānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 285 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ uppajjatīti? 286 Saghānakānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjati paññindriyañca uppajjati. 287 Yassa vā pana yattha paññindriyaṁ uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 288 Ñāṇasampayuttānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha paññindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. 289 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 290 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 291 Sacittakānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjati. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 292 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? No. 293 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjatīti? No. 294 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 295 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjatīti? 296 Na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjati. 297 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjatīti? 298 Itthīnaṁ vinā somanassena upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ tattha somanassindriyaṁ 1605 --- ya10 2.1:298 uppajjati. Itthīnaṁ somanassena upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjati. 299 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjatīti? 300 Somanassena na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati. Somanassena itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha somanassindriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjati. 301 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 302 Itthīnaṁ vinā upekkhāya upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upekkhāya upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjati. 303 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjatīti? 304 Upekkhāya na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati. Upekkhāya itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjati. 305 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ uppajjatīti? 306 Itthīnaṁ ahetukānaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ sahetukānaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyañca uppajjati saddhindriyañca uppajjati. 307 Yassa vā pana yattha saddhindriyaṁ uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjatīti? 308 Sahetukānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha saddhindriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjati. 309 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ uppajjatīti? 310 Itthīnaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ ñāṇasampayuttānaṁ uppajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyañca uppajjati paññindriyañca uppajjati. 311 Yassa vā pana yattha paññindriyaṁ uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjatīti? 312 Ñāṇasampayuttānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha paññindriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjati. 313 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjati tassa tattha manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 314 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjatīti? 315 Sacittakānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha manindriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjati. (Itthindriyamūlakaṁ.) 316 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 317 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 318 Na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. 319 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjatīti? 320 Purisānaṁ vinā somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjati. 321 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 322 Somanassena na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati. Somanassena purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. 323 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjati tassa tattha 1606 --- ya10 2.1:323 upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 324 Purisānaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjati. 325 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 326 Upekkhāya na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati. Upekkhāya purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. 327 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ uppajjatīti? 328 Purisānaṁ ahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjati saddhindriyañca uppajjati. 329 Yassa vā pana yattha saddhindriyaṁ uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 330 Sahetukānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. 331 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ uppajjatīti? 332 Purisānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjati paññindriyañca uppajjati. 333 Yassa vā pana yattha paññindriyaṁ uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 334 Ñāṇasampayuttānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha paññindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. 335 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjati tassa tattha manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 336 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 337 Sacittakānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjati. (Purisindriyamūlakaṁ.) 338 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjatīti? 339 Vinā somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjati. Somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjati. 340 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 341 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 342 Vinā upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati. Upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjati. 343 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 344 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ uppajjatīti? 345 Ahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjati saddhindriyañca uppajjati. 346 Yassa vā pana yattha saddhindriyaṁ uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 347 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ uppajjatīti? 348 Ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte 1607 --- ya10 2.1:348 ñāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjati paññindriyañca uppajjati. 349 Yassa vā pana yattha paññindriyaṁ uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 350 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjati tassa tattha manindriyaṁ uppajjatīti? 351 Acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjati. Sacittakānaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjati. 352 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 353 Yassa yattha somanassindriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjatīti? No. 354 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjatīti? No. 355 Yassa yattha somanassindriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ uppajjatīti? 356 Pavatte somanassasampayuttasaddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati. Somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttasaddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjati saddhindriyañca uppajjati. 357 Yassa vā pana yattha saddhindriyaṁ uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjatīti? 358 Sahetukānaṁ vinā somanassena upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttasomanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjati. Somanassena upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttasomanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha saddhindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjati. 359 Yassa yattha somanassindriyaṁ uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ uppajjatīti? 360 Somanassena ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttañāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjati. Somanassena ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttañāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjati paññindriyañca uppajjati. 361 Yassa vā pana yattha paññindriyaṁ uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjatīti? 362 Ñāṇasampayuttānaṁ vinā somanassena upapajjantānaṁ pavatte ñāṇasampayuttasomanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ somanassena upapajjantānaṁ pavatte ñāṇasampayuttasomanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha paññindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjati. 363 Yassa yattha somanassindriyaṁ uppajjati tassa tattha manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 364 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjatīti? 365 Sacittakānaṁ vinā somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjati. Somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjati. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 366 Yassa yattha upekkhindriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ uppajjatīti? 367 Upekkhāya ahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttasaddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati. Upekkhāya sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttasaddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha 1608 --- ya10 2.1:367 upekkhindriyañca uppajjati saddhindriyañca uppajjati. 368 Yassa vā pana yattha saddhindriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 369 Sahetukānaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttaupekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttaupekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha saddhindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjati. 370 Yassa yattha upekkhindriyaṁ uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ uppajjatīti? 371 Upekkhāya ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttañāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjati. Upekkhāya ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttañāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjati paññindriyañca uppajjati. 372 Yassa vā pana yattha paññindriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 373 Ñāṇasampayuttānaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte ñāṇasampayuttaupekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte ñāṇasampayuttaupekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha paññindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjati. 374 Yassa yattha upekkhindriyaṁ uppajjati tassa tattha manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 375 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 376 Sacittakānaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati. Upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjati. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 377 Yassa yattha saddhindriyaṁ uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ uppajjatīti? 378 Sahetukānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttañāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttañāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha saddhindriyañca uppajjati paññindriyañca uppajjati. 379 Yassa vā pana yattha paññindriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 380 Yassa yattha saddhindriyaṁ uppajjati tassa tattha manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 381 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ uppajjatīti? 382 Sacittakānaṁ ahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyañca uppajjati saddhindriyañca uppajjati. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 383 Yassa yattha paññindriyaṁ uppajjati tassa tattha manindriyaṁ uppajjatīti? Āmantā. 384 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ uppajjatīti? 385 Sacittakānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyañca uppajjati paññindriyañca uppajjati. (Paññindriyamūlakaṁ.) 386 10.2.1.1.4. Paccanīkapuggala Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa sotindriyaṁ na uppajjatīti? 387 Acakkhukānaṁ sasotakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ 1609 --- ya10 2.1:387 na uppajjati, no ca tesaṁ sotindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ asotakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjati sotindriyañca na uppajjati. 388 Yassa vā pana sotindriyaṁ na uppajjati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 389 Asotakānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ asotakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotindriyañca na uppajjati cakkhundriyañca na uppajjati. 390 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 391 Acakkhukānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjati ghānindriyañca na uppajjati. 392 Yassa vā pana ghānindriyaṁ na uppajjati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 393 Aghānakānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca na uppajjati cakkhundriyañca na uppajjati. 394 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa itthindriyaṁ na uppajjatīti? 395 Acakkhukānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tāsaṁ itthindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjati itthindriyañca na uppajjati. 396 Yassa vā pana itthindriyaṁ na uppajjati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 397 Na itthīnaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyañca na uppajjati cakkhundriyañca na uppajjati. 398 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa purisindriyaṁ na uppajjatīti? 399 Acakkhukānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjati. 400 Yassa vā pana purisindriyaṁ na uppajjati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 401 Na purisānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca na uppajjati cakkhundriyañca na uppajjati. 402 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 403 Acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjati. 404 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 405 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa somanassindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 406 Yassa vā pana somanassindriyaṁ na uppajjati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 407 Vinā somanassena sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ vinā somanassena acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyañca na uppajjati cakkhundriyañca na uppajjati. 408 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 409 Acakkhukānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjati. 410 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 411 Vinā upekkhāya sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ vinā upekkhāya acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjati cakkhundriyañca na uppajjati. 412 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa 1610 --- ya10 2.1:412 saddhindriyaṁ na uppajjatīti? 413 Acakkhukānaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ saddhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ ahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjati saddhindriyañca na uppajjati. 414 Yassa vā pana saddhindriyaṁ na uppajjati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 415 Ahetukānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saddhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ ahetukānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saddhindriyañca na uppajjati cakkhundriyañca na uppajjati. 416 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa paññindriyaṁ na uppajjatīti? 417 Acakkhukānaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ paññindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjati paññindriyañca na uppajjati. 418 Yassa vā pana paññindriyaṁ na uppajjati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 419 Ñāṇavippayuttānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ paññindriyañca na uppajjati cakkhundriyañca na uppajjati. 420 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa manindriyaṁ na uppajjatīti? 421 Acakkhukānaṁ sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjati. 422 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 423 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjati tassa itthindriyaṁ na uppajjatīti? 424 Aghānakānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tāsaṁ itthindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca na uppajjati itthindriyañca na uppajjati. 425 Yassa vā pana itthindriyaṁ na uppajjati tassa ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 426 Na itthīnaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyañca na uppajjati ghānindriyañca na uppajjati. 427 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjati tassa purisindriyaṁ na uppajjatīti? 428 Aghānakānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjati. 429 Yassa vā pana purisindriyaṁ na uppajjati tassa ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 430 Na purisānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca na uppajjati ghānindriyañca na uppajjati. 431 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 432 Aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjati. 433 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa ghānindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 434 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjati tassa somanassindriyaṁ na uppajjatīti? 435 Aghānakānaṁ somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ vinā somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjati. 436 Yassa vā pana somanassindriyaṁ na uppajjati tassa ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 437 Vinā somanassena saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ vinā 1611 --- ya10 2.1:437 somanassena aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyañca na uppajjati ghānindriyañca na uppajjati. 438 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 439 Aghānakānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjati. 440 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 441 Vinā upekkhāya saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ vinā upekkhāya aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjati ghānindriyañca na uppajjati. 442 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjati tassa saddhindriyaṁ na uppajjatīti? 443 Aghānakānaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ saddhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ ahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca na uppajjati saddhindriyañca na uppajjati. 444 Yassa vā pana saddhindriyaṁ na uppajjati tassa ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 445 Ahetukānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saddhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ ahetukānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saddhindriyañca na uppajjati ghānindriyañca na uppajjati. 446 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjati tassa paññindriyaṁ na uppajjatīti? 447 Aghānakānaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ paññindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca na uppajjati paññindriyañca na uppajjati. 448 Yassa vā pana paññindriyaṁ na uppajjati tassa ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 449 Ñāṇavippayuttānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ paññindriyañca na uppajjati ghānindriyañca na uppajjati. 450 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjati tassa manindriyaṁ na uppajjatīti? 451 Aghānakānaṁ sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjati. 452 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjati tassa ghānindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 453 Yassa itthindriyaṁ na uppajjati tassa purisindriyaṁ na uppajjatīti? 454 Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjati. 455 Yassa vā pana purisindriyaṁ na uppajjati tassa itthindriyaṁ na uppajjatīti? 456 Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tāsaṁ itthindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca na uppajjati itthindriyañca na uppajjati. 457 Yassa itthindriyaṁ na uppajjati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 458 Na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ itthindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjati. 459 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa itthindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 460 Yassa itthindriyaṁ na uppajjati tassa somanassindriyaṁ na uppajjatīti? 461 Na itthīnaṁ somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ vinā somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjati. 462 Yassa vā pana somanassindriyaṁ na uppajjati tassa itthindriyaṁ na uppajjatīti? 463 Vinā somanassena itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ somanassindriyaṁ na uppajjati, 1612 --- ya10 2.1:463 no ca tāsaṁ itthindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ vinā somanassena na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyañca na uppajjati itthindriyañca na uppajjati. 464 Yassa itthindriyaṁ na uppajjati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 465 Na itthīnaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjati. 466 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa itthindriyaṁ na uppajjatīti? 467 Vinā upekkhāya itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tāsaṁ itthindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ vinā upekkhāya na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjati itthindriyañca na uppajjati. 468 Yassa itthindriyaṁ na uppajjati tassa saddhindriyaṁ na uppajjatīti? 469 Na itthīnaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ saddhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ ahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyañca na uppajjati saddhindriyañca na uppajjati. 470 Yassa vā pana saddhindriyaṁ na uppajjati tassa itthindriyaṁ na uppajjatīti? 471 Ahetukānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ saddhindriyaṁ na uppajjati, no ca tāsaṁ itthindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ ahetukānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saddhindriyañca na uppajjati itthindriyañca na uppajjati. 472 Yassa itthindriyaṁ na uppajjati tassa paññindriyaṁ na uppajjatīti? 473 Na itthīnaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ paññindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyañca na uppajjati paññindriyañca na uppajjati. 474 Yassa vā pana paññindriyaṁ na uppajjati tassa itthindriyaṁ na uppajjatīti? 475 Ñāṇavippayuttānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tāsaṁ itthindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ paññindriyañca na uppajjati itthindriyañca na uppajjati. 476 Yassa itthindriyaṁ na uppajjati tassa manindriyaṁ na uppajjatīti? 477 Na itthīnaṁ sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjati. 478 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjati tassa itthindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Itthindriyamūlakaṁ.) 479 Yassa purisindriyaṁ na uppajjati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 480 Na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ purisindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjati. 481 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa purisindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 482 Yassa purisindriyaṁ na uppajjati tassa somanassindriyaṁ na uppajjatīti? 483 Na purisānaṁ somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ vinā somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjati. 484 Yassa vā pana somanassindriyaṁ na uppajjati tassa purisindriyaṁ na uppajjatīti? 485 Vinā somanassena purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ vinā somanassena na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjati. 486 Yassa purisindriyaṁ na uppajjati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 487 Na purisānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjati. 488 Yassa vā pana 1613 --- ya10 2.1:488 upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa purisindriyaṁ na uppajjatīti? 489 Vinā upekkhāya purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ vinā upekkhāya na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjati. 490 Yassa purisindriyaṁ na uppajjati tassa saddhindriyaṁ na uppajjatīti? 491 Na purisānaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ saddhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ ahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca na uppajjati saddhindriyañca na uppajjati. 492 Yassa vā pana saddhindriyaṁ na uppajjati tassa purisindriyaṁ na uppajjatīti? 493 Ahetukānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saddhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ ahetukānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ saddhindriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjati. 494 Yassa purisindriyaṁ na uppajjati tassa paññindriyaṁ na uppajjatīti? 495 Na purisānaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ paññindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca na uppajjati paññindriyañca na uppajjati. 496 Yassa vā pana paññindriyaṁ na uppajjati tassa purisindriyaṁ na uppajjatīti? 497 Ñāṇavippayuttānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ paññindriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjati. 498 Yassa purisindriyaṁ na uppajjati tassa manindriyaṁ na uppajjatīti? 499 Na purisānaṁ sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjati. 500 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjati tassa purisindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Purisindriyamūlakaṁ.) 501 Yassa jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa somanassindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 502 Yassa vā pana somanassindriyaṁ na uppajjati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 503 Vinā somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ somanassindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjati. 504 Yassa jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 505 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 506 Vinā upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjati. 507 Yassa jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa saddhindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 508 Yassa vā pana saddhindriyaṁ na uppajjati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 509 Ahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ saddhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ saddhindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjati. 510 Yassa jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa paññindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 511 Yassa vā pana paññindriyaṁ na uppajjati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 512 Ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ paññindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjati. 513 Yassa jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa manindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 1614 --- ya10 2.1:513 514 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 515 Acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ manindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjati. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 516 Yassa somanassindriyaṁ na uppajjati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 517 Upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe somanassavippayuttaupekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ somanassindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjati. 518 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa somanassindriyaṁ na uppajjatīti? 519 Somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāvippayuttasomanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjati. 520 Yassa somanassindriyaṁ na uppajjati tassa saddhindriyaṁ na uppajjatīti? 521 Vinā somanassena sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte somanassavippayuttasaddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ saddhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe somanassavippayuttasaddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ somanassindriyañca na uppajjati saddhindriyañca na uppajjati. 522 Yassa vā pana saddhindriyaṁ na uppajjati tassa somanassindriyaṁ na uppajjatīti? 523 Pavatte saddhāvippayuttasomanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ saddhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe saddhāvippayuttasomanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ saddhindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjati. 524 Yassa somanassindriyaṁ na uppajjati tassa paññindriyaṁ na uppajjatīti? 525 Vinā somanassena ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte somanassavippayuttañāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ paññindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe somanassavippayuttañāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ somanassindriyañca na uppajjati paññindriyañca na uppajjati. 526 Yassa vā pana paññindriyaṁ na uppajjati tassa somanassindriyaṁ na uppajjatīti? 527 Ñāṇavippayuttānaṁ somanassena upapajjantānaṁ pavatte ñāṇavippayuttasomanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe ñāṇavippayuttasomanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ paññindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjati. 528 Yassa somanassindriyaṁ na uppajjati tassa manindriyaṁ na uppajjatīti? 529 Vinā somanassena sacittakānaṁ upapajjantānaṁ pavatte somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ somanassindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjati. 530 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjati tassa somanassindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 531 Yassa upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa saddhindriyaṁ na uppajjatīti? 532 Vinā upekkhāya sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte upekkhāvippayuttasaddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ saddhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa 1615 --- ya10 2.1:532 bhaṅgakkhaṇe upekkhāvippayuttasaddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjati saddhindriyañca na uppajjati. 533 Yassa vā pana saddhindriyaṁ na uppajjati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 534 Ahetukānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte saddhāvippayuttaupekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ saddhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe saddhāvippayuttaupekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ saddhindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjati. 535 Yassa upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa paññindriyaṁ na uppajjatīti? 536 Vinā upekkhāya ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte upekkhāvippayuttañāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ paññindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāvippayuttañāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjati paññindriyañca na uppajjati. 537 Yassa vā pana paññindriyaṁ na uppajjati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 538 Ñāṇavippayuttānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte ñāṇavippayuttaupekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe ñāṇavippayuttaupekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ paññindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjati. 539 Yassa upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa manindriyaṁ na uppajjatīti? 540 Vinā upekkhāya sacittakānaṁ upapajjantānaṁ pavatte upekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjati. 541 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 542 Yassa saddhindriyaṁ na uppajjati tassa paññindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 543 Yassa vā pana paññindriyaṁ na uppajjati tassa saddhindriyaṁ na uppajjatīti? 544 Ñāṇavippayuttānaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇavippayuttasaddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ saddhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe ñāṇavippayuttasaddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ paññindriyañca na uppajjati saddhindriyañca na uppajjati. 545 Yassa saddhindriyaṁ na uppajjati tassa manindriyaṁ na uppajjatīti? 546 Ahetukānaṁ sacittakānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ saddhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ saddhindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjati. 547 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjati tassa saddhindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 548 Yassa paññindriyaṁ na uppajjati tassa manindriyaṁ na uppajjatīti? 549 Ñāṇavippayuttānaṁ sacittakānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ paññindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjati. 550 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjati tassa paññindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Paññindriyamūlakaṁ.) 551 10.2.1.1.5. Paccanīkaokāsa Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tattha sotindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 552 Yattha vā pana sotindriyaṁ na uppajjati tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 553 Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 1616 --- ya10 2.1:553 554 Yattha vā pana ghānindriyaṁ na uppajjati tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 555 Rūpāvacare tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Asaññasatte arūpe tattha ghānindriyañca na uppajjati cakkhundriyañca na uppajjati. 556 Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 557 Yattha vā pana purisindriyaṁ na uppajjati tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 558 Rūpāvacare tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Asaññasatte arūpe tattha purisindriyañca na uppajjati cakkhundriyañca na uppajjati. 559 Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tattha jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? Uppajjati. 560 Yattha vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjati tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? Natthi. 561 Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tattha somanassindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 562 Yattha vā pana somanassindriyaṁ na uppajjati tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 563 Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tattha upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 564 Arūpe tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati. Asaññasatte tattha cakkhundriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjati. 565 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjati tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 566 Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjatīti? 567 Arūpe tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tattha manindriyaṁ na uppajjati. Asaññasatte tattha cakkhundriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjati. 568 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjati tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 569 Yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 570 Yattha vā pana purisindriyaṁ na uppajjati tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 571 Yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tattha jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? Uppajjati. 572 Yattha vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjati tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? Natthi. 573 Yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tattha somanassindriyaṁ na uppajjatīti? 574 Rūpāvacare tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tattha somanassindriyaṁ na uppajjati. Asaññasatte arūpe tattha ghānindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjati. 575 Yattha vā pana somanassindriyaṁ na uppajjati tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 576 Yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tattha upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 577 Rūpāvacare arūpāvacare tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati. Asaññasatte tattha ghānindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjati. 578 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjati tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 579 Yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjatīti? 580 Rūpāvacare arūpāvacare tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tattha manindriyaṁ na uppajjati. Asaññasatte tattha ghānindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjati. 581 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjati tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 582 Yattha itthindriyaṁ na uppajjati tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 583 Yattha vā pana purisindriyaṁ na uppajjati tattha itthindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā …pe…. 584 Yattha purisindriyaṁ na uppajjati tattha jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? Uppajjati. 585 Yattha vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjati tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? Natthi. 586 Yattha purisindriyaṁ na uppajjati tattha somanassindriyaṁ na uppajjatīti? 587 Rūpāvacare tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tattha somanassindriyaṁ na uppajjati. Asaññasatte arūpe tattha purisindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjati. 588 Yattha vā pana somanassindriyaṁ na uppajjati tattha purisindriyaṁ na 1617 --- ya10 2.1:588 uppajjatīti? Āmantā. 589 Yattha purisindriyaṁ na uppajjati tattha upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 590 Rūpāvacare arūpāvacare tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati. Asaññasatte tattha purisindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjati. 591 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjati tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 592 Yattha purisindriyaṁ na uppajjati tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjatīti? 593 Rūpāvacare arūpāvacare tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tattha manindriyaṁ na uppajjati. Asaññasatte tattha purisindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjati. 594 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjati tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Purisindriyamūlakaṁ.) 595 Yattha jīvitindriyaṁ na uppajjati tattha somanassindriyaṁ na uppajjatīti? Natthi. 596 Yattha vā pana somanassindriyaṁ na uppajjati tattha jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? Uppajjati. 597 Yattha jīvitindriyaṁ na uppajjati tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjatīti? Natthi. 598 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjati tattha jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? Uppajjati. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 599 Yattha somanassindriyaṁ na uppajjati tattha upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 600 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjati tattha somanassindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 601 Yattha somanassindriyaṁ na uppajjati tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 602 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjati tattha somanassindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 603 Yattha upekkhindriyaṁ na uppajjati tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 604 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjati tattha upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 605 Yattha saddhindriyaṁ na uppajjati tattha paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 606 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjati tattha saddhindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 607 Yattha paññindriyaṁ na uppajjati tattha manindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 608 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjati tattha paññindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Paññindriyamūlakaṁ.) 609 10.2.1.1.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha sotindriyaṁ na uppajjatīti? 610 Acakkhukānaṁ sasotakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha sotindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ asotakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati sotindriyañca na uppajjati. 611 Yassa vā pana yattha sotindriyaṁ na uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 612 Asotakānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ asotakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotindriyañca na uppajjati cakkhundriyañca na uppajjati. 613 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 614 Acakkhukānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati ghānindriyañca na uppajjati. 615 Yassa vā pana yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 616 Aghānakānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjati cakkhundriyañca na uppajjati. 617 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjatīti? 1618 --- ya10 2.1:618 618 Acakkhukānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tāsaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati itthindriyañca na uppajjati. 619 Yassa vā pana yattha itthindriyaṁ na uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 620 Na itthīnaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjati cakkhundriyañca na uppajjati. 621 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? 622 Acakkhukānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjati. 623 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ na uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 624 Na purisānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjati cakkhundriyañca na uppajjati. 625 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 626 Acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjati. 627 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 628 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 629 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 630 Vinā somanassena sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ vinā somanassena acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjati cakkhundriyañca na uppajjati. 631 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 632 Acakkhukānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjati. 633 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 634 Vinā upekkhāya sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ vinā upekkhāya acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjati cakkhundriyañca na uppajjati. 635 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ na uppajjatīti? 636 Acakkhukānaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ ahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati saddhindriyañca na uppajjati. 637 Yassa vā pana yattha saddhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 638 Ahetukānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ ahetukānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyañca na uppajjati cakkhundriyañca na uppajjati. 639 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ na uppajjatīti? 640 Acakkhukānaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ 1619 --- ya10 2.1:640 cavantānaṁ acakkhukānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati paññindriyañca na uppajjati. 641 Yassa vā pana yattha paññindriyaṁ na uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 642 Ñāṇavippayuttānaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha paññindriyañca na uppajjati cakkhundriyañca na uppajjati. 643 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha manindriyaṁ na uppajjatīti? 644 Acakkhukānaṁ sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjati. 645 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 646 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjatīti? 647 Aghānakānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tāsaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjati itthindriyañca na uppajjati. 648 Yassa vā pana yattha itthindriyaṁ na uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 649 Na itthīnaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjati ghānindriyañca na uppajjati. 650 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? 651 Aghānakānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjati. 652 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ na uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 653 Na purisānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjati ghānindriyañca na uppajjati. 654 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 655 Aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjati. 656 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 657 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjatīti? 658 Aghānakānaṁ somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ vinā somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjati. 659 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 660 Vinā somanassena saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ vinā somanassena aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjati ghānindriyañca na uppajjati. 661 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 662 Aghānakānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjati 1620 --- ya10 2.1:662 upekkhindriyañca na uppajjati. 663 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 664 Vinā upekkhāya saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ vinā upekkhāya aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjati ghānindriyañca na uppajjati. 665 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ na uppajjatīti? 666 Aghānakānaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ ahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjati saddhindriyañca na uppajjati. 667 Yassa vā pana yattha saddhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 668 Ahetukānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ ahetukānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyañca na uppajjati ghānindriyañca na uppajjati. 669 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ na uppajjatīti? 670 Aghānakānaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjati paññindriyañca na uppajjati. 671 Yassa vā pana yattha paññindriyaṁ na uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 672 Ñāṇavippayuttānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha paññindriyañca na uppajjati ghānindriyañca na uppajjati. 673 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tassa tattha manindriyaṁ na uppajjatīti? 674 Aghānakānaṁ sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjati. 675 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 676 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? 677 Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjati. 678 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ na uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjatīti? 679 Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tāsaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjati itthindriyañca na uppajjati. 680 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 681 Na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjati. 682 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 683 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjatīti? 684 Na itthīnaṁ somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ vinā somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjati. 685 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjatīti? 686 Vinā somanassena itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha 1621 --- ya10 2.1:686 somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tāsaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ vinā somanassena na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjati itthindriyañca na uppajjati. 687 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 688 Na itthīnaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjati. 689 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjatīti? 690 Vinā upekkhāya itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tāsaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ vinā upekkhāya na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjati itthindriyañca na uppajjati. 691 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ na uppajjatīti? 692 Na itthīnaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ ahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjati saddhindriyañca na uppajjati. 693 Yassa vā pana yattha saddhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjatīti? 694 Ahetukānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjati, no ca tāsaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ ahetukānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyañca na uppajjati itthindriyañca na uppajjati. 695 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ na uppajjatīti? 696 Na itthīnaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjati paññindriyañca na uppajjati. 697 Yassa vā pana yattha paññindriyaṁ na uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjatīti? 698 Ñāṇavippayuttānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tāsaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha paññindriyañca na uppajjati itthindriyañca na uppajjati. 699 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjati tassa tattha manindriyaṁ na uppajjatīti? 700 Na itthīnaṁ sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjati. 701 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Itthindriyamūlakaṁ.) 702 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 703 Na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjati. 704 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 705 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjatīti? 706 Na purisānaṁ somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ vinā somanassena upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjati. 707 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? 708 Vinā somanassena purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ vinā somanassena na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha 1622 --- ya10 2.1:708 somanassindriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjati. 709 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 710 Na purisānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ vinā upekkhāya upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjati. 711 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? 712 Vinā upekkhāya purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ vinā upekkhāya na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjati. 713 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ na uppajjatīti? 714 Na purisānaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ ahetukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjati saddhindriyañca na uppajjati. 715 Yassa vā pana yattha saddhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? 716 Ahetukānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ ahetukānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjati. 717 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ na uppajjatīti? 718 Na purisānaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjati paññindriyañca na uppajjati. 719 Yassa vā pana yattha paññindriyaṁ na uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? 720 Ñāṇavippayuttānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha paññindriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjati. 721 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjati tassa tattha manindriyaṁ na uppajjatīti? 722 Na purisānaṁ sacittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjati. 723 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Purisindriyamūlakaṁ.) 724 Yassa yattha jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 725 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 726 Vinā somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjati. 727 Yassa yattha jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 728 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 729 Vinā upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjati. 730 Yassa yattha jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 731 Yassa vā pana yattha saddhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 732 1623 --- ya10 2.1:732 Ahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha saddhindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjati. 733 Yassa yattha jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 734 Yassa vā pana yattha paññindriyaṁ na uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 735 Ñāṇavippayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha paññindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjati. 736 Yassa yattha jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa tattha manindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 737 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 738 Acittakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjati. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 739 Yassa yattha somanassindriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 740 Upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe somanassavippayuttaupekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjati. 741 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjatīti? 742 Somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāvippayuttasomanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjati. 743 Yassa yattha somanassindriyaṁ na uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ na uppajjatīti? 744 Vinā somanassena sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte somanassavippayuttasaddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe somanassavippayuttasaddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjati saddhindriyañca na uppajjati. 745 Yassa vā pana yattha saddhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjatīti? 746 Pavatte saddhāvippayuttasomanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe saddhāvippayuttasomanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjati. 747 Yassa yattha somanassindriyaṁ na uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ na uppajjatīti? 748 Vinā somanassena ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte somanassavippayuttañāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe somanassavippayuttañāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjati paññindriyañca na uppajjati. 749 Yassa vā pana yattha paññindriyaṁ na uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjatīti? 750 Ñāṇavippayuttānaṁ somanassena upapajjantānaṁ pavatte ñāṇavippayuttasomanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe 1624 --- ya10 2.1:750 ñāṇavippayuttasomanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha paññindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjati. 751 Yassa yattha somanassindriyaṁ na uppajjati tassa tattha manindriyaṁ na uppajjatīti? 752 Vinā somanassena sacittakānaṁ upapajjantānaṁ pavatte somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjati. 753 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 754 Yassa yattha upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ na uppajjatīti? 755 Vinā upekkhāya sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte upekkhāvippayuttasaddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāvippayuttasaddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjati saddhindriyañca na uppajjati. 756 Yassa vā pana yattha saddhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 757 Ahetukānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte saddhāvippayuttaupekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe saddhāvippayuttaupekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjati. 758 Yassa yattha upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ na uppajjatīti? 759 Vinā upekkhāya ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte upekkhāvippayuttañāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāvippayuttañāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjati paññindriyañca na uppajjati. 760 Yassa vā pana yattha paññindriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 761 Ñāṇavippayuttānaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte ñāṇavippayuttaupekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe ñāṇavippayuttaupekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha paññindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjati. 762 Yassa yattha upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha manindriyaṁ na uppajjatīti? 763 Vinā upekkhāya sacittakānaṁ upapajjantānaṁ pavatte upekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjati. 764 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 765 Yassa yattha saddhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 766 Yassa vā pana yattha paññindriyaṁ na uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ na uppajjatīti? 767 Ñāṇavippayuttānaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇavippayuttasaddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe ñāṇavippayuttasaddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha paññindriyañca na uppajjati saddhindriyañca na uppajjati. 768 Yassa yattha saddhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha manindriyaṁ na uppajjatīti? 1625 --- ya10 2.1:769 769 Ahetukānaṁ sacittakānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjati. 770 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 771 Yassa yattha paññindriyaṁ na uppajjati tassa tattha manindriyaṁ na uppajjatīti? 772 Ñāṇavippayuttānaṁ sacittakānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha paññindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjati. 773 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Paññindriyamūlakaṁ.) 774 10.2.1.2. Atītavāra 10.2.1.2.1. Anulomapuggala Yassa cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa sotindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 775 Yassa vā pana sotindriyaṁ uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 776 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa ghānindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 777 Yassa vā pana ghānindriyaṁ uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 778 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 779 Yassa vā pana purisindriyaṁ uppajjittha tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 780 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 781 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 782 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa somanassindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 783 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 784 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa upekkhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 785 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 786 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 787 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 788 Yassa ghānindriyaṁ …pe… itthindriyaṁ … purisindriyaṁ … jīvitindriyaṁ … somanassindriyaṁ … upekkhindriyaṁ … saddhindriyaṁ … paññindriyaṁ uppajjittha tassa manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 789 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjittha tassa paññindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 790 10.2.1.2.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tattha sotindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 791 Yattha vā pana sotindriyaṁ uppajjittha tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 792 Yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? 793 Rūpāvacare tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tattha ghānindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacare tattha cakkhundriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjittha. 794 Yattha vā pana ghānindriyaṁ uppajjittha tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 795 Yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ uppajjitthāti? 796 Rūpāvacare tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tattha purisindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacare tattha cakkhundriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjittha. 797 Yattha vā pana purisindriyaṁ uppajjittha tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 798 Yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tattha jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 799 Yattha vā pana jīvitindriyaṁ uppajjittha tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? 800 Asaññasatte arūpe tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha. Pañcavokāre tattha jīvitindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca uppajjittha. 801 Yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tattha somanassindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 802 Yattha vā pana somanassindriyaṁ uppajjittha tattha 1626 --- ya10 2.1:802 cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 803 Yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tattha upekkhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 804 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ uppajjittha tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? 805 Arūpe tattha upekkhindriyaṁ uppajjittha, no ca tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha. Pañcavokāre tattha upekkhindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca uppajjittha. 806 Yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 807 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjittha tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? 808 Arūpe tattha manindriyaṁ uppajjittha, no ca tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha. Pañcavokāre tattha manindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca uppajjittha. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 809 Yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 810 Yattha vā pana purisindriyaṁ uppajjittha tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 811 Yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tattha jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 812 Yattha vā pana jīvitindriyaṁ uppajjittha tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? 813 Rūpāvacare arūpāvacare tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tattha ghānindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacare tattha jīvitindriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjittha. 814 Yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tattha somanassindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 815 Yattha vā pana somanassindriyaṁ uppajjittha tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? 816 Rūpāvacare tattha somanassindriyaṁ uppajjittha, no ca tattha ghānindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacare tattha somanassindriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjittha. 817 Yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tattha upekkhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 818 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ uppajjittha tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? 819 Rūpāvacare arūpāvacare tattha upekkhindriyaṁ uppajjittha, no ca tattha ghānindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacare tattha upekkhindriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjittha. 820 Yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tattha saddhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 821 Yattha vā pana saddhindriyaṁ uppajjittha tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? 822 Rūpāvacare arūpāvacare tattha saddhindriyaṁ uppajjittha, no ca tattha ghānindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacare tattha saddhindriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjittha. 823 Yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tattha paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 824 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjittha tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? 825 Rūpāvacare arūpāvacare tattha manindriyaṁ uppajjittha, no ca tattha ghānindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacare tattha manindriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjittha. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 826 Yattha itthindriyaṁ uppajjittha tattha purisindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 827 Yattha vā pana purisindriyaṁ uppajjittha tattha itthindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā …pe…. 828 Yattha purisindriyaṁ uppajjittha tattha jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 829 Yattha vā pana jīvitindriyaṁ uppajjittha tattha purisindriyaṁ uppajjitthāti? 830 Rūpāvacare arūpāvacare tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tattha purisindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacare tattha jīvitindriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjittha. 831 Yattha purisindriyaṁ uppajjittha tattha somanassindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 832 Yattha vā pana somanassindriyaṁ uppajjittha tattha purisindriyaṁ uppajjitthāti? 833 Rūpāvacare tattha somanassindriyaṁ uppajjittha, no ca tattha purisindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacare tattha somanassindriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjittha. 834 Yattha purisindriyaṁ uppajjittha tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 835 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjittha tattha purisindriyaṁ uppajjitthāti? 836 Rūpāvacare arūpāvacare tattha manindriyaṁ uppajjittha, no ca tattha purisindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacare tattha 1627 --- ya10 2.1:836 manindriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjittha. (Purisindriyamūlakaṁ.) 837 Yattha jīvitindriyaṁ uppajjittha tattha somanassindriyaṁ uppajjitthāti? 838 Asaññasatte tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tattha somanassindriyaṁ uppajjittha. Catuvokāre pañcavokāre tattha jīvitindriyañca uppajjittha somanassindriyañca uppajjittha. 839 Yattha vā pana somanassindriyaṁ uppajjittha tattha jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 840 Yattha jīvitindriyaṁ uppajjittha tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? 841 Asaññasatte tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tattha manindriyaṁ uppajjittha. Catuvokāre pañcavokāre tattha jīvitindriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjittha. 842 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjittha tattha jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 843 Yattha somanassindriyaṁ uppajjittha tattha upekkhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 844 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ uppajjittha tattha somanassindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 845 Yattha somanassindriyaṁ uppajjittha tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 846 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjittha tattha somanassindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 847 Yattha upekkhindriyaṁ uppajjittha tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 848 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjittha tattha upekkhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 849 Yattha saddhindriyaṁ uppajjittha tattha paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 850 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjittha tattha saddhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 851 Yattha paññindriyaṁ uppajjittha tattha manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 852 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjittha tattha paññindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. (Paññindriyamūlakaṁ.) 853 10.2.1.2.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa tattha sotindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 854 Yassa vā pana yattha sotindriyaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 855 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? 856 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjittha. 857 Yassa vā pana yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 858 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ uppajjitthāti? 859 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjittha. 860 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 861 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 862 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? 863 Asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca uppajjittha. 864 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 865 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 866 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 867 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? 868 Arūpānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca 1628 --- ya10 2.1:868 uppajjittha. 869 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 870 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? 871 Arūpānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca uppajjittha. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 872 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tassa tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 873 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 874 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 875 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? 876 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjittha. 877 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 878 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? 879 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjittha. 880 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 881 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? 882 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjittha. 883 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 884 Yassa vā pana yattha saddhindriyaṁ uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? 885 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjittha. 886 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tassa tattha paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 887 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? 888 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjittha. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 889 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 890 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ uppajjittha tassa tattha itthindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā …pe…. 891 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 892 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ uppajjitthāti? 893 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjittha. 894 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 895 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ uppajjitthāti? 896 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjittha. 897 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 898 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ uppajjitthāti? 899 Rūpāvacarānaṁ 1629 --- ya10 2.1:899 arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjittha. (Purisindriyamūlakaṁ.) 900 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjitthāti? 901 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjittha somanassindriyañca uppajjittha. 902 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 903 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjitthāti? 904 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjittha. Catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjittha upekkhindriyañca uppajjittha. 905 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 906 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ uppajjitthāti? 907 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjittha. Catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjittha paññindriyañca uppajjittha. 908 Yassa vā pana yattha paññindriyaṁ uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 909 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa tattha manindriyaṁ uppajjitthāti? 910 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjittha. Catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjittha. 911 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 912 Yassa yattha somanassindriyaṁ uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 913 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjitthāti? 914 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjittha somanassindriyañca uppajjittha. 915 Yassa yattha somanassindriyaṁ uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 916 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjitthāti? 917 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ ca uppajjittha somanassindriyañca uppajjittha. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 918 Yassa yattha upekkhindriyaṁ uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 919 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 920 Yassa yattha saddhindriyaṁ uppajjittha tassa tattha paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 921 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 922 Yassa yattha paññindriyaṁ uppajjittha tassa tattha manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 923 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjittha tassa tattha paññindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. (Paññindriyamūlakaṁ.) 924 10.2.1.2.4. Paccanīkapuggala Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa sotindriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. 925 Yassa vā pana sotindriyaṁ na uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. 926 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. 927 Yassa vā pana ghānindriyaṁ na uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ na 1630 --- ya10 2.1:927 uppajjitthāti? Natthi. 928 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. 929 Yassa vā pana purisindriyaṁ na uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. 930 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa jīvitindriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. 931 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. 932 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa somanassindriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. 933 Yassa vā pana somanassindriyaṁ na uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. 934 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa upekkhindriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. 935 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. 936 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. 937 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 938 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjittha tassa itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ … jīvitindriyaṁ … somanassindriyaṁ … upekkhindriyaṁ … saddhindriyaṁ … paññindriyaṁ … manindriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. 939 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjittha tassa ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi …pe…. 940 Yassa paññindriyaṁ na uppajjittha tassa manindriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. 941 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjittha tassa paññindriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. (Paññindriyamūlakaṁ.) 942 10.2.1.2.5. Paccanīkaokāsa Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tattha sotindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 943 Yattha vā pana sotindriyaṁ na uppajjittha tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 944 Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tattha ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 945 Yattha vā pana ghānindriyaṁ na uppajjittha tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? 946 Rūpāvacare tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha, no ca tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha. Asaññasatte arūpe tattha ghānindriyañca na uppajjittha cakkhundriyañca na uppajjittha. 947 Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 948 Yattha vā pana purisindriyaṁ na uppajjittha tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? 949 Rūpāvacare tattha purisindriyaṁ na uppajjittha, no ca tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha. Asaññasatte arūpe tattha purisindriyañca na uppajjittha cakkhundriyañca na uppajjittha. 950 Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tattha jīvitindriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 951 Yattha vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjittha tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. 952 Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tattha somanassindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 953 Yattha vā pana somanassindriyaṁ na uppajjittha tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 954 Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tattha upekkhindriyaṁ na uppajjitthāti? 955 Arūpe tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha, no ca tattha upekkhindriyaṁ na uppajjittha. Asaññasatte tattha cakkhundriyañca na uppajjittha upekkhindriyañca na uppajjittha. 956 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjittha tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 957 Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? 958 Arūpe tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha, no ca tattha manindriyaṁ na uppajjittha. Asaññasatte tattha cakkhundriyañca na uppajjittha manindriyañca na uppajjittha. 959 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjittha tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 960 Yattha ghānindriyaṁ na uppajjittha tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 961 Yattha vā pana purisindriyaṁ na uppajjittha tattha ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 962 Yattha ghānindriyaṁ na uppajjittha tattha jīvitindriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 963 Yattha vā pana 1631 --- ya10 2.1:963 jīvitindriyaṁ na uppajjittha tattha ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. 964 Yattha ghānindriyaṁ na uppajjittha tattha somanassindriyaṁ na uppajjitthāti? 965 Rūpāvacare tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha, no ca tattha somanassindriyaṁ na uppajjittha. Asaññasatte arūpe tattha ghānindriyañca na uppajjittha somanassindriyañca na uppajjittha. 966 Yattha vā pana somanassindriyaṁ na uppajjittha tattha ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 967 Yattha ghānindriyaṁ na uppajjittha tattha upekkhindriyaṁ na uppajjitthāti? 968 Rūpāvacare arūpāvacare tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha, no ca tattha upekkhindriyaṁ na uppajjittha. Asaññasatte tattha ghānindriyañca na uppajjittha upekkhindriyañca na uppajjittha. 969 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjittha tattha ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 970 Yattha ghānindriyaṁ na uppajjittha tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? 971 Rūpāvacare arūpāvacare tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha, no ca tattha manindriyaṁ na uppajjittha. Asaññasatte tattha ghānindriyañca na uppajjittha manindriyañca na uppajjittha. 972 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjittha tattha ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 973 Yattha itthindriyaṁ na uppajjittha tattha purisindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 974 Yattha vā pana purisindriyaṁ na uppajjittha tattha itthindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā …pe…. 975 Yattha purisindriyaṁ na uppajjittha tattha jīvitindriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 976 Yattha vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjittha tattha purisindriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. 977 Yattha purisindriyaṁ na uppajjittha tattha somanassindriyaṁ na uppajjitthāti? 978 Rūpāvacare tattha purisindriyaṁ na uppajjittha, no ca tattha somanassindriyaṁ na uppajjittha. Asaññasatte arūpe tattha purisindriyañca na uppajjittha somanassindriyañca na uppajjittha. 979 Yattha vā pana somanassindriyaṁ na uppajjittha tattha purisindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 980 Yattha purisindriyaṁ na uppajjittha tattha upekkhindriyaṁ na uppajjitthāti? 981 Rūpāvacare arūpāvacare tattha purisindriyaṁ na uppajjittha, no ca tattha upekkhindriyaṁ na uppajjittha. Asaññasatte tattha purisindriyañca na uppajjittha upekkhindriyañca na uppajjittha. 982 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjittha tattha purisindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 983 Yattha purisindriyaṁ na uppajjittha tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? 984 Rūpāvacare arūpāvacare tattha purisindriyaṁ na uppajjittha, no ca tattha manindriyaṁ na uppajjittha. Asaññasatte tattha purisindriyañca na uppajjittha manindriyañca na uppajjittha. 985 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjittha tattha purisindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. (Purisindriyamūlakaṁ.) 986 Yattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha tattha somanassindriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. 987 Yattha vā pana somanassindriyaṁ na uppajjittha tattha jīvitindriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 988 Yattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? Natthi. 989 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjittha tattha jīvitindriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 990 Yattha somanassindriyaṁ na uppajjittha tattha upekkhindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 991 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjittha tattha somanassindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 992 Yattha somanassindriyaṁ na uppajjittha tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 993 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjittha tattha somanassindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 994 Yattha upekkhindriyaṁ na uppajjittha tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 995 Yattha vā pana manindriyaṁ na 1632 --- ya10 2.1:995 uppajjittha tattha upekkhindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 996 Yattha saddhindriyaṁ na uppajjittha tattha paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 997 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjittha tattha saddhindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 998 Yattha paññindriyaṁ na uppajjittha tattha manindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 999 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjittha tattha paññindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. (Paññindriyamūlakaṁ.) 1000 10.2.1.2.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa tattha sotindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1001 Yassa vā pana yattha sotindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1002 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1003 Yassa vā pana yattha ghānindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? 1004 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjittha cakkhundriyañca na uppajjittha. 1005 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1006 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? 1007 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjittha cakkhundriyañca na uppajjittha. 1008 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjitthāti? 1009 Asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjittha jīvitindriyañca na uppajjittha. 1010 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1011 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1012 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1013 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjitthāti? 1014 Arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjittha upekkhindriyañca na uppajjittha. 1015 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1016 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? 1017 Arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjittha manindriyañca na uppajjittha. 1018 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 1019 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1020 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1021 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjitthāti? 1022 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjittha jīvitindriyañca na uppajjittha. 1023 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1024 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha 1633 --- ya10 2.1:1024 somanassindriyaṁ na uppajjitthāti? 1025 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjittha somanassindriyañca na uppajjittha. 1026 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1027 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjitthāti? 1028 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjittha upekkhindriyañca na uppajjittha. 1029 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1030 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? 1031 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjittha manindriyañca na uppajjittha. 1032 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 1033 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1034 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā …pe…. 1035 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjitthāti? 1036 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjittha jīvitindriyañca na uppajjittha. 1037 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1038 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjitthāti? 1039 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjittha somanassindriyañca na uppajjittha. 1040 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1041 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjitthāti? 1042 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjittha upekkhindriyañca na uppajjittha. 1043 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1044 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? 1045 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjittha manindriyañca na uppajjittha. 1046 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. (Purisindriyamūlakaṁ.) 1047 Yassa yattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1048 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjitthāti? 1049 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjittha jīvitindriyañca na uppajjittha. 1050 Yassa yattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha 1634 --- ya10 2.1:1050 upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1051 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjitthāti? 1052 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjittha jīvitindriyañca na uppajjittha. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 1053 Yassa yattha somanassindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? 1054 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjittha manindriyañca na uppajjittha. 1055 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 1056 Yassa yattha upekkhindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1057 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 1058 Yassa yattha saddhindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1059 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 1060 Yassa yattha paññindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha manindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 1061 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha paññindriyaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. (Paññindriyamūlakaṁ.) 1062 10.2.1.3. Anāgatavāra 10.2.1.3.1. Anulomapuggala Yassa cakkhundriyaṁ uppajjissati tassa sotindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1063 Yassa vā pana sotindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1064 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjissati tassa ghānindriyaṁ uppajjissatīti? 1065 Ye rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjissati. 1066 Yassa vā pana ghānindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1067 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjissati tassa itthindriyaṁ uppajjissatīti? 1068 Ye rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjissati. 1069 Yassa vā pana itthindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1070 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjissati tassa purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1071 Ye rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjissati. 1072 Yassa vā pana purisindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1073 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1074 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? 1075 Ye arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ jīvitindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjissati. 1076 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjissati tassa somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1077 Ye sacakkhukā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjissati. 1635 --- ya10 2.1:1078 1078 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1079 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjissati tassa upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1080 Ye sacakkhukā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjissati upekkhindriyañca uppajjissati. 1081 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? 1082 Ye arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ upekkhindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjissati. 1083 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjissati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1084 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? 1085 Ye arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ manindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjissati. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 1086 Yassa ghānindriyaṁ uppajjissati tassa itthindriyaṁ uppajjissatīti? 1087 Ye purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjissati. 1088 Yassa vā pana itthindriyaṁ uppajjissati tassa ghānindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1089 Yassa ghānindriyaṁ uppajjissati tassa purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1090 Yā itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ ghānindriyaṁ uppajjissati, no ca tāsaṁ purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjissati. 1091 Yassa vā pana purisindriyaṁ uppajjissati tassa ghānindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1092 Yassa ghānindriyaṁ uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1093 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa ghānindriyaṁ uppajjissatīti? 1094 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ jīvitindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjissati. 1095 Yassa ghānindriyaṁ uppajjissati tassa somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1096 Ye saghānakā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjissati. 1097 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjissati tassa ghānindriyaṁ uppajjissatīti? 1098 Ye rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ somanassindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjissati. 1099 Yassa ghānindriyaṁ uppajjissati tassa upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1100 Ye saghānakā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjissati upekkhindriyañca uppajjissati. 1101 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa ghānindriyaṁ uppajjissatīti? 1102 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ upekkhindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjissati. 1103 Yassa ghānindriyaṁ uppajjissati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1104 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa ghānindriyaṁ uppajjissatīti? 1105 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ manindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjissati. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 1106 Yassa itthindriyaṁ 1636 --- ya10 2.1:1106 uppajjissati tassa purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1107 Yā itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ itthindriyaṁ uppajjissati, no ca tāsaṁ purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ itthindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjissati. 1108 Yassa vā pana purisindriyaṁ uppajjissati tassa itthindriyaṁ uppajjissatīti? 1109 Ye purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ purisindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjissati. 1110 Yassa itthindriyaṁ uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1111 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa itthindriyaṁ uppajjissatīti? 1112 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ jīvitindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjissati. 1113 Yassa itthindriyaṁ uppajjissati tassa somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1114 Yā itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ itthindriyaṁ uppajjissati, no ca tāsaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ itthindriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjissati. 1115 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjissati tassa itthindriyaṁ uppajjissatīti? 1116 Ye rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ somanassindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjissati. 1117 Yassa itthindriyaṁ uppajjissati tassa upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1118 Yā itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ itthindriyaṁ uppajjissati, no ca tāsaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ itthindriyañca uppajjissati upekkhindriyañca uppajjissati. 1119 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa itthindriyaṁ uppajjissatīti? 1120 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ upekkhindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjissati. 1121 Yassa itthindriyaṁ uppajjissati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1122 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa itthindriyaṁ uppajjissatīti? 1123 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ manindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjissati. (Itthindriyamūlakaṁ.) 1124 Yassa purisindriyaṁ uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1125 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1126 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ jīvitindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjissati. 1127 Yassa purisindriyaṁ uppajjissati tassa somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1128 Ye purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ purisindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjissati. 1129 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjissati tassa purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1130 Ye 1637 --- ya10 2.1:1130 rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ somanassindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjissati. 1131 Yassa purisindriyaṁ uppajjissati tassa upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1132 Ye purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ purisindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjissati upekkhindriyañca uppajjissati. 1133 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1134 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ upekkhindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjissati. 1135 Yassa purisindriyaṁ uppajjissati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1136 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1137 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ manindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjissati. (Purisindriyamūlakaṁ.) 1138 Yassa jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1139 Yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ jīvitindriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjissati. 1140 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1141 Yassa jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1142 Yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ jīvitindriyañca uppajjissati upekkhindriyañca uppajjissati. 1143 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1144 Yassa jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1145 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 1146 Yassa somanassindriyaṁ uppajjissati tassa upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1147 Yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ somanassindriyañca uppajjissati upekkhindriyañca uppajjissati. 1148 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1149 Yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ upekkhindriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjissati. 1150 Yassa somanassindriyaṁ uppajjissati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1151 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1152 Yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ manindriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjissati. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 1153 Yassa upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1154 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1638 --- ya10 2.1:1155 1155 Yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ manindriyañca uppajjissati upekkhindriyañca uppajjissati. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 1156 Yassa saddhindriyaṁ uppajjissati tassa paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1157 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa saddhindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 1158 Yassa paññindriyaṁ uppajjissati tassa manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1159 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa paññindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. (Paññindriyamūlakaṁ.) 1160 10.2.1.3.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhundriyaṁ uppajjissati tattha sotindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1161 Yattha vā pana sotindriyaṁ uppajjissati tattha cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1162 Yattha cakkhundriyaṁ uppajjissati tattha ghānindriyaṁ uppajjissatīti? 1163 Rūpāvacare tattha cakkhundriyaṁ uppajjissati, no ca tattha ghānindriyaṁ uppajjissati. Kāmāvacare tattha cakkhundriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjissati. 1164 Yattha vā pana ghānindriyaṁ uppajjissati tattha cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1165 Yattha cakkhundriyaṁ uppajjissati tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1166 Rūpāvacare tattha cakkhundriyaṁ uppajjissati, no ca tattha purisindriyaṁ uppajjissati. Kāmāvacare tattha cakkhundriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjissati. 1167 Yattha vā pana purisindriyaṁ uppajjissati tattha cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1168 Yattha cakkhundriyaṁ uppajjissati tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1169 Yattha vā pana jīvitindriyaṁ uppajjissati tattha cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? 1170 Asaññasatte arūpe tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tattha cakkhundriyaṁ uppajjissati. Pañcavokāre tattha jīvitindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjissati. 1171 Yattha cakkhundriyaṁ uppajjissati tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1172 Yattha vā pana somanassindriyaṁ uppajjissati tattha cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1173 Yattha cakkhundriyaṁ uppajjissati tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1174 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tattha cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? 1175 Arūpe tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tattha cakkhundriyaṁ uppajjissati. Pañcavokāre tattha upekkhindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjissati. 1176 Yattha cakkhundriyaṁ uppajjissati tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1177 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjissati tattha cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? 1178 Arūpe tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tattha cakkhundriyaṁ uppajjissati. Pañcavokāre tattha manindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjissati. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 1179 Yattha ghānindriyaṁ uppajjissati tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1180 Yattha vā pana purisindriyaṁ uppajjissati tattha ghānindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1181 Yattha ghānindriyaṁ uppajjissati tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1182 Yattha vā pana jīvitindriyaṁ uppajjissati tattha ghānindriyaṁ uppajjissatīti? 1183 Rūpāvacare arūpāvacare tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tattha ghānindriyaṁ uppajjissati. Kāmāvacare tattha jīvitindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjissati. 1184 Yattha ghānindriyaṁ uppajjissati tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1185 Yattha vā pana somanassindriyaṁ uppajjissati tattha ghānindriyaṁ uppajjissatīti? 1186 Rūpāvacare tattha somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tattha ghānindriyaṁ uppajjissati. Kāmāvacare tattha somanassindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjissati. 1187 Yattha ghānindriyaṁ uppajjissati tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1188 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tattha ghānindriyaṁ uppajjissatīti? 1189 1639 --- ya10 2.1:1189 Rūpāvacare arūpāvacare tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tattha ghānindriyaṁ uppajjissati. Kāmāvacare tattha upekkhindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjissati. 1190 Yattha ghānindriyaṁ uppajjissati tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1191 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjissati tattha ghānindriyaṁ uppajjissatīti? 1192 Rūpāvacare arūpāvacare tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tattha ghānindriyaṁ uppajjissati. Kāmāvacare tattha manindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjissati. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 1193 Yattha itthindriyaṁ uppajjissati tattha purisindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1194 Yattha vā pana purisindriyaṁ uppajjissati tattha itthindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā …pe…. 1195 Yattha purisindriyaṁ uppajjissati tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1196 Yattha vā pana jīvitindriyaṁ uppajjissati tattha purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1197 Rūpāvacare arūpāvacare tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tattha purisindriyaṁ uppajjissati. Kāmāvacare tattha jīvitindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjissati. 1198 Yattha purisindriyaṁ uppajjissati tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1199 Yattha vā pana somanassindriyaṁ uppajjissati tattha purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1200 Rūpāvacare tattha somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tattha purisindriyaṁ uppajjissati. Kāmāvacare tattha somanassindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjissati. 1201 Yattha purisindriyaṁ uppajjissati tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1202 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tattha purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1203 Rūpāvacare arūpāvacare tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tattha purisindriyaṁ uppajjissati. Kāmāvacare tattha upekkhindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjissati. 1204 Yattha purisindriyaṁ uppajjissati tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1205 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjissati tattha purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1206 Rūpāvacare arūpāvacare tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tattha purisindriyaṁ uppajjissati. Kāmāvacare tattha manindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjissati. (Purisindriyamūlakaṁ.) 1207 Yattha jīvitindriyaṁ uppajjissati tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1208 Asaññasatte tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tattha somanassindriyaṁ uppajjissati. Catuvokāre pañcavokāre tattha jīvitindriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjissati. 1209 Yattha vā pana somanassindriyaṁ uppajjissati tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1210 Yattha jīvitindriyaṁ uppajjissati tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 1211 Asaññasatte tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tattha manindriyaṁ uppajjissati. Catuvokāre pañcavokāre tattha jīvitindriyañca uppajjissati manindriyañca uppajjissati. 1212 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjissati tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 1213 Yattha somanassindriyaṁ uppajjissati tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1214 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjissati tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 1215 Yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1216 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjissati tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 1217 Yattha saddhindriyaṁ uppajjissati tattha paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1218 Yattha vā pana manindriyaṁ uppajjissati tattha saddhindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 1219 Yattha paññindriyaṁ uppajjissati tattha manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1220 Yattha vā pana manindriyaṁ 1640 --- ya10 2.1:1220 uppajjissati tattha paññindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. (Paññindriyamūlakaṁ.) 1221 10.2.1.3.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjissati tassa tattha sotindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1222 Yassa vā pana yattha sotindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1223 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjissatīti? 1224 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjissati. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjissati. 1225 Yassa vā pana yattha ghānindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1226 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjissatīti? 1227 Rūpāvacarānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjissati. 1228 Yassa vā pana yattha itthindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1229 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1230 Rūpāvacarānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjissati. 1231 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1232 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1233 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? 1234 Asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjissati. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjissati. 1235 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1236 Ye sacakkhukā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjissati. 1237 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1238 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjissati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1239 Ye sacakkhukā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjissati upekkhindriyañca uppajjissati. 1240 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? 1241 Arūpānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjissati. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjissati. 1242 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1243 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjissatīti? 1244 Arūpānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjissati. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjissati. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 1245 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjissatīti? 1246 Ye purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjissati itthindriyañca 1641 --- ya10 2.1:1246 uppajjissati. 1247 Yassa vā pana yattha itthindriyaṁ uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1248 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1249 Yā itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjissati, no ca tāsaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjissati. 1250 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1251 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1252 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjissatīti? 1253 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjissati. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjissati. 1254 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1255 Ye saghānakā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjissati. 1256 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjissatīti? 1257 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjissati. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjissati. 1258 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjissati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1259 Ye saghānakā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjissati upekkhindriyañca uppajjissati. 1260 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjissatīti? 1261 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjissati. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjissati. 1262 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1263 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjissatīti? 1264 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjissati. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjissati. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 1265 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1266 Yā itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjissati, no ca tāsaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjissati. 1267 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjissatīti? 1268 Ye purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjissati. 1269 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1270 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjissatīti? 1271 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca 1642 --- ya10 2.1:1271 uppajjissati itthindriyañca uppajjissati. 1272 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1273 Yā itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjissati, no ca tāsaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca uppajjissati. Somanassindriyañca uppajjissati. 1274 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjissatīti? 1275 Rūpāvacarānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjissati. 1276 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjissati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1277 Yā itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjissati, no ca tāsaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca uppajjissati upekkhindriyañca uppajjissati. 1278 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjissatīti? 1279 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjissati. 1280 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1281 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjissatīti? 1282 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjissati. (Itthindriyamūlakaṁ.) 1283 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1284 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1285 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjissati. 1286 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1287 Ye purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjissati. 1288 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1289 Rūpāvacarānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjissati. 1290 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjissati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1291 Ye purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjissati upekkhindriyañca uppajjissati. 1292 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ 1643 --- ya10 2.1:1292 uppajjissatīti? 1293 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjissati. 1294 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1295 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1296 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjissati. (Purisindriyamūlakaṁ.) 1297 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1298 Yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati asaññasattānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjissati. 1299 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1300 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1301 Yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati asaññasattānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjissati upekkhindriyañca uppajjissati. 1302 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1303 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 1304 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati. Catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjissati manindriyañca uppajjissati. 1305 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 1306 Yassa yattha somanassindriyaṁ uppajjissati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1307 Yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjissati upekkhindriyañca uppajjissati. 1308 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1309 Yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjissati. 1310 Yassa yattha somanassindriyaṁ uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1311 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1312 Yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjissati. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 1313 Yassa yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1314 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1644 --- ya10 2.1:1315 1315 Yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati upekkhindriyañca uppajjissati. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 1316 Yassa yattha saddhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1317 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 1318 Yassa yattha paññindriyaṁ uppajjissati tassa tattha manindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 1319 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha paññindriyaṁ uppajjissatīti? Āmantā. (Paññindriyamūlakaṁ.) 1320 10.2.1.3.4. Paccanīkapuggala Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjissati tassa sotindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1321 Yassa vā pana sotindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1322 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjissati tassa ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1323 Yassa vā pana ghānindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? 1324 Ye rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjissati. 1325 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjissati tassa itthindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1326 Yassa vā pana itthindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? 1327 Ye rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ itthindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjissati. 1328 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjissati tassa purisindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1329 Yassa vā pana purisindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? 1330 Ye rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ purisindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjissati. 1331 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 1332 Ye arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjissati jīvitindriyañca na uppajjissati. 1333 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1334 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjissati tassa somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1335 Yassa vā pana somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? 1336 Ye sacakkhukā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ somanassindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjissati. 1337 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjissati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 1338 Ye arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjissati upekkhindriyañca na uppajjissati. 1339 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? 1340 Ye sacakkhukā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na 1645 --- ya10 2.1:1340 uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjissati. 1341 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjissati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 1342 Ye arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjissati manindriyañca na uppajjissati. 1343 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 1344 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjissati tassa itthindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1345 Yassa vā pana itthindriyaṁ na uppajjissati tassa ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? 1346 Ye purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ itthindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjissati. 1347 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjissati tassa purisindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1348 Yassa vā pana purisindriyaṁ na uppajjissati tassa ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? 1349 Yā itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tāsaṁ ghānindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ purisindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjissati. 1350 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 1351 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ ghānindriyañca na uppajjissati jīvitindriyañca na uppajjissati. 1352 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1353 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjissati tassa somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 1354 Ye rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ na upapajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānindriyañca na uppajjissati somanassindriyañca na uppajjissati. 1355 Yassa vā pana somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? 1356 Ye saghānakā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ somanassindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjissati. 1357 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjissati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 1358 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca somanassena rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānindriyañca na uppajjissati upekkhindriyañca na uppajjissati. 1359 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? 1360 Ye saghānakā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca somanassena rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjissati. 1361 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjissati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 1362 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ ghānindriyañca na uppajjissati manindriyañca na uppajjissati. 1363 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 1364 1646 --- ya10 2.1:1364 Yassa itthindriyaṁ na uppajjissati tassa purisindriyaṁ na uppajjissatīti? 1365 Ye purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ itthindriyañca na uppajjissati purisindriyañca na uppajjissati. 1366 Yassa vā pana purisindriyaṁ na uppajjissati tassa itthindriyaṁ na uppajjissatīti? 1367 Yā itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tāsaṁ itthindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ purisindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjissati. 1368 Yassa itthindriyaṁ na uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 1369 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ itthindriyañca na uppajjissati jīvitindriyañca na uppajjissati. 1370 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa itthindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1371 Yassa itthindriyaṁ na uppajjissati tassa somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 1372 Ye rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ itthindriyañca na uppajjissati somanassindriyañca na uppajjissati. 1373 Yassa vā pana somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa itthindriyaṁ na uppajjissatīti? 1374 Yā itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tāsaṁ itthindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ somanassindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjissati. 1375 Yassa itthindriyaṁ na uppajjissati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 1376 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ itthindriyañca na uppajjissati upekkhindriyañca na uppajjissati. 1377 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa itthindriyaṁ na uppajjissatīti? 1378 Yā itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tāsaṁ itthindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjissati. 1379 Yassa itthindriyaṁ na uppajjissati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 1380 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ itthindriyañca na uppajjissati manindriyañca na uppajjissati. 1381 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa itthindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Itthindriyamūlakaṁ.) 1382 Yassa purisindriyaṁ na uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 1647 --- ya10 2.1:1383 1383 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ purisindriyañca na uppajjissati jīvitindriyañca na uppajjissati. 1384 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa purisindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1385 Yassa purisindriyaṁ na uppajjissati tassa somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 1386 Ye rūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ purisindriyañca na uppajjissati somanassindriyañca na uppajjissati. 1387 Yassa vā pana somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa purisindriyaṁ na uppajjissatīti? 1388 Ye purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ somanassindriyañca na uppajjissati purisindriyañca na uppajjissati. 1389 Yassa purisindriyaṁ na uppajjissati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 1390 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ purisindriyañca na uppajjissati upekkhindriyañca na uppajjissati. 1391 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa purisindriyaṁ na uppajjissatīti? 1392 Ye purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjissati purisindriyañca na uppajjissati. 1393 Yassa purisindriyaṁ na uppajjissati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 1394 Ye rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ purisindriyañca na uppajjissati manindriyañca na uppajjissati. 1395 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa purisindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Purisindriyamūlakaṁ.) 1396 Yassa jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1397 Yassa vā pana somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 1398 Yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ somanassindriyañca na uppajjissati jīvitindriyañca na uppajjissati. 1399 Yassa jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1400 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 1401 Yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjissati jīvitindriyañca 1648 --- ya10 2.1:1401 na uppajjissati. 1402 Yassa jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1403 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 1404 Yassa somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 1405 Yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ somanassindriyañca na uppajjissati upekkhindriyañca na uppajjissati. 1406 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 1407 Yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjissati somanassindriyañca na uppajjissati. 1408 Yassa somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 1409 Yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ somanassindriyañca na uppajjissati manindriyañca na uppajjissati. 1410 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 1411 Yassa upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 1412 Yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjissati manindriyañca na uppajjissati. 1413 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 1414 Yassa saddhindriyaṁ na uppajjissati tassa paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1415 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa saddhindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 1416 Yassa paññindriyaṁ na uppajjissati tassa manindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1417 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa paññindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Paññindriyamūlakaṁ.) 1418 10.2.1.3.5. Paccanīkaokāsa Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati tattha sotindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1419 Yattha vā pana sotindriyaṁ na uppajjissati tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1420 Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati tattha ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1421 Yattha vā pana ghānindriyaṁ na uppajjissati tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? 1422 Rūpāvacare tattha ghānindriyaṁ na uppajjissati, no ca tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati. Asaññasatte arūpe tattha ghānindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjissati. 1423 Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1424 Yattha vā pana purisindriyaṁ na uppajjissati tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? 1425 Rūpāvacare tattha purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati. Asaññasatte arūpe tattha purisindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjissati. 1426 Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? Uppajjissati. 1427 Yattha vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjissati tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? Natthi. 1428 Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1429 Yattha vā pana somanassindriyaṁ na uppajjissati tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1430 Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 1431 Arūpe tattha 1649 --- ya10 2.1:1431 cakkhundriyaṁ na uppajjissati, no ca tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Asaññasatte tattha cakkhundriyañca na uppajjissati upekkhindriyañca na uppajjissati. 1432 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjissati tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1433 Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 1434 Arūpe tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati, no ca tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Asaññasatte tattha cakkhundriyañca na uppajjissati manindriyañca na uppajjissati. 1435 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 1436 Yattha ghānindriyaṁ na uppajjissati tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1437 Yattha vā pana purisindriyaṁ na uppajjissati tattha ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1438 Yattha ghānindriyaṁ na uppajjissati tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? Uppajjissati. 1439 Yattha vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjissati tattha ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? Natthi. 1440 Yattha ghānindriyaṁ na uppajjissati tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 1441 Rūpāvacare tattha ghānindriyaṁ na uppajjissati, no ca tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati. Asaññasatte arūpe tattha ghānindriyañca na uppajjissati somanassindriyañca na uppajjissati. 1442 Yattha vā pana somanassindriyaṁ na uppajjissati tattha ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1443 Yattha ghānindriyaṁ na uppajjissati tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 1444 Rūpāvacare arūpāvacare tattha ghānindriyaṁ na uppajjissati no ca tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Asaññasatte tattha ghānindriyañca na uppajjissati upekkhindriyañca na uppajjissati. 1445 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjissati tattha ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1446 Yattha ghānindriyaṁ na uppajjissati tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 1447 Rūpāvacare arūpāvacare tattha ghānindriyaṁ na uppajjissati, no ca tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Asaññasatte tattha ghānindriyañca na uppajjissati manindriyañca na uppajjissati. 1448 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tattha ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 1449 Yattha itthindriyaṁ na uppajjissati tattha purisindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1450 Yattha vā pana purisindriyaṁ na uppajjissati tattha itthindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā …pe…. 1451 Yattha purisindriyaṁ na uppajjissati tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? Uppajjissati. 1452 Yattha vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjissati tattha purisindriyaṁ na uppajjissatīti? Natthi. 1453 Yattha purisindriyaṁ na uppajjissati tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 1454 Rūpāvacare tattha purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati. Asaññasatte arūpe tattha purisindriyañca na uppajjissati somanassindriyañca na uppajjissati. 1455 Yattha vā pana somanassindriyaṁ na uppajjissati tattha purisindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1456 Yattha purisindriyaṁ na uppajjissati tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 1457 Rūpāvacare arūpāvacare tattha purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Asaññasatte tattha purisindriyañca na uppajjissati upekkhindriyañca na uppajjissati. 1458 Yattha vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjissati tattha purisindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1459 Yattha purisindriyaṁ na uppajjissati tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 1460 Rūpāvacare arūpāvacare tattha purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Asaññasatte tattha purisindriyañca na uppajjissati manindriyañca na uppajjissati. 1461 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tattha purisindriyaṁ na uppajjissatīti? 1650 --- ya10 2.1:1461 Āmantā. (Purisindriyamūlakaṁ.) 1462 Yattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? Natthi. 1463 Yattha vā pana somanassindriyaṁ na uppajjissati tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? Uppajjissati. 1464 Yattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? Natthi. 1465 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? Uppajjissati. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 1466 Yattha somanassindriyaṁ na uppajjissati tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1467 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 1468 Yattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1469 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 1470 Yattha saddhindriyaṁ na uppajjissati tattha paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1471 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tattha saddhindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 1472 Yattha paññindriyaṁ na uppajjissati tattha manindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1473 Yattha vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tattha paññindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Paññindriyamūlakaṁ.) 1474 10.2.1.3.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati tassa tattha sotindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1475 Yassa vā pana yattha sotindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1476 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1477 Yassa vā pana yattha ghānindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? 1478 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjissati. 1479 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1480 Yassa vā pana yattha itthindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? 1481 Rūpāvacarānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjissati. 1482 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1483 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? 1484 Rūpāvacarānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjissati. 1485 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 1486 Asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjissati jīvitindriyañca na uppajjissati. 1487 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1488 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1489 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? 1490 Ye sacakkhukā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha 1651 --- ya10 2.1:1490 somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjissati. 1491 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 1492 Arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjissati upekkhindriyañca na uppajjissati. 1493 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? 1494 Ye sacakkhukā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjissati. 1495 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 1496 Arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjissati manindriyañca na uppajjissati. 1497 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 1498 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1499 Yassa vā pana yattha itthindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? 1500 Ye purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjissati. 1501 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1502 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? 1503 Yā itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tāsaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjissati. 1504 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 1505 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjissati jīvitindriyañca na uppajjissati. 1506 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1507 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 1508 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjissati somanassindriyañca na uppajjissati. 1509 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? 1510 Ye saghānakā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjissati. 1511 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 1512 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ 1652 --- ya10 2.1:1512 tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjissati upekkhindriyañca na uppajjissati. 1513 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? 1514 Ye saghānakā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjissati. 1515 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 1516 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjissati manindriyañca na uppajjissati. 1517 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 1518 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjissatīti? 1519 Ye purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjissati purisindriyañca na uppajjissati. 1520 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjissatīti? 1521 Yā itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tāsaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjissati. 1522 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 1523 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjissati jīvitindriyañca na uppajjissati. 1524 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1525 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 1526 Rūpāvacarānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjissati somanassindriyañca na uppajjissati. 1527 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjissatīti? 1528 Yā itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tāsaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjissati. 1529 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 1530 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjissati upekkhindriyañca na uppajjissati. 1531 Yassa vā pana yattha 1653 --- ya10 2.1:1531 upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjissatīti? 1532 Yā itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tāsaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjissati. 1533 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 1534 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjissati manindriyañca na uppajjissati. 1535 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Itthindriyamūlakaṁ.) 1536 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 1537 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjissati jīvitindriyañca na uppajjissati. 1538 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1539 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 1540 Rūpāvacarānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjissati somanassindriyañca na uppajjissati. 1541 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjissatīti? 1542 Ye purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjissati purisindriyañca na uppajjissati. 1543 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 1544 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjissati upekkhindriyañca na uppajjissati. 1545 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjissatīti? 1546 Ye purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjissati purisindriyañca na uppajjissati. 1547 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 1548 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā 1654 --- ya10 2.1:1548 parinibbāyissanti tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjissati manindriyañca na uppajjissati. 1549 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Purisindriyamūlakaṁ.) 1550 Yassa yattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1551 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 1552 Yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati asaññasattānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjissati jīvitindriyañca na uppajjissati. 1553 Yassa yattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1554 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 1555 Yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjissati jīvitindriyañca na uppajjissati. 1556 Yassa yattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1557 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 1558 Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjissati jīvitindriyañca na uppajjissati. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 1559 Yassa yattha somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 1560 Yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjissati upekkhindriyañca na uppajjissati. 1561 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 1562 Yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjissati somanassindriyañca na uppajjissati. 1563 Yassa yattha somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 1564 Yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjissati manindriyañca na uppajjissati. 1565 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 1566 Yassa yattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 1567 Yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjissati manindriyañca na uppajjissati. 1568 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 1655 --- ya10 2.1:1568 Āmantā. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 1569 Yassa yattha saddhindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1570 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 1571 Yassa yattha paññindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha manindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 1572 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha paññindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. (Paññindriyamūlakaṁ.) 1573 10.2.1.4. Paccuppannātītavāra 10.2.1.4.1. Anulomapuggala Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa sotindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1574 Yassa vā pana sotindriyaṁ uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1575 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca uppajjati. 1576 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa ghānindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1577 Yassa vā pana ghānindriyaṁ uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1578 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca uppajjati. 1579 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1580 Yassa vā pana purisindriyaṁ uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1581 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca uppajjati. 1582 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1583 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1584 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca uppajjati. 1585 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa somanassindriyaṁ …pe… upekkhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1586 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1587 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca uppajjati. 1588 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1589 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1590 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca uppajjati. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 1591 Yassa ghānindriyaṁ uppajjati tassa itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1592 Yassa vā pana purisindriyaṁ uppajjittha tassa ghānindriyaṁ uppajjatīti? 1593 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjati. 1594 Yassa ghānindriyaṁ uppajjati tassa jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1595 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa ghānindriyaṁ uppajjatīti? 1596 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjati. 1597 Yassa ghānindriyaṁ uppajjati tassa somanassindriyaṁ …pe… upekkhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1598 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjittha tassa ghānindriyaṁ uppajjatīti? 1599 Sabbesaṁ cavantānaṁ 1656 --- ya10 2.1:1599 aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjati. 1600 Yassa ghānindriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1601 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjittha tassa ghānindriyaṁ uppajjatīti? 1602 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjati. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 1603 Yassa itthindriyaṁ uppajjati tassa purisindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1604 Yassa vā pana purisindriyaṁ uppajjittha tassa itthindriyaṁ uppajjatīti? 1605 Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ purisindriyañca uppajjittha itthindriyañca uppajjati. 1606 Yassa itthindriyaṁ uppajjati tassa jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1607 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa itthindriyaṁ uppajjatīti? 1608 Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ jīvitindriyañca uppajjittha itthindriyañca uppajjati. 1609 Yassa itthindriyaṁ uppajjati tassa somanassindriyaṁ …pe… upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1610 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjittha tassa itthindriyaṁ uppajjatīti? 1611 Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ manindriyañca uppajjittha itthindriyañca uppajjati. (Itthindriyamūlakaṁ.) 1612 Yassa purisindriyaṁ uppajjati tassa jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1613 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa purisindriyaṁ uppajjatīti? 1614 Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjati. 1615 Yassa purisindriyaṁ uppajjati tassa somanassindriyaṁ …pe… upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1616 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjittha tassa purisindriyaṁ uppajjatīti? 1617 Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjati. (Purisindriyamūlakaṁ.) 1618 Yassa jīvitindriyaṁ uppajjati tassa somanassindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1619 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjittha tassa jīvitindriyaṁ uppajjatīti? 1620 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ somanassindriyañca uppajjittha jīvitindriyañca uppajjati. 1621 Yassa jīvitindriyaṁ uppajjati tassa upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1622 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjittha tassa jīvitindriyaṁ uppajjatīti? 1623 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyañca uppajjittha jīvitindriyañca uppajjati. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 1624 Yassa somanassindriyaṁ uppajjati tassa upekkhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1625 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjittha tassa somanassindriyaṁ uppajjatīti? 1626 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjati. Somanassena 1657 --- ya10 2.1:1626 upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyañca uppajjittha somanassindriyañca uppajjati. 1627 Yassa somanassindriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1628 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjittha tassa somanassindriyaṁ uppajjatīti? 1629 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjati. Somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyañca uppajjittha somanassindriyañca uppajjati. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 1630 Yassa upekkhindriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1631 Yassa vā pana saddhindriyaṁ uppajjittha tassa upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 1632 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjati. Upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ saddhindriyañca uppajjittha upekkhindriyañca uppajjati. 1633 Yassa upekkhindriyaṁ uppajjati tassa paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1634 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjittha tassa upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 1635 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjati. Upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyañca uppajjittha upekkhindriyañca uppajjati. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 1636 Yassa saddhindriyaṁ uppajjati tassa paññindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1637 Yassa vā pana paññindriyaṁ uppajjittha tassa saddhindriyaṁ uppajjatīti? 1638 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe saddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ paññindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ paññindriyañca uppajjittha saddhindriyañca uppajjati. 1639 Yassa saddhindriyaṁ uppajjati tassa manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1640 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjittha tassa saddhindriyaṁ uppajjatīti? 1641 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe saddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyañca uppajjittha saddhindriyañca uppajjati. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 1642 Yassa paññindriyaṁ uppajjati tassa manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1643 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjittha tassa paññindriyaṁ uppajjatīti? 1644 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe ñāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ paññindriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyañca uppajjittha paññindriyañca uppajjati. (Paññindriyamūlakaṁ.) 1645 10.2.1.4.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tattha sotindriyaṁ uppajjitthāti? …pe…. 1646 10.2.1.4.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha sotindriyaṁ uppajjitthāti? 1647 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha sotindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati sotindriyañca uppajjittha. 1648 Yassa vā pana yattha sotindriyaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1649 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ 1658 --- ya10 2.1:1649 tattha sotindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca uppajjati. 1650 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? 1651 Rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjittha. Sacakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjittha. 1652 Yassa vā pana yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1653 Kāmāvacarā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca uppajjati. 1654 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ uppajjitthāti? 1655 Rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjittha. Sacakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjittha. 1656 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1657 Kāmāvacarā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca uppajjati. 1658 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? 1659 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati jīvitindriyañca uppajjittha. 1660 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1661 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca uppajjati. 1662 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjitthāti? 1663 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjittha. 1664 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1665 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca uppajjati. 1666 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjitthāti? 1667 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjittha. 1668 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1669 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca uppajjati. 1670 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ uppajjitthāti? 1671 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati saddhindriyañca uppajjittha. 1672 Yassa vā pana yattha saddhindriyaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1673 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ 1659 --- ya10 2.1:1673 tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca uppajjati. 1674 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? 1675 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati manindriyañca uppajjittha. 1676 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1677 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjittha cakkhundriyañca uppajjati. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 1678 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1679 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 1680 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjati. 1681 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1682 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 1683 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjati. 1684 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1685 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 1686 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjati. 1687 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1688 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 1689 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjati. 1690 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1691 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 1692 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjati. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 1693 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1694 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ uppajjittha tassa tattha itthindriyaṁ uppajjatīti? 1695 Kāmāvacarā cavantānaṁ na itthīnaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha purisindriyañca uppajjittha itthindriyañca uppajjati. 1696 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1697 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa tattha itthindriyaṁ uppajjatīti? 1698 Kāmāvacarā cavantānaṁ na itthīnaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ 1660 --- ya10 2.1:1698 rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjittha itthindriyañca uppajjati. 1699 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1700 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjittha tassa tattha itthindriyaṁ uppajjatīti? 1701 Kāmāvacarā cavantānaṁ na itthīnaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha somanassindriyañca uppajjittha itthindriyañca uppajjati. 1702 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1703 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjittha tassa tattha itthindriyaṁ uppajjatīti? 1704 Kāmāvacarā cavantānaṁ na itthīnaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha manindriyañca uppajjittha itthindriyañca uppajjati. (Itthindriyamūlakaṁ.) 1705 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1706 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 1707 Kāmāvacarā cavantānaṁ na purisānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjati. 1708 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1709 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 1710 Kāmāvacarā cavantānaṁ na purisānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjati. 1711 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1712 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 1713 Kāmāvacarā cavantānaṁ na purisānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjati. 1714 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1715 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 1716 Kāmāvacarā cavantānaṁ na purisānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjati. (Purisindriyamūlakaṁ.) 1717 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjitthāti? 1718 Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjittha. 1719 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? 1720 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati. Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjittha 1661 --- ya10 2.1:1720 jīvitindriyañca uppajjati. 1721 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjitthāti? 1722 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjittha. 1723 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? 1724 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati. Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjittha jīvitindriyañca uppajjati. 1725 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? 1726 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjittha. 1727 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? 1728 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati. Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyañca uppajjittha jīvitindriyañca uppajjati. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 1729 Yassa yattha somanassindriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 1730 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjatīti? 1731 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjati. Somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyañca uppajjittha somanassindriyañca uppajjati. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 1732 Yassa yattha upekkhindriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ uppajjitthāti? 1733 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjati saddhindriyañca uppajjittha. 1734 Yassa vā pana yattha saddhindriyaṁ uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 1735 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati. Upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha saddhindriyañca uppajjittha upekkhindriyañca uppajjati. 1736 Yassa yattha upekkhindriyaṁ uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjitthāti? 1737 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjittha. 1738 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 1739 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati. Upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyañca uppajjittha upekkhindriyañca uppajjati. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 1740 Yassa yattha saddhindriyaṁ uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ uppajjitthāti? 1741 1662 --- ya10 2.1:1741 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha saddhindriyañca uppajjati paññindriyañca uppajjittha. 1742 Yassa vā pana yattha paññindriyaṁ uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ uppajjatīti? 1743 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe saddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha paññindriyañca uppajjittha saddhindriyañca uppajjati. 1744 Yassa yattha saddhindriyaṁ uppajjati tassa tattha manindriyaṁ uppajjitthāti? 1745 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha saddhindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjittha. 1746 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ uppajjatīti? 1747 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe saddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyañca uppajjittha saddhindriyañca uppajjati. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 1748 Yassa yattha paññindriyaṁ uppajjati tassa tattha manindriyaṁ uppajjitthāti? 1749 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha paññindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjittha. 1750 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjittha tassa tattha paññindriyaṁ uppajjatīti? 1751 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe ñāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyañca uppajjittha paññindriyañca uppajjati. (Paññindriyamūlakaṁ.) 1752 10.2.1.4.4. Paccanīkapuggala Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa sotindriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 1753 Yassa vā pana sotindriyaṁ na uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? Natthi. 1754 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 1755 Yassa vā pana ghānindriyaṁ na uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? Natthi. 1756 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 1757 Yassa vā pana purisindriyaṁ na uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? Natthi. 1758 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 1759 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? Natthi. 1760 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa somanassindriyaṁ …pe… upekkhindriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 1761 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? Natthi. 1762 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 1763 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjittha tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? Natthi …pe…. 1764 Yassa paññindriyaṁ na uppajjati tassa manindriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 1765 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjittha tassa paññindriyaṁ na uppajjatīti? Natthi. 1766 10.2.1.4.5. Paccanīkaokāsa Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tattha sotindriyaṁ na uppajjitthāti? …pe…. 1767 10.2.1.4.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha sotindriyaṁ na uppajjitthāti? 1768 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ 1663 --- ya10 2.1:1768 upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha sotindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati sotindriyañca na uppajjittha. 1769 Yassa vā pana yattha sotindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 1770 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha sotindriyañca na uppajjittha cakkhundriyañca na uppajjati. 1771 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? 1772 Kāmāvacarā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha. Rūpāvacarā cavantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati ghānindriyañca na uppajjittha. 1773 Yassa vā pana yattha ghānindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 1774 Rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Rūpāvacarā cavantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjittha cakkhundriyañca na uppajjati. 1775 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ na uppajjitthāti? 1776 Kāmāvacarā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjittha. Rūpāvacarā cavantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjittha. 1777 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 1778 Rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Rūpāvacarā cavantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjittha cakkhundriyañca na uppajjati. 1779 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjitthāti? 1780 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjittha. 1781 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 1782 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca na uppajjittha cakkhundriyañca na uppajjati. 1783 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjitthāti? 1784 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati sotindriyañca na uppajjittha. 1785 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 1786 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjittha cakkhundriyañca na uppajjati. 1787 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjitthāti? 1788 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjittha. 1789 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjittha tassa 1664 --- ya10 2.1:1789 tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 1790 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjittha cakkhundriyañca na uppajjati. 1791 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? 1792 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjittha. 1793 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 1794 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Suddhāvāse parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjittha cakkhundriyañca na uppajjati. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 1795 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ na uppajjitthāti? 1796 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjittha. Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjittha. 1797 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 1798 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjitthāti? 1799 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjittha. 1800 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 1801 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjitthāti? 1802 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjittha. 1803 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 1804 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? 1805 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjittha. 1806 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 1807 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjitthāti? 1808 Kāmāvacarā cavantānaṁ na itthīnaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjittha. Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjittha. 1809 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 1810 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjitthāti? 1811 Kāmāvacarā cavantānaṁ na itthīnaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjittha. 1812 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha tassa 1665 --- ya10 2.1:1812 tattha itthindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 1813 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjitthāti? 1814 Kāmāvacarā cavantānaṁ na itthīnaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjittha. 1815 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 1816 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? 1817 Kāmāvacarā cavantānaṁ na itthīnaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjittha. 1818 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Itthindriyamūlakaṁ.) 1819 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjitthāti? 1820 Kāmāvacarā cavantānaṁ na purisānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjittha. 1821 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 1822 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjitthāti? 1823 Kāmāvacarā cavantānaṁ na purisānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjittha. 1824 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 1825 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? 1826 Kāmāvacarā cavantānaṁ na purisānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjittha. 1827 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Purisindriyamūlakaṁ.) 1828 Yassa yattha jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjitthāti? 1829 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjittha. 1830 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 1831 Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjittha jīvitindriyañca na uppajjati. 1832 Yassa yattha jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? 1833 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca na uppajjati manindriyañca 1666 --- ya10 2.1:1833 na uppajjittha. 1834 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 1835 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjati. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjittha jīvitindriyañca na uppajjati. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 1836 Yassa yattha somanassindriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? 1837 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjittha. 1838 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjatīti? Āmantā. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 1839 Yassa yattha upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ na uppajjitthāti? 1840 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjati saddhindriyañca na uppajjittha. 1841 Yassa vā pana yattha saddhindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 1842 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyañca na uppajjittha upekkhindriyañca na uppajjati. 1843 Yassa yattha upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? 1844 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjittha. 1845 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 1846 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjittha upekkhindriyañca na uppajjati. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 1847 Yassa yattha saddhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjitthāti? 1848 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe saddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjittha. 1849 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ na uppajjatīti? 1850 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjati. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjittha saddhindriyañca na uppajjati. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 1851 Yassa yattha paññindriyaṁ na uppajjati tassa tattha manindriyaṁ na uppajjitthāti? 1852 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe ñāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha paññindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjittha. 1853 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha paññindriyaṁ na uppajjatīti? 1854 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha 1667 --- ya10 2.1:1854 paññindriyaṁ na uppajjati. Suddhāvāsānaṁ upapatticittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjittha paññindriyañca na uppajjati. (Paññindriyamūlakaṁ.) 1855 10.2.1.5. Paccuppannānāgatavāra 10.2.1.5.1. Anulomapuggala Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa sotindriyaṁ uppajjissatīti? 1856 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ sotindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjati sotindriyañca uppajjissati. 1857 Yassa vā pana sotindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1858 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjati. 1859 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa ghānindriyaṁ uppajjissatīti? 1860 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjissati. 1861 Yassa vā pana ghānindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1862 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjati. 1863 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa itthindriyaṁ uppajjissatīti? 1864 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjissati. 1865 Yassa vā pana itthindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1866 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjati. 1867 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa purisindriyaṁ uppajjissatīti? (Sadisaṁ) 1868 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? 1869 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjati jīvitindriyañca uppajjissati. 1870 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1871 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjati. 1872 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1873 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca sacakkhukā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjissati. 1874 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1875 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjati. 1876 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1877 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca sacakkhukā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti 1668 --- ya10 2.1:1877 tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjissati. 1878 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1879 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjati. 1880 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 1881 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjati manindriyañca uppajjissati. 1882 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1883 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjati. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 1884 Yassa ghānindriyaṁ uppajjati tassa itthindriyaṁ uppajjissatīti? 1885 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjissati. 1886 Yassa vā pana itthindriyaṁ uppajjissati tassa ghānindriyaṁ uppajjatīti? 1887 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjati. 1888 Yassa ghānindriyaṁ uppajjati tassa purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1889 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjissati. 1890 Yassa vā pana purisindriyaṁ uppajjissati tassa ghānindriyaṁ uppajjatīti? 1891 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjati. 1892 Yassa ghānindriyaṁ uppajjati tassa jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? 1893 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjati jīvitindriyañca uppajjissati. 1894 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa ghānindriyaṁ uppajjatīti? 1895 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjati. 1896 Yassa ghānindriyaṁ uppajjati tassa somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1897 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca saghānakā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjissati. 1898 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjissati tassa ghānindriyaṁ uppajjatīti? 1899 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjati. 1900 Yassa 1669 --- ya10 2.1:1900 ghānindriyaṁ uppajjati tassa upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1901 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca saghānakā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjissati. 1902 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa ghānindriyaṁ uppajjatīti? 1903 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjati. 1904 Yassa ghānindriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 1905 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjissati. 1906 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa ghānindriyaṁ uppajjatīti? 1907 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjati. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 1908 Yassa itthindriyaṁ uppajjati tassa purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1909 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ yā ca itthiyo rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ purisindriyaṁ uppajjissati. Itarāsaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjissati. 1910 Yassa vā pana purisindriyaṁ uppajjissati tassa itthindriyaṁ uppajjatīti? 1911 Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ purisindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjati. 1912 Yassa itthindriyaṁ uppajjati tassa jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? 1913 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ jīvitindriyaṁ uppajjissati. Itarāsaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyañca uppajjati jīvitindriyañca uppajjissati. 1914 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa itthindriyaṁ uppajjatīti? 1915 Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ jīvitindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjati. 1916 Yassa itthindriyaṁ uppajjati tassa somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1917 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ yā ca itthiyo upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati. Itarāsaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjissati. 1918 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjissati tassa itthindriyaṁ uppajjatīti? 1919 Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ somanassindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjati. 1920 Yassa itthindriyaṁ uppajjati tassa upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1921 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ yā ca itthiyo somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itarāsaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjissati. 1922 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa itthindriyaṁ uppajjatīti? 1923 Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ upekkhindriyañca uppajjissati 1670 --- ya10 2.1:1923 itthindriyañca uppajjati. 1924 Yassa itthindriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 1925 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ manindriyaṁ uppajjissati. Itarāsaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ itthindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjissati. 1926 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa itthindriyaṁ uppajjatīti? 1927 Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ manindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjati. (Itthindriyamūlakaṁ.) 1928 Yassa purisindriyaṁ uppajjati tassa jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? 1929 Pacchimabhavikānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjati jīvitindriyañca uppajjissati. 1930 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa purisindriyaṁ uppajjatīti? 1931 Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjati. 1932 Yassa purisindriyaṁ uppajjati tassa somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1933 Pacchimabhavikānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ ye ca purisā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjissati. 1934 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjissati, tassa purisindriyaṁ uppajjatīti? 1935 Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjati. 1936 Yassa purisindriyaṁ uppajjati tassa upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1937 Pacchimabhavikānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ ye ca purisā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjissati. 1938 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa purisindriyaṁ uppajjatīti? 1939 Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjati. 1940 Yassa purisindriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 1941 Pacchimabhavikānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjissati. 1942 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa purisindriyaṁ uppajjatīti? 1943 Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjati. (Purisindriyamūlakaṁ.) 1944 Yassa jīvitindriyaṁ uppajjati tassa somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1945 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjissati. 1946 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ uppajjatīti? 1947 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa 1671 --- ya10 2.1:1947 uppādakkhaṇe tesaṁ somanassindriyañca uppajjissati jīvitindriyañca uppajjati. 1948 Yassa jīvitindriyaṁ uppajjati tassa upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1949 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjissati. 1950 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ uppajjatīti? 1951 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyañca uppajjissati jīvitindriyañca uppajjati. 1952 Yassa jīvitindriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 1953 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjissati. 1954 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ uppajjatīti? 1955 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjati. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyañca uppajjissati jīvitindriyañca uppajjati. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 1956 Yassa somanassindriyaṁ uppajjati tassa upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 1957 Somanassasampayuttapacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ somanassindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjissati. 1958 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa somanassindriyaṁ uppajjatīti? 1959 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjati. Somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjati. 1960 Yassa somanassindriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 1961 Somanassasampayuttapacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ somanassindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjissati. 1962 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa somanassindriyaṁ uppajjatīti? 1963 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjati. Somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjati. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 1964 Yassa upekkhindriyaṁ uppajjati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 1965 Upekkhāsampayuttapacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjissati. 1966 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 1967 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ 1672 --- ya10 2.1:1967 uppajjati. Upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyañca uppajjissati upekkhindriyañca uppajjati. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 1968 Yassa saddhindriyaṁ uppajjati tassa paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 1969 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ saddhindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjissati. 1970 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa saddhindriyaṁ uppajjatīti? 1971 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe saddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyañca uppajjissati saddhindriyañca uppajjati. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 1972 Yassa paññindriyaṁ uppajjati tassa manindriyaṁ uppajjissatīti? 1973 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ paññindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ paññindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjissati. 1974 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa paññindriyaṁ uppajjatīti? 1975 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe ñāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ paññindriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyañca uppajjissati paññindriyañca uppajjati. (Paññindriyamūlakaṁ.) 1976 10.2.1.5.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tattha sotindriyaṁ uppajjissatīti? …pe…. 1977 10.2.1.5.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha sotindriyaṁ uppajjissatīti? 1978 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha sotindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati sotindriyañca uppajjissati. 1979 Yassa vā pana yattha sotindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1980 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjati. 1981 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjissatīti? 1982 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati ghānindriyañca uppajjissati. 1983 Yassa vā pana yattha ghānindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1984 Kāmāvacarā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjati. 1985 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjissatīti? 1986 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjissati. 1987 Yassa vā pana yattha itthindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1988 Kāmāvacarā 1673 --- ya10 2.1:1988 cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjati. 1989 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjissatīti? 1990 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ upapajjantīnaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjissati. 1991 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1992 Kāmāvacarā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjati. 1993 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? 1994 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati jīvitindriyañca uppajjissati. 1995 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 1996 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjati. 1997 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 1998 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca sacakkhukā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjissati. 1999 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 2000 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjati. 2001 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 2002 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca sacakkhukā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjissati. 2003 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 2004 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjati. 2005 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2006 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjati manindriyañca uppajjissati. 2007 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjatīti? 2008 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no 1674 --- ya10 2.1:2008 ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjati. Sacakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati cakkhundriyañca uppajjati. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 2009 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjissatīti? 2010 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjati itthindriyañca uppajjissati. 2011 Yassa vā pana yattha itthindriyaṁ uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 2012 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjati. 2013 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjissatīti? 2014 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ upapajjantīnaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjissati. 2015 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 2016 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjati. 2017 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? 2018 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjati jīvitindriyañca uppajjissati. 2019 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 2020 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjati. 2021 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 2022 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca saghānakā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjissati. 2023 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 2024 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjati. 2025 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 2026 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca saghānakā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjissati. 2027 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 2028 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ 1675 --- ya10 2.1:2028 uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjati. 2029 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2030 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjissati. 2031 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjatīti? 2032 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjati. Saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjati. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 2033 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjissatīti? 2034 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjissati. Itarāsaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyañca uppajjati purisindriyañca uppajjissati. 2035 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjatīti? 2036 Kāmāvacarā cavantānaṁ na itthīnaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha purisindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjati. 2037 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? 2038 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati. Itarāsaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyañca uppajjati jīvitindriyañca uppajjissati. 2039 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjatīti? 2040 Kāmāvacarā cavantānaṁ na itthīnaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjati. 2041 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 2042 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ yā ca itthiyo upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati. Itarāsaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjissati. 2043 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjatīti? 2044 Kāmāvacarā cavantānaṁ na itthīnaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha somanassindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjati. 2045 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 2046 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ yā ca itthiyo somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itarāsaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjissati. 2047 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjatīti? 2048 Kāmāvacarā cavantānaṁ na itthīnaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha 1676 --- ya10 2.1:2048 upekkhindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjati. 2049 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2050 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati, no ca tāsaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati. Itarāsaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha itthindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjissati. 2051 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjatīti? 2052 Kāmāvacarā cavantānaṁ na itthīnaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjati. Itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha manindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjati. (Itthindriyamūlakaṁ.) 2053 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? 2054 Pacchimabhavikānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjati jīvitindriyañca uppajjissati. 2055 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 2056 Kāmāvacarā cavantānaṁ na purisānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjati. 2057 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 2058 Pacchimabhavikānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ ye ca purisā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjissati. 2059 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 2060 Kāmāvacarā cavantānaṁ na purisānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjati. 2061 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 2062 Pacchimabhavikānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ ye ca purisā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjissati. 2063 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 2064 Kāmāvacarā cavantānaṁ na purisānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjati. 2065 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2066 Pacchimabhavikānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjissati. 2067 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjatīti? 2068 Kāmāvacarā cavantānaṁ na purisānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjati. Purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjati. (Purisindriyamūlakaṁ.) 2069 Yassa yattha 1677 --- ya10 2.1:2069 jīvitindriyaṁ uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 2070 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjati somanassindriyañca uppajjissati. 2071 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? 2072 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati. Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjissati jīvitindriyañca uppajjati. 2073 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 2074 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjissati. 2075 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? 2076 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati. Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjissati jīvitindriyañca uppajjati. 2077 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2078 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjissati. 2079 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjatīti? 2080 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjati. Catuvokāraṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati jīvitindriyañca uppajjati. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 2081 Yassa yattha somanassindriyaṁ uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 2082 Somanassasampayuttapacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjati upekkhindriyañca uppajjissati. 2083 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjatīti? 2084 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjati. Somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjati. 2085 Yassa yattha somanassindriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2086 Somanassasampayuttapacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ somanassena upapajjantānaṁ pavatte 1678 --- ya10 2.1:2086 somanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjissati. 2087 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjatīti? 2088 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjati. Somanassena upapajjantānaṁ pavatte somanassasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjati. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 2089 Yassa yattha upekkhindriyaṁ uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2090 Upekkhāsampayuttapacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjissati. 2091 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjatīti? 2092 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjati. Upekkhāya upapajjantānaṁ pavatte upekkhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati upekkhindriyañca uppajjati. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 2093 Yassa yattha saddhindriyaṁ uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2094 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha saddhindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjissati. 2095 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ uppajjatīti? 2096 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe saddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjati. Sahetukānaṁ upapajjantānaṁ pavatte saddhāsampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati saddhindriyañca uppajjati. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 2097 Yassa yattha paññindriyaṁ uppajjati tassa tattha manindriyaṁ uppajjissatīti? 2098 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha paññindriyañca uppajjati manindriyañca uppajjissati. 2099 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha paññindriyaṁ uppajjatīti? 2100 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe ñāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjati. Ñāṇasampayuttānaṁ upapajjantānaṁ pavatte ñāṇasampayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati paññindriyañca uppajjati. (Paññindriyamūlakaṁ.) 2101 10.2.1.5.4. Paccanīkapuggala Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa sotindriyaṁ na uppajjissatīti? 2102 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ sotindriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjati sotindriyañca na uppajjissati. 2103 Yassa vā pana sotindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 2104 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ sotindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ sotindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjati. 2105 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? 2106 1679 --- ya10 2.1:2106 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjati ghānindriyañca na uppajjissati. 2107 Yassa vā pana ghānindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 2108 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjati. 2109 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa itthindriyaṁ na uppajjissatīti? 2110 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjati itthindriyañca na uppajjissati. 2111 Yassa vā pana itthindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 2112 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjissanti, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ itthindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjati. 2113 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa purisindriyaṁ na uppajjissatīti? 2114 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjissati. 2115 Yassa vā pana purisindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 2116 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ purisindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjati. 2117 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 2118 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjissati. 2119 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 2120 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ jīvitindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjati. 2121 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa 1680 --- ya10 2.1:2121 somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 2122 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjissati. 2123 Yassa vā pana somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 2124 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca sacakkhukā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ somanassindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjati. 2125 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 2126 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjissati. 2127 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 2128 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca sacakkhukā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ ye ca somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjati. 2129 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2130 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ cakkhundriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjissati. 2131 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 2132 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ cakkhundriyaṁ na uppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ manindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjati. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 2133 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjati tassa itthindriyaṁ na uppajjissatīti? 2134 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca na uppajjati itthindriyañca na uppajjissati. 2135 Yassa vā pana itthindriyaṁ na uppajjissati tassa ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 2136 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ itthindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjati. 2137 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjati tassa purisindriyaṁ na uppajjissatīti? 2138 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ na 1681 --- ya10 2.1:2138 uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjissati. 2139 Yassa vā pana purisindriyaṁ na uppajjissati tassa ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 2140 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ purisindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjati. 2141 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 2142 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ ghānindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjissati. 2143 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 2144 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ jīvitindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjati. 2145 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjati tassa somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 2146 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjissati. 2147 Yassa vā pana somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 2148 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca saghānakā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ somanassindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjati. 2149 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 2150 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ ghānindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjissati. 2151 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 2152 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca saghānakā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjati. 2153 Yassa ghānindriyaṁ na uppajjati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2154 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare 1682 --- ya10 2.1:2154 pacchimabhavikānaṁ tesaṁ ghānindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjissati. 2155 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 2156 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ manindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjati. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 2157 Yassa itthindriyaṁ na uppajjati tassa purisindriyaṁ na uppajjissatīti? 2158 Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ itthindriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjissati. 2159 Yassa vā pana purisindriyaṁ na uppajjissati tassa itthindriyaṁ na uppajjatīti? 2160 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ yā ca itthiyo rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tāsaṁ itthindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ purisindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjati. 2161 Yassa itthindriyaṁ na uppajjati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 2162 Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ itthindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjissati. 2163 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa itthindriyaṁ na uppajjatīti? 2164 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjissati, no ca tāsaṁ itthindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ jīvitindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjati. 2165 Yassa itthindriyaṁ na uppajjati tassa somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 2166 Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ itthindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjissati. 2167 Yassa vā pana somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa itthindriyaṁ na uppajjatīti? 2168 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ yā ca itthiyo upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tāsaṁ itthindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ somanassindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjati. 2169 Yassa itthindriyaṁ na uppajjati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 2170 Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjati no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ itthindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjissati. 2171 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa itthindriyaṁ na uppajjatīti? 2172 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ yā ca itthiyo somanassena 1683 --- ya10 2.1:2172 upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tāsaṁ itthindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjati. 2173 Yassa itthindriyaṁ na uppajjati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2174 Sabbesaṁ cavantānaṁ na itthīnaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ itthindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjissati. 2175 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa itthindriyaṁ na uppajjatīti? 2176 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tāsaṁ itthindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ manindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjati. (Itthindriyamūlakaṁ.) 2177 Yassa purisindriyaṁ na uppajjati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 2178 Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ purisindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjissati. 2179 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa purisindriyaṁ na uppajjatīti? 2180 Pacchimabhavikānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ jīvitindriyañca na uppajjissati purisindriyañca na uppajjati. 2181 Yassa purisindriyaṁ na uppajjati tassa somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 2182 Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ purisindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjissati. 2183 Yassa vā pana somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa purisindriyaṁ na uppajjatīti? 2184 Pacchimabhavikānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ ye ca purisā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati. 2185 Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ somanassindriyañca na uppajjissati purisindriyañca na uppajjati. 2186 Yassa purisindriyaṁ na uppajjati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 2187 Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ purisindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjissati. 2188 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa purisindriyaṁ na uppajjatīti? 2189 Pacchimabhavikānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ ye ca purisā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjissati purisindriyañca na uppajjati. 2190 Yassa purisindriyaṁ na uppajjati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2191 Sabbesaṁ cavantānaṁ na purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ 1684 --- ya10 2.1:2191 manindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ purisindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjissati. 2192 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa purisindriyaṁ na uppajjatīti? 2193 Pacchimabhavikānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ purisindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ manindriyañca na uppajjissati purisindriyañca na uppajjati. (Purisindriyamūlakaṁ.) 2194 Yassa jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 2195 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjissati. 2196 Yassa vā pana somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 2197 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ somanassindriyañca na uppajjissati jīvitindriyañca na uppajjati. 2198 Yassa jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 2199 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjissati. 2200 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 2201 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjissati jīvitindriyañca na uppajjati. 2202 Yassa jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2203 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ jīvitindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjissati. 2204 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 2205 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ na uppajjati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ manindriyañca na uppajjissati jīvitindriyañca na uppajjati. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 2206 Yassa somanassindriyaṁ na uppajjati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 2207 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Somanassasampayuttapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāsampayuttapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ somanassindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjissati. 2208 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa somanassindriyaṁ na uppajjatīti? 2209 Somanassasampayuttapacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ 1685 --- ya10 2.1:2209 somanassindriyaṁ na uppajjati. Somanassasampayuttapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāsampayuttapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjissati somanassindriyañca na uppajjati. 2210 Yassa somanassindriyaṁ na uppajjati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2211 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati. Somanassasampayuttapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāsampayuttapacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ somanassindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjissati. 2212 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa somanassindriyaṁ na uppajjatīti? 2213 Somanassasampayuttapacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ na uppajjati. Somanassasampayuttapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāsampayuttapacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ manindriyañca na uppajjissati somanassindriyañca na uppajjati. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 2214 Yassa upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2215 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati. Upekkhāsampayuttapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe somanassasampayuttapacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ upekkhindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjissati. 2216 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 2217 Upekkhāsampayuttapacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ na uppajjati. Upekkhāsampayuttapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe somanassasampayuttapacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ manindriyañca na uppajjissati upekkhindriyañca na uppajjati. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 2218 Yassa saddhindriyaṁ na uppajjati tassa paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2219 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe saddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ saddhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ saddhindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjissati. 2220 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa saddhindriyaṁ na uppajjatīti? 2221 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ saddhindriyaṁ na uppajjati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ manindriyañca na uppajjissati saddhindriyañca na uppajjati. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 2222 Yassa paññindriyaṁ na uppajjati tassa manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2223 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe ñāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ paññindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjissati. 2224 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa paññindriyaṁ na uppajjatīti? 2225 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ paññindriyaṁ na uppajjati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ manindriyañca na uppajjissati paññindriyañca na uppajjati. (Paññindriyamūlakaṁ.) 2226 10.2.1.5.5. Paccanīkaokāsa Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tattha sotindriyaṁ na uppajjissatīti? …pe…. 2227 10.2.1.5.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha sotindriyaṁ na uppajjissatīti? 2228 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca 1686 --- ya10 2.1:2228 tesaṁ tattha sotindriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati sotindriyañca na uppajjissati. 2229 Yassa vā pana yattha sotindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 2230 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha sotindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha sotindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjati. 2231 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? 2232 Kāmāvacarā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarā cavantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati ghānindriyañca na uppajjissati. 2233 Yassa vā pana yattha ghānindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 2234 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarā cavantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjati. 2235 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjissatīti? 2236 Kāmāvacarā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarā cavantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati itthindriyañca na uppajjissati. 2237 Yassa vā pana yattha itthindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 2238 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarā cavantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjati. 2239 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjissatīti? 2240 Kāmāvacarā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarā cavantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ cavantīnaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjissati. 2241 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 2242 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacaraṁ upapajjantānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ upapajjantīnaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarā cavantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ cavantīnaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjati. 2243 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 2244 Sabbesaṁ cavantānaṁ acakkhukānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na 1687 --- ya10 2.1:2244 uppajjati jīvitindriyañca na uppajjissati. 2245 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 2246 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjati. 2247 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 2248 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ ye ca sacakkhukā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjissati. 2249 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 2250 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca sacakkhukā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ ye ca sacakkhukā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjati. 2251 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 2252 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ ye ca sacakkhukā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjissati. 2253 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 2254 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ ye ca sacakkhukā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ ye ca sacakkhukā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjati. 2255 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2256 Pañcavokārā cavantānaṁ acakkhukānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjissati. 2257 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjatīti? 2258 Pacchimabhavikānaṁ pañcavokāraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjati. Pañcavokāre parinibbantānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjati. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 2259 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjissatīti? 2260 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjati itthindriyañca na uppajjissati. 2261 Yassa vā pana yattha itthindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 2262 1688 --- ya10 2.1:2262 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjati. 2263 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjissatīti? 2264 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ cavantīnaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjissati. 2265 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 2266 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ upapajjantīnaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ cavantīnaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjati. 2267 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 2268 Sabbesaṁ cavantānaṁ aghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjissati. 2269 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 2270 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjati. 2271 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 2272 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ ye ca upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjissati. 2273 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 2274 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca saghānakā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ ye ca upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjati. 2275 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 2276 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ ye ca somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjissati. 2277 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa 1689 --- ya10 2.1:2277 tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 2278 Pacchimabhavikānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ ye ca saghānakā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ ye ca somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjati. 2279 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2280 Kāmāvacarā cavantānaṁ aghānakānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjissati. 2281 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjatīti? 2282 Pacchimabhavikānaṁ saghānakānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjati. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 2283 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjissatīti? 2284 Kāmāvacarā cavantānaṁ na itthīnaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ cavantīnaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjati purisindriyañca na uppajjissati. 2285 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjatīti? 2286 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tāsaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tāsaṁ cavantīnaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjati. 2287 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 2288 Kāmāvacarā cavantānaṁ na itthīnaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjissati. 2289 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjatīti? 2290 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati, no ca tāsaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjati. 2291 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 2292 Kāmāvacarā cavantānaṁ na itthīnaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ yā ca itthiyo upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ cavantīnaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjissati. 2293 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjatīti? 2294 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ yā ca itthiyo upekkhāya 1690 --- ya10 2.1:2294 upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tāsaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ yā ca itthiyo upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ cavantīnaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjati. 2295 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 2296 Kāmāvacarā cavantānaṁ na itthīnaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ yā ca itthiyo somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ cavantīnaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjissati. 2297 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjatīti? 2298 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ yā ca itthiyo somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tāsaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ yā ca itthiyo somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tāsaṁ cavantīnaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjati. 2299 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2300 Kāmāvacarā cavantānaṁ na itthīnaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjissati. 2301 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjatīti? 2302 Pacchimabhavikānaṁ itthīnaṁ upapajjantīnaṁ tāsaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tāsaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjati. (Itthindriyamūlakaṁ.) 2303 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 2304 Kāmāvacarā cavantānaṁ na purisānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjati jīvitindriyañca na uppajjissati. 2305 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? 2306 Pacchimabhavikānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca na uppajjissati purisindriyañca na uppajjati. 2307 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 2308 Kāmāvacarā cavantānaṁ na purisānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ ye ca purisā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjissati. 2309 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? 2310 Pacchimabhavikānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ ye ca purisā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha 1691 --- ya10 2.1:2310 somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ ye ca purisā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjissati purisindriyañca na uppajjati. 2311 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 2312 Kāmāvacarā cavantānaṁ na purisānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ ye ca purisā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjissati. 2313 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? 2314 Pacchimabhavikānaṁ purisānaṁ uppajjantānaṁ ye ca purisā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ ye ca purisā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjissati purisindriyañca na uppajjati. 2315 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2316 Kāmāvacarā cavantānaṁ na purisānaṁ kāmāvacaraṁ upapajjantānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjissati. 2317 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjatīti? 2318 Pacchimabhavikānaṁ purisānaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjati. Kāmāvacare parinibbantānaṁ rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjissati purisindriyañca na uppajjati. (Purisindriyamūlakaṁ.) 2319 Yassa yattha jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 2320 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca na uppajjati somanassindriyañca na uppajjissati. 2321 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 2322 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjissati jīvitindriyañca na uppajjati. 2323 Yassa yattha jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 2324 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca na uppajjati 1692 --- ya10 2.1:2324 upekkhindriyañca na uppajjissati. 2325 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 2326 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjissati jīvitindriyañca na uppajjati. 2327 Yassa yattha jīvitindriyaṁ na uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2328 Catuvokārā pañcavokārā cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjissati. 2329 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjatīti? 2330 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe asaññasattaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattā cavantānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjissati jīvitindriyañca na uppajjati. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 2331 Yassa yattha somanassindriyaṁ na uppajjati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 2332 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Somanassasampayuttapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāsampayuttapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjati upekkhindriyañca na uppajjissati. 2333 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjatīti? 2334 Somanassasampayuttapacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati. Somanassasampayuttapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāsampayuttapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjissati somanassindriyañca na uppajjati. 2335 Yassa yattha somanassindriyaṁ na uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2336 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe somanassavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Somanassasampayuttapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāsampayuttapacchimacittasamaṅgīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjissati. 2337 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjatīti? 2338 Somanassasampayuttapacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjati. Somanassasampayuttapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāsampayuttapacchimacittasamaṅgīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjissati somanassindriyañca na uppajjati. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 2339 Yassa yattha upekkhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 1693 --- ya10 2.1:2340 2340 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe upekkhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Upekkhāsampayuttapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe somanassasampayuttapacchimacittasamaṅgīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjissati. 2341 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjatīti? 2342 Upekkhāsampayuttapacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjati. Upekkhāsampayuttapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe somanassasampayuttapacchimacittasamaṅgīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjissati upekkhindriyañca na uppajjati. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 2343 Yassa yattha saddhindriyaṁ na uppajjati tassa tattha paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2344 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe saddhāvippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjissati. 2345 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ na uppajjatīti? 2346 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjissati saddhindriyañca na uppajjati. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 2347 Yassa yattha paññindriyaṁ na uppajjati tassa tattha manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2348 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe ñāṇavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha paññindriyañca na uppajjati manindriyañca na uppajjissati. 2349 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha paññindriyaṁ na uppajjatīti? 2350 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjissati paññindriyañca na uppajjati. (Paññindriyamūlakaṁ.) 2351 10.2.1.6. Atītānāgatavāra 10.2.1.6.1. Anulomapuggala Yassa cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa sotindriyaṁ uppajjissatīti? 2352 Pacchimabhavikānaṁ ye ca arūpaṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ sotindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjittha sotindriyañca uppajjissati. 2353 Yassa vā pana sotindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2354 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa ghānindriyaṁ uppajjissatīti? 2355 Pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjissati. 2356 Yassa vā pana ghānindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2357 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa itthindriyaṁ uppajjissatīti? 2358 Pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjittha itthindriyañca uppajjissati. 2359 Yassa vā pana itthindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2360 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa purisindriyaṁ uppajjissatīti? 2361 Pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā 1694 --- ya10 2.1:2361 parinibbāyissanti tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjissati. 2362 Yassa vā pana purisindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2363 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? 2364 Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjittha jīvitindriyañca uppajjissati. 2365 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2366 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 2367 Pacchimabhavikānaṁ ye ca upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjittha somanassindriyañca uppajjissati. 2368 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2369 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 2370 Pacchimabhavikānaṁ ye ca somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjittha upekkhindriyañca uppajjissati. 2371 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2372 Yassa cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2373 Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cakkhundriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjissati. 2374 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 2375 Yassa ghānindriyaṁ uppajjittha tassa itthindriyaṁ uppajjissatīti? 2376 Pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjittha itthindriyañca uppajjissati. 2377 Yassa vā pana itthindriyaṁ uppajjissati tassa ghānindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2378 Yassa ghānindriyaṁ uppajjittha tassa purisindriyaṁ uppajjissatīti? 2379 Pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjissati. 2380 Yassa vā pana purisindriyaṁ uppajjissati tassa ghānindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2381 Yassa ghānindriyaṁ uppajjittha tassa jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? 2382 Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjittha jīvitindriyañca uppajjissati. 2383 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa ghānindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2384 Yassa ghānindriyaṁ uppajjittha tassa somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 2385 Pacchimabhavikānaṁ ye ca upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjittha somanassindriyañca uppajjissati. 2386 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjissati tassa ghānindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2387 Yassa ghānindriyaṁ uppajjittha tassa upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 2388 Pacchimabhavikānaṁ ye ca somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjittha upekkhindriyañca uppajjissati. 2389 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa ghānindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2390 Yassa ghānindriyaṁ uppajjittha tassa 1695 --- ya10 2.1:2390 saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2391 Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ ghānindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ ghānindriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjissati. 2392 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa ghānindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 2393 Yassa itthindriyaṁ uppajjittha tassa purisindriyaṁ uppajjissatīti? 2394 Pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ itthindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ itthindriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjissati. 2395 Yassa vā pana purisindriyaṁ uppajjissati tassa itthindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2396 Yassa itthindriyaṁ uppajjittha tassa jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? 2397 Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ itthindriyañca uppajjittha jīvitindriyañca uppajjissati. 2398 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa itthindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2399 Yassa itthindriyaṁ uppajjittha tassa somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 2400 Pacchimabhavikānaṁ ye ca upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ itthindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ itthindriyañca uppajjittha somanassindriyañca uppajjissati. 2401 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjissati tassa itthindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2402 Yassa itthindriyaṁ uppajjittha tassa upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 2403 Pacchimabhavikānaṁ ye ca somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ itthindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ itthindriyañca uppajjittha upekkhindriyañca uppajjissati. 2404 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa itthindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2405 Yassa itthindriyaṁ uppajjittha tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2406 Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ itthindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ itthindriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjissati. 2407 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa itthindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. (Itthindriyamūlakaṁ.) 2408 Yassa purisindriyaṁ uppajjittha tassa jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? 2409 Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjittha jīvitindriyañca uppajjissati. 2410 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa purisindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2411 Yassa purisindriyaṁ uppajjittha tassa somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 2412 Pacchimabhavikānaṁ ye ca upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ purisindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjittha somanassindriyañca uppajjissati. 2413 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjissati tassa purisindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2414 Yassa purisindriyaṁ uppajjittha tassa upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 2415 Pacchimabhavikānaṁ ye ca somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ purisindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjittha upekkhindriyañca uppajjissati. 2416 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa purisindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2417 Yassa purisindriyaṁ uppajjittha tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2418 Pacchimabhavikānaṁ tesaṁ purisindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ purisindriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjissati. 2419 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa purisindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. (Purisindriyamūlakaṁ.) 2420 Yassa jīvitindriyaṁ 1696 --- ya10 2.1:2420 uppajjittha tassa somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 2421 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ jīvitindriyañca uppajjittha somanassindriyañca uppajjissati. 2422 Yassa vā pana somanassindriyaṁ uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2423 Yassa jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 2424 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ jīvitindriyañca uppajjittha upekkhindriyañca uppajjissati. 2425 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2426 Yassa jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2427 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ jīvitindriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjissati. 2428 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 2429 Yassa somanassindriyaṁ uppajjittha tassa upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 2430 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ somanassindriyañca uppajjittha upekkhindriyañca uppajjissati. 2431 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa somanassindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2432 Yassa somanassindriyaṁ uppajjittha tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2433 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ somanassindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ somanassindriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjissati. 2434 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa somanassindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 2435 Yassa upekkhindriyaṁ uppajjittha tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2436 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ upekkhindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ upekkhindriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjissati. 2437 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa upekkhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 2438 Yassa saddhindriyaṁ uppajjittha tassa paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2439 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ saddhindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ saddhindriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjissati. 2440 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa saddhindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 2441 Yassa paññindriyaṁ uppajjittha tassa manindriyaṁ uppajjissatīti? 2442 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ paññindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ paññindriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjissati. 2443 Yassa vā pana manindriyaṁ uppajjissati tassa paññindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. (Paññindriyamūlakaṁ.) 2444 10.2.1.6.2. Anulomaokāsa Yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tattha sotindriyaṁ uppajjissatīti? …pe…. 2445 10.2.1.6.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa tattha sotindriyaṁ uppajjissatīti? 2446 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha sotindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjittha sotindriyañca uppajjissati. 2447 Yassa vā pana yattha sotindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2448 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ 1697 --- ya10 2.1:2448 uppajjissatīti? 2449 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjittha ghānindriyañca uppajjissati. 2450 Yassa vā pana yattha ghānindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2451 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa tattha itthindriyaṁ uppajjissatīti? 2452 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ rūpāvacarānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjittha itthindriyañca uppajjissati. 2453 Yassa vā pana yattha itthindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2454 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ uppajjissatīti? 2455 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ rūpāvacarānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjissati. 2456 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2457 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? 2458 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjittha jīvitindriyañca uppajjissati. 2459 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? 2460 Asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjittha. 2461 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 2462 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ ye ca sacakkhukā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjittha somanassindriyañca uppajjissati. 2463 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2464 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 2465 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ ye ca sacakkhukā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjittha upekkhindriyañca uppajjissati. 2466 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? 2467 Arūpānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjittha. 2468 Yassa yattha cakkhundriyaṁ uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2469 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjissati. 2470 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ uppajjitthāti? 2471 Arūpānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ uppajjittha. Pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati cakkhundriyañca uppajjittha. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 2472 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tassa tattha itthindriyaṁ uppajjissatīti? 2473 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca 1698 --- ya10 2.1:2473 purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjittha itthindriyañca uppajjissati. 2474 Yassa vā pana yattha itthindriyaṁ uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2475 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ uppajjissatīti? 2476 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjissati. 2477 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2478 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? 2479 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjittha jīvitindriyañca uppajjissati. 2480 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? 2481 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjittha. 2482 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 2483 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca saghānakā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjittha somanassindriyañca uppajjissati. 2484 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? 2485 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjittha. 2486 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 2487 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca saghānakā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjittha upekkhindriyañca uppajjissati. 2488 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? 2489 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjittha. 2490 Yassa yattha ghānindriyaṁ uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2491 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjissati. 2492 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ uppajjitthāti? 2493 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati ghānindriyañca uppajjittha. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 2494 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ uppajjissatīti? 2495 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca uppajjittha purisindriyañca uppajjissati. 2496 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ uppajjissati tassa 1699 --- ya10 2.1:2496 tattha itthindriyaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 2497 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? 2498 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca uppajjittha jīvitindriyañca uppajjissati. 2499 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjitthāti? 2500 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjittha. 2501 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 2502 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ yā ca itthiyo upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca uppajjittha somanassindriyañca uppajjissati. 2503 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjitthāti? 2504 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjittha. 2505 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 2506 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ yā ca itthiyo somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca uppajjittha upekkhindriyañca uppajjissati. 2507 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjitthāti? 2508 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjittha. 2509 Yassa yattha itthindriyaṁ uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2510 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjissati. 2511 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ uppajjitthāti? 2512 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati itthindriyañca uppajjittha. (Itthindriyamūlakaṁ.) 2513 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjissatīti? 2514 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjittha jīvitindriyañca uppajjissati. 2515 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjitthāti? 2516 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjittha. 2517 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 2518 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca purisā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjittha somanassindriyañca uppajjissati. 2519 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjitthāti? 2520 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha 1700 --- ya10 2.1:2520 somanassindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjittha. 2521 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 2522 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca purisā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjittha upekkhindriyañca uppajjissati. 2523 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjitthāti? 2524 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjittha. 2525 Yassa yattha purisindriyaṁ uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2526 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjissati. 2527 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ uppajjitthāti? 2528 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ uppajjittha. Kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati purisindriyañca uppajjittha. (Purisindriyamūlakaṁ.) 2529 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjissatīti? 2530 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā upekkhāsampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati asaññasattānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjittha somanassindriyañca uppajjissati. 2531 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? 2532 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjissati jīvitindriyañca uppajjittha. 2533 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 2534 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati asaññasattānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjittha upekkhindriyañca uppajjissati. 2535 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? 2536 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjissati jīvitindriyañca uppajjittha. 2537 Yassa yattha jīvitindriyaṁ uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2538 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjissati. 2539 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ uppajjitthāti? 2540 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati jīvitindriyañca uppajjittha. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 2541 Yassa yattha somanassindriyaṁ uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjissatīti? 2542 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ 1701 --- ya10 2.1:2542 catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjittha upekkhindriyañca uppajjissati. 2543 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjitthāti? 2544 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjittha. 2545 Yassa yattha somanassindriyaṁ uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2546 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjissati. 2547 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ uppajjitthāti? 2548 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati somanassindriyañca uppajjittha. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 2549 Yassa yattha upekkhindriyaṁ uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2550 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjissati. 2551 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha upekkhindriyaṁ uppajjitthāti? 2552 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati upekkhindriyañca uppajjittha. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 2553 Yassa yattha saddhindriyaṁ uppajjittha tassa tattha paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ uppajjissatīti? 2554 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjissati. 2555 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ uppajjitthāti? 2556 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati saddhindriyañca uppajjittha. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 2557 Yassa yattha paññindriyaṁ uppajjittha tassa tattha manindriyaṁ uppajjissatīti? 2558 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha paññindriyañca uppajjittha manindriyañca uppajjissati. 2559 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ uppajjissati tassa tattha paññindriyaṁ uppajjitthāti? 2560 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca uppajjissati paññindriyañca uppajjittha. (Paññindriyamūlakaṁ.) 2561 10.2.1.6.4. Paccanīkapuggala Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa sotindriyaṁ na uppajjissatīti? Natthi. 2562 Yassa vā pana sotindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 2563 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa ghānindriyaṁ …pe… itthindriyaṁ …pe… purisindriyaṁ na uppajjissatīti? Natthi. 2564 Yassa vā pana purisindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 2565 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? Natthi. 2566 Yassa vā pana jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 2567 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa 1702 --- ya10 2.1:2567 somanassindriyaṁ …pe… upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? Natthi. 2568 Yassa vā pana upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 2569 Yassa cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? Natthi. 2570 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 2571 Yassa ghānindriyaṁ …pe… itthindriyaṁ … purisindriyaṁ … jīvitindriyaṁ … somanassindriyaṁ … upekkhindriyaṁ … saddhindriyaṁ … paññindriyaṁ na uppajjittha tassa manindriyaṁ na uppajjissatīti? Natthi. 2572 Yassa vā pana manindriyaṁ na uppajjissati tassa paññindriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 2573 10.2.1.6.5. Paccanīkaokāsa Yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tattha sotindriyaṁ na uppajjissatīti? …pe…. 2574 10.2.1.6.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa tattha sotindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 2575 Yassa vā pana yattha sotindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? 2576 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha sotindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha sotindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjittha. 2577 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 2578 Yassa vā pana yattha ghānindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? 2579 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjittha. 2580 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 2581 Yassa vā pana yattha itthindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? 2582 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ rūpāvacarānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjittha. 2583 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 2584 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? 2585 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ rūpāvacarānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjittha. 2586 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 2587 Asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Suddhāvāsānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjittha jīvitindriyañca na uppajjissati. 2588 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? 2589 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjittha. 2590 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 2591 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? 2592 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ ye ca sacakkhukā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha 1703 --- ya10 2.1:2592 somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjittha. 2593 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 2594 Arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Suddhāvāsānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjittha upekkhindriyañca na uppajjissati. 2595 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? 2596 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ ye ca sacakkhukā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjittha. 2597 Yassa yattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2598 Arūpānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Suddhāvāsānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cakkhundriyañca na uppajjittha manindriyañca na uppajjissati. 2599 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha cakkhundriyaṁ na uppajjitthāti? 2600 Pañcavokāre pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha cakkhundriyaṁ na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ arūpe pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjissati cakkhundriyañca na uppajjittha. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 2601 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 2602 Yassa vā pana yattha itthindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? 2603 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca purisā eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha. Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjittha. 2604 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 2605 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? 2606 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha. Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjittha. 2607 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 2608 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjittha jīvitindriyañca na uppajjissati. 2609 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? 2610 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjittha. 2611 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 2612 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati. Rūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjittha somanassindriyañca na uppajjissati. 2613 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? 1704 --- ya10 2.1:2614 2614 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca saghānakā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha. Rūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjittha. 2615 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 2616 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjittha upekkhindriyañca na uppajjissati. 2617 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? 2618 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca saghānakā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjittha. 2619 Yassa yattha ghānindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2620 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha ghānindriyañca na uppajjittha manindriyañca na uppajjissati. 2621 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha ghānindriyaṁ na uppajjitthāti? 2622 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha ghānindriyaṁ na uppajjittha. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjissati ghānindriyañca na uppajjittha. (Ghānindriyamūlakaṁ.) 2623 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 2624 Yassa vā pana yattha purisindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjitthāti? 2625 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ yā ca itthiyo eteneva bhāvena katici bhave dassetvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjittha. Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjittha. 2626 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 2627 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjittha jīvitindriyañca na uppajjissati. 2628 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjitthāti? 2629 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjittha. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjittha. 2630 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 2631 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati. Rūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjittha somanassindriyañca na uppajjissati. 2632 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjitthāti? 2633 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ yā ca itthiyo upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjittha. Rūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjittha. 2634 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjittha 1705 --- ya10 2.1:2634 tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 2635 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjittha upekkhindriyañca na uppajjissati. 2636 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjitthāti? 2637 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ yā ca itthiyo somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjittha. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjittha. 2638 Yassa yattha itthindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2639 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha itthindriyañca na uppajjittha manindriyañca na uppajjissati. 2640 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha itthindriyaṁ na uppajjitthāti? 2641 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha itthindriyaṁ na uppajjittha. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjissati itthindriyañca na uppajjittha. (Itthindriyamūlakaṁ.) 2642 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissatīti? 2643 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjittha jīvitindriyañca na uppajjissati. 2644 Yassa vā pana yattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjitthāti? 2645 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjittha. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha jīvitindriyañca na uppajjissati purisindriyañca na uppajjittha. 2646 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? 2647 Rūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati. Rūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjittha somanassindriyañca na uppajjissati. 2648 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjitthāti? 2649 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca purisā upekkhāya upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjittha. Rūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ arūpānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjissati purisindriyañca na uppajjittha. 2650 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 2651 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjittha upekkhindriyañca na uppajjissati. 2652 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjitthāti? 2653 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca purisā somanassena upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjittha. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjissati purisindriyañca na uppajjittha. 2654 Yassa yattha purisindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2655 1706 --- ya10 2.1:2655 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha purisindriyañca na uppajjittha manindriyañca na uppajjissati. 2656 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha purisindriyaṁ na uppajjitthāti? 2657 Kāmāvacare pacchimabhavikānaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha purisindriyaṁ na uppajjittha. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjissati purisindriyañca na uppajjittha. (Purisindriyamūlakaṁ.) 2658 Yassa yattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjissatīti? Uppajjissati. 2659 Yassa vā pana yattha somanassindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 2660 Yassa yattha jīvitindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ …pe… saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? Uppajjissati. 2661 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha jīvitindriyaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. (Jīvitindriyamūlakaṁ.) 2662 Yassa yattha somanassindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissatīti? 2663 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjittha upekkhindriyañca na uppajjissati. 2664 Yassa vā pana yattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjitthāti? 2665 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā somanassasampayuttapacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjittha. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjissati somanassindriyañca na uppajjittha. 2666 Yassa yattha somanassindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2667 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha somanassindriyañca na uppajjittha manindriyañca na uppajjissati. 2668 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha somanassindriyaṁ na uppajjitthāti? 2669 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha somanassindriyaṁ na uppajjittha. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjissati somanassindriyañca na uppajjittha. (Somanassindriyamūlakaṁ.) 2670 Yassa yattha upekkhindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha saddhindriyaṁ …pe… paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2671 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha upekkhindriyañca na uppajjittha manindriyañca na uppajjissati. 2672 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha upekkhindriyaṁ na uppajjitthāti? 2673 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha upekkhindriyaṁ na uppajjittha. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjissati upekkhindriyañca na uppajjittha. (Upekkhindriyamūlakaṁ.) 2674 Yassa yattha saddhindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha paññindriyaṁ …pe… manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2675 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha saddhindriyañca na uppajjittha manindriyañca na uppajjissati. 2676 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha saddhindriyaṁ na uppajjitthāti? 2677 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha saddhindriyaṁ na uppajjittha. Asaññasattānaṁ 1707 --- ya10 2.1:2677 tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjissati saddhindriyañca na uppajjittha. (Saddhindriyamūlakaṁ.) 2678 Yassa yattha paññindriyaṁ na uppajjittha tassa tattha manindriyaṁ na uppajjissatīti? 2679 Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha paññindriyañca na uppajjittha manindriyañca na uppajjissati. 2680 Yassa vā pana yattha manindriyaṁ na uppajjissati tassa tattha paññindriyaṁ na uppajjitthāti? 2681 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha manindriyaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ tattha paññindriyaṁ na uppajjittha. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha manindriyañca na uppajjissati paññindriyañca na uppajjittha. (Paññindriyamūlakaṁ.) …pe…. 2682 Pavattivāro niṭṭhito. 0 10 Indriyayamaka 10.3 Pariññāvāra 10.3.6. Atītānāgatavāra |3.6| 10.3.6.1. Anuloma Yo cakkhundriyaṁ parijānittha so domanassindriyaṁ pajahissatīti? No. 2 Yo vā pana domanassindriyaṁ pajahissati so cakkhundriyaṁ parijānitthāti? No. 3 Yo cakkhundriyaṁ parijānittha so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessatīti? No. 4 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessati so cakkhundriyaṁ parijānitthāti? No. 5 Yo cakkhundriyaṁ parijānittha so aññindriyaṁ bhāvessatīti? No. 6 Yo vā pana aññindriyaṁ bhāvessati so cakkhundriyaṁ parijānitthāti? No. 7 Yo cakkhundriyaṁ parijānittha so aññātāvindriyaṁ sacchikarissatīti? No. 8 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarissati so cakkhundriyaṁ parijānitthāti? No. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 9 Yo domanassindriyaṁ pajahittha so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessatīti? No. 10 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessati so domanassindriyaṁ pajahitthāti? No. 11 Yo domanassindriyaṁ pajahittha so aññindriyaṁ bhāvessatīti? 12 Dve puggalā domanassindriyaṁ pajahittha, no ca aññindriyaṁ bhāvessanti. Anāgāmī domanassindriyañca pajahittha aññindriyañca bhāvessati. 13 Yo vā pana aññindriyaṁ bhāvessati so domanassindriyaṁ pajahitthāti? 14 Cha puggalā aññindriyaṁ bhāvessanti, no ca domanassindriyaṁ pajahittha. Anāgāmī aññindriyañca bhāvessati domanassindriyañca pajahittha. 15 Yo domanassindriyaṁ pajahittha so aññātāvindriyaṁ sacchikarissatīti? 16 Arahā domanassindriyaṁ pajahittha, no ca aññātāvindriyaṁ sacchikarissati. Dve puggalā domanassindriyañca pajahittha aññātāvindriyañca sacchikarissanti. 17 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarissati so domanassindriyaṁ pajahitthāti? 18 Cha puggalā aññātāvindriyaṁ sacchikarissanti, no ca domanassindriyaṁ pajahittha. Dve puggalā aññātāvindriyañca sacchikarissanti domanassindriyañca pajahittha. (Domanassindriyamūlakaṁ.) 19 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvittha so aññindriyaṁ bhāvessatīti? 20 Dve puggalā anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvittha, no ca aññindriyaṁ bhāvessanti. Pañca puggalā anaññātaññassāmītindriyañca bhāvittha aññindriyañca bhāvessanti. 21 Yo vā pana aññindriyaṁ bhāvessati. So anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvitthāti? 22 Dve puggalā aññindriyaṁ bhāvessanti no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvittha. Pañca puggalā aññindriyañca bhāvessanti anaññātaññassāmītindriyañca bhāvittha. 23 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvittha so aññātāvindriyaṁ sacchikarissatīti? 24 Arahā anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvittha, no ca aññātāvindriyaṁ sacchikarissati. Cha puggalā anaññātaññassāmītindriyañca bhāvittha aññātāvindriyañca sacchikarissanti. 25 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarissati so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvitthāti? 26 Dve puggalā aññātāvindriyaṁ sacchikarissanti, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvittha. Cha puggalā aññātāvindriyañca sacchikarissanti anaññātaññassāmītindriyañca bhāvittha. (Anaññātaññassāmītindriyamūlakaṁ.) 27 Yo aññindriyaṁ bhāvittha so aññātāvindriyaṁ sacchikarissatīti? No. 28 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarissati so aññindriyaṁ bhāvitthāti? No. (Aññindriyamūlakaṁ.) 29 10.3.6.2. Paccanīka Yo cakkhundriyaṁ na parijānittha so domanassindriyaṁ 1708 --- ya10 3.6:29 nappajahissatīti? 30 Pañca puggalā cakkhundriyaṁ na parijānittha, no ca domanassindriyaṁ nappajahissanti. Cattāro puggalā cakkhundriyañca na parijānittha domanassindriyañca nappajahissanti. 31 Yo vā pana domanassindriyaṁ nappajahissati so cakkhundriyaṁ na parijānitthāti? 32 Arahā domanassindriyaṁ nappajahissati, no ca cakkhundriyaṁ na parijānittha. Cattāro puggalā domanassindriyañca nappajahissanti cakkhundriyañca na parijānittha. 33 Yo cakkhundriyaṁ na parijānittha so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessatīti? 34 Ye puthujjanā maggaṁ paṭilabhissanti te cakkhundriyaṁ na parijānittha, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessanti. Aṭṭha puggalā cakkhundriyañca na parijānittha anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvessanti. 35 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessati so cakkhundriyaṁ na parijānitthāti? 36 Arahā anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessati, no ca cakkhundriyaṁ na parijānittha. Aṭṭha puggalā anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvessanti cakkhundriyañca na parijānittha. 37 Yo cakkhundriyaṁ na parijānittha so aññindriyaṁ na bhāvessatīti? 38 Satta puggalā cakkhundriyaṁ na parijānittha, no ca aññindriyaṁ na bhāvessanti. Dve puggalā cakkhundriyañca na parijānittha aññindriyañca na bhāvessanti. 39 Yo vā pana aññindriyaṁ na bhāvessati so cakkhundriyaṁ na parijānitthāti? 40 Arahā aññindriyaṁ na bhāvessati, no ca cakkhundriyaṁ na parijānittha. Dve puggalā aññindriyañca na bhāvessanti cakkhundriyañca na parijānittha. 41 Yo cakkhundriyaṁ na parijānittha so aññātāvindriyaṁ na sacchikarissatīti? 42 Aṭṭha puggalā cakkhundriyaṁ na parijānittha, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikarissanti. Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te cakkhundriyañca na parijānittha aññātāvindriyañca na sacchikarissanti. 43 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarissati so cakkhundriyaṁ na parijānitthāti? 44 Arahā aññātāvindriyaṁ na sacchikarissati, no ca cakkhundriyaṁ na parijānittha. Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te aññātāvindriyañca na sacchikarissanti cakkhundriyañca na parijānittha. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 45 Yo domanassindriyaṁ nappajahittha so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessatīti? 46 Ye puthujjanā maggaṁ paṭilabhissanti te domanassindriyaṁ nappajahittha, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessanti. Cha puggalā domanassindriyañca nappajahittha anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvessanti. 47 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessati so domanassindriyaṁ nappajahitthāti? 48 Tayo puggalā anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessanti, no ca domanassindriyaṁ nappajahittha. Cha puggalā anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvessanti domanassindriyañca nappajahittha. 49 Yo domanassindriyaṁ nappajahittha so aññindriyaṁ na bhāvessatīti? 50 Cha puggalā domanassindriyaṁ nappajahittha, no ca aññindriyaṁ na bhāvessanti. Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te domanassindriyañca nappajahittha aññindriyañca na bhāvessanti. 51 Yo vā pana aññindriyaṁ na bhāvessati so domanassindriyaṁ nappajahitthāti? 52 Dve puggalā aññindriyaṁ na bhāvessanti, no ca domanassindriyaṁ nappajahittha. Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te aññindriyañca na bhāvessanti domanassindriyañca nappajahittha. 53 Yo domanassindriyaṁ nappajahittha so aññātāvindriyaṁ na sacchikarissatīti? 54 Cha puggalā domanassindriyaṁ nappajahittha, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikarissanti. Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te domanassindriyañca nappajahittha aññātāvindriyañca na sacchikarissanti. 55 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarissati so domanassindriyaṁ nappajahitthāti? 56 Arahā aññātāvindriyaṁ na sacchikarissati, no ca domanassindriyaṁ nappajahittha. Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te aññātāvindriyañca na sacchikarissanti domanassindriyañca nappajahittha. (Domanassindriyamūlakaṁ.) 57 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvittha so 1709 --- ya10 3.6:57 aññindriyaṁ na bhāvessatīti? 58 Dve puggalā anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvittha, no ca aññindriyaṁ na bhāvessanti. Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvittha aññindriyañca na bhāvessanti. 59 Yo vā pana aññindriyaṁ na bhāvessati so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvitthāti? 60 Dve puggalā aññindriyaṁ na bhāvessanti, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvittha. Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te aññindriyañca na bhāvessanti anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvittha. 61 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvittha so aññātāvindriyaṁ na sacchikarissatīti? 62 Dve puggalā anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvittha, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikarissanti. Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvittha aññātāvindriyañca na sacchikarissanti. 63 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarissati so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvitthāti? 64 Arahā aññātāvindriyaṁ na sacchikarissati, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvittha. Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te aññātāvindriyañca na sacchikarissanti anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvittha. (Anaññātaññassāmītindriyamūlakaṁ.) 65 Yo aññindriyaṁ na bhāvittha so aññātāvindriyaṁ na sacchikarissatīti? 66 Aṭṭha puggalā aññindriyaṁ na bhāvittha, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikarissanti. Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te aññindriyañca na bhāvittha aññātāvindriyañca na sacchikarissanti. 67 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarissati so aññindriyaṁ na bhāvitthāti? 68 Arahā aññātāvindriyaṁ na sacchikarissati, no ca aññindriyaṁ na bhāvittha. Ye puthujjanā maggaṁ na paṭilabhissanti te aññātāvindriyañca na sacchikarissanti aññindriyañca na bhāvittha. (Aññindriyamūlakaṁ.) 69 Pariññāvāro. 70 Indriyayamakapāḷi niṭṭhitā. 71 Yamakapakaraṇaṁ niṭṭhitaṁ. 0 10 Indriyayamaka 10.1 Paṇṇattivāra 10.1.1. Paṇṇattivārauddesa |1.1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Bāvīsatindriyāni—cakkhundriyaṁ, sotindriyaṁ, ghānindriyaṁ, jivhindriyaṁ, kāyindriyaṁ, manindriyaṁ, itthindriyaṁ, purisindriyaṁ, jīvitindriyaṁ, sukhindriyaṁ, dukkhindriyaṁ, somanassindriyaṁ, domanassindriyaṁ, upekkhindriyaṁ, saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, satindriyaṁ, samādhindriyaṁ, paññindriyaṁ, anaññātaññassāmītindriyaṁ, aññindriyaṁ, aññātāvindriyaṁ. 3 10.1.1.1. Padasodhanavāra 10.1.1.1.1. Anuloma Cakkhu cakkhundriyaṁ? 4 Cakkhundriyaṁ cakkhu? 5 Sotaṁ sotindriyaṁ? 6 Sotindriyaṁ sotaṁ? 7 Ghānaṁ ghānindriyaṁ? 8 Ghānindriyaṁ ghānaṁ? 9 Jivhā jivhindriyaṁ? 10 Jivhindriyaṁ jivhā? 11 Kāyo kāyindriyaṁ? 12 Kāyindriyaṁ kāyo? 13 Mano manindriyaṁ? 14 Manindriyaṁ mano? 15 Itthī itthindriyaṁ? 16 Itthindriyaṁ itthī? 17 Puriso purisindriyaṁ? 18 Purisindriyaṁ puriso? 19 Jīvitaṁ jīvitindriyaṁ? 20 Jīvitindriyaṁ jīvitaṁ? 21 Sukhaṁ sukhindriyaṁ? 22 Sukhindriyaṁ sukhaṁ? 23 Dukkhaṁ dukkhindriyaṁ? 24 Dukkhindriyaṁ dukkhaṁ? 25 Somanassaṁ somanassindriyaṁ? 26 Somanassindriyaṁ somanassaṁ? 27 Domanassaṁ domanassindriyaṁ? 28 Domanassindriyaṁ domanassaṁ? 29 Upekkhā upekkhindriyaṁ? 30 Upekkhindriyaṁ upekkhā? 31 Saddhā saddhindriyaṁ? 32 Saddhindriyaṁ saddhā? 33 Vīriyaṁ vīriyindriyaṁ? 34 Vīriyindriyaṁ vīriyaṁ? 35 Sati satindriyaṁ? 36 Satindriyaṁ sati? 37 Samādhi samādhindriyaṁ? 38 Samādhindriyaṁ samādhi? 39 Paññā paññindriyaṁ? 40 Paññindriyaṁ paññā? 41 Anaññātaññassāmīti anaññātaññassāmītindriyaṁ? 42 Anaññātaññassāmītindriyaṁ anaññātaññassāmīti? 43 Aññaṁ aññindriyaṁ? 44 Aññindriyaṁ aññaṁ? 45 Aññātāvī aññātāvindriyaṁ? 46 Aññātāvindriyaṁ aññātāvī? 47 10.1.1.1.2. Paccanīka Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 48 Na cakkhundriyaṁ na cakkhu? 49 Na sotaṁ na sotindriyaṁ? 50 Na sotindriyaṁ na sotaṁ? 51 Na ghānaṁ na ghānindriyaṁ? 52 Na ghānindriyaṁ na ghānaṁ? 53 Na jivhā na jivhindriyaṁ? 54 Na jivhindriyaṁ 1710 --- ya10 1.1:54 na jivhā? 55 Na kāyo na kāyindriyaṁ? 56 Na kāyindriyaṁ na kāyo? 57 Na mano na manindriyaṁ? 58 Na manindriyaṁ na mano? 59 Na itthī na itthindriyaṁ? 60 Na itthindriyaṁ na itthī? 61 Na puriso na purisindriyaṁ? 62 Na purisindriyaṁ na puriso? 63 Na jīvitaṁ na jīvitindriyaṁ? 64 Na jīvitindriyaṁ na jīvitaṁ? 65 Na sukhaṁ na sukhindriyaṁ? 66 Na sukhindriyaṁ na sukhaṁ? 67 Na dukkhaṁ na dukkhindriyaṁ? 68 Na dukkhindriyaṁ na dukkhaṁ? 69 Na somanassaṁ na somanassindriyaṁ? 70 Na somanassindriyaṁ na somanassaṁ? 71 Na domanassaṁ na domanassindriyaṁ? 72 Na domanassindriyaṁ na domanassaṁ? 73 Na upekkhā na upekkhindriyaṁ? 74 Na upekkhindriyaṁ na upekkhā? 75 Na saddhā na saddhindriyaṁ? 76 Na saddhindriyaṁ na saddhā? 77 Na vīriyaṁ na vīriyindriyaṁ? 78 Na vīriyindriyaṁ na vīriyaṁ? 79 Na sati na satindriyaṁ? 80 Na satindriyaṁ na sati? 81 Na samādhi na samādhindriyaṁ? 82 Na samādhindriyaṁ na samādhi? 83 Na paññā na paññindriyaṁ? 84 Na paññindriyaṁ na paññā? 85 Na anaññātaññassāmīti na anaññātaññassāmītindriyaṁ? 86 Na anaññātaññassāmītindriyaṁ na anaññātaññassāmīti? 87 Na aññaṁ na aññindriyaṁ? 88 Na aññindriyaṁ na aññaṁ? 89 Na aññātāvī na aññātāvindriyaṁ? 90 Na aññātāvindriyaṁ na aññātāvī? 91 10.1.1.2. Padasodhanamūlacakkavāra 10.1.1.2.1. Anuloma Cakkhu cakkhundriyaṁ? 92 Indriyā sotindriyaṁ? 93 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 94 Indriyā ghānindriyaṁ? 95 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 96 Indriyā jivhindriyaṁ? 97 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 98 Indriyā kāyindriyaṁ? 99 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 100 Indriyā manindriyaṁ? 101 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 102 Indriyā itthindriyaṁ? 103 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 104 Indriyā purisindriyaṁ? 105 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 106 Indriyā jīvitindriyaṁ? 107 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 108 Indriyā sukhindriyaṁ? 109 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 110 Indriyā dukkhindriyaṁ? 111 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 112 Indriyā somanassindriyaṁ? 113 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 114 Indriyā domanassindriyaṁ? 115 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 116 Indriyā upekkhindriyaṁ? 117 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 118 Indriyā saddhindriyaṁ? 119 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 120 Indriyā vīriyindriyaṁ? 121 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 122 Indriyā satindriyaṁ? 123 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 124 Indriyā samādhindriyaṁ? 125 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 126 Indriyā paññindriyaṁ? 127 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 128 Indriyā anaññātaññassāmītindriyaṁ? 129 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 130 Indriyā aññindriyaṁ? 131 Cakkhu cakkhundriyaṁ? 132 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 133 Sotaṁ sotindriyaṁ? 134 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 135 Sotaṁ sotindriyaṁ? 136 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 137 Ghānaṁ ghānindriyaṁ? 138 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 139 Ghānaṁ ghānindriyaṁ? 140 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 141 Jivhā jivhindriyaṁ? 142 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 143 Jivhā jivhindriyaṁ? 144 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 145 Kāyo kāyindriyaṁ? 146 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 147 Kāyo kāyindriyaṁ? 148 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 149 Mano manindriyaṁ? 150 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 151 Mano manindriyaṁ? 152 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 153 Itthī itthindriyaṁ? 154 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 155 Itthī itthindriyaṁ? 156 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 157 Puriso purisindriyaṁ? 158 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 159 Puriso purisindriyaṁ? 160 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 161 Jīvitaṁ jīvitindriyaṁ? 162 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 163 Jīvitaṁ jīvitindriyaṁ? 164 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 165 Sukhaṁ sukhindriyaṁ? 166 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 167 Sukhaṁ sukhindriyaṁ? 168 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 169 Dukkhaṁ dukkhindriyaṁ? 170 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 171 Dukkhaṁ dukkhindriyaṁ? 172 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 173 Somanassaṁ somanassindriyaṁ? 174 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 175 Somanassaṁ somanassindriyaṁ? 176 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 177 Domanassaṁ domanassindriyaṁ? 178 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 179 Domanassaṁ domanassindriyaṁ? 180 Indriyā 1711 --- ya10 1.1:180 aññātāvindriyaṁ? 181 Upekkhā upekkhindriyaṁ? 182 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 183 Upekkhā upekkhindriyaṁ? 184 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 185 Saddhā saddhindriyaṁ? 186 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 187 Saddhā saddhindriyaṁ? 188 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 189 Vīriyaṁ vīriyindriyaṁ? 190 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 191 Vīriyaṁ vīriyindriyaṁ? 192 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 193 Sati satindriyaṁ? 194 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 195 Sati satindriyaṁ? 196 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 197 Samādhi samādhindriyaṁ? 198 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 199 Samādhi samādhindriyaṁ? 200 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 201 Paññā paññindriyaṁ? 202 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 203 Paññā paññindriyaṁ? 204 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 205 Anaññātaññassāmīti anaññātaññassāmītindriyaṁ? 206 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 207 Anaññātaññassāmīti anaññātaññassāmītindriyaṁ? 208 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 209 Aññaṁ aññindriyaṁ? 210 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 211 Aññaṁ aññindriyaṁ? 212 Indriyā aññātāvindriyaṁ? 213 Aññātāvī aññātāvindriyaṁ? 214 Indriyā cakkhundriyaṁ? …pe…. 215 Aññātāvī aññātāvindriyaṁ? 216 Indriyā aññindriyaṁ? 217 10.1.1.2.2. Paccanīka Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 218 Na indriyā na sotindriyaṁ? 219 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 220 Na indriyā na ghānindriyaṁ? 221 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 222 Na indriyā na jivhindriyaṁ? 223 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 224 Na indriyā na kāyindriyaṁ? 225 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 226 Na indriyā na manindriyaṁ? 227 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 228 Na indriyā na itthindriyaṁ? 229 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 230 Na indriyā na purisindriyaṁ? 231 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 232 Na indriyā na jīvitindriyaṁ? 233 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 234 Na indriyā na sukhindriyaṁ? 235 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 236 Na indriyā na dukkhindriyaṁ? 237 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 238 Na indriyā na somanassindriyaṁ? 239 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 240 Na indriyā na domanassindriyaṁ? 241 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 242 Na indriyā na upekkhindriyaṁ? 243 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 244 Na indriyā na saddhindriyaṁ? 245 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 246 Na indriyā na vīriyindriyaṁ? 247 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 248 Na indriyā na satindriyaṁ? 249 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 250 Na indriyā na samādhindriyaṁ? 251 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 252 Na indriyā na paññindriyaṁ? 253 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 254 Na indriyā na anaññātaññassāmītindriyaṁ? 255 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 256 Na indriyā na aññindriyaṁ? 257 Na cakkhu na cakkhundriyaṁ? 258 Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 259 Na sotaṁ na sotindriyaṁ? 260 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 261 Na ghānaṁ na ghānindriyaṁ? 262 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 263 Na jivhā na jivhindriyaṁ? 264 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 265 Na kāyo na kāyindriyaṁ? 266 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 267 Na mano na manindriyaṁ? 268 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 269 Na itthī na itthindriyaṁ? 270 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 271 Na puriso na purisindriyaṁ? 272 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 273 Na jīvitaṁ na jīvitindriyaṁ? 274 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 275 Na sukhaṁ na sukhindriyaṁ? 276 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 277 Na dukkhaṁ na dukkhindriyaṁ? 278 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 279 Na somanassaṁ na somanassindriyaṁ? 280 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na 1712 --- ya10 1.1:280 aññātāvindriyaṁ? 281 Na domanassaṁ na domanassindriyaṁ? 282 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 283 Na upekkhā na upekkhindriyaṁ? 284 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 285 Na saddhā na saddhindriyaṁ? 286 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 287 Na vīriyaṁ na vīriyindriyaṁ? 288 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 289 Na sati na satindriyaṁ? 290 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 291 Na samādhi na samādhindriyaṁ? 292 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 293 Na paññā na paññindriyaṁ? 294 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 295 Na anaññātaññassāmīti na anaññātaññassāmītindriyaṁ? 296 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 297 Na aññaṁ na aññindriyaṁ? 298 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññātāvindriyaṁ? 299 Na aññātāvī na aññātāvindriyaṁ? 300 Na indriyā na cakkhundriyaṁ? …pe… Na indriyā na aññindriyaṁ? 301 10.1.1.3. Suddhindriyavāra 10.1.1.3.1. Anuloma Cakkhu indriyaṁ? 302 Indriyā cakkhu? 303 Sotaṁ indriyaṁ? 304 Indriyā sotaṁ? 305 Ghānaṁ indriyaṁ? 306 Indriyā ghānaṁ? 307 Jivhā indriyaṁ? 308 Indriyā jivhā? 309 Kāyo indriyaṁ? 310 Indriyā kāyo? 311 Mano indriyaṁ? 312 Indriyā mano? 313 Itthī indriyaṁ? 314 Indriyā itthī? 315 Puriso indriyaṁ? 316 Indriyā puriso? 317 Jīvitaṁ indriyaṁ? 318 Indriyā jīvitaṁ? 319 Sukhaṁ indriyaṁ? 320 Indriyā sukhaṁ? 321 Dukkhaṁ indriyaṁ? 322 Indriyā dukkhaṁ? 323 Somanassaṁ indriyaṁ? 324 Indriyā somanassaṁ? 325 Domanassaṁ indriyaṁ? 326 Indriyā domanassaṁ? 327 Upekkhā indriyaṁ? 328 Indriyā upekkhā? 329 Saddhā indriyaṁ? 330 Indriyā saddhā? 331 Vīriyaṁ indriyaṁ? 332 Indriyā vīriyaṁ? 333 Sati indriyaṁ? 334 Indriyā sati? 335 Samādhi indriyaṁ? 336 Indriyā samādhi? 337 Paññā indriyaṁ? 338 Indriyā paññā? 339 Anaññātaññassāmīti indriyaṁ? 340 Indriyā anaññātaññassāmīti? 341 Aññaṁ indriyaṁ? 342 Indriyā aññaṁ? 343 Aññātāvī indriyaṁ? 344 Indriyā aññātāvī? 345 10.1.1.3.2. Paccanīka Na cakkhu na indriyaṁ? 346 Na indriyā na cakkhu? 347 Na sotaṁ na indriyaṁ? 348 Na indriyā na sotaṁ? 349 Na ghānaṁ na indriyaṁ? 350 Na indriyā na ghānaṁ? 351 Na jivhā na indriyaṁ? 352 Na indriyā na jivhā? 353 Na kāyo na indriyaṁ? 354 Na indriyā na kāyo? 355 Na mano na indriyaṁ? 356 Na indriyā na mano? 357 Na itthī na indriyaṁ? 358 Na indriyā na itthī? 359 Na puriso na indriyaṁ? 360 Na indriyā na puriso? 361 Na jīvitaṁ na indriyaṁ? 362 Na indriyā na jīvitaṁ? 363 Na sukhaṁ na indriyaṁ? 364 Na indriyā na sukhaṁ? 365 Na dukkhaṁ na indriyaṁ? 366 Na indriyā na dukkhaṁ? 367 Na somanassaṁ na indriyaṁ? 368 Na indriyā na somanassaṁ? 369 Na domanassaṁ na indriyaṁ? 370 Na indriyā na domanassaṁ? 371 Na upekkhā na indriyaṁ? 372 Na indriyā na upekkhā? 373 Na saddhā na indriyaṁ? 374 Na indriyā na saddhā? 375 Na vīriyaṁ na indriyaṁ? 376 Na indriyā na vīriyaṁ? 377 Na sati na indriyaṁ? 378 Na indriyā na sati? 379 Na samādhi na indriyaṁ? 380 Na indriyā na samādhi? 381 Na paññā na indriyaṁ? 382 Na indriyā na paññā? 383 Na anaññātaññassāmīti na indriyaṁ? 384 Na indriyā na anaññātaññassāmīti? 385 Na aññaṁ na indriyaṁ? 386 Na indriyā na aññaṁ? 387 Na aññātāvī na indriyaṁ? 388 Na indriyā na aññātāvī? 389 10.1.1.4. Suddhindriyamūlacakkavāra 10.1.1.4.1. Anuloma Cakkhu indriyaṁ? 390 Indriyā sotaṁ? 391 Cakkhu indriyaṁ? 392 Indriyā ghānaṁ? 393 Cakkhu indriyaṁ? 394 Indriyā jivhā? 395 Cakkhu indriyaṁ? 396 Indriyā kāyo? 397 Cakkhu indriyaṁ? 398 Indriyā mano? 399 Cakkhu indriyaṁ? 400 Indriyā itthī? 401 Cakkhu indriyaṁ? 402 Indriyā puriso? 403 Cakkhu indriyaṁ? 404 Indriyā jīvitaṁ? 405 Cakkhu indriyaṁ? 406 Indriyā sukhaṁ? 407 Cakkhu indriyaṁ? 408 Indriyā dukkhaṁ? 409 Cakkhu 1713 --- ya10 1.1:409 indriyaṁ? 410 Indriyā somanassaṁ? 411 Cakkhu indriyaṁ? 412 Indriyā domanassaṁ? 413 Cakkhu indriyaṁ? 414 Indriyā upekkhā? 415 Cakkhu indriyaṁ? 416 Indriyā saddhā? 417 Cakkhu indriyaṁ? 418 Indriyā vīriyaṁ? 419 Cakkhu indriyaṁ? 420 Indriyā sati? 421 Cakkhu indriyaṁ? 422 Indriyā samādhi? 423 Cakkhu indriyaṁ? 424 Indriyā paññā? 425 Cakkhu indriyaṁ? 426 Indriyā anaññātaññassāmīti? 427 Cakkhu indriyaṁ? 428 Indriyā aññaṁ? 429 Cakkhu indriyaṁ? 430 Indriyā aññātāvī? 431 Sotaṁ indriyaṁ? 432 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 433 Ghānaṁ indriyaṁ? 434 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 435 Jivhā indriyaṁ? 436 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 437 Kāyo indriyaṁ? 438 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 439 Mano indriyaṁ? 440 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 441 Itthī indriyaṁ? 442 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 443 Puriso indriyaṁ? 444 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 445 Jīvitaṁ indriyaṁ? 446 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 447 Sukhaṁ indriyaṁ? 448 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 449 Dukkhaṁ indriyaṁ? 450 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 451 Somanassaṁ indriyaṁ? 452 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 453 Domanassaṁ indriyaṁ? 454 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 455 Upekkhā indriyaṁ? 456 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 457 Saddhā indriyaṁ? 458 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 459 Vīriyaṁ indriyaṁ? 460 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 461 Sati indriyaṁ? 462 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 463 Samādhi indriyaṁ? 464 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 465 Paññā indriyaṁ? 466 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 467 Anaññātaññassāmīti indriyaṁ? 468 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 469 Aññaṁ indriyaṁ? 470 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññātāvī? 471 Aññātāvī indriyaṁ? 472 Indriyā cakkhu? …pe… Indriyā aññaṁ? 473 10.1.1.4.2. Paccanīka Na cakkhu na indriyaṁ? 474 Na indriyā na sotaṁ? 475 Na cakkhu na indriyaṁ? 476 Na indriyā na ghānaṁ? 477 Na cakkhu na indriyaṁ? 478 Na indriyā na jivhā? 479 Na cakkhu na indriyaṁ? 480 Na indriyā na kāyo? 481 Na cakkhu na indriyaṁ? 482 Na indriyā na mano? 483 Na cakkhu na indriyaṁ? 484 Na indriyā na itthī? 485 Na cakkhu na indriyaṁ? 486 Na indriyā na puriso? 487 Na cakkhu na indriyaṁ? 488 Na indriyā na jīvitaṁ? 489 Na cakkhu na indriyaṁ? 490 Na indriyā na sukhaṁ? 491 Na cakkhu na indriyaṁ? 492 Na indriyā na dukkhaṁ? 493 Na cakkhu na indriyaṁ? 494 Na indriyā na somanassaṁ? 495 Na cakkhu na indriyaṁ? 496 Na indriyā na domanassaṁ? 497 Na cakkhu na indriyaṁ? 498 Na indriyā na upekkhā? 499 Na cakkhu na indriyaṁ? 500 Na indriyā na saddhā? 501 Na cakkhu na indriyaṁ? 502 Na indriyā na vīriyaṁ? 503 Na cakkhu na indriyaṁ? 504 Na indriyā na sati? 505 Na cakkhu na indriyaṁ? 506 Na indriyā na samādhi? 507 Na cakkhu na indriyaṁ? 508 Na indriyā na paññā? 509 Na cakkhu na indriyaṁ? 510 Na indriyā na anaññātaññassāmīti? 511 Na cakkhu na indriyaṁ? 512 Na indriyā na aññaṁ? 513 Na cakkhu na indriyaṁ? 514 Na indriyā na aññātāvī? 515 Na sotaṁ na indriyaṁ? 516 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 517 Na ghānaṁ na indriyaṁ? 518 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 519 Na jivhā na indriyaṁ? 520 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 521 Na kāyo na indriyaṁ? 522 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 523 Na mano na indriyaṁ? 524 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 525 Na itthī na indriyaṁ? 526 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 527 Na puriso na indriyaṁ? 528 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 529 Na jīvitaṁ na indriyaṁ? 530 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 531 Na sukhaṁ na indriyaṁ? 532 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 533 Na dukkhaṁ na indriyaṁ? 534 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 535 Na somanassaṁ na indriyaṁ? 536 Na indriyā 1714 --- ya10 1.1:536 na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 537 Na domanassaṁ na indriyaṁ? 538 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 539 Na upekkhā na indriyaṁ? 540 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 541 Na saddhā na indriyaṁ? 542 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 543 Na vīriyaṁ na indriyaṁ? 544 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 545 Na sati na indriyaṁ? 546 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 547 Na samādhi na indriyaṁ? 548 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 549 Na paññā na indriyaṁ? 550 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 551 Na anaññātaññassāmīti na indriyaṁ? 552 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 553 Na aññaṁ na indriyaṁ? 554 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññātāvī? 555 Na aññātāvī na indriyaṁ? 556 Na indriyā na cakkhu? …pe… Na indriyā na aññaṁ? 557 Paṇṇattiuddesavāro. 0 10 Indriyayamaka 10.3 Pariññāvāra 10.3.2. Atītavāra |3.2| 10.3.2.1. Anuloma Yo cakkhundriyaṁ parijānittha so domanassindriyaṁ pajahitthāti? Āmantā. 2 Yo vā pana domanassindriyaṁ pajahittha so cakkhundriyaṁ parijānitthāti? 3 Dve puggalā domanassindriyaṁ pajahittha, no ca cakkhundriyaṁ parijānittha. Arahā domanassindriyañca pajahittha cakkhundriyañca parijānittha. 4 Yo cakkhundriyaṁ parijānittha so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvitthāti? Āmantā. 5 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvittha so cakkhundriyaṁ parijānitthāti? 6 Cha puggalā anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvittha, no ca cakkhundriyaṁ parijānittha. Arahā anaññātaññassāmītindriyañca bhāvittha cakkhundriyañca parijānittha. 7 Yo cakkhundriyaṁ parijānittha so aññindriyaṁ bhāvitthāti? Āmantā. 8 Yo vā pana aññindriyaṁ bhāvittha so cakkhundriyaṁ parijānitthāti? Āmantā. 9 Yo cakkhundriyaṁ parijānittha so aññātāvindriyaṁ sacchikaritthāti? 10 Yo aggaphalaṁ sacchikaroti so cakkhundriyaṁ parijānittha, no ca aññātāvindriyaṁ sacchikarittha. Yo aggaphalaṁ sacchākāsi so cakkhundriyañca parijānittha aññātāvindriyañca sacchikarittha. 11 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarittha so cakkhundriyaṁ parijānitthāti? Āmantā. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 12 Yo domanassindriyaṁ pajahittha so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvitthāti? Āmantā. 13 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvittha so domanassindriyaṁ pajahitthāti? 14 Cattāro puggalā anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvittha, no ca domanassindriyaṁ pajahittha. Tayo puggalā anaññātaññassāmītindriyañca bhāvittha domanassindriyañca pajahittha. 15 Yo domanassindriyaṁ pajahittha so aññindriyaṁ bhāvitthāti? 16 Dve puggalā domanassindriyaṁ pajahittha, no ca aññindriyaṁ bhāvittha. Arahā domanassindriyañca pajahittha aññindriyañca bhāvittha. 17 Yo vā pana aññindriyaṁ bhāvittha so domanassindriyaṁ pajahitthāti? Āmantā. 18 Yo domanassindriyaṁ pajahittha so aññātāvindriyaṁ sacchikaritthāti? 19 Tayo puggalā domanassindriyaṁ pajahittha, no ca aññātāvindriyaṁ sacchikarittha. Arahā domanassindriyañca pajahittha aññātāvindriyañca sacchikarittha. 20 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarittha so domanassindriyaṁ pajahitthāti? Āmantā. (Domanassindriyamūlakaṁ.) 21 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvittha so aññindriyaṁ bhāvitthāti? 22 Cha puggalā anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvittha, no ca aññindriyaṁ bhāvittha. Arahā anaññātaññassāmītindriyañca bhāvittha aññindriyañca bhāvittha. 23 Yo vā pana aññindriyaṁ bhāvittha so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvitthāti? Āmantā. 24 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvittha so aññātāvindriyaṁ sacchikaritthāti? 25 Satta puggalā anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvittha, no ca aññātāvindriyaṁ sacchikarittha. Arahā anaññātaññassāmītindriyañca bhāvittha aññātāvindriyañca sacchikarittha. 26 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarittha so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvitthāti? Āmantā. (Anaññātaññassāmītindriyamūlakaṁ.) 27 Yo aññindriyaṁ bhāvittha so 1715 --- ya10 3.2:27 aññātāvindriyaṁ sacchikaritthāti? 28 Yo aggaphalaṁ sacchikaroti so aññindriyaṁ bhāvittha, no ca aññātāvindriyaṁ sacchikarittha. Yo aggaphalaṁ sacchākāsi so aññindriyañca bhāvittha aññātāvindriyañca sacchikarittha. 29 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarittha so aññindriyaṁ bhāvitthāti? Āmantā. (Aññindriyamūlakaṁ.) 30 10.3.2.2. Paccanīka Yo cakkhundriyaṁ na parijānittha so domanassindriyaṁ nappajahitthāti? 31 Dve puggalā cakkhundriyaṁ na parijānittha, no ca domanassindriyaṁ nappajahittha. Cha puggalā cakkhundriyañca na parijānittha domanassindriyañca nappajahittha. 32 Yo vā pana domanassindriyaṁ nappajahittha so cakkhundriyaṁ na parijānitthāti? Āmantā. 33 Yo cakkhundriyaṁ na parijānittha so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvitthāti? 34 Cha puggalā cakkhundriyaṁ na parijānittha, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvittha. Dve puggalā cakkhundriyañca na parijānittha anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvittha. 35 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvittha so cakkhundriyaṁ na parijānitthāti? Āmantā. 36 Yo cakkhundriyaṁ na parijānittha so aññindriyaṁ na bhāvitthāti? Āmantā. 37 Yo vā pana aññindriyaṁ na bhāvittha so cakkhundriyaṁ na parijānitthāti? Āmantā. 38 Yo cakkhundriyaṁ na parijānittha so aññātāvindriyaṁ na sacchikaritthāti? Āmantā. 39 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha so cakkhundriyaṁ na parijānitthāti? 40 Yo aggaphalaṁ sacchikaroti so aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha, no ca cakkhundriyaṁ na parijānittha. Aṭṭha puggalā aññātāvindriyañca na sacchikarittha cakkhundriyañca na parijānittha. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 41 Yo domanassindriyaṁ nappajahittha so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvitthāti? 42 Cattāro puggalā domanassindriyaṁ nappajahittha, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvittha. Dve puggalā domanassindriyañca nappajahittha anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvittha. 43 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvittha so domanassindriyaṁ nappajahitthāti? Āmantā. 44 Yo domanassindriyaṁ nappajahittha so aññindriyaṁ na bhāvitthāti? Āmantā. 45 Yo vā pana aññindriyaṁ na bhāvittha so domanassindriyaṁ nappajahitthāti? 46 Dve puggalā aññindriyaṁ na bhāvittha, no ca domanassindriyaṁ nappajahittha. Cha puggalā aññindriyañca na bhāvittha domanassindriyañca nappajahittha. 47 Yo domanassindriyaṁ nappajahittha so aññātāvindriyaṁ na sacchikaritthāti? Āmantā. 48 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha so domanassindriyaṁ nappajahitthāti? 49 Tayo puggalā aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha, no ca domanassindriyaṁ nappajahittha. Cha puggalā aññātāvindriyañca na sacchikarittha domanassindriyañca nappajahittha. (Domanassindriyamūlakaṁ.) 50 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvittha so aññindriyaṁ na bhāvitthāti? Āmantā. 51 Yo vā pana aññindriyaṁ na bhāvittha so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvitthāti? 52 Cha puggalā aññindriyaṁ na bhāvittha, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvittha. Dve puggalā aññindriyañca na bhāvittha anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvittha. 53 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvittha so aññātāvindriyaṁ na sacchikaritthāti? Āmantā. 54 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvitthāti? 55 Satta puggalā aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvittha. Dve puggalā aññātāvindriyañca na sacchikarittha anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvittha. (Anaññātaññassāmītindriyamūlakaṁ.) 56 Yo aññindriyaṁ na bhāvittha so aññātāvindriyaṁ na sacchikaritthāti? Āmantā. 57 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha so aññindriyaṁ na bhāvitthāti? 58 Yo aggaphalaṁ sacchikaroti so aññātāvindriyaṁ na sacchikarittha, no ca aññindriyaṁ na bhāvittha. Aṭṭha puggalā aññātāvindriyañca na sacchikarittha aññindriyañca na bhāvittha. (Aññindriyamūlakaṁ.) 0 10 Indriyayamaka 10.3 Pariññāvāra 10.3.3. Anāgatavāra |3.3| 10.3.3.1. Anuloma Yo cakkhundriyaṁ 1716 --- ya10 3.3:1 parijānissati so domanassindriyaṁ pajahissatīti? 2 Dve puggalā cakkhundriyaṁ parijānissanti, no ca domanassindriyaṁ pajahissanti. Pañca puggalā cakkhundriyañca parijānissanti domanassindriyañca pajahissanti. 3 Yo vā pana domanassindriyaṁ pajahissati so cakkhundriyaṁ parijānissatīti? Āmantā. 4 Yo cakkhundriyaṁ parijānissati so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessatīti? 5 Cha puggalā cakkhundriyaṁ parijānissanti, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessanti. Ye puthujjanā maggaṁ paṭilabhissanti te cakkhundriyañca parijānissanti anaññātaññassāmītindriyañca bhāvessanti. 6 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessati so cakkhundriyaṁ parijānissatīti? Āmantā. 7 Yo cakkhundriyaṁ parijānissati so aññindriyaṁ bhāvessatīti? Āmantā. 8 Yo vā pana aññindriyaṁ bhāvessati so cakkhundriyaṁ parijānissatīti? Āmantā. 9 Yo cakkhundriyaṁ parijānissati so aññātāvindriyaṁ sacchikarissatīti? Āmantā. 10 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarissati so cakkhundriyaṁ parijānissatīti? 11 Aggamaggasamaṅgī aññātāvindriyaṁ sacchikarissati, no ca cakkhundriyaṁ parijānissati. Satta puggalā aññātāvindriyañca sacchikarissanti cakkhundriyañca parijānissanti. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 12 Yo domanassindriyaṁ pajahissati so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessatīti? 13 Cattāro puggalā domanassindriyaṁ pajahissanti, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessanti. Ye puthujjanā maggaṁ paṭilabhissanti te domanassindriyañca pajahissanti anaññātaññassāmītindriyañca bhāvessanti. 14 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessati so domanassindriyaṁ pajahissatīti? Āmantā. 15 Yo domanassindriyaṁ pajahissati so aññindriyaṁ bhāvessatīti? Āmantā. 16 Yo vā pana aññindriyaṁ bhāvessati so domanassindriyaṁ pajahissatīti? 17 Dve puggalā aññindriyaṁ bhāvessanti no ca domanassindriyaṁ pajahissanti, pañca puggalā aññindriyañca bhavissanti domanassindriyañca pajahissanti. 18 Yo domanassindriyaṁ pajahissati so aññātāvindriyaṁ sacchikarissatīti? Āmantā. 19 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarissati so domanassindriyaṁ pajahissatīti? 20 Tayo puggalā aññātāvindriyaṁ sacchikarissanti, no ca domanassindriyaṁ pajahissanti. Pañca puggalā aññātāvindriyañca sacchikarissanti domanassindriyañca pajahissanti. (Domanassindriyamūlakaṁ.) 21 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessati so aññindriyaṁ bhāvessatīti? Āmantā. 22 Yo vā pana aññindriyaṁ bhāvessati so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessatīti? 23 Cha puggalā aññindriyaṁ bhāvessanti, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessanti. Ye puthujjanā maggaṁ paṭilabhissanti te aññindriyañca bhāvessanti anaññātaññassāmītindriyañca bhāvessanti. 24 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessati so aññātāvindriyaṁ sacchikarissatīti? Āmantā. 25 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarissati so anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessatīti? 26 Satta puggalā aññātāvindriyaṁ sacchikarissanti, no ca anaññātaññassāmītindriyaṁ bhāvessanti. Ye puthujjanā maggaṁ paṭilabhissanti te aññātāvindriyañca sacchikarissanti anaññātaññassāmītindriyañca bhāvessanti. (Anaññātaññassāmītindriyamūlakaṁ.) 27 Yo aññindriyaṁ bhāvessati so aññātāvindriyaṁ sacchikarissatīti? Āmantā. 28 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ sacchikarissati so aññindriyaṁ bhāvessatīti? 29 Aggamaggasamaṅgī aññātāvindriyaṁ sacchikarissati, no ca aññindriyaṁ bhāvessati. Satta puggalā aññātāvindriyañca sacchikarissanti aññindriyañca bhāvessanti. (Aññindriyamūlakaṁ.) 30 10.3.3.2. Paccanīka Yo cakkhundriyaṁ na parijānissati so domanassindriyaṁ nappajahissatīti? Āmantā. 31 Yo vā pana domanassindriyaṁ nappajahissati so cakkhundriyaṁ na parijānissatīti? 32 Dve puggalā domanassindriyaṁ nappajahissanti, no ca cakkhundriyaṁ na parijānissanti. Tayo puggalā domanassindriyañca nappajahissanti cakkhundriyañca na parijānissanti. 33 Yo cakkhundriyaṁ na parijānissati so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessatīti? Āmantā. 34 Yo vā pana 1717 --- ya10 3.3:34 anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessati so cakkhundriyaṁ na parijānissatīti. 35 Cha puggalā anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessanti, no ca cakkhundriyaṁ na parijānissanti. Tayo puggalā anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvessanti cakkhundriyañca na parijānissanti. 36 Yo cakkhundriyaṁ na parijānissati so aññindriyaṁ na bhāvessatīti? Āmantā. 37 Yo vā pana aññindriyaṁ na bhāvessati so cakkhundriyaṁ na parijānissatīti? Āmantā. 38 Yo cakkhundriyaṁ na parijānissati so aññātāvindriyaṁ na sacchikarissatīti? 39 Aggamaggasamaṅgī cakkhundriyaṁ na parijānissati, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikarissati. Dve puggalā cakkhundriyañca na parijānissanti aññātāvindriyañca na sacchikarissanti. 40 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarissati so cakkhundriyaṁ na parijānissatīti? Āmantā. (Cakkhundriyamūlakaṁ.) 41 Yo domanassindriyaṁ nappajahissati so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessatīti? Āmantā. 42 Yo vā pana anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessati so domanassindriyaṁ nappajahissatīti? 43 Cattāro puggalā anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessanti, no ca domanassindriyaṁ nappajahissanti. Pañca puggalā anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvessanti domanassindriyañca nappajahissanti. 44 Yo domanassindriyaṁ nappajahissati so aññindriyaṁ na bhāvessatīti? 45 Dve puggalā domanassindriyaṁ nappajahissanti, no ca aññindriyaṁ na bhāvessanti. Tayo puggalā domanassindriyañca nappajahissanti aññindriyañca na bhāvessanti. 46 Yo vā pana aññindriyaṁ na bhāvessati so domanassindriyaṁ nappajahissatīti? Āmantā. 47 Yo domanassindriyaṁ nappajahissati so aññātāvindriyaṁ na sacchikarissatīti? 48 Tayo puggalā domanassindriyaṁ nappajahissanti, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikarissanti. Dve puggalā domanassindriyañca nappajahissanti aññātāvindriyañca na sacchikarissanti. 49 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarissati so domanassindriyaṁ nappajahissatīti? Āmantā. (Domanassindriyamūlakaṁ.) 50 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessati so aññindriyaṁ na bhāvessatīti? 51 Cha puggalā anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessanti, no ca aññindriyaṁ na bhāvessanti. Tayo puggalā anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvessanti aññindriyañca na bhāvessanti. 52 Yo vā pana aññindriyaṁ na bhāvessati so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessatīti? Āmantā. 53 Yo anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessati so aññātāvindriyaṁ na sacchikarissatīti? 54 Satta puggalā anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessanti, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikarissanti. Dve puggalā anaññātaññassāmītindriyañca na bhāvessanti aññātāvindriyañca na sacchikarissanti. 55 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarissati so anaññātaññassāmītindriyaṁ na bhāvessatīti? Āmantā. (Anaññātaññassāmītindriyamūlakaṁ.) 56 Yo aññindriyaṁ na bhāvessati so aññātāvindriyaṁ na sacchikarissatīti? 57 Aggamaggasamaṅgī aññindriyaṁ na bhāvessati, no ca aññātāvindriyaṁ na sacchikarissati. Dve puggalā aññindriyañca na bhāvessanti aññātāvindriyañca na sacchikarissanti. 58 Yo vā pana aññātāvindriyaṁ na sacchikarissati so aññindriyaṁ na bhāvessatīti? Āmantā. (Aññindriyamūlakaṁ.) ya8 0 8 Cittayamaka 8.2 Niddesa 8.2.3. Abhidhammacittamissakavisesa |2.3| Yassa kusalaṁ cittaṁ uppajjati na nirujjhati tassa kusalaṁ cittaṁ nirujjhissati na uppajjissatīti? 2 Pacchimakusalacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ kusalaṁ cittaṁ uppajjati na nirujjhati, nirujjhissati na uppajjissati. Itaresaṁ kusalacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ …pe…. 3 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā …pe…. 4 Yassa akusalaṁ cittaṁ uppajjati na nirujjhati …pe…. Yassa abyākataṁ cittaṁ uppajjati 1718 --- ya8 2.3:4 na nirujjhati …pe…. 5 (Mūlayamakaṁ cittayamakaṁ dhammayamakanti tīṇi yamakāni yāva saraṇaaraṇā gacchanti.) 6 Cittayamakapāḷi niṭṭhitā. 0 8 Cittayamaka 8.1 Uddesa 8.1.3. Abhidhammacittamissakavisesa |1.3| Yassa kusalaṁ cittaṁ uppajjati …pe… yassa akusalaṁ cittaṁ uppajjati … yassa abyākataṁ cittaṁ uppajjati … yassa sukhāya vedanāya sampayuttaṁ cittaṁ uppajjati … ? 2 (Etena upāyena yāva saraṇaaraṇā uddharitabbā.) 3 Yassa araṇaṁ cittaṁ uppajjati na nirujjhati tassa araṇaṁ cittaṁ nirujjhissati na uppajjissati? 4 Yassa vā pana araṇaṁ cittaṁ nirujjhissati na uppajjissati tassa araṇaṁ cittaṁ uppajjati na nirujjhati? 5 Uddesavāro. 0 8 Cittayamaka 8.2 Niddesa 8.2.2. Suttantacittamissakavisesa |2.2| Yassa sarāgaṁ cittaṁ uppajjati na nirujjhati tassa sarāgaṁ cittaṁ nirujjhissati na uppajjissatīti? 2 Sarāgapacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ sarāgaṁ cittaṁ uppajjati na nirujjhati, nirujjhissati na uppajjissati. Itaresaṁ sarāgacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ …pe…. 0 8 Cittayamaka 8.1 Uddesa 8.1.2. Suttantacittamissakavisesa |1.2| Yassa sarāgaṁ cittaṁ uppajjati …pe… yassa vītarāgaṁ cittaṁ uppajjati … yassa sadosaṁ cittaṁ uppajjati … yassa vītadosaṁ cittaṁ uppajjati … yassa samohaṁ cittaṁ uppajjati … yassa vītamohaṁ cittaṁ uppajjati … yassa saṅkhittaṁ cittaṁ uppajjati … yassa vikkhittaṁ cittaṁ uppajjati … yassa mahaggataṁ cittaṁ uppajjati … yassa amahaggataṁ cittaṁ uppajjati … yassa sauttaraṁ cittaṁ uppajjati … yassa anuttaraṁ cittaṁ uppajjati … yassa samāhitaṁ cittaṁ uppajjati … yassa asamāhitaṁ cittaṁ uppajjati … yassa vimuttaṁ cittaṁ uppajjati … yassa avimuttaṁ cittaṁ uppajjati … ? 0 8 Cittayamaka 8.2 Niddesa 8.2.1. Suddhacittasāmañña |2.1| 8.2.1.1. Puggalavāra 8.2.1.1.1. Uppādanirodhakālasambhedavāra Yassa cittaṁ uppajjati na nirujjhati tassa cittaṁ nirujjhissati na uppajjissatīti? 2 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ cittaṁ uppajjati na nirujjhati, nirujjhissati na uppajjissati. Itaresaṁ cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ cittaṁ uppajjati na nirujjhati, nirujjhissati ceva uppajjissati ca. 3 Yassa vā pana cittaṁ nirujjhissati na uppajjissati tassa cittaṁ uppajjati na nirujjhatīti? Āmantā. 4 Yassa cittaṁ na uppajjati nirujjhati tassa cittaṁ na nirujjhissati uppajjissatīti? No. 5 Yassa vā pana cittaṁ na nirujjhissati uppajjissati tassa cittaṁ na uppajjati nirujjhatīti? Natthi. 6 8.2.1.1.2. Uppāduppannavāra Yassa cittaṁ uppajjati tassa cittaṁ uppannanti? Āmantā. 7 Yassa vā pana cittaṁ uppannaṁ tassa cittaṁ uppajjatīti? 8 Cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittaṁ uppannaṁ, no ca tesaṁ cittaṁ uppajjati. Cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ cittaṁ uppannañceva uppajjati ca. 9 Yassa cittaṁ na uppajjati tassa cittaṁ na uppannanti? 10 Cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ cittaṁ na uppannaṁ. Nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittaṁ na ceva uppajjati na ca uppannaṁ. 11 Yassa vā pana cittaṁ na uppannaṁ tassa cittaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 12 8.2.1.1.3. Nirodhuppannavāra Yassa cittaṁ nirujjhati tassa cittaṁ uppannanti? Āmantā. 13 Yassa vā pana cittaṁ uppannaṁ tassa cittaṁ nirujjhatīti? 14 Cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ cittaṁ uppannaṁ, no ca tesaṁ cittaṁ nirujjhati. Cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittaṁ uppannañceva nirujjhati ca. 15 Yassa cittaṁ na nirujjhati tassa cittaṁ na uppannanti? 16 Cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ cittaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ cittaṁ na uppannaṁ. Nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittaṁ na ceva nirujjhati na ca uppannaṁ. 17 Yassa vā pana cittaṁ na uppannaṁ tassa cittaṁ na nirujjhatīti? Āmantā. 18 8.2.1.1.4. Uppādavāra Yassa cittaṁ uppajjati tassa cittaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 19 Yassa vā pana cittaṁ uppajjittha tassa cittaṁ uppajjatīti? 20 Cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ cittaṁ uppajjati. Cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ cittaṁ uppajjittha ceva uppajjati ca. 21 Yassa cittaṁ na uppajjati tassa cittaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 22 Yassa vā pana cittaṁ na uppajjittha tassa cittaṁ na uppajjatīti? Natthi. 23 Yassa cittaṁ uppajjati tassa cittaṁ uppajjissatīti? 1719 --- ya8 2.1:24 24 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ cittaṁ uppajjati, no ca tesaṁ cittaṁ uppajjissati. Itaresaṁ cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ cittaṁ uppajjati ceva uppajjissati ca. 25 Yassa vā pana cittaṁ uppajjissati tassa cittaṁ uppajjatīti? 26 Cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ cittaṁ uppajjati. Cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ cittaṁ uppajjissati ceva uppajjati ca. 27 Yassa cittaṁ na uppajjati tassa cittaṁ na uppajjissatīti? 28 Cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ cittaṁ na uppajjissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittaṁ na ceva uppajjati na ca uppajjissati. 29 Yassa vā pana cittaṁ na uppajjissati tassa cittaṁ na uppajjatīti? 30 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ cittaṁ na uppajjissati, no ca tesaṁ cittaṁ na uppajjati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittaṁ na ceva uppajjissati na ca uppajjati. 31 Yassa cittaṁ uppajjittha tassa cittaṁ uppajjissatīti? 32 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ cittaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ cittaṁ uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cittaṁ uppajjittha ceva uppajjissati ca. 33 Yassa vā pana cittaṁ uppajjissati tassa cittaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 34 Yassa cittaṁ na uppajjittha tassa cittaṁ na uppajjissatīti? Natthi. 35 Yassa vā pana cittaṁ na uppajjissati tassa cittaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 36 8.2.1.1.5. Nirodhavāra Yassa cittaṁ nirujjhati tassa cittaṁ nirujjhitthāti? Āmantā. 37 Yassa vā pana cittaṁ nirujjhittha tassa cittaṁ nirujjhatīti? 38 Cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ cittaṁ nirujjhati. Cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittaṁ nirujjhittha ceva nirujjhati ca. 39 Yassa cittaṁ na nirujjhati tassa cittaṁ na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 40 Yassa vā pana cittaṁ na nirujjhittha tassa cittaṁ na nirujjhatīti? Natthi. 41 Yassa cittaṁ nirujjhati tassa cittaṁ nirujjhissatīti? 42 Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittaṁ nirujjhati, no ca tesaṁ cittaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittaṁ nirujjhati ceva nirujjhissati ca. 43 Yassa vā pana cittaṁ nirujjhissati tassa cittaṁ nirujjhatīti? 44 Cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ cittaṁ nirujjhati. Cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittaṁ nirujjhissati ceva nirujjhati ca. 45 Yassa cittaṁ na nirujjhati tassa cittaṁ na nirujjhissatīti? Nirujjhissati. 46 Yassa vā pana cittaṁ na nirujjhissati tassa cittaṁ na nirujjhatīti? Nirujjhati. 47 Yassa cittaṁ nirujjhittha tassa cittaṁ nirujjhissatīti? 48 Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ cittaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ cittaṁ nirujjhittha ceva nirujjhissati ca. 49 Yassa vā pana cittaṁ nirujjhissati tassa cittaṁ nirujjhitthāti? Āmantā. 50 Yassa cittaṁ na nirujjhittha tassa cittaṁ na nirujjhissatīti? Natthi. 51 Yassa vā pana cittaṁ na nirujjhissati tassa cittaṁ na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 52 8.2.1.1.6. Uppādanirodhavāra Yassa cittaṁ uppajjati tassa cittaṁ nirujjhitthāti? Āmantā. 53 Yassa vā pana cittaṁ nirujjhittha tassa cittaṁ uppajjatīti? 54 Cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittaṁ nirujjhittha, no ca tesaṁ cittaṁ uppajjati. Cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ cittaṁ nirujjhittha ceva uppajjati ca. 55 Yassa cittaṁ na uppajjati tassa cittaṁ na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 56 Yassa vā pana cittaṁ na nirujjhittha tassa cittaṁ na uppajjatīti? Natthi. 57 Yassa cittaṁ uppajjati tassa cittaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 58 Yassa vā pana cittaṁ nirujjhissati tassa cittaṁ uppajjatīti? 59 Cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittaṁ nirujjhissati, no ca tesaṁ cittaṁ uppajjati. Cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ cittaṁ nirujjhissati ceva uppajjati ca. 60 Yassa cittaṁ na uppajjati tassa cittaṁ na nirujjhissatīti? 61 Cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ 1720 --- ya8 2.1:61 asaññasattānaṁ tesaṁ cittaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ cittaṁ na nirujjhissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittaṁ na ceva uppajjati na ca nirujjhissati. 62 Yassa vā pana cittaṁ na nirujjhissati tassa cittaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 63 Yassa cittaṁ uppajjittha tassa cittaṁ nirujjhissatīti? 64 Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ cittaṁ nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ cittaṁ uppajjittha ceva nirujjhissati ca. 65 Yassa vā pana cittaṁ nirujjhissati tassa cittaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 66 Yassa cittaṁ na uppajjittha tassa cittaṁ na nirujjhissatīti? Natthi. 67 Yassa vā pana cittaṁ na nirujjhissati tassa cittaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 68 8.2.1.1.7. Uppajjamānananirodhavāra Yassa cittaṁ uppajjati tassa cittaṁ na nirujjhatīti? Āmantā. 69 Yassa vā pana cittaṁ na nirujjhati tassa cittaṁ uppajjatīti? 70 Nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittaṁ na nirujjhati, no ca tesaṁ cittaṁ uppajjati. Cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ cittaṁ na nirujjhati ceva uppajjati ca. 71 Yassa cittaṁ na uppajjati tassa cittaṁ nirujjhatīti? 72 Nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittaṁ na uppajjati, no ca tesaṁ cittaṁ nirujjhati. Cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittaṁ na uppajjati ceva nirujjhati ca. 73 Yassa vā pana cittaṁ nirujjhati tassa cittaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 74 8.2.1.1.8. Uppajjamānuppannavāra Yassa cittaṁ uppajjamānaṁ tassa cittaṁ uppannanti? Āmantā. 75 Yassa vā pana cittaṁ uppannaṁ tassa cittaṁ uppajjamānanti? 76 Cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittaṁ uppannaṁ, no ca tesaṁ cittaṁ uppajjamānaṁ. Cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ cittaṁ uppannañceva uppajjamānañca. 77 Yassa cittaṁ na uppajjamānaṁ tassa cittaṁ na uppannanti? 78 Cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittaṁ na uppajjamānaṁ, no ca tesaṁ cittaṁ na uppannaṁ. Nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittaṁ na ceva uppajjamānaṁ na ca uppannaṁ. 79 Yassa vā pana cittaṁ na uppannaṁ tassa cittaṁ na uppajjamānanti? Āmantā. 80 8.2.1.1.9. Nirujjhamānuppannavāra Yassa cittaṁ nirujjhamānaṁ tassa cittaṁ uppannanti? Āmantā. 81 Yassa vā pana cittaṁ uppannaṁ tassa cittaṁ nirujjhamānanti? 82 Cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ cittaṁ uppannaṁ, no ca tesaṁ cittaṁ nirujjhamānaṁ. Cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittaṁ uppannañceva nirujjhamānañca. 83 Yassa cittaṁ na nirujjhamānaṁ tassa cittaṁ na uppannanti? 84 Cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ cittaṁ na nirujjhamānaṁ, no ca tesaṁ cittaṁ na uppannaṁ. Nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittaṁ na ceva nirujjhamānaṁ na ca uppannaṁ. 85 Yassa vā pana cittaṁ na uppannaṁ tassa cittaṁ na nirujjhamānanti? Āmantā. 86 8.2.1.1.10. Uppannuppādavāra Yassa cittaṁ uppannaṁ tassa cittaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 87 Yassa vā pana cittaṁ uppajjittha tassa cittaṁ uppannanti? 88 Nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittaṁ uppajjittha, no ca tesaṁ cittaṁ uppannaṁ. Cittasamaṅgīnaṁ tesaṁ cittaṁ uppajjittha ceva uppannañca. 89 Yassa cittaṁ na uppannaṁ tassa cittaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 90 Yassa vā pana cittaṁ na uppajjittha tassa cittaṁ na uppannanti? Natthi. 91 Yassa cittaṁ uppannaṁ tassa cittaṁ uppajjissatīti? 92 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ cittaṁ uppannaṁ, no ca tesaṁ cittaṁ uppajjissati. Itaresaṁ cittasamaṅgīnaṁ tesaṁ cittaṁ uppannañceva uppajjissati ca. 93 Yassa vā pana cittaṁ uppajjissati tassa cittaṁ uppannanti? 94 Nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittaṁ uppajjissati, no ca tesaṁ cittaṁ uppannaṁ. Cittasamaṅgīnaṁ tesaṁ cittaṁ uppajjissati ceva uppannañca. 95 Yassa cittaṁ na uppannaṁ tassa cittaṁ na uppajjissatīti? Uppajjissati. 96 Yassa vā pana cittaṁ na uppajjissati tassa cittaṁ na uppannanti? Uppannaṁ. 97 8.2.1.1.11. Atītānāgatavāra Yassa cittaṁ uppajjittha no ca tassa cittaṁ uppannaṁ, tassa cittaṁ uppajjissatīti? Āmantā. 98 Yassa vā pana cittaṁ uppajjissati no ca tassa cittaṁ uppannaṁ, tassa cittaṁ uppajjitthāti? Āmantā. 99 Yassa cittaṁ na uppajjittha no ca tassa cittaṁ na 1721 --- ya8 2.1:99 uppannaṁ, tassa cittaṁ na uppajjissatīti? Natthi. 100 Yassa vā pana cittaṁ na uppajjissati no ca tassa cittaṁ na uppannaṁ, tassa cittaṁ na uppajjitthāti? Uppajjittha. 101 8.2.1.1.12. Uppannuppajjamānavāra Uppannaṁ uppajjamānanti? 102 Bhaṅgakkhaṇe uppannaṁ, no ca uppajjamānaṁ. Uppādakkhaṇe uppannañceva uppajjamānañca. 103 Uppajjamānaṁ uppannanti? Āmantā. 104 Na uppannaṁ na uppajjamānanti? Āmantā. 105 Na uppajjamānaṁ na uppannanti? 106 Bhaṅgakkhaṇe na uppajjamānaṁ, no ca na uppannaṁ. Atītānāgataṁ cittaṁ na ceva uppajjamānaṁ na ca uppannaṁ. 107 8.2.1.1.13. Niruddhanirujjhamānavāra Niruddhaṁ nirujjhamānanti? No. 108 Nirujjhamānaṁ niruddhanti? No. 109 Na niruddhaṁ na nirujjhamānanti? 110 Bhaṅgakkhaṇe na niruddhaṁ, no ca na nirujjhamānaṁ. Uppādakkhaṇe anāgatañca cittaṁ na ceva niruddhaṁ na ca nirujjhamānaṁ. 111 Na nirujjhamānaṁ na niruddhanti? 112 Atītaṁ cittaṁ na nirujjhamānaṁ, no ca na niruddhaṁ. Uppādakkhaṇe anāgatañca cittaṁ na ceva nirujjhamānaṁ na ca niruddhaṁ. 113 8.2.1.1.14. Atikkantakālavāra Yassa cittaṁ uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ tassa cittanti? 114 Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ uppādakkhaṇaṁ vītikkantaṁ bhaṅgakkhaṇaṁ avītikkantaṁ, atītaṁ cittaṁ uppādakkhaṇañca vītikkantaṁ bhaṅgakkhaṇañca vītikkantaṁ. 115 Yassa vā pana cittaṁ nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ tassa cittanti? 116 Atītaṁ cittaṁ. 117 Yassa cittaṁ na uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, na nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ tassa cittanti? 118 Uppādakkhaṇe anāgataṁ cittaṁ. 119 Yassa vā pana cittaṁ na nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, na uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ tassa cittanti? 120 Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ bhaṅgakkhaṇaṁ avītikkantaṁ no ca uppādakkhaṇaṁ avītikkantaṁ, uppādakkhaṇe anāgatañca cittaṁ bhaṅgakkhaṇañca avītikkantaṁ uppādakkhaṇañca avītikkantaṁ. 121 8.2.1.2. Dhammavāra 8.2.1.2.1. Uppādanirodhakālasambhedavāra Yaṁ cittaṁ uppajjati na nirujjhati taṁ cittaṁ nirujjhissati na uppajjissatīti? Āmantā. 122 Yaṁ vā pana cittaṁ nirujjhissati na uppajjissati taṁ cittaṁ uppajjati na nirujjhatīti? Āmantā. 123 Yaṁ cittaṁ na uppajjati nirujjhati taṁ cittaṁ na nirujjhissati uppajjissatīti? No. 124 Yaṁ vā pana cittaṁ na nirujjhissati uppajjissati taṁ cittaṁ na uppajjati nirujjhatīti? Natthi. 125 8.2.1.2.2. Uppāduppannavāra Yaṁ cittaṁ uppajjati taṁ cittaṁ uppannanti? Āmantā. 126 Yaṁ vā pana cittaṁ uppannaṁ taṁ cittaṁ uppajjatīti? 127 Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ uppannaṁ, no ca taṁ cittaṁ uppajjati. Uppādakkhaṇe cittaṁ uppannañceva uppajjati ca. 128 Yaṁ cittaṁ na uppajjati taṁ cittaṁ na uppannanti? 129 Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ na uppajjati, no ca taṁ cittaṁ na uppannaṁ. Atītānāgataṁ cittaṁ na ceva uppajjati na ca uppannaṁ. 130 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppannaṁ taṁ cittaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 131 8.2.1.2.3. Nirodhuppannavāra Yaṁ cittaṁ nirujjhati taṁ cittaṁ uppannanti? Āmantā. 132 Yaṁ vā pana cittaṁ uppannaṁ taṁ cittaṁ nirujjhatīti? 133 Uppādakkhaṇe cittaṁ uppannaṁ, no ca taṁ cittaṁ nirujjhati. Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ uppannañceva nirujjhati ca. 134 Yaṁ cittaṁ na nirujjhati taṁ cittaṁ na uppannanti? 135 Uppādakkhaṇe cittaṁ na nirujjhati, no ca taṁ cittaṁ na uppannaṁ. Atītānāgataṁ cittaṁ na ceva nirujjhati na ca uppannaṁ. 136 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppannaṁ taṁ cittaṁ na nirujjhatīti? Āmantā. 137 8.2.1.2.4. Uppādavāra Yaṁ cittaṁ uppajjati taṁ cittaṁ uppajjitthāti? No. 138 Yaṁ vā pana cittaṁ uppajjittha taṁ cittaṁ uppajjatīti? No. 139 Yaṁ cittaṁ na uppajjati taṁ cittaṁ na uppajjitthāti? 140 Atītaṁ cittaṁ na uppajjati, no ca taṁ cittaṁ na uppajjittha. Bhaṅgakkhaṇe anāgatañca cittaṁ na ceva uppajjati na ca uppajjittha. 141 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppajjittha taṁ cittaṁ na uppajjatīti? 142 Uppādakkhaṇe cittaṁ na 1722 --- ya8 2.1:142 uppajjittha, no ca taṁ cittaṁ na uppajjati. Bhaṅgakkhaṇe anāgatañca cittaṁ na ceva uppajjittha na ca uppajjati. 143 Yaṁ cittaṁ uppajjati taṁ cittaṁ uppajjissatīti? No. 144 Yaṁ vā pana cittaṁ uppajjissati taṁ cittaṁ uppajjatīti? No. 145 Yaṁ cittaṁ na uppajjati taṁ cittaṁ na uppajjissatīti? 146 Anāgataṁ cittaṁ na uppajjati, no ca taṁ cittaṁ na uppajjissati. Bhaṅgakkhaṇe atītañca cittaṁ na ceva uppajjati na ca uppajjissati. 147 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppajjissati taṁ cittaṁ na uppajjatīti? 148 Uppādakkhaṇe cittaṁ na uppajjissati, no ca taṁ cittaṁ na uppajjati. Bhaṅgakkhaṇe atītañca cittaṁ na ceva uppajjissati na ca uppajjati. 149 Yaṁ cittaṁ uppajjittha taṁ cittaṁ uppajjissatīti? No. 150 Yaṁ vā pana cittaṁ uppajjissati taṁ cittaṁ uppajjitthāti? No. 151 Yaṁ cittaṁ na uppajjittha taṁ cittaṁ na uppajjissatīti? 152 Anāgataṁ cittaṁ na uppajjittha, no ca taṁ cittaṁ na uppajjissati. Paccuppannaṁ cittaṁ na ceva uppajjittha na ca uppajjissati. 153 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppajjissati taṁ cittaṁ na uppajjitthāti? 154 Atītaṁ cittaṁ na uppajjissati, no ca taṁ cittaṁ na uppajjittha. Paccuppannaṁ cittaṁ na ceva uppajjissati na ca uppajjittha. 155 8.2.1.2.5. Nirodhavāra Yaṁ cittaṁ nirujjhati taṁ cittaṁ nirujjhitthāti? No. 156 Yaṁ vā pana cittaṁ nirujjhittha taṁ cittaṁ nirujjhatīti? No. 157 Yaṁ cittaṁ na nirujjhati taṁ cittaṁ na nirujjhitthāti? 158 Atītaṁ cittaṁ na nirujjhati, no ca taṁ cittaṁ na nirujjhittha. Uppādakkhaṇe anāgatañca cittaṁ na ceva nirujjhati na ca nirujjhittha. 159 Yaṁ vā pana cittaṁ na nirujjhittha taṁ cittaṁ na nirujjhatīti? 160 Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ na nirujjhittha, no ca taṁ cittaṁ na nirujjhati. Uppādakkhaṇe anāgatañca cittaṁ na ceva nirujjhittha na ca nirujjhati. 161 Yaṁ cittaṁ nirujjhati taṁ cittaṁ nirujjhissatīti? No. 162 Yaṁ vā pana cittaṁ nirujjhissati taṁ cittaṁ nirujjhatīti? No. 163 Yaṁ cittaṁ na nirujjhati taṁ cittaṁ na nirujjhissatīti? 164 Uppādakkhaṇe anāgatañca cittaṁ na nirujjhati, no ca taṁ cittaṁ na nirujjhissati. Atītaṁ cittaṁ na ceva nirujjhati na ca nirujjhissati. 165 Yaṁ vā pana cittaṁ na nirujjhissati taṁ cittaṁ na nirujjhatīti? 166 Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ na nirujjhissati, no ca taṁ cittaṁ na nirujjhati. Atītaṁ cittaṁ na ceva nirujjhissati na ca nirujjhati. 167 Yaṁ cittaṁ nirujjhittha taṁ cittaṁ nirujjhissatīti? No. 168 Yaṁ vā pana cittaṁ nirujjhissati taṁ cittaṁ nirujjhitthāti? No. 169 Yaṁ cittaṁ na nirujjhittha taṁ cittaṁ na nirujjhissatīti? 170 Uppādakkhaṇe anāgatañca cittaṁ na nirujjhittha, no ca taṁ cittaṁ na nirujjhissati. Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ na ceva nirujjhittha na ca nirujjhissati. 171 Yaṁ vā pana cittaṁ na nirujjhissati taṁ cittaṁ na nirujjhitthāti? 172 Atītaṁ cittaṁ na nirujjhissati, no ca taṁ cittaṁ na nirujjhittha. Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ na ceva nirujjhissati na ca nirujjhittha. 173 8.2.1.2.6. Uppādanirodhavāra Yaṁ cittaṁ uppajjati taṁ cittaṁ nirujjhitthāti? No. 174 Yaṁ vā pana cittaṁ nirujjhittha taṁ cittaṁ uppajjatīti? No. 175 Yaṁ cittaṁ na uppajjati taṁ cittaṁ na nirujjhitthāti? 176 Atītaṁ cittaṁ na uppajjati, no ca taṁ cittaṁ na nirujjhittha. Bhaṅgakkhaṇe anāgatañca cittaṁ na ceva uppajjati na ca nirujjhittha. 177 Yaṁ vā pana cittaṁ na nirujjhittha taṁ cittaṁ na uppajjatīti? 178 Uppādakkhaṇe cittaṁ na nirujjhittha, no ca taṁ cittaṁ na uppajjati. Bhaṅgakkhaṇe anāgatañca cittaṁ na ceva nirujjhittha na ca uppajjati. 179 Yaṁ cittaṁ uppajjati taṁ cittaṁ nirujjhissatīti? Āmantā. 180 Yaṁ vā pana cittaṁ nirujjhissati taṁ cittaṁ uppajjatīti? 181 Anāgataṁ cittaṁ nirujjhissati, no ca taṁ cittaṁ uppajjati. Uppādakkhaṇe cittaṁ nirujjhissati ceva uppajjati ca. 182 Yaṁ cittaṁ na uppajjati taṁ cittaṁ na nirujjhissatīti? 183 Anāgataṁ cittaṁ na uppajjati, no ca taṁ cittaṁ na nirujjhissati. Bhaṅgakkhaṇe atītañca cittaṁ na ceva uppajjati na ca nirujjhissati. 184 Yaṁ vā pana cittaṁ na nirujjhissati taṁ cittaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 185 Yaṁ 1723 --- ya8 2.1:185 cittaṁ uppajjittha taṁ cittaṁ nirujjhissatīti? No. 186 Yaṁ vā pana cittaṁ nirujjhissati taṁ cittaṁ uppajjitthāti? No. 187 Yaṁ cittaṁ na uppajjittha taṁ cittaṁ na nirujjhissatīti? 188 Uppādakkhaṇe anāgatañca cittaṁ na uppajjittha, no ca taṁ cittaṁ na nirujjhissati. Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ na ceva uppajjittha na ca nirujjhissati. 189 Yaṁ vā pana cittaṁ na nirujjhissati taṁ cittaṁ na uppajjitthāti? 190 Atītaṁ cittaṁ na nirujjhissati, no ca taṁ cittaṁ na uppajjittha. Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ na ceva nirujjhissati na ca uppajjittha. 191 8.2.1.2.7. Uppajjamānananirodhavāra Yaṁ cittaṁ uppajjati taṁ cittaṁ na nirujjhatīti? Āmantā. 192 Yaṁ vā pana cittaṁ na nirujjhati taṁ cittaṁ uppajjatīti? 193 Atītānāgataṁ cittaṁ na nirujjhati, no ca taṁ cittaṁ uppajjati. Uppādakkhaṇe cittaṁ na nirujjhati ceva uppajjati ca. 194 Yaṁ cittaṁ na uppajjati taṁ cittaṁ nirujjhatīti? 195 Atītānāgataṁ cittaṁ na uppajjati, no ca taṁ cittaṁ nirujjhati. Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ na uppajjati ceva nirujjhati ca. 196 Yaṁ vā pana cittaṁ nirujjhati taṁ cittaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 197 8.2.1.2.8. Uppajjamānuppannavāra Yaṁ cittaṁ uppajjamānaṁ taṁ cittaṁ uppannanti? Āmantā. 198 Yaṁ vā pana cittaṁ uppannaṁ taṁ cittaṁ uppajjamānanti? 199 Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ uppannaṁ, no ca taṁ cittaṁ uppajjamānaṁ. Uppādakkhaṇe cittaṁ uppannañceva uppajjamānañca. 200 Yaṁ cittaṁ na uppajjamānaṁ taṁ cittaṁ na uppannanti? 201 Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ na uppajjamānaṁ, no ca taṁ cittaṁ na uppannaṁ. Atītānāgataṁ cittaṁ na ceva uppajjamānaṁ na ca uppannaṁ. 202 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppannaṁ taṁ cittaṁ na uppajjamānanti? Āmantā. 203 8.2.1.2.9. Nirujjhamānuppannavāra Yaṁ cittaṁ nirujjhamānaṁ taṁ cittaṁ uppannanti? Āmantā. 204 Yaṁ vā pana cittaṁ uppannaṁ taṁ cittaṁ nirujjhamānanti? 205 Uppādakkhaṇe cittaṁ uppannaṁ, no ca taṁ cittaṁ nirujjhamānaṁ. Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ uppannañceva nirujjhamānañca. 206 Yaṁ cittaṁ na nirujjhamānaṁ taṁ cittaṁ na uppannanti? 207 Uppādakkhaṇe cittaṁ na nirujjhamānaṁ, no ca taṁ cittaṁ na uppannaṁ. Atītānāgataṁ cittaṁ na ceva nirujjhamānaṁ na ca uppannaṁ. 208 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppannaṁ taṁ cittaṁ na nirujjhamānanti? Āmantā. 209 8.2.1.2.10. Uppannuppādavāra Yaṁ cittaṁ uppannaṁ taṁ cittaṁ uppajjitthāti? No. 210 Yaṁ vā pana cittaṁ uppajjittha taṁ cittaṁ uppannanti? No. 211 Yaṁ cittaṁ na uppannaṁ taṁ cittaṁ na uppajjitthāti? 212 Atītaṁ cittaṁ na uppannaṁ, no ca taṁ cittaṁ na uppajjittha. Anāgataṁ cittaṁ na ceva uppannaṁ na ca uppajjittha. 213 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppajjittha taṁ cittaṁ na uppannanti? 214 Paccuppannaṁ cittaṁ na uppajjittha, no ca taṁ cittaṁ na uppannaṁ. Anāgataṁ cittaṁ na ceva uppajjittha na ca uppannaṁ. 215 Yaṁ cittaṁ uppannaṁ taṁ cittaṁ uppajjissatīti? No. 216 Yaṁ vā pana cittaṁ uppajjissati taṁ cittaṁ uppannanti? No. 217 Yaṁ cittaṁ na uppannaṁ taṁ cittaṁ na uppajjissatīti? 218 Anāgataṁ cittaṁ na uppannaṁ, no ca taṁ cittaṁ na uppajjissati. Atītaṁ cittaṁ na ceva uppannaṁ na ca uppajjissati. 219 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppajjissati taṁ cittaṁ na uppannanti? 220 Paccuppannaṁ cittaṁ na uppajjissati, no ca taṁ cittaṁ na uppannaṁ. Atītaṁ cittaṁ na ceva uppajjissati na ca uppannaṁ. 221 8.2.1.2.11. Atītānāgatavāra Yaṁ cittaṁ uppajjittha no ca taṁ cittaṁ uppannaṁ, taṁ cittaṁ uppajjissatīti? No. 222 Yaṁ vā pana cittaṁ uppajjissati no ca taṁ cittaṁ uppannaṁ, taṁ cittaṁ uppajjitthāti? No. 223 Yaṁ cittaṁ na uppajjittha no ca taṁ cittaṁ na uppannaṁ, taṁ cittaṁ na uppajjissatīti? Āmantā. 224 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppajjissati no ca taṁ cittaṁ na uppannaṁ, taṁ cittaṁ na uppajjitthāti? Āmantā. 225 8.2.1.2.12. Uppannuppajjamānavāra Uppannaṁ uppajjamānanti? 226 Bhaṅgakkhaṇe uppannaṁ, no ca uppajjamānaṁ. Uppādakkhaṇe uppannañceva uppajjamānañca. 227 Uppajjamānaṁ uppannanti? Āmantā. 228 Na uppannaṁ na uppajjamānanti? Āmantā. 229 Na uppajjamānaṁ na uppannanti? 230 Bhaṅgakkhaṇe na uppajjamānaṁ, no ca na uppannaṁ. Atītānāgataṁ cittaṁ na ceva 1724 --- ya8 2.1:230 uppajjamānaṁ na ca uppannaṁ. 231 8.2.1.2.13. Niruddhanirujjhamānavāra Niruddhaṁ nirujjhamānanti? No. 232 Nirujjhamānaṁ niruddhanti? No. 233 Na niruddhaṁ na nirujjhamānanti? 234 Bhaṅgakkhaṇe na niruddhaṁ, no ca na nirujjhamānaṁ. Uppādakkhaṇe anāgatañca cittaṁ na ceva niruddhaṁ na ca nirujjhamānaṁ. 235 Na nirujjhamānaṁ na niruddhanti? 236 Atītaṁ cittaṁ na nirujjhamānaṁ, no ca na niruddhaṁ. Uppādakkhaṇe anāgatañca cittaṁ na ceva nirujjhamānaṁ na ca niruddhaṁ. 237 8.2.1.2.14. Atikkantakālavāra Yaṁ cittaṁ uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ taṁ cittanti? 238 Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ uppādakkhaṇaṁ vītikkantaṁ bhaṅgakkhaṇaṁ avītikkantaṁ, atītaṁ cittaṁ uppādakkhaṇañca vītikkantaṁ bhaṅgakkhaṇañca vītikkantaṁ. 239 Yaṁ vā pana cittaṁ nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ taṁ cittanti? Atītaṁ cittaṁ. 240 Yaṁ cittaṁ na uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, na nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ taṁ cittanti? 241 Uppādakkhaṇe anāgataṁ cittaṁ. 242 Yaṁ vā pana cittaṁ na nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, na uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ taṁ cittanti? 243 Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ bhaṅgakkhaṇaṁ avītikkantaṁ no ca uppādakkhaṇaṁ avītikkantaṁ, uppādakkhaṇe anāgatañca cittaṁ bhaṅgakkhaṇañca avītikkantaṁ uppādakkhaṇañca avītikkantaṁ. 244 8.2.1.3. Puggaladhammavāra 8.2.1.3.1. Uppādanirodhakālasambhedavāra Yassa yaṁ cittaṁ uppajjati na nirujjhati tassa taṁ cittaṁ nirujjhissati na uppajjissatīti? Āmantā. 245 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ nirujjhissati na uppajjissati tassa taṁ cittaṁ uppajjati na nirujjhatīti? Āmantā. 246 Yassa yaṁ cittaṁ na uppajjati nirujjhati tassa taṁ cittaṁ na nirujjhissati uppajjissatīti? No. 247 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na nirujjhissati uppajjissati tassa taṁ cittaṁ na uppajjati nirujjhatīti? Natthi. 248 8.2.1.3.2. Uppāduppannavāra Yassa yaṁ cittaṁ uppajjati tassa taṁ cittaṁ uppannanti? Āmantā. 249 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ uppannaṁ tassa taṁ cittaṁ uppajjatīti? 250 Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ uppannaṁ, no ca tassa taṁ cittaṁ uppajjati. Uppādakkhaṇe cittaṁ uppannañceva uppajjati ca. 251 Yassa yaṁ cittaṁ na uppajjati tassa taṁ cittaṁ na uppannanti? 252 Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ na uppajjati, no ca tassa taṁ cittaṁ na uppannaṁ. Atītānāgataṁ cittaṁ na ceva uppajjati na ca uppannaṁ. 253 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na uppannaṁ tassa taṁ cittaṁ na uppajjatīti? Āmantā. 254 8.2.1.3.3. Nirodhuppannavāra Yassa yaṁ cittaṁ nirujjhati tassa taṁ cittaṁ uppannanti? Āmantā. 255 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ uppannaṁ tassa taṁ cittaṁ nirujjhatīti? 256 Uppādakkhaṇe cittaṁ uppannaṁ, no ca tassa taṁ cittaṁ nirujjhati. Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ uppannañceva nirujjhati ca. 257 Yassa yaṁ cittaṁ na nirujjhati tassa taṁ cittaṁ na uppannanti? 258 Uppādakkhaṇe cittaṁ na nirujjhati, no ca tassa taṁ cittaṁ na uppannaṁ. Atītānāgataṁ cittaṁ na ceva nirujjhati na ca uppannaṁ. 259 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na uppannaṁ tassa taṁ cittaṁ na nirujjhatīti? Āmantā. 260 8.2.1.3.4. Uppādavāra Yassa yaṁ cittaṁ uppajjati tassa taṁ cittaṁ uppajjitthāti? No. 261 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ uppajjittha tassa taṁ cittaṁ uppajjatīti? No. 262 Yassa yaṁ cittaṁ na uppajjati tassa taṁ cittaṁ na uppajjitthāti? 263 Atītaṁ cittaṁ na uppajjati, no ca tassa taṁ cittaṁ na uppajjittha. Bhaṅgakkhaṇe anāgatañca cittaṁ na ceva uppajjati na ca uppajjittha. 264 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na uppajjittha tassa taṁ cittaṁ na uppajjatīti? 265 Uppādakkhaṇe cittaṁ na uppajjittha, no ca tassa taṁ cittaṁ na uppajjati. Bhaṅgakkhaṇe anāgatañca cittaṁ na ceva uppajjittha na ca uppajjati. 266 Yassa yaṁ cittaṁ uppajjati tassa taṁ cittaṁ uppajjissatīti? No. 267 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ uppajjissati tassa taṁ cittaṁ uppajjatīti? No. 268 Yassa yaṁ cittaṁ na uppajjati tassa taṁ cittaṁ na 1725 --- ya8 2.1:268 uppajjissatīti? 269 Anāgataṁ cittaṁ na uppajjati, no ca tassa taṁ cittaṁ na uppajjissati. Bhaṅgakkhaṇe atītañca cittaṁ na ceva uppajjati na ca uppajjissati. 270 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na uppajjissati tassa taṁ cittaṁ na uppajjatīti? 271 Uppādakkhaṇe cittaṁ na uppajjissati, no ca tassa taṁ cittaṁ na uppajjati. Bhaṅgakkhaṇe atītañca cittaṁ na ceva uppajjissati na ca uppajjati. 272 Yassa yaṁ cittaṁ uppajjittha tassa taṁ cittaṁ uppajjissatīti? No. 273 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ uppajjissati tassa taṁ cittaṁ uppajjitthāti? No. 274 Yassa yaṁ cittaṁ na uppajjittha tassa taṁ cittaṁ na uppajjissatīti? 275 Anāgataṁ cittaṁ na uppajjittha, no ca tassa taṁ cittaṁ na uppajjissati. Paccuppannaṁ cittaṁ na ceva uppajjittha na ca uppajjissati. 276 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na uppajjissati tassa taṁ cittaṁ na uppajjitthāti? 277 Atītaṁ cittaṁ na uppajjissati, no ca tassa taṁ cittaṁ na uppajjittha. Paccuppannaṁ cittaṁ na ceva uppajjissati na ca uppajjittha. 278 8.2.1.3.5. Nirodhavāra Yassa yaṁ cittaṁ nirujjhati tassa taṁ cittaṁ nirujjhitthāti? No. 279 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ nirujjhittha tassa taṁ cittaṁ nirujjhatīti? No. 280 Yassa yaṁ cittaṁ na nirujjhati tassa taṁ cittaṁ na nirujjhitthāti? 281 Atītaṁ cittaṁ na nirujjhati, no ca tassa taṁ cittaṁ na nirujjhittha. Uppādakkhaṇe anāgatañca cittaṁ na ceva nirujjhati na ca nirujjhittha. 282 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na nirujjhittha tassa taṁ cittaṁ na nirujjhatīti? 283 Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ na nirujjhittha, no ca tassa taṁ cittaṁ na nirujjhati. Uppādakkhaṇe anāgatañca cittaṁ na ceva nirujjhittha na ca nirujjhati. 284 Yassa yaṁ cittaṁ nirujjhati tassa taṁ cittaṁ nirujjhissatīti? No. 285 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ nirujjhissati tassa taṁ cittaṁ nirujjhatīti? No. 286 Yassa yaṁ cittaṁ na nirujjhati tassa taṁ cittaṁ na nirujjhissatīti? 287 Uppādakkhaṇe anāgatañca cittaṁ na nirujjhati, no ca tassa taṁ cittaṁ na nirujjhissati. Atītaṁ cittaṁ na ceva nirujjhati na ca nirujjhissati. 288 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na nirujjhissati tassa taṁ cittaṁ na nirujjhatīti? 289 Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ na nirujjhissati, no ca tassa taṁ cittaṁ na nirujjhati. Atītaṁ cittaṁ na ceva nirujjhissati na ca nirujjhati. 290 Yassa yaṁ cittaṁ nirujjhittha tassa taṁ cittaṁ nirujjhissatīti? No. 291 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ nirujjhissati tassa taṁ cittaṁ nirujjhitthāti? No. 292 Yassa yaṁ cittaṁ na nirujjhittha tassa taṁ cittaṁ na nirujjhissatīti? 293 Uppādakkhaṇe anāgatañca cittaṁ na nirujjhittha, no ca tassa taṁ cittaṁ na nirujjhissati. Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ na ceva nirujjhittha na ca nirujjhissati. 294 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na nirujjhissati tassa taṁ cittaṁ na nirujjhitthāti? 295 Atītaṁ cittaṁ na nirujjhissati, no ca tassa taṁ cittaṁ na nirujjhittha. Bhaṅgakkhaṇe cittaṁ na ceva nirujjhissati na ca nirujjhittha. 296 (Yassa cittake sakabhāvena niddiṭṭhe, yaṁ cittake ca yassa yaṁ cittake ca ekattena niddiṭṭhe.) 0 8 Cittayamaka 8.1 Uddesa 8.1.1. Suddhacittasāmañña |1.1| 8.1.1.1. Puggalavāra 8.1.1.1.1. Uppādanirodhakālasambhedavāra Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Yassa cittaṁ uppajjati na nirujjhati tassa cittaṁ nirujjhissati na uppajjissati? 3 Yassa vā pana cittaṁ nirujjhissati na uppajjissati tassa cittaṁ uppajjati na nirujjhati? 4 Yassa cittaṁ na uppajjati nirujjhati tassa cittaṁ na nirujjhissati uppajjissati? 5 Yassa vā pana cittaṁ na nirujjhissati uppajjissati tassa cittaṁ na uppajjati nirujjhati? 6 8.1.1.1.2. Uppāduppannavāra Yassa cittaṁ uppajjati tassa cittaṁ uppannaṁ? 7 Yassa vā pana cittaṁ uppannaṁ tassa cittaṁ uppajjati? 8 Yassa cittaṁ na uppajjati tassa cittaṁ na uppannaṁ? 9 Yassa vā pana cittaṁ na uppannaṁ tassa cittaṁ na uppajjati? 10 8.1.1.1.3. Nirodhuppannavāra Yassa cittaṁ nirujjhati tassa cittaṁ uppannaṁ? 11 Yassa vā pana cittaṁ uppannaṁ tassa cittaṁ nirujjhati? 12 Yassa cittaṁ na nirujjhati tassa cittaṁ na uppannaṁ? 13 Yassa vā pana cittaṁ na uppannaṁ tassa cittaṁ na nirujjhati? 14 8.1.1.1.4. Uppādavāra Yassa cittaṁ uppajjati tassa cittaṁ uppajjittha? 15 1726 --- ya8 1.1:15 Yassa vā pana cittaṁ uppajjittha tassa cittaṁ uppajjati? 16 Yassa cittaṁ na uppajjati tassa cittaṁ na uppajjittha? 17 Yassa vā pana cittaṁ na uppajjittha tassa cittaṁ na uppajjati? 18 Yassa cittaṁ uppajjati tassa cittaṁ uppajjissati? 19 Yassa vā pana cittaṁ uppajjissati tassa cittaṁ uppajjati? 20 Yassa cittaṁ na uppajjati tassa cittaṁ na uppajjissati? 21 Yassa vā pana cittaṁ na uppajjissati tassa cittaṁ na uppajjati? 22 Yassa cittaṁ uppajjittha tassa cittaṁ uppajjissati? 23 Yassa vā pana cittaṁ uppajjissati tassa cittaṁ uppajjittha? 24 Yassa cittaṁ na uppajjittha tassa cittaṁ na uppajjissati? 25 Yassa vā pana cittaṁ na uppajjissati tassa cittaṁ na uppajjittha? 26 8.1.1.1.5. Nirodhavāra Yassa cittaṁ nirujjhati tassa cittaṁ nirujjhittha? 27 Yassa vā pana cittaṁ nirujjhittha tassa cittaṁ nirujjhati? 28 Yassa cittaṁ na nirujjhati tassa cittaṁ na nirujjhittha? 29 Yassa vā pana cittaṁ na nirujjhittha tassa cittaṁ na nirujjhati? 30 Yassa cittaṁ nirujjhati tassa cittaṁ nirujjhissati? 31 Yassa vā pana cittaṁ nirujjhissati tassa cittaṁ nirujjhati? 32 Yassa cittaṁ na nirujjhati tassa cittaṁ na nirujjhissati? 33 Yassa vā pana cittaṁ na nirujjhissati tassa cittaṁ na nirujjhati? 34 Yassa cittaṁ nirujjhittha tassa cittaṁ nirujjhissati? 35 Yassa vā pana cittaṁ nirujjhissati tassa cittaṁ nirujjhittha? 36 Yassa cittaṁ na nirujjhittha tassa cittaṁ na nirujjhissati? 37 Yassa vā pana cittaṁ na nirujjhissati tassa cittaṁ na nirujjhittha? 38 8.1.1.1.6. Uppādanirodhavāra Yassa cittaṁ uppajjati tassa cittaṁ nirujjhittha? 39 Yassa vā pana cittaṁ nirujjhittha tassa cittaṁ uppajjati? 40 Yassa cittaṁ na uppajjati tassa cittaṁ na nirujjhittha? 41 Yassa vā pana cittaṁ na nirujjhittha tassa cittaṁ na uppajjati? 42 Yassa cittaṁ uppajjati tassa cittaṁ nirujjhissati? 43 Yassa vā pana cittaṁ nirujjhissati tassa cittaṁ uppajjati? 44 Yassa cittaṁ na uppajjati tassa cittaṁ na nirujjhissati? 45 Yassa vā pana cittaṁ na nirujjhissati tassa cittaṁ na uppajjati? 46 Yassa cittaṁ uppajjittha tassa cittaṁ nirujjhissati? 47 Yassa vā pana cittaṁ nirujjhissati tassa cittaṁ uppajjittha? 48 Yassa cittaṁ na uppajjittha tassa cittaṁ na nirujjhissati? 49 Yassa vā pana cittaṁ na nirujjhissati tassa cittaṁ na uppajjittha? 50 8.1.1.1.7. Uppajjamānananirodhavāra Yassa cittaṁ uppajjati tassa cittaṁ na nirujjhati? 51 Yassa vā pana cittaṁ na nirujjhati tassa cittaṁ uppajjati? 52 Yassa cittaṁ na uppajjati tassa cittaṁ nirujjhati? 53 Yassa vā pana cittaṁ nirujjhati tassa cittaṁ na uppajjati? 54 8.1.1.1.8. Uppajjamānuppannavāra Yassa cittaṁ uppajjamānaṁ tassa cittaṁ uppannaṁ? 55 Yassa vā pana cittaṁ uppannaṁ tassa cittaṁ uppajjamānaṁ? 56 Yassa cittaṁ na uppajjamānaṁ tassa cittaṁ na uppannaṁ? 57 Yassa vā pana cittaṁ na uppannaṁ tassa cittaṁ na uppajjamānaṁ? 58 8.1.1.1.9. Nirujjhamānuppannavāra Yassa cittaṁ nirujjhamānaṁ tassa cittaṁ uppannaṁ? 59 Yassa vā pana cittaṁ uppannaṁ tassa cittaṁ nirujjhamānaṁ? 60 Yassa cittaṁ na nirujjhamānaṁ tassa cittaṁ na uppannaṁ? 61 Yassa vā pana cittaṁ na uppannaṁ tassa cittaṁ na nirujjhamānaṁ? 62 8.1.1.1.10. Uppannuppādavāra Yassa cittaṁ uppannaṁ tassa cittaṁ uppajjittha? 63 Yassa vā pana cittaṁ uppajjittha tassa cittaṁ uppannaṁ? 64 Yassa cittaṁ na uppannaṁ tassa cittaṁ na uppajjittha? 65 Yassa vā pana cittaṁ na uppajjittha tassa cittaṁ na uppannaṁ? 66 Yassa cittaṁ uppannaṁ tassa cittaṁ uppajjissati? 67 Yassa vā pana cittaṁ uppajjissati tassa cittaṁ uppannaṁ? 68 Yassa cittaṁ na uppannaṁ tassa cittaṁ na uppajjissati? 69 Yassa vā pana cittaṁ na uppajjissati tassa cittaṁ na uppannaṁ? 70 8.1.1.1.11. Atītānāgatavāra Yassa cittaṁ uppajjittha no ca tassa cittaṁ uppannaṁ, tassa cittaṁ uppajjissati? 71 Yassa vā pana cittaṁ uppajjissati no ca tassa cittaṁ uppannaṁ, tassa cittaṁ uppajjittha? 72 Yassa cittaṁ na uppajjittha no ca tassa cittaṁ na uppannaṁ, tassa cittaṁ na uppajjissati? 73 Yassa vā pana cittaṁ na uppajjissati no ca 1727 --- ya8 1.1:73 tassa cittaṁ na uppannaṁ, tassa cittaṁ na uppajjittha? 74 8.1.1.1.12. Uppannuppajjamānavāra Uppannaṁ uppajjamānaṁ? 75 Uppajjamānaṁ uppannaṁ? 76 Na uppannaṁ na uppajjamānaṁ? 77 Na uppajjamānaṁ na uppannaṁ? 78 8.1.1.1.13. Niruddhanirujjhamānavāra Niruddhaṁ nirujjhamānaṁ? 79 Nirujjhamānaṁ niruddhaṁ? 80 Na niruddhaṁ na nirujjhamānaṁ? 81 Na nirujjhamānaṁ na niruddhaṁ? 82 8.1.1.1.14. Atikkantakālavāra Yassa cittaṁ uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ tassa cittaṁ? 83 Yassa vā pana cittaṁ nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ tassa cittaṁ? 84 Yassa cittaṁ na uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, na nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ tassa cittaṁ? 85 Yassa vā pana cittaṁ na nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, na uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ tassa cittaṁ? 86 8.1.1.2. Dhammavāra 8.1.1.2.1. Uppādanirodhakālasambhedavāra Yaṁ cittaṁ uppajjati na nirujjhati taṁ cittaṁ nirujjhissati na uppajjissati? 87 Yaṁ vā pana cittaṁ nirujjhissati na uppajjissati taṁ cittaṁ uppajjati na nirujjhati? 88 Yaṁ cittaṁ na uppajjati nirujjhati taṁ cittaṁ na nirujjhissati uppajjissati? 89 Yaṁ vā pana cittaṁ na nirujjhissati uppajjissati taṁ cittaṁ na uppajjati nirujjhati? 90 8.1.1.2.2. Uppāduppannavāra Yaṁ cittaṁ uppajjati taṁ cittaṁ uppannaṁ? 91 Yaṁ vā pana cittaṁ uppannaṁ taṁ cittaṁ uppajjati? 92 Yaṁ cittaṁ na uppajjati taṁ cittaṁ na uppannaṁ? 93 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppannaṁ taṁ cittaṁ na uppajjati? 94 8.1.1.2.3. Nirodhuppannavāra Yaṁ cittaṁ nirujjhati taṁ cittaṁ uppannaṁ? 95 Yaṁ vā pana cittaṁ uppannaṁ taṁ cittaṁ nirujjhati? 96 Yaṁ cittaṁ na nirujjhati taṁ cittaṁ na uppannaṁ? 97 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppannaṁ taṁ cittaṁ na nirujjhati? 98 8.1.1.2.4. Uppādavāra Yaṁ cittaṁ uppajjati taṁ cittaṁ uppajjittha? 99 Yaṁ vā pana cittaṁ uppajjittha taṁ cittaṁ uppajjati? 100 Yaṁ cittaṁ na uppajjati taṁ cittaṁ na uppajjittha? 101 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppajjittha taṁ cittaṁ na uppajjati? 102 Yaṁ cittaṁ uppajjati taṁ cittaṁ uppajjissati? 103 Yaṁ vā pana cittaṁ uppajjissati taṁ cittaṁ uppajjati? 104 Yaṁ cittaṁ na uppajjati taṁ cittaṁ na uppajjissati? 105 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppajjissati taṁ cittaṁ na uppajjati? 106 Yaṁ cittaṁ uppajjittha taṁ cittaṁ uppajjissati? 107 Yaṁ vā pana cittaṁ uppajjissati taṁ cittaṁ uppajjittha? 108 Yaṁ cittaṁ na uppajjittha taṁ cittaṁ na uppajjissati? 109 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppajjissati taṁ cittaṁ na uppajjittha? 110 8.1.1.2.5. Nirodhavāra Yaṁ cittaṁ nirujjhati taṁ cittaṁ nirujjhittha? 111 Yaṁ vā pana cittaṁ nirujjhittha taṁ cittaṁ nirujjhati? 112 Yaṁ cittaṁ na nirujjhati taṁ cittaṁ na nirujjhittha? 113 Yaṁ vā pana cittaṁ na nirujjhittha taṁ cittaṁ na nirujjhati? 114 Yaṁ cittaṁ nirujjhati taṁ cittaṁ nirujjhissati? 115 Yaṁ vā pana cittaṁ nirujjhissati taṁ cittaṁ nirujjhati? 116 Yaṁ cittaṁ na nirujjhati taṁ cittaṁ na nirujjhissati? 117 Yaṁ vā pana cittaṁ na nirujjhissati taṁ cittaṁ na nirujjhati? 118 Yaṁ cittaṁ nirujjhittha taṁ cittaṁ nirujjhissati? 119 Yaṁ vā pana cittaṁ nirujjhissati taṁ cittaṁ nirujjhittha? 120 Yaṁ cittaṁ na nirujjhittha taṁ cittaṁ na nirujjhissati? 121 Yaṁ vā pana cittaṁ na nirujjhissati taṁ cittaṁ na nirujjhittha? 122 8.1.1.2.6. Uppādanirodhavāra Yaṁ cittaṁ uppajjati taṁ cittaṁ nirujjhittha? 123 Yaṁ vā pana cittaṁ nirujjhittha taṁ cittaṁ uppajjati? 124 Yaṁ cittaṁ na uppajjati taṁ cittaṁ na nirujjhittha? 125 Yaṁ vā pana cittaṁ na nirujjhittha taṁ cittaṁ na uppajjati? 126 Yaṁ cittaṁ uppajjati taṁ cittaṁ nirujjhissati? 127 Yaṁ vā pana cittaṁ nirujjhissati taṁ cittaṁ uppajjati? 128 Yaṁ cittaṁ na uppajjati taṁ cittaṁ na nirujjhissati? 129 Yaṁ vā pana cittaṁ na nirujjhissati taṁ cittaṁ na uppajjati? 130 Yaṁ cittaṁ uppajjittha taṁ cittaṁ nirujjhissati? 131 Yaṁ vā 1728 --- ya8 1.1:131 pana cittaṁ nirujjhissati taṁ cittaṁ uppajjittha? 132 Yaṁ cittaṁ na uppajjittha taṁ cittaṁ na nirujjhissati? 133 Yaṁ vā pana cittaṁ na nirujjhissati taṁ cittaṁ na uppajjittha? 134 8.1.1.2.7. Uppajjamānananirodhavāra Yaṁ cittaṁ uppajjati taṁ cittaṁ na nirujjhati? 135 Yaṁ vā pana cittaṁ na nirujjhati taṁ cittaṁ uppajjati? 136 Yaṁ cittaṁ na uppajjati taṁ cittaṁ nirujjhati? 137 Yaṁ vā pana cittaṁ nirujjhati taṁ cittaṁ na uppajjati? 138 8.1.1.2.8. Uppajjamānuppannavāra Yaṁ cittaṁ uppajjamānaṁ taṁ cittaṁ uppannaṁ? 139 Yaṁ vā pana cittaṁ uppannaṁ taṁ cittaṁ uppajjamānaṁ? 140 Yaṁ cittaṁ na uppajjamānaṁ taṁ cittaṁ na uppannaṁ? 141 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppannaṁ taṁ cittaṁ na uppajjamānaṁ? 142 8.1.1.2.9. Nirujjhamānuppannavāra Yaṁ cittaṁ nirujjhamānaṁ taṁ cittaṁ uppannaṁ? 143 Yaṁ vā pana cittaṁ uppannaṁ taṁ cittaṁ nirujjhamānaṁ? 144 Yaṁ cittaṁ na nirujjhamānaṁ taṁ cittaṁ na uppannaṁ? 145 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppannaṁ taṁ cittaṁ na nirujjhamānaṁ? 146 8.1.1.2.10. Uppannuppādavāra Yaṁ cittaṁ uppannaṁ taṁ cittaṁ uppajjittha? 147 Yaṁ vā pana cittaṁ uppajjittha taṁ cittaṁ uppannaṁ? 148 Yaṁ cittaṁ na uppannaṁ taṁ cittaṁ na uppajjittha? 149 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppajjittha taṁ cittaṁ na uppannaṁ? 150 Yaṁ cittaṁ uppannaṁ taṁ cittaṁ uppajjissati? 151 Yaṁ vā pana cittaṁ uppajjissati taṁ cittaṁ uppannaṁ? 152 Yaṁ cittaṁ na uppannaṁ taṁ cittaṁ na uppajjissati? 153 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppajjissati taṁ cittaṁ na uppannaṁ? 154 8.1.1.2.11. Atītānāgatavāra Yaṁ cittaṁ uppajjittha no ca taṁ cittaṁ uppannaṁ, taṁ cittaṁ uppajjissati? 155 Yaṁ vā pana cittaṁ uppajjissati no ca taṁ cittaṁ uppannaṁ, taṁ cittaṁ uppajjittha? 156 Yaṁ cittaṁ na uppajjittha no ca taṁ cittaṁ na uppannaṁ, taṁ cittaṁ na uppajjissati? 157 Yaṁ vā pana cittaṁ na uppajjissati no ca taṁ cittaṁ na uppannaṁ, taṁ cittaṁ na uppajjittha? 158 8.1.1.2.12. Uppannuppajjamānavāra Uppannaṁ uppajjamānaṁ? 159 Uppajjamānaṁ uppannaṁ? 160 Na uppannaṁ na uppajjamānaṁ? 161 Na uppajjamānaṁ na uppannaṁ? 162 8.1.1.2.13. Niruddhanirujjhamānavāra Niruddhaṁ nirujjhamānaṁ? 163 Nirujjhamānaṁ niruddhaṁ? 164 Na niruddhaṁ na nirujjhamānaṁ? 165 Na nirujjhamānaṁ na niruddhaṁ? 166 8.1.1.2.14. Atikkantakālavāra Yaṁ cittaṁ uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ taṁ cittaṁ? 167 Yaṁ vā pana cittaṁ nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ taṁ cittaṁ? 168 Yaṁ cittaṁ na uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, na nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ taṁ cittaṁ? 169 Yaṁ vā pana cittaṁ na nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, na uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ taṁ cittaṁ? 170 8.1.1.3. Puggaladhammavāra 8.1.1.3.1. Uppādanirodhakālasambhedavāra Yassa yaṁ cittaṁ uppajjati na nirujjhati tassa taṁ cittaṁ nirujjhissati na uppajjissati? 171 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ nirujjhissati na uppajjissati tassa taṁ cittaṁ uppajjati na nirujjhati? 172 Yassa yaṁ cittaṁ na uppajjati nirujjhati tassa taṁ cittaṁ na nirujjhissati uppajjissati? 173 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na nirujjhissati uppajjissati tassa taṁ cittaṁ na uppajjati nirujjhati? 174 8.1.1.3.2. Uppāduppannavāra Yassa yaṁ cittaṁ uppajjati tassa taṁ cittaṁ uppannaṁ? 175 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ uppannaṁ tassa taṁ cittaṁ uppajjati? 176 Yassa yaṁ cittaṁ na uppajjati tassa taṁ cittaṁ na uppannaṁ? 177 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na uppannaṁ tassa taṁ cittaṁ na uppajjati? 178 8.1.1.3.3. Nirodhuppannavāra Yassa yaṁ cittaṁ nirujjhati tassa taṁ cittaṁ uppannaṁ? 179 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ uppannaṁ tassa taṁ cittaṁ nirujjhati? 180 Yassa yaṁ cittaṁ na nirujjhati tassa taṁ cittaṁ na uppannaṁ? 181 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na uppannaṁ tassa taṁ cittaṁ na nirujjhati? 182 8.1.1.3.4. Uppādavāra 1729 --- ya8 1.1:182 Yassa yaṁ cittaṁ uppajjati tassa taṁ cittaṁ uppajjittha? 183 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ uppajjittha tassa taṁ cittaṁ uppajjati? 184 Yassa yaṁ cittaṁ na uppajjati tassa taṁ cittaṁ na uppajjittha? 185 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na uppajjittha tassa taṁ cittaṁ na uppajjati? 186 Yassa yaṁ cittaṁ uppajjati tassa taṁ cittaṁ uppajjissati? 187 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ uppajjissati tassa taṁ cittaṁ uppajjati? 188 Yassa yaṁ cittaṁ na uppajjati tassa taṁ cittaṁ na uppajjissati? 189 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na uppajjissati tassa taṁ cittaṁ na uppajjati? 190 Yassa yaṁ cittaṁ uppajjittha tassa taṁ cittaṁ uppajjissati? 191 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ uppajjissati tassa taṁ cittaṁ uppajjittha? 192 Yassa yaṁ cittaṁ na uppajjittha tassa taṁ cittaṁ na uppajjissati? 193 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na uppajjissati tassa taṁ cittaṁ na uppajjittha? 194 8.1.1.3.5. Nirodhavāra Yassa yaṁ cittaṁ nirujjhati tassa taṁ cittaṁ nirujjhittha? 195 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ nirujjhittha tassa taṁ cittaṁ nirujjhati? 196 Yassa yaṁ cittaṁ na nirujjhati tassa taṁ cittaṁ na nirujjhittha? 197 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na nirujjhittha tassa taṁ cittaṁ na nirujjhati? 198 Yassa yaṁ cittaṁ nirujjhati tassa taṁ cittaṁ nirujjhissati? 199 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ nirujjhissati tassa taṁ cittaṁ nirujjhati? 200 Yassa yaṁ cittaṁ na nirujjhati tassa taṁ cittaṁ na nirujjhissati? 201 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na nirujjhissati tassa taṁ cittaṁ na nirujjhati? 202 Yassa yaṁ cittaṁ nirujjhittha tassa taṁ cittaṁ nirujjhissati? 203 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ nirujjhissati tassa taṁ cittaṁ nirujjhittha? 204 Yassa yaṁ cittaṁ na nirujjhittha tassa taṁ cittaṁ na nirujjhissati? 205 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na nirujjhissati tassa taṁ cittaṁ na nirujjhittha? 206 8.1.1.3.6. Uppādanirodhavāra Yassa yaṁ cittaṁ uppajjati tassa taṁ cittaṁ nirujjhittha? 207 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ nirujjhittha tassa taṁ cittaṁ uppajjati? 208 Yassa yaṁ cittaṁ na uppajjati tassa taṁ cittaṁ na nirujjhittha? 209 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na nirujjhittha tassa taṁ cittaṁ na uppajjati? 210 Yassa yaṁ cittaṁ uppajjati tassa taṁ cittaṁ nirujjhissati? 211 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ nirujjhissati tassa taṁ cittaṁ uppajjati? 212 Yassa yaṁ cittaṁ na uppajjati tassa taṁ cittaṁ na nirujjhissati? 213 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na nirujjhissati tassa taṁ cittaṁ na uppajjati? 214 Yassa yaṁ cittaṁ uppajjittha tassa taṁ cittaṁ nirujjhissati? 215 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ nirujjhissati tassa taṁ cittaṁ uppajjittha? 216 Yassa yaṁ cittaṁ na uppajjittha tassa taṁ cittaṁ na nirujjhissati? 217 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na nirujjhissati tassa taṁ cittaṁ na uppajjittha? 218 8.1.1.3.7. Uppajjamānananirodhavāra Yassa yaṁ cittaṁ uppajjati tassa taṁ cittaṁ na nirujjhati? 219 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na nirujjhati tassa taṁ cittaṁ uppajjati? 220 Yassa yaṁ cittaṁ na uppajjati tassa taṁ cittaṁ nirujjhati? 221 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ nirujjhati tassa taṁ cittaṁ na uppajjati? 222 8.1.1.3.8. Uppajjamānuppannavāra Yassa yaṁ cittaṁ uppajjamānaṁ tassa taṁ cittaṁ uppannaṁ? 223 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ uppannaṁ tassa taṁ cittaṁ uppajjamānaṁ? 224 Yassa yaṁ cittaṁ na uppajjamānaṁ tassa taṁ cittaṁ na uppannaṁ? 225 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na uppannaṁ tassa taṁ cittaṁ na uppajjamānaṁ? 226 8.1.1.3.9. Nirujjhamānuppannavāra Yassa yaṁ cittaṁ nirujjhamānaṁ tassa taṁ cittaṁ uppannaṁ? 227 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ uppannaṁ tassa taṁ cittaṁ nirujjhamānaṁ? 228 Yassa yaṁ cittaṁ na nirujjhamānaṁ tassa taṁ cittaṁ na uppannaṁ? 229 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na uppannaṁ tassa taṁ cittaṁ na nirujjhamānaṁ? 230 8.1.1.3.10. Uppannuppādavāra Yassa yaṁ cittaṁ uppannaṁ tassa taṁ cittaṁ uppajjittha? 231 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ uppajjittha tassa taṁ cittaṁ uppannaṁ? 232 Yassa yaṁ cittaṁ na uppannaṁ tassa taṁ cittaṁ na uppajjittha? 233 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na uppajjittha tassa taṁ cittaṁ na uppannaṁ? 234 Yassa yaṁ cittaṁ uppannaṁ tassa 1730 --- ya8 1.1:234 taṁ cittaṁ uppajjissati? 235 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ uppajjissati tassa taṁ cittaṁ uppannaṁ? 236 Yassa yaṁ cittaṁ na uppannaṁ tassa taṁ cittaṁ na uppajjissati? 237 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na uppajjissati tassa taṁ cittaṁ na uppannaṁ? 238 8.1.1.3.11. Atītānāgatavāra Yassa yaṁ cittaṁ uppajjittha no ca tassa taṁ cittaṁ uppannaṁ, tassa taṁ cittaṁ uppajjissati? 239 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ uppajjissati no ca tassa taṁ cittaṁ uppannaṁ, tassa taṁ cittaṁ uppajjittha? 240 Yassa yaṁ cittaṁ na uppajjittha no ca tassa taṁ cittaṁ na uppannaṁ, tassa taṁ cittaṁ na uppajjissati? 241 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na uppajjissati no ca tassa taṁ cittaṁ na uppannaṁ, tassa taṁ cittaṁ na uppajjittha? 242 8.1.1.3.12. Uppannuppajjamānavāra Uppannaṁ uppajjamānaṁ? 243 Uppajjamānaṁ uppannaṁ? 244 Na uppannaṁ na uppajjamānaṁ? 245 Na uppajjamānaṁ na uppannaṁ? 246 8.1.1.3.13. Niruddhanirujjhamānavāra Niruddhaṁ nirujjhamānaṁ? 247 Nirujjhamānaṁ niruddhaṁ? 248 Na niruddhaṁ na nirujjhamānaṁ? 249 Na nirujjhamānaṁ na niruddhaṁ? 250 8.1.1.3.14. Atikkantakālavāra Yassa yaṁ cittaṁ uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ tassa taṁ cittaṁ? 251 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ tassa taṁ cittaṁ? 252 Yassa yaṁ cittaṁ na uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, na nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ tassa taṁ cittaṁ? 253 Yassa vā pana yaṁ cittaṁ na nirujjhamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ, na uppajjamānaṁ khaṇaṁ khaṇaṁ vītikkantaṁ atikkantakālaṁ tassa taṁ cittaṁ? ya6 0 6 Saṅkhārayamaka 6.2 Pavattivāra 6.2.2. Nirodhavāra |2.2| 6.2.2.1. Paccuppannavāra 6.2.2.1.1. Anulomapuggala Yassa kāyasaṅkhāro nirujjhati tassa vacīsaṅkhāro nirujjhatīti? 2 Vinā vitakkavicārehi assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kāyasaṅkhāro nirujjhati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro nirujjhati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kāyasaṅkhāro ca nirujjhati vacīsaṅkhāro ca nirujjhati. 3 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro nirujjhati tassa kāyasaṅkhāro nirujjhatīti? 4 Vinā assāsapassāsehi vitakkavicārānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro nirujjhati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro nirujjhati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro ca nirujjhati kāyasaṅkhāro ca nirujjhati. 5 Yassa kāyasaṅkhāro nirujjhati tassa cittasaṅkhāro nirujjhatīti? Āmantā. 6 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nirujjhati tassa kāyasaṅkhāro nirujjhatīti? 7 Vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro nirujjhati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro nirujjhati. Assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro ca nirujjhati kāyasaṅkhāro ca nirujjhati. 8 Yassa vacīsaṅkhāro nirujjhati tassa cittasaṅkhāro nirujjhatīti? Āmantā. 9 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nirujjhati tassa vacīsaṅkhāro nirujjhatīti? 10 Vinā vitakkavicārehi cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro nirujjhati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro nirujjhati. Vitakkavicārānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro ca nirujjhati vacīsaṅkhāro ca nirujjhati. 11 6.2.2.1.2. Anulomaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro nirujjhati tattha vacīsaṅkhāro nirujjhatīti? …pe…. 12 6.2.2.1.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro nirujjhati tassa tattha vacīsaṅkhāro nirujjhatīti? …pe…. (Yassakampi yassayatthakampi sadisaṁ.) 13 6.2.2.1.4. Paccanīkapuggala Yassa kāyasaṅkhāro na nirujjhati tassa vacīsaṅkhāro na nirujjhatīti? 14 Vinā assāsapassāsehi vitakkavicārānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kāyasaṅkhāro na 1731 --- ya6 2.2:14 nirujjhati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro na nirujjhati. Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā assāsapassāsehi avitakkaavicāracittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro ca na nirujjhati vacīsaṅkhāro ca na nirujjhati. 15 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro na nirujjhati tassa kāyasaṅkhāro na nirujjhatīti? 16 Vinā vitakkavicārehi assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro na nirujjhati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro na nirujjhati. Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā assāsapassāsehi avitakkaavicāracittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro ca na nirujjhati kāyasaṅkhāro ca na nirujjhati. 17 Yassa kāyasaṅkhāro na nirujjhati tassa cittasaṅkhāro na nirujjhatīti? 18 Vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kāyasaṅkhāro na nirujjhati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro na nirujjhati. Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro ca na nirujjhati cittasaṅkhāro ca na nirujjhati. 19 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 20 Yassa vacīsaṅkhāro na nirujjhati tassa cittasaṅkhāro na nirujjhatīti? 21 Vinā vitakkavicārehi cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro na nirujjhati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro na nirujjhati. Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro ca na nirujjhati cittasaṅkhāro ca na nirujjhati. 22 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 23 6.2.2.1.5. Paccanīkaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro na nirujjhati …pe…. 24 6.2.2.1.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro na nirujjhati tassa tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhatīti? 25 Vinā assāsapassāsehi vitakkavicārānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhati. Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā assāsapassāsehi avitakkaavicāracittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca na nirujjhati vacīsaṅkhāro ca na nirujjhati. 26 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro na nirujjhati …pe…. 27 (Yassakampi yassayatthakampi sadisaṁ vitthāretabbaṁ, yassayatthake nirodhasamāpannānanti na kātabbaṁ.) 28 6.2.2.2. Atītavāra 6.2.2.2.1. Anulomapuggala Yassa kāyasaṅkhāro nirujjhittha tassa vacīsaṅkhāro nirujjhitthāti? Āmantā. 29 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 30 (Yathā uppādavāre atītā pucchā yassakampi yassayatthakampi anulomampi paccanīkampi vibhattaṁ evaṁ nirodhavārepi vibhajitabbaṁ, natthi nānākaraṇaṁ.) 31 6.2.2.3. Anāgatavāra 6.2.2.3.1. Anulomapuggala Yassa kāyasaṅkhāro nirujjhissati tassa vacīsaṅkhāro nirujjhissatīti? Āmantā. 32 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro nirujjhissati tassa kāyasaṅkhāro nirujjhissatīti? 33 Kāmāvacarānaṁ pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro ca nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca nirujjhissati. 34 Yassa kāyasaṅkhāro nirujjhissati tassa cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? Āmantā. 35 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nirujjhissati tassa kāyasaṅkhāro nirujjhissatīti? 36 Kāmāvacarānaṁ pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro ca nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca nirujjhissati. 37 Yassa vacīsaṅkhāro nirujjhissati tassa cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? Āmantā. 38 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nirujjhissati tassa vacīsaṅkhāro nirujjhissatīti? 39 Avitakkaavicārapacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ cittasaṅkhāro 1732 --- ya6 2.2:39 nirujjhissati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro ca nirujjhissati vacīsaṅkhāro ca nirujjhissati. 40 6.2.2.3.2. Anulomaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro nirujjhissati …pe…. 41 6.2.2.3.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro nirujjhissati tassa tattha vacīsaṅkhāro nirujjhissatīti? 42 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nirujjhissati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca nirujjhissati vacīsaṅkhāro ca nirujjhissati. 43 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro nirujjhissati tassa tattha kāyasaṅkhāro nirujjhissatīti? 44 Kāmāvacarānaṁ pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nirujjhissati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca nirujjhissati. 45 Yassa yattha kāyasaṅkhāro nirujjhissati tassa tattha cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? Āmantā. 46 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro nirujjhissati tassa tattha kāyasaṅkhāro nirujjhissatīti? 47 Kāmāvacarānaṁ pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nirujjhissati. Paṭhamajjhānaṁ dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca nirujjhissati. 48 Yassa yattha vacīsaṅkhāro nirujjhissati tassa tattha cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? Āmantā. 49 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro nirujjhissati tassa tattha vacīsaṅkhāro nirujjhissatīti? 50 Avitakkaavicārapacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nirujjhissati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ itaresaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca nirujjhissati vacīsaṅkhāro ca nirujjhissati. 51 6.2.2.3.4. Paccanīkapuggala Yassa kāyasaṅkhāro na nirujjhissati tassa vacīsaṅkhāro na nirujjhissatīti? 52 Kāmāvacarānaṁ pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro na nirujjhissati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro na nirujjhissati. Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ kāyasaṅkhāro ca na nirujjhissati vacīsaṅkhāro ca na nirujjhissati. 53 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 54 Yassa kāyasaṅkhāro na nirujjhissati tassa cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? 55 Kāmāvacarānaṁ pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro na nirujjhissati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro na nirujjhissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kāyasaṅkhāro ca na nirujjhissati cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati. 56 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 57 Yassa vacīsaṅkhāro na nirujjhissati tassa cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? 58 Avitakkaavicārapacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ vacīsaṅkhāro na nirujjhissati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro na nirujjhissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro ca na nirujjhissati cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati. 59 Yassa vā pana …pe… ? 1733 --- ya6 2.2:59 Āmantā. 60 6.2.2.3.5. Paccanīkaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro na nirujjhissati …pe…. 61 6.2.2.3.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro na nirujjhissati tassa tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissatīti? 62 Kāmāvacarānaṁ pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissati. Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca na nirujjhissati vacīsaṅkhāro ca na nirujjhissati. 63 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissati tassa tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhissatīti? 64 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhissati. Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca na nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca na nirujjhissati. 65 Yassa yattha kāyasaṅkhāro na nirujjhissati tassa tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? 66 Kāmāvacarānaṁ pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca na nirujjhissati cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati. 67 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati tassa tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhissatīti? Āmantā. 68 Yassa yattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissati tassa tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? 69 Avitakkaavicārapacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca na nirujjhissati cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati. 70 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati tassa tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissatīti? Āmantā. 71 6.2.2.4. Paccuppannātītavāra 6.2.2.4.1. Anulomapuggala Yassa kāyasaṅkhāro nirujjhati tassa vacīsaṅkhāro nirujjhitthāti? Āmantā. 72 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro nirujjhittha tassa kāyasaṅkhāro nirujjhatīti? 73 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro nirujjhittha, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro nirujjhati. Assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro ca nirujjhittha kāyasaṅkhāro ca nirujjhati. 74 Yassa kāyasaṅkhāro nirujjhati tassa cittasaṅkhāro nirujjhitthāti? Āmantā. 75 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nirujjhittha tassa kāyasaṅkhāro nirujjhatīti? 76 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro nirujjhittha, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro nirujjhati. Assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro ca nirujjhittha kāyasaṅkhāro ca nirujjhati. 77 Yassa vacīsaṅkhāro nirujjhati tassa cittasaṅkhāro nirujjhitthāti? Āmantā. 78 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nirujjhittha tassa vacīsaṅkhāro nirujjhatīti? 79 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro nirujjhittha, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro nirujjhati. Vitakkavicārānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro ca nirujjhittha vacīsaṅkhāro 1734 --- ya6 2.2:79 ca nirujjhati. 80 6.2.2.4.2. Anulomaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro nirujjhati …pe…. 81 6.2.2.4.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro nirujjhati tassa tattha vacīsaṅkhāro nirujjhitthāti? 82 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nirujjhati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nirujjhittha. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca nirujjhati vacīsaṅkhāro ca nirujjhittha. 83 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro nirujjhittha tassa tattha kāyasaṅkhāro nirujjhatīti? 84 Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nirujjhati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nirujjhittha kāyasaṅkhāro ca nirujjhati. 85 Yassa yattha kāyasaṅkhāro nirujjhati tassa tattha cittasaṅkhāro nirujjhitthāti? Āmantā. 86 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro nirujjhittha tassa tattha kāyasaṅkhāro nirujjhatīti? 87 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nirujjhati. Assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca nirujjhittha kāyasaṅkhāro ca nirujjhati. 88 Yassa yattha vacīsaṅkhāro nirujjhati tassa tattha cittasaṅkhāro nirujjhitthāti? Āmantā. 89 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro nirujjhittha tassa tattha vacīsaṅkhāro nirujjhatīti? 90 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nirujjhati. Vitakkavicārānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca nirujjhittha vacīsaṅkhāro ca nirujjhati. 91 6.2.2.4.4. Paccanīkapuggala Yassa kāyasaṅkhāro na nirujjhati tassa vacīsaṅkhāro na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 92 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro na nirujjhittha tassa kāyasaṅkhāro na nirujjhatīti? Natthi. 93 Yassa kāyasaṅkhāro na nirujjhati tassa cittasaṅkhāro na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 94 Yassa vā pana cittasaṅkhāro na nirujjhittha tassa kāyasaṅkhāro na nirujjhatīti? Natthi. 95 Yassa vacīsaṅkhāro na nirujjhati tassa cittasaṅkhāro na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 96 Yassa vā pana cittasaṅkhāro na nirujjhittha tassa vacīsaṅkhāro na nirujjhatīti? Natthi. 97 6.2.2.4.5. Paccanīkaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro na nirujjhati …pe…. 98 6.2.2.4.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro na nirujjhati tassa tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhitthāti? 99 Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhittha. Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca na nirujjhati vacīsaṅkhāro ca na nirujjhittha. 100 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro na nirujjhittha tassa tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhatīti? 101 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhati. Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca na nirujjhittha kāyasaṅkhāro ca na nirujjhati. 102 Yassa yattha kāyasaṅkhāro na nirujjhati tassa tattha cittasaṅkhāro na nirujjhitthāti? 103 1735 --- ya6 2.2:103 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro na nirujjhittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca na nirujjhati cittasaṅkhāro ca na nirujjhittha. 104 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro na nirujjhittha tassa tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhatīti? Āmantā. 105 Yassa yattha vacīsaṅkhāro na nirujjhati tassa tattha cittasaṅkhāro na nirujjhitthāti? 106 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro na nirujjhittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca na nirujjhati cittasaṅkhāro ca na nirujjhittha. 107 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro na nirujjhittha tassa tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhatīti? Āmantā. 108 6.2.2.5. Paccuppannānāgatavāra 6.2.2.5.1. Anulomapuggala Yassa kāyasaṅkhāro nirujjhati tassa vacīsaṅkhāro nirujjhissatīti? Āmantā. 109 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro nirujjhissati tassa kāyasaṅkhāro nirujjhatīti? 110 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro nirujjhati. Assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro ca nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca nirujjhati. 111 Yassa kāyasaṅkhāro nirujjhati tassa cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? Āmantā. 112 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nirujjhissati tassa kāyasaṅkhāro nirujjhatīti? 113 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro nirujjhati. Assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro ca nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca nirujjhati. 114 Yassa vacīsaṅkhāro nirujjhati tassa cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? 115 Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro nirujjhati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro nirujjhissati. Itaresaṁ vitakkavicārānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro ca nirujjhati cittasaṅkhāro ca nirujjhissati. 116 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nirujjhissati tassa vacīsaṅkhāro nirujjhatīti? 117 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro nirujjhati. Vitakkavicārānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro ca nirujjhissati vacīsaṅkhāro ca nirujjhati. 118 6.2.2.5.2. Anulomaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro nirujjhati …pe…. 119 6.2.2.5.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro nirujjhati tassa tattha vacīsaṅkhāro nirujjhissatīti? 120 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nirujjhati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nirujjhissati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca nirujjhati vacīsaṅkhāro ca nirujjhissati. 121 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro nirujjhissati tassa tattha kāyasaṅkhāro nirujjhatīti? 122 Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nirujjhati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca nirujjhati. 123 Yassa yattha kāyasaṅkhāro nirujjhati tassa tattha cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? Āmantā. 124 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro nirujjhissati tassa tattha kāyasaṅkhāro nirujjhatīti? 125 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nirujjhati. Assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca 1736 --- ya6 2.2:125 nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca nirujjhati. 126 Yassa yattha vacīsaṅkhāro nirujjhati tassa tattha cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? 127 Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nirujjhati, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nirujjhissati. Itaresaṁ vitakkavicārānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nirujjhati cittasaṅkhāro ca nirujjhissati. 128 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro nirujjhissati tassa tattha vacīsaṅkhāro nirujjhatīti? 129 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nirujjhati. Vitakkavicārānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca nirujjhissati vacīsaṅkhāro ca nirujjhati. 130 6.2.2.5.4. Paccanīkapuggala Yassa kāyasaṅkhāro na nirujjhati tassa vacīsaṅkhāro na nirujjhissatīti? 131 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro na nirujjhati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro na nirujjhissati. Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ kāyasaṅkhāro ca na nirujjhati vacīsaṅkhāro ca na nirujjhissati. 132 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro na nirujjhissati tassa kāyasaṅkhāro na nirujjhatīti? Āmantā. 133 Yassa kāyasaṅkhāro na nirujjhati tassa cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? 134 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro na nirujjhati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro na nirujjhissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kāyasaṅkhāro ca na nirujjhati cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati. 135 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 136 Yassa vacīsaṅkhāro na nirujjhati tassa cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? 137 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro na nirujjhati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro na nirujjhissati. Avitakkaavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro ca na nirujjhati cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati. 138 Yassa vā pana cittasaṅkhāro na nirujjhissati tassa vacīsaṅkhāro na nirujjhatīti? 139 Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro na nirujjhissati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro na nirujjhati. Avitakkaavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati vacīsaṅkhāro ca na nirujjhati. 140 6.2.2.5.5. Paccanīkaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro na nirujjhati …pe…. 141 6.2.2.5.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro na nirujjhati tassa tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissatīti? 142 Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissati. Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca na nirujjhati vacīsaṅkhāro ca na nirujjhissati. 143 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissati tassa tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhatīti? 144 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhati. Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā 1737 --- ya6 2.2:144 avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca na nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca na nirujjhati. 145 Yassa yattha kāyasaṅkhāro na nirujjhati tassa tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? 146 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca na nirujjhati cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati. 147 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 148 Yassa yattha vacīsaṅkhāro na nirujjhati tassa tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? 149 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhati, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati. Avitakkaavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca na nirujjhati cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati. 150 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati tassa tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhatīti? 151 Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhati. Avitakkaavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati vacīsaṅkhāro ca na nirujjhati. 152 6.2.2.6. Atītānāgatavāra 6.2.2.6.1. Anulomapuggala Yassa kāyasaṅkhāro nirujjhittha tassa vacīsaṅkhāro nirujjhissatīti? 153 Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ kāyasaṅkhāro nirujjhittha, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro ca nirujjhittha vacīsaṅkhāro ca nirujjhissati. 154 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 155 Yassa kāyasaṅkhāro nirujjhittha tassa cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? 156 Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kāyasaṅkhāro nirujjhittha, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro ca nirujjhittha cittasaṅkhāro ca nirujjhissati. 157 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 158 Yassa vacīsaṅkhāro nirujjhittha tassa cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? 159 Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro nirujjhittha, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro ca nirujjhittha cittasaṅkhāro ca nirujjhissati. 160 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 161 6.2.2.6.2. Anulomaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro nirujjhittha …pe…. 162 6.2.2.6.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro nirujjhittha tassa tattha vacīsaṅkhāro nirujjhissatīti? 163 Kāmāvacare pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nirujjhissati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhittha vacīsaṅkhāro ca nirujjhissati. 164 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro nirujjhissati tassa tattha kāyasaṅkhāro nirujjhitthāti? 165 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nirujjhittha. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca nirujjhittha. 166 Yassa yattha kāyasaṅkhāro nirujjhittha tassa tattha cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? 167 Kāmāvacare pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nirujjhissati. Paṭhamajjhānaṁ dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca nirujjhittha cittasaṅkhāro ca nirujjhissati. 168 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro nirujjhissati tassa tattha kāyasaṅkhāro 1738 --- ya6 2.2:168 nirujjhitthāti? 169 Catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nirujjhittha. Paṭhamajjhānaṁ dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca nirujjhittha. 170 Yassa yattha vacīsaṅkhāro nirujjhittha tassa tattha cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? 171 Savitakkasavicārabhūmiyaṁ pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nirujjhissati. Itaresaṁ savitakkasavicārabhūmiyaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nirujjhittha cittasaṅkhāro ca nirujjhissati. 172 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro nirujjhissati tassa tattha vacīsaṅkhāro nirujjhitthāti? 173 Avitakkaavicārabhūmiyaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nirujjhittha. Savitakkasavicārabhūmiyaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca nirujjhissati vacīsaṅkhāro ca nirujjhittha. 174 6.2.2.6.4. Paccanīkapuggala Yassa kāyasaṅkhāro na nirujjhittha tassa vacīsaṅkhāro na nirujjhissatīti? Natthi. 175 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro na nirujjhissati tassa kāyasaṅkhāro na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 176 Yassa kāyasaṅkhāro na nirujjhittha tassa cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? Natthi. 177 Yassa vā pana cittasaṅkhāro na nirujjhissati tassa kāyasaṅkhāro na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 178 Yassa vacīsaṅkhāro na nirujjhittha tassa cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? Natthi. 179 Yassa vā pana cittasaṅkhāro na nirujjhissati tassa vacīsaṅkhāro na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 180 6.2.2.6.5. Paccanīkaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro na nirujjhittha …pe…. 181 6.2.2.6.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro na nirujjhittha tassa tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissatīti? 182 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissati. Rūpāvacare arūpāvacare savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca na nirujjhittha vacīsaṅkhāro ca na nirujjhissati. 183 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissati tassa tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhitthāti? 184 Kāmāvacare pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhittha. Rūpāvacare arūpāvacare savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca na nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca na nirujjhittha. 185 Yassa yattha kāyasaṅkhāro na nirujjhittha tassa tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? 186 Catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca na nirujjhittha cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati. 187 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati tassa tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhitthāti? 188 Kāmāvacare pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro na nirujjhittha. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca na nirujjhittha. 189 Yassa yattha vacīsaṅkhāro na nirujjhittha tassa tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? 190 Avitakkaavicārabhūmiyaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati. 1739 --- ya6 2.2:190 Avitakkaavicārabhūmiyaṁ pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca na nirujjhittha cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati. 191 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati tassa tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhitthāti? 192 Savitakkasavicārabhūmiyaṁ pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhittha. Avitakkaavicārabhūmiyaṁ pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati vacīsaṅkhāro ca na nirujjhittha. 193 Nirodhavāro. 0 6 Saṅkhārayamaka 6.1 Paṇṇattivāra 6.1.2. Paṇṇattivāraniddesa |1.2| 6.1.2.1. Padasodhanavāra 6.1.2.1.1. Anuloma Kāyo kāyasaṅkhāroti? No. 2 Kāyasaṅkhāro kāyoti? No. 3 Vacī vacīsaṅkhāroti? No. 4 Vacīsaṅkhāro vacīti? No. 5 Cittaṁ cittasaṅkhāroti? No. 6 Cittasaṅkhāro cittanti? No. 7 6.1.2.1.2. Paccanīka Na kāyo na kāyasaṅkhāroti? 8 Kāyasaṅkhāro na kāyo, kāyasaṅkhāro. Kāyañca kāyasaṅkhārañca ṭhapetvā avasesā na ceva kāyo na ca kāyasaṅkhāro. 9 Na kāyasaṅkhāro na kāyoti? 10 Kāyo na kāyasaṅkhāro, kāyo. Kāyañca kāyasaṅkhārañca ṭhapetvā avasesā na ceva kāyo na ca kāyasaṅkhāro. 11 Na vacī na vacīsaṅkhāroti? 12 Vacīsaṅkhāro na vacī, vacīsaṅkhāro. Vaciñca vacīsaṅkhārañca ṭhapetvā avasesā na ceva vacī na ca vacīsaṅkhāro. 13 Na vacīsaṅkhāro na vacīti? 14 Vacī na vacīsaṅkhāro, vacī. Vaciñca vacīsaṅkhārañca ṭhapetvā avasesā na ceva vacī na ca vacīsaṅkhāro. 15 Na cittaṁ na cittasaṅkhāroti? 16 Cittasaṅkhāro na cittaṁ, cittasaṅkhāro. Cittañca cittasaṅkhārañca ṭhapetvā avasesā na ceva cittaṁ na ca cittasaṅkhāro. 17 Na cittasaṅkhāro na cittanti? 18 Cittaṁ na cittasaṅkhāro, cittaṁ. Cittañca cittasaṅkhārañca ṭhapetvā avasesā na ceva cittaṁ na ca cittasaṅkhāro. 19 6.1.2.2. Padasodhanamūlacakkavāra 6.1.2.2.1. Anuloma Kāyo kāyasaṅkhāroti? No. 20 Saṅkhārā vacīsaṅkhāroti? 21 Vacīsaṅkhāro saṅkhāro ceva vacīsaṅkhāro ca. Avasesā saṅkhārā na vacīsaṅkhāro. 22 Kāyo kāyasaṅkhāroti? No. 23 Saṅkhārā cittasaṅkhāroti? 24 Cittasaṅkhāro saṅkhāro ceva cittasaṅkhāro ca. Avasesā saṅkhārā na cittasaṅkhāro. 25 Vacī vacīsaṅkhāroti? No. 26 Saṅkhārā kāyasaṅkhāroti? 27 Kāyasaṅkhāro saṅkhāro ceva kāyasaṅkhāro ca. Avasesā saṅkhārā na kāyasaṅkhāro. 28 Vacī vacīsaṅkhāroti? No. 29 Saṅkhārā cittasaṅkhāroti? 30 Cittasaṅkhāro saṅkhāro ceva cittasaṅkhāro ca. Avasesā saṅkhārā na cittasaṅkhāro. 31 Cittaṁ cittasaṅkhāroti? No. 32 Saṅkhārā kāyasaṅkhāroti? 33 Kāyasaṅkhāro saṅkhāro ceva kāyasaṅkhāro ca. Avasesā saṅkhārā na kāyasaṅkhāro. 34 Cittaṁ cittasaṅkhāroti? No. 35 Saṅkhārā vacīsaṅkhāroti? 36 Vacīsaṅkhāro saṅkhāro ceva vacīsaṅkhāro ca. Avasesā saṅkhārā na vacīsaṅkhāro. 37 6.1.2.2.2. Paccanīka Na kāyo na kāyasaṅkhāroti? 38 Kāyasaṅkhāro na kāyo, kāyasaṅkhāro. Kāyañca kāyasaṅkhārañca ṭhapetvā avasesā na ceva kāyo na ca kāyasaṅkhāro. 39 Na saṅkhārā na vacīsaṅkhāroti? Āmantā. 40 Na kāyo na kāyasaṅkhāroti? 41 Kāyasaṅkhāro na kāyo, kāyasaṅkhāro. Kāyañca kāyasaṅkhārañca ṭhapetvā avasesā na ceva kāyo na ca kāyasaṅkhāro. 42 Na saṅkhārā na cittasaṅkhāroti? Āmantā. 43 Na vacī na vacīsaṅkhāroti? 44 Vacīsaṅkhāro na vacī, vacīsaṅkhāro. Vaciñca vacīsaṅkhārañca ṭhapetvā avasesā na ceva vacī na ca vacīsaṅkhāro. 45 Na saṅkhārā na kāyasaṅkhāroti? Āmantā. 46 Na vacī na vacīsaṅkhāroti? 47 Vacīsaṅkhāro na vacī, vacīsaṅkhāro. Vaciñca vacīsaṅkhārañca ṭhapetvā avasesā na ceva vacī na ca vacīsaṅkhāro. 48 Na saṅkhārā na cittasaṅkhāroti? Āmantā. 49 Na cittaṁ na cittasaṅkhāroti? 50 Cittasaṅkhāro na cittaṁ, cittasaṅkhāro. Cittañca cittasaṅkhārañca ṭhapetvā avasesā na ceva cittaṁ na ca cittasaṅkhāro. 51 Na saṅkhārā na kāyasaṅkhāroti? Āmantā. 52 Na cittaṁ na cittasaṅkhāroti? 53 Cittasaṅkhāro na cittaṁ, cittasaṅkhāro. Cittañca cittasaṅkhārañca ṭhapetvā avasesā na ceva cittaṁ na ca cittasaṅkhāro. 54 Na saṅkhārā na vacīsaṅkhāroti? Āmantā. 55 6.1.2.3. Suddhasaṅkhāravāra 6.1.2.3.1. Anuloma Kāyasaṅkhāro vacīsaṅkhāroti? No. 56 1740 --- ya6 1.2:56 Vacīsaṅkhāro kāyasaṅkhāroti? No. 57 Kāyasaṅkhāro cittasaṅkhāroti? No. 58 Cittasaṅkhāro kāyasaṅkhāroti? No. 59 Vacīsaṅkhāro cittasaṅkhāroti? No. 60 Cittasaṅkhāro vacīsaṅkhāroti? No. 61 6.1.2.3.2. Paccanīka Na kāyasaṅkhāro na vacīsaṅkhāroti? 62 Vacīsaṅkhāro na kāyasaṅkhāro, vacīsaṅkhāro. Kāyasaṅkhārañca vacīsaṅkhārañca ṭhapetvā avasesā na ceva kāyasaṅkhāro na ca vacīsaṅkhāro. 63 Na vacīsaṅkhāro na kāyasaṅkhāroti? 64 Kāyasaṅkhāro na vacīsaṅkhāro, kāyasaṅkhāro. Vacīsaṅkhārañca kāyasaṅkhārañca ṭhapetvā avasesā na ceva vacīsaṅkhāro na ca kāyasaṅkhāro. 65 Na kāyasaṅkhāro na cittasaṅkhāroti? 66 Cittasaṅkhāro na kāyasaṅkhāro, cittasaṅkhāro. Kāyasaṅkhārañca cittasaṅkhārañca ṭhapetvā avasesā na ceva kāyasaṅkhāro na ca cittasaṅkhāro. 67 Na cittasaṅkhāro na kāyasaṅkhāroti? 68 Kāyasaṅkhāro na cittasaṅkhāro, kāyasaṅkhāro. Cittasaṅkhārañca kāyasaṅkhārañca ṭhapetvā avasesā na ceva cittasaṅkhāro na ca kāyasaṅkhāro. 69 Na vacīsaṅkhāro na cittasaṅkhāroti? 70 Cittasaṅkhāro na vacīsaṅkhāro, cittasaṅkhāro. Vacīsaṅkhārañca cittasaṅkhārañca ṭhapetvā avasesā na ceva vacīsaṅkhāro na ca cittasaṅkhāro. 71 Na cittasaṅkhāro na vacīsaṅkhāroti? 72 Vacīsaṅkhāro na cittasaṅkhāro, vacīsaṅkhāro. Cittasaṅkhārañca vacīsaṅkhārañca ṭhapetvā avasesā na ceva cittasaṅkhāro na ca vacīsaṅkhāro. 73 Paṇṇattiniddesavāro. 0 6 Saṅkhārayamaka 6.2 Pavattivāra 6.2.3. Uppādanirodhavāra |2.3| 6.2.3.1 Paccuppannavāra 6.2.3.1.1. Anulomapuggala Yassa kāyasaṅkhāro uppajjati tassa vacīsaṅkhāro nirujjhatīti? No. 2 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro nirujjhati tassa kāyasaṅkhāro uppajjatīti? No. 3 Yassa kāyasaṅkhāro uppajjati tassa cittasaṅkhāro nirujjhatīti? No. 4 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nirujjhati tassa kāyasaṅkhāro uppajjatīti? No. 5 Yassa vacīsaṅkhāro uppajjati tassa cittasaṅkhāro nirujjhatīti? No. 6 Yassa vā pana …pe… ? No. 7 6.2.3.1.2. Anulomaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro uppajjati tattha vacīsaṅkhāro nirujjhatīti? 8 Dutiyajjhāne tatiyajjhāne tattha …pe… 9 (Itaresaṁ yatthakānaṁ sadisaṁ.) 10 6.2.3.1.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro uppajjati …pe… 11 (Yassakampi yassayatthakampi sadisaṁ.) 12 6.2.3.1.4. Paccanīkapuggala Yassa kāyasaṅkhāro nuppajjati tassa vacīsaṅkhāro na nirujjhatīti? 13 Vitakkavicārānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kāyasaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro na nirujjhati. Vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro ca nuppajjati vacīsaṅkhāro ca na nirujjhati. 14 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro na nirujjhati tassa kāyasaṅkhāro nuppajjatīti? 15 Assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro na nirujjhati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro nuppajjati. Vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro ca na nirujjhati kāyasaṅkhāro ca nuppajjati. 16 Yassa kāyasaṅkhāro nuppajjati tassa cittasaṅkhāro na nirujjhatīti? 17 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kāyasaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro na nirujjhati. Vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro ca nuppajjati cittasaṅkhāro ca na nirujjhati. 18 Yassa vā pana cittasaṅkhāro na nirujjhati tassa kāyasaṅkhāro nuppajjatīti? 19 Assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro na nirujjhati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro nuppajjati. Vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro ca na nirujjhati kāyasaṅkhāro ca nuppajjati. 20 Yassa vacīsaṅkhāro nuppajjati tassa cittasaṅkhāro na nirujjhatīti? 21 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro na nirujjhati. Vinā vitakkavicārehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro ca nuppajjati cittasaṅkhāro ca na nirujjhati. 22 Yassa vā pana 1741 --- ya6 2.3:22 cittasaṅkhāro na nirujjhati tassa vacīsaṅkhāro nuppajjatīti? 23 Vitakkavicārānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro na nirujjhati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro nuppajjati. Vinā vitakkavicārehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro ca na nirujjhati vacīsaṅkhāro ca nuppajjati. 24 6.2.3.1.5. Paccanīkaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro nuppajjati …pe…. 25 6.2.3.1.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro nuppajjati …pe…. 26 (Yassakampi yassayatthakampi sadisaṁ, yassayatthake nirodhasamāpannānanti na labbhati.) 27 6.2.3.2. Atītavāra 6.2.3.2.1. Anulomapuggala Yassa kāyasaṅkhāro uppajjittha tassa vacīsaṅkhāro nirujjhitthāti? Āmantā. 28 (Atītā pucchā uppādavārepi nirodhavārepi uppādanirodhavārepi sadisaṁ vitthāretabbā.) 29 6.2.3.3. Anāgatavāra 6.2.3.3.1. Anulomapuggala Yassa kāyasaṅkhāro uppajjissati tassa vacīsaṅkhāro nirujjhissatīti? Āmantā. 30 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro nirujjhissati tassa kāyasaṅkhāro uppajjissatīti? 31 Kāmāvacarānaṁ pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro ca nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca uppajjissati. 32 Yassa kāyasaṅkhāro uppajjissati tassa cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? Āmantā. 33 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nirujjhissati tassa kāyasaṅkhāro uppajjissatīti? 34 Kāmāvacarānaṁ pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro ca nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca uppajjissati. 35 Yassa vacīsaṅkhāro uppajjissati tassa cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? Āmantā. 36 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nirujjhissati tassa vacīsaṅkhāro uppajjissatīti? 37 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ cittasaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro ca nirujjhissati vacīsaṅkhāro ca uppajjissati. 38 6.2.3.3.2. Anulomaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro uppajjissati …pe…. 39 6.2.3.3.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro uppajjissati tassa tattha vacīsaṅkhāro nirujjhissatīti? 40 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjissati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nirujjhissati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca uppajjissati vacīsaṅkhāro ca nirujjhissati. 41 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro nirujjhissati tassa tattha kāyasaṅkhāro uppajjissatīti? 42 Kāmāvacarānaṁ pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjissati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca uppajjissati. 43 Yassa yattha kāyasaṅkhāro uppajjissati tassa tattha cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? Āmantā. 44 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro nirujjhissati tassa tattha kāyasaṅkhāro uppajjissatīti? 45 Kāmāvacarānaṁ pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjissati. Paṭhamajjhānaṁ dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca uppajjissati. 46 Yassa yattha vacīsaṅkhāro uppajjissati tassa tattha cittasaṅkhāro 1742 --- ya6 2.3:46 nirujjhissatīti? Āmantā. 47 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro nirujjhissati tassa tattha vacīsaṅkhāro uppajjissatīti? 48 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro uppajjissati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ itaresaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca nirujjhissati vacīsaṅkhāro ca uppajjissati. 49 6.2.3.3.4. Paccanīkapuggala Yassa kāyasaṅkhāro nuppajjissati tassa vacīsaṅkhāro na nirujjhissatīti? 50 Kāmāvacarānaṁ pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro nuppajjissati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro na nirujjhissati. Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ kāyasaṅkhāro ca nuppajjissati vacīsaṅkhāro ca na nirujjhissati. 51 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 52 Yassa kāyasaṅkhāro nuppajjissati tassa cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? 53 Kāmāvacarānaṁ pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro nuppajjissati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro na nirujjhissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kāyasaṅkhāro ca nuppajjissati cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati. 54 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 55 Yassa vacīsaṅkhāro nuppajjissati tassa cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? 56 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ vacīsaṅkhāro nuppajjissati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro na nirujjhissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro ca nuppajjissati cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati. 57 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 58 6.2.3.3.5. Paccanīkaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro nuppajjissati …pe…. 59 6.2.3.3.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro nuppajjissati tassa tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissatīti? 60 Kāmāvacarānaṁ pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissati. Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca nuppajjissati vacīsaṅkhāro ca na nirujjhissati. 61 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissati tassa tattha kāyasaṅkhāro nuppajjissatīti? 62 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjissati. Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca na nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca nuppajjissati. 63 Yassa yattha kāyasaṅkhāro nuppajjissati tassa tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? 64 Kāmāvacarānaṁ pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca 1743 --- ya6 2.3:64 nuppajjissati cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati. 65 Yassa vā pana yattha …pe… ? Āmantā. 66 Yassa yattha vacīsaṅkhāro nuppajjissati tassa tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? 67 Pacchimacittassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nuppajjissati cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati. 68 Yassa vā pana yattha …pe… ? Āmantā. 69 6.2.3.4. Paccuppannātītavāra 6.2.3.4.1. Anulomapuggala Yassa kāyasaṅkhāro uppajjati tassa vacīsaṅkhāro nirujjhitthāti? Āmantā. 70 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro nirujjhittha tassa kāyasaṅkhāro uppajjatīti? 71 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro nirujjhittha, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro uppajjati. Assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro ca nirujjhittha kāyasaṅkhāro ca uppajjati. 72 (Yathā uppādavāre paccuppannātītā pucchā anulomampi paccanīkampi vibhattā evaṁ uppādavāranirodhavārepi paccuppannātītā pucchā anulomampi paccanīkampi vibhajitabbā.) 73 6.2.3.5. Paccuppannānāgatavāra 6.2.3.5.1. Anulomapuggala Yassa kāyasaṅkhāro uppajjati tassa vacīsaṅkhāro nirujjhissatīti? Āmantā. 74 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro nirujjhissati tassa kāyasaṅkhāro uppajjatīti? 75 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro uppajjati. Assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro ca nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca uppajjati. 76 Yassa kāyasaṅkhāro uppajjati tassa cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? Āmantā. 77 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nirujjhissati tassa kāyasaṅkhāro uppajjatīti? 78 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro uppajjati. Assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro ca nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca uppajjati. 79 Yassa vacīsaṅkhāro uppajjati tassa cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? Āmantā. 80 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nirujjhissati tassa vacīsaṅkhāro uppajjatīti? 81 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro uppajjati. Vitakkavicārānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro ca nirujjhissati vacīsaṅkhāro ca uppajjati. 82 6.2.3.5.2. Anulomaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro uppajjati …pe…. 83 6.2.3.5.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro uppajjati tassa tattha vacīsaṅkhāro nirujjhissatīti? 84 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nirujjhissati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca uppajjati vacīsaṅkhāro ca nirujjhissati. 85 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro nirujjhissati tassa tattha kāyasaṅkhāro uppajjatīti? 86 Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca uppajjati. 87 Yassa yattha kāyasaṅkhāro uppajjati tassa tattha cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? Āmantā. 88 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro nirujjhissati tassa tattha kāyasaṅkhāro uppajjatīti? 89 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe 1744 --- ya6 2.3:89 tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjati. Assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca uppajjati. 90 Yassa yattha vacīsaṅkhāro uppajjati tassa tattha cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? Āmantā. 91 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro nirujjhissati tassa tattha vacīsaṅkhāro uppajjatīti? 92 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro uppajjati. Vitakkavicārānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca nirujjhissati vacīsaṅkhāro ca uppajjati. 93 6.2.3.5.4. Paccanīkapuggala Yassa kāyasaṅkhāro nuppajjati tassa vacīsaṅkhāro na nirujjhissatīti? 94 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro na nirujjhissati. Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ kāyasaṅkhāro ca nuppajjati vacīsaṅkhāro ca na nirujjhissati. 95 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro na nirujjhissati tassa kāyasaṅkhāro nuppajjatīti? Āmantā. 96 Yassa kāyasaṅkhāro nuppajjati tassa cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? 97 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro na nirujjhissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kāyasaṅkhāro ca nuppajjati cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati. 98 Yassa vā pana cittasaṅkhāro na nirujjhissati tassa kāyasaṅkhāro nuppajjatīti? Āmantā. 99 Yassa vacīsaṅkhāro nuppajjati tassa cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? 100 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro na nirujjhissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro ca nuppajjati cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati. 101 Yassa vā pana cittasaṅkhāro na nirujjhissati tassa vacīsaṅkhāro nuppajjatīti? Āmantā. 102 6.2.3.5.5. Paccanīkaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro nuppajjati …pe…. 103 6.2.3.5.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro nuppajjati tassa tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissatīti? 104 Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissati. Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca nuppajjati vacīsaṅkhāro ca na nirujjhissati. 105 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissati tassa tattha kāyasaṅkhāro nuppajjatīti? 106 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro na nirujjhissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjati. Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca na nirujjhissati kāyasaṅkhāro ca nuppajjati. 107 Yassa yattha kāyasaṅkhāro nuppajjati tassa tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? 108 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe 1745 --- ya6 2.3:108 tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca nuppajjati cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati. 109 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati tassa tattha kāyasaṅkhāro nuppajjatīti? Āmantā. 110 Yassa yattha vacīsaṅkhāro nuppajjati tassa tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissatīti? 111 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nuppajjati cittasaṅkhāro ca na nirujjhissati. 112 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro na nirujjhissati tassa tattha vacīsaṅkhāro nuppajjatīti? Āmantā. 113 6.2.3.6. Atītānāgatavāra 6.2.3.6.1. Anulomapuggala Yassa kāyasaṅkhāro uppajjittha tassa vacīsaṅkhāro nirujjhissatīti? 114 Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ kāyasaṅkhāro uppajjittha, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro ca uppajjittha vacīsaṅkhāro ca nirujjhissati. 115 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro nirujjhissati tassa kāyasaṅkhāro uppajjitthāti? Āmantā. 116 Yassa kāyasaṅkhāro uppajjittha tassa cittasaṅkhāro nirujjhissatīti? 117 Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kāyasaṅkhāro uppajjittha, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro nirujjhissati. Itaresaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro ca uppajjittha cittasaṅkhāro ca nirujjhissati. 118 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nirujjhissati tassa kāyasaṅkhāro uppajjitthāti? Āmantā. 119 (Yathā nirodhavāre atītānāgatā pucchā anulomampi paccanīkampi evaṁ uppādanirodhavārepi atītānāgatā pucchā anulomampi paccanīkampi vibhajitabbaṁ asammohantena nirodhavārena sadisaṁ, natthi nānākaraṇaṁ.) 120 Uppādanirodhavāro. 0 6 Saṅkhārayamaka 6.3. Pariññāvāra |3| Yo kāyasaṅkhāraṁ parijānāti so vacīsaṅkhāraṁ parijānātīti? Āmantā. 2 Yo vā pana vacīsaṅkhāraṁ parijānāti so kāyasaṅkhāraṁ parijānātīti? Āmantā. 3 (Yathā khandhayamake pariññāvāraṁ vibhattaṁ evaṁ saṅkhārayamakepi pariññāvāraṁ vibhajitabbaṁ.) 4 Pariññāvāro. 5 Saṅkhārayamakapāḷi niṭṭhitā. 0 6 Saṅkhārayamaka 6.2 Pavattivāra 6.2.1. Uppādavāra |2.1| 6.2.1.1 Paccuppannavāra 6.2.1.1.1. Anulomapuggala Yassa kāyasaṅkhāro uppajjati tassa vacīsaṅkhāro uppajjatīti? 2 Vinā vitakkavicārehi assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ kāyasaṅkhāro uppajjati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro uppajjati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ kāyasaṅkhāro ca uppajjati vacīsaṅkhāro ca uppajjati. 3 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro uppajjati tassa kāyasaṅkhāro uppajjatīti? 4 Vinā assāsapassāsehi vitakkavicārānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro uppajjati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro uppajjati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro ca uppajjati kāyasaṅkhāro ca uppajjati. 5 Yassa kāyasaṅkhāro uppajjati tassa cittasaṅkhāro uppajjatīti? Āmantā. 6 Yassa vā pana cittasaṅkhāro uppajjati tassa kāyasaṅkhāro uppajjatīti? 7 Vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro uppajjati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro uppajjati. Assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro ca uppajjati kāyasaṅkhāro ca uppajjati. 8 Yassa vacīsaṅkhāro uppajjati tassa cittasaṅkhāro uppajjatīti? Āmantā. 9 Yassa vā pana cittasaṅkhāro uppajjati tassa vacīsaṅkhāro uppajjatīti? 10 Vinā vitakkavicārehi cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro uppajjati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro uppajjati. Vitakkavicārānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro ca uppajjati vacīsaṅkhāro ca uppajjati. 11 6.2.1.1.2. Anulomaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro uppajjati tattha vacīsaṅkhāro uppajjatīti? 12 Dutiyajjhāne tatiyajjhāne tattha kāyasaṅkhāro uppajjati, no ca tattha vacīsaṅkhāro uppajjati. Paṭhamajjhāne kāmāvacare tattha kāyasaṅkhāro 1746 --- ya6 2.1:12 ca uppajjati vacīsaṅkhāro ca uppajjati. 13 Yattha vā pana vacīsaṅkhāro uppajjati tattha kāyasaṅkhāro uppajjatīti? 14 Rūpāvacare arūpāvacare tattha vacīsaṅkhāro uppajjati, no ca tattha kāyasaṅkhāro uppajjati. Paṭhamajjhāne kāmāvacare tattha vacīsaṅkhāro ca uppajjati kāyasaṅkhāro ca uppajjati. 15 Yattha kāyasaṅkhāro uppajjati tattha cittasaṅkhāro uppajjatīti? Āmantā. 16 Yattha vā pana cittasaṅkhāro uppajjati tattha kāyasaṅkhāro uppajjatīti? 17 Catutthajjhāne rūpāvacare arūpāvacare tattha cittasaṅkhāro uppajjati, no ca tattha kāyasaṅkhāro uppajjati. Paṭhamajjhāne dutiyajjhāne tatiyajjhāne kāmāvacare tattha cittasaṅkhāro ca uppajjati kāyasaṅkhāro ca uppajjati. 18 Yattha vacīsaṅkhāro uppajjati tattha cittasaṅkhāro uppajjatīti? Āmantā. 19 Yattha vā pana cittasaṅkhāro uppajjati tattha vacīsaṅkhāro uppajjatīti? 20 Dutiyajjhāne tatiyajjhāne catutthajjhāne tattha cittasaṅkhāro uppajjati, no ca tattha vacīsaṅkhāro uppajjati. Paṭhamajjhāne kāmāvacare rūpāvacare arūpāvacare tattha cittasaṅkhāro ca uppajjati vacīsaṅkhāro ca uppajjati. 21 6.2.1.1.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro uppajjati …pe…. 22 (Yassakampi yassayatthakampi sadisaṁ.) 23 6.2.1.1.4. Paccanīkapuggala Yassa kāyasaṅkhāro nuppajjati tassa vacīsaṅkhāro nuppajjatīti? 24 Vinā assāsapassāsehi vitakkavicārānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ kāyasaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro nuppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi avitakkaavicāracittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro ca nuppajjati vacīsaṅkhāro ca nuppajjati. 25 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro nuppajjati tassa kāyasaṅkhāro nuppajjatīti? 26 Vinā vitakkavicārehi assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro nuppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi avitakkaavicāracittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro ca nuppajjati kāyasaṅkhāro ca nuppajjati. 27 Yassa kāyasaṅkhāro nuppajjati tassa cittasaṅkhāro nuppajjatīti? 28 Vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ kāyasaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro nuppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro ca nuppajjati cittasaṅkhāro ca nuppajjati. 29 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nuppajjati tassa kāyasaṅkhāro nuppajjatīti? Āmantā. 30 Yassa vacīsaṅkhāro nuppajjati tassa cittasaṅkhāro nuppajjatīti? 31 Vinā vitakkavicārehi cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro nuppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro ca nuppajjati cittasaṅkhāro ca nuppajjati. 32 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nuppajjati tassa vacīsaṅkhāro nuppajjatīti? Āmantā. 33 6.2.1.1.5. Paccanīkaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro nuppajjati tattha vacīsaṅkhāro nuppajjatīti? 34 Rūpāvacare arūpāvacare tattha kāyasaṅkhāro nuppajjati, no ca tattha vacīsaṅkhāro nuppajjati. Catutthajjhāne asaññasatte tattha kāyasaṅkhāro ca nuppajjati vacīsaṅkhāro ca nuppajjati. 35 Yattha vā pana vacīsaṅkhāro nuppajjati tattha kāyasaṅkhāro nuppajjatīti? 36 Dutiyajjhāne tatiyajjhāne tattha vacīsaṅkhāro nuppajjati, no ca tattha kāyasaṅkhāro nuppajjati. Catutthajjhāne asaññasatte tattha vacīsaṅkhāro ca nuppajjati kāyasaṅkhāro ca nuppajjati. 37 Yattha kāyasaṅkhāro nuppajjati tattha cittasaṅkhāro nuppajjatīti? 38 Catutthajjhāne rūpāvacare arūpāvacare tattha kāyasaṅkhāro nuppajjati, no ca tattha cittasaṅkhāro nuppajjati. Asaññasatte tattha kāyasaṅkhāro ca nuppajjati cittasaṅkhāro ca nuppajjati. 39 Yattha vā pana …pe… ? Āmantā. 40 Yattha vacīsaṅkhāro nuppajjati tattha cittasaṅkhāro nuppajjatīti? 41 Dutiyajjhāne tatiyajjhāne catutthajjhāne tattha vacīsaṅkhāro nuppajjati, no ca tattha cittasaṅkhāro nuppajjati. Asaññasatte tattha vacīsaṅkhāro ca nuppajjati cittasaṅkhāro ca nuppajjati. 42 Yattha vā pana 1747 --- ya6 2.1:42 …pe… ? Āmantā. 43 6.2.1.1.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro nuppajjati tassa tattha vacīsaṅkhāro nuppajjatīti? 44 Vinā assāsapassāsehi vitakkavicārānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjati. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi avitakkaavicāracittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca nuppajjati vacīsaṅkhāro ca nuppajjati. 45 Yassa vā pana yattha …pe… ? Āmantā. 46 (Yassakampi yassayatthakampi sadisaṁ vitthāretabbaṁ, yassayatthake nirodhasamāpannānanti na labbhati.) 47 6.2.1.2. Atītavāra 6.2.1.2.1. Anulomapuggala Yassa kāyasaṅkhāro uppajjittha tassa vacīsaṅkhāro uppajjitthāti? Āmantā. 48 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 49 Yassa kāyasaṅkhāro uppajjittha tassa cittasaṅkhāro uppajjitthāti? Āmantā. 50 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 51 Yassa vacīsaṅkhāro uppajjittha tassa cittasaṅkhāro uppajjitthāti? Āmantā. 52 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 53 6.2.1.2.2. Anulomaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro uppajjittha …pe… 54 (Yatthakampi sabbattha ekasadisaṁ.) 55 6.2.1.2.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro uppajjittha tassa tattha vacīsaṅkhāro uppajjitthāti? 56 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjittha, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro uppajjittha. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca uppajjittha vacīsaṅkhāro ca uppajjittha. 57 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro uppajjittha tassa tattha kāyasaṅkhāro uppajjitthāti? 58 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro uppajjittha, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjittha. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca uppajjittha kāyasaṅkhāro ca uppajjittha. 59 Yassa yattha kāyasaṅkhāro uppajjittha tassa tattha cittasaṅkhāro uppajjitthāti? Āmantā. 60 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro uppajjittha tassa tattha kāyasaṅkhāro uppajjitthāti? 61 Catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro uppajjittha, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjittha. Paṭhamajjhānaṁ dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca uppajjittha kāyasaṅkhāro ca uppajjittha. 62 Yassa yattha vacīsaṅkhāro uppajjittha tassa tattha cittasaṅkhāro uppajjitthāti? Āmantā. 63 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro uppajjittha tassa tattha vacīsaṅkhāro uppajjitthāti? 64 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne tesaṁ tattha cittasaṅkhāro uppajjittha, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro uppajjittha. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ itaresaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca uppajjittha vacīsaṅkhāro ca uppajjittha. 65 6.2.1.2.4. Paccanīkapuggala Yassa kāyasaṅkhāro nuppajjittha tassa vacīsaṅkhāro nuppajjitthāti? Natthi. 66 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro nuppajjittha tassa kāyasaṅkhāro nuppajjitthāti? Natthi. 67 Yassa kāyasaṅkhāro nuppajjittha tassa cittasaṅkhāro nuppajjitthāti? Natthi. 68 Yassa vā pana …pe… ? Natthi. 69 Yassa vacīsaṅkhāro nuppajjittha tassa cittasaṅkhāro nuppajjitthāti? Natthi. 70 Yassa vā pana …pe… ? Natthi. 71 6.2.1.2.5. Paccanīkaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro nuppajjittha …pe…. 72 6.2.1.2.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro nuppajjittha tassa tattha vacīsaṅkhāro nuppajjitthāti? 73 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjittha. Catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca nuppajjittha vacīsaṅkhāro ca nuppajjittha. 74 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro nuppajjittha tassa tattha kāyasaṅkhāro nuppajjitthāti? 75 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjittha. Catutthajjhānaṁ 1748 --- ya6 2.1:75 samāpannānaṁ suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nuppajjittha kāyasaṅkhāro ca nuppajjittha. 76 Yassa yattha kāyasaṅkhāro nuppajjittha tassa tattha cittasaṅkhāro nuppajjitthāti? 77 Catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nuppajjittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca nuppajjittha cittasaṅkhāro ca nuppajjittha. 78 Yassa vā pana yattha …pe… ? Āmantā. 79 Yassa yattha vacīsaṅkhāro nuppajjittha tassa tattha cittasaṅkhāro nuppajjitthāti? 80 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nuppajjittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nuppajjittha cittasaṅkhāro ca nuppajjittha. 81 Yassa vā pana yattha …pe… ? Āmantā. 82 6.2.1.3. Anāgatavāra 6.2.1.3.1. Anulomapuggala Yassa kāyasaṅkhāro uppajjissati tassa vacīsaṅkhāro uppajjissatīti? Āmantā. 83 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro uppajjissati tassa kāyasaṅkhāro uppajjissatīti? 84 Yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro uppajjissati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro ca uppajjissati kāyasaṅkhāro ca uppajjissati. 85 Yassa kāyasaṅkhāro uppajjissati tassa cittasaṅkhāro uppajjissatīti? Āmantā. 86 Yassa vā pana cittasaṅkhāro uppajjissati tassa kāyasaṅkhāro uppajjissatīti? 87 Yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro uppajjissati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro ca uppajjissati kāyasaṅkhāro ca uppajjissati. 88 Yassa vacīsaṅkhāro uppajjissati tassa cittasaṅkhāro uppajjissatīti? Āmantā. 89 Yassa vā pana cittasaṅkhāro uppajjissati tassa vacīsaṅkhāro uppajjissatīti? 90 Yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ cittasaṅkhāro uppajjissati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro ca uppajjissati vacīsaṅkhāro ca uppajjissati. 91 6.2.1.3.2. Anulomaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro uppajjissati …pe…. 92 6.2.1.3.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro uppajjissati tassa tattha vacīsaṅkhāro uppajjissatīti? 93 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjissati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro uppajjissati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca uppajjissati vacīsaṅkhāro ca uppajjissati. 94 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro uppajjissati tassa tattha kāyasaṅkhāro uppajjissatīti? 95 Yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro uppajjissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjissati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca uppajjissati kāyasaṅkhāro ca uppajjissati. 96 Yassa yattha kāyasaṅkhāro uppajjissati tassa tattha cittasaṅkhāro uppajjissatīti? Āmantā. 97 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro uppajjissati tassa tattha kāyasaṅkhāro uppajjissatīti? 98 Yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro uppajjissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjissati. Paṭhamajjhānaṁ dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca uppajjissati kāyasaṅkhāro ca uppajjissati. 99 Yassa yattha vacīsaṅkhāro uppajjissati tassa tattha cittasaṅkhāro uppajjissatīti? Āmantā. 1749 --- ya6 2.1:100 100 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro uppajjissati tassa tattha vacīsaṅkhāro uppajjissatīti? 101 Yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro uppajjissati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro uppajjissati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ itaresaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca uppajjissati vacīsaṅkhāro ca uppajjissati. 102 6.2.1.3.4. Paccanīkapuggala Yassa kāyasaṅkhāro nuppajjissati tassa vacīsaṅkhāro nuppajjissatīti? 103 Yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro nuppajjissati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro nuppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ kāyasaṅkhāro ca nuppajjissati vacīsaṅkhāro ca nuppajjissati. 104 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 105 Yassa kāyasaṅkhāro nuppajjissati tassa cittasaṅkhāro nuppajjissatīti? 106 Yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati rūpāvacare arūpāvacare pacchimabhavikānaṁ ye ca rūpāvacaraṁ arūpāvacaraṁ upapajjitvā parinibbāyissanti tesaṁ cavantānaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro nuppajjissati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro nuppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro ca nuppajjissati cittasaṅkhāro ca nuppajjissati. 107 Yassa vā pana cittasaṅkhāro …pe… ? Āmantā. 108 Yassa vacīsaṅkhāro nuppajjissati tassa cittasaṅkhāro nuppajjissatīti? 109 Yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ vacīsaṅkhāro nuppajjissati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro nuppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro ca nuppajjissati cittasaṅkhāro ca nuppajjissati. 110 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 111 6.2.1.3.5. Paccanīkaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro nuppajjissati …pe…. 112 6.2.1.3.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro nuppajjissati tassa tattha vacīsaṅkhāro nuppajjissatīti? 113 Yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca nuppajjissati vacīsaṅkhāro ca nuppajjissati. 114 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro nuppajjissati tassa tattha kāyasaṅkhāro nuppajjissatīti? 115 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nuppajjissati kāyasaṅkhāro ca nuppajjissati. 116 Yassa yattha kāyasaṅkhāro nuppajjissati tassa tattha cittasaṅkhāro nuppajjissatīti? 117 Yassa cittassa anantarā kāmāvacarānaṁ pacchimacittaṁ uppajjissati catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nuppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca nuppajjissati cittasaṅkhāro ca nuppajjissati. 118 Yassa vā pana yattha …pe… ? Āmantā. 119 Yassa yattha vacīsaṅkhāro nuppajjissati tassa tattha cittasaṅkhāro nuppajjissatīti? 120 Yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nuppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nuppajjissati cittasaṅkhāro ca nuppajjissati. 121 1750 --- ya6 2.1:121 Yassa vā pana yattha …pe… ? Āmantā. 122 6.2.1.4. Paccuppannātītavāra 6.2.1.4.1. Anulomapuggala Yassa kāyasaṅkhāro uppajjati tassa vacīsaṅkhāro uppajjitthāti? Āmantā. 123 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro uppajjittha tassa kāyasaṅkhāro uppajjatīti? 124 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro uppajjittha, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro uppajjati. Assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro ca uppajjittha kāyasaṅkhāro ca uppajjati. 125 Yassa kāyasaṅkhāro uppajjati tassa cittasaṅkhāro uppajjitthāti? Āmantā. 126 Yassa vā pana cittasaṅkhāro uppajjittha tassa kāyasaṅkhāro uppajjatīti? 127 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro uppajjittha, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro uppajjati. Assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro ca uppajjittha kāyasaṅkhāro ca uppajjati. 128 Yassa vacīsaṅkhāro uppajjati tassa cittasaṅkhāro uppajjitthāti? Āmantā. 129 Yassa vā pana cittasaṅkhāro uppajjittha tassa vacīsaṅkhāro uppajjatīti? 130 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro uppajjittha, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro uppajjati. Vitakkavicārānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro ca uppajjittha vacīsaṅkhāro ca uppajjati. 131 6.2.1.4.2. Anulomaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro uppajjati …pe…. 132 6.2.1.4.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro uppajjati tassa tattha vacīsaṅkhāro uppajjitthāti? 133 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro uppajjittha. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca uppajjati vacīsaṅkhāro ca uppajjittha. 134 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro uppajjittha tassa tattha kāyasaṅkhāro uppajjatīti? 135 Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro uppajjittha, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca uppajjittha kāyasaṅkhāro ca uppajjati. 136 Yassa yattha kāyasaṅkhāro uppajjati tassa tattha cittasaṅkhāro uppajjitthāti? Āmantā. 137 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro uppajjittha tassa tattha kāyasaṅkhāro uppajjatīti? 138 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro uppajjittha, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjati. Assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca uppajjittha kāyasaṅkhāro ca uppajjati. 139 Yassa yattha vacīsaṅkhāro uppajjati tassa tattha cittasaṅkhāro uppajjitthāti? Āmantā. 140 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro uppajjittha tassa tattha vacīsaṅkhāro uppajjatīti? 141 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro uppajjittha, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro uppajjati. Vitakkavicārānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca uppajjittha vacīsaṅkhāro ca uppajjati. 142 6.2.1.4.4. Paccanīkapuggala Yassa kāyasaṅkhāro nuppajjati tassa vacīsaṅkhāro nuppajjitthāti? Uppajjittha. 143 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro nuppajjittha tassa kāyasaṅkhāro nuppajjatīti? Natthi. 144 Yassa kāyasaṅkhāro nuppajjati tassa cittasaṅkhāro nuppajjitthāti? Uppajjittha. 145 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nuppajjittha tassa kāyasaṅkhāro nuppajjatīti? Natthi. 146 Yassa vacīsaṅkhāro nuppajjati tassa cittasaṅkhāro nuppajjitthāti? Uppajjittha. 147 Yassa vā pana …pe… ? Natthi. 148 6.2.1.4.5. Paccanīkaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro nuppajjati …pe…. 149 6.2.1.4.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa 1751 --- ya6 2.1:149 yattha kāyasaṅkhāro nuppajjati tassa tattha vacīsaṅkhāro nuppajjitthāti? 150 Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjittha. Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca nuppajjati vacīsaṅkhāro ca nuppajjittha. 151 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro nuppajjittha tassa tattha kāyasaṅkhāro nuppajjatīti? 152 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjati. Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nuppajjittha kāyasaṅkhāro ca nuppajjati. 153 Yassa yattha kāyasaṅkhāro nuppajjati tassa tattha cittasaṅkhāro nuppajjitthāti? 154 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nuppajjittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca nuppajjati cittasaṅkhāro ca nuppajjittha. 155 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro nuppajjittha tassa tattha kāyasaṅkhāro nuppajjatīti? Āmantā. 156 Yassa yattha vacīsaṅkhāro nuppajjati tassa tattha cittasaṅkhāro nuppajjitthāti? 157 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nuppajjittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nuppajjati cittasaṅkhāro ca nuppajjittha. 158 Yassa vā pana yattha …pe… ? Āmantā. 159 6.2.1.5. Paccuppannānāgatavāra 6.2.1.5.1. Anulomapuggala Yassa kāyasaṅkhāro uppajjati tassa vacīsaṅkhāro uppajjissatīti? Āmantā. 160 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro uppajjissati tassa kāyasaṅkhāro uppajjatīti? 161 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro uppajjissati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro uppajjati. Assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro ca uppajjissati kāyasaṅkhāro ca uppajjati. 162 Yassa kāyasaṅkhāro uppajjati tassa cittasaṅkhāro uppajjissatīti? Āmantā. 163 Yassa vā pana cittasaṅkhāro uppajjissati tassa kāyasaṅkhāro uppajjatīti? 164 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro uppajjissati, no ca tesaṁ kāyasaṅkhāro uppajjati. Assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro ca uppajjissati kāyasaṅkhāro ca uppajjati. 165 Yassa vacīsaṅkhāro uppajjati tassa cittasaṅkhāro uppajjissatīti? 166 Savitakkasavicārapacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro uppajjati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro uppajjissati. Itaresaṁ vitakkavicārānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ vacīsaṅkhāro ca uppajjati cittasaṅkhāro ca uppajjissati. 167 Yassa vā pana cittasaṅkhāro uppajjissati tassa vacīsaṅkhāro uppajjatīti? 168 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro uppajjissati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro uppajjati. Vitakkavicārānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro ca uppajjissati vacīsaṅkhāro ca uppajjati. 169 6.2.1.5.2. Anulomaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro uppajjati …pe…. 170 6.2.1.5.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro uppajjati tassa tattha vacīsaṅkhāro uppajjissatīti? 171 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha 1752 --- ya6 2.1:171 kāyasaṅkhāro uppajjati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro uppajjissati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca uppajjati vacīsaṅkhāro ca uppajjissati. 172 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro uppajjissati tassa tattha kāyasaṅkhāro uppajjatīti? 173 Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro uppajjissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca uppajjissati kāyasaṅkhāro ca uppajjati. 174 Yassa yattha kāyasaṅkhāro uppajjati tassa tattha cittasaṅkhāro uppajjissatīti? Āmantā. 175 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro uppajjissati tassa tattha kāyasaṅkhāro uppajjatīti? 176 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro uppajjissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjati. Assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca uppajjissati kāyasaṅkhāro ca uppajjati. 177 Yassa yattha vacīsaṅkhāro uppajjati tassa tattha cittasaṅkhāro uppajjissatīti? 178 Savitakkasavicārapacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro uppajjati, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro uppajjissati. Itaresaṁ vitakkavicārānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca uppajjati cittasaṅkhāro ca uppajjissati. 179 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro uppajjissati tassa tattha vacīsaṅkhāro uppajjatīti? 180 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro uppajjissati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro uppajjati. Vitakkavicārānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca uppajjissati vacīsaṅkhāro ca uppajjati. 181 6.2.1.5.4. Paccanīkapuggala Yassa kāyasaṅkhāro nuppajjati tassa vacīsaṅkhāro nuppajjissatīti? 182 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro nuppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ kāyasaṅkhāro ca nuppajjati vacīsaṅkhāro ca nuppajjissati. 183 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro nuppajjissati tassa kāyasaṅkhāro nuppajjatīti? Āmantā. 184 Yassa kāyasaṅkhāro nuppajjati tassa cittasaṅkhāro nuppajjissatīti? 185 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro nuppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro ca nuppajjati cittasaṅkhāro ca nuppajjissati. 186 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 187 Yassa vacīsaṅkhāro nuppajjati tassa cittasaṅkhāro nuppajjissatīti? 188 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro nuppajjissati. Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro ca nuppajjati cittasaṅkhāro ca nuppajjissati. 189 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nuppajjissati tassa vacīsaṅkhāro nuppajjatīti? 190 Savitakkasavicārapacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ cittasaṅkhāro nuppajjissati, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro nuppajjati. Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ cittasaṅkhāro ca nuppajjissati vacīsaṅkhāro ca nuppajjati. 191 6.2.1.5.5. Paccanīkaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro nuppajjati …pe…. 192 6.2.1.5.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro nuppajjati tassa tattha vacīsaṅkhāro nuppajjissatīti? 193 Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe 1753 --- ya6 2.1:193 tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca nuppajjati vacīsaṅkhāro ca nuppajjissati. 194 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro nuppajjissati tassa tattha kāyasaṅkhāro nuppajjatīti? 195 Dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ assāsapassāsānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁyeva vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nuppajjissati kāyasaṅkhāro ca nuppajjati. 196 Yassa yattha kāyasaṅkhāro nuppajjati tassa tattha cittasaṅkhāro nuppajjissatīti? 197 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā assāsapassāsehi cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nuppajjissati. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca nuppajjati cittasaṅkhāro ca nuppajjissati. 198 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro nuppajjissati tassa tattha kāyasaṅkhāro nuppajjatīti? Āmantā. 199 Yassa yattha vacīsaṅkhāro nuppajjati tassa tattha cittasaṅkhāro nuppajjissatīti? 200 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe vinā vitakkavicārehi cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjati, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nuppajjissati. Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nuppajjati cittasaṅkhāro ca nuppajjissati. 201 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro nuppajjissati tassa tattha vacīsaṅkhāro nuppajjatīti? 202 Savitakkasavicārapacchimacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjati. Savitakkasavicārapacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe avitakkaavicārapacchimacittasamaṅgīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca nuppajjissati vacīsaṅkhāro ca nuppajjati. 203 6.2.1.6. Atītānāgatavāra 6.2.1.6.1. Anulomapuggala Yassa kāyasaṅkhāro uppajjittha tassa vacīsaṅkhāro uppajjissatīti? 204 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati tesaṁ kāyasaṅkhāro uppajjittha, no ca tesaṁ vacīsaṅkhāro uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro ca uppajjittha vacīsaṅkhāro ca uppajjissati. 205 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 206 Yassa kāyasaṅkhāro uppajjittha tassa cittasaṅkhāro uppajjissatīti? 207 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro uppajjittha, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ kāyasaṅkhāro ca uppajjittha cittasaṅkhāro ca uppajjissati. 208 Yassa vā pana …pe…. Āmantā. 209 Yassa vacīsaṅkhāro uppajjittha tassa cittasaṅkhāro uppajjissatīti? 210 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro uppajjittha, no ca tesaṁ cittasaṅkhāro uppajjissati. Itaresaṁ tesaṁ vacīsaṅkhāro ca uppajjittha cittasaṅkhāro ca uppajjissati. 211 Yassa vā pana …pe… ? Āmantā. 212 6.2.1.6.2. Anulomaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro uppajjittha …pe…. 213 6.2.1.6.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro uppajjittha tassa tattha vacīsaṅkhāro uppajjissatīti? 214 Kāmāvacare pacchimacittasamaṅgīnaṁ dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjittha, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro uppajjissati. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca uppajjittha 1754 --- ya6 2.1:214 vacīsaṅkhāro ca uppajjissati. 215 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro uppajjissati tassa tattha kāyasaṅkhāro uppajjitthāti? 216 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro uppajjissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjittha. Paṭhamajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca uppajjissati kāyasaṅkhāro ca uppajjittha. 217 Yassa yattha kāyasaṅkhāro uppajjittha tassa tattha cittasaṅkhāro uppajjissatīti? 218 Kāmāvacare pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro uppajjissati. Paṭhamajjhānaṁ dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ itaresaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca uppajjittha cittasaṅkhāro ca uppajjissati. 219 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro uppajjissati tassa tattha kāyasaṅkhāro uppajjitthāti? 220 Catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro uppajjissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro uppajjittha. Paṭhamajjhānaṁ dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ kāmāvacarānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca uppajjissati kāyasaṅkhāro ca uppajjittha. 221 Yassa yattha vacīsaṅkhāro uppajjittha tassa tattha cittasaṅkhāro uppajjissatīti? 222 Savitakkasavicārabhūmiyaṁ pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro uppajjittha, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro uppajjissati. Itaresaṁ savitakkasavicārabhūmiyaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca uppajjittha cittasaṅkhāro ca uppajjissati. 223 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro uppajjissati tassa tattha vacīsaṅkhāro uppajjitthāti? 224 Avitakkaavicārabhūmiyaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro uppajjissati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro uppajjittha. Savitakkasavicārabhūmiyaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca uppajjissati vacīsaṅkhāro ca uppajjittha. 225 6.2.1.6.4. Paccanīkapuggala Yassa kāyasaṅkhāro nuppajjittha tassa vacīsaṅkhāro nuppajjissatīti? Natthi. 226 Yassa vā pana vacīsaṅkhāro nuppajjissati tassa kāyasaṅkhāro nuppajjitthāti? Uppajjittha. 227 Yassa kāyasaṅkhāro nuppajjittha tassa cittasaṅkhāro nuppajjissatīti? Natthi. 228 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nuppajjissati tassa kāyasaṅkhāro nuppajjitthāti? Uppajjittha. 229 Yassa vacīsaṅkhāro nuppajjittha tassa cittasaṅkhāro nuppajjissatīti? Natthi. 230 Yassa vā pana cittasaṅkhāro nuppajjissati tassa vacīsaṅkhāro nuppajjitthāti? Uppajjittha. 231 6.2.1.6.5. Paccanīkaokāsa Yattha kāyasaṅkhāro nuppajjittha …pe…. 232 6.2.1.6.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kāyasaṅkhāro nuppajjittha tassa tattha vacīsaṅkhāro nuppajjissatīti? 233 Rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjissati. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca nuppajjittha vacīsaṅkhāro ca nuppajjissati. 234 Yassa vā pana yattha vacīsaṅkhāro nuppajjissati tassa tattha kāyasaṅkhāro nuppajjitthāti? 235 Kāmāvacare pacchimacittasamaṅgīnaṁ dutiyajjhānaṁ tatiyajjhānaṁ samāpannānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjittha. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimacittasamaṅgīnaṁ yassa cittassa anantarā avitakkaavicāraṁ pacchimacittaṁ uppajjissati catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nuppajjissati kāyasaṅkhāro ca nuppajjittha. 236 Yassa yattha kāyasaṅkhāro nuppajjittha tassa tattha cittasaṅkhāro nuppajjissatīti? 237 Catutthajjhānaṁ samāpannānaṁ rūpāvacarānaṁ arūpāvacarānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nuppajjissati. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimacittasamaṅgīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro ca nuppajjittha cittasaṅkhāro ca nuppajjissati. 238 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro nuppajjissati tassa tattha kāyasaṅkhāro nuppajjitthāti? 239 1755 --- ya6 2.1:239 Kāmāvacare pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha kāyasaṅkhāro nuppajjittha. Rūpāvacare arūpāvacare pacchimacittasamaṅgīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca nuppajjissati kāyasaṅkhāro ca nuppajjittha. 240 Yassa yattha vacīsaṅkhāro nuppajjittha tassa tattha cittasaṅkhāro nuppajjissatīti? 241 Avitakkaavicārabhūmiyaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjittha, no ca tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nuppajjissati. Avitakkaavicārabhūmiyaṁ pacchimacittasamaṅgīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro ca nuppajjittha cittasaṅkhāro ca nuppajjissati. 242 Yassa vā pana yattha cittasaṅkhāro nuppajjissati tassa tattha vacīsaṅkhāro nuppajjitthāti? 243 Savitakkasavicārabhūmiyaṁ pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro nuppajjissati, no ca tesaṁ tattha vacīsaṅkhāro nuppajjittha. Avitakkaavicārabhūmiyaṁ pacchimacittasamaṅgīnaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha cittasaṅkhāro ca nuppajjissati vacīsaṅkhāro ca nuppajjittha. 244 Uppādavāro. 0 6 Saṅkhārayamaka 6.1 Paṇṇattivāra 6.1.1. Paṇṇattivārauddesa |1.1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Tayo saṅkhārā—kāyasaṅkhāro, vacīsaṅkhāro, cittasaṅkhāroti. Assāsapassāsā kāyasaṅkhāro, vitakkavicārā vacīsaṅkhāro, saññā ca vedanā ca cittasaṅkhāro. Ṭhapetvā vitakkavicāre sabbepi cittasampayuttakā dhammā cittasaṅkhāro. 3 6.1.1.1. Padasodhanavāra 6.1.1.1.1. Anuloma Kāyo kāyasaṅkhāro? 4 Kāyasaṅkhāro kāyo? 5 Vacī vacīsaṅkhāro? 6 Vacīsaṅkhāro vacī? 7 Cittaṁ cittasaṅkhāro? 8 Cittasaṅkhāro cittaṁ? 9 6.1.1.1.2. Paccanīka Na kāyo na kāyasaṅkhāro? 10 Na kāyasaṅkhāro na kāyo? 11 Na vacī na vacīsaṅkhāro? 12 Na vacīsaṅkhāro na vacī? 13 Na cittaṁ na cittasaṅkhāro? 14 Na cittasaṅkhāro na cittaṁ? 15 6.1.1.2. Padasodhanamūlacakkavāra 6.1.1.2.1. Anuloma Kāyo kāyasaṅkhāro? 16 Saṅkhārā vacīsaṅkhāro? 17 Kāyo kāyasaṅkhāro? 18 Saṅkhārā cittasaṅkhāro? 19 Vacī vacīsaṅkhāro? 20 Saṅkhārā kāyasaṅkhāro? 21 Vacī vacīsaṅkhāro? 22 Saṅkhārā cittasaṅkhāro? 23 Cittaṁ cittasaṅkhāro? 24 Saṅkhārā kāyasaṅkhāro? 25 Cittaṁ cittasaṅkhāro? 26 Saṅkhārā vacīsaṅkhāro? 27 6.1.1.2.2. Paccanīka Na kāyo na kāyasaṅkhāro? 28 Na saṅkhārā na vacīsaṅkhāro? 29 Na kāyo na kāyasaṅkhāro? 30 Na saṅkhārā na cittasaṅkhāro? 31 Na vacī na vacīsaṅkhāro? 32 Na saṅkhārā na kāyasaṅkhāro? 33 Na vacī na vacīsaṅkhāro? 34 Na saṅkhārā na cittasaṅkhāro? 35 Na cittaṁ na cittasaṅkhāro? 36 Na saṅkhārā na kāyasaṅkhāro? 37 Na cittaṁ na cittasaṅkhāro? 38 Na saṅkhārā na vacīsaṅkhāro? 39 6.1.1.3. Suddhasaṅkhāravāra 6.1.1.3.1. Anuloma Kāyasaṅkhāro vacīsaṅkhāro? 40 Vacīsaṅkhāro kāyasaṅkhāro? 41 Kāyasaṅkhāro cittasaṅkhāro? 42 Cittasaṅkhāro kāyasaṅkhāro? 43 Vacīsaṅkhāro cittasaṅkhāro? 44 Cittasaṅkhāro vacīsaṅkhāro? 45 6.1.1.3.2. Paccanīka Na kāyasaṅkhāro na vacīsaṅkhāro? 46 Na vacīsaṅkhāro na kāyasaṅkhāro? 47 Na kāyasaṅkhāro na cittasaṅkhāro? 48 Na cittasaṅkhāro na kāyasaṅkhāro? 49 Na vacīsaṅkhāro na cittasaṅkhāro? 50 Na cittasaṅkhāro na vacīsaṅkhāro? 51 Paṇṇattiuddesavāro. ya1 0 1 Mūlayamaka 1.1 Uddesa 1.1.1. Mūlavārauddesa |1.1| 1.1.1.1. Kusalapada nayacatukka 1.1.1.1.1. Mūlanaya Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Ye keci kusalā dhammā, sabbe te kusalamūlā? 3 Ye vā pana kusalamūlā, sabbe te dhammā kusalā? 4 Ye keci kusalā dhammā, sabbe te kusalamūlena ekamūlā? 5 Ye vā pana kusalamūlena ekamūlā, sabbe te dhammā kusalā? 6 Ye keci kusalamūlena ekamūlā dhammā, sabbe te kusalamūlena aññamaññamūlā? 7 Ye vā pana kusalamūlena aññamaññamūlā, sabbe te dhammā kusalā? 8 1.1.1.1.2. Mūlamūlanaya Ye keci kusalā dhammā, sabbe te kusalamūlamūlā? 9 Ye vā pana kusalamūlamūlā, sabbe te dhammā kusalā? 10 Ye 1756 --- ya1 1.1:10 keci kusalā dhammā, sabbe te kusalamūlena ekamūlamūlā? 11 Ye vā pana kusalamūlena ekamūlamūlā, sabbe te dhammā kusalā? 12 Ye keci kusalamūlena ekamūlamūlā dhammā, sabbe te kusalamūlena aññamaññamūlamūlā? 13 Ye vā pana kusalamūlena aññamaññamūlamūlā, sabbe te dhammā kusalā? 14 1.1.1.1.3. Mūlakanaya Ye keci kusalā dhammā, sabbe te kusalamūlakā? 15 Ye vā pana kusalamūlakā, sabbe te dhammā kusalā? 16 Ye keci kusalā dhammā, sabbe te kusalamūlena ekamūlakā? 17 Ye vā pana kusalamūlena ekamūlakā, sabbe te dhammā kusalā? 18 Ye keci kusalamūlena ekamūlakā dhammā, sabbe te kusalamūlena aññamaññamūlakā? 19 Ye vā pana kusalamūlena aññamaññamūlakā, sabbe te dhammā kusalā? 20 1.1.1.1.4. Mūlamūlakanaya Ye keci kusalā dhammā, sabbe te kusalamūlamūlakā? 21 Ye vā pana kusalamūlamūlakā, sabbe te dhammā kusalā? 22 Ye keci kusalā dhammā, sabbe te kusalamūlena ekamūlamūlakā? 23 Ye vā pana kusalamūlena ekamūlamūlakā, sabbe te dhammā kusalā? 24 Ye keci kusalamūlena ekamūlamūlakā dhammā, sabbe te kusalamūlena aññamaññamūlamūlakā? 25 Ye vā pana kusalamūlena aññamaññamūlamūlakā, sabbe te dhammā kusalā? 26 1.1.1.2. Akusalapada nayacatukka 1.1.1.2.1. Mūlanaya Ye keci akusalā dhammā, sabbe te akusalamūlā? 27 Ye vā pana akusalamūlā, sabbe te dhammā akusalā? 28 Ye keci akusalā dhammā, sabbe te akusalamūlena ekamūlā? 29 Ye vā pana akusalamūlena ekamūlā, sabbe te dhammā akusalā? 30 Ye keci akusalamūlena ekamūlā dhammā, sabbe te akusalamūlena aññamaññamūlā? 31 Ye vā pana akusalamūlena aññamaññamūlā, sabbe te dhammā akusalā? 32 1.1.1.2.2. Mūlamūlanaya Ye keci akusalā dhammā, sabbe te akusalamūlamūlā? 33 Ye vā pana akusalamūlamūlā, sabbe te dhammā akusalā? 34 Ye keci akusalā dhammā, sabbe te akusalamūlena ekamūlamūlā? 35 Ye vā pana akusalamūlena ekamūlamūlā, sabbe te dhammā akusalā? 36 Ye keci akusalamūlena ekamūlamūlā dhammā, sabbe te akusalamūlena aññamaññamūlamūlā? 37 Ye vā pana akusalamūlena aññamaññamūlamūlā, sabbe te dhammā akusalā? 38 1.1.1.2.3. Mūlakanaya Ye keci akusalā dhammā, sabbe te akusalamūlakā? 39 Ye vā pana akusalamūlakā, sabbe te dhammā akusalā? 40 Ye keci akusalā dhammā, sabbe te akusalamūlena ekamūlakā? 41 Ye vā pana akusalamūlena ekamūlakā, sabbe te dhammā akusalā? 42 Ye keci akusalamūlena ekamūlakā dhammā, sabbe te akusalamūlena aññamaññamūlakā? 43 Ye vā pana akusalamūlena aññamaññamūlakā, sabbe te dhammā akusalā? 44 1.1.1.2.4. Mūlamūlakanaya Ye keci akusalā dhammā, sabbe te akusalamūlamūlakā? 45 Ye vā pana akusalamūlamūlakā, sabbe te dhammā akusalā? 46 Ye keci akusalā dhammā, sabbe te akusalamūlena ekamūlamūlakā? 47 Ye vā pana akusalamūlena ekamūlamūlakā, sabbe te dhammā akusalā? 48 Ye keci akusalamūlena ekamūlamūlakā dhammā, sabbe te akusalamūlena aññamaññamūlamūlakā? 49 Ye vā pana akusalamūlena aññamaññamūlamūlakā, sabbe te dhammā akusalā? 50 1.1.1.3. Abyākatapada nayacatukka 1.1.1.3.1. Mūlanaya Ye keci abyākatā dhammā, sabbe te abyākatamūlā? 51 Ye vā pana abyākatamūlā, sabbe te dhammā abyākatā? 52 Ye keci abyākatā dhammā, sabbe te abyākatamūlena ekamūlā? 53 Ye vā pana abyākatamūlena ekamūlā, sabbe te dhammā abyākatā? 54 Ye keci abyākatamūlena ekamūlā dhammā, sabbe te abyākatamūlena aññamaññamūlā? 55 Ye vā pana abyākatamūlena aññamaññamūlā, sabbe te dhammā abyākatā? 56 1.1.1.3.2. Mūlamūlanaya Ye keci abyākatā dhammā, sabbe te abyākatamūlamūlā? 57 Ye vā pana abyākatamūlamūlā, sabbe te dhammā abyākatā? 58 Ye keci abyākatā dhammā, sabbe te abyākatamūlena ekamūlamūlā? 59 Ye vā pana abyākatamūlena ekamūlamūlā, sabbe te dhammā abyākatā? 60 Ye keci abyākatamūlena ekamūlamūlā dhammā, sabbe te abyākatamūlena aññamaññamūlamūlā? 61 Ye vā pana abyākatamūlena aññamaññamūlamūlā, sabbe te dhammā abyākatā? 62 1.1.1.3.3. Mūlakanaya Ye keci abyākatā dhammā, sabbe te abyākatamūlakā? 63 Ye vā pana abyākatamūlakā, sabbe te dhammā abyākatā? 64 Ye keci abyākatā dhammā, sabbe 1757 --- ya1 1.1:64 te abyākatamūlena ekamūlakā? 65 Ye vā pana abyākatamūlena ekamūlakā, sabbe te dhammā abyākatā? 66 Ye keci abyākatamūlena ekamūlakā dhammā, sabbe te abyākatamūlena aññamaññamūlakā? 67 Ye vā pana abyākatamūlena aññamaññamūlakā, sabbe te dhammā abyākatā? 68 1.1.1.3.4. Mūlamūlakanaya Ye keci abyākatā dhammā, sabbe te abyākatamūlamūlakā? 69 Ye vā pana abyākatamūlamūlakā, sabbe te dhammā abyākatā? 70 Ye keci abyākatā dhammā, sabbe te abyākatamūlena ekamūlamūlakā? 71 Ye vā pana abyākatamūlena ekamūlamūlakā, sabbe te dhammā abyākatā? 72 Ye keci abyākatamūlena ekamūlamūlakā dhammā, sabbe te abyākatamūlena aññamaññamūlamūlakā? 73 Ye vā pana abyākatamūlena aññamaññamūlamūlakā, sabbe te dhammā abyākatā? 74 1.1.1.4. Nāmapada nayacatukka 1.1.1.3.1. Mūlanaya Ye keci nāmā dhammā, sabbe te nāmamūlā? 75 Ye vā pana nāmamūlā, sabbe te dhammā nāmā? 76 Ye keci nāmā dhammā, sabbe te nāmamūlena ekamūlā? 77 Ye vā pana nāmamūlena ekamūlā, sabbe te dhammā nāmā? 78 Ye keci nāmamūlena ekamūlā dhammā, sabbe te nāmamūlena aññamaññamūlā? 79 Ye vā pana nāmamūlena aññamaññamūlā, sabbe te dhammā nāmā? 80 1.1.1.3.2. Mūlamūlanaya Ye keci nāmā dhammā, sabbe te nāmamūlamūlā? 81 Ye vā pana nāmamūlamūlā, sabbe te dhammā nāmā? 82 Ye keci nāmā dhammā, sabbe te nāmamūlena ekamūlamūlā? 83 Ye vā pana nāmamūlena ekamūlamūlā, sabbe te dhammā nāmā? 84 Ye keci nāmamūlena ekamūlamūlā dhammā, sabbe te nāmamūlena aññamaññamūlamūlā? 85 Ye vā pana nāmamūlena aññamaññamūlamūlā, sabbe te dhammā nāmā? 86 1.1.1.3.3. Mūlakanaya Ye keci nāmā dhammā, sabbe te nāmamūlakā? 87 Ye vā pana nāmamūlakā, sabbe te dhammā nāmā? 88 Ye keci nāmā dhammā, sabbe te nāmamūlena ekamūlakā? 89 Ye vā pana nāmamūlena ekamūlakā, sabbe te dhammā nāmā? 90 Ye keci nāmamūlena ekamūlakā dhammā, sabbe te nāmamūlena aññamaññamūlakā? 91 Ye vā pana nāmamūlena aññamaññamūlakā, sabbe te dhammā nāmā? 92 1.1.1.3.4. Mūlamūlakanaya Ye keci nāmā dhammā, sabbe te nāmamūlamūlakā? 93 Ye vā pana nāmamūlamūlakā, sabbe te dhammā nāmā? 94 Ye keci nāmā dhammā, sabbe te nāmamūlena ekamūlamūlakā? 95 Ye vā pana nāmamūlena ekamūlamūlakā, sabbe te dhammā nāmā? 96 Ye keci nāmamūlena ekamūlamūlakā dhammā, sabbe te nāmamūlena aññamaññamūlamūlakā? 97 Ye vā pana nāmamūlena aññamaññamūlamūlakā, sabbe te dhammā nāmā? 98 Mūlavārauddeso. 0 1 Mūlayamaka 1.2 Niddesa 1.2.1. Mūlavāraniddesa |2.1| 1.2.1.1. Kusalapada nayacatukka 1.2.1.1.1. Mūlanaya Ye keci kusalā dhammā, sabbe te kusalamūlāti? Tīṇeva kusalamūlāni. Avasesā kusalā dhammā na kusalamūlā. 2 Ye vā pana kusalamūlā, sabbe te dhammā kusalāti? Āmantā. 3 Ye keci kusalā dhammā, sabbe te kusalamūlena ekamūlāti? Āmantā. 4 Ye vā pana kusalamūlena ekamūlā, sabbe te dhammā kusalāti? 5 Kusalasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kusalamūlena ekamūlaṁ, na kusalaṁ. Kusalaṁ kusalamūlena ekamūlañceva kusalañca. 6 Ye keci kusalamūlena ekamūlā dhammā, sabbe te kusalamūlena aññamaññamūlāti? 7 Mūlāni yāni ekato uppajjanti kusalamūlāni ekamūlāni ceva aññamaññamūlāni ca. Avasesā kusalamūlasahajātā dhammā kusalamūlena ekamūlā, na ca aññamaññamūlā. 8 Ye vā pana kusalamūlena aññamaññamūlā, sabbe te dhammā kusalāti? Āmantā. 9 1.2.1.1.2. Mūlamūlanaya Ye keci kusalā dhammā, sabbe te kusalamūlamūlāti? Tīṇeva kusalamūlamūlāni. Avasesā kusalā dhammā na kusalamūlamūlā. 10 Ye vā pana kusalamūlamūlā, sabbe te dhammā kusalāti? Āmantā. 11 Ye keci kusalā dhammā, sabbe te kusalamūlena ekamūlamūlāti? Āmantā. 12 Ye vā pana kusalamūlena ekamūlamūlā, sabbe te dhammā kusalāti? 13 Kusalasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kusalamūlena ekamūlamūlaṁ, na kusalaṁ. Kusalaṁ kusalamūlena ekamūlamūlañceva kusalañca. 14 Ye keci kusalamūlena ekamūlamūlā dhammā, sabbe te kusalamūlena aññamaññamūlamūlāti? 15 Mūlāni yāni ekato uppajjanti kusalamūlāni ekamūlamūlāni ceva aññamaññamūlamūlāni ca. Avasesā kusalamūlasahajātā dhammā kusalamūlena ekamūlamūlā, na ca aññamaññamūlamūlā. 16 Ye vā pana kusalamūlena aññamaññamūlamūlā, sabbe te dhammā kusalāti? 1758 --- ya1 2.1:16 Āmantā. 17 1.2.1.1.3. Mūlakanaya Ye keci kusalā dhammā, sabbe te kusalamūlakāti? Āmantā. 18 Ye vā pana kusalamūlakā, sabbe te dhammā kusalāti? 19 Kusalasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kusalamūlakaṁ na kusalaṁ. Kusalaṁ kusalamūlakañceva kusalañca. 20 Ye keci kusalā dhammā, sabbe te kusalamūlena ekamūlakāti? Āmantā. 21 Ye vā pana kusalamūlena ekamūlakā, sabbe te dhammā kusalāti? 22 Kusalasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kusalamūlena ekamūlakaṁ, na kusalaṁ. Kusalaṁ kusalamūlena ekamūlakañceva kusalañca. 23 Ye keci kusalamūlena ekamūlakā dhammā, sabbe te kusalamūlena aññamaññamūlakāti? 24 Mūlāni yāni ekato uppajjanti kusalamūlāni ekamūlakāni ceva aññamaññamūlakāni ca. Avasesā kusalamūlasahajātā dhammā kusalamūlena ekamūlakā, na ca aññamaññamūlakā. 25 Ye vā pana kusalamūlena aññamaññamūlakā, sabbe te dhammā kusalāti? Āmantā. 26 1.2.1.1.4. Mūlamūlakanaya Ye keci kusalā dhammā, sabbe te kusalamūlamūlakāti? Āmantā. 27 Ye vā pana kusalamūlamūlakā, sabbe te dhammā kusalāti? 28 Kusalasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kusalamūlamūlakaṁ na kusalaṁ. Kusalaṁ kusalamūlamūlakañceva kusalañca. 29 Ye keci kusalā dhammā, sabbe te kusalamūlena ekamūlamūlakāti? Āmantā. 30 Ye vā pana kusalamūlena ekamūlamūlakā, sabbe te dhammā kusalāti? 31 Kusalasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ kusalamūlena ekamūlamūlakaṁ, na kusalaṁ. Kusalaṁ kusalamūlena ekamūlamūlakañceva kusalañca. 32 Ye keci kusalamūlena ekamūlamūlakā dhammā, sabbe te kusalamūlena aññamaññamūlamūlakāti? 33 Mūlāni yāni ekato uppajjanti kusalamūlāni ekamūlamūlakāni ceva aññamaññamūlamūlakāni ca. Avasesā kusalamūlasahajātā dhammā kusalamūlena ekamūlamūlakā, na ca aññamaññamūlamūlakā. 34 Ye vā pana kusalamūlena aññamaññamūlamūlakā, sabbe te dhammā kusalāti? Āmantā. 35 1.2.1.2. Akusalapada nayacatukka 1.2.1.2.1. Mūlanaya Ye keci akusalā dhammā, sabbe te akusalamūlāti? 36 Tīṇeva akusalamūlāni. Avasesā akusalā dhammā na akusalamūlā. 37 Ye vā pana akusalamūlā, sabbe te dhammā akusalāti? Āmantā. 38 Ye keci akusalā dhammā, sabbe te akusalamūlena ekamūlāti? 39 Ahetukaṁ akusalaṁ akusalamūlena na ekamūlaṁ. Sahetukaṁ akusalaṁ akusalamūlena ekamūlaṁ. 40 Ye vā pana akusalamūlena ekamūlā, sabbe te dhammā akusalāti? 41 Akusalasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ akusalamūlena ekamūlaṁ, na akusalaṁ. Akusalaṁ akusalamūlena ekamūlañceva akusalañca. 42 Ye keci akusalamūlena ekamūlā dhammā, sabbe te akusalamūlena aññamaññamūlāti? 43 Mūlāni yāni ekato uppajjanti akusalamūlāni ekamūlāni ceva aññamaññamūlāni ca. Avasesā akusalamūlasahajātā dhammā akusalamūlena ekamūlā, na ca aññamaññamūlā. 44 Ye vā pana akusalamūlena aññamaññamūlā, sabbe te dhammā akusalāti? Āmantā. 45 1.2.1.2.2. Mūlamūlanaya Ye keci akusalā dhammā, sabbe te akusalamūlamūlāti? 46 Tīṇeva akusalamūlamūlāni. Avasesā akusalā dhammā na akusalamūlamūlā. 47 Ye vā pana akusalamūlamūlā, sabbe te dhammā akusalāti? Āmantā. 48 Ye keci akusalā dhammā, sabbe te akusalamūlena ekamūlamūlāti? 49 Ahetukaṁ akusalaṁ akusalamūlena na ekamūlamūlaṁ. Sahetukaṁ akusalaṁ akusalamūlena ekamūlamūlaṁ. 50 Ye vā pana akusalamūlena ekamūlamūlā, sabbe te dhammā akusalāti? 51 Akusalasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ akusalamūlena ekamūlamūlaṁ, na akusalaṁ. Akusalaṁ akusalamūlena ekamūlamūlañceva akusalañca. 52 Ye keci akusalamūlena ekamūlamūlā dhammā, sabbe te akusalamūlena aññamaññamūlamūlāti? 53 Mūlāni yāni ekato uppajjanti akusalamūlāni ekamūlamūlāni ceva aññamaññamūlamūlāni ca. Avasesā akusalamūlasahajātā dhammā akusalamūlena ekamūlamūlā, na ca aññamaññamūlamūlā. 54 Ye vā pana akusalamūlena aññamaññamūlamūlā, sabbe te dhammā akusalāti? Āmantā. 55 1.2.1.2.3. Mūlakanaya Ye keci akusalā dhammā, sabbe te akusalamūlakāti? 56 Ahetukaṁ akusalaṁ na akusalamūlakaṁ. Sahetukaṁ akusalaṁ akusalamūlakaṁ. 57 Ye vā pana akusalamūlakā, sabbe te dhammā akusalāti? 58 Akusalasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ akusalamūlakaṁ na akusalaṁ. Akusalaṁ akusalamūlakañceva akusalañca. 59 Ye 1759 --- ya1 2.1:59 keci akusalā dhammā, sabbe te akusalamūlena ekamūlakāti? 60 Ahetukaṁ akusalaṁ akusalamūlena na ekamūlakaṁ. Sahetukaṁ akusalaṁ akusalamūlena ekamūlakaṁ. 61 Ye vā pana akusalamūlena ekamūlakā, sabbe te dhammā akusalāti? 62 Akusalasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ akusalamūlena ekamūlakaṁ, na akusalaṁ. Akusalaṁ akusalamūlena ekamūlakañceva akusalañca. 63 Ye keci akusalamūlena ekamūlakā dhammā, sabbe te akusalamūlena aññamaññamūlakāti? 64 Mūlāni yāni ekato uppajjanti akusalamūlāni ekamūlakāni ceva aññamaññamūlakāni ca. Avasesā akusalamūlasahajātā dhammā akusalamūlena ekamūlakā, na ca aññamaññamūlakā. 65 Ye vā pana akusalamūlena aññamaññamūlakā, sabbe te dhammā akusalāti? Āmantā. 66 1.2.1.2.4. Mūlamūlakanaya Ye keci akusalā dhammā, sabbe te akusalamūlamūlakāti? 67 Ahetukaṁ akusalaṁ na akusalamūlamūlakaṁ. Sahetukaṁ akusalaṁ akusalamūlamūlakaṁ. 68 Ye vā pana akusalamūlamūlakā, sabbe te dhammā akusalāti? 69 Akusalasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ akusalamūlamūlakaṁ na akusalaṁ. Akusalaṁ akusalamūlamūlakañceva akusalañca. 70 Ye keci akusalā dhammā, sabbe te akusalamūlena ekamūlamūlakāti? 71 Ahetukaṁ akusalaṁ akusalamūlena na ekamūlamūlakaṁ. Sahetukaṁ akusalaṁ akusalamūlena ekamūlamūlakaṁ. 72 Ye vā pana akusalamūlena ekamūlamūlakā, sabbe te dhammā akusalāti? 73 Akusalasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ akusalamūlena ekamūlamūlakaṁ, na akusalaṁ. Akusalaṁ akusalamūlena ekamūlamūlakañceva akusalañca. 74 Ye keci akusalamūlena ekamūlamūlakā dhammā, sabbe te akusalamūlena aññamaññamūlamūlakāti? 75 Mūlāni yāni ekato uppajjanti akusalamūlāni ekamūlamūlakāni ceva aññamaññamūlamūlakāni ca. Avasesā akusalamūlasahajātā dhammā akusalamūlena ekamūlamūlakā, na ca aññamaññamūlamūlakā. 76 Ye vā pana akusalamūlena aññamaññamūlamūlakā, sabbe te dhammā akusalāti? Āmantā. 77 1.2.1.3. Abyākatapada nayacatukka 1.2.1.3.1. Mūlanaya Ye keci abyākatā dhammā, sabbe te abyākatamūlāti? 78 Tīṇeva abyākatamūlāni. Avasesā abyākatā dhammā na abyākatamūlā. 79 Ye vā pana abyākatamūlā, sabbe te dhammā abyākatāti? Āmantā. 80 Ye keci abyākatā dhammā, sabbe te abyākatamūlena ekamūlāti? 81 Ahetukaṁ abyākataṁ abyākatamūlena na ekamūlaṁ. Sahetukaṁ abyākataṁ abyākatamūlena ekamūlaṁ. 82 Ye vā pana abyākatamūlena ekamūlā, sabbe te dhammā abyākatāti? Āmantā. 83 Ye keci abyākatamūlena ekamūlā dhammā, sabbe te abyākatamūlena aññamaññamūlāti? 84 Mūlāni yāni ekato uppajjanti abyākatamūlāni ekamūlāni ceva aññamaññamūlāni ca. Avasesā abyākatamūlasahajātā dhammā abyākatamūlena ekamūlā, na ca aññamaññamūlā. 85 Ye vā pana abyākatamūlena aññamaññamūlā, sabbe te dhammā abyākatāti? Āmantā. 86 1.2.1.3.2. Mūlamūlanaya Ye keci abyākatā dhammā, sabbe te abyākatamūlamūlāti? 87 Tīṇeva abyākatamūlamūlāni. Avasesā abyākatā dhammā na abyākatamūlamūlā. 88 Ye vā pana abyākatamūlamūlā, sabbe te dhammā abyākatāti? Āmantā. 89 Ye keci abyākatā dhammā, sabbe te abyākatamūlena ekamūlamūlāti? 90 Ahetukaṁ abyākataṁ abyākatamūlena na ekamūlamūlaṁ. Sahetukaṁ abyākataṁ abyākatamūlena ekamūlamūlaṁ. 91 Ye vā pana abyākatamūlena ekamūlamūlā, sabbe te dhammā abyākatāti? Āmantā. 92 Ye keci abyākatamūlena ekamūlamūlā dhammā, sabbe te abyākatamūlena aññamaññamūlamūlāti? 93 Mūlāni yāni ekato uppajjanti abyākatamūlāni ekamūlamūlāni ceva aññamaññamūlamūlāni ca. Avasesā abyākatamūlasahajātā dhammā abyākatamūlena ekamūlamūlā, na ca aññamaññamūlamūlā. 94 Ye vā pana abyākatamūlena aññamaññamūlamūlā, sabbe te dhammā abyākatāti? Āmantā. 95 1.2.1.3.3. Mūlakanaya Ye keci abyākatā dhammā, sabbe te abyākatamūlakāti? 96 Ahetukaṁ abyākataṁ na abyākatamūlakaṁ. Sahetukaṁ abyākataṁ abyākatamūlakaṁ. 97 Ye vā pana abyākatamūlakā, sabbe te dhammā abyākatāti? Āmantā. 98 Ye keci abyākatā dhammā, sabbe te abyākatamūlena ekamūlakāti? 99 Ahetukaṁ abyākataṁ abyākatamūlena na ekamūlakaṁ. Sahetukaṁ abyākataṁ abyākatamūlena ekamūlakaṁ. 100 Ye vā pana abyākatamūlena ekamūlakā, sabbe te dhammā abyākatāti? Āmantā. 101 Ye keci 1760 --- ya1 2.1:101 abyākatamūlena ekamūlakā dhammā, sabbe te abyākatamūlena aññamaññamūlakāti? 102 Mūlāni yāni ekato uppajjanti abyākatamūlāni ekamūlakāni ceva aññamaññamūlakāni ca. Avasesā abyākatamūlasahajātā dhammā abyākatamūlena ekamūlakā, na ca aññamaññamūlakā. 103 Ye vā pana abyākatamūlena aññamaññamūlakā, sabbe te dhammā abyākatāti? Āmantā. 104 1.2.1.3.4. Mūlamūlakanaya Ye keci abyākatā dhammā, sabbe te abyākatamūlamūlakāti? 105 Ahetukaṁ abyākataṁ na abyākatamūlamūlakaṁ. Sahetukaṁ abyākataṁ abyākatamūlamūlakaṁ. 106 Ye vā pana abyākatamūlamūlakā, sabbe te dhammā abyākatāti? Āmantā. 107 Ye keci abyākatā dhammā, sabbe te abyākatamūlena ekamūlamūlakāti? 108 Ahetukaṁ abyākataṁ abyākatamūlena na ekamūlamūlakaṁ. Sahetukaṁ abyākataṁ abyākatamūlena ekamūlamūlakaṁ. 109 Ye vā pana abyākatamūlena ekamūlamūlakā, sabbe te dhammā abyākatāti? Āmantā. 110 Ye keci abyākatamūlena ekamūlamūlakā dhammā, sabbe te abyākatamūlena aññamaññamūlamūlakāti? 111 Mūlāni yāni ekato uppajjanti abyākatamūlāni ekamūlamūlakāni ceva aññamaññamūlamūlakāni ca. Avasesā abyākatamūlasahajātā dhammā abyākatamūlena ekamūlamūlakā, na ca aññamaññamūlamūlakā. 112 Ye vā pana abyākatamūlena aññamaññamūlamūlakā, sabbe te dhammā abyākatāti? Āmantā. 113 1.2.1.4. Nāmapada nayacatukka 1.2.1.4.1. Mūlanaya Ye keci nāmā dhammā, sabbe te nāmamūlāti? 114 Naveva nāmamūlāni. Avasesā nāmā dhammā na nāmamūlā. 115 Ye vā pana nāmamūlā, sabbe te dhammā nāmāti? Āmantā. 116 Ye keci nāmā dhammā, sabbe te nāmamūlena ekamūlāti? 117 Ahetukaṁ nāmaṁ nāmamūlena na ekamūlaṁ. Sahetukaṁ nāmaṁ nāmamūlena ekamūlaṁ. 118 Ye vā pana nāmamūlena ekamūlā, sabbe te dhammā nāmāti? 119 Nāmasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ nāmamūlena ekamūlaṁ, na nāmaṁ. Nāmaṁ nāmamūlena ekamūlañceva nāmañca. 120 Ye keci nāmamūlena ekamūlā dhammā, sabbe te nāmamūlena aññamaññamūlāti? 121 Mūlāni yāni ekato uppajjanti nāmamūlāni ekamūlāni ceva aññamaññamūlāni ca. Avasesā nāmamūlasahajātā dhammā nāmamūlena ekamūlā, na ca aññamaññamūlā. 122 Ye vā pana nāmamūlena aññamaññamūlā, sabbe te dhammā nāmāti? Āmantā. 123 1.2.1.4.2. Mūlamūlanaya Ye keci nāmā dhammā, sabbe te nāmamūlamūlāti? 124 Naveva nāmamūlamūlāni. Avasesā nāmā dhammā na nāmamūlamūlā. 125 Ye vā pana nāmamūlamūlā, sabbe te dhammā nāmāti? Āmantā. 126 Ye keci nāmā dhammā, sabbe te nāmamūlena ekamūlamūlāti? 127 Ahetukaṁ nāmaṁ nāmamūlena na ekamūlamūlaṁ. Sahetukaṁ nāmaṁ nāmamūlena ekamūlamūlaṁ. 128 Ye vā pana nāmamūlena ekamūlamūlā, sabbe te dhammā nāmāti? 129 Nāmasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ nāmamūlena ekamūlamūlaṁ, na nāmaṁ. Nāmaṁ nāmamūlena ekamūlamūlañceva nāmañca. 130 Ye keci nāmamūlena ekamūlamūlā dhammā, sabbe te nāmamūlena aññamaññamūlamūlāti? 131 Mūlāni yāni ekato uppajjanti nāmamūlāni ekamūlamūlāni ceva aññamaññamūlamūlāni ca. Avasesā nāmamūlasahajātā dhammā nāmamūlena ekamūlamūlā, na ca aññamaññamūlamūlā. 132 Ye vā pana nāmamūlena aññamaññamūlamūlā, sabbe te dhammā nāmāti? Āmantā. 133 1.2.1.4.3. Mūlakanaya Ye keci nāmā dhammā, sabbe te nāmamūlakāti? 134 Ahetukaṁ nāmaṁ na nāmamūlakaṁ. Sahetukaṁ nāmaṁ nāmamūlakaṁ. 135 Ye vā pana nāmamūlakā, sabbe te dhammā nāmāti? 136 Nāmasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ nāmamūlakaṁ, na nāmaṁ. Nāmaṁ nāmamūlakañceva nāmañca. 137 Ye keci nāmā dhammā, sabbe te nāmamūlena ekamūlakāti? 138 Ahetukaṁ nāmaṁ nāmamūlena na ekamūlakaṁ. Sahetukaṁ nāmaṁ nāmamūlena ekamūlakaṁ. 139 Ye vā pana nāmamūlena ekamūlakā, sabbe te dhammā nāmāti? 140 Nāmasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ nāmamūlena ekamūlakaṁ, na nāmaṁ. Nāmaṁ nāmamūlena ekamūlakañceva nāmañca. 141 Ye keci nāmamūlena ekamūlakā dhammā, sabbe te nāmamūlena aññamaññamūlakāti? 142 Mūlāni yāni ekato uppajjanti nāmamūlāni ekamūlakāni ceva aññamaññamūlakāni ca. Avasesā nāmamūlasahajātā dhammā nāmamūlena ekamūlakā, na ca aññamaññamūlakā. 143 Ye vā pana nāmamūlena aññamaññamūlakā, sabbe te dhammā nāmāti? Āmantā. 144 1.2.1.4.4. 1761 --- ya1 2.1:144 Mūlamūlakanaya Ye keci nāmā dhammā, sabbe te nāmamūlamūlakāti? 145 Ahetukaṁ nāmaṁ na nāmamūlamūlakaṁ. Sahetukaṁ nāmaṁ nāmamūlamūlakaṁ. 146 Ye vā pana nāmamūlamūlakā, sabbe te dhammā nāmāti? 147 Nāmasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ nāmamūlamūlakaṁ, na nāmaṁ. Nāmaṁ nāmamūlamūlakañceva nāmañca. 148 Ye keci nāmā dhammā, sabbe te nāmamūlena ekamūlamūlakāti? 149 Ahetukaṁ nāmaṁ nāmamūlena na ekamūlamūlakaṁ. Sahetukaṁ nāmaṁ nāmamūlena ekamūlamūlakaṁ. 150 Ye vā pana nāmamūlena ekamūlamūlakā, sabbe te dhammā nāmāti? 151 Nāmasamuṭṭhānaṁ rūpaṁ nāmamūlena ekamūlamūlakaṁ, na nāmaṁ. Nāmaṁ nāmamūlena ekamūlamūlakañceva nāmañca. 152 Ye keci nāmamūlena ekamūlamūlakā dhammā, sabbe te nāmamūlena aññamaññamūlamūlakāti? 153 Mūlāni yāni ekato uppajjanti nāmamūlāni ekamūlamūlakāni ceva aññamaññamūlamūlakāni ca. Avasesā nāmamūlasahajātā dhammā nāmamūlena ekamūlamūlakā, na ca aññamaññamūlamūlakā. 154 Ye vā pana nāmamūlena aññamaññamūlamūlakā, sabbe te dhammā nāmāti? Āmantā. 155 Mūlavāraniddeso. 0 1 Mūlayamaka 1.1 Uddesa 1.1.2. Hetuvārādiuddesa |1.2| Ye keci kusalā dhammā, sabbe te kusalahetū …pe… kusalanidānā …pe… kusalasambhavā …pe… kusalappabhavā …pe… kusalasamuṭṭhānā …pe… kusalāhārā …pe… kusalārammaṇā …pe… kusalapaccayā …pe… kusalasamudayā …pe…. 2 Mūlaṁ hetu nidānañca, Sambhavo pabhavena ca; Samuṭṭhānāhārārammaṇā, Paccayo samudayena cāti. 3 Uddesavāro niṭṭhito. 0 1 Mūlayamaka 1.2 Niddesa 1.2.2. Hetuvārādiniddesa |2.2| Ye keci kusalā dhammā, sabbe te kusalahetūti … ? 2 Tayoeva kusalahetū, avasesā kusalā dhammā na kusalahetū …pe… kusalanidānā … kusalasambhavā … kusalappabhavā … kusalasamuṭṭhānā … kusalāhārā … kusalārammaṇā … kusalapaccayā … kusalasamudayā …. 3 Ye keci akusalā dhammā … ye keci abyākatā dhammā … ye keci nāmā dhammā, sabbe te nāmahetūti … nāmanidānā … nāmasambhavā … nāmappabhavā … nāmasamuṭṭhānā … nāmāhārā … nāmārammaṇā … nāmapaccayā … nāmasamudayā …. 4 Mūlaṁ hetu nidānañca, Sambhavo pabhavena ca; Samuṭṭhānāhārārammaṇā, Paccayo samudayena cāti. 5 Niddesavāro niṭṭhito. 6 Mūlayamakapāḷi niṭṭhitā. ya7 0 7 Anusayayamaka 7.2 Mahāvāra 7.2.3. Pajahanavāra |2.3| 7.2.3.1. Anulomapuggala Yo kāmarāgānusayaṁ pajahati so paṭighānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 2 Yo vā pana paṭighānusayaṁ pajahati so kāmarāgānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 3 Yo kāmarāgānusayaṁ pajahati so mānānusayaṁ pajahatīti? 4 Tadekaṭṭhaṁ pajahati. 5 Yo vā pana mānānusayaṁ pajahati so kāmarāgānusayaṁ pajahatīti? No. 6 Yo kāmarāgānusayaṁ pajahati so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ pajahatīti? No. 7 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ pajahati so kāmarāgānusayaṁ pajahatīti? 8 Tadekaṭṭhaṁ pajahati. 9 Yo kāmarāgānusayaṁ pajahati so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ pajahatīti? 10 Tadekaṭṭhaṁ pajahati. 11 Yo vā pana avijjānusayaṁ pajahati so kāmarāgānusayaṁ pajahatīti? No. 12 Yo paṭighānusayaṁ pajahati so mānānusayaṁ pajahatīti? 13 Tadekaṭṭhaṁ pajahati. 14 Yo vā pana mānānusayaṁ pajahati so paṭighānusayaṁ pajahatīti? No. 15 Yo paṭighānusayaṁ pajahati so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ pajahatīti? No. 16 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ pajahati so paṭighānusayaṁ pajahatīti? 17 Tadekaṭṭhaṁ pajahati. 18 Yo paṭighānusayaṁ pajahati so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ pajahatīti? 19 Tadekaṭṭhaṁ pajahati. 20 Yo vā pana avijjānusayaṁ pajahati so paṭighānusayaṁ pajahatīti? No. 21 Yo mānānusayaṁ pajahati so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ pajahatīti? No. 22 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ pajahati so mānānusayaṁ pajahatīti? 23 Tadekaṭṭhaṁ pajahati. 24 Yo mānānusayaṁ pajahati so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 25 Yo vā pana avijjānusayaṁ pajahati so mānānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 26 Yo diṭṭhānusayaṁ pajahati so 1762 --- ya7 2.3:26 vicikicchānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 27 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ pajahati so diṭṭhānusayaṁ pajahatīti? Āmantā …pe…. 28 Yo vicikicchānusayaṁ pajahati so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ pajahatīti? 29 Tadekaṭṭhaṁ pajahati. 30 Yo vā pana avijjānusayaṁ pajahati so vicikicchānusayaṁ pajahatīti? No. 31 Yo bhavarāgānusayaṁ pajahati so avijjānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 32 Yo vā pana avijjānusayaṁ pajahati so bhavarāgānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. (Ekamūlakaṁ.) 33 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati so mānānusayaṁ pajahatīti? 34 Tadekaṭṭhaṁ pajahati. 35 Yo vā pana mānānusayaṁ pajahati so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahatīti? No. 36 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ pajahatīti? No. 37 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ pajahati so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahatīti? 38 Tadekaṭṭhaṁ pajahati. 39 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ pajahatīti? 40 Tadekaṭṭhaṁ pajahati. 41 Yo vā pana avijjānusayaṁ pajahati so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahatīti? No. (Dukamūlakaṁ.) 42 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca pajahati so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 43 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ pajahati so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca pajahatīti? 44 Tadekaṭṭhaṁ pajahati. 45 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca pajahati so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 46 Yo vā pana avijjānusayaṁ pajahati so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca pajahatīti? 47 Mānānusayaṁ pajahati. (Tikamūlakaṁ.) 48 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca pajahati so vicikicchānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 49 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ pajahati so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca pajahatīti? 50 Diṭṭhānusayaṁ pajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca tadekaṭṭhaṁ pajahati …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 51 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca pajahati so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 52 Yo vā pana avijjānusayaṁ pajahati so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca pajahatīti? 53 Mānānusayaṁ pajahati. (Pañcakamūlakaṁ.) 54 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca pajahati so avijjānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 55 Yo vā pana avijjānusayaṁ pajahati so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca pajahatīti? 56 Mānānusayañca bhavarāgānusayañca pajahati. (Chakkamūlakaṁ.) 57 7.2.3.2. Anulomaokāsa Yato kāmarāgānusayaṁ pajahati tato paṭighānusayaṁ pajahatīti? No. 58 Yato vā pana paṭighānusayaṁ pajahati tato kāmarāgānusayaṁ pajahatīti? No. 59 Yato kāmarāgānusayaṁ pajahati tato mānānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 60 Yato vā pana mānānusayaṁ pajahati tato kāmarāgānusayaṁ pajahatīti? 61 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato mānānusayaṁ pajahati, no ca tato kāmarāgānusayaṁ pajahati. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato mānānusayañca pajahati kāmarāgānusayañca pajahati. 62 Yato kāmarāgānusayaṁ pajahati tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 63 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ pajahati tato kāmarāgānusayaṁ pajahatīti? 64 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayaṁ pajahati, no ca tato kāmarāgānusayaṁ pajahati. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato vicikicchānusayañca pajahati kāmarāgānusayañca pajahati. 65 Yato kāmarāgānusayaṁ pajahati tato bhavarāgānusayaṁ pajahatīti? No. 66 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ pajahati tato kāmarāgānusayaṁ pajahatīti? No. 67 Yato kāmarāgānusayaṁ pajahati tato avijjānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 68 Yato vā 1763 --- ya7 2.3:68 pana avijjānusayaṁ pajahati tato kāmarāgānusayaṁ pajahatīti? 69 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayaṁ pajahati, no ca tato kāmarāgānusayaṁ pajahati. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato avijjānusayañca pajahati kāmarāgānusayañca pajahati. 70 Yato paṭighānusayaṁ pajahati tato mānānusayaṁ pajahatīti? No. 71 Yato vā pana mānānusayaṁ pajahati tato paṭighānusayaṁ pajahatīti? No. 72 Yato paṭighānusayaṁ pajahati tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 73 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ pajahati tato paṭighānusayaṁ pajahatīti? 74 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayaṁ pajahati, no ca tato paṭighānusayaṁ pajahati. Dukkhāya vedanāya tato vicikicchānusayañca pajahati paṭighānusayañca pajahati. 75 Yato paṭighānusayaṁ pajahati tato bhavarāgānusayaṁ pajahatīti? No. 76 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ pajahati tato paṭighānusayaṁ pajahatīti? No. 77 Yato paṭighānusayaṁ pajahati tato avijjānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 78 Yato vā pana avijjānusayaṁ pajahati tato paṭighānusayaṁ pajahatīti? 79 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayaṁ pajahati, no ca tato paṭighānusayaṁ pajahati. Dukkhāya vedanāya tato avijjānusayañca pajahati paṭighānusayañca pajahati. 80 Yato mānānusayaṁ pajahati tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 81 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ pajahati tato mānānusayaṁ pajahatīti? 82 Dukkhāya vedanāya tato vicikicchānusayaṁ pajahati, no ca tato mānānusayaṁ pajahati. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayañca pajahati mānānusayañca pajahati. 83 Yato mānānusayaṁ pajahati tato bhavarāgānusayaṁ pajahatīti? 84 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato mānānusayaṁ pajahati, no ca tato bhavarāgānusayaṁ pajahati. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato mānānusayañca pajahati bhavarāgānusayañca pajahati. 85 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ pajahati tato mānānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 86 Yato mānānusayaṁ pajahati tato avijjānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 87 Yato vā pana avijjānusayaṁ pajahati tato mānānusayaṁ pajahatīti? 88 Dukkhāya vedanāya tato avijjānusayaṁ pajahati, no ca tato mānānusayaṁ pajahati. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayañca pajahati mānānusayañca pajahati. 89 Yato diṭṭhānusayaṁ pajahati tato vicikicchānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 90 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ pajahati tato diṭṭhānusayaṁ pajahatīti? Āmantā …pe…. 91 Yato vicikicchānusayaṁ pajahati tato bhavarāgānusayaṁ pajahatīti? 92 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu tato vicikicchānusayaṁ pajahati, no ca tato bhavarāgānusayaṁ pajahati. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayañca pajahati bhavarāgānusayañca pajahati. 93 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ pajahati tato vicikicchānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 94 Yato vicikicchānusayaṁ pajahati tato avijjānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 95 Yato vā pana avijjānusayaṁ pajahati tato vicikicchānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 96 Yato bhavarāgānusayaṁ pajahati tato avijjānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 97 Yato vā pana avijjānusayaṁ pajahati tato bhavarāgānusayaṁ pajahatīti? 98 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu tato avijjānusayaṁ pajahati no ca tato bhavarāgānusayaṁ pajahati. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayañca pajahati bhavarāgānusayañca pajahati. (Ekamūlakaṁ.) 99 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati tato mānānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 100 Yato vā pana mānānusayaṁ pajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahatīti? 101 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato mānānusayaṁ pajahati, no ca tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato mānānusayañca kāmarāgānusayañca pajahati, no ca tato paṭighānusayaṁ pajahati. 102 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 103 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ pajahati tato 1764 --- ya7 2.3:103 kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahatīti? 104 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayaṁ pajahati, no ca tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato vicikicchānusayañca kāmarāgānusayañca pajahati, no ca tato paṭighānusayaṁ pajahati. Dukkhāya vedanāya tato vicikicchānusayañca paṭighānusayañca pajahati, no ca tato kāmarāgānusayaṁ pajahati. 105 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati tato bhavarāgānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 106 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ pajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahatīti? No. 107 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati tato avijjānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 108 Yato vā pana avijjānusayaṁ pajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahatīti? 109 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayaṁ pajahati, no ca tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca pajahati, no ca tato paṭighānusayaṁ pajahati. Dukkhāya vedanāya tato avijjānusayañca paṭighānusayañca pajahati, no ca tato kāmarāgānusayaṁ pajahati. (Dukamūlakaṁ.) 110 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca pajahati tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 111 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ pajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca pajahatīti? 112 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayañca mānānusayañca pajahati, no ca tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato vicikicchānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca pajahati, no ca tato paṭighānusayaṁ pajahati. Dukkhāya vedanāya tato vicikicchānusayañca paṭighānusayañca pajahati, no ca tato kāmarāgānusayañca mānānusayañca pajahati. 113 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca pajahati tato bhavarāgānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 114 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ pajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca pajahatīti? 115 Mānānusayaṁ pajahati. 116 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca pajahati tato avijjānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 117 Yato vā pana avijjānusayaṁ pajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca pajahatīti? 118 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayañca mānānusayañca pajahati, no ca tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca pajahati, no ca tato paṭighānusayaṁ pajahati. Dukkhāya vedanāya tato avijjānusayañca paṭighānusayañca pajahati, no ca tato kāmarāgānusayañca mānānusayañca pajahati. (Tikamūlakaṁ.) 119 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca pajahati tato vicikicchānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 120 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ pajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca pajahatīti? 121 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca pajahati, no ca tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato vicikicchānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca pajahati, no ca tato paṭighānusayaṁ pajahati. Dukkhāya vedanāya tato vicikicchānusayañca paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca pajahati, no ca tato kāmarāgānusayañca mānānusayañca pajahati …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 122 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca pajahati tato bhavarāgānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 123 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ pajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca pajahatīti? 124 Mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca pajahati. 125 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca pajahati tato avijjānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 126 Yato 1765 --- ya7 2.3:126 vā pana avijjānusayaṁ pajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca pajahatīti? 127 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca pajahati, no ca tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca pajahati, no ca tato paṭighānusayaṁ pajahati. Dukkhāya vedanāya tato avijjānusayañca paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca pajahati, no ca tato kāmarāgānusayañca mānānusayañca pajahati. (Pañcakamūlakaṁ.) 128 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca pajahati tato avijjānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 129 Yato vā pana avijjānusayaṁ pajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca pajahatīti? 130 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca pajahati, no ca tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca pajahati, no ca tato paṭighānusayañca bhavarāgānusayañca pajahati. Dukkhāya vedanāya tato avijjānusayañca paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca pajahati, no ca tato kāmarāgānusayañca mānānusayañca bhavarāgānusayañca pajahati. (Chakkamūlakaṁ.) 131 7.2.3.3. Anulomapuggalokāsa Yo yato kāmarāgānusayaṁ pajahati so tato paṭighānusayaṁ pajahatīti? No. 132 Yo vā pana yato paṭighānusayaṁ pajahati so tato kāmarāgānusayaṁ pajahatīti? No. 133 Yo yato kāmarāgānusayaṁ pajahati so tato mānānusayaṁ pajahatīti? 134 Tadekaṭṭhaṁ pajahati. 135 Yo vā pana yato mānānusayaṁ pajahati so tato kāmarāgānusayaṁ pajahatīti? No. 136 Yo yato kāmarāgānusayaṁ pajahati so tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ pajahatīti? No. 137 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ pajahati so tato kāmarāgānusayaṁ pajahatīti? 138 Aṭṭhamako dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayaṁ pajahati, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ pajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayaṁ pajahati kāmarāgānusayaṁ tadekaṭṭhaṁ pajahati. 139 Yo yato kāmarāgānusayaṁ pajahati so tato bhavarāgānusayaṁ pajahatīti? No. 140 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ pajahati so tato kāmarāgānusayaṁ pajahatīti? No. 141 Yo yato kāmarāgānusayaṁ pajahati so tato avijjānusayaṁ pajahatīti? 142 Tadekaṭṭhaṁ pajahati. 143 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ pajahati so tato kāmarāgānusayaṁ pajahatīti? No. 144 Yo yato paṭighānusayaṁ pajahati so tato mānānusayaṁ pajahatīti? No. 145 Yo vā pana yato mānānusayaṁ pajahati so tato paṭighānusayaṁ pajahatīti? No. 146 Yo yato paṭighānusayaṁ pajahati so tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ pajahatīti? No. 147 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ pajahati so tato paṭighānusayaṁ pajahatīti? 148 Aṭṭhamako kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayaṁ pajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ pajahati. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayaṁ pajahati paṭighānusayaṁ tadekaṭṭhaṁ pajahati. 149 Yo yato paṭighānusayaṁ pajahati so tato bhavarāgānusayaṁ pajahatīti? No. 150 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ pajahati so tato paṭighānusayaṁ pajahatīti? No. 151 Yo yato paṭighānusayaṁ pajahati so tato avijjānusayaṁ pajahatīti? 152 Tadekaṭṭhaṁ pajahati. 153 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ pajahati so tato paṭighānusayaṁ pajahatīti? No. 154 Yo yato mānānusayaṁ pajahati so tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ pajahatīti? No. 155 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ pajahati so tato mānānusayaṁ pajahatīti? 156 Aṭṭhamako dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayaṁ 1766 --- ya7 2.3:156 pajahati, no ca so tato mānānusayaṁ pajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayaṁ pajahati mānānusayaṁ tadekaṭṭhaṁ pajahati. 157 Yo yato mānānusayaṁ pajahati so tato bhavarāgānusayaṁ pajahatīti? 158 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato mānānusayaṁ pajahati, no ca so tato bhavarāgānusayaṁ pajahati. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato mānānusayañca pajahati bhavarāgānusayañca pajahati. 159 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ pajahati so tato mānānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 160 Yo yato mānānusayaṁ pajahati so tato avijjānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 161 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ pajahati so tato mānānusayaṁ pajahatīti? 162 Aggamaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayaṁ pajahati, no ca so tato mānānusayaṁ pajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayañca pajahati mānānusayañca pajahati. 163 Yo yato diṭṭhānusayaṁ pajahati so tato vicikicchānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 164 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ pajahati so tato diṭṭhānusayaṁ pajahatīti? Āmantā …pe…. 165 Yo yato vicikicchānusayaṁ pajahati so tato bhavarāgānusayaṁ pajahatīti? 166 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayaṁ pajahati, no ca so tato bhavarāgānusayaṁ pajahati. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayaṁ pajahati bhavarāgānusayaṁ tadekaṭṭhaṁ pajahati. 167 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ pajahati so tato vicikicchānusayaṁ pajahatīti? No. 168 Yo yato vicikicchānusayaṁ pajahati so tato avijjānusayaṁ pajahatīti? 169 Tadekaṭṭhaṁ pajahati. 170 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ pajahati so tato vicikicchānusayaṁ pajahatīti? No. 171 Yo yato bhavarāgānusayaṁ pajahati so tato avijjānusayaṁ pajahatīti? Āmantā. 172 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ pajahati so tato bhavarāgānusayaṁ pajahatīti? 173 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā tīsu vedanāsu so tato avijjānusayaṁ pajahati, no ca so tato bhavarāgānusayaṁ pajahati. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayañca pajahati bhavarāgānusayañca pajahati. (Ekamūlakaṁ.) 174 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati so tato mānānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 175 Yo vā pana yato mānānusayaṁ pajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahatīti? No. 176 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati so tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 177 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ pajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahatīti? 178 Aṭṭhamako rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayaṁ pajahati, no ca so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayaṁ pajahati kāmarāgānusayaṁ tadekaṭṭhaṁ pajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ pajahati. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayaṁ pajahati paṭighānusayaṁ tadekaṭṭhaṁ pajahati, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ pajahati. 179 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati so tato bhavarāgānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 180 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ pajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahatīti? No. 181 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati so tato avijjānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 182 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ pajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahatīti? No. (Dukamūlakaṁ.) 183 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca pajahati so tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 184 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ pajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca pajahatīti? 185 Aṭṭhamako rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayaṁ pajahati mānānusayaṁ tadekaṭṭhaṁ pajahati, no ca so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato 1767 --- ya7 2.3:185 vicikicchānusayaṁ pajahati kāmarāgānusayañca mānānusayañca tadekaṭṭhaṁ pajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ pajahati. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayaṁ pajahati paṭighānusayaṁ tadekaṭṭhaṁ pajahati, no ca so tato kāmarāgānusayañca mānānusayañca pajahati. 186 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca pajahati so tato bhavarāgānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 187 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ pajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca pajahatīti? 188 Mānānusayaṁ pajahati. 189 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca pajahati so tato avijjānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 190 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ pajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca pajahatīti? 191 Aggamaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayaṁ pajahati, no ca so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca pajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayañca mānānusayañca pajahati, no ca so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati. (Tikamūlakaṁ.) 192 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca pajahati so tato vicikicchānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 193 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ pajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca pajahatīti? 194 Aṭṭhamako rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayañca diṭṭhānusayañca pajahati mānānusayaṁ tadekaṭṭhaṁ pajahati, no ca so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca pajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayañca diṭṭhānusayañca pajahati kāmarāgānusayañca mānānusayañca tadekaṭṭhaṁ pajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ pajahati. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayañca diṭṭhānusayañca pajahati paṭighānusayaṁ tadekaṭṭhaṁ pajahati, no ca so tato kāmarāgānusayañca mānānusayañca pajahati …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 195 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca pajahati so tato bhavarāgānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 196 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ pajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca pajahatīti? 197 Mānānusayaṁ pajahati. 198 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca pajahati so tato avijjānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 199 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ pajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca pajahatīti? 200 Aggamaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayaṁ pajahati, no ca so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca pajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayañca mānānusayañca pajahati, no ca so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca pajahati. (Pañcakamūlakaṁ.) 201 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca pajahati so tato avijjānusayaṁ pajahatīti? Natthi. 202 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ pajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca pajahatīti? 203 Aggamaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayaṁ pajahati, no ca so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca pajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato avijjānusayañca mānānusayañca pajahati, no ca so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca pajahati. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayañca mānānusayañca bhavarāgānusayañca pajahati, no ca so tato 1768 --- ya7 2.3:203 kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca pajahati. (Chakkamūlakaṁ.) 204 Pajahanavāre anulomaṁ. 205 7.2.3.4. Paṭilomapuggala Yo kāmarāgānusayaṁ nappajahati so paṭighānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 206 Yo vā pana paṭighānusayaṁ nappajahati so kāmarāgānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 207 Yo kāmarāgānusayaṁ nappajahati so mānānusayaṁ nappajahatīti? 208 Aggamaggasamaṅgī kāmarāgānusayaṁ nappajahati, no ca so mānānusayaṁ nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā kāmarāgānusayañca nappajahanti mānānusayañca nappajahanti. 209 Yo vā pana mānānusayaṁ nappajahati so kāmarāgānusayaṁ nappajahatīti? 210 Anāgāmimaggasamaṅgī mānānusayaṁ nappajahati, no ca so kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā mānānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca nappajahanti. 211 Yo kāmarāgānusayaṁ nappajahati so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? 212 Aṭṭhamako kāmarāgānusayaṁ nappajahati, no ca so vicikicchānusayaṁ nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā kāmarāgānusayañca nappajahanti vicikicchānusayañca nappajahanti. 213 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ nappajahati so kāmarāgānusayaṁ nappajahatīti? 214 Anāgāmimaggasamaṅgī vicikicchānusayaṁ nappajahati, no ca so kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā vicikicchānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca nappajahanti. 215 Yo kāmarāgānusayaṁ nappajahati so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ nappajahatīti? 216 Aggamaggasamaṅgī kāmarāgānusayaṁ nappajahati, no ca so avijjānusayaṁ nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā kāmarāgānusayañca nappajahanti avijjānusayañca nappajahanti. 217 Yo vā pana avijjānusayaṁ nappajahati so kāmarāgānusayaṁ nappajahatīti? 218 Anāgāmimaggasamaṅgī avijjānusayaṁ nappajahati, no ca so kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā avijjānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca nappajahanti. 219 Yo paṭighānusayaṁ nappajahati so mānānusayaṁ nappajahatīti? 220 Aggamaggasamaṅgī paṭighānusayaṁ nappajahati, no ca so mānānusayaṁ nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā paṭighānusayañca nappajahanti mānānusayañca nappajahanti. 221 Yo vā pana mānānusayaṁ nappajahati so paṭighānusayaṁ nappajahatīti? 222 Anāgāmimaggasamaṅgī mānānusayaṁ nappajahati, no ca so paṭighānusayaṁ nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā mānānusayañca nappajahanti paṭighānusayañca nappajahanti. 223 Yo paṭighānusayaṁ nappajahati so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? 224 Aṭṭhamako paṭighānusayaṁ nappajahati, no ca so vicikicchānusayaṁ nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā paṭighānusayañca nappajahanti vicikicchānusayañca nappajahanti. 225 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ nappajahati so paṭighānusayaṁ nappajahatīti? 226 Anāgāmimaggasamaṅgī vicikicchānusayaṁ nappajahati, no ca so paṭighānusayaṁ nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā vicikicchānusayañca nappajahanti paṭighānusayañca nappajahanti. 227 Yo paṭighānusayaṁ nappajahati so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ nappajahatīti? 228 Aggamaggasamaṅgī paṭighānusayaṁ nappajahati, no ca so avijjānusayaṁ nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā paṭighānusayañca nappajahanti avijjānusayañca nappajahanti. 229 Yo vā pana avijjānusayaṁ nappajahati so paṭighānusayaṁ nappajahatīti? 230 Anāgāmimaggasamaṅgī avijjānusayaṁ nappajahati, no ca so paṭighānusayaṁ nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā avijjānusayañca nappajahanti paṭighānusayañca nappajahanti. 231 Yo mānānusayaṁ nappajahati so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? 232 Aṭṭhamako mānānusayaṁ 1769 --- ya7 2.3:232 nappajahati, no ca so vicikicchānusayaṁ nappajahati. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā mānānusayañca nappajahanti vicikicchānusayañca nappajahanti. 233 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ nappajahati so mānānusayaṁ nappajahatīti? 234 Aggamaggasamaṅgī vicikicchānusayaṁ nappajahati, no ca so mānānusayaṁ nappajahati. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā vicikicchānusayañca nappajahanti mānānusayañca nappajahanti. 235 Yo mānānusayaṁ nappajahati so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 236 Yo vā pana avijjānusayaṁ nappajahati so mānānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 237 Yo diṭṭhānusayaṁ nappajahati so vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 238 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ nappajahati so diṭṭhānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā …pe…. 239 Yo vicikicchānusayaṁ nappajahati so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ nappajahatīti? 240 Aggamaggasamaṅgī vicikicchānusayaṁ nappajahati, no ca so avijjānusayaṁ nappajahati. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā vicikicchānusayañca nappajahanti avijjānusayañca nappajahanti. 241 Yo vā pana avijjānusayaṁ nappajahati so vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? 242 Aṭṭhamako avijjānusayaṁ nappajahati, no ca so vicikicchānusayaṁ nappajahati. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā avijjānusayañca nappajahanti vicikicchānusayañca nappajahanti. 243 Yo bhavarāgānusayaṁ nappajahati so avijjānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 244 Yo vā pana avijjānusayaṁ nappajahati so bhavarāgānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. (Ekamūlakaṁ.) 245 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati so mānānusayaṁ nappajahatīti? 246 Aggamaggasamaṅgī kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca so mānānusayaṁ nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahanti mānānusayañca nappajahanti. 247 Yo vā pana mānānusayaṁ nappajahati so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahatīti? 248 Anāgāmimaggasamaṅgī mānānusayaṁ nappajahati, no ca so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā mānānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahanti. 249 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? 250 Aṭṭhamako kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca so vicikicchānusayaṁ nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahanti vicikicchānusayañca nappajahanti. 251 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ nappajahati so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahatīti? 252 Anāgāmimaggasamaṅgī vicikicchānusayaṁ nappajahati, no ca so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā vicikicchānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahanti. 253 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ nappajahatīti? 254 Aggamaggasamaṅgī kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca so avijjānusayaṁ nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahanti avijjānusayañca nappajahanti. 255 Yo vā pana avijjānusayaṁ nappajahati so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahatīti? 256 Anāgāmimaggasamaṅgī avijjānusayaṁ nappajahati, no ca so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā avijjānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahanti. (Dukamūlakaṁ.) 257 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? 258 Aṭṭhamako kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati, no ca so 1770 --- ya7 2.3:258 vicikicchānusayaṁ nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahanti vicikicchānusayañca nappajahanti. 259 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ nappajahati so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahatīti? 260 Anāgāmimaggasamaṅgī vicikicchānusayañca mānānusayañca nappajahati, no ca so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati. Aggamaggasamaṅgī vicikicchānusayañca kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca so mānānusayaṁ nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā vicikicchānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahanti. 261 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 262 Yo vā pana avijjānusayaṁ nappajahati so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahatīti? 263 Anāgāmimaggasamaṅgī avijjānusayañca mānānusayañca nappajahati, no ca so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā avijjānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahanti. (Tikamūlakaṁ.) 264 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca nappajahati so vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 265 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ nappajahati so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca nappajahatīti? 266 Anāgāmimaggasamaṅgī vicikicchānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca nappajahati, no ca so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati. Aggamaggasamaṅgī vicikicchānusayañca kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca nappajahati, no ca so mānānusayaṁ nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā vicikicchānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca nappajahanti …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 267 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 268 Yo vā pana avijjānusayaṁ nappajahati so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahatīti? 269 Aṭṭhamako avijjānusayañca kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati, no ca so diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgī avijjānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati, no ca so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā avijjānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahanti. (Pañcakamūlakaṁ.) 270 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca nappajahati so avijjānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 271 Yo vā pana avijjānusayaṁ nappajahati so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca nappajahatīti? 272 Aṭṭhamako avijjānusayañca kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca bhavarāgānusayañca nappajahati, no ca so diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgī avijjānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca nappajahati, no ca so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā avijjānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca nappajahanti. (Chakkamūlakaṁ.) 273 7.2.3.5. Paṭilomaokāsa Yato kāmarāgānusayaṁ nappajahati 1771 --- ya7 2.3:273 tato paṭighānusayaṁ nappajahatīti? 274 Dukkhāya vedanāya tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati, no ca tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne tato kāmarāgānusayañca nappajahati paṭighānusayañca nappajahati. 275 Yato vā pana paṭighānusayaṁ nappajahati tato kāmarāgānusayaṁ nappajahatīti? 276 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato paṭighānusayaṁ nappajahati, no ca tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne tato paṭighānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca nappajahati. 277 Yato kāmarāgānusayaṁ nappajahati tato mānānusayaṁ nappajahatīti? 278 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati, no ca tato mānānusayaṁ nappajahati. Dukkhāya vedanāya apariyāpanne tato kāmarāgānusayañca nappajahati mānānusayañca nappajahati. 279 Yato vā pana mānānusayaṁ nappajahati tato kāmarāgānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 280 Yato kāmarāgānusayaṁ nappajahati tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? 281 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati, no ca tato vicikicchānusayaṁ nappajahati. Apariyāpanne tato kāmarāgānusayañca nappajahati vicikicchānusayañca nappajahati. 282 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ nappajahati tato kāmarāgānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 283 Yato kāmarāgānusayaṁ nappajahati tato bhavarāgānusayaṁ nappajahatīti? 284 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati, no ca tato bhavarāgānusayaṁ nappajahati. Dukkhāya vedanāya apariyāpanne tato kāmarāgānusayañca nappajahati bhavarāgānusayañca nappajahati. 285 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ nappajahati tato kāmarāgānusayaṁ nappajahatīti? 286 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayaṁ nappajahati, no ca tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Dukkhāya vedanāya apariyāpanne tato bhavarāgānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca nappajahati. 287 Yato kāmarāgānusayaṁ nappajahati tato avijjānusayaṁ nappajahatīti? 288 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati, no ca tato avijjānusayaṁ nappajahati. Apariyāpanne tato kāmarāgānusayañca nappajahati avijjānusayañca nappajahati. 289 Yato vā pana avijjānusayaṁ nappajahati tato kāmarāgānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 290 Yato paṭighānusayaṁ nappajahati tato mānānusayaṁ nappajahatīti? 291 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato paṭighānusayaṁ nappajahati, no ca tato mānānusayaṁ nappajahati. Apariyāpanne tato paṭighānusayañca nappajahati mānānusayañca nappajahati. 292 Yato vā pana mānānusayaṁ nappajahati tato paṭighānusayaṁ nappajahatīti? 293 Dukkhāya vedanāya tato mānānusayaṁ nappajahati, no ca tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Apariyāpanne tato mānānusayañca nappajahati paṭighānusayañca nappajahati. 294 Yato paṭighānusayaṁ nappajahati tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? 295 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato paṭighānusayaṁ nappajahati, no ca tato vicikicchānusayaṁ nappajahati. Apariyāpanne tato paṭighānusayañca nappajahati vicikicchānusayañca nappajahati. 296 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ nappajahati tato paṭighānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 297 Yato paṭighānusayaṁ nappajahati tato bhavarāgānusayaṁ nappajahatīti? 298 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato paṭighānusayaṁ nappajahati, no ca tato bhavarāgānusayaṁ nappajahati. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu apariyāpanne tato paṭighānusayañca nappajahati bhavarāgānusayañca nappajahati. 299 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ nappajahati tato paṭighānusayaṁ nappajahatīti? 300 Dukkhāya vedanāya tato bhavarāgānusayaṁ nappajahati, no ca tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu apariyāpanne tato bhavarāgānusayañca nappajahati paṭighānusayañca nappajahati. 301 Yato paṭighānusayaṁ nappajahati tato avijjānusayaṁ nappajahatīti? 302 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā 1772 --- ya7 2.3:302 arūpadhātuyā tato paṭighānusayaṁ nappajahati, no ca tato avijjānusayaṁ nappajahati. Apariyāpanne tato paṭighānusayañca nappajahati avijjānusayañca nappajahati. 303 Yato vā pana avijjānusayaṁ nappajahati tato paṭighānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 304 Yato mānānusayaṁ nappajahati tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? 305 Dukkhāya vedanāya tato mānānusayaṁ nappajahati, no ca tato vicikicchānusayaṁ nappajahati. Apariyāpanne tato mānānusayañca nappajahati vicikicchānusayañca nappajahati. 306 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ nappajahati tato mānānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 307 Yato mānānusayaṁ nappajahati tato bhavarāgānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 308 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ nappajahati tato mānānusayaṁ nappajahatīti? 309 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayaṁ nappajahati, no ca tato mānānusayaṁ nappajahati. Dukkhāya vedanāya apariyāpanne tato bhavarāgānusayañca nappajahati mānānusayañca nappajahati. 310 Yato mānānusayaṁ nappajahati tato avijjānusayaṁ nappajahatīti? 311 Dukkhāya vedanāya tato mānānusayaṁ nappajahati, no ca tato avijjānusayaṁ nappajahati. Apariyāpanne tato mānānusayañca nappajahati avijjānusayañca nappajahati. 312 Yato vā pana avijjānusayaṁ nappajahati tato mānānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 313 Yato diṭṭhānusayaṁ nappajahati tato vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 314 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ nappajahati tato diṭṭhānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 315 Yato vicikicchānusayaṁ nappajahati tato bhavarāgānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 316 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ nappajahati tato vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? 317 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayaṁ nappajahati, no ca tato vicikicchānusayaṁ nappajahati; apariyāpanne tato bhavarāgānusayañca nappajahati vicikicchānusayañca nappajahati. 318 Yato vicikicchānusayaṁ nappajahati tato avijjānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 319 Yato vā pana avijjānusayaṁ nappajahati tato vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 320 Yato bhavarāgānusayaṁ nappajahati tato avijjānusayaṁ nappajahatīti? 321 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayaṁ nappajahati, no ca tato avijjānusayaṁ nappajahati. Apariyāpanne tato bhavarāgānusayañca nappajahati avijjānusayañca nappajahati. 322 Yato vā pana avijjānusayaṁ nappajahati tato bhavarāgānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. (Ekamūlakaṁ.) 323 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati tato mānānusayaṁ nappajahatīti? 324 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca tato mānānusayaṁ nappajahati. Apariyāpanne tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati mānānusayañca nappajahati. 325 Yato vā pana mānānusayaṁ nappajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahatīti? 326 Dukkhāya vedanāya tato mānānusayañca kāmarāgānusayañca nappajahati, no ca tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Apariyāpanne tato mānānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati. 327 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? 328 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca tato vicikicchānusayaṁ nappajahati. Apariyāpanne tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati vicikicchānusayañca nappajahati. 329 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ nappajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahatīti? Āmantā. 330 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati tato bhavarāgānusayaṁ nappajahatīti? 331 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca tato bhavarāgānusayaṁ nappajahati. Apariyāpanne tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati bhavarāgānusayañca nappajahati. 332 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ nappajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahatīti? 333 Dukkhāya vedanāya 1773 --- ya7 2.3:333 tato bhavarāgānusayañca kāmarāgānusayañca nappajahati, no ca tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Apariyāpanne tato bhavarāgānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati. 334 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati tato avijjānusayaṁ nappajahatīti? 335 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca tato avijjānusayaṁ nappajahati. Apariyāpanne tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati avijjānusayañca nappajahati. 336 Yato vā pana avijjānusayaṁ nappajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahatīti? Āmantā. (Dukamūlakaṁ.) 337 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 338 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ nappajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahatīti? Āmantā. 339 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati tato bhavarāgānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 340 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ nappajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahatīti? 341 Dukkhāya vedanāya tato bhavarāgānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca nappajahati, no ca tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca tato kāmarāgānusayañca mānānusayañca nappajahati. Apariyāpanne tato bhavarāgānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati. 342 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati tato avijjānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 343 Yato vā pana avijjānusayaṁ nappajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahatīti? Āmantā. (Tikamūlakaṁ.) 344 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca nappajahati tato vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 345 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ nappajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca nappajahatīti? Āmantā …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 346 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati tato bhavarāgānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 347 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ nappajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahatīti? 348 Dukkhāya vedanāya tato bhavarāgānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca nappajahati, no ca tato paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca tato kāmarāgānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati. Apariyāpanne tato bhavarāgānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati. 349 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati tato avijjānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 350 Yato vā pana avijjānusayaṁ nappajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahatīti? Āmantā. (Pañcakamūlakaṁ.) 351 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca nappajahati tato avijjānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 352 Yato vā pana avijjānusayaṁ nappajahati tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca nappajahatīti? Āmantā. (Chakkamūlakaṁ.) 353 7.2.3.6. Paṭilomapuggalokāsa Yo yato kāmarāgānusayaṁ nappajahati so tato 1774 --- ya7 2.3:353 paṭighānusayaṁ nappajahatīti? 354 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca nappajahati paṭighānusayañca nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgiṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca nappajahanti paṭighānusayañca nappajahanti. 355 Yo vā pana yato paṭighānusayaṁ nappajahati so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahatīti? 356 Anāgāmimaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato paṭighānusayaṁ nappajahati, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato paṭighānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgiṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha paṭighānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca nappajahanti. 357 Yo yato kāmarāgānusayaṁ nappajahati so tato mānānusayaṁ nappajahatīti? 358 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati, no ca so tato mānānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca nappajahati mānānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca nappajahanti mānānusayañca nappajahanti. 359 Yo vā pana yato mānānusayaṁ nappajahati so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahatīti? 360 Anāgāmimaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato mānānusayaṁ nappajahati, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato mānānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha mānānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca nappajahanti. 361 Yo yato kāmarāgānusayaṁ nappajahati so tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? 362 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati, no ca so tato vicikicchānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca nappajahati vicikicchānusayañca nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca nappajahanti vicikicchānusayañca nappajahanti. 363 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ nappajahati so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahatīti? 364 Anāgāmimaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayaṁ nappajahati, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha vicikicchānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca nappajahanti. 365 Yo yato kāmarāgānusayaṁ nappajahati so tato bhavarāgānusayaṁ nappajahatīti? 366 Aggamaggasamaṅgī rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati, no ca so tato bhavarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā tīsu vedanāsu apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca nappajahati bhavarāgānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca nappajahanti bhavarāgānusayañca nappajahanti. 367 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ nappajahati so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahatīti? 368 Anāgāmimaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayaṁ nappajahati, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha bhavarāgānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca nappajahanti. 369 Yo yato kāmarāgānusayaṁ nappajahati so tato avijjānusayaṁ nappajahatīti? 370 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā 1775 --- ya7 2.3:370 arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati, no ca so tato avijjānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca nappajahati avijjānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca nappajahanti avijjānusayañca nappajahanti. 371 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ nappajahati so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahatīti? 372 Anāgāmimaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato avijjānusayaṁ nappajahati, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato avijjānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha avijjānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca nappajahanti. 373 Yo yato paṭighānusayaṁ nappajahati so tato mānānusayaṁ nappajahatīti? 374 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato paṭighānusayaṁ nappajahati, no ca so tato mānānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato paṭighānusayañca nappajahati mānānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha paṭighānusayañca nappajahanti mānānusayañca nappajahanti. 375 Yo vā pana yato mānānusayaṁ nappajahati so tato paṭighānusayaṁ nappajahatīti? 376 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato mānānusayaṁ nappajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato mānānusayañca nappajahati paṭighānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha mānānusayañca nappajahanti paṭighānusayañca nappajahanti. 377 Yo yato paṭighānusayaṁ nappajahati so tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? 378 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato paṭighānusayaṁ nappajahati, no ca so tato vicikicchānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo apariyāpanne so tato paṭighānusayañca nappajahati vicikicchānusayañca nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha paṭighānusayañca nappajahanti vicikicchānusayañca nappajahanti. 379 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ nappajahati so tato paṭighānusayaṁ nappajahatīti? 380 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayaṁ nappajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca nappajahati paṭighānusayañca nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha vicikicchānusayañca nappajahanti paṭighānusayañca nappajahanti. 381 Yo yato paṭighānusayaṁ nappajahati so tato bhavarāgānusayaṁ nappajahatīti? 382 Aggamaggasamaṅgī rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato paṭighānusayaṁ nappajahati, no ca so tato bhavarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā tīsu vedanāsu apariyāpanne so tato paṭighānusayañca nappajahati bhavarāgānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha paṭighānusayañca nappajahanti bhavarāgānusayañca nappajahanti. 383 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ nappajahati so tato paṭighānusayaṁ nappajahatīti? 384 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato bhavarāgānusayaṁ nappajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca nappajahati paṭighānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha bhavarāgānusayañca nappajahanti paṭighānusayañca nappajahanti. 385 Yo yato paṭighānusayaṁ nappajahati so tato avijjānusayaṁ nappajahatīti? 386 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato paṭighānusayaṁ nappajahati, no ca so tato avijjānusayaṁ 1776 --- ya7 2.3:386 nappajahati. Sveva puggalo apariyāpanne so tato paṭighānusayañca nappajahati avijjānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha paṭighānusayañca nappajahanti avijjānusayañca nappajahanti. 387 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ nappajahati so tato paṭighānusayaṁ nappajahatīti? 388 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayaṁ nappajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato avijjānusayañca nappajahati paṭighānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha avijjānusayañca nappajahanti paṭighānusayañca nappajahanti. 389 Yo yato mānānusayaṁ nappajahati so tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? 390 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato mānānusayaṁ nappajahati, no ca so tato vicikicchānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo apariyāpanne so tato mānānusayañca nappajahati vicikicchānusayañca nappajahati. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha mānānusayañca nappajahanti vicikicchānusayañca nappajahanti. 391 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ nappajahati so tato mānānusayaṁ nappajahatīti? 392 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayaṁ nappajahati, no ca so tato mānānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca nappajahati mānānusayañca nappajahati. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha vicikicchānusayañca nappajahanti mānānusayañca nappajahanti. 393 Yo yato mānānusayaṁ nappajahati so tato bhavarāgānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 394 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ nappajahati so tato mānānusayaṁ nappajahatīti? 395 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayaṁ nappajahati, no ca so tato mānānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca nappajahati mānānusayañca nappajahati. Aggamaggasamaṅgiṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha bhavarāgānusayañca nappajahanti mānānusayañca nappajahanti. 396 Yo yato mānānusayaṁ nappajahati so tato avijjānusayaṁ nappajahatīti? 397 Aggamaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato mānānusayaṁ nappajahati, no ca so tato avijjānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo apariyāpanne so tato mānānusayañca nappajahati avijjānusayañca nappajahati. Aggamaggasamaṅgiṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha mānānusayañca nappajahanti avijjānusayañca nappajahanti. 398 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ nappajahati so tato mānānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 399 Yo yato diṭṭhānusayaṁ nappajahati so tato vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 400 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ nappajahati so tato diṭṭhānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā …pe…. 401 Yo yato vicikicchānusayaṁ nappajahati so tato bhavarāgānusayaṁ nappajahatīti? 402 Aggamaggasamaṅgī rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayaṁ nappajahati, no ca so tato bhavarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā tīsu vedanāsu apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca nappajahati bhavarāgānusayañca nappajahati. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha vicikicchānusayañca nappajahanti bhavarāgānusayañca nappajahanti. 403 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ nappajahati so tato vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? 404 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato bhavarāgānusayaṁ nappajahati, no ca so tato vicikicchānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca nappajahati vicikicchānusayañca nappajahati. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha bhavarāgānusayañca nappajahanti vicikicchānusayañca nappajahanti. 405 Yo yato 1777 --- ya7 2.3:405 vicikicchānusayaṁ nappajahati so tato avijjānusayaṁ nappajahatīti? 406 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayaṁ nappajahati, no ca so tato avijjānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca nappajahati avijjānusayañca nappajahati. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha vicikicchānusayañca nappajahanti avijjānusayañca nappajahanti. 407 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ nappajahati so tato vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? 408 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayaṁ nappajahati, no ca so tato vicikicchānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo apariyāpanne so tato avijjānusayañca nappajahati vicikicchānusayañca nappajahati. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha avijjānusayañca nappajahanti vicikicchānusayañca nappajahanti. 409 Yo yato bhavarāgānusayaṁ nappajahati so tato avijjānusayaṁ nappajahatīti? 410 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā tīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayaṁ nappajahati, no ca so tato avijjānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca nappajahati avijjānusayañca nappajahati. Aggamaggasamaṅgiṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha bhavarāgānusayañca nappajahanti avijjānusayañca nappajahanti. 411 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ nappajahati so tato bhavarāgānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. (Ekamūlakaṁ.) 412 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati so tato mānānusayaṁ nappajahatīti? 413 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca so tato mānānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati mānānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahanti mānānusayañca nappajahanti. 414 Yo vā pana yato mānānusayaṁ nappajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahatīti? 415 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato mānānusayañca kāmarāgānusayañca nappajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato mānānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato mānānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha mānānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahanti. 416 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati so tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? 417 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca so tato vicikicchānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, vicikicchānusayañca nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahanti vicikicchānusayañca nappajahanti. 418 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ nappajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahatīti? 419 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayañca kāmarāgānusayañca nappajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā 1778 --- ya7 2.3:419 avasesā puggalā sabbattha vicikicchānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahanti. 420 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati so tato bhavarāgānusayaṁ nappajahatīti? 421 Aggamaggasamaṅgī rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca so tato bhavarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā tīsu vedanāsu apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati bhavarāgānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahanti bhavarāgānusayañca nappajahanti. 422 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ nappajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahatīti? 423 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato bhavarāgānusayañca kāmarāgānusayañca nappajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha bhavarāgānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahanti. 424 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati so tato avijjānusayaṁ nappajahatīti? 425 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca so tato avijjānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati avijjānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahanti avijjānusayañca nappajahanti. 426 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ nappajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahatīti? 427 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca nappajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato avijjānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato avijjānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha avijjānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahanti. (Dukamūlakaṁ.) 428 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati so tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? 429 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati, no ca so tato vicikicchānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati vicikicchānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahanti vicikicchānusayañca nappajahanti. 430 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ nappajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahatīti? 431 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca nappajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati. Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayañca 1779 --- ya7 2.3:431 kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca so tato mānānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha vicikicchānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahanti. 432 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati so tato bhavarāgānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 433 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ nappajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahatīti? 434 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato bhavarāgānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca nappajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati. Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayañca kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca nappajahati, no ca so tato mānānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha bhavarāgānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahanti. 435 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati so tato avijjānusayaṁ nappajahatīti? 436 Aggamaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati, no ca so tato avijjānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati avijjānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahanti avijjānusayañca nappajahanti. 437 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ nappajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahatīti? 438 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca nappajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato avijjānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato avijjānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha avijjānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahanti. (Tikamūlakaṁ.) 439 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca nappajahati so tato vicikicchānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 440 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ nappajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca nappajahatīti? 441 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca nappajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca nappajahati, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca nappajahati. Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayañca 1780 --- ya7 2.3:441 kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca nappajahati, no ca so tato mānānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha vicikicchānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca nappajahanti …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 442 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati so tato bhavarāgānusayaṁ nappajahatīti? Āmantā. 443 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ nappajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahatīti? 444 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato bhavarāgānusayañca kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati, no ca so tato diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati. Sveva puggalo apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato bhavarāgānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati. Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayañca kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati, no ca so tato mānānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha bhavarāgānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahanti. 445 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati so tato avijjānusayaṁ nappajahatīti? 446 Aggamaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati, no ca so tato avijjānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati avijjānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahanti avijjānusayañca nappajahanti. 447 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ nappajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahatīti? 448 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca nappajahati, no ca so tato diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati. Sveva puggalo apariyāpanne so tato avijjānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo 1781 --- ya7 2.3:448 kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato avijjānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato avijjānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha avijjānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahanti. (Pañcakamūlakaṁ.) 449 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca nappajahati so tato avijjānusayaṁ nappajahatīti? 450 Aggamaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca nappajahati, no ca so tato avijjānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca nappajahati avijjānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca nappajahanti avijjānusayañca nappajahanti. 451 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ nappajahati so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca nappajahatīti? 452 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca bhavarāgānusayañca nappajahati, no ca so tato diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca nappajahati. Sveva puggalo apariyāpanne so tato avijjānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca nappajahati. Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca nappajahati, no ca so tato paṭighānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato avijjānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca nappajahati, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ nappajahati. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato avijjānusayañca nappajahati kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca nappajahati. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha avijjānusayañca nappajahanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca nappajahanti. (Chakkamūlakaṁ.) 453 Pajahanavāre paṭilomaṁ. Pajahanavāro. 0 7 Anusayayamaka 7.2 Mahāvāra 7.2.8. Dhātuvisajjanāvāra |2.8| Kāmadhātuyā cutassa kāmadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Kāmadhātuyā cutassa rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Kāmadhātuyā cutassa arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. 2 Kāmadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Kāmadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Kāmadhātuyā cutassa na arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā 1782 --- ya7 2.8:2 anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. 3 Kāmadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Kāmadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Kāmadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. (Kāmadhātumūlakaṁ.) 4 Rūpadhātuyā cutassa rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Rūpadhātuyā cutassa kāmadhātuṁ upapajjantassa satteva anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Rūpadhātuyā cutassa arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. 5 Rūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Rūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Rūpadhātuyā cutassa na arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. 6 Rūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Rūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa satteva anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Rūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. (Rūpadhātumūlakaṁ.) 7 Arūpadhātuyā cutassa arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Arūpadhātuyā cutassa kāmadhātuṁ upapajjantassa satteva anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Arūpadhātuyā cutassa rūpadhātuyā upapatti nāma natthi, heṭṭhā upapajjamāno kāmadhātuṁyeva upapajjati, satteva anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. 8 Arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Arūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Arūpadhātuyā cutassa na arūpadhātuṁ upapajjantassa satteva anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. 9 Arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā upapatti nāma natthi, heṭṭhā upapajjamāno kāmadhātuṁyeva upapajjati, satteva anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Arūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa satteva anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. (Arūpadhātumūlakaṁ.) 10 Na kāmadhātuyā cutassa kāmadhātuṁ upapajjantassa satteva anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na kāmadhātuyā cutassa rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na kāmadhātuyā cutassa arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. 11 Na kāmadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta 1783 --- ya7 2.8:11 anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na kāmadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na kāmadhātuyā cutassa na arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. 12 Na kāmadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na kāmadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa satteva anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na kāmadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. (Nakāmadhātumūlakaṁ.) 13 Na rūpadhātuyā cutassa kāmadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na rūpadhātuyā cutassa rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na rūpadhātuyā cutassa arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. 14 Na rūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na rūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na rūpadhātuyā cutassa na arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. 15 Na rūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na rūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na rūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. (Narūpadhātumūlakaṁ.) 16 Na arūpadhātuyā cutassa kāmadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na arūpadhātuyā cutassa rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na arūpadhātuyā cutassa arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. 17 Na arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na arūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na arūpadhātuyā cutassa na arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. 18 Na arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na arūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na rūpadhātuṁ upapajjantassa 1784 --- ya7 2.8:18 kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. (Naarūpadhātumūlakaṁ.) 19 Na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa kāmadhātuṁ upapajjantassa satteva anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. 20 Na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. 21 Na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa satteva anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. (Nakāmanaarūpadhātumūlakaṁ.) 22 Na rūpadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa kāmadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na rūpadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na rūpadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. 23 Na rūpadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na rūpadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na rūpadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. 24 Na rūpadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na rūpadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na rūpadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. (Narūpanaarūpadhātumūlakaṁ.) 25 Na kāmadhātuyā na rūpadhātuyā cutassa kāmadhātuṁ upapajjantassa satteva anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na kāmadhātuyā na rūpadhātuyā cutassa rūpadhātuyā upapatti nāma natthi, heṭṭhā upapajjamāno kāmadhātuṁyeva upapajjati, satteva anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na kāmadhātuyā na rūpadhātuyā cutassa arūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā 1785 --- ya7 2.8:25 natthi. 26 Na kāmadhātuyā na rūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na kāmadhātuyā na rūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na kāmadhātuyā na rūpadhātuyā cutassa na arūpadhātuṁ upapajjantassa satteva anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. 27 Na kāmadhātuyā na rūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā upapatti nāma natthi, heṭṭhā upapajjamāno kāmadhātuṁyeva upapajjati, satteva anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na kāmadhātuyā na rūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa satteva anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. Na kāmadhātuyā na rūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na rūpadhātuṁ upapajjantassa kassaci satta anusayā anusenti, kassaci pañca anusayā anusenti, kassaci tayo anusayā anusenti; anusayā bhaṅgā natthi. (Nakāmanarūpadhātumūlakaṁ.) 28 Dhātuvisajjavāro. 29 Anusayayamakapāḷi niṭṭhitā. 0 7 Anusayayamaka 7.2 Mahāvāra 7.2.7. Dhātupucchāvāra |2.7| Kāmadhātuyā cutassa kāmadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Kāmadhātuyā cutassa rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Kāmadhātuyā cutassa arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? 2 Kāmadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Kāmadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Kāmadhātuyā cutassa na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? 3 Kāmadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Kāmadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Kāmadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? (Kāmadhātumūlakaṁ.) 4 Rūpadhātuyā cutassa rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Rūpadhātuyā cutassa kāmadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Rūpadhātuyā cutassa arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? 5 Rūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Rūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Rūpadhātuyā cutassa na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? 6 Rūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Rūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Rūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? (Rūpadhātumūlakaṁ.) 7 Arūpadhātuyā cutassa arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Arūpadhātuyā cutassa kāmadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Arūpadhātuyā cutassa rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? 8 Arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Arūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ 1786 --- ya7 2.7:8 upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Arūpadhātuyā cutassa na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? 9 Arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Arūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? (Arūpadhātumūlakaṁ.) 10 Na kāmadhātuyā cutassa kāmadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na kāmadhātuyā cutassa rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na kāmadhātuyā cutassa arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā. 11 Na kāmadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na kāmadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na kāmadhātuyā cutassa na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? 12 Na kāmadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na kāmadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na kāmadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? (Nakāmadhātumūlakaṁ.) 13 Na rūpadhātuyā cutassa kāmadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na rūpadhātuyā cutassa rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na rūpadhātuyā cutassa arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? 14 Na rūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na rūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na rūpadhātuyā cutassa na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? 15 Na rūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na rūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na rūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? (Narūpadhātumūlakaṁ.) 16 Na arūpadhātuyā cutassa kāmadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na arūpadhātuyā cutassa rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na arūpadhātuyā cutassa arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? 17 Na arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na arūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na arūpadhātuyā cutassa na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? 18 Na arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na arūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa 1787 --- ya7 2.7:18 kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? (Naarūpadhātumūlakaṁ.) 19 Na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa kāmadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? 20 Na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? 21 Na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na kāmadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? (Nakāmanaarūpadhātumūlakaṁ.) 22 Na rūpadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa kāmadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na rūpadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na rūpadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? 23 Na rūpadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na rūpadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na rūpadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? 24 Na rūpadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na rūpadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na rūpadhātuyā na arūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? (Narūpanaarūpadhātumūlakaṁ.) 25 Na kāmadhātuyā na rūpadhātuyā cutassa kāmadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na kāmadhātuyā na rūpadhātuyā cutassa rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na kāmadhātuyā na rūpadhātuyā cutassa arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? 26 Na kāmadhātuyā na rūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na kāmadhātuyā na rūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na kāmadhātuyā na rūpadhātuyā cutassa na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? 27 Na kāmadhātuyā na rūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na kāmadhātuyā na rūpadhātuyā cutassa na rūpadhātuṁ na arūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, 1788 --- ya7 2.7:27 kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? Na kāmadhātuyā na rūpadhātuyā cutassa na kāmadhātuṁ na rūpadhātuṁ upapajjantassa kati anusayā anusenti, kati anusayā nānusenti, kati anusayā bhaṅgā? (Nakāmanarūpadhātumūlakaṁ.) 28 Dhātupucchāvāro. 0 7 Anusayayamaka 7.2 Mahāvāra 7.2.2. Sānusayavāra |2.2| 7.2.2.1. Anulomapuggala Yo kāmarāgānusayena sānusayo so paṭighānusayena sānusayoti? Āmantā. 2 Yo vā pana paṭighānusayena sānusayo so kāmarāgānusayena sānusayoti? Āmantā. 3 Yo kāmarāgānusayena sānusayo so mānānusayena sānusayoti? Āmantā. 4 Yo vā pana mānānusayena sānusayo so kāmarāgānusayena sānusayoti? 5 Anāgāmī mānānusayena sānusayo, no ca kāmarāgānusayena sānusayo. Tayo puggalā mānānusayena ca sānusayā kāmarāgānusayena ca sānusayā. 6 Yo kāmarāgānusayena sānusayo so diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena sānusayoti? 7 Dve puggalā kāmarāgānusayena sānusayā, no ca vicikicchānusayena sānusayā. Puthujjano kāmarāgānusayena ca sānusayo vicikicchānusayena ca sānusayo. 8 Yo vā pana vicikicchānusayena sānusayo so kāmarāgānusayena sānusayoti? Āmantā. 9 Yo kāmarāgānusayena sānusayo so bhavarāgānusayena …pe… avijjānusayena sānusayoti? Āmantā. 10 Yo vā pana avijjānusayena sānusayo so kāmarāgānusayena sānusayoti? 11 Anāgāmī avijjānusayena sānusayo, no ca kāmarāgānusayena sānusayo. Tayo puggalā avijjānusayena ca sānusayā kāmarāgānusayena ca sānusayā. 12 Yo paṭighānusayena sānusayo so mānānusayena sānusayoti? Āmantā. 13 Yo vā pana mānānusayena sānusayo so paṭighānusayena sānusayoti? 14 Anāgāmī mānānusayena sānusayo, no ca paṭighānusayena sānusayo. Tayo puggalā mānānusayena ca sānusayā paṭighānusayena ca sānusayā. 15 Yo paṭighānusayena sānusayo so diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena sānusayoti? 16 Dve puggalā paṭighānusayena sānusayā, no ca vicikicchānusayena sānusayā. Puthujjano paṭighānusayena ca sānusayo vicikicchānusayena ca sānusayo. 17 Yo vā pana vicikicchānusayena sānusayo so paṭighānusayena sānusayoti? Āmantā. 18 Yo paṭighānusayena sānusayo so bhavarāgānusayena …pe… avijjānusayena sānusayoti? Āmantā. 19 Yo vā pana avijjānusayena sānusayo so paṭighānusayena sānusayoti? 20 Anāgāmī avijjānusayena sānusayo, no ca paṭighānusayena sānusayo. Tayo puggalā avijjānusayena ca sānusayā paṭighānusayena ca sānusayā. 21 Yo mānānusayena sānusayo so diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena sānusayoti? 22 Tayo puggalā mānānusayena sānusayā, no ca vicikicchānusayena sānusayā. Puthujjano mānānusayena ca sānusayo vicikicchānusayena ca sānusayo. 23 Yo vā pana vicikicchānusayena sānusayo so mānānusayena sānusayoti? Āmantā. 24 Yo mānānusayena sānusayo so bhavarāgānusayena …pe… avijjānusayena sānusayoti? Āmantā. 25 Yo vā pana avijjānusayena sānusayo so mānānusayena sānusayoti? Āmantā. 26 Yo diṭṭhānusayena sānusayo so vicikicchānusayena sānusayoti? Āmantā. 27 Yo vā pana vicikicchānusayena sānusayo so diṭṭhānusayena sānusayoti? Āmantā …pe…. 28 Yo vicikicchānusayena sānusayo so bhavarāgānusayena …pe… avijjānusayena sānusayoti? Āmantā. 29 Yo vā pana avijjānusayena sānusayo so vicikicchānusayena sānusayoti? 30 Tayo puggalā avijjānusayena sānusayā, no ca vicikicchānusayena sānusayā. Puthujjano avijjānusayena ca sānusayo vicikicchānusayena ca sānusayo. 31 Yo bhavarāgānusayena sānusayo so avijjānusayena sānusayoti? Āmantā. 32 Yo vā pana avijjānusayena sānusayo so bhavarāgānusayena sānusayoti? Āmantā. (Ekamūlakaṁ.) 33 Yo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo so mānānusayena sānusayoti? Āmantā. 34 Yo vā pana mānānusayena sānusayo so kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayoti? 35 Anāgāmī mānānusayena sānusayo, no ca kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Tayo puggalā mānānusayena ca sānusayā kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayā. 36 Yo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo so diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena sānusayoti? 37 Dve puggalā kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayā, no ca vicikicchānusayena sānusayā. Puthujjano 1789 --- ya7 2.2:37 kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo vicikicchānusayena ca sānusayo. 38 Yo vā pana vicikicchānusayena sānusayo so kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayoti? Āmantā. 39 Yo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo so bhavarāgānusayena …pe… avijjānusayena sānusayoti? Āmantā. 40 Yo vā pana avijjānusayena sānusayo so kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayoti? 41 Anāgāmī avijjānusayena sānusayo, no ca kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Tayo puggalā avijjānusayena ca sānusayā kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayā. (Dukamūlakaṁ.) 42 Yo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayo so diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena sānusayoti? 43 Dve puggalā kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayā, no ca vicikicchānusayena sānusayā. Puthujjano kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayo vicikicchānusayena ca sānusayo. 44 Yo vā pana vicikicchānusayena sānusayo so kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayoti? Āmantā. 45 Yo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayo so bhavarāgānusayena …pe… avijjānusayena sānusayoti? Āmantā. 46 Yo vā pana avijjānusayena sānusayo so kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayoti? 47 Anāgāmī avijjānusayena ca mānānusayena ca sānusayo, no ca kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Tayo puggalā avijjānusayena ca sānusayā kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayā. (Tikamūlakaṁ.) 48 Yo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayo so vicikicchānusayena sānusayoti? Āmantā. 49 Yo vā pana vicikicchānusayena sānusayo so kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayoti? Āmantā …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 50 Yo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo so bhavarāgānusayena …pe… avijjānusayena sānusayoti? Āmantā. 51 Yo vā pana avijjānusayena sānusayo so kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayoti? 52 Anāgāmī avijjānusayena ca mānānusayena ca sānusayo, no ca kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo. Dve puggalā avijjānusayena ca kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayā, no ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayā. Puthujjano avijjānusayena ca sānusayo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo. (Pañcakamūlakaṁ.) 53 Yo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayo so avijjānusayena sānusayoti? Āmantā. 54 Yo vā pana avijjānusayena sānusayo so kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayoti? 55 Anāgāmī avijjānusayena ca mānānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayo, no ca kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo. Dve puggalā avijjānusayena ca kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayā, no ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayā. Puthujjano avijjānusayena ca sānusayo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayo. (Chakkamūlakaṁ.) 56 7.2.2.2. Anulomaokāsa Yato kāmarāgānusayena sānusayo tato paṭighānusayena sānusayoti? No. 57 Yato vā pana paṭighānusayena sānusayo tato kāmarāgānusayena sānusayoti? No. 58 Yato kāmarāgānusayena sānusayo tato mānānusayena sānusayoti? Āmantā. 59 Yato vā pana mānānusayena sānusayo tato kāmarāgānusayena sānusayoti? 60 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato mānānusayena 1790 --- ya7 2.2:60 sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena sānusayo. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato mānānusayena ca sānusayo kāmarāgānusayena ca sānusayo. 61 Yato kāmarāgānusayena sānusayo tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena sānusayoti? Āmantā. 62 Yato vā pana vicikicchānusayena sānusayo tato kāmarāgānusayena sānusayoti? 63 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayena sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena sānusayo. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato vicikicchānusayena ca sānusayo kāmarāgānusayena ca sānusayo. 64 Yato kāmarāgānusayena sānusayo tato bhavarāgānusayena sānusayoti? No. 65 Yato vā pana bhavarāgānusayena sānusayo tato kāmarāgānusayena sānusayoti? No. 66 Yato kāmarāgānusayena sānusayo tato avijjānusayena sānusayoti? Āmantā. 67 Yato vā pana avijjānusayena sānusayo tato kāmarāgānusayena sānusayoti? 68 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayena sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena sānusayo. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato avijjānusayena ca sānusayo kāmarāgānusayena ca sānusayo. 69 Yato paṭighānusayena sānusayo tato mānānusayena sānusayoti? No. 70 Yato vā pana mānānusayena sānusayo tato paṭighānusayena sānusayoti? No. 71 Yato paṭighānusayena sānusayo tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena sānusayoti? Āmantā. 72 Yato vā pana vicikicchānusayena sānusayo tato paṭighānusayena sānusayoti? 73 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayena sānusayo, no ca tato paṭighānusayena sānusayo. Dukkhāya vedanāya tato vicikicchānusayena ca sānusayo paṭighānusayena ca sānusayo. 74 Yato paṭighānusayena sānusayo tato bhavarāgānusayena sānusayoti? No. 75 Yato vā pana bhavarāgānusayena sānusayo tato paṭighānusayena sānusayoti? No. 76 Yato paṭighānusayena sānusayo tato avijjānusayena sānusayoti? Āmantā. 77 Yato vā pana avijjānusayena sānusayo tato paṭighānusayena sānusayoti? 78 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayena sānusayo, no ca tato paṭighānusayena sānusayo. Dukkhāya vedanāya tato avijjānusayena ca sānusayo paṭighānusayena ca sānusayo. 79 Yato mānānusayena sānusayo tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena sānusayoti? Āmantā. 80 Yato vā pana vicikicchānusayena sānusayo tato mānānusayena sānusayoti? 81 Dukkhāya vedanāya tato vicikicchānusayena sānusayo, no ca tato mānānusayena sānusayo. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayena ca sānusayo mānānusayena ca sānusayo. 82 Yato mānānusayena sānusayo tato bhavarāgānusayena sānusayoti? 83 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato mānānusayena sānusayo, no ca tato bhavarāgānusayena sānusayo. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato mānānusayena ca sānusayo bhavarāgānusayena ca sānusayo. 84 Yato vā pana bhavarāgānusayena sānusayo tato mānānusayena sānusayoti? Āmantā. 85 Yato mānānusayena sānusayo tato avijjānusayena sānusayoti? Āmantā. 86 Yato vā pana avijjānusayena sānusayo tato mānānusayena sānusayoti? 87 Dukkhāya vedanāya tato avijjānusayena sānusayo, no ca tato mānānusayena sānusayo. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayena ca sānusayo mānānusayena ca sānusayo. 88 Yato diṭṭhānusayena sānusayo tato vicikicchānusayena sānusayoti? Āmantā. 89 Yato vā pana vicikicchānusayena sānusayo tato diṭṭhānusayena sānusayoti? Āmantā …pe…. 90 Yato vicikicchānusayena sānusayo tato bhavarāgānusayena sānusayoti? 91 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu tato vicikicchānusayena sānusayo, no ca tato bhavarāgānusayena sānusayo. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayena ca sānusayo bhavarāgānusayena ca sānusayo. 92 Yato vā pana bhavarāgānusayena sānusayo tato vicikicchānusayena sānusayoti? Āmantā. 93 Yato bhavarāgānusayena sānusayo tato avijjānusayena sānusayoti? Āmantā. 94 Yato vā pana avijjānusayena sānusayo tato bhavarāgānusayena sānusayoti? 95 Kāmadhātuyā 1791 --- ya7 2.2:95 tīsu vedanāsu tato avijjānusayena sānusayo, no ca tato bhavarāgānusayena sānusayo. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayena ca sānusayo bhavarāgānusayena ca sānusayo. (Ekamūlakaṁ.) 96 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo tato mānānusayena sānusayoti? Natthi. 97 Yato vā pana mānānusayena sānusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayoti? 98 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato mānānusayena sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato mānānusayena ca kāmarāgānusayena ca sānusayo, no ca tato paṭighānusayena sānusayo. 99 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena sānusayoti? Natthi. 100 Yato vā pana vicikicchānusayena sānusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayoti? 101 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayena sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato vicikicchānusayena ca kāmarāgānusayena ca sānusayo, no ca tato paṭighānusayena sānusayo. Dukkhāya vedanāya tato vicikicchānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena sānusayo. 102 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo tato bhavarāgānusayena sānusayoti? Natthi. 103 Yato vā pana bhavarāgānusayena sānusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayoti? No. 104 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo tato avijjānusayena sānusayoti? Natthi. 105 Yato vā pana avijjānusayena sānusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayoti? 106 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayena sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato avijjānusayena ca kāmarāgānusayena ca sānusayo, no ca tato paṭighānusayena sānusayo. Dukkhāya vedanāya tato avijjānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena sānusayo. (Dukamūlakaṁ.) 107 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayo tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena sānusayoti? Natthi. 108 Yato vā pana vicikicchānusayena sānusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayoti? 109 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayena ca mānānusayena ca sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato vicikicchānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca sānusayo, no ca tato paṭighānusayena sānusayo. Dukkhāya vedanāya tato vicikicchānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca sānusayo. 110 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayo tato bhavarāgānusayena sānusayoti? Natthi. 111 Yato vā pana bhavarāgānusayena sānusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayoti? Mānānusayena sānusayo. 112 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayo tato avijjānusayena sānusayoti? Natthi. 113 Yato vā pana avijjānusayena sānusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayoti? 114 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayena ca mānānusayena ca sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato avijjānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca sānusayo, no ca tato paṭighānusayena sānusayo. Dukkhāya vedanāya tato avijjānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca sānusayo. (Tikamūlakaṁ.) 115 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayo tato vicikicchānusayena sānusayoti? Natthi. 116 Yato vā pana vicikicchānusayena sānusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayoti? 117 1792 --- ya7 2.2:117 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato vicikicchānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayo, no ca tato paṭighānusayena sānusayo. Dukkhāya vedanāya tato vicikicchānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca sānusayo. 118 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayo tato bhavarāgānusayena sānusayoti? Natthi. 119 Yato vā pana bhavarāgānusayena sānusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayoti? 120 Mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayo. 121 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayo tato avijjānusayena sānusayoti? Natthi. 122 Yato vā pana avijjānusayena sānusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayoti? 123 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato avijjānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayo, no ca tato paṭighānusayena sānusayo. Dukkhāya vedanāya tato avijjānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca sānusayo. (Catukkamūlakaṁ.) 124 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo tato bhavarāgānusayena sānusayoti? Natthi. 125 Yato vā pana bhavarāgānusayena sānusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayoti? 126 Mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo. 127 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo tato avijjānusayena sānusayoti? Natthi. 128 Yato vā pana avijjānusayena sānusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayoti? 129 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato avijjānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo, no ca tato paṭighānusayena sānusayo. Dukkhāya vedanāya tato avijjānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca sānusayo. (Pañcakamūlakaṁ.) 130 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayo tato avijjānusayena sānusayoti? Natthi. 131 Yato vā pana avijjānusayena sānusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayoti? 132 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato avijjānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo, no ca tato paṭighānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayo. Dukkhāya vedanāya tato avijjānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo, no ca tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayo. (Chakkamūlakaṁ.) 133 7.2.2.3. Anulomapuggalokāsa Yo yato kāmarāgānusayena sānusayo so tato paṭighānusayena sānusayoti? No. 134 Yo vā pana yato 1793 --- ya7 2.2:134 paṭighānusayena sānusayo so tato kāmarāgānusayena sānusayoti? No. 135 Yo yato kāmarāgānusayena sānusayo so tato mānānusayena sānusayoti? Āmantā. 136 Yo vā pana yato mānānusayena sānusayo so tato kāmarāgānusayena sānusayoti? 137 Anāgāmī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato mānānusayena sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena sānusayo. Tayo puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato mānānusayena sānusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena sānusayā. Teva puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu te tato mānānusayena ca sānusayā kāmarāgānusayena ca sānusayā. 138 Yo yato kāmarāgānusayena sānusayo so tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena sānusayoti? 139 Dve puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu te tato kāmarāgānusayena sānusayā, no ca te tato vicikicchānusayena sānusayā. Puthujjano kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato kāmarāgānusayena ca sānusayo vicikicchānusayena ca sānusayo. 140 Yo vā pana yato vicikicchānusayena sānusayo so tato kāmarāgānusayena sānusayoti? 141 Puthujjano dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayena sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena sānusayo. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayena ca sānusayo kāmarāgānusayena ca sānusayo. 142 Yo yato kāmarāgānusayena sānusayo so tato bhavarāgānusayena sānusayoti? No. 143 Yo vā pana yato bhavarāgānusayena sānusayo so tato kāmarāgānusayena sānusayoti? No. 144 Yo yato kāmarāgānusayena sānusayo so tato avijjānusayena sānusayoti? Āmantā. 145 Yo vā pana yato avijjānusayena sānusayo so tato kāmarāgānusayena sānusayoti? 146 Anāgāmī kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayena sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena sānusayo. Tayo puggalā dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato avijjānusayena sānusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena sānusayā. Teva puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu te tato avijjānusayena ca sānusayā kāmarāgānusayena ca sānusayā. 147 Yo yato paṭighānusayena sānusayo so tato mānānusayena sānusayoti? No. 148 Yo vā pana yato mānānusayena sānusayo so tato paṭighānusayena sānusayoti? No. 149 Yo yato paṭighānusayena sānusayo so tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena sānusayoti? 150 Dve puggalā dukkhāya vedanāya te tato paṭighānusayena sānusayā, no ca te tato vicikicchānusayena sānusayā. Puthujjano dukkhāya vedanāya so tato paṭighānusayena ca sānusayo vicikicchānusayena ca sānusayo. 151 Yo vā pana yato vicikicchānusayena sānusayo so tato paṭighānusayena sānusayoti? 152 Puthujjano kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayena sānusayo, no ca so tato paṭighānusayena sānusayo. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayena ca sānusayo paṭighānusayena ca sānusayo. 153 Yo yato paṭighānusayena sānusayo so tato bhavarāgānusayena sānusayoti? No. 154 Yo vā pana yato bhavarāgānusayena sānusayo so tato paṭighānusayena sānusayoti? No. 155 Yo yato paṭighānusayena sānusayo so tato avijjānusayena sānusayoti? Āmantā. 156 Yo vā pana yato avijjānusayena sānusayo so tato paṭighānusayena sānusayoti? 157 Anāgāmī kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayena sānusayo, no ca so tato paṭighānusayena sānusayo. Tayo puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato avijjānusayena sānusayā, no ca te tato paṭighānusayena sānusayā. Teva puggalā dukkhāya vedanāya te tato avijjānusayena ca sānusayā paṭighānusayena ca sānusayā. 158 Yo yato mānānusayena sānusayo so tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena sānusayoti? 159 Tayo puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato mānānusayena sānusayā, no ca te tato vicikicchānusayena sānusayā. Puthujjano kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato mānānusayena ca sānusayo vicikicchānusayena ca sānusayo. 160 Yo vā pana yato vicikicchānusayena sānusayo so tato mānānusayena 1794 --- ya7 2.2:160 sānusayoti? 161 Puthujjano dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayena sānusayo, no ca so tato mānānusayena sānusayo. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayena ca sānusayo mānānusayena ca sānusayo. 162 Yo yato mānānusayena sānusayo so tato bhavarāgānusayena sānusayoti? 163 Cattāro puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu te tato mānānusayena sānusayā, no ca te tato bhavarāgānusayena sānusayā. Teva puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato mānānusayena ca sānusayā bhavarāgānusayena ca sānusayā. 164 Yo vā pana yato bhavarāgānusayena sānusayo so tato mānānusayena sānusayoti? Āmantā. 165 Yo yato mānānusayena sānusayo so tato avijjānusayena sānusayoti? Āmantā. 166 Yo vā pana yato avijjānusayena sānusayo so tato mānānusayena sānusayoti? 167 Cattāro puggalā dukkhāya vedanāya te tato avijjānusayena sānusayā, no ca te tato mānānusayena sānusayā. Teva puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato avijjānusayena ca sānusayā mānānusayena ca sānusayā. 168 Yo yato diṭṭhānusayena sānusayo so tato vicikicchānusayena sānusayoti? Āmantā. 169 Yo vā pana yato vicikicchānusayena sānusayo so tato diṭṭhānusayena sānusayoti? Āmantā …pe…. 170 Yo yato vicikicchānusayena sānusayo so tato bhavarāgānusayena sānusayoti? 171 Puthujjano kāmadhātuyā tīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayena sānusayo, no ca so tato bhavarāgānusayena sānusayo. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayena ca sānusayo bhavarāgānusayena ca sānusayo. 172 Yo vā pana yato bhavarāgānusayena sānusayo so tato vicikicchānusayena sānusayoti? 173 Tayo puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato bhavarāgānusayena sānusayā, no ca te tato vicikicchānusayena sānusayā. Puthujjano rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato bhavarāgānusayena ca sānusayo vicikicchānusayena ca sānusayo. 174 Yo yato vicikicchānusayena sānusayo so tato avijjānusayena sānusayoti? Āmantā. 175 Yo vā pana yato avijjānusayena sānusayo so tato vicikicchānusayena sānusayoti? 176 Tayo puggalā kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato avijjānusayena sānusayā, no ca te tato vicikicchānusayena sānusayā. Puthujjano kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayena ca sānusayo vicikicchānusayena ca sānusayo. 177 Yo yato bhavarāgānusayena sānusayo so tato avijjānusayena sānusayoti? Āmantā. 178 Yo vā pana yato avijjānusayena sānusayo so tato bhavarāgānusayena sānusayoti? 179 Cattāro puggalā kāmadhātuyā tīsu vedanāsu te tato avijjānusayena sānusayā, no ca te tato bhavarāgānusayena sānusayā. Teva puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato avijjānusayena ca sānusayā bhavarāgānusayena ca sānusayā. (Ekamūlakaṁ.) 180 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo so tato mānānusayena sānusayoti? Natthi. 181 Yo vā pana yato mānānusayena sānusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayoti? 182 Anāgāmī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato mānānusayena sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Tayo puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato mānānusayena sānusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayā. Teva puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu te tato mānānusayena ca kāmarāgānusayena ca sānusayā, no ca te tato paṭighānusayena sānusayā. 183 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo so tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena sānusayoti? Natthi. 184 Yo vā pana yato vicikicchānusayena sānusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayoti? 185 Puthujjano rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayena sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayena ca kāmarāgānusayena ca sānusayo, no ca so tato paṭighānusayena sānusayo. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya so tato 1795 --- ya7 2.2:185 vicikicchānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena sānusayo. 186 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo so tato bhavarāgānusayena sānusayoti? Natthi. 187 Yo vā pana yato bhavarāgānusayena sānusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayoti? No. 188 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo so tato avijjānusayena sānusayoti? Natthi. 189 Yo vā pana yato avijjānusayena sānusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayoti? 190 Anāgāmī kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayena sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Tayo puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato avijjānusayena sānusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayā. Teva puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu te tato avijjānusayena ca kāmarāgānusayena ca sānusayā, no ca te tato paṭighānusayena sānusayā. Teva puggalā dukkhāya vedanāya te tato avijjānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena sānusayā. (Dukamūlakaṁ.) 191 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayo so tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena sānusayoti? Natthi. 192 Yo vā pana yato vicikicchānusayena sānusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayoti? 193 Puthujjano rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayena ca mānānusayena ca sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca sānusayo, no ca so tato paṭighānusayena sānusayo. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca sānusayo. 194 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayo so tato bhavarāgānusayena sānusayoti? Natthi. 195 Yo vā pana yato bhavarāgānusayena sānusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayoti? 196 Mānānusayena sānusayo. 197 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayo so tato avijjānusayena sānusayoti? Natthi. 198 Yo vā pana yato avijjānusayena sānusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayoti? 199 Anāgāmī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayena sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca sānusayo. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayena ca mānānusayena ca sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Tayo puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato avijjānusayena ca mānānusayena ca sānusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayā. Teva puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu te tato avijjānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca sānusayā, no ca te tato paṭighānusayena sānusayā. Teva puggalā dukkhāya vedanāya te tato avijjānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca sānusayā. (Tikamūlakaṁ.) 200 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayo so tato vicikicchānusayena sānusayoti? Natthi. 201 Yo vā pana yato vicikicchānusayena sānusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayoti? 202 Puthujjano rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayo, no ca so tato paṭighānusayena sānusayo. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca sānusayo, no ca so 1796 --- ya7 2.2:202 tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca sānusayo …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 203 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo so tato bhavarāgānusayena sānusayoti? Natthi. 204 Yo vā pana yato bhavarāgānusayena sānusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayoti? 205 Tayo puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato bhavarāgānusayena ca mānānusayena ca sānusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayā. Puthujjano rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato bhavarāgānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. 206 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo so tato avijjānusayena sānusayoti? Natthi. 207 Yo vā pana yato avijjānusayena sānusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayoti? 208 Anāgāmī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayena sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayena ca mānānusayena ca sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo. Dve puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato avijjānusayena ca mānānusayena ca sānusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayā. Teva puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu te tato avijjānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca sānusayā, no ca te tato paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayā. Teva puggalā dukkhāya vedanāya te tato avijjānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayā. Puthujjano rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato avijjānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo, no ca so tato paṭighānusayena sānusayo. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca sānusayo. (Pañcakamūlakaṁ.) 209 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayo so tato avijjānusayena sānusayoti? Natthi. 210 Yo vā pana yato avijjānusayena sānusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayoti? 211 Anāgāmī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayena sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayo. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato avijjānusayena ca mānānusayena ca sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayo. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayena ca mānānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo. Dve puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato avijjānusayena ca mānānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena ca 1797 --- ya7 2.2:211 paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayā. Teva puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu te tato avijjānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca sānusayā, no ca te tato paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayā. Teva puggalā dukkhāya vedanāya te tato avijjānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayā. Puthujjano rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca sānusayo. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato avijjānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo, no ca so tato paṭighānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayo. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca sānusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca bhavarāgānusayena ca sānusayo. (Chakkamūlakaṁ.) 212 Sānusayavāre anulomaṁ. 213 7.2.2.4. Paṭilomapuggala Yo kāmarāgānusayena niranusayo so paṭighānusayena niranusayoti? Āmantā. 214 Yo vā pana paṭighānusayena niranusayo so kāmarāgānusayena niranusayoti? Āmantā. 215 Yo kāmarāgānusayena niranusayo so mānānusayena niranusayoti? 216 Anāgāmī kāmarāgānusayena niranusayo, no ca mānānusayena niranusayo. Arahā kāmarāgānusayena ca niranusayo mānānusayena ca niranusayo. 217 Yo vā pana mānānusayena niranusayo so kāmarāgānusayena niranusayoti? Āmantā. 218 Yo kāmarāgānusayena niranusayo so diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena niranusayoti? Āmantā. 219 Yo vā pana vicikicchānusayena niranusayo so kāmarāgānusayena niranusayoti? 220 Dve puggalā vicikicchānusayena niranusayā, no ca kāmarāgānusayena niranusayā. Dve puggalā vicikicchānusayena ca niranusayā kāmarāgānusayena ca niranusayā. 221 Yo kāmarāgānusayena niranusayo so bhavarāgānusayena …pe… avijjānusayena niranusayoti? 222 Anāgāmī kāmarāgānusayena niranusayo, no ca avijjānusayena niranusayo. Arahā kāmarāgānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. 223 Yo vā pana avijjānusayena niranusayo so kāmarāgānusayena niranusayoti? Āmantā. 224 Yo paṭighānusayena niranusayo so mānānusayena niranusayoti? 225 Anāgāmī paṭighānusayena niranusayo, no ca mānānusayena niranusayo. Arahā paṭighānusayena ca niranusayo mānānusayena ca niranusayo. 226 Yo vā pana mānānusayena niranusayo so paṭighānusayena niranusayoti? Āmantā. 227 Yo paṭighānusayena niranusayo so diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena niranusayoti? Āmantā. 228 Yo vā pana vicikicchānusayena niranusayo so paṭighānusayena niranusayoti? 229 Dve puggalā vicikicchānusayena niranusayā, no ca paṭighānusayena niranusayā. Dve puggalā vicikicchānusayena ca niranusayā paṭighānusayena ca niranusayā. 230 Yo paṭighānusayena niranusayo so bhavarāgānusayena …pe… avijjānusayena niranusayoti? 231 Anāgāmī paṭighānusayena niranusayo, no ca avijjānusayena niranusayo. Arahā paṭighānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. 232 Yo vā pana avijjānusayena niranusayo so paṭighānusayena niranusayoti? Āmantā. 233 Yo mānānusayena niranusayo so diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena niranusayoti? Āmantā. 234 Yo vā pana vicikicchānusayena niranusayo so mānānusayena niranusayoti? 235 Tayo puggalā vicikicchānusayena niranusayā, no ca mānānusayena niranusayā. Arahā vicikicchānusayena ca niranusayo mānānusayena ca niranusayo. 236 Yo mānānusayena niranusayo so bhavarāgānusayena …pe… avijjānusayena niranusayoti? Āmantā. 237 Yo vā pana avijjānusayena niranusayo so mānānusayena niranusayoti? Āmantā. 238 Yo diṭṭhānusayena niranusayo so vicikicchānusayena niranusayoti? Āmantā. 239 Yo 1798 --- ya7 2.2:239 vā pana vicikicchānusayena niranusayo so diṭṭhānusayena niranusayoti? Āmantā …pe…. 240 Yo vicikicchānusayena niranusayo so bhavarāgānusayena …pe… avijjānusayena niranusayoti? 241 Tayo puggalā vicikicchānusayena niranusayā, no ca avijjānusayena niranusayā. Arahā vicikicchānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. 242 Yo vā pana avijjānusayena niranusayo so vicikicchānusayena niranusayoti? Āmantā. 243 Yo bhavarāgānusayena niranusayo so avijjānusayena niranusayoti? Āmantā. 244 Yo vā pana avijjānusayena niranusayo so bhavarāgānusayena niranusayoti? Āmantā. (Ekamūlakaṁ.) 245 Yo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo so mānānusayena niranusayoti? 246 Anāgāmī kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo, no ca mānānusayena niranusayo. Arahā kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo mānānusayena ca niranusayo. 247 Yo vā pana mānānusayena niranusayo so kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayoti? Āmantā. 248 Yo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo so diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena niranusayoti? Āmantā. 249 Yo vā pana vicikicchānusayena niranusayo so kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayoti? 250 Dve puggalā vicikicchānusayena niranusayā, no ca kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayā. Dve puggalā vicikicchānusayena ca niranusayā kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayā. 251 Yo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo so bhavarāgānusayena …pe… avijjānusayena niranusayoti? 252 Anāgāmī kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo, no ca avijjānusayena niranusayo. Arahā kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. 253 Yo vā pana avijjānusayena niranusayo so kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayoti? Āmantā. (Dukamūlakaṁ.) 254 Yo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayo so diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena niranusayoti? Āmantā. 255 Yo vā pana vicikicchānusayena niranusayo so kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayoti? 256 Dve puggalā vicikicchānusayena niranusayā, no ca kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayā. Anāgāmī vicikicchānusayena ca kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo, no ca mānānusayena niranusayo. Arahā vicikicchānusayena ca niranusayo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayo. 257 Yo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayo so bhavarāgānusayena …pe… avijjānusayena niranusayoti? Āmantā. 258 Yo vā pana avijjānusayena niranusayo so kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayoti? Āmantā. (Tikamūlakaṁ.) 259 Yo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca niranusayo so vicikicchānusayena niranusayoti? Āmantā. 260 Yo vā pana vicikicchānusayena niranusayo so kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca niranusayoti? 261 Dve puggalā vicikicchānusayena ca diṭṭhānusayena ca niranusayā, no ca kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayā. Anāgāmī vicikicchānusayena ca kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca niranusayo, no ca mānānusayena niranusayo. Arahā vicikicchānusayena ca niranusayo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca niranusayo …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 262 Yo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayo so bhavarāgānusayena …pe… avijjānusayena niranusayoti? Āmantā. 263 Yo vā pana avijjānusayena niranusayo so kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayoti? Āmantā. (Pañcakamūlakaṁ.) 264 Yo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca niranusayo so 1799 --- ya7 2.2:264 avijjānusayena niranusayoti? Āmantā. 265 Yo vā pana avijjānusayena niranusayo so kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca niranusayoti? Āmantā. (Chakkamūlakaṁ.) 266 7.2.2.5. Paṭilomaokāsa Yato kāmarāgānusayena niranusayo tato paṭighānusayena niranusayoti? 267 Dukkhāya vedanāya tato kāmarāgānusayena niranusayo, no ca tato paṭighānusayena niranusayo. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne tato kāmarāgānusayena ca niranusayo paṭighānusayena ca niranusayo. 268 Yato vā pana paṭighānusayena niranusayo tato kāmarāgānusayena niranusayoti? 269 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato paṭighānusayena niranusayo, no ca tato kāmarāgānusayena niranusayo. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne tato paṭighānusayena ca niranusayo kāmarāgānusayena ca niranusayo. 270 Yato kāmarāgānusayena niranusayo tato mānānusayena niranusayoti? 271 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayena niranusayo, no ca tato mānānusayena niranusayo. Dukkhāya vedanāya apariyāpanne tato kāmarāgānusayena ca niranusayo mānānusayena ca niranusayo. 272 Yato vā pana mānānusayena niranusayo tato kāmarāgānusayena niranusayoti? Āmantā. 273 Yato kāmarāgānusayena niranusayo tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena niranusayoti? 274 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayena niranusayo, no ca tato vicikicchānusayena niranusayo. Apariyāpanne tato kāmarāgānusayena ca niranusayo vicikicchānusayena ca niranusayo. 275 Yato vā pana vicikicchānusayena niranusayo tato kāmarāgānusayena niranusayoti? Āmantā. 276 Yato kāmarāgānusayena niranusayo tato bhavarāgānusayena niranusayoti? 277 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayena niranusayo, no ca tato bhavarāgānusayena niranusayo. Dukkhāya vedanāya apariyāpanne tato kāmarāgānusayena ca niranusayo bhavarāgānusayena ca niranusayo. 278 Yato vā pana bhavarāgānusayena niranusayo tato kāmarāgānusayena niranusayoti? 279 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayena niranusayo, no ca tato kāmarāgānusayena niranusayo. Dukkhāya vedanāya apariyāpanne tato bhavarāgānusayena ca niranusayo kāmarāgānusayena ca niranusayo. 280 Yato kāmarāgānusayena niranusayo tato avijjānusayena niranusayoti? 281 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayena niranusayo, no ca tato avijjānusayena niranusayo. Apariyāpanne tato kāmarāgānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. 282 Yato vā pana avijjānusayena niranusayo tato kāmarāgānusayena niranusayoti? Āmantā. 283 Yato paṭighānusayena niranusayo tato mānānusayena niranusayoti? 284 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato paṭighānusayena niranusayo, no ca tato mānānusayena niranusayo. Apariyāpanne tato paṭighānusayena ca niranusayo mānānusayena ca niranusayo. 285 Yato vā pana mānānusayena niranusayo tato paṭighānusayena niranusayoti? 286 Dukkhāya vedanāya tato mānānusayena niranusayo, no ca tato paṭighānusayena niranusayo. Apariyāpanne tato mānānusayena ca niranusayo paṭighānusayena ca niranusayo. 287 Yato paṭighānusayena niranusayo tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena niranusayoti? 288 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato paṭighānusayena niranusayo, no ca tato vicikicchānusayena niranusayo. Apariyāpanne tato paṭighānusayena ca niranusayo vicikicchānusayena ca niranusayo. 289 Yato vā pana vicikicchānusayena niranusayo tato paṭighānusayena niranusayoti? Āmantā. 290 Yato paṭighānusayena niranusayo tato bhavarāgānusayena niranusayoti? 291 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato paṭighānusayena niranusayo, no ca tato bhavarāgānusayena niranusayo. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu apariyāpanne tato paṭighānusayena ca niranusayo bhavarāgānusayena ca niranusayo. 292 Yato vā pana bhavarāgānusayena niranusayo tato paṭighānusayena niranusayoti? 293 Dukkhāya vedanāya tato 1800 --- ya7 2.2:293 bhavarāgānusayena niranusayo, no ca tato paṭighānusayena niranusayo. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu apariyāpanne tato bhavarāgānusayena ca niranusayo paṭighānusayena ca niranusayo. 294 Yato paṭighānusayena niranusayo tato avijjānusayena niranusayoti? 295 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato paṭighānusayena niranusayo, no ca tato avijjānusayena niranusayo. Apariyāpanne tato paṭighānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. 296 Yato vā pana avijjānusayena niranusayo tato paṭighānusayena niranusayoti? Āmantā. 297 Yato mānānusayena niranusayo tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena niranusayoti? 298 Dukkhāya vedanāya tato mānānusayena niranusayo, no ca tato vicikicchānusayena niranusayo. Apariyāpanne tato mānānusayena ca niranusayo vicikicchānusayena ca niranusayo. 299 Yato vā pana vicikicchānusayena niranusayo tato mānānusayena niranusayoti? Āmantā. 300 Yato mānānusayena niranusayo tato bhavarāgānusayena niranusayoti? Āmantā. 301 Yato vā pana bhavarāgānusayena niranusayo tato mānānusayena niranusayoti? 302 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayena niranusayo, no ca tato mānānusayena niranusayo. Dukkhāya vedanāya apariyāpanne tato bhavarāgānusayena ca niranusayo mānānusayena ca niranusayo. 303 Yato mānānusayena niranusayo tato avijjānusayena niranusayoti? 304 Dukkhāya vedanāya tato mānānusayena niranusayo, no ca tato avijjānusayena niranusayo. Apariyāpanne tato mānānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. 305 Yato vā pana avijjānusayena niranusayo tato mānānusayena niranusayoti? Āmantā. 306 Yato diṭṭhānusayena niranusayo tato vicikicchānusayena niranusayoti? Āmantā. 307 Yato vā pana vicikicchānusayena niranusayo tato diṭṭhānusayena niranusayoti? Āmantā …pe…. 308 Yato vicikicchānusayena niranusayo tato bhavarāgānusayena niranusayoti? Āmantā. 309 Yato vā pana bhavarāgānusayena niranusayo tato vicikicchānusayena niranusayoti? 310 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayena niranusayo, no ca tato vicikicchānusayena niranusayo. Apariyāpanne tato bhavarāgānusayena ca niranusayo vicikicchānusayena ca niranusayo. 311 Yato vicikicchānusayena niranusayo tato avijjānusayena niranusayoti? Āmantā. 312 Yato vā pana avijjānusayena niranusayo tato vicikicchānusayena niranusayoti? Āmantā. 313 Yato bhavarāgānusayena niranusayo tato avijjānusayena niranusayoti? 314 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayena niranusayo, no ca tato avijjānusayena niranusayo. Apariyāpanne tato bhavarāgānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. 315 Yato vā pana avijjānusayena niranusayo tato bhavarāgānusayena niranusayoti? Āmantā. (Ekamūlakaṁ.) 316 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo tato mānānusayena niranusayoti? 317 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo, no ca tato mānānusayena niranusayo. Apariyāpanne tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo mānānusayena ca niranusayo. 318 Yato vā pana mānānusayena niranusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayoti? 319 Dukkhāya vedanāya tato mānānusayena ca kāmarāgānusayena ca niranusayo, no ca tato paṭighānusayena niranusayo. Apariyāpanne tato mānānusayena ca niranusayo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo. 320 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena niranusayoti? 321 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo, no ca tato vicikicchānusayena niranusayo. Apariyāpanne tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo vicikicchānusayena ca niranusayo. 322 Yato vā pana vicikicchānusayena niranusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayoti? Āmantā. 323 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo tato bhavarāgānusayena niranusayoti? 324 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā 1801 --- ya7 2.2:324 tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo, no ca tato bhavarāgānusayena niranusayo. Apariyāpanne tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo bhavarāgānusayena ca niranusayo. 325 Yato vā pana bhavarāgānusayena niranusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayoti? 326 Dukkhāya vedanāya tato bhavarāgānusayena ca kāmarāgānusayena ca niranusayo, no ca tato paṭighānusayena niranusayo. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo, no ca tato kāmarāgānusayena niranusayo. Apariyāpanne tato bhavarāgānusayena ca niranusayo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo. 327 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo tato avijjānusayena niranusayoti? 328 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo, no ca tato avijjānusayena niranusayo. Apariyāpanne tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. 329 Yato vā pana avijjānusayena niranusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayoti? Āmantā. (Dukamūlakaṁ.) 330 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayo tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena niranusayoti? Āmantā. 331 Yato vā pana vicikicchānusayena niranusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayoti? Āmantā. 332 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayo tato bhavarāgānusayena niranusayoti? Āmantā. 333 Yato vā pana bhavarāgānusayena niranusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayoti? 334 Dukkhāya vedanāya tato bhavarāgānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca niranusayo, no ca tato paṭighānusayena niranusayo. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo, no ca tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca niranusayo. Apariyāpanne tato bhavarāgānusayena ca niranusayo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayo. 335 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayo tato avijjānusayena niranusayoti? Āmantā. 336 Yato vā pana avijjānusayena niranusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayoti? Āmantā. (Tikamūlakaṁ.) 337 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca niranusayo tato vicikicchānusayena niranusayoti? Āmantā. 338 Yato vā pana vicikicchānusayena niranusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca niranusayoti? Āmantā …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 339 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayo tato bhavarāgānusayena niranusayoti? Āmantā. 340 Yato vā pana bhavarāgānusayena niranusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayoti? 341 Dukkhāya vedanāya tato bhavarāgānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca niranusayo, no ca tato paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayo. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo, no ca tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayo. Apariyāpanne tato bhavarāgānusayena ca niranusayo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayo …pe…. (Pañcakamūlakaṁ.) 342 Yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca niranusayo tato avijjānusayena niranusayoti? Āmantā. 343 Yato vā pana avijjānusayena niranusayo tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca niranusayoti? Āmantā. 1802 --- ya7 2.2:343 (Chakkamūlakaṁ.) 344 7.2.2.6. Paṭilomapuggalokāsa Yo yato kāmarāgānusayena niranusayo so tato paṭighānusayena niranusayoti? 345 Tayo puggalā dukkhāya vedanāya te tato kāmarāgānusayena niranusayā, no ca te tato paṭighānusayena niranusayā. 346 Teva puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne te tato kāmarāgānusayena ca niranusayā paṭighānusayena ca niranusayā. Dve puggalā sabbattha kāmarāgānusayena ca niranusayā paṭighānusayena ca niranusayā. 347 Yo vā pana yato paṭighānusayena niranusayo so tato kāmarāgānusayena niranusayoti? 348 Tayo puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu te tato paṭighānusayena niranusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena niranusayā. Teva puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne te tato paṭighānusayena ca niranusayā kāmarāgānusayena ca niranusayā. Dve puggalā sabbattha paṭighānusayena ca niranusayā kāmarāgānusayena ca niranusayā. 349 Yo yato kāmarāgānusayena niranusayo so tato mānānusayena niranusayoti? 350 Tayo puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato kāmarāgānusayena niranusayā, no ca te tato mānānusayena niranusayā. Teva puggalā dukkhāya vedanāya apariyāpanne te tato kāmarāgānusayena ca niranusayā mānānusayena ca niranusayā. Anāgāmī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayena niranusayo, no ca so tato mānānusayena niranusayo. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato kāmarāgānusayena ca niranusayo mānānusayena ca niranusayo. Arahā sabbattha kāmarāgānusayena ca niranusayo mānānusayena ca niranusayo. 351 Yo vā pana yato mānānusayena niranusayo so tato kāmarāgānusayena niranusayoti? Āmantā. 352 Yo yato kāmarāgānusayena niranusayo so tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena niranusayoti? 353 Puthujjano dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayena niranusayo, no ca so tato vicikicchānusayena niranusayo. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayena ca niranusayo vicikicchānusayena ca niranusayo. Dve puggalā sabbattha kāmarāgānusayena ca niranusayā vicikicchānusayena ca niranusayā. 354 Yo vā pana yato vicikicchānusayena niranusayo so tato kāmarāgānusayena niranusayoti? 355 Dve puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu te tato vicikicchānusayena niranusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena niranusayā. Teva puggalā dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne te tato vicikicchānusayena ca niranusayā kāmarāgānusayena ca niranusayā. Dve puggalā sabbattha vicikicchānusayena ca niranusayā kāmarāgānusayena ca niranusayā. 356 Yo yato kāmarāgānusayena niranusayo so tato bhavarāgānusayena niranusayoti? 357 Tayo puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato kāmarāgānusayena niranusayā, no ca te tato bhavarāgānusayena niranusayā. Teva puggalā dukkhāya vedanāya apariyāpanne te tato kāmarāgānusayena ca niranusayā bhavarāgānusayena ca niranusayā. Anāgāmī rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayena niranusayo, no ca so tato bhavarāgānusayena niranusayo. Sveva puggalo kāmadhātuyā tīsu vedanāsu apariyāpanne so tato kāmarāgānusayena ca niranusayo bhavarāgānusayena ca niranusayo. Arahā sabbattha kāmarāgānusayena ca niranusayo bhavarāgānusayena ca niranusayo. 358 Yo vā pana yato bhavarāgānusayena niranusayo so tato kāmarāgānusayena niranusayoti? 359 Tayo puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu te tato bhavarāgānusayena niranusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena niranusayā. Teva puggalā dukkhāya vedanāya apariyāpanne te tato bhavarāgānusayena ca niranusayā kāmarāgānusayena ca niranusayā. Arahā sabbattha bhavarāgānusayena ca niranusayo kāmarāgānusayena ca niranusayo. 360 Yo yato kāmarāgānusayena niranusayo so tato avijjānusayena niranusayoti? 361 Tayo puggalā dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato kāmarāgānusayena niranusayā, no ca te tato avijjānusayena niranusayā. Teva puggalā apariyāpanne te tato kāmarāgānusayena ca niranusayā avijjānusayena ca niranusayā. Anāgāmī 1803 --- ya7 2.2:361 kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayena niranusayo, no ca so tato avijjānusayena niranusayo. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. Arahā sabbattha kāmarāgānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. 362 Yo vā pana yato avijjānusayena niranusayo so tato kāmarāgānusayena niranusayoti? Āmantā. 363 Yo yato paṭighānusayena niranusayo so tato mānānusayena niranusayoti? 364 Tayo puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato paṭighānusayena niranusayā, no ca te tato mānānusayena niranusayā. Teva puggalā apariyāpanne te tato paṭighānusayena ca niranusayā mānānusayena ca niranusayā. Anāgāmī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato paṭighānusayena niranusayo, no ca so tato mānānusayena niranusayo. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato paṭighānusayena ca niranusayo mānānusayena ca niranusayo. Arahā sabbattha paṭighānusayena ca niranusayo mānānusayena ca niranusayo. 365 Yo vā pana yato mānānusayena niranusayo so tato paṭighānusayena niranusayoti? 366 Tayo puggalā dukkhāya vedanāya te tato mānānusayena niranusayā, no ca te tato paṭighānusayena niranusayā. Teva puggalā apariyāpanne te tato mānānusayena ca niranusayā paṭighānusayena ca niranusayā. Arahā sabbattha mānānusayena ca niranusayo paṭighānusayena ca niranusayo. 367 Yo yato paṭighānusayena niranusayo so tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena niranusayoti? 368 Puthujjano kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato paṭighānusayena niranusayo, no ca so tato vicikicchānusayena niranusayo. Sveva puggalo apariyāpanne so tato paṭighānusayena ca niranusayo vicikicchānusayena ca niranusayo. Dve puggalā sabbattha paṭighānusayena ca niranusayā vicikicchānusayena ca niranusayā. 369 Yo vā pana yato vicikicchānusayena niranusayo so tato paṭighānusayena niranusayoti? 370 Dve puggalā dukkhāya vedanāya te tato vicikicchānusayena niranusayā, no ca te tato paṭighānusayena niranusayā. Teva puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne te tato vicikicchānusayena ca niranusayā paṭighānusayena ca niranusayā. Dve puggalā sabbattha vicikicchānusayena ca niranusayā paṭighānusayena ca niranusayā. 371 Yo yato paṭighānusayena niranusayo so tato bhavarāgānusayena niranusayoti? 372 Tayo puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato paṭighānusayena niranusayā, no ca te tato bhavarāgānusayena niranusayā. Teva puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu apariyāpanne te tato paṭighānusayena ca niranusayā bhavarāgānusayena ca niranusayā. Anāgāmī rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato paṭighānusayena niranusayo, no ca so tato bhavarāgānusayena niranusayo. Sveva puggalo kāmadhātuyā tīsu vedanāsu apariyāpanne so tato paṭighānusayena ca niranusayo bhavarāgānusayena ca niranusayo. Arahā sabbattha paṭighānusayena ca niranusayo bhavarāgānusayena ca niranusayo. 373 Yo vā pana yato bhavarāgānusayena niranusayo so tato paṭighānusayena niranusayoti? 374 Tayo puggalā dukkhāya vedanāya te tato bhavarāgānusayena niranusayā, no ca te tato paṭighānusayena niranusayā. Teva puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu apariyāpanne te tato bhavarāgānusayena ca niranusayā paṭighānusayena ca niranusayā. Arahā sabbattha bhavarāgānusayena ca niranusayo paṭighānusayena ca niranusayo. 375 Yo yato paṭighānusayena niranusayo so tato avijjānusayena niranusayoti? 376 Tayo puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato paṭighānusayena niranusayā, no ca te tato avijjānusayena niranusayā. Teva puggalā apariyāpanne te tato paṭighānusayena ca niranusayā avijjānusayena ca niranusayā. Anāgāmī kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato paṭighānusayena niranusayo no ca so tato avijjānusayena niranusayo. Sveva puggalo apariyāpanne so tato paṭighānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca 1804 --- ya7 2.2:376 niranusayo. Arahā sabbattha paṭighānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. 377 Yo vā pana yato avijjānusayena niranusayo so tato paṭighānusayena niranusayoti? Āmantā. 378 Yo yato mānānusayena niranusayo so tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena niranusayoti? 379 Puthujjano dukkhāya vedanāya so tato mānānusayena niranusayo, no ca so tato vicikicchānusayena niranusayo. Sveva puggalo apariyāpanne so tato mānānusayena ca niranusayo vicikicchānusayena ca niranusayo. Arahā sabbattha mānānusayena ca niranusayo vicikicchānusayena ca niranusayo. 380 Yo vā pana yato vicikicchānusayena niranusayo so tato mānānusayena niranusayoti? 381 Tayo puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato vicikicchānusayena niranusayā, no ca te tato mānānusayena niranusayā. Teva puggalā dukkhāya vedanāya apariyāpanne te tato vicikicchānusayena ca niranusayā mānānusayena ca niranusayā. Arahā sabbattha vicikicchānusayena ca niranusayo mānānusayena ca niranusayo. 382 Yo yato mānānusayena niranusayo so tato bhavarāgānusayena niranusayoti? Āmantā. 383 Yo vā pana yato bhavarāgānusayena niranusayo so tato mānānusayena niranusayoti? 384 Cattāro puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu te tato bhavarāgānusayena niranusayā, no ca te tato mānānusayena niranusayā. Teva puggalā dukkhāya vedanāya apariyāpanne te tato bhavarāgānusayena ca niranusayā mānānusayena ca niranusayā. Arahā sabbattha bhavarāgānusayena ca niranusayo mānānusayena ca niranusayo. 385 Yo yato mānānusayena niranusayo so tato avijjānusayena niranusayoti? 386 Cattāro puggalā dukkhāya vedanāya te tato mānānusayena niranusayā, no ca te tato avijjānusayena niranusayā. Teva puggalā apariyāpanne te tato mānānusayena ca niranusayā avijjānusayena ca niranusayā. Arahā sabbattha mānānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. 387 Yo vā pana yato avijjānusayena niranusayo so tato mānānusayena niranusayoti? Āmantā. 388 Yo yato diṭṭhānusayena niranusayo so tato vicikicchānusayena niranusayoti? Āmantā. 389 Yo vā pana yato vicikicchānusayena niranusayo so tato diṭṭhānusayena niranusayoti? Āmantā …pe…. 390 Yo yato vicikicchānusayena niranusayo so tato bhavarāgānusayena niranusayoti? 391 Tayo puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato vicikicchānusayena niranusayā, no ca te tato bhavarāgānusayena niranusayā. Teva puggalā kāmadhātuyā tīsu vedanāsu apariyāpanne te tato vicikicchānusayena ca niranusayā bhavarāgānusayena ca niranusayā. Arahā sabbattha vicikicchānusayena ca niranusayo bhavarāgānusayena ca niranusayo. 392 Yo vā pana yato bhavarāgānusayena niranusayo so tato vicikicchānusayena niranusayoti? 393 Puthujjano kāmadhātuyā tīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayena niranusayo, no ca so tato vicikicchānusayena niranusayo. Sveva puggalo apariyāpanne so tato bhavarāgānusayena ca niranusayo vicikicchānusayena ca niranusayo. Arahā sabbattha bhavarāgānusayena ca niranusayo vicikicchānusayena ca niranusayo. 394 Yo yato vicikicchānusayena niranusayo so tato avijjānusayena niranusayoti? 395 Tayo puggalā kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato vicikicchānusayena niranusayā, no ca te tato avijjānusayena niranusayā. Teva puggalā apariyāpanne te tato vicikicchānusayena ca niranusayā avijjānusayena ca niranusayā. Arahā sabbattha vicikicchānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. 396 Yo vā pana yato avijjānusayena niranusayo so tato vicikicchānusayena niranusayoti? Āmantā. 397 Yo yato bhavarāgānusayena niranusayo so tato avijjānusayena niranusayoti? 398 Cattāro puggalā kāmadhātuyā tīsu vedanāsu te tato bhavarāgānusayena niranusayā, no ca te tato avijjānusayena niranusayā. Teva puggalā apariyāpanne te tato bhavarāgānusayena ca niranusayā avijjānusayena ca niranusayā. Arahā sabbattha bhavarāgānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. 399 Yo vā pana yato avijjānusayena niranusayo so tato 1805 --- ya7 2.2:399 bhavarāgānusayena niranusayoti? Āmantā. (Ekamūlakaṁ.) 400 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo so tato mānānusayena niranusayoti? 401 Tayo puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayā, no ca te tato mānānusayena niranusayā. Teva puggalā apariyāpanne te tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayā mānānusayena ca niranusayā. Anāgāmī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo, no ca so tato mānānusayena ca niranusayo. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo mānānusayena ca niranusayo. Arahā sabbattha kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo mānānusayena ca niranusayo. 402 Yo vā pana yato mānānusayena niranusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayoti? 403 Tayo puggalā dukkhāya vedanāya te tato mānānusayena ca kāmarāgānusayena ca niranusayā, no ca te tato paṭighānusayena niranusayā. Teva puggalā apariyāpanne te tato mānānusayena ca niranusayā kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayā. Arahā sabbattha mānānusayena ca niranusayo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo. 404 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo so tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena niranusayoti? 405 Puthujjano rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo, no ca so tato vicikicchānusayena niranusayo. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo vicikicchānusayena ca niranusayo. Dve puggalā sabbattha kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayā vicikicchānusayena ca niranusayā. 406 Yo vā pana yato vicikicchānusayena niranusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayoti? 407 Dve puggalā dukkhāya vedanāya te tato vicikicchānusayena ca kāmarāgānusayena ca niranusayā, no ca te tato paṭighānusayena niranusayā. Teva puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu te tato vicikicchānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena niranusayā. Teva puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne te tato vicikicchānusayena ca niranusayā kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayā. Dve puggalā sabbattha vicikicchānusayena ca niranusayā kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayā. 408 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo so tato bhavarāgānusayena niranusayoti? 409 Tayo puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayā, no ca te tato bhavarāgānusayena niranusayā. Teva puggalā apariyāpanne te tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayā bhavarāgānusayena ca niranusayā. Anāgāmī rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo, no ca so tato bhavarāgānusayena niranusayo. Sveva puggalo kāmadhātuyā tīsu vedanāsu apariyāpanne so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo bhavarāgānusayena ca niranusayo. Arahā sabbattha kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo bhavarāgānusayena ca niranusayo. 410 Yo vā pana yato bhavarāgānusayena niranusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayoti? 411 Tayo puggalā dukkhāya vedanāya te tato bhavarāgānusayena ca kāmarāgānusayena ca niranusayā, no ca te tato paṭighānusayena niranusayā. Teva puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu te tato bhavarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena niranusayā. Teva puggalā apariyāpanne te tato bhavarāgānusayena ca niranusayā kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayā. Arahā sabbattha bhavarāgānusayena niranusayo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo. 412 Yo yato kāmarāgānusayena ca 1806 --- ya7 2.2:412 paṭighānusayena ca niranusayo so tato avijjānusayena niranusayoti? 413 Tayo puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayā, no ca te tato avijjānusayena niranusayā. Teva puggalā apariyāpanne te tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayā avijjānusayena ca niranusayā. Anāgāmī kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo, no ca so tato avijjānusayena niranusayo. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. Arahā sabbattha kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. 414 Yo vā pana yato avijjānusayena niranusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayoti? Āmantā. (Dukamūlakaṁ.) 415 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayo so tato diṭṭhānusayena …pe… vicikicchānusayena niranusayoti? Āmantā. 416 Yo vā pana yato vicikicchānusayena niranusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayoti? 417 Dve puggalā dukkhāya vedanāya te tato vicikicchānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca niranusayā, no ca te tato paṭighānusayena niranusayā. Teva puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu te tato vicikicchānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca niranusayā. Teva puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato vicikicchānusayena ca kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayā, no ca te tato mānānusayena niranusayā. Teva puggalā apariyāpanne te tato vicikicchānusayena ca niranusayā kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayā. Anāgāmī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayena ca kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo, no ca so tato mānānusayena niranusayo. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato vicikicchānusayena ca niranusayo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayo. Arahā sabbattha vicikicchānusayena ca niranusayo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayo. 418 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayo so tato bhavarāgānusayena niranusayoti? Āmantā. 419 Yo vā pana yato bhavarāgānusayena niranusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayoti? 420 Tayo puggalā dukkhāya vedanāya te tato bhavarāgānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca niranusayā, no ca te tato paṭighānusayena niranusayā. Teva puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu te tato bhavarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca niranusayā. Teva puggalā apariyāpanne te tato bhavarāgānusayena ca niranusayā kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayā. Anāgāmī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayena ca kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo, no ca so tato mānānusayena niranusayo. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato bhavarāgānusayena ca niranusayo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayo. Arahā sabbattha bhavarāgānusayena ca niranusayo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayo. 421 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayo so tato avijjānusayena niranusayoti? 422 Anāgāmī dukkhāya vedanāya so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayo, no ca so tato avijjānusayena niranusayo. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. Arahā sabbattha kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. 1807 --- ya7 2.2:423 423 Yo vā pana yato avijjānusayena niranusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca niranusayoti? Āmantā. (Tikamūlakaṁ.) 424 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca niranusayo so tato vicikicchānusayena niranusayoti? Āmantā. 425 Yo vā pana yato vicikicchānusayena niranusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca niranusayoti? 426 Dve puggalā dukkhāya vedanāya te tato vicikicchānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca niranusayā, no ca te tato paṭighānusayena niranusayā. Teva puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu te tato vicikicchānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca niranusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca niranusayā. Teva puggalā rūpadhātuyā arūpadhātuyā te tato vicikicchānusayena ca kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca niranusayā, no ca te tato mānānusayena niranusayā. Teva puggalā apariyāpanne te tato vicikicchānusayena ca niranusayā kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca niranusayā. Anāgāmī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayena ca kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca niranusayo, no ca so tato mānānusayena niranusayo. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato vicikicchānusayena ca niranusayo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca niranusayo. Arahā sabbattha vicikicchānusayena ca niranusayo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca niranusayo …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 427 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayo so tato bhavarāgānusayena niranusayoti? Āmantā. 428 Yo vā pana yato bhavarāgānusayena niranusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayoti? 429 Puthujjano dukkhāya vedanāya so tato bhavarāgānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca niranusayo, no ca so tato paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayo. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayena ca paṭighānusayena ca niranusayo, no ca so tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayo. Sveva puggalo apariyāpanne so tato bhavarāgānusayena ca niranusayo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayo. Dve puggalā dukkhāya vedanāya te tato bhavarāgānusayena ca kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayā, no ca te tato paṭighānusayena niranusayā. Teva puggalā kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu te tato bhavarāgānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayā, no ca te tato kāmarāgānusayena ca mānānusayena ca niranusayā. Teva puggalā apariyāpanne te tato bhavarāgānusayena ca niranusayā kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayā. Anāgāmī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayena ca kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayo, no ca so tato mānānusayena niranusayo. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato bhavarāgānusayena ca niranusayo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayo. Arahā sabbattha bhavarāgānusayena ca niranusayo kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayo. 430 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayo so tato avijjānusayena niranusayoti? 431 Anāgāmī dukkhāya vedanāya so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca 1808 --- ya7 2.2:431 mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayo, no ca so tato avijjānusayena niranusayo. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. Arahā sabbattha kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. 432 Yo vā pana yato avijjānusayena niranusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca niranusayoti? Āmantā. (Pañcakamūlakaṁ.) 433 Yo yato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca niranusayo so tato avijjānusayena niranusayoti? 434 Anāgāmī dukkhāya vedanāya so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca niranusayo, no ca so tato avijjānusayena niranusayo. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. Arahā sabbattha kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca niranusayo avijjānusayena ca niranusayo. 435 Yo vā pana yato avijjānusayena niranusayo so tato kāmarāgānusayena ca paṭighānusayena ca mānānusayena ca diṭṭhānusayena ca vicikicchānusayena ca bhavarāgānusayena ca niranusayoti? Āmantā. (Chakkamūlakaṁ.) 436 Sānusayavāre paṭilomaṁ. Sānusayavāro. 0 7 Anusayayamaka 7.2 Mahāvāra 7.2.6. Uppajjanavāra |2.6| Yassa kāmarāgānusayo uppajjati tassa paṭighānusayo uppajjatīti? Āmantā. 2 Yassa vā pana paṭighānusayo uppajjati tassa kāmarāgānusayo uppajjatīti? Āmantā. 3 Yassa kāmarāgānusayo uppajjati tassa mānānusayo uppajjatīti? Āmantā. 4 Yassa vā pana mānānusayo uppajjati tassa kāmarāgānusayo uppajjatīti? 5 Anāgāmissa mānānusayo uppajjati, no ca tassa kāmarāgānusayo uppajjati. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ mānānusayo ca uppajjati kāmarāgānusayo ca uppajjati (vitthāretabbaṁ.) 6 Yassa kāmarāgānusayo nuppajjati tassa paṭighānusayo nuppajjatīti? Āmantā. 7 Yassa vā pana paṭighānusayo nuppajjati tassa kāmarāgānusayo nuppajjatīti? Āmantā. 8 Yassa kāmarāgānusayo nuppajjati tassa mānānusayo nuppajjatīti? 9 Anāgāmissa kāmarāgānusayo nuppajjati, no ca tassa mānānusayo nuppajjati. Arahato kāmarāgānusayo ca nuppajjati mānānusayo ca nuppajjati. 10 Yassa vā pana mānānusayo nuppajjati tassa kāmarāgānusayo nuppajjatīti? Āmantā. (Vitthāretabbaṁ.) 11 Uppajjanavāro. 0 7 Anusayayamaka 7.2 Mahāvāra 7.2.1. Anusayavāra |2.1| 7.2.1.1. Anulomapuggala Yassa kāmarāgānusayo anuseti tassa paṭighānusayo anusetīti? Āmantā. 2 Yassa vā pana paṭighānusayo anuseti tassa kāmarāgānusayo anusetīti? Āmantā. 3 Yassa kāmarāgānusayo anuseti tassa mānānusayo anusetīti? Āmantā. 4 Yassa vā pana mānānusayo anuseti tassa kāmarāgānusayo anusetīti? 5 Anāgāmissa mānānusayo anuseti, no ca tassa kāmarāgānusayo anuseti. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ mānānusayo ca anuseti kāmarāgānusayo ca anuseti. 6 Yassa kāmarāgānusayo anuseti tassa diṭṭhānusayo anusetīti? 7 Dvinnaṁ puggalānaṁ kāmarāgānusayo anuseti, no ca tesaṁ diṭṭhānusayo anuseti. Puthujjanassa kāmarāgānusayo ca anuseti diṭṭhānusayo ca anuseti. 8 Yassa vā pana diṭṭhānusayo anuseti tassa kāmarāgānusayo anusetīti? Āmantā. 9 Yassa kāmarāgānusayo anuseti tassa vicikicchānusayo anusetīti? 10 Dvinnaṁ puggalānaṁ kāmarāgānusayo anuseti, no ca tesaṁ vicikicchānusayo anuseti. Puthujjanassa kāmarāgānusayo ca anuseti vicikicchānusayo ca anuseti. 11 Yassa vā pana vicikicchānusayo anuseti tassa kāmarāgānusayo anusetīti? Āmantā. 12 Yassa kāmarāgānusayo anuseti tassa bhavarāgānusayo anusetīti? Āmantā. 13 Yassa vā pana bhavarāgānusayo anuseti tassa kāmarāgānusayo anusetīti? 14 1809 --- ya7 2.1:14 Anāgāmissa bhavarāgānusayo anuseti, no ca tassa kāmarāgānusayo anuseti. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ bhavarāgānusayo ca anuseti kāmarāgānusayo ca anuseti. 15 Yassa kāmarāgānusayo anuseti tassa avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 16 Yassa vā pana avijjānusayo anuseti tassa kāmarāgānusayo anusetīti? 17 Anāgāmissa avijjānusayo anuseti, no ca tassa kāmarāgānusayo anuseti. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ avijjānusayo ca anuseti kāmarāgānusayo ca anuseti. 18 Yassa paṭighānusayo anuseti tassa mānānusayo anusetīti? Āmantā. 19 Yassa vā pana mānānusayo anuseti tassa paṭighānusayo anusetīti? 20 Anāgāmissa mānānusayo anuseti, no ca tassa paṭighānusayo anuseti. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ mānānusayo ca anuseti paṭighānusayo ca anuseti. 21 Yassa paṭighānusayo anuseti tassa diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo anusetīti? Dvinnaṁ puggalānaṁ paṭighānusayo anuseti, no ca tesaṁ vicikicchānusayo anuseti. Puthujjanassa paṭighānusayo ca anuseti vicikicchānusayo ca anuseti. 22 Yassa vā pana vicikicchānusayo anuseti tassa paṭighānusayo anusetīti? Āmantā. 23 Yassa paṭighānusayo anuseti tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 24 Yassa vā pana avijjānusayo anuseti tassa paṭighānusayo anusetīti? 25 Anāgāmissa avijjānusayo anuseti, no ca tassa paṭighānusayo anuseti. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ avijjānusayo ca anuseti paṭighānusayo ca anuseti. 26 Yassa mānānusayo anuseti tassa diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo anusetīti? 27 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ mānānusayo anuseti, no ca tesaṁ vicikicchānusayo anuseti. Puthujjanassa mānānusayo ca anuseti vicikicchānusayo ca anuseti. 28 Yassa vā pana vicikicchānusayo anuseti tassa mānānusayo anusetīti? Āmantā. 29 Yassa mānānusayo anuseti tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 30 Yassa vā pana avijjānusayo anuseti tassa mānānusayo anusetīti? Āmantā. 31 Yassa diṭṭhānusayo anuseti tassa vicikicchānusayo anusetīti? Āmantā. 32 Yassa vā pana vicikicchānusayo anuseti tassa diṭṭhānusayo anusetīti? Āmantā. 33 Yassa diṭṭhānusayo anuseti tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 34 Yassa vā pana avijjānusayo anuseti tassa diṭṭhānusayo anusetīti? 35 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ avijjānusayo anuseti, no ca tesaṁ diṭṭhānusayo anuseti. Puthujjanassa avijjānusayo ca anuseti diṭṭhānusayo ca anuseti. 36 Yassa vicikicchānusayo anuseti tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 37 Yassa vā pana avijjānusayo anuseti tassa vicikicchānusayo anusetīti? 38 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ avijjānusayo anuseti, no ca tesaṁ vicikicchānusayo anuseti. Puthujjanassa avijjānusayo ca anuseti vicikicchānusayo ca anuseti. 39 Yassa bhavarāgānusayo anuseti tassa avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 40 Yassa vā pana avijjānusayo anuseti tassa bhavarāgānusayo anusetīti? Āmantā. (Ekamūlakaṁ.) 41 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti tassa mānānusayo anusetīti? Āmantā. 42 Yassa vā pana mānānusayo anuseti tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusentīti? 43 Anāgāmissa mānānusayo anuseti, no ca tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ mānānusayo ca anuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. 44 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti tassa diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo anusetīti? 45 Dvinnaṁ puggalānaṁ kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ vicikicchānusayo anuseti. Puthujjanassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti vicikicchānusayo ca anuseti. 46 Yassa vā pana vicikicchānusayo anuseti tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusentīti? Āmantā. 47 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 48 Yassa vā pana avijjānusayo anuseti tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusentīti? 49 Anāgāmissa avijjānusayo anuseti, no ca tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ avijjānusayo ca anuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca 1810 --- ya7 2.1:49 anusenti. (Dukamūlakaṁ.) 50 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusenti tassa diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo anusetīti? 51 Dvinnaṁ puggalānaṁ kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ vicikicchānusayo anuseti. Puthujjanassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusenti vicikicchānusayo ca anuseti. 52 Yassa vā pana vicikicchānusayo anuseti tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusentīti? Āmantā. 53 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusenti tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 54 Yassa vā pana avijjānusayo anuseti tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusentīti? 55 Anāgāmissa avijjānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ avijjānusayo ca anuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusenti. (Tikamūlakaṁ.) 56 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti tassa vicikicchānusayo anusetīti? Āmantā. 57 Yassa vā pana vicikicchānusayo anuseti tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusentīti? Āmantā. 58 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 59 Yassa vā pana avijjānusayo anuseti tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusentīti? 60 Anāgāmissa avijjānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti. Dvinnaṁ puggalānaṁ avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ diṭṭhānusayo anuseti. Puthujjanassa avijjānusayo ca anuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti. (Catukkamūlakaṁ.) 61 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 62 Yassa vā pana avijjānusayo anuseti tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusentīti? 63 Anāgāmissa avijjānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti. Dvinnaṁ puggalānaṁ avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti. Puthujjanassa avijjānusayo ca anuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti. (Pañcakamūlakaṁ.) 64 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusenti tassa avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 65 Yassa vā pana avijjānusayo anuseti tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusentīti? 66 Anāgāmissa avijjānusayo ca mānānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusenti, no ca tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti. Dvinnaṁ puggalānaṁ avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti. Puthujjanassa avijjānusayo ca anuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusenti. (Chakkamūlakaṁ.) 67 7.2.1.2. Anulomaokāsa Yattha kāmarāgānusayo anuseti tattha paṭighānusayo anusetīti? No. 68 Yattha vā pana paṭighānusayo anuseti tattha kāmarāgānusayo anusetīti? No. 69 Yattha kāmarāgānusayo anuseti tattha mānānusayo anusetīti? Āmantā. 70 Yattha vā pana mānānusayo anuseti tattha kāmarāgānusayo anusetīti? 71 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha mānānusayo anuseti, no ca tattha kāmarāgānusayo anuseti. 1811 --- ya7 2.1:71 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha mānānusayo ca anuseti kāmarāgānusayo ca anuseti. 72 Yattha kāmarāgānusayo anuseti tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo anusetīti? Āmantā. 73 Yattha vā pana vicikicchānusayo anuseti tattha kāmarāgānusayo anusetīti? 74 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo anuseti, no ca tattha kāmarāgānusayo anuseti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha vicikicchānusayo ca anuseti kāmarāgānusayo ca anuseti. 75 Yattha kāmarāgānusayo anuseti tattha bhavarāgānusayo anusetīti? No. 76 Yattha vā pana bhavarāgānusayo anuseti tattha kāmarāgānusayo anusetīti? No. 77 Yattha kāmarāgānusayo anuseti tattha avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 78 Yattha vā pana avijjānusayo anuseti tattha kāmarāgānusayo anusetīti? 79 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo anuseti, no ca tattha kāmarāgānusayo anuseti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha avijjānusayo ca anuseti kāmarāgānusayo ca anuseti. 80 Yattha paṭighānusayo anuseti tattha mānānusayo anusetīti? No. 81 Yattha vā pana mānānusayo anuseti tattha paṭighānusayo anusetīti? No. 82 Yattha paṭighānusayo anuseti tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo anusetīti? Āmantā. 83 Yattha vā pana vicikicchānusayo anuseti tattha paṭighānusayo anusetīti? 84 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo anuseti, no ca tattha paṭighānusayo anuseti. Dukkhāya vedanāya ettha vicikicchānusayo ca anuseti paṭighānusayo ca anuseti. 85 Yattha paṭighānusayo anuseti tattha bhavarāgānusayo anusetīti? No. 86 Yattha vā pana bhavarāgānusayo anuseti tattha paṭighānusayo anusetīti? No. 87 Yattha paṭighānusayo anuseti tattha avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 88 Yattha vā pana avijjānusayo anuseti tattha paṭighānusayo anusetīti? 89 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo anuseti, no ca tattha paṭighānusayo anuseti. Dukkhāya vedanāya ettha avijjānusayo ca anuseti paṭighānusayo ca anuseti. 90 Yattha mānānusayo anuseti tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo anusetīti? Āmantā. 91 Yattha vā pana vicikicchānusayo anuseti tattha mānānusayo anusetīti? 92 Dukkhāya vedanāya ettha vicikicchānusayo anuseti, no ca tattha mānānusayo anuseti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo ca anuseti mānānusayo ca anuseti. 93 Yattha mānānusayo anuseti tattha bhavarāgānusayo anusetīti? 94 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha mānānusayo anuseti, no ca tattha bhavarāgānusayo anuseti. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha mānānusayo ca anuseti bhavarāgānusayo ca anuseti. 95 Yattha vā pana bhavarāgānusayo anuseti tattha mānānusayo anusetīti? Āmantā. 96 Yattha mānānusayo anuseti tattha avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 97 Yattha vā pana avijjānusayo anuseti tattha mānānusayo anusetīti? 98 Dukkhāya vedanāya ettha avijjānusayo anuseti, no ca tattha mānānusayo anuseti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo ca anuseti mānānusayo ca anuseti. 99 Yattha diṭṭhānusayo anuseti tattha vicikicchānusayo anusetīti? Āmantā. 100 Yattha vā pana vicikicchānusayo anuseti tattha diṭṭhānusayo anusetīti? Āmantā. 101 Yattha diṭṭhānusayo anuseti tattha bhavarāgānusayo anusetīti? 102 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu ettha diṭṭhānusayo anuseti, no ca tattha bhavarāgānusayo anuseti. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha diṭṭhānusayo ca anuseti bhavarāgānusayo ca anuseti. 103 Yattha vā pana bhavarāgānusayo anuseti tattha diṭṭhānusayo anusetīti? Āmantā. 104 Yattha diṭṭhānusayo anuseti tattha avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 105 Yattha vā pana avijjānusayo anuseti tattha diṭṭhānusayo anusetīti? Āmantā. 106 Yattha vicikicchānusayo anuseti tattha bhavarāgānusayo anusetīti? 107 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu ettha vicikicchānusayo anuseti, no ca tattha bhavarāgānusayo anuseti. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo ca anuseti bhavarāgānusayo ca anuseti. 1812 --- ya7 2.1:108 108 Yattha vā pana bhavarāgānusayo anuseti tattha vicikicchānusayo anusetīti? Āmantā. 109 Yattha vicikicchānusayo anuseti tattha avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 110 Yattha vā pana avijjānusayo anuseti tattha vicikicchānusayo anusetīti? Āmantā. 111 Yattha bhavarāgānusayo anuseti tattha avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 112 Yattha vā pana avijjānusayo anuseti tattha bhavarāgānusayo anusetīti? 113 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu ettha avijjānusayo anuseti, no ca tattha bhavarāgānusayo anuseti. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo ca anuseti bhavarāgānusayo ca anuseti. (Ekamūlakaṁ.) 114 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti tattha mānānusayo anusetīti? Natthi. 115 Yattha vā pana mānānusayo anuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusentīti? 116 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha mānānusayo anuseti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha mānānusayo ca kāmarāgānusayo ca anusenti, no ca tattha paṭighānusayo anuseti. 117 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo anusetīti? Natthi. 118 Yattha vā pana vicikicchānusayo anuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusentīti? 119 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo anuseti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca anusenti, no ca tattha paṭighānusayo anuseti. Dukkhāya vedanāya ettha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo anuseti. 120 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti tattha bhavarāgānusayo anusetīti? Natthi. 121 Yattha vā pana bhavarāgānusayo anuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusentīti? No. 122 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti tattha avijjānusayo anusetīti? Natthi. 123 Yattha vā pana avijjānusayo anuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusentīti? 124 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo anuseti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca anusenti, no ca tattha paṭighānusayo anuseti. Dukkhāya vedanāya ettha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo anuseti. (Dukamūlakaṁ.) 125 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusenti tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo anusetīti? Natthi. 126 Yattha vā pana vicikicchānusayo anuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusentīti? 127 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tattha paṭighānusayo anuseti. Dukkhāya vedanāya ettha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti. 128 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusenti tattha bhavarāgānusayo anusetīti? Natthi. 129 Yattha vā pana bhavarāgānusayo anuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusentīti? 130 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha bhavarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. 131 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusenti tattha avijjānusayo anusetīti? Natthi. 132 Yattha vā pana avijjānusayo anuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusentīti? 133 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tattha paṭighānusayo anuseti. Dukkhāya vedanāya ettha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca 1813 --- ya7 2.1:133 mānānusayo ca anusenti. (Tikamūlakaṁ.) 134 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti tattha vicikicchānusayo anusetīti? Natthi. 135 Yattha vā pana vicikicchānusayo anuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusentīti? 136 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti, no ca tattha paṭighānusayo anuseti. Dukkhāya vedanāya ettha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti. 137 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti tattha bhavarāgānusayo anusetīti? Natthi. 138 Yattha vā pana bhavarāgānusayo anuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusentīti? 139 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha bhavarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. 140 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti tattha avijjānusayo anusetīti? Natthi. 141 Yattha vā pana avijjānusayo anuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusentīti? 142 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti, no ca tattha paṭighānusayo anuseti. Dukkhāya vedanāya ettha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti. (Catukkamūlakaṁ.) 143 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti tattha bhavarāgānusayo anusetīti? Natthi. 144 Yattha vā pana bhavarāgānusayo anuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusentīti? 145 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha bhavarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. 146 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti tattha avijjānusayo anusetīti? Natthi. 147 Yattha vā pana avijjānusayo anuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusentīti? 148 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti, no ca tattha paṭighānusayo anuseti. Dukkhāya vedanāya ettha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti. (Pañcakamūlakaṁ.) 149 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusenti tattha avijjānusayo anusetīti? Natthi. 150 Yattha vā pana avijjānusayo anuseti tattha kāmarāgānusayo ca …pe… bhavarāgānusayo ca anusentīti? 151 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti, no ca tattha paṭighānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusenti. Dukkhāya vedanāya ettha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca 1814 --- ya7 2.1:151 anusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusenti. (Chakkamūlakaṁ.) 152 7.2.1.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kāmarāgānusayo anuseti tassa tattha paṭighānusayo anusetīti? No. 153 Yassa vā pana yattha paṭighānusayo anuseti tassa tattha kāmarāgānusayo anusetīti? No. 154 Yassa yattha kāmarāgānusayo anuseti tassa tattha mānānusayo anusetīti? Āmantā. 155 Yassa vā pana yattha mānānusayo anuseti tassa tattha kāmarāgānusayo anusetīti? 156 Anāgāmissa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha mānānusayo anuseti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo anuseti. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha mānānusayo anuseti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo anuseti. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha mānānusayo ca anuseti kāmarāgānusayo ca anuseti. 157 Yassa yattha kāmarāgānusayo anuseti tassa tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo anusetīti? 158 Dvinnaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha kāmarāgānusayo anuseti, no ca tesaṁ tattha vicikicchānusayo anuseti. Puthujjanassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha kāmarāgānusayo ca anuseti vicikicchānusayo ca anuseti. 159 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo anuseti tassa tattha kāmarāgānusayo anusetīti? 160 Puthujjanassa dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo anuseti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo anuseti. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha vicikicchānusayo ca anuseti kāmarāgānusayo ca anuseti. 161 Yassa yattha kāmarāgānusayo anuseti tassa tattha bhavarāgānusayo anusetīti? No. 162 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo anuseti tassa tattha kāmarāgānusayo anusetīti? No. 163 Yassa yattha kāmarāgānusayo anuseti tassa tattha avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 164 Yassa vā pana yattha avijjānusayo anuseti tassa tattha kāmarāgānusayo anusetīti? 165 Anāgāmissa kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo anuseti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo anuseti. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha avijjānusayo anuseti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo anuseti. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha avijjānusayo ca anuseti kāmarāgānusayo ca anuseti. 166 Yassa yattha paṭighānusayo anuseti tassa tattha mānānusayo anusetīti? No. 167 Yassa vā pana yattha mānānusayo anuseti tassa tattha paṭighānusayo anusetīti? No. 168 Yassa yattha paṭighānusayo anuseti tassa tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo anusetīti? 169 Dvinnaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha paṭighānusayo anuseti, no ca tesaṁ tattha vicikicchānusayo anuseti. Puthujjanassa dukkhāya vedanāya tassa tattha paṭighānusayo ca anuseti vicikicchānusayo ca anuseti. 170 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo anuseti tassa tattha paṭighānusayo anusetīti? 171 Puthujjanassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo anuseti, no ca tassa tattha paṭighānusayo anuseti. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha vicikicchānusayo ca anuseti paṭighānusayo ca anuseti. 172 Yassa yattha paṭighānusayo anuseti tassa tattha bhavarāgānusayo anusetīti? No. 173 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo anuseti tassa tattha paṭighānusayo anusetīti? No. 174 Yassa yattha paṭighānusayo anuseti tassa tattha avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 175 Yassa vā pana yattha avijjānusayo anuseti tassa tattha paṭighānusayo anusetīti? 176 Anāgāmissa kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo anuseti, no ca tassa tattha paṭighānusayo anuseti. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha avijjānusayo anuseti, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo anuseti. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha avijjānusayo ca anuseti paṭighānusayo ca anuseti. 177 Yassa yattha mānānusayo anuseti tassa tattha 1815 --- ya7 2.1:177 diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo anusetīti? 178 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha mānānusayo anuseti, no ca tesaṁ tattha vicikicchānusayo anuseti. Puthujjanassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha mānānusayo ca anuseti vicikicchānusayo ca anuseti. 179 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo anuseti tassa tattha mānānusayo anusetīti? 180 Puthujjanassa dukkhāya vedanāya tassa tattha vicikicchānusayo anuseti, no ca tassa tattha mānānusayo anuseti. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo ca anuseti mānānusayo ca anuseti. 181 Yassa yattha mānānusayo anuseti tassa tattha bhavarāgānusayo anusetīti? 182 Catunnaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha mānānusayo anuseti, no ca tesaṁ tattha bhavarāgānusayo anuseti. Tesaññeva puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha mānānusayo ca anuseti bhavarāgānusayo ca anuseti. 183 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo anuseti tassa tattha mānānusayo anusetīti? Āmantā. 184 Yassa yattha mānānusayo anuseti tassa tattha avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 185 Yassa vā pana yattha avijjānusayo anuseti tassa tattha mānānusayo anusetīti? 186 Catunnaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha avijjānusayo anuseti, no ca tesaṁ tattha mānānusayo anuseti. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha avijjānusayo ca anuseti mānānusayo ca anuseti. 187 Yassa yattha diṭṭhānusayo anuseti tassa tattha vicikicchānusayo anusetīti? Āmantā. 188 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo anuseti tassa tattha diṭṭhānusayo anusetīti? Āmantā. 189 Yassa yattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo anuseti tassa tattha bhavarāgānusayo anusetīti? 190 Puthujjanassa kāmadhātuyā tīsu vedanāsu tassa tattha vicikicchānusayo anuseti, no ca tassa tattha bhavarāgānusayo anuseti. Tasseva puggalassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo ca anuseti bhavarāgānusayo ca anuseti. 191 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo anuseti tassa tattha vicikicchānusayo anusetīti? 192 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha bhavarāgānusayo anuseti, no ca tesaṁ tattha vicikicchānusayo anuseti. Puthujjanassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha bhavarāgānusayo ca anuseti vicikicchānusayo ca anuseti. 193 Yassa yattha vicikicchānusayo anuseti tassa tattha avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 194 Yassa vā pana yattha avijjānusayo anuseti tassa tattha vicikicchānusayo anusetīti? 195 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha avijjānusayo anuseti, no ca tesaṁ tattha vicikicchānusayo anuseti. Puthujjanassa kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo ca anuseti vicikicchānusayo ca anuseti. 196 Yassa yattha bhavarāgānusayo anuseti tassa tattha avijjānusayo anusetīti? Āmantā. 197 Yassa vā pana yattha avijjānusayo anuseti tassa tattha bhavarāgānusayo anusetīti? 198 Catunnaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā tīsu vedanāsu tesaṁ tattha avijjānusayo anuseti, no ca tesaṁ tattha bhavarāgānusayo anuseti. Tesaññeva puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha avijjānusayo ca anuseti bhavarāgānusayo ca anuseti. (Ekamūlakaṁ.) 199 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti tassa tattha mānānusayo anusetīti? Natthi. 200 Yassa vā pana yattha mānānusayo anuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusentīti? 201 Anāgāmissa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha mānānusayo anuseti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha mānānusayo anuseti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha mānānusayo ca kāmarāgānusayo ca anusenti, no ca 1816 --- ya7 2.1:201 tesaṁ tattha paṭighānusayo anuseti. 202 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti tassa tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo anusetīti? Natthi. 203 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo anuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusentīti? 204 Puthujjanassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo anuseti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha paṭighānusayo anuseti. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo anuseti. 205 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti tassa tattha bhavarāgānusayo anusetīti? Natthi. 206 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo anuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusentīti? No. 207 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti tassa tattha avijjānusayo anusetīti? Natthi. 208 Yassa vā pana yattha avijjānusayo anuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusentīti? 209 Anāgāmissa kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo anuseti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha avijjānusayo anuseti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo anuseti. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo anuseti. (Dukamūlakaṁ.) 210 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusenti tassa tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo anusetīti? Natthi. 211 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo anuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusentīti? 212 Puthujjanassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha paṭighānusayo anuseti. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti. 213 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusenti tassa tattha bhavarāgānusayo anusetīti? Natthi. 214 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo anuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusentīti? 215 Catunnaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha bhavarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. 216 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusenti tassa tattha avijjānusayo anusetīti? Natthi. 217 Yassa vā pana yattha avijjānusayo anuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusentīti? 218 Anāgāmissa dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo anuseti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca anusenti. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo anuseti. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha avijjānusayo ca 1817 --- ya7 2.1:218 paṭighānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti. (Tikamūlakaṁ.) 219 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti tassa tattha vicikicchānusayo anusetīti? Natthi. 220 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo anuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusentīti? 221 Puthujjanassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha paṭighānusayo anuseti. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti. 222 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti tassa tattha bhavarāgānusayo anusetīti? Natthi. 223 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo anuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusentīti? 224 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha bhavarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti. Puthujjanassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha bhavarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. 225 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti tassa tattha avijjānusayo anusetīti? Natthi. 226 Yassa vā pana yattha avijjānusayo anuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusentīti? 227 Anāgāmissa dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo anuseti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti. Dvinnaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti. Puthujjanassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha paṭighānusayo anuseti. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti. (Catukkamūlakaṁ.) 228 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti tassa tattha bhavarāgānusayo anusetīti? Natthi. 229 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo anuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusentīti? 230 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha bhavarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti. Puthujjanassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha bhavarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca 1818 --- ya7 2.1:230 anusenti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. 231 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti tassa tattha avijjānusayo anusetīti? Natthi. 232 Yassa vā pana yattha avijjānusayo anuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusentīti? 233 Anāgāmissa dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo anuseti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti. Dvinnaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti. Puthujjanassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha paṭighānusayo anuseti. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti. (Pañcakamūlakaṁ.) 234 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusenti tassa tattha avijjānusayo anusetīti? Natthi. 235 Yassa vā pana yattha avijjānusayo anuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusentīti? 236 Anāgāmissa dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo anuseti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusenti. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusenti. Tasseva puggalassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti. Dvinnaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusenti. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusenti. Puthujjanassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca anusenti. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā 1819 --- ya7 2.1:236 dvīsu vedanāsu tassa tattha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha paṭighānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusanti. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca anusenti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca bhavarāgānusayo ca anusenti. (Chakkamūlakaṁ.) 237 Anusayavāre anulomaṁ. 238 7.2.1.4. Paṭilomapuggala Yassa kāmarāgānusayo nānuseti tassa paṭighānusayo nānusetīti? Āmantā. 239 Yassa vā pana paṭighānusayo nānuseti tassa kāmarāgānusayo nānusetīti? Āmantā. 240 Yassa kāmarāgānusayo nānuseti tassa mānānusayo nānusetīti? 241 Anāgāmissa kāmarāgānusayo nānuseti, no ca tassa mānānusayo nānuseti. Arahato kāmarāgānusayo ca nānuseti mānānusayo ca nānuseti. 242 Yassa vā pana mānānusayo nānuseti tassa kāmarāgānusayo nānusetīti? Āmantā. 243 Yassa kāmarāgānusayo nānuseti tassa diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo nānusetīti? Āmantā. 244 Yassa vā pana vicikicchānusayo nānuseti tassa kāmarāgānusayo nānusetīti? 245 Dvinnaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo nānuseti, no ca tesaṁ kāmarāgānusayo nānuseti. Dvinnaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca nānuseti. 246 Yassa kāmarāgānusayo nānuseti tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo nānusetīti? 247 Anāgāmissa kāmarāgānusayo nānuseti, no ca tassa avijjānusayo nānuseti. Arahato kāmarāgānusayo ca nānuseti avijjānusayo ca nānuseti. 248 Yassa vā pana avijjānusayo nānuseti tassa kāmarāgānusayo nānusetīti? Āmantā. 249 Yassa paṭighānusayo nānuseti tassa mānānusayo nānusetīti? 250 Anāgāmissa paṭighānusayo nānuseti, no ca tassa mānānusayo nānuseti. Arahato paṭighānusayo ca nānuseti mānānusayo ca nānuseti. 251 Yassa vā pana mānānusayo nānuseti tassa paṭighānusayo nānusetīti? Āmantā. 252 Yassa paṭighānusayo nānuseti tassa diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo nānusetīti? Āmantā. 253 Yassa vā pana vicikicchānusayo nānuseti tassa paṭighānusayo nānusetīti? 254 Dvinnaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo nānuseti, no ca tesaṁ paṭighānusayo nānuseti. Dvinnaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo ca nānuseti paṭighānusayo ca nānuseti. 255 Yassa paṭighānusayo nānuseti tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo nānusetīti? 256 Anāgāmissa paṭighānusayo nānuseti, no ca tassa avijjānusayo nānuseti. Arahato paṭighānusayo ca nānuseti avijjānusayo ca nānuseti. 257 Yassa vā pana avijjānusayo nānuseti tassa paṭighānusayo nānusetīti? Āmantā. 258 Yassa mānānusayo nānuseti tassa diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo nānusetīti? Āmantā. 259 Yassa vā pana vicikicchānusayo nānuseti tassa mānānusayo nānusetīti? 260 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo nānuseti, no ca tesaṁ mānānusayo nānuseti. Arahato vicikicchānusayo ca nānuseti mānānusayo ca nānuseti. 261 Yassa mānānusayo nānuseti tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo nānusetīti? Āmantā. 262 Yassa vā pana avijjānusayo nānuseti tassa mānānusayo nānusetīti? Āmantā. 263 Yassa diṭṭhānusayo nānuseti tassa vicikicchānusayo nānusetīti? Āmantā. 264 Yassa vā pana vicikicchānusayo nānuseti tassa diṭṭhānusayo nānusetīti? Āmantā. 265 Yassa diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo nānuseti tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo nānusetīti? 266 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo nānuseti, no ca tesaṁ avijjānusayo nānuseti. Arahato vicikicchānusayo ca nānuseti avijjānusayo ca nānuseti. 267 Yassa vā pana avijjānusayo nānuseti tassa vicikicchānusayo nānusetīti? Āmantā. 268 Yassa bhavarāgānusayo nānuseti tassa avijjānusayo nānusetīti? Āmantā. 269 Yassa vā pana avijjānusayo nānuseti tassa bhavarāgānusayo nānusetīti? Āmantā. (Ekamūlakaṁ.) 270 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti tassa mānānusayo nānusetīti? 271 Anāgāmissa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tassa mānānusayo nānuseti. Arahato kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti mānānusayo ca nānuseti. 272 Yassa vā pana 1820 --- ya7 2.1:272 mānānusayo nānuseti tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusentīti? Āmantā. 273 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti tassa diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo nānusetīti? Āmantā. 274 Yassa vā pana vicikicchānusayo nānuseti tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusentīti? 275 Dvinnaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo nānuseti, no ca tesaṁ kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti. Dvinnaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti. 276 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo nānusetīti? 277 Anāgāmissa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tassa avijjānusayo nānuseti. Arahato kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti avijjānusayo ca nānuseti. 278 Yassa vā pana avijjānusayo nānuseti tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusentīti? Āmantā. (Dukamūlakaṁ.) 279 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusenti tassa diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo nānusetīti? Āmantā. 280 Yassa vā pana vicikicchānusayo nānuseti tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusentīti? 281 Dvinnaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo nānuseti, no ca tesaṁ kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusenti. Anāgāmissa vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tassa mānānusayo nānuseti. Arahato vicikicchānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusenti. 282 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusenti tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo nānusetīti? Āmantā. 283 Yassa vā pana avijjānusayo nānuseti tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusentīti? Āmantā. (Tikamūlakaṁ.) 284 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca nānusenti tassa vicikicchānusayo nānusetīti? Āmantā. 285 Yassa vā pana vicikicchānusayo nānuseti tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca nānusentīti? 286 Dvinnaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo ca diṭṭhānusayo ca nānusenti, no ca tesaṁ kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusenti. Anāgāmissa vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca nānusenti, no ca tassa mānānusayo nānuseti. Arahato vicikicchānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca nānusenti …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 287 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca nānusenti tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo nānusetīti? Āmantā. 288 Yassa vā pana avijjānusayo nānuseti tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca nānusentīti? Āmantā. (Pañcakamūlakaṁ.) 289 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca nānusenti tassa avijjānusayo nānusetīti? Āmantā. 290 Yassa vā pana avijjānusayo nānuseti tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca nānusentīti? Āmantā. (Chakkamūlakaṁ.) 291 7.2.1.5. Paṭilomaokāsa Yattha kāmarāgānusayo nānuseti tattha paṭighānusayo nānusetīti? 292 Dukkhāya vedanāya ettha kāmarāgānusayo nānuseti, no ca tattha paṭighānusayo nānuseti. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne ettha kāmarāgānusayo ca nānuseti paṭighānusayo ca nānuseti. 293 Yattha vā pana paṭighānusayo nānuseti tattha kāmarāgānusayo nānusetīti? 294 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha paṭighānusayo nānuseti, no ca tattha kāmarāgānusayo nānuseti. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne ettha paṭighānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca nānuseti. 295 Yattha kāmarāgānusayo nānuseti tattha mānānusayo nānusetīti? 296 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha kāmarāgānusayo nānuseti, no ca tattha mānānusayo nānuseti. Dukkhāya vedanāya 1821 --- ya7 2.1:296 apariyāpanne ettha kāmarāgānusayo ca nānuseti mānānusayo ca nānuseti. 297 Yattha vā pana mānānusayo nānuseti tattha kāmarāgānusayo nānusetīti? Āmantā. 298 Yattha kāmarāgānusayo nānuseti tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo nānusetīti? 299 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha kāmarāgānusayo nānuseti, no ca tattha vicikicchānusayo nānuseti. Apariyāpanne ettha kāmarāgānusayo ca nānuseti vicikicchānusayo ca nānuseti. 300 Yattha vā pana vicikicchānusayo nānuseti tattha kāmarāgānusayo nānusetīti? Āmantā. 301 Yattha kāmarāgānusayo nānuseti tattha bhavarāgānusayo nānusetīti? 302 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha kāmarāgānusayo nānuseti, no ca tattha bhavarāgānusayo nānuseti. Dukkhāya vedanāya apariyāpanne ettha kāmarāgānusayo ca nānuseti bhavarāgānusayo ca nānuseti. 303 Yattha vā pana bhavarāgānusayo nānuseti tattha kāmarāgānusayo nānusetīti? 304 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha bhavarāgānusayo nānuseti, no ca tattha kāmarāgānusayo nānuseti. Dukkhāya vedanāya apariyāpanne ettha bhavarāgānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca nānuseti. 305 Yattha kāmarāgānusayo nānuseti tattha avijjānusayo nānusetīti? 306 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha kāmarāgānusayo nānuseti, no ca tattha avijjānusayo nānuseti. Apariyāpanne ettha kāmarāgānusayo ca nānuseti avijjānusayo ca nānuseti. 307 Yattha vā pana avijjānusayo nānuseti tattha kāmarāgānusayo nānusetīti? Āmantā. 308 Yattha paṭighānusayo nānuseti tattha mānānusayo nānusetīti? 309 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha paṭighānusayo nānuseti, no ca tattha mānānusayo nānuseti. Apariyāpanne ettha paṭighānusayo ca nānuseti mānānusayo ca nānuseti. 310 Yattha vā pana mānānusayo nānuseti tattha paṭighānusayo nānusetīti? 311 Dukkhāya vedanāya ettha mānānusayo nānuseti, no ca tattha paṭighānusayo nānuseti. Apariyāpanne ettha mānānusayo ca nānuseti paṭighānusayo ca nānuseti. 312 Yattha paṭighānusayo nānuseti tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo nānusetīti? 313 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha paṭighānusayo nānuseti, no ca tattha vicikicchānusayo nānuseti. Apariyāpanne ettha paṭighānusayo ca nānuseti vicikicchānusayo ca nānuseti. 314 Yattha vā pana vicikicchānusayo nānuseti tattha paṭighānusayo nānusetīti? Āmantā. 315 Yattha paṭighānusayo nānuseti tattha bhavarāgānusayo nānusetīti? 316 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha paṭighānusayo nānuseti, no ca tattha bhavarāgānusayo nānuseti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu apariyāpanne ettha paṭighānusayo ca nānuseti bhavarāgānusayo ca nānuseti. 317 Yattha vā pana bhavarāgānusayo nānuseti tattha paṭighānusayo nānusetīti? 318 Dukkhāya vedanāya ettha bhavarāgānusayo nānuseti, no ca tattha paṭighānusayo nānuseti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu apariyāpanne ettha bhavarāgānusayo ca nānuseti paṭighānusayo ca nānuseti. 319 Yattha paṭighānusayo nānuseti tattha avijjānusayo nānusetīti? 320 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha paṭighānusayo nānuseti, no ca tattha avijjānusayo nānuseti. Apariyāpanne ettha paṭighānusayo ca nānuseti avijjānusayo ca nānuseti. 321 Yattha vā pana avijjānusayo nānuseti tattha paṭighānusayo nānusetīti? Āmantā. 322 Yattha mānānusayo nānuseti tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo nānusetīti? 323 Dukkhāya vedanāya ettha mānānusayo nānuseti, no ca tattha vicikicchānusayo nānuseti. Apariyāpanne ettha mānānusayo ca nānuseti vicikicchānusayo ca nānuseti. 324 Yattha vā pana vicikicchānusayo nānuseti tattha mānānusayo nānusetīti? Āmantā. 325 Yattha mānānusayo nānuseti tattha bhavarāgānusayo nānusetīti? Āmantā. 326 Yattha vā pana bhavarāgānusayo nānuseti tattha mānānusayo nānusetīti? 327 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha bhavarāgānusayo nānuseti, no ca tattha mānānusayo nānuseti. Dukkhāya vedanāya apariyāpanne ettha bhavarāgānusayo ca nānuseti mānānusayo ca nānuseti. 328 Yattha mānānusayo nānuseti tattha avijjānusayo nānusetīti? 329 Dukkhāya 1822 --- ya7 2.1:329 vedanāya ettha mānānusayo nānuseti, no ca tattha avijjānusayo nānuseti. Apariyāpanne ettha mānānusayo ca nānuseti avijjānusayo ca nānuseti. 330 Yattha vā pana avijjānusayo nānuseti tattha mānānusayo nānusetīti? Āmantā. 331 Yattha diṭṭhānusayo nānuseti tattha vicikicchānusayo nānusetīti? Āmantā. 332 Yattha vā pana vicikicchānusayo nānuseti tattha diṭṭhānusayo nānusetīti? Āmantā. 333 Yattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo nānuseti tattha bhavarāgānusayo nānusetīti? Āmantā. 334 Yattha vā pana bhavarāgānusayo nānuseti tattha vicikicchānusayo nānusetīti? 335 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu ettha bhavarāgānusayo nānuseti, no ca tattha vicikicchānusayo nānuseti. Apariyāpanne ettha bhavarāgānusayo ca nānuseti vicikicchānusayo ca nānuseti. 336 Yattha vicikicchānusayo nānuseti tattha avijjānusayo nānusetīti? Āmantā. 337 Yattha vā pana avijjānusayo nānuseti tattha vicikicchānusayo nānusetīti? Āmantā. 338 Yattha bhavarāgānusayo nānuseti tattha avijjānusayo nānusetīti? 339 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu ettha bhavarāgānusayo nānuseti, no ca tattha avijjānusayo nānuseti. Apariyāpanne ettha bhavarāgānusayo ca nānuseti avijjānusayo ca nānuseti. 340 Yattha vā pana avijjānusayo nānuseti tattha bhavarāgānusayo nānusetīti? Āmantā. (Ekamūlakaṁ.) 341 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti tattha mānānusayo nānusetīti? 342 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tattha mānānusayo nānuseti. Apariyāpanne ettha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti mānānusayo ca nānuseti. 343 Yattha vā pana mānānusayo nānuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusentīti? 344 Dukkhāya vedanāya ettha mānānusayo ca kāmarāgānusayo ca nānusenti, no ca tattha paṭighānusayo nānuseti. Apariyāpanne ettha mānānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti. 345 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo nānusetīti? 346 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tattha vicikicchānusayo nānuseti. Apariyāpanne ettha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti vicikicchānusayo ca nānuseti. 347 Yattha vā pana vicikicchānusayo nānuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusentīti? Āmantā. 348 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti tattha bhavarāgānusayo nānusetīti? 349 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tattha bhavarāgānusayo nānuseti. Apariyāpanne ettha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti bhavarāgānusayo ca nānuseti. 350 Yattha vā pana bhavarāgānusayo nānuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusentīti? 351 Dukkhāya vedanāya ettha bhavarāgānusayo ca kāmarāgānusayo ca nānusenti, no ca tattha paṭighānusayo nānuseti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha bhavarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo nānuseti. Apariyāpanne ettha bhavarāgānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti. 352 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti tattha avijjānusayo nānusetīti? 353 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tattha avijjānusayo nānuseti. Apariyāpanne ettha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti avijjānusayo ca nānuseti. 354 Yattha vā pana avijjānusayo nānuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusentīti? Āmantā. (Dukamūlakaṁ.) 355 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusenti tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo nānusetīti? Āmantā. 356 Yattha vā pana vicikicchānusayo nānuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusentīti? Āmantā. 357 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusenti tattha bhavarāgānusayo nānusetīti? Āmantā. 358 Yattha vā pana bhavarāgānusayo nānuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusentīti? 1823 --- ya7 2.1:358 359 Dukkhāya vedanāya ettha bhavarāgānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca nānusenti, no ca tattha paṭighānusayo nānuseti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha bhavarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca nānusenti. Apariyāpanne ettha bhavarāgānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusenti. 360 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusenti tattha avijjānusayo nānusetīti? Āmantā. 361 Yattha vā pana avijjānusayo nānuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusentīti? Āmantā. (Tikamūlakaṁ.) 362 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca nānusenti tattha vicikicchānusayo nānusetīti? Āmantā. 363 Yattha vā pana vicikicchānusayo nānuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca nānusentīti? Āmantā …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 364 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca nānusenti tattha bhavarāgānusayo nānusetīti? Āmantā. 365 Yattha vā pana bhavarāgānusayo nānuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca nānusentīti? 366 Dukkhāya vedanāya ettha bhavarāgānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca nānusenti, no ca tattha paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca nānusenti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha bhavarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca nānusenti. Apariyāpanne ettha bhavarāgānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca nānusenti. 367 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca nānusenti tattha avijjānusayo nānusetīti? Āmantā. 368 Yattha vā pana …pe… ? Āmantā. (Pañcakamūlakaṁ.) 369 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca nānusenti tattha avijjānusayo nānusetīti? Āmantā. 370 Yattha vā pana avijjānusayo nānuseti tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca nānusentīti? Āmantā. (Chakkamūlakaṁ.) 371 7.2.1.6. Paṭilomapuggalokāsa Yassa yattha kāmarāgānusayo nānuseti tassa tattha paṭighānusayo nānusetīti? 372 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha kāmarāgānusayo nānuseti, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca nānuseti paṭighānusayo ca nānuseti. Dvinnaṁ puggalānaṁ sabbattha kāmarāgānusayo ca nānuseti paṭighānusayo ca nānuseti. 373 Yassa vā pana yattha paṭighānusayo nānuseti tassa tattha kāmarāgānusayo nānusetīti? 374 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha paṭighānusayo nānuseti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne tesaṁ tattha paṭighānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca nānuseti. Dvinnaṁ puggalānaṁ sabbattha paṭighānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca nānuseti. 375 Yassa yattha kāmarāgānusayo nānuseti tassa tattha mānānusayo nānusetīti? 376 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha kāmarāgānusayo nānuseti, no ca tesaṁ tattha mānānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya apariyāpanne tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca nānuseti mānānusayo ca nānuseti. Anāgāmissa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha kāmarāgānusayo nānuseti, no ca tassa tattha mānānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya apariyāpanne tassa tattha kāmarāgānusayo ca nānuseti mānānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha kāmarāgānusayo ca nānuseti mānānusayo ca nānuseti. 377 Yassa vā pana yattha mānānusayo nānuseti tassa tattha kāmarāgānusayo 1824 --- ya7 2.1:377 nānusetīti? Āmantā. 378 Yassa yattha kāmarāgānusayo nānuseti tassa tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo nānusetīti? 379 Puthujjanassa dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha kāmarāgānusayo nānuseti, no ca tassa tattha vicikicchānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa apariyāpanne tassa tattha kāmarāgānusayo ca nānuseti vicikicchānusayo ca nānuseti. Dvinnaṁ puggalānaṁ sabbattha kāmarāgānusayo ca nānuseti vicikicchānusayo ca nānuseti. 380 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo nānuseti tassa tattha kāmarāgānusayo nānusetīti? 381 Dvinnaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha vicikicchānusayo nānuseti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca nānuseti. Dvinnaṁ puggalānaṁ sabbattha vicikicchānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca nānuseti. 382 Yassa yattha kāmarāgānusayo nānuseti tassa tattha bhavarāgānusayo nānusetīti? 383 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha kāmarāgānusayo nānuseti, no ca tesaṁ tattha bhavarāgānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya apariyāpanne tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca nānuseti bhavarāgānusayo ca nānuseti. Anāgāmissa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha kāmarāgānusayo nānuseti, no ca tassa tattha bhavarāgānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā tīsu vedanāsu apariyāpanne tassa tattha kāmarāgānusayo ca nānuseti bhavarāgānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha kāmarāgānusayo ca nānuseti bhavarāgānusayo ca nānuseti. 384 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo nānuseti tassa tattha kāmarāgānusayo nānusetīti? 385 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha bhavarāgānusayo nānuseti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya apariyāpanne tesaṁ tattha bhavarāgānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha bhavarāgānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca nānuseti. 386 Yassa yattha kāmarāgānusayo nānuseti tassa tattha avijjānusayo nānusetīti? 387 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha kāmarāgānusayo nānuseti, no ca tesaṁ tattha avijjānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ apariyāpanne tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca nānuseti avijjānusayo ca nānuseti. Anāgāmissa kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha kāmarāgānusayo nānuseti, no ca tassa tattha avijjānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa apariyāpanne tassa tattha kāmarāgānusayo ca nānuseti avijjānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha kāmarāgānusayo ca nānuseti avijjānusayo ca nānuseti. 388 Yassa vā pana yattha avijjānusayo nānuseti tassa tattha kāmarāgānusayo nānusetīti? Āmantā. 389 Yassa yattha paṭighānusayo nānuseti tassa tattha mānānusayo nānusetīti? 390 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha paṭighānusayo nānuseti, no ca tesaṁ tattha mānānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ apariyāpanne tesaṁ tattha paṭighānusayo ca nānuseti mānānusayo ca nānuseti. Anāgāmissa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha paṭighānusayo nānuseti, no ca tassa tattha mānānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya apariyāpanne tassa tattha paṭighānusayo ca nānuseti mānānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha paṭighānusayo ca nānuseti mānānusayo ca nānuseti. 391 Yassa vā pana yattha mānānusayo nānuseti tassa tattha paṭighānusayo nānusetīti? 392 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha mānānusayo nānuseti, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ apariyāpanne tesaṁ tattha mānānusayo ca nānuseti paṭighānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha mānānusayo ca nānuseti paṭighānusayo ca nānuseti. 393 Yassa yattha paṭighānusayo nānuseti tassa tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo nānusetīti? 394 Puthujjanassa 1825 --- ya7 2.1:394 kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha paṭighānusayo nānuseti, no ca tassa tattha vicikicchānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa apariyāpanne tassa tattha paṭighānusayo ca nānuseti vicikicchānusayo ca nānuseti. Dvinnaṁ puggalānaṁ sabbattha paṭighānusayo ca nānuseti vicikicchānusayo ca nānuseti. 395 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo nānuseti tassa tattha paṭighānusayo nānusetīti? 396 Dvinnaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha vicikicchānusayo nānuseti, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca nānuseti paṭighānusayo ca nānuseti. Dvinnaṁ puggalānaṁ sabbattha vicikicchānusayo ca nānuseti paṭighānusayo ca nānuseti. 397 Yassa yattha paṭighānusayo nānuseti tassa tattha bhavarāgānusayo nānusetīti? 398 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha paṭighānusayo nānuseti, no ca tesaṁ tattha bhavarāgānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu apariyāpanne tesaṁ tattha paṭighānusayo ca nānuseti bhavarāgānusayo ca nānuseti. Anāgāmissa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha paṭighānusayo nānuseti, no ca tassa tattha bhavarāgānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā tīsu vedanāsu apariyāpanne tassa tattha paṭighānusayo ca nānuseti bhavarāgānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha paṭighānusayo ca nānuseti bhavarāgānusayo ca nānuseti. 399 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo nānuseti tassa tattha paṭighānusayo nānusetīti? 400 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha bhavarāgānusayo nānuseti, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu apariyāpanne tesaṁ tattha bhavarāgānusayo ca nānuseti paṭighānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha bhavarāgānusayo ca nānuseti paṭighānusayo ca nānuseti. 401 Yassa yattha paṭighānusayo nānuseti tassa tattha avijjānusayo nānusetīti? 402 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha paṭighānusayo nānuseti, no ca tesaṁ tattha avijjānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ apariyāpanne tesaṁ tattha paṭighānusayo ca nānuseti avijjānusayo ca nānuseti. Anāgāmissa kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha paṭighānusayo nānuseti, no ca tassa tattha avijjānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa apariyāpanne tassa tattha paṭighānusayo ca nānuseti avijjānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha paṭighānusayo ca nānuseti avijjānusayo ca nānuseti. 403 Yassa vā pana yattha avijjānusayo nānuseti tassa tattha paṭighānusayo nānusetīti? Āmantā. 404 Yassa yattha mānānusayo nānuseti tassa tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo nānusetīti? 405 Puthujjanassa dukkhāya vedanāya tassa tattha mānānusayo nānuseti, no ca tassa tattha vicikicchānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa apariyāpanne tassa tattha mānānusayo ca nānuseti vicikicchānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha mānānusayo ca nānuseti vicikicchānusayo ca nānuseti. 406 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo nānuseti tassa tattha mānānusayo nānusetīti? 407 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha vicikicchānusayo nānuseti, no ca tesaṁ tattha mānānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya apariyāpanne tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca nānuseti mānānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha vicikicchānusayo ca nānuseti mānānusayo ca nānuseti. 408 Yassa yattha mānānusayo nānuseti tassa tattha bhavarāgānusayo nānusetīti? Āmantā. 409 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo nānuseti tassa tattha mānānusayo nānusetīti? 410 Catunnaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha bhavarāgānusayo nānuseti, no ca tesaṁ tattha mānānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya apariyāpanne tesaṁ tattha bhavarāgānusayo ca nānuseti mānānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha 1826 --- ya7 2.1:410 bhavarāgānusayo ca nānuseti mānānusayo ca nānuseti. 411 Yassa yattha mānānusayo nānuseti tassa tattha avijjānusayo nānusetīti? 412 Catunnaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha mānānusayo nānuseti, no ca tesaṁ tattha avijjānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ apariyāpanne tesaṁ tattha mānānusayo ca nānuseti avijjānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha mānānusayo ca nānuseti avijjānusayo ca nānuseti. 413 Yassa vā pana yattha avijjānusayo nānuseti tassa tattha mānānusayo nānusetīti? Āmantā. 414 Yassa yattha diṭṭhānusayo nānuseti tassa tattha vicikicchānusayo nānusetīti? Āmantā. 415 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo nānuseti tassa tattha diṭṭhānusayo nānusetīti? Āmantā. 416 Yassa yattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo nānuseti tassa tattha bhavarāgānusayo nānusetīti? 417 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha vicikicchānusayo nānuseti, no ca tesaṁ tattha bhavarāgānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā tīsu vedanāsu apariyāpanne tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca nānuseti bhavarāgānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha vicikicchānusayo ca nānuseti bhavarāgānusayo ca nānuseti. 418 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo nānuseti tassa tattha vicikicchānusayo nānusetīti? 419 Puthujjanassa kāmadhātuyā tīsu vedanāsu tassa tattha bhavarāgānusayo nānuseti, no ca tassa tattha vicikicchānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa apariyāpanne tassa tattha bhavarāgānusayo ca nānuseti vicikicchānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha bhavarāgānusayo ca nānuseti vicikicchānusayo ca nānuseti. 420 Yassa yattha vicikicchānusayo nānuseti tassa tattha avijjānusayo nānusetīti? 421 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha vicikicchānusayo nānuseti, no ca tesaṁ tattha avijjānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ apariyāpanne tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca nānuseti avijjānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha vicikicchānusayo ca nānuseti avijjānusayo ca nānuseti. 422 Yassa vā pana yattha avijjānusayo nānuseti tassa tattha vicikicchānusayo nānusetīti? Āmantā. 423 Yassa yattha bhavarāgānusayo nānuseti tassa tattha avijjānusayo nānusetīti? 424 Catunnaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā tīsu vedanāsu tesaṁ tattha bhavarāgānusayo nānuseti, no ca tesaṁ tattha avijjānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ apariyāpanne tesaṁ tattha bhavarāgānusayo ca nānuseti avijjānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha bhavarāgānusayo ca nānuseti avijjānusayo ca nānuseti. 425 Yassa vā pana yattha avijjānusayo nānuseti tassa tattha bhavarāgānusayo nānusetīti? Āmantā. (Ekamūlakaṁ.) 426 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti tassa tattha mānānusayo nānusetīti? 427 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tesaṁ tattha mānānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ apariyāpanne tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti mānānusayo ca nānuseti. Anāgāmissa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tassa tattha mānānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya apariyāpanne tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti mānānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti mānānusayo ca nānuseti. 428 Yassa vā pana yattha mānānusayo nānuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusentīti? 429 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha mānānusayo ca kāmarāgānusayo ca nānusenti, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ apariyāpanne tesaṁ tattha mānānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti. Arahato sabbattha mānānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti. 430 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti tassa tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo nānusetīti? 431 Puthujjanassa rūpadhātuyā 1827 --- ya7 2.1:431 arūpadhātuyā tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tassa tattha vicikicchānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa apariyāpanne tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti vicikicchānusayo ca nānuseti. Dvinnaṁ puggalānaṁ sabbattha …pe…. 432 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo nānuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusentīti? 433 Dvinnaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca nānusenti, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti. Dvinnaṁ puggalānaṁ sabbattha …pe…. 434 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti tassa tattha bhavarāgānusayo nānusetīti? 435 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tesaṁ tattha bhavarāgānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ apariyāpanne tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti bhavarāgānusayo ca nānuseti. Anāgāmissa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tassa tattha bhavarāgānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā tīsu vedanāsu apariyāpanne tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti bhavarāgānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha …pe…. 436 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo nānuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusentīti? 437 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha bhavarāgānusayo ca kāmarāgānusayo ca nānusenti, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha bhavarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ apariyāpanne tesaṁ tattha bhavarāgānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti. Arahato sabbattha …pe…. 438 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti tassa tattha avijjānusayo nānusetīti? 439 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tesaṁ tattha avijjānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ apariyāpanne tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti avijjānusayo ca nānuseti. Anāgāmissa kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tassa tattha avijjānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa apariyāpanne tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti avijjānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha …pe…. 440 Yassa vā pana yattha avijjānusayo nānuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusentīti? Āmantā. (Dukamūlakaṁ.) 441 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusenti tassa tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo nānusetīti? Āmantā. 442 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo nānuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusentīti? 443 Dvinnaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca nānusenti, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca nānusenti. Tesaññeva puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tesaṁ tattha mānānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ apariyāpanne tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusenti. Anāgāmissa 1828 --- ya7 2.1:443 kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tassa tattha mānānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya apariyāpanne tassa tattha vicikicchānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusenti. Arahato sabbattha …pe…. 444 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusenti tassa tattha bhavarāgānusayo nānusetīti? Āmantā. 445 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo nānuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusentīti? 446 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha bhavarāgānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca nānusenti, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha bhavarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca nānusenti. Tesaññeva puggalānaṁ apariyāpanne tesaṁ tattha bhavarāgānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusenti. Anāgāmissa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha bhavarāgānusayo ca kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tassa tattha mānānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya apariyāpanne tassa tattha bhavarāgānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusenti. Arahato sabbattha …pe…. 447 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusenti tassa tattha avijjānusayo nānusetīti? 448 Anāgāmissa dukkhāya vedanāya tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusenti, no ca tassa tattha avijjānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa apariyāpanne tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusenti avijjānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha …pe…. 449 Yassa vā pana yattha avijjānusayo nānuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca nānusentīti? Āmantā. (Tikamūlakaṁ.) 450 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca nānusenti tassa tattha vicikicchānusayo nānusetīti? Āmantā. 451 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo nānuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca nānusentīti? 452 Dvinnaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca nānusenti, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca nānusenti. Tesaññeva puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca nānusenti, no ca tesaṁ tattha mānānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ apariyāpanne tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca nānusenti. Anāgāmissa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca nānusenti, no ca tassa tattha mānānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya apariyāpanne tassa tattha vicikicchānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca nānusenti. Arahato sabbattha vicikicchānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca nānusenti …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 453 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca nānusenti tassa tattha bhavarāgānusayo nānusetīti? Āmantā. 454 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo nānuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca nānusentīti? 455 Puthujjanassa dukkhāya vedanāya tassa tattha bhavarāgānusayo 1829 --- ya7 2.1:455 ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca nānusenti, no ca tassa tattha paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca nānusenti. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha bhavarāgānusayo ca paṭighānusayo ca nānusenti, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca nānusenti. Tasseva puggalassa apariyāpanne tassa tattha bhavarāgānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca nānusenti. Dvinnaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha bhavarāgānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca nānusenti, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo nānuseti. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha bhavarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca nānusenti, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca nānusenti. Tesaññeva puggalānaṁ apariyāpanne tesaṁ tattha bhavarāgānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca nānusenti. Anāgāmissa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha bhavarāgānusayo ca kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca nānusenti, no ca tassa tattha mānānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya apariyāpanne tassa tattha bhavarāgānusayo ca nānuseti kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca nānusenti. Arahato sabbattha …pe…. (Pañcakamūlakaṁ.) 456 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca nānusenti tassa tattha avijjānusayo nānusetīti? 457 Anāgāmissa dukkhāya vedanāya tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca nānusenti, no ca tassa tattha avijjānusayo nānuseti. Tasseva puggalassa apariyāpanne tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca nānusenti avijjānusayo ca nānuseti. Arahato sabbattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca nānusenti avijjānusayo ca nānuseti. 458 Yassa vā pana yattha avijjānusayo nānuseti tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca nānusentīti? Āmantā. (Chakkamūlakaṁ.) 459 Anusayavāre paṭilomaṁ. Anusayavāro. 0 7 Anusayayamaka 7.2 Mahāvāra 7.2.5. Pahīnavāra |2.5| 7.2.5.1. Anulomapuggala Yassa kāmarāgānusayo pahīno tassa paṭighānusayo pahīnoti? Āmantā. 2 Yassa vā pana paṭighānusayo pahīno tassa kāmarāgānusayo pahīnoti? Āmantā. 3 Yassa kāmarāgānusayo pahīno tassa mānānusayo pahīnoti? 4 Anāgāmissa kāmarāgānusayo pahīno, no ca tassa mānānusayo pahīno. Arahato kāmarāgānusayo ca pahīno mānānusayo ca pahīno. 5 Yassa vā pana mānānusayo pahīno tassa kāmarāgānusayo pahīnoti? Āmantā. 6 Yassa kāmarāgānusayo pahīno tassa diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 7 Yassa vā pana vicikicchānusayo pahīno tassa kāmarāgānusayo pahīnoti? 8 Dvinnaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo pahīno, no ca tesaṁ kāmarāgānusayo pahīno. Dvinnaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo ca pahīno kāmarāgānusayo ca pahīno. 9 Yassa kāmarāgānusayo pahīno tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo pahīnoti? 10 Anāgāmissa kāmarāgānusayo pahīno, no ca tassa avijjānusayo pahīno. Arahato kāmarāgānusayo ca pahīno avijjānusayo ca pahīno. 11 Yassa vā pana avijjānusayo pahīno tassa kāmarāgānusayo pahīnoti? Āmantā. 12 Yassa paṭighānusayo pahīno tassa mānānusayo pahīnoti? 13 Anāgāmissa paṭighānusayo pahīno, no ca tassa mānānusayo pahīno. Arahato paṭighānusayo ca pahīno mānānusayo ca pahīno. 14 Yassa vā pana mānānusayo pahīno tassa paṭighānusayo pahīnoti? Āmantā. 15 Yassa paṭighānusayo pahīno tassa diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 16 Yassa vā pana 1830 --- ya7 2.5:16 vicikicchānusayo pahīno tassa paṭighānusayo pahīnoti? 17 Dvinnaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo pahīno, no ca tesaṁ paṭighānusayo pahīno. Dvinnaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo ca pahīno paṭighānusayo ca pahīno. 18 Yassa paṭighānusayo pahīno tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo pahīnoti? 19 Anāgāmissa paṭighānusayo pahīno, no ca tassa avijjānusayo pahīno. Arahato paṭighānusayo ca pahīno avijjānusayo ca pahīno. 20 Yassa vā pana avijjānusayo pahīno tassa paṭighānusayo pahīnoti? Āmantā. 21 Yassa mānānusayo pahīno tassa diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 22 Yassa vā pana vicikicchānusayo pahīno tassa mānānusayo pahīnoti? 23 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo pahīno, no ca tesaṁ mānānusayo pahīno. Arahato vicikicchānusayo ca pahīno mānānusayo ca pahīno. 24 Yassa mānānusayo pahīno tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo pahīnoti? Āmantā. 25 Yassa vā pana avijjānusayo pahīno tassa mānānusayo pahīnoti? Āmantā. 26 Yassa diṭṭhānusayo pahīno tassa vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 27 Yassa vā pana vicikicchānusayo pahīno tassa diṭṭhānusayo pahīnoti? Āmantā …pe…. 28 Yassa vicikicchānusayo pahīno tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo pahīnoti? 29 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo pahīno, no ca tesaṁ avijjānusayo pahīno. Arahato vicikicchānusayo ca pahīno avijjānusayo ca pahīno. 30 Yassa vā pana avijjānusayo pahīno tassa vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 31 Yassa bhavarāgānusayo pahīno tassa avijjānusayo pahīnoti? Āmantā. 32 Yassa vā pana avijjānusayo pahīno tassa bhavarāgānusayo pahīnoti? Āmantā. (Ekamūlakaṁ.) 33 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā tassa mānānusayo pahīnoti? 34 Anāgāmissa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā, no ca tassa mānānusayo pahīno. Arahato kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā mānānusayo ca pahīno. 35 Yassa vā pana mānānusayo pahīno tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnāti? Āmantā. 36 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā tassa diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 37 Yassa vā pana vicikicchānusayo pahīno tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnāti? 38 Dvinnaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo pahīno, no ca tesaṁ kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā. Dvinnaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo ca pahīno kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā. 39 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo pahīnoti? 40 Anāgāmissa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā, no ca tassa avijjānusayo pahīno. Arahato kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā avijjānusayo ca pahīno. 41 Yassa vā pana avijjānusayo pahīno tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnāti? Āmantā. (Dukamūlakaṁ.) 42 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca pahīnā tassa diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 43 Yassa vā pana vicikicchānusayo pahīno tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca pahīnāti? 44 Dvinnaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo pahīno, no ca tesaṁ kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca pahīnā. Anāgāmissa vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā, no ca tassa mānānusayo pahīno. Arahato vicikicchānusayo ca pahīno kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca pahīnā. 45 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca pahīnā tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo pahīnoti? Āmantā. 46 Yassa vā pana avijjānusayo pahīno tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca pahīnāti? Āmantā. (Tikamūlakaṁ.) 47 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnā tassa vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 48 Yassa vā pana vicikicchānusayo pahīno tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnāti? 49 Dvinnaṁ puggalānaṁ vicikicchānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnā, no ca tesaṁ kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca pahīnā. Anāgāmissa 1831 --- ya7 2.5:49 vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnā, no ca tassa mānānusayo pahīno. Arahato vicikicchānusayo ca pahīno kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnā …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 50 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnā tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo pahīnoti? Āmantā. 51 Yassa vā pana avijjānusayo pahīno tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnāti? Āmantā. (Pañcakamūlakaṁ.) 52 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca pahīnā tassa avijjānusayo pahīnoti? Āmantā. 53 Yassa vā pana avijjānusayo pahīno tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca pahīnāti? Āmantā. (Chakkamūlakaṁ.) 54 7.2.5.2. Anulomaokāsa Yattha kāmarāgānusayo pahīno tattha paṭighānusayo pahīnoti? 55 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 56 Yattha vā pana paṭighānusayo pahīno tattha kāmarāgānusayo pahīnoti? 57 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 58 Yattha kāmarāgānusayo pahīno tattha mānānusayo pahīnoti? Āmantā. 59 Yattha vā pana mānānusayo pahīno tattha kāmarāgānusayo pahīnoti? 60 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha mānānusayo pahīno; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha mānānusayo ca pahīno kāmarāgānusayo ca pahīno. 61 Yattha kāmarāgānusayo pahīno tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 62 Yattha vā pana vicikicchānusayo pahīno tattha kāmarāgānusayo pahīnoti? 63 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo pahīno; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha vicikicchānusayo ca pahīno kāmarāgānusayo ca pahīno. 64 Yattha kāmarāgānusayo pahīno tattha bhavarāgānusayo pahīnoti? 65 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 66 Yattha vā pana bhavarāgānusayo pahīno tattha kāmarāgānusayo pahīnoti? 67 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 68 Yattha kāmarāgānusayo pahīno tattha avijjānusayo pahīnoti? Āmantā. 69 Yattha vā pana avijjānusayo pahīno tattha kāmarāgānusayo pahīnoti? 70 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo pahīno; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha avijjānusayo ca pahīno kāmarāgānusayo ca pahīno. 71 Yattha paṭighānusayo pahīno tattha mānānusayo pahīnoti? 72 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 73 Yattha vā pana mānānusayo pahīno tattha paṭighānusayo pahīnoti? 74 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 75 Yattha paṭighānusayo pahīno tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 76 Yattha vā pana vicikicchānusayo pahīno tattha paṭighānusayo pahīnoti? 77 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo pahīno; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Dukkhāya vedanāya ettha vicikicchānusayo ca pahīno paṭighānusayo ca pahīno. 78 Yattha paṭighānusayo pahīno tattha bhavarāgānusayo pahīnoti? 79 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 80 Yattha vā pana bhavarāgānusayo pahīno tattha paṭighānusayo pahīnoti? 81 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 82 Yattha paṭighānusayo pahīno tattha avijjānusayo pahīnoti? Āmantā. 83 Yattha vā pana avijjānusayo pahīno tattha paṭighānusayo pahīnoti? 84 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo pahīno; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Dukkhāya vedanāya ettha avijjānusayo ca pahīno paṭighānusayo ca pahīno. 85 Yattha mānānusayo pahīno tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 86 Yattha vā pana vicikicchānusayo pahīno tattha mānānusayo pahīnoti? 87 1832 --- ya7 2.5:87 Dukkhāya vedanāya ettha vicikicchānusayo pahīno; mānānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo ca pahīno mānānusayo ca pahīno. 88 Yattha mānānusayo pahīno tattha bhavarāgānusayo pahīnoti? 89 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha mānānusayo pahīno; bhavarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha mānānusayo ca pahīno bhavarāgānusayo ca pahīno. 90 Yattha vā pana bhavarāgānusayo pahīno tattha mānānusayo pahīnoti? Āmantā. 91 Yattha mānānusayo pahīno tattha avijjānusayo pahīnoti? Āmantā. 92 Yattha vā pana avijjānusayo pahīno tattha mānānusayo pahīnoti? 93 Dukkhāya vedanāya ettha avijjānusayo pahīno; mānānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo ca pahīno mānānusayo ca pahīno. 94 Yattha diṭṭhānusayo pahīno tattha vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 95 Yattha vā pana vicikicchānusayo pahīno tattha diṭṭhānusayo pahīnoti? Āmantā …pe…. 96 Yattha vicikicchānusayo pahīno tattha bhavarāgānusayo pahīnoti? 97 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu ettha vicikicchānusayo pahīno; bhavarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo ca pahīno bhavarāgānusayo ca pahīno. 98 Yattha vā pana bhavarāgānusayo pahīno tattha vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 99 Yattha vicikicchānusayo pahīno tattha avijjānusayo pahīnoti? Āmantā. 100 Yattha vā pana avijjānusayo pahīno tattha vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 101 Yattha bhavarāgānusayo pahīno tattha avijjānusayo pahīnoti? Āmantā. 102 Yattha vā pana avijjānusayo pahīno tattha bhavarāgānusayo pahīnoti? 103 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu ettha avijjānusayo pahīno; bhavarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo ca pahīno bhavarāgānusayo ca pahīno. (Ekamūlakaṁ.) 104 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā tattha mānānusayo pahīnoti? Natthi. 105 Yattha vā pana mānānusayo pahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnāti? 106 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha mānānusayo pahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha mānānusayo ca kāmarāgānusayo ca pahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 107 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo pahīnoti? Natthi. 108 Yattha vā pana vicikicchānusayo pahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnāti? 109 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo pahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca pahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Dukkhāya vedanāya ettha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 110 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā tattha bhavarāgānusayo pahīnoti? Natthi. 111 Yattha vā pana bhavarāgānusayo pahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnāti? 112 Na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. 113 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā tattha avijjānusayo pahīnoti? Natthi. 114 Yattha vā pana avijjānusayo pahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnāti? 115 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo pahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca pahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Dukkhāya vedanāya ettha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. (Dukamūlakaṁ.) 116 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca 1833 --- ya7 2.5:116 pahīnā tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo pahīnoti? Natthi. 117 Yattha vā pana vicikicchānusayo pahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca pahīnāti? 118 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo ca mānānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca pahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Dukkhāya vedanāya ettha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. 119 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca pahīnā tattha bhavarāgānusayo pahīnoti? Natthi. 120 Yattha vā pana bhavarāgānusayo pahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca pahīnāti? 121 Mānānusayo pahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. 122 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca pahīnā tattha avijjānusayo pahīnoti? Natthi. 123 Yattha vā pana avijjānusayo pahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca pahīnāti? 124 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo ca mānānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca pahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Dukkhāya vedanāya ettha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. (Tikamūlakaṁ.) 125 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnā tattha vicikicchānusayo pahīnoti? Natthi. 126 Yattha vā pana vicikicchānusayo pahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnāti? 127 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Dukkhāya vedanāya ettha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 128 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnā tattha bhavarāgānusayo pahīnoti? Natthi. 129 Yattha vā pana bhavarāgānusayo pahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnāti? 130 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha bhavarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. 131 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnā tattha avijjānusayo pahīnoti? Natthi. 132 Yattha vā pana avijjānusayo pahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnāti? 133 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Dukkhāya vedanāya ettha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. (Pañcakamūlakaṁ.) 134 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca pahīnā 1834 --- ya7 2.5:134 tattha avijjānusayo pahīnoti? Natthi. 135 Yattha vā pana avijjānusayo pahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca pahīnāti? 136 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnā; paṭighānusayo ca bhavarāgānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Dukkhāya vedanāya ettha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca bhavarāgānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. (Chakkamūlakaṁ.) 137 7.2.5.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kāmarāgānusayo pahīno tassa tattha paṭighānusayo pahīnoti? 138 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 139 Yassa vā pana yattha paṭighānusayo pahīno tassa tattha kāmarāgānusayo pahīnoti? 140 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 141 Yassa yattha kāmarāgānusayo pahīno tassa tattha mānānusayo pahīnoti? 142 Anāgāmissa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha kāmarāgānusayo pahīno, no ca tassa tattha mānānusayo pahīno. Arahato kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha kāmarāgānusayo ca pahīno mānānusayo ca pahīno. 143 Yassa vā pana yattha mānānusayo pahīno tassa tattha kāmarāgānusayo pahīnoti? 144 Arahato rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha mānānusayo pahīno; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha mānānusayo ca pahīno kāmarāgānusayo ca pahīno. 145 Yassa yattha kāmarāgānusayo pahīno tassa tattha diṭṭhānusayo pahīnoti? Āmantā. 146 Yassa vā pana yattha diṭṭhānusayo pahīno tassa tattha kāmarāgānusayo pahīnoti? 147 Dvinnaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha diṭṭhānusayo pahīno; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha diṭṭhānusayo pahīno, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo pahīno. Dvinnaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha diṭṭhānusayo pahīno; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha diṭṭhānusayo ca pahīno kāmarāgānusayo ca pahīno. 148 Yassa yattha kāmarāgānusayo pahīno tassa tattha vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 149 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo pahīno tassa tattha kāmarāgānusayo pahīnoti? 150 Dvinnaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha vicikicchānusayo pahīno; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha vicikicchānusayo pahīno, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo pahīno. Dvinnaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha vicikicchānusayo pahīno; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca pahīno kāmarāgānusayo ca pahīno. 151 Yassa yattha kāmarāgānusayo pahīno tassa tattha bhavarāgānusayo pahīnoti? 152 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 153 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo pahīno tassa tattha kāmarāgānusayo pahīnoti? 154 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 155 Yassa yattha kāmarāgānusayo pahīno tassa tattha avijjānusayo pahīnoti? 156 Anāgāmissa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha kāmarāgānusayo pahīno, no ca tassa tattha avijjānusayo pahīno. Arahato kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha kāmarāgānusayo ca pahīno avijjānusayo ca pahīno. 157 Yassa vā pana yattha avijjānusayo pahīno tassa tattha kāmarāgānusayo pahīnoti? 158 Arahato dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā 1835 --- ya7 2.5:158 arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo pahīno; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha avijjānusayo ca pahīno kāmarāgānusayo ca pahīno. 159 Yassa yattha paṭighānusayo pahīno tassa tattha mānānusayo pahīnoti? 160 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 161 Yassa vā pana yattha mānānusayo pahīno tassa tattha paṭighānusayo pahīnoti? 162 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 163 Yassa yattha paṭighānusayo pahīno tassa tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 164 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo pahīno tassa tattha paṭighānusayo pahīnoti? 165 Dvinnaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha vicikicchānusayo pahīno; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha vicikicchānusayo pahīno, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo pahīno. Dvinnaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha vicikicchānusayo pahīno; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca pahīno paṭighānusayo ca pahīno. 166 Yassa yattha paṭighānusayo pahīno tassa tattha bhavarāgānusayo pahīnoti? 167 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 168 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo pahīno tassa tattha paṭighānusayo pahīnoti? 169 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 170 Yassa yattha paṭighānusayo pahīno tassa tattha avijjānusayo pahīnoti? 171 Anāgāmissa dukkhāya vedanāya tassa tattha paṭighānusayo pahīno, no ca tassa tattha avijjānusayo pahīno. Arahato dukkhāya vedanāya tassa tattha paṭighānusayo ca pahīno avijjānusayo ca pahīno. 172 Yassa vā pana yattha avijjānusayo pahīno tassa tattha paṭighānusayo pahīnoti? 173 Arahato kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo pahīno; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo ca pahīno paṭighānusayo ca pahīno. 174 Yassa yattha mānānusayo pahīno tassa tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 175 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo pahīno tassa tattha mānānusayo pahīnoti? 176 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha vicikicchānusayo pahīno; mānānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha vicikicchānusayo pahīno, no ca tesaṁ tattha mānānusayo pahīno. Arahato dukkhāya vedanāya tassa tattha vicikicchānusayo pahīno; mānānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo ca pahīno mānānusayo ca pahīno. 177 Yassa yattha mānānusayo pahīno tassa tattha bhavarāgānusayo pahīnoti? 178 Arahato kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha mānānusayo pahīno; bhavarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha mānānusayo ca pahīno bhavarāgānusayo ca pahīno. 179 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo pahīno tassa tattha mānānusayo pahīnoti? Āmantā. 180 Yassa yattha mānānusayo pahīno tassa tattha avijjānusayo pahīnoti? Āmantā. 181 Yassa vā pana yattha avijjānusayo pahīno tassa tattha mānānusayo pahīnoti? 182 Arahato dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo pahīno; mānānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo ca pahīno mānānusayo ca pahīno. 183 Yassa yattha diṭṭhānusayo pahīno tassa tattha vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 184 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo pahīno tassa tattha diṭṭhānusayo pahīnoti? Āmantā …pe…. 185 Yassa yattha vicikicchānusayo pahīno tassa tattha bhavarāgānusayo 1836 --- ya7 2.5:185 pahīnoti? 186 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā tīsu vedanāsu tesaṁ tattha vicikicchānusayo pahīno; bhavarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha vicikicchānusayo pahīno, no ca tesaṁ tattha bhavarāgānusayo pahīno. Arahato kāmadhātuyā tīsu vedanāsu tassa tattha vicikicchānusayo pahīno; bhavarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo ca pahīno bhavarāgānusayo ca pahīno. 187 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo pahīno tassa tattha vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 188 Yassa yattha vicikicchānusayo pahīno tassa tattha avijjānusayo pahīnoti? 189 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha vicikicchānusayo pahīno, no ca tesaṁ tattha avijjānusayo pahīno. Arahato kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo ca pahīno avijjānusayo ca pahīno. 190 Yassa vā pana yattha avijjānusayo pahīno tassa tattha vicikicchānusayo pahīnoti? Āmantā. 191 Yassa yattha bhavarāgānusayo pahīno tassa tattha avijjānusayo pahīnoti? Āmantā. 192 Yassa vā pana yattha avijjānusayo pahīno tassa tattha bhavarāgānusayo pahīnoti? 193 Arahato kāmadhātuyā tīsu vedanāsu tassa tattha avijjānusayo pahīno; bhavarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo ca pahīno bhavarāgānusayo ca pahīno. (Ekamūlakaṁ.) 194 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā tassa tattha mānānusayo pahīnoti? Natthi. 195 Yassa vā pana yattha mānānusayo pahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnāti? 196 Arahato rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha mānānusayo pahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha mānānusayo ca kāmarāgānusayo ca pahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 197 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā tassa tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo pahīnoti? Natthi. 198 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo pahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnāti? 199 Dvinnaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha vicikicchānusayo pahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha vicikicchānusayo pahīno, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo pahīno; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha vicikicchānusayo pahīno, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo pahīno; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Dvinnaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha vicikicchānusayo pahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca pahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 200 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā tassa tattha bhavarāgānusayo pahīnoti? Natthi. 201 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo pahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnāti? 202 Na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. 203 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā tassa tattha avijjānusayo pahīnoti? Natthi. 204 Yassa vā pana yattha avijjānusayo pahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnāti? 205 Arahato rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo pahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti 1837 --- ya7 2.5:205 vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca pahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. (Dukamūlakaṁ.) 206 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca pahīnā tassa tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo pahīnoti? Natthi. 207 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo pahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca pahīnāti? 208 Dvinnaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha vicikicchānusayo pahīno, no ca tesaṁ tattha mānānusayo pahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha vicikicchānusayo pahīno, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca pahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha vicikicchānusayo pahīno, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo pahīno; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Anāgāmissa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo pahīno, no ca tassa tattha mānānusayo pahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca pahīnā, no ca tassa tattha mānānusayo pahīno; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Arahato rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo ca mānānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca pahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. 209 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca pahīnā tassa tattha bhavarāgānusayo pahīnoti? Natthi. 210 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo pahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca pahīnāti? 211 Mānānusayo pahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. 212 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca pahīnā tassa tattha avijjānusayo pahīnoti? Natthi. 213 Yassa vā pana yattha avijjānusayo pahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca pahīnāti? 214 Arahato rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca pahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. (Tikamūlakaṁ.) 215 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnā tassa tattha vicikicchānusayo pahīnoti? Natthi. 216 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo pahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnāti? 217 Dvinnaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnā, no ca tesaṁ tattha mānānusayo pahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tesaññeva 1838 --- ya7 2.5:217 puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnā, no ca tesaṁ tattha kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca pahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha vicikicchānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnā, no ca tesaṁ tattha paṭighānusayo pahīno; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Anāgāmissa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnā, no ca tassa tattha mānānusayo pahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnā, no ca tassa tattha mānānusayo pahīno; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Arahato rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 218 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnā tassa tattha bhavarāgānusayo pahīnoti? Natthi. 219 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo pahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnāti? 220 Arahato rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha bhavarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. 221 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnā tassa tattha avijjānusayo pahīnoti? Natthi. 222 Yassa vā pana yattha avijjānusayo pahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnāti? 223 Arahato rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. (Pañcakamūlakaṁ.) 224 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca pahīnā tassa tattha avijjānusayo pahīnoti? Natthi. 225 Yassa vā pana yattha avijjānusayo pahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca pahīnāti? 226 Arahato rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnā; paṭighānusayo ca bhavarāgānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. 1839 --- ya7 2.5:226 Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca pahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca bhavarāgānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. (Chakkamūlakaṁ.) 227 Pahīnavāre anulomaṁ. 228 7.2.5.4. Paṭilomapuggala Yassa kāmarāgānusayo appahīno tassa paṭighānusayo appahīnoti? Āmantā. 229 Yassa vā pana paṭighānusayo appahīno tassa kāmarāgānusayo appahīnoti? Āmantā. 230 Yassa kāmarāgānusayo appahīno tassa mānānusayo appahīnoti? Āmantā. 231 Yassa vā pana mānānusayo appahīno tassa kāmarāgānusayo appahīnoti? 232 Anāgāmissa mānānusayo appahīno, no ca tassa kāmarāgānusayo appahīno. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ mānānusayo ca appahīno kāmarāgānusayo ca appahīno. 233 Yassa kāmarāgānusayo appahīno tassa diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo appahīnoti? 234 Dvinnaṁ puggalānaṁ kāmarāgānusayo appahīno, no ca tesaṁ vicikicchānusayo appahīno. Puthujjanassa kāmarāgānusayo ca appahīno vicikicchānusayo ca appahīno. 235 Yassa vā pana vicikicchānusayo appahīno tassa kāmarāgānusayo appahīnoti? Āmantā. 236 Yassa kāmarāgānusayo appahīno tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo appahīnoti? Āmantā. 237 Yassa vā pana avijjānusayo appahīno tassa kāmarāgānusayo appahīnoti? 238 Anāgāmissa avijjānusayo appahīno, no ca tassa kāmarāgānusayo appahīno. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ avijjānusayo ca appahīno kāmarāgānusayo ca appahīno. 239 Yassa paṭighānusayo appahīno tassa mānānusayo appahīnoti? Āmantā. 240 Yassa vā pana mānānusayo appahīno tassa paṭighānusayo appahīnoti? 241 Anāgāmissa mānānusayo appahīno, no ca tassa paṭighānusayo appahīno. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ mānānusayo ca appahīno paṭighānusayo ca appahīno. 242 Yassa paṭighānusayo appahīno tassa diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo appahīnoti? 243 Dvinnaṁ puggalānaṁ paṭighānusayo appahīno, no ca tesaṁ vicikicchānusayo appahīno. Puthujjanassa paṭighānusayo ca appahīno vicikicchānusayo ca appahīno. 244 Yassa vā pana vicikicchānusayo appahīno tassa paṭighānusayo appahīnoti? Āmantā. 245 Yassa paṭighānusayo appahīno tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo appahīnoti? Āmantā. 246 Yassa vā pana avijjānusayo appahīno tassa paṭighānusayo appahīnoti? 247 Anāgāmissa avijjānusayo appahīno, no ca tassa paṭighānusayo appahīno. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ avijjānusayo ca appahīno paṭighānusayo ca appahīno. 248 Yassa mānānusayo appahīno tassa diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo appahīnoti? 249 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ mānānusayo appahīno, no ca tesaṁ vicikicchānusayo appahīno. Puthujjanassa mānānusayo ca appahīno vicikicchānusayo ca appahīno. 250 Yassa vā pana vicikicchānusayo appahīno tassa mānānusayo appahīnoti? Āmantā. 251 Yassa mānānusayo appahīno tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo appahīnoti? Āmantā. 252 Yassa vā pana avijjānusayo appahīno tassa mānānusayo appahīnoti? Āmantā. 253 Yassa diṭṭhānusayo appahīno tassa vicikicchānusayo appahīnoti? Āmantā. 254 Yassa vā pana vicikicchānusayo appahīno tassa diṭṭhānusayo appahīnoti? Āmantā …pe…. 255 Yassa vicikicchānusayo appahīno tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo appahīnoti? Āmantā. 256 Yassa vā pana avijjānusayo appahīno tassa vicikicchānusayo appahīnoti? 257 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ avijjānusayo appahīno, no ca tesaṁ vicikicchānusayo appahīno. Puthujjanassa avijjānusayo ca appahīno vicikicchānusayo ca appahīno. 258 Yassa bhavarāgānusayo appahīno tassa avijjānusayo appahīnoti? Āmantā. 259 Yassa vā pana avijjānusayo appahīno tassa bhavarāgānusayo appahīnoti? Āmantā. (Ekamūlakaṁ.) 260 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā tassa mānānusayo appahīnoti? Āmantā. 261 Yassa vā pana mānānusayo appahīno tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnāti? 262 Anāgāmissa mānānusayo appahīno, no ca tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ mānānusayo ca appahīno kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā. 263 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā tassa diṭṭhānusayo …pe… 1840 --- ya7 2.5:263 vicikicchānusayo appahīnoti? 264 Dvinnaṁ puggalānaṁ kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā, no ca tesaṁ vicikicchānusayo appahīno. Puthujjanassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā vicikicchānusayo ca appahīno. 265 Yassa vā pana vicikicchānusayo appahīno tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnāti? Āmantā. 266 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo appahīnoti? Āmantā. 267 Yassa vā pana avijjānusayo appahīno tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnāti? 268 Anāgāmissa avijjānusayo appahīno, no ca tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ avijjānusayo ca appahīno kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā. (Dukamūlakaṁ.) 269 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnā tassa diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo appahīnoti? 270 Dvinnaṁ puggalānaṁ kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnā, no ca tesaṁ vicikicchānusayo appahīno. Puthujjanassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnā vicikicchānusayo ca appahīno. 271 Yassa vā pana vicikicchānusayo appahīno tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnāti? Āmantā. 272 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnā tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo appahīnoti? Āmantā. 273 Yassa vā pana avijjānusayo appahīno tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnāti? 274 Anāgāmissa avijjānusayo ca mānānusayo ca appahīnā, no ca tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ avijjānusayo ca appahīno kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnā. (Tikamūlakaṁ.) 275 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca appahīnā tassa vicikicchānusayo appahīnoti? Āmantā. 276 Yassa vā pana vicikicchānusayo appahīno tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca appahīnāti? Āmantā …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 277 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā tassa bhavarāgānusayo …pe… avijjānusayo appahīnoti? Āmantā. 278 Yassa vā pana avijjānusayo appahīno tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnāti? 279 Anāgāmissa avijjānusayo ca mānānusayo ca appahīnā, no ca tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā. Dvinnaṁ puggalānaṁ avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnā, no ca tesaṁ diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā. Puthujjanassa avijjānusayo ca appahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā. (Pañcakamūlakaṁ.) 280 Yassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca appahīnā tassa avijjānusayo appahīnoti? Āmantā. 281 Yassa vā pana avijjānusayo appahīno tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca appahīnāti? 282 Anāgāmissa avijjānusayo ca mānānusayo ca bhavarāgānusayo ca appahīnā, no ca tassa kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā. Dvinnaṁ puggalānaṁ avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca bhavarāgānusayo ca appahīnā, no ca tesaṁ diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā. Puthujjanassa avijjānusayo ca appahīno, kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca appahīnā. (Chakkamūlakaṁ.) 283 7.2.5.5. Paṭilomaokāsa Yattha kāmarāgānusayo appahīno tattha paṭighānusayo appahīnoti? 284 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 285 Yattha vā pana paṭighānusayo appahīno tattha kāmarāgānusayo appahīnoti? 286 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 287 Yattha 1841 --- ya7 2.5:287 kāmarāgānusayo appahīno tattha mānānusayo appahīnoti? Āmantā. 288 Yattha vā pana mānānusayo appahīno tattha kāmarāgānusayo appahīnoti? 289 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha mānānusayo appahīno; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha mānānusayo ca appahīno kāmarāgānusayo ca appahīno. 290 Yattha kāmarāgānusayo appahīno tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo appahīnoti? Āmantā. 291 Yattha vā pana vicikicchānusayo appahīno tattha kāmarāgānusayo appahīnoti? 292 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo appahīno; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha vicikicchānusayo ca appahīno kāmarāgānusayo ca appahīno. 293 Yattha kāmarāgānusayo appahīno tattha bhavarāgānusayo appahīnoti? 294 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 295 Yattha vā pana bhavarāgānusayo appahīno tattha kāmarāgānusayo appahīnoti? 296 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 297 Yattha kāmarāgānusayo appahīno tattha avijjānusayo appahīnoti? Āmantā. 298 Yattha vā pana avijjānusayo appahīno tattha kāmarāgānusayo appahīnoti? 299 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo appahīno; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha avijjānusayo ca appahīno kāmarāgānusayo ca appahīno. 300 Yattha paṭighānusayo appahīno tattha mānānusayo appahīnoti? 301 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 302 Yattha vā pana mānānusayo appahīno tattha paṭighānusayo appahīnoti? 303 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 304 Yattha paṭighānusayo appahīno tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo appahīnoti? Āmantā. 305 Yattha vā pana vicikicchānusayo appahīno tattha paṭighānusayo appahīnoti? 306 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo appahīno; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Dukkhāya vedanāya ettha vicikicchānusayo ca appahīno paṭighānusayo ca appahīno. 307 Yattha paṭighānusayo appahīno tattha bhavarāgānusayo appahīnoti? 308 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 309 Yattha vā pana bhavarāgānusayo appahīno tattha paṭighānusayo appahīnoti? 310 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 311 Yattha paṭighānusayo appahīno tattha avijjānusayo appahīnoti? Āmantā. 312 Yattha vā pana avijjānusayo appahīno tattha paṭighānusayo appahīnoti? 313 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo appahīno; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Dukkhāya vedanāya ettha avijjānusayo ca appahīno paṭighānusayo ca appahīno. 314 Yattha mānānusayo appahīno tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo appahīnoti? Āmantā. 315 Yattha vā pana vicikicchānusayo appahīno tattha mānānusayo appahīnoti? 316 Dukkhāya vedanāya ettha vicikicchānusayo appahīno; mānānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo ca appahīno mānānusayo ca appahīno. 317 Yattha mānānusayo appahīno tattha bhavarāgānusayo appahīnoti? 318 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha mānānusayo appahīno; bhavarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha mānānusayo ca appahīno bhavarāgānusayo ca appahīno. 319 Yattha vā pana bhavarāgānusayo appahīno tattha mānānusayo appahīnoti? Āmantā. 320 Yattha mānānusayo appahīno tattha avijjānusayo appahīnoti? Āmantā. 321 Yattha vā pana avijjānusayo appahīno tattha mānānusayo appahīnoti? 322 Dukkhāya vedanāya ettha avijjānusayo appahīno; mānānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo ca appahīno mānānusayo ca appahīno. 323 Yattha diṭṭhānusayo appahīno tattha vicikicchānusayo appahīnoti? Āmantā. 324 Yattha vā pana vicikicchānusayo appahīno tattha 1842 --- ya7 2.5:324 diṭṭhānusayo appahīnoti? Āmantā …pe…. 325 Yattha vicikicchānusayo appahīno tattha bhavarāgānusayo appahīnoti? 326 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu ettha vicikicchānusayo appahīno; bhavarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo ca appahīno bhavarāgānusayo ca appahīno. 327 Yattha vā pana bhavarāgānusayo appahīno tattha vicikicchānusayo appahīnoti? Āmantā. 328 Yattha vicikicchānusayo appahīno tattha avijjānusayo appahīnoti? Āmantā. 329 Yattha vā pana avijjānusayo appahīno tattha vicikicchānusayo appahīnoti? Āmantā. 330 Yattha bhavarāgānusayo appahīno tattha avijjānusayo appahīnoti? Āmantā. 331 Yattha vā pana avijjānusayo appahīno tattha bhavarāgānusayo appahīnoti? 332 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu ettha avijjānusayo appahīno; bhavarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo ca appahīno bhavarāgānusayo ca appahīno. (Ekamūlakaṁ.) 333 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā tattha mānānusayo appahīnoti? Natthi. 334 Yattha vā pana mānānusayo appahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnāti? 335 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha mānānusayo appahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha mānānusayo ca kāmarāgānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 336 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo appahīnoti? Natthi. 337 Yattha vā pana vicikicchānusayo appahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnāti? 338 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo appahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Dukkhāya vedanāya ettha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 339 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā tattha bhavarāgānusayo appahīnoti? Natthi. 340 Yattha vā pana bhavarāgānusayo appahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnāti? Na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. 341 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā tattha avijjānusayo appahīnoti? Natthi. 342 Yattha vā pana avijjānusayo appahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnāti? 343 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo appahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Dukkhāya vedanāya ettha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. (Dukamūlakaṁ.) 344 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnā tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo appahīnoti? Natthi. 345 Yattha vā pana vicikicchānusayo appahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnāti? 346 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo ca mānānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Dukkhāya vedanāya ettha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. 347 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnā tattha bhavarāgānusayo appahīnoti? Natthi. 348 Yattha vā pana bhavarāgānusayo appahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnāti? 349 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha 1843 --- ya7 2.5:349 bhavarāgānusayo ca mānānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. 350 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnā tattha avijjānusayo appahīnoti? Natthi. 351 Yattha vā pana avijjānusayo appahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnāti? 352 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo ca mānānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Dukkhāya vedanāya ettha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. (Tikamūlakaṁ.) 353 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca appahīnā tattha vicikicchānusayo appahīnoti? Natthi. 354 Yattha vā pana vicikicchānusayo appahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca appahīnāti? 355 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha vicikicchānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Dukkhāya vedanāya ettha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 356 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā tattha bhavarāgānusayo appahīnoti? Natthi. 357 Yattha vā pana bhavarāgānusayo appahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnāti? 358 Mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. 359 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā tattha avijjānusayo appahīnoti? Natthi. 360 Yattha vā pana avijjānusayo appahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnāti? 361 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Dukkhāya vedanāya ettha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. (Pañcakamūlakaṁ.) 362 Yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca appahīnā tattha avijjānusayo appahīnoti? Natthi. 363 Yattha vā pana avijjānusayo appahīno tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca appahīnāti? 364 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha avijjānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo ca bhavarāgānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Dukkhāya vedanāya ettha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca bhavarāgānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. 1844 --- ya7 2.5:364 (Chakkamūlakaṁ.) 365 7.2.5.6. Paṭilomapuggalokāsa Yassa yattha kāmarāgānusayo appahīno tassa tattha paṭighānusayo appahīnoti? 366 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 367 Yassa vā pana yattha paṭighānusayo appahīno tassa tattha kāmarāgānusayo appahīnoti? 368 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 369 Yassa yattha kāmarāgānusayo appahīno tassa tattha mānānusayo appahīnoti? Āmantā. 370 Yassa vā pana yattha mānānusayo appahīno tassa tattha kāmarāgānusayo appahīnoti? 371 Anāgāmissa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha mānānusayo appahīno; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha mānānusayo appahīno, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo appahīno. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha mānānusayo appahīno; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha mānānusayo ca appahīno kāmarāgānusayo ca appahīno. 372 Yassa yattha kāmarāgānusayo appahīno tassa tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo appahīnoti? 373 Dvinnaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha kāmarāgānusayo appahīno, no ca tesaṁ tattha vicikicchānusayo appahīno. Puthujjanassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha kāmarāgānusayo ca appahīno vicikicchānusayo ca appahīno. 374 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo appahīno tassa tattha kāmarāgānusayo appahīnoti? 375 Puthujjanassa dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo appahīno; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha vicikicchānusayo ca appahīno kāmarāgānusayo ca appahīno. 376 Yassa yattha kāmarāgānusayo appahīno tassa tattha bhavarāgānusayo appahīnoti? 377 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 378 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo appahīno tassa tattha kāmarāgānusayo appahīnoti? 379 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 380 Yassa yattha kāmarāgānusayo appahīno tassa tattha avijjānusayo appahīnoti? Āmantā. 381 Yassa vā pana yattha avijjānusayo appahīno tassa tattha kāmarāgānusayo appahīnoti? 382 Anāgāmissa dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo appahīno; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha avijjānusayo appahīno, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo appahīno. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha avijjānusayo appahīno; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha avijjānusayo ca appahīno kāmarāgānusayo ca appahīno. 383 Yassa yattha paṭighānusayo appahīno tassa tattha mānānusayo appahīnoti? 384 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 385 Yassa vā pana yattha mānānusayo appahīno tassa tattha paṭighānusayo appahīnoti? 386 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 387 Yassa yattha paṭighānusayo appahīno tassa tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo appahīnoti? 388 Dvinnaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha paṭighānusayo appahīno, no ca tesaṁ tattha vicikicchānusayo appahīno. Puthujjanassa dukkhāya vedanāya tassa tattha paṭighānusayo ca appahīno vicikicchānusayo ca appahīno. 389 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo appahīno tassa tattha paṭighānusayo appahīnoti? 390 Puthujjanassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo appahīno; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha vicikicchānusayo ca appahīno paṭighānusayo ca appahīno. 391 Yassa yattha paṭighānusayo appahīno tassa tattha bhavarāgānusayo appahīnoti? 392 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 393 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo appahīno tassa tattha 1845 --- ya7 2.5:393 paṭighānusayo appahīnoti? 394 Na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 395 Yassa yattha paṭighānusayo appahīno tassa tattha avijjānusayo appahīnoti? Āmantā. 396 Yassa vā pana yattha avijjānusayo appahīno tassa tattha paṭighānusayo appahīnoti? 397 Anāgāmissa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo appahīno; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo appahīno, no ca tassa tattha paṭighānusayo appahīno. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha avijjānusayo appahīno; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha avijjānusayo ca appahīno paṭighānusayo ca appahīno. 398 Yassa yattha mānānusayo appahīno tassa tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo appahīnoti? 399 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha mānānusayo appahīno, no ca tesaṁ tattha vicikicchānusayo appahīno. Puthujjanassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha mānānusayo ca appahīno vicikicchānusayo ca appahīno. 400 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo appahīno tassa tattha mānānusayo appahīnoti? 401 Puthujjanassa dukkhāya vedanāya tassa tattha vicikicchānusayo appahīno; mānānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo ca appahīno mānānusayo ca appahīno. 402 Yassa yattha mānānusayo appahīno tassa tattha bhavarāgānusayo appahīnoti? 403 Catunnaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha mānānusayo appahīno; bhavarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha mānānusayo ca appahīno bhavarāgānusayo ca appahīno. 404 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo appahīno tassa tattha mānānusayo appahīnoti? Āmantā. 405 Yassa yattha mānānusayo appahīno tassa tattha avijjānusayo appahīnoti? Āmantā. 406 Yassa vā pana yattha avijjānusayo appahīno tassa tattha mānānusayo appahīnoti? 407 Catunnaṁ puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha avijjānusayo appahīno; mānānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha avijjānusayo ca appahīno mānānusayo ca appahīno. 408 Yassa yattha diṭṭhānusayo appahīno tassa tattha vicikicchānusayo appahīnoti? Āmantā. 409 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo appahīno tassa tattha diṭṭhānusayo appahīnoti? Āmantā …pe…. 410 Yassa yattha vicikicchānusayo appahīno tassa tattha bhavarāgānusayo appahīnoti? 411 Puthujjanassa kāmadhātuyā tīsu vedanāsu tassa tattha vicikicchānusayo appahīno; bhavarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo ca appahīno bhavarāgānusayo ca appahīno. 412 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo appahīno tassa tattha vicikicchānusayo appahīnoti? 413 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha bhavarāgānusayo appahīno, no ca tesaṁ tattha vicikicchānusayo appahīno. Puthujjanassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha bhavarāgānusayo ca appahīno vicikicchānusayo ca appahīno. 414 Yassa yattha vicikicchānusayo appahīno tassa tattha avijjānusayo appahīnoti? Āmantā. 415 Yassa vā pana yattha avijjānusayo appahīno tassa tattha vicikicchānusayo appahīnoti? 416 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha avijjānusayo appahīno, no ca tesaṁ tattha vicikicchānusayo appahīno. Puthujjanassa kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo ca appahīno vicikicchānusayo ca appahīno. 417 Yassa yattha bhavarāgānusayo appahīno tassa tattha avijjānusayo appahīnoti? Āmantā. 418 1846 --- ya7 2.5:418 Yassa vā pana yattha avijjānusayo appahīno tassa tattha bhavarāgānusayo appahīnoti? 419 Catunnaṁ puggalānaṁ kāmadhātuyā tīsu vedanāsu tesaṁ tattha avijjānusayo appahīno; bhavarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha avijjānusayo ca appahīno bhavarāgānusayo ca appahīno. (Ekamūlakaṁ.) 420 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā tassa tattha mānānusayo appahīnoti? Natthi. 421 Yassa vā pana yattha mānānusayo appahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnāti? 422 Anāgāmissa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha mānānusayo appahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha mānānusayo appahīno, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo appahīno; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha mānānusayo appahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha mānānusayo ca kāmarāgānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 423 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā tassa tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo appahīnoti? Natthi. 424 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo appahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnāti? 425 Puthujjanassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo appahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. 426 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā tassa tattha bhavarāgānusayo appahīnoti? Natthi. 427 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo appahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnāti? 428 Na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. 429 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā tassa tattha avijjānusayo appahīnoti? Natthi. 430 Yassa vā pana yattha avijjānusayo appahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnāti? 431 Anāgāmissa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo appahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha avijjānusayo appahīno, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo appahīno. Paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo appahīno, no ca tassa tattha paṭighānusayo appahīno; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha avijjānusayo appahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. (Dukamūlakaṁ.) 432 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnā tassa tattha diṭṭhānusayo …pe… vicikicchānusayo appahīnoti? Natthi. 433 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo appahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnāti? 434 Puthujjanassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo ca mānānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa 1847 --- ya7 2.5:434 kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. 435 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnā tassa tattha bhavarāgānusayo appahīnoti? Natthi. 436 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo appahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnāti? 437 Mānānusayo appahīno; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. 438 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnā tassa tattha avijjānusayo appahīnoti? Natthi. 439 Yassa vā pana yattha avijjānusayo appahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca appahīnāti? 440 Anāgāmissa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca appahīnā, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo appahīno; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo appahīno, no ca tassa tattha paṭighānusayo appahīno; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. (Tikamūlakaṁ.) 441 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca appahīnā tassa tattha vicikicchānusayo appahīnoti? Natthi. 442 Yassa vā pana yattha vicikicchānusayo appahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca appahīnāti? 443 Puthujjanassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha vicikicchānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha vicikicchānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha vicikicchānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 444 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā tassa tattha bhavarāgānusayo appahīnoti? Natthi. 445 Yassa vā pana yattha bhavarāgānusayo appahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnāti? 446 Tiṇṇaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha bhavarāgānusayo ca mānānusayo ca appahīnā, no ca tesaṁ tattha diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Puthujjanassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha bhavarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. 447 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā tassa tattha 1848 --- ya7 2.5:447 avijjānusayo appahīnoti? Natthi. 448 Yassa vā pana yattha avijjānusayo appahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnāti? 449 Anāgāmissa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca appahīnā, no ca tassa tattha diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca appahīnā, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo appahīno, no ca tassa tattha paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Dvinnaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca appahīnā, no ca tesaṁ tattha diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca appahīnā, no ca tesaṁ tattha diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā, no ca tesaṁ tattha diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Puthujjanassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo na vattabbo “pahīno”ti vā “appahīno”ti vā. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. (Pañcakamūlakaṁ.) 450 Yassa yattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca appahīnā tassa tattha avijjānusayo appahīnoti? Natthi. 451 Yassa vā pana yattha avijjānusayo appahīno tassa tattha kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca appahīnāti? 452 Anāgāmissa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca bhavarāgānusayo ca appahīnā, no ca tassa tattha diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca appahīnā, no ca tassa tattha kāmarāgānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo ca bhavarāgānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo appahīno, no ca tassa tattha paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca bhavarāgānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Dvinnaṁ puggalānaṁ rūpadhātuyā arūpadhātuyā tesaṁ tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca bhavarāgānusayo ca appahīnā, no ca tesaṁ tattha diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tesaṁ tattha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca appahīnā, no ca tesaṁ tattha diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo ca 1849 --- ya7 2.5:452 bhavarāgānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tesaññeva puggalānaṁ dukkhāya vedanāya tesaṁ tattha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca appahīnā, no ca tesaṁ tattha diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca bhavarāgānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Puthujjanassa rūpadhātuyā arūpadhātuyā tassa tattha avijjānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca bhavarāgānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca paṭighānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tassa tattha avijjānusayo ca kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; paṭighānusayo ca bhavarāgānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. Tasseva puggalassa dukkhāya vedanāya tassa tattha avijjānusayo ca paṭighānusayo ca diṭṭhānusayo ca vicikicchānusayo ca appahīnā; kāmarāgānusayo ca mānānusayo ca bhavarāgānusayo ca na vattabbā “pahīnā”ti vā “appahīnā”ti vā. (Chakkamūlakaṁ.) 453 Pahīnavāre paṭilomaṁ. Pahīnavāro. 0 7 Anusayayamaka 7.1. Uppattiṭṭhānavāra |1| Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Sattānusayā—kāmarāgānusayo, paṭighānusayo, mānānusayo, diṭṭhānusayo, vicikicchānusayo, bhavarāgānusayo, avijjānusayo. 3 Kattha kāmarāgānusayo anuseti? Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu ettha kāmarāgānusayo anuseti. 4 Kattha paṭighānusayo anuseti? Dukkhāya vedanāya ettha paṭighānusayo anuseti. 5 Kattha mānānusayo anuseti? Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha mānānusayo anuseti. 6 Kattha diṭṭhānusayo anuseti? Sabbasakkāyapariyāpannesu dhammesu ettha diṭṭhānusayo anuseti. 7 Kattha vicikicchānusayo anuseti? Sabbasakkāyapariyāpannesu dhammesu ettha vicikicchānusayo anuseti. 8 Kattha bhavarāgānusayo anuseti? Rūpadhātuyā arūpadhātuyā ettha bhavarāgānusayo anuseti. 9 Kattha avijjānusayo anuseti? Sabbasakkāyapariyāpannesu dhammesu ettha avijjānusayo anuseti. 10 Uppattiṭṭhānavāro. 0 7 Anusayayamaka 7.2 Mahāvāra 7.2.4. Pariññāvāra |2.4| 7.2.4.1. Anulomapuggala Yo kāmarāgānusayaṁ parijānāti so paṭighānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 2 Yo vā pana paṭighānusayaṁ parijānāti so kāmarāgānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 3 Yo kāmarāgānusayaṁ parijānāti so mānānusayaṁ parijānātīti? 4 Tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 5 Yo vā pana mānānusayaṁ parijānāti so kāmarāgānusayaṁ parijānātīti? No. 6 Yo kāmarāgānusayaṁ parijānāti so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ parijānātīti? No. 7 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ parijānāti so kāmarāgānusayaṁ parijānātīti? 8 Tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 9 Yo kāmarāgānusayaṁ parijānāti so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ parijānātīti? 10 Tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 11 Yo vā pana avijjānusayaṁ parijānāti so kāmarāgānusayaṁ parijānātīti? No. 12 Yo paṭighānusayaṁ parijānāti so mānānusayaṁ parijānātīti? 13 Tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 14 Yo vā pana mānānusayaṁ parijānāti so paṭighānusayaṁ parijānātīti? No. 15 Yo paṭighānusayaṁ parijānāti so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ parijānātīti? No. 16 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ parijānāti so paṭighānusayaṁ parijānātīti? 17 Tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 18 Yo paṭighānusayaṁ parijānāti so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ parijānātīti? 19 Tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 20 Yo vā pana avijjānusayaṁ parijānāti so paṭighānusayaṁ parijānātīti? No. 21 Yo mānānusayaṁ parijānāti so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ parijānātīti? No. 22 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ parijānāti so mānānusayaṁ parijānātīti? 23 Tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 24 Yo mānānusayaṁ parijānāti so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 25 Yo vā pana avijjānusayaṁ parijānāti so mānānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 26 Yo diṭṭhānusayaṁ parijānāti so vicikicchānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 27 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ parijānāti so diṭṭhānusayaṁ parijānātīti? Āmantā …pe…. 28 Yo vicikicchānusayaṁ parijānāti so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ 1850 --- ya7 2.4:28 parijānātīti? 29 Tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 30 Yo vā pana avijjānusayaṁ parijānāti so vicikicchānusayaṁ parijānātīti? No. 31 Yo bhavarāgānusayaṁ parijānāti so avijjānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 32 Yo vā pana avijjānusayaṁ parijānāti so bhavarāgānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. (Ekamūlakaṁ.) 33 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti so mānānusayaṁ parijānātīti? 34 Tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 35 Yo vā pana mānānusayaṁ parijānāti so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānātīti? No. 36 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ parijānātīti? No. 37 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ parijānāti so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānātīti? 38 Tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 39 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ parijānātīti? 40 Tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 41 Yo vā pana avijjānusayaṁ parijānāti so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānātīti? No. (Dukamūlakaṁ.) 42 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca parijānāti so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 43 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ parijānāti so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca parijānātīti? 44 Tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 45 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca parijānāti so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 46 Yo vā pana avijjānusayaṁ parijānāti so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca parijānātīti? 47 Mānānusayaṁ parijānāti. (Tikamūlakaṁ.) 48 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca parijānāti so vicikicchānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 49 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ parijānāti so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca parijānātīti? 50 Diṭṭhānusayaṁ parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca tadekaṭṭhaṁ parijānāti …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 51 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca parijānāti so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 52 Yo vā pana avijjānusayaṁ parijānāti so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca parijānātīti? 53 Mānānusayaṁ parijānāti. (Pañcakamūlakaṁ.) 54 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca parijānāti so avijjānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 55 Yo vā pana avijjānusayaṁ parijānāti so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca parijānātīti? 56 Mānānusayañca bhavarāgānusayañca parijānāti. (Chakkamūlakaṁ.) 57 7.2.4.2. Anulomaokāsa Yato kāmarāgānusayaṁ parijānāti tato paṭighānusayaṁ parijānātīti? No. 58 Yato vā pana paṭighānusayaṁ parijānāti tato kāmarāgānusayaṁ parijānātīti? No. 59 Yato kāmarāgānusayaṁ parijānāti tato mānānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 60 Yato vā pana mānānusayaṁ parijānāti tato kāmarāgānusayaṁ parijānātīti? 61 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato mānānusayaṁ parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayaṁ parijānāti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato mānānusayañca parijānāti kāmarāgānusayañca parijānāti. 62 Yato kāmarāgānusayaṁ parijānāti tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 63 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ parijānāti tato kāmarāgānusayaṁ parijānātīti? 64 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayaṁ parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayaṁ parijānāti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato vicikicchānusayañca parijānāti kāmarāgānusayañca parijānāti. 65 Yato kāmarāgānusayaṁ parijānāti tato bhavarāgānusayaṁ parijānātīti? No. 66 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ parijānāti tato kāmarāgānusayaṁ parijānātīti? No. 67 Yato kāmarāgānusayaṁ parijānāti tato avijjānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 68 1851 --- ya7 2.4:68 Yato vā pana avijjānusayaṁ parijānāti tato kāmarāgānusayaṁ parijānātīti? 69 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayaṁ parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayaṁ parijānāti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato avijjānusayañca parijānāti kāmarāgānusayañca parijānāti. 70 Yato paṭighānusayaṁ parijānāti tato mānānusayaṁ parijānātīti? No. 71 Yato vā pana mānānusayaṁ parijānāti tato paṭighānusayaṁ parijānātīti? No. 72 Yato paṭighānusayaṁ parijānāti tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 73 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ parijānāti tato paṭighānusayaṁ parijānātīti? 74 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayaṁ parijānāti, no ca tato paṭighānusayaṁ parijānāti. Dukkhāya vedanāya tato vicikicchānusayañca parijānāti paṭighānusayañca parijānāti. 75 Yato paṭighānusayaṁ parijānāti tato bhavarāgānusayaṁ parijānātīti? No. 76 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ parijānāti tato paṭighānusayaṁ parijānātīti? No. 77 Yato paṭighānusayaṁ parijānāti tato avijjānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 78 Yato vā pana avijjānusayaṁ parijānāti tato paṭighānusayaṁ parijānātīti? 79 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayaṁ parijānāti, no ca tato paṭighānusayaṁ parijānāti. Dukkhāya vedanāya tato avijjānusayañca parijānāti paṭighānusayañca parijānāti. 80 Yato mānānusayaṁ parijānāti tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 81 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ parijānāti tato mānānusayaṁ parijānātīti? 82 Dukkhāya vedanāya tato vicikicchānusayaṁ parijānāti, no ca tato mānānusayaṁ parijānāti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayañca parijānāti mānānusayañca parijānāti. 83 Yato mānānusayaṁ parijānāti tato bhavarāgānusayaṁ parijānātīti? 84 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato mānānusayaṁ parijānāti, no ca tato bhavarāgānusayaṁ parijānāti. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato mānānusayañca parijānāti bhavarāgānusayañca parijānāti. 85 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ parijānāti tato mānānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 86 Yato mānānusayaṁ parijānāti tato avijjānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 87 Yato vā pana avijjānusayaṁ parijānāti tato mānānusayaṁ parijānātīti? 88 Dukkhāya vedanāya tato avijjānusayaṁ parijānāti, no ca tato mānānusayaṁ parijānāti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayañca parijānāti mānānusayañca parijānāti. 89 Yato diṭṭhānusayaṁ parijānāti tato vicikicchānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 90 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ parijānāti tato diṭṭhānusayaṁ parijānātīti? Āmantā …pe…. 91 Yato vicikicchānusayaṁ parijānāti tato bhavarāgānusayaṁ parijānātīti? 92 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu tato vicikicchānusayaṁ parijānāti, no ca tato bhavarāgānusayaṁ parijānāti. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayañca parijānāti bhavarāgānusayañca parijānāti. 93 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ parijānāti tato vicikicchānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 94 Yato vicikicchānusayaṁ parijānāti tato avijjānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 95 Yato vā pana avijjānusayaṁ parijānāti tato vicikicchānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 96 Yato bhavarāgānusayaṁ parijānāti tato avijjānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 97 Yato vā pana avijjānusayaṁ parijānāti tato bhavarāgānusayaṁ parijānātīti? 98 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu tato avijjānusayaṁ parijānāti, no ca tato bhavarāgānusayaṁ parijānāti. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayañca parijānāti bhavarāgānusayañca parijānāti. (Ekamūlakaṁ.) 99 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti tato mānānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 100 Yato vā pana mānānusayaṁ parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānātīti? 101 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato mānānusayaṁ parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato mānānusayañca kāmarāgānusayañca parijānāti, no 1852 --- ya7 2.4:101 ca tato paṭighānusayaṁ parijānāti. 102 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 103 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānātīti? 104 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayaṁ parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato vicikicchānusayañca kāmarāgānusayañca parijānāti, no ca tato paṭighānusayaṁ parijānāti. Dukkhāya vedanāya tato vicikicchānusayañca paṭighānusayañca parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayaṁ parijānāti. 105 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti tato bhavarāgānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 106 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānātīti? No. 107 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti tato avijjānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 108 Yato vā pana avijjānusayaṁ parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānātīti? 109 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayaṁ parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca parijānāti, no ca tato paṭighānusayaṁ parijānāti. Dukkhāya vedanāya tato avijjānusayañca paṭighānusayañca parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayaṁ parijānāti. (Dukamūlakaṁ.) 110 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca parijānāti tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 111 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca parijānātīti? 112 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayañca mānānusayañca parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato vicikicchānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca parijānāti, no ca tato paṭighānusayaṁ parijānāti. Dukkhāya vedanāya tato vicikicchānusayañca paṭighānusayañca parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayañca mānānusayañca parijānāti. 113 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca parijānāti tato bhavarāgānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 114 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca parijānātīti? 115 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato bhavarāgānusayañca mānānusayañca parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti. 116 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca parijānāti tato avijjānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 117 Yato vā pana avijjānusayaṁ parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca parijānātīti? 118 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayañca mānānusayañca parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca parijānāti, no ca tato paṭighānusayaṁ parijānāti. Dukkhāya vedanāya tato avijjānusayañca paṭighānusayañca parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayañca mānānusayañca parijānāti. (Tikamūlakaṁ.) 119 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca parijānāti tato vicikicchānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 120 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca parijānātīti? 121 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato vicikicchānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato vicikicchānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca parijānāti, no ca tato paṭighānusayaṁ parijānāti. Dukkhāya vedanāya tato vicikicchānusayañca paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayañca mānānusayañca parijānāti …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 122 Yato 1853 --- ya7 2.4:122 kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca parijānāti tato bhavarāgānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 123 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca parijānātīti? 124 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato bhavarāgānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti. 125 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca parijānāti tato avijjānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 126 Yato vā pana avijjānusayaṁ parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca parijānātīti? 127 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca parijānāti, no ca tato paṭighānusayaṁ parijānāti. Dukkhāya vedanāya tato avijjānusayañca paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayañca mānānusayañca parijānāti. (Pañcakamūlakaṁ.) 128 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca parijānāti tato avijjānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 129 Yato vā pana avijjānusayaṁ parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca parijānātīti? 130 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato avijjānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca parijānāti, no ca tato paṭighānusayañca bhavarāgānusayañca parijānāti. Dukkhāya vedanāya tato avijjānusayañca paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayañca mānānusayañca bhavarāgānusayañca parijānāti. (Chakkamūlakaṁ.) 131 7.2.4.3. Anulomapuggalokāsa Yo yato kāmarāgānusayaṁ parijānāti so tato paṭighānusayaṁ parijānātīti? No. 132 Yo vā pana yato paṭighānusayaṁ parijānāti so tato kāmarāgānusayaṁ parijānātīti? No. 133 Yo yato kāmarāgānusayaṁ parijānāti so tato mānānusayaṁ parijānātīti? 134 Tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 135 Yo vā pana yato mānānusayaṁ parijānāti so tato kāmarāgānusayaṁ parijānātīti? No. 136 Yo yato kāmarāgānusayaṁ parijānāti so tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ parijānātīti? No. 137 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ parijānāti so tato kāmarāgānusayaṁ parijānātīti? 138 Aṭṭhamako dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayaṁ parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayaṁ parijānāti, kāmarāgānusayaṁ tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 139 Yo yato kāmarāgānusayaṁ parijānāti so tato bhavarāgānusayaṁ parijānātīti? No. 140 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ parijānāti so tato kāmarāgānusayaṁ parijānātīti? No. 141 Yo yato kāmarāgānusayaṁ parijānāti so tato avijjānusayaṁ parijānātīti? 142 Tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 143 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ parijānāti so tato kāmarāgānusayaṁ parijānātīti? No. 144 Yo yato paṭighānusayaṁ parijānāti so tato mānānusayaṁ parijānātīti? No. 145 Yo vā pana yato mānānusayaṁ parijānāti so tato paṭighānusayaṁ parijānātīti? No. 146 Yo yato paṭighānusayaṁ parijānāti so tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ parijānātīti? No. 147 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ parijānāti so tato paṭighānusayaṁ parijānātīti? 148 Aṭṭhamako kāmadhātuyā 1854 --- ya7 2.4:148 dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayaṁ parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ parijānāti. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayaṁ parijānāti, paṭighānusayaṁ tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 149 Yo yato paṭighānusayaṁ parijānāti so tato bhavarāgānusayaṁ parijānātīti? No. 150 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ parijānāti so tato paṭighānusayaṁ parijānātīti? No. 151 Yo yato paṭighānusayaṁ parijānāti so tato avijjānusayaṁ parijānātīti? 152 Tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 153 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ parijānāti so tato paṭighānusayaṁ parijānātīti? No. 154 Yo yato mānānusayaṁ parijānāti so tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ parijānātīti? No. 155 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ parijānāti so tato mānānusayaṁ parijānātīti? 156 Aṭṭhamako dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayaṁ parijānāti, no ca so tato mānānusayaṁ parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayaṁ parijānāti, mānānusayaṁ tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 157 Yo yato mānānusayaṁ parijānāti so tato bhavarāgānusayaṁ parijānātīti? 158 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato mānānusayaṁ parijānāti, no ca so tato bhavarāgānusayaṁ parijānāti. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato mānānusayañca parijānāti bhavarāgānusayañca parijānāti. 159 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ parijānāti so tato mānānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 160 Yo yato mānānusayaṁ parijānāti so tato avijjānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 161 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ parijānāti so tato mānānusayaṁ parijānātīti? 162 Aggamaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayaṁ parijānāti, no ca so tato mānānusayaṁ parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayañca parijānāti mānānusayañca parijānāti. 163 Yo yato diṭṭhānusayaṁ parijānāti so tato vicikicchānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 164 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ parijānāti so tato diṭṭhānusayaṁ parijānātīti? Āmantā …pe…. 165 Yo yato vicikicchānusayaṁ parijānāti so tato bhavarāgānusayaṁ parijānātīti? 166 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayaṁ parijānāti, no ca so tato bhavarāgānusayaṁ parijānāti. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayaṁ parijānāti, bhavarāgānusayaṁ tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 167 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ parijānāti so tato vicikicchānusayaṁ parijānātīti? No. 168 Yo yato vicikicchānusayaṁ parijānāti so tato avijjānusayaṁ parijānātīti? 169 Tadekaṭṭhaṁ parijānāti. 170 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ parijānāti so tato vicikicchānusayaṁ parijānātīti? No. 171 Yo yato bhavarāgānusayaṁ parijānāti so tato avijjānusayaṁ parijānātīti? Āmantā. 172 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ parijānāti so tato bhavarāgānusayaṁ parijānātīti? 173 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā tīsu vedanāsu so tato avijjānusayaṁ parijānāti, no ca so tato bhavarāgānusayaṁ parijānāti. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayañca parijānāti bhavarāgānusayañca parijānāti. (Ekamūlakaṁ.) 174 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti so tato mānānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 175 Yo vā pana yato mānānusayaṁ parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānātīti? No. 176 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti so tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 177 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānātīti? 178 Aṭṭhamako rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayaṁ parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayañca parijānāti kāmarāgānusayañca tadekaṭṭhaṁ parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ parijānāti. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayañca parijānāti paṭighānusayañca tadekaṭṭhaṁ parijānāti, no ca 1855 --- ya7 2.4:178 so tato kāmarāgānusayaṁ parijānāti. 179 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti so tato bhavarāgānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 180 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānātīti? No. 181 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti so tato avijjānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 182 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānātīti? No. (Dukamūlakaṁ.) 183 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca parijānāti so tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 184 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca parijānātīti? 185 Aṭṭhamako rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayañca parijānāti mānānusayañca tadekaṭṭhaṁ parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayañca parijānāti kāmarāgānusayañca mānānusayañca tadekaṭṭhaṁ parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ parijānāti. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayañca parijānāti paṭighānusayañca tadekaṭṭhaṁ parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayañca mānānusayañca parijānāti. 186 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca parijānāti so tato bhavarāgānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 187 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca parijānātīti? 188 Mānānusayaṁ parijānāti. 189 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca parijānāti so tato avijjānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 190 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca parijānātīti? 191 Aggamaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayaṁ parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayañca mānānusayañca parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti. (Tikamūlakaṁ.) 192 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca parijānāti so tato vicikicchānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 193 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca parijānātīti? 194 Aṭṭhamako rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayañca diṭṭhānusayañca parijānāti mānānusayañca tadekaṭṭhaṁ parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayañca diṭṭhānusayañca parijānāti kāmarāgānusayañca mānānusayañca tadekaṭṭhaṁ parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ parijānāti. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayañca diṭṭhānusayañca parijānāti paṭighānusayañca tadekaṭṭhaṁ parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayañca mānānusayañca parijānāti …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 195 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca parijānāti so tato bhavarāgānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 196 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca parijānātīti? Mānānusayaṁ parijānāti. 197 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca parijānāti so tato avijjānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 198 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca parijānātīti? 199 Aggamaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayaṁ parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca 1856 --- ya7 2.4:199 vicikicchānusayañca parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayañca mānānusayañca parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca parijānāti. (Pañcakamūlakaṁ.) 200 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca parijānāti so tato avijjānusayaṁ parijānātīti? Natthi. 201 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca parijānātīti? 202 Aggamaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayaṁ parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato avijjānusayañca mānānusayañca parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca parijānāti. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayañca mānānusayañca bhavarāgānusayañca parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca parijānāti. (Chakkamūlakaṁ.) 203 Pariññāvāre anulomaṁ. 204 7.2.4.4. Paṭilomapuggala Yo kāmarāgānusayaṁ na parijānāti so paṭighānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 205 Yo vā pana paṭighānusayaṁ na parijānāti so kāmarāgānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 206 Yo kāmarāgānusayaṁ na parijānāti so mānānusayaṁ na parijānātīti? 207 Aggamaggasamaṅgī kāmarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca so mānānusayaṁ na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā kāmarāgānusayañca na parijānanti mānānusayañca na parijānanti. 208 Yo vā pana mānānusayaṁ na parijānāti so kāmarāgānusayaṁ na parijānātīti? 209 Anāgāmimaggasamaṅgī mānānusayaṁ na parijānāti, no ca so kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā mānānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca na parijānanti. 210 Yo kāmarāgānusayaṁ na parijānāti so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? 211 Aṭṭhamako kāmarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca so vicikicchānusayaṁ na parijānāti. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā kāmarāgānusayañca na parijānanti vicikicchānusayañca na parijānanti. 212 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ na parijānāti so kāmarāgānusayaṁ na parijānātīti? 213 Anāgāmimaggasamaṅgī vicikicchānusayaṁ na parijānāti, no ca so kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā vicikicchānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca na parijānanti. 214 Yo kāmarāgānusayaṁ na parijānāti so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ na parijānātīti? 215 Aggamaggasamaṅgī kāmarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca so avijjānusayaṁ na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā kāmarāgānusayañca na parijānanti avijjānusayañca na parijānanti. 216 Yo vā pana avijjānusayaṁ na parijānāti so kāmarāgānusayaṁ na parijānātīti? 217 Anāgāmimaggasamaṅgī avijjānusayaṁ na parijānāti, no ca so kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā avijjānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca na parijānanti. 218 Yo paṭighānusayaṁ na parijānāti so mānānusayaṁ na parijānātīti? 219 Aggamaggasamaṅgī paṭighānusayaṁ na parijānāti, no ca so mānānusayaṁ na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā paṭighānusayañca na parijānanti mānānusayañca na parijānanti. 220 Yo vā pana mānānusayaṁ na parijānāti so paṭighānusayaṁ na parijānātīti? 221 Anāgāmimaggasamaṅgī mānānusayaṁ na parijānāti, no ca so paṭighānusayaṁ na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā mānānusayañca na parijānanti paṭighānusayañca na parijānanti. 222 Yo paṭighānusayaṁ na 1857 --- ya7 2.4:222 parijānāti so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? 223 Aṭṭhamako paṭighānusayaṁ na parijānāti, no ca so vicikicchānusayaṁ na parijānāti. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā paṭighānusayañca na parijānanti vicikicchānusayañca na parijānanti. 224 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ na parijānāti so paṭighānusayaṁ na parijānātīti? 225 Anāgāmimaggasamaṅgī vicikicchānusayaṁ na parijānāti, no ca so paṭighānusayaṁ na parijānāti. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā vicikicchānusayañca na parijānanti paṭighānusayañca na parijānanti. 226 Yo paṭighānusayaṁ na parijānāti so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ na parijānātīti? 227 Aggamaggasamaṅgī paṭighānusayaṁ na parijānāti, no ca so avijjānusayaṁ na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā paṭighānusayañca na parijānanti avijjānusayañca na parijānanti. 228 Yo vā pana avijjānusayaṁ na parijānāti so paṭighānusayaṁ na parijānātīti? 229 Anāgāmimaggasamaṅgī avijjānusayaṁ na parijānāti, no ca so paṭighānusayaṁ na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā avijjānusayañca na parijānanti paṭighānusayañca na parijānanti. 230 Yo mānānusayaṁ na parijānāti so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? 231 Aṭṭhamako mānānusayaṁ na parijānāti, no ca so vicikicchānusayaṁ na parijānāti. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā mānānusayañca na parijānanti vicikicchānusayañca na parijānanti. 232 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ na parijānāti so mānānusayaṁ na parijānātīti? 233 Aggamaggasamaṅgī vicikicchānusayaṁ na parijānāti, no ca so mānānusayaṁ na parijānāti. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā vicikicchānusayañca na parijānanti mānānusayañca na parijānanti. 234 Yo mānānusayaṁ na parijānāti so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 235 Yo vā pana avijjānusayaṁ na parijānāti so mānānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 236 Yo diṭṭhānusayaṁ na parijānāti so vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 237 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ na parijānāti so diṭṭhānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā …pe…. 238 Yo vicikicchānusayaṁ na parijānāti so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ na parijānātīti? 239 Aggamaggasamaṅgī vicikicchānusayaṁ na parijānāti, no ca so avijjānusayaṁ na parijānāti. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā vicikicchānusayañca na parijānanti avijjānusayañca na parijānanti. 240 Yo vā pana avijjānusayaṁ na parijānāti so vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? 241 Aṭṭhamako avijjānusayaṁ na parijānāti, no ca so vicikicchānusayaṁ na parijānāti. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā avijjānusayañca na parijānanti vicikicchānusayañca na parijānanti. 242 Yo bhavarāgānusayaṁ na parijānāti so avijjānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 243 Yo vā pana avijjānusayaṁ na parijānāti so bhavarāgānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. (Ekamūlakaṁ.) 244 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti so mānānusayaṁ na parijānātīti? 245 Aggamaggasamaṅgī kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca so mānānusayaṁ na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānanti mānānusayañca na parijānanti. 246 Yo vā pana mānānusayaṁ na parijānāti so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānātīti? 247 Anāgāmimaggasamaṅgī mānānusayaṁ na parijānāti, no ca so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā mānānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānanti. 248 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? 249 Aṭṭhamako kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca so vicikicchānusayaṁ na parijānāti. 1858 --- ya7 2.4:249 Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānanti vicikicchānusayañca na parijānanti. 250 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ na parijānāti so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānātīti? 251 Anāgāmimaggasamaṅgī vicikicchānusayaṁ na parijānāti, no ca so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā vicikicchānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānanti. 252 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ na parijānātīti? 253 Aggamaggasamaṅgī kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca so avijjānusayaṁ na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānanti avijjānusayañca na parijānanti. 254 Yo vā pana avijjānusayaṁ na parijānāti so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānātīti? 255 Anāgāmimaggasamaṅgī avijjānusayaṁ na parijānāti, no ca so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā avijjānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānanti. (Dukamūlakaṁ.) 256 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti so diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? 257 Aṭṭhamako kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti, no ca so vicikicchānusayaṁ na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānanti vicikicchānusayañca na parijānanti. 258 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ na parijānāti so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānātīti? 259 Anāgāmimaggasamaṅgī vicikicchānusayañca mānānusayañca na parijānāti, no ca so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti. Aggamaggasamaṅgī vicikicchānusayañca kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca so mānānusayaṁ na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā vicikicchānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānanti. 260 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 261 Yo vā pana avijjānusayaṁ na parijānāti so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānātīti? 262 Anāgāmimaggasamaṅgī avijjānusayañca mānānusayañca na parijānāti, no ca so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā avijjānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānanti. (Tikamūlakaṁ.) 263 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca na parijānāti so vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 264 Yo vā pana vicikicchānusayaṁ na parijānāti so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca na parijānātīti? 265 Anāgāmimaggasamaṅgī vicikicchānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca na parijānāti, no ca so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti. Aggamaggasamaṅgī vicikicchānusayañca kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca na parijānāti, no ca so mānānusayaṁ na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā vicikicchānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca na parijānanti …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 266 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti so bhavarāgānusayaṁ …pe… avijjānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 267 Yo vā pana avijjānusayaṁ na parijānāti so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānātīti? 268 Aṭṭhamako avijjānusayañca 1859 --- ya7 2.4:268 kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti, no ca so diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti. Anāgāmimaggasamaṅgī avijjānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti, no ca so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā avijjānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānanti. (Pañcakamūlakaṁ.) 269 Yo kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca na parijānāti so avijjānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 270 Yo vā pana avijjānusayaṁ na parijānāti so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca na parijānātīti? 271 Aṭṭhamako avijjānusayañca kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca bhavarāgānusayañca na parijānāti, no ca so diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti. Anāgāmimaggasamaṅgī avijjānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca na parijānāti, no ca so kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā avijjānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca na parijānanti. (Chakkamūlakaṁ.) 272 7.2.4.5. Paṭilomaokāsa Yato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti tato paṭighānusayaṁ na parijānātīti? 273 Dukkhāya vedanāya tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne tato kāmarāgānusayañca na parijānāti paṭighānusayañca na parijānāti. 274 Yato vā pana paṭighānusayaṁ na parijānāti tato kāmarāgānusayaṁ na parijānātīti? 275 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato paṭighānusayaṁ na parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne tato paṭighānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca na parijānāti. 276 Yato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti tato mānānusayaṁ na parijānātīti? 277 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca tato mānānusayaṁ na parijānāti. Dukkhāya vedanāya apariyāpanne tato kāmarāgānusayañca na parijānāti mānānusayañca na parijānāti. 278 Yato vā pana mānānusayaṁ na parijānāti tato kāmarāgānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 279 Yato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? 280 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca tato vicikicchānusayaṁ na parijānāti. Apariyāpanne tato kāmarāgānusayañca na parijānāti vicikicchānusayañca na parijānāti. 281 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ na parijānāti tato kāmarāgānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 282 Yato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti tato bhavarāgānusayaṁ na parijānātīti? 283 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca tato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti. Dukkhāya vedanāya apariyāpanne tato kāmarāgānusayañca na parijānāti bhavarāgānusayañca na parijānāti. 284 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ na parijānāti tato kāmarāgānusayaṁ na parijānātīti? 285 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Dukkhāya vedanāya apariyāpanne tato bhavarāgānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca na parijānāti. 286 Yato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti tato avijjānusayaṁ na parijānātīti? 287 Dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca tato avijjānusayaṁ na parijānāti. Apariyāpanne tato kāmarāgānusayañca na parijānāti avijjānusayañca na parijānāti. 288 Yato vā pana avijjānusayaṁ na parijānāti tato kāmarāgānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 289 Yato 1860 --- ya7 2.4:289 paṭighānusayaṁ na parijānāti tato mānānusayaṁ na parijānātīti? 290 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato paṭighānusayaṁ na parijānāti, no ca tato mānānusayaṁ na parijānāti. Apariyāpanne tato paṭighānusayañca na parijānāti mānānusayañca na parijānāti. 291 Yato vā pana mānānusayaṁ na parijānāti tato paṭighānusayaṁ na parijānātīti? 292 Dukkhāya vedanāya tato mānānusayaṁ na parijānāti, no ca tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Apariyāpanne tato mānānusayañca na parijānāti paṭighānusayañca na parijānāti. 293 Yato paṭighānusayaṁ na parijānāti tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? 294 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato paṭighānusayaṁ na parijānāti, no ca tato vicikicchānusayaṁ na parijānāti. Apariyāpanne tato paṭighānusayañca na parijānāti vicikicchānusayañca na parijānāti. 295 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ na parijānāti tato paṭighānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 296 Yato paṭighānusayaṁ na parijānāti tato bhavarāgānusayaṁ na parijānātīti? 297 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato paṭighānusayaṁ na parijānāti, no ca tato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu apariyāpanne tato paṭighānusayañca na parijānāti bhavarāgānusayañca na parijānāti. 298 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ na parijānāti tato paṭighānusayaṁ na parijānātīti? 299 Dukkhāya vedanāya tato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu apariyāpanne tato bhavarāgānusayañca na parijānāti paṭighānusayañca na parijānāti. 300 Yato paṭighānusayaṁ na parijānāti tato avijjānusayaṁ na parijānātīti? 301 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato paṭighānusayaṁ na parijānāti, no ca tato avijjānusayaṁ na parijānāti. Apariyāpanne tato paṭighānusayañca na parijānāti avijjānusayañca na parijānāti. 302 Yato vā pana avijjānusayaṁ na parijānāti tato paṭighānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 303 Yato mānānusayaṁ na parijānāti tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? 304 Dukkhāya vedanāya tato mānānusayaṁ na parijānāti, no ca tato vicikicchānusayaṁ na parijānāti. Apariyāpanne tato mānānusayañca na parijānāti vicikicchānusayañca na parijānāti. 305 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ na parijānāti tato mānānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 306 Yato mānānusayaṁ na parijānāti tato bhavarāgānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 307 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ na parijānāti tato mānānusayaṁ na parijānātīti? 308 Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca tato mānānusayaṁ na parijānāti. Dukkhāya vedanāya apariyāpanne tato bhavarāgānusayañca na parijānāti mānānusayañca na parijānāti. 309 Yato mānānusayaṁ na parijānāti tato avijjānusayaṁ na parijānātīti? 310 Dukkhāya vedanāya tato mānānusayaṁ na parijānāti, no ca tato avijjānusayaṁ na parijānāti. Apariyāpanne tato mānānusayañca na parijānāti avijjānusayañca na parijānāti. 311 Yato vā pana avijjānusayaṁ na parijānāti tato mānānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 312 Yato diṭṭhānusayaṁ na parijānāti tato vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 313 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ na parijānāti tato diṭṭhānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā …pe…. 314 Yato vicikicchānusayaṁ na parijānāti tato bhavarāgānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 315 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ na parijānāti tato vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? 316 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca tato vicikicchānusayaṁ na parijānāti. Apariyāpanne tato bhavarāgānusayañca na parijānāti vicikicchānusayañca na parijānāti. 317 Yato vicikicchānusayaṁ na parijānāti tato avijjānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 318 Yato vā pana avijjānusayaṁ na parijānāti tato vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 319 Yato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti tato avijjānusayaṁ na parijānātīti? 320 Kāmadhātuyā tīsu vedanāsu 1861 --- ya7 2.4:320 tato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca tato avijjānusayaṁ na parijānāti. Apariyāpanne tato bhavarāgānusayañca na parijānāti avijjānusayañca na parijānāti. 321 Yato vā pana avijjānusayaṁ na parijānāti tato bhavarāgānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. (Ekamūlakaṁ.) 322 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti tato mānānusayaṁ na parijānātīti? 323 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca tato mānānusayaṁ na parijānāti. Apariyāpanne tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti mānānusayañca na parijānāti. 324 Yato vā pana mānānusayaṁ na parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānātīti? 325 Dukkhāya vedanāya tato mānānusayañca kāmarāgānusayañca na parijānāti, no ca tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Apariyāpanne tato mānānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti. 326 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? 327 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca tato vicikicchānusayaṁ na parijānāti. Apariyāpanne tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti vicikicchānusayañca na parijānāti. 328 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ na parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānātīti? Āmantā. 329 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti tato bhavarāgānusayaṁ na parijānātīti? 330 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca tato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti. Apariyāpanne tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti bhavarāgānusayañca na parijānāti. 331 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ na parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānātīti? 332 Dukkhāya vedanāya tato bhavarāgānusayañca kāmarāgānusayañca na parijānāti, no ca tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Apariyāpanne tato bhavarāgānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti. 333 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti tato avijjānusayaṁ na parijānātīti? 334 Rūpadhātuyā arūpadhātuyā tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca tato avijjānusayaṁ na parijānāti. Apariyāpanne tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti avijjānusayañca na parijānāti. 335 Yato vā pana avijjānusayaṁ na parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānātīti? Āmantā. (Dukamūlakaṁ.) 336 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 337 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ na parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānātīti? Āmantā. 338 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti tato bhavarāgānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 339 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ na parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānātīti? 340 Dukkhāya vedanāya tato bhavarāgānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca na parijānāti, no ca tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayañca mānānusayañca na parijānāti. Apariyāpanne tato bhavarāgānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti. 341 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti tato avijjānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 342 Yato vā pana avijjānusayaṁ na parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānātīti? Āmantā. (Tikamūlakaṁ.) 343 1862 --- ya7 2.4:343 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca na parijānāti tato vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 344 Yato vā pana vicikicchānusayaṁ na parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca na parijānātīti? Āmantā …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 345 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti tato bhavarāgānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 346 Yato vā pana bhavarāgānusayaṁ na parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānātīti? 347 Dukkhāya vedanāya tato bhavarāgānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca na parijānāti, no ca tato paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti. Kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu tato bhavarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca tato kāmarāgānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti. Apariyāpanne tato bhavarāgānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti. 348 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti tato avijjānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 349 Yato vā pana avijjānusayaṁ na parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānātīti? Āmantā. (Pañcakamūlakaṁ.) 350 Yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca na parijānāti tato avijjānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 351 Yato vā pana avijjānusayaṁ na parijānāti tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca na parijānātīti? Āmantā. (Chakkamūlakaṁ.) 352 7.2.4.6. Paṭilomapuggalokāsa Yo yato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti so tato paṭighānusayaṁ na parijānātīti? 353 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca na parijānāti paṭighānusayañca na parijānāti. Anāgāmimaggasamaṅgiṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca na parijānanti paṭighānusayañca na parijānanti. 354 Yo vā pana yato paṭighānusayaṁ na parijānāti so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānātīti? 355 Anāgāmimaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato paṭighānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca na parijānāti. Anāgāmimaggasamaṅgiṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha paṭighānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca na parijānanti. 356 Yo yato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti so tato mānānusayaṁ na parijānātīti? 357 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato mānānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca na parijānāti mānānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca na parijānanti mānānusayañca na parijānanti. 358 Yo vā pana yato mānānusayaṁ na parijānāti so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānātīti? 359 Anāgāmimaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato mānānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato mānānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha mānānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca na parijānanti. 360 Yo yato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti so tato diṭṭhānusayaṁ 1863 --- ya7 2.4:360 …pe… vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? 361 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato vicikicchānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca na parijānāti vicikicchānusayañca na parijānāti. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca na parijānanti vicikicchānusayañca na parijānanti. 362 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ na parijānāti so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānātīti? 363 Anāgāmimaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca na parijānāti. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha vicikicchānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca na parijānanti. 364 Yo yato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti so tato bhavarāgānusayaṁ na parijānātīti? 365 Aggamaggasamaṅgī rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā tīsu vedanāsu apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca na parijānāti bhavarāgānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca na parijānanti bhavarāgānusayañca na parijānanti. 366 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānātīti? 367 Anāgāmimaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha bhavarāgānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca na parijānanti. 368 Yo yato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti so tato avijjānusayaṁ na parijānātīti? 369 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato avijjānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca na parijānāti avijjānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca na parijānanti avijjānusayañca na parijānanti. 370 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ na parijānāti so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānātīti? 371 Anāgāmimaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato avijjānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato avijjānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha avijjānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca na parijānanti. 372 Yo yato paṭighānusayaṁ na parijānāti so tato mānānusayaṁ na parijānātīti? 373 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato mānānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato paṭighānusayañca na parijānāti mānānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha paṭighānusayañca na parijānanti mānānusayañca na parijānanti. 374 Yo vā pana yato mānānusayaṁ na parijānāti so tato paṭighānusayaṁ na parijānātīti? 375 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato mānānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato mānānusayañca na parijānāti paṭighānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha mānānusayañca na parijānanti paṭighānusayañca na parijānanti. 376 Yo yato paṭighānusayaṁ na 1864 --- ya7 2.4:376 parijānāti so tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? 377 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato vicikicchānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo apariyāpanne so tato paṭighānusayañca na parijānāti vicikicchānusayañca na parijānāti. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha paṭighānusayañca na parijānanti vicikicchānusayañca na parijānanti. 378 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ na parijānāti so tato paṭighānusayaṁ na parijānātīti? 379 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca na parijānāti paṭighānusayañca na parijānāti. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha vicikicchānusayañca na parijānanti paṭighānusayañca na parijānanti. 380 Yo yato paṭighānusayaṁ na parijānāti so tato bhavarāgānusayaṁ na parijānātīti? 381 Aggamaggasamaṅgī rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā tīsu vedanāsu apariyāpanne so tato paṭighānusayañca na parijānāti bhavarāgānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha paṭighānusayañca na parijānanti bhavarāgānusayañca na parijānanti. 382 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti so tato paṭighānusayaṁ na parijānātīti? 383 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca na parijānāti paṭighānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha bhavarāgānusayañca na parijānanti paṭighānusayañca na parijānanti. 384 Yo yato paṭighānusayaṁ na parijānāti so tato avijjānusayaṁ na parijānātīti? 385 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato avijjānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo apariyāpanne so tato paṭighānusayañca na parijānāti avijjānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha paṭighānusayañca na parijānanti avijjānusayañca na parijānanti. 386 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ na parijānāti so tato paṭighānusayaṁ na parijānātīti? 387 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato avijjānusayañca na parijānāti paṭighānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha avijjānusayañca na parijānanti paṭighānusayañca na parijānanti. 388 Yo yato mānānusayaṁ na parijānāti so tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? 389 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato mānānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato vicikicchānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo apariyāpanne so tato mānānusayañca na parijānāti vicikicchānusayañca na parijānāti. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha mānānusayañca na parijānanti vicikicchānusayañca na parijānanti. 390 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ na parijānāti so tato mānānusayaṁ na parijānātīti? 391 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato mānānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca na parijānāti mānānusayañca na parijānāti. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha vicikicchānusayañca na parijānanti 1865 --- ya7 2.4:391 mānānusayañca na parijānanti. 392 Yo yato mānānusayaṁ na parijānāti so tato bhavarāgānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 393 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti so tato mānānusayaṁ na parijānātīti? 394 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato mānānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca na parijānāti mānānusayañca na parijānāti. Aggamaggasamaṅgiṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha bhavarāgānusayañca na parijānanti mānānusayañca na parijānanti. 395 Yo yato mānānusayaṁ na parijānāti so tato avijjānusayaṁ na parijānātīti? 396 Aggamaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato mānānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato avijjānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo apariyāpanne so tato mānānusayañca na parijānāti avijjānusayañca na parijānāti. Aggamaggasamaṅgiṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha mānānusayañca na parijānanti avijjānusayañca na parijānanti. 397 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ na parijānāti so tato mānānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 398 Yo yato diṭṭhānusayaṁ na parijānāti so tato vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 399 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ na parijānāti so tato diṭṭhānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā …pe…. 400 Yo yato vicikicchānusayaṁ na parijānāti so tato bhavarāgānusayaṁ na parijānātīti? 401 Aggamaggasamaṅgī rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā tīsu vedanāsu, apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca na parijānāti bhavarāgānusayañca na parijānāti. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha vicikicchānusayañca na parijānanti bhavarāgānusayañca na parijānanti. 402 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti so tato vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? 403 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato vicikicchānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca na parijānāti vicikicchānusayañca na parijānāti. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha bhavarāgānusayañca na parijānanti vicikicchānusayañca na parijānanti. 404 Yo yato vicikicchānusayaṁ na parijānāti so tato avijjānusayaṁ na parijānātīti? 405 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato avijjānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca na parijānāti avijjānusayañca na parijānāti. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha vicikicchānusayañca na parijānanti avijjānusayañca na parijānanti. 406 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ na parijānāti so tato vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? 407 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato vicikicchānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo apariyāpanne so tato avijjānusayañca na parijānāti vicikicchānusayañca na parijānāti. Aggamaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha avijjānusayañca na parijānanti vicikicchānusayañca na parijānanti. 408 Yo yato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti so tato avijjānusayaṁ na parijānātīti? 409 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā tīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti, no ca so tato avijjānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca na parijānāti avijjānusayañca na parijānāti. Aggamaggasamaṅgiṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha bhavarāgānusayañca na parijānanti avijjānusayañca na parijānanti. 410 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ na parijānāti so tato bhavarāgānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. (Ekamūlakaṁ.) 411 Yo yato kāmarāgānusayañca 1866 --- ya7 2.4:411 paṭighānusayañca na parijānāti so tato mānānusayaṁ na parijānātīti? 412 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca so tato mānānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti mānānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānanti mānānusayañca na parijānanti. 413 Yo vā pana yato mānānusayaṁ na parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānātīti? 414 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato mānānusayañca kāmarāgānusayañca na parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato mānānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato mānānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha mānānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānanti. 415 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti so tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? 416 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca so tato vicikicchānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti vicikicchānusayañca na parijānāti. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānanti vicikicchānusayañca na parijānanti. 417 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ na parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānātīti? 418 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayañca kāmarāgānusayañca na parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti. Anāgāmimaggasamaṅgiñca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha vicikicchānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānanti. 419 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti so tato bhavarāgānusayaṁ na parijānātīti? 420 Aggamaggasamaṅgī rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca so tato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā tīsu vedanāsu apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti bhavarāgānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānanti bhavarāgānusayañca na parijānanti. 421 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānātīti? 422 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato bhavarāgānusayañca kāmarāgānusayañca na parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha bhavarāgānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānanti. 423 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti so tato avijjānusayaṁ na parijānātīti? 424 1867 --- ya7 2.4:424 Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca so tato avijjānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti avijjānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānanti avijjānusayañca na parijānanti. 425 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ na parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānātīti? 426 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca na parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato avijjānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato avijjānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha avijjānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānanti. (Dukamūlakaṁ.) 427 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti so tato diṭṭhānusayaṁ …pe… vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? 428 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti, no ca so tato vicikicchānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti vicikicchānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānanti vicikicchānusayañca na parijānanti. 429 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ na parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānātīti? 430 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca na parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti. Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayañca kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca so tato mānānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha vicikicchānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānanti. 431 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti so tato bhavarāgānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 432 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānātīti? 433 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato bhavarāgānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca na parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti. Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayañca kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca na parijānāti, no ca so tato mānānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo dukkhāya 1868 --- ya7 2.4:433 vedanāya apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha bhavarāgānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānanti. 434 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti so tato avijjānusayaṁ na parijānātīti? 435 Aggamaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti, no ca so tato avijjānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti avijjānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānanti avijjānusayañca na parijānanti. 436 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ na parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānātīti? 437 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca na parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato avijjānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato avijjānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnaṁ ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha avijjānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānanti. (Tikamūlakaṁ.) 438 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca na parijānāti so tato vicikicchānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 439 Yo vā pana yato vicikicchānusayaṁ na parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca na parijānātīti? 440 Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato vicikicchānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca na parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato vicikicchānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca na parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca na parijānāti. Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato vicikicchānusayañca kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca na parijānāti, no ca so tato mānānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato vicikicchānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha vicikicchānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca na parijānanti …pe…. (Catukkamūlakaṁ.) 441 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti so tato bhavarāgānusayaṁ na parijānātīti? Āmantā. 442 Yo vā pana yato bhavarāgānusayaṁ na parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānātīti? 443 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato bhavarāgānusayañca kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti, no ca so tato diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti. Sveva puggalo apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti. Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so 1869 --- ya7 2.4:443 tato bhavarāgānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti. Aggamaggasamaṅgī kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato bhavarāgānusayañca kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti, no ca so tato mānānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo dukkhāya vedanāya apariyāpanne so tato bhavarāgānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha bhavarāgānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānanti. 444 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti so tato avijjānusayaṁ na parijānātīti? 445 Aggamaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti, no ca so tato avijjānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti avijjānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānanti avijjānusayañca na parijānanti. 446 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ na parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānātīti? 447 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca na parijānāti, no ca so tato diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti. Sveva puggalo apariyāpanne so tato avijjānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti. Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato avijjānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato avijjānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha avijjānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānanti. (Pañcakamūlakaṁ.) 448 Yo yato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca na parijānāti so tato avijjānusayaṁ na parijānātīti? 449 Aggamaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca na parijānāti, no ca so tato avijjānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo apariyāpanne so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca na parijānāti avijjānusayañca na 1870 --- ya7 2.4:449 parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca na parijānanti avijjānusayañca na parijānanti. 450 Yo vā pana yato avijjānusayaṁ na parijānāti so tato kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca na parijānātīti? 451 Aṭṭhamako kāmadhātuyā tīsu vedanāsu rūpadhātuyā arūpadhātuyā so tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca bhavarāgānusayañca na parijānāti, no ca so tato diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca na parijānāti. Sveva puggalo apariyāpanne so tato avijjānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca na parijānāti. Anāgāmimaggasamaṅgī dukkhāya vedanāya so tato avijjānusayañca kāmarāgānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca na parijānāti, no ca so tato paṭighānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo kāmadhātuyā dvīsu vedanāsu so tato avijjānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca na parijānāti, no ca so tato kāmarāgānusayaṁ na parijānāti. Sveva puggalo rūpadhātuyā arūpadhātuyā apariyāpanne so tato avijjānusayañca na parijānāti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca na parijānāti. Dvinnaṁ maggasamaṅgīnañca aṭṭhamakañca ṭhapetvā avasesā puggalā sabbattha avijjānusayañca na parijānanti kāmarāgānusayañca paṭighānusayañca mānānusayañca diṭṭhānusayañca vicikicchānusayañca bhavarāgānusayañca na parijānanti. (Chakkamūlakaṁ.) 452 Pariññāvāre paṭilomaṁ. Pariññāvāro. ya9 0 9 Dhammayamaka 9.2 Pavattivāra 9.2.2. Nirodhavāra |2.2| 9.2.2.1. Paccuppannavāra 9.2.2.1.1. Anulomapuggala Yassa kusalā dhammā nirujjhanti tassa akusalā dhammā nirujjhantīti? No. 2 Yassa vā pana akusalā dhammā nirujjhanti tassa kusalā dhammā nirujjhantīti? No. 3 Yassa kusalā dhammā nirujjhanti tassa abyākatā dhammā nirujjhantīti? 4 Arūpe kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kusalā dhammā nirujjhanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhanti. Pañcavokāre kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kusalā ca dhammā nirujjhanti abyākatā ca dhammā nirujjhanti. 5 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhanti tassa kusalā dhammā nirujjhantīti? 6 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte kusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā nirujjhanti. Pañcavokāre kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā nirujjhanti kusalā ca dhammā nirujjhanti. 7 Yassa akusalā dhammā nirujjhanti tassa abyākatā dhammā nirujjhantīti? 8 Arūpe akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ akusalā dhammā nirujjhanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhanti. Pañcavokāre akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ akusalā ca dhammā nirujjhanti abyākatā ca dhammā nirujjhanti. 9 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhanti tassa akusalā dhammā nirujjhantīti? 10 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte akusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā nirujjhanti. Pañcavokāre akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā nirujjhanti akusalā ca dhammā nirujjhanti. 11 9.2.2.1.2. Anulomaokāsa Yattha kusalā dhammā nirujjhanti tattha akusalā dhammā nirujjhantīti? Āmantā. 12 Yattha vā pana akusalā dhammā nirujjhanti tattha kusalā dhammā nirujjhantīti? Āmantā. 13 Yattha kusalā dhammā nirujjhanti tattha abyākatā dhammā nirujjhantīti? Āmantā. 14 Yattha vā pana abyākatā dhammā nirujjhanti tattha 1871 --- ya9 2.2:14 kusalā dhammā nirujjhantīti? 15 Asaññasatte tattha abyākatā dhammā nirujjhanti, no ca tattha kusalā dhammā nirujjhanti. Catuvokāre pañcavokāre tattha abyākatā ca dhammā nirujjhanti kusalā ca dhammā nirujjhanti. 16 Yattha akusalā dhammā nirujjhanti tattha abyākatā dhammā nirujjhantīti? Āmantā. 17 Yattha vā pana abyākatā dhammā nirujjhanti tattha akusalā dhammā nirujjhantīti? 18 Asaññasatte tattha abyākatā dhammā nirujjhanti, no ca tattha akusalā dhammā nirujjhanti. Catuvokāre pañcavokāre tattha abyākatā ca dhammā nirujjhanti akusalā ca dhammā nirujjhanti. 19 9.2.2.1.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā nirujjhanti tassa tattha akusalā dhammā nirujjhantīti? No. 20 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā nirujjhanti tassa tattha kusalā dhammā nirujjhantīti? No. 21 Yassa yattha kusalā dhammā nirujjhanti tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhantīti? 22 Arūpe kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā dhammā nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhanti. Pañcavokāre kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā ca dhammā nirujjhanti abyākatā ca dhammā nirujjhanti. 23 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhanti tassa tattha kusalā dhammā nirujjhantīti? 24 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte kusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā nirujjhanti. Pañcavokāre kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhanti kusalā ca dhammā nirujjhanti. 25 Yassa yattha akusalā dhammā nirujjhanti tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhantīti? 26 Arūpe akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhanti. Pañcavokāre akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā ca dhammā nirujjhanti abyākatā ca dhammā nirujjhanti. 27 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhanti tassa tattha akusalā dhammā nirujjhantīti? 28 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte akusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhanti. Pañcavokāre akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhanti akusalā ca dhammā nirujjhanti. 29 9.2.2.1.4. Paccanīkapuggala Yassa kusalā dhammā na nirujjhanti tassa akusalā dhammā na nirujjhantīti? 30 Akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kusalā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā na nirujjhanti. Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe kusalavippayuttaakusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ kusalā ca dhammā na nirujjhanti akusalā ca dhammā na nirujjhanti. 31 Yassa vā pana akusalā dhammā na nirujjhanti tassa kusalā dhammā na nirujjhantīti? 32 Kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ akusalā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā na nirujjhanti. Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe akusalavippayuttakusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ akusalā ca dhammā na nirujjhanti kusalā ca dhammā na nirujjhanti. 33 Yassa kusalā dhammā na nirujjhanti tassa abyākatā dhammā na nirujjhantīti? 34 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte kusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kusalā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā na nirujjhanti. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kusalā ca dhammā na nirujjhanti abyākatā ca dhammā na nirujjhanti. 35 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhanti tassa kusalā dhammā na nirujjhantīti? 36 Arūpe kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ abyākatā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā na nirujjhanti. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā na nirujjhanti kusalā ca dhammā na nirujjhanti. 37 Yassa akusalā dhammā na nirujjhanti tassa abyākatā dhammā na nirujjhantīti? 38 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte akusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ akusalā dhammā na 1872 --- ya9 2.2:38 nirujjhanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā na nirujjhanti. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ akusalā ca dhammā na nirujjhanti abyākatā ca dhammā na nirujjhanti. 39 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhanti tassa akusalā dhammā na nirujjhantīti? 40 Arūpe akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ abyākatā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā na nirujjhanti. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā na nirujjhanti akusalā ca dhammā na nirujjhanti. 41 9.2.2.1.5. Paccanīkaokāsa Yattha kusalā dhammā na nirujjhanti tattha akusalā dhammā na nirujjhantīti? Āmantā. 42 Yattha vā pana akusalā dhammā na nirujjhanti tattha kusalā dhammā na nirujjhantīti? Āmantā. 43 Yattha kusalā dhammā na nirujjhanti tattha abyākatā dhammā na nirujjhantīti? Nirujjhanti. 44 Yattha vā pana abyākatā dhammā na nirujjhanti tattha kusalā dhammā na nirujjhantīti? Natthi. 45 Yattha akusalā dhammā na nirujjhanti tattha abyākatā dhammā na nirujjhantīti? Nirujjhanti. 46 Yattha vā pana abyākatā dhammā na nirujjhanti tattha akusalā dhammā na nirujjhantīti? Natthi. 47 9.2.2.1.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā na nirujjhanti tassa tattha akusalā dhammā na nirujjhantīti? 48 Akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhanti. Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe kusalavippayuttaakusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na nirujjhanti akusalā ca dhammā na nirujjhanti. 49 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā na nirujjhanti tassa tattha kusalā dhammā na nirujjhantīti? 50 Kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā na nirujjhanti. Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe akusalavippayuttakusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na nirujjhanti kusalā ca dhammā na nirujjhanti. 51 Yassa yattha kusalā dhammā na nirujjhanti tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhantīti? 52 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte kusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhanti. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na nirujjhanti abyākatā ca dhammā na nirujjhanti. 53 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhanti tassa tattha kusalā dhammā na nirujjhantīti? 54 Arūpe kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā na nirujjhanti. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā na nirujjhanti kusalā ca dhammā na nirujjhanti. 55 Yassa yattha akusalā dhammā na nirujjhanti tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhantīti? 56 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte akusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhanti. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na nirujjhanti abyākatā ca dhammā na nirujjhanti. 57 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhanti tassa tattha akusalā dhammā na nirujjhantīti? 58 Arūpe akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhanti. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte cittassa uppādakkhaṇe arūpe kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā na nirujjhanti akusalā ca dhammā na nirujjhanti. 59 9.2.2.2. Atītavāra 9.2.2.2.1. Anulomapuggala Yassa kusalā dhammā nirujjhittha tassa akusalā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 60 Yassa vā pana akusalā dhammā nirujjhittha tassa kusalā dhammā 1873 --- ya9 2.2:60 nirujjhitthāti? Āmantā. 61 Yassa kusalā dhammā nirujjhittha tassa abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 62 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhittha tassa kusalā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 63 Yassa akusalā dhammā nirujjhittha tassa abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 64 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhittha tassa akusalā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 65 9.2.2.2.2. Anulomaokāsa Yattha kusalā dhammā nirujjhittha tattha akusalā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 66 Yattha vā pana akusalā dhammā nirujjhittha tattha kusalā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 67 Yattha kusalā dhammā nirujjhittha tattha abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 68 Yattha vā pana abyākatā dhammā nirujjhittha tattha kusalā dhammā nirujjhitthāti? 69 Asaññasatte tattha abyākatā dhammā nirujjhittha, no ca tattha kusalā dhammā nirujjhittha. Catuvokāre pañcavokāre tattha abyākatā ca dhammā nirujjhittha kusalā ca dhammā nirujjhittha. 70 Yattha akusalā dhammā nirujjhittha tattha abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 71 Yattha vā pana abyākatā dhammā nirujjhittha tattha akusalā dhammā nirujjhitthāti? 72 Asaññasatte tattha abyākatā dhammā nirujjhittha, no ca tattha akusalā dhammā nirujjhittha. Catuvokāre pañcavokāre tattha abyākatā ca dhammā nirujjhittha akusalā ca dhammā nirujjhittha. 73 9.2.2.2.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā nirujjhittha tassa tattha akusalā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 74 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā nirujjhittha tassa tattha kusalā dhammā nirujjhitthāti? 75 Suddhāvāsānaṁ dutiye akusale citte vattamāne tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā nirujjhittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā nirujjhittha kusalā ca dhammā nirujjhittha. 76 Yassa yattha kusalā dhammā nirujjhittha tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 77 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhittha tassa tattha kusalā dhammā nirujjhitthāti? 78 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā nirujjhittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhittha kusalā ca dhammā nirujjhittha. 79 Yassa yattha akusalā dhammā nirujjhittha tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 80 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhittha tassa tattha akusalā dhammā nirujjhitthāti? 81 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhittha akusalā ca dhammā nirujjhittha. 82 9.2.2.2.4. Paccanīkapuggala Yassa kusalā dhammā na nirujjhittha tassa akusalā dhammā na nirujjhitthāti? Natthi. 83 Yassa vā pana akusalā dhammā na nirujjhittha tassa kusalā dhammā na nirujjhitthāti? Natthi. 84 Yassa kusalā dhammā na nirujjhittha tassa abyākatā dhammā na nirujjhitthāti? Natthi. 85 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhittha tassa kusalā dhammā na nirujjhitthāti? Natthi. 86 Yassa akusalā dhammā na nirujjhittha tassa abyākatā dhammā na nirujjhitthāti? Natthi. 87 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhittha tassa akusalā dhammā na nirujjhitthāti? Natthi. 88 9.2.2.2.5. Paccanīkaokāsa Yattha kusalā dhammā na nirujjhittha tattha akusalā dhammā na nirujjhitthāti? Āmantā. 89 Yattha vā pana akusalā dhammā na nirujjhittha tattha kusalā dhammā na nirujjhitthāti? Āmantā. 90 Yattha kusalā dhammā na nirujjhittha tattha abyākatā dhammā na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 91 Yattha vā pana abyākatā dhammā na nirujjhittha tattha kusalā dhammā na nirujjhitthāti? Natthi. 92 Yattha akusalā dhammā na nirujjhittha tattha abyākatā dhammā na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 93 Yattha vā pana abyākatā dhammā na nirujjhittha tattha akusalā dhammā na nirujjhitthāti? Natthi. 94 9.2.2.2.6. 1874 --- ya9 2.2:94 Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā na nirujjhittha tassa tattha akusalā dhammā na nirujjhitthāti? 95 Suddhāvāsānaṁ dutiye akusale citte vattamāne tesaṁ tattha kusalā dhammā na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhittha. Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na nirujjhittha akusalā ca dhammā na nirujjhittha. 96 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā na nirujjhittha tassa tattha kusalā dhammā na nirujjhitthāti? Āmantā. 97 Yassa yattha kusalā dhammā na nirujjhittha tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhitthāti? 98 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā dhammā na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na nirujjhittha abyākatā ca dhammā na nirujjhittha. 99 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhittha tassa tattha kusalā dhammā na nirujjhitthāti? Āmantā. 100 Yassa yattha akusalā dhammā na nirujjhittha tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhitthāti? 101 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na nirujjhittha abyākatā ca dhammā na nirujjhittha. 102 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhittha tassa tattha akusalā dhammā na nirujjhitthāti? Āmantā. 103 9.2.2.3. Anāgatavāra 9.2.2.3.1. Anulomapuggala Yassa kusalā dhammā nirujjhissanti tassa akusalā dhammā nirujjhissantīti? 104 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ kusalā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ tesaṁ kusalā ca dhammā nirujjhissanti akusalā ca dhammā nirujjhissanti. 105 Yassa vā pana akusalā dhammā nirujjhissanti tassa kusalā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 106 Yassa kusalā dhammā nirujjhissanti tassa abyākatā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 107 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa kusalā dhammā nirujjhissantīti? 108 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ tesaṁ abyākatā ca dhammā nirujjhissanti kusalā ca dhammā nirujjhissanti. 109 Yassa akusalā dhammā nirujjhissanti tassa abyākatā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 110 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa akusalā dhammā nirujjhissantīti? 111 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ tesaṁ abyākatā ca dhammā nirujjhissanti akusalā ca dhammā nirujjhissanti. 112 9.2.2.3.2. Anulomaokāsa Yattha kusalā dhammā nirujjhissanti tattha akusalā dhammā nirujjhissantīti? …pe…. 113 9.2.2.3.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā nirujjhissanti tassa tattha akusalā dhammā nirujjhissantīti? 114 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha kusalā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā nirujjhissanti akusalā ca dhammā nirujjhissanti. 115 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 116 Yassa yattha kusalā dhammā nirujjhissanti tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 117 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā nirujjhissantīti? 118 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti kusalā ca dhammā nirujjhissanti. 119 Yassa yattha akusalā dhammā 1875 --- ya9 2.2:119 nirujjhissanti tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 120 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa tattha akusalā dhammā nirujjhissantīti? 121 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti akusalā ca dhammā nirujjhissanti. 122 9.2.2.3.4. Paccanīkapuggala Yassa kusalā dhammā na nirujjhissanti tassa akusalā dhammā na nirujjhissantīti? Āmantā. 123 Yassa vā pana akusalā dhammā na nirujjhissanti tassa kusalā dhammā na nirujjhissantīti? 124 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ akusalā dhammā na nirujjhissanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā na nirujjhissanti. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ tesaṁ akusalā ca dhammā na nirujjhissanti kusalā ca dhammā na nirujjhissanti. 125 Yassa kusalā dhammā na nirujjhissanti tassa abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? 126 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ tesaṁ kusalā dhammā na nirujjhissanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā na nirujjhissanti. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kusalā ca dhammā na nirujjhissanti abyākatā ca dhammā na nirujjhissanti. 127 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa kusalā dhammā na nirujjhissantīti? Āmantā. 128 Yassa akusalā dhammā na nirujjhissanti tassa abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? 129 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ akusalā dhammā na nirujjhissanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā na nirujjhissanti. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ akusalā ca dhammā na nirujjhissanti abyākatā ca dhammā na nirujjhissanti. 130 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa akusalā dhammā na nirujjhissantīti? Āmantā. 131 9.2.2.3.5. Paccanīkaokāsa Yattha kusalā dhammā na nirujjhissanti tattha akusalā dhammā na nirujjhissantīti? …pe…. 132 9.2.2.3.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha akusalā dhammā na nirujjhissantīti? Āmantā. 133 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā na nirujjhissantīti? 134 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā na nirujjhissanti. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na nirujjhissanti kusalā ca dhammā na nirujjhissanti. 135 Yassa yattha kusalā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? 136 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā dhammā na nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na nirujjhissanti abyākatā ca dhammā na nirujjhissanti. 137 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā na nirujjhissantīti? Āmantā. 138 Yassa yattha akusalā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? 139 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na nirujjhissanti abyākatā ca dhammā na nirujjhissanti. 140 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha akusalā dhammā na nirujjhissantīti? Āmantā. 141 9.2.2.4. Paccuppannātītavāra 9.2.2.4.1. Anulomapuggala Yassa kusalā dhammā nirujjhanti tassa akusalā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 142 Yassa vā pana akusalā dhammā nirujjhittha tassa kusalā dhammā nirujjhantīti? 143 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe 1876 --- ya9 2.2:143 kusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ akusalā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ kusalā dhammā nirujjhanti. Kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ akusalā ca dhammā nirujjhittha kusalā ca dhammā nirujjhanti. 144 Yassa kusalā dhammā nirujjhanti tassa abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 145 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhittha tassa kusalā dhammā nirujjhantīti? 146 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe kusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ kusalā dhammā nirujjhanti. Kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā nirujjhittha kusalā ca dhammā nirujjhanti. 147 Yassa akusalā dhammā nirujjhanti tassa abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 148 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhittha tassa akusalā dhammā nirujjhantīti? 149 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe akusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ akusalā dhammā nirujjhanti. Akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā nirujjhittha akusalā ca dhammā nirujjhanti. 150 9.2.2.4.2. Anulomaokāsa Yattha kusalā dhammā nirujjhanti tattha akusalā dhammā nirujjhitthāti? …pe…. 151 9.2.2.4.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā nirujjhanti tassa tattha akusalā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 152 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā nirujjhittha tassa tattha kusalā dhammā nirujjhantīti? 153 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe kusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā nirujjhanti. Kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā ca dhammā nirujjhittha kusalā ca dhammā nirujjhanti. 154 Yassa yattha kusalā dhammā nirujjhanti tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 155 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhittha tassa tattha kusalā dhammā nirujjhantīti? 156 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe kusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā nirujjhanti. Kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhittha kusalā ca dhammā nirujjhanti. 157 Yassa yattha akusalā dhammā nirujjhanti tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 158 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhittha tassa tattha akusalā dhammā nirujjhantīti? 159 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe akusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhanti. Akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhittha akusalā ca dhammā nirujjhanti. 160 9.2.2.4.4. Paccanīkapuggala Yassa kusalā dhammā na nirujjhanti tassa akusalā dhammā na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 161 Yassa vā pana akusalā dhammā na nirujjhittha tassa kusalā dhammā na nirujjhantīti? Natthi. 162 Yassa kusalā dhammā na nirujjhanti tassa abyākatā dhammā na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 163 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhittha tassa kusalā dhammā na nirujjhantīti? Natthi. 164 Yassa akusalā dhammā na nirujjhanti tassa abyākatā dhammā na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 165 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhittha tassa akusalā dhammā na nirujjhantīti? Natthi. 166 9.2.2.4.5. Paccanīkaokāsa Yattha kusalā dhammā na nirujjhanti tattha akusalā dhammā na nirujjhitthāti? …pe…. 167 9.2.2.4.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā na nirujjhanti tassa tattha akusalā dhammā na nirujjhitthāti? 168 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe kusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhittha. Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na nirujjhanti akusalā ca dhammā na nirujjhittha. 169 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā na nirujjhittha tassa tattha kusalā dhammā na 1877 --- ya9 2.2:169 nirujjhantīti? Āmantā. 170 Yassa yattha kusalā dhammā na nirujjhanti tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhitthāti? 171 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe kusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na nirujjhanti abyākatā ca dhammā na nirujjhittha. 172 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhittha tassa tattha kusalā dhammā na nirujjhantīti? Āmantā. 173 Yassa yattha akusalā dhammā na nirujjhanti tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhitthāti? 174 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe akusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na nirujjhanti abyākatā ca dhammā na nirujjhittha. 175 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhittha tassa tattha akusalā dhammā na nirujjhantīti? Āmantā. 176 9.2.2.5. Paccuppannānāgatavāra 9.2.2.5.1. Anulomapuggala Yassa kusalā dhammā nirujjhanti tassa akusalā dhammā nirujjhissantīti? 177 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kusalā dhammā nirujjhanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kusalā ca dhammā nirujjhanti akusalā ca dhammā nirujjhissanti. 178 Yassa vā pana akusalā dhammā nirujjhissanti tassa kusalā dhammā nirujjhantīti? 179 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe kusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ akusalā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā nirujjhanti. Kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ akusalā ca dhammā nirujjhissanti kusalā ca dhammā nirujjhanti. 180 Yassa kusalā dhammā nirujjhanti tassa abyākatā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 181 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa kusalā dhammā nirujjhantīti? 182 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe kusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā nirujjhanti. Kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā nirujjhissanti kusalā ca dhammā nirujjhanti. 183 Yassa akusalā dhammā nirujjhanti tassa abyākatā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 184 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa akusalā dhammā nirujjhantīti? 185 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe akusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā nirujjhanti. Akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā nirujjhissanti akusalā ca dhammā nirujjhanti. 186 9.2.2.5.2. Anulomaokāsa Yattha kusalā dhammā nirujjhanti tattha akusalā dhammā nirujjhissantīti? …pe…. 187 9.2.2.5.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā nirujjhanti tassa tattha akusalā dhammā nirujjhissantīti? 188 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā dhammā nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā ca dhammā nirujjhanti akusalā ca dhammā nirujjhissanti. 189 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā nirujjhantīti? 190 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe kusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā nirujjhanti. Kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā ca dhammā nirujjhissanti kusalā ca dhammā nirujjhanti. 191 Yassa yattha kusalā dhammā nirujjhanti tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 192 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā nirujjhantīti? 193 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe kusalavippayuttacittassa 1878 --- ya9 2.2:193 bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā nirujjhanti. Kusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti kusalā ca dhammā nirujjhanti. 194 Yassa yattha akusalā dhammā nirujjhanti tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 195 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa tattha akusalā dhammā nirujjhantīti? 196 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe akusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhanti. Akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti akusalā ca dhammā nirujjhanti. 197 9.2.2.5.4. Paccanīkapuggala Yassa kusalā dhammā na nirujjhanti tassa akusalā dhammā na nirujjhissantīti? 198 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe kusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ kusalā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā na nirujjhissanti. Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ kusalā ca dhammā na nirujjhanti akusalā ca dhammā na nirujjhissanti. 199 Yassa vā pana akusalā dhammā na nirujjhissanti tassa kusalā dhammā na nirujjhantīti? 200 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ akusalā dhammā na nirujjhissanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā na nirujjhanti. Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ akusalā ca dhammā na nirujjhissanti kusalā ca dhammā na nirujjhanti. 201 Yassa kusalā dhammā na nirujjhanti tassa abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? 202 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe kusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ kusalā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā na nirujjhissanti. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kusalā ca dhammā na nirujjhanti abyākatā ca dhammā na nirujjhissanti. 203 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa kusalā dhammā na nirujjhantīti? Āmantā. 204 Yassa akusalā dhammā na nirujjhanti tassa abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? 205 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe akusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ akusalā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā na nirujjhissanti. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ akusalā ca dhammā na nirujjhanti abyākatā ca dhammā na nirujjhissanti. 206 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa akusalā dhammā na nirujjhantīti? Āmantā. 207 9.2.2.5.5. Paccanīkaokāsa Yattha kusalā dhammā na nirujjhanti tattha akusalā dhammā na nirujjhissantīti? …pe…. 208 9.2.2.5.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā na nirujjhanti tassa tattha akusalā dhammā na nirujjhissantīti? 209 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe kusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhissanti. Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na nirujjhanti akusalā ca dhammā na nirujjhissanti. 210 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā na nirujjhantīti? 211 Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā na nirujjhanti. Aggamaggassa uppādakkhaṇe arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na nirujjhissanti kusalā ca dhammā na nirujjhanti. 212 Yassa yattha kusalā dhammā na nirujjhanti tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? 213 1879 --- ya9 2.2:213 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe kusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na nirujjhanti abyākatā ca dhammā na nirujjhissanti. 214 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā na nirujjhantīti? Āmantā. 215 Yassa yattha akusalā dhammā na nirujjhanti tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? 216 Sabbesaṁ cittassa uppādakkhaṇe akusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na nirujjhanti abyākatā ca dhammā na nirujjhissanti. 217 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha akusalā dhammā na nirujjhantīti? Āmantā. 218 9.2.2.6. Atītānāgatavāra 9.2.2.6.1. Anulomapuggala Yassa kusalā dhammā nirujjhittha tassa akusalā dhammā nirujjhissantīti? 219 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ kusalā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ akusalā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ tesaṁ kusalā ca dhammā nirujjhittha akusalā ca dhammā nirujjhissanti. 220 Yassa vā pana akusalā dhammā nirujjhissanti tassa kusalā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 221 Yassa kusalā dhammā nirujjhittha tassa abyākatā dhammā nirujjhissantīti? 222 Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kusalā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ tesaṁ kusalā ca dhammā nirujjhittha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti. 223 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa kusalā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 224 Yassa akusalā dhammā nirujjhittha tassa abyākatā dhammā nirujjhissantīti? 225 Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ akusalā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ tesaṁ akusalā ca dhammā nirujjhittha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti. 226 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa akusalā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 227 9.2.2.6.2. Anulomaokāsa Yattha kusalā dhammā nirujjhittha tattha akusalā dhammā nirujjhissantīti? …pe…. 228 9.2.2.6.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā nirujjhittha tassa tattha akusalā dhammā nirujjhissantīti? 229 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha kusalā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā nirujjhittha akusalā ca dhammā nirujjhissanti. 230 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā nirujjhitthāti? 231 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā nirujjhittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā nirujjhissanti kusalā ca dhammā nirujjhittha. 232 Yassa yattha kusalā dhammā nirujjhittha tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhissantīti? 233 Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā nirujjhittha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti. 234 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā nirujjhitthāti? 235 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā nirujjhittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti kusalā ca dhammā nirujjhittha. 236 Yassa yattha akusalā dhammā nirujjhittha tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhissantīti? 237 Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha 1880 --- ya9 2.2:237 abyākatā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā nirujjhittha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti. 238 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa tattha akusalā dhammā nirujjhitthāti? 239 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti akusalā ca dhammā nirujjhittha. 240 9.2.2.6.4. Paccanīkapuggala Yassa kusalā dhammā na nirujjhittha tassa akusalā dhammā na nirujjhissantīti? Natthi. 241 Yassa vā pana akusalā dhammā na nirujjhissanti tassa kusalā dhammā na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 242 Yassa kusalā dhammā na nirujjhittha tassa abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? Natthi. 243 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa kusalā dhammā na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 244 Yassa akusalā dhammā na nirujjhittha tassa abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? Natthi. 245 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa akusalā dhammā na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 246 9.2.2.6.5. Paccanīkaokāsa Yattha kusalā dhammā na nirujjhittha tattha akusalā dhammā na nirujjhissantīti? …pe…. 247 9.2.2.6.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā na nirujjhittha tassa tattha akusalā dhammā na nirujjhissantīti? 248 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne tesaṁ tattha kusalā dhammā na nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhissanti. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na nirujjhittha akusalā ca dhammā na nirujjhissanti. 249 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā na nirujjhitthāti? 250 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā na nirujjhittha. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na nirujjhissanti kusalā ca dhammā na nirujjhittha. 251 Yassa yattha kusalā dhammā na nirujjhittha tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? Nirujjhissanti. 252 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 253 Yassa yattha akusalā dhammā na nirujjhittha tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? Nirujjhissanti. 254 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha akusalā dhammā na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 255 Nirodhavāro. 0 9 Dhammayamaka 9.3. Bhāvanāvāra |3| Yo kusalaṁ dhammaṁ bhāveti so akusalaṁ dhammaṁ pajahatīti? Āmantā. 2 Yo vā pana akusalaṁ dhammaṁ pajahati so kusalaṁ dhammaṁ bhāvetīti? Āmantā. 3 Yo kusalaṁ dhammaṁ na bhāveti so akusalaṁ dhammaṁ nappajahatīti? Āmantā. 4 Yo vā pana akusalaṁ dhammaṁ nappajahati so kusalaṁ dhammaṁ na bhāvetīti? Āmantā …pe…. 5 Bhāvanāvāro. 6 Dhammayamakapāḷi niṭṭhitā. 0 9 Dhammayamaka 9.1 Paṇṇattivāra 9.1.2. Paṇṇattivāraniddesa |1.2| 9.1.2.1. Padasodhanavāra 9.1.2.1.1. Anuloma Kusalā kusalā dhammāti? Āmantā. 2 Kusalā dhammā kusalāti? Āmantā. 3 Akusalā akusalā dhammāti? Āmantā. 4 Akusalā dhammā akusalāti? Āmantā. 5 Abyākatā abyākatā dhammāti? Āmantā. 6 Abyākatā dhammā abyākatāti? Āmantā. 7 9.1.2.1.2. Paccanīka Na kusalā na kusalā dhammāti? Āmantā. 8 Na kusalā dhammā na kusalāti? Āmantā. 9 Na akusalā na akusalā dhammāti? Āmantā. 10 Na akusalā dhammā na akusalāti? Āmantā. 11 Na abyākatā na abyākatā dhammāti? Āmantā. 12 Na abyākatā dhammā na abyākatāti? Āmantā. 13 9.1.2.2. Padasodhanamūlacakkavāra 9.1.2.2.1. Anuloma Kusalā kusalā dhammāti? Āmantā. 14 Dhammā akusalā dhammāti? 15 Akusalā dhammā dhammā ceva akusalā dhammā ca. Avasesā dhammā na akusalā dhammā. 16 Kusalā kusalā dhammāti? Āmantā. 17 Dhammā abyākatā dhammāti? 18 Abyākatā dhammā dhammā ceva abyākatā dhammā ca. Avasesā dhammā na abyākatā dhammā. 19 Akusalā akusalā dhammāti? Āmantā. 20 1881 --- ya9 1.2:20 Dhammā kusalā dhammāti? 21 Kusalā dhammā dhammā ceva kusalā dhammā ca. Avasesā dhammā na kusalā dhammā. 22 Akusalā akusalā dhammāti? Āmantā. 23 Dhammā abyākatā dhammāti? 24 Abyākatā dhammā dhammā ceva abyākatā dhammā ca. Avasesā dhammā na abyākatā dhammā. 25 Abyākatā abyākatā dhammāti? Āmantā. 26 Dhammā kusalā dhammāti? 27 Kusalā dhammā dhammā ceva kusalā dhammā ca. Avasesā dhammā na kusalā dhammā. 28 Abyākatā abyākatā dhammāti? Āmantā. 29 Dhammā akusalā dhammāti? 30 Akusalā dhammā dhammā ceva akusalā dhammā ca. Avasesā dhammā na akusalā dhammā. 31 9.1.2.2.2. Paccanīka Na kusalā na kusalā dhammāti? Āmantā. 32 Na dhammā na akusalā dhammāti? Āmantā. 33 Na kusalā na kusalā dhammāti? Āmantā. 34 Na dhammā na abyākatā dhammāti? Āmantā. 35 Na akusalā na akusalā dhammāti? Āmantā. 36 Na dhammā na kusalā dhammāti? Āmantā. 37 Na akusalā na akusalā dhammāti? Āmantā. 38 Na dhammā na abyākatā dhammāti? Āmantā. 39 Na abyākatā na abyākatā dhammāti? Āmantā. 40 Na dhammā na kusalā dhammāti? Āmantā. 41 Na abyākatā na abyākatā dhammāti? Āmantā. 42 Na dhammā na akusalā dhammāti? Āmantā. 43 9.1.2.3. Suddhadhammavāra 9.1.2.3.1. Anuloma Kusalā dhammāti? Āmantā. 44 Dhammā kusalā dhammāti? 45 Kusalā dhammā dhammā ceva kusalā dhammā ca. Avasesā dhammā na kusalā dhammā. 46 Akusalā dhammāti? Āmantā. 47 Dhammā akusalā dhammāti? 48 Akusalā dhammā dhammā ceva akusalā dhammā ca. Avasesā dhammā na akusalā dhammā. 49 Abyākatā dhammāti? Āmantā. 50 Dhammā abyākatā dhammāti? 51 Abyākatā dhammā dhammā ceva abyākatā dhammā ca. Avasesā dhammā na abyākatā dhammā. 52 9.1.2.3.2. Paccanīka Na kusalā na dhammāti? 53 Kusalaṁ ṭhapetvā avasesā dhammā na kusalā, dhammā. Kusalañca dhamme ca ṭhapetvā avasesā na ceva kusalā na ca dhammā. 54 Na dhammā na kusalā dhammāti? Āmantā. 55 Na akusalā na dhammāti? 56 Akusalaṁ ṭhapetvā avasesā dhammā na akusalā dhammā. Akusalañca dhamme ca ṭhapetvā avasesā na ceva akusalā na ca dhammā. 57 Na dhammā na akusalā dhammāti? Āmantā. 58 Na abyākatā na dhammāti? 59 Abyākataṁ ṭhapetvā avasesā dhammā na abyākatā dhammā. Abyākatañca dhamme ca ṭhapetvā avasesā na ceva abyākatā na ca dhammā. 60 Na dhammā na abyākatā dhammāti? Āmantā. 61 9.1.2.4. Suddhadhammamūlacakkavāra 9.1.2.4.1. Anuloma Kusalā dhammāti? Āmantā. 62 Dhammā akusalā dhammāti? 63 Akusalā dhammā dhammā ceva akusalā dhammā ca. Avasesā dhammā na akusalā dhammā. 64 Kusalā dhammāti? Āmantā. 65 Dhammā abyākatā dhammāti? 66 Abyākatā dhammā dhammā ceva abyākatā dhammā ca. Avasesā dhammā na abyākatā dhammā. 67 Akusalā dhammāti? Āmantā. 68 Dhammā kusalā dhammāti? 69 Kusalā dhammā dhammā ceva kusalā dhammā ca. Avasesā dhammā na kusalā dhammā. 70 Akusalā dhammāti? Āmantā. 71 Dhammā abyākatā dhammāti? 72 Abyākatā dhammā dhammā ceva abyākatā dhammā ca. Avasesā dhammā na abyākatā dhammā. 73 Abyākatā dhammāti? Āmantā. 74 Dhammā kusalā dhammāti? 75 Kusalā dhammā dhammā ceva kusalā dhammā ca. Avasesā dhammā na kusalā dhammā. 76 Abyākatā dhammāti? Āmantā. 77 Dhammā akusalā dhammāti? 78 Akusalā dhammā dhammā ceva akusalā dhammā ca. Avasesā dhammā na akusalā dhammā. 79 9.1.2.4.2. Paccanīka Na kusalā na dhammāti? 80 Kusalaṁ ṭhapetvā avasesā dhammā na kusalā dhammā. Kusalañca dhamme ca ṭhapetvā avasesā na ceva kusalā na ca dhammā. 81 Na dhammā na akusalā dhammāti? Āmantā. 82 Na kusalā na dhammāti? 83 Kusalaṁ ṭhapetvā avasesā dhammā na kusalā dhammā. Kusalañca dhamme ca ṭhapetvā avasesā na ceva kusalā na ca dhammā. 84 Na dhammā na abyākatā dhammāti? Āmantā. 85 Na akusalā na dhammāti? 86 Akusalaṁ ṭhapetvā avasesā dhammā na akusalā dhammā. Akusalañca dhamme ca ṭhapetvā avasesā na ceva akusalā na ca dhammā. 87 Na dhammā na akusalā dhammāti? Āmantā. 88 Na akusalā na dhammāti? 89 Akusalaṁ ṭhapetvā avasesā dhammā na akusalā dhammā. Akusalañca dhamme ca ṭhapetvā avasesā na ceva akusalā na ca dhammā. 90 Na dhammā na abyākatā dhammāti? Āmantā. 91 Na abyākatā na dhammāti? 92 1882 --- ya9 1.2:92 Abyākataṁ ṭhapetvā avasesā dhammā na abyākatā dhammā. Abyākatañca dhamme ca ṭhapetvā avasesā na ceva abyākatā na ca dhammā. 93 Na dhammā na kusalā dhammāti? Āmantā. 94 Na abyākatā na dhammāti? 95 Abyākataṁ ṭhapetvā avasesā dhammā na abyākatā dhammā. Abyākatañca dhamme ca ṭhapetvā avasesā na ceva abyākatā na ca dhammā. 96 Na dhammā na akusalā dhammāti? Āmantā. 97 Paṇṇattiniddesavāro. 0 9 Dhammayamaka 9.2 Pavattivāra 9.2.3. Uppādanirodhavāra |2.3| 9.2.3.1. Paccuppannavāra 9.2.3.1.1. Anulomapuggala Yassa kusalā dhammā uppajjanti tassa akusalā dhammā nirujjhantīti? No. 2 Yassa vā pana akusalā dhammā nirujjhanti tassa kusalā dhammā uppajjantīti? No. 3 Yassa kusalā dhammā uppajjanti tassa abyākatā dhammā nirujjhantīti? No. 4 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhanti tassa kusalā dhammā uppajjantīti? No. 5 Yassa akusalā dhammā uppajjanti tassa abyākatā dhammā nirujjhantīti? No. 6 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhanti tassa akusalā dhammā uppajjantīti? No. 7 9.2.3.1.2. Anulomaokāsa Yattha kusalā dhammā uppajjanti tattha akusalā dhammā nirujjhantīti? Āmantā. 8 Yattha vā pana akusalā dhammā nirujjhanti tattha kusalā dhammā uppajjantīti? Āmantā. 9 Yattha kusalā dhammā uppajjanti tattha abyākatā dhammā nirujjhantīti? Āmantā. 10 Yattha vā pana abyākatā dhammā nirujjhanti tattha kusalā dhammā uppajjantīti? 11 Asaññasatte tattha abyākatā dhammā nirujjhanti, no ca tattha kusalā dhammā uppajjanti. Catuvokāre pañcavokāre tattha abyākatā ca dhammā nirujjhanti kusalā ca dhammā uppajjanti. 12 Yattha akusalā dhammā uppajjanti tattha abyākatā dhammā nirujjhantīti? Āmantā. 13 Yattha vā pana abyākatā dhammā nirujjhanti tattha akusalā dhammā uppajjantīti? 14 Asaññasatte tattha abyākatā dhammā nirujjhanti, no ca tattha akusalā dhammā uppajjanti. Catuvokāre pañcavokāre tattha abyākatā ca dhammā nirujjhanti akusalā ca dhammā uppajjanti. 15 9.2.3.1.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā uppajjanti tassa tattha akusalā dhammā nirujjhantīti? No. 16 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā nirujjhanti tassa tattha kusalā dhammā uppajjantīti? No. 17 Yassa yattha kusalā dhammā uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhantīti? No. 18 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhanti tassa tattha kusalā dhammā uppajjantīti? No. 19 Yassa yattha akusalā dhammā uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhantīti? No. 20 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhanti tassa tattha akusalā dhammā uppajjantīti? No. 21 9.2.3.1.4. Paccanīkapuggala Yassa kusalā dhammā na uppajjanti tassa akusalā dhammā na nirujjhantīti? 22 Akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā na nirujjhanti. Kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe akusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ kusalā ca dhammā na uppajjanti akusalā ca dhammā na nirujjhanti. 23 Yassa vā pana akusalā dhammā na nirujjhanti tassa kusalā dhammā na uppajjantīti? 24 Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ akusalā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā na uppajjanti. Akusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ akusalā ca dhammā na nirujjhanti kusalā ca dhammā na uppajjanti. 25 Yassa kusalā dhammā na uppajjanti tassa abyākatā dhammā na nirujjhantīti? 26 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā na nirujjhanti. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe arūpe kusalākusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na nirujjhanti. 27 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhanti tassa kusalā dhammā na uppajjantīti? 28 Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ abyākatā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā na uppajjanti. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe arūpe kusalākusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā na 1883 --- ya9 2.3:28 nirujjhanti kusalā ca dhammā na uppajjanti. 29 Yassa akusalā dhammā na uppajjanti tassa abyākatā dhammā na nirujjhantīti? 30 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ akusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā na nirujjhanti. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe arūpe kusalākusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ akusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na nirujjhanti. 31 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhanti tassa akusalā dhammā na uppajjantīti? 32 Akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ abyākatā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā na uppajjanti. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe arūpe kusalākusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā na nirujjhanti akusalā ca dhammā na uppajjanti. 33 9.2.3.1.5. Paccanīkaokāsa Yattha kusalā dhammā na uppajjanti tattha akusalā dhammā na nirujjhantīti? Āmantā. 34 Yattha vā pana akusalā dhammā na nirujjhanti tattha kusalā dhammā na uppajjantīti? Āmantā. 35 Yattha kusalā dhammā na uppajjanti tattha abyākatā dhammā na nirujjhantīti? Nirujjhanti. 36 Yattha vā pana abyākatā dhammā na nirujjhanti tattha kusalā dhammā na uppajjantīti? Natthi. 37 Yattha akusalā dhammā na uppajjanti tattha abyākatā dhammā na nirujjhantīti? Nirujjhanti. 38 Yattha vā pana abyākatā dhammā na nirujjhanti tattha akusalā dhammā na uppajjantīti? Natthi. 39 9.2.3.1.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjanti tassa tattha akusalā dhammā na nirujjhantīti? 40 Akusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhanti. Kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe akusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjanti akusalā ca dhammā na nirujjhanti. 41 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā na nirujjhanti tassa tattha kusalā dhammā na uppajjantīti? 42 Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjanti. Akusalavippayuttacittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na nirujjhanti kusalā ca dhammā na uppajjanti. 43 Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhantīti? 44 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhanti. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe arūpe kusalākusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na nirujjhanti. 45 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhanti tassa tattha kusalā dhammā na uppajjantīti? 46 Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjanti. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe arūpe kusalākusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā na nirujjhanti kusalā ca dhammā na uppajjanti. 47 Yassa yattha akusalā dhammā na uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhantīti? 48 Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhanti. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe arūpe kusalākusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na nirujjhanti. 49 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhanti tassa tattha akusalā dhammā na uppajjantīti? 50 Akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjanti. Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe arūpe kusalākusalānaṁ bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā na nirujjhanti akusalā ca dhammā na 1884 --- ya9 2.3:50 uppajjanti. 51 9.2.3.2. Atītavāra 9.2.3.2.1. Anulomapuggala Yassa kusalā dhammā uppajjittha tassa akusalā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 52 Yassa vā pana akusalā dhammā nirujjhittha tassa kusalā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 53 Yassa kusalā dhammā uppajjittha tassa abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 54 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhittha tassa kusalā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 55 Yassa akusalā dhammā uppajjittha tassa abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 56 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhittha tassa akusalā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 57 9.2.3.2.2. Anulomaokāsa Yattha kusalā dhammā uppajjittha tattha akusalā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 58 Yattha vā pana akusalā dhammā nirujjhittha tattha kusalā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 59 Yattha kusalā dhammā uppajjittha tattha abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 60 Yattha vā pana abyākatā dhammā nirujjhittha tattha kusalā dhammā uppajjitthāti? 61 Asaññasatte tattha abyākatā dhammā nirujjhittha, no ca tattha kusalā dhammā uppajjittha. Catuvokāre pañcavokāre tattha abyākatā ca dhammā nirujjhittha kusalā ca dhammā uppajjittha. 62 Yattha akusalā dhammā uppajjittha tattha abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 63 Yattha vā pana abyākatā dhammā nirujjhittha tattha akusalā dhammā uppajjitthāti? 64 Asaññasatte tattha abyākatā dhammā nirujjhittha, no ca tattha akusalā dhammā uppajjittha. Catuvokāre pañcavokāre tattha abyākatā ca dhammā nirujjhittha akusalā ca dhammā uppajjittha. 65 9.2.3.2.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā uppajjittha tassa tattha akusalā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 66 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā nirujjhittha tassa tattha kusalā dhammā uppajjitthāti? 67 Suddhāvāsānaṁ dutiye akusale citte vattamāne tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā nirujjhittha kusalā ca dhammā uppajjittha. 68 Yassa yattha kusalā dhammā uppajjittha tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 69 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhittha tassa tattha kusalā dhammā uppajjitthāti? 70 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhittha kusalā ca dhammā uppajjittha. 71 Yassa yattha akusalā dhammā uppajjittha tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 72 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhittha tassa tattha akusalā dhammā uppajjitthāti? 73 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhittha akusalā ca dhammā uppajjittha. 74 9.2.3.2.4. Paccanīkapuggala Yassa kusalā dhammā na uppajjittha tassa akusalā dhammā na nirujjhitthāti? Natthi. 75 Yassa vā pana akusalā dhammā na nirujjhittha tassa kusalā dhammā na uppajjitthāti? Natthi. 76 Yassa kusalā dhammā na uppajjittha tassa abyākatā dhammā na nirujjhitthāti? Natthi. 77 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhittha tassa kusalā dhammā na uppajjitthāti? Natthi. 78 Yassa akusalā dhammā na uppajjittha tassa abyākatā dhammā na nirujjhitthāti? Natthi. 79 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhittha tassa akusalā dhammā na uppajjitthāti? Natthi. 80 9.2.3.2.5. Paccanīkaokāsa Yattha kusalā dhammā na uppajjittha tattha akusalā dhammā na nirujjhitthāti? Āmantā. 81 Yattha vā pana akusalā dhammā na nirujjhittha tattha kusalā dhammā na uppajjitthāti? Āmantā. 82 Yattha kusalā dhammā na uppajjittha tattha abyākatā dhammā na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 83 Yattha vā pana abyākatā dhammā na nirujjhittha tattha kusalā dhammā na uppajjitthāti? Natthi. 84 Yattha akusalā dhammā na uppajjittha tattha abyākatā dhammā na 1885 --- ya9 2.3:84 nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 85 Yattha vā pana abyākatā dhammā na nirujjhittha tattha akusalā dhammā na uppajjitthāti? Natthi. 86 9.2.3.2.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjittha tassa tattha akusalā dhammā na nirujjhitthāti? 87 Suddhāvāsānaṁ dutiye akusale citte vattamāne tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhittha. Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjittha akusalā ca dhammā na nirujjhittha. 88 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā na nirujjhittha tassa tattha kusalā dhammā na uppajjitthāti? Āmantā. 89 Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjittha tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhitthāti? 90 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjittha abyākatā ca dhammā na nirujjhittha. 91 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhittha tassa tattha kusalā dhammā na uppajjitthāti? Āmantā. 92 Yassa yattha akusalā dhammā na uppajjittha tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhitthāti? 93 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na uppajjittha abyākatā ca dhammā na nirujjhittha. 94 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhittha tassa tattha akusalā dhammā na uppajjitthāti? Āmantā. 95 9.2.3.3. Anāgatavāra 9.2.3.3.1. Anulomapuggala Yassa kusalā dhammā uppajjissanti tassa akusalā dhammā nirujjhissantīti? 96 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ kusalā dhammā uppajjissanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ tesaṁ kusalā ca dhammā uppajjissanti akusalā ca dhammā nirujjhissanti. 97 Yassa vā pana akusalā dhammā nirujjhissanti tassa kusalā dhammā uppajjissantīti? Āmantā. 98 Yassa kusalā dhammā uppajjissanti tassa abyākatā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 99 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa kusalā dhammā uppajjissantīti? 100 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā uppajjissanti. Itaresaṁ tesaṁ abyākatā ca dhammā nirujjhissanti kusalā ca dhammā uppajjissanti. 101 Yassa akusalā dhammā uppajjissanti tassa abyākatā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 102 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa akusalā dhammā uppajjissantīti? 103 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā uppajjissanti. Itaresaṁ tesaṁ abyākatā ca dhammā nirujjhissanti akusalā ca dhammā uppajjissanti. 104 9.2.3.3.2. Anulomaokāsa Yattha kusalā dhammā uppajjissanti tattha akusalā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 105 Yattha vā pana akusalā dhammā nirujjhissanti tattha kusalā dhammā uppajjissantīti? Āmantā. 106 Yattha kusalā dhammā uppajjissanti tattha abyākatā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 107 Yattha vā pana abyākatā dhammā nirujjhissanti tattha kusalā dhammā uppajjissantīti? 108 Asaññasatte tattha abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tattha kusalā dhammā uppajjissanti. Catuvokāre pañcavokāre tattha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti kusalā ca dhammā uppajjissanti. 109 Yattha akusalā dhammā uppajjissanti tattha abyākatā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 110 Yattha vā pana abyākatā dhammā nirujjhissanti tattha akusalā dhammā uppajjissantīti? 111 Asaññasatte tattha abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tattha akusalā dhammā uppajjissanti. Catuvokāre pañcavokāre tattha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti akusalā ca dhammā uppajjissanti. 112 9.2.3.3.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā uppajjissanti tassa tattha akusalā dhammā nirujjhissantīti? 113 Yassa 1886 --- ya9 2.3:113 cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjissanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā uppajjissanti akusalā ca dhammā nirujjhissanti. 114 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā uppajjissantīti? Āmantā. 115 Yassa yattha kusalā dhammā uppajjissanti tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 116 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā uppajjissantīti? 117 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjissanti. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti kusalā ca dhammā uppajjissanti. 118 Yassa yattha akusalā dhammā uppajjissanti tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 119 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa tattha akusalā dhammā uppajjissantīti? 120 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti, asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjissanti. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti akusalā ca dhammā uppajjissanti. 121 9.2.3.3.4. Paccanīkapuggala Yassa kusalā dhammā na uppajjissanti tassa akusalā dhammā na nirujjhissantīti? Āmantā. 122 Yassa vā pana akusalā dhammā na nirujjhissanti tassa kusalā dhammā na uppajjissantīti? 123 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ akusalā dhammā na nirujjhissanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā na uppajjissanti. Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ tesaṁ akusalā ca dhammā na nirujjhissanti kusalā ca dhammā na uppajjissanti. 124 Yassa kusalā dhammā na uppajjissanti tassa abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? 125 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ tesaṁ kusalā dhammā na uppajjissanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā na nirujjhissanti. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kusalā ca dhammā na uppajjissanti abyākatā ca dhammā na nirujjhissanti. 126 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa kusalā dhammā na uppajjissantīti? Āmantā. 127 Yassa akusalā dhammā na uppajjissanti tassa abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? 128 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ akusalā dhammā na uppajjissanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā na nirujjhissanti. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ akusalā ca dhammā na uppajjissanti abyākatā ca dhammā na nirujjhissanti. 129 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa akusalā dhammā na uppajjissantīti? Āmantā. 130 9.2.3.3.5. Paccanīkaokāsa Yattha kusalā dhammā na uppajjissanti tattha akusalā dhammā na nirujjhissantīti? Āmantā. 131 Yattha vā pana akusalā dhammā na nirujjhissanti tattha kusalā dhammā na uppajjissantīti? Āmantā. 132 Yattha kusalā dhammā na uppajjissanti tattha abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? Nirujjhissanti. 133 Yattha vā pana abyākatā dhammā na nirujjhissanti tattha kusalā dhammā na uppajjissantīti? Natthi. 134 Yattha akusalā dhammā na uppajjissanti tattha abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? Nirujjhissanti. 135 Yattha vā pana abyākatā dhammā na nirujjhissanti tattha akusalā dhammā na uppajjissantīti? Natthi. 136 9.2.3.3.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjissanti tassa tattha akusalā dhammā na nirujjhissantīti? Āmantā. 137 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā na uppajjissantīti? 138 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjissanti. Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na nirujjhissanti kusalā ca dhammā na uppajjissanti. 139 1887 --- ya9 2.3:139 Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjissanti tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? 140 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjissanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjissanti abyākatā ca dhammā na nirujjhissanti. 141 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā na uppajjissantīti? Āmantā. 142 Yassa yattha akusalā dhammā na uppajjissanti tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? 143 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjissanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na uppajjissanti abyākatā ca dhammā na nirujjhissanti. 144 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha akusalā dhammā na uppajjissantīti? Āmantā. 145 9.2.3.4. Paccuppannātītavāra 9.2.3.4.1. Anulomapuggala Yassa kusalā dhammā uppajjanti tassa akusalā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 146 Yassa vā pana akusalā dhammā nirujjhittha tassa kusalā dhammā uppajjantīti? 147 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ akusalā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ kusalā dhammā uppajjanti. Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ akusalā ca dhammā nirujjhittha kusalā ca dhammā uppajjanti. 148 Yassa kusalā dhammā uppajjanti tassa abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 149 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhittha tassa kusalā dhammā uppajjantīti? 150 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ kusalā dhammā uppajjanti. Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā nirujjhittha kusalā ca dhammā uppajjanti. 151 Yassa akusalā dhammā uppajjanti tassa abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 152 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhittha tassa akusalā dhammā uppajjantīti? 153 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ akusalā dhammā uppajjanti. Akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā nirujjhittha akusalā ca dhammā uppajjanti. 154 9.2.3.4.2. Anulomaokāsa Yattha kusalā dhammā uppajjanti tattha akusalā dhammā nirujjhitthāti? …pe…. 155 9.2.3.4.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā uppajjanti tassa tattha akusalā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 156 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā nirujjhittha tassa tattha kusalā dhammā uppajjantīti? 157 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjanti. Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā ca dhammā nirujjhittha kusalā ca dhammā uppajjanti. 158 Yassa yattha kusalā dhammā uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 159 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhittha tassa tattha kusalā dhammā uppajjantīti? 160 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjanti. Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhittha kusalā ca dhammā uppajjanti. 161 Yassa yattha akusalā dhammā uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhitthāti? Āmantā. 162 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhittha tassa tattha akusalā dhammā uppajjantīti? 163 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhittha, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjanti. Akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhittha akusalā ca dhammā uppajjanti. 164 9.2.3.4.4. 1888 --- ya9 2.3:164 Paccanīkapuggala Yassa kusalā dhammā na uppajjanti tassa akusalā dhammā na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 165 Yassa vā pana akusalā dhammā na nirujjhittha tassa kusalā dhammā na uppajjantīti? Natthi. 166 Yassa kusalā dhammā na uppajjanti tassa abyākatā dhammā na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 167 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhittha tassa kusalā dhammā na uppajjantīti? Natthi. 168 Yassa akusalā dhammā na uppajjanti tassa abyākatā dhammā na nirujjhitthāti? Nirujjhittha. 169 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhittha tassa akusalā dhammā na uppajjantīti? Natthi. 170 9.2.3.4.5. Paccanīkaokāsa Yattha kusalā dhammā na uppajjanti tattha akusalā dhammā na nirujjhitthāti? …pe…. 171 9.2.3.4.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjanti tassa tattha akusalā dhammā na nirujjhitthāti? 172 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhittha. Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjanti akusalā ca dhammā na nirujjhittha. 173 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā na nirujjhittha tassa tattha kusalā dhammā na uppajjantīti? Āmantā. 174 Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhitthāti? 175 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na nirujjhittha. 176 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhittha tassa tattha kusalā dhammā na uppajjantīti? Āmantā. 177 Yassa yattha akusalā dhammā na uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhitthāti? 178 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na nirujjhittha. 179 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhittha tassa tattha akusalā dhammā na uppajjantīti? Āmantā. 180 9.2.3.5. Paccuppannānāgatavāra 9.2.3.5.1. Anulomapuggala Yassa kusalā dhammā uppajjanti tassa akusalā dhammā nirujjhissantīti? 181 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ kusalā dhammā uppajjanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ kusalā ca dhammā uppajjanti akusalā ca dhammā nirujjhissanti. 182 Yassa vā pana akusalā dhammā nirujjhissanti tassa kusalā dhammā uppajjantīti? 183 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ akusalā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā uppajjanti. Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ akusalā ca dhammā nirujjhissanti kusalā ca dhammā uppajjanti. 184 Yassa kusalā dhammā uppajjanti tassa abyākatā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 185 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa kusalā dhammā uppajjantīti? 186 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā uppajjanti. Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā nirujjhissanti kusalā ca dhammā uppajjanti. 187 Yassa akusalā dhammā uppajjanti tassa abyākatā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 188 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa akusalā dhammā uppajjantīti? 189 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā uppajjanti. Akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā nirujjhissanti akusalā ca 1889 --- ya9 2.3:189 dhammā uppajjanti. 190 9.2.3.5.2. Anulomaokāsa Yattha kusalā dhammā uppajjanti tattha akusalā dhammā nirujjhissantīti? …pe…. 191 9.2.3.5.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā uppajjanti tassa tattha akusalā dhammā nirujjhissantīti? 192 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā ca dhammā uppajjanti akusalā ca dhammā nirujjhissanti. 193 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā uppajjantīti? 194 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjanti. Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā ca dhammā nirujjhissanti kusalā ca dhammā uppajjanti. 195 Yassa yattha kusalā dhammā uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 196 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā uppajjantīti? 197 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjanti. Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti kusalā ca dhammā uppajjanti. 198 Yassa yattha akusalā dhammā uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhissantīti? Āmantā. 199 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa tattha akusalā dhammā uppajjantīti? 200 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjanti. Akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti akusalā ca dhammā uppajjanti. 201 9.2.3.5.4. Paccanīkapuggala Yassa kusalā dhammā na uppajjanti tassa akusalā dhammā na nirujjhissantīti? 202 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā na nirujjhissanti. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kusalā ca dhammā na uppajjanti akusalā ca dhammā na nirujjhissanti. 203 Yassa vā pana akusalā dhammā na nirujjhissanti tassa kusalā dhammā na uppajjantīti? 204 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ akusalā dhammā na nirujjhissanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā na uppajjanti. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ akusalā ca dhammā na nirujjhissanti kusalā ca dhammā na uppajjanti. 205 Yassa kusalā dhammā na uppajjanti tassa abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? 206 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā na nirujjhissanti. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na nirujjhissanti. 207 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa kusalā dhammā na uppajjantīti? Āmantā. 208 Yassa akusalā dhammā na uppajjanti tassa abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? 209 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ akusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā na nirujjhissanti. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ akusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na nirujjhissanti. 210 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa akusalā dhammā na uppajjantīti? Āmantā. 211 9.2.3.5.5. Paccanīkaokāsa Yattha kusalā dhammā na uppajjanti tattha akusalā dhammā na nirujjhissantīti? …pe…. 212 9.2.3.5.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa 1890 --- ya9 2.3:212 yattha kusalā dhammā na uppajjanti tassa tattha akusalā dhammā na nirujjhissantīti? 213 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhissanti. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjanti akusalā ca dhammā na nirujjhissanti. 214 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā na uppajjantīti? 215 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjanti. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na nirujjhissanti kusalā ca dhammā na uppajjanti. 216 Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? 217 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na nirujjhissanti. 218 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā na uppajjantīti? Āmantā. 219 Yassa yattha akusalā dhammā na uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? 220 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti. Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na nirujjhissanti. 221 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha akusalā dhammā na uppajjantīti? Āmantā. 222 9.2.3.6. Atītānāgatavāra 9.2.3.6.1. Anulomapuggala Yassa kusalā dhammā uppajjittha tassa akusalā dhammā nirujjhissantīti? 223 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ kusalā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ akusalā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ tesaṁ kusalā ca dhammā uppajjittha akusalā ca dhammā nirujjhissanti. 224 Yassa vā pana akusalā dhammā nirujjhissanti tassa kusalā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 225 Yassa kusalā dhammā uppajjittha tassa abyākatā dhammā nirujjhissantīti? 226 Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kusalā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ tesaṁ kusalā ca dhammā uppajjittha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti. 227 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa kusalā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 228 Yassa akusalā dhammā uppajjittha tassa abyākatā dhammā nirujjhissantīti? 229 Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ akusalā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ abyākatā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ tesaṁ akusalā ca dhammā uppajjittha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti. 230 Yassa vā pana abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa akusalā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 231 9.2.3.6.2. Anulomaokāsa Yattha kusalā dhammā uppajjittha tattha akusalā dhammā nirujjhissantīti? …pe…. 232 9.2.3.6.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā uppajjittha tassa tattha akusalā dhammā nirujjhissantīti? 233 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā uppajjittha akusalā ca dhammā nirujjhissanti. 234 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā uppajjitthāti? 235 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne tesaṁ tattha akusalā 1891 --- ya9 2.3:235 dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā nirujjhissanti kusalā ca dhammā uppajjittha. 236 Yassa yattha kusalā dhammā uppajjittha tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhissantīti? 237 Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā uppajjittha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti. 238 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā uppajjitthāti? 239 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti kusalā ca dhammā uppajjittha. 240 Yassa yattha akusalā dhammā uppajjittha tassa tattha abyākatā dhammā nirujjhissantīti? 241 Pacchimacittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhissanti. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā uppajjittha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti. 242 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā nirujjhissanti tassa tattha akusalā dhammā uppajjitthāti? 243 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā nirujjhissanti akusalā ca dhammā uppajjittha. 244 9.2.3.6.4. Paccanīkapuggala Yassa kusalā dhammā na uppajjittha tassa akusalā dhammā na nirujjhissantīti? Natthi. 245 Yassa vā pana akusalā dhammā na nirujjhissanti tassa kusalā dhammā na uppajjitthāti? Uppajjittha. 246 Yassa kusalā dhammā na uppajjittha tassa abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? Natthi. 247 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa kusalā dhammā na uppajjitthāti? Uppajjittha. 248 Yassa akusalā dhammā na uppajjittha tassa abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? Natthi. 249 Yassa vā pana abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa akusalā dhammā na uppajjitthāti? Uppajjittha. 250 9.2.3.6.5. Paccanīkaokāsa Yattha kusalā dhammā na uppajjittha tattha akusalā dhammā na nirujjhissantīti? …pe…. 251 9.2.3.6.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjittha tassa tattha akusalā dhammā na nirujjhissantīti? 252 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhissanti. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjittha akusalā ca dhammā na nirujjhissanti. 253 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā na uppajjitthāti? 254 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha akusalā dhammā na nirujjhissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjittha. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na nirujjhissanti kusalā ca dhammā na uppajjittha. 255 Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjittha tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? Nirujjhissanti. 256 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha kusalā dhammā na uppajjitthāti? Uppajjittha. 257 Yassa yattha akusalā dhammā na uppajjittha tassa tattha abyākatā dhammā na nirujjhissantīti? Nirujjhissanti. 258 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na nirujjhissanti tassa tattha akusalā dhammā na uppajjitthāti? Uppajjittha. 259 Uppādanirodhavāro. 260 Pavattivāro niṭṭhito. 0 9 Dhammayamaka 9.2 Pavattivāra 9.2.1. Uppādavāra |2.1| 9.2.1.1. Paccuppannavāra 9.2.1.1.1. Anulomapuggala Yassa kusalā dhammā uppajjanti tassa akusalā dhammā uppajjantīti? No. 2 Yassa vā pana akusalā dhammā uppajjanti tassa kusalā dhammā uppajjantīti? No. 3 Yassa kusalā dhammā uppajjanti tassa abyākatā dhammā uppajjantīti? 4 Arūpe kusalānaṁ uppādakkhaṇe 1892 --- ya9 2.1:4 tesaṁ kusalā dhammā uppajjanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā uppajjanti. Pañcavokāre kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ kusalā ca dhammā uppajjanti abyākatā ca dhammā uppajjanti. 5 Yassa vā pana abyākatā dhammā uppajjanti tassa kusalā dhammā uppajjantīti? 6 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ abyākatā dhammā uppajjanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā uppajjanti. Pañcavokāre kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā uppajjanti kusalā ca dhammā uppajjanti. 7 Yassa akusalā dhammā uppajjanti tassa abyākatā dhammā uppajjantīti? 8 Arūpe akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ akusalā dhammā uppajjanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā uppajjanti. Pañcavokāre akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ akusalā ca dhammā uppajjanti abyākatā ca dhammā uppajjanti. 9 Yassa vā pana abyākatā dhammā uppajjanti tassa akusalā dhammā uppajjantīti? 10 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ abyākatā dhammā uppajjanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā uppajjanti. Pañcavokāre akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā uppajjanti akusalā ca dhammā uppajjanti. 11 9.2.1.1.2. Anulomaokāsa Yattha kusalā dhammā uppajjanti tattha akusalā dhammā uppajjantīti? Āmantā. 12 Yattha vā pana akusalā dhammā uppajjanti tattha kusalā dhammā uppajjantīti? Āmantā. 13 Yattha kusalā dhammā uppajjanti tattha abyākatā dhammā uppajjantīti? Āmantā. 14 Yattha vā pana abyākatā dhammā uppajjanti tattha kusalā dhammā uppajjantīti? 15 Asaññasatte tattha abyākatā dhammā uppajjanti, no ca tattha kusalā dhammā uppajjanti. Catuvokāre pañcavokāre tattha abyākatā ca dhammā uppajjanti kusalā ca dhammā uppajjanti. 16 Yattha akusalā dhammā uppajjanti tattha abyākatā dhammā uppajjantīti? Āmantā. 17 Yattha vā pana abyākatā dhammā uppajjanti tattha akusalā dhammā uppajjantīti? 18 Asaññasatte tattha abyākatā dhammā uppajjanti, no ca tattha akusalā dhammā uppajjanti. Catuvokāre pañcavokāre tattha abyākatā ca dhammā uppajjanti akusalā ca dhammā uppajjanti. 19 9.2.1.1.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā uppajjanti tassa tattha akusalā dhammā uppajjantīti? No. 20 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā uppajjanti tassa tattha kusalā dhammā uppajjantīti? No. 21 Yassa yattha kusalā dhammā uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā uppajjantīti? 22 Arūpe kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā uppajjanti. Pañcavokāre kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā ca dhammā uppajjanti abyākatā ca dhammā uppajjanti. 23 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā uppajjanti tassa tattha kusalā dhammā uppajjantīti? 24 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā dhammā uppajjanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjanti. Pañcavokāre kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā uppajjanti kusalā ca dhammā uppajjanti. 25 Yassa yattha akusalā dhammā uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā uppajjantīti? 26 Arūpe akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā uppajjanti. Pañcavokāre akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā ca dhammā uppajjanti abyākatā ca dhammā uppajjanti. 27 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā uppajjanti tassa tattha akusalā dhammā uppajjantīti? 28 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā dhammā uppajjanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjanti. Pañcavokāre akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā uppajjanti akusalā ca dhammā uppajjanti. 29 9.2.1.1.4. Paccanīkapuggala Yassa kusalā dhammā na uppajjanti tassa akusalā dhammā na uppajjantīti? 30 Akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā na uppajjanti. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttaakusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ 1893 --- ya9 2.1:30 asaññasattānaṁ tesaṁ kusalā ca dhammā na uppajjanti akusalā ca dhammā na uppajjanti. 31 Yassa vā pana akusalā dhammā na uppajjanti tassa kusalā dhammā na uppajjantīti? 32 Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ akusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā na uppajjanti. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe akusalavippayuttakusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ akusalā ca dhammā na uppajjanti kusalā ca dhammā na uppajjanti. 33 Yassa kusalā dhammā na uppajjanti tassa abyākatā dhammā na uppajjantīti? 34 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā na uppajjanti. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ kusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na uppajjanti. 35 Yassa vā pana abyākatā dhammā na uppajjanti tassa kusalā dhammā na uppajjantīti? 36 Arūpe kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ abyākatā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā na uppajjanti. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā na uppajjanti kusalā ca dhammā na uppajjanti. 37 Yassa akusalā dhammā na uppajjanti tassa abyākatā dhammā na uppajjantīti? 38 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ akusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā na uppajjanti. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ akusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na uppajjanti. 39 Yassa vā pana abyākatā dhammā na uppajjanti tassa akusalā dhammā na uppajjantīti? 40 Arūpe akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ abyākatā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā na uppajjanti. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā na uppajjanti akusalā ca dhammā na uppajjanti. 41 9.2.1.1.5. Paccanīkaokāsa Yattha kusalā dhammā na uppajjanti tattha akusalā dhammā na uppajjantīti? Āmantā. 42 Yattha vā pana akusalā dhammā na uppajjanti tattha kusalā dhammā na uppajjantīti? Āmantā. 43 Yattha kusalā dhammā na uppajjanti tattha abyākatā dhammā na uppajjantīti? Uppajjanti. 44 Yattha vā pana abyākatā dhammā na uppajjanti tattha kusalā dhammā na uppajjantīti? Natthi. 45 Yattha akusalā dhammā na uppajjanti tattha abyākatā dhammā na uppajjantīti? Uppajjanti. 46 Yattha vā pana abyākatā dhammā na uppajjanti tattha akusalā dhammā na uppajjantīti? Natthi. 47 9.2.1.1.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjanti tassa tattha akusalā dhammā na uppajjantīti? 48 Akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjanti. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttaakusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjanti akusalā ca dhammā na uppajjanti. 49 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā na uppajjanti tassa tattha kusalā dhammā na uppajjantīti? 50 Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjanti. Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe akusalavippayuttakusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na uppajjanti kusalā ca dhammā na uppajjanti. 51 Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā na uppajjantīti? 52 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na uppajjanti. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na uppajjanti. 53 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na uppajjanti tassa tattha kusalā dhammā na uppajjantīti? 54 Arūpe 1894 --- ya9 2.1:54 kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjanti. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā na uppajjanti kusalā ca dhammā na uppajjanti. 55 Yassa yattha akusalā dhammā na uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā na uppajjantīti? 56 Sabbesaṁ upapajjantānaṁ pavatte akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na uppajjanti. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na uppajjanti. 57 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na uppajjanti tassa tattha akusalā dhammā na uppajjantīti? 58 Arūpe akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjanti. Sabbesaṁ cavantānaṁ pavatte cittassa bhaṅgakkhaṇe arūpe kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā na uppajjanti akusalā ca dhammā na uppajjanti. 59 9.2.1.2. Atītavāra 9.2.1.2.1. Anulomapuggala Yassa kusalā dhammā uppajjittha tassa akusalā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 60 Yassa vā pana akusalā dhammā uppajjittha tassa kusalā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 61 Yassa kusalā dhammā uppajjittha tassa abyākatā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 62 Yassa vā pana abyākatā dhammā uppajjittha tassa kusalā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 63 Yassa akusalā dhammā uppajjittha tassa abyākatā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 64 Yassa vā pana abyākatā dhammā uppajjittha tassa akusalā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 65 9.2.1.2.2. Anulomaokāsa Yattha kusalā dhammā uppajjittha tattha akusalā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 66 Yattha vā pana akusalā dhammā uppajjittha tattha kusalā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 67 Yattha kusalā dhammā uppajjittha tattha abyākatā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 68 Yattha vā pana abyākatā dhammā uppajjittha tattha kusalā dhammā uppajjitthāti? 69 Asaññasatte tattha abyākatā dhammā uppajjittha, no ca tattha kusalā dhammā uppajjittha. Catuvokāre pañcavokāre tattha abyākatā ca dhammā uppajjittha kusalā ca dhammā uppajjittha. 70 Yattha akusalā dhammā uppajjittha tattha abyākatā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 71 Yattha vā pana abyākatā dhammā uppajjittha tattha akusalā dhammā uppajjitthāti? 72 Asaññasatte tattha abyākatā dhammā uppajjittha, no ca tattha akusalā dhammā uppajjittha. Catuvokāre pañcavokāre tattha abyākatā ca dhammā uppajjittha akusalā ca dhammā uppajjittha. 73 9.2.1.2.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā uppajjittha tassa tattha akusalā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 74 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā uppajjittha tassa tattha kusalā dhammā uppajjitthāti? 75 Suddhāvāsānaṁ dutiye akusale citte vattamāne tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā uppajjittha kusalā ca dhammā uppajjittha. 76 Yassa yattha kusalā dhammā uppajjittha tassa tattha abyākatā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 77 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā uppajjittha tassa tattha kusalā dhammā uppajjitthāti? 78 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā uppajjittha kusalā ca dhammā uppajjittha. 79 Yassa yattha akusalā dhammā uppajjittha tassa tattha abyākatā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 80 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā uppajjittha tassa tattha akusalā dhammā uppajjitthāti? 81 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā uppajjittha akusalā ca dhammā uppajjittha. 82 9.2.1.2.4. 1895 --- ya9 2.1:82 Paccanīkapuggala Yassa kusalā dhammā na uppajjittha tassa akusalā dhammā na uppajjitthāti? Natthi. 83 Yassa vā pana akusalā dhammā na uppajjittha tassa kusalā dhammā na uppajjitthāti? Natthi. 84 Yassa kusalā dhammā na uppajjittha tassa abyākatā dhammā na uppajjitthāti? Natthi. 85 Yassa vā pana abyākatā dhammā na uppajjittha tassa kusalā dhammā na uppajjitthāti? Natthi. 86 Yassa akusalā dhammā na uppajjittha tassa abyākatā dhammā na uppajjitthāti? Natthi. 87 Yassa vā pana abyākatā dhammā na uppajjittha tassa akusalā dhammā na uppajjitthāti? Natthi. 88 9.2.1.2.5. Paccanīkaokāsa Yattha kusalā dhammā na uppajjittha tattha akusalā dhammā na uppajjitthāti? Āmantā. 89 Yattha vā pana akusalā dhammā na uppajjittha tattha kusalā dhammā na uppajjitthāti? Āmantā. 90 Yattha kusalā dhammā na uppajjittha tattha abyākatā dhammā na uppajjitthāti? Uppajjittha. 91 Yattha vā pana abyākatā dhammā na uppajjittha tattha kusalā dhammā na uppajjitthāti? Natthi. 92 Yattha akusalā dhammā na uppajjittha tattha abyākatā dhammā na uppajjitthāti? Uppajjittha. 93 Yattha vā pana abyākatā dhammā na uppajjittha tattha akusalā dhammā na uppajjitthāti? Natthi. 94 9.2.1.2.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjittha tassa tattha akusalā dhammā na uppajjitthāti? 95 Suddhāvāsānaṁ dutiye akusale citte vattamāne tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjittha akusalā ca dhammā na uppajjittha. 96 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā na uppajjittha tassa tattha kusalā dhammā na uppajjitthāti? Āmantā. 97 Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjittha tassa tattha abyākatā dhammā na uppajjitthāti? 98 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na uppajjittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjittha abyākatā ca dhammā na uppajjittha. 99 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na uppajjittha tassa tattha kusalā dhammā na uppajjitthāti? Āmantā. 100 Yassa yattha akusalā dhammā na uppajjittha tassa tattha abyākatā dhammā na uppajjitthāti? 101 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na uppajjittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na uppajjittha abyākatā ca dhammā na uppajjittha. 102 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na uppajjittha tassa tattha akusalā dhammā na uppajjitthāti? Āmantā. 103 9.2.1.3. Anāgatavāra 9.2.1.3.1. Anulomapuggala Yassa kusalā dhammā uppajjissanti tassa akusalā dhammā uppajjissantīti? 104 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ kusalā dhammā uppajjissanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā uppajjissanti. Itaresaṁ tesaṁ kusalā ca dhammā uppajjissanti akusalā ca dhammā uppajjissanti. 105 Yassa vā pana akusalā dhammā uppajjissanti tassa kusalā dhammā uppajjissantīti? Āmantā. 106 Yassa kusalā dhammā uppajjissanti tassa abyākatā dhammā uppajjissantīti? Āmantā. 107 Yassa vā pana abyākatā dhammā uppajjissanti tassa kusalā dhammā uppajjissantīti? 108 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ tesaṁ abyākatā dhammā uppajjissanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā uppajjissanti. Itaresaṁ tesaṁ abyākatā ca dhammā uppajjissanti kusalā ca dhammā uppajjissanti. 109 Yassa akusalā dhammā uppajjissanti tassa abyākatā dhammā uppajjissantīti? Āmantā. 110 Yassa vā pana abyākatā dhammā uppajjissanti tassa akusalā dhammā uppajjissantīti? 111 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ abyākatā dhammā uppajjissanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā uppajjissanti. Itaresaṁ tesaṁ abyākatā ca dhammā uppajjissanti akusalā ca dhammā uppajjissanti. 112 9.2.1.3.2. Anulomaokāsa Yattha kusalā dhammā uppajjissanti tattha akusalā dhammā uppajjissantīti? Āmantā. 113 1896 --- ya9 2.1:113 Yattha vā pana akusalā dhammā uppajjissanti tattha kusalā dhammā uppajjissantīti? Āmantā. 114 Yattha kusalā dhammā uppajjissanti tattha abyākatā dhammā uppajjissantīti? Āmantā. 115 Yattha vā pana abyākatā dhammā uppajjissanti tattha kusalā dhammā uppajjissantīti? 116 Asaññasatte tattha abyākatā dhammā uppajjissanti, no ca tattha kusalā dhammā uppajjissanti. Catuvokāre pañcavokāre tattha abyākatā ca dhammā uppajjissanti kusalā ca dhammā uppajjissanti. 117 Yattha akusalā dhammā uppajjissanti tattha abyākatā dhammā uppajjissantīti? Āmantā. 118 Yattha vā pana abyākatā dhammā uppajjissanti tattha akusalā dhammā uppajjissantīti? 119 Asaññasatte tattha abyākatā dhammā uppajjissanti, no ca tattha akusalā dhammā uppajjissanti. Catuvokāre pañcavokāre tattha abyākatā ca dhammā uppajjissanti akusalā ca dhammā uppajjissanti. 120 9.2.1.3.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā uppajjissanti tassa tattha akusalā dhammā uppajjissantīti? 121 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjissanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjissanti. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā uppajjissanti akusalā ca dhammā uppajjissanti. 122 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā uppajjissanti tassa tattha kusalā dhammā uppajjissantīti? Āmantā. 123 Yassa yattha kusalā dhammā uppajjissanti tassa tattha abyākatā dhammā uppajjissantīti? Āmantā. 124 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā uppajjissanti tassa tattha kusalā dhammā uppajjissantīti? 125 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā uppajjissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjissanti. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā uppajjissanti kusalā ca dhammā uppajjissanti. 126 Yassa yattha akusalā dhammā uppajjissanti tassa tattha abyākatā dhammā uppajjissantīti? Āmantā. 127 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā uppajjissanti tassa tattha akusalā dhammā uppajjissantīti? 128 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā uppajjissanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjissanti. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā uppajjissanti akusalā ca dhammā uppajjissanti. 129 9.2.1.3.4. Paccanīkapuggala Yassa kusalā dhammā na uppajjissanti tassa akusalā dhammā na uppajjissantīti? Āmantā. 130 Yassa vā pana akusalā dhammā na uppajjissanti tassa kusalā dhammā na uppajjissantīti? 131 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ akusalā dhammā na uppajjissanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā na uppajjissanti. Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ tesaṁ akusalā ca dhammā na uppajjissanti kusalā ca dhammā na uppajjissanti. 132 Yassa kusalā dhammā na uppajjissanti tassa abyākatā dhammā na uppajjissantīti? 133 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ tesaṁ kusalā dhammā na uppajjissanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā na uppajjissanti. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ kusalā ca dhammā na uppajjissanti abyākatā ca dhammā na uppajjissanti. 134 Yassa vā pana abyākatā dhammā na uppajjissanti tassa kusalā dhammā na uppajjissantīti? Āmantā. 135 Yassa akusalā dhammā na uppajjissanti tassa abyākatā dhammā na uppajjissantīti? 136 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ akusalā dhammā na uppajjissanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā na uppajjissanti. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ akusalā ca dhammā na uppajjissanti abyākatā ca dhammā na uppajjissanti. 137 Yassa vā pana abyākatā dhammā na uppajjissanti tassa akusalā dhammā na uppajjissantīti? Āmantā. 138 9.2.1.3.5. Paccanīkaokāsa Yattha kusalā dhammā na uppajjissanti tattha akusalā dhammā na uppajjissantīti? Āmantā. 139 Yattha vā pana akusalā dhammā na uppajjissanti tattha kusalā dhammā na uppajjissantīti? Āmantā. 140 Yattha 1897 --- ya9 2.1:140 kusalā dhammā na uppajjissanti tattha abyākatā dhammā na uppajjissantīti? Uppajjissanti. 141 Yattha vā pana abyākatā dhammā na uppajjissanti tattha kusalā dhammā na uppajjissantīti? Natthi. 142 Yattha akusalā dhammā na uppajjissanti tattha abyākatā dhammā na uppajjissantīti? Uppajjissanti. 143 Yattha vā pana abyākatā dhammā na uppajjissanti tattha akusalā dhammā na uppajjissantīti? Natthi. 144 9.2.1.3.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjissanti tassa tattha akusalā dhammā na uppajjissantīti? Āmantā. 145 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā na uppajjissanti tassa tattha kusalā dhammā na uppajjissantīti? 146 Yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjissanti. Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na uppajjissanti kusalā ca dhammā na uppajjissanti. 147 Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjissanti tassa tattha abyākatā dhammā na uppajjissantīti? 148 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjissanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na uppajjissanti. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjissanti abyākatā ca dhammā na uppajjissanti. 149 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na uppajjissanti tassa tattha kusalā dhammā na uppajjissantīti? Āmantā. 150 Yassa yattha akusalā dhammā na uppajjissanti tassa tattha abyākatā dhammā na uppajjissantīti? 151 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjissanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na uppajjissanti. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na uppajjissanti abyākatā ca dhammā na uppajjissanti. 152 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na uppajjissanti tassa tattha akusalā dhammā na uppajjissantīti? Āmantā. 153 9.2.1.4. Paccuppannātītavāra 9.2.1.4.1. Anulomapuggala Yassa kusalā dhammā uppajjanti tassa akusalā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 154 Yassa vā pana akusalā dhammā uppajjittha tassa kusalā dhammā uppajjantīti? 155 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ akusalā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ kusalā dhammā uppajjanti. Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ akusalā ca dhammā uppajjittha kusalā ca dhammā uppajjanti. 156 Yassa kusalā dhammā uppajjanti tassa abyākatā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 157 Yassa vā pana abyākatā dhammā uppajjittha tassa kusalā dhammā uppajjantīti? 158 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ abyākatā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ kusalā dhammā uppajjanti. Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā uppajjittha kusalā ca dhammā uppajjanti. 159 Yassa akusalā dhammā uppajjanti tassa abyākatā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 160 Yassa vā pana abyākatā dhammā uppajjittha tassa akusalā dhammā uppajjantīti? 161 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ abyākatā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ akusalā dhammā uppajjanti. Akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā uppajjittha akusalā ca dhammā uppajjanti. 162 9.2.1.4.2. Anulomaokāsa Yattha kusalā dhammā uppajjanti tattha akusalā dhammā uppajjitthāti? …pe…. 163 9.2.1.4.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā uppajjanti tassa tattha akusalā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 164 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā uppajjittha tassa tattha kusalā dhammā uppajjantīti? 165 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjanti. Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā ca dhammā uppajjittha kusalā ca dhammā uppajjanti. 166 Yassa yattha kusalā 1898 --- ya9 2.1:166 dhammā uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 167 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā uppajjittha tassa tattha kusalā dhammā uppajjantīti? 168 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjanti. Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā uppajjittha kusalā ca dhammā uppajjanti. 169 Yassa yattha akusalā dhammā uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 170 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā uppajjittha tassa tattha akusalā dhammā uppajjantīti? 171 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjanti. Akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā uppajjittha akusalā ca dhammā uppajjanti. 172 9.2.1.4.4. Paccanīkapuggala Yassa kusalā dhammā na uppajjanti tassa akusalā dhammā na uppajjitthāti? Uppajjittha. 173 Yassa vā pana akusalā dhammā na uppajjittha tassa kusalā dhammā na uppajjantīti? Natthi. 174 Yassa kusalā dhammā na uppajjanti tassa abyākatā dhammā na uppajjitthāti? Uppajjittha. 175 Yassa vā pana abyākatā dhammā na uppajjittha tassa kusalā dhammā na uppajjantīti? Natthi. 176 Yassa akusalā dhammā na uppajjanti tassa abyākatā dhammā na uppajjitthāti? Uppajjittha. 177 Yassa vā pana abyākatā dhammā na uppajjittha tassa akusalā dhammā na uppajjantīti? Natthi. 178 9.2.1.4.5. Paccanīkaokāsa Yattha kusalā dhammā na uppajjanti tattha akusalā dhammā na uppajjitthāti? …pe…. 179 9.2.1.4.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjanti tassa tattha akusalā dhammā na uppajjitthāti? 180 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjittha. Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjanti akusalā ca dhammā na uppajjittha. 181 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā na uppajjittha tassa tattha kusalā dhammā na uppajjantīti? Āmantā. 182 Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā na uppajjitthāti? 183 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na uppajjittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na uppajjittha. 184 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na uppajjittha tassa tattha kusalā dhammā na uppajjantīti? Āmantā. 185 Yassa yattha akusalā dhammā na uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā na uppajjitthāti? 186 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na uppajjittha. Suddhāvāsaṁ upapajjantānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na uppajjittha. 187 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na uppajjittha tassa tattha akusalā dhammā na uppajjantīti? Āmantā. 188 9.2.1.5. Paccuppannānāgatavāra 9.2.1.5.1. Anulomapuggala Yassa kusalā dhammā uppajjanti tassa akusalā dhammā uppajjissantīti? 189 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ kusalā dhammā uppajjanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā uppajjissanti. Itaresaṁ kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ kusalā ca dhammā uppajjanti akusalā ca dhammā uppajjissanti. 190 Yassa vā pana akusalā dhammā uppajjissanti tassa kusalā dhammā uppajjantīti? 191 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ akusalā dhammā uppajjissanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā uppajjanti. Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ akusalā ca dhammā uppajjissanti 1899 --- ya9 2.1:191 kusalā ca dhammā uppajjanti. 192 Yassa kusalā dhammā uppajjanti tassa abyākatā dhammā uppajjissantīti? Āmantā. 193 Yassa vā pana abyākatā dhammā uppajjissanti tassa kusalā dhammā uppajjantīti? 194 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ abyākatā dhammā uppajjissanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā uppajjanti. Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā uppajjissanti kusalā ca dhammā uppajjanti. 195 Yassa akusalā dhammā uppajjanti tassa abyākatā dhammā uppajjissantīti? Āmantā. 196 Yassa vā pana abyākatā dhammā uppajjissanti tassa akusalā dhammā uppajjantīti? 197 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ abyākatā dhammā uppajjissanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā uppajjanti. Akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ abyākatā ca dhammā uppajjissanti akusalā ca dhammā uppajjanti. 198 9.2.1.5.2. Anulomaokāsa Yattha kusalā dhammā uppajjanti tattha akusalā dhammā uppajjissantīti? …pe…. 199 9.2.1.5.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā uppajjanti tassa tattha akusalā dhammā uppajjissantīti? 200 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjissanti. Itaresaṁ kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā ca dhammā uppajjanti akusalā ca dhammā uppajjissanti. 201 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā uppajjissanti tassa tattha kusalā dhammā uppajjantīti? 202 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjanti. Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā ca dhammā uppajjissanti kusalā ca dhammā uppajjanti. 203 Yassa yattha kusalā dhammā uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā uppajjissantīti? Āmantā. 204 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā uppajjissanti tassa tattha kusalā dhammā uppajjantīti? 205 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā uppajjissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjanti. Kusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā uppajjissanti kusalā ca dhammā uppajjanti. 206 Yassa yattha akusalā dhammā uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā uppajjissantīti? Āmantā. 207 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā uppajjissanti tassa tattha akusalā dhammā uppajjantīti? 208 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā uppajjissanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjanti. Akusalānaṁ uppādakkhaṇe tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā uppajjissanti akusalā ca dhammā uppajjanti. 209 9.2.1.5.4. Paccanīkapuggala Yassa kusalā dhammā na uppajjanti tassa akusalā dhammā na uppajjissantīti? 210 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ akusalā dhammā na uppajjissanti. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ kusalā ca dhammā na uppajjanti akusalā ca dhammā na uppajjissanti. 211 Yassa vā pana akusalā dhammā na uppajjissanti tassa kusalā dhammā na uppajjantīti? 212 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ akusalā dhammā na uppajjissanti, no ca tesaṁ kusalā dhammā na uppajjanti. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe tesaṁ akusalā ca dhammā na uppajjissanti kusalā ca dhammā na uppajjanti. 213 Yassa kusalā dhammā na uppajjanti tassa abyākatā dhammā na uppajjissantīti? 214 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ 1900 --- ya9 2.1:214 kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā na uppajjissanti. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ kusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na uppajjissanti. 215 Yassa vā pana abyākatā dhammā na uppajjissanti tassa kusalā dhammā na uppajjantīti? Āmantā. 216 Yassa akusalā dhammā na uppajjanti tassa abyākatā dhammā na uppajjissantīti? 217 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe nirodhasamāpannānaṁ asaññasattānaṁ tesaṁ akusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ abyākatā dhammā na uppajjissanti. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ akusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na uppajjissanti. 218 Yassa vā pana abyākatā dhammā na uppajjissanti tassa akusalā dhammā na uppajjantīti? Āmantā. 219 9.2.1.5.5. Paccanīkaokāsa Yattha kusalā dhammā na uppajjanti tattha akusalā dhammā na uppajjissantīti? …pe…. 220 9.2.1.5.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjanti tassa tattha akusalā dhammā na uppajjissantīti? 221 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjissanti. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjanti akusalā ca dhammā na uppajjissanti. 222 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā na uppajjissanti tassa tattha kusalā dhammā na uppajjantīti? 223 Aggamaggassa uppādakkhaṇe yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa uppādakkhaṇe tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjanti. Aggamaggassa bhaṅgakkhaṇe arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tassa cittassa bhaṅgakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na uppajjissanti kusalā ca dhammā na uppajjanti. 224 Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā na uppajjissantīti? 225 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe kusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na uppajjissanti. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na uppajjissanti. 226 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na uppajjissanti tassa tattha kusalā dhammā na uppajjantīti? Āmantā. 227 Yassa yattha akusalā dhammā na uppajjanti tassa tattha abyākatā dhammā na uppajjissantīti? 228 Sabbesaṁ cittassa bhaṅgakkhaṇe akusalavippayuttacittassa uppādakkhaṇe asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjanti, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā na uppajjissanti. Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na uppajjanti abyākatā ca dhammā na uppajjissanti. 229 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na uppajjissanti tassa tattha akusalā dhammā na uppajjantīti? Āmantā. 230 9.2.1.6. Atītānāgatavāra 9.2.1.6.1. Anulomapuggala Yassa kusalā dhammā uppajjittha tassa akusalā dhammā uppajjissantīti? 231 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ kusalā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ akusalā dhammā uppajjissanti. Itaresaṁ tesaṁ kusalā ca dhammā uppajjittha akusalā ca dhammā uppajjissanti. 232 Yassa vā pana akusalā dhammā uppajjissanti tassa kusalā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 233 Yassa kusalā dhammā uppajjittha tassa abyākatā dhammā uppajjissantīti? 234 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ kusalā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ abyākatā dhammā uppajjissanti. Itaresaṁ tesaṁ kusalā ca dhammā uppajjittha abyākatā ca dhammā uppajjissanti. 235 Yassa vā pana abyākatā dhammā uppajjissanti tassa kusalā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 236 Yassa akusalā dhammā uppajjittha tassa abyākatā dhammā uppajjissantīti? 237 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ akusalā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ abyākatā dhammā uppajjissanti. Itaresaṁ tesaṁ akusalā ca dhammā uppajjittha 1901 --- ya9 2.1:237 abyākatā ca dhammā uppajjissanti. 238 Yassa vā pana abyākatā dhammā uppajjissanti tassa akusalā dhammā uppajjitthāti? Āmantā. 239 9.2.1.6.2. Anulomaokāsa Yattha kusalā dhammā uppajjittha tattha akusalā dhammā uppajjissantīti? …pe…. 240 9.2.1.6.3. Anulomapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā uppajjittha tassa tattha akusalā dhammā uppajjissantīti? 241 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjissanti. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā uppajjittha akusalā ca dhammā uppajjissanti. 242 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā uppajjissanti tassa tattha kusalā dhammā uppajjitthāti? 243 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā uppajjissanti kusalā ca dhammā uppajjittha. 244 Yassa yattha kusalā dhammā uppajjittha tassa tattha abyākatā dhammā uppajjissantīti? 245 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā uppajjissanti. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā uppajjittha abyākatā ca dhammā uppajjissanti. 246 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā uppajjissanti tassa tattha kusalā dhammā uppajjitthāti? 247 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā uppajjissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā uppajjissanti kusalā ca dhammā uppajjittha. 248 Yassa yattha akusalā dhammā uppajjittha tassa tattha abyākatā dhammā uppajjissantīti? 249 Pacchimacittasamaṅgīnaṁ tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjittha, no ca tesaṁ tattha abyākatā dhammā uppajjissanti. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā uppajjittha abyākatā ca dhammā uppajjissanti. 250 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā uppajjissanti tassa tattha akusalā dhammā uppajjitthāti? 251 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne asaññasattānaṁ tesaṁ tattha abyākatā dhammā uppajjissanti, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā uppajjittha. Itaresaṁ catuvokārānaṁ pañcavokārānaṁ tesaṁ tattha abyākatā ca dhammā uppajjissanti akusalā ca dhammā uppajjittha. 252 9.2.1.6.4. Paccanīkapuggala Yassa kusalā dhammā na uppajjittha tassa akusalā dhammā na uppajjissantīti? Natthi. 253 Yassa vā pana akusalā dhammā na uppajjissanti tassa kusalā dhammā na uppajjitthāti? Uppajjittha. 254 Yassa kusalā dhammā na uppajjittha tassa abyākatā dhammā na uppajjissantīti? Natthi. 255 Yassa vā pana abyākatā dhammā na uppajjissanti tassa kusalā dhammā na uppajjitthāti? Uppajjittha. 256 Yassa akusalā dhammā na uppajjittha tassa abyākatā dhammā na uppajjissantīti? Natthi. 257 Yassa vā pana abyākatā dhammā na uppajjissanti tassa akusalā dhammā na uppajjitthāti? Uppajjittha. 258 9.2.1.6.5. Paccanīkaokāsa Yattha kusalā dhammā na uppajjittha tattha akusalā dhammā na uppajjissantīti? …pe…. 259 9.2.1.6.6. Paccanīkapuggalokāsa Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjittha tassa tattha akusalā dhammā na uppajjissantīti? 260 Suddhāvāsānaṁ dutiye citte vattamāne tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjittha, no ca tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjissanti. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha kusalā ca dhammā na uppajjittha akusalā ca dhammā na uppajjissanti. 261 Yassa vā pana yattha akusalā dhammā na uppajjissanti tassa tattha kusalā dhammā na uppajjitthāti? 262 Aggamaggasamaṅgīnaṁ arahantānaṁ yassa cittassa anantarā aggamaggaṁ paṭilabhissanti tesaṁ tattha akusalā dhammā na uppajjissanti, no ca tesaṁ tattha kusalā dhammā na uppajjittha. Asaññasattānaṁ tesaṁ tattha akusalā ca dhammā na uppajjissanti kusalā ca dhammā na uppajjittha. 263 Yassa yattha kusalā dhammā na uppajjittha tassa tattha abyākatā dhammā na uppajjissantīti? 1902 --- ya9 2.1:263 Uppajjissanti. 264 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na uppajjissanti tassa tattha kusalā dhammā na uppajjitthāti? Uppajjittha. 265 Yassa yattha akusalā dhammā na uppajjittha tassa tattha abyākatā dhammā na uppajjissantīti? Uppajjissanti. 266 Yassa vā pana yattha abyākatā dhammā na uppajjissanti tassa tattha akusalā dhammā na uppajjitthāti? Uppajjittha. 267 Uppādavāro. 0 9 Dhammayamaka 9.1 Paṇṇattivāra 9.1.1. Paṇṇattivārauddesa |1.1| 9.1.1.1. Padasodhanavāra 9.1.1.1.1. Anuloma Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Kusalā kusalā dhammā? 3 Kusalā dhammā kusalā? 4 Akusalā akusalā dhammā? 5 Akusalā dhammā akusalā? 6 Abyākatā abyākatā dhammā? 7 Abyākatā dhammā abyākatā? 8 9.1.1.1.2. Paccanīka Na kusalā na kusalā dhammā? 9 Na kusalā dhammā na kusalā? 10 Na akusalā na akusalā dhammā? 11 Na akusalā dhammā na akusalā? 12 Na abyākatā na abyākatā dhammā? 13 Na abyākatā dhammā na abyākatā? 14 9.1.1.2. Padasodhanamūlacakkavāra 9.1.1.2.1. Anuloma Kusalā kusalā dhammā? 15 Dhammā akusalā dhammā? 16 Kusalā kusalā dhammā? 17 Dhammā abyākatā dhammā? 18 Akusalā akusalā dhammā? 19 Dhammā kusalā dhammā? 20 Akusalā akusalā dhammā? 21 Dhammā abyākatā dhammā? 22 Abyākatā abyākatā dhammā? 23 Dhammā kusalā dhammā? 24 Abyākatā abyākatā dhammā? 25 Dhammā akusalā dhammā? 26 9.1.1.2.2. Paccanīka Na kusalā na kusalā dhammā? 27 Na dhammā na akusalā dhammā? 28 Na kusalā na kusalā dhammā? 29 Na dhammā na abyākatā dhammā? 30 Na akusalā na akusalā dhammā? 31 Na dhammā na kusalā dhammā? 32 Na akusalā na akusalā dhammā? 33 Na dhammā na abyākatā dhammā? 34 Na abyākatā na abyākatā dhammā? 35 Na dhammā na kusalā dhammā? 36 Na abyākatā na abyākatā dhammā? 37 Na dhammā na akusalā dhammā? 38 9.1.1.3. Suddhadhammavāra 9.1.1.3.1. Anuloma Kusalā dhammā? 39 Dhammā kusalā? 40 Akusalā dhammā? 41 Dhammā akusalā? 42 Abyākatā dhammā? 43 Dhammā abyākatā? 44 9.1.1.3.2. Paccanīka Na kusalā na dhammā? 45 Na dhammā na kusalā? 46 Na akusalā na dhammā? 47 Na dhammā na akusalā? 48 Na abyākatā na dhammā? 49 Na dhammā na abyākatā? 50 9.1.1.4. Suddhadhammamūlacakkavāra 9.1.1.4.1. Anuloma Kusalā dhammā? 51 Dhammā akusalā? 52 Kusalā dhammā? 53 Dhammā abyākatā? 54 Akusalā dhammā? 55 Dhammā kusalā? 56 Akusalā dhammā? 57 Dhammā abyākatā? 58 Abyākatā dhammā? 59 Dhammā kusalā? 60 Abyākatā dhammā? 61 Dhammā akusalā? 62 9.1.1.4.2. Paccanīka Na kusalā na dhammā? 63 Na dhammā na akusalā? 64 Na kusalā na dhammā? 65 Na dhammā na abyākatā? 66 Na akusalā na dhammā? 67 Na dhammā na kusalā? 68 Na akusalā na dhammā? 69 Na dhammā na abyākatā? 70 Na abyākatā na dhammā? 71 Na dhammā na kusalā? 72 Na abyākatā na dhammā? 73 Na dhammā na akusalā? 74 Paṇṇattiuddesavāro vb9 0 Vibhaṅga Iddhipādavibhaṅga |1| 1. Suttantabhājanīya Cattāro iddhipādā—idha bhikkhu chandasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti, vīriyasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti, cittasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti, vīmaṁsāsamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti. 2 1.1. Chandiddhipāda Kathañca bhikkhu chandasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti? Chandañce bhikkhu adhipatiṁ karitvā labhati samādhiṁ, labhati cittassekaggataṁ—ayaṁ vuccati “chandasamādhi”. So anuppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ anuppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati, uppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ pahānāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati, anuppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ uppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati, uppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ ṭhitiyā 1903 --- vb9 1:2 asammosāya bhiyyobhāvāya vepullāya bhāvanāya pāripūriyā chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati. Ime vuccanti “padhānasaṅkhārā”. Iti ayañca chandasamādhi, ime ca padhānasaṅkhārā. Tadekajjhaṁ abhisaññūhitvā abhisaṅkhipitvā chandasamādhipadhānasaṅkhārotveva saṅkhyaṁ gacchati. 3 Tattha katamo chando? Yo chando chandikatā kattukamyatā kusalo dhammacchando—ayaṁ vuccati “chando”. 4 Tattha katamo samādhi? Yā cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi—ayaṁ vuccati “samādhi”. 5 Tattha katamo padhānasaṅkhāro? Yo cetasiko vīriyārambho nikkamo parakkamo uyyāmo vāyāmo ussāho ussoḷhī thāmo ṭhiti asithilaparakkamatā anikkhittachandatā anikkhittadhuratā dhurasampaggāho vīriyaṁ vīriyindriyaṁ vīriyabalaṁ sammāvāyāmo—ayaṁ vuccati “padhānasaṅkhāro”. Iti iminā ca chandena, iminā ca samādhinā, iminā ca padhānasaṅkhārena upeto hoti samupeto upāgato samupāgato upapanno sampanno samannāgato. Tena vuccati “chandasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgato”ti. 6 “Iddhī”ti. Yā tesaṁ dhammānaṁ iddhi samiddhi ijjhanā samijjhanā lābho paṭilābho patti sampatti phusanā sacchikiriyā upasampadā. 7 “Iddhipādo”ti. Tathābhūtassa vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho. 8 “Iddhipādaṁ bhāvetī”ti. Te dhamme āsevati bhāveti bahulīkaroti. Tena vuccati “iddhipādaṁ bhāvetī”ti. 9 1.2. Vīriyiddhipāda Kathañca bhikkhu vīriyasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti? Vīriyañce bhikkhu adhipatiṁ karitvā labhati samādhiṁ labhati cittassekaggataṁ—ayaṁ vuccati “vīriyasamādhi”. So anuppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ anuppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati, uppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ pahānāya …pe… anuppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ uppādāya …pe… uppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ ṭhitiyā asammosāya bhiyyobhāvāya vepullāya bhāvanāya pāripūriyā chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati. Ime vuccanti “padhānasaṅkhārā”. Iti ayañca vīriyasamādhi, ime ca padhānasaṅkhārā; tadekajjhaṁ abhisaññūhitvā abhisaṅkhipitvā vīriyasamādhipadhānasaṅkhārotveva saṅkhyaṁ gacchati. 10 Tattha katamaṁ vīriyaṁ? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo—idaṁ vuccati “vīriyaṁ”. 11 Tattha katamo samādhi? Yā cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi—ayaṁ vuccati “samādhi”. 12 Tattha katamo padhānasaṅkhāro? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo—ayaṁ vuccati “padhānasaṅkhāro”. Iti iminā ca vīriyena, iminā ca samādhinā, iminā ca padhānasaṅkhārena upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “vīriyasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgato”ti. 13 “Iddhī”ti. Yā tesaṁ dhammānaṁ iddhi samiddhi ijjhanā samijjhanā lābho paṭilābho patti sampatti phusanā sacchikiriyā upasampadā. 14 “Iddhipādo”ti. Tathābhūtassa vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho. 15 “Iddhipādaṁ bhāvetī”ti. Te dhamme āsevati bhāveti bahulīkaroti. Tena vuccati “iddhipādaṁ bhāvetī”ti. 16 1.3. Cittiddhipāda Kathañca bhikkhu cittasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti? Cittañce bhikkhu adhipatiṁ karitvā labhati samādhiṁ labhati cittassekaggataṁ—ayaṁ vuccati “cittasamādhi”. So anuppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ anuppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati, uppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ pahānāya …pe… anuppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ uppādāya …pe… uppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ ṭhitiyā asammosāya bhiyyobhāvāya vepullāya bhāvanāya pāripūriyā chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati. Ime vuccanti “padhānasaṅkhārā”. Iti ayañca cittasamādhi, ime ca padhānasaṅkhārā; tadekajjhaṁ abhisaññūhitvā abhisaṅkhipitvā cittasamādhipadhānasaṅkhārotveva saṅkhyaṁ gacchati. 17 Tattha katamaṁ cittaṁ? 1904 --- vb9 1:17 Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. 18 Tattha katamo samādhi? Yā cittassa ṭhiti saṇṭhiti …pe… sammāsamādhi—ayaṁ vuccati “samādhi”. 19 Tattha katamo padhānasaṅkhāro? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo—ayaṁ vuccati “padhānasaṅkhāro”. Iti iminā ca cittena, iminā ca samādhinā, iminā ca padhānasaṅkhārena upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “cittasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgato”ti. 20 “Iddhī”ti. Yā tesaṁ dhammānaṁ iddhi samiddhi ijjhanā samijjhanā lābho paṭilābho patti sampatti phusanā sacchikiriyā upasampadā. 21 “Iddhipādo”ti. Tathābhūtassa vedanākkhandho …pe… viññāṇakkhandho. 22 “Iddhipādaṁ bhāvetī”ti. Te dhamme āsevati bhāveti bahulīkaroti. Tena vuccati “iddhipādaṁ bhāvetī”ti. 23 1.4. Vīmaṁsiddhipāda Kathañca bhikkhu vīmaṁsāsamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti? Vīmaṁsañce bhikkhu adhipatiṁ karitvā labhati samādhiṁ labhati cittassekaggataṁ—ayaṁ vuccati “vīmaṁsāsamādhi”. So anuppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ anuppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati, uppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ pahānāya …pe… anuppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ uppādāya …pe… uppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ ṭhitiyā asammosāya bhiyyobhāvāya vepullāya bhāvanāya pāripūriyā chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati. Ime vuccanti “padhānasaṅkhārā”. Iti ayañca vīmaṁsāsamādhi, ime ca padhānasaṅkhārā; tadekajjhaṁ abhisaññūhitvā abhisaṅkhipitvā vīmaṁsāsamādhipadhānasaṅkhārotveva saṅkhyaṁ gacchati. 24 Tattha katamā vīmaṁsā? Yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “vīmaṁsā”. 25 Tattha katamo samādhi? Yā cittassa ṭhiti saṇṭhiti …pe… sammāsamādhi—ayaṁ vuccati “samādhi”. 26 Tattha katamo padhānasaṅkhāro? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo—ayaṁ vuccati “padhānasaṅkhāro”. Iti imāya ca vīmaṁsāya, iminā ca samādhinā, iminā ca padhānasaṅkhārena upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “vīmaṁsāsamādhipadhānasaṅkhārasamannāgato”ti. 27 “Iddhī”ti. Yā tesaṁ dhammānaṁ iddhi samiddhi ijjhanā samijjhanā lābho paṭilābho patti sampatti phusanā sacchikiriyā upasampadā. 28 “Iddhipādo”ti. Tathābhūtassa vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho. 29 “Iddhipādaṁ bhāvetī”ti. Te dhamme āsevati bhāveti bahulīkaroti. Tena vuccati “iddhipādaṁ bhāvetī”ti. 30 Suttantabhājanīyaṁ. 31 2. Abhidhammabhājanīya Cattāro iddhipādā—idha bhikkhu chandasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti, vīriyasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti, cittasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti, vīmaṁsāsamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti. 32 2.1. Chandiddhipāda Kathañca bhikkhu chandasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye chandasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti. 33 Tattha katamo chando? Yo chando chandikatā kattukamyatā kusalo dhammacchando—ayaṁ vuccati “chando”. 34 Tattha katamo samādhi? Yā cittassa ṭhiti saṇṭhiti …pe… sammāsamādhi samādhisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “samādhi”. 35 Tattha katamo padhānasaṅkhāro? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “padhānasaṅkhāro”. Iti iminā ca chandena, iminā ca samādhinā, iminā ca padhānasaṅkhārena upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “chandasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgato”ti. 36 “Iddhī”ti. Yā tesaṁ dhammānaṁ iddhi samiddhi ijjhanā samijjhanā lābho paṭilābho patti sampatti phusanā sacchikiriyā upasampadā. 37 “Iddhipādo”ti. 1905 --- vb9 1:37 Tathābhūtassa phasso …pe… paggāho avikkhepo. 38 “Iddhipādaṁ bhāvetī”ti. Te dhamme āsevati bhāveti bahulīkaroti. Tena vuccati “iddhipādaṁ bhāvetī”ti. 39 2.2. Vīriyiddhipāda Kathañca bhikkhu vīriyasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye vīriyasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti. 40 Tattha katamaṁ vīriyaṁ? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “vīriyaṁ”. 41 Tattha katamo samādhi? Yā cittassa ṭhiti saṇṭhiti …pe… sammāsamādhi samādhisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “samādhi”. 42 Tattha katamo padhānasaṅkhāro? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “padhānasaṅkhāro”. Iti iminā ca vīriyena, iminā ca samādhinā, iminā ca padhānasaṅkhārena upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “vīriyasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgato”ti. 43 “Iddhī”ti. Yā tesaṁ dhammānaṁ iddhi samiddhi ijjhanā samijjhanā lābho paṭilābho patti sampatti phusanā sacchikiriyā upasampadā. 44 “Iddhipādo”ti. Tathābhūtassa phasso …pe… paggāho avikkhepo. 45 “Iddhipādaṁ bhāvetī”ti. Te dhamme āsevati bhāveti bahulīkaroti. Tena vuccati “iddhipādaṁ bhāvetī”ti. 46 2.3. Cittiddhipāda Kathañca bhikkhu cittasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye cittasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti. 47 Tattha katamaṁ cittaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. 48 Tattha katamo samādhi? Yā cittassa ṭhiti saṇṭhiti …pe… sammāsamādhi samādhisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “samādhi”. 49 Tattha katamo padhānasaṅkhāro? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “padhānasaṅkhāro”. Iti iminā ca cittena, iminā ca samādhinā, iminā ca padhānasaṅkhārena upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “cittasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgato”ti. 50 “Iddhī”ti. Yā tesaṁ dhammānaṁ iddhi samiddhi ijjhanā samijjhanā lābho paṭilābho patti sampatti phusanā sacchikiriyā upasampadā. 51 “Iddhipādo”ti. Tathābhūtassa phasso …pe… paggāho avikkhepo. 52 “Iddhipādaṁ bhāvetī”ti. Te dhamme āsevati bhāveti bahulīkaroti. Tena vuccati “iddhipādaṁ bhāvetī”ti. 53 2.4. Vīmaṁsiddhipāda Kathañca bhikkhu vīmaṁsāsamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye vīmaṁsāsamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti. 54 Tattha katamā vīmaṁsā? Yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “vīmaṁsā”. 55 Tattha katamo samādhi? Yā cittassa ṭhiti saṇṭhiti …pe… sammāsamādhi samādhisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “samādhi”. 56 Tattha katamo padhānasaṅkhāro? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “padhānasaṅkhāro”. Iti imāya ca vīmaṁsāya, iminā ca samādhinā, iminā ca padhānasaṅkhārena upeto hoti samupeto upāgato samupāgato upapanno sampanno samannāgato. Tena vuccati “vīmaṁsāsamādhipadhānasaṅkhārasamannāgato”ti 57 “Iddhī”ti. Yā tesaṁ dhammānaṁ iddhi samiddhi ijjhanā samijjhanā lābho paṭilābho patti sampatti phusanā 1906 --- vb9 1:57 sacchikiriyā upasampadā. 58 “Iddhipādo”ti. Tathābhūtassa phasso …pe… paggāho avikkhepo. 59 “Iddhipādaṁ bhāvetī”ti. Te dhamme āsevati bhāveti bahulīkaroti. Tena vuccati “iddhipādaṁ bhāvetī”ti. 60 Cattāro iddhipādā—chandiddhipādo, vīriyiddhipādo, cittiddhipādo, vīmaṁsiddhipādo. 61 Tattha katamo chandiddhipādo? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, yo tasmiṁ samaye chando chandikatā kattukamyatā kusalo dhammacchando—ayaṁ vuccati “chandiddhipādo”. Avasesā dhammā chandiddhipādasampayuttā. 62 Tattha katamo vīriyiddhipādo? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, yo tasmiṁ samaye cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “vīriyiddhipādo”. Avasesā dhammā vīriyiddhipādasampayuttā. 63 Tattha katamo cittiddhipādo? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, yaṁ tasmiṁ samaye cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—ayaṁ vuccati “cittiddhipādo”. Avasesā dhammā cittiddhipādasampayuttā. 64 Tattha katamo vīmaṁsiddhipādo? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “vīmaṁsiddhipādo”. Avasesā dhammā vīmaṁsiddhipādasampayuttā. 65 Abhidhammabhājanīyaṁ. 66 3. Pañhāpucchaka Cattāro iddhipādā—idha bhikkhu chandasamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti, vīriyasamādhi …pe… cittasamādhi …pe… vīmaṁsāsamādhipadhānasaṅkhārasamannāgataṁ iddhipādaṁ bhāveti. 67 Catunnaṁ iddhipādānaṁ kati kusalā, kati akusalā, kati abyākatā …pe… kati saraṇā, kati araṇā? 68 3.1. Tika Kusalāyeva. 69 Siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. 70 Vipākadhammadhammā. 71 Anupādinnaanupādāniyā. 72 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā. 73 Siyā savitakkasavicārā, siyā avitakkavicāramattā, siyā avitakkaavicārā. 74 Siyā pītisahagatā, siyā sukhasahagatā, siyā upekkhāsahagatā. 75 Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā. 76 Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā. 77 Apacayagāmino. 78 Sekkhā. 79 Appamāṇā. 80 Appamāṇārammaṇā. 81 Paṇītā. 82 Sammattaniyatā. 83 Na maggārammaṇā, maggahetukā, na maggādhipatino. 84 Siyā uppannā, siyā anuppannā, na vattabbā uppādinoti. 85 Siyā atītā, siyā anāgatā, siyā paccuppannā. 86 Na vattabbā atītārammaṇātipi, anāgatārammaṇātipi, paccuppannārammaṇātipi. 87 Siyā ajjhattā, siyā bahiddhā, siyā ajjhattabahiddhā. 88 Bahiddhārammaṇā. 89 Anidassanaappaṭighā. 90 3.2. 3.2 Duka 3.2.1. Hetugocchaka Vīmaṁsiddhipādo hetu, tayo iddhipādā na hetū. Sahetukā. Hetusampayuttā. Vīmaṁsiddhipādo hetu ceva sahetuko ca, tayo iddhipādā na vattabbā “hetū ceva sahetukā cā”ti, sahetukā ceva na ca hetū. Vīmaṁsiddhipādo hetu ceva hetusampayutto ca, tayo iddhipādā na vattabbā “hetū ceva hetusampayuttā cā”ti, hetusampayuttā ceva na ca hetū. Tayo iddhipādā na hetū sahetukā, vīmaṁsiddhipādo na vattabbo “na hetu sahetuko”tipi, “na hetu ahetuko”tipi. 91 9.3.2.2. Cūḷantaradukādi Sappaccayā. Saṅkhatā. Anidassanā. Appaṭighā. Arūpā. Lokuttarā. Kenaci viññeyyā, kenaci na viññeyyā. No āsavā. Anāsavā. Āsavavippayuttā. Na vattabbā āsavā ceva sāsavā 1907 --- vb9 1:91 cātipi, sāsavā ceva no ca āsavātipi. Na vattabbā āsavā ceva āsavasampayuttā cātipi, āsavasampayuttā ceva no ca āsavātipi. Āsavavippayuttāanāsavā. 92 No saṁyojanā …pe… no ganthā …pe… no oghā …pe… no yogā …pe… no nīvaraṇā …pe… no parāmāsā …pe… sārammaṇā. Tayo iddhipādā no cittā, cittiddhipādo cittaṁ. Tayo iddhipādā cetasikā, cittiddhipādo acetasiko. Tayo iddhipādā cittasampayuttā, cittiddhipādo na vattabbo “cittena sampayutto”tipi, “cittena vippayutto”tipi. Tayo iddhipādā cittasaṁsaṭṭhā, cittiddhipādo na vattabbo “cittena saṁsaṭṭho”tipi, “cittena visaṁsaṭṭho”tipi. Tayo iddhipādā cittasamuṭṭhānā, cittiddhipādo no cittasamuṭṭhāno. Tayo iddhipādā cittasahabhuno, cittiddhipādo no cittasahabhū. Tayo iddhipādā cittānuparivattino, cittiddhipādo no cittānuparivatti. Tayo iddhipādā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā, cittiddhipādo no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhāno. Tayo iddhipādā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno, cittiddhipādo no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū. Tayo iddhipādā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino, cittiddhipādo no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivatti. Tayo iddhipādā bāhirā, cittiddhipādo ajjhattiko. 93 9.3.2.11. Upādānagocchakādi No upādā. Anupādinnā. No upādānā …pe… no kilesā …pe… na dassanena pahātabbā. Na bhāvanāya pahātabbā. Na dassanena pahātabbahetukā. Na bhāvanāya pahātabbahetukā. Siyā savitakkā, siyā avitakkā. Siyā savicārā, siyā avicārā. Siyā sappītikā, siyā appītikā. Siyā pītisahagatā, siyā na pītisahagatā. Siyā sukhasahagatā, siyā na sukhasahagatā. Siyā upekkhāsahagatā, siyā na upekkhāsahagatā. Na kāmāvacarā. Na rūpāvacarā. Na arūpāvacarā. Apariyāpannā. Niyyānikā. Niyatā. Anuttarā. Araṇāti. 94 Pañhāpucchakaṁ. 95 Iddhipādavibhaṅgo niṭṭhito. vb18 0 Vibhaṅga Dhammahadayavibhaṅga |1| 1. Sabbasaṅgāhikavāra Kati khandhā, kati āyatanāni, kati dhātuyo, kati saccāni, kati indriyāni, kati hetū, kati āhārā, kati phassā, kati vedanā, kati saññā, kati cetanā, kati cittāni? 2 Pañcakkhandhā, dvādasāyatanāni, aṭṭhārasa dhātuyo, cattāri saccāni, bāvīsatindriyāni, nava hetū, cattāro āhārā, satta phassā, satta vedanā, satta saññā, satta cetanā, satta cittāni. 3 Tattha katame pañcakkhandhā? Rūpakkhandho, vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ime vuccanti “pañcakkhandhā”. 4 Tattha katamāni dvādasāyatanāni? Cakkhāyatanaṁ, rūpāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, saddāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, gandhāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, rasāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ, manāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ—imāni vuccanti “dvādasāyatanāni”. 5 Tattha katamā aṭṭhārasa dhātuyo? Cakkhudhātu, rūpadhātu, cakkhuviññāṇadhātu, sotadhātu, saddadhātu, sotaviññāṇadhātu, ghānadhātu, gandhadhātu, ghānaviññāṇadhātu, jivhādhātu, rasadhātu, jivhāviññāṇadhātu, kāyadhātu, phoṭṭhabbadhātu, kāyaviññāṇadhātu, manodhātu, dhammadhātu, manoviññāṇadhātu—imā vuccanti “aṭṭhārasa dhātuyo”. 6 Tattha katamāni cattāri saccāni? Dukkhasaccaṁ, samudayasaccaṁ, nirodhasaccaṁ, maggasaccaṁ—imāni vuccanti “cattāri saccāni”. 7 Tattha katamāni bāvīsatindriyāni? Cakkhundriyaṁ, sotindriyaṁ, ghānindriyaṁ, jivhindriyaṁ, kāyindriyaṁ, manindriyaṁ, itthindriyaṁ, purisindriyaṁ, jīvitindriyaṁ, sukhindriyaṁ, dukkhindriyaṁ, somanassindriyaṁ, domanassindriyaṁ, upekkhindriyaṁ, saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, satindriyaṁ, samādhindriyaṁ, paññindriyaṁ, anaññātaññassāmītindriyaṁ, aññindriyaṁ, aññātāvindriyaṁ—imāni vuccanti “bāvīsatindriyāni”. 8 Tattha katame nava hetū? Tayo kusalahetū, tayo akusalahetū, tayo abyākatahetū. 9 Tattha katame tayo kusalahetū? Alobho kusalahetu, adoso kusalahetu, amoho kusalahetu—ime tayo kusalahetū. 10 Tattha 1908 --- vb18 1:10 katame tayo akusalahetū? Lobho akusalahetu, doso akusalahetu, moho akusalahetu—ime tayo akusalahetū. 11 Tattha katame tayo abyākatahetū? Kusalānaṁ vā dhammānaṁ vipākato kiriyābyākatesu vā dhammesu alobho, adoso, amoho—ime tayo abyākatahetū. Ime vuccanti “nava hetū”. 12 Tattha katame cattāro āhārā? Kabaḷīkārāhāro, phassāhāro, manosañcetanāhāro, viññāṇāhāro—ime vuccanti “cattāro āhārā”. 13 Tattha katame satta phassā? Cakkhusamphasso, sotasamphasso, ghānasamphasso, jivhāsamphasso, kāyasamphasso, manodhātusamphasso, manoviññāṇadhātusamphasso—ime vuccanti “satta phassā”. 14 Tattha katamā satta vedanā? Cakkhusamphassajā vedanā, sotasamphassajā vedanā, ghānasamphassajā vedanā, jivhāsamphassajā vedanā, kāyasamphassajā vedanā, manodhātusamphassajā vedanā, manoviññāṇadhātusamphassajā vedanā—imā vuccanti “satta vedanā”. 15 Tattha katamā satta saññā? Cakkhusamphassajā saññā, sotasamphassajā saññā, ghānasamphassajā saññā, jivhāsamphassajā saññā, kāyasamphassajā saññā, manodhātusamphassajā saññā, manoviññāṇadhātusamphassajā saññā—imā vuccanti “satta saññā”. 16 Tattha katamā satta cetanā? Cakkhusamphassajā cetanā, sotasamphassajā cetanā, ghānasamphassajā cetanā, jivhāsamphassajā cetanā, kāyasamphassajā cetanā, manodhātusamphassajā cetanā, manoviññāṇadhātusamphassajā cetanā—imā vuccanti “satta cetanā”. 17 Tattha katamāni satta cittāni? Cakkhuviññāṇaṁ, sotaviññāṇaṁ, ghānaviññāṇaṁ, jivhāviññāṇaṁ, kāyaviññāṇaṁ, manodhātu, manoviññāṇadhātu—imāni vuccanti “satta cittāni”. 18 2. Uppattānuppattivāra 2.1. Kāmadhātu Kāmadhātuyā kati khandhā, kati āyatanāni, kati dhātuyo, kati saccāni, kati indriyāni, kati hetū, kati āhārā, kati phassā, kati vedanā, kati saññā, kati cetanā, kati cittāni? 19 Kāmadhātuyā pañcakkhandhā, dvādasāyatanāni, aṭṭhārasa dhātuyo, tīṇi saccāni, bāvīsatindriyāni, nava hetū, cattāro āhārā, satta phassā, satta vedanā, satta saññā, satta cetanā, satta cittāni. 20 Tattha katame kāmadhātuyā pañcakkhandhā? Rūpakkhandho, vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ime vuccanti “kāmadhātuyā pañcakkhandhā”. 21 Tattha katamāni kāmadhātuyā dvādasāyatanāni? Cakkhāyatanaṁ, rūpāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, saddāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, gandhāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, rasāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ, manāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ—imāni vuccanti “kāmadhātuyā dvādasāyatanāni”. 22 Tattha katamā kāmadhātuyā aṭṭhārasa dhātuyo? Cakkhudhātu, rūpadhātu, cakkhuviññāṇadhātu, sotadhātu, saddadhātu, sotaviññāṇadhātu, ghānadhātu, gandhadhātu, ghānaviññāṇadhātu, jivhādhātu, rasadhātu, jivhāviññāṇadhātu, kāyadhātu, phoṭṭhabbadhātu, kāyaviññāṇadhātu, manodhātu, dhammadhātu, manoviññāṇadhātu—imā vuccanti “kāmadhātuyā aṭṭhārasa dhātuyo”. 23 Tattha katamāni kāmadhātuyā tīṇi saccāni? Dukkhasaccaṁ, samudayasaccaṁ, maggasaccaṁ—imāni vuccanti “kāmadhātuyā tīṇi saccāni”. 24 Tattha katamāni kāmadhātuyā bāvīsatindriyāni? Cakkhundriyaṁ, sotindriyaṁ …pe… aññātāvindriyaṁ—imāni vuccanti “kāmadhātuyā bāvīsatindriyāni”. 25 Tattha katame kāmadhātuyā nava hetū? Tayo kusalahetū, tayo akusalahetū, tayo abyākatahetū …pe… ime vuccanti “kāmadhātuyā nava hetū”. 26 Tattha katame kāmadhātuyā cattāro āhārā? Kabaḷīkārāhāro, phassāhāro, manosañcetanāhāro, viññāṇāhāro—ime vuccanti “kāmadhātuyā cattāro āhārā”. 27 Tattha katame kāmadhātuyā satta phassā? Cakkhusamphasso sotasamphasso, ghānasamphasso, jivhāsamphasso, kāyasamphasso, manodhātusamphasso, manoviññāṇadhātusamphasso—ime vuccanti “kāmadhātuyā satta phassā”. 28 Tattha katamā kāmadhātuyā satta vedanā? Cakkhusamphassajā vedanā, sotasamphassajā vedanā, ghānasamphassajā vedanā, jivhāsamphassajā vedanā, kāyasamphassajā vedanā, manodhātusamphassajā vedanā, manoviññāṇadhātusamphassajā vedanā—imā vuccanti “kāmadhātuyā satta vedanā”. 29 Tattha katamā kāmadhātuyā satta saññā? Cakkhusamphassajā saññā, sotasamphassajā saññā, ghānasamphassajā saññā, 1909 --- vb18 1:29 jivhāsamphassajā saññā, kāyasamphassajā saññā, manodhātusamphassajā saññā, manoviññāṇadhātusamphassajā saññā—imā vuccanti “kāmadhātuyā satta saññā”. 30 Tattha katamā kāmadhātuyā satta cetanā? Cakkhusamphassajā cetanā, sotasamphassajā cetanā, ghānasamphassajā cetanā, jivhāsamphassajā cetanā, kāyasamphassajā cetanā, manodhātusamphassajā cetanā, manoviññāṇadhātusamphassajā cetanā—imā vuccanti “kāmadhātuyā satta cetanā”. 31 Tattha katamāni kāmadhātuyā satta cittāni? Cakkhuviññāṇaṁ, sotaviññāṇaṁ, ghānaviññāṇaṁ, jivhāviññāṇaṁ, kāyaviññāṇaṁ, manodhātu, manoviññāṇadhātu—imāni vuccanti “kāmadhātuyā satta cittāni”. 32 2.2. Rūpadhātu Rūpadhātuyā kati khandhā, kati āyatanā, kati dhātuyo, kati saccāni, kati indriyāni …pe… kati cittāni? 33 Rūpadhātuyā pañcakkhandhā, cha āyatanāni, nava dhātuyo, tīṇi saccāni, cuddasindriyāni, aṭṭha hetū, tayo āhārā, cattāro phassā, catasso vedanā, catasso saññā, catasso cetanā, cattāri cittāni. 34 Tattha katame rūpadhātuyā pañcakkhandhā? Rūpakkhandho, vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ime vuccanti “rūpadhātuyā pañcakkhandhā”. 35 Tattha katamāni rūpadhātuyā cha āyatanāni? Cakkhāyatanaṁ, rūpāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, saddāyatanaṁ, manāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ—imāni vuccanti “rūpadhātuyā cha āyatanāni”. 36 Tattha katamā rūpadhātuyā nava dhātuyo? Cakkhudhātu, rūpadhātu, cakkhuviññāṇadhātu, sotadhātu, saddadhātu, sotaviññāṇadhātu, manodhātu, dhammadhātu, manoviññāṇadhātu—imā vuccanti “rūpadhātuyā nava dhātuyo”. 37 Tattha katamāni rūpadhātuyā tīṇi saccāni? Dukkhasaccaṁ, samudayasaccaṁ, maggasaccaṁ—imāni vuccanti “rūpadhātuyā tīṇi saccāni”. 38 Tattha katamāni rūpadhātuyā cuddasindriyāni? Cakkhundriyaṁ, sotindriyaṁ, manindriyaṁ, jīvitindriyaṁ, somanassindriyaṁ, upekkhindriyaṁ, saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, satindriyaṁ, samādhindriyaṁ, paññindriyaṁ, anaññātaññassāmītindriyaṁ, aññindriyaṁ, aññātāvindriyaṁ—imāni vuccanti “rūpadhātuyā cuddasindriyāni”. 39 Tattha katame rūpadhātuyā aṭṭha hetū? Tayo kusalahetū, dve akusalahetū, tayo abyākatahetū. 40 Tattha katame tayo kusalahetū? Alobho kusalahetu, adoso kusalahetu, amoho kusalahetu—ime tayo kusalahetū. 41 Tattha katame dve akusalahetū? Lobho akusalahetu, moho akusalahetu—ime dve akusalahetū. 42 Tattha katame tayo abyākatahetū? Kusalānaṁ vā dhammānaṁ vipākato kiriyābyākatesu vā dhammesu alobho, adoso, amoho—ime tayo abyākatahetū. Ime vuccanti rūpadhātuyā aṭṭha hetū. 43 Tattha katame rūpadhātuyā tayo āhārā? Phassāhāro, manosañcetanāhāro, viññāṇāhāro—ime vuccanti “rūpadhātuyā tayo āhārā”. 44 Tattha katame rūpadhātuyā cattāro phassā? Cakkhusamphasso, sotasamphasso, manodhātusamphasso, manoviññāṇadhātusamphasso—ime vuccanti “rūpadhātuyā cattāro phassā”. 45 Tattha katamā rūpadhātuyā catasso vedanā …pe… catasso saññā …pe… catasso cetanā …pe… cattāri cittāni? Cakkhuviññāṇaṁ, sotaviññāṇaṁ, manodhātu, manoviññāṇadhātu—imāni vuccanti “rūpadhātuyā cattāri cittāni”. –12 46 2.3. Arūpadhātu Arūpadhātuyā kati khandhā …pe… kati cittāni? 47 Arūpadhātuyā cattāro khandhā, dve āyatanāni, dve dhātuyo, tīṇi saccāni, ekādasindriyāni, aṭṭha hetū, tayo āhārā, eko phasso, ekā vedanā, ekā saññā, ekā cetanā, ekaṁ cittaṁ. 48 Tattha katame arūpadhātuyā cattāro khandhā? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ime vuccanti “arūpadhātuyā cattāro khandhā”. 49 Tattha katamāni arūpadhātuyā dve āyatanāni? Manāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ—imāni vuccanti “arūpadhātuyā dve āyatanāni”. 50 Tattha katamā arūpadhātuyā dve dhātuyo? Manoviññāṇadhātu, dhammadhātu—imā vuccanti “arūpadhātuyā dve dhātuyo”. 51 Tattha katamāni arūpadhātuyā tīṇi saccāni? Dukkhasaccaṁ, samudayasaccaṁ, maggasaccaṁ—imāni vuccanti “arūpadhātuyā tīṇi saccāni”. 52 Tattha katamāni arūpadhātuyā ekādasindriyāni? Manindriyaṁ, jīvitindriyaṁ, somanassindriyaṁ, upekkhindriyaṁ, saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, 1910 --- vb18 1:52 satindriyaṁ, samādhindriyaṁ, paññindriyaṁ, aññindriyaṁ, aññātāvindriyaṁ—imāni vuccanti “arūpadhātuyā ekādasindriyāni”. 53 Tattha katame arūpadhātuyā aṭṭha hetū? Tayo kusalahetū, dve akusalahetū, tayo abyākatahetū …pe… ime vuccanti “arūpadhātuyā aṭṭha hetū”. 54 Tattha katame arūpadhātuyā tayo āhārā? Phassāhāro, manosañcetanāhāro, viññāṇāhāro—ime vuccanti “arūpadhātuyā tayo āhārā”. 55 Tattha katamo arūpadhātuyā eko phasso? Manoviññāṇadhātusamphasso—ayaṁ vuccati “arūpadhātuyā eko phasso”. 56 Tattha katamā arūpadhātuyā ekā vedanā …pe… ekā saññā …pe… ekā cetanā …pe… ekaṁ cittaṁ? Manoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “arūpadhātuyā ekaṁ cittaṁ”. –12 57 2.4. Apariyāpanna Apariyāpanne kati khandhā …pe… kati cittāni? 58 Apariyāpanne cattāro khandhā, dve āyatanāni, dve dhātuyo, dve saccāni, dvādasindriyāni, cha hetū, tayo āhārā, eko phasso, ekā vedanā, ekā saññā, ekā cetanā, ekaṁ cittaṁ. 59 Tattha katame apariyāpanne cattāro khandhā? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ime vuccanti “apariyāpanne cattāro khandhā”. 60 Tattha katamāni apariyāpanne dve āyatanāni? Manāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ—imāni vuccanti “apariyāpanne dve āyatanāni”. 61 Tattha katamā apariyāpanne dve dhātuyo? Manoviññāṇadhātu, dhammadhātu—imā vuccanti “apariyāpanne dve dhātuyo”. 62 Tattha katamāni apariyāpanne dve saccāni? Maggasaccaṁ, nirodhasaccaṁ—imāni vuccanti “apariyāpanne dve saccāni”. 63 Tattha katamāni apariyāpanne dvādasindriyāni? Manindriyaṁ, jīvitindriyaṁ, somanassindriyaṁ, upekkhindriyaṁ, saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, satindriyaṁ, samādhindriyaṁ, paññindriyaṁ, anaññātaññassāmītindriyaṁ, aññindriyaṁ, aññātāvindriyaṁ—imāni vuccanti “apariyāpanne dvādasindriyāni”. 64 Tattha katame apariyāpanne cha hetū? Tayo kusalahetū, tayo abyākatahetū. 65 Tattha katame tayo kusalahetū? Alobho kusalahetu, adoso kusalahetu, amoho kusalahetu—ime tayo kusalahetū. 66 Tattha katame tayo abyākatahetū? Kusalānaṁ dhammānaṁ vipākato alobho, adoso, amoho—ime tayo abyākatahetū. Ime vuccanti “apariyāpanne cha hetū”. 67 Tattha katame apariyāpanne tayo āhārā? Phassāhāro, manosañcetanāhāro, viññāṇāhāro—ime vuccanti “apariyāpanne tayo āhārā”. 68 Tattha katamo apariyāpanne eko phasso? Manoviññāṇadhātusamphasso—ayaṁ vuccati “apariyāpanne eko phasso”. 69 Tattha katamā apariyāpanne ekā vedanā …pe… ekā saññā …pe… ekā cetanā …pe… ekaṁ cittaṁ? Manoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “apariyāpanne ekaṁ cittaṁ”. –12 70 3. Pariyāpannāpariyāpannavāra 3.1. Kāmadhātu Pañcannaṁ khandhānaṁ kati kāmadhātupariyāpannā, kati na kāmadhātupariyāpannā …pe… sattannaṁ cittānaṁ kati kāmadhātupariyāpannā, kati na kāmadhātupariyāpannā? 71 Rūpakkhandho kāmadhātupariyāpanno; cattāro khandhā siyā kāmadhātupariyāpannā, siyā na kāmadhātupariyāpannā. 72 Dasāyatanā kāmadhātupariyāpannā; dve āyatanā siyā kāmadhātupariyāpannā, siyā na kāmadhātupariyāpannā. 73 Soḷasa dhātuyo kāmadhātupariyāpannā; dve dhātuyo siyā kāmadhātupariyāpannā, siyā na kāmadhātupariyāpannā. 74 Samudayasaccaṁ kāmadhātupariyāpannaṁ; dve saccā na kāmadhātupariyāpannā; dukkhasaccaṁ siyā kāmadhātupariyāpannaṁ, siyā na kāmadhātupariyāpannaṁ. 75 Dasindriyā kāmadhātupariyāpannā; tīṇindriyā na kāmadhātupariyāpannā; navindriyā siyā kāmadhātupariyāpannā, siyā na kāmadhātupariyāpannā. 76 Tayo akusalahetū kāmadhātupariyāpannā; cha hetū siyā kāmadhātupariyāpannā, siyā na kāmadhātupariyāpannā. 77 Kabaḷīkāro āhāro kāmadhātupariyāpanno; tayo āhārā siyā kāmadhātupariyāpannā, siyā na kāmadhātupariyāpannā. 78 Cha phassā kāmadhātupariyāpannā; manoviññāṇadhātusamphasso siyā kāmadhātu pariyāpanno, siyā na kāmadhātupariyāpanno. 79 Cha vedanā …pe… cha saññā …pe… cha cetanā …pe… cha cittā kāmadhātupariyāpannā; manoviññāṇadhātu siyā kāmadhātupariyāpannā, siyā na kāmadhātupariyāpannā. 80 3.2. Rūpadhātu Pañcannaṁ khandhānaṁ kati 1911 --- vb18 1:80 rūpadhātupariyāpannā, kati na rūpadhātupariyāpannā …pe… sattannaṁ cittānaṁ kati rūpadhātupariyāpannā, kati na rūpadhātupariyāpannā? 81 Rūpakkhandho na rūpadhātupariyāpanno; cattāro khandhā siyā rūpadhātupariyāpannā, siyā na rūpadhātupariyāpannā. 82 Dasāyatanā na rūpadhātupariyāpannā; dve āyatanā siyā rūpadhātupariyāpannā, siyā na rūpadhātupariyāpannā. 83 Soḷasa dhātuyo na rūpadhātupariyāpannā; dve dhātuyo siyā rūpadhātupariyāpannā, siyā na rūpadhātupariyāpannā. 84 Tīṇi saccāni na rūpadhātupariyāpannā; dukkhasaccaṁ siyā rūpadhātupariyāpannaṁ, siyā na rūpadhātupariyāpannaṁ. 85 Terasindriyā na rūpadhātupariyāpannā; navindriyā siyā rūpadhātupariyāpannā, siyā na rūpadhātupariyāpannā. 86 Tayo akusalahetū na rūpadhātupariyāpannā; cha hetū siyā rūpadhātupariyāpannā, siyā na rūpadhātupariyāpannā. 87 Kabaḷīkāro āhāro na rūpadhātupariyāpanno; tayo āhārā siyā rūpadhātupariyāpannā, siyā na rūpadhātupariyāpannā. 88 Cha phassā na rūpadhātupariyāpannā; manoviññāṇadhātusamphasso siyā rūpadhātupariyāpanno, siyā na rūpadhātupariyāpanno. 89 Cha vedanā …pe… cha saññā …pe… cha cetanā …pe… cha cittā na rūpadhātupariyāpannā; manoviññāṇadhātu siyā rūpadhātupariyāpannā, siyā na rūpadhātupariyāpannā. 90 3.3. Arūpadhātu Pañcannaṁ khandhānaṁ kati arūpadhātupariyāpannā, kati na arūpadhātupariyāpannā …pe… sattannaṁ cittānaṁ kati arūpadhātupariyāpannā, kati na arūpadhātupariyāpannā? 91 Rūpakkhandho na arūpadhātupariyāpanno; cattāro khandhā siyā arūpadhātupariyāpannā, siyā na arūpadhātupariyāpannā. 92 Dasāyatanā na arūpadhātupariyāpannā; dve āyatanā siyā arūpadhātupariyāpannā, siyā na arūpadhātupariyāpannā. 93 Soḷasa dhātuyo na arūpadhātupariyāpannā; dve dhātuyo siyā arūpadhātupariyāpannā, siyā na arūpadhātupariyāpannā. 94 Tīṇi saccāni na arūpadhātupariyāpannāni. 95 Dukkhasaccaṁ siyā arūpadhātupariyāpannaṁ, siyā na arūpadhātupariyāpannaṁ. 96 Cuddasindriyā na arūpadhātupariyāpannā; aṭṭhindriyā siyā arūpadhātupariyāpannā, siyā na arūpadhātupariyāpannā. 97 Tayo akusalahetū na arūpadhātupariyāpannā; cha hetū siyā arūpadhātupariyāpannā, siyā na arūpadhātupariyāpannā. 98 Kabaḷīkāro āhāro na arūpadhātupariyāpanno; tayo āhārā siyā arūpadhātupariyāpannā, siyā na arūpadhātupariyāpannā. 99 Cha phassā na arūpadhātupariyāpannā; manoviññāṇadhātusamphasso siyā arūpadhātupariyāpanno, siyā na arūpadhātupariyāpanno. 100 Cha vedanā …pe… cha saññā …pe… cha cetanā …pe… cha cittā na arūpadhātupariyāpannā; manoviññāṇadhātu siyā arūpadhātupariyāpannā, siyā na arūpadhātupariyāpannā. 101 3.4. Pariyāpannāpariyāpanna Pañcannaṁ khandhānaṁ kati pariyāpannā, kati apariyāpannā …pe… sattannaṁ cittānaṁ kati pariyāpannā, kati apariyāpannā? 102 Rūpakkhandho pariyāpanno; cattāro khandhā siyā pariyāpannā, siyā apariyāpannā. 103 Dasāyatanā pariyāpannā; dve āyatanā siyā pariyāpannā, siyā apariyāpannā. 104 Soḷasa dhātuyo pariyāpannā; dve dhātuyo siyā pariyāpannā, siyā apariyāpannā. 105 Dve saccā pariyāpannā; dve saccā apariyāpannā. 106 Dasindriyā pariyāpannā, tīṇindriyā apariyāpannā; navindriyā siyā pariyāpannā, siyā apariyāpannā. 107 Tayo akusalahetū pariyāpannā; cha hetū siyā pariyāpannā, siyā apariyāpannā. 108 Kabaḷīkāro āhāro pariyāpanno; tayo āhārā siyā pariyāpannā, siyā apariyāpannā. 109 Cha phassā pariyāpannā; manoviññāṇadhātusamphasso siyā pariyāpanno, siyā apariyāpanno. 110 Cha vedanā …pe… cha saññā …pe… cha cetanā …pe… cha cittā pariyāpannā; manoviññāṇadhātu siyā pariyāpannā, siyā apariyāpannā. 111 4. Dhammadassanavāra 4.1. Kāmadhātu Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kati khandhā pātubhavanti …pe… kati cittāni pātubhavanti? 112 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe sabbesaṁ pañcakkhandhā pātubhavanti; kassaci ekādasāyatanāni pātubhavanti; kassaci dasāyatanāni pātubhavanti; kassaci aparāni dasāyatanāni pātubhavanti; kassaci navāyatanāni pātubhavanti; kassaci sattāyatanāni pātubhavanti; kassaci ekādasa dhātuyo 1912 --- vb18 1:112 pātubhavanti; kassaci dasa dhātuyo pātubhavanti; kassaci aparā dasa dhātuyo pātubhavanti; kassaci nava dhātuyo pātubhavanti; kassaci satta dhātuyo pātubhavanti; sabbesaṁ ekaṁ saccaṁ pātubhavati; kassaci cuddasindriyāni pātubhavanti; kassaci terasindriyāni pātubhavanti; kassaci aparāni terasindriyāni pātubhavanti; kassaci dvādasindriyāni pātubhavanti; kassaci dasindriyāni pātubhavanti; kassaci navindriyāni pātubhavanti; kassaci aparāni navindriyāni pātubhavanti; kassaci aṭṭhindriyāni pātubhavanti; kassaci aparāni aṭṭhindriyāni pātubhavanti; kassaci sattindriyāni pātubhavanti; kassaci pañcindriyāni pātubhavanti; kassaci cattārindriyāni pātubhavanti; kassaci tayo hetū pātubhavanti; kassaci dve hetū pātubhavanti; kassaci ahetukā pātubhavanti; sabbesaṁ cattāro āhārā pātubhavanti; sabbesaṁ eko phasso pātubhavati; sabbesaṁ ekā vedanā …pe… ekā saññā …pe… ekā cetanā …pe… ekaṁ cittaṁ pātubhavati. 113 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe sabbesaṁ katame pañcakkhandhā pātubhavanti? Rūpakkhandho …pe… viññāṇakkhandho—kāmadhātuyā upapattikkhaṇe sabbesaṁ ime pañcakkhandhā pātubhavanti. 114 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa ekādasāyatanāni pātubhavanti? Kāmāvacarānaṁ devānaṁ, paṭhamakappikānaṁ manussānaṁ, opapātikānaṁ petānaṁ, opapātikānaṁ asurānaṁ, opapātikānaṁ tiracchānagatānaṁ, nerayikānaṁ paripuṇṇāyatanānaṁ upapattikkhaṇe ekādasāyatanāni pātubhavanti—cakkhāyatanaṁ, rūpāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, gandhāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, rasāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ, manāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imāni ekādasāyatanāni pātubhavanti. 115 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa dasāyatanāni pātubhavanti? Opapātikānaṁ petānaṁ, opapātikānaṁ asurānaṁ, opapātikānaṁ tiracchānagatānaṁ nerayikānaṁ, jaccandhānaṁ upapattikkhaṇe dasāyatanāni pātubhavanti—rūpāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, gandhāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, rasāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ, manāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imāni dasāyatanāni pātubhavanti. 116 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa aparāni dasāyatanāni pātubhavanti? Opapātikānaṁ petānaṁ, opapātikānaṁ asurānaṁ, opapātikānaṁ tiracchānagatānaṁ nerayikānaṁ, jaccabadhirānaṁ upapattikkhaṇe dasāyatanāni pātubhavanti—cakkhāyatanaṁ, rūpāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, gandhāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, rasāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ, manāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imāni dasāyatanāni pātubhavanti. 117 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa navāyatanāni pātubhavanti? Opapātikānaṁ petānaṁ, opapātikānaṁ asurānaṁ, opapātikānaṁ tiracchānagatānaṁ nerayikānaṁ, jaccandhabadhirānaṁ upapattikkhaṇe navāyatanāni pātubhavanti—rūpāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, gandhāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, rasāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ, manāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imāni navāyatanāni pātubhavanti. 118 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa sattāyatanāni pātubhavanti? Gabbhaseyyakānaṁ sattānaṁ upapattikkhaṇe sattāyatanāni pātubhavanti—rūpāyatanaṁ, gandhāyatanaṁ, rasāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ, manāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imāni sattāyatanāni pātubhavanti. 119 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa ekādasa dhātuyo pātubhavanti? Kāmāvacarānaṁ devānaṁ, paṭhamakappikānaṁ manussānaṁ, opapātikānaṁ petānaṁ, opapātikānaṁ asurānaṁ, opapātikānaṁ tiracchānagatānaṁ nerayikānaṁ paripuṇṇāyatanānaṁ upapattikkhaṇe ekādasa dhātuyo pātubhavanti—cakkhudhātu, rūpadhātu, sotadhātu, ghānadhātu, gandhadhātu, jivhādhātu, rasadhātu, kāyadhātu, phoṭṭhabbadhātu, manoviññāṇadhātu, dhammadhātu. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imā ekādasa dhātuyo pātubhavanti. 120 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa dasa dhātuyo pātubhavanti? Opapātikānaṁ petānaṁ, opapātikānaṁ asurānaṁ, opapātikānaṁ tiracchānagatānaṁ nerayikānaṁ, jaccandhānaṁ upapattikkhaṇe dasa dhātuyo 1913 --- vb18 1:120 pātubhavanti—rūpadhātu, sotadhātu, ghānadhātu, gandhadhātu, jivhādhātu, rasadhātu, kāyadhātu, phoṭṭhabbadhātu, manoviññāṇadhātu, dhammadhātu. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imā dasa dhātuyo pātubhavanti. 121 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa aparā dasa dhātuyo pātubhavanti? Opapātikānaṁ petānaṁ, opapātikānaṁ asurānaṁ, opapātikānaṁ tiracchānagatānaṁ nerayikānaṁ, jaccabadhirānaṁ upapattikkhaṇe dasa dhātuyo pātubhavanti—cakkhudhātu, rūpadhātu, ghānadhātu, gandhadhātu, jivhādhātu, rasadhātu, kāyadhātu, phoṭṭhabbadhātu, manoviññāṇadhātu, dhammadhātu. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imā dasa dhātuyo pātubhavanti. 122 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa nava dhātuyo pātubhavanti? Opapātikānaṁ petānaṁ, opapātikānaṁ asurānaṁ, opapātikānaṁ tiracchānagatānaṁ nerayikānaṁ, jaccandhabadhirānaṁ upapattikkhaṇe nava dhātuyo pātubhavanti—rūpadhātu, ghānadhātu, gandhadhātu, jivhādhātu, rasadhātu, kāyadhātu, phoṭṭhabbadhātu, manoviññāṇadhātu, dhammadhātu. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imā nava dhātuyo pātubhavanti. 123 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa satta dhātuyo pātubhavanti? Gabbhaseyyakānaṁ sattānaṁ upapattikkhaṇe satta dhātuyo pātubhavanti—rūpadhātu, gandhadhātu, rasadhātu, kāyadhātu, phoṭṭhabbadhātu, manoviññāṇadhātu, dhammadhātu. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imā satta dhātuyo pātubhavanti. 124 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe sabbesaṁ katamaṁ ekaṁ saccaṁ pātubhavati? Dukkhasaccaṁ—kāmadhātuyā upapattikkhaṇe sabbesaṁ idaṁ ekaṁ saccaṁ pātubhavati. 125 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa cuddasindriyāni pātubhavanti? Kāmāvacarānaṁ devānaṁ, sahetukānaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapattikkhaṇe cuddasindriyāni pātubhavanti—cakkhundriyaṁ, sotindriyaṁ, ghānindriyaṁ, jivhindriyaṁ, kāyindriyaṁ, manindriyaṁ, itthindriyaṁ vā purisindriyaṁ vā, jīvitindriyaṁ, somanassindriyaṁ vā upekkhindriyaṁ vā, saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, satindriyaṁ, samādhindriyaṁ, paññindriyaṁ. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imāni cuddasindriyāni pātubhavanti. 126 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa terasindriyāni pātubhavanti? Kāmāvacarānaṁ devānaṁ sahetukānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapattikkhaṇe terasindriyāni pātubhavanti—cakkhundriyaṁ, sotindriyaṁ, ghānindriyaṁ, jivhindriyaṁ, kāyindriyaṁ, manindriyaṁ, itthindriyaṁ vā purisindriyaṁ vā, jīvitindriyaṁ, somanassindriyaṁ vā upekkhindriyaṁ vā, saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, satindriyaṁ, samādhindriyaṁ. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imāni terasindriyāni pātubhavanti. 127 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa aparāni terasindriyāni pātubhavanti? Paṭhamakappikānaṁ manussānaṁ sahetukānaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapattikkhaṇe terasindriyāni pātubhavanti—cakkhundriyaṁ, sotindriyaṁ, ghānindriyaṁ, jivhindriyaṁ, kāyindriyaṁ, manindriyaṁ, jīvitindriyaṁ, somanassindriyaṁ vā upekkhindriyaṁ vā, saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, satindriyaṁ, samādhindriyaṁ, paññindriyaṁ. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imāni terasindriyāni pātubhavanti. 128 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa dvādasindriyāni pātubhavanti? Paṭhamakappikānaṁ manussānaṁ sahetukānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapattikkhaṇe dvādasindriyāni pātubhavanti—cakkhundriyaṁ, sotindriyaṁ, ghānindriyaṁ, jivhindriyaṁ, kāyindriyaṁ, manindriyaṁ, jīvitindriyaṁ, somanassindriyaṁ vā upekkhindriyaṁ vā, saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, satindriyaṁ, samādhindriyaṁ. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imāni dvādasindriyāni pātubhavanti. 129 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa dasindriyāni pātubhavanti? Gabbhaseyyakānaṁ sattānaṁ sahetukānaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapattikkhaṇe dasindriyāni pātubhavanti—kāyindriyaṁ, manindriyaṁ, itthindriyaṁ vā purisindriyaṁ vā, jīvitindriyaṁ, somanassindriyaṁ vā upekkhindriyaṁ vā, saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, satindriyaṁ, samādhindriyaṁ, paññindriyaṁ. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imāni dasindriyāni pātubhavanti. 130 Kāmadhātuyā 1914 --- vb18 1:130 upapattikkhaṇe kassa navindriyāni pātubhavanti? Gabbhaseyyakānaṁ sattānaṁ sahetukānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapattikkhaṇe navindriyāni pātubhavanti—kāyindriyaṁ, manindriyaṁ, itthindriyaṁ vā purisindriyaṁ vā, jīvitindriyaṁ, somanassindriyaṁ vā upekkhindriyaṁ vā, saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, satindriyaṁ, samādhindriyaṁ. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imāni navindriyāni pātubhavanti. 131 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa aparāni navindriyāni pātubhavanti? Opapātikānaṁ petānaṁ, opapātikānaṁ asurānaṁ, opapātikānaṁ tiracchānagatānaṁ nerayikānaṁ paripuṇṇāyatanānaṁ upapattikkhaṇe navindriyāni pātubhavanti—cakkhundriyaṁ, sotindriyaṁ, ghānindriyaṁ, jivhindriyaṁ, kāyindriyaṁ, manindriyaṁ, itthindriyaṁ vā purisindriyaṁ vā, jīvitindriyaṁ, upekkhindriyaṁ. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imāni navindriyāni pātubhavanti. 132 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa aṭṭhindriyāni pātubhavanti? Opapātikānaṁ petānaṁ, opapātikānaṁ asurānaṁ, opapātikānaṁ tiracchānagatānaṁ nerayikānaṁ, jaccandhānaṁ upapattikkhaṇe aṭṭhindriyāni pātubhavanti—sotindriyaṁ, ghānindriyaṁ, jivhindriyaṁ, kāyindriyaṁ, manindriyaṁ, itthindriyaṁ vā purisindriyaṁ vā, jīvitindriyaṁ, upekkhindriyaṁ. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imāni aṭṭhindriyāni pātubhavanti. 133 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa aparāni aṭṭhindriyāni pātubhavanti? Opapātikānaṁ petānaṁ, opapātikānaṁ asurānaṁ, opapātikānaṁ tiracchānagatānaṁ nerayikānaṁ, jaccabadhirānaṁ upapattikkhaṇe aṭṭhindriyāni pātubhavanti—cakkhundriyaṁ, ghānindriyaṁ, jivhindriyaṁ, kāyindriyaṁ manindriyaṁ, itthindriyaṁ vā purisindriyaṁ vā, jīvitindriyaṁ, upekkhindriyaṁ. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imāni aṭṭhindriyāni pātubhavanti. 134 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa sattindriyāni pātubhavanti? Opapātikānaṁ petānaṁ, opapātikānaṁ asurānaṁ, opapātikānaṁ tiracchānagatānaṁ nerayikānaṁ, jaccandhabadhirānaṁ upapattikkhaṇe sattindriyāni pātubhavanti—ghānindriyaṁ, jivhindriyaṁ, kāyindriyaṁ, manindriyaṁ, itthindriyaṁ vā purisindriyaṁ vā, jīvitindriyaṁ, upekkhindriyaṁ. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imāni sattindriyāni pātubhavanti. 135 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa pañcindriyāni pātubhavanti? Gabbhaseyyakānaṁ sattānaṁ ahetukānaṁ, ṭhapetvā napuṁsakānaṁ, upapattikkhaṇe pañcindriyāni pātubhavanti—kāyindriyaṁ, manindriyaṁ, itthindriyaṁ vā purisindriyaṁ vā, jīvitindriyaṁ, upekkhindriyaṁ. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imāni pañcindriyāni pātubhavanti. 136 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa cattārindriyāni pātubhavanti? Gabbhaseyyakānaṁ sattānaṁ ahetukānaṁ, napuṁsakānaṁ upapattikkhaṇe cattārindriyāni pātubhavanti—kāyindriyaṁ, manindriyaṁ, jīvitindriyaṁ, upekkhindriyaṁ. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ imāni cattārindriyāni pātubhavanti. 137 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa tayo hetū pātubhavanti? Kāmāvacarānaṁ devānaṁ, paṭhamakappikānaṁ manussānaṁ, gabbhaseyyakānaṁ sattānaṁ sahetukānaṁ ñāṇasampayuttānaṁ upapattikkhaṇe tayo hetū pātubhavanti—alobho vipākahetu, adoso vipākahetu, amoho vipākahetu. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ ime tayo hetū pātubhavanti. 138 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe kassa dve hetū pātubhavanti? Kāmāvacarānaṁ devānaṁ, paṭhamakappikānaṁ manussānaṁ, gabbhaseyyakānaṁ sattānaṁ sahetukānaṁ ñāṇavippayuttānaṁ upapattikkhaṇe dve hetū pātubhavanti—alobho vipākahetu, adoso vipākahetu. Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe etesaṁ ime dve hetū pātubhavanti. Avasesānaṁ sattānaṁ ahetukā pātubhavanti. 139 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe sabbesaṁ katame cattāro āhārā pātubhavanti? Kabaḷīkāro āhāro, phassāhāro, manosañcetanāhāro, viññāṇāhāro—kāmadhātuyā upapattikkhaṇe sabbesaṁ ime cattāro āhārā pātubhavanti. 140 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe sabbesaṁ katamo eko phasso pātubhavati? Manoviññāṇadhātusamphasso—kāmadhātuyā upapattikkhaṇe sabbesaṁ ayaṁ eko phasso pātubhavati. 141 Kāmadhātuyā upapattikkhaṇe sabbesaṁ katamā 1915 --- vb18 1:141 ekā vedanā …pe… ekā saññā …pe… ekā cetanā …pe… ekaṁ cittaṁ pātubhavati? Manoviññāṇadhātu—kāmadhātuyā upapattikkhaṇe sabbesaṁ idaṁ ekaṁ cittaṁ pātubhavati. –12 142 4.2. Rūpadhātu Rūpadhātuyā upapattikkhaṇe kati khandhā pātubhavanti …pe… kati cittāni pātubhavanti? 143 Rūpadhātuyā upapattikkhaṇe, ṭhapetvā asaññasattānaṁ devānaṁ, pañcakkhandhā pātubhavanti, pañcāyatanāni pātubhavanti, pañca dhātuyo pātubhavanti, ekaṁ saccaṁ pātubhavati, dasindriyāni pātubhavanti, tayo hetū pātubhavanti, tayo āhārā pātubhavanti, eko phasso pātubhavati, ekā vedanā …pe… ekā saññā …pe… ekā cetanā …pe… ekaṁ cittaṁ pātubhavati. 144 Rūpadhātuyā upapattikkhaṇe katame pañcakkhandhā pātubhavanti? Rūpakkhandho, vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—rūpadhātuyā upapattikkhaṇe ime pañcakkhandhā pātubhavanti. 145 Rūpadhātuyā upapattikkhaṇe katamāni pañcāyatanāni pātubhavanti? Cakkhāyatanaṁ, rūpāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, manāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ—rūpadhātuyā upapattikkhaṇe imāni pañcāyatanāni pātubhavanti. 146 Rūpadhātuyā upapattikkhaṇe katamā pañca dhātuyo pātubhavanti? Cakkhudhātu, rūpadhātu, sotadhātu, manoviññāṇadhātu, dhammadhātu—rūpadhātuyā upapattikkhaṇe imā pañca dhātuyo pātubhavanti. 147 Rūpadhātuyā upapattikkhaṇe katamaṁ ekaṁ saccaṁ pātubhavati? Dukkhasaccaṁ—rūpadhātuyā upapattikkhaṇe idaṁ ekaṁ saccaṁ pātubhavati. 148 Rūpadhātuyā upapattikkhaṇe katamāni dasindriyāni pātubhavanti? Cakkhundriyaṁ, sotindriyaṁ, manindriyaṁ, jīvitindriyaṁ, somanassindriyaṁ vā upekkhindriyaṁ vā, saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, satindriyaṁ, samādhindriyaṁ, paññindriyaṁ—rūpadhātuyā upapattikkhaṇe imāni dasindriyāni pātubhavanti. 149 Rūpadhātuyā upapattikkhaṇe katame tayo hetū pātubhavanti? Alobho vipākahetu, adoso vipākahetu, amoho vipākahetu—rūpadhātuyā upapattikkhaṇe ime tayo hetū pātubhavanti. 150 Rūpadhātuyā upapattikkhaṇe katame tayo āhārā pātubhavanti? Phassāhāro, manosañcetanāhāro, viññāṇāhāro—rūpadhātuyā upapattikkhaṇe ime tayo āhārā pātubhavanti. 151 Rūpadhātuyā upapattikkhaṇe katamo eko phasso pātubhavati? Manoviññāṇadhātusamphasso—rūpadhātuyā upapattikkhaṇe ayaṁ eko phasso pātubhavati. 152 Rūpadhātuyā upapattikkhaṇe katamā ekā vedanā …pe… ekā saññā …pe… ekā cetanā …pe… ekaṁ cittaṁ pātubhavati? Manoviññāṇadhātu—rūpadhātuyā upapattikkhaṇe idaṁ ekaṁ cittaṁ pātubhavati. –12 153 4.3. Asaññasatta Asaññasattānaṁ devānaṁ upapattikkhaṇe kati khandhā pātubhavanti …pe… kati cittāni pātubhavanti? 154 Asaññasattānaṁ devānaṁ upapattikkhaṇe eko khandho pātubhavati—rūpakkhandho; dve āyatanāni pātubhavanti—rūpāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ; dve dhātuyo pātubhavanti—rūpadhātu, dhammadhātu; ekaṁ saccaṁ pātubhavati—dukkhasaccaṁ; ekindriyaṁ pātubhavati—rūpajīvitindriyaṁ. Asaññasattā devā ahetukā anāhārā aphassakā avedanakā asaññakā acetanakā acittakā pātubhavanti. 155 4.4. Arūpadhātu Arūpadhātuyā upapattikkhaṇe kati khandhā pātubhavanti …pe… kati cittāni pātubhavanti? 156 Arūpadhātuyā upapattikkhaṇe cattāro khandhā pātubhavanti, dve āyatanāni pātubhavanti, dve dhātuyo pātubhavanti, ekaṁ saccaṁ pātubhavati, aṭṭhindriyāni pātubhavanti, tayo hetū pātubhavanti, tayo āhārā pātubhavanti, eko phasso pātubhavati, ekā vedanā …pe… ekā saññā …pe… ekā cetanā …pe… ekaṁ cittaṁ pātubhavati. 157 Arūpadhātuyā upapattikkhaṇe katame cattāro khandhā pātubhavanti? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—arūpadhātuyā upapattikkhaṇe ime cattāro khandhā pātubhavanti. 158 Arūpadhātuyā upapattikkhaṇe katamāni dve āyatanāni pātubhavanti? Manāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ—arūpadhātuyā upapattikkhaṇe imāni dve āyatanāni pātubhavanti. 159 Arūpadhātuyā upapattikkhaṇe katamā dve dhātuyo pātubhavanti? Manoviññāṇadhātu, dhammadhātu—arūpadhātuyā upapattikkhaṇe imā dve dhātuyo pātubhavanti. 160 Arūpadhātuyā upapattikkhaṇe katamaṁ ekaṁ saccaṁ 1916 --- vb18 1:160 pātubhavati? Dukkhasaccaṁ—arūpadhātuyā upapattikkhaṇe idaṁ ekaṁ saccaṁ pātubhavati. 161 Arūpadhātuyā upapattikkhaṇe katamāni aṭṭhindriyāni pātubhavanti? Manindriyaṁ, jīvitindriyaṁ, upekkhindriyaṁ, saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, satindriyaṁ, samādhindriyaṁ, paññindriyaṁ—arūpadhātuyā upapattikkhaṇe imāni aṭṭhindriyāni pātubhavanti. 162 Arūpadhātuyā upapattikkhaṇe katame tayo hetū pātubhavanti? Alobho vipākahetu, adoso vipākahetu, amoho vipākahetu—arūpadhātuyā upapattikkhaṇe ime tayo hetū pātubhavanti. 163 Arūpadhātuyā upapattikkhaṇe katame tayo āhārā pātubhavanti? Phassāhāro, manosañcetanāhāro, viññāṇāhāro—arūpadhātuyā upapattikkhaṇe ime tayo āhārā pātubhavanti. 164 Arūpadhātuyā upapattikkhaṇe katamo eko phasso pātubhavati? Manoviññāṇadhātusamphasso—arūpadhātuyā upapattikkhaṇe ayaṁ eko phasso pātubhavati. 165 Arūpadhātuyā upapattikkhaṇe katamā ekā vedanā …pe… ekā saññā …pe… ekā cetanā …pe… ekaṁ cittaṁ pātubhavati? Manoviññāṇadhātu—arūpadhātuyā upapattikkhaṇe idaṁ ekaṁ cittaṁ pātubhavati. –12 166 5. Bhūmantaradassanavāra Kāmāvacarā dhammā, na kāmāvacarā dhammā, rūpāvacarā dhammā, na rūpāvacarā dhammā, arūpāvacarā dhammā, na arūpāvacarā dhammā, pariyāpannā dhammā, apariyāpannā dhammā. 167 Katame dhammā kāmāvacarā? Heṭṭhato avīcinirayaṁ pariyantaṁ karitvā, uparito paranimmitavasavattī deve antokaritvā, yaṁ etasmiṁ antare etthāvacarā ettha pariyāpannā khandhadhātuāyatanā; rūpaṁ, vedanā, saññā, saṅkhārā, viññāṇaṁ—ime dhammā kāmāvacarā. 168 Katame dhammā na kāmāvacarā? Rūpāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā—ime dhammā na kāmāvacarā. 169 Katame dhammā rūpāvacarā? Heṭṭhato brahmalokaṁ pariyantaṁ karitvā, uparito akaniṭṭhe deve antokaritvā, yaṁ etasmiṁ antare etthāvacarā ettha pariyāpannā samāpannassa vā upapannassa vā diṭṭhadhammasukhavihārissa vā cittacetasikā dhammā—ime dhammā rūpāvacarā. 170 Katame dhammā na rūpāvacarā? Kāmāvacarā, arūpāvacarā, apariyāpannā—ime dhammā na rūpāvacarā. 171 Katame dhammā arūpāvacarā? Heṭṭhato ākāsānañcāyatanūpage deve pariyantaṁ karitvā, uparito nevasaññānāsaññāyatanūpage deve antokaritvā, yaṁ etasmiṁ antare etthāvacarā ettha pariyāpannā samāpannassa vā upapannassa vā diṭṭhadhammasukhavihārissa vā cittacetasikā dhammā—ime dhammā arūpāvacarā. 172 Katame dhammā na arūpāvacarā? Kāmāvacarā, rūpāvacarā, apariyāpannā—ime dhammā na arūpāvacarā. 173 Katame dhammā pariyāpannā? Sāsavā kusalākusalābyākatā dhammā kāmāvacarā, rūpāvacarā, arūpāvacarā, rūpakkhandho, vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ime dhammā pariyāpannā. 174 Katame dhammā apariyāpannā? Maggā ca, maggaphalāni ca, asaṅkhatā ca dhātu—ime dhammā apariyāpannā. 175 6. Uppādakakammaāyuppamāṇavāra 6.1. Uppādakakamma Devāti. Tayo devā—sammutidevā, upapattidevā, visuddhidevā. 176 Sammutidevā nāma—rājāno, deviyo, kumārā. 177 Upapattidevā nāma—cātumahārājike deve upādāya tadupari devā. 178 Visuddhidevā nāma—arahanto vuccanti. 179 Dānaṁ datvā, sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ katvā kattha upapajjanti? Dānaṁ datvā, sīlaṁ samādiyitvā, uposathakammaṁ katvā appekacce khattiyamahāsālānaṁ sahabyataṁ upapajjanti, appekacce brāhmaṇamahāsālānaṁ sahabyataṁ upapajjanti, appekacce gahapatimahāsālānaṁ sahabyataṁ upapajjanti, appekacce cātumahārājikānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti, appekacce tāvatiṁsānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti, appekacce yāmānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti, appekacce tusitānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti, appekacce nimmānaratīnaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti, appekacce paranimmitavasavattīnaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti. 180 6.2. Āyuppamāṇa Manussānaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Vassasataṁ, appaṁ vā bhiyyo. 181 Cātumahārājikānaṁ devānaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Yāni mānusakāni paññāsa vassāni, cātumahārājikānaṁ devānaṁ eso eko rattindivo. Tāya rattiyā tiṁsa rattiyo māso. Tena māsena dvādasamāsiyo saṁvaccharo. Tena saṁvaccharena 1917 --- vb18 1:181 dibbāni pañca vassasatāni cātumahārājikānaṁ devānaṁ āyuppamāṇaṁ. Manussānaṁ gaṇanāya kittakaṁ hoti? Navuti vassasatasahassāni. 182 Tāvatiṁsānaṁ devānaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Yaṁ mānusakaṁ vassasataṁ, tāvatiṁsānaṁ devānaṁ eso eko rattindivo. Tāya rattiyā tiṁsa rattiyo māso. Tena māsena dvādasamāsiyo saṁvaccharo. Tena saṁvaccharena dibbaṁ vassasahassaṁ tāvatiṁsānaṁ devānaṁ āyuppamāṇaṁ. Manussānaṁ gaṇanāya kittakaṁ hoti? Tisso ca vassakoṭiyo saṭṭhi ca vassasatasahassāni. 183 Yāmānaṁ devānaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Yāni mānusakāni dve vassasatāni, yāmānaṁ devānaṁ eso eko rattindivo. Tāya rattiyā tiṁsarattiyo māso. Tena māsena dvādasamāsiyo saṁvaccharo. Tena saṁvaccharena dibbāni dve vassasahassāni yāmānaṁ devānaṁ āyuppamāṇaṁ. Manussānaṁ gaṇanāya kittakaṁ hoti? Cuddasañca vassakoṭiyo cattārīsañca vassasatasahassāni. 184 Tusitānaṁ devānaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Yāni mānusakāni cattāri vassasatāni, tusitānaṁ devānaṁ eso eko rattindivo. Tāya rattiyā tiṁsarattiyo māso. Tena māsena dvādasamāsiyo saṁvaccharo. Tena saṁvaccharena dibbāni cattāri vassasahassāni tusitānaṁ devānaṁ āyuppamāṇaṁ. Manussānaṁ gaṇanāya kittakaṁ hoti? Sattapaññāsa vassakoṭiyo saṭṭhi ca vassasatasahassāni. 185 Nimmānaratīnaṁ devānaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Yāni mānusakāni aṭṭha vassasatāni, nimmānaratīnaṁ devānaṁ eso eko rattindivo. Tāya rattiyā tiṁsarattiyo māso. Tena māsena dvādasamāsiyo saṁvaccharo. Tena saṁvaccharena dibbāni aṭṭha vassasahassāni nimmānaratīnaṁ devānaṁ āyuppamāṇaṁ. Manussānaṁ gaṇanāya kittakaṁ hoti? Dve vassakoṭisatāni tiṁsañca vassakoṭiyo cattārīsañca vassasatasahassāni. 186 Paranimmitavasavattīnaṁ devānaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Yāni mānusakāni soḷasa vassasatāni, paranimmitavasavattīnaṁ devānaṁ eso eko rattindivo. Tāya rattiyā tiṁsarattiyo māso. Tena māsena dvādasamāsiyo saṁvaccharo. Tena saṁvaccharena dibbāni soḷasa vassasahassāni paranimmitavasavattīnaṁ devānaṁ āyuppamāṇaṁ. Manussānaṁ gaṇanāya kittakaṁ hoti? Nava ca vassakoṭisatāni ekavīsañca vassakoṭiyo saṭṭhi ca vassasatasahassānīti. 187 Cha ete kāmāvacarā, sabbakāmasamiddhino; Sabbesaṁ ekasaṅkhāto, āyu bhavati kittako. 188 Dvādasa koṭisataṁ tesaṁ, aṭṭhavīsañca koṭiyo; Paññāsa satasahassāni, vassaggena pakāsitāti. 189 Paṭhamaṁ jhānaṁ parittaṁ bhāvetvā kattha upapajjanti? Paṭhamaṁ jhānaṁ parittaṁ bhāvetvā brahmapārisajjānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti. Tesaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Kappassa tatiyo bhāgo. 190 Paṭhamaṁ jhānaṁ majjhimaṁ bhāvetvā kattha upapajjanti? Paṭhamaṁ jhānaṁ majjhimaṁ bhāvetvā brahmapurohitānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti. Tesaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Upaḍḍhakappo. 191 Paṭhamaṁ jhānaṁ paṇītaṁ bhāvetvā kattha upapajjanti? Paṭhamaṁ jhānaṁ paṇītaṁ bhāvetvā mahābrahmānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti. Tesaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Kappo. 192 Dutiyaṁ jhānaṁ parittaṁ bhāvetvā kattha upapajjanti? Dutiyaṁ jhānaṁ parittaṁ bhāvetvā parittābhānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti. Tesaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Dve kappā. 193 Dutiyaṁ jhānaṁ majjhimaṁ bhāvetvā kattha upapajjanti? Dutiyaṁ jhānaṁ majjhimaṁ bhāvetvā appamāṇābhānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti. Tesaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Cattāro kappā. 194 Dutiyaṁ jhānaṁ paṇītaṁ bhāvetvā kattha upapajjanti? Dutiyaṁ jhānaṁ paṇītaṁ bhāvetvā ābhassarānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti. Tesaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Aṭṭha kappā. 195 Tatiyaṁ jhānaṁ parittaṁ bhāvetvā kattha upapajjanti? Tatiyaṁ jhānaṁ parittaṁ bhāvetvā parittasubhānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti. Tesaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Soḷasa kappā. 196 Tatiyaṁ jhānaṁ majjhimaṁ bhāvetvā kattha upapajjanti? Tatiyaṁ jhānaṁ majjhimaṁ bhāvetvā appamāṇasubhānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti. Tesaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Bāttiṁsa kappā. 197 Tatiyaṁ jhānaṁ paṇītaṁ bhāvetvā kattha upapajjanti? Tatiyaṁ jhānaṁ paṇītaṁ bhāvetvā subhakiṇhānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti. Tesaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Catusaṭṭhi kappā. 198 Catutthaṁ jhānaṁ bhāvetvā ārammaṇanānattatā 1918 --- vb18 1:198 manasikāranānattatā chandanānattatā paṇidhinānattatā adhimokkhanānattatā abhinīhāranānattatā paññānānattatā appekacce asaññasattānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti, appekacce vehapphalānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti, appekacce avihānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti, appekacce atappānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti, appekacce sudassānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti, appekacce sudassīnaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti, appekacce akaniṭṭhānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti, appekacce ākāsānañcāyatanūpagānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti, appekacce viññāṇañcāyatanūpagānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti, appekacce ākiñcaññāyatanūpagānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti, appekacce nevasaññānāsaññāyatanūpagānaṁ devānaṁ sahabyataṁ upapajjanti. 199 Asaññasattānañca vehapphalānañca devānaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Pañcakappasatāni. 200 Avihānaṁ devānaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Kappasahassaṁ. 201 Atappānaṁ devānaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Dve kappasahassāni. 202 Sudassānaṁ devānaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Cattāri kappasahassāni. 203 Sudassīnaṁ devānaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Aṭṭha kappasahassāni. 204 Akaniṭṭhānaṁ devānaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Soḷasa kappasahassāni. 205 Ākāsānañcāyatanūpagānaṁ devānaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Vīsati kappasahassāni. 206 Viññāṇañcāyatanūpagānaṁ devānaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Cattārīsa kappasahassāni. 207 Ākiñcaññāyatanūpagānaṁ devānaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Saṭṭhi kappasahassāni. 208 Nevasaññānāsaññāyatanūpagānaṁ devānaṁ kittakaṁ āyuppamāṇaṁ? Caturāsīti kappasahassānīti. 209 Ukkhittā puññatejena, kāmarūpagatiṁ gatā; Bhavaggatampi sampattā, punāgacchanti duggatiṁ. 210 Tāva dīghāyukā sattā, cavanti āyusaṅkhayā; Natthi koci bhavo nicco, iti vuttaṁ mahesinā. 211 Tasmā hi dhīrā nipakā, nipuṇā atthacintakā; Jarāmaraṇamokkhāya, bhāventi maggamuttamaṁ. 212 Bhāvayitvā suciṁ maggaṁ, Nibbānogadhagāminaṁ; Sabbāsave pariññāya, Parinibbanti anāsavāti. 213 7. Abhiññeyyādivāra Pañcannaṁ khandhānaṁ kati abhiññeyyā, kati pariññeyyā, kati pahātabbā, kati bhāvetabbā, kati sacchikātabbā, kati na pahātabbā, na bhāvetabbā, na sacchikātabbā …pe… sattannaṁ cittānaṁ kati abhiññeyyā, kati pariññeyyā, kati pahātabbā, kati bhāvetabbā, kati sacchikātabbā, kati na pahātabbā na bhāvetabbā na sacchikātabbā? 214 Rūpakkhandho abhiññeyyo pariññeyyo na pahātabbo na bhāvetabbo na sacchikātabbo. Cattāro khandhā abhiññeyyā pariññeyyā, siyā pahātabbā, siyā bhāvetabbā, siyā sacchikātabbā, siyā na pahātabbā na bhāvetabbā na sacchikātabbā. 215 Dasāyatanā abhiññeyyā pariññeyyā na pahātabbā na bhāvetabbā na sacchikātabbā. Dve āyatanā abhiññeyyā pariññeyyā, siyā pahātabbā, siyā bhāvetabbā, siyā sacchikātabbā, siyā na pahātabbā na bhāvetabbā na sacchikātabbā. 216 Soḷasa dhātuyo abhiññeyyā pariññeyyā na pahātabbā na bhāvetabbā na sacchikātabbā. Dve dhātuyo abhiññeyyā pariññeyyā, siyā pahātabbā, siyā bhāvetabbā, siyā sacchikātabbā, siyā na pahātabbā na bhāvetabbā na sacchikātabbā. 217 Samudayasaccaṁ abhiññeyyaṁ pariññeyyaṁ pahātabbaṁ na bhāvetabbaṁ na sacchikātabbaṁ. Maggasaccaṁ abhiññeyyaṁ pariññeyyaṁ na pahātabbaṁ bhāvetabbaṁ na sacchikātabbaṁ. Nirodhasaccaṁ abhiññeyyaṁ pariññeyyaṁ na pahātabbaṁ na bhāvetabbaṁ sacchikātabbaṁ. Dukkhasaccaṁ abhiññeyyaṁ pariññeyyaṁ, siyā pahātabbaṁ, na bhāvetabbaṁ, na sacchikātabbaṁ, siyā na pahātabbaṁ. 218 Navindriyā abhiññeyyā pariññeyyā na pahātabbā na bhāvetabbā na sacchikātabbā. Domanassindriyaṁ abhiññeyyaṁ pariññeyyaṁ pahātabbaṁ na bhāvetabbaṁ na sacchikātabbaṁ. Anaññātaññassāmītindriyaṁ abhiññeyyaṁ pariññeyyaṁ na pahātabbaṁ bhāvetabbaṁ na sacchikātabbaṁ. Aññindriyaṁ abhiññeyyaṁ pariññeyyaṁ na pahātabbaṁ, siyā bhāvetabbaṁ, siyā sacchikātabbaṁ. Aññātāvindriyaṁ abhiññeyyaṁ pariññeyyaṁ na pahātabbaṁ na bhāvetabbaṁ sacchikātabbaṁ. Tīṇindriyā abhiññeyyā pariññeyyā na pahātabbā, siyā bhāvetabbā, siyā sacchikātabbā, siyā na bhāvetabbā, 1919 --- vb18 1:218 sacchikātabbā. Cha indriyā abhiññeyyā pariññeyyā, siyā pahātabbā, siyā bhāvetabbā, siyā sacchikātabbā, siyā na pahātabbā na bhāvetabbā na sacchikātabbā. 219 Tayo akusalahetū abhiññeyyā pariññeyyā pahātabbā na bhāvetabbā na sacchikātabbā. Tayo kusalahetū abhiññeyyā pariññeyyā na pahātabbā, siyā bhāvetabbā, na sacchikātabbā, siyā na bhāvetabbā. Tayo abyākatahetū abhiññeyyā pariññeyyā na pahātabbā na bhāvetabbā, siyā sacchikātabbā, siyā na sacchikātabbā. 220 Kabaḷīkāro āhāro abhiññeyyo pariññeyyo na pahātabbo na bhāvetabbo na sacchikātabbo. Tayo āhārā abhiññeyyā pariññeyyā, siyā pahātabbā, siyā bhāvetabbā, siyā sacchikātabbā, siyā na pahātabbā na bhāvetabbā na sacchikātabbā. 221 Cha phassā abhiññeyyā pariññeyyā na pahātabbā na bhāvetabbā na sacchikātabbā. Manoviññāṇadhātusamphasso abhiññeyyo pariññeyyo, siyā pahātabbo, siyā bhāvetabbo, siyā sacchikātabbo, siyā na pahātabbo na bhāvetabbo na sacchikātabbo. 222 Cha vedanā …pe… cha saññā …pe… cha cetanā …pe… cha cittā abhiññeyyā pariññeyyā na pahātabbā na bhāvetabbā na sacchikātabbā. Manoviññāṇadhātu abhiññeyyā pariññeyyā, siyā pahātabbā, siyā bhāvetabbā, siyā sacchikātabbā, siyā na pahātabbā na bhāvetabbā na sacchikātabbā. –12 223 8. Sārammaṇānārammaṇavāra Pañcannaṁ khandhānaṁ kati sārammaṇā, kati anārammaṇā …pe… sattannaṁ cittānaṁ kati sārammaṇā, kati anārammaṇā? 224 Rūpakkhandho anārammaṇo. Cattāro khandhā sārammaṇā. 225 Dasāyatanā anārammaṇā. Manāyatanaṁ sārammaṇaṁ. Dhammāyatanaṁ siyā sārammaṇaṁ, siyā anārammaṇaṁ. 226 Dasa dhātuyo anārammaṇā. Satta dhātuyo sārammaṇā. Dhammadhātu siyā sārammaṇā, siyā anārammaṇā. 227 Dve saccā sārammaṇā. Nirodhasaccaṁ anārammaṇaṁ. Dukkhasaccaṁ siyā sārammaṇaṁ, siyā anārammaṇaṁ. 228 Sattindriyā anārammaṇā. Cuddasindriyā sārammaṇā. Jīvitindriyaṁ siyā sārammaṇaṁ, siyā anārammaṇaṁ. Nava hetū sārammaṇā. Kabaḷīkāro āhāro anārammaṇo. Tayo āhārā sārammaṇā. Satta phassā …pe… satta vedanā …pe… satta saññā …pe… satta cetanā …pe… satta cittā sārammaṇā. 229 Pañcannaṁ khandhānaṁ kati sārammaṇārammaṇā, kati anārammaṇārammaṇā …pe… sattannaṁ cittānaṁ kati sārammaṇārammaṇā, kati anārammaṇārammaṇā? 230 Rūpakkhandho anārammaṇo. Cattāro khandhā siyā sārammaṇārammaṇā, siyā anārammaṇārammaṇā. 231 Dasāyatanā anārammaṇā. Manāyatanaṁ siyā sārammaṇārammaṇaṁ, siyā anārammaṇārammaṇaṁ. Dhammāyatanaṁ siyā sārammaṇārammaṇaṁ, siyā anārammaṇārammaṇaṁ, siyā anārammaṇaṁ. 232 Dasa dhātuyo anārammaṇā. Cha dhātuyo anārammaṇārammaṇā. Manoviññāṇadhātu siyā sārammaṇārammaṇā, siyā anārammaṇārammaṇā. Dhammadhātu siyā sārammaṇārammaṇā, siyā anārammaṇārammaṇā, siyā anārammaṇā. 233 Nirodhasaccaṁ anārammaṇaṁ. Maggasaccaṁ anārammaṇārammaṇaṁ. Samudayasaccaṁ siyā sārammaṇārammaṇaṁ, siyā anārammaṇārammaṇaṁ. Dukkhasaccaṁ siyā sārammaṇārammaṇaṁ, siyā anārammaṇārammaṇaṁ, siyā anārammaṇaṁ. 234 Sattindriyā anārammaṇā. Pañcindriyā anārammaṇārammaṇā. Navindriyā siyā sārammaṇārammaṇā, siyā anārammaṇārammaṇā. Jīvitindriyaṁ siyā sārammaṇārammaṇaṁ, siyā anārammaṇārammaṇaṁ, siyā anārammaṇaṁ. 235 Nava hetū siyā sārammaṇārammaṇā, siyā anārammaṇārammaṇā. Kabaḷīkāro āhāro anārammaṇo. Tayo āhārā siyā sārammaṇārammaṇā, siyā anārammaṇārammaṇā. Cha phassā anārammaṇārammaṇā. Manoviññāṇadhātusamphasso siyā sārammaṇārammaṇo siyā anārammaṇārammaṇo. Cha vedanā …pe… cha saññā …pe… cha cetanā …pe… cha cittā anārammaṇārammaṇā. Manoviññāṇadhātu siyā sārammaṇārammaṇā, siyā anārammaṇārammaṇā. 236 9. Diṭṭhasutādidassanavāra Pañcannaṁ khandhānaṁ kati diṭṭhā, kati sutā, kati mutā, kati viññātā, kati na diṭṭhā na sutā na mutā na viññātā …pe… sattannaṁ cittānaṁ kati diṭṭhā, kati sutā, kati mutā, kati viññātā, kati na diṭṭhā na sutā na mutā na viññātā? 237 Rūpakkhandho siyā diṭṭho, siyā suto, siyā muto, siyā viññāto, siyā na diṭṭho na suto na muto, viññāto. Cattāro khandhā na diṭṭhā na sutā na mutā, viññātā. 1920 --- vb18 1:237 238 Rūpāyatanaṁ diṭṭhaṁ, na sutaṁ na mutaṁ, viññātaṁ. Saddāyatanaṁ na diṭṭhaṁ, sutaṁ, na mutaṁ, viññātaṁ. Gandhāyatanaṁ …pe… rasāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ na diṭṭhaṁ na sutaṁ, mutaṁ, viññātaṁ. Sattāyatanā na diṭṭhā na sutā na mutā, viññātā. 239 Rūpadhātu diṭṭhā, na sutā na mutā, viññātā. Saddadhātu na diṭṭhā, sutā, na mutā, viññātā. Gandhadhātu …pe… rasadhātu …pe… phoṭṭhabbadhātu na diṭṭhā na sutā, mutā, viññātā. Terasa dhātuyo na diṭṭhā na sutā na mutā, viññātā. 240 Tīṇi saccāni na diṭṭhā na sutā na mutā, viññātā. Dukkhasaccaṁ siyā diṭṭhaṁ, siyā sutaṁ, siyā mutaṁ, siyā viññātaṁ, siyā na diṭṭhaṁ na sutaṁ na mutaṁ, viññātaṁ. 241 Bāvīsatindriyā na diṭṭhā na sutā na mutā, viññātā. Nava hetū na diṭṭhā na sutā na mutā, viññātā. Cattāro āhārā na diṭṭhā na sutā na mutā, viññātā. Satta phassā na diṭṭhā na sutā na mutā, viññātā. Satta vedanā …pe… satta saññā …pe… satta cetanā …pe… satta cittā na diṭṭhā na sutā na mutā, viññātā. 242 10. Tikādidassanavāra 10.1. Kusalattika Pañcannaṁ khandhānaṁ kati kusalā, kati akusalā, kati abyākatā …pe… sattannaṁ cittānaṁ kati kusalā, kati akusalā, kati abyākatā? 243 Rūpakkhandho abyākato. Cattāro khandhā siyā kusalā, siyā akusalā, siyā abyākatā. Dasāyatanā abyākatā. Dvāyatanā siyā kusalā, siyā akusalā, siyā abyākatā. Soḷasa dhātuyo abyākatā. Dve dhātuyo siyā kusalā, siyā akusalā, siyā abyākatā. Samudayasaccaṁ akusalaṁ. Maggasaccaṁ kusalaṁ. Nirodhasaccaṁ abyākataṁ. Dukkhasaccaṁ siyā kusalaṁ, siyā akusalaṁ, siyā abyākataṁ. 244 Dasindriyā abyākatā. Domanassindriyaṁ akusalaṁ. Anaññātaññassāmītindriyaṁ kusalaṁ. Cattārindriyā siyā kusalā, siyā abyākatā. Cha indriyā siyā kusalā, siyā akusalā, siyā abyākatā. 245 Tayo kusalahetū kusalā. Tayo akusalahetū akusalā. Tayo abyākatahetū abyākatā. Kabaḷīkāro āhāro abyākato. Tayo āhārā siyā kusalā, siyā akusalā, siyā abyākatā. Cha phassā abyākatā. Manoviññāṇadhātusamphasso siyā kusalo, siyā akusalo, siyā abyākato. Cha vedanā …pe… cha saññā …pe… cha cetanā …pe… cha cittā abyākatā. Manoviññāṇadhātu siyā kusalā, siyā akusalā, siyā abyākatā. 246 10.2. Vedanāttika Pañcannaṁ khandhānaṁ kati sukhāya vedanāya sampayuttā, kati dukkhāya vedanāya sampayuttā, kati adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā …pe… sattannaṁ cittānaṁ kati sukhāya vedanāya sampayuttā, kati dukkhāya vedanāya sampayuttā, kati adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā? 247 Dve khandhā na vattabbā “sukhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā”tipi. Tayo khandhā siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. 248 Dasāyatanā na vattabbā “sukhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā”tipi. Manāyatanaṁ siyā sukhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ. Dhammāyatanaṁ siyā sukhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā na vattabbaṁ “sukhāya vedanāya sampayuttan”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayuttan”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttan”tipi. 249 Dasa dhātuyo na vattabbā “sukhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā”tipi. Pañca dhātuyo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā, kāyaviññāṇadhātu siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttā. Manoviññāṇadhātu siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. Dhammadhātu siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā, siyā na vattabbā “sukhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā”tipi. 250 Dve saccā siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. 1921 --- vb18 1:250 Nirodhasaccaṁ na vattabbaṁ “sukhāya vedanāya sampayuttan”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayuttan”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttan”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā sukhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā na vattabbaṁ “sukhāya vedanāya sampayuttan”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayuttan”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttan”tipi. 251 Dvādasindriyā na vattabbā “sukhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā”tipi. Cha indriyā siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. Tīṇindriyā siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. Jīvitindriyaṁ siyā sukhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā na vattabbaṁ “sukhāya vedanāya sampayuttan”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayuttan”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttan”tipi. 252 Doso akusalahetu dukkhāya vedanāya sampayutto. Satta hetū siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. Moho akusalahetu siyā sukhāya vedanāya sampayutto, siyā dukkhāya vedanāya sampayutto, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto. 253 Kabaḷīkāro āhāro na vattabbo “sukhāya vedanāya sampayutto”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayutto”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto”tipi. Tayo āhārā siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. 254 Pañca phassā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. Kāyaviññāṇadhātusamphasso siyā sukhāya vedanāya sampayutto, siyā dukkhāya vedanāya sampayutto. Manoviññāṇadhātusamphasso siyā sukhāya vedanāya sampayutto, siyā dukkhāya vedanāya sampayutto, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto. 255 Satta vedanā na vattabbā “sukhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā”tipi. Pañca saññā …pe… pañca cetanā …pe… pañca cittā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā, kāyaviññāṇadhātu siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttā. Manoviññāṇadhātu siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. –12 256 10.3. Vipākattika Pañcannaṁ khandhānaṁ kati vipākā, kati vipākadhammadhammā, kati nevavipākanavipākadhammadhammā …pe… sattannaṁ cittānaṁ kati vipākā, kati vipākadhammadhammā, kati nevavipākanavipākadhammadhammā? 257 Rūpakkhandho nevavipākanavipākadhammadhammo. Cattāro khandhā siyā vipākā, siyā vipākadhammadhammā, siyā nevavipākanavipākadhammadhammā. 258 Dasāyatanā nevavipākanavipākadhammadhammā. Dvāyatanā siyā vipākā, siyā vipākadhammadhammā, siyā nevavipākanavipākadhammadhammā. 259 Dasa dhātuyo nevavipākanavipākadhammadhammā. Pañca dhātuyo vipākā. Manodhātu siyā vipākā, siyā nevavipākanavipākadhammadhammā. Dve dhātuyo siyā vipākā siyā vipākadhammadhammā, siyā nevavipākanavipākadhammadhammā. 260 Dve saccā vipākadhammadhammā. Nirodhasaccaṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ. Dukkhasaccaṁ siyā vipākaṁ, siyā vipākadhammadhammaṁ, siyā nevavipākanavipākadhammadhammaṁ. 261 Sattindriyā nevavipākanavipākadhammadhammā. Tīṇindriyā vipākā. Dvindriyā vipākadhammadhammā. Aññindriyaṁ siyā vipākaṁ, siyā vipākadhammadhammaṁ. Navindriyā siyā vipākā, siyā vipākadhammadhammā, siyā nevavipākanavipākadhammadhammā. 262 Cha hetū vipākadhammadhammā. Tayo abyākatahetū siyā vipākā, siyā nevavipākanavipākadhammadhammā. 263 Kabaḷīkāro āhāro nevavipākanavipākadhammadhammo. Tayo āhārā siyā vipākā, siyā vipākadhammadhammā, siyā nevavipākanavipākadhammadhammā. Pañca phassā vipākā. 1922 --- vb18 1:263 Manodhātusamphasso siyā vipāko, siyā nevavipākanavipākadhammadhammo. Manoviññāṇadhātusamphasso siyā vipāko, siyā vipākadhammadhammo, siyā nevavipākanavipākadhammadhammo. Pañca vedanā …pe… pañca saññā …pe… pañca cetanā …pe… pañca cittā vipākā. Manodhātu siyā vipākā, siyā nevavipākanavipākadhammadhammā. Manoviññāṇadhātu siyā vipākā, siyā vipākadhammadhammā, siyā nevavipākanavipākadhammadhammā. 264 10.4. Upādinnattika Pañcannaṁ khandhānaṁ kati upādinnupādāniyā, kati anupādinnupādāniyā, kati anupādinnaanupādāniyā …pe… sattannaṁ cittānaṁ kati upādinnupādāniyā, kati anupādinnupādāniyā, kati anupādinnaanupādāniyā? 265 Rūpakkhandho siyā upādinnupādāniyo, siyā anupādinnupādāniyo. Cattāro khandhā siyā upādinnupādāniyā, siyā anupādinnupādāniyā, siyā anupādinnaanupādāniyā. 266 Pañcāyatanā upādinnupādāniyā. Saddāyatanaṁ anupādinnupādāniyaṁ. Cattāro āyatanā siyā upādinnupādāniyā, siyā anupādinnupādāniyā. Dvāyatanā siyā upādinnupādāniyā, siyā anupādinnupādāniyā, siyā anupādinnaanupādāniyā. 267 Dasa dhātuyo upādinnupādāniyā. Saddadhātu anupādinnupādāniyā. Pañca dhātuyo siyā upādinnupādāniyā, siyā anupādinnupādāniyā. Dve dhātuyo siyā upādinnupādāniyā, siyā anupādinnupādāniyā, siyā anupādinnaanupādāniyā. 268 Samudayasaccaṁ anupādinnupādāniyaṁ. Dve saccā anupādinnaanupādāniyā. Dukkhasaccaṁ siyā upādinnupādāniyaṁ, siyā anupādinnupādāniyaṁ. 269 Navindriyā upādinnupādāniyā. Domanassindriyaṁ anupādinnupādāniyaṁ. Tīṇindriyā anupādinnaanupādāniyā. Navindriyā siyā upādinnupādāniyā, siyā anupādinnupādāniyā, siyā anupādinnaanupādāniyā. Tayo akusalahetū anupādinnupādāniyā. Tayo kusalahetū siyā anupādinnupādāniyā, siyā anupādinnaanupādāniyā. Tayo abyākatahetū siyā upādinnupādāniyā, siyā anupādinnupādāniyā, siyā anupādinnaanupādāniyā. 270 Kabaḷīkāro āhāro siyā upādinnupādāniyo, siyā anupādinnupādāniyo. Tayo āhārā siyā upādinnupādāniyā, siyā anupādinnupādāniyā, siyā anupādinnaanupādāniyā. 271 Pañca phassā upādinnupādāniyā. Manodhātusamphasso siyā upādinnupādāniyo, siyā anupādinnupādāniyo. Manoviññāṇadhātusamphasso siyā upādinnupādāniyo, siyā anupādinnupādāniyo, siyā anupādinnaanupādāniyo. Pañca vedanā …pe… pañca saññā …pe… pañca cetanā …pe… pañca cittā upādinnupādāniyā. Manodhātu siyā upādinnupādāniyā, siyā anupādinnupādāniyā. Manoviññāṇadhātu siyā upādinnupādāniyā, siyā anupādinnupādāniyā, siyā anupādinnaanupādāniyā. 272 10.5. Vitakkattika Pañcannaṁ khandhānaṁ kati savitakkasavicārā, kati avitakkavicāramattā, kati avitakkaavicārā …pe… sattannaṁ cittānaṁ kati savitakkasavicārā, kati avitakkavicāramattā, kati avitakkaavicārā? 273 Rūpakkhandho avitakkaavicāro. Tayo khandhā siyā savitakkasavicārā, siyā avitakkavicāramattā, siyā avitakkaavicārā. Saṅkhārakkhandho siyā savitakkasavicāro, siyā avitakkavicāramatto, siyā avitakkaavicāro siyā na vattabbo “savitakkasavicāro”tipi, “avitakkavicāramatto”tipi, “avitakkaavicāro”tipi. 274 Dasāyatanā avitakkaavicārā. Manāyatanaṁ siyā savitakkasavicāraṁ, siyā avitakkavicāramattaṁ, siyā avitakkaavicāraṁ. Dhammāyatanaṁ siyā savitakkasavicāraṁ, siyā avitakkavicāramattaṁ, siyā avitakkaavicāraṁ, siyā na vattabbaṁ “savitakkasavicāran”tipi, “avitakkavicāramattan”tipi, “avitakkaavicāran”tipi. 275 Pannarasa dhātuyo avitakkaavicārā. Manodhātu savitakkasavicārā. Manoviññāṇadhātu siyā savitakkasavicārā, siyā avitakkavicāramattā, siyā avitakkaavicārā. Dhammadhātu siyā savitakkasavicārā, siyā avitakkavicāramattā, siyā avitakkaavicārā, siyā na vattabbā “savitakkasavicārā”tipi, “avitakkavicāramattā”tipi, “avitakkaavicārā”tipi. 276 Samudayasaccaṁ savitakkasavicāraṁ. Nirodhasaccaṁ avitakkaavicāraṁ. Maggasaccaṁ siyā savitakkasavicāraṁ, siyā avitakkavicāramattaṁ, siyā avitakkaavicāraṁ. Dukkhasaccaṁ siyā 1923 --- vb18 1:276 savitakkasavicāraṁ, siyā avitakkavicāramattaṁ, siyā avitakkaavicāraṁ, siyā na vattabbaṁ “savitakkasavicāran”tipi, “avitakkavicāramattan”tipi, “avitakkaavicāran”tipi. 277 Navindriyā avitakkaavicārā. Domanassindriyaṁ savitakkasavicāraṁ. Upekkhindriyaṁ siyā savitakkasavicāraṁ, siyā avitakkaavicāraṁ. Ekādasindriyā siyā savitakkasavicārā, siyā avitakkavicāramattā, siyā avitakkaavicārā. 278 Tayo akusalahetū savitakkasavicārā. Cha hetū siyā savitakkasavicārā, siyā avitakkavicāramattā, siyā avitakkaavicārā. Kabaḷīkāro āhāro avitakkaavicāro. Tayo āhārā siyā savitakkasavicārā, siyā avitakkavicāramattā, siyā avitakkaavicārā. Pañca phassā avitakkaavicārā. Manodhātusamphasso savitakkasavicāro. Manoviññāṇadhātusamphasso siyā savitakkasavicāro, siyā avitakkavicāramatto, siyā avitakkaavicāro. Pañca vedanā …pe… pañca saññā …pe… pañca cetanā …pe… pañca cittā avitakkaavicārā manodhātu savitakkasavicārā, manoviññāṇadhātu siyā savitakkasavicārā, siyā avitakkavicāramattā, siyā avitakkaavicārā. 279 11. Rūpaduka Pañcannaṁ khandhānaṁ kati rūpā, kati arūpā …pe… sattannaṁ cittānaṁ kati rūpā, kati arūpā? 280 Rūpakkhandho rūpaṁ. Cattāro khandhā arūpā. Dasāyatanā rūpā. Manāyatanaṁ arūpaṁ. Dhammāyatanaṁ siyā rūpaṁ, siyā arūpaṁ. Dasa dhātuyo rūpā. Satta dhātuyo arūpā. Dhammadhātu siyā rūpā, siyā arūpā. Tīṇi saccāni arūpā. Dukkhasaccaṁ siyā rūpaṁ, siyā arūpaṁ. Sattindriyā rūpā. Cuddasindriyā arūpā. Jīvitindriyaṁ siyā rūpaṁ, siyā arūpaṁ. Nava hetū arūpā. Kabaḷīkāro āhāro rūpaṁ. Tayo āhārā arūpā. Satta phassā arūpā. Satta vedanā …pe… satta saññā …pe… satta cetanā satta cittā arūpā. 281 12. Lokiyaduka Pañcannaṁ khandhānaṁ kati lokiyā, kati lokuttarā? Dvādasannaṁ āyatanānaṁ kati lokiyā, kati lokuttarā? Aṭṭhārasannaṁ dhātūnaṁ kati lokiyā, kati lokuttarā? Catunnaṁ saccānaṁ kati lokiyā, kati lokuttarā …pe… sattannaṁ cittānaṁ kati lokiyā, kati lokuttarā? 282 Rūpakkhandho lokiyo. Cattāro khandhā siyā lokiyā, siyā lokuttarā. Dasāyatanā lokiyā. Dve āyatanā siyā lokiyā, siyā lokuttarā. Soḷasa dhātuyo lokiyā. Dve dhātuyo siyā lokiyā, siyā lokuttarā. Dve saccā lokiyā. Dve saccā lokuttarā. 283 Dasindriyā lokiyā. Tīṇindriyā lokuttarā. Navindriyā siyā lokiyā, siyā lokuttarā. Tayo akusalahetū lokiyā. Cha hetū siyā lokiyā, siyā lokuttarā. Kabaḷīkāro āhāro lokiyo. Tayo āhārā siyā lokiyā, siyā lokuttarā. Cha phassā lokiyā. Manoviññāṇadhātusamphasso siyā lokiyo, siyā lokuttaro. Cha vedanā lokiyā. Manoviññāṇadhātusamphassajā vedanā siyā lokiyā, siyā lokuttarā. Cha saññā lokiyā. Manoviññāṇadhātusamphassajā saññā siyā lokiyā, siyā lokuttarā. Cha cetanā lokiyā. Manoviññāṇadhātusamphassajā cetanā siyā lokiyā, siyā lokuttarā. Cha cittā lokiyā. Manoviññāṇadhātu siyā lokiyā, siyā lokuttarāti. 284 Abhiññā dve sārammaṇā, diṭṭhā kusalavedanā; Vipākā ca upādinnā, vitakkaṁ rūpalokiyāti. 285 Dhammahadayavibhaṅgo niṭṭhito. 286 Vibhaṅgapakaraṇaṁ niṭṭhitaṁ. vb2 0 Vibhaṅga Āyatanavibhaṅga |1| 1. Suttantabhājanīya Dvādasāyatanāni—cakkhāyatanaṁ, rūpāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, saddāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, gandhāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, rasāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ, manāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ. 2 Cakkhuṁ aniccaṁ dukkhaṁ anattā vipariṇāmadhammaṁ. Rūpā aniccā dukkhā anattā vipariṇāmadhammā. Sotaṁ aniccaṁ dukkhaṁ anattā vipariṇāmadhammaṁ. Saddā aniccā dukkhā anattā vipariṇāmadhammā. Ghānaṁ aniccaṁ dukkhaṁ anattā vipariṇāmadhammaṁ. Gandhā aniccā dukkhā anattā vipariṇāmadhammā. Jivhā aniccā dukkhā anattā vipariṇāmadhammā. Rasā aniccā dukkhā anattā vipariṇāmadhammā. Kāyo anicco dukkho anattā vipariṇāmadhammo. Phoṭṭhabbā aniccā dukkhā anattā vipariṇāmadhammā. Mano anicco dukkho anattā vipariṇāmadhammo. Dhammā aniccā 1924 --- vb2 1:2 dukkhā anattā vipariṇāmadhammā. 3 Suttantabhājanīyaṁ. 4 2. Abhidhammabhājanīya Dvādasāyatanāni—cakkhāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, manāyatanaṁ, rūpāyatanaṁ, saddāyatanaṁ, gandhāyatanaṁ, rasāyatanaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ. 5 Tattha katamaṁ cakkhāyatanaṁ? Yaṁ cakkhu catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yena cakkhunā anidassanena sappaṭighena rūpaṁ sanidassanaṁ sappaṭighaṁ passi vā passati vā passissati vā passe vā, cakkhumpetaṁ cakkhāyatanampetaṁ cakkhudhātupesā cakkhundriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍarampetaṁ khettampetaṁ vatthumpetaṁ nettampetaṁ nayanampetaṁ orimaṁ tīrampetaṁ suñño gāmopeso. Idaṁ vuccati “cakkhāyatanaṁ”. 6 Tattha katamaṁ sotāyatanaṁ? Yaṁ sotaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yena sotena anidassanena sappaṭighena saddaṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ suṇi vā suṇāti vā suṇissati vā suṇe vā, sotampetaṁ sotāyatanampetaṁ sotadhātupesā sotindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍarampetaṁ khettampetaṁ vatthumpetaṁ orimaṁ tīrampetaṁ suñño gāmopeso. Idaṁ vuccati “sotāyatanaṁ”. 7 Tattha katamaṁ ghānāyatanaṁ? Yaṁ ghānaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yena ghānena anidassanena sappaṭighena gandhaṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ ghāyi vā ghāyati vā ghāyissati vā ghāye vā, ghānampetaṁ ghānāyatanampetaṁ ghānadhātupesā ghānindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍarampetaṁ khettampetaṁ vatthumpetaṁ orimaṁ tīrampetaṁ suñño gāmopeso. Idaṁ vuccati “ghānāyatanaṁ”. 8 Tattha katamaṁ jivhāyatanaṁ? Yā jivhā catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yāya jivhāya anidassanāya sappaṭighāya rasaṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ sāyi vā sāyati vā sāyissati vā sāye vā, jivhāpesā jivhāyatanampetaṁ jivhādhātupesā jivhindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍarampetaṁ khettampetaṁ vatthumpetaṁ orimaṁ tīrampetaṁ suñño gāmopeso. Idaṁ vuccati “jivhāyatanaṁ”. 9 Tattha katamaṁ kāyāyatanaṁ? Yo kāyo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo attabhāvapariyāpanno anidassano sappaṭigho, yena kāyena anidassanena sappaṭighena phoṭṭhabbaṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ phusi vā phusati vā phusissati vā phuse vā, kāyopeso kāyāyatanampetaṁ kāyadhātupesā kāyindriyampetaṁ lokopeso dvārāpesā samuddopeso paṇḍarampetaṁ khettampetaṁ vatthumpetaṁ orimaṁ tīrampetaṁ suñño gāmopeso. Idaṁ vuccati “kāyāyatanaṁ”. 10 Tattha katamaṁ manāyatanaṁ? Ekavidhena manāyatanaṁ—phassasampayuttaṁ. 11 Duvidhena manāyatanaṁ—atthi sahetukaṁ, atthi ahetukaṁ. 12 Tividhena manāyatanaṁ—atthi kusalaṁ, atthi akusalaṁ, atthi abyākataṁ. 13 Catubbidhena manāyatanaṁ—atthi kāmāvacaraṁ, atthi rūpāvacaraṁ, atthi arūpāvacaraṁ, atthi apariyāpannaṁ. 14 Pañcavidhena manāyatanaṁ—atthi sukhindriyasampayuttaṁ, atthi dukkhindriyasampayuttaṁ, atthi somanassindriyasampayuttaṁ, atthi domanassindriyasampayuttaṁ, atthi upekkhindriyasampayuttaṁ. 15 Chabbidhena manāyatanaṁ—cakkhuviññāṇaṁ, sotaviññāṇaṁ, ghānaviññāṇaṁ, jivhāviññāṇaṁ, kāyaviññāṇaṁ, manoviññāṇaṁ. Evaṁ chabbidhena manāyatanaṁ. 16 Sattavidhena manāyatanaṁ—cakkhuviññāṇaṁ, sotaviññāṇaṁ, ghānaviññāṇaṁ, jivhāviññāṇaṁ, kāyaviññāṇaṁ, manodhātu, manoviññāṇadhātu. Evaṁ sattavidhena manāyatanaṁ. 17 Aṭṭhavidhena manāyatanaṁ—cakkhuviññāṇaṁ, sotaviññāṇaṁ, ghānaviññāṇaṁ, jivhāviññāṇaṁ, kāyaviññāṇaṁ atthi sukhasahagataṁ, atthi dukkhasahagataṁ, manodhātu, manoviññāṇadhātu. Evaṁ aṭṭhavidhena manāyatanaṁ. 18 Navavidhena manāyatanaṁ—cakkhuviññāṇaṁ, sotaviññāṇaṁ, ghānaviññāṇaṁ, jivhāviññāṇaṁ, kāyaviññāṇaṁ, manodhātu, manoviññāṇadhātu atthi kusalaṁ, atthi akusalaṁ, atthi abyākataṁ. Evaṁ navavidhena manāyatanaṁ. 19 Dasavidhena manāyatanaṁ—cakkhuviññāṇaṁ, sotaviññāṇaṁ, ghānaviññāṇaṁ, jivhāviññāṇaṁ, 1925 --- vb2 1:19 kāyaviññāṇaṁ atthi sukhasahagataṁ, atthi dukkhasahagataṁ, manodhātu, manoviññāṇadhātu atthi kusalaṁ, atthi akusalaṁ, atthi abyākataṁ. Evaṁ dasavidhena manāyatanaṁ. 20 Ekavidhena manāyatanaṁ—phassasampayuttaṁ. 21 Duvidhena manāyatanaṁ—atthi sahetukaṁ, atthi ahetukaṁ. 22 Tividhena manāyatanaṁ—atthi sukhāya vedanāya sampayuttaṁ, atthi dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ, atthi adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ …pe…. Evaṁ bahuvidhena manāyatanaṁ. Idaṁ vuccati “manāyatanaṁ”. 23 Tattha katamaṁ rūpāyatanaṁ? Yaṁ rūpaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya vaṇṇanibhā sanidassanaṁ sappaṭighaṁ nīlaṁ pītakaṁ lohitakaṁ odātaṁ kāḷakaṁ mañjiṭṭhakaṁ hari harivaṇṇaṁ ambaṅkuravaṇṇaṁ dīghaṁ rassaṁ aṇuṁ thūlaṁ vaṭṭaṁ parimaṇḍalaṁ caturassaṁ chaḷaṁsaṁ aṭṭhaṁsaṁ soḷasaṁsaṁ ninnaṁ thalaṁ chāyā ātapo āloko andhakāro abbhā mahikā dhūmo rajo candamaṇḍalassa vaṇṇanibhā sūriyamaṇḍalassa vaṇṇanibhā tārakarūpānaṁ vaṇṇanibhā ādāsamaṇḍalassa vaṇṇanibhā maṇisaṅkhamuttaveḷuriyassa vaṇṇanibhā jātarūparajatassa vaṇṇanibhā, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya vaṇṇanibhā sanidassanaṁ sappaṭighaṁ, yaṁ rūpaṁ sanidassanaṁ sappaṭighaṁ cakkhunā anidassanena sappaṭighena passi vā passati vā passissati vā passe vā, rūpampetaṁ rūpāyatanampetaṁ rūpadhātupesā. Idaṁ vuccati “rūpāyatanaṁ”. 24 Tattha katamaṁ saddāyatanaṁ? Yo saddo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho bherisaddo mudiṅgasaddo saṅkhasaddo paṇavasaddo gītasaddo vāditasaddo sammasaddo pāṇisaddo sattānaṁ nigghosasaddo dhātūnaṁ sannighātasaddo vātasaddo udakasaddo manussasaddo amanussasaddo, yo vā panaññopi atthi saddo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho, yaṁ saddaṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ sotena anidassanena sappaṭighena suṇi vā suṇāti vā suṇissati vā suṇe vā, saddopeso saddāyatanampetaṁ saddadhātupesā. Idaṁ vuccati “saddāyatanaṁ”. 25 Tattha katamaṁ gandhāyatanaṁ? Yo gandho catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho mūlagandho sāragandho tacagandho pattagandho pupphagandho phalagandho āmagandho vissagandho sugandho duggandho, yo vā panaññopi atthi gandho catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho, yaṁ gandhaṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ ghānena anidassanena sappaṭighena ghāyi vā ghāyati vā ghāyissati vā ghāye vā, gandhopeso gandhāyatanampetaṁ gandhadhātupesā. Idaṁ vuccati “gandhāyatanaṁ”. 26 Tattha katamaṁ rasāyatanaṁ? Yo raso catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho mūlaraso khandharaso tacaraso pattaraso puppharaso phalaraso ambilaṁ madhuraṁ tittakaṁ kaṭukaṁ loṇikaṁ khārikaṁ lambikaṁ kasāvo sādu asādu, yo vā panaññopi atthi raso catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho, yaṁ rasaṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ jivhāya anidassanāya sappaṭighāya sāyi vā sāyati vā sāyissati vā sāye vā, rasopeso rasāyatanampetaṁ rasadhātupesā. Idaṁ vuccati “rasāyatanaṁ”. 27 Tattha katamaṁ phoṭṭhabbāyatanaṁ? Pathavīdhātu tejodhātu vāyodhātu kakkhaḷaṁ mudukaṁ saṇhaṁ pharusaṁ sukhasamphassaṁ dukkhasamphassaṁ garukaṁ lahukaṁ, yaṁ phoṭṭhabbaṁ anidassanaṁ sappaṭighaṁ kāyena anidassanena sappaṭighena phusi vā phusati vā phusissati vā phuse vā, phoṭṭhabbopeso phoṭṭhabbāyatanampetaṁ phoṭṭhabbadhātupesā. Idaṁ vuccati “phoṭṭhabbāyatanaṁ”. 28 Tattha katamaṁ dhammāyatanaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, yañca rūpaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammāyatanapariyāpannaṁ, asaṅkhatā ca dhātu. 29 Tattha katamo vedanākkhandho? Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. Duvidhena vedanākkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. Tividhena vedanākkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe… evaṁ dasavidhena vedanākkhandho …pe… evaṁ bahuvidhena vedanākkhandho. Ayaṁ vuccati “vedanākkhandho”. 30 Tattha katamo saññākkhandho? Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. Duvidhena saññākkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. Tividhena saññākkhandho—atthi 1926 --- vb2 1:30 kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe… evaṁ dasavidhena saññākkhandho …pe… evaṁ bahuvidhena saññākkhandho. Ayaṁ vuccati “saññākkhandho”. 31 Tattha katamo saṅkhārakkhandho? Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi hetu, atthi na hetu. Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe… evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho …pe… evaṁ bahuvidhena saṅkhārakkhandho. Ayaṁ vuccati “saṅkhārakkhandho”. 32 Tattha katamaṁ rūpaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammāyatanapariyāpannaṁ? Itthindriyaṁ purisindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro. Idaṁ vuccati rūpaṁ “anidassanaappaṭighaṁ dhammāyatanapariyāpannaṁ”. 33 Tattha katamā asaṅkhatā dhātu? Rāgakkhayo, dosakkhayo, mohakkhayo—ayaṁ vuccati “asaṅkhatā dhātu”. 34 Idaṁ vuccati dhammāyatanaṁ. Abhidhammabhājanīyaṁ. 35 3. Pañhāpucchaka Dvādasāyatanāni—cakkhāyatanaṁ, rūpāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, saddāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, gandhāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, rasāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ, manāyatanaṁ, dhammāyatanaṁ. 36 Dvādasannaṁ āyatanānaṁ kati kusalā, kati akusalā, kati abyākatā …pe… kati saraṇā, kati araṇā? 37 3.1. Tika Dasāyatanā abyākatā. Dvāyatanā siyā kusalā, siyā akusalā, siyā abyākatā. 38 Dasāyatanā na vattabbā—“sukhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā”tipi. Manāyatanaṁ siyā sukhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ. Dhammāyatanaṁ siyā sukhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā na vattabbaṁ—“sukhāya vedanāya sampayuttan”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayuttan”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttan”tipi. 39 Dasāyatanā nevavipākanavipākadhammadhammā. Dvāyatanā siyā vipākā, siyā vipākadhammadhammā, siyā nevavipākanavipākadhammadhammā. 40 Pañcāyatanā upādinnupādāniyā. Saddāyatanaṁ anupādinnupādāniyaṁ. Cattāro āyatanā siyā upādinnupādāniyā, siyā anupādinnupādāniyā, siyā anupādāniyā. Dvāyatanā siyā upādinnupādāniyā, siyā anupādinnupādāniyā, siyā anupādinnaanupādāniyā. 41 Dasāyatanā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā. Dvāyatanā siyā saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā, siyā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā, siyā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā. 42 Dasāyatanā avitakkaavicārā. Manāyatanaṁ siyā savitakkasavicāraṁ, siyā avitakkavicāramattaṁ, siyā avitakkaavicāraṁ. Dhammāyatanaṁ siyā savitakkasavicāraṁ, siyā avitakkavicāramattaṁ, siyā avitakkaavicāraṁ, siyā na vattabbaṁ—“savitakkasavicāran”tipi, “avitakkavicāramattan”tipi, “avitakkaavicāran”tipi. 43 Dasāyatanā na vattabbā—“pītisahagatā”tipi, “sukhasahagatā”tipi, “upekkhāsahagatā”tipi. Dvāyatanā siyā pītisahagatā, siyā sukhasahagatā, siyā upekkhāsahagatā, siyā na vattabbā—“pītisahagatā”tipi, “sukhasahagatā”tipi, “upekkhāsahagatā”tipi. 44 Dasāyatanā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā. Dvāyatanā siyā dassanena pahātabbā, siyā bhāvanāya pahātabbā, siyā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā. 45 Dasāyatanā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā. Dvāyatanā siyā dassanena na pahātabbahetukā, siyā bhāvanāya pahātabbahetukā, siyā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā. 46 Dasāyatanā nevācayagāmināpacayagāmino. Dvāyatanā siyā ācayagāmino, siyā apacayagāmino, siyā nevācayagāmināpacayagāmino. 47 Dasāyatanā nevasekkhanāsekkhā. Dvāyatanā siyā sekkhā, siyā asekkhā, siyā nevasekkhanāsekkhā. 48 Dasāyatanā parittā. Dvāyatanā siyā parittā, siyā mahaggatā, siyā appamāṇā. 49 Dasāyatanā anārammaṇā. Dvāyatanā siyā parittārammaṇā, siyā mahaggatārammaṇā, siyā appamāṇārammaṇā, siyā na vattabbā—“parittārammaṇā”tipi, “mahaggatārammaṇā”tipi, “appamāṇārammaṇā”tipi. 50 Dasāyatanā majjhimā. Dvāyatanā siyā hīnā, siyā majjhimā, siyā paṇītā. 51 Dasāyatanā aniyatā. 1927 --- vb2 1:51 Dvāyatanā siyā micchattaniyatā, siyā sammattaniyatā, siyā aniyatā. 52 Dasāyatanā anārammaṇā. Dvāyatanā siyā maggārammaṇā, siyā maggahetukā, siyā maggādhipatino, siyā na vattabbā—“maggārammaṇā”tipi, “maggahetukā”tipi, “maggādhipatino”tipi. 53 Pañcāyatanā siyā uppannā, siyā uppādino, na vattabbā—“anuppannā”ti. Saddāyatanaṁ siyā uppannaṁ, siyā anuppannaṁ, na vattabbaṁ—“uppādī”ti. Pañcāyatanā siyā uppannā, siyā anuppannā, siyā uppādino. Dhammāyatanaṁ siyā uppannaṁ, siyā anuppannaṁ, siyā uppādī, siyā na vattabbaṁ—“uppannan”tipi, “anuppannan”tipi, “uppādī”tipi. 54 Ekādasāyatanā siyā atītā, siyā anāgatā, siyā paccuppannā. Dhammāyatanaṁ siyā atītaṁ, siyā anāgataṁ, siyā paccuppannaṁ, siyā na vattabbaṁ—“atītan”tipi, “anāgatan”tipi, “paccuppannan”tipi. Dasāyatanā anārammaṇā. 55 Dvāyatanā siyā atītārammaṇā, siyā anāgatārammaṇā, siyā paccuppannārammaṇā, siyā na vattabbā—“atītārammaṇā”tipi, “anāgatārammaṇā”tipi, “paccuppannārammaṇā”tipi. 56 Siyā ajjhattā, siyā bahiddhā, siyā ajjhattabahiddhā. 57 Dasāyatanā anārammaṇā. Dvāyatanā siyā ajjhattārammaṇā, siyā bahiddhārammaṇā, siyā ajjhattabahiddhārammaṇā, siyā na vattabbā—“ajjhattārammaṇā”tipi, “bahiddhārammaṇā”tipi, “ajjhattabahiddhārammaṇā”tipi. 58 Rūpāyatanaṁ sanidassanasappaṭighaṁ. Navāyatanā anidassanasappaṭighā. Dvāyatanā anidassanaappaṭighā. 59 3.2. 3.2 Duka 3.2.1. Hetugocchaka Ekādasāyatanā na hetū. Dhammāyatanaṁ siyā hetu, siyā na hetu. Dasāyatanā ahetukā. Dvāyatanā siyā sahetukā, siyā ahetukā. Dasāyatanā hetuvippayuttā. Dvāyatanā siyā hetusampayuttā, siyā hetuvippayuttā. Dasāyatanā na vattabbā—“hetū ceva sahetukā cā”tipi, “sahetukā ceva na ca hetū”tipi. Manāyatanaṁ na vattabbaṁ—“hetu ceva sahetukañcā”ti, siyā sahetukañceva na ca hetu, siyā na vattabbaṁ—“sahetukañceva na ca hetū”ti. Dhammāyatanaṁ siyā hetu ceva sahetukañca, siyā sahetukañceva na ca hetu, siyā na vattabbaṁ—“hetu ceva sahetukañcā”tipi, “sahetukañceva na ca hetū”tipi. Dasāyatanā na vattabbā—“hetū ceva hetusampayuttā cā”tipi, “hetusampayuttā ceva na ca hetū”tipi. Manāyatanaṁ na vattabbaṁ—“hetu ceva hetusampayuttañcā”ti, siyā hetusampayuttañceva na ca hetu, siyā na vattabbaṁ—“hetusampayuttañceva na ca hetū”ti. Dhammāyatanaṁ siyā hetu ceva hetusampayuttañca, siyā hetusampayuttañceva na ca hetu, siyā na vattabbaṁ—“hetu ceva hetusampayuttañcā”tipi, “hetusampayuttañceva na ca hetū”tipi. Dasāyatanā na hetuahetukā. Manāyatanaṁ siyā na hetusahetukaṁ, siyā na hetuahetukaṁ. Dhammāyatanaṁ siyā na hetusahetukaṁ, siyā na hetuahetukaṁ, siyā na vattabbaṁ—“na hetusahetukan”tipi, “na hetuahetukan”tipi. 60 3.2.2. Cūḷantaraduka Ekādasāyatanā sappaccayā. Dhammāyatanaṁ siyā sappaccayaṁ, siyā appaccayaṁ. Ekādasāyatanā saṅkhatā. Dhammāyatanaṁ siyā saṅkhataṁ, siyā asaṅkhataṁ. Rūpāyatanaṁ sanidassanaṁ. Ekādasāyatanā anidassanā. Dasāyatanā sappaṭighā. Dvāyatanā appaṭighā. Dasāyatanā rūpā. Manāyatanaṁ arūpaṁ. Dhammāyatanaṁ siyā rūpaṁ, siyā arūpaṁ. Dasāyatanā lokiyā. Dvāyatanā siyā lokiyā, siyā lokuttarā; kenaci viññeyyā, kenaci na viññeyyā. 61 3.2.3. Āsavagocchaka Ekādasāyatanā no āsavā. Dhammāyatanaṁ siyā āsavo, siyā no āsavo. Dasāyatanā sāsavā. Dvāyatanā siyā sāsavā, siyā anāsavā. Dasāyatanā āsavavippayuttā. Dvāyatanā siyā āsavasampayuttā, siyā āsavavippayuttā. Dasāyatanā na vattabbā—“āsavā ceva sāsavā cā”ti, sāsavā ceva no ca āsavā. Manāyatanaṁ na vattabbaṁ—“āsavo ceva sāsavañcā”ti, siyā sāsavañceva no ca āsavo, siyā na vattabbaṁ—“sāsavañceva no ca āsavo”ti. Dhammāyatanaṁ siyā āsavo ceva sāsavañca, siyā sāsavañceva no ca āsavo, siyā na vattabbaṁ—“āsavo ceva sāsavañcā”tipi, “sāsavañceva no ca āsavo”tipi. Dasāyatanā na vattabbā—“āsavā ceva āsavasampayuttā cā”tipi, “āsavasampayuttā ceva no ca āsavā”tipi. Manāyatanaṁ na vattabbaṁ—“āsavo ceva āsavasampayuttañcā”ti, siyā āsavasampayuttañceva no ca āsavo, siyā na vattabbaṁ—“āsavasampayuttañceva no 1928 --- vb2 1:61 ca āsavo”ti. Dhammāyatanaṁ siyā āsavo ceva āsavasampayuttañca, siyā āsavasampayuttañceva no ca āsavo, siyā na vattabbaṁ—“āsavo ceva āsavasampayuttañcā”tipi, “āsavasampayuttañceva no ca āsavo”tipi. Dasāyatanā āsavavippayuttasāsavā. Dvāyatanā siyā āsavavippayuttasāsavā, siyā āsavavippayuttaanāsavā, siyā na vattabbā—“āsavavippayuttasāsavā”tipi, “āsavavippayuttaanāsavā”tipi. 62 3.2.4. Saṁyojanagocchaka Ekādasāyatanā no saṁyojanā. Dhammāyatanaṁ siyā saṁyojanaṁ, siyā no saṁyojanaṁ. Dasāyatanā saṁyojaniyā. Dvāyatanā siyā saṁyojaniyā, siyā asaṁyojaniyā. Dasāyatanā saṁyojanavippayuttā. Dvāyatanā siyā saṁyojanasampayuttā, siyā saṁyojanavippayuttā. Dasāyatanā na vattabbā—“saṁyojanā ceva saṁyojaniyā cā”ti, saṁyojaniyā ceva no ca saṁyojanā. Manāyatanaṁ na vattabbaṁ—“saṁyojanañceva saṁyojaniyañcā”ti, siyā saṁyojaniyañceva no ca saṁyojanaṁ, siyā na vattabbaṁ—“saṁyojaniyañceva no ca saṁyojanan”ti. Dhammāyatanaṁ siyā saṁyojanañceva saṁyojaniyañca, siyā saṁyojaniyañceva no ca saṁyojanaṁ, siyā na vattabbaṁ—“saṁyojanañceva saṁyojaniyan”tipi, “saṁyojaniyañceva no ca saṁyojanan”tipi. Dasāyatanā na vattabbā—“saṁyojanā ceva saṁyojanasampayuttā cā”tipi, “saṁyojanasampayuttā ceva no ca saṁyojanā”tipi. Manāyatanaṁ na vattabbaṁ—“saṁyojanañceva saṁyojanasampayuttañcā”ti, siyā saṁyojanasampayuttañceva no ca saṁyojanaṁ, siyā na vattabbaṁ—“saṁyojanasampayuttañceva no ca saṁyojanan”ti. Dhammāyatanaṁ siyā saṁyojanañceva saṁyojanasampayuttañca, siyā saṁyojanasampayuttañceva no ca saṁyojanaṁ, siyā na vattabbaṁ—“saṁyojanañceva saṁyojanasampayuttañcā”tipi, “saṁyojanasampayuttañceva no ca saṁyojanan”tipi. Dasāyatanā saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyā. Dvāyatanā siyā saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyā, siyā saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyā, siyā na vattabbā—“saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyā”tipi, “saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyā”tipi. 63 3.2.5. Ganthagocchaka Ekādasāyatanā no ganthā. Dhammāyatanaṁ siyā gantho, siyā no gantho. Dasāyatanā ganthaniyā. Dvāyatanā siyā ganthaniyā, siyā aganthaniyā. Dasāyatanā ganthavippayuttā. Dvāyatanā siyā ganthasampayuttā, siyā ganthavippayuttā. Dasāyatanā na vattabbā—“ganthā ceva ganthaniyā cā”ti, ganthaniyā ceva no ca ganthā. Manāyatanaṁ na vattabbaṁ—“gantho ceva ganthaniyañcā”ti, siyā ganthaniyañceva no ca gantho, siyā na vattabbaṁ—“ganthaniyañceva no ca gantho”ti. Dhammāyatanaṁ siyā gantho ceva ganthaniyañca, siyā ganthaniyañceva no ca gantho, siyā na vattabbaṁ—“gantho ceva ganthaniyañcā”tipi, “ganthaniyañceva no ca gantho”tipi. Dasāyatanā na vattabbā—“ganthā ceva ganthasampayuttā cā”tipi, “ganthasampayuttā ceva no ca ganthā”tipi. Manāyatanaṁ na vattabbaṁ—“gantho ceva ganthasampayuttañcā”ti, siyā ganthasampayuttañceva no ca gantho, siyā na vattabbaṁ—“ganthasampayuttañceva no ca gantho”ti. Dhammāyatanaṁ siyā gantho ceva ganthasampayuttañca, siyā ganthasampayuttañceva no ca gantho, siyā na vattabbaṁ—“gantho ceva ganthasampayuttañcā”tipi, “ganthasampayuttañceva no ca gantho”tipi. Dasāyatanā ganthavippayuttaganthaniyā. Dvāyatanā siyā ganthavippayuttaganthaniyā, siyā ganthavippayuttaaganthaniyā, siyā na vattabbā—“ganthavippayuttaganthaniyā”tipi, “ganthavippayuttaaganthaniyā”tipi. 64 2.3.2.6. Oghayoganīvaraṇagocchaka Ekādasāyatanā no oghā …pe… no yogā …pe… no nīvaraṇā. Dhammāyatanaṁ siyā nīvaraṇaṁ, siyā no nīvaraṇaṁ. Dasāyatanā nīvaraṇiyā. Dvāyatanā siyā nīvaraṇiyā, siyā anīvaraṇiyā. Dasāyatanā nīvaraṇavippayuttā. Dvāyatanā siyā nīvaraṇasampayuttā, siyā nīvaraṇavippayuttā. Dasāyatanā na vattabbā—“nīvaraṇā ceva nīvaraṇiyā cā”ti, nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇā. Manāyatanaṁ na vattabbaṁ—“nīvaraṇañceva nīvaraṇiyañcā”ti, siyā nīvaraṇiyañceva no ca nīvaraṇaṁ, siyā na vattabbaṁ—“nīvaraṇiyañceva no ca nīvaraṇan”ti. Dhammāyatanaṁ siyā 1929 --- vb2 1:64 nīvaraṇañceva nīvaraṇiyañca, siyā nīvaraṇiyañceva no ca nīvaraṇaṁ, siyā na vattabbaṁ—“nīvaraṇañceva nīvaraṇiyañcā”tipi, “nīvaraṇiyañceva no ca nīvaraṇan”tipi. Dasāyatanā na vattabbā—“nīvaraṇā ceva nīvaraṇasampayuttā cā”tipi, nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇātipi. Manāyatanaṁ na vattabbaṁ—“nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañcā”ti, siyā nīvaraṇasampayuttañceva no ca nīvaraṇaṁ, siyā na vattabbaṁ—“nīvaraṇasampayuttañceva no ca nīvaraṇan”ti. Dhammāyatanaṁ siyā nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, siyā nīvaraṇasampayuttañceva no ca nīvaraṇaṁ, siyā na vattabbaṁ—“nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañcā”tipi, “nīvaraṇasampayuttañceva no ca nīvaraṇan”tipi. Dasāyatanā nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyā. Dvāyatanā siyā nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyā, siyā nīvaraṇavippayuttaanīvaraṇiyā, siyā na vattabbā—“nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyā”tipi, “nīvaraṇavippayuttaanīvaraṇiyā”tipi. 65 3.2.9. Parāmāsagocchaka Ekādasāyatanā no parāmāsā. Dhammāyatanaṁ siyā parāmāso, siyā no parāmāso. Dasāyatanā parāmaṭṭhā. Dvāyatanā siyā parāmaṭṭhā, siyā aparāmaṭṭhā. Dasāyatanā parāmāsavippayuttā. Manāyatanaṁ siyā parāmāsasampayuttaṁ, siyā parāmāsavippayuttaṁ. Dhammāyatanaṁ siyā parāmāsasampayuttaṁ, siyā parāmāsavippayuttaṁ, siyā na vattabbaṁ—“parāmāsasampayuttan”tipi, “parāmāsavippayuttan”tipi. Dasāyatanā na vattabbā—“parāmāsā ceva parāmaṭṭhā cā”ti, “parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāsā”. Manāyatanaṁ na vattabbaṁ—“parāmāso ceva parāmaṭṭhañcā”ti, siyā parāmaṭṭhañceva no ca parāmāso, siyā na vattabbaṁ—“parāmaṭṭhañceva no ca parāmāso”ti. Dhammāyatanaṁ siyā parāmāso ceva parāmaṭṭhañca, siyā parāmaṭṭhañceva no ca parāmāso, siyā na vattabbaṁ—“parāmāso ceva parāmaṭṭhañcā”tipi, “parāmaṭṭhañceva no ca parāmāso”tipi. Dasāyatanā parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhā. Dvāyatanā siyā parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhā, siyā parāmāsavippayuttaaparāmaṭṭhā, siyā na vattabbā—“parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhā”tipi, “parāmāsavippayuttaaparāmaṭṭhā”tipi. 66 3.2.10. Mahantaraduka Dasāyatanā anārammaṇā. Manāyatanaṁ sārammaṇaṁ. Dhammāyatanaṁ siyā sārammaṇaṁ, siyā anārammaṇaṁ. Manāyatanaṁ cittaṁ. Ekādasāyatanā no cittā. Ekādasāyatanā acetasikā. Dhammāyatanaṁ siyā cetasikaṁ, siyā acetasikaṁ. Dasāyatanā cittavippayuttā. Dhammāyatanaṁ siyā cittasampayuttaṁ, siyā cittavippayuttaṁ. Manāyatanaṁ na vattabbaṁ—“cittena sampayuttan”tipi, “cittena vippayuttan”tipi. Dasāyatanā cittavisaṁsaṭṭhā. Dhammāyatanaṁ siyā cittasaṁsaṭṭhaṁ, siyā cittavisaṁsaṭṭhaṁ. Manāyatanaṁ na vattabbaṁ—“cittena saṁsaṭṭhan”tipi, “cittena visaṁsaṭṭhan”tipi. Chāyatanā no cittasamuṭṭhānā. Chāyatanā siyā cittasamuṭṭhānā, siyā no cittasamuṭṭhānā. Ekādasāyatanā no cittasahabhuno. Dhammāyatanaṁ siyā cittasahabhū, siyā no cittasahabhū. Ekādasāyatanā no cittānuparivattino. Dhammāyatanaṁ siyā cittānuparivatti, siyā no cittānuparivatti. Ekādasāyatanā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā. Dhammāyatanaṁ siyā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ, siyā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ. Ekādasāyatanā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno. Dhammāyatanaṁ siyā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū, siyā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū. Ekādasāyatanā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino. Dhammāyatanaṁ siyā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivatti, siyā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivatti. 67 Chāyatanā ajjhattikā. Chāyatanā bāhirā. Navāyatanā upādā. Dvāyatanā no upādā. Dhammāyatanaṁ siyā upādā, siyā no upādā. Pañcāyatanā upādinnā. Saddāyatanaṁ anupādinnaṁ. Chāyatanā siyā upādinnā, siyā anupādinnā. 68 3.2.11. Upādānagocchaka Ekādasāyatanā no upādānā. Dhammāyatanaṁ siyā upādānaṁ, siyā no upādānaṁ. Dasāyatanā upādāniyā. Dvāyatanā siyā upādāniyā, siyā anupādāniyā. Dasāyatanā upādānavippayuttā. 1930 --- vb2 1:68 Dvāyatanā siyā upādānasampayuttā, siyā upādānavippayuttā. Dasāyatanā na vattabbā—“upādānā ceva upādāniyā cā”ti, upādāniyā ceva no ca upādānā. Manāyatanaṁ na vattabbaṁ—“upādānañceva upādāniyañcā”ti, siyā upādāniyañceva no ca upādānaṁ, siyā na vattabbaṁ—“upādāniyañceva no ca upādānan”ti. Dhammāyatanaṁ siyā upādānañceva upādāniyañca, siyā upādāniyañceva no ca upādānaṁ, siyā na vattabbaṁ—“upādānañceva upādāniyañcā”tipi, “upādāniyañceva no ca upādānan”tipi. Dasāyatanā na vattabbā—“upādānā ceva upādānasampayuttā cā”tipi, “upādānasampayuttā ceva no ca upādānā”tipi. Manāyatanaṁ na vattabbaṁ—“upādāniyañceva upādānasampayuttañcā”ti, siyā upādānasampayuttañceva no ca upādānaṁ, siyā na vattabbaṁ—“upādānasampayuttañceva no ca upādānan”ti. Dhammāyatanaṁ siyā upādānañceva upādānasampayuttañca, siyā upādānasampayuttañceva no ca upādānaṁ, siyā na vattabbaṁ—“upādānañceva upādānasampayuttañcā”tipi, “upādānasampayuttañceva no ca upādānan”tipi. Dasāyatanā upādānavippayuttaupādāniyā. Dvāyatanā siyā upādānasampayuttaupādāniyā, siyā upādānavippayuttaanupādāniyā, siyā na vattabbā—“upādānavippayuttaupādāniyā”tipi, “upādānavippayuttaanupādāniyā”tipi. 69 3.2.12. Kilesagocchaka Ekādasāyatanā no kilesā. Dhammāyatanaṁ siyā kileso, siyā no kileso. Dasāyatanā saṅkilesikā. Dvāyatanā siyā saṅkilesikā, siyā asaṅkilesikā. Dasāyatanā asaṅkiliṭṭhā. Dvāyatanā siyā saṅkiliṭṭhā, siyā asaṅkiliṭṭhā. Dasāyatanā kilesavippayuttā. Dvāyatanā siyā kilesasampayuttā, siyā kilesavippayuttā. Dasāyatanā na vattabbā—“kilesā ceva saṅkilesikā cā”ti, saṅkilesikā ceva no ca kilesā. Manāyatanaṁ na vattabbaṁ—“kileso ceva saṅkilesikañcā”ti, siyā saṅkilesikañceva no ca kileso, siyā na vattabbaṁ—“saṅkilesikañceva no ca kileso”ti. Dhammāyatanaṁ siyā kileso ceva saṅkilesikañca, siyā saṅkilesikañceva no ca kileso, siyā na vattabbaṁ—“kileso ceva saṅkilesikañcā”tipi, “saṅkilesikañceva no ca kileso”tipi. Dasāyatanā na vattabbā—“kilesā ceva saṅkiliṭṭhā cā”tipi, “saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesā”tipi. Manāyatanaṁ na vattabbaṁ—“kileso ceva saṅkiliṭṭhañcā”ti, siyā saṅkiliṭṭhañceva no ca kileso, siyā na vattabbaṁ—“saṅkiliṭṭhañceva no ca kileso”ti. Dhammāyatanaṁ siyā kileso ceva saṅkiliṭṭhañca, siyā saṅkiliṭṭhañceva no ca kileso, siyā na vattabbaṁ—“kileso ceva saṅkiliṭṭhañcā”tipi, “saṅkiliṭṭhañceva no ca kileso”tipi. 70 Dasāyatanā na vattabbā—“kilesā ceva kilesasampayuttā cā”tipi, “kilesasampayuttā ceva no ca kilesā”tipi. Manāyatanaṁ na vattabbaṁ—“kileso ceva kilesasampayuttañcā”ti, siyā kilesasampayuttañceva no ca kileso, siyā na vattabbaṁ—“kilesasampayuttañceva no ca kileso”ti. Dhammāyatanaṁ siyā kileso ceva kilesasampayuttañca, siyā kilesasampayuttañceva no ca kileso, siyā na vattabbaṁ—“kileso ceva kilesasampayuttañcā”tipi, “kilesasampayuttañceva no ca kileso”tipi. Dasāyatanā kilesavippayuttasaṅkilesikā. Dvāyatanā siyā kilesavippayuttasaṅkilesikā, siyā kilesavippayuttaasaṅkilesikā, siyā na vattabbā—“kilesavippayuttasaṅkilesikā”tipi, “kilesavippayuttaasaṅkilesikā”tipi. 71 3.2.13. Piṭṭhiduka Dasāyatanā na dassanena pahātabbā. Dvāyatanā siyā dassanena pahātabbā, siyā na dassanena pahātabbā. Dasāyatanā na bhāvanāya pahātabbā. Dvāyatanā siyā bhāvanāya pahātabbā, siyā na bhāvanāya pahātabbā. Dasāyatanā na dassanena pahātabbahetukā. Dvāyatanā siyā dassanena pahātabbahetukā, siyā na dassanena pahātabbahetukā. Dasāyatanā na bhāvanāya pahātabbahetukā. Dvāyatanā siyā bhāvanāya pahātabbahetukā, siyā na bhāvanāya pahātabbahetukā. Dasāyatanā avitakkā. Dvāyatanā siyā savitakkā, siyā avitakkā. Dasāyatanā avicārā. Dvāyatanā siyā savicārā, siyā avicārā. Dasāyatanā appītikā. Dvāyatanā siyā sappītikā, siyā appītikā. Dasāyatanā na pītisahagatā. Dvāyatanā siyā pītisahagatā, siyā na pītisahagatā. Dasāyatanā na sukhasahagatā. Dvāyatanā 1931 --- vb2 1:71 siyā sukhasahagatā, siyā na sukhasahagatā. Dasāyatanā na upekkhāsahagatā. Dvāyatanā siyā upekkhāsahagatā, siyā na upekkhāsahagatā. 72 Dasāyatanā kāmāvacarā. Dvāyatanā siyā kāmāvacarā, siyā na kāmāvacarā. Dasāyatanā na rūpāvacarā. Dvāyatanā siyā rūpāvacarā, siyā na rūpāvacarā. Dasāyatanā na arūpāvacarā. Dvāyatanā siyā arūpāvacarā, siyā na arūpāvacarā. Dasāyatanā pariyāpannā. Dvāyatanā siyā pariyāpannā, siyā apariyāpannā. Dasāyatanā aniyyānikā. Dvāyatanā siyā niyyānikā, siyā aniyyānikā. Dasāyatanā aniyatā. Dvāyatanā siyā niyatā, siyā aniyatā. Dasāyatanā sauttarā. Dvāyatanā siyā sauttarā, siyā anuttarā. Dasāyatanā araṇā. Dvāyatanā siyā saraṇā, siyā araṇāti. 73 Pañhāpucchakaṁ. 74 Āyatanavibhaṅgo niṭṭhito. vb13 0 Vibhaṅga Appamaññāvibhaṅga |1| 1. Suttantabhājanīya Catasso appamaññāyo—idha bhikkhu mettāsahagatena cetasā ekaṁ disaṁ pharitvā viharati, tathā dutiyaṁ, tathā tatiyaṁ, tathā catutthaṁ. Iti uddhamadho tiriyaṁ sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokaṁ mettāsahagatena cetasā vipulena mahaggatena appamāṇena averena abyāpajjena pharitvā viharati. Karuṇāsahagatena cetasā ekaṁ disaṁ pharitvā viharati, tathā dutiyaṁ, tathā tatiyaṁ, tathā catutthaṁ. Iti uddhamadho tiriyaṁ sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokaṁ karuṇāsahagatena cetasā vipulena mahaggatena appamāṇena averena abyāpajjena pharitvā viharati. Muditāsahagatena cetasā ekaṁ disaṁ pharitvā viharati, tathā dutiyaṁ, tathā tatiyaṁ, tathā catutthaṁ. Iti uddhamadho tiriyaṁ sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokaṁ muditāsahagatena cetasā vipulena mahaggatena appamāṇena averena abyāpajjena pharitvā viharati. Upekkhāsahagatena cetasā ekaṁ disaṁ pharitvā viharati, tathā dutiyaṁ, tathā tatiyaṁ, tathā catutthaṁ. Iti uddhamadho tiriyaṁ sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokaṁ upekkhāsahagatena cetasā vipulena mahaggatena appamāṇena averena abyāpajjena pharitvā viharati. 2 1.1. Mettā Kathañca bhikkhu mettāsahagatena cetasā ekaṁ disaṁ pharitvā viharati? Seyyathāpi nāma ekaṁ puggalaṁ piyaṁ manāpaṁ disvā mettāyeyya; evameva sabbe satte mettāya pharati. 3 Tattha katamā mettā? Yā sattesu metti mettāyanā mettāyitattaṁ mettācetovimutti—ayaṁ vuccati “mettā”. 4 Tattha katamaṁ cittaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. Idaṁ cittaṁ imāya mettāya sahagataṁ hoti sahajātaṁ saṁsaṭṭhaṁ sampayuttaṁ. Tena vuccati “mettāsahagatena cetasā”ti. 5 “Ekaṁ disan”ti puratthimaṁ vā disaṁ pacchimaṁ vā disaṁ uttaraṁ vā disaṁ dakkhiṇaṁ vā disaṁ uddhaṁ vā adho vā tiriyaṁ vā vidisaṁ vā. 6 “Pharitvā”ti pharitvā adhimuccitvā. 7 “Viharatī”ti iriyati vattati pāleti yapeti yāpeti carati viharati. Tena vuccati “viharatī”ti. 8 “Tathā dutiyan”ti yatheva ekaṁ disaṁ tathā dutiyaṁ disaṁ tathā tatiyaṁ disaṁ tathā catutthaṁ disaṁ tathā uddhaṁ tathā adho tathā tiriyaṁ tathā vidisaṁ. 9 “Sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokan”ti sabbena sabbaṁ sabbathā sabbaṁ asesaṁ nissesaṁ. Pariyādāyavacanametaṁ—“sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokan”ti. 10 “Mettāsahagatena cetasā”ti tattha katamā mettā? Yā sattesu metti mettāyanā mettāyitattaṁ mettācetovimutti—ayaṁ vuccati “mettā”. 11 Tattha katamaṁ cittaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. Idaṁ cittaṁ imāya mettāya sahagataṁ hoti sahajātaṁ saṁsaṭṭhaṁ sampayuttaṁ. Tena vuccati “mettāsahagatena cetasā”ti. 12 “Vipulenā”ti yaṁ vipulaṁ taṁ mahaggataṁ, yaṁ mahaggataṁ taṁ appamāṇaṁ, yaṁ appamāṇaṁ so avero, yo avero so abyāpajjo. 13 “Pharitvā”ti pharitvā adhimuccitvā. 14 “Viharatī”ti …pe… tena vuccati “viharatī”ti. 15 1.2. Karuṇā 1932 --- vb13 1:15 Kathañca bhikkhu karuṇāsahagatena cetasā ekaṁ disaṁ pharitvā viharati? Seyyathāpi nāma ekaṁ puggalaṁ duggataṁ durūpetaṁ disvā karuṇāyeyya; evameva sabbe satte karuṇāya pharati. 16 Tattha katamā karuṇā? Yā sattesu karuṇā karuṇāyanā karuṇāyitattaṁ karuṇācetovimutti—ayaṁ vuccati “karuṇā”. 17 Tattha katamaṁ cittaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. Idaṁ cittaṁ imāya karuṇāya sahagataṁ hoti sahajātaṁ saṁsaṭṭhaṁ sampayuttaṁ. Tena vuccati “karuṇāsahagatena cetasā”ti. 18 “Ekaṁ disan”ti puratthimaṁ vā disaṁ pacchimaṁ vā disaṁ uttaraṁ vā disaṁ dakkhiṇaṁ vā disaṁ uddhaṁ vā adho vā tiriyaṁ vā vidisaṁ vā. 19 “Pharitvā”ti pharitvā adhimuccitvā. 20 “Viharatī”ti iriyati vattati pāleti yapeti yāpeti carati viharati. Tena vuccati “viharatī”ti. 21 “Tathā dutiyan”ti yatheva ekaṁ disaṁ tathā dutiyaṁ disaṁ tathā tatiyaṁ disaṁ tathā catutthaṁ disaṁ tathā uddhaṁ tathā adho tathā tiriyaṁ tathā vidisaṁ. 22 “Sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokan”ti sabbena sabbaṁ sabbathā sabbaṁ asesaṁ nissesaṁ. Pariyādāyavacanametaṁ—“sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokan”ti. 23 “Karuṇāsahagatena cetasā”ti tattha katamā karuṇā? Yā sattesu karuṇā karuṇāyanā karuṇāyitattaṁ karuṇācetovimutti—ayaṁ vuccati “karuṇā”. 24 Tattha katamaṁ cittaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. Idaṁ cittaṁ imāya karuṇāya sahagataṁ hoti sahajātaṁ saṁsaṭṭhaṁ sampayuttaṁ. Tena vuccati “karuṇāsahagatena cetasā”ti. 25 “Vipulenā”ti yaṁ vipulaṁ taṁ mahaggataṁ, yaṁ mahaggataṁ taṁ appamāṇaṁ, yaṁ appamāṇaṁ so avero, yo avero so abyāpajjo. 26 “Pharitvā”ti pharitvā adhimuccitvā. 27 “Viharatī”ti …pe… tena vuccati “viharatī”ti. 28 1.3. Muditā Kathañca bhikkhu muditāsahagatena cetasā ekaṁ disaṁ pharitvā viharati? Seyyathāpi nāma ekaṁ puggalaṁ piyaṁ manāpaṁ disvā mudito assa; evameva sabbe satte muditāya pharati. 29 Tattha katamā muditā? Yā sattesu muditā muditāyanā muditāyitattaṁ muditācetovimutti—ayaṁ vuccati “muditā”. 30 Tattha katamaṁ cittaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. Idaṁ cittaṁ imāya muditāya sahagataṁ hoti sahajātaṁ saṁsaṭṭhaṁ sampayuttaṁ. Tena vuccati “muditāsahagatena cetasā”ti. 31 “Ekaṁ disan”ti puratthimaṁ vā disaṁ pacchimaṁ vā disaṁ uttaraṁ vā disaṁ dakkhiṇaṁ vā disaṁ uddhaṁ vā adho vā tiriyaṁ vā vidisaṁ vā. 32 “Pharitvā”ti pharitvā adhimuccitvā. 33 “Viharatī”ti …pe… tena vuccati “viharatī”ti. 34 “Tathā dutiyan”ti yatheva ekaṁ disaṁ tathā dutiyaṁ disaṁ tathā tatiyaṁ disaṁ tathā catutthaṁ disaṁ tathā uddhaṁ tathā adho tathā tiriyaṁ tathā vidisaṁ. 35 “Sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokan”ti sabbena sabbaṁ sabbathā sabbaṁ asesaṁ nissesaṁ. Pariyādāyavacanametaṁ—“sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokan”ti. 36 “Muditāsahagatena cetasā”ti tattha katamā muditā? Yā sattesu muditā muditāyanā muditāyitattaṁ muditācetovimutti—ayaṁ vuccati “muditā”. 37 Tattha katamaṁ cittaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. Idaṁ cittaṁ imāya muditāya sahagataṁ hoti sahajātaṁ saṁsaṭṭhaṁ sampayuttaṁ. Tena vuccati “muditāsahagatena cetasā”ti. 38 “Vipulenā”ti yaṁ vipulaṁ taṁ mahaggataṁ, yaṁ mahaggataṁ taṁ appamāṇaṁ, yaṁ appamāṇaṁ so avero, yo avero so abyāpajjo. 39 “Pharitvā”ti pharitvā adhimuccitvā. 40 “Viharatī”ti …pe… tena vuccati “viharatī”ti. 41 1.4. Upekkhā Kathañca bhikkhu upekkhāsahagatena cetasā ekaṁ disaṁ pharitvā viharati? Seyyathāpi nāma ekaṁ puggalaṁ neva manāpaṁ na amanāpaṁ disvā upekkhako assa; evameva sabbe satte upekkhāya pharati. 42 Tattha katamā upekkhā? Yā sattesu upekkhā upekkhāyanā upekkhāyitattaṁ upekkhācetovimutti—ayaṁ vuccati “upekkhā”. 43 Tattha katamaṁ cittaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. Idaṁ cittaṁ imāya upekkhāya sahagataṁ hoti sahajātaṁ saṁsaṭṭhaṁ sampayuttaṁ. Tena vuccati “upekkhāsahagatena cetasā”ti. 44 “Ekaṁ disan”ti puratthimaṁ vā disaṁ 1933 --- vb13 1:44 pacchimaṁ vā disaṁ uttaraṁ vā disaṁ dakkhiṇaṁ vā disaṁ uddhaṁ vā adho vā tiriyaṁ vā vidisaṁ vā. 45 “Pharitvā”ti pharitvā adhimuccitvā. 46 “Viharatī”ti …pe… tena vuccati “viharatī”ti. 47 “Tathā dutiyan”ti yatheva ekaṁ disaṁ tathā dutiyaṁ disaṁ tathā tatiyaṁ disaṁ tathā catutthaṁ disaṁ tathā uddhaṁ tathā adho tathā tiriyaṁ tathā vidisaṁ. 48 “Sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokan”ti sabbena sabbaṁ sabbathā sabbaṁ asesaṁ nissesaṁ. Pariyādāyavacanametaṁ—“sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokan”ti. 49 “Upekkhāsahagatena cetasā”ti, tattha katamā upekkhā? Yā sattesu upekkhā upekkhāyanā upekkhāyitattaṁ upekkhācetovimutti—ayaṁ vuccati “upekkhā”. 50 Tattha katamaṁ cittaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. Idaṁ cittaṁ imāya upekkhāya sahagataṁ hoti sahajātaṁ saṁsaṭṭhaṁ sampayuttaṁ. Tena vuccati “upekkhāsahagatena cetasā”ti. 51 “Vipulenā”ti yaṁ vipulaṁ taṁ mahaggataṁ, yaṁ mahaggataṁ taṁ appamāṇaṁ, yaṁ appamāṇaṁ so avero, yo avero so abyāpajjo. 52 “Pharitvā”ti pharitvā adhimuccitvā. 53 “Viharatī”ti …pe… tena vuccati “viharatī”ti. 54 Suttantabhājanīyaṁ. 55 2. Abhidhammabhājanīya 2.1. Kusala Catasso appamaññāyo—mettā, karuṇā, muditā, upekkhā. 56 Tattha katamā mettā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye metti mettāyanā mettāyitattaṁ mettācetovimutti—ayaṁ vuccati “mettā”. Avasesā dhammā mettāya sampayuttā. 57 Tattha katamā mettā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye metti mettāyanā mettāyitattaṁ mettācetovimutti—ayaṁ vuccati “mettā”. Avasesā dhammā mettāya sampayuttā. 58 Tattha katamā mettā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti pītiyā ca virāgā …pe… tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye metti mettāyanā mettāyitattaṁ mettācetovimutti—ayaṁ vuccati “mettā”. Avasesā dhammā mettāya sampayuttā. 59 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye metti mettāyanā mettāyitattaṁ mettācetovimutti—ayaṁ vuccati “mettā”. Avasesā dhammā mettāya sampayuttā. 60 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi vivicca akusalehi dhammehi avitakkaṁ vicāramattaṁ vivekajaṁ pītisukhaṁ dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye metti mettāyanā mettāyitattaṁ mettācetovimutti—ayaṁ vuccati “mettā”. Avasesā dhammā mettāya sampayuttā. 61 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye metti mettāyanā mettāyitattaṁ mettācetovimutti—ayaṁ vuccati “mettā”. Avasesā dhammā mettāya sampayuttā. 62 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti pītiyā ca virāgā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye metti mettāyanā mettāyitattaṁ mettācetovimutti—ayaṁ vuccati “mettā”. Avasesā dhammā mettāya sampayuttā. 63 Tattha katamā karuṇā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati karuṇāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye karuṇā karuṇāyanā karuṇāyitattaṁ karuṇācetovimutti—ayaṁ vuccati “karuṇā”. Avasesā dhammā karuṇāya sampayuttā. 64 Tattha katamā karuṇā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti pītiyā ca virāgā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati karuṇāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye karuṇā karuṇāyanā karuṇāyitattaṁ karuṇācetovimutti—ayaṁ vuccati “karuṇā”. Avasesā dhammā karuṇāya sampayuttā. 65 Tattha katamā karuṇā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti pītiyā ca virāgā …pe… tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja 1934 --- vb13 1:65 viharati karuṇāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye karuṇā karuṇāyanā karuṇāyitattaṁ karuṇācetovimutti—ayaṁ vuccati “karuṇā”. Avasesā dhammā karuṇāya sampayuttā. 66 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati karuṇāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye karuṇā karuṇāyanā karuṇāyitattaṁ karuṇācetovimutti—ayaṁ vuccati “karuṇā”. Avasesā dhammā karuṇāya sampayuttā. 67 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi vivicca akusalehi dhammehi avitakkaṁ vicāramattaṁ vivekajaṁ pītisukhaṁ dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati karuṇāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye karuṇā karuṇāyanā karuṇāyitattaṁ karuṇācetovimutti—ayaṁ vuccati “karuṇā”. Avasesā dhammā karuṇāya sampayuttā. 68 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati karuṇāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye karuṇā karuṇāyanā karuṇāyitattaṁ karuṇācetovimutti—ayaṁ vuccati “karuṇā”. Avasesā dhammā karuṇāya sampayuttā. 69 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti pītiyā ca virāgā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati karuṇāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye karuṇā karuṇāyanā karuṇāyitattaṁ karuṇācetovimutti—ayaṁ vuccati “karuṇā”. Avasesā dhammā karuṇāya sampayuttā. 70 Tattha katamā muditā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati muditāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye muditā muditāyanā muditāyitattaṁ muditācetovimutti—ayaṁ vuccati “muditā”. Avasesā dhammā muditāya sampayuttā. 71 Tattha katamā muditā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati muditāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye muditā muditāyanā muditāyitattaṁ muditācetovimutti—ayaṁ vuccati “muditā”. Avasesā dhammā muditāya sampayuttā. 72 Tattha katamā muditā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti pītiyā ca virāgā …pe… tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati muditāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye muditā muditāyanā muditāyitattaṁ muditācetovimutti—ayaṁ vuccati “muditā”. Avasesā dhammā muditāya sampayuttā. 73 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati muditāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye muditā muditāyanā muditāyitattaṁ muditācetovimutti—ayaṁ vuccati “muditā”. Avasesā dhammā muditāya sampayuttā. 74 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi vivicca akusalehi dhammehi avitakkaṁ vicāramattaṁ vivekajaṁ pītisukhaṁ dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati muditāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye muditā muditāyanā muditāyitattaṁ muditācetovimutti—ayaṁ vuccati “muditā”. Avasesā dhammā muditāya sampayuttā. 75 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati muditāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye muditā muditāyanā muditāyitattaṁ muditācetovimutti—ayaṁ vuccati “muditā”. Avasesā dhammā muditāya sampayuttā. 76 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti pītiyā ca virāgā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati muditāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye muditā muditāyanā muditāyitattaṁ muditācetovimutti—ayaṁ vuccati “muditā”. Avasesā dhammā muditāya sampayuttā. 77 Tattha katamā upekkhā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati upekkhāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye upekkhā upekkhāyanā upekkhāyitattaṁ upekkhācetovimutti—ayaṁ vuccati “upekkhā”. Avasesā dhammā upekkhāya sampayuttā. 78 2.2. Vipāka Catasso appamaññāyo—mettā, karuṇā, muditā, upekkhā. 79 Tattha katamā mettā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime 1935 --- vb13 1:79 dhammā kusalā. Tasseva rūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye metti mettāyanā mettāyitattaṁ mettācetovimutti—ayaṁ vuccati “mettā”. Avasesā dhammā mettāya sampayuttā. 80 Tattha katamā mettā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva rūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye metti mettāyanā mettāyitattaṁ mettācetovimutti—ayaṁ vuccati “mettā”. Avasesā dhammā mettāya sampayuttā. 81 Tattha katamā karuṇā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati karuṇāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva rūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati karuṇāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye karuṇā karuṇāyanā karuṇāyitattaṁ karuṇācetovimutti—ayaṁ vuccati “karuṇā”. Avasesā dhammā karuṇāya sampayuttā. 82 Tattha katamā karuṇā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati karuṇāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva rūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati karuṇāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye karuṇā karuṇāyanā karuṇāyitattaṁ karuṇācetovimutti—ayaṁ vuccati “karuṇā”. Avasesā dhammā karuṇāya sampayuttā. 83 Tattha katamā muditā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati muditāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva rūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati muditāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye muditā muditāyanā muditāyitattaṁ muditācetovimutti—ayaṁ vuccati “muditā”. Avasesā dhammā muditāya sampayuttā. 84 Tattha katamā muditā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati muditāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva rūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati muditāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye muditā muditāyanā muditāyitattaṁ muditācetovimutti—ayaṁ vuccati “muditā”. Avasesā dhammā muditāya sampayuttā. 85 Tattha katamā upekkhā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati upekkhāsahagataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva rūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ sukhassa ca pahānā dukkhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati upekkhāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye upekkhā upekkhāyanā upekkhāyitattaṁ upekkhācetovimutti—ayaṁ vuccati “upekkhā”. Avasesā dhammā upekkhāya sampayuttā. 86 2.3. Kiriyā Catasso appamaññāyo—mettā, karuṇā, muditā, upekkhā. 87 Tattha katamā mettā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpāvacaraṁ jhānaṁ bhāveti kiriyaṁ neva kusalaṁ nākusalaṁ na ca kammavipākaṁ diṭṭhadhammasukhavihāraṁ vivicceva kāmehi …pe… 1936 --- vb13 1:87 paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye metti mettāyanā mettāyitattaṁ mettācetovimutti—ayaṁ vuccati “mettā”. Avasesā dhammā mettāya sampayuttā. 88 Tattha katamā mettā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpāvacaraṁ jhānaṁ bhāveti kiriyaṁ neva kusalaṁ nākusalaṁ na ca kammavipākaṁ diṭṭhadhammasukhavihāraṁ vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati mettāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye metti mettāyanā mettāyitattaṁ mettācetovimutti—ayaṁ vuccati “mettā”. Avasesā dhammā mettāya sampayuttā. 89 Tattha katamā karuṇā …pe… tattha katamā muditā …pe… tattha katamā upekkhā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpāvacaraṁ jhānaṁ bhāveti kiriyaṁ neva kusalaṁ nākusalaṁ na ca kammavipākaṁ diṭṭhadhammasukhavihāraṁ sukhassa ca pahānā dukkhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati upekkhāsahagataṁ, yā tasmiṁ samaye upekkhā upekkhāyanā upekkhāyitattaṁ upekkhācetovimutti—ayaṁ vuccati “upekkhā”. Avasesā dhammā upekkhāya sampayuttā. 90 Abhidhammabhājanīyaṁ. 91 3. Pañhāpucchaka Catasso appamaññāyo— 92 Idha bhikkhu mettāsahagatena cetasā ekaṁ disaṁ pharitvā viharati tathā dutiyaṁ tathā tatiyaṁ tathā catutthaṁ, iti uddhamadho tiriyaṁ sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokaṁ mettāsahagatena cetasā vipulena mahaggatena appamāṇena averena abyāpajjena pharitvā viharati. 93 Karuṇāsahagatena cetasā ekaṁ disaṁ pharitvā viharati tathā dutiyaṁ tathā tatiyaṁ tathā catutthaṁ, iti uddhamadho tiriyaṁ sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokaṁ karuṇāsahagatena cetasā vipulena mahaggatena appamāṇena averena abyāpajjena pharitvā viharati. 94 Muditāsahagatena cetasā ekaṁ disaṁ pharitvā viharati tathā dutiyaṁ tathā tatiyaṁ tathā catutthaṁ, iti uddhamadho tiriyaṁ sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokaṁ muditāsahagatena cetasā vipulena mahaggatena appamāṇena averena abyāpajjena pharitvā viharati. 95 Upekkhāsahagatena cetasā ekaṁ disaṁ pharitvā viharati tathā dutiyaṁ tathā tatiyaṁ tathā catutthaṁ, iti uddhamadho tiriyaṁ sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokaṁ upekkhāsahagatena cetasā vipulena mahaggatena appamāṇena averena abyāpajjena pharitvā viharati. 96 Catunnaṁ appamaññānaṁ kati kusalā, kati akusalā, kati abyākatā …pe… kati saraṇā, kati araṇā? 97 3.1. Tika Siyā kusalā, siyā abyākatā. 98 Tisso appamaññāyo sukhāya vedanāya sampayuttā, upekkhā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. 99 Siyā vipākā, siyā vipākadhammadhammā, siyā nevavipākanavipākadhammadhammā. 100 Siyā upādinnupādāniyā, siyā anupādinnupādāniyā. 101 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā. 102 Tisso appamaññāyo siyā savitakkasavicārā, siyā avitakkavicāramattā, siyā avitakkaavicārā; upekkhā avitakkaavicārā. 103 Tisso appamaññāyo siyā pītisahagatā, siyā sukhasahagatā, na upekkhāsahagatā, siyā na vattabbā pītisahagatāti; upekkhā upekkhāsahagatā. 104 Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā. 105 Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā. 106 Siyā ācayagāmino, siyā nevācayagāmināpacayagāmino. 107 Nevasekkhanāsekkhā. 108 Mahaggatā. 109 Na vattabbā “parittārammaṇā”tipi, “mahaggatārammaṇā”tipi, “appamāṇārammaṇā”tipi. 110 Majjhimā. 111 Aniyatā. 112 Na vattabbā “maggārammaṇā”tipi, “maggahetukā”tipi, “maggādhipatino”tipi. 113 Siyā uppannā, siyā anuppannā, siyā uppādino. 114 Siyā atītā, siyā anāgatā, siyā paccuppannā. 115 Na vattabbā “atītārammaṇā”tipi, “anāgatārammaṇā”tipi, “paccuppannārammaṇā”tipi. 116 Siyā ajjhattā, siyā bahiddhā, siyā ajjhattabahiddhā. 117 Bahiddhārammaṇā. 118 Anidassanaappaṭighā. 119 3.2. 3.2 Duka 3.2.1. Hetugocchaka Mettā hetu, tisso appamaññāyo na hetū, sahetukā, hetusampayuttā. Mettā hetu ceva sahetukā ca; tisso appamaññāyo na vattabbā “hetū ceva sahetukā cā”ti, sahetukā ceva na ca hetū. Mettā hetu ceva hetusampayuttā ca; tisso appamaññāyo na vattabbā “hetū ceva hetusampayuttā 1937 --- vb13 1:119 cā”ti, hetusampayuttā ceva na ca hetū. Tisso appamaññāyo na hetū sahetukā; mettā na vattabbā “na hetu sahetukā”tipi, “na hetu ahetukā”tipi. 120 3.2.2. Cūḷantaraduka Sappaccayā, saṅkhatā, anidassanā, appaṭighā, arūpā, lokiyā, kenaci viññeyyā, kenaci na viññeyyā. 121 3.2.3. Āsavagocchaka No āsavā, sāsavā, āsavavippayuttā, na vattabbā “āsavā ceva sāsavā cā”ti, sāsavā ceva no ca āsavā, na vattabbā āsavā ceva “āsavasampayuttā cā”tipi, “āsavasampayuttā ceva no ca āsavā”tipi. Āsavavippayuttā sāsavā. 122 13.3.2.4. Saṁyojanagocchakādi No saṁyojanā …pe… no ganthā …pe… no oghā …pe… no yogā …pe… no nīvaraṇā …pe… no parāmāsā …pe…. 123 3.2.10. Mahantaraduka Sārammaṇā, no cittā, cetasikā, cittasampayuttā, cittasaṁsaṭṭhā, cittasamuṭṭhānā, cittasahabhuno, cittānuparivattino, cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā, cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno, cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino, bāhirā, no upādā, siyā upādinnā, siyā anupādinnā. 124 13.3.2.11. Upādānagocchakādi No upādānā …pe… no kilesā …pe… na dassanena pahātabbā, na bhāvanāya pahātabbā, na dassanena pahātabbahetukā, na bhāvanāya pahātabbahetukā. Tisso appamaññāyo siyā savitakkā, siyā avitakkā; upekkhā avitakkā. Tisso appamaññāyo siyā savicārā, siyā avicārā; upekkhā avicārā. Tisso appamaññāyo siyā sappītikā, siyā appītikā; upekkhā appītikā. Tisso appamaññāyo siyā pītisahagatā, siyā na pītisahagatā; upekkhā na pītisahagatā. Tisso appamaññāyo sukhasahagatā, upekkhā na sukhasahagatā. Upekkhā upekkhāsahagatā, tisso appamaññāyo na upekkhāsahagatā, na kāmāvacarā, rūpāvacarā, na arūpāvacarā, pariyāpannā, aniyyānikā, aniyatā, sauttarā, araṇāti. 125 Pañhāpucchakaṁ. 126 Appamaññāvibhaṅgo niṭṭhito. vb17 0 Vibhaṅga Khuddakavatthuvibhaṅga |1| 1. Ekakamātikā Jātimado gottamado ārogyamado yobbanamado jīvitamado lābhamado sakkāramado garukāramado purekkhāramado parivāramado bhogamado vaṇṇamado sutamado paṭibhānamado rattaññumado piṇḍapātikamado anavaññātamado iriyāpathamado iddhimado yasamado sīlamado jhānamado sippamado ārohamado pariṇāhamado saṇṭhānamado pāripūrimado mado pamādo thambho sārambho atricchatā mahicchatā pāpicchatā siṅgaṁ tintiṇaṁ cāpalyaṁ asabhāgavutti arati tandī vijambhitā bhattasammado cetaso ca līnattaṁ kuhanā lapanā nemittikatā nippesikatā lābhena lābhaṁ nijigīsanatā seyyohamasmīti māno sadisohamasmīti māno hīnohamasmīti māno seyyassa seyyohamasmīti māno seyyassa sadisohamasmīti māno seyyassa hīnohamasmīti māno sadisassa seyyohamasmīti māno sadisassa sadisohamasmīti māno sadisassa hīnohamasmīti māno hīnassa seyyohamasmīti māno hīnassa sadisohamasmīti māno hīnassa hīnohamasmīti māno māno atimāno mānātimāno omāno adhimāno asmimāno micchāmāno ñātivitakko janapadavitakko amaravitakko parānuddayatāpaṭisaṁyutto vitakko lābhasakkārasilokapaṭisaṁyutto vitakko anavaññattipaṭisaṁyutto vitakko. 2 Ekakaṁ. 3 2. Dukamātikā Kodho ca upanāho ca makkho ca paḷāso ca issā ca macchariyañca māyā ca sāṭheyyañca avijjā ca bhavataṇhā ca bhavadiṭṭhi ca vibhavadiṭṭhi ca sassatadiṭṭhi ca ucchedadiṭṭhi ca antavādiṭṭhi ca anantavādiṭṭhi ca pubbantānudiṭṭhi ca aparantānudiṭṭhi ca ahirikañca anottappañca dovacassatā ca pāpamittatā ca anajjavo ca amaddavo ca akkhanti ca asoraccañca asākhalyañca appaṭisanthāro ca indriyesu aguttadvāratā ca bhojane amattaññutā ca muṭṭhassaccañca asampajaññañca sīlavipatti ca diṭṭhivipatti ca ajjhattasaṁyojanañca bahiddhāsaṁyojanañca. 4 Dukaṁ. 5 3. Tikamātikā Tīṇi akusalamūlāni tayo akusalavitakkā tisso akusalasaññā tisso akusaladhātuyo tīṇi duccaritāni tayo āsavā tīṇi saṁyojanāni tisso taṇhā aparāpi tisso taṇhā aparāpi tisso taṇhā 1938 --- vb17 1:5 tisso esanā tisso vidhā tīṇi bhayāni tīṇi tamāni tīṇi titthāyatanāni tayo kiñcanā tīṇi aṅgaṇāni tīṇi malāni tīṇi visamāni aparānipi tīṇi visamāni tayo aggī tayo kasāvā aparepi tayo kasāvā assādadiṭṭhi, attānudiṭṭhi, micchādiṭṭhi arati, vihesā, adhammacariyā dovacassatā, pāpamittatā, nānattasaññā uddhaccaṁ, kosajjaṁ, pamādo asantuṭṭhitā, asampajaññatā, mahicchatā ahirikaṁ, anottappaṁ, pamādo anādariyaṁ, dovacassatā, pāpamittatā assaddhiyaṁ, avadaññutā, kosajjaṁ uddhaccaṁ, asaṁvaro, dussīlyaṁ ariyānaṁ adassanakamyatā, saddhammaṁ asotukamyatā, upārambhacittatā muṭṭhassaccaṁ, asampajaññaṁ, cetaso vikkhepo ayoniso manasikāro, kummaggasevanā, cetaso ca līnattaṁ. 6 Tikaṁ. 7 4. Catukkamātikā Cattāro āsavā cattāro ganthā cattāro oghā cattāro yogā cattāri upādānāni cattāro taṇhuppādā cattāri agatigamanāni cattāro vipariyāsā cattāro anariyavohārā aparepi cattāro anariyavohārā cattāri duccaritāni aparānipi cattāri duccaritāni cattāri bhayāni aparānipi cattāri bhayāni catasso diṭṭhiyo. 8 Catukkaṁ. 9 5. Pañcakamātikā Pañcorambhāgiyāni saṁyojanāni pañcuddhambhāgiyāni saṁyojanāni pañca macchariyāni pañca saṅgā pañca sallā pañca cetokhilā pañca cetasovinibandhā pañca nīvaraṇāni pañca kammāni ānantarikāni pañca diṭṭhiyo pañca verā pañca byasanā pañca akkhantiyā ādīnavā pañca bhayāni pañca diṭṭhadhammanibbānavādā. 10 Pañcakaṁ. 11 6. Chakkamātikā Cha vivādamūlāni cha chandarāgā cha virodhavatthūni cha taṇhākāyā cha agāravā cha parihāniyā dhammā aparepi cha parihāniyā dhammā cha somanassupavicārā cha domanassupavicārā cha upekkhupavicārā cha gehasitāni somanassāni cha gehasitāni domanassāni cha gehasitā upekkhā cha diṭṭhiyo. 12 Chakkaṁ. 13 7. Sattakamātikā Satta anusayā satta saṁyojanāni satta pariyuṭṭhānāni satta asaddhammā satta duccaritāni satta mānā satta diṭṭhiyo. 14 Sattakaṁ. 15 8. Aṭṭhakamātikā Aṭṭha kilesavatthūni aṭṭha kusītavatthūni aṭṭhasu lokadhammesu cittassa paṭighāto aṭṭha anariyavohārā aṭṭha micchattā aṭṭha purisadosā aṭṭha asaññivādā aṭṭha nevasaññināsaññivādā. 16 Aṭṭhakaṁ. 17 9. Navakamātikā Nava āghātavatthūni nava purisamalāni navavidhā mānā nava taṇhāmūlakā dhammā nava iñjitāni nava maññitāni nava phanditāni nava papañcitāni nava saṅkhatāni. 18 Navakaṁ. 19 10. Dasakamātikā Dasa kilesavatthūni dasa āghātavatthūni dasa akusalakammapathā dasa saṁyojanāni dasa micchattā dasavatthukā micchādiṭṭhi dasavatthukā antaggāhikā diṭṭhi. 20 Dasakaṁ. 21 Aṭṭhārasa taṇhāvicaritāni ajjhattikassa upādāya, aṭṭhārasa taṇhāvicaritāni bāhirassa upādāya, tadekajjhaṁ abhisaññūhitvā abhisaṅkhipitvā chattiṁsa taṇhāvicaritāni honti. Iti atītāni chattiṁsa taṇhāvicaritāni, anāgatāni chattiṁsa taṇhāvicaritāni, paccuppannāni chattiṁsa taṇhāvicaritāni, tadekajjhaṁ abhisaññūhitvā abhisaṅkhipitvā aṭṭha taṇhāvicaritasataṁ hoti. Yāni ca dvāsaṭṭhi diṭṭhigatāni brahmajāle veyyākaraṇe vuttāni bhagavatā. 22 Mātikā. 23 Niddesa 1. Ekakaniddesa Tattha katamo jātimado? Jātiṁ paṭicca mado majjanā majjitattaṁ māno maññanā maññitattaṁ unnati unnāmo dhajo sampaggāho ketukamyatā cittassa—ayaṁ vuccati “jātimado”. 24 Tattha katamo gottamado? Gottaṁ paṭicca …pe… ārogyaṁ paṭicca …pe… yobbanaṁ paṭicca …pe… jīvitaṁ paṭicca …pe… lābhaṁ paṭicca …pe… sakkāraṁ paṭicca …pe… garukāraṁ paṭicca …pe… purekkhāraṁ paṭicca …pe… parivāraṁ paṭicca …pe… bhogaṁ paṭicca …pe… vaṇṇaṁ paṭicca …pe… sutaṁ paṭicca …pe… paṭibhānaṁ paṭicca …pe… rattaññutaṁ paṭicca …pe… piṇḍapātikattaṁ paṭicca …pe… anavaññātaṁ paṭicca …pe… iriyāpathaṁ paṭicca …pe… iddhiṁ paṭicca …pe… yasaṁ paṭicca …pe… sīlaṁ paṭicca …pe… jhānaṁ paṭicca …pe… sippaṁ paṭicca …pe… ārohaṁ paṭicca …pe… pariṇāhaṁ paṭicca …pe… saṇṭhānaṁ paṭicca …pe… pāripūriṁ paṭicca mado majjanā majjitattaṁ māno ca maññanā maññitattaṁ unnati unnāmo dhajo sampaggāho ketukamyatā cittassa—ayaṁ vuccati “pāripūrimado”. 25 Tattha katamo mado? Yo mado majjanā majjitattaṁ māno maññanā maññitattaṁ unnati unnāmo dhajo sampaggāho ketukamyatā cittassa—ayaṁ vuccati “mado”. 26 1939 --- vb17 1:26 Tattha katamo pamādo? Kāyaduccarite vā vacīduccarite vā manoduccarite vā pañcasu vā kāmaguṇesu cittassa vossaggo vossaggānuppadānaṁ kusalānaṁ vā dhammānaṁ bhāvanāya asakkaccakiriyatā asātaccakiriyatā anaṭṭhitakiriyatā olīnavuttitā nikkhittachandatā nikkhittadhuratā anāsevanā abhāvanā abahulīkammaṁ anadhiṭṭhānaṁ ananuyogo pamādo, yo evarūpo pamādo pamajjanā pamajjitattaṁ—ayaṁ vuccati “pamādo”. 27 Tattha katamo thambho? Yo thambho thambhanā thambhitattaṁ kakkhaḷiyaṁ phārusiyaṁ ujucittatā amudutā—ayaṁ vuccati “thambho”. 28 Tattha katamo sārambho? Yo sārambho paṭisārambho sārambhanā paṭisārambhanā paṭisārambhitattaṁ—ayaṁ vuccati “sārambho”. 29 Tattha katamā atricchatā? Itarītaracīvarapiṇḍapātasenāsanagilānappaccayabhesajjaparikkhārehi pañcahi vā kāmaguṇehi asantuṭṭhassa bhiyyokamyatā, yā evarūpā icchā icchāgatā atricchatā rāgo sārāgo cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “atricchatā”. 30 Tattha katamā mahicchatā? Itarītaracīvarapiṇḍapātasenāsanagilānappaccayabhesajjaparikkhārehi pañcahi vā kāmaguṇehi asantuṭṭhassa bhiyyokamyatā, yā evarūpā icchā icchāgatā mahicchatā rāgo sārāgo cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “mahicchatā”. 31 Tattha katamā pāpicchatā? Idhekacco assaddho samāno “saddhoti maṁ jano jānātū”ti icchati, dussīlo samāno “sīlavāti maṁ jano jānātū”ti icchati, appassuto samāno “bahussutoti maṁ jano jānātū”ti icchati, saṅgaṇikārāmo samāno “pavivittoti maṁ jano jānātū”ti icchati, kusīto samāno “āraddhavīriyoti maṁ jano jānātū”ti icchati, muṭṭhassatī samāno “upaṭṭhitassatīti maṁ jano jānātū”ti icchati, asamāhito samāno “samāhitoti maṁ jano jānātū”ti icchati, duppañño samāno “paññavāti maṁ jano jānātū”ti icchati, akhīṇāsavo samāno “khīṇāsavoti maṁ jano jānātū”ti icchati—yā evarūpā icchā icchāgatā pāpicchatā rāgo sārāgo cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “pāpicchatā”. 32 Tattha katamaṁ siṅgaṁ? Yaṁ siṅgaṁ siṅgāratā cāturatā cāturiyaṁ parikkhattatā pārikkhattiyaṁ—idaṁ vuccati “siṅgaṁ”. 33 Tattha katamaṁ tintiṇaṁ? Yaṁ tintiṇaṁ tintiṇāyanā tintiṇāyitattaṁ loluppaṁ loluppāyanā loluppāyitattaṁ pucchañjikatā sādhukamyatā—idaṁ vuccati “tintiṇaṁ”. 34 Tattha katamaṁ cāpalyaṁ? Cīvaramaṇḍanā pattamaṇḍanā senāsanamaṇḍanā imassa vā pūtikāyassa bāhirānaṁ vā parikkhārānaṁ maṇḍanā vibhūsanā keḷanā parikeḷanā giddhikatā giddhikattaṁ capalatā cāpalyaṁ—idaṁ vuccati “cāpalyaṁ”. 35 Tattha katamaṁ asabhāgavutti? Mātari vā pitari vā jeṭṭhe vā bhātari vā ācariyesu vā upajjhāye vā buddhe vā sāvakesu vā aññataraññataresu garuṭṭhāniyesu vippaṭikūlaggāhitā vipaccanīkasātatā anādariyaṁ anādariyatā agāravatā appatissavatā—ayaṁ vuccati “asabhāgavutti”. 36 Tattha katamā arati? Pantesu vā senāsanesu aññataraññataresu vā adhikusalesu dhammesu arati aratitā anabhirati anabhiramaṇā ukkaṇṭhitā paritassitā—ayaṁ vuccati “arati”. 37 Tattha katamā tandī? Yā tandī tandiyanā tandimanakatā ālasyaṁ ālasyāyanā ālasyāyitattaṁ—ayaṁ vuccati “tandī”. 38 Tattha katamā vijambhitā? Yā kāyassa jambhanā vijambhanā ānamanā vinamanā sannamanā paṇamanā byādhiyakaṁ—ayaṁ vuccati “vijambhitā”. 39 Tattha katamo bhattasammado? Yā bhuttāvissa bhattamucchā bhattakilamatho bhattapariḷāho kāyaduṭṭhullaṁ—ayaṁ vuccati “bhattasammado”. 40 Tattha katamaṁ cetaso ca līnattaṁ? Yā cittassa akalyatā akammaññatā olīyanā sallīyanā līnaṁ līyanā līyitattaṁ thinaṁ thiyanā thiyitattaṁ cittassa—idaṁ vuccati “cetaso ca līnattaṁ”. 41 Tattha katamā kuhanā? Lābhasakkārasilokasannissitassa pāpicchassa icchāpakatassa paccayapaṭisevanasaṅkhātena vā sāmantajappitena vā iriyāpathassa vā aṭhapanā ṭhapanā saṇṭhapanā bhākuṭitā bhākuṭiyaṁ kuhanā kuhāyanā kuhitattaṁ—ayaṁ vuccati “kuhanā”. 42 Tattha katamā lapanā? Lābhasakkārasilokasannissitassa pāpicchassa icchāpakatassa yā paresaṁ ālapanā lapanā sallapanā ullapanā samullapanā unnahanā samunnahanā ukkācanā samukkācanā anuppiyabhāṇitā cāṭukamyatā muggasūpyatā pāribhaṭayatā—ayaṁ 1940 --- vb17 1:42 vuccati “lapanā”. 43 Tattha katamā nemittikatā? Lābhasakkārasilokasannissitassa pāpicchassa icchāpakatassa yaṁ paresaṁ nimittaṁ nimittakammaṁ obhāso obhāsakammaṁ sāmantajappā parikathā—ayaṁ vuccati “nemittikatā”. 44 Tattha katamā nippesikatā? Lābhasakkārasilokasannissitassa pāpicchassa icchāpakatassa yā paresaṁ akkosanā vambhanā garahaṇā ukkhepanā samukkhepanā khipanā saṅkhipanā pāpanā sampāpanā avaṇṇahārikā parapiṭṭhimaṁsikatā—ayaṁ vuccati “nippesikatā”. 45 Tattha katamā lābhena lābhaṁ nijigīsanatā? Lābhasakkārasilokasannissito pāpiccho icchāpakato ito laddhaṁ āmisaṁ amutra harati amutra vā laddhaṁ āmisaṁ idha āharati, yā evarūpā āmisassa eṭṭhi gaveṭṭhi pariyeṭṭhi esanā gavesanā pariyesanā—ayaṁ vuccati “lābhena lābhaṁ nijigīsanatā”. 46 Tattha katamo seyyohamasmīti māno? Idhekacco jātiyā vā gottena vā kolaputtiyena vā vaṇṇapokkharatāya vā dhanena vā ajjhenena vā kammāyatanena vā sippāyatanena vā vijjāṭṭhānena vā sutena vā paṭibhānena vā aññataraññatarena vatthunā mānaṁ jappeti, yo evarūpo māno maññanā maññitattaṁ unnati unnāmo dhajo sampaggāho ketukamyatā cittassa—ayaṁ vuccati “seyyohamasmīti māno”. 47 Tattha katamo sadisohamasmīti māno? Idhekacco jātiyā vā gottena vā kolaputtiyena vā vaṇṇapokkharatāya vā dhanena vā ajjhenena vā kammāyatanena vā sippāyatanena vā vijjāṭṭhānena vā sutena vā paṭibhānena vā aññataraññatarena vatthunā mānaṁ jappeti, yo evarūpo māno maññanā maññitattaṁ unnati unnāmo dhajo sampaggāho ketukamyatā cittassa—ayaṁ vuccati “sadisohamasmīti māno”. 48 Tattha katamo hīnohamasmīti māno? Idhekacco jātiyā vā gottena vā kolaputtiyena vā vaṇṇapokkharatāya vā dhanena vā ajjhenena vā kammāyatanena vā sippāyatanena vā vijjāṭṭhānena vā sutena vā paṭibhānena vā aññataraññatarena vatthunā omānaṁ jappeti, yo evarūpo omāno omaññanā omaññitattaṁ hīḷanā ohīḷanā ohīḷitattaṁ attuññā attavaññā attaparibhavo—ayaṁ vuccati “hīnohamasmīti māno”. 49 Tattha katamo seyyassa seyyohamasmīti māno? Idhekacco seyyo hoti jātiyā vā gottena vā kolaputtiyena vā vaṇṇapokkharatāya vā dhanena vā ajjhenena vā kammāyatanena vā sippāyatanena vā vijjāṭṭhānena vā sutena vā paṭibhānena vā aññataraññatarena vatthunā parehi seyyaṁ attānaṁ dahati; so taṁ nissāya mānaṁ jappeti. Yo evarūpo māno maññanā maññitattaṁ unnati unnāmo dhajo sampaggāho ketukamyatā cittassa—ayaṁ vuccati “seyyassa seyyohamasmīti māno”. 50 Tattha katamo seyyassa sadisohamasmīti māno? Idhekacco seyyo hoti jātiyā vā gottena vā kolaputtiyena vā vaṇṇapokkharatāya vā dhanena vā ajjhenena vā kammāyatanena vā sippāyatanena vā vijjāṭṭhānena vā sutena vā paṭibhānena vā aññataraññatarena vatthunā parehi sadisaṁ attānaṁ dahati; so taṁ nissāya mānaṁ jappeti. Yo evarūpo māno maññanā maññitattaṁ unnati unnāmo dhajo sampaggāho ketukamyatā cittassa—ayaṁ vuccati “seyyassa sadisohamasmīti māno”. 51 Tattha katamo seyyassa hīnohamasmīti māno? Idhekacco seyyo hoti jātiyā vā gottena vā kolaputtiyena vā vaṇṇapokkharatāya vā dhanena vā ajjhenena vā kammāyatanena vā sippāyatanena vā vijjāṭṭhānena vā sutena vā paṭibhānena vā aññataraññatarena vatthunā parehi hīnaṁ attānaṁ dahati; so taṁ nissāya omānaṁ jappeti. Yo evarūpo omāno omaññanā omaññitattaṁ hīḷanā ohīḷanā ohīḷitattaṁ attuññā attavaññā attaparibhavo—ayaṁ vuccati “seyyassa hīnohamasmīti māno”. 52 Tattha katamo sadisassa seyyohamasmīti māno? Idhekacco sadiso hoti jātiyā vā gottena vā kolaputtiyena vā …pe… aññataraññatarena vatthunā parehi seyyaṁ attānaṁ dahati; so taṁ nissāya mānaṁ jappeti. Yo evarūpo māno maññanā maññitattaṁ …pe… ketukamyatā cittassa—ayaṁ vuccati “sadisassa seyyohamasmīti māno”. 53 Tattha katamo sadisassa sadisohamasmīti māno? Idhekacco sadiso hoti jātiyā vā gottena vā kolaputtiyena vā …pe… aññataraññatarena vatthunā parehi sadisaṁ attānaṁ dahati; so taṁ nissāya mānaṁ jappeti. Yo evarūpo māno maññanā maññitattaṁ unnati unnāmo dhajo sampaggāho ketukamyatā cittassa—ayaṁ vuccati “sadisassa 1941 --- vb17 1:53 sadisohamasmīti māno”. 54 Tattha katamo sadisassa hīnohamasmīti māno? Idhekacco sadiso hoti jātiyā vā gottena vā kolaputtiyena vā …pe… aññataraññatarena vatthunā parehi hīnaṁ attānaṁ dahati; so taṁ nissāya omānaṁ jappeti. Yo evarūpo omāno omaññanā omaññitattaṁ hīḷanā ohīḷanā ohīḷitattaṁ attuññā attavaññā attaparibhavo—ayaṁ vuccati “sadisassa hīnohamasmīti māno”. 55 Tattha katamo hīnassa seyyohamasmīti māno? Idhekacco hīno hoti jātiyā vā gottena vā kolaputtiyena vā …pe… aññataraññatarena vatthunā parehi seyyaṁ attānaṁ dahati; so taṁ nissāya mānaṁ jappeti. Yo evarūpo māno maññanā maññitattaṁ unnati unnāmo dhajo sampaggāho ketukamyatā cittassa—ayaṁ vuccati “hīnassa seyyohamasmīti māno”. 56 Tattha katamo hīnassa sadisohamasmīti māno? Idhekacco hīno hoti jātiyā vā gottena vā kolaputtiyena vā …pe… aññataraññatarena vatthunā parehi sadisaṁ attānaṁ dahati; so taṁ nissāya mānaṁ jappeti. Yo evarūpo māno maññanā maññitattaṁ unnati unnāmo dhajo sampaggāho ketukamyatā cittassa—ayaṁ vuccati “hīnassa sadisohamasmīti māno”. 57 Tattha katamo hīnassa hīnohamasmīti māno? Idhekacco hīno hoti jātiyā vā gottena vā kolaputtiyena vā …pe… aññataraññatarena vatthunā parehi sadisaṁ attānaṁ dahati; so taṁ nissāya omānaṁ jappeti. Yo evarūpo omāno omaññanā omaññitattaṁ hīḷanā ohīḷanā ohīḷitattaṁ attuññā attavaññā attaparibhavo—ayaṁ vuccati “hīnassa hīnohamasmīti māno”. 58 Tattha katamo māno? Yo māno maññanā maññitattaṁ unnati unnāmo dhajo sampaggāho ketukamyatā cittassa—ayaṁ vuccati “māno”. 59 Tattha katamo atimāno? Idhekacco jātiyā vā gottena vā kolaputtiyena vā …pe… aññataraññatarena vatthunā parehi attānaṁ atimaññati. Yo evarūpo māno maññanā maññitattaṁ unnati unnāmo dhajo sampaggāho ketukamyatā cittassa—ayaṁ vuccati “atimāno”. 60 Tattha katamo mānātimāno? Idhekacco jātiyā vā gottena vā kolaputtiyena vā …pe… aññataraññatarena vatthunā pubbakālaṁ parehi sadisaṁ attānaṁ dahati, aparakālaṁ attānaṁ seyyaṁ dahati. Yo evarūpo māno maññanā maññitattaṁ unnati unnāmo dhajo sampaggāho ketukamyatā cittassa—ayaṁ vuccati “mānātimāno”. 61 Tattha katamo omāno? Idhekacco jātiyā vā gottena vā kolaputtiyena vā vaṇṇapokkharatāya vā dhanena vā ajjhenena vā kammāyatanena vā sippāyatanena vā vijjāṭṭhānena vā sutena vā paṭibhānena vā aññataraññatarena vatthunā omānaṁ jappeti. Yo evarūpo omāno omaññanā omaññitattaṁ hīḷanā ohīḷanā ohīḷitattaṁ attuññā attavaññā attaparibhavo—ayaṁ vuccati “omāno”. 62 Tattha katamo adhimāno? Appatte pattasaññitā, akate katasaññitā, anadhigate adhigatasaññitā, asacchikate sacchikatasaññitā, yo evarūpo māno maññanā maññitattaṁ unnati unnāmo dhajo sampaggāho ketukamyatā cittassa—ayaṁ vuccati “adhimāno”. 63 Tattha katamo asmimāno? Rūpaṁ asmīti māno, asmīti chando, asmīti anusayo, vedanā …pe… saññā …pe… saṅkhārā …pe… viññāṇaṁ asmīti māno, asmīti chando, asmīti anusayo, yo evarūpo māno maññanā maññitattaṁ unnati unnāmo dhajo sampaggāho ketukamyatā cittassa—ayaṁ vuccati “asmimāno”. 64 Tattha katamo micchāmāno? Idhekacco pāpakena vā kammāyatanena pāpakena vā sippāyatanena pāpakena vā vijjāṭṭhānena pāpakena vā sutena pāpakena vā paṭibhānena pāpakena vā sīlena pāpakena vā vatena pāpakena vā sīlabbatena pāpikāya vā diṭṭhiyā aññataraññatarena vatthunā mānaṁ jappeti, yo evarūpo māno maññanā maññitattaṁ unnati unnāmo dhajo sampaggāho ketukamyatā cittassa—ayaṁ vuccati “micchāmāno”. 65 Tattha katamo ñātivitakko? Ñātake ārabbha gehasito takko vitakko micchāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “ñātivitakko”. 66 Tattha katamo janapadavitakko? Janapadaṁ ārabbha gehasito takko vitakko micchāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “janapadavitakko”. 67 Tattha katamo amaravitakko? Dukkarakārikāpaṭisaṁyutto vā diṭṭhigatapaṭisaṁyutto vā gehasito takko vitakko micchāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “amaravitakko”. 68 Tattha katamo parānuddayatāpaṭisaṁyutto vitakko? Idhekacco gihīhi saṁsaṭṭho viharati sahanandī sahasokī, sukhitesu sukhito, dukkhitesu dukkhito, uppannesu 1942 --- vb17 1:68 kiccakaraṇīyesu attanā vā yogaṁ āpajjati. Yo tattha gehasito takko vitakko micchāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “parānuddayatāpaṭisaṁyutto vitakko”. 69 Tattha katamo lābhasakkārasilokapaṭisaṁyutto vitakko? Lābhasakkārasilokaṁ ārabbha gehasito takko vitakko micchāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “lābhasakkārasilokapaṭisaṁyutto vitakko”. 70 Tattha katamo anavaññattipaṭisaṁyutto vitakko? Idhekacco jātiyā vā gottena vā kolaputtiyena vā vaṇṇapokkharatāya vā dhanena vā ajjhenena vā kammāyatanena vā sippāyatanena vā vijjāṭṭhānena vā sutena vā paṭibhānena vā aññataraññatarena vatthunā mā maṁ pare avajāniṁsūti. Yo tattha gehasito takko vitakko micchāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “anavaññattipaṭisaṁyutto vitakko”. 71 Ekakaṁ. 72 2. Dukaniddesa Tattha katamo kodho? Yo kodho kujjhanā kujjhitattaṁ doso dussanā dussitattaṁ byāpatti byāpajjanā byāpajjitattaṁ virodho paṭivirodho caṇḍikkaṁ asuropo anattamanatā cittassa—ayaṁ vuccati “kodho”. 73 Tattha katamo upanāho? Pubbakālaṁ kodho, aparakālaṁ upanāho. Yo evarūpo upanāho upanayhanā upanayhitattaṁ aṭṭhapanā ṭhapanā saṇṭhapanā anusaṁsandanā anuppabandhanā daḷhīkammaṁ kodhassa—ayaṁ vuccati “upanāho”. 74 Tattha katamo makkho? Yo makkho makkhāyanā makkhāyitattaṁ niṭṭhuriyaṁ niṭṭhuriyakammaṁ—ayaṁ vuccati “makkho”. 75 Tattha katamo paḷāso? Yo paḷāso paḷāsāyanā paḷāsāhāro vivādaṭṭhānaṁ yugaggāho appaṭinissaggo—ayaṁ vuccati “paḷāso”. 76 Tattha katamā issā? Yā paralābhasakkāragarukāramānanavandanapūjanāsu issā issāyanā issāyitattaṁ usūyā usūyanā usūyitattaṁ—ayaṁ vuccati “issā”. 77 Tattha katamaṁ macchariyaṁ? Pañca macchariyāni—āvāsamacchariyaṁ, kulamacchariyaṁ, lābhamacchariyaṁ, vaṇṇamacchariyaṁ, dhammamacchariyaṁ. Yaṁ evarūpaṁ maccheraṁ maccharāyanā maccharāyitattaṁ vevicchaṁ kadariyaṁ kaṭukañcukatā aggahitattaṁ cittassa—idaṁ vuccati “macchariyaṁ”. 78 Tattha katamā māyā? Idhekacco kāyena duccaritaṁ caritvā, vācāya duccaritaṁ caritvā, manasā duccaritaṁ caritvā tassa paṭicchādanahetuṁ pāpikaṁ icchaṁ paṇidahati. “Mā maṁ jaññā”ti icchati. “Mā maṁ jaññā”ti saṅkappeti. “Mā maṁ jaññā”ti vācaṁ bhāsati. “Mā maṁ jaññā”ti kāyena parakkamati. Yā evarūpā māyā māyāvitā accāsarā vañcanā nikati vikiraṇā pariharaṇā gūhanā parigūhanā chādanā paṭicchādanā anuttānīkammaṁ anāvikammaṁ vocchādanā pāpakiriyā—ayaṁ vuccati “māyā”. 79 Tattha katamaṁ sāṭheyyaṁ? Idhekacco saṭho hoti parisaṭho. Yaṁ tattha saṭhaṁ saṭhatā sāṭheyyaṁ kakkaratā kakkariyaṁ parikkhattatā pārikkhattiyaṁ—idaṁ vuccati “sāṭheyyaṁ”. 80 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā”. 81 Tattha katamā bhavataṇhā? Yo bhavesu bhavacchando bhavarāgo bhavanandī bhavataṇhā bhavasineho bhavapariḷāho bhavamucchā bhavajjhosānaṁ—ayaṁ vuccati “bhavataṇhā”. 82 Tattha katamā bhavadiṭṭhi? “Bhavissati attā ca loko cā”ti—yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati “bhavadiṭṭhi”. 83 Tattha katamā vibhavadiṭṭhi? “Na bhavissati attā ca loko cā”ti—yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati “vibhavadiṭṭhi”. 84 Tattha katamā sassatadiṭṭhi? “Sassato attā ca loko cā”ti—yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati “sassatadiṭṭhi”. 85 Tattha katamā ucchedadiṭṭhi? “Ucchijjissati attā ca loko cā”ti—yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati “ucchedadiṭṭhi”. 86 Tattha katamā antavādiṭṭhi? “Antavā attā ca loko cā”ti—yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati “antavādiṭṭhi”. 87 Tattha katamā anantavādiṭṭhi? “Anantavā attā ca loko cā”ti—yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati “anantavādiṭṭhi”. 88 Tattha katamā pubbantānudiṭṭhi? Pubbantaṁ ārabbha yā uppajjati diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati “pubbantānudiṭṭhi”. 89 Tattha katamā aparantānudiṭṭhi? Aparantaṁ ārabbha yā uppajjati diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… 1943 --- vb17 1:89 vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati “aparantānudiṭṭhi”. 90 Tattha katamaṁ ahirikaṁ? Yaṁ na hirīyati hiriyitabbena, na hirīyati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ vuccati “ahirikaṁ”. 91 Tattha katamaṁ anottappaṁ? Yaṁ na ottappati ottappitabbena na ottappati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ vuccati “anottappaṁ”. 92 Tattha katamā dovacassatā? Sahadhammike vuccamāne dovacassāyaṁ dovacassiyaṁ dovacassatā vippaṭikulaggāhitā vipaccanīkasātatā anādariyaṁ anādaratā agāravatā appatissavatā—ayaṁ vuccati “dovacassatā”. 93 Tattha katamā pāpamittatā? Ye te puggalā assaddhā dussīlā appassutā maccharino duppaññā, yā tesaṁ sevanā nisevanā saṁsevanā bhajanā sambhajanā bhatti sambhatti sampavaṅkatā—ayaṁ vuccati “pāpamittatā”. 94 Tattha katamo anajjavo? Yo anajjavo anajjavatā jimhatā vaṅkatā kuṭilatā—ayaṁ vuccati “anajjavo”. 95 Tattha katamo amaddavo? Yā amudutā amaddavatā kakkhaḷiyaṁ phārusiyaṁ kakkhaḷatā kaṭhinatā ujucittatā amudutā—ayaṁ vuccati “amaddavo”. 96 Tattha katamā akkhanti? Yā akkhanti akkhamanatā anadhivāsanatā caṇḍikkaṁ asuropo anattamanatā cittassa—ayaṁ vuccati “akkhanti”. 97 Tattha katamaṁ asoraccaṁ? Kāyiko vītikkamo vācasiko vītikkamo kāyikavācasiko vītikkamo—idaṁ vuccati “asoraccaṁ”. Sabbampi dussīlyaṁ asoraccaṁ. 98 Tattha katamaṁ asākhalyaṁ? Yā sā vācā kaṇḍakā kakkasā parakaṭukā parābhisajjanī kodhasāmantā asamādhisaṁvattanikā tathārūpiṁ vācaṁ bhāsitā hoti. Yā tattha asaṇhavācatā asakhilavācatā pharusavācatā—idaṁ vuccati “asākhalyaṁ”. 99 Tattha katamo appaṭisanthāro? Dve paṭisanthārā—āmisapaṭisanthāro ca dhammapaṭisanthāro ca. Idhekacco appaṭisanthārako hoti āmisapaṭisanthārena vā dhammapaṭisanthārena vā—ayaṁ vuccati “appaṭisanthāro”. 100 Tattha katamā indriyesu aguttadvāratā? Idhekacco cakkhunā rūpaṁ disvā nimittaggāhī hoti anubyañjanaggāhī. Yatvādhikaraṇamenaṁ cakkhundriyaṁ asaṁvutaṁ viharantaṁ abhijjhādomanassā pāpakā akusalā dhammā anvāssaveyyuṁ, tassa saṁvarāya na paṭipajjati, na rakkhati cakkhundriyaṁ, cakkhundriye na saṁvaraṁ āpajjati. Sotena saddaṁ sutvā …pe… ghānena gandhaṁ ghāyitvā …pe… jivhāya rasaṁ sāyitvā …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusitvā …pe… manasā dhammaṁ viññāya nimittaggāhī hoti anubyañjanaggāhī. Yatvādhikaraṇamenaṁ manindriyaṁ asaṁvutaṁ viharantaṁ abhijjhādomanassā pāpakā akusalā dhammā anvāssaveyyuṁ, tassa saṁvarāya na paṭipajjati, na rakkhati manindriyaṁ, manindriye na saṁvaraṁ āpajjati. Yā imesaṁ channaṁ indriyānaṁ agutti agopanā anārakkho asaṁvaro—ayaṁ vuccati “indriyesu aguttadvāratā”. 101 Tattha katamā bhojane amattaññutā? Idhekacco appaṭisaṅkhā ayoniso āhāraṁ āhāreti davāya madāya maṇḍanāya vibhūsanāya. Yā tattha asantuṭṭhitā amattaññutā appaṭisaṅkhā bhojane—ayaṁ vuccati “bhojane amattaññutā”. 102 Tattha katamaṁ muṭṭhassaccaṁ? Yā assati ananussati appaṭissati assati assaraṇatā adhāraṇatā pilāpanatā sammussanatā—idaṁ vuccati “muṭṭhassaccaṁ”. 103 Tattha katamaṁ asampajaññaṁ? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—idaṁ vuccati “asampajaññaṁ”. 104 Tattha katamā sīlavipatti? Yo kāyiko vītikkamo vācasiko vītikkamo kāyikavācasiko vītikkamo—ayaṁ vuccati “sīlavipatti”. Sabbampi dussīlyaṁ sīlavipatti. 105 Tattha katamā diṭṭhivipatti? “Natthi dinnaṁ, natthi yiṭṭhaṁ …pe… ye imañca lokaṁ parañca lokaṁ sayaṁ abhiññā sacchikatvā pavedentī”ti—yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati “diṭṭhivipatti”. Sabbāpi micchādiṭṭhi diṭṭhivipatti. 106 Tattha katamaṁ ajjhattasaṁyojanaṁ? Pañcorambhāgiyāni saṁyojanāni—ajjhattasaṁyojanaṁ. Pañcuddhambhāgiyāni saṁyojanāni—bahiddhāsaṁyojanaṁ. 107 Dukaṁ. 108 3. Tikaniddesa Tattha katamāni tīṇi akusalamūlāni? Lobho, doso, moho. 109 Tattha katamo lobho? Yo rāgo sārāgo anunayo anurodho nandī nandirāgo cittassa sārāgo icchā mucchā ajjhosānaṁ gedho parigedho saṅgo paṅko ejā māyā janikā sañjananī sibbinī 1944 --- vb17 1:109 jālinī saritā visattikā sotaṁ visaṭā āyūhanī dutiyā paṇidhi bhavanetti vanaṁ vanatho santhavo sineho apekkhā paṭibandhu āsā āsīsanā āsīsitattaṁ rūpāsā saddāsā gandhāsā rasāsā phoṭṭhabbāsā lābhāsā dhanāsā puttāsā jīvitāsā jappā abhijappā jappanā jappitattaṁ loluppaṁ loluppāyanā loluppāyitattaṁ pucchañjikatā sādhukamyatā adhammarāgo visamalobho nikanti nikāmanā patthanā pihanā sampatthanā kāmataṇhā bhavataṇhā vibhavataṇhā rūpataṇhā arūpataṇhā nirodhataṇhā saddataṇhā gandhataṇhā rasataṇhā phoṭṭhabbataṇhā dhammataṇhā ogho yogo gantho upādānaṁ āvaraṇaṁ nīvaraṇaṁ chadanaṁ bandhanaṁ upakkileso anusayo pariyuṭṭhānaṁ latā vevicchaṁ dukkhamūlaṁ dukkhanidānaṁ dukkhappabhavo mārapāso mārabaḷisaṁ māravisayo taṇhānadī taṇhājālaṁ taṇhāgaddulaṁ taṇhāsamuddo abhijjhā lobho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “lobho”. 110 Tattha katamo doso? “Anatthaṁ me acarī”ti āghāto jāyati, “anatthaṁ me caratī”ti āghāto jāyati, “anatthaṁ me carissatī”ti āghāto jāyati, “piyassa me manāpassa anatthaṁ acari …pe… anatthaṁ carati …pe… anatthaṁ carissatī”ti āghāto jāyati, “appiyassa me amanāpassa atthaṁ acari …pe… atthaṁ carati …pe… atthaṁ carissatī”ti āghāto jāyati, aṭṭhāne vā pana āghāto jāyati. Yo evarūpo cittassa āghāto paṭighāto paṭighaṁ paṭivirodho kopo pakopo sampakopo doso padoso sampadoso cittassa byāpatti manopadoso kodho kujjhanā kujjhitattaṁ doso dussanā dussitattaṁ byāpatti byāpajjanā byāpajjitattaṁ virodho paṭivirodho caṇḍikkaṁ asuropo anattamanatā cittassa—ayaṁ vuccati “doso”. 111 Tattha katamo moho? Dukkhe aññāṇaṁ, dukkhasamudaye aññāṇaṁ, dukkhanirodhe aññāṇaṁ, dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya aññāṇaṁ, pubbante aññāṇaṁ, aparante aññāṇaṁ, pubbantāparante aññāṇaṁ, idappaccayatā paṭiccasamuppannesu dhammesu aññāṇaṁ, yaṁ evarūpaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “moho”. Imāni tīṇi akusalamūlāni. 112 Tattha katame tayo akusalavitakkā? Kāmavitakko, byāpādavitakko, vihiṁsāvitakko. 113 Tattha katamo kāmavitakko? Kāmapaṭisaṁyutto takko vitakko micchāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “kāmavitakko”. 114 Tattha katamo byāpādavitakko? Byāpādapaṭisaṁyutto takko vitakko micchāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “byāpādavitakko”. 115 Tattha katamo vihiṁsāvitakko? Vihiṁsāpaṭisaṁyutto takko vitakko micchāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “vihiṁsāvitakko”. Ime tayo akusalavitakkā. 116 Tattha katamā tisso akusalasaññā? Kāmasaññā, byāpādasaññā, vihiṁsāsaññā. 117 Tattha katamā kāmasaññā? Kāmapaṭisaṁyuttā saññā sañjānanā sañjānitattaṁ—ayaṁ vuccati “kāmasaññā”. 118 Tattha katamā byāpādasaññā? Byāpādapaṭisaṁyuttā saññā sañjānanā sañjānitattaṁ—ayaṁ vuccati “byāpādasaññā”. 119 Tattha katamā vihiṁsāsaññā? Vihiṁsāpaṭisaṁyuttā saññā sañjānanā sañjānitattaṁ—ayaṁ vuccati “vihiṁsāsaññā”. Imā tisso akusalasaññā. 120 Tattha katamā tisso akusaladhātuyo? Kāmadhātu, byāpādadhātu, vihiṁsādhātu. 121 Tattha katamā kāmadhātu? Kāmavitakko kāmadhātu. Byāpādavitakko byāpādadhātu. Vihiṁsāvitakko vihiṁsādhātu. 122 Tattha katamo kāmavitakko? Kāmapaṭisaṁyutto takko vitakko micchāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “kāmavitakko”. 123 Tattha katamo byāpādavitakko? Byāpādapaṭisaṁyutto takko vitakko micchāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “byāpādavitakko”. 124 Tattha katamo vihiṁsāvitakko? Vihiṁsāpaṭisaṁyutto takko vitakko micchāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “vihiṁsāvitakko”. Imā tisso akusaladhātuyo. 125 Tattha katamāni tīṇi duccaritāni? Kāyaduccaritaṁ, vacīduccaritaṁ, manoduccaritaṁ. 126 Tattha katamaṁ kāyaduccaritaṁ? Pāṇātipāto, adinnādānaṁ, kāmesumicchācāro—idaṁ vuccati “kāyaduccaritaṁ”. 127 Tattha katamaṁ vacīduccaritaṁ? Musāvādo, pisuṇā vācā, pharusā vācā, samphappalāpo—idaṁ vuccati “vacīduccaritaṁ”. 128 Tattha katamaṁ manoduccaritaṁ? Abhijjhā, byāpādo, micchādiṭṭhi—idaṁ vuccati “manoduccaritaṁ”. 129 Tattha katamaṁ kāyaduccaritaṁ? Akusalaṁ kāyakammaṁ kāyaduccaritaṁ, akusalaṁ vacīkammaṁ vacīduccaritaṁ, akusalaṁ manokammaṁ manoduccaritaṁ. 130 1945 --- vb17 1:130 Tattha katamaṁ akusalaṁ kāyakammaṁ? Akusalā kāyasañcetanā akusalaṁ kāyakammaṁ, akusalā vacīsañcetanā akusalaṁ vacīkammaṁ, akusalā manosañcetanā akusalaṁ manokammaṁ. Imāni tīṇi duccaritāni. 131 Tattha katame tayo āsavā? Kāmāsavo, bhavāsavo, avijjāsavo. 132 Tattha katamo kāmāsavo? Yo kāmesu kāmacchando kāmarāgo kāmanandī kāmataṇhā kāmasineho kāmapariḷāho kāmamucchā kāmajjhosānaṁ—ayaṁ vuccati “kāmāsavo”. 133 Tattha katamo bhavāsavo? Yo bhavesu bhavacchando …pe… bhavajjhosānaṁ—ayaṁ vuccati “bhavāsavo”. 134 Tattha katamo avijjāsavo? Dukkhe aññāṇaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjāsavo”. Ime tayo āsavā. 135 Tattha katamāni tīṇi saṁyojanāni? Sakkāyadiṭṭhi, vicikicchā, sīlabbataparāmāso. 136 Tattha katamā sakkāyadiṭṭhi? Idha assutavā puthujjano ariyānaṁ adassāvī ariyadhammassa akovido ariyadhamme avinīto, sappurisānaṁ adassāvī sappurisadhammassa akovido sappurisadhamme avinīto—rūpaṁ attato samanupassati rūpavantaṁ vā attānaṁ attani vā rūpaṁ rūpasmiṁ vā attānaṁ. Vedanaṁ …pe… saññaṁ …pe… saṅkhāre …pe… viññāṇaṁ attato samanupassati viññāṇavantaṁ vā attānaṁ attani vā viññāṇaṁ viññāṇasmiṁ vā attānaṁ. Yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati “sakkāyadiṭṭhi”. 137 Tattha katamā vicikicchā? Satthari kaṅkhati vicikicchati, dhamme kaṅkhati vicikicchati, saṅghe kaṅkhati vicikicchati, sikkhāya kaṅkhati vicikicchati, pubbante kaṅkhati vicikicchati, aparante kaṅkhati vicikicchati, pubbantāparante kaṅkhati vicikicchati, idappaccayatāpaṭiccasamuppannesu dhammesu kaṅkhati vicikicchati. Yā evarūpā kaṅkhā kaṅkhāyanā kaṅkhāyitattaṁ thambhitattaṁ cittassa manovilekho—ayaṁ vuccati “vicikicchā”. 138 Tattha katamo sīlabbataparāmāso? “Ito bahiddhā samaṇabrāhmaṇānaṁ sīlena suddhi vatena suddhi sīlabbatena suddhī”ti—yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati “sīlabbataparāmāso”. Imāni tīṇi saṁyojanāni. 139 Tattha katamā tisso taṇhā? Kāmataṇhā, bhavataṇhā, vibhavataṇhā. 140 Tattha katamā bhavataṇhā? Bhavadiṭṭhisahagato rāgo sārāgo cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “bhavataṇhā”. 141 Tattha katamā vibhavataṇhā? Ucchedadiṭṭhisahagato rāgo sārāgo cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “vibhavataṇhā”. Avasesā taṇhā kāmataṇhā. 142 Tattha katamā kāmataṇhā? Kāmadhātupaṭisaṁyutto rāgo sārāgo cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “kāmataṇhā”. 143 (…) Rūpadhātuarūpadhātupaṭisaṁyutto rāgo sārāgo cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “bhavataṇhā”. 144 (…) Ucchedadiṭṭhisahagato rāgo sārāgo cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “vibhavataṇhā”. Imā tisso taṇhā. 145 Tattha katamā aparāpi tisso taṇhā? Kāmataṇhā, rūpataṇhā, arūpataṇhā. 146 Tattha katamā kāmataṇhā? Kāmadhātupaṭisaṁyutto rāgo sārāgo cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “kāmataṇhā”. 147 Tattha katamā rūpataṇhā? Rūpadhātupaṭisaṁyutto rāgo sārāgo cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “rūpataṇhā”. 148 Tattha katamā arūpataṇhā? Arūpadhātupaṭisaṁyutto rāgo sārāgo cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “arūpataṇhā”. Imā tisso taṇhā. 149 Tattha katamā aparāpi tisso taṇhā? Rūpataṇhā, arūpataṇhā, nirodhataṇhā. 150 Tattha katamā rūpataṇhā? Rūpadhātupaṭisaṁyutto rāgo sārāgo cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “rūpataṇhā”. 151 Tattha katamā arūpataṇhā? Arūpadhātupaṭisaṁyutto rāgo sārāgo cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “arūpataṇhā”. 152 Tattha katamā nirodhataṇhā? Ucchedadiṭṭhisahagato rāgo sārāgo cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “nirodhataṇhā”. Imā tisso taṇhā. 153 Tattha katamā tisso esanā? Kāmesanā, bhavesanā, brahmacariyesanā. 154 Tattha katamā kāmesanā? Yo kāmesu kāmacchando …pe… kāmajjhosānaṁ—ayaṁ vuccati “kāmesanā”. 155 Tattha katamā bhavesanā? Yo bhavesu bhavacchando …pe… bhavajjhosānaṁ—ayaṁ vuccati “bhavesanā”. 156 Tattha katamā brahmacariyesanā? “Sassato loko”ti vā, “asassato loko”ti vā …pe… “neva hoti na na hoti tathāgato paraṁ maraṇā”ti vā yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati “brahmacariyesanā”. 157 Tattha katamā kāmesanā? Kāmarāgo, tadekaṭṭhaṁ 1946 --- vb17 1:157 akusalaṁ kāyakammaṁ vacīkammaṁ manokammaṁ—ayaṁ vuccati “kāmesanā”. 158 Tattha katamā bhavesanā? Bhavarāgo tadekaṭṭhaṁ akusalaṁ kāyakammaṁ vacīkammaṁ manokammaṁ—ayaṁ vuccati “bhavesanā”. 159 Tattha katamā brahmacariyesanā? Antaggāhikā diṭṭhi tadekaṭṭhaṁ akusalaṁ kāyakammaṁ vacīkammaṁ manokammaṁ—ayaṁ vuccati “brahmacariyesanā”. Imā tisso esanā. 160 Tattha katamā tisso vidhā? “Seyyohamasmī”ti vidhā, “sadisohamasmī”ti vidhā, “hīnohamasmī”ti vidhā—imā tisso vidhā. 161 Tattha katamāni tīṇi bhayāni? Jātibhayaṁ, jarābhayaṁ, maraṇabhayaṁ. 162 Tattha katamaṁ jātibhayaṁ? Jātiṁ paṭicca bhayaṁ bhayānakaṁ chambhitattaṁ lomahaṁso cetaso utrāso—idaṁ vuccati “jātibhayaṁ”. 163 Tattha katamaṁ jarābhayaṁ? Jaraṁ paṭicca bhayaṁ bhayānakaṁ chambhitattaṁ lomahaṁso cetaso utrāso—idaṁ vuccati “jarābhayaṁ”. 164 Tattha katamaṁ maraṇabhayaṁ? Maraṇaṁ paṭicca bhayaṁ bhayānakaṁ chambhitattaṁ lomahaṁso cetaso utrāso—idaṁ vuccati “maraṇabhayaṁ”. Imāni tīṇi bhayāni. 165 Tattha katamāni tīṇi tamāni? Atītaṁ vā addhānaṁ ārabbha kaṅkhati vicikicchati nādhimuccati na sampasīdati, anāgataṁ vā addhānaṁ ārabbha kaṅkhati vicikicchati nādhimuccati na sampasīdati, etarahi vā paccuppannaṁ addhānaṁ ārabbha kaṅkhati vicikicchati nādhimuccati na sampasīdati—imāni tīṇi tamāni. 166 Tattha katamāni tīṇi titthāyatanāni? Idhekacco samaṇo vā brāhmaṇo vā evaṁvādī hoti evaṁdiṭṭhī—“yaṁ kiñcāyaṁ purisapuggalo paṭisaṁvedeti sukhaṁ vā dukkhaṁ vā adukkhamasukhaṁ vā, sabbaṁ taṁ pubbe katahetū”ti; idha panekacco samaṇo vā brāhmaṇo vā evaṁvādī hoti evaṁdiṭṭhī—“yaṁ kiñcāyaṁ purisapuggalo paṭisaṁvedeti sukhaṁ vā dukkhaṁ vā adukkhamasukhaṁ vā, sabbaṁ taṁ issaranimmānahetū”ti; idha panekacco samaṇo vā brāhmaṇo vā evaṁvādī hoti evaṁdiṭṭhī—“yaṁ kiñcāyaṁ purisapuggalo paṭisaṁvedeti sukhaṁ vā dukkhaṁ vā adukkhamasukhaṁ vā, sabbaṁ taṁ ahetu appaccayā”ti—imāni tīṇi titthāyatanāni. 167 Tattha katame tayo kiñcanā? Rāgo kiñcanaṁ, doso kiñcanaṁ, moho kiñcanaṁ—ime tayo kiñcanā. 168 Tattha katamāni tīṇi aṅgaṇāni? Rāgo aṅgaṇaṁ, doso aṅgaṇaṁ, moho aṅgaṇaṁ—imāni tīṇi aṅgaṇāni. 169 Tattha katamāni tīṇi malāni? Rāgo malaṁ, doso malaṁ, moho malaṁ—imāni tīṇi malāni. 170 Tattha katamāni tīṇi visamāni? Rāgo visamaṁ, doso visamaṁ, moho visamaṁ—imāni tīṇi visamāni. 171 Tattha katamāni aparānipi tīṇi visamāni? Kāyavisamaṁ, vacīvisamaṁ, manovisamaṁ—imāni tīṇi visamāni. 172 Tattha katame tayo aggī? Rāgaggi, dosaggi, mohaggi—ime tayo aggī. 173 Tattha katame tayo kasāvā? Rāgakasāvo, dosakasāvo, mohakasāvo—ime tayo kasāvā. 174 Tattha katame aparepi tayo kasāvā? Kāyakasāvo, vacīkasāvo, manokasāvo—ime tayo kasāvā. 175 Tattha katamā assādadiṭṭhi? Idhekacco samaṇo vā brāhmaṇo vā evaṁvādī hoti evaṁdiṭṭhī—“natthi kāmesu doso”ti. So kāmesu pātabyataṁ āpajjati. Ayaṁ vuccati “assādadiṭṭhi”. 176 Tattha katamā attānudiṭṭhi? Idha assutavā puthujjano ariyānaṁ adassāvī ariyadhammassa akovido ariyadhamme avinīto, sappurisānaṁ adassāvī sappurisadhammassa akovido sappurisadhamme avinīto—rūpaṁ attato samanupassati rūpavantaṁ vā attānaṁ attani vā rūpaṁ rūpasmiṁ vā attānaṁ. Vedanaṁ …pe… saññaṁ …pe… saṅkhāre …pe… viññāṇaṁ attato samanupassati viññāṇavantaṁ vā attānaṁ attani vā viññāṇaṁ viññāṇasmiṁ vā attānaṁ. Yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati “attānudiṭṭhi”. 177 Tattha katamā micchādiṭṭhi? “Natthi dinnaṁ, natthi yiṭṭhaṁ …pe… ye imañca lokaṁ parañca lokaṁ sayaṁ abhiññā sacchikatvā pavedentī”ti—yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati “micchādiṭṭhi”. Sassatadiṭṭhi assādadiṭṭhi, sakkāyadiṭṭhi attānudiṭṭhi, ucchedadiṭṭhi micchādiṭṭhi. 178 Tattha katamā arati? Pantesu vā senāsanesu aññataraññataresu vā adhikusalesu dhammesu arati aratitā anabhirati anabhiramaṇā ukkaṇṭhitā paritassitā—ayaṁ vuccati “arati”. 179 Tattha katamā vihesā? Idhekacco pāṇinā vā leḍḍunā vā daṇḍena vā satthena vā rajjuyā vā aññataraññatarena satte viheṭheti, yā evarūpā heṭhanā viheṭhanā hiṁsanā vihiṁsanā rosanā virosanā parūpaghāto—ayaṁ 1947 --- vb17 1:179 vuccati “vihesā”. 180 Tattha katamā adhammacariyā? Kāyena adhammacariyāvisamacariyā, vācāya adhammacariyāvisamacariyā, manasā adhammacariyāvisamacariyā—ayaṁ vuccati “adhammacariyā”. 181 Tattha katamā dovacassatā? Sahadhammike vuccamāne dovacassāyaṁ dovacassiyaṁ dovacassatā vippaṭikulaggāhitā vipaccanīkasātatā anādariyaṁ anādaratā agāravatā appatissavatā—ayaṁ vuccati “dovacassatā”. 182 Tattha katamā pāpamittatā? Ye te puggalā assaddhā dussīlā appassutā maccharino duppaññā, yā tesaṁ sevanā nisevanā saṁsevanā bhajanā sambhajanā bhatti sambhatti taṁsampavaṅkatā—ayaṁ vuccati “pāpamittatā”. 183 Tattha katamā nānattasaññā? Kāmasaññā, byāpādasaññā, vihiṁsāsaññā—ayaṁ vuccati “nānattasaññā”. Sabbāpi akusalā saññā nānattasaññā. 184 Tattha katamaṁ uddhaccaṁ? Yaṁ cittassa uddhaccaṁ avūpasamo cetaso vikkhepo bhantattaṁ cittassa—idaṁ vuccati “uddhaccaṁ”. 185 Tattha katamaṁ kosajjaṁ? Kāyaduccarite vā vacīduccarite vā manoduccarite vā pañcasu vā kāmaguṇesu cittassa vossaggo vossaggānuppadānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ bhāvanāya asakkaccakiriyatā asātaccakiriyatā anaṭṭhitakiriyatā olīnavuttitā nikkhittachandatā nikkhittadhuratā anāsevanā abhāvanā abahulīkammaṁ anadhiṭṭhānaṁ ananuyogo pamādo—idaṁ vuccati “kosajjaṁ”. 186 Tattha katamo pamādo? Kāyaduccarite vā vacīduccarite vā manoduccarite vā pañcasu vā kāmaguṇesu cittassa vossaggo vossaggānuppadānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ bhāvanāya asakkaccakiriyatā asātaccakiriyatā anaṭṭhitakiriyatā olīnavuttitā nikkhittachandatā nikkhittadhuratā anāsevanā abhāvanā abahulīkammaṁ anadhiṭṭhānaṁ ananuyogo pamādo, yo evarūpo pamādo pamajjanā pamajjitattaṁ—ayaṁ vuccati “pamādo”. 187 Tattha katamā asantuṭṭhitā? Itarītaracīvarapiṇḍapātasenāsanagilānapaccayabhesajjaparikkhārehi pañcahi vā kāmaguṇehi asantuṭṭhassa bhiyyokamyatā, yā evarūpā icchā icchāgatā asantuṭṭhitā rāgo sārāgo cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “asantuṭṭhitā”. 188 Tattha katamā asampajaññatā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “asampajaññatā”. 189 Tattha katamā mahicchatā? Itarītaracīvarapiṇḍapātasenāsanagilānapaccayabhesajjaparikkhārehi pañcahi vā kāmaguṇehi asantuṭṭhassa bhiyyokamyatā, yā evarūpā icchā icchāgatā mahicchatā rāgo sārāgo cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “mahicchatā”. 190 Tattha katamaṁ ahirikaṁ? Yaṁ na hirīyati hirīyitabbena, na hirīyati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ vuccati “ahirikaṁ”. 191 Tattha katamaṁ anottappaṁ? Yaṁ na ottappati ottappitabbena, na ottappati pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā—idaṁ vuccati “anottappaṁ”. 192 Tattha katamo pamādo? Kāyaduccarite vā vacīduccarite vā manoduccarite vā pañcasu vā kāmaguṇesu cittassa vossaggo vossaggānuppadānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ bhāvanāya asakkaccakiriyatā asātaccakiriyatā anaṭṭhitakiriyatā olīnavuttitā nikkhittachandatā nikkhittadhuratā anāsevanā abhāvanā abahulīkammaṁ anadhiṭṭhānaṁ ananuyogo pamādo, yo evarūpo pamādo pamajjanā pamajjitattaṁ—ayaṁ vuccati “pamādo”. 193 Tattha katamaṁ anādariyaṁ? Yaṁ anādariyaṁ anādaratā agāravatā appatissavatā anaddā anaddāyanā anaddāyitattaṁ asīlyaṁ acittīkāro—idaṁ vuccati “anādariyaṁ”. 194 Tattha katamā dovacassatā? Sahadhammike vuccamāne dovacassāyaṁ dovacassiyaṁ dovacassatā vippaṭikulaggāhitā vipaccanīkasātatā anādariyaṁ anādaratā agāravatā appatissavatā—ayaṁ vuccati “dovacassatā”. 195 Tattha katamā pāpamittatā? Ye te puggalā assaddhā dussīlā appassutā maccharino duppaññā, yā tesaṁ sevanā nisevanā saṁsevanā paṭisevanā bhajanā sambhajanā bhatti sambhatti taṁsampavaṅkatā—ayaṁ vuccati “pāpamittatā”. 196 Tattha katamaṁ assaddhiyaṁ? Idhekacco assaddho hoti, na saddahati buddhaṁ vā dhammaṁ vā saṅghaṁ vā, yaṁ evarūpaṁ assaddhiyaṁ assaddahanā anokappanā anabhippasādo—idaṁ vuccati “assaddhiyaṁ”. 197 Tattha katamā avadaññutā? Pañca 1948 --- vb17 1:197 macchariyāni—āvāsamacchariyaṁ, kulamacchariyaṁ, lābhamacchariyaṁ, vaṇṇamacchariyaṁ, dhammamacchariyaṁ. Yaṁ evarūpaṁ maccheraṁ maccharāyanā maccharāyitattaṁ vevicchaṁ kadariyaṁ kaṭukañcukatā aggahitattaṁ cittassa—ayaṁ vuccati “avadaññutā”. 198 Tattha katamaṁ kosajjaṁ? Kāyaduccarite vā vacīduccarite vā manoduccarite vā pañcasu vā kāmaguṇesu cittassa vossaggo, vossaggānuppadānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ, bhāvanāya asakkaccakiriyatā asātaccakiriyatā anaṭṭhitakiriyatā olīnavuttitā nikkhittachandatā nikkhittadhuratā anāsevanā abhāvanā abahulīkammaṁ anadhiṭṭhānaṁ ananuyogo pamādo—idaṁ vuccati “kosajjaṁ”. 199 Tattha katamaṁ uddhaccaṁ? Yaṁ cittassa uddhaccaṁ avūpasamo cetaso vikkhepo bhantattaṁ cittassa—idaṁ vuccati “uddhaccaṁ”. 200 Tattha katamo asaṁvaro? Idhekacco cakkhunā rūpaṁ disvā nimittaggāhī hoti anubyañjanaggāhī. Yatvādhikaraṇamenaṁ cakkhundriyaṁ asaṁvutaṁ viharantaṁ abhijjhādomanassā pāpakā akusalā dhammā anvāssaveyyuṁ, tassa saṁvarāya na paṭipajjati, na rakkhati cakkhundriyaṁ, cakkhundriye na saṁvaraṁ āpajjati. Sotena saddaṁ sutvā …pe… ghānena gandhaṁ ghāyitvā …pe… jivhāya rasaṁ sāyitvā …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusitvā …pe… manasā dhammaṁ viññāya nimittaggāhī hoti anubyañjanaggāhī. Yatvādhikaraṇamenaṁ manindriyaṁ asaṁvutaṁ viharantaṁ abhijjhādomanassā pāpakā akusalā dhammā anvāssaveyyuṁ, tassa saṁvarāya na paṭipajjati, na rakkhati manindriyaṁ, manindriye na saṁvaraṁ āpajjati—ayaṁ vuccati “asaṁvaro”. 201 Tattha katamaṁ dussīlyaṁ? Kāyiko vītikkamo, vācasiko vītikkamo, kāyikavācasiko vītikkamo—idaṁ vuccati “dussīlyaṁ”. 202 Tattha katamā ariyānaṁ adassanakamyatā? Tattha katame ariyā? Ariyā vuccanti buddhā ca buddhasāvakā ca. Yā imesaṁ ariyānaṁ adassanakamyatā adaṭṭhukamyatā asametukamyatā asamāgantukamyatā—ayaṁ vuccati “ariyānaṁ adassanakamyatā”. 203 Tattha katamā saddhammaṁ asotukamyatā? Tattha katamo saddhammo? Cattāro satipaṭṭhānā, cattāro sammappadhānā, cattāro iddhipādā, pañcindriyāni, pañca balāni, satta bojjhaṅgā, ariyo aṭṭhaṅgiko maggo—ayaṁ vuccati “saddhammo”. Yā imassa saddhammassa asotukamyatā asavanakamyatā anuggahetukamyatā adhāretukamyatā—ayaṁ vuccati “saddhammaṁ asotukamyatā”. 204 Tattha katamā upārambhacittatā? Tattha katamo upārambho? Yo upārambho anupārambho upārambhanā anupārambhanā anupārambhitattaṁ uññā avaññā paribhavo randhagavesitā—ayaṁ vuccati “upārambhacittatā”. 205 Tattha katamaṁ muṭṭhassaccaṁ? Yā assati ananussati appaṭissati assati assaraṇatā adhāraṇatā pilāpanatā sammussanatā—idaṁ vuccati “muṭṭhassaccaṁ”. 206 Tattha katamaṁ asampajaññaṁ? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—idaṁ vuccati “asampajaññaṁ”. 207 Tattha katamo cetaso vikkhepo? Yaṁ cittassa uddhaccaṁ avūpasamo cetaso vikkhepo bhantattaṁ cittassa—ayaṁ vuccati “cetaso vikkhepo”. 208 Tattha katamo ayoniso manasikāro? Anicce “niccan”ti ayoniso manasikāro, dukkhe “sukhan”ti ayoniso manasikāro, anattani “attā”ti ayoniso manasikāro, asubhe “subhan”ti ayoniso manasikāro, saccavippaṭikulena vā cittassa āvaṭṭanā anāvaṭṭanā ābhogo samannāhāro manasikāro—ayaṁ vuccati “ayoniso manasikāro”. 209 Tattha katamā kummaggasevanā? Tattha katamo kummaggo? Micchādiṭṭhi, micchāsaṅkappo, micchāvācā, micchākammanto, micchāājīvo, micchāvāyāmo, micchāsati, micchāsamādhi—ayaṁ vuccati “kummaggo”. Yā imassa kummaggassa sevanā nisevanā saṁsevanā bhajanā sambhajanā bhatti sambhatti taṁsampavaṅkatā—ayaṁ vuccati “kummaggasevanā”. 210 Tattha katamaṁ cetaso ca līnattaṁ? Yā cittassa akalyatā akammaññatā olīyanā sallīyanā līnaṁ līyanā līyitattaṁ thinaṁ thiyanā thiyitattaṁ cittassa—idaṁ vuccati “cetaso ca līnattaṁ”. 211 Tikaṁ. 212 4. Catukkaniddesa Tattha katame cattāro āsavā? Kāmāsavo, bhavāsavo, diṭṭhāsavo, avijjāsavo. 213 Tattha katamo kāmāsavo? Yo kāmesu kāmacchando kāmarāgo kāmanandī kāmataṇhā kāmasineho kāmapariḷāho kāmamucchā kāmajjhosānaṁ—ayaṁ vuccati “kāmāsavo”. 214 Tattha katamo 1949 --- vb17 1:214 bhavāsavo? Yo bhavesu bhavacchando …pe… bhavajjhosānaṁ—ayaṁ vuccati “bhavāsavo”. 215 Tattha katamo diṭṭhāsavo? “Sassato loko”ti vā, “asassato loko”ti vā, “antavā loko”ti vā, “anantavā loko”ti vā, “taṁ jīvaṁ taṁ sarīran”ti vā, “aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīran”ti vā, “hoti tathāgato paraṁ maraṇā”ti vā, “na hoti tathāgato paraṁ maraṇā”ti vā, “hoti ca na ca hoti tathāgato paraṁ maraṇā”ti vā, “neva hoti na na hoti tathāgato paraṁ maraṇā”ti vā. Yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—ayaṁ vuccati “diṭṭhāsavo”. Sabbāpi micchādiṭṭhi diṭṭhāsavo. 216 Tattha katamo avijjāsavo? Dukkhe aññāṇaṁ, dukkhasamudaye aññāṇaṁ, dukkhanirodhe aññāṇaṁ, dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya aññāṇaṁ, pubbante aññāṇaṁ, aparante aññāṇaṁ, pubbantāparante aññāṇaṁ, idappaccayatā paṭiccasamuppannesu dhammesu aññāṇaṁ. Yaṁ evarūpaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjāsavo”. Ime cattāro āsavā. 217 Tattha katame cattāro ganthā …pe… cattāro oghā …pe… cattāro yogā …pe… cattāri upādānāni? Kāmupādānaṁ, diṭṭhupādānaṁ, sīlabbatupādānaṁ, attavādupādānaṁ. 218 Tattha katamaṁ kāmupādānaṁ? Yo kāmesu kāmacchando …pe… kāmajjhosānaṁ—idaṁ vuccati “kāmupādānaṁ”. 219 Tattha katamaṁ diṭṭhupādānaṁ? “Natthi dinnaṁ, natthi yiṭṭhaṁ …pe… ye imañca lokaṁ parañca lokaṁ sayaṁ abhiññā sacchikatvā pavedentī”ti. Yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—idaṁ vuccati “diṭṭhupādānaṁ”. Ṭhapetvā sīlabbatupādānañca attavādupādānañca sabbāpi micchādiṭṭhi diṭṭhupādānaṁ. 220 Tattha katamaṁ sīlabbatupādānaṁ? Ito bahiddhā samaṇabrāhmaṇānaṁ sīlena suddhi vatena suddhi sīlabbatena suddhīti. Yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—idaṁ vuccati “sīlabbatupādānaṁ”. 221 Tattha katamaṁ attavādupādānaṁ? Idha assutavā puthujjano ariyānaṁ adassāvī ariyadhammassa akovido ariyadhamme avinīto, sappurisānaṁ adassāvī sappurisadhammassa akovido sappurisadhamme avinīto—rūpaṁ attato samanupassati rūpavantaṁ vā attānaṁ attani vā rūpaṁ rūpasmiṁ vā attānaṁ. Vedanaṁ …pe… saññaṁ …pe… saṅkhāre …pe… viññāṇaṁ attato samanupassati viññāṇavantaṁ vā attānaṁ attani vā viññāṇaṁ viññāṇasmiṁ vā attānaṁ. Yā evarūpā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… vipariyāsaggāho—idaṁ vuccati “attavādupādānaṁ”. Imāni cattāri upādānāni. 222 Tattha katame cattāro taṇhuppādā? Cīvarahetu vā bhikkhuno taṇhā uppajjamānā uppajjati, piṇḍapātahetu vā bhikkhuno taṇhā uppajjamānā uppajjati, senāsanahetu vā bhikkhuno taṇhā uppajjamānā uppajjati, itibhavābhavahetu vā bhikkhuno taṇhā uppajjamānā uppajjati—ime cattāro taṇhuppādā. 223 Tattha katamāni cattāri agatigamanāni? Chandāgatiṁ gacchati, dosāgatiṁ gacchati, mohāgatiṁ gacchati, bhayāgatiṁ gacchati. Yā evarūpā agati agatigamanaṁ chandagamanaṁ vaggagamanaṁ vārigamanaṁ—imāni cattāri agatigamanāni. 224 Tattha katame cattāro vipariyāsā? Anicce “niccan”ti saññāvipariyāso cittavipariyāso diṭṭhivipariyāso, dukkhe “sukhan”ti saññāvipariyāso cittavipariyāso diṭṭhivipariyāso, anattani “attā”ti saññāvipariyāso cittavipariyāso diṭṭhivipariyāso, asubhe “subhan”ti saññāvipariyāso cittavipariyāso diṭṭhivipariyāso—ime cattāro vipariyāsā. 225 Tattha katame cattāro anariyavohārā? Adiṭṭhe diṭṭhavāditā, assute sutavāditā, amute mutavāditā, aviññāte viññātavāditā—ime cattāro anariyavohārā. 226 Tattha katame aparepi cattāro anariyavohārā? Diṭṭhe adiṭṭhavāditā, sute assutavāditā, mute amutavāditā, viññāte aviññātavāditā—ime cattāro anariyavohārā. 227 Tattha katamāni cattāri duccaritāni? Pāṇātipāto, adinnādānaṁ, kāmesumicchācāro, musāvādo—imāni cattāri duccaritāni. 228 Tattha katamāni aparānipi cattāri duccaritāni? Musāvādo, pisuṇā vācā, pharusā vācā, samphappalāpo—imāni cattāri duccaritāni. 229 Tattha katamāni cattāri bhayāni? Jātibhayaṁ, jarābhayaṁ, byādhibhayaṁ, maraṇabhayaṁ—imāni cattāri bhayāni. 230 Tattha katamāni aparānipi cattāri bhayāni? Rājabhayaṁ, corabhayaṁ, aggibhayaṁ, 1950 --- vb17 1:230 udakabhayaṁ—imāni cattāri bhayāni. 231 Tattha katamāni aparānipi cattāri bhayāni? Ūmibhayaṁ, kumbhīlabhayaṁ, āvaṭṭabhayaṁ, susukābhayaṁ—imāni cattāri bhayāni. 232 Tattha katamāni aparānipi cattāri bhayāni? Attānuvādabhayaṁ, parānuvādabhayaṁ, daṇḍabhayaṁ, duggatibhayaṁ—imāni cattāri bhayāni. 233 Tattha katamā catasso diṭṭhiyo? “Sayaṅkataṁ sukhadukkhan”ti saccato thetato diṭṭhi uppajjati, “paraṅkataṁ sukhadukkhan”ti saccato thetato diṭṭhi uppajjati, “sayaṅkatañca paraṅkatañca sukhadukkhan”ti saccato thetato diṭṭhi uppajjati, “asayaṅkāraṁ aparaṅkāraṁ adhiccasamuppannaṁ sukhadukkhan”ti saccato thetato diṭṭhi uppajjati—imā catasso diṭṭhiyo. 234 Catukkaṁ. 235 5. Pañcakaniddesa Tattha katamāni pañcorambhāgiyāni saṁyojanāni? Sakkāyadiṭṭhi, vicikicchā, sīlabbataparāmāso, kāmacchando, byāpādo—imāni pañcorambhāgiyāni saṁyojanāni. 236 Tattha katamāni pañcuddhambhāgiyāni saṁyojanāni? Rūparāgo, arūparāgo, māno, uddhaccaṁ, avijjā—imāni pañcuddhambhāgiyāni saṁyojanāni. 237 Tattha katamāni pañca macchariyāni? Āvāsamacchariyaṁ, kulamacchariyaṁ, lābhamacchariyaṁ, vaṇṇamacchariyaṁ, dhammamacchariyaṁ—imāni pañca macchariyāni. 238 Tattha katame pañca saṅgā? Rāgasaṅgo, dosasaṅgo, mohasaṅgo, mānasaṅgo, diṭṭhisaṅgo—ime pañca saṅgā. 239 Tattha katame pañca sallā? Rāgasallaṁ, dosasallaṁ, mohasallaṁ, mānasallaṁ, diṭṭhisallaṁ—ime pañca sallā. 240 Tattha katame pañca cetokhilā? Satthari kaṅkhati vicikicchati nādhimuccati na sampasīdati, dhamme kaṅkhati vicikicchati nādhimuccati na sampasīdati, saṅghe kaṅkhati vicikicchati nādhimuccati na sampasīdati, sikkhāya kaṅkhati vicikicchati nādhimuccati na sampasīdati, sabrahmacārīsu kupito hoti anattamano āhatacitto khilajāto—ime pañca cetokhilā. 241 Tattha katame pañca cetaso vinibandhā? Kāme avītarāgo hoti avigatacchando avigatapemo avigatapipāso avigatapariḷāho avigatataṇho; kāye avītarāgo hoti … rūpe avītarāgo hoti … yāvadatthaṁ udarāvadehakaṁ bhuñjitvā seyyasukhaṁ passasukhaṁ middhasukhaṁ anuyutto viharati; aññataraṁ devanikāyaṁ paṇidhāya brahmacariyaṁ carati—“imināhaṁ sīlena vā vatena vā tapena vā brahmacariyena vā devo vā bhavissāmi devaññataro vā”ti—ime pañca cetasovinibandhā. 242 Tattha katamāni pañca nīvaraṇāni? Kāmacchandanīvaraṇaṁ, byāpādanīvaraṇaṁ, thinamiddhanīvaraṇaṁ, uddhaccakukkuccanīvaraṇaṁ, vicikicchānīvaraṇaṁ—imāni pañca nīvaraṇāni. 243 Tattha katamāni pañca kammāni ānantarikāni? Mātā jīvitā voropitā hoti, pitā jīvitā voropito hoti, arahanto jīvitā voropito hoti, duṭṭhena cittena tathāgatassa lohitaṁ uppāditaṁ hoti, saṅgho bhinno hoti—imāni pañca kammāni ānantarikāni. 244 Tattha katamā pañca diṭṭhiyo? “Saññī attā hoti arogo paraṁ maraṇā”ti ittheke abhivadanti, “asaññī attā hoti arogo paraṁ maraṇā”ti ittheke abhivadanti, “nevasaññīnāsaññī attā hoti arogo paraṁ maraṇā”ti ittheke abhivadanti, sato vā pana sattassa ucchedaṁ vināsaṁ vibhavaṁ paññapenti, diṭṭhadhammanibbānaṁ vā paneke abhivadanti—imā pañca diṭṭhiyo. 245 Tattha katame pañca verā? Pāṇātipāto, adinnādānaṁ, kāmesumicchācāro, musāvādo, surāmerayamajjapamādaṭṭhānā—ime pañca verā. 246 Tattha katame pañca byasanā? Ñātibyasanaṁ, bhogabyasanaṁ, rogabyasanaṁ, sīlabyasanaṁ, diṭṭhibyasanaṁ—ime pañca byasanā. 247 Tattha katame pañca akkhantiyā ādīnavā? Bahuno janassa appiyo hoti amanāpo, verabahulo ca hoti, vajjabahulo ca, sammūḷho kālaṁ karoti, kāyassa bhedā paraṁ maraṇā apāyaṁ duggatiṁ vinipātaṁ nirayaṁ upapajjati—ime pañca akkhantiyā ādīnavā. 248 Tattha katamāni pañca bhayāni? Ājīvakabhayaṁ, asilokabhayaṁ, parisasārajjabhayaṁ, maraṇabhayaṁ, duggatibhayaṁ—imāni pañca bhayāni. 249 Tattha katame pañca diṭṭhadhammanibbānavādā? Idhekacco samaṇo vā brāhmaṇo vā evaṁvādī hoti evaṁdiṭṭhī—“yato kho, bho, ayaṁ attā pañcahi kāmaguṇehi samappito samaṅgībhūto paricāreti, ettāvatā kho, bho, ayaṁ attā paramadiṭṭhadhammanibbānappatto hotī”ti. Ittheke sato sattassa paramadiṭṭhadhammanibbānaṁ paññapenti. 250 1951 --- vb17 1:250 Tamañño evamāha—“atthi kho, bho, eso attā yaṁ tvaṁ vadesi ‘neso natthī’ti vadāmi. No ca kho, bho, ayaṁ attā ettāvatā paramadiṭṭhadhammanibbānappatto hoti. Taṁ kissa hetu? Kāmā hi, bho, aniccā dukkhā vipariṇāmadhammā. Tesaṁ vipariṇāmaññathābhāvā uppajjanti sokaparidevadukkhadomanassupāyāsā. Yato kho, bho, ayaṁ attā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, ettāvatā kho, bho, ayaṁ attā paramadiṭṭhadhammanibbānappatto hotī”ti. Ittheke sato sattassa paramadiṭṭhadhammanibbānaṁ paññapenti. 251 Tamañño evamāha—“atthi kho, bho, eso attā yaṁ tvaṁ vadesi. ‘Neso natthī’ti vadāmi. No ca kho, bho, ayaṁ attā ettāvatā paramadiṭṭhadhammanibbānappatto hoti. Taṁ kissa hetu? Yadeva tattha vitakkitaṁ vicāritaṁ etena etaṁ oḷārikaṁ akkhāyati. Yato kho, bho, ayaṁ attā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, ettāvatā kho, bho, ayaṁ attā paramadiṭṭhadhammanibbānappatto hotī”ti. Ittheke sato sattassa paramadiṭṭhadhammanibbānaṁ paññapenti. 252 Tamañño evamāha—“atthi kho, bho, eso attā yaṁ tvaṁ vadesi. ‘Neso natthī’ti vadāmi. No ca kho, bho, ayaṁ attā ettāvatā paramadiṭṭhadhammanibbānappatto hoti. Taṁ kissa hetu? Yadeva tattha pītigataṁ cetaso uppilāvitaṁ, etena etaṁ oḷārikaṁ akkhāyati. Yato kho, bho, ayaṁ attā pītiyā ca virāgā …pe… tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, ettāvatā kho, bho, ayaṁ attā paramadiṭṭhadhammanibbānappatto hotī”ti. Ittheke sato sattassa paramadiṭṭhadhammanibbānaṁ paññapenti. 253 Tamañño evamāha—“atthi kho, bho, eso attā yaṁ tvaṁ vadesi. ‘Neso natthī’ti vadāmi. No ca kho, bho, ayaṁ attā ettāvatā paramadiṭṭhadhammanibbānappatto hoti. Taṁ kissa hetu? Yadeva tattha sukhapīti cetaso ābhogo, etena etaṁ oḷārikaṁ akkhāyati. Yato kho, bho, ayaṁ attā sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, ettāvatā kho, bho, ayaṁ attā paramadiṭṭhadhammanibbānappatto hotī”ti. Ittheke sato sattassa paramadiṭṭhadhammanibbānaṁ paññapenti. Ime pañca diṭṭhadhammanibbānavādā. 254 Pañcakaṁ. 255 6. Chakkaniddesa Tattha katamāni cha vivādamūlāni? Kodho, makkho, issā, sāṭheyyaṁ, pāpicchatā, sandiṭṭhiparāmāsitā—imāni cha vivādamūlāni. 256 Tattha katame cha chandarāgā? Chandarāgā gehasitā dhammā. Manāpiyesu rūpesu gehasito rāgo sārāgo cittassa sārāgo, manāpiyesu saddesu …pe… manāpiyesu gandhesu …pe… manāpiyesu rasesu …pe… manāpiyesu phoṭṭhabbesu …pe… manāpiyesu dhammesu gehasito rāgo sārāgo cittassa sārāgo—ime cha chandarāgā. 257 Tattha katamāni cha virodhavatthūni? Amanāpiyesu rūpesu cittassa āghāto paṭighāto caṇḍikkaṁ asuropo anattamanatā cittassa, amanāpiyesu saddesu …pe… amanāpiyesu gandhesu …pe… amanāpiyesu rasesu …pe… amanāpiyesu phoṭṭhabbesu …pe… amanāpiyesu dhammesu cittassa āghāto paṭighāto caṇḍikkaṁ asuropo anattamanatā cittassa—imāni cha virodhavatthūni. 258 Tattha katame cha taṇhākāyā? Rūpataṇhā, saddataṇhā, gandhataṇhā, rasataṇhā, phoṭṭhabbataṇhā, dhammataṇhā—ime cha taṇhākāyā. 259 Tattha katame cha agāravā? Satthari agāravo viharati appatisso, dhamme agāravo viharati appatisso, saṅghe agāravo viharati appatisso, sikkhāya agāravo viharati appatisso, appamāde agāravo viharati appatisso, paṭisanthāre agāravo viharati appatisso—ime cha agāravā. 260 Tattha katame cha parihāniyā dhammā? Kammārāmatā, bhassārāmatā, niddārāmatā, saṅgaṇikārāmatā, saṁsaggārāmatā, papañcārāmatā—ime cha parihāniyā dhammā. 261 Tattha katame aparepi cha parihāniyā dhammā? Kammārāmatā, bhassārāmatā, niddārāmatā, saṅgaṇikārāmatā, dovacassatā, pāpamittatā—ime cha parihāniyā dhammā. 262 Tattha katame cha somanassupavicārā? Cakkhunā rūpaṁ disvā somanassaṭṭhāniyaṁ rūpaṁ upavicarati, sotena saddaṁ sutvā …pe… ghānena gandhaṁ ghāyitvā …pe… jivhāya rasaṁ sāyitvā …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusitvā …pe… manasā dhammaṁ viññāya somanassaṭṭhāniyaṁ dhammaṁ upavicarati—ime cha somanassupavicārā. 263 Tattha katame cha domanassupavicārā? Cakkhunā rūpaṁ disvā domanassaṭṭhāniyaṁ rūpaṁ 1952 --- vb17 1:263 upavicarati, sotena saddaṁ sutvā …pe… ghānena gandhaṁ ghāyitvā …pe… jivhāya rasaṁ sāyitvā …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusitvā …pe… manasā dhammaṁ viññāya domanassaṭṭhāniyaṁ dhammaṁ upavicarati—ime cha domanassupavicārā. 264 Tattha katame cha upekkhupavicārā? Cakkhunā rūpaṁ disvā upekkhāṭṭhāniyaṁ rūpaṁ upavicarati, sotena saddaṁ sutvā …pe… ghānena gandhaṁ ghāyitvā …pe… jivhāya rasaṁ sāyitvā …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusitvā …pe… manasā dhammaṁ viññāya upekkhāṭṭhāniyaṁ dhammaṁ upavicarati—ime cha upekkhupavicārā. 265 Tattha katamāni cha gehasitāni somanassāni? Manāpiyesu rūpesu gehasitaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā, manāpiyesu saddesu …pe… manāpiyesu gandhesu …pe… manāpiyesu rasesu …pe… manāpiyesu phoṭṭhabbesu …pe… manāpiyesu dhammesu gehasitaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—imāni cha gehasitāni somanassāni. 266 Tattha katamāni cha gehasitāni domanassāni? Amanāpiyesu rūpesu gehasitaṁ cetasikaṁ asātaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ cetosamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā asātā dukkhā vedanā, amanāpiyesu saddesu …pe… amanāpiyesu gandhesu …pe… amanāpiyesu rasesu …pe… amanāpiyesu phoṭṭhabbesu …pe… amanāpiyesu dhammesu gehasitaṁ cetasikaṁ asātaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ cetosamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā asātā dukkhā vedanā—imāni cha gehasitāni domanassāni. 267 Tattha katamā cha gehasitā upekkhā? Upekkhāṭṭhāniyesu rūpesu gehasitaṁ cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā, upekkhāṭṭhāniyesu saddesu …pe… upekkhāṭṭhāniyesu gandhesu …pe… upekkhāṭṭhāniyesu rasesu …pe… upekkhāṭṭhāniyesu phoṭṭhabbesu …pe… upekkhāṭṭhāniyesu dhammesu gehasitaṁ cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—imā cha gehasitā upekkhā. 268 Tattha katamā cha diṭṭhiyo? “Atthi me attā”ti vā assa saccato thetato diṭṭhi uppajjati, “natthi me attā”ti vā assa saccato thetato diṭṭhi uppajjati, “attanā vā attānaṁ sañjānāmī”ti vā assa saccato thetato diṭṭhi uppajjati, “attanā vā anattānaṁ sañjānāmī”ti vā assa saccato thetato diṭṭhi uppajjati, “anattanā vā attānaṁ sañjānāmī”ti vā assa saccato thetato diṭṭhi uppajjati; atha vā panassa evaṁdiṭṭhi hoti—“so me ayaṁ attā vado vedeyyo tatra tatra dīgharattaṁ kalyāṇapāpakānaṁ kammānaṁ vipākaṁ paccanubhoti. Na so jāto nāhosi, na so jāto na bhavissati, nicco dhuvo sassato avipariṇāmadhammo”ti vā panassa saccato thetato diṭṭhi uppajjati. Imā cha diṭṭhiyo. 269 Chakkaṁ. 270 7. Sattakaniddesa Tattha katame sattānusayā? Kāmarāgānusayo, paṭighānusayo, mānānusayo, diṭṭhānusayo, vicikicchānusayo, bhavarāgānusayo, avijjānusayo—ime satta anusayā. 271 Tattha katamāni satta saṁyojanāni? Kāmarāgasaṁyojanaṁ, paṭighasaṁyojanaṁ, mānasaṁyojanaṁ, diṭṭhisaṁyojanaṁ, vicikicchāsaṁyojanaṁ, bhavarāgasaṁyojanaṁ, avijjāsaṁyojanaṁ—imāni satta saṁyojanāni. 272 Tattha katamāni satta pariyuṭṭhānāni? Kāmarāgapariyuṭṭhānaṁ, paṭighapariyuṭṭhānaṁ, mānapariyuṭṭhānaṁ, diṭṭhipariyuṭṭhānaṁ, vicikicchāpariyuṭṭhānaṁ, bhavarāgapariyuṭṭhānaṁ, avijjāpariyuṭṭhānaṁ—imāni satta pariyuṭṭhānāni. 273 Tattha katame satta asaddhammā? Assaddho hoti, ahiriko hoti, anottappī hoti, appassuto hoti, kusīto hoti, muṭṭhassatī hoti, duppañño hoti—ime satta asaddhammā. 274 Tattha katamāni satta duccaritāni? Pāṇātipāto, adinnādānaṁ, kāmesumicchācāro, musāvādo, pisuṇā vācā, pharusā vācā, samphappalāpo—imāni satta duccaritāni. 275 Tattha katame satta mānā? Māno, atimāno, mānātimāno, omāno, adhimāno, asmimāno, micchāmāno—ime satta mānā. 276 Tattha katamā satta diṭṭhiyo? Idhekacco samaṇo vā brāhmaṇo vā evaṁvādī hoti evaṁdiṭṭhī—“yato kho, bho, ayaṁ attā rūpī cātumahābhūtiko mātāpettikasambhavo kāyassa bhedā 1953 --- vb17 1:276 ucchijjati vinassati na hoti paraṁ maraṇā, ettāvatā kho bho, ayaṁ attā sammā samucchinno hotī”ti. Ittheke sato sattassa ucchedaṁ vināsaṁ vibhavaṁ paññapenti. 277 Tamañño evamāha—“atthi kho, bho, eso attā yaṁ tvaṁ vadesi. ‘Neso natthī’ti vadāmi. No ca kho, bho, ayaṁ attā ettāvatā sammā samucchinno hoti. Atthi kho bho añño attā dibbo rūpī kāmāvacaro kabaḷīkārabhakkho. Taṁ tvaṁ na jānāsi na passasi. Tamahaṁ jānāmi passāmi. So kho, bho, attā yato kāyassa bhedā ucchijjati vinassati na hoti paraṁ maraṇā, ettāvatā kho, bho, ayaṁ attā sammāsamucchinno hotī”ti. Ittheke bho sattassa ucchedaṁ vināsaṁ vibhavaṁ paññapenti. 278 Tamañño evamāha—“atthi kho, bho, eso attā yaṁ tvaṁ vadesi. ‘Neso natthī’ti vadāmi. No ca kho, bho, ayaṁ attā ettāvatā sammā samucchinno hoti. Atthi kho, bho, añño attā dibbo rūpī manomayo sabbaṅgapaccaṅgī ahīnindriyo. Taṁ tvaṁ na jānāsi na passasi. Tamahaṁ jānāmi passāmi. So kho, bho, attā yato kāyassa bhedā ucchijjati vinassati na hoti paraṁ maraṇā, ettāvatā kho, bho, ayaṁ attā sammā samucchinno hotī”ti. Ittheke sato sattassa ucchedaṁ vināsaṁ vibhavaṁ paññapenti. 279 Tamañño evamāha—“atthi kho, bho, eso attā yaṁ tvaṁ vadesi. ‘Neso natthī’ti vadāmi. No ca kho, bho, ayaṁ attā ettāvatā sammā samucchinno hoti. Atthi kho, bho, añño attā sabbaso rūpasaññānaṁ samatikkamā paṭighasaññānaṁ atthaṅgamā nānattasaññānaṁ amanasikārā ananto ākāsoti ākāsānañcāyatanūpago. Taṁ tvaṁ na jānāsi na passasi. Tamahaṁ jānāmi passāmi. So kho, bho, attā yato kāyassa bhedā ucchijjati vinassati na hoti paraṁ maraṇā, ettāvatā kho, bho, ayaṁ attā sammā samucchinno hotī”ti. Ittheke sato sattassa ucchedaṁ vināsaṁ vibhavaṁ paññapenti. 280 Tamañño evamāha—“atthi kho, bho, eso attā yaṁ tvaṁ vadesi. ‘Neso natthī’ti vadāmi. No ca kho, bho, ayaṁ attā ettāvatā sammā samucchinno hoti. Atthi kho, bho, añño attā sabbaso ākāsānañcāyatanaṁ samatikkamma anantaṁ viññāṇanti viññāṇañcāyatanūpago. Taṁ tvaṁ na jānāsi na passasi. Tamahaṁ jānāmi passāmi. So kho, bho, attā yato kāyassa bhedā ucchijjati vinassati na hoti paraṁ maraṇā, ettāvatā kho, bho, ayaṁ attā sammā samucchinno hotī”ti. Ittheke sato sattassa ucchedaṁ vināsaṁ vibhavaṁ paññapenti. 281 Tamañño evamāha—“atthi kho, bho, eso attā yaṁ tvaṁ vadesi. ‘Neso natthī’ti vadāmi. No ca kho, bho, ayaṁ attā ettāvatā sammā samucchinno hoti. Atthi kho, bho, añño attā sabbaso viññāṇañcāyatanaṁ samatikkamma natthi kiñcīti ākiñcaññāyatanūpago. Taṁ tvaṁ na jānāsi na passasi. Tamahaṁ jānāmi passāmi. So kho, bho, attā yato kāyassa bhedā ucchijjati vinassati na hoti paraṁ maraṇā, ettāvatā kho, bho, ayaṁ attā sammā samucchinno hotī”ti. Ittheke sato sattassa ucchedaṁ vināsaṁ vibhavaṁ paññapenti. 282 Tamañño evamāha—“atthi kho pana eso attā yaṁ tvaṁ vadesi. ‘Neso natthī’ti vadāmi. No ca kho, bho, ayaṁ attā ettāvatā sammā samucchinno hoti. Atthi kho, bho, añño attā sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanūpago. Taṁ tvaṁ na jānāsi na passasi. Tamahaṁ jānāmi passāmi. So kho, bho, attā yato kāyassa bhedā ucchijjati vinassati na hoti paraṁ maraṇā, ettāvatā kho, bho, ayaṁ attā sammā samucchinno hotī”ti. Ittheke sato sattassa ucchedaṁ vināsaṁ vibhavaṁ paññapenti. Imā satta diṭṭhiyo. 283 Sattakaṁ. 284 8. Aṭṭhakaniddesa Tattha katamāni aṭṭha kilesavatthūni? Lobho, doso, moho, māno, diṭṭhi, vicikicchā, thinaṁ, uddhaccaṁ—imāni aṭṭha kilesavatthūni. 285 Tattha katamāni aṭṭha kusītavatthūni? 286 Idha bhikkhunā kammaṁ kātabbaṁ hoti. Tassa evaṁ hoti—“kammaṁ kho me kātabbaṁ bhavissati. Kammaṁ kho pana me karontassa kāyo kilamissati. Handāhaṁ nipajjāmī”ti. So nipajjati; na vīriyaṁ ārabhati appattassa pattiyā, anadhigatassa adhigamāya, asacchikatassa sacchikiriyāya. Idaṁ paṭhamaṁ kusītavatthu. 287 Puna caparaṁ bhikkhunā kammaṁ kataṁ hoti. Tassa evaṁ hoti—“ahaṁ kho kammaṁ akāsiṁ. Kammaṁ kho pana me karontassa kāyo kilanto. Handāhaṁ nipajjāmī”ti. So nipajjati; na vīriyaṁ ārabhati appattassa 1954 --- vb17 1:287 pattiyā, anadhigatassa adhigamāya, asacchikatassa sacchikiriyāya. Idaṁ dutiyaṁ kusītavatthu. 288 Puna caparaṁ bhikkhunā maggo gantabbo hoti. Tassa evaṁ hoti—“maggo kho me gantabbo bhavissati. Maggaṁ kho pana me gacchantassa kāyo kilamissati. Handāhaṁ nipajjāmī”ti. So nipajjati; na vīriyaṁ ārabhati appattassa pattiyā, anadhigatassa adhigamāya, asacchikatassa sacchikiriyāya. Idaṁ tatiyaṁ kusītavatthu. 289 Puna caparaṁ bhikkhunā maggo gato hoti. Tassa evaṁ hoti—“ahaṁ kho maggaṁ agamāsiṁ. Maggaṁ kho pana me gacchantassa kāyo kilanto. Handāhaṁ nipajjāmī”ti. So nipajjati; na vīriyaṁ ārabhati appattassa pattiyā, anadhigatassa adhigamāya, asacchikatassa sacchikiriyāya. Idaṁ catutthaṁ kusītavatthu. 290 Puna caparaṁ bhikkhu gāmaṁ vā nigamaṁ vā piṇḍāya caranto na labhati lūkhassa vā paṇītassa vā bhojanassa yāvadatthaṁ pāripūriṁ. Tassa evaṁ hoti—“ahaṁ kho gāmaṁ vā nigamaṁ vā piṇḍāya caranto nālatthaṁ lūkhassa vā paṇītassa vā bhojanassa yāvadatthaṁ pāripūriṁ. Tassa me kāyo kilanto akammañño. Handāhaṁ nipajjāmī”ti. So nipajjati; na vīriyaṁ ārabhati appattassa pattiyā, anadhigatassa adhigamāya, asacchikatassa sacchikiriyāya. Idaṁ pañcamaṁ kusītavatthu. 291 Puna caparaṁ bhikkhu gāmaṁ vā nigamaṁ vā piṇḍāya caranto labhati lūkhassa vā paṇītassa vā bhojanassa yāvadatthaṁ pāripūriṁ. Tassa evaṁ hoti—“ahaṁ kho gāmaṁ vā nigamaṁ vā piṇḍāya caranto alatthaṁ lūkhassa vā paṇītassa vā bhojanassa yāvadatthaṁ pāripūriṁ. Tassa me kāyo kilanto akammañño māsācitaṁ maññe. Handāhaṁ nipajjāmī”ti. So nipajjati; na vīriyaṁ ārabhati appattassa pattiyā, anadhigatassa adhigamāya, asacchikatassa sacchikiriyāya. Idaṁ chaṭṭhaṁ kusītavatthu. 292 Puna caparaṁ bhikkhuno uppanno hoti appamattako ābādho. Tassa evaṁ hoti—“uppanno kho me ayaṁ appamattako ābādho. Atthi kappo nipajjituṁ. Handāhaṁ nipajjāmī”ti. So nipajjati; na vīriyaṁ ārabhati appattassa pattiyā, anadhigatassa adhigamāya, asacchikatassa sacchikiriyāya. Idaṁ sattamaṁ kusītavatthu. 293 Puna caparaṁ bhikkhu gilānā vuṭṭhito hoti aciravuṭṭhito gelaññā. Tassa evaṁ hoti—“ahaṁ kho gilānā vuṭṭhito aciravuṭṭhito gelaññā. Tassa me kāyo dubbalo akammañño. Handāhaṁ nipajjāmī”ti. So nipajjati; na vīriyaṁ ārabhati appattassa pattiyā, anadhigatassa adhigamāya, asacchikatassa sacchikiriyāya. Idaṁ aṭṭhamaṁ kusītavatthu. Imāni aṭṭha kusītavatthūni. 294 Tattha katamesu aṭṭhasu lokadhammesu cittassa paṭighāto? Lābhe sārāgo, alābhe paṭivirodho, yase sārāgo, ayase paṭivirodho, pasaṁsāya sārāgo, nindāya paṭivirodho, sukhe sārāgo, dukkhe paṭivirodho—imesu aṭṭhasu lokadhammesu cittassa paṭighāto. 295 Tattha katame aṭṭha anariyavohārā? Adiṭṭhe diṭṭhavāditā, assute sutavāditā, amute mutavāditā, aviññāte viññātavāditā, diṭṭhe adiṭṭhavāditā, sute assutavāditā, mute amutavāditā, viññāte aviññātavāditā—ime aṭṭha anariyavohārā. 296 Tattha katame aṭṭha micchattā? Micchādiṭṭhi, micchāsaṅkappo, micchāvācā, micchākammanto, micchāājīvo, micchāvāyāmo, micchāsati, micchāsamādhi—ime aṭṭha micchattā. 297 Tattha katame aṭṭha purisadosā? Idha bhikkhū bhikkhuṁ āpattiyā codenti. So bhikkhu bhikkhūhi āpattiyā codīyamāno “na sarāmi na sarāmī”ti assatiyāva nibbeṭheti. Ayaṁ paṭhamo purisadoso. 298 Puna caparaṁ bhikkhū bhikkhuṁ āpattiyā codenti. So bhikkhu bhikkhūhi āpattiyā codīyamāno codakaṁyeva paṭippharati—“kiṁ nu kho tuyhaṁ bālassa abyattassa bhaṇitena. Tvampi nāma maṁ bhaṇitabbaṁ maññasī”ti. Ayaṁ dutiyo purisadoso. 299 Puna caparaṁ bhikkhū bhikkhuṁ āpattiyā codenti. So bhikkhu bhikkhūhi āpattiyā codīyamāno codakaṁyeva paccāropeti—“tvampi khosi itthannāmaṁ āpattiṁ āpanno. Tvaṁ tāva paṭhamaṁ paṭikarohī”ti. Ayaṁ tatiyo purisadoso. 300 Puna caparaṁ bhikkhū bhikkhuṁ āpattiyā codenti. So bhikkhu bhikkhūhi āpattiyā codīyamāno aññenāññaṁ paṭicarati, bahiddhā kathaṁ apanāmeti, kopañca dosañca appaccayañca pātukaroti. Ayaṁ catuttho purisadoso. 301 Puna caparaṁ bhikkhū bhikkhuṁ āpattiyā codenti. So bhikkhu bhikkhūhi 1955 --- vb17 1:301 āpattiyā codīyamāno saṅghamajjhe bāhāvikkhepakaṁ bhaṇati. Ayaṁ pañcamo purisadoso. 302 Puna caparaṁ bhikkhū bhikkhuṁ āpattiyā codenti. So bhikkhu bhikkhūhi āpattiyā codīyamāno “nevāhaṁ āpannomhi, na panāhaṁ anāpannomhī”ti tuṇhībhūto saṅghaṁ viheseti. Ayaṁ chaṭṭho purisadoso. 303 Puna caparaṁ bhikkhū bhikkhuṁ āpattiyā codenti. So bhikkhu bhikkhūhi āpattiyā codīyamāno anādiyitvā saṅghaṁ, anādiyitvā codakaṁ, sāpattikova yenakāmaṁ pakkamati. Ayaṁ sattamo purisadoso. 304 Puna caparaṁ bhikkhū bhikkhuṁ āpattiyā codenti. So bhikkhu bhikkhūhi āpattiyā codīyamāno evamāha—“kiṁ nu kho tumhe āyasmanto atibāḷhaṁ mayi byāvaṭā. Idānāhaṁ sikkhaṁ paccakkhāya hīnāyāvattissāmī”ti. So sikkhaṁ paccakkhāya hīnāyāvattitvā evamāha—“idāni kho tumhe āyasmanto attamanā hothā”ti. Ayaṁ aṭṭhamo purisadoso. Ime aṭṭha purisadosā. 305 Tattha katame aṭṭha asaññīvādā? “Rūpī attā hoti arogo paraṁ maraṇā”ti—asaññīti naṁ paññapenti; arūpī attā …pe… rūpī ca arūpī ca …pe… nevarūpīnārūpī …pe… “antavā attā hoti arogo paraṁ maraṇā”ti—asaññīti naṁ paññapenti; “anantavā attā hoti arogo paraṁ maraṇā”ti—asaññīti naṁ paññapenti; “antavā ca anantavā ca attā hoti arogo paraṁ maraṇā”ti—asaññīti naṁ paññapenti; “nevantavā nānantavā attā hoti arogo paraṁ maraṇā”ti—asaññīti naṁ paññapenti. Ime aṭṭha asaññīvādā. 306 Tattha katame aṭṭha nevasaññīnāsaññīvādā? “Rūpī attā hoti arogo paraṁ maraṇā”ti—nevasaññīnāsaññīti naṁ paññapenti; “arūpī attā hoti arogo paraṁ maraṇā”ti—nevasaññīnāsaññīti naṁ paññapenti; “rūpī ca arūpī ca attā hoti arogo paraṁ maraṇā”ti—nevasaññīnāsaññīti naṁ paññapenti; “nevarūpīnārūpī attā hoti arogo paraṁ maraṇā”ti—nevasaññīnāsaññīti naṁ paññapenti; “antavā attā hoti arogo paraṁ maraṇā”ti—nevasaññīnāsaññīti naṁ paññapenti; “anantavā attā hoti arogo paraṁ maraṇā”ti—nevasaññīnāsaññīti naṁ paññapenti; “antavā ca anantavā ca attā hoti arogo paraṁ maraṇā”ti—nevasaññīnāsaññīti naṁ paññapenti; “nevantavā nānantavā attā hoti arogo paraṁ maraṇā”ti—nevasaññīnāsaññīti naṁ paññapenti. Ime aṭṭha nevasaññīnāsaññīvādā. 307 Aṭṭhakaṁ. 308 9. Navakaniddesa Tattha katamāni nava āghātavatthūni? “Anatthaṁ me acarī”ti āghāto jāyati; “anatthaṁ me caratī”ti āghāto jāyati; “anatthaṁ me carissatī”ti āghāto jāyati; “piyassa me manāpassa anatthaṁ acari …pe… anatthaṁ carati …pe… anatthaṁ carissatī”ti āghāto jāyati; “appiyassa me amanāpassa atthaṁ acari …pe… atthaṁ carati …pe… atthaṁ carissatī”ti āghāto jāyati. Imāni nava āghātavatthūni. 309 Tattha katamāni nava purisamalāni? Kodho, makkho, issā, macchariyaṁ, māyā, sāṭheyyaṁ, musāvādo, pāpicchatā, micchādiṭṭhi—imāni nava purisamalāni. 310 Tattha katame navavidhā mānā? “Seyyassa seyyohamasmī”ti māno, “seyyassa sadisohamasmī”ti māno, “seyyassa hīnohamasmī”ti māno, “sadisassa seyyohamasmī”ti māno, “sadisassa sadisohamasmī”ti māno, “sadisassa hīnohamasmī”ti māno, “hīnassa seyyohamasmī”ti māno, “hīnassa sadisohamasmī”ti māno, “hīnassa hīnohamasmī”ti māno—ime navavidhā mānā. 311 Tattha katame nava taṇhāmūlakā dhammā? Taṇhaṁ paṭicca pariyesanā, pariyesanaṁ paṭicca lābho, lābhaṁ paṭicca vinicchayo, vinicchayaṁ paṭicca chandarāgo, chandarāgaṁ paṭicca ajjhosānaṁ, ajjhosānaṁ paṭicca pariggaho, pariggahaṁ paṭicca macchariyaṁ, macchariyaṁ paṭicca ārakkho, ārakkhādhikaraṇaṁ daṇḍādānasatthādānakalahaviggahavivādatuvaṁtuvaṁpesuññamusāvādā aneke pāpakā akusalā dhammā sambhavanti—ime nava taṇhāmūlakā dhammā. 312 Tattha katamāni nava iñjitāni? “Asmī”ti iñjitametaṁ, “ahamasmī”ti iñjitametaṁ, “ayamahamasmī”ti iñjitametaṁ “bhavissan”ti iñjitametaṁ, “rūpī bhavissan”ti iñjitametaṁ, “arūpī bhavissan”ti iñjitametaṁ, “saññī bhavissan”ti iñjitametaṁ, “asaññī bhavissan”ti iñjitametaṁ, “nevasaññīnāsaññī bhavissan”ti iñjitametaṁ—imāni nava iñjitāni. 313 Tattha katamāni nava maññitāni …pe… nava phanditāni …pe… nava papañcitāni …pe… nava saṅkhatāni? “Asmī”ti saṅkhatametaṁ, “ahamasmī”ti saṅkhatametaṁ, “ayamahamasmī”ti saṅkhatametaṁ, “bhavissan”ti 1956 --- vb17 1:313 saṅkhatametaṁ, “rūpī bhavissan”ti saṅkhatametaṁ, “arūpī bhavissan”ti saṅkhatametaṁ, “saññī bhavissan”ti saṅkhatametaṁ, “asaññī bhavissan”ti saṅkhatametaṁ, “nevasaññīnāsaññī bhavissan”ti saṅkhatametaṁ—imāni nava saṅkhatāni. –9 314 Navakaṁ. 315 10. Dasakaniddesa Tattha katamāni dasa kilesavatthūni? Lobho, doso, moho, māno, diṭṭhi, vicikicchā, thinaṁ, uddhaccaṁ, ahirikaṁ, anottappaṁ—imāni dasa kilesavatthūni. 316 Tattha katamāni dasa āghātavatthūni? “Anatthaṁ me acarī”ti āghāto jāyati, “anatthaṁ me caratī”ti āghāto jāyati, “anatthaṁ me carissatī”ti āghāto jāyati, “piyassa me manāpassa anatthaṁ acari …pe… anatthaṁ carati …pe… anatthaṁ carissatī”ti āghāto jāyati, “appiyassa me amanāpassa atthaṁ acari …pe… atthaṁ carati …pe… atthaṁ carissatī”ti āghāto jāyati, aṭṭhāne vā pana āghāto jāyati—imāni dasa āghātavatthūni. 317 Tattha katame dasa akusalakammapathā? Pāṇātipāto, adinnādānaṁ, kāmesumicchācāro, musāvādo, pisuṇā vācā, pharusā vācā, samphappalāpo, abhijjhā, byāpādo, micchādiṭṭhi—ime dasa akusalakammapathā. 318 Tattha katamāni dasa saṁyojanāni? Kāmarāgasaṁyojanaṁ, paṭighasaṁyojanaṁ, mānasaṁyojanaṁ, diṭṭhisaṁyojanaṁ, vicikicchāsaṁyojanaṁ, sīlabbataparāmāsasaṁyojanaṁ, bhavarāgasaṁyojanaṁ, issāsaṁyojanaṁ, macchariyasaṁyojanaṁ, avijjāsaṁyojanaṁ—imāni dasa saṁyojanāni. 319 Tattha katame dasa micchattā? Micchādiṭṭhi, micchāsaṅkappo, micchāvācā, micchākammanto, micchāājīvo, micchāvāyāmo, micchāsati, micchāsamādhi, micchāñāṇaṁ, micchāvimutti—ime dasa micchattā. 320 Tattha katamā dasavatthukā micchādiṭṭhi? “Natthi dinnaṁ, natthi yiṭṭhaṁ, natthi hutaṁ, natthi sukatadukkaṭānaṁ kammānaṁ phalaṁ vipāko, natthi ayaṁ loko, natthi paro loko, natthi mātā, natthi pitā, natthi sattā opapātikā, natthi loke samaṇabrāhmaṇā sammaggatā sammā paṭipannā ye imañca lokaṁ parañca lokaṁ sayaṁ abhiññā sacchikatvā pavedentī”ti—ayaṁ dasavatthukā micchādiṭṭhi. 321 Tattha katamā dasavatthukā antaggāhikā diṭṭhi? Sassato lokoti vā, asassato lokoti vā, antavā lokoti vā, anantavā lokoti vā, taṁ jīvaṁ taṁ sarīranti vā, aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīranti vā, hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā, na hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā, hoti ca na ca hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā, neva hoti na na hoti tathāgato paraṁ maraṇāti vā—ayaṁ dasavatthukā antaggāhikā diṭṭhi. 322 Dasakaṁ. 323 11. Taṇhāvicaritaniddesa Tattha katamāni aṭṭhārasa taṇhāvicaritāni ajjhattikassa upādāya? Asmīti hoti, itthasmīti hoti, evasmīti hoti, aññathāsmīti hoti, bhavissanti hoti, itthaṁ bhavissanti hoti, evaṁ bhavissanti hoti, aññathā bhavissanti hoti, asasmīti hoti, sātasmīti hoti, siyanti hoti, itthaṁ siyanti hoti, evaṁ siyanti hoti, aññathā siyanti hoti, apāhaṁ siyanti hoti, apāhaṁ itthaṁ siyanti hoti, apāhaṁ evaṁ siyanti hoti, apāhaṁ aññathā siyanti hoti. 324 Kathañca asmīti hoti? Kañci dhammaṁ anavakāriṁ karitvā rūpaṁ …pe… vedanaṁ …pe… saññaṁ …pe… saṅkhāre …pe… viññāṇaṁ asmīti chandaṁ paṭilabhati, asmīti mānaṁ paṭilabhati, asmīti diṭṭhiṁ paṭilabhati. Tasmiṁ sati imāni papañcitāni honti—itthasmīti vā evasmīti vā aññathāsmīti vā. 325 Kathañca itthasmīti hoti? Khattiyosmīti vā, brāhmaṇosmīti vā, vessosmīti vā, suddosmīti vā, gahaṭṭhosmīti vā, pabbajitosmīti vā, devosmīti vā, manussosmīti vā, rūpīsmīti vā, arūpīsmīti vā, saññīsmīti vā, asaññīsmīti vā, nevasaññīnāsaññīsmīti vā—evaṁ itthasmīti hoti. 326 Kathañca evasmīti hoti? Parapuggalaṁ upanidhāya yathā so khattiyo tathāhaṁ khattiyosmīti vā, yathā so brāhmaṇo tathāhaṁ brāhmaṇosmīti vā, yathā so vesso tathāhaṁ vessosmīti vā yathā so suddo tathāhaṁ suddosmīti vā, yathā so gahaṭṭho tathāhaṁ gahaṭṭhosmīti vā, yathā so pabbajito tathāhaṁ pabbajitosmīti vā, yathā so devo tathāhaṁ devosmīti vā, yathā so manusso tathāhaṁ manussosmīti vā, yathā so rūpī tathāhaṁ rūpīsmīti vā, yathā so arūpī tathāhaṁ arūpīsmīti vā, yathā so saññī tathāhaṁ saññīsmīti vā, yathā so asaññī tathāhaṁ 1957 --- vb17 1:326 asaññīsmīti vā, yathā so nevasaññīnāsaññī tathāhaṁ nevasaññīnāsaññīsmīti vā—evaṁ evasmīti hoti. 327 Kathañca aññathāsmīti hoti? Parapuggalaṁ upanidhāya yathā so khattiyo nāhaṁ tathā khattiyosmīti vā yathā so brāhmaṇo nāhaṁ tathā brāhmaṇosmīti vā, yathā so vesso nāhaṁ tathā vessosmīti vā, yathā so suddo nāhaṁ tathā suddosmīti vā, yathā so gahaṭṭho nāhaṁ tathā gahaṭṭhosmīti vā, yathā so pabbajito nāhaṁ tathā pabbajitosmīti vā, yathā so devo nāhaṁ tathā devosmīti vā, yathā so manusso nāhaṁ tathā manussosmīti vā, yathā so rūpī nāhaṁ tathā rūpīsmīti vā, yathā so arūpī nāhaṁ tathā arūpīsmīti vā, yathā so saññī nāhaṁ tathā saññīsmīti vā, yathā so asaññī nāhaṁ tathā asaññīsmīti vā, yathā so nevasaññīnāsaññī nāhaṁ tathā nevasaññīnāsaññīsmīti vā—evaṁ aññathāsmīti hoti. 328 Kathañca bhavissanti hoti? Kañci dhammaṁ anavakāriṁ karitvā rūpaṁ …pe… vedanaṁ …pe… saññaṁ …pe… saṅkhāre …pe… viññāṇaṁ bhavissanti chandaṁ paṭilabhati, bhavissanti mānaṁ paṭilabhati, bhavissanti diṭṭhiṁ paṭilabhati. Tasmiṁ sati imāni papañcitāni honti—itthaṁ bhavissanti vā, evaṁ bhavissanti vā, aññathā bhavissanti vā. 329 Kathañca itthaṁ bhavissanti hoti? Khattiyo bhavissanti vā, brāhmaṇo bhavissanti vā, vesso bhavissanti vā, suddo bhavissanti vā, gahaṭṭho bhavissanti vā, pabbajito bhavissanti vā, devo bhavissanti vā, manusso bhavissanti vā, rūpī bhavissanti vā, arūpī bhavissanti vā, saññī bhavissanti vā, asaññī bhavissanti vā, nevasaññīnāsaññī bhavissanti vā—evaṁ itthaṁ bhavissanti hoti. 330 Kathañca evaṁ bhavissanti hoti? Parapuggalaṁ upanidhāya yathā so khattiyo tathāhaṁ khattiyo bhavissanti vā, yathā so brāhmaṇo tathāhaṁ brāhmaṇo bhavissanti vā …pe… yathā so nevasaññīnāsaññī tathāhaṁ nevasaññīnāsaññī bhavissanti vā—evaṁ bhavissanti hoti. 331 Kathañca aññathā bhavissanti hoti? Parapuggalaṁ upanidhāya yathā so khattiyo nāhaṁ tathā khattiyo bhavissanti vā, yathā so brāhmaṇo nāhaṁ tathā brāhmaṇo bhavissanti vā …pe… yathā so nevasaññīnāsaññī nāhaṁ tathā nevasaññīnāsaññī bhavissanti vā—evaṁ aññathā bhavissanti hoti. 332 Kathañca asasmīti hoti? Kañci dhammaṁ anavakāriṁ karitvā rūpaṁ …pe… vedanaṁ … saññaṁ … saṅkhāre … viññāṇaṁ niccosmi dhuvosmi sassatosmi avipariṇāmadhammosmīti—evaṁ asasmīti hoti. 333 Kathañca sātasmīti hoti? Kañci dhammaṁ anavakāriṁ karitvā rūpaṁ …pe… vedanaṁ … saññaṁ … saṅkhāre … viññāṇaṁ ucchijjissāmi vinassissāmi na bhavissāmīti—evaṁ sātasmīti hoti. 334 Kathañca siyanti hoti? Kañci dhammaṁ anavakāriṁ karitvā rūpaṁ …pe… vedanaṁ … saññaṁ … saṅkhāre … viññāṇaṁ siyanti chandaṁ paṭilabhati, siyanti mānaṁ paṭilabhati, siyanti diṭṭhiṁ paṭilabhati. Tasmiṁ sati imāni papañcitāni honti—itthaṁ siyanti vā, evaṁ siyanti vā, aññathā siyanti vā. 335 Kathañca itthaṁ siyanti hoti? Khattiyo siyanti vā, brāhmaṇo siyanti vā, vesso siyanti vā, suddo siyanti vā, gahaṭṭho siyanti vā, pabbajito siyanti vā, devo siyanti vā, manusso siyanti vā, rūpī siyanti vā, arūpī siyanti vā, saññī siyanti vā, asaññī siyanti vā, nevasaññīnāsaññī siyanti vā—evaṁ itthaṁ siyanti hoti. 336 Kathañca evaṁ siyanti hoti? Parapuggalaṁ upanidhāya yathā so khattiyo tathāhaṁ khattiyo siyanti vā, yathā so brāhmaṇo tathāhaṁ brāhmaṇo siyanti vā …pe… yathā so nevasaññīnāsaññī tathāhaṁ nevasaññīnāsaññī siyanti vā—evaṁ evaṁ siyanti hoti. 337 Kathañca aññathā siyanti hoti? Parapuggalaṁ upanidhāya yathā so khattiyo nāhaṁ tathā khattiyo siyanti vā, yathā so brāhmaṇo nāhaṁ tathā brāhmaṇo siyanti vā …pe… yathā so nevasaññīnāsaññī nāhaṁ tathā nevasaññīnāsaññī siyanti vā—evaṁ aññathā siyanti hoti. 338 Kathañca apāhaṁ siyanti hoti? Kañci dhammaṁ anavakāriṁ karitvā rūpaṁ …pe… vedanaṁ …pe… saññaṁ …pe… saṅkhāre …pe… viññāṇaṁ apāhaṁ siyanti chandaṁ paṭilabhati, apāhaṁ siyanti mānaṁ paṭilabhati, apāhaṁ siyanti diṭṭhiṁ paṭilabhati. Tasmiṁ sati imāni papañcitāni honti—apāhaṁ itthaṁ siyanti vā, apāhaṁ evaṁ siyanti vā, apāhaṁ aññathā siyanti vā. 339 Kathañca apāhaṁ itthaṁ siyanti hoti? Apāhaṁ khattiyo 1958 --- vb17 1:339 siyanti vā, apāhaṁ brāhmaṇo siyanti vā, apāhaṁ vesso siyanti vā, apāhaṁ suddo siyanti vā, apāhaṁ gahaṭṭho siyanti vā, apāhaṁ pabbajito siyanti vā, apāhaṁ devo siyanti vā, apāhaṁ manusso siyanti vā, apāhaṁ rūpī siyanti vā, apāhaṁ arūpī siyanti vā, apāhaṁ saññī siyanti vā, apāhaṁ asaññī siyanti vā, apāhaṁ nevasaññīnāsaññī siyanti vā—evaṁ apāhaṁ itthaṁ siyanti hoti. 340 Kathañca apāhaṁ evaṁ siyanti hoti? Parapuggalaṁ upanidhāya yathā so khattiyo apāhaṁ tathā khattiyo siyanti vā, yathā so brāhmaṇo apāhaṁ tathā brāhmaṇo siyanti vā …pe… yathā so nevasaññīnāsaññī apāhaṁ tathā nevasaññīnāsaññī siyanti vā—evaṁ apāhaṁ evaṁ siyanti hoti. 341 Kathañca apāhaṁ aññathā siyanti hoti? Parapuggalaṁ upanidhāya yathā so khattiyo apāhaṁ na tathā khattiyo siyanti vā, yathā so brāhmaṇo apāhaṁ na tathā brāhmaṇo siyanti vā …pe… yathā so nevasaññīnāsaññī apāhaṁ na tathā nevasaññīnāsaññī siyanti vā—evaṁ apāhaṁ aññathā siyanti hoti. 342 Imāni aṭṭhārasa taṇhāvicaritāni ajjhattikassa upādāya. 343 Tattha katamāni aṭṭhārasa taṇhāvicaritāni bāhirassa upādāya? Iminā asmīti hoti, iminā itthasmīti hoti, iminā evasmīti hoti, iminā aññathāsmīti hoti, iminā bhavissanti hoti, iminā itthaṁ bhavissanti hoti, iminā evaṁ bhavissanti hoti, iminā aññathā bhavissanti hoti, iminā asasmīti hoti, iminā sātasmīti hoti, iminā siyanti hoti, iminā itthaṁ siyanti hoti, iminā evaṁ siyanti hoti, iminā aññathā siyanti hoti, iminā apāhaṁ siyanti hoti, iminā apāhaṁ itthaṁ siyanti hoti, iminā apāhaṁ evaṁ siyanti hoti, iminā apāhaṁ aññathā siyanti hoti. 344 Kathañca iminā asmīti hoti? Kañci dhammaṁ avakāriṁ karitvā rūpaṁ …pe… vedanaṁ …pe… saññaṁ …pe… saṅkhāre …pe… viññāṇaṁ iminā asmīti chandaṁ paṭilabhati, iminā asmīti mānaṁ paṭilabhati, iminā asmīti diṭṭhiṁ paṭilabhati. Tasmiṁ sati imāni papañcitāni honti—iminā itthasmīti vā, iminā evasmīti vā, iminā aññathāsmīti vā. 345 Kathañca iminā itthasmīti hoti? Iminā khattiyosmīti vā, iminā brāhmaṇosmīti vā, iminā vessosmīti vā, iminā suddosmīti vā, iminā gahaṭṭhosmīti vā, iminā pabbajitosmīti vā, iminā devosmīti vā, iminā manussosmīti vā, iminā rūpīsmīti vā, iminā arūpīsmīti vā, iminā saññīsmīti vā, iminā asaññīsmīti vā, iminā nevasaññīnāsaññīsmīti vā—evaṁ iminā itthasmīti hoti. 346 Kathañca iminā evasmīti hoti? Parapuggalaṁ upanidhāya yathā so khattiyo iminā tathāhaṁ khattiyosmīti vā, yathā so brāhmaṇo iminā tathāhaṁ brāhmaṇosmīti vā …pe… yathā so nevasaññīnāsaññī iminā tathāhaṁ nevasaññīnāsaññīsmīti vā—evaṁ iminā evasmīti hoti. 347 Kathañca iminā aññathāsmīti hoti? Parapuggalaṁ upanidhāya yathā so khattiyo iminā nāhaṁ tathā khattiyosmīti vā, yathā so brāhmaṇo iminā nāhaṁ tathā brāhmaṇosmīti vā …pe… yathā so nevasaññīnāsaññī iminā nāhaṁ tathā nevasaññīnāsaññīsmīti vā—evaṁ iminā aññathāsmīti hoti. 348 Kathañca iminā bhavissanti hoti? Kañci dhammaṁ avakāriṁ karitvā rūpaṁ … vedanaṁ … saññaṁ … saṅkhāre … viññāṇaṁ iminā bhavissanti chandaṁ paṭilabhati, iminā bhavissanti mānaṁ paṭilabhati, iminā bhavissanti diṭṭhiṁ paṭilabhati. Tasmiṁ sati imāni papañcitāni honti—iminā itthaṁ bhavissanti vā, iminā evaṁ bhavissanti vā, iminā aññathā bhavissanti vā. 349 Kathañca iminā itthaṁ bhavissanti hoti? Iminā khattiyo bhavissanti vā …pe… iminā arūpī bhavissanti vā, iminā saññī bhavissanti vā, iminā asaññī bhavissanti vā, iminā nevasaññīnāsaññī bhavissanti vā—evaṁ iminā itthaṁ bhavissanti hoti. 350 Kathañca iminā evaṁ bhavissanti hoti? Parapuggalaṁ upanidhāya yathā so khattiyo iminā tathāhaṁ khattiyo bhavissanti vā, yathā so brāhmaṇo iminā tathāhaṁ brāhmaṇo bhavissanti vā …pe… yathā so nevasaññīnāsaññī iminā tathāhaṁ nevasaññīnāsaññī bhavissanti vā—evaṁ iminā evaṁ bhavissanti hoti. 351 Kathañca iminā aññathā bhavissanti hoti? Parapuggalaṁ upanidhāya yathā so khattiyo iminā nāhaṁ tathā khattiyo bhavissanti vā, yathā so brāhmaṇo iminā nāhaṁ tathā brāhmaṇo bhavissanti vā …pe… yathā so nevasaññīnāsaññī iminā nāhaṁ tathā nevasaññīnāsaññī bhavissanti vā—evaṁ iminā aññathā bhavissanti 1959 --- vb17 1:351 hoti. 352 Kathañca iminā asasmīti hoti? Kañci dhammaṁ avakāriṁ karitvā rūpaṁ …pe… vedanaṁ …pe… saññaṁ …pe… saṅkhāre …pe… viññāṇaṁ iminā niccosmi dhuvosmi sassatosmi avipariṇāmadhammosmīti—evaṁ iminā asasmīti hoti. 353 Kathañca iminā sātasmīti hoti? Kañci dhammaṁ avakāriṁ karitvā rūpaṁ …pe… vedanaṁ … saññaṁ … saṅkhāre … viññāṇaṁ iminā ucchijjissāmi vinassissāmi na bhavissāmīti—evaṁ iminā sātasmīti hoti. 354 Kathañca iminā siyanti hoti? Kañci dhammaṁ avakāriṁ karitvā rūpaṁ …pe… vedanaṁ …pe… saññaṁ …pe… saṅkhāre …pe… viññāṇaṁ iminā siyanti chandaṁ paṭilabhati, iminā siyanti mānaṁ paṭilabhati, iminā siyanti diṭṭhiṁ paṭilabhati. Tasmiṁ sati imāni papañcitāni honti—iminā itthaṁ siyanti vā, iminā evaṁ siyanti vā, iminā aññathā siyanti vā. 355 Kathañca iminā itthaṁ siyanti hoti? Iminā khattiyo siyanti vā, iminā brāhmaṇo siyanti vā, iminā vesso siyanti vā, iminā suddo siyanti vā, iminā gahaṭṭho siyanti vā, iminā pabbajito siyanti vā, iminā devo siyanti vā, iminā manusso siyanti vā, iminā rūpī siyanti vā, iminā arūpī siyanti vā, iminā saññī siyanti vā, iminā asaññī siyanti vā, iminā nevasaññīnāsaññī siyanti vā—evaṁ iminā itthaṁ siyanti hoti. 356 Kathañca iminā evaṁ siyanti hoti? Parapuggalaṁ upanidhāya yathā so khattiyo iminā tathāhaṁ khattiyo siyanti vā, yathā so brāhmaṇo iminā tathāhaṁ brāhmaṇo siyanti vā …pe… yathā so nevasaññīnāsaññī iminā tathāhaṁ nevasaññīnāsaññī siyanti vā—evaṁ iminā evaṁ siyanti hoti. 357 Kathañca iminā aññathā siyanti hoti? Parapuggalaṁ upanidhāya yathā so khattiyo iminā nāhaṁ tathā khattiyo siyanti vā, yathā so brāhmaṇo iminā nāhaṁ tathā brāhmaṇo siyanti vā …pe… yathā so nevasaññīnāsaññī iminā nāhaṁ tathā nevasaññīnāsaññī siyanti vā—evaṁ iminā aññathā siyanti hoti. 358 Kathañca iminā apāhaṁ siyanti hoti? Kañci dhammaṁ avakāriṁ karitvā rūpaṁ …pe… vedanaṁ … saññaṁ … saṅkhāre … viññāṇaṁ iminā apāhaṁ siyanti chandaṁ paṭilabhati, iminā apāhaṁ siyanti mānaṁ paṭilabhati, iminā apāhaṁ siyanti diṭṭhiṁ paṭilabhati. Tasmiṁ sati imāni papañcitāni honti—iminā apāhaṁ itthaṁ siyanti vā, iminā apāhaṁ evaṁ siyanti vā, iminā apāhaṁ aññathā siyanti vā. 359 Kathañca iminā apāhaṁ itthaṁ siyanti hoti? Iminā apāhaṁ khattiyo siyanti vā, iminā apāhaṁ brāhmaṇo siyanti vā, iminā apāhaṁ vesso siyanti vā, iminā apāhaṁ suddo siyanti vā, iminā apāhaṁ gahaṭṭho siyanti vā, iminā apāhaṁ pabbajito siyanti vā, iminā apāhaṁ devo siyanti vā, iminā apāhaṁ manusso siyanti vā, iminā apāhaṁ rūpī siyanti vā, iminā apāhaṁ arūpī siyanti vā, iminā apāhaṁ saññī siyanti vā, iminā apāhaṁ asaññī siyanti vā, iminā apāhaṁ nevasaññīnāsaññī siyanti vā—evaṁ iminā apāhaṁ itthaṁ siyanti hoti. 360 Kathañca iminā apāhaṁ evaṁ siyanti hoti? Parapuggalaṁ upanidhāya yathā so khattiyo iminā apāhaṁ tathā khattiyo siyanti vā, yathā so brāhmaṇo iminā apāhaṁ tathā brāhmaṇo siyanti vā …pe… yathā so nevasaññīnāsaññī iminā apāhaṁ tathā nevasaññīnāsaññī siyanti vā—evaṁ iminā apāhaṁ evaṁ siyanti hoti. 361 Kathañca iminā apāhaṁ aññathā siyanti hoti? Parapuggalaṁ upanidhāya yathā so khattiyo iminā apāhaṁ na tathā khattiyo siyanti vā, yathā so brāhmaṇo iminā apāhaṁ na tathā brāhmaṇo siyanti vā …pe… yathā so nevasaññīnāsaññī iminā apāhaṁ na tathā nevasaññīnāsaññī siyanti vā—evaṁ iminā apāhaṁ aññathā siyanti hoti. 362 Imāni aṭṭhārasa taṇhāvicaritāni bāhirassa upādāya. 363 Iti imāni aṭṭhārasa taṇhāvicaritāni ajjhattikassa upādāya, imāni aṭṭhārasa taṇhāvicaritāni bāhirassa upādāya, tadekajjhaṁ abhisaññūhitvā abhisaṅkhipitvā chattiṁsa taṇhāvicaritāni honti. Iti evarūpāni atītāni chattiṁsa taṇhāvicaritāni, anāgatāni chattiṁsa taṇhāvicaritāni, paccuppannāni chattiṁsa taṇhāvicaritāni, tadekajjhaṁ abhisaññūhitvā abhisaṅkhipitvā aṭṭhataṇhāvicaritasataṁ hoti. 364 Tattha katamāni dvāsaṭṭhi diṭṭhigatāni brahmajāle veyyākaraṇe vuttāni bhagavatā? Cattāro sassatavādā, cattāro ekaccasassatikā, cattāro antānantikā, cattāro amarāvikkhepikā, dve adhiccasamuppannikā, soḷasa saññīvādā, aṭṭha asaññīvādā, 1960 --- vb17 1:364 aṭṭha nevasaññīnāsaññīvādā, satta ucchedavādā, pañca diṭṭhadhammanibbānavādā—imāni dvāsaṭṭhi diṭṭhigatāni brahmajāle veyyākaraṇe vuttāni bhagavatāti. 365 Khuddakavatthuvibhaṅgo niṭṭhito. vb6 0 Vibhaṅga Paṭiccasamuppādavibhaṅga |1| 1. Suttantabhājanīya Avijjāpaccayā saṅkhārā, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ, nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ, saḷāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ sokaparidevadukkhadomanassupāyāsā sambhavanti. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 2 Tattha katamā avijjā? Dukkhe aññāṇaṁ, dukkhasamudaye aññāṇaṁ, dukkhanirodhe aññāṇaṁ, dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya aññāṇaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā”. 3 Tattha katame avijjāpaccayā saṅkhārā? Puññābhisaṅkhāro, apuññābhisaṅkhāro, āneñjābhisaṅkhāro, kāyasaṅkhāro, vacīsaṅkhāro, cittasaṅkhāro. 4 Tattha katamo puññābhisaṅkhāro? Kusalā cetanā kāmāvacarā rūpāvacarā dānamayā sīlamayā bhāvanāmayā—ayaṁ vuccati “puññābhisaṅkhāro”. 5 Tattha katamo apuññābhisaṅkhāro? Akusalā cetanā kāmāvacarā—ayaṁ vuccati “apuññābhisaṅkhāro”. 6 Tattha katamo āneñjābhisaṅkhāro? Kusalā cetanā arūpāvacarā—ayaṁ vuccati “āneñjābhisaṅkhāro”. 7 Tattha katamo kāyasaṅkhāro? Kāyasañcetanā kāyasaṅkhāro, vacīsañcetanā vacīsaṅkhāro, manosañcetanā cittasaṅkhāro. Ime vuccanti “avijjāpaccayā saṅkhārā”. 8 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ? Cakkhuviññāṇaṁ, sotaviññāṇaṁ, ghānaviññāṇaṁ, jivhāviññāṇaṁ, kāyaviññāṇaṁ, manoviññāṇaṁ—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ”. 9 Tattha katamaṁ viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ? Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Cattāro mahābhūtā, catunnañca mahābhūtānaṁ upādāyarūpaṁ—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ”. 10 Tattha katamaṁ nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ? Cakkhāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, manāyatanaṁ—idaṁ vuccati “nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ”. 11 Tattha katamo saḷāyatanapaccayā phasso? Cakkhusamphasso sotasamphasso ghānasamphasso jivhāsamphasso kāyasamphasso manosamphasso—ayaṁ vuccati “saḷāyatanapaccayā phasso”. 12 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Cakkhusamphassajā vedanā, sotasamphassajā vedanā, ghānasamphassajā vedanā, jivhāsamphassajā vedanā, kāyasamphassajā vedanā, manosamphassajā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā”. 13 Tattha katamā vedanāpaccayā taṇhā? Rūpataṇhā, saddataṇhā, gandhataṇhā, rasataṇhā, phoṭṭhabbataṇhā, dhammataṇhā—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayā taṇhā”. 14 Tattha katamaṁ taṇhāpaccayā upādānaṁ? Kāmupādānaṁ, diṭṭhupādānaṁ, sīlabbatupādānaṁ, attavādupādānaṁ—idaṁ vuccati “taṇhāpaccayā upādānaṁ”. 15 Tattha katamo upādānapaccayā bhavo? Bhavo duvidhena—atthi kammabhavo, atthi upapattibhavo. Tattha katamo kammabhavo? Puññābhisaṅkhāro, apuññābhisaṅkhāro, āneñjābhisaṅkhāro—ayaṁ vuccati “kammabhavo”. Sabbampi bhavagāmikammaṁ kammabhavo. 16 Tattha katamo upapattibhavo? Kāmabhavo, rūpabhavo, arūpabhavo, saññābhavo, asaññābhavo, nevasaññānāsaññābhavo, ekavokārabhavo, catuvokārabhavo, pañcavokārabhavo—ayaṁ vuccati “upapattibhavo”. Ayaṁ vuccati “upādānapaccayā bhavo”. 17 Tattha katamā bhavapaccayā jāti? Yā tesaṁ tesaṁ sattānaṁ tamhi tamhi sattanikāye jāti sañjāti okkanti abhinibbatti, khandhānaṁ pātubhāvo, āyatanānaṁ paṭilābho—ayaṁ vuccati “bhavapaccayā jāti”. 18 Tattha katamaṁ jātipaccayā jarāmaraṇaṁ? Atthi jarā, atthi maraṇaṁ. Tattha katamā 1961 --- vb6 1:18 jarā? Yā tesaṁ tesaṁ sattānaṁ tamhi tamhi sattanikāye jarā jīraṇatā khaṇḍiccaṁ pāliccaṁ valittacatā āyuno saṁhāni indriyānaṁ paripāko—ayaṁ vuccati “jarā”. 19 Tattha katamaṁ maraṇaṁ? Yā tesaṁ tesaṁ sattānaṁ tamhā tamhā sattanikāyā cuti cavanatā bhedo antaradhānaṁ maccu maraṇaṁ kālakiriyā khandhānaṁ bhedo kaḷevarassa nikkhepo jīvitindriyassupacchedo—idaṁ vuccati “maraṇaṁ”. Iti ayañca jarā, idañca maraṇaṁ. Idaṁ vuccati “jātipaccayā jarāmaraṇaṁ”. 20 Tattha katamo soko? Ñātibyasanena vā phuṭṭhassa, bhogabyasanena vā phuṭṭhassa, rogabyasanena vā phuṭṭhassa, sīlabyasanena vā phuṭṭhassa, diṭṭhibyasanena vā phuṭṭhassa, aññataraññatarena byasanena samannāgatassa, aññataraññatarena dukkhadhammena phuṭṭhassa soko socanā socitattaṁ antosoko antoparisoko cetaso parijjhāyanā domanassaṁ sokasallaṁ—ayaṁ vuccati “soko”. 21 Tattha katamo paridevo? Ñātibyasanena vā phuṭṭhassa, bhogabyasanena vā phuṭṭhassa, rogabyasanena vā phuṭṭhassa, sīlabyasanena vā phuṭṭhassa, diṭṭhibyasanena vā phuṭṭhassa, aññataraññatarena byasanena samannāgatassa, aññataraññatarena dukkhadhammena phuṭṭhassa ādevo paridevo ādevanā paridevanā ādevitattaṁ paridevitattaṁ vācā palāpo vippalāpo lālappo lālappanā lālappitattaṁ—ayaṁ vuccati “paridevo”. 22 Tattha katamaṁ dukkhaṁ? Yaṁ kāyikaṁ asātaṁ kāyikaṁ dukkhaṁ kāyasamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ kāyasamphassajā asātā dukkhā vedanā—idaṁ vuccati “dukkhaṁ”. 23 Tattha katamaṁ domanassaṁ? Yaṁ cetasikaṁ asātaṁ, cetasikaṁ dukkhaṁ, cetosamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ, cetosamphassajā asātā dukkhā vedanā—idaṁ vuccati “domanassaṁ”. 24 Tattha katamo upāyāso? Ñātibyasanena vā phuṭṭhassa, bhogabyasanena vā phuṭṭhassa, rogabyasanena vā phuṭṭhassa, sīlabyasanena vā phuṭṭhassa, diṭṭhibyasanena vā phuṭṭhassa, aññataraññatarena byasanena samannāgatassa, aññataraññatarena dukkhadhammena phuṭṭhassa āyāso upāyāso āyāsitattaṁ upāyāsitattaṁ—ayaṁ vuccati “upāyāso”. 25 Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotīti, evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa saṅgati hoti, samāgamo hoti, samodhānaṁ hoti, pātubhāvo hoti. Tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 26 Suttantabhājanīyaṁ. 27 2. Abhidhammabhājanīya 2.1. Paccayacatukka Avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 28 Avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 29 Avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ, nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 30 Avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ, nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 31 Paccayacatukkaṁ. 32 2.2. Hetucatukka Avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāhetuko, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārahetukaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ viññāṇahetukaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ nāmahetukaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanahetuko, phassapaccayā vedanā phassahetukā, vedanāpaccayā taṇhā vedanāhetukā, taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāhetukaṁ; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, 1962 --- vb6 1:32 jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 33 Avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāhetuko, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārahetukaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ viññāṇahetukaṁ, nāmapaccayā phasso nāmahetuko, phassapaccayā vedanā phassahetukā, vedanāpaccayā taṇhā vedanāhetukā, taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāhetukaṁ; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 34 Avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāhetuko, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārahetukaṁ, viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ viññāṇahetukaṁ, nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ nāmarūpahetukaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanahetuko, phassapaccayā vedanā phassahetukā, vedanāpaccayā taṇhā vedanāhetukā, taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāhetukaṁ; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 35 Avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāhetuko, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārahetukaṁ, viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ viññāṇahetukaṁ, nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ nāmarūpahetukaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanahetuko, phassapaccayā vedanā phassahetukā, vedanāpaccayā taṇhā vedanāhetukā, taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāhetukaṁ; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 36 Hetucatukkaṁ. 37 2.3. Sampayuttacatukka Avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāsampayutto, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārasampayuttaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ viññāṇasampayuttaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ nāmasampayuttaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanasampayutto, phassapaccayā vedanā phassasampayuttā, vedanāpaccayā taṇhā vedanāsampayuttā, taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāsampayuttaṁ; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 38 Avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāsampayutto, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārasampayuttaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ viññāṇasampayuttaṁ, nāmapaccayā phasso nāmasampayutto, phassapaccayā vedanā phassasampayuttā, vedanāpaccayā taṇhā vedanāsampayuttā, taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāsampayuttaṁ; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 39 Avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāsampayutto, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārasampayuttaṁ, viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ viññāṇasampayuttaṁ nāmaṁ, nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ nāmarūpasampayuttaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanasampayutto, phassapaccayā vedanā phassasampayuttā, vedanāpaccayā taṇhā vedanāsampayuttā, taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāsampayuttaṁ; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 40 Avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāsampayutto, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārasampayuttaṁ, viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ viññāṇasampayuttaṁ nāmaṁ, nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ nāmasampayuttaṁ chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanasampayutto, phassapaccayā vedanā phassasampayuttā, vedanāpaccayā taṇhā vedanāsampayuttā, taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāsampayuttaṁ; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 41 Sampayuttacatukkaṁ. 42 2.4. Aññamaññacatukka Avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayāpi avijjā; saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayāpi saṅkhāro; viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayāpi viññāṇaṁ; nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayāpi nāmaṁ; chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayāpi chaṭṭhāyatanaṁ; phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayāpi phasso; vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayāpi vedanā; taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayāpi taṇhā; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa 1963 --- vb6 1:42 kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 43 Avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayāpi avijjā; saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayāpi saṅkhāro; viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayāpi viññāṇaṁ; nāmapaccayā phasso, phassapaccayāpi nāmaṁ; phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayāpi phasso; vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayāpi vedanā; taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayāpi taṇhā; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 44 Avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayāpi avijjā; saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayāpi saṅkhāro; viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ, nāmarūpapaccayāpi viññāṇaṁ; nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayāpi nāmarūpaṁ; chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayāpi chaṭṭhāyatanaṁ; phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayāpi phasso; vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayāpi vedanā; taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayāpi taṇhā; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 45 Avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayāpi avijjā; saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayāpi saṅkhāro; viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ, nāmarūpapaccayāpi viññāṇaṁ; nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayāpi nāmarūpaṁ; chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayāpi chaṭṭhāyatanaṁ; phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayāpi phasso; vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayāpi vedanā; taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayāpi taṇhā; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 46 Aññamaññacatukkaṁ. 47 2.4.1. Mātikā Saṅkhārapaccayā avijjā …pe… viññāṇapaccayā avijjā …pe… nāmapaccayā avijjā …pe… chaṭṭhāyatanapaccayā avijjā …pe… phassapaccayā avijjā …pe… vedanāpaccayā avijjā …pe… taṇhāpaccayā avijjā …pe… upādānapaccayā avijjā …pe… avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 48 Mātikā. 49 2.5.1. Akusalacitta Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ diṭṭhigatasampayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 50 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā”. 51 Tattha katamo avijjāpaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “avijjāpaccayā saṅkhāro”. 52 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ”. 53 Tattha katamaṁ viññāṇapaccayā nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “viññāṇapaccayā nāmaṁ”. 54 Tattha katamaṁ nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ”. 55 Tattha katamo chaṭṭhāyatanapaccayā phasso? Yo phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 56 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Yaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā”. 57 1964 --- vb6 1:57 Tattha katamā vedanāpaccayā taṇhā? Yo rāgo sārāgo anunayo anurodho nandī nandirāgo cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayā taṇhā”. 58 Tattha katamaṁ taṇhāpaccayā upādānaṁ? Yā diṭṭhi diṭṭhigataṁ diṭṭhigahanaṁ diṭṭhikantāro diṭṭhivisūkāyikaṁ diṭṭhivipphanditaṁ diṭṭhisaṁyojanaṁ gāho patiṭṭhāho abhiniveso parāmāso kummaggo micchāpatho micchattaṁ titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho—idaṁ vuccati “taṇhāpaccayā upādānaṁ”. 59 Tattha katamo upādānapaccayā bhavo? Ṭhapetvā upādānaṁ, vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—ayaṁ vuccati “upādānapaccayā bhavo”. 60 Tattha katamā bhavapaccayā jāti? Yā tesaṁ tesaṁ dhammānaṁ jāti sañjāti nibbatti abhinibbatti pātubhāvo—ayaṁ vuccati “bhavapaccayā jāti”. 61 Tattha katamaṁ jātipaccayā jarāmaraṇaṁ? Atthi jarā, atthi maraṇaṁ. Tattha katamā jarā? Yā tesaṁ tesaṁ dhammānaṁ jarā jīraṇatā āyuno saṁhāni—ayaṁ vuccati “jarā”. Tattha katamaṁ maraṇaṁ? Yo tesaṁ tesaṁ dhammānaṁ khayo vayo bhedo paribhedo aniccatā antaradhānaṁ—idaṁ vuccati “maraṇaṁ”. Iti ayañca jarā, idañca maraṇaṁ. Idaṁ vuccati “jātipaccayā jarāmaraṇaṁ”. 62 Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotīti. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa saṅgati hoti, samāgamo hoti, samodhānaṁ hoti, pātubhāvo hoti. Tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 63 Tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 64 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā”. 65 Tattha katamo avijjāpaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “avijjāpaccayā saṅkhāro”. 66 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ”. 67 Tattha katamaṁ viññāṇapaccayā nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “viññāṇapaccayā nāmaṁ”. 68 Nāmapaccayā phassoti. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Ṭhapetvā phassaṁ, vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. 69 Tattha katamo nāmapaccayā phasso? Yo phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ vuccati “nāmapaccayā phasso” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 70 Tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ, nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 71 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā”. 72 Tattha katamo avijjāpaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “avijjāpaccayā saṅkhāro”. 73 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ”. 74 Tattha katamaṁ viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ? Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Cakkhāyatanassa upacayo, sotāyatanassa upacayo, ghānāyatanassa upacayo, jivhāyatanassa upacayo, kāyāyatanassa upacayo, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ cittajaṁ cittahetukaṁ cittasamuṭṭhānaṁ—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ”. 75 Nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatananti. Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Yaṁ rūpaṁ nissāya manoviññāṇadhātu 1965 --- vb6 1:75 vattati—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “nāmarūpaṁ”. 76 Tattha katamaṁ nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ”. 77 Tattha katamo chaṭṭhāyatanapaccayā phasso? Yo phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 78 Tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ, nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 79 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā”. 80 Tattha katamo avijjāpaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “avijjāpaccayā saṅkhāro”. 81 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ”. 82 Tattha katamaṁ viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ? Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Cakkhāyatanassa upacayo, sotāyatanassa upacayo, ghānāyatanassa upacayo, jivhāyatanassa upacayo, kāyāyatanassa upacayo, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ cittajaṁ cittahetukaṁ cittasamuṭṭhānaṁ—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ”. 83 Nāmarūpapaccayā saḷāyatananti. Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Cattāro ca mahābhūtā, yañca rūpaṁ nissāya manoviññāṇadhātu vattati—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “nāmarūpaṁ”. 84 Tattha katamaṁ nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ? Cakkhāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, manāyatanaṁ—idaṁ vuccati “nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ”. 85 Tattha katamo chaṭṭhāyatanapaccayā phasso? Yo phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 86 Paccayacatukkaṁ. 87 2.6. Hetucatukka Tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāhetuko, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārahetukaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ viññāṇahetukaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ nāmahetukaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanahetuko, phassapaccayā vedanā phassahetukā, vedanāpaccayā taṇhā vedanāhetukā, taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāhetukaṁ; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 88 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā”. 89 Tattha katamo avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāhetuko? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāhetuko”. 90 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārahetukaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārahetukaṁ”. 91 Tattha katamaṁ viññāṇapaccayā nāmaṁ viññāṇahetukaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “viññāṇapaccayā nāmaṁ viññāṇahetukaṁ”. 92 Tattha katamaṁ nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ nāmahetukaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ nāmahetukaṁ”. 93 Tattha katamo chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanahetuko? Yo phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanahetuko”. 94 Tattha katamā phassapaccayā vedanā phassahetukā? Yaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ 1966 --- vb6 1:94 cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā phassahetukā”. 95 Tattha katamā vedanāpaccayā taṇhā vedanāhetukā? Yo rāgo sārāgo …pe… cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayā taṇhā vedanāhetukā”. 96 Tattha katamaṁ taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāhetukaṁ? Yā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho—idaṁ vuccati “taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāhetukaṁ” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 97 Tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāhetuko, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārahetukaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ viññāṇahetukaṁ, nāmapaccayā phasso nāmahetuko, phassapaccayā vedanā phassahetukā, vedanāpaccayā taṇhā vedanāhetukā, taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāhetukaṁ; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 98 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā”. 99 Tattha katamo avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāhetuko? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāhetuko”. 100 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārahetukaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārahetukaṁ. 101 Tattha katamaṁ viññāṇapaccayā nāmaṁ viññāṇahetukaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “viññāṇapaccayā nāmaṁ viññāṇahetukaṁ”. 102 Nāmapaccayā phasso nāmahetukoti. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Ṭhapetvā phassaṁ, vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. 103 Tattha katamo nāmapaccayā phasso nāmahetuko? Yo phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ vuccati “nāmapaccayā phasso nāmahetuko” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 104 Tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāhetuko, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārahetukaṁ, viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ viññāṇahetukaṁ, nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ nāmarūpahetukaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanahetuko, phassapaccayā vedanā phassahetukā, vedanāpaccayā taṇhā vedanāhetukā, taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāhetukaṁ; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 105 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā”. 106 Tattha katamo avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāhetuko? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāhetuko”. 107 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārahetukaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārahetukaṁ”. 108 Tattha katamaṁ viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ viññāṇahetukaṁ? Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Cakkhāyatanassa upacayo, sotāyatanassa upacayo, ghānāyatanassa upacayo, jivhāyatanassa upacayo, kāyāyatanassa upacayo, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ cittajaṁ cittahetukaṁ cittasamuṭṭhānaṁ—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ viññāṇahetukaṁ”. 109 Nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ nāmarūpahetukanti. Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Yaṁ rūpaṁ nissāya manoviññāṇadhātu vattati—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “nāmarūpaṁ”. 110 Tattha katamaṁ nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ nāmarūpahetukaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ nāmarūpahetukaṁ”. 111 Tattha katamo chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanahetuko? Yo phasso phusanā samphusanā 1967 --- vb6 1:111 samphusitattaṁ—ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanahetuko” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 112 Tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāhetuko, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārahetukaṁ viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ viññāṇahetukaṁ, nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ nāmarūpahetukaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanahetuko, phassapaccayā vedanā phassahetukā, vedanāpaccayā taṇhā vedanāhetukā, taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāhetukaṁ; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 113 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā”. 114 Tattha katamo avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāhetuko? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāhetuko”. 115 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārahetukaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārahetukaṁ”. 116 Tattha katamaṁ viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ viññāṇahetukaṁ? Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Cakkhāyatanassa upacayo, sotāyatanassa upacayo, ghānāyatanassa upacayo, jivhāyatanassa upacayo, kāyāyatanassa upacayo, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ cittajaṁ cittahetukaṁ cittasamuṭṭhānaṁ—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ viññāṇahetukaṁ”. 117 Nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ nāmarūpahetukanti. Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Cattāro ca mahābhūtā, yañca rūpaṁ nissāya manoviññāṇadhātu vattati—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “nāmarūpaṁ”. 118 Tattha katamaṁ nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ nāmarūpahetukaṁ? Cakkhāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, manāyatanaṁ—idaṁ vuccati “nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ nāmarūpahetukaṁ”. 119 Tattha katamo chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanahetuko? Yo phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanahetuko”. 120 Tattha katamā phassapaccayā vedanā phassahetukā? Yaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā phassahetukā”. 121 Tattha katamā vedanāpaccayā taṇhā vedanāhetukā? Yo rāgo sārāgo …pe… cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayā taṇhā vedanāhetukā”. 122 Tattha katamaṁ taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāhetukaṁ? Yā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho—idaṁ vuccati “taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāhetukaṁ” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 123 Hetucatukkaṁ. 124 2.7. Sampayuttacatukka Tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāsampayutto, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārasampayuttaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ viññāṇasampayuttaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ nāmasampayuttaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanasampayutto, phassapaccayā vedanā phassasampayuttā, vedanāpaccayā taṇhā vedanāsampayuttā, taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāsampayuttaṁ; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 125 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā”. 126 Tattha katamo avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāsampayutto? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāsampayutto”. 127 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārasampayuttaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārasampayuttaṁ”. 128 Tattha katamaṁ 1968 --- vb6 1:128 viññāṇapaccayā nāmaṁ viññāṇasampayuttaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “viññāṇapaccayā nāmaṁ viññāṇasampayuttaṁ”. 129 Tattha katamaṁ nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ …pe… nāmasampayuttaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ nāmasampayuttaṁ”. 130 Tattha katamo chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanasampayutto? Yo phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanasampayutto”. 131 Tattha katamā phassapaccayā vedanā phassasampayuttā? Yaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā phassasampayuttā”. 132 Tattha katamā vedanāpaccayā taṇhā vedanāsampayuttā? Yo rāgo sārāgo …pe… cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayā taṇhā vedanāsampayuttā”. 133 Tattha katamaṁ taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāsampayuttaṁ? Yā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho—idaṁ vuccati “taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāsampayuttaṁ” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 134 Tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāsampayutto, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārasampayuttaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ viññāṇasampayuttaṁ, nāmapaccayā phasso nāmasampayutto, phassapaccayā vedanā phassasampayuttā, vedanāpaccayā taṇhā vedanāsampayuttā, taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāsampayuttaṁ; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 135 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā”. 136 Tattha katamo avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāsampayutto? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāsampayutto”. 137 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārasampayuttaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārasampayuttaṁ”. 138 Tattha katamaṁ viññāṇapaccayā nāmaṁ viññāṇasampayuttaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “viññāṇapaccayā nāmaṁ viññāṇasampayuttaṁ”. 139 Nāmapaccayā phasso nāmasampayuttoti. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Ṭhapetvā phassaṁ, vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. 140 Tattha katamo nāmapaccayā phasso nāmasampayutto? Yo phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ vuccati “nāmapaccayā phasso nāmasampayutto” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 141 Tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāsampayutto, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārasampayuttaṁ, viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ viññāṇasampayuttaṁ nāmaṁ, nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ nāmasampayuttaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanasampayutto, phassapaccayā vedanā phassasampayuttā, vedanāpaccayā taṇhā vedanāsampayuttā, taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāsampayuttaṁ; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 142 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā”. 143 Tattha katamo avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāsampayutto? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāsampayutto”. 144 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārasampayuttaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārasampayuttaṁ”. 145 Tattha katamaṁ viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ viññāṇasampayuttaṁ nāmaṁ? Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Cakkhāyatanassa upacayo, sotāyatanassa upacayo, ghānāyatanassa upacayo, jivhāyatanassa upacayo, kāyāyatanassa upacayo, yaṁ vā panaññampi 1969 --- vb6 1:145 atthi rūpaṁ cittajaṁ cittahetukaṁ cittasamuṭṭhānaṁ—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ viññāṇasampayuttaṁ nāmaṁ”. 146 Nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ nāmasampayuttanti. Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Yaṁ rūpaṁ nissāya manoviññāṇadhātu vattati—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “nāmarūpaṁ”. 147 Tattha katamaṁ nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ nāmasampayuttaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ nāmasampayuttaṁ”. 148 Tattha katamo chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanasampayutto? Yo phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanasampayutto” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 149 Tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāsampayutto, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārasampayuttaṁ, viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ viññāṇasampayuttaṁ nāmaṁ, nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ nāmasampayuttaṁ chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanasampayutto, phassapaccayā vedanā phassasampayuttā, vedanāpaccayā taṇhā vedanāsampayuttā, taṇhāpaccayā upādānaṁ taṇhāsampayuttaṁ; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 150 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā”. 151 Tattha katamo avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāsampayutto? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “avijjāpaccayā saṅkhāro avijjāsampayutto”. 152 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārasampayuttaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārasampayuttaṁ”. 153 Tattha katamaṁ viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ viññāṇasampayuttaṁ nāmaṁ? Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Cakkhāyatanassa upacayo, sotāyatanassa upacayo, ghānāyatanassa upacayo, jivhāyatanassa upacayo, kāyāyatanassa upacayo, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ cittajaṁ cittahetukaṁ cittasamuṭṭhānaṁ—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ viññāṇasampayuttaṁ nāmaṁ”. 154 Nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ nāmasampayuttaṁ chaṭṭhāyatananti. Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Cattāro ca mahābhūtā, yañca rūpaṁ nissāya manoviññāṇadhātu vattati—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “nāmarūpaṁ”. 155 Tattha katamaṁ nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ nāmasampayuttaṁ chaṭṭhāyatanaṁ? Cakkhāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, manāyatanaṁ—idaṁ vuccati “nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ nāmasampayuttaṁ chaṭṭhāyatanaṁ”. 156 Tattha katamo chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanasampayutto? Yo phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanasampayutto” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 157 Sampayuttacatukkaṁ. 158 2.8. Aññamaññacatukka Tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayāpi avijjā; saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayāpi saṅkhāro; viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayāpi viññāṇaṁ; nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayāpi nāmaṁ; chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayāpi chaṭṭhāyatanaṁ; phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayāpi phasso; vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayāpi vedanā; taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayāpi taṇhā; 1970 --- vb6 1:158 upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 159 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā”. 160 Tattha katamo avijjāpaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “avijjāpaccayā saṅkhāro”. 161 Tattha katamā saṅkhārapaccayāpi avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “saṅkhārapaccayāpi avijjā”. 162 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ”. 163 Tattha katamo viññāṇapaccayāpi saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “viññāṇapaccayāpi saṅkhāro”. 164 Tattha katamaṁ viññāṇapaccayā nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “viññāṇapaccayā nāmaṁ”. 165 Tattha katamaṁ nāmapaccayāpi viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “nāmapaccayāpi viññāṇaṁ”. 166 Tattha katamaṁ nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ”. 167 Tattha katamaṁ chaṭṭhāyatanapaccayāpi nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayāpi nāmaṁ”. 168 Tattha katamo chaṭṭhāyatanapaccayā phasso? Yo phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 169 Tattha katamaṁ phassapaccayāpi chaṭṭhāyatanaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “phassapaccayāpi chaṭṭhāyatanaṁ”. 170 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Yaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā”. 171 Tattha katamo vedanāpaccayāpi phasso? Yo phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayāpi phasso”. 172 Tattha katamā vedanāpaccayā taṇhā? Yo rāgo sārāgo …pe… cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayā taṇhā”. 173 Tattha katamā taṇhāpaccayāpi vedanā? Yaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ vuccati “taṇhāpaccayāpi vedanā”. 174 Tattha katamaṁ taṇhāpaccayā upādānaṁ? Yā diṭṭhi diṭṭhigataṁ …pe… titthāyatanaṁ vipariyāsaggāho—idaṁ vuccati “taṇhāpaccayā upādānaṁ”. 175 Tattha katamā upādānapaccayāpi taṇhā? Yo rāgo …pe… cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “upādānapaccayāpi taṇhā”. 176 Tattha katamo upādānapaccayā bhavo? Ṭhapetvā upādānaṁ, vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—ayaṁ vuccati “upādānapaccayā bhavo”. 177 Tattha katamā bhavapaccayā jāti? Yā tesaṁ tesaṁ dhammānaṁ jāti sañjāti nibbatti abhinibbatti pātubhāvo—ayaṁ vuccati “bhavapaccayā jāti”. 178 Tattha katamaṁ jātipaccayā jarāmaraṇaṁ? Atthi jarā, atthi maraṇaṁ. Tattha katamā jarā? Yā tesaṁ tesaṁ dhammānaṁ jarā jīraṇatā āyuno saṁhāni—ayaṁ vuccati “jarā”. Tattha katamaṁ maraṇaṁ? Yo tesaṁ tesaṁ dhammānaṁ khayo vayo bhedo paribhedo aniccatā antaradhānaṁ—idaṁ vuccati “maraṇaṁ”. Iti ayañca jarā, idañca maraṇaṁ. Idaṁ vuccati “jātipaccayā jarāmaraṇaṁ”. 179 Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotīti. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa saṅgati hoti, samāgamo hoti, samodhānaṁ hoti, pātubhāvo hoti. Tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 180 Tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayāpi avijjā; saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayāpi saṅkhāro; viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayāpi viññāṇaṁ; nāmapaccayā phasso, phassapaccayāpi nāmaṁ; phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayāpi phasso; vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayāpi vedanā; taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayāpi taṇhā; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 181 Tattha 1971 --- vb6 1:181 katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā”. 182 Tattha katamo avijjāpaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “avijjāpaccayā saṅkhāro”. 183 Tattha katamā saṅkhārapaccayāpi avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “saṅkhārapaccayāpi avijjā”. 184 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ”. 185 Tattha katamo viññāṇapaccayāpi saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “viññāṇapaccayāpi saṅkhāro”. 186 Tattha katamaṁ viññāṇapaccayā nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “viññāṇapaccayā nāmaṁ”. 187 Tattha katamaṁ nāmapaccayāpi viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “nāmapaccayāpi viññāṇaṁ”. 188 Nāmapaccayā phassoti. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Ṭhapetvā phassaṁ, vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. 189 Tattha katamo nāmapaccayā phasso? Yo phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ vuccati “nāmapaccayā phasso”. 190 Tattha katamaṁ phassapaccayāpi nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—idaṁ vuccati “phassapaccayāpi nāmaṁ” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 191 Tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayāpi avijjā; saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayāpi saṅkhāro; viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ, nāmarūpapaccayāpi viññāṇaṁ; nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayāpi nāmarūpaṁ; chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayāpi chaṭṭhāyatanaṁ; phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayāpi phasso; vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayāpi vedanā; taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayāpi taṇhā; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 192 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā”. 193 Tattha katamo avijjāpaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “avijjāpaccayā saṅkhāro”. 194 Tattha katamā saṅkhārapaccayāpi avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “saṅkhārapaccayāpi avijjā”. 195 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ”. 196 Tattha katamo viññāṇapaccayāpi saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “viññāṇapaccayāpi saṅkhāro”. 197 Tattha katamaṁ viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ? Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Cakkhāyatanassa upacayo, sotāyatanassa upacayo, ghānāyatanassa upacayo, jivhāyatanassa upacayo, kāyāyatanassa upacayo, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ cittajaṁ cittahetukaṁ cittasamuṭṭhānaṁ—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ”. 198 Nāmarūpapaccayāpi viññāṇanti. Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Yaṁ rūpaṁ nissāya manoviññāṇadhātu vattati—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “nāmarūpaṁ”. 199 Tattha katamaṁ nāmarūpapaccayāpi viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “nāmarūpapaccayāpi viññāṇaṁ”. 200 Nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatananti. Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Yaṁ rūpaṁ nissāya manoviññāṇadhātu vattati—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “nāmarūpaṁ”. 201 Tattha katamaṁ nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… 1972 --- vb6 1:201 tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ”. 202 Tattha katamaṁ chaṭṭhāyatanapaccayāpi nāmarūpaṁ? Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Cakkhāyatanassa upacayo, sotāyatanassa upacayo, ghānāyatanassa upacayo, jivhāyatanassa upacayo, kāyāyatanassa upacayo, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ cittajaṁ cittahetukaṁ cittasamuṭṭhānaṁ—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayāpi nāmarūpaṁ”. 203 Tattha katamo chaṭṭhāyatanapaccayā phasso? Yo phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 204 Tattha katamaṁ phassapaccayāpi chaṭṭhāyatanaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “phassapaccayāpi chaṭṭhāyatanaṁ” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 205 Tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayāpi avijjā; saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayāpi saṅkhāro; viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ, nāmarūpapaccayāpi viññāṇaṁ; nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayāpi nāmarūpaṁ; chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayāpi chaṭṭhāyatanaṁ; phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayāpi phasso; vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayāpi vedanā; taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayāpi taṇhā; upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 206 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā”. 207 Tattha katamo avijjāpaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “avijjāpaccayā saṅkhāro”. 208 Tattha katamā saṅkhārapaccayāpi avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “saṅkhārapaccayāpi avijjā”. 209 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ”. 210 Tattha katamo viññāṇapaccayāpi saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “viññāṇapaccayāpi saṅkhāro”. 211 Tattha katamaṁ viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ? Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati nāmaṁ. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Cakkhāyatanassa upacayo, sotāyatanassa upacayo, ghānāyatanassa upacayo, jivhāyatanassa upacayo, kāyāyatanassa upacayo, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ cittajaṁ cittahetukaṁ cittasamuṭṭhānaṁ—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ”. 212 Nāmarūpapaccayāpi viññāṇanti. Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Yaṁ rūpaṁ nissāya manoviññāṇadhātu vattati—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “nāmarūpaṁ”. 213 Tattha katamaṁ nāmarūpapaccayāpi viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “nāmarūpapaccayāpi viññāṇaṁ”. 214 Nāmarūpapaccayā saḷāyatananti. Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Cattāro ca mahābhūtā, yañca rūpaṁ nissāya manoviññāṇadhātu vattati—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “nāmarūpaṁ”. 215 Tattha katamaṁ nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ? Cakkhāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, manāyatanaṁ—idaṁ vuccati “nāmarūpapaccayā saḷāyatanaṁ”. 216 Tattha katamaṁ chaṭṭhāyatanapaccayāpi nāmarūpaṁ? Atthi nāmaṁ, atthi rūpaṁ. Tattha katamaṁ nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “nāmaṁ”. Tattha katamaṁ rūpaṁ? Cakkhāyatanassa upacayo, sotāyatanassa upacayo, ghānāyatanassa upacayo, jivhāyatanassa upacayo, kāyāyatanassa upacayo, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ 1973 --- vb6 1:216 cittajaṁ cittahetukaṁ cittasamuṭṭhānaṁ—idaṁ vuccati “rūpaṁ”. Iti idañca nāmaṁ, idañca rūpaṁ. Idaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayāpi nāmarūpaṁ”. 217 Tattha katamo chaṭṭhāyatanapaccayā phasso? Yo phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 218 Tattha katamaṁ phassapaccayāpi chaṭṭhāyatanaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “phassapaccayāpi chaṭṭhāyatanaṁ”. 219 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Yaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 220 Aññamaññacatukkaṁ. 221 2.9. Akusalaniddesa 2.9.1 Akusalacitta Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ diṭṭhigatasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… somanassasahagataṁ diṭṭhigatavippayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā …pe… somanassasahagataṁ diṭṭhigatavippayuttaṁ sasaṅkhārena rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 222 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā”. 223 Tattha katamo avijjāpaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati avijjāpaccayā saṅkhāro …pe…. 224 Tattha katamo taṇhāpaccayā adhimokkho? Yo cittassa adhimokkho adhimuccanā tadadhimuttatā—ayaṁ vuccati “taṇhāpaccayā adhimokkho”. 225 Tattha katamo adhimokkhapaccayā bhavo? Ṭhapetvā adhimokkhaṁ, vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—ayaṁ vuccati “adhimokkhapaccayā bhavo” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 226 2.9.2. Akusalacitta Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ diṭṭhigatasampayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayā upādānaṁ, upādānapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 227 2.9.3. Akusalacitta Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati avijjā …pe…. 228 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Yaṁ cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 229 Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ diṭṭhigatasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ diṭṭhigatavippayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā …pe… upekkhāsahagataṁ diṭṭhigatavippayuttaṁ sasaṅkhārena rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā taṇhā, taṇhāpaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 230 Tattha katamā avijjā …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa 1974 --- vb6 1:230 dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 231 2.9.4. Akusalacitta Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti domanassasahagataṁ paṭighasampayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā …pe… domanassasahagataṁ paṭighasampayuttaṁ sasaṅkhārena rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā paṭighaṁ, paṭighapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 232 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā” …pe… ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 233 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Yaṁ cetasikaṁ asātaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ cetosamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā asātā dukkhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā”. 234 Tattha katamaṁ vedanāpaccayā paṭighaṁ? Yo cittassa āghāto …pe… caṇḍikkaṁ asuropo anattamanatā cittassa—idaṁ vuccati “vedanāpaccayā paṭighaṁ”. 235 Tattha katamo paṭighapaccayā adhimokkho? Yo cittassa adhimokkho adhimuccanā tadadhimuttatā—ayaṁ vuccati “paṭighapaccayā adhimokkho”. 236 Tattha katamo adhimokkhapaccayā bhavo? Ṭhapetvā adhimokkhaṁ, vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—ayaṁ vuccati “adhimokkhapaccayā bhavo” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 237 2.9.5. Akusalacitta Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ vicikicchāsampayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā vicikicchā, vicikicchāpaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 238 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā” …pe… ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 239 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Yaṁ cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ, cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā”. 240 Tattha katamā vedanāpaccayā vicikicchā? Yā kaṅkhā kaṅkhāyanā kaṅkhāyitattaṁ vimati vicikicchā dveḷhakaṁ dvidhāpatho saṁsayo anekaṁsaggāho āsappanā parisappanā apariyogāhaṇā chambhitattaṁ cittassa manovilekho—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayā vicikicchā”. 241 Tattha katamo vicikicchāpaccayā bhavo? Ṭhapetvā vicikicchaṁ, vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—ayaṁ vuccati “vicikicchāpaccayā bhavo” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 242 2.9.6. Akusalacitta Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ uddhaccasampayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā uddhaccaṁ, uddhaccapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 243 Tattha katamā avijjā? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ …pe… avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjā” …pe… ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 244 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Yaṁ cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ 1975 --- vb6 1:244 vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā”. 245 Tattha katamaṁ vedanāpaccayā uddhaccaṁ? Yaṁ cittassa uddhaccaṁ avūpasamo cetaso vikkhepo bhantattaṁ cittassa—idaṁ vuccati “vedanāpaccayā uddhaccaṁ”. 246 Tattha katamo uddhaccapaccayā adhimokkho? Yo cittassa adhimokkho adhimuccanā tadadhimuttatā—ayaṁ vuccati “uddhaccapaccayā adhimokkho”. 247 Tattha katamo adhimokkhapaccayā bhavo? Ṭhapetvā adhimokkhaṁ, vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—ayaṁ vuccati “adhimokkhapaccayā bhavo” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 248 Akusalaniddeso. 249 2. Kusalaniddesa 2.10.1. 2.10.1 Kāmāvacarakusalacitta 2.10.1.1. Mahākusalacitta Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye kusalamūlapaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 250 Tattha katame kusalamūlā? Alobho, adoso, amoho. 251 Tattha katamo alobho? Yo alobho alubbhanā alubbhitattaṁ asārāgo asārajjanā asārajjitattaṁ anabhijjhā alobho kusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “alobho”. 252 Tattha katamo adoso? Yo adoso adussanā adussitattaṁ abyāpādo abyāpajjo adoso kusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “adoso”. 253 Tattha katamo amoho? Yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “amoho”. Ime vuccanti “kusalamūlā”. 254 Tattha katamo kusalamūlapaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “kusalamūlapaccayā saṅkhāro”. 255 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ …pe… viññāṇapaccayā nāmaṁ …pe… nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ …pe… chaṭṭhāyatanapaccayā phasso …pe… phassapaccayā vedanā …pe… ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā”. 256 Tattha katamo vedanāpaccayā pasādo? Yā saddhā saddahanā okappanā abhippasādo—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayā pasādo”. 257 Tattha katamo pasādapaccayā adhimokkho? Yo cittassa adhimokkho adhimuccanā tadadhimuttatā—ayaṁ vuccati “pasādapaccayā adhimokkho”. 258 Tattha katamo adhimokkhapaccayā bhavo? Ṭhapetvā adhimokkhaṁ, vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—ayaṁ vuccati “adhimokkhapaccayā bhavo” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 259 2.10.1.2. Mahākusalacitta Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena rūpārammaṇaṁ vā …pe… somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā …pe… somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye kusalamūlapaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 260 Tattha katame kusalamūlā? Alobho, adoso. 261 Tattha katamo alobho? Yo alobho alubbhanā alubbhitattaṁ asārāgo asārajjanā asārajjitattaṁ anabhijjhā alobho kusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “alobho”. 262 Tattha katamo adoso? Yo adoso adussanā adussitattaṁ abyāpādo abyāpajjo adoso kusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “adoso”. Ime vuccanti “kusalamūlā”. 263 Tattha katamo kusalamūlapaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “kusalamūlapaccayā saṅkhāro” …pe… ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 264 Tattha katamā 1976 --- vb6 1:264 phassapaccayā vedanā? Yaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 265 2.10.1.3. Mahākusalacitta Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye kusalamūlapaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 266 Tattha katame kusalamūlā? Alobho, adoso, amoho—ime vuccanti “kusalamūlā”. 267 Tattha katamo kusalamūlapaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “kusalamūlapaccayā saṅkhāro” …pe… ayaṁ vuccati—“chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 268 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Yaṁ cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 269 2.10.1.4. Mahākusalacitta Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena rūpārammaṇaṁ vā saddārammaṇaṁ vā gandhārammaṇaṁ vā rasārammaṇaṁ vā phoṭṭhabbārammaṇaṁ vā dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye kusalamūlapaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 270 Tattha katame kusalamūlā? Alobho, adoso—ime vuccanti “kusalamūlā”. 271 Tattha katamo kusalamūlapaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “kusalamūlapaccayā saṅkhāro” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 272 2.10.2. Rūpāvacarakusalacitta Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye kusalamūlapaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 273 Tattha katame kusalamūlā? Alobho, adoso, amoho—ime vuccanti “kusalamūlā”. 274 Tattha katamo kusalamūlapaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “kusalamūlapaccayā saṅkhāro” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 275 2.10.3. Arūpāvacarakusalacitta Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye kusalamūlapaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 1977 --- vb6 1:275 276 Tattha katame kusalamūlā? Alobho, adoso, amoho—ime vuccanti “kusalamūlā”. 277 Tattha katamo kusalamūlapaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “kusalamūlapaccayā saṅkhāro” …pe… ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 278 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Yaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 279 2.10.4. Lokuttarakusalacitta Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye kusalamūlapaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametesaṁ dhammānaṁ samudayo hoti. 280 Tattha katame kusalamūlā? Alobho, adoso, amoho. 281 Tattha katamo alobho …pe… adoso …pe… amoho? Yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “amoho”. Ime vuccanti “kusalamūlā”. 282 Tattha katamo kusalamūlapaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “kusalamūlapaccayā saṅkhāro” …pe… ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 283 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Yaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā”. 284 Tattha katamo vedanāpaccayā pasādo? Yā saddhā saddahanā okappanā abhippasādo—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayā pasādo”. 285 Tattha katamo pasādapaccayā adhimokkho? Yo cittassa adhimokkho adhimuccanā tadadhimuttatā—ayaṁ vuccati “pasādapaccayā adhimokkho”. 286 Tattha katamo adhimokkhapaccayā bhavo? Ṭhapetvā adhimokkhaṁ, vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—ayaṁ vuccati “adhimokkhapaccayā bhavo” …pe… ayaṁ vuccati “jātipaccayā jarāmaraṇaṁ”. 287 Evametesaṁ dhammānaṁ samudayo hotīti. Evametesaṁ dhammānaṁ saṅgati hoti, samāgamo hoti, samodhānaṁ hoti, pātubhāvo hoti. Tena vuccati “evametesaṁ dhammānaṁ samudayo hotī”ti. 288 Kusalaniddeso. 289 2.11. Abyākataniddesa 2.11. 2.11 Ahetukakusalavipākacitta 2.11.1.1. 2.11.1.1 Ahetukakusalavipākacitta 2.11.1.1.1. Cakkhuviññāṇacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ cakkhuviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ rūpārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 290 Tattha katamo saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “saṅkhāro”. 291 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjācakkhuviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ”. 292 Tattha katamaṁ viññāṇapaccayā nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “viññāṇapaccayā nāmaṁ”. 293 Tattha katamaṁ nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjācakkhuviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ”. 294 Tattha katamo chaṭṭhāyatanapaccayā phasso? Yo phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 295 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Yaṁ cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā”. 296 Tattha katamo vedanāpaccayā bhavo? Ṭhapetvā 1978 --- vb6 1:296 vedanaṁ, saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayā bhavo” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 297 Tasmiṁ samaye saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārahetukaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ viññāṇahetukaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ nāmahetukaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanahetuko, phassapaccayā vedanā phassahetukā, vedanāpaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 298 Tasmiṁ samaye saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ saṅkhārasampayuttaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ viññāṇasampayuttaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ nāmasampayuttaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso chaṭṭhāyatanasampayutto, phassapaccayā vedanā phassasampayuttā, vedanāpaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 299 Tasmiṁ samaye saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayāpi saṅkhāro; viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayāpi viññāṇaṁ; nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayāpi nāmaṁ; chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayāpi chaṭṭhāyatanaṁ; phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayāpi phasso; vedanāpaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 300 2.11.1.1.2. Sota-kāyaviññāṇacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ sotaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ saddārammaṇaṁ …pe… ghānaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ gandhārammaṇaṁ …pe… jivhāviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ rasārammaṇaṁ …pe… kāyaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti sukhasahagataṁ phoṭṭhabbārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 301 Tattha katamo saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “saṅkhāro” …pe… ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 302 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Yaṁ kāyikaṁ sātaṁ kāyikaṁ sukhaṁ kāyasamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ kāyasamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā”. 303 Tattha katamo vedanāpaccayā bhavo? Ṭhapetvā vedanaṁ, saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayā bhavo” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 304 2.11.1.1.3. Sampaṭicchanacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākā manodhātu uppannā hoti upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā saddārammaṇā vā gandhārammaṇā vā rasārammaṇā vā phoṭṭhabbārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 305 Tattha katamo saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “saṅkhāro”. 306 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanodhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ” …pe… ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 307 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Yaṁ cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā”. 308 Tattha katamo vedanāpaccayā adhimokkho? Yo cittassa adhimokkho adhimuccanā tadadhimuttatā—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayā adhimokkho”. 309 Tattha katamo adhimokkhapaccayā bhavo? Ṭhapetvā adhimokkhaṁ, vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—ayaṁ vuccati “adhimokkhapaccayā bhavo” …pe… 1979 --- vb6 1:309 tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 310 2.11.1.1.4. Somanassantīraṇacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākā manoviññāṇadhātu uppannā hoti somanassasahagatā rūpārammaṇā vā saddārammaṇā vā gandhārammaṇā vā rasārammaṇā vā phoṭṭhabbārammaṇā vā dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 311 Tattha katamo saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “saṅkhāro”. 312 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ” …pe… ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 313 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Yaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā”. 314 Tattha katamo vedanāpaccayā adhimokkho? Yo cittassa adhimokkho adhimuccanā tadadhimuttatā—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayā adhimokkho”. 315 Tattha katamo adhimokkhapaccayā bhavo? Ṭhapetvā adhimokkhaṁ, vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—ayaṁ vuccati “adhimokkhapaccayā bhavo” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 316 2.11.1.1.5. Upekkhāsantīraṇacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākā manoviññāṇadhātu uppannā hoti upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā saddārammaṇā vā gandhārammaṇā vā rasārammaṇā vā phoṭṭhabbārammaṇā vā dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 317 Tattha katamo saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “saṅkhāro”. 318 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ” …pe… ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 319 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Yaṁ cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā”. 320 Tattha katamo vedanāpaccayā adhimokkho? Yo cittassa adhimokkho adhimuccanā tadadhimuttatā—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayā adhimokkho”. 321 Tattha katamo adhimokkhapaccayā bhavo? Ṭhapetvā adhimokkhaṁ, vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ayaṁ vuccati “adhimokkhapaccayā bhavo” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 322 2.11.1.2. Kāmāvacaravipākacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākā manoviññāṇadhātu uppannā hoti somanassasahagatā ñāṇasampayuttā …pe… somanassasahagatā ñāṇasampayuttā sasaṅkhārena …pe… somanassasahagatā ñāṇavippayuttā …pe… somanassasahagatā ñāṇavippayuttā sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagatā ñāṇasampayuttā …pe… upekkhāsahagatā ñāṇasampayuttā sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagatā ñāṇavippayuttā …pe… upekkhāsahagatā ñāṇavippayuttā sasaṅkhārena rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. 1980 --- vb6 1:322 Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 323 Tattha katamo saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “saṅkhāro”. 324 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ” …pe… ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā”. 325 Tattha katamo vedanāpaccayā pasādo? Yā saddhā saddahanā okappanā abhippasādo—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayā pasādo”. 326 Tattha katamo pasādapaccayā adhimokkho? Yo cittassa adhimokkho adhimuccanā tadadhimuttatā—ayaṁ vuccati “pasādapaccayā adhimokkho”. 327 Tattha katamo adhimokkhapaccayā bhavo? Ṭhapetvā adhimokkhaṁ, vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—ayaṁ vuccati “adhimokkhapaccayā bhavo” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 328 2.11.1.3. Rūpāvacaravipākacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti—ime dhammā kusalā. 329 Tasseva rūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. (…) 330 2.11.1.4. Arūpāvacaravipākacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti—ime dhammā kusalā. 331 Tasseva arūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 332 2.11.1.5. Lokuttaravipākacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti—ime dhammā kusalā. 333 Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametesaṁ dhammānaṁ samudayo hoti. (…) 334 2.11.2. 2.11.2 Akusalavipākacitta 2.11.2.1. Cakkhu-kāyaviññāṇacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye akusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ cakkhuviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ rūpārammaṇaṁ …pe… sotaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ saddārammaṇaṁ …pe… ghānaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ gandhārammaṇaṁ …pe… jivhāviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ rasārammaṇaṁ …pe… kāyaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti dukkhasahagataṁ phoṭṭhabbārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa 1981 --- vb6 1:334 dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 335 Tattha katamo saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “saṅkhāro”. 336 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjākāyaviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ” …pe… ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 337 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Yaṁ kāyikaṁ asātaṁ kāyikaṁ dukkhaṁ kāyasamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ kāyasamphassajā asātā dukkhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā”. 338 Tattha katamo vedanāpaccayā bhavo? Ṭhapetvā vedanaṁ, saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayā bhavo” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 339 2.11.2.2. Sampaṭicchanacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye akusalassa kammassa katattā upacitattā vipākā manodhātu uppannā hoti upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā saddārammaṇā vā gandhārammaṇā vā rasārammaṇā vā phoṭṭhabbārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 340 Tattha katamo saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “saṅkhāro”. 341 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanodhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ” …pe… ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 342 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Yaṁ cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā”. 343 Tattha katamo vedanāpaccayā adhimokkho? Yo cittassa adhimokkho adhimuccanā tadadhimuttatā—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayā adhimokkho”. 344 Tattha katamo adhimokkhapaccayā bhavo? Ṭhapetvā adhimokkhaṁ, vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—ayaṁ vuccati “adhimokkhapaccayā bhavo” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 345 2.11.2.3. Upekkhāsantīraṇacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye akusalassa kammassa katattā upacitattā vipākā manoviññāṇadhātu uppannā hoti upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 346 Tattha katamo saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “saṅkhāro”. 347 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 348 2.11.3. 2.11.3 Kiriyācitta 2.11.3.1. Ahetukakiriyācitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye manodhātu uppannā hoti kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā …pe… phoṭṭhabbārammaṇā vā …pe… manoviññāṇadhātu uppannā hoti kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā somanassasahagatā rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā …pe… manoviññāṇadhātu uppannā hoti kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 349 2.11.3.2. Kāmāvacarakiriyācitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye manoviññāṇadhātu 1982 --- vb6 1:349 uppannā hoti kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā somanassasahagatā ñāṇasampayuttā …pe… somanassasahagatā ñāṇasampayuttā sasaṅkhārena …pe… somanassasahagatā ñāṇavippayuttā …pe… somanassasahagatā ñāṇavippayuttā sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagatā ñāṇasampayuttā …pe… upekkhāsahagatā ñāṇasampayuttā sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagatā ñāṇavippayuttā …pe… upekkhāsahagatā ñāṇavippayuttā sasaṅkhārena rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 350 2.11.3.3. Rūpāvacarakiriyācitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye rūpāvacaraṁ jhānaṁ bhāveti kiriyaṁ neva kusalaṁ nākusalaṁ na ca kammavipākaṁ diṭṭhadhammasukhavihāraṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 351 2.11.3.4. Arūpāvacarakiriyācitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye arūpāvacaraṁ jhānaṁ bhāveti kiriyaṁ neva kusalaṁ nākusalaṁ na ca kammavipākaṁ diṭṭhadhammasukhavihāraṁ sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. (…) 352 Abyākataniddeso. 353 2.12.1. 2.12.1 Avijjāmūlakakusalaniddesa 2.12.1.1. Mahākusalacitta Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā …pe… dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 354 Tattha katamo avijjāpaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “avijjāpaccayā saṅkhāro” …pe… ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 355 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Yaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā”. 356 Tattha katamo vedanāpaccayā pasādo? Yā saddhā saddahanā okappanā abhippasādo—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayā pasādo”. 357 Tattha katamo pasādapaccayā adhimokkho? Yo cittassa adhimokkho adhimuccanā tadadhimuttatā—ayaṁ vuccati “pasādapaccayā adhimokkho”. 358 Tattha katamo adhimokkhapaccayā bhavo? Ṭhapetvā adhimokkhaṁ, vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—ayaṁ vuccati “adhimokkhapaccayā bhavo” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 359 Tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 360 Tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, 1983 --- vb6 1:360 viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ, nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 361 Tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmarūpaṁ, nāmarūpapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 362 2.12.1.2. Mahākusalacitta Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ …pe… somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena rūpārammaṇaṁ vā …pe… dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 363 2.12.2. Rūpāvacarakusalacitta Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. (…) 364 2.12.3. Arūpāvacarakusalacitta Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 365 2.12.4. Lokuttarakusalacitta Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye avijjāpaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametesaṁ dhammānaṁ samudayo hoti. 366 Avijjāmūlakakusalaniddeso. 367 2.13.1. 2.13.1 Kusalamūlakavipākaniddesa 2.13.1.1. Cakkhuviññāṇacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ cakkhuviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ rūpārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye kusalamūlapaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 368 Tattha katamo kusalamūlapaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati 1984 --- vb6 1:368 “kusalamūlapaccayā saṅkhāro” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 369 2.13.1.2. Sotaviññāṇa-upekkhāsantīraṇacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ sotaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ saddārammaṇaṁ …pe… ghānaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ gandhārammaṇaṁ …pe… jivhāviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ rasārammaṇaṁ …pe… kāyaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti sukhasahagataṁ phoṭṭhabbārammaṇaṁ …pe… manodhātu uppannā hoti upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā …pe… phoṭṭhabbārammaṇā vā …pe… manoviññāṇadhātu uppannā hoti somanassasahagatā rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā …pe… manoviññāṇadhātu uppannā hoti upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye kusalamūlapaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. (…) 370 2.13.2. Kāmāvacaravipākacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākā manoviññāṇadhātu uppannā hoti somanassasahagatā ñāṇasampayuttā …pe… somanassasahagatā ñāṇasampayuttā sasaṅkhārena …pe… somanassasahagatā ñāṇavippayuttā …pe… somanassasahagatā ñāṇavippayuttā sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagatā ñāṇasampayuttā …pe… upekkhāsahagatā ñāṇasampayuttā sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagatā ñāṇavippayuttā …pe… upekkhāsahagatā ñāṇavippayuttā sasaṅkhārena rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye kusalamūlapaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 371 2.13.3. Rūpāvacaravipākacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti—ime dhammā kusalā. 372 Tasseva rūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye kusalamūlapaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 373 2.13.4. Arūpāvacaravipākacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti—ime dhammā kusalā. 374 Tasseva arūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye kusalamūlapaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 375 2.13.5. Lokuttaravipākacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya 1985 --- vb6 1:375 paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti—ime dhammā kusalā. 376 Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, tasmiṁ samaye kusalamūlapaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā pasādo, pasādapaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametesaṁ dhammānaṁ samudayo hoti. (…) 377 Kusalamūlakavipākaniddeso. 378 2.14. 2.14 Akusalamūlakavipākaniddesa 2.14.1. Cakkhuviññāṇacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye akusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ cakkhuviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ rūpārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye akusalamūlapaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 379 Tattha katamo akusalamūlapaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “akusalamūlapaccayā saṅkhāro” …pe… tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 380 2.14.2. Sotaviññāṇa-sampaṭicchanacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye akusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ sotaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ saddārammaṇaṁ …pe… ghānaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ gandhārammaṇaṁ …pe… jivhāviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ rasārammaṇaṁ …pe… kāyaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti dukkhasahagataṁ phoṭṭhabbārammaṇaṁ …pe… manodhātu uppannā hoti upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā …pe… phoṭṭhabbārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye akusalamūlapaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 381 2.14.3. Upekkhāsantīraṇacitta Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye akusalassa kammassa katattā upacitattā vipākā manoviññāṇadhātu uppannā hoti upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye akusalamūlapaccayā saṅkhāro, saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ, viññāṇapaccayā nāmaṁ, nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ, chaṭṭhāyatanapaccayā phasso, phassapaccayā vedanā, vedanāpaccayā adhimokkho, adhimokkhapaccayā bhavo, bhavapaccayā jāti, jātipaccayā jarāmaraṇaṁ. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti. 382 Tattha katamo akusalamūlapaccayā saṅkhāro? Yā cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—ayaṁ vuccati “akusalamūlapaccayā saṅkhāro”. 383 Tattha katamaṁ saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “saṅkhārapaccayā viññāṇaṁ”. 384 Tattha katamaṁ viññāṇapaccayā nāmaṁ? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho—idaṁ vuccati “viññāṇapaccayā nāmaṁ”. 385 Tattha katamaṁ nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “nāmapaccayā chaṭṭhāyatanaṁ”. 386 Tattha katamo chaṭṭhāyatanapaccayā phasso? Yo phasso phusanā samphusanā samphusitattaṁ—ayaṁ vuccati “chaṭṭhāyatanapaccayā phasso”. 387 Tattha katamā phassapaccayā vedanā? Yaṁ cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ vuccati “phassapaccayā vedanā”. 388 Tattha katamo vedanāpaccayā adhimokkho? Yo cittassa adhimokkho adhimuccanā tadadhimuttatā—ayaṁ vuccati “vedanāpaccayā 1986 --- vb6 1:388 adhimokkho”. 389 Tattha katamo adhimokkhapaccayā bhavo? Ṭhapetvā adhimokkhaṁ, vedanākkhandho saññākkhandho saṅkhārakkhandho viññāṇakkhandho—ayaṁ vuccati “adhimokkhapaccayā bhavo”. 390 Tattha katamā bhavapaccayā jāti? Yā tesaṁ tesaṁ dhammānaṁ jāti sañjāti nibbatti abhinibbatti pātubhāvo—ayaṁ vuccati “bhavapaccayā jāti”. 391 Tattha katamaṁ jātipaccayā jarāmaraṇaṁ? Atthi jarā, atthi maraṇaṁ. Tattha katamā jarā? Yā tesaṁ tesaṁ dhammānaṁ jarā jīraṇatā āyuno saṁhāni—ayaṁ vuccati “jarā”. Tattha katamaṁ maraṇaṁ? Yo tesaṁ tesaṁ dhammānaṁ khayo vayo bhedo paribhedo aniccatā antaradhānaṁ—idaṁ vuccati “maraṇaṁ”. Iti ayañca jarā, idañca maraṇaṁ. Idaṁ vuccati “jātipaccayā jarāmaraṇaṁ”. 392 Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotīti. Evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa saṅgati hoti, samāgamo hoti, samodhānaṁ hoti, pātubhāvo hoti. Tena vuccati “evametassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hotī”ti. 393 Akusalamūlakavipākaniddeso. Abhidhammabhājanīyaṁ. 394 Paṭiccasamuppādavibhaṅgo niṭṭhito. vb8 0 Vibhaṅga Sammappadhānavibhaṅga |1| 1. Suttantabhājanīya Cattāro sammappadhānā—idha bhikkhu anuppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ anuppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati, uppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ pahānāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati, anuppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ uppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati, uppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ ṭhitiyā asammosāya bhiyyobhāvāya vepullāya bhāvanāya pāripūriyā chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati. 2 Kathañca bhikkhu anuppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ anuppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati? Tattha katame anuppannā pāpakā akusalā dhammā? Tīṇi akusalamūlāni—lobho, doso, moho. Tadekaṭṭhā ca kilesā. Taṁsampayutto vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho; taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ vacīkammaṁ manokammaṁ—ime vuccanti “anuppannā pāpakā akusalā dhammā”. Iti imesaṁ anuppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ anuppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati. 3 “Chandaṁ janetī”ti. Tattha katamo chando? Yo chando chandikatā kattukamyatā kusalo dhammacchando—ayaṁ vuccati “chando”. Imaṁ chandaṁ janeti sañjaneti uṭṭhapeti samuṭṭhapeti nibbatteti abhinibbatteti. Tena vuccati “chandaṁ janetī”ti. 4 “Vāyamatī”ti. Tattha katamo vāyāmo? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo—ayaṁ vuccati “vāyāmo”. Iminā vāyāmena upeto hoti samupeto upāgato samupāgato upapanno sampanno samannāgato. Tena vuccati “vāyamatī”ti. 5 “Vīriyaṁ ārabhatī”ti. Tattha katamaṁ vīriyaṁ? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo—idaṁ vuccati “vīriyaṁ”. Imaṁ vīriyaṁ ārabhati samārabhati āsevati bhāveti bahulīkaroti. Tena vuccati “vīriyaṁ ārabhatī”ti. 6 “Cittaṁ paggaṇhātī”ti. Tattha katamaṁ cittaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. Imaṁ cittaṁ paggaṇhāti sampaggaṇhāti upatthambheti paccupatthambheti. Tena vuccati “cittaṁ paggaṇhātī”ti. 7 “Padahatī”ti. Tattha katamaṁ padhānaṁ? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo—idaṁ vuccati “padhānaṁ”. Iminā padhānena upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “padahatī”ti. 8 Kathañca bhikkhu uppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ pahānāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati? Tattha katame uppannā pāpakā akusalā dhammā? Tīṇi akusalamūlāni—lobho, doso, moho. Tadekaṭṭhā ca kilesā. Taṁsampayutto vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho, taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ vacīkammaṁ 1987 --- vb8 1:8 manokammaṁ—ime vuccanti “uppannā pāpakā akusalā dhammā”. Iti imesaṁ uppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ pahānāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati. 9 “Chandaṁ janetī”ti. Tattha katamo chando? Yo chando chandikatā kattukamyatā kusalo dhammacchando—ayaṁ vuccati “chando”. Imaṁ chandaṁ janeti sañjaneti uṭṭhapeti samuṭṭhapeti nibbatteti abhinibbatteti. Tena vuccati “chandaṁ janetī”ti. 10 “Vāyamatī”ti. Tattha katamo vāyāmo? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo—ayaṁ vuccati “vāyāmo”. Iminā vāyāmena upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “vāyamatī”ti. 11 “Vīriyaṁ ārabhatī”ti. Tattha katamaṁ vīriyaṁ? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo—idaṁ vuccati “vīriyaṁ”. Imaṁ vīriyaṁ ārabhati samārabhati āsevati bhāveti bahulīkaroti. Tena vuccati “vīriyaṁ ārabhatī”ti. 12 “Cittaṁ paggaṇhātī”ti. Tattha katamaṁ cittaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. Imaṁ cittaṁ paggaṇhāti sampaggaṇhāti upatthambheti paccupatthambheti. Tena vuccati “cittaṁ paggaṇhātī”ti. 13 “Padahatī”ti. Tattha katamaṁ padhānaṁ? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo—idaṁ vuccati “padhānaṁ”. Iminā padhānena upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “padahatī”ti. 14 Kathañca bhikkhu anuppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ uppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati? Tattha katame anuppannā kusalā dhammā? Tīṇi kusalamūlāni—alobho, adoso, amoho. Taṁsampayutto vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho, taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ, vacīkammaṁ, manokammaṁ—ime vuccanti “anuppannā kusalā dhammā”. Iti imesaṁ anuppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ uppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati. 15 “Chandaṁ janetī”ti …pe… “vāyamatī”ti …pe… “vīriyaṁ ārabhatī”ti …pe… “cittaṁ paggaṇhātī”ti …pe… “padahatī”ti. Tattha katamaṁ padhānaṁ? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo—idaṁ vuccati “padhānaṁ”. Iminā padhānena upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “padahatī”ti. 16 Kathañca bhikkhu uppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ ṭhitiyā asammosāya bhiyyobhāvāya vepullāya bhāvanāya pāripūriyā chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati? Tattha katame uppannā kusalā dhammā? Tīṇi kusalamūlāni—alobho, adoso, amoho. Taṁsampayutto vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho, taṁsamuṭṭhānaṁ kāyakammaṁ vacīkammaṁ manokammaṁ—ime vuccanti “uppannā kusalā dhammā”. Iti imesaṁ uppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ ṭhitiyā asammosāya bhiyyobhāvāya vepullāya bhāvanāya pāripūriyā chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati. 17 “Ṭhitiyā”ti. Yā ṭhiti so asammoso, yo asammoso so bhiyyobhāvo, yo bhiyyobhāvo taṁ vepullaṁ, yaṁ vepullaṁ sā bhāvanā, yā bhāvanā sā pāripūrī. 18 “Chandaṁ janetī”ti …pe… “vāyamatī”ti …pe… “vīriyaṁ ārabhatī”ti …pe… “cittaṁ paggaṇhātī”ti …pe… padahatīti. Tattha katamaṁ padhānaṁ? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo—idaṁ vuccati “padhānaṁ”. Iminā padhānena upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “padahatī”ti. 19 Suttantabhājanīyaṁ. 20 2. Abhidhammabhājanīya Cattāro sammappadhānā—idha bhikkhu anuppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ anuppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati, uppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ pahānāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati, anuppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ uppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati, uppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ ṭhitiyā asammosāya bhiyyobhāvāya vepullāya bhāvanāya pāripūriyā chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati. 21 Kathañca bhikkhu anuppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ anuppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ 1988 --- vb8 1:21 diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye anuppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ anuppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati. 22 “Chandaṁ janetī”ti. Tattha katamo chando? Yo chando chandikatā kattukamyatā kusalo dhammacchando—ayaṁ vuccati “chando”. Imaṁ chandaṁ janeti sañjaneti uṭṭhapeti samuṭṭhapeti nibbatteti abhinibbatteti. Tena vuccati “chandaṁ janetī”ti. 23 “Vāyamatī”ti. Tattha katamo vāyāmo? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “vāyāmo”. Iminā vāyāmena upeto hoti samupeto upāgato samupāgato upapanno sampanno samannāgato. Tena vuccati “vāyamatī”ti. 24 “Vīriyaṁ ārabhatī”ti. Tattha katamaṁ vīriyaṁ? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “vīriyaṁ”. Imaṁ vīriyaṁ ārabhati samārabhati āsevati bhāveti bahulīkaroti. Tena vuccati “vīriyaṁ ārabhatī”ti. 25 “Cittaṁ paggaṇhātī”ti. Tattha katamaṁ cittaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. Imaṁ cittaṁ paggaṇhāti sampaggaṇhāti upatthambheti paccupatthambheti. Tena vuccati “cittaṁ paggaṇhātī”ti. 26 “Padahatī”ti. Tattha katamaṁ sammappadhānaṁ? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “sammappadhānaṁ”. Avasesā dhammā sammappadhānasampayuttā. 27 Kathañca bhikkhu uppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ pahānāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye uppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ pahānāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati. 28 “Chandaṁ janetī”ti …pe… “vāyamatī”ti …pe… “vīriyaṁ ārabhatī”ti …pe… “cittaṁ paggaṇhātī”ti …pe… “padahatī”ti. Tattha katamaṁ sammappadhānaṁ? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “sammappadhānaṁ”. Avasesā dhammā sammappadhānasampayuttā. 29 Kathañca bhikkhu anuppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ uppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye anuppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ uppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati. 30 “Chandaṁ janetī”ti …pe… “vāyamatī”ti …pe… “vīriyaṁ ārabhatī”ti …pe… “cittaṁ paggaṇhātī”ti …pe… “padahatī”ti. Tattha katamaṁ sammappadhānaṁ? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “sammappadhānaṁ”. Avasesā dhammā sammappadhānasampayuttā. 31 Kathañca bhikkhu uppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ ṭhitiyā asammosāya bhiyyobhāvāya vepullāya bhāvanāya pāripūriyā chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye uppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ ṭhitiyā asammosāya bhiyyobhāvāya vepullāya bhāvanāya pāripūriyā chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati. 32 “Ṭhitiyā”ti. Yā ṭhiti so asammoso, yo asammoso so bhiyyobhāvo, yo bhiyyobhāvo taṁ vepullaṁ, yaṁ vepullaṁ sā bhāvanā, yā bhāvanā sā pāripūrī. 33 “Chandaṁ janetī”ti. Tattha katamo chando? Yo 1989 --- vb8 1:33 chando chandikatā kattukamyatā kusalo dhammacchando—ayaṁ vuccati “chando”. Imaṁ chandaṁ janeti sañjaneti uṭṭhapeti samuṭṭhapeti nibbatteti abhinibbatteti. Tena vuccati “chandaṁ janetī”ti. 34 “Vāyamatī”ti. Tattha katamo vāyāmo? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “vāyāmo”. Iminā vāyāmena upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “vāyamatī”ti. 35 “Vīriyaṁ ārabhatī”ti. Tattha katamaṁ vīriyaṁ? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “vīriyaṁ”. Imaṁ vīriyaṁ ārabhati samārabhati āsevati bhāveti bahulīkaroti. Tena vuccati “vīriyaṁ ārabhatī”ti. 36 “Cittaṁ paggaṇhātī”ti. Tattha katamaṁ cittaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. Imaṁ cittaṁ paggaṇhāti sampaggaṇhāti upatthambheti paccupatthambheti. Tena vuccati “cittaṁ paggaṇhātī”ti. 37 “Padahatī”ti. Tattha katamaṁ sammappadhānaṁ? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “sammappadhānaṁ”. Avasesā dhammā sammappadhānasampayuttā. 38 Tattha katamaṁ sammappadhānaṁ? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, yo tasmiṁ samaye cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “sammappadhānaṁ”. Avasesā dhammā sammappadhānasampayuttā. 39 Abhidhammabhājanīyaṁ. 40 3. Pañhāpucchaka Cattāro sammappadhānā—idha bhikkhu anuppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ anuppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati, uppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ pahānāya …pe… anuppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ uppādāya …pe… uppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ ṭhitiyā asammosāya bhiyyobhāvāya vepullāya bhāvanāya pāripūriyā chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati. 41 Catunnaṁ sammappadhānānaṁ kati kusalā, kati akusalā, kati abyākatā …pe… kati saraṇā, kati araṇā? 42 3.1. Tika Kusalāyeva. 43 Siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. 44 Vipākadhammadhammā. 45 Anupādinnaanupādāniyā. 46 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā. 47 Siyā savitakkasavicārā, siyā avitakkavicāramattā, siyā avitakkaavicārā. 48 Siyā pītisahagatā, siyā sukhasahagatā, siyā upekkhāsahagatā. 49 Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā. 50 Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā. 51 Apacayagāmino. 52 Sekkhā. 53 Appamāṇā. 54 Appamāṇārammaṇā. 55 Paṇītā. 56 Sammattaniyatā. 57 Na maggārammaṇā, maggahetukā, siyā maggādhipatino, siyā na vattabbā “maggādhipatino”ti. 58 Siyā uppannā, siyā anuppannā, na vattabbā “uppādino”ti. 59 Siyā atītā, siyā anāgatā, siyā paccuppannā. 60 Na vattabbā “atītārammaṇā”tipi, “anāgatārammaṇā”tipi, “paccuppannārammaṇā”tipi. 61 Siyā ajjhattā, siyā bahiddhā, siyā ajjhattabahiddhā. 62 Bahiddhārammaṇā. 63 Anidassanaappaṭighā. 64 3.2. 3.2 Duka 3.2.1. Hetugocchaka Na hetū. Sahetukā. Hetusampayuttā. Na vattabbā hetū ceva sahetukā cāti, sahetukā ceva na ca hetū. Na vattabbā hetū ceva hetusampayuttā cāti, hetusampayuttā ceva na ca hetū. Na hetū sahetukā. 65 3.2.2. Cūḷantaraduka Sappaccayā. Saṅkhatā. Anidassanā. Appaṭighā. Arūpā. Lokuttarā. Kenaci viññeyyā, kenaci na viññeyyā. 66 3.2.3. Āsavagocchaka No āsavā. Anāsavā. Āsavavippayuttā. Na vattabbā āsavā ceva sāsavā cātipi, sāsavā ceva no ca āsavātipi. Na vattabbā “āsavā ceva āsavasampayuttā cā”tipi, “āsavasampayuttā ceva no ca āsavā”tipi. Āsavavippayuttā. Anāsavā. 67 8.3.2.4. Saṁyojanagocchakādi No saṁyojanā …pe… no ganthā …pe… no oghā …pe… no yogā …pe… no nīvaraṇā …pe… no parāmāsā …pe… sārammaṇā. No cittā. Cetasikā. Cittasampayuttā. Cittasaṁsaṭṭhā. 1990 --- vb8 1:67 Cittasamuṭṭhānā. Cittasahabhuno. Cittānuparivattino. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino. Bāhirā. No upādā. Anupādinnā. 68 8.3.2.11. Upādānagocchakādi No upādānā …pe… no kilesā …pe… na dassanena pahātabbā. Na bhāvanāya pahātabbā. Na dassanena pahātabbahetukā. Na bhāvanāya pahātabbahetukā. Siyā savitakkā, siyā avitakkā. Siyā savicārā, siyā avicārā. Siyā sappītikā, siyā appītikā. Siyā pītisahagatā, siyā na pītisahagatā. Siyā sukhasahagatā, siyā na sukhasahagatā. Siyā upekkhāsahagatā, siyā na upekkhāsahagatā. Na kāmāvacarā. Na rūpāvacarā. Na arūpāvacarā. Apariyāpannā. Niyyānikā. Niyatā. Anuttarā. Araṇāti. 69 Pañhāpucchakaṁ. 70 Sammappadhānavibhaṅgo niṭṭhito. vb12 0 Vibhaṅga Jhānavibhaṅga |1| 1. Suttantabhājanīya Idha bhikkhu pātimokkhasaṁvarasaṁvuto viharati, ācāragocarasampanno, aṇumattesu vajjesu bhayadassāvī, samādāya sikkhati sikkhāpadesu indriyesu guttadvāro bhojane mattaññū pubbarattāpararattaṁ jāgariyānuyogamanuyutto sātaccaṁ nepakkaṁ bodhipakkhikānaṁ dhammānaṁ bhāvanānuyogamanuyutto. 2 So abhikkante paṭikkante sampajānakārī hoti, ālokite vilokite sampajānakārī hoti, samiñjite pasārite sampajānakārī hoti, saṅghāṭipattacīvaradhāraṇe sampajānakārī hoti, asite pīte khāyite sāyite sampajānakārī hoti, uccārapassāvakamme sampajānakārī hoti, gate ṭhite nisinne sutte jāgarite bhāsite tuṇhībhāve sampajānakārī hoti. 3 So vivittaṁ senāsanaṁ bhajati araññaṁ rukkhamūlaṁ pabbataṁ kandaraṁ giriguhaṁ susānaṁ vanapatthaṁ abbhokāsaṁ palālapuñjaṁ appasaddaṁ appanigghosaṁ vijanavātaṁ manussarāhasseyyakaṁ paṭisallānasāruppaṁ. So araññagato vā rukkhamūlagato vā suññāgāragato vā nisīdati pallaṅkaṁ ābhujitvā ujuṁ kāyaṁ paṇidhāya parimukhaṁ satiṁ upaṭṭhapetvā. 4 So abhijjhaṁ loke pahāya vigatābhijjhena cetasā viharati, abhijjhāya cittaṁ parisodheti. Byāpādapadosaṁ pahāya abyāpannacitto viharati sabbapāṇabhūtahitānukampī, byāpādapadosā cittaṁ parisodheti. Thinamiddhaṁ pahāya vigatathinamiddho viharati ālokasaññī sato sampajāno, thinamiddhā cittaṁ parisodheti. Uddhaccakukkuccaṁ pahāya anuddhato viharati ajjhattaṁ vūpasantacitto, uddhaccakukkuccā cittaṁ parisodheti. Vicikicchaṁ pahāya tiṇṇavicikiccho viharati akathaṅkathī kusalesu dhammesu, vicikicchāya cittaṁ parisodheti. 5 So ime pañca nīvaraṇe pahāya cetaso upakkilese paññāya dubbalīkaraṇe vivicceva kāmehi vivicca akusalehi dhammehi savitakkaṁ savicāraṁ vivekajaṁ pītisukhaṁ paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati; vitakkavicārānaṁ vūpasamā ajjhattaṁ sampasādanaṁ cetaso ekodibhāvaṁ avitakkaṁ avicāraṁ samādhijaṁ pītisukhaṁ dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati; pītiyā ca virāgā upekkhako ca viharati sato ca sampajāno sukhañca kāyena paṭisaṁvedeti, yaṁ taṁ ariyā ācikkhanti—“upekkhako satimā sukhavihārī”ti tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati; sukhassa ca pahānā dukkhassa ca pahānā pubbeva somanassadomanassānaṁ atthaṅgamā adukkhamasukhaṁ upekkhāsatipārisuddhiṁ catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati; sabbaso rūpasaññānaṁ samatikkamā paṭighasaññānaṁ atthaṅgamā nānattasaññānaṁ amanasikārā “ananto ākāso”ti ākāsānañcāyatanaṁ upasampajja viharati; sabbaso ākāsānañcāyatanaṁ samatikkamma “anantaṁ viññāṇan”ti viññāṇañcāyatanaṁ upasampajja viharati; sabbaso viññāṇañcāyatanaṁ samatikkamma “natthi kiñcī”ti ākiñcaññāyatanaṁ upasampajja viharati; sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanaṁ upasampajja viharati. 6 Mātikā. 7 “Idhā”ti imissā diṭṭhiyā, imissā khantiyā, imissā ruciyā, imasmiṁ ādāye, imasmiṁ dhamme, imasmiṁ vinaye, imasmiṁ dhammavinaye, imasmiṁ pāvacane, imasmiṁ brahmacariye, imasmiṁ satthusāsane. Tena vuccati “idhā”ti. 8 1991 --- vb12 1:8 “Bhikkhū”ti samaññāya bhikkhu, paṭiññāya bhikkhu, bhikkhatīti bhikkhu, bhikkhakoti bhikkhu, bhikkhācariyaṁ ajjhupagatoti bhikkhu, bhinnapaṭadharoti bhikkhu, bhindati pāpake akusale dhammeti bhikkhu, bhinnattā pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ bhikkhu, odhiso kilesānaṁ pahānā bhikkhu, anodhiso kilesānaṁ pahānā bhikkhu, sekkho bhikkhu, asekkho bhikkhu, nevasekkhanāsekkho bhikkhu, aggo bhikkhu, bhadro bhikkhu, maṇḍo bhikkhu, sāro bhikkhu, samaggena saṅghena ñatticatutthena kammena akuppena ṭhānārahena upasampanno bhikkhu. 9 “Pātimokkhan”ti sīlaṁ patiṭṭhā ādi caraṇaṁ saṁyamo saṁvaro mokkhaṁ pāmokkhaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ samāpattiyā. “Saṁvaro”ti kāyiko avītikkamo, vācasiko avītikkamo, kāyikavācasiko avītikkamo. “Saṁvuto”ti iminā pātimokkhasaṁvarena upeto hoti samupeto upāgato samupāgato upapanno sampanno samannāgato. Tena vuccati “pātimokkhasaṁvarasaṁvuto”ti. 10 “Viharatī”ti iriyati vattati pāleti yapeti yāpeti carati viharati. Tena vuccati “viharatī”ti. 11 “Ācāragocarasampanno”ti atthi ācāro, atthi anācāro. 12 Tattha katamo anācāro? Kāyiko vītikkamo, vācasiko vītikkamo, kāyikavācasiko vītikkamo—ayaṁ vuccati “anācāro”. Sabbampi dussīlyaṁ anācāro. Idhekacco veḷudānena vā pattadānena vā pupphadānena vā phaladānena vā sinānadānena vā dantakaṭṭhadānena vā cāṭukamyatāya vā muggasūpyatāya vā pāribhaṭyatāya vā jaṅghapesanikena vā aññataraññatarena vā buddhapaṭikuṭṭhena micchāājīvena jīvikaṁ kappeti—ayaṁ vuccati “anācāro”. 13 Tattha katamo ācāro? Kāyiko avītikkamo, vācasiko avītikkamo, kāyikavācasiko avītikkamo—ayaṁ vuccati “ācāro”. Sabbopi sīlasaṁvaro ācāro. Idhekacco na veḷudānena na pattadānena na pupphadānena na phaladānena na sinānadānena na dantakaṭṭhadānena na cāṭukamyatāya na muggasūpyatāya na pāribhaṭyatāya na jaṅghapesanikena na aññataraññatarena buddhapaṭikuṭṭhena micchāājīvena jīvikaṁ kappeti—ayaṁ vuccati “ācāro”. 14 “Gocaro”ti atthi gocaro, atthi agocaro. 15 Tattha katamo agocaro? Idhekacco vesiyāgocaro vā hoti vidhavāgocaro vā thullakumārigocaro vā paṇḍakagocaro vā bhikkhunigocaro vā pānāgāragocaro vā, saṁsaṭṭho viharati rājūhi rājamahāmattehi titthiyehi titthiyasāvakehi ananulomikena saṁsaggena; yāni vā pana tāni kulāni assaddhāni appasannāni anopānabhūtāni akkosakaparibhāsakāni anatthakāmāni ahitakāmāni aphāsukakāmāni ayogakkhemakāmāni bhikkhūnaṁ bhikkhunīnaṁ upāsakānaṁ upāsikānaṁ, tathārūpāni kulāni sevati bhajati payirupāsati—ayaṁ vuccati “agocaro”. 16 Tattha katamo gocaro? Idhekacco na vesiyāgocaro hoti na vidhavāgocaro na thullakumārigocaro na paṇḍakagocaro na bhikkhunigocaro na pānāgāragocaro, asaṁsaṭṭho viharati rājūhi rājamahāmattehi titthiyehi titthiyasāvakehi ananulomikena saṁsaggena; yāni vā pana tāni kulāni saddhāni pasannāni opānabhūtāni kāsāvapajjotāni isivātapaṭivātāni atthakāmāni hitakāmāni phāsukakāmāni yogakkhemakāmāni bhikkhūnaṁ bhikkhunīnaṁ upāsakānaṁ upāsikānaṁ, tathārūpāni kulāni sevati bhajati payirupāsati—ayaṁ vuccati “gocaro”. Iti iminā ca ācārena iminā ca gocarena upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “ācāragocarasampanno”ti. 17 “Aṇumattesu vajjesu bhayadassāvī”ti. Tattha katame aṇumattā vajjā? Yāni tāni vajjāni appamattakāni oramattakāni lahusāni lahusammatāni saṁyamakaraṇīyāni saṁvarakaraṇīyāni cittuppādakaraṇīyāni manasikārapaṭibaddhāni—ime vuccanti “aṇumattā vajjā”. Iti imesu aṇumattesu vajjesu vajjadassāvī ca hoti bhayadassāvī ca ādīnavadassāvī ca nissaraṇadassāvī ca. Tena vuccati “aṇumattesu vajjesu bhayadassāvī”ti. 18 “Samādāya sikkhati sikkhāpadesū”ti. Tattha katamā sikkhā? Catasso sikkhā—bhikkhūnaṁ bhikkhusikkhā, bhikkhunīnaṁ bhikkhunisikkhā, upāsakānaṁ upāsakasikkhā, upāsikānaṁ upāsikasikkhā. Imā vuccanti “sikkhāyo”. Iti imāsu sikkhāsu sabbena sabbaṁ sabbathā sabbaṁ asesaṁ nissesaṁ samādāya vattati. Tena vuccati “samādāya sikkhati sikkhāpadesū”ti. 19 “Indriyesu guttadvāro”ti atthi indriyesu guttadvāratā, atthi aguttadvāratā. 20 Tattha katamā indriyesu 1992 --- vb12 1:20 aguttadvāratā? Idhekacco cakkhunā rūpaṁ disvā nimittaggāhī hoti anubyañjanaggāhī. Yatvādhikaraṇamenaṁ cakkhundriyaṁ asaṁvutaṁ viharantaṁ abhijjhādomanassā pāpakā akusalā dhammā anvāssaveyyuṁ, tassa saṁvarāya na paṭipajjati, na rakkhati cakkhundriyaṁ, cakkhundriye na saṁvaraṁ āpajjati. Sotena saddaṁ sutvā …pe… ghānena gandhaṁ ghāyitvā …pe… jivhāya rasaṁ sāyitvā …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusitvā …pe… manasā dhammaṁ viññāya nimittaggāhī hoti anubyañjanaggāhī. Yatvādhikaraṇamenaṁ manindriyaṁ asaṁvutaṁ viharantaṁ abhijjhādomanassā pāpakā akusalā dhammā anvāssaveyyuṁ, tassa saṁvarāya na paṭipajjati, na rakkhati manindriyaṁ, manindriye na saṁvaraṁ āpajjati. Yā imesaṁ channaṁ indriyānaṁ agutti agopanā anārakkho asaṁvaro—ayaṁ vuccati “indriyesu aguttadvāratā”. 21 Tattha katamā indriyesu guttadvāratā? Idhekacco cakkhunā rūpaṁ disvā na nimittaggāhī hoti nānubyañjanaggāhī. Yatvādhikaraṇamenaṁ cakkhundriyaṁ asaṁvutaṁ viharantaṁ abhijjhādomanassā pāpakā akusalā dhammā anvāssaveyyuṁ, tassa saṁvarāya paṭipajjati, rakkhati cakkhundriyaṁ, cakkhundriye saṁvaraṁ āpajjati. Sotena saddaṁ sutvā …pe… ghānena gandhaṁ ghāyitvā …pe… jivhāya rasaṁ sāyitvā …pe… kāyena phoṭṭhabbaṁ phusitvā …pe… manasā dhammaṁ viññāya na nimittaggāhī hoti nānubyañjanaggāhī. Ñatvādhikaraṇamenaṁ manindriyaṁ asaṁvutaṁ viharantaṁ abhijjhādomanassā pāpakā akusalā dhammā anvāssaveyyuṁ, tassa saṁvarāya paṭipajjati, rakkhati manindriyaṁ, manindriye saṁvaraṁ āpajjati. Yā imesaṁ channaṁ indriyānaṁ gutti gopanā ārakkho saṁvaro—ayaṁ vuccati “indriyesu guttadvāratā”. Imāya indriyesu guttadvāratāya upeto hoti samupeto …pe… samannāgato. Tena vuccati “indriyesu guttadvāro”ti. 22 “Bhojane mattaññū”ti atthi bhojane mattaññutā, atthi bhojane amattaññutā. 23 Tattha katamā bhojane amattaññutā? Idhekacco appaṭisaṅkhā ayoniso āhāraṁ āhāreti davāya madāya maṇḍanāya vibhūsanāya. Yā tattha asantuṭṭhitā amattaññutā appaṭisaṅkhā bhojane—ayaṁ vuccati “bhojane amattaññutā”ti. 24 Tattha katamā bhojane mattaññutā? Idhekacco paṭisaṅkhā yoniso āhāraṁ āhāreti—“neva davāya na madāya na maṇḍanāya na vibhūsanāya, yāvadeva imassa kāyassa ṭhitiyā yāpanāya vihiṁsūparatiyā brahmacariyānuggahāya, iti purāṇañca vedanaṁ paṭihaṅkhāmi navañca vedanaṁ na uppādessāmi yātrā ca me bhavissati anavajjatā ca phāsu vihāro cā”ti. Yā tattha santuṭṭhitā mattaññutā paṭisaṅkhā bhojane—ayaṁ vuccati “bhojane mattaññutā”. Imāya bhojane mattaññutāya upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “bhojane mattaññū”ti. 25 Kathañca bhikkhu pubbarattāpararattaṁ jāgariyānuyogamanuyutto hoti? Idha bhikkhu divasaṁ caṅkamena nisajjāya āvaraṇīyehi dhammehi cittaṁ parisodheti, rattiyā paṭhamayāmaṁ caṅkamena nisajjāya āvaraṇīyehi dhammehi cittaṁ parisodheti, rattiyā majjhimayāmaṁ dakkhiṇena passena sīhaseyyaṁ kappeti pāde pādaṁ accādhāya sato sampajāno uṭṭhānasaññaṁ manasikaritvā, rattiyā pacchimayāmaṁ paccuṭṭhāya caṅkamena nisajjāya āvaraṇīyehi dhammehi cittaṁ parisodheti. Evaṁ bhikkhu pubbarattāpararattaṁ jāgariyānuyogamanuyutto. 26 “Sātaccan”ti. Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo. 27 “Nepakkan”ti. Yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi. 28 “Bodhipakkhikānaṁ dhammānaṁ bhāvanānuyogamanuyutto”ti. Tattha katame bodhipakkhikā dhammā? Satta bojjhaṅgā—satisambojjhaṅgo, dhammavicayasambojjhaṅgo, vīriyasambojjhaṅgo, pītisambojjhaṅgo, passaddhisambojjhaṅgo, samādhisambojjhaṅgo, upekkhāsambojjhaṅgo. Ime vuccanti “bodhipakkhikā dhammā”. Iti te bodhipakkhike dhamme āsevati bhāveti bahulīkaroti. Tena vuccati “bodhipakkhikānaṁ dhammānaṁ bhāvanānuyogamanuyutto”ti. 29 Kathañca bhikkhu abhikkante paṭikkante sampajānakārī hoti, ālokite vilokite sampajānakārī hoti, samiñjite pasārite sampajānakārī hoti, saṅghāṭipattacīvaradhāraṇe sampajānakārī hoti, asite pīte khāyite sāyite sampajānakārī hoti, uccārapassāvakamme sampajānakārī hoti; gate ṭhite nisinne sutte jāgarite bhāsite tuṇhībhāve sampajānakārī hoti? Idha 1993 --- vb12 1:29 bhikkhu sato sampajāno abhikkamati, sato sampajāno paṭikkamati, sato sampajāno āloketi, sato sampajāno viloketi, sato sampajāno samiñjeti, sato sampajāno pasāreti, sato sampajānakārī hoti, saṅghāṭipattacīvaradhāraṇe sato sampajānakārī hoti, asite pīte khāyite sāyite sato sampajānakārī hoti, uccārapassāvakamme sato sampajānakārī hoti, gate ṭhite nisinne sutte jāgarite bhāsite tuṇhībhāve sato sampajānakārī hotīti. 30 Tattha katamā sati? Yā sati anussati paṭissati sati saraṇatā dhāraṇatā apilāpanatā asammussanatā sati satindriyaṁ satibalaṁ sammāsati—ayaṁ vuccati “sati”. 31 “Sampajāno”ti tattha katamaṁ sampajaññaṁ? Yā paññā pajānanā vicayo pavicayo dhammavicayo sallakkhaṇā upalakkhaṇā paccupalakkhaṇā paṇḍiccaṁ kosallaṁ nepuññaṁ vebhabyā cintā upaparikkhā bhūrīmedhā pariṇāyikā vipassanā sampajaññaṁ patodo paññā paññindriyaṁ paññābalaṁ paññāsatthaṁ paññāpāsādo paññāāloko paññāobhāso paññāpajjoto paññāratanaṁ amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati “sampajaññaṁ”. Iti imāya ca satiyā iminā ca sampajaññena upeto hoti …pe… samannāgato. Evaṁ bhikkhu sato sampajāno abhikkamati, sato sampajāno paṭikkamati, sato sampajāno āloketi, sato sampajāno viloketi, sato sampajāno samiñjeti, sato sampajāno pasāreti, sato sampajānakārī hoti, saṅghāṭipattacīvaradhāraṇe sato sampajānakārī hoti, asite pīte khāyite sāyite sato sampajānakārī hoti, uccārapassāvakamme sato sampajānakārī hoti, gate ṭhite nisinne sutte jāgarite bhāsite tuṇhībhāve sampajānakārī hoti. 32 “Vivittan”ti santike cepi senāsanaṁ hoti, tañca anākiṇṇaṁ gahaṭṭhehi pabbajitehi. Tena taṁ vivittaṁ. Dūre cepi senāsanaṁ hoti, tañca anākiṇṇaṁ gahaṭṭhehi pabbajitehi. Tena taṁ vivittaṁ. 33 “Senāsanan”ti mañcopi senāsanaṁ, pīṭhampi senāsanaṁ, bhisipi senāsanaṁ, bibbohanampi senāsanaṁ, vihāropi senāsanaṁ, aḍḍhayogopi senāsanaṁ, pāsādopi senāsanaṁ, aṭṭopi senāsanaṁ, māḷopi senāsanaṁ, leṇampi senāsanaṁ, guhāpi senāsanaṁ, rukkhamūlampi senāsanaṁ, veḷugumbopi senāsanaṁ. Yattha vā pana bhikkhū paṭikkamanti sabbametaṁ senāsanaṁ. 34 “Vivittaṁ senāsanaṁ bhajatī”ti imaṁ vivittaṁ senāsanaṁ bhajati sambhajati sevati nisevati saṁsevati. Tena vuccati “vivittaṁ senāsanaṁ bhajatī”ti. 35 “Araññan”ti nikkhamitvā bahi indakhīlā sabbametaṁ araññaṁ. 36 “Rukkhamūlan”ti rukkhamūlaṁyeva rukkhamūlaṁ. Pabbatoyeva pabbato. Kandarāyeva kandarā. Giriguhāyeva giriguhā. Susānaṁyeva susānaṁ. Abbhokāsoyeva abbhokāso. Palālapuñjoyeva palālapuñjo. 37 “Vanapatthan”ti dūrānametaṁ senāsanānaṁ adhivacanaṁ. “Vanapatthan”ti vanasaṇḍānametaṁ senāsanānaṁ adhivacanaṁ. “Vanapatthan”ti bhīsanakānametaṁ senāsanānaṁ adhivacanaṁ. “Vanapatthan”ti salomahaṁsānametaṁ senāsanānaṁ adhivacanaṁ. “Vanapatthan”ti pariyantānametaṁ senāsanānaṁ adhivacanaṁ. “Vanapatthan”ti na manussūpacārānametaṁ senāsanānaṁ adhivacanaṁ. “Vanapatthan”ti durabhisambhavānametaṁ senāsanānaṁ adhivacanaṁ. 38 “Appasaddan”ti santike cepi senāsanaṁ hoti, tañca anākiṇṇaṁ gahaṭṭhehi pabbajitehi. Tena taṁ appasaddaṁ. Dūre cepi senāsanaṁ hoti, tañca anākiṇṇaṁ gahaṭṭhehi pabbajitehi. Tena taṁ appasaddaṁ. 39 “Appanigghosan”ti yadeva taṁ appasaddaṁ tadeva taṁ appanigghosaṁ. Yadeva taṁ appanigghosaṁ tadeva taṁ vijanavātaṁ. Yadeva taṁ vijanavātaṁ tadeva taṁ manussarāhasseyyakaṁ. Yadeva taṁ manussarāhasseyyakaṁ tadeva taṁ paṭisallānasāruppaṁ. 40 “Araññagato vā rukkhamūlagato vā suññāgāragato vā”ti araññagato vā hoti rukkhamūlagato vā suññāgāragato vā. 41 “Nisīdati pallaṅkaṁ ābhujitvā”ti nisinno hoti pallaṅkaṁ ābhujitvā. 42 “Ujuṁ kāyaṁ paṇidhāyā”ti ujuko hoti kāyo ṭhito paṇihito. 43 “Parimukhaṁ satiṁ upaṭṭhapetvā”ti tattha katamā sati? Yā sati anussati paṭissati …pe… sammāsati—ayaṁ vuccati “sati”. Ayaṁ sati upaṭṭhitā hoti supaṭṭhitā nāsikagge vā mukhanimitte vā. Tena vuccati “parimukhaṁ satiṁ upaṭṭhapetvā”ti. 44 “Abhijjhaṁ loke pahāyā”ti tattha katamā abhijjhā? Yo rāgo 1994 --- vb12 1:44 sārāgo …pe… cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “abhijjhā”. 45 Tattha katamo loko? Pañcupādānakkhandhā loko—ayaṁ vuccati “loko”. Ayaṁ abhijjhā imamhi loke santā hoti samitā vūpasantā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā appitā byappitā sositā visositā byantīkatā. Tena vuccati “abhijjhaṁ loke pahāyā”ti. 46 “Vigatābhijjhena cetasā”ti tattha katamaṁ cittaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. Idaṁ cittaṁ vigatābhijjhaṁ hoti. Tena vuccati “vigatābhijjhena cetasā”ti. 47 “Viharatī”ti iriyati vattati pāleti yapeti yāpeti carati viharati. Tena vuccati “viharatī”ti. 48 “Abhijjhāya cittaṁ parisodhetī”ti tattha katamā abhijjhā? Yo rāgo sārāgo …pe… cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “abhijjhā”. 49 Tattha katamaṁ cittaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. Idaṁ cittaṁ imāya abhijjhāya sodheti visodheti parisodheti moceti vimoceti parimoceti. Tena vuccati “abhijjhāya cittaṁ parisodhetī”ti. 50 “Byāpādapadosaṁ pahāyā”ti atthi byāpādo, atthi padoso. 51 Tattha katamo byāpādo? Yo cittassa āghāto paṭighāto paṭighaṁ paṭivirodho kopo pakopo sampakopo doso padoso sampadoso cittassa byāpatti manopadoso kodho kujjhanā kujjhitattaṁ doso dussanā dussitattaṁ byāpatti byāpajjanā byāpajjitattaṁ virodho paṭivirodho caṇḍikkaṁ asuropo anattamanatā cittassa—ayaṁ vuccati “byāpādo”. 52 Tattha katamo padoso? Yo byāpādo so padoso, yo padoso so byāpādo. Iti ayañca byāpādo ayañca padoso santā honti samitā vūpasantā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā appitā byappitā sositā visositā byantīkatā. Tena vuccati “byāpādapadosaṁ pahāyā”ti. 53 “Abyāpannacitto”ti tattha katamaṁ cittaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. Idaṁ cittaṁ abyāpannaṁ hoti. Tena vuccati “abyāpannacitto”ti. 54 “Viharatī”ti …pe… tena vuccati “viharatī”ti. 55 “Byāpādapadosā cittaṁ parisodhetī”ti. Atthi byāpādo atthi padoso. 56 Tattha katamo byāpādo? Yo cittassa āghāto …pe… caṇḍikkaṁ asuropo anattamanatā cittassa—ayaṁ vuccati “byāpādo”. 57 Tattha katamo padoso? Yo byāpādo so padoso, yo padoso so byāpādo. 58 Tattha katamaṁ cittaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. Idaṁ cittaṁ imamhā byāpādapadosā sodheti visodheti parisodheti moceti vimoceti parimoceti. Tena vuccati “byāpādapadosā cittaṁ parisodhetī”ti. 59 “Thinamiddhaṁ pahāyā”ti atthi thinaṁ, atthi middhaṁ. 60 Tattha katamaṁ thinaṁ? Yā cittassa akalyatā akammaññatā olīyanā sallīyanā līnaṁ līyanā līyitattaṁ thinaṁ thiyanā thiyitattaṁ cittassa—idaṁ vuccati “thinaṁ”. 61 Tattha katamaṁ middhaṁ? Yā kāyassa akalyatā akammaññatā onāho pariyonāho antosamorodho middhaṁ suppaṁ pacalāyikā suppaṁ suppanā suppitattaṁ—idaṁ vuccati “middhaṁ”. Iti idañca thinaṁ idañca middhaṁ santā honti samitā vūpasantā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā appitā byappitā sositā visositā byantīkatā. Tena vuccati “thinamiddhaṁ pahāyā”ti. 62 “Vigatathinamiddho”ti. Tassa thinamiddhassa cattattā vantattā muttattā pahīnattā paṭinissaṭṭhattā pahīnapaṭinissaṭṭhattā. Tena vuccati “vigatathinamiddho”ti. 63 “Viharatī”ti …pe… tena vuccati “viharatī”ti. 64 “Ālokasaññī”ti. Tattha katamā saññā? Yā saññā sañjānanā sañjānitattaṁ—ayaṁ vuccati “saññā”. Ayaṁ saññā ālokā hoti vivaṭā parisuddhā pariyodātā. Tena vuccati “ālokasaññī”ti. 65 “Sato sampajāno”ti. Tattha katamā sati? Yā sati anussati …pe… sammāsati—ayaṁ vuccati “sati”. 66 Tattha katamaṁ sampajaññaṁ? Yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati “sampajaññaṁ”. Iti imāya ca satiyā iminā ca sampajaññena upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “sato sampajāno”ti. 67 “Thinamiddhā cittaṁ parisodhetī”ti. Atthi thinaṁ, atthi middhaṁ. 68 Tattha katamaṁ thinaṁ …pe… idaṁ vuccati “thinaṁ”. 69 Tattha katamaṁ middhaṁ …pe… idaṁ vuccati “middhaṁ”. 70 Tattha katamaṁ cittaṁ …pe… idaṁ vuccati “cittaṁ”. Idaṁ cittaṁ imamhā thinamiddhā sodheti visodheti parisodheti moceti vimoceti parimoceti. Tena 1995 --- vb12 1:70 vuccati “thinamiddhā cittaṁ parisodhetī”ti. 71 “Uddhaccakukkuccaṁ pahāyā”ti atthi uddhaccaṁ, atthi kukkuccaṁ. 72 Tattha katamaṁ uddhaccaṁ? Yaṁ cittassa uddhaccaṁ avūpasamo cetaso vikkhepo bhantattaṁ cittassa—idaṁ vuccati “uddhaccaṁ”. 73 Tattha katamaṁ kukkuccaṁ? Akappiye kappiyasaññitā, kappiye akappiyasaññitā, avajje vajjasaññitā, vajje avajjasaññitā, yaṁ evarūpaṁ kukkuccaṁ kukkuccāyanā kukkuccāyitattaṁ cetaso vippaṭisāro manovilekhā—idaṁ vuccati “kukkuccaṁ”. Iti idañca uddhaccaṁ idañca kukkuccaṁ santā honti samitā vūpasantā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā appitā byappitā sositā visositā byantīkatā. Tena vuccati “uddhaccakukkuccaṁ pahāyā”ti. 74 “Anuddhato”ti tassa uddhaccakukkuccassa cattattā vantattā muttattā pahīnattā paṭinissaṭṭhattā pahīnapaṭinissaṭṭhattā. Tena vuccati “anuddhato”ti. 75 “Viharatī”ti …pe… tena vuccati “viharatī”ti. (…) 76 “Vūpasantacitto”ti. Tattha katamaṁ cittaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. Idaṁ cittaṁ ajjhattaṁ santaṁ hoti samitaṁ vūpasantaṁ. Tena vuccati “ajjhattaṁ vūpasantacitto”ti. 77 “Uddhaccakukkuccā cittaṁ parisodhetī”ti atthi uddhaccaṁ, atthi kukkuccaṁ. 78 Tattha katamaṁ uddhaccaṁ? Yaṁ cittassa uddhaccaṁ avūpasamo cetaso vikkhepo bhantattaṁ cittassa—idaṁ vuccati “uddhaccaṁ”. 79 Tattha katamaṁ kukkuccaṁ …pe… idaṁ vuccati “kukkuccaṁ”. 80 Tattha katamaṁ cittaṁ …pe… idaṁ vuccati “cittaṁ”. Idaṁ cittaṁ imamhā uddhaccakukkuccā sodheti visodheti parisodheti moceti vimoceti parimoceti. Tena vuccati “uddhaccakukkuccā cittaṁ parisodhetī”ti. 81 “Vicikicchaṁ pahāyā”ti, tattha katamā vicikicchā? Yā kaṅkhā kaṅkhāyanā kaṅkhāyitattaṁ vimati vicikicchā dveḷhakaṁ dvidhāpatho saṁsayo anekaṁsaggāho āsappanā parisappanā apariyogāhaṇā chambhitattaṁ cittassa manovilekho—ayaṁ vuccati “vicikicchā”. Ayaṁ vicikicchā santā hoti samitā vūpasantā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā appitā byappitā sositā visositā byantīkatā. Tena vuccati “vicikicchaṁ pahāyā”ti. 82 “Tiṇṇavicikiccho”ti, imaṁ vicikicchaṁ tiṇṇo hoti uttiṇṇo nittiṇṇo pāraṅgato pāramanuppatto. Tena vuccati “tiṇṇavicikiccho”ti. 83 “Akathaṅkathī kusalesu dhammesū”ti imāya vicikicchāya kusalesu dhammesu na kaṅkhati na vicikicchati akathaṅkathī hoti nikkathaṅkathī vikathaṅkatho. Tena vuccati “akathaṅkathī kusalesu dhammesū”ti. 84 “Vicikicchāya cittaṁ parisodhetī”ti, tattha katamā vicikicchā? Yā kaṅkhā kaṅkhāyanā kaṅkhāyitattaṁ chambhitattaṁ cittassa manovilekho—ayaṁ vuccati “vicikicchā”. 85 Tattha katamaṁ cittaṁ? Yaṁ cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu—idaṁ vuccati “cittaṁ”. Idaṁ cittaṁ imāya vicikicchāya sodheti visodheti parisodheti moceti vimoceti parimoceti. Tena vuccati “vicikicchāya cittaṁ parisodhetī”ti. 86 “Ime pañca nīvaraṇe pahāyā”ti ime pañca nīvaraṇā santā honti samitā vūpasantā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā appitā byappitā sositā visositā byantīkatā. Tena vuccati “ime pañca nīvaraṇe pahāyā”ti. 87 “Cetaso upakkilese”ti ime pañca nīvaraṇā cittassa upakkilesā. 88 “Paññāya dubbalīkaraṇe”ti imehi pañcahi nīvaraṇehi anuppannā ceva paññā na uppajjati uppannā ca paññā nirujjhati. Tena vuccati “paññāya dubbalīkaraṇe”ti. 89 “Vivicceva kāmehi vivicca akusalehi dhammehī”ti tattha katame kāmā? Chando kāmo, rāgo kāmo, chandarāgo kāmo, saṅkappo kāmo, rāgo kāmo, saṅkapparāgo kāmo—ime vuccanti “kāmā”. 90 Tattha katame akusalā dhammā? Kāmacchando, byāpādo, thinaṁ, middhaṁ, uddhaccaṁ, kukkuccaṁ, vicikicchā—ime vuccanti “akusalā dhammā”. Iti imehi ca kāmehi imehi ca akusalehi dhammehi vivitto hoti. Tena vuccati “vivicceva kāmehi vivicca akusalehi dhammehī”ti. 91 “Savitakkaṁ savicāran”ti atthi vitakko, atthi vicāro. 92 Tattha katamo vitakko? Yo takko vitakko saṅkappo appanā byappanā cetaso abhiniropanā sammāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “vitakko”. 93 Tattha katamo vicāro? Yo cāro vicāro anuvicāro upavicāro cittassa anusandhanatā anupekkhanatā—ayaṁ vuccati 1996 --- vb12 1:93 “vicāro”. Iti iminā ca vitakkena iminā ca vicārena upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “savitakkaṁ savicāran”ti. 94 “Vivekajan”ti vitakko, vicāro, pīti, sukhaṁ, cittassekaggatā—te imasmiṁ viveke jātā honti sañjātā nibbattā abhinibbattā pātubhūtā. Tena vuccati “vivekajan”ti. 95 “Pītisukhan”ti atthi pīti, atthi sukhaṁ. 96 Tattha katamā pīti? Yā pīti pāmojjaṁ āmodanā pamodanā hāso pahāso vitti odagyaṁ attamanatā cittassa—ayaṁ vuccati “pīti”. 97 Tattha katamaṁ sukhaṁ? Yaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—idaṁ vuccati “sukhaṁ”. Idaṁ sukhaṁ imāya pītiyā sahagataṁ hoti sahajātaṁ saṁsaṭṭhaṁ sampayuttaṁ. Tena vuccati “pītisukhan”ti. 98 “Paṭhaman”ti gaṇanānupubbatā paṭhamaṁ. Idaṁ paṭhamaṁ samāpajjatīti paṭhamaṁ. 99 “Jhānan”ti vitakko, vicāro, pīti, sukhaṁ, cittassekaggatā. 100 “Upasampajjā”ti yo paṭhamassa jhānassa lābho paṭilābho patti sampatti phusanā sacchikiriyā upasampadā. 101 “Viharatī”ti …pe… tena vuccati “viharatī”ti. 102 “Vitakkavicārānaṁ vūpasamā”ti, atthi vitakko, atthi vicāro. 103 Tattha katamo vitakko? Yo takko vitakko …pe… sammāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “vitakko”. 104 Tattha katamo vicāro? Yo cāro vicāro anuvicāro upavicāro cittassa anusandhanatā anupekkhanatā—ayaṁ vuccati “vicāro”. Iti ayañca vitakko ayañca vicāro santā honti samitā vūpasantā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā appitā byappitā sositā visositā byantīkatā. Tena vuccati “vitakkavicārānaṁ vūpasamā”ti. 105 “Ajjhattan”ti yaṁ ajjhattaṁ paccattaṁ. 106 “Sampasādanan”ti yā saddhā saddahanā okappanā abhippasādo. 107 “Cetaso ekodibhāvan”ti yā cittassa ṭhiti …pe… sammāsamādhi. 108 “Avitakkaṁ avicāran”ti atthi vitakko, atthi vicāro. 109 Tattha katamo vitakko? Yo takko vitakko …pe… sammāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “vitakko”. 110 Tattha katamo vicāro? Yo cāro anucāro vicāro anuvicāro upavicāro cittassa anusandhanatā anupekkhanatā—ayaṁ vuccati “vicāro”. Iti ayañca vitakko ayañca vicāro santā honti samitā vūpasantā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā appitā byappitā sositā visositā byantīkatā. Tena vuccati “avitakkaṁ avicāran”ti. 111 “Samādhijan”ti sampasādo pītisukhaṁ—te imasmiṁ samādhimhi jātā honti sañjātā nibbattā abhinibbattā pātubhūtā. Tena vuccati “samādhijan”ti. 112 “Pītisukhan”ti atthi pīti, atthi sukhaṁ. 113 Tattha katamā pīti …pe… ayaṁ vuccati “pīti”. 114 Tattha katamaṁ sukhaṁ …pe… idaṁ vuccati “sukhaṁ”. Idaṁ sukhaṁ imāya pītiyā sahagataṁ hoti sahajātaṁ saṁsaṭṭhaṁ sampayuttaṁ. Tena vuccati “pītisukhan”ti. 115 “Dutiyan”ti gaṇanānupubbatā dutiyaṁ. Idaṁ dutiyaṁ samāpajjatīti dutiyaṁ. 116 “Jhānan”ti sampasādo, pītisukhaṁ, cittassekaggatā. 117 “Upasampajjā”ti yo dutiyassa jhānassa lābho paṭilābho patti sampatti phusanā sacchikiriyā upasampadā. 118 “Viharatī”ti …pe… tena vuccati “viharatī”ti. 119 “Pītiyā ca virāgā”ti tattha katamā pīti? Yā pīti pāmojjaṁ āmodanā pamodanā hāso pahāso vitti odagyaṁ attamanatā cittassa—ayaṁ vuccati “pīti”. Ayaṁ pīti santā hoti samitā vūpasantā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā appitā byappitā sositā visositā byantīkatā. Tena vuccati “pītiyā ca virāgā”ti. 120 “Upekkhako”ti tattha katamā upekkhā? Yā upekkhā upekkhanā ajjhupekkhanā majjhattatā cittassa—ayaṁ vuccati “upekkhā”. Imāya upekkhāya upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “upekkhako”ti. 121 “Viharatī”ti …pe… tena vuccati “viharatī”ti. 122 “Sato ca sampajāno”ti tattha katamā sati? Yā sati anussati …pe… sammāsati—ayaṁ vuccati “sati”. 123 Tattha katamaṁ sampajaññaṁ? Yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati “sampajaññaṁ”. Iti imāya ca satiyā iminā ca sampajaññena upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “sato ca sampajāno”ti. 124 “Sukhañca kāyena paṭisaṁvedetī”ti tattha katamaṁ sukhaṁ? Yaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—idaṁ vuccati “sukhaṁ”. 125 Tattha katamo kāyo? 1997 --- vb12 1:125 Saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho—ayaṁ vuccati “kāyo”. Idaṁ sukhaṁ iminā kāyena paṭisaṁvedeti. Tena vuccati “sukhañca kāyena paṭisaṁvedetī”ti. 126 “Yaṁ taṁ ariyā ācikkhantī”ti tattha katame ariyā? Ariyā vuccanti buddhā ca buddhasāvakā ca. Te imaṁ ācikkhanti desenti paññapenti paṭṭhapenti vivaranti vibhajanti uttāniṁ karonti pakāsenti. Tena vuccati “yaṁ taṁ ariyā ācikkhantī”ti. 127 “Upekkhako satimā sukhavihārī”ti tattha katamā upekkhā? Yā upekkhā upekkhanā ajjhupekkhanā majjhattatā cittassa—ayaṁ vuccati “upekkhā”. 128 Tattha katamā sati? Yā sati anussati …pe… sammāsati—ayaṁ vuccati “sati”. 129 Tattha katamaṁ sukhaṁ? Yaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—idaṁ vuccati “sukhaṁ”. Iti imāya ca upekkhāya imāya ca satiyā iminā ca sukhena samannāgato iriyati vattati pāleti yapeti yāpeti carati viharati. Tena vuccati “upekkhako satimā sukhavihārī”ti. 130 “Tatiyan”ti gaṇanānupubbatā tatiyaṁ. Idaṁ tatiyaṁ samāpajjatīti tatiyaṁ. 131 “Jhānan”ti upekkhā, sati, sampajaññaṁ, sukhaṁ, cittassekaggatā. 132 “Upasampajjā”ti yo tatiyassa jhānassa lābho paṭilābho patti sampatti phusanā sacchikiriyā upasampadā. 133 “Viharatī”ti …pe… tena vuccati “viharatī”ti. 134 “Sukhassa ca pahānā dukkhassa ca pahānā”ti, atthi sukhaṁ, atthi dukkhaṁ. 135 Tattha katamaṁ sukhaṁ? Yaṁ kāyikaṁ sātaṁ kāyikaṁ sukhaṁ kāyasamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ kāyasamphassajā sātā sukhā vedanā—idaṁ vuccati “sukhaṁ”. 136 Tattha katamaṁ dukkhaṁ? Yaṁ kāyikaṁ asātaṁ kāyikaṁ dukkhaṁ kāyasamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ kāyasamphassajā asātā dukkhā vedanā—idaṁ vuccati “dukkhaṁ”. Iti idañca sukhaṁ idañca dukkhaṁ santā honti samitā vūpasantā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā appitā byappitā sositā visositā byantīkatā. Tena vuccati “sukhassa ca pahānā dukkhassa ca pahānā”ti. 137 “Pubbeva somanassadomanassānaṁ atthaṅgamā”ti atthi somanassaṁ, atthi domanassaṁ. 138 Tattha katamaṁ somanassaṁ? Yaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—idaṁ vuccati “somanassaṁ”. 139 Tattha katamaṁ domanassaṁ? Yaṁ cetasikaṁ asātaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ cetosamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā asātā dukkhā vedanā—idaṁ vuccati “domanassaṁ”. Iti idañca somanassaṁ idañca domanassaṁ pubbeva santā honti samitā vūpasantā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā appitā byappitā sositā visositā byantīkatā. Tena vuccati “pubbeva somanassadomanassānaṁ atthaṅgamā”ti. 140 “Adukkhamasukhan”ti yaṁ cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā. Tena vuccati “adukkhamasukhan”ti. 141 “Upekkhāsatipārisuddhin”ti, tattha katamā upekkhā? Yā upekkhā upekkhanā ajjhupekkhanā majjhattatā cittassa—ayaṁ vuccati “upekkhā”. 142 Tattha katamā sati? Yā sati anussati …pe… sammāsati—ayaṁ vuccati “sati”. Ayaṁ sati imāya upekkhāya vivaṭā hoti parisuddhā pariyodātā. Tena vuccati “upekkhāsatipārisuddhin”ti. 143 “Catutthan”ti gaṇanānupubbatā catutthaṁ, idaṁ catutthaṁ samāpajjatīti catutthaṁ. 144 “Jhānan”ti upekkhā, sati, cittassekaggatā. 145 “Upasampajjā”ti yo catutthassa jhānassa lābho paṭilābho patti sampatti phusanā sacchikiriyā upasampadā. 146 “Viharatī”ti …pe… tena vuccati “viharatī”ti. 147 “Sabbaso rūpasaññānaṁ samatikkamā”ti tattha katamā rūpasaññā? Rūpāvacarasamāpattiṁ samāpannassa vā upapannassa vā diṭṭhadhammasukhavihārissa vā saññā sañjānanā sañjānitattaṁ—imā vuccanti “rūpasaññāyo”. Imā rūpasaññāyo atikkanto hoti vītikkanto samatikkanto. Tena vuccati “sabbaso rūpasaññānaṁ samatikkamā”ti. 148 “Paṭighasaññānaṁ atthaṅgamā”ti tattha katamā paṭighasaññā? Rūpasaññā saddasaññā …pe… phoṭṭhabbasaññā—imā vuccanti “paṭighasaññāyo”. Imā paṭighasaññāyo santā honti samitā vūpasantā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā appitā byappitā sositā visositā 1998 --- vb12 1:148 byantīkatā. Tena vuccati “paṭighasaññānaṁ atthaṅgamā”ti. 149 “Nānattasaññānaṁ amanasikārā”ti tattha katamā nānattasaññā? Asamāpannassa manodhātu samaṅgissa vā manoviññāṇadhātu samaṅgissa vā saññā sañjānanā sañjānitattaṁ—imā vuccanti “nānattasaññāyo”. Imā nānattasaññāyo na manasi karoti. Tena vuccati “nānattasaññānaṁ amanasikārā”ti. 150 “Ananto ākāso”ti, tattha katamo ākāso? Yo ākāso ākāsagataṁ aghaṁ aghagataṁ vivaro vivaragataṁ asamphuṭṭhaṁ catūhi mahābhūtehi—ayaṁ vuccati “ākāso”. Tasmiṁ ākāse cittaṁ ṭhapeti saṇṭhapeti anantaṁ pharati. Tena vuccati “ananto ākāso”ti. 151 “Ākāsānañcāyatanan”ti ākāsānañcāyatanaṁ samāpannassa vā upapannassa vā diṭṭhadhammasukhavihārissa vā cittacetasikā dhammā. 152 “Upasampajjā”ti yo ākāsānañcāyatanassa lābho paṭilābho patti sampatti phusanā sacchikiriyā upasampadā. 153 “Viharatī”ti …pe… tena vuccati “viharatī”ti. 154 “Sabbaso ākāsānañcāyatanaṁ samatikkammā”ti imaṁ ākāsānañcāyatanaṁ atikkanto hoti vītikkanto samatikkanto. Tena vuccati “sabbaso ākāsānañcāyatanaṁ samatikkammā”ti. 155 “Anantaṁ viññāṇan”ti taṁyeva ākāsaṁ viññāṇena phuṭṭhaṁ manasi karoti anantaṁ pharati. Tena vuccati “anantaṁ viññāṇan”ti. 156 “Viññāṇañcāyatanan”ti viññāṇañcāyatanaṁ samāpannassa vā upapannassa vā diṭṭhadhammasukhavihārissa vā cittacetasikā dhammā. 157 “Upasampajjā”ti yo viññāṇañcāyatanassa lābho paṭilābho patti sampatti phusanā sacchikiriyā upasampadā. 158 “Viharatī”ti …pe… tena vuccati “viharatī”ti. 159 “Sabbaso viññāṇañcāyatanaṁ samatikkammā”ti imaṁ viññāṇañcāyatanaṁ atikkanto hoti vītikkanto samatikkanto. Tena vuccati “sabbaso viññāṇañcāyatanaṁ samatikkammā”ti. 160 “Natthi kiñcī”ti taṁyeva viññāṇaṁ bhāveti vibhāveti antaradhāpeti, “natthi kiñcī”ti passati. Tena vuccati “natthi kiñcī”ti. 161 “Ākiñcaññāyatanan”ti ākiñcaññāyatanaṁ samāpannassa vā upapannassa vā diṭṭhadhammasukhavihārissa vā cittacetasikā dhammā. 162 “Upasampajjā”ti yo ākiñcaññāyatanassa lābho paṭilābho patti sampatti phusanā sacchikiriyā upasampadā. 163 “Viharatī”ti …pe… tena vuccati “viharatī”ti. 164 “Sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkammā”ti imaṁ ākiñcaññāyatanaṁ atikkanto hoti vītikkanto samatikkanto. Tena vuccati “sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkammā”ti. 165 “Nevasaññīnāsaññī”ti taṁyeva ākiñcaññāyatanaṁ santato manasi karoti saṅkhārāvasesasamāpattiṁ bhāveti. Tena vuccati “nevasaññīnāsaññī”ti. 166 “Nevasaññānāsaññāyatanan”ti nevasaññānāsaññāyatanaṁ samāpannassa vā upapannassa vā diṭṭhadhammasukhavihārissa vā cittacetasikā dhammā. 167 “Upasampajjā”ti yo nevasaññānāsaññāyatanassa lābho paṭilābho patti sampatti phusanā sacchikiriyā upasampadā. 168 “Viharatī”ti iriyati vattati pāleti yapeti yāpeti carati viharati. Tena vuccati “viharatī”ti. 169 Suttantabhājanīyaṁ. 170 2. Abhidhammabhājanīya 2.1. Rūpāvacarakusala Cattāri jhānāni—paṭhamaṁ jhānaṁ, dutiyaṁ jhānaṁ, tatiyaṁ jhānaṁ, catutthaṁ jhānaṁ. 171 Tattha katamaṁ paṭhamaṁ jhānaṁ? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye pañcaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—vitakko, vicāro, pīti, sukhaṁ, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “paṭhamaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 172 Tattha katamaṁ dutiyaṁ jhānaṁ? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye tivaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—pīti, sukhaṁ, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “dutiyaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 173 Tattha katamaṁ tatiyaṁ jhānaṁ? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti pītiyā ca virāgā …pe… tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye duvaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—sukhaṁ, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “tatiyaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 174 Tattha katamaṁ catutthaṁ jhānaṁ? Idha bhikkhu yasmiṁ 1999 --- vb12 1:174 samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye duvaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—upekkhā, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “catutthaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 175 Catukkaṁ. 176 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye pañcaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—vitakko, vicāro, pīti, sukhaṁ, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “paṭhamaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 177 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi vivicca akusalehi dhammehi avitakkaṁ vicāramattaṁ vivekajaṁ pītisukhaṁ dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye caturaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—vicāro, pīti, sukhaṁ, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “dutiyaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 178 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye tivaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—pīti, sukhaṁ, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “tatiyaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 179 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti pītiyā ca virāgā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye duvaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—sukhaṁ, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “catutthaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 180 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sukhassa ca pahānā …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye duvaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—upekkhā, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “pañcamaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 181 Pañcakaṁ. 182 2.2. Arūpāvacarakusala Idha bhikkhu yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye duvaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—upekkhā, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “catutthaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 183 2.3. Lokuttarakusala Cattāri jhānāni—paṭhamaṁ jhānaṁ, dutiyaṁ jhānaṁ, tatiyaṁ jhānaṁ, catutthaṁ jhānaṁ. 184 Tattha katamaṁ paṭhamaṁ jhānaṁ? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye pañcaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—vitakko, vicāro, pīti, sukhaṁ, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “paṭhamaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 185 Tattha katamaṁ dutiyaṁ jhānaṁ? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye tivaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—pīti, sukhaṁ, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “dutiyaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 186 Tattha katamaṁ tatiyaṁ jhānaṁ? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā pītiyā ca virāgā …pe… tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye duvaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—sukhaṁ, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “tatiyaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 187 Tattha katamaṁ catutthaṁ jhānaṁ? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye duvaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—upekkhā, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “catutthaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 188 Catukkaṁ. 189 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… 2000 --- vb12 1:189 paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye pañcaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—vitakko, vicāro, pīti, sukhaṁ, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “paṭhamaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 190 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi vivicca akusalehi dhammehi avitakkaṁ vicāramattaṁ vivekajaṁ pītisukhaṁ dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye caturaṅgikaṁ jhānaṁ hoti vicāro pīti sukhaṁ cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “dutiyaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 191 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye tivaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—pīti, sukhaṁ, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “tatiyaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 192 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā pītiyā ca virāgā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye duvaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—sukhaṁ, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “catutthaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 193 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā sukhassa ca pahānā …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye duvaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—upekkhā, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “pañcamaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 194 Pañcakaṁ. 195 2.4. Rūpāvacaravipāka Cattāri jhānāni—paṭhamaṁ jhānaṁ, dutiyaṁ jhānaṁ, tatiyaṁ jhānaṁ, catutthaṁ jhānaṁ. 196 Tattha katamaṁ paṭhamaṁ jhānaṁ? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva rūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye pañcaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—vitakko, vicāro, pīti, sukhaṁ, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “paṭhamaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 197 Tattha katamaṁ dutiyaṁ jhānaṁ? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva rūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye duvaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—upekkhā, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “pañcamaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā …pe…. 198 2.5. Arūpāvacaravipāka Idha bhikkhu yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva arūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye duvaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—upekkhā, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “catutthaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 199 2.6. Lokuttaravipāka Cattāri jhānāni—paṭhamaṁ jhānaṁ, dutiyaṁ jhānaṁ, tatiyaṁ jhānaṁ, catutthaṁ jhānaṁ. 200 Tattha katamaṁ paṭhamaṁ jhānaṁ? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi 2001 --- vb12 1:200 …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, tasmiṁ samaye pañcaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—vitakko, vicāro, pīti, sukhaṁ, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “paṭhamaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 201 Tattha katamaṁ dutiyaṁ jhānaṁ? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, tasmiṁ samaye duvaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—upekkhā, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “pañcamaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 202 2.7. Rūpārūpāvacarakiriya Cattāri jhānāni—paṭhamaṁ jhānaṁ, dutiyaṁ jhānaṁ, tatiyaṁ jhānaṁ, catutthaṁ jhānaṁ. 203 Tattha katamaṁ paṭhamaṁ jhānaṁ? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpāvacaraṁ jhānaṁ bhāveti kiriyaṁ neva kusalaṁ nākusalaṁ na ca kammavipākaṁ diṭṭhadhammasukhavihāraṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye pañcaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—vitakko, vicāro, pīti, sukhaṁ, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “paṭhamaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 204 Tattha katamaṁ dutiyaṁ jhānaṁ? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye rūpāvacaraṁ jhānaṁ bhāveti kiriyaṁ neva kusalaṁ nākusalaṁ na ca kammavipākaṁ diṭṭhadhammasukhavihāraṁ vitakkavicārānaṁ vūpasamā …pe… dutiyaṁ jhānaṁ …pe… tatiyaṁ jhānaṁ …pe… catutthaṁ jhānaṁ …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ …pe… pañcamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye duvaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—upekkhā, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “pañcamaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttā. 205 Idha bhikkhu yasmiṁ samaye arūpāvacaraṁ jhānaṁ bhāveti kiriyaṁ neva kusalaṁ nākusalaṁ na ca kammavipākaṁ diṭṭhadhammasukhavihāraṁ sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye duvaṅgikaṁ jhānaṁ hoti—upekkhā, cittassekaggatā. Idaṁ vuccati “catutthaṁ jhānaṁ”. Avasesā dhammā jhānasampayuttāti. 206 Abhidhammabhājanīyaṁ. 207 3. Pañhāpucchaka Cattāri jhānāni—idha bhikkhu vivicceva kāmehi vivicca akusalehi dhammehi savitakkaṁ savicāraṁ vivekajaṁ pītisukhaṁ paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati …pe… vitakkavicārānaṁ vūpasamā ajjhattaṁ sampasādanaṁ cetaso ekodibhāvaṁ avitakkaṁ avicāraṁ samādhijaṁ pītisukhaṁ dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati …pe… pītiyā ca virāgā upekkhako ca viharati sato ca sampajāno sukhañca kāyena paṭisaṁvedeti, yaṁ taṁ ariyā ācikkhanti—“upekkhako satimā sukhavihārī”ti tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati …pe… sukhassa ca pahānā dukkhassa ca pahānā pubbeva somanassadomanassānaṁ atthaṅgamā adukkhamasukhaṁ upekkhāsatipārisuddhiṁ catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati. 208 Catunnaṁ jhānānaṁ kati kusalā, kati akusalā, kati abyākatā …pe… kati saraṇā, kati araṇā? 209 3.1. Tika Siyā kusalā, siyā abyākatā. 210 Tīṇi jhānāni—etthuppannaṁ sukhaṁ vedanaṁ ṭhapetvā sukhāya vedanāya sampayuttā, catutthaṁ jhānaṁ—etthuppannaṁ adukkhamasukhaṁ vedanaṁ ṭhapetvā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ. 211 Siyā vipākā, siyā vipākadhammadhammā, siyā nevavipākanavipākadhammadhammā. 212 Siyā upādinnupādāniyā, siyā anupādinnupādāniyā, siyā anupādinnaanupādāniyā. 213 Siyā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā, siyā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā. 214 Paṭhamaṁ 2002 --- vb12 1:214 jhānaṁ—etthuppanne vitakkavicāre ṭhapetvā savitakkaṁ savicāraṁ, tīṇi jhānāni avitakkaavicārā. 215 Dve jhānāni—etthuppannaṁ pītiṁ ṭhapetvā pītisahagatā, tīṇi jhānāni—etthuppannaṁ sukhaṁ ṭhapetvā sukhasahagatā, catutthaṁ jhānaṁ—etthuppannaṁ upekkhaṁ ṭhapetvā upekkhāsahagataṁ. 216 Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā. 217 Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā. 218 Siyā ācayagāmino, siyā apacayagāmino, siyā nevācayagāmināpacayagāmino. 219 Siyā sekkhā, siyā asekkhā, siyā nevasekkhanāsekkhā. 220 Siyā mahaggatā, siyā appamāṇā. 221 Tīṇi jhānāni na vattabbā “parittārammaṇā”tipi, “mahaggatārammaṇā”tipi, siyā appamāṇārammaṇā, siyā na vattabbā “appamāṇārammaṇā”ti; catutthaṁ jhānaṁ siyā parittārammaṇaṁ, siyā mahaggatārammaṇaṁ, siyā appamāṇārammaṇaṁ; siyā na vattabbaṁ “parittārammaṇan”tipi, “mahaggatārammaṇan”tipi, “appamāṇārammaṇan”tipi. 222 Siyā majjhimā, siyā paṇītā. 223 Siyā sammattaniyatā, siyā aniyatā. 224 Tīṇi jhānāni na maggārammaṇā, siyā maggahetukā, siyā maggādhipatino, siyā na vattabbā “maggahetukā”tipi, “maggādhipatino”tipi; catutthaṁ jhānaṁ siyā maggārammaṇaṁ, siyā maggahetukaṁ, siyā maggādhipati, siyā na vattabbaṁ “maggārammaṇan”tipi, “maggahetukan”tipi “maggādhipatī”tipi. 225 Siyā uppannā, siyā anuppannā, siyā uppādino. 226 Siyā atītā, siyā anāgatā, siyā paccuppannā. 227 Tīṇi jhānāni na vattabbā “atītārammaṇā”tipi, “anāgatārammaṇā”tipi, “paccuppannārammaṇā”tipi; catutthaṁ jhānaṁ siyā atītārammaṇaṁ, siyā anāgatārammaṇaṁ, siyā paccuppannārammaṇaṁ, siyā na vattabbaṁ “atītārammaṇan”tipi, “anāgatārammaṇan”tipi, “paccuppannārammaṇan”tipi. 228 Siyā ajjhattā, siyā bahiddhā, siyā ajjhattabahiddhā. 229 Tīṇi jhānāni bahiddhārammaṇā, catutthaṁ jhānaṁ siyā ajjhattārammaṇaṁ, siyā bahiddhārammaṇaṁ, siyā ajjhattabahiddhārammaṇaṁ, siyā na vattabbaṁ “ajjhattārammaṇan”tipi, “bahiddhārammaṇan”tipi, “ajjhattabahiddhārammaṇan”tipi. 230 Anidassanaappaṭighā. 231 3.2. Duka Na hetū, sahetukā, hetusampayuttā, na vattabbā “hetū ceva sahetukā cā”ti, sahetukā ceva na ca hetū, na vattabbā “hetū ceva hetusampayuttā cā”ti, hetusampayuttā ceva na ca hetū, na hetū sahetukā. 232 Sappaccayā, saṅkhatā, anidassanā, appaṭighā, arūpā, siyā lokiyā, siyā lokuttarā, kenaci viññeyyā, kenaci na viññeyyā. 233 No āsavā, siyā sāsavā, siyā anāsavā, āsavavippayuttā, na vattabbā “āsavā ceva sāsavā cā”ti, siyā sāsavā ceva no ca āsavā, siyā na vattabbā “sāsavā ceva no ca āsavā”ti. Na vattabbā “āsavā ceva āsavasampayuttā cā”tipi, “āsavasampayuttā ceva no ca āsavā”tipi. Siyā āsavavippayuttā sāsavā, siyā āsavavippayuttā anāsavā. 234 No saṁyojanā …pe… no ganthā …pe… no oghā …pe… no yogā …pe… no nīvaraṇā …pe… no parāmāsā …pe… sārammaṇā, no cittā, cetasikā, cittasampayuttā, cittasaṁsaṭṭhā, cittasamuṭṭhānā, cittasahabhuno, cittānuparivattino, cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā, cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno, cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino, bāhirā, no upādā, siyā upādinnā, siyā anupādinnā. 235 No upādānā …pe… no kilesā …pe… na dassanena pahātabbā, na bhāvanāya pahātabbā, na dassanena pahātabbahetukā, na bhāvanāya pahātabbahetukā. Paṭhamaṁ jhānaṁ—etthuppannaṁ vitakkaṁ ṭhapetvā savitakkaṁ, tīṇi jhānāni avitakkā. Paṭhamaṁ jhānaṁ—etthuppannaṁ vicāraṁ ṭhapetvā savicāraṁ, tīṇi jhānāni avicārā. Dve jhānāni—etthuppannaṁ pītiṁ ṭhapetvā sappītikā, dve jhānāni appītikā. Dve jhānāni—etthuppannaṁ pītiṁ ṭhapetvā pītisahagatā, dve jhānāni na pītisahagatā. Tīṇi jhānāni—etthuppannaṁ sukhaṁ ṭhapetvā sukhasahagatā, catutthaṁ jhānaṁ na sukhasahagataṁ. Catutthaṁ jhānaṁ—etthuppannaṁ upekkhaṁ ṭhapetvā upekkhāsahagataṁ, tīṇi jhānāni upekkhāsahagatā, na kāmāvacarā, siyā rūpāvacarā, siyā na rūpāvacarā, tīṇi jhānāni na arūpāvacarā, catutthaṁ jhānaṁ siyā arūpāvacaraṁ, siyā na arūpāvacaraṁ, siyā pariyāpannā, siyā apariyāpannā, 2003 --- vb12 1:235 siyā niyyānikā, siyā aniyyānikā, siyā niyatā, siyā aniyatā, siyā sauttarā, siyā anuttarā, araṇāti. 236 Pañhāpucchakaṁ. 237 Jhānavibhaṅgo niṭṭhito. vb3 0 Vibhaṅga Dhātuvibhaṅga |1| 1. Suttantabhājanīya Cha dhātuyo—pathavīdhātu, āpodhātu, tejodhātu, vāyodhātu, ākāsadhātu, viññāṇadhātu. 2 Tattha katamā pathavīdhātu? Pathavīdhātudvayaṁ—atthi ajjhattikā, atthi bāhirā. Tattha katamā ajjhattikā pathavīdhātu? Yaṁ ajjhattaṁ paccattaṁ kakkhaḷaṁ kharigataṁ kakkhaḷattaṁ kakkhaḷabhāvo ajjhattaṁ upādinnaṁ, seyyathidaṁ—kesā lomā nakhā dantā taco maṁsaṁ nhāru aṭṭhi aṭṭhimiñjaṁ vakkaṁ hadayaṁ yakanaṁ kilomakaṁ pihakaṁ papphāsaṁ antaṁ antaguṇaṁ udariyaṁ karīsaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi ajjhattaṁ paccattaṁ kakkhaḷaṁ kharigataṁ kakkhaḷattaṁ kakkhaḷabhāvo ajjhattaṁ upādinnaṁ—ayaṁ vuccati “ajjhattikā pathavīdhātu”. 3 Tattha katamā bāhirā pathavīdhātu? Yaṁ bāhiraṁ kakkhaḷaṁ kharigataṁ kakkhaḷattaṁ kakkhaḷabhāvo bahiddhā anupādinnaṁ, seyyathidaṁ—ayo lohaṁ tipu sīsaṁ sajjhaṁ muttā maṇi veḷuriyo saṅkho silā pavāḷaṁ rajataṁ jātarūpaṁ lohitaṅko masāragallaṁ tiṇaṁ kaṭṭhaṁ sakkharā kaṭhalaṁ bhūmi pāsāṇo pabbato, yaṁ vā panaññampi atthi bāhiraṁ kakkhaḷaṁ kharigataṁ kakkhaḷattaṁ kakkhaḷabhāvo bahiddhā anupādinnaṁ—ayaṁ vuccati “bāhirā pathavīdhātu”. Yā ca ajjhattikā pathavīdhātu yā ca bāhirā pathavīdhātu, tadekajjhaṁ abhisaññūhitvā abhisaṅkhipitvā—ayaṁ vuccati “pathavīdhātu”. 4 Tattha katamā āpodhātu? Āpodhātudvayaṁ—atthi ajjhattikā, atthi bāhirā. Tattha katamā ajjhattikā āpodhātu? Yaṁ ajjhattaṁ paccattaṁ āpo āpogataṁ sineho sinehagataṁ bandhanattaṁ rūpassa ajjhattaṁ upādinnaṁ, seyyathidaṁ—pittaṁ semhaṁ pubbo lohitaṁ sedo medo assu vasā kheḷo siṅghāṇikā lasikā muttaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi ajjhattaṁ paccattaṁ āpo āpogataṁ sineho sinehagataṁ bandhanattaṁ rūpassa ajjhattaṁ upādinnaṁ—ayaṁ vuccati “ajjhattikā āpodhātu”. 5 Tattha katamā bāhirā āpodhātu? Yaṁ bāhiraṁ āpo āpogataṁ sineho sinehagataṁ bandhanattaṁ rūpassa bahiddhā anupādinnaṁ, seyyathidaṁ—mūlaraso khandharaso tacaraso pattaraso puppharaso phalaraso khīraṁ dadhi sappi navanītaṁ telaṁ madhu phāṇitaṁ bhummāni vā udakāni antalikkhāni vā, yaṁ vā panaññampi atthi bāhiraṁ āpo āpogataṁ sineho sinehagataṁ bandhanattaṁ rūpassa bahiddhā anupādinnaṁ—ayaṁ vuccati “bāhirā āpodhātu”. Yā ca ajjhattikā āpodhātu yā ca bāhirā āpodhātu, tadekajjhaṁ abhisaññūhitvā abhisaṅkhipitvā—ayaṁ vuccati “āpodhātu”. 6 Tattha katamā tejodhātu? Tejodhātudvayaṁ—atthi ajjhattikā, atthi bāhirā. Tattha katamā ajjhattikā tejodhātu? Yaṁ ajjhattaṁ paccattaṁ tejo tejogataṁ usmā usmāgataṁ usumaṁ usumagataṁ ajjhattaṁ upādinnaṁ, seyyathidaṁ—yena ca santappati yena ca jīrīyati yena ca pariḍayhati yena ca asitapītakhāyitasāyitaṁ sammā pariṇāmaṁ gacchati, yaṁ vā panaññampi atthi ajjhattaṁ paccattaṁ tejo tejogataṁ usmā usmāgataṁ usumaṁ usumagataṁ ajjhattaṁ upādinnaṁ—ayaṁ vuccati “ajjhattikā tejodhātu”. 7 Tattha katamā bāhirā tejodhātu? Yaṁ bāhiraṁ tejo tejogataṁ usmā usmāgataṁ usumaṁ usumagataṁ bahiddhā anupādinnaṁ, seyyathidaṁ—kaṭṭhaggi palālaggi tiṇaggi gomayaggi thusaggi saṅkāraggi indaggi aggisantāpo sūriyasantāpo kaṭṭhasannicayasantāpo tiṇasannicayasantāpo dhaññasannicayasantāpo bhaṇḍasannicayasantāpo, yaṁ vā panaññampi atthi bāhiraṁ tejo tejogataṁ usmā usmāgataṁ usumaṁ usumagataṁ bahiddhā anupādinnaṁ—ayaṁ vuccati “bāhirā tejodhātu”. Yā ca ajjhattikā tejodhātu yā ca bāhirā tejodhātu, tadekajjhaṁ abhisaññūhitvā abhisaṅkhipitvā—ayaṁ vuccati “tejodhātu”. 8 Tattha katamā vāyodhātu? Vāyodhātudvayaṁ—atthi ajjhattikā, atthi bāhirā. Tattha katamā ajjhattikā vāyodhātu? Yaṁ ajjhattaṁ paccattaṁ vāyo vāyogataṁ 2004 --- vb3 1:8 thambhitattaṁ rūpassa ajjhattaṁ upādinnaṁ, seyyathidaṁ—uddhaṅgamā vātā adhogamā vātā kucchisayā vātā koṭṭhāsayā vātā aṅgamaṅgānusārino vātā satthakavātā khurakavātā uppalakavātā assāso passāso iti vā, yaṁ vā panaññampi atthi ajjhattaṁ paccattaṁ vāyo vāyogataṁ thambhitattaṁ rūpassa ajjhattaṁ upādinnaṁ—ayaṁ vuccati “ajjhattikā vāyodhātu”. 9 Tattha katamā bāhirā vāyodhātu? Yaṁ bāhiraṁ vāyo vāyogataṁ thambhitattaṁ rūpassa bahiddhā anupādinnaṁ, seyyathidaṁ—puratthimā vātā pacchimā vātā uttarā vātā dakkhiṇā vātā sarajā vātā arajā vātā sītā vātā uṇhā vātā parittā vātā adhimattā vātā kāḷavātā verambhavātā pakkhavātā supaṇṇavātā tālavaṇṭavātā vidhūpanavātā, yaṁ vā panaññampi atthi bāhiraṁ vāyo vāyogataṁ thambhitattaṁ rūpassa bahiddhā anupādinnaṁ—ayaṁ vuccati “bāhirā vāyodhātu”. Yā ca ajjhattikā vāyodhātu yā ca bāhirā vāyodhātu, tadekajjhaṁ abhisaññūhitvā abhisaṅkhipitvā—ayaṁ vuccati “vāyodhātu”. 10 Tattha katamā ākāsadhātu? Ākāsadhātudvayaṁ—atthi ajjhattikā, atthi bāhirā. Tattha katamā ajjhattikā ākāsadhātu? Yaṁ ajjhattaṁ paccattaṁ ākāso ākāsagataṁ aghaṁ aghagataṁ vivaro vivaragataṁ asamphuṭṭhaṁ maṁsalohitehi ajjhattaṁ upādinnaṁ, seyyathidaṁ—kaṇṇacchiddaṁ nāsacchiddaṁ mukhadvāraṁ, yena ca asitapītakhāyitasāyitaṁ ajjhoharati, yattha ca asitapītakhāyitasāyitaṁ santiṭṭhati, yena ca asitapītakhāyitasāyitaṁ adhobhāgaṁ nikkhamati, yaṁ vā panaññampi atthi ajjhattaṁ paccattaṁ ākāso ākāsagataṁ aghaṁ aghagataṁ vivaro vivaragataṁ asamphuṭṭhaṁ maṁsalohitehi ajjhattaṁ upādinnaṁ—ayaṁ vuccati “ajjhattikā ākāsadhātu”. 11 Tattha katamā bāhirā ākāsadhātu? Yaṁ bāhiraṁ ākāso ākāsagataṁ aghaṁ aghagataṁ vivaro vivaragataṁ asamphuṭṭhaṁ catūhi mahābhūtehi bahiddhā anupādinnaṁ—ayaṁ vuccati “bāhirā ākāsadhātu”. Yā ca ajjhattikā ākāsadhātu yā ca bāhirā ākāsadhātu, tadekajjhaṁ abhisaññūhitvā abhisaṅkhipitvā—ayaṁ vuccati “ākāsadhātu”. 12 Tattha katamā viññāṇadhātu? Cakkhuviññāṇadhātu, sotaviññāṇadhātu, ghānaviññāṇadhātu, jivhāviññāṇadhātu, kāyaviññāṇadhātu, manoviññāṇadhātu—ayaṁ vuccati “viññāṇadhātu”. 13 Imā cha dhātuyo. 14 Aparāpi cha dhātuyo—sukhadhātu, dukkhadhātu, somanassadhātu, domanassadhātu, upekkhādhātu, avijjādhātu. 15 Tattha katamā sukhadhātu? Yaṁ kāyikaṁ sātaṁ kāyikaṁ sukhaṁ kāyasamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ kāyasamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ vuccati “sukhadhātu”. 16 Tattha katamā dukkhadhātu? Yaṁ kāyikaṁ asātaṁ kāyikaṁ dukkhaṁ kāyasamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ kāyasamphassajā asātā dukkhā vedanā—ayaṁ vuccati “dukkhadhātu”. 17 Tattha katamā somanassadhātu? Yaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—ayaṁ vuccati “somanassadhātu”. 18 Tattha katamā domanassadhātu? Yaṁ cetasikaṁ asātaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ cetosamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā asātā dukkhā vedanā—ayaṁ vuccati “domanassadhātu”. 19 Tattha katamā upekkhādhātu? Yaṁ cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ vuccati “upekkhādhātu”. 20 Tattha katamā avijjādhātu? Yaṁ aññāṇaṁ adassanaṁ anabhisamayo ananubodho asambodho appaṭivedho asaṅgāhaṇā apariyogāhaṇā asamapekkhanā apaccavekkhaṇā apaccakkhakammaṁ dummejjhaṁ bālyaṁ asampajaññaṁ moho pamoho sammoho avijjā avijjogho avijjāyogo avijjānusayo avijjāpariyuṭṭhānaṁ avijjālaṅgī moho akusalamūlaṁ—ayaṁ vuccati “avijjādhātu”. 21 Imā cha dhātuyo. 22 Aparāpi cha dhātuyo—kāmadhātu, byāpādadhātu, vihiṁsādhātu, nekkhammadhātu, abyāpādadhātu, avihiṁsādhātu. 23 Tattha katamā kāmadhātu? Kāmapaṭisaṁyutto takko vitakko saṅkappo appanā byappanā cetaso abhiniropanā micchāsaṅkappo—ayaṁ vuccati kāmadhātu. Heṭṭhato avīcinirayaṁ pariyantaṁ karitvā uparito paranimmitavasavattī deve anto karitvā yaṁ etasmiṁ antare etthāvacarā ettha pariyāpannā khandhadhātuāyatanā rūpā vedanā saññā saṅkhārā viññāṇaṁ—ayaṁ vuccati “kāmadhātu”. 24 Tattha katamā byāpādadhātu? 2005 --- vb3 1:24 Byāpādapaṭisaṁyutto takko vitakko …pe… micchāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “byāpādadhātu”. Dasasu vā āghātavatthūsu cittassa āghāto paṭighāto paṭighaṁ paṭivirodho kopo pakopo sampakopo doso padoso sampadoso cittassa byāpatti manopadoso kodho kujjhanā kujjhitattaṁ doso dussanā dussitattaṁ byāpatti byāpajjanā virodho paṭivirodho caṇḍikkaṁ asuropo anattamanatā cittassa—ayaṁ vuccati “byāpādadhātu”. 25 Tattha katamā vihiṁsādhātu? Vihiṁsāpaṭisaṁyutto takko vitakko …pe… micchāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “vihiṁsādhātu”. Idhekacco pāṇinā vā leḍḍunā vā daṇḍena vā satthena vā rajjuyā vā aññataraññatarena satte viheṭheti, yā evarūpā heṭhanā viheṭhanā hiṁsanā vihiṁsanā rosanā virosanā parūpaghāto—ayaṁ vuccati “vihiṁsādhātu”. 26 Tattha katamā nekkhammadhātu? Nekkhammapaṭisaṁyutto takko vitakko …pe… sammāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “nekkhammadhātu”. Sabbepi kusalā dhammā “nekkhammadhātu”. 27 Tattha katamā abyāpādadhātu? Abyāpādapaṭisaṁyutto takko vitakko …pe… sammāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “abyāpādadhātu”. Yā sattesu metti mettāyanā mettāyitattaṁ mettācetovimutti—ayaṁ vuccati “abyāpādadhātu”. 28 Tattha katamā avihiṁsādhātu? Avihiṁsāpaṭisaṁyutto takko vitakko saṅkappo appanā byappanā cetaso abhiniropanā sammāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “avihiṁsādhātu”. Yā sattesu karuṇā karuṇāyanā karuṇāyitattaṁ karuṇācetovimutti—ayaṁ vuccati “avihiṁsādhātu”. 29 Imā cha dhātuyo. 30 Iti imāni tīṇi chakkāni tadekajjhaṁ abhisaññūhitvā abhisaṅkhipitvā aṭṭhārasa dhātuyo honti. 31 Suttantabhājanīyaṁ. 32 2. Abhidhammabhājanīya Aṭṭhārasa dhātuyo—cakkhudhātu, rūpadhātu, cakkhuviññāṇadhātu, sotadhātu, saddadhātu, sotaviññāṇadhātu, ghānadhātu, gandhadhātu, ghānaviññāṇadhātu, jivhādhātu, rasadhātu, jivhāviññāṇadhātu, kāyadhātu, phoṭṭhabbadhātu, kāyaviññāṇadhātu, manodhātu, dhammadhātu, manoviññāṇadhātu. 33 Tattha katamā cakkhudhātu? Yaṁ cakkhu catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo …pe… suñño gāmopeso—ayaṁ vuccati “cakkhudhātu”. 34 Tattha katamā rūpadhātu? Yaṁ rūpaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya vaṇṇanibhā …pe… rūpadhātupesā—ayaṁ vuccati “rūpadhātu”. 35 Tattha katamā cakkhuviññāṇadhātu? Cakkhuñca paṭicca rūpe ca uppajjati cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjācakkhuviññāṇadhātu—ayaṁ vuccati “cakkhuviññāṇadhātu”. 36 Tattha katamā sotadhātu? Yaṁ sotaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo …pe… suñño gāmopeso—ayaṁ vuccati “sotadhātu”. 37 Tattha katamā saddadhātu? Yo saddo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho …pe… saddadhātupesā—ayaṁ vuccati “saddadhātu”. 38 Tattha katamā sotaviññāṇadhātu? Sotañca paṭicca sadde ca uppajjati cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāsotaviññāṇadhātu—ayaṁ vuccati “sotaviññāṇadhātu”. 39 Tattha katamā ghānadhātu? Yaṁ ghānaṁ catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo …pe… suñño gāmopeso—ayaṁ vuccati “ghānadhātu”. 40 Tattha katamā gandhadhātu? Yo gandho catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho …pe… gandhadhātupesā—ayaṁ vuccati “gandhadhātu”. 41 Tattha katamā ghānaviññāṇadhātu? Ghānañca paṭicca gandhe ca uppajjati cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāghānaviññāṇadhātu—ayaṁ vuccati “ghānaviññāṇadhātu”. 42 Tattha katamā jivhādhātu? Yā jivhā catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo …pe… suñño gāmopeso—ayaṁ vuccati “jivhādhātu”. 43 Tattha katamā rasadhātu? Yo raso catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya anidassano sappaṭigho …pe… rasadhātupesā—ayaṁ vuccati “rasadhātu”. 44 Tattha katamā jivhāviññāṇadhātu? Jivhañca paṭicca rase ca uppajjati cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjājivhāviññāṇadhātu—ayaṁ vuccati “jivhāviññāṇadhātu”. 45 Tattha katamā kāyadhātu? Yo kāyo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo …pe… suñño gāmopeso—ayaṁ vuccati “kāyadhātu”. 46 2006 --- vb3 1:46 Tattha katamā phoṭṭhabbadhātu? Pathavīdhātu …pe… phoṭṭhabbadhātupesā—ayaṁ vuccati “phoṭṭhabbadhātu”. 47 Tattha katamā kāyaviññāṇadhātu? Kāyañca paṭicca phoṭṭhabbe ca uppajjati cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjākāyaviññāṇadhātu—ayaṁ vuccati “kāyaviññāṇadhātu”. 48 Tattha katamā manodhātu? Cakkhuviññāṇadhātuyā uppajjitvā niruddhasamanantarā uppajjati cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanodhātu; sotaviññāṇadhātuyā …pe… ghānaviññāṇadhātuyā …pe… jivhāviññāṇadhātuyā …pe… kāyaviññāṇadhātuyā uppajjitvā niruddhasamanantarā uppajjati cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanodhātu sabbadhammesu vā pana paṭhamasamannāhāro uppajjati cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanodhātu—ayaṁ vuccati “manodhātu”. 49 Tattha katamā dhammadhātu? Vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, yañca rūpaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammāyatanapariyāpannaṁ, asaṅkhatā ca dhātu. 50 Tattha katamo vedanākkhandho? Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. Duvidhena vedanākkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. Tividhena vedanākkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe… evaṁ dasavidhena vedanākkhandho …pe… evaṁ bahuvidhena vedanākkhandho. Ayaṁ vuccati “vedanākkhandho”. 51 Tattha katamo saññākkhandho? Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. Duvidhena saññākkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. Tividhena saññākkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe… evaṁ dasavidhena saññākkhandho …pe… evaṁ bahuvidhena saññākkhandho. Ayaṁ vuccati “saññākkhandho”. 52 Tattha katamo saṅkhārakkhandho? Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi hetu, atthi ahetu. Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe… evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho …pe… evaṁ bahuvidhena saṅkhārakkhandho—ayaṁ vuccati “saṅkhārakkhandho”. 53 Tattha katamaṁ rūpaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammāyatanapariyāpannaṁ? Itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ vuccati rūpaṁ “anidassanaappaṭighaṁ dhammāyatanapariyāpannaṁ”. 54 Tattha katamā asaṅkhatā dhātu? Rāgakkhayo, dosakkhayo, mohakkhayo—ayaṁ vuccati “asaṅkhatā dhātu”. Ayaṁ vuccati “dhammadhātu”. –17 55 Tattha katamā manoviññāṇadhātu? Cakkhuviññāṇadhātuyā uppajjitvā niruddhasamanantarā uppajjati manodhātu, manodhātuyā uppajjitvā niruddhasamanantarā uppajjati cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu; sotaviññāṇadhātuyā …pe… ghānaviññāṇadhātuyā …pe… jivhāviññāṇadhātuyā …pe… kāyaviññāṇadhātuyā uppajjitvā niruddhasamanantarā uppajjati manodhātu, manodhātuyāpi uppajjitvā niruddhasamanantarā uppajjati cittaṁ mano mānasaṁ …pe… tajjāmanoviññāṇadhātu manañca paṭicca dhamme ca uppajjati cittaṁ mano mānasaṁ hadayaṁ paṇḍaraṁ mano manāyatanaṁ manindriyaṁ viññāṇaṁ viññāṇakkhandho tajjāmanoviññāṇadhātu—ayaṁ vuccati “manoviññāṇadhātu”. 56 Abhidhammabhājanīyaṁ. 57 3. Pañhāpucchaka Aṭṭhārasa dhātuyo—cakkhudhātu, rūpadhātu, cakkhuviññāṇadhātu, sotadhātu, saddadhātu, sotaviññāṇadhātu, ghānadhātu, gandhadhātu, ghānaviññāṇadhātu, jivhādhātu, rasadhātu, jivhāviññāṇadhātu, kāyadhātu, phoṭṭhabbadhātu, kāyaviññāṇadhātu, manodhātu, dhammadhātu, manoviññāṇadhātu. 58 Aṭṭhārasannaṁ dhātūnaṁ kati kusalā, kati akusalā, kati abyākatā …pe… kati saraṇā, kati araṇā? 59 3.1. Tika Soḷasa dhātuyo abyākatā. Dve dhātuyo siyā kusalā, siyā akusalā, siyā abyākatā. 60 Dasa dhātuyo na vattabbā—“sukhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā”tipi. Pañca dhātuyo adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. Kāyaviññāṇadhātu siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttā. Manoviññāṇadhātu siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā dukkhāya 2007 --- vb3 1:60 vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. Dhammadhātu siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā, siyā na vattabbā—“sukhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā”tipi. 61 Dasa dhātuyo nevavipākanavipākadhammadhammā. Pañca dhātuyo vipākā. Manodhātu siyā vipākā, siyā nevavipākanavipākadhammadhammā. Dve dhātuyo siyā vipākā, siyā vipākadhammadhammā, siyā nevavipākanavipākadhammadhammā. 62 Dasa dhātuyo upādinnupādāniyā. Saddadhātu anupādinnupādāniyā. Pañca dhātuyo siyā upādinnupādāniyā, siyā anupādinnupādāniyā. Dve dhātuyo siyā upādinnupādāniyā, siyā anupādinnupādāniyā, siyā anupādinnaanupādāniyā. 63 Soḷasa dhātuyo asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā. Dve dhātuyo siyā saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā, siyā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā, siyā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā. 64 Pannarasa dhātuyo avitakkaavicārā. Manodhātu savitakkasavicārā. Manoviññāṇadhātu siyā savitakkasavicārā, siyā avitakkavicāramattā, siyā avitakkaavicārā. Dhammadhātu siyā savitakkasavicārā, siyā avitakkavicāramattā, siyā avitakkaavicārā, siyā na vattabbā—“savitakkasavicārā”tipi, “avitakkavicāramattā”tipi, “avitakkaavicārā”tipi. 65 Dasa dhātuyo na vattabbā—“pītisahagatā”tipi, “sukhasahagatā”tipi, “upekkhāsahagatā”tipi. Pañca dhātuyo upekkhāsahagatā. Kāyaviññāṇadhātu na pītisahagatā, siyā sukhasahagatā, na upekkhāsahagatā, siyā na vattabbā—“sukhasahagatā”ti. Dve dhātuyo siyā pītisahagatā, siyā sukhasahagatā, siyā upekkhāsahagatā, siyā na vattabbā—“pītisahagatā”tipi, “sukhasahagatā”tipi, “upekkhāsahagatā”tipi. 66 Soḷasa dhātuyo neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā. Dve dhātuyo siyā dassanena pahātabbā, siyā bhāvanāya pahātabbā, siyā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā. 67 Soḷasa dhātuyo neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā. Dve dhātuyo siyā dassanena pahātabbahetukā, siyā bhāvanāya pahātabbahetukā, siyā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā. 68 Soḷasa dhātuyo nevācayagāmināpacayagāmino. Dve dhātuyo siyā ācayagāmino, siyā apacayagāmino, siyā nevācayagāmināpacayagāmino. 69 Soḷasa dhātuyo nevasekkhanāsekkhā. Dve dhātuyo siyā sekkhā, siyā asekkhā, siyā nevasekkhanāsekkhā. 70 Soḷasa dhātuyo parittā. Dve dhātuyo siyā parittā, siyā mahaggatā, siyā appamāṇā. 71 Dasa dhātuyo anārammaṇā. Cha dhātuyo parittārammaṇā. Dve dhātuyo siyā parittārammaṇā, siyā mahaggatārammaṇā, siyā appamāṇārammaṇā, siyā na vattabbā—“parittārammaṇā”tipi, “mahaggatārammaṇā”tipi, “appamāṇārammaṇā”tipi. 72 Soḷasa dhātuyo majjhimā. Dve dhātuyo siyā hīnā, siyā majjhimā, siyā paṇītā. 73 Soḷasa dhātuyo aniyatā. Dve dhātuyo siyā micchattaniyatā, siyā sammattaniyatā, siyā aniyatā. 74 Dasa dhātuyo anārammaṇā. Cha dhātuyo na vattabbā—“maggārammaṇā”tipi, “maggahetukā”tipi, “maggādhipatino”tipi. Dve dhātuyo siyā maggārammaṇā, siyā maggahetukā, siyā maggādhipatino, siyā na vattabbā—“maggārammaṇā”tipi, “maggahetukā”tipi, “maggādhipatino”tipi. 75 Dasa dhātuyo siyā uppannā, siyā uppādino, siyā na vattabbā—“anuppannā”ti. Saddadhātu siyā uppannā, siyā anuppannā, siyā na vattabbā—“uppādinī”ti. Cha dhātuyo siyā uppannā, siyā anuppannā, siyā uppādino. Dhammadhātu siyā uppannā, siyā anuppannā, siyā uppādinī, siyā na vattabbā—“uppannā”tipi, “anuppannā”tipi, “uppādinī”tipi. 76 Sattarasa dhātuyo siyā atītā, siyā anāgatā, siyā paccuppannā. Dhammadhātu siyā atītā, siyā anāgatā, siyā paccuppannā, siyā na vattabbā—“atītā”tipi, “anāgatā”tipi, “paccuppannā”tipi. 77 Dasa dhātuyo anārammaṇā. Cha dhātuyo paccuppannārammaṇā. Dve dhātuyo siyā atītārammaṇā, siyā anāgatārammaṇā, siyā paccuppannārammaṇā, siyā na vattabbā—“atītārammaṇā”tipi, “anāgatārammaṇā”tipi, “paccuppannārammaṇā”tipi. 78 Siyā ajjhattā, siyā bahiddhā, siyā ajjhattabahiddhā. 79 Dasa dhātuyo anārammaṇā. Cha dhātuyo siyā 2008 --- vb3 1:79 ajjhattārammaṇā, siyā bahiddhārammaṇā, siyā ajjhattabahiddhārammaṇā. Dve dhātuyo siyā ajjhattārammaṇā, siyā bahiddhārammaṇā, siyā ajjhattabahiddhārammaṇā, siyā na vattabbā—“ajjhattārammaṇā”tipi, “bahiddhārammaṇā”tipi, “ajjhattabahiddhārammaṇā”tipi. 80 Rūpadhātu sanidassanasappaṭighā. Nava dhātuyo anidassanaappaṭighā. Aṭṭha dhātuyo anidassanaappaṭighā. 81 3.2. 3.2 Duka 3.2.1. Hetugocchaka Sattarasa dhātuyo na hetū. Dhammadhātu siyā hetu, siyā na hetu. Soḷasa dhātuyo ahetukā. Dve dhātuyo siyā sahetukā, siyā ahetukā. Soḷasa dhātuyo hetuvippayuttā. Dve dhātuyo siyā hetusampayuttā, siyā hetuvippayuttā. Soḷasa dhātuyo na vattabbā—“hetu ceva sahetukā cā”tipi, “sahetukā ceva na ca hetū”tipi. Manoviññāṇadhātu na vattabbā—“hetu ceva sahetukā cā”ti, siyā sahetukā ceva na ca hetu, siyā na vattabbā—“sahetukā ceva na ca hetū”ti. Dhammadhātu siyā hetu ceva sahetukā ca, siyā sahetukā ceva na ca hetu, siyā na vattabbā—“hetu ceva sahetukā cā”tipi, “sahetukā ceva na ca hetū”tipi. Soḷasa dhātuyo na vattabbā—“hetū ceva hetusampayuttā cā”tipi, “hetusampayuttā ceva na ca hetū”tipi. Manoviññāṇadhātu na vattabbā—“hetu ceva hetusampayuttā cā”ti, siyā hetusampayuttā ceva na ca hetu, siyā na vattabbā—“hetusampayuttā ceva na ca hetū”ti. Dhammadhātu siyā hetu ceva hetusampayuttā ca, siyā hetusampayuttā ceva na ca hetu, siyā na vattabbā—“hetu ceva hetusampayuttā cā”tipi, “hetusampayuttā ceva na ca hetū”tipi. Soḷasa dhātuyo na hetuahetukā. Manoviññāṇadhātu siyā na hetusahetukā, siyā na hetuahetukā. Dhammadhātu siyā na hetusahetukā, siyā na hetuahetukā, siyā na vattabbā—“na hetusahetukā”tipi, “na hetuahetukā”tipi. 82 3.2.2. Cūḷantaraduka Sattarasa dhātuyo sappaccayā. Dhammadhātu siyā sappaccayā, siyā appaccayā. Sattarasa dhātuyo saṅkhatā. Dhammadhātu siyā saṅkhatā, siyā asaṅkhatā. Rūpadhātu sanidassanā. Sattarasa dhātuyo anidassanā. Dasa dhātuyo sappaṭighā. Aṭṭha dhātuyo appaṭighā. Dasa dhātuyo rūpā. Satta dhātuyo arūpā. Dhammadhātu siyā rūpā, siyā arūpā. Soḷasa dhātuyo lokiyā. Dve dhātuyo siyā lokiyā, siyā lokuttarā; kenaci viññeyyā, kenaci na viññeyyā. 83 3.2.3. Āsavagocchaka Sattarasa dhātuyo no āsavā. Dhammadhātu siyā āsavā, siyā no āsavā. Soḷasa dhātuyo sāsavā. Dve dhātuyo siyā sāsavā, siyā anāsavā. Soḷasa dhātuyo āsavavippayuttā. Dve dhātuyo siyā āsavasampayuttā, siyā āsavavippayuttā. Soḷasa dhātuyo na vattabbā—“āsavā ceva sāsavā cā”ti, sāsavā ceva no ca āsavā. Manoviññāṇadhātu na vattabbā—“āsavo ceva sāsavā cā”ti, siyā sāsavā ceva no ca āsavo, siyā na vattabbā—“sāsavā ceva no ca āsavo”ti. Dhammadhātu siyā āsavo ceva sāsavā ca, siyā sāsavā ceva no ca āsavo, siyā na vattabbā—“āsavo ceva sāsavā cā”tipi, “sāsavā ceva no ca āsavo”tipi. 84 Soḷasa dhātuyo na vattabbā—“āsavā ceva āsavasampayuttā cā”tipi, “āsavasampayuttā ceva no ca āsavā”tipi. Manoviññāṇadhātu na vattabbā—“āsavo ceva āsavasampayuttā cā”ti, siyā āsavasampayuttā ceva no ca āsavo, siyā na vattabbā—“āsavasampayuttā ceva no ca āsavo”ti. Dhammadhātu siyā āsavo ceva āsavasampayuttā ca, siyā āsavasampayuttā ceva no ca āsavo, siyā na vattabbā—“āsavo ceva āsavasampayuttā cā”tipi, “āsavasampayuttā ceva no ca āsavo”tipi. Soḷasa dhātuyo āsavavippayuttasāsavā. Dve dhātuyo siyā āsavavippayuttasāsavā, siyā āsavavippayuttaanāsavā, siyā na vattabbā—“āsavavippayuttasāsavā”tipi, “āsavavippayuttaanāsavā”tipi. 85 3.2.4. Saṁyojanagocchaka Sattarasa dhātuyo no saṁyojanā. Dhammadhātu siyā saṁyojanaṁ, siyā no saṁyojanaṁ. Soḷasa dhātuyo saṁyojaniyā. Dve dhātuyo siyā saṁyojaniyā, siyā asaṁyojaniyā. Soḷasa dhātuyo saṁyojanavippayuttā. Dve dhātuyo siyā saṁyojanasampayuttā, siyā saṁyojanavippayuttā. Soḷasa dhātuyo na vattabbā—“saṁyojanā ceva saṁyojaniyā cā”ti, saṁyojaniyā ceva no ca saṁyojanā. Manoviññāṇadhātu na vattabbā—“saṁyojanañceva saṁyojaniyā cā”ti, siyā saṁyojaniyā ceva no ca saṁyojanaṁ, siyā na vattabbā—“saṁyojaniyā ceva no ca 2009 --- vb3 1:85 saṁyojanan”ti. Dhammadhātu siyā saṁyojanañceva saṁyojaniyā ca, siyā saṁyojaniyā ceva no ca saṁyojanaṁ, siyā na vattabbā—“saṁyojanañceva saṁyojaniyā cā”tipi, “saṁyojaniyā ceva no ca saṁyojanan”tipi. Soḷasa dhātuyo na vattabbā—“saṁyojanā ceva saṁyojanasampayuttā cā”tipi, “saṁyojanasampayuttā ceva no ca saṁyojanā”tipi. Manoviññāṇadhātu na vattabbā—“saṁyojanañceva saṁyojanasampayuttā cā”ti, siyā saṁyojanasampayuttā ceva no ca saṁyojanaṁ, siyā na vattabbā—“saṁyojanasampayuttā ceva no ca saṁyojanan”ti. Dhammadhātu siyā saṁyojanañceva saṁyojanasampayuttā ca, siyā saṁyojanasampayuttā ceva no ca saṁyojanaṁ, siyā na vattabbā—“saṁyojanañceva saṁyojanasampayuttā cā”tipi, “saṁyojanasampayuttā ceva no ca saṁyojanan”tipi. Soḷasa dhātuyo saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyā. Dve dhātuyo siyā saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyā, siyā saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyā, siyā na vattabbā—“saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyā”tipi, “saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyā”tipi. 86 3.2.5. Ganthagocchaka Sattarasa dhātuyo no ganthā. Dhammadhātu siyā gantho, siyā no gantho. Soḷasa dhātuyo ganthaniyā. Dve dhātuyo siyā ganthaniyā, siyā aganthaniyā. Soḷasa dhātuyo ganthavippayuttā. Dve dhātuyo siyā ganthasampayuttā, siyā ganthavippayuttā. Soḷasa dhātuyo na vattabbā—“ganthā ceva ganthaniyā cā”ti, ganthaniyā ceva no ca ganthā. Manoviññāṇadhātu na vattabbā—“gantho ceva ganthaniyā cā”ti, siyā ganthaniyā ceva no ca gantho, siyā na vattabbā—“ganthaniyā ceva no ca gantho”ti. Dhammadhātu siyā gantho ceva ganthaniyā ca, siyā ganthaniyā ceva no ca gantho, siyā na vattabbā—“gantho ceva ganthaniyā cā”tipi, “ganthaniyā ceva no ca gantho”tipi. Soḷasa dhātuyo na vattabbā—“ganthā ceva ganthasampayuttā cā”tipi, “ganthasampayuttā ceva no ca ganthā”tipi. Manoviññāṇadhātu na vattabbā—“gantho ceva ganthasampayuttā cā”ti, siyā ganthasampayuttā ceva no ca gantho, siyā na vattabbā—“ganthasampayuttā ceva no ca gantho”ti. Dhammadhātu siyā gantho ceva ganthasampayuttā ca, siyā ganthasampayuttā ceva no ca gantho, siyā na vattabbā—“gantho ceva ganthasampayuttā cā”tipi, “ganthasampayuttā ceva no ca gantho”tipi. Soḷasa dhātuyo ganthavippayuttaganthaniyā. Dve dhātuyo siyā ganthavippayuttaganthaniyā, siyā ganthavippayuttaaganthaniyā, siyā na vattabbā—“ganthavippayuttaganthaniyā”tipi, “ganthavippayuttaaganthaniyā”tipi. 87 3.3.2.6. Oghayoganīvaraṇagocchaka Sattarasa dhātuyo no oghā …pe… no yogā …pe… no nīvaraṇā. Dhammadhātu siyā nīvaraṇaṁ, siyā no nīvaraṇaṁ. Soḷasa dhātuyo nīvaraṇiyā. Dve dhātuyo siyā nīvaraṇiyā, siyā anīvaraṇiyā. Soḷasa dhātuyo nīvaraṇavippayuttā. Dve dhātuyo siyā nīvaraṇasampayuttā, siyā nīvaraṇavippayuttā. Soḷasa dhātuyo na vattabbā—“nīvaraṇā ceva nīvaraṇiyā cā”ti, nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇā. Manoviññāṇadhātu na vattabbā—“nīvaraṇañceva nīvaraṇiyā cā”ti, siyā nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇaṁ, siyā na vattabbā—“nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇan”ti. Dhammadhātu siyā nīvaraṇañceva nīvaraṇiyā ca, siyā nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇaṁ, siyā na vattabbā—“nīvaraṇañceva nīvaraṇiyā cā”tipi, “nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇan”tipi. Soḷasa dhātuyo na vattabbā—“nīvaraṇā ceva nīvaraṇasampayuttā cā”tipi, “nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇā”tipi. Manoviññāṇadhātu na vattabbā—“nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttā cā”ti, siyā nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇaṁ, siyā na vattabbā—“nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇan”ti. Dhammadhātu siyā nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttā ca, siyā nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇaṁ, siyā na vattabbā—“nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttā cā”tipi, “nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇan”tipi. Soḷasa dhātuyo nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyā. Dve dhātuyo siyā nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyā, siyā nīvaraṇavippayuttaanīvaraṇiyā, siyā na vattabbā—“nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyā”tipi, “nīvaraṇavippayuttaanīvaraṇiyā”tipi. 88 3.2.9. Parāmāsagocchaka Sattarasa 2010 --- vb3 1:88 dhātuyo no parāmāsā. Dhammadhātu siyā parāmāso, siyā no parāmāso. Soḷasa dhātuyo parāmaṭṭhā. Dve dhātuyo siyā parāmaṭṭhā, siyā aparāmaṭṭhā. Soḷasa dhātuyo parāmāsavippayuttā. Manoviññāṇadhātu siyā parāmāsasampayuttā, siyā parāmāsavippayuttā. Dhammadhātu siyā parāmāsasampayuttā, siyā parāmāsavippayuttā, siyā na vattabbā—“parāmāsasampayuttā”tipi, “parāmāsavippayuttā”tipi. Soḷasa dhātuyo na vattabbā—“parāmāsā ceva parāmaṭṭhā cā”ti parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāsā. Manoviññāṇadhātu na vattabbā—“parāmāso ceva parāmaṭṭhā cā”ti, siyā parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāso, siyā na vattabbā—“parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāso”ti. Dhammadhātu siyā parāmāso ceva parāmaṭṭhā ca, siyā parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāso, siyā na vattabbā—“parāmāso ceva parāmaṭṭhā cā”tipi, “parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāso”tipi. Soḷasa dhātuyo parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhā. Dve dhātuyo siyā parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhā, siyā parāmāsavippayuttaaparāmaṭṭhā, siyā na vattabbā—“parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhā”tipi, “parāmāsavippayuttaaparāmaṭṭhā”tipi. 89 3.2.10. Mahantaraduka Dasa dhātuyo anārammaṇā. Satta dhātuyo sārammaṇā. Dhammadhātu siyā sārammaṇā, siyā anārammaṇā. Satta dhātuyo cittā. Ekādasa dhātuyo no cittā. Sattarasa dhātuyo acetasikā. Dhammadhātu siyā cetasikā, siyā acetasikā. Dasa dhātuyo cittavippayuttā. Dhammadhātu siyā cittasampayuttā, siyā cittavippayuttā. Satta dhātuyo na vattabbā—“cittena sampayuttā”tipi, “cittena vippayuttā”tipi. Dasa dhātuyo cittavisaṁsaṭṭhā. Dhammadhātu siyā cittasaṁsaṭṭhā, siyā cittavisaṁsaṭṭhā. Satta dhātuyo na vattabbā—“cittena saṁsaṭṭhā”tipi, “cittena visaṁsaṭṭhā”tipi. 90 Dvādasa dhātuyo no cittasamuṭṭhānā. Cha dhātuyo siyā cittasamuṭṭhānā, siyā no cittasamuṭṭhānā. Sattarasa dhātuyo no cittasahabhuno. Dhammadhātu siyā cittasahabhū, siyā no cittasahabhū. Sattarasa dhātuyo no cittānuparivattino. Dhammadhātu siyā cittānuparivattī, siyā no cittānuparivattī. Sattarasa dhātuyo no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā. Dhammadhātu siyā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā, siyā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā. Sattarasa dhātuyo no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno. Dhammadhātu siyā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū, siyā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū. Sattarasa dhātuyo no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino. Dhammadhātu siyā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī, siyā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattī. 91 Dvādasa dhātuyo ajjhattikā. Cha dhātuyo bāhirā. 92 Nava dhātuyo upādā. Aṭṭha dhātuyo no upādā. Dhammadhātu siyā upādā, siyā no upādā. Dasa dhātuyo upādinnā. Saddadhātu anupādinnā. Sattadhātuyo siyā upādinnā, siyā anupādinnā. 93 3.2.11. Upādānagocchaka Sattarasa dhātuyo no upādānā. Dhammadhātu siyā upādānaṁ, siyā no upādānaṁ. Soḷasa dhātuyo upādāniyā. Dve dhātuyo siyā upādāniyā, siyā anupādāniyā. Soḷasa dhātuyo upādānavippayuttā. Dve dhātuyo siyā upādānasampayuttā, siyā upādānavippayuttā. Soḷasa dhātuyo na vattabbā—“upādānā ceva upādāniyā cā”ti, upādāniyā ceva no ca upādānā. Manoviññāṇadhātu na vattabbā—“upādānañceva upādāniyā cā”ti, siyā upādāniyā ceva no ca upādānaṁ, siyā na vattabbā—“upādāniyā ceva no ca upādānan”ti. Dhammadhātu siyā upādānañceva upādāniyā ca, siyā upādāniyā ceva no ca upādānaṁ, siyā na vattabbā—“upādānañceva upādāniyā cā”tipi, “upādāniyā ceva no ca upādānan”tipi. 94 Soḷasa dhātuyo na vattabbā—“upādānā ceva upādānasampayuttā cā”tipi, “upādānasampayuttā ceva no ca upādānā”tipi. Manoviññāṇadhātu na vattabbā—“upādānañceva upādānasampayuttā cā”ti, siyā upādānasampayuttā ceva no ca upādānaṁ, siyā na vattabbā—“upādānasampayuttā ceva no ca upādānan”ti. Dhammadhātu siyā upādānañceva upādānasampayuttā ca, siyā upādānasampayuttā ceva no ca upādānaṁ, siyā na vattabbā—“upādānañceva upādānasampayuttā cā”tipi, “upādānasampayuttā ceva no ca upādānan”tipi. Soḷasa dhātuyo 2011 --- vb3 1:94 upādānavippayuttaupādāniyā. Dve dhātuyo siyā upādānavippayuttaupādāniyā, siyā upādānavippayuttaanupādāniyā, siyā na vattabbā—“upādānavippayuttaupādāniyā”tipi, “upādānavippayuttaanupādāniyā”tipi. 95 3.2.12. Kilesagocchaka Sattarasa dhātuyo no kilesā. Dhammadhātu siyā kilesā, siyā no kilesā. Soḷasa dhātuyo saṅkilesikā. Dve dhātuyo siyā saṅkilesikā, siyā asaṅkilesikā. Soḷasa dhātuyo asaṅkiliṭṭhā. Dve dhātuyo siyā saṅkiliṭṭhā, siyā asaṅkiliṭṭhā. Soḷasa dhātuyo kilesavippayuttā. Dve dhātuyo siyā kilesasampayuttā, siyā kilesavippayuttā. Soḷasa dhātuyo na vattabbā—“kilesā ceva saṅkilesikā cā”ti, saṅkilesikā ceva no ca kilesā. Manoviññāṇadhātu na vattabbā—“kileso ceva saṅkilesikā cā”ti, siyā saṅkilesikā ceva no ca kileso, siyā na vattabbā—“saṅkilesikā ceva no ca kileso”ti. Dhammadhātu siyā kileso ceva saṅkilesikā ca, siyā saṅkilesikā ceva no ca kileso, siyā na vattabbā—“kileso ceva saṅkilesikā cā”tipi, “saṅkilesikā ceva no ca kileso”tipi. 96 Soḷasa dhātuyo na vattabbā—“kilesā ceva saṅkiliṭṭhā cā”tipi, “saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesā”tipi. Manoviññāṇadhātu na vattabbā—“kileso ceva saṅkiliṭṭhā cā”ti, siyā saṅkiliṭṭhā ceva no ca kileso, siyā na vattabbā—“saṅkiliṭṭhā ceva no ca kileso”ti. Dhammadhātu siyā kileso ceva saṅkiliṭṭhā ca, siyā saṅkiliṭṭhā ceva no ca kileso, siyā na vattabbā—“kileso ceva saṅkiliṭṭhā cā”tipi, “saṅkiliṭṭhā ceva no ca kileso”tipi. Soḷasa dhātuyo na vattabbā—“kilesā ceva kilesasampayuttā cā”tipi, “kilesasampayuttā ceva no ca kilesā”tipi. Manoviññāṇadhātu na vattabbā—“kileso ceva kilesasampayuttā cā”ti, siyā kilesasampayuttā ceva no ca kileso, siyā na vattabbā—“kilesasampayuttā ceva no ca kileso”ti. Dhammadhātu siyā kileso ceva kilesasampayuttā ca, siyā kilesasampayuttā ceva no ca kileso, siyā na vattabbā—“kileso ceva kilesasampayuttā cā”tipi, “kilesasampayuttā ceva no ca kileso”tipi. Soḷasa dhātuyo kilesavippayuttasaṅkilesikā. Dve dhātuyo siyā kilesavippayuttasaṅkilesikā, siyā kilesavippayuttaasaṅkilesikā, siyā na vattabbā—“kilesavippayuttasaṅkilesikā”tipi, “kilesavippayuttaasaṅkilesikā”tipi. 97 3.2.13. Piṭṭhiduka Soḷasa dhātuyo na dassanena pahātabbā. Dve dhātuyo siyā dassanena pahātabbā, siyā na dassanena pahātabbā. Soḷasa dhātuyo na bhāvanāya pahātabbā. Dve dhātuyo siyā bhāvanāya pahātabbā, siyā na bhāvanāya pahātabbā. Soḷasa dhātuyo na dassanena pahātabbahetukā. Dve dhātuyo siyā dassanena pahātabbahetukā, siyā na dassanena pahātabbahetukā. Soḷasa dhātuyo na bhāvanāya pahātabbahetukā. Dve dhātuyo siyā bhāvanāya pahātabbahetukā, siyā na bhāvanāya pahātabbahetukā. 98 Pannarasa dhātuyo avitakkā. Manodhātu savitakkā. Dve dhātuyo siyā savitakkā, siyā avitakkā. Pannarasa dhātuyo avicārā. Manodhātu savicārā. Dve dhātuyo siyā savicārā, siyā avicārā. Soḷasa dhātuyo appītikā. Dve dhātuyo siyā sappītikā, siyā appītikā. Soḷasa dhātuyo na pītisahagatā. Dve dhātuyo siyā pītisahagatā, siyā na pītisahagatā. Pannarasa dhātuyo na sukhasahagatā. Tisso dhātuyo siyā sukhasahagatā, siyā na sukhasahagatā. Ekādasa dhātuyo na upekkhāsahagatā. Pañca dhātuyo upekkhāsahagatā. Dve dhātuyo siyā upekkhāsahagatā, siyā na upekkhāsahagatā. 99 Soḷasa dhātuyo kāmāvacarā. Dve dhātuyo siyā kāmāvacarā, siyā na kāmāvacarā. Soḷasa dhātuyo na rūpāvacarā. Dve dhātuyo siyā rūpāvacarā, siyā na rūpāvacarā. Soḷasa dhātuyo na arūpāvacarā. Dve dhātuyo siyā arūpāvacarā, siyā na arūpāvacarā. Soḷasa dhātuyo pariyāpannā. Dve dhātuyo siyā pariyāpannā, siyā apariyāpannā. Soḷasa dhātuyo aniyyānikā. Dve dhātuyo siyā niyyānikā, siyā aniyyānikā. Soḷasa dhātuyo aniyatā. Dve dhātuyo siyā niyatā, siyā aniyatā. Soḷasa dhātuyo sauttarā. Dve dhātuyo siyā sauttarā, siyā anuttarā. Soḷasa dhātuyo araṇā. Dve dhātuyo siyā saraṇā, siyā araṇāti. 100 Pañhāpucchakaṁ. 101 Dhātuvibhaṅgo niṭṭhito. vb7 0 Vibhaṅga Satipaṭṭhānavibhaṅga 2012 --- vb7 1:0 |1| 1. Suttantabhājanīya Cattāro satipaṭṭhānā—idha bhikkhu ajjhattaṁ kāye kāyānupassī viharati bahiddhā kāye kāyānupassī viharati ajjhattabahiddhā kāye kāyānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā vineyya loke abhijjhādomanassaṁ, ajjhattaṁ vedanāsu vedanānupassī viharati bahiddhā vedanāsu vedanānupassī viharati ajjhattabahiddhā vedanāsu vedanānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā vineyya loke abhijjhādomanassaṁ, ajjhattaṁ citte cittānupassī viharati bahiddhā citte cittānupassī viharati ajjhattabahiddhā citte cittānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā vineyya loke abhijjhādomanassaṁ, ajjhattaṁ dhammesu dhammānupassī viharati bahiddhā dhammesu dhammānupassī viharati ajjhattabahiddhā dhammesu dhammānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā vineyya loke abhijjhādomanassaṁ. 2 1.1. Kāyānupassanāniddesa Kathañca bhikkhu ajjhattaṁ kāye kāyānupassī viharati? Idha bhikkhu ajjhattaṁ kāyaṁ uddhaṁ pādatalā adho kesamatthakā tacapariyantaṁ pūraṁ nānappakārassa asucino paccavekkhati—“atthi imasmiṁ kāye kesā lomā nakhā dantā taco, maṁsaṁ nhāru aṭṭhi aṭṭhimiñjaṁ vakkaṁ, hadayaṁ yakanaṁ kilomakaṁ pihakaṁ papphāsaṁ, antaṁ antaguṇaṁ udariyaṁ karīsaṁ, pittaṁ semhaṁ pubbo lohitaṁ sedo medo, assu vasā kheḷo siṅghāṇikā lasikā muttan”ti. So taṁ nimittaṁ āsevati bhāveti bahulīkaroti, svāvatthitaṁ vavatthapeti. So taṁ nimittaṁ āsevitvā bhāvetvā bahulīkaritvā svāvatthitaṁ vavatthapetvā bahiddhā kāye cittaṁ upasaṁharati. 3 Kathañca bhikkhu bahiddhā kāye kāyānupassī viharati? Idha bhikkhu bahiddhā kāyaṁ uddhaṁ pādatalā adho kesamatthakā tacapariyantaṁ pūraṁ nānappakārassa asucino paccavekkhati—“atthissa kāye kesā lomā nakhā dantā taco, maṁsaṁ nhāru aṭṭhi aṭṭhimiñjaṁ vakkaṁ, hadayaṁ yakanaṁ kilomakaṁ pihakaṁ papphāsaṁ, antaṁ antaguṇaṁ udariyaṁ karīsaṁ, pittaṁ semhaṁ pubbo lohitaṁ sedo medo, assu vasā kheḷo siṅghāṇikā lasikā muttan”ti. So taṁ nimittaṁ āsevati bhāveti bahulīkaroti, svāvatthitaṁ vavatthapeti. So taṁ nimittaṁ āsevitvā bhāvetvā bahulīkaritvā svāvatthitaṁ vavatthapetvā ajjhattabahiddhā kāye cittaṁ upasaṁharati. 4 Kathañca bhikkhu ajjhattabahiddhā kāye kāyānupassī viharati? Idha bhikkhu ajjhattabahiddhā kāyaṁ uddhaṁ pādatalā adho kesamatthakā tacapariyantaṁ pūraṁ nānappakārassa asucino paccavekkhati—“atthi imasmiṁ kāye kesā lomā nakhā dantā taco, maṁsaṁ nhāru aṭṭhi aṭṭhimiñjaṁ vakkaṁ, hadayaṁ yakanaṁ kilomakaṁ pihakaṁ papphāsaṁ, antaṁ antaguṇaṁ udariyaṁ karīsaṁ, pittaṁ semhaṁ pubbo lohitaṁ sedo medo, assu vasā kheḷo siṅghāṇikā lasikā muttan”ti. Evaṁ bhikkhu ajjhattabahiddhā kāye kāyānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā vineyya loke abhijjhādomanassaṁ. 5 “Anupassī”ti. Tattha katamā anupassanā? Yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “anupassanā”. Imāya anupassanāya upeto hoti samupeto upāgato samupāgato upapanno sampanno samannāgato. Tena vuccati “anupassī”ti. 6 “Viharatī”ti. Iriyati vattati pāleti yapeti yāpeti carati viharati. Tena vuccati “viharatī”ti. 7 “Ātāpī”ti. Tattha katamo ātāpo? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo—ayaṁ vuccati “ātāpo”. Iminā ātāpena upeto hoti samupeto upāgato samupāgato upapanno sampanno samannāgato. Tena vuccati “ātāpī”ti. 8 “Sampajāno”ti. Tattha katamaṁ sampajaññaṁ? Yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati “sampajaññaṁ”. Iminā sampajaññena upeto hoti samupeto upāgato samupāgato upapanno sampanno samannāgato. Tena vuccati “sampajāno”ti. 9 “Satimā”ti. Tattha katamā sati? Yā sati anussati …pe… sammāsati—ayaṁ vuccati “sati”. Imāya satiyā upeto hoti samupeto upāgato samupāgato upapanno sampanno samannāgato. Tena vuccati “satimā”ti. 10 “Vineyya loke abhijjhādomanassan”ti. Tattha katamo loko? Sveva kāyo loko. Pañcapi upādānakkhandhā loko. Ayaṁ vuccati “loko”. Tattha katamā abhijjhā? Yo rāgo sārāgo …pe… cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “abhijjhā”. Tattha katamaṁ domanassaṁ? Yaṁ cetasikaṁ 2013 --- vb7 1:10 asātaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ cetosamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā asātā dukkhā vedanā—idaṁ vuccati “domanassaṁ”. Iti ayañca abhijjhā idañca domanassaṁ imamhi loke vinītā honti paṭivinītā santā samitā vūpasantā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā appitā byappitā sositā visositā byantīkatā. Tena vuccati “vineyya loke abhijjhādomanassan”ti. 11 Kāyānupassanāniddeso. 12 1.2. Vedanānupassanāniddesa Kathañca bhikkhu ajjhattaṁ vedanāsu vedanānupassī viharati? Idha bhikkhu sukhaṁ vedanaṁ vedayamāno “sukhaṁ vedanaṁ vedayāmī”ti pajānāti, dukkhaṁ vedanaṁ vedayamāno “dukkhaṁ vedanaṁ vedayāmī”ti pajānāti, adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vedayamāno “adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vedayāmī”ti pajānāti, sāmisaṁ vā sukhaṁ vedanaṁ vedayamāno “sāmisaṁ sukhaṁ vedanaṁ vedayāmī”ti pajānāti, nirāmisaṁ vā sukhaṁ vedanaṁ vedayamāno “nirāmisaṁ sukhaṁ vedanaṁ vedayāmī”ti pajānāti, sāmisaṁ vā dukkhaṁ vedanaṁ vedayamāno “sāmisaṁ dukkhaṁ vedanaṁ vedayāmī”ti pajānāti, nirāmisaṁ vā dukkhaṁ vedanaṁ vedayamāno “nirāmisaṁ dukkhaṁ vedanaṁ vedayāmī”ti pajānāti, sāmisaṁ vā adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vedayamāno “sāmisaṁ adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vedayāmī”ti pajānāti, nirāmisaṁ vā adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vedayamāno “nirāmisaṁ adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vedayāmī”ti pajānāti. So taṁ nimittaṁ āsevati bhāveti bahulīkaroti svāvatthitaṁ vavatthapeti. So taṁ nimittaṁ āsevitvā bhāvetvā bahulīkaritvā svāvatthitaṁ vavatthapetvā bahiddhā vedanāsu cittaṁ upasaṁharati. 13 Kathañca bhikkhu bahiddhā vedanāsu vedanānupassī viharati? Idha bhikkhu sukhaṁ vedanaṁ vedayamānaṁ “sukhaṁ vedanaṁ vedayatī”ti pajānāti, dukkhaṁ vedanaṁ vedayamānaṁ “dukkhaṁ vedanaṁ vedayatī”ti pajānāti, adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vedayamānaṁ “adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vedayatī”ti pajānāti, sāmisaṁ vā sukhaṁ vedanaṁ vedayamānaṁ “sāmisaṁ sukhaṁ vedanaṁ vedayatī”ti pajānāti, nirāmisaṁ vā sukhaṁ vedanaṁ vedayamānaṁ “nirāmisaṁ sukhaṁ vedanaṁ vedayatī”ti pajānāti, sāmisaṁ vā dukkhaṁ vedanaṁ vedayamānaṁ “sāmisaṁ dukkhaṁ vedanaṁ vedayatī”ti pajānāti, nirāmisaṁ vā dukkhaṁ vedanaṁ vedayamānaṁ “nirāmisaṁ dukkhaṁ vedanaṁ vedayatī”ti pajānāti, sāmisaṁ vā adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vedayamānaṁ “sāmisaṁ adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vedayatī”ti pajānāti, nirāmisaṁ vā adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vedayamānaṁ “nirāmisaṁ adukkhamasukhaṁ vedanaṁ vedayatī”ti pajānāti. So taṁ nimittaṁ āsevati bhāveti bahulīkaroti svāvatthitaṁ vavatthapeti. So taṁ nimittaṁ āsevitvā bhāvetvā bahulīkaritvā svāvatthitaṁ vavatthapetvā ajjhattabahiddhā vedanāsu cittaṁ upasaṁharati. 14 Kathañca bhikkhu ajjhattabahiddhā vedanāsu vedanānupassī viharati? Idha bhikkhu sukhaṁ vedanaṁ “sukhā vedanā”ti pajānāti, dukkhaṁ vedanaṁ “dukkhā vedanā”ti pajānāti, adukkhamasukhaṁ vedanaṁ “adukkhamasukhā vedanā”ti pajānāti, sāmisaṁ vā sukhaṁ vedanaṁ “sāmisā sukhā vedanā”ti pajānāti, nirāmisaṁ vā sukhaṁ vedanaṁ “nirāmisā sukhā vedanā”ti pajānāti, sāmisaṁ vā dukkhaṁ vedanaṁ “sāmisā dukkhā vedanā”ti pajānāti, nirāmisaṁ vā dukkhaṁ vedanaṁ “nirāmisā dukkhā vedanā”ti pajānāti, sāmisaṁ vā adukkhamasukhaṁ vedanaṁ “sāmisā adukkhamasukhā vedanā”ti pajānāti, nirāmisaṁ vā adukkhamasukhaṁ vedanaṁ “nirāmisā adukkhamasukhā vedanā”ti pajānāti. Evaṁ bhikkhu ajjhattabahiddhā vedanāsu vedanānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā vineyya loke abhijjhādomanassaṁ. 15 “Anupassī”ti …pe… “viharatī”ti …pe… “ātāpī”ti …pe… “sampajāno”ti …pe… “satimā”ti …pe… “vineyya loke abhijjhādomanassan”ti. Tattha katamo loko? Sāyeva vedanā loko. Pañcapi upādānakkhandhā loko. Ayaṁ vuccati “loko”. Tattha katamā abhijjhā? Yo rāgo sārāgo …pe… cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “abhijjhā”. Tattha katamaṁ domanassaṁ? Yaṁ cetasikaṁ asātaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ cetosamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā asātā dukkhā vedanā—idaṁ vuccati “domanassaṁ”. Iti ayañca abhijjhā idañca domanassaṁ imamhi loke vinītā honti paṭivinītā santā samitā vūpasantā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā appitā byappitā 2014 --- vb7 1:15 sositā visositā byantīkatā. Tena vuccati “vineyya loke abhijjhādomanassan”ti. 16 Vedanānupassanāniddeso. 17 1.3. Cittānupassanāniddesa Kathañca bhikkhu ajjhattaṁ citte cittānupassī viharati? Idha bhikkhu sarāgaṁ vā cittaṁ “sarāgaṁ me cittan”ti pajānāti, vītarāgaṁ vā cittaṁ “vītarāgaṁ me cittan”ti pajānāti, sadosaṁ vā cittaṁ “sadosaṁ me cittan”ti pajānāti, vītadosaṁ vā cittaṁ “vītadosaṁ me cittan”ti pajānāti, samohaṁ vā cittaṁ “samohaṁ me cittan”ti pajānāti, vītamohaṁ vā cittaṁ “vītamohaṁ me cittan”ti pajānāti, saṅkhittaṁ vā cittaṁ “saṅkhittaṁ me cittan”ti pajānāti, vikkhittaṁ vā cittaṁ “vikkhittaṁ me cittan”ti pajānāti, mahaggataṁ vā cittaṁ “mahaggataṁ me cittan”ti pajānāti, amahaggataṁ vā cittaṁ “amahaggataṁ me cittan”ti pajānāti, sauttaraṁ vā cittaṁ “sauttaraṁ me cittan”ti pajānāti, anuttaraṁ vā cittaṁ “anuttaraṁ me cittan”ti pajānāti, samāhitaṁ vā cittaṁ “samāhitaṁ me cittan”ti pajānāti, asamāhitaṁ vā cittaṁ “asamāhitaṁ me cittan”ti pajānāti, vimuttaṁ vā cittaṁ “vimuttaṁ me cittan”ti pajānāti, avimuttaṁ vā cittaṁ “avimuttaṁ me cittan”ti pajānāti. So taṁ nimittaṁ āsevati bhāveti bahulīkaroti svāvatthitaṁ vavatthapeti. So taṁ nimittaṁ āsevitvā bhāvetvā bahulīkaritvā svāvatthitaṁ vavatthapetvā bahiddhā citte cittaṁ upasaṁharati. 18 Kathañca bhikkhu bahiddhā citte cittānupassī viharati? Idha bhikkhu sarāgaṁ vāssa cittaṁ “sarāgamassa cittan”ti pajānāti, vītarāgaṁ vāssa cittaṁ “vītarāgamassa cittan”ti pajānāti, sadosaṁ vāssa cittaṁ “sadosamassa cittan”ti pajānāti, vītadosaṁ vāssa cittaṁ “vītadosamassa cittan”ti pajānāti, samohaṁ vāssa cittaṁ “samohamassa cittan”ti pajānāti, vītamohaṁ vāssa cittaṁ “vītamohamassa cittan”ti pajānāti, saṅkhittaṁ vāssa cittaṁ “saṅkhittamassa cittan”ti pajānāti, vikkhittaṁ vāssa cittaṁ “vikkhittamassa cittan”ti pajānāti, mahaggataṁ vāssa cittaṁ “mahaggatamassa cittan”ti pajānāti, amahaggataṁ vāssa cittaṁ “amahaggatamassa cittan”ti pajānāti, sauttaraṁ vāssa cittaṁ “sauttaramassa cittan”ti pajānāti, anuttaraṁ vāssa cittaṁ “anuttaramassa cittan”ti pajānāti, samāhitaṁ vāssa cittaṁ “samāhitamassa cittan”ti pajānāti, asamāhitaṁ vāssa cittaṁ “asamāhitamassa cittan”ti pajānāti, vimuttaṁ vāssa cittaṁ “vimuttamassa cittan”ti pajānāti, avimuttaṁ vāssa cittaṁ “avimuttamassa cittan”ti pajānāti. So taṁ nimittaṁ āsevati bhāveti bahulīkaroti svāvatthitaṁ vavatthapeti. So taṁ nimittaṁ āsevitvā bhāvetvā bahulīkaritvā svāvatthitaṁ vavatthapetvā ajjhattabahiddhā citte cittaṁ upasaṁharati. 19 Kathañca bhikkhu ajjhattabahiddhā citte cittānupassī viharati? Idha bhikkhu sarāgaṁ vā cittaṁ “sarāgaṁ cittan”ti pajānāti, vītarāgaṁ vā cittaṁ “vītarāgaṁ cittan”ti pajānāti, sadosaṁ vā cittaṁ “sadosaṁ cittan”ti pajānāti, vītadosaṁ vā cittaṁ “vītadosaṁ cittan”ti pajānāti, samohaṁ vā cittaṁ “samohaṁ cittan”ti pajānāti, vītamohaṁ vā cittaṁ “vītamohaṁ cittan”ti pajānāti, saṅkhittaṁ vā cittaṁ “saṅkhittaṁ cittan”ti pajānāti, vikkhittaṁ vā cittaṁ “vikkhittaṁ cittan”ti pajānāti, mahaggataṁ vā cittaṁ “mahaggataṁ cittan”ti pajānāti, amahaggataṁ vā cittaṁ “amahaggataṁ cittan”ti pajānāti, sauttaraṁ vā cittaṁ “sauttaraṁ cittan”ti pajānāti, anuttaraṁ vā cittaṁ “anuttaraṁ cittan”ti pajānāti, samāhitaṁ vā cittaṁ “samāhitaṁ cittan”ti pajānāti, asamāhitaṁ vā cittaṁ “asamāhitaṁ cittan”ti pajānāti, vimuttaṁ vā cittaṁ “vimuttaṁ cittan”ti pajānāti, avimuttaṁ vā cittaṁ “avimuttaṁ cittan”ti pajānāti. Evaṁ bhikkhu ajjhattabahiddhā citte cittānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā vineyya loke abhijjhādomanassaṁ. 20 “Anupassī”ti …pe… “viharatī”ti …pe… “ātāpī”ti …pe… “sampajāno”ti …pe… “satimā”ti …pe… “vineyya loke abhijjhādomanassan”ti. Tattha katamo loko? Taṁyeva cittaṁ loko. Pañcapi upādānakkhandhā loko. Tattha katamā abhijjhā? Yo rāgo sārāgo …pe… cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “abhijjhā”. Tattha katamaṁ domanassaṁ? Yaṁ cetasikaṁ asātaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ cetosamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā asātā dukkhā vedanā—idaṁ vuccati 2015 --- vb7 1:20 “domanassaṁ”. Iti ayañca abhijjhā idañca domanassaṁ imamhi loke vinītā honti paṭivinītā santā samitā vūpasantā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā appitā byappitā sositā visositā byantīkatā. Tena vuccati “vineyya loke abhijjhādomanassan”ti. 21 Cittānupassanāniddeso. 22 1.4. Dhammānupassanāniddesa Kathañca bhikkhu ajjhattaṁ dhammesu dhammānupassī viharati? Idha bhikkhu santaṁ vā ajjhattaṁ kāmacchandaṁ “atthi me ajjhattaṁ kāmacchando”ti pajānāti, asantaṁ vā ajjhattaṁ kāmacchandaṁ “natthi me ajjhattaṁ kāmacchando”ti pajānāti, yathā ca anuppannassa kāmacchandassa uppādo hoti tañca pajānāti, yathā ca uppannassa kāmacchandassa pahānaṁ hoti tañca pajānāti, yathā ca pahīnassa kāmacchandassa āyatiṁ anuppādo hoti tañca pajānāti. Santaṁ vā ajjhattaṁ byāpādaṁ …pe… santaṁ vā ajjhattaṁ thinamiddhaṁ …pe… santaṁ vā ajjhattaṁ uddhaccakukkuccaṁ …pe… santaṁ vā ajjhattaṁ vicikicchaṁ “atthi me ajjhattaṁ vicikicchā”ti pajānāti, asantaṁ vā ajjhattaṁ vicikicchaṁ “natthi me ajjhattaṁ vicikicchā”ti pajānāti, yathā ca anuppannāya vicikicchāya uppādo hoti tañca pajānāti, yathā ca uppannāya vicikicchāya pahānaṁ hoti tañca pajānāti, yathā ca pahīnāya vicikicchāya āyatiṁ anuppādo hoti tañca pajānāti. 23 Santaṁ vā ajjhattaṁ satisambojjhaṅgaṁ “atthi me ajjhattaṁ satisambojjhaṅgo”ti pajānāti, asantaṁ vā ajjhattaṁ satisambojjhaṅgaṁ “natthi me ajjhattaṁ satisambojjhaṅgo”ti pajānāti, yathā ca anuppannassa satisambojjhaṅgassa uppādo hoti tañca pajānāti, yathā ca uppannassa satisambojjhaṅgassa bhāvanāya pāripūrī hoti tañca pajānāti, santaṁ vā ajjhattaṁ dhammavicayasambojjhaṅgaṁ …pe… santaṁ vā ajjhattaṁ vīriyasambojjhaṅgaṁ …pe… santaṁ vā ajjhattaṁ pītisambojjhaṅgaṁ …pe… santaṁ vā ajjhattaṁ passaddhisambojjhaṅgaṁ …pe… santaṁ vā ajjhattaṁ samādhisambojjhaṅgaṁ …pe… santaṁ vā ajjhattaṁ upekkhāsambojjhaṅgaṁ “atthi me ajjhattaṁ upekkhāsambojjhaṅgo”ti pajānāti, asantaṁ vā ajjhattaṁ upekkhāsambojjhaṅgaṁ “natthi me ajjhattaṁ upekkhāsambojjhaṅgo”ti pajānāti, yathā ca anuppannassa upekkhāsambojjhaṅgassa uppādo hoti tañca pajānāti, yathā ca uppannassa upekkhāsambojjhaṅgassa bhāvanāya pāripūrī hoti, tañca pajānāti. So taṁ nimittaṁ āsevati bhāveti bahulīkaroti, svāvatthitaṁ vavatthapeti. So taṁ nimittaṁ āsevitvā bhāvetvā bahulīkaritvā svāvatthitaṁ vavatthapetvā bahiddhā dhammesu cittaṁ upasaṁharati. 24 Kathañca bhikkhu bahiddhā dhammesu dhammānupassī viharati? Idha bhikkhu santaṁ vāssa kāmacchandaṁ “atthissa kāmacchando”ti pajānāti, asantaṁ vāssa kāmacchandaṁ “natthissa kāmacchando”ti pajānāti, yathā ca anuppannassa kāmacchandassa uppādo hoti tañca pajānāti, yathā ca uppannassa kāmacchandassa pahānaṁ hoti tañca pajānāti, yathā ca pahīnassa kāmacchandassa āyatiṁ anuppādo hoti tañca pajānāti. Santaṁ vāssa byāpādaṁ …pe… santaṁ vāssa thinamiddhaṁ …pe… santaṁ vāssa uddhaccakukkuccaṁ …pe… santaṁ vāssa vicikicchaṁ “atthissa vicikicchā”ti pajānāti, asantaṁ vāssa vicikicchaṁ “natthissa vicikicchā”ti pajānāti, yathā ca anuppannāya vicikicchāya uppādo hoti tañca pajānāti, yathā ca uppannāya vicikicchāya pahānaṁ hoti tañca pajānāti, yathā ca pahīnāya vicikicchāya āyatiṁ anuppādo hoti tañca pajānāti. 25 Santaṁ vāssa satisambojjhaṅgaṁ “atthissa satisambojjhaṅgo”ti pajānāti, asantaṁ vāssa satisambojjhaṅgaṁ “natthissa satisambojjhaṅgo”ti pajānāti, yathā ca anuppannassa satisambojjhaṅgassa uppādo hoti tañca pajānāti, yathā ca uppannassa satisambojjhaṅgassa bhāvanāya pāripūrī hoti tañca pajānāti. Santaṁ vāssa dhammavicayasambojjhaṅgaṁ …pe… santaṁ vāssa vīriyasambojjhaṅgaṁ …pe… santaṁ vāssa pītisambojjhaṅgaṁ …pe… santaṁ vāssa passaddhisambojjhaṅgaṁ …pe… santaṁ vāssa samādhisambojjhaṅgaṁ …pe… santaṁ vāssa upekkhāsambojjhaṅgaṁ “atthissa upekkhāsambojjhaṅgo”ti pajānāti, asantaṁ vāssa upekkhāsambojjhaṅgaṁ “natthissa upekkhāsambojjhaṅgo”ti pajānāti, yathā ca anuppannassa upekkhāsambojjhaṅgassa uppādo hoti tañca pajānāti, yathā ca uppannassa upekkhāsambojjhaṅgassa bhāvanāya pāripūrī hoti 2016 --- vb7 1:25 tañca pajānāti. So taṁ nimittaṁ āsevati bhāveti bahulīkaroti, svāvatthitaṁ vavatthapeti. So taṁ nimittaṁ āsevitvā bhāvetvā bahulīkaritvā svāvatthitaṁ vavatthapetvā ajjhattabahiddhā dhammesu cittaṁ upasaṁharati. 26 Kathañca bhikkhu ajjhattabahiddhā dhammesu dhammānupassī viharati? Idha bhikkhu santaṁ vā kāmacchandaṁ “atthi kāmacchando”ti pajānāti, asantaṁ vā kāmacchandaṁ “natthi kāmacchando”ti pajānāti, yathā ca anuppannassa kāmacchandassa uppādo hoti tañca pajānāti, yathā ca uppannassa kāmacchandassa pahānaṁ hoti tañca pajānāti, yathā ca pahīnassa kāmacchandassa āyatiṁ anuppādo hoti tañca pajānāti. Santaṁ vā byāpādaṁ …pe… santaṁ vā thinamiddhaṁ …pe… santaṁ vā uddhaccakukkuccaṁ …pe… santaṁ vā vicikicchaṁ “atthi vicikicchā”ti pajānāti, asantaṁ vā vicikicchaṁ “natthi vicikicchā”ti pajānāti, yathā ca anuppannāya vicikicchāya uppādo hoti tañca pajānāti, yathā ca uppannāya vicikicchāya pahānaṁ hoti tañca pajānāti, yathā ca pahīnāya vicikicchāya āyatiṁ anuppādo hoti tañca pajānāti. 27 Santaṁ vā satisambojjhaṅgaṁ “atthi satisambojjhaṅgo”ti pajānāti, asantaṁ vā satisambojjhaṅgaṁ “natthi satisambojjhaṅgo”ti pajānāti, yathā ca anuppannassa satisambojjhaṅgassa uppādo hoti tañca pajānāti, yathā ca uppannassa satisambojjhaṅgassa bhāvanāya pāripūrī hoti tañca pajānāti. Santaṁ vā dhammavicayasambojjhaṅgaṁ …pe… santaṁ vā vīriyasambojjhaṅgaṁ …pe… santaṁ vā pītisambojjhaṅgaṁ …pe… santaṁ vā passaddhisambojjhaṅgaṁ …pe… santaṁ vā samādhisambojjhaṅgaṁ …pe… santaṁ vā upekkhāsambojjhaṅgaṁ “atthi upekkhāsambojjhaṅgo”ti pajānāti, asantaṁ vā upekkhāsambojjhaṅgaṁ “natthi upekkhāsambojjhaṅgo”ti pajānāti, yathā ca anuppannassa upekkhāsambojjhaṅgassa uppādo hoti tañca pajānāti, yathā ca uppannassa upekkhāsambojjhaṅgassa bhāvanāya pāripūrī hoti tañca pajānāti. Evaṁ bhikkhu ajjhattabahiddhā dhammesu dhammānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā vineyya loke abhijjhādomanassaṁ. 28 “Anupassī”ti. Tattha katamā anupassanā? Yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “anupassanā”. Imāya anupassanāya upeto hoti samupeto upāgato samupāgato upapanno sampanno samannāgato. Tena vuccati “anupassī”ti. 29 “Viharatī”ti. Iriyati vattati pāleti yapeti yāpeti carati viharati. Tena vuccati “viharatī”ti. 30 “Ātāpī”ti. Tattha katamo ātāpo? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo—ayaṁ vuccati “ātāpo”. Iminā ātāpena upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “ātāpī”ti. 31 “Sampajāno”ti. Tattha katamaṁ sampajaññaṁ? Yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati “sampajaññaṁ”. Iminā sampajaññena upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “sampajāno”ti. 32 “Satimā”ti. Tattha katamā sati? Yā sati anussati …pe… sammāsati—ayaṁ vuccati “sati”. Imāya satiyā upeto hoti …pe… samannāgato. Tena vuccati “satimā”ti. 33 “Vineyya loke abhijjhādomanassan”ti. Tattha katamo loko? Teva dhammā loko. Pañcapi upādānakkhandhā loko. Ayaṁ vuccati “loko”. Tattha katamā abhijjhā? Yo rāgo sārāgo …pe… cittassa sārāgo—ayaṁ vuccati “abhijjhā”. Tattha katamaṁ domanassaṁ? Yaṁ cetasikaṁ asātaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ cetosamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā asātā dukkhā vedanā—idaṁ vuccati “domanassaṁ”. Iti ayañca abhijjhā idañca domanassaṁ imamhi loke vinītā honti paṭivinītā santā samitā vūpasantā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā appitā byappitā sositā visositā byantīkatā. Tena vuccati “vineyya loke abhijjhādomanassan”ti. 34 Dhammānupassanāniddeso. Suttantabhājanīyaṁ. 35 2. Abhidhammabhājanīya Cattāro satipaṭṭhānā—idha bhikkhu kāye kāyānupassī viharati, vedanāsu vedanānupassī viharati, citte cittānupassī viharati, dhammesu dhammānupassī viharati. 36 Kathañca bhikkhu kāye kāyānupassī viharati? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ kāye 2017 --- vb7 1:36 kāyānupassī, yā tasmiṁ samaye sati anussati sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “satipaṭṭhānaṁ”. Avasesā dhammā satipaṭṭhānasampayuttā. 37 Kathañca bhikkhu vedanāsu vedanānupassī viharati? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ vedanāsu vedanānupassī, yā tasmiṁ samaye sati anussati sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “satipaṭṭhānaṁ”. Avasesā dhammā satipaṭṭhānasampayuttā. 38 Kathañca bhikkhu citte cittānupassī viharati? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ citte cittānupassī, yā tasmiṁ samaye sati anussati sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “satipaṭṭhānaṁ”. Avasesā dhammā satipaṭṭhānasampayuttā. 39 Kathañca bhikkhu dhammesu dhammānupassī viharati? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ dhammesu dhammānupassī, yā tasmiṁ samaye sati anussati sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “satipaṭṭhānaṁ”. Avasesā dhammā satipaṭṭhānasampayuttā. 40 Tattha katamaṁ satipaṭṭhānaṁ? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ dhammesu dhammānupassī, yā tasmiṁ samaye sati anussati sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “satipaṭṭhānaṁ”. Avasesā dhammā satipaṭṭhānasampayuttā. 41 Cattāro satipaṭṭhānā—idha bhikkhu kāye kāyānupassī viharati, vedanāsu vedanānupassī viharati, citte cittānupassī viharati, dhammesu dhammānupassī viharati. 42 Kathañca bhikkhu kāye kāyānupassī viharati? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ kāye kāyānupassī, yā tasmiṁ samaye sati anussati sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “satipaṭṭhānaṁ”. Avasesā dhammā satipaṭṭhānasampayuttā. 43 Kathañca bhikkhu vedanāsu vedanānupassī viharati? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ vedanāsu vedanānupassī, yā tasmiṁ samaye sati anussati sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “satipaṭṭhānaṁ”. Avasesā dhammā satipaṭṭhānasampayuttā. 44 Kathañca bhikkhu citte cittānupassī viharati? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā 2018 --- vb7 1:44 vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ citte cittānupassī, yā tasmiṁ samaye sati anussati sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “satipaṭṭhānaṁ”. Avasesā dhammā satipaṭṭhānasampayuttā. 45 Kathañca bhikkhu dhammesu dhammānupassī viharati? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ dhammesu dhammānupassī, yā tasmiṁ samaye sati anussati sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “satipaṭṭhānaṁ”. Avasesā dhammā satipaṭṭhānasampayuttā. 46 Tattha katamaṁ satipaṭṭhānaṁ? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, yā tasmiṁ samaye sati anussati sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “satipaṭṭhānaṁ”. Avasesā dhammā satipaṭṭhānasampayuttā. 47 Abhidhammabhājanīyaṁ. 48 3. Pañhāpucchaka Cattāro satipaṭṭhānā—idha bhikkhu kāye kāyānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā vineyya loke abhijjhādomanassaṁ, vedanāsu vedanānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā vineyya loke abhijjhādomanassaṁ, citte cittānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā vineyya loke abhijjhādomanassaṁ, dhammesu dhammānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā vineyya loke abhijjhādomanassaṁ. 49 Catunnaṁ satipaṭṭhānānaṁ kati kusalā, kati akusalā, kati abyākatā …pe… kati saraṇā, kati araṇā? 50 3.1. Tika Siyā kusalā, siyā abyākatā …pe…. Siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. Siyā vipākā siyā vipākadhammadhammā. Anupādinnaanupādāniyā. Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā. Siyā savitakkasavicārā, siyā avitakkavicāramattā, siyā avitakkaavicārā. Siyā pītisahagatā, siyā sukhasahagatā, siyā upekkhāsahagatā. Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā. Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā. Siyā apacayagāmino, siyā nevācayagāmināpacayagāmino. Siyā sekkhā, siyā asekkhā. Appamāṇā. Appamāṇārammaṇā. Paṇītā. Siyā sammattaniyatā, siyā aniyatā. Na maggārammaṇā, siyā maggahetukā, siyā maggādhipatino, siyā na vattabbā “maggahetukā”tipi, “maggādhipatino”tipi. Siyā uppannā, siyā anuppannā, siyā uppādino. Siyā atītā, siyā anāgatā, siyā paccuppannā. Na vattabbā “atītārammaṇā”tipi, “anāgatārammaṇā”tipi, “paccuppannārammaṇā”tipi. Siyā ajjhattā, siyā bahiddhā, siyā ajjhattabahiddhā. Bahiddhārammaṇā. Anidassanaappaṭighā. 51 3.2. Duka Na hetū. Sahetukā. Hetusampayuttā. Na vattabbā hetū ceva sahetukā cāti, sahetukā ceva na ca hetū. Na vattabbā hetū ceva hetusampayuttā cāti, hetusampayuttā ceva na ca hetū. Na hetū sahetukā. 52 Sappaccayā. Saṅkhatā. Anidassanā. Appaṭighā. Arūpā. Lokuttarā. Kenaci viññeyyā, kenaci na viññeyyā. No āsavā. Anāsavā. Āsavavippayuttā. Na vattabbā “āsavā ceva sāsavā cā”tipi, “sāsavā ceva no ca āsavā”tipi. Na vattabbā “āsavā ceva āsavasampayuttā cā”tipi, “āsavasampayuttā ceva no ca āsavā”tipi. Āsavavippayuttā. Anāsavā. No saṁyojanā …pe… no ganthā …pe… no oghā …pe… no yogā …pe… no nīvaraṇā …pe… no parāmāsā …pe… sārammaṇā. No cittā. Cetasikā. Cittasampayuttā. Cittasaṁsaṭṭhā. Cittasamuṭṭhānā. Cittasahabhuno. 2019 --- vb7 1:52 Cittānuparivattino. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino. Bāhirā. No upādā. Anupādinnā. No upādānā …pe… no kilesā …pe… na dassanena pahātabbā, na bhāvanāya pahātabbā. Na dassanena pahātabbahetukā. Na bhāvanāya pahātabbahetukā. 53 Siyā savitakkā, siyā avitakkā. Siyā savicārā, siyā avicārā. Siyā sappītikā, siyā appītikā. Siyā pītisahagatā, siyā na pītisahagatā. Siyā sukhasahagatā, siyā na sukhasahagatā. Siyā upekkhāsahagatā, siyā na upekkhāsahagatā. Na kāmāvacarā. Na rūpāvacarā. Na arūpāvacarā. Apariyāpannā. Siyā niyyānikā, siyā aniyyānikā. Siyā niyatā, siyā aniyatā. Anuttarā. Araṇāti. 54 Pañhāpucchakaṁ. 55 Satipaṭṭhānavibhaṅgo niṭṭhito. vb16 0 Vibhaṅga Ñāṇavibhaṅga |1| 1. Ekakamātikā Ekavidhena ñāṇavatthu—pañca viññāṇā na hetū, ahetukā, hetuvippayuttā, sappaccayā, saṅkhatā, arūpā, lokiyā, sāsavā, saṁyojaniyā, ganthaniyā, oghaniyā, yoganiyā, nīvaraṇiyā, parāmaṭṭhā, upādāniyā, saṅkilesikā, abyākatā, sārammaṇā, acetasikā, vipākā, upādinnupādāniyā, asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā, na savitakkasavicārā, na avitakkavicāramattā, avitakkaavicārā, na pītisahagatā, neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā, neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā, nevācayagāmināpacayagāmino, nevasekkhanāsekkhā, parittā, kāmāvacarā, na rūpāvacarā, na arūpāvacarā, pariyāpannā, no apariyāpannā, aniyatā, aniyyānikā. 2 Uppannavatthukā uppannārammaṇā. 3 Purejātavatthukā purejātārammaṇā. 4 Ajjhattikavatthukā bāhirārammaṇā. 5 Asambhinnavatthukā asambhinnārammaṇā. 6 Nānāvatthukā nānārammaṇā. 7 Na aññamaññassa gocaravisayaṁ paccanubhonti. 8 Na asamannāhārā uppajjanti. 9 Na amanasikārā uppajjanti. 10 Na abbokiṇṇā uppajjanti. 11 Na apubbaṁ acarimaṁ uppajjanti. 12 Na aññamaññassa samanantarā uppajjanti. 13 Pañca viññāṇā anābhogā. 14 Pañcahi viññāṇehi na kañci dhammaṁ paṭivijānāti aññatra abhinipātamattā. 15 Pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarāpi na kañci dhammaṁ paṭivijānāti. 16 Pañcahi viññāṇehi na kañci iriyāpathaṁ kappeti. 17 Pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarāpi na kañci iriyāpathaṁ kappeti. 18 Pañcahi viññāṇehi na kāyakammaṁ na vacīkammaṁ paṭṭhapeti. 19 Pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarāpi na kāyakammaṁ na vacīkammaṁ paṭṭhapeti. 20 Pañcahi viññāṇehi na kusalākusalaṁ dhammaṁ samādiyati. 21 Pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarāpi na kusalākusalaṁ dhammaṁ samādiyati. 22 Pañcahi viññāṇehi na samāpajjati na vuṭṭhāti. 23 Pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarāpi na samāpajjati na vuṭṭhāti. 24 Pañcahi viññāṇehi na cavati na uppajjati. 25 Pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarāpi na cavati na uppajjati. 26 Pañcahi viññāṇehi na supati na paṭibujjhati na supinaṁ passati. 27 Pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarāpi na supati na paṭibujjhati na supinaṁ passati, yāthāvakavatthuvibhāvanā paññā. 28 Evaṁ ekavidhena ñāṇavatthu. 29 2. Dukamātikā Duvidhena ñāṇavatthu— 30 Lokiyā paññā, lokuttarā paññā. 31 Kenaci viññeyyā paññā, kenaci na viññeyyā paññā. 32 Sāsavā paññā, anāsavā paññā. 33 Āsavavippayuttā sāsavā paññā, āsavavippayuttā anāsavā paññā. 34 Saṁyojaniyā paññā, asaṁyojaniyā paññā. 35 Saṁyojanavippayuttā saṁyojaniyā paññā, saṁyojanavippayuttā asaṁyojaniyā paññā. 36 Ganthaniyā paññā, aganthaniyā paññā. 37 Ganthavippayuttā ganthaniyā paññā, ganthavippayuttā aganthaniyā paññā. 38 Oghaniyā paññā, anoghaniyā paññā. 39 Oghavippayuttā oghaniyā paññā, oghavippayuttā anoghaniyā paññā. 40 Yoganiyā paññā, ayoganiyā paññā. 41 Yogavippayuttā yoganiyā paññā, yogavippayuttā ayoganiyā paññā. 42 Nīvaraṇiyā paññā, anīvaraṇiyā paññā. 43 Nīvaraṇavippayuttā nīvaraṇiyā paññā, nīvaraṇavippayuttā anīvaraṇiyā paññā. 44 Parāmaṭṭhā paññā, aparāmaṭṭhā paññā. 2020 --- vb16 1:44 45 Parāmāsavippayuttā parāmaṭṭhā paññā, parāmāsavippayuttā aparāmaṭṭhā paññā. 46 Upādinnā paññā, anupādinnā paññā. 47 Upādāniyā paññā, anupādāniyā paññā. 48 Upādānavippayuttā upādāniyā paññā, upādānavippayuttā anupādāniyā paññā. 49 Saṅkilesikā paññā, asaṅkilesikā paññā. 50 Kilesavippayuttā saṅkilesikā paññā, kilesavippayuttā asaṅkilesikā paññā. 51 Savitakkā paññā, avitakkā paññā. 52 Savicārā paññā, avicārā paññā. 53 Sappītikā paññā, appītikā paññā. 54 Pītisahagatā paññā, na pītisahagatā paññā. 55 Sukhasahagatā paññā, na sukhasahagatā paññā. 56 Upekkhāsahagatā paññā, na upekkhāsahagatā paññā. 57 Kāmāvacarā paññā, na kāmāvacarā paññā. 58 Rūpāvacarā paññā, na rūpāvacarā paññā. 59 Arūpāvacarā paññā, na arūpāvacarā paññā. 60 Pariyāpannā paññā, apariyāpannā paññā. 61 Niyyānikā paññā, aniyyānikā paññā. 62 Niyatā paññā, aniyatā paññā. 63 Sauttarā paññā, anuttarā paññā. 64 Atthajāpikā paññā, jāpitatthā paññā. 65 Evaṁ duvidhena ñāṇavatthu. 66 3. Tikamātikā Tividhena ñāṇavatthu— 67 Cintāmayā paññā, sutamayā paññā, bhāvanāmayā paññā. 68 Dānamayā paññā, sīlamayā paññā, bhāvanāmayā paññā. 69 Adhisīle paññā, adhicitte paññā, adhipaññāya paññā. 70 Āyakosallaṁ, apāyakosallaṁ, upāyakosallaṁ. 71 Vipākā paññā, vipākadhammadhammā paññā, nevavipākanavipākadhammadhammā paññā. 72 Upādinnupādāniyā paññā, anupādinnupādāniyā paññā, anupādinnaanupādāniyā paññā. 73 Savitakkasavicārā paññā, avitakkavicāramattā paññā, avitakkaavicārā paññā. 74 Pītisahagatā paññā, sukhasahagatā paññā, upekkhāsahagatā paññā. 75 Ācayagāminī paññā, apacayagāminī paññā, nevācayagāmināpacayagāminī paññā. 76 Sekkhā paññā, asekkhā paññā, nevasekkhanāsekkhā paññā. 77 Parittā paññā, mahaggatā paññā, appamāṇā paññā. 78 Parittārammaṇā paññā, mahaggatārammaṇā paññā, appamāṇārammaṇā paññā. 79 Maggārammaṇā paññā, maggahetukā paññā, maggādhipatinī paññā. 80 Uppannā paññā, anuppannā paññā, uppādinī paññā. 81 Atītā paññā, anāgatā paññā, paccuppannā paññā. 82 Atītārammaṇā paññā, anāgatārammaṇā paññā, paccuppannārammaṇā paññā. 83 Ajjhattā paññā, bahiddhā paññā, ajjhattabahiddhā paññā. 84 Ajjhattārammaṇā paññā, bahiddhārammaṇā paññā, ajjhattabahiddhārammaṇā paññā. 85 Savitakkasavicārā paññā atthi vipākā, atthi vipākadhammadhammā, atthi nevavipākanavipākadhammadhammā. 86 Atthi upādinnupādāniyā, atthi anupādinnupādāniyā, atthi anupādinnaanupādāniyā. 87 Atthi pītisahagatā, atthi sukhasahagatā, atthi upekkhāsahagatā. 88 Atthi ācayagāminī, atthi apacayagāminī, atthi nevācayagāmināpacayagāminī. 89 Atthi sekkhā, atthi asekkhā, atthi nevasekkhanāsekkhā. 90 Atthi parittā, atthi mahaggatā, atthi appamāṇā. 91 Atthi parittārammaṇā, atthi mahaggatārammaṇā, atthi appamāṇārammaṇā. 92 Atthi maggārammaṇā, atthi maggahetukā, atthi maggādhipatinī. 93 Atthi uppannā, atthi anuppannā, atthi uppādinī. 94 Atthi atītā, atthi anāgatā, atthi paccuppannā. 95 Atthi atītārammaṇā, atthi anāgatārammaṇā, atthi paccuppannārammaṇā. 96 Atthi ajjhattā, atthi bahiddhā, atthi ajjhattabahiddhā. 97 Atthi ajjhattārammaṇā, atthi bahiddhārammaṇā, atthi ajjhattabahiddhārammaṇā. 98 Avitakkavicāramattā paññā atthi vipākā, atthi vipākadhammadhammā, atthi nevavipākanavipākadhammadhammā. 99 Atthi upādinnupādāniyā, atthi anupādinnupādāniyā, atthi anupādinnaanupādāniyā. 100 Atthi ācayagāminī, atthi apacayagāminī, atthi nevācayagāmināpacayagāminī. 101 Atthi sekkhā, atthi asekkhā, atthi nevasekkhanāsekkhā. 102 Atthi uppannā, atthi anuppannā, atthi uppādinī. 103 Atthi atītā, atthi anāgatā, atthi paccuppannā. 104 Atthi ajjhattā, atthi bahiddhā, atthi ajjhattabahiddhā. 105 Avitakkaavicārā paññā atthi vipākā, atthi vipākadhammadhammā, atthi nevavipākanavipākadhammadhammā. 106 Atthi upādinnupādāniyā, atthi anupādinnupādāniyā, atthi anupādinnaanupādāniyā. 107 Atthi pītisahagatā, atthi sukhasahagatā, atthi upekkhāsahagatā. 108 Atthi ācayagāminī, atthi 2021 --- vb16 1:108 apacayagāminī, atthi nevācayagāmināpacayagāminī. 109 Atthi sekkhā, atthi asekkhā, atthi nevasekkhanāsekkhā. 110 Atthi parittārammaṇā, atthi mahaggatārammaṇā, atthi appamāṇārammaṇā. 111 Atthi maggārammaṇā, atthi maggahetukā, atthi maggādhipatinī. 112 Atthi uppannā, atthi anuppannā, atthi uppādinī. 113 Atthi atītā, atthi anāgatā, atthi paccuppannā. 114 Atthi atītārammaṇā, atthi anāgatārammaṇā, atthi paccuppannārammaṇā. 115 Atthi ajjhattā, atthi bahiddhā, atthi ajjhattabahiddhā. 116 Atthi ajjhattārammaṇā, atthi bahiddhārammaṇā, atthi ajjhattabahiddhārammaṇā. 117 Pītisahagatā paññā sukhasahagatā paññā atthi vipākā, atthi vipākadhammadhammā, atthi nevavipākanavipākadhammadhammā. 118 Atthi upādinnupādāniyā, atthi anupādinnupādāniyā, atthi anupādinnaanupādāniyā. 119 Atthi savitakkasavicārā, atthi avitakkavicāramattā, atthi avitakkaavicārā. 120 Atthi ācayagāminī, atthi apacayagāminī, atthi nevācayagāmināpacayagāminī. 121 Atthi sekkhā, atthi asekkhā, atthi nevasekkhanāsekkhā. 122 Atthi parittā, atthi mahaggatā, atthi appamāṇā. 123 Atthi parittārammaṇā, atthi mahaggatārammaṇā, atthi appamāṇārammaṇā. 124 Atthi maggārammaṇā, atthi maggahetukā, atthi maggādhipatinī. 125 Atthi uppannā, atthi anuppannā, atthi uppādinī. 126 Atthi atītā, atthi anāgatā, atthi paccuppannā. 127 Atthi atītārammaṇā, atthi anāgatārammaṇā, atthi paccuppannārammaṇā. 128 Atthi ajjhattā, atthi bahiddhā, atthi ajjhattabahiddhā. 129 Atthi ajjhattārammaṇā, atthi bahiddhārammaṇā, atthi ajjhattabahiddhārammaṇā. 130 Upekkhāsahagatā paññā atthi vipākā, atthi vipākadhammadhammā, atthi nevavipākanavipākadhammadhammā. 131 Atthi upādinnupādāniyā, atthi anupādinnupādāniyā, atthi anupādinnaanupādāniyā. 132 Atthi ācayagāminī, atthi apacayagāminī, atthi nevācayagāmināpacayagāminī. 133 Atthi sekkhā, atthi asekkhā, atthi nevasekkhanāsekkhā. 134 Atthi parittā, atthi mahaggatā, atthi appamāṇā. 135 Atthi parittārammaṇā, atthi mahaggatārammaṇā, atthi appamāṇārammaṇā. 136 Atthi maggārammaṇā, atthi maggahetukā, atthi maggādhipatinī. 137 Atthi uppannā, atthi anuppannā, atthi uppādinī. 138 Atthi atītā, atthi anāgatā, atthi paccuppannā. 139 Atthi atītārammaṇā, atthi anāgatārammaṇā, atthi paccuppannārammaṇā. 140 Atthi ajjhattā, atthi bahiddhā, atthi ajjhattabahiddhā. 141 Atthi ajjhattārammaṇā, atthi bahiddhārammaṇā, atthi ajjhattabahiddhārammaṇā. 142 Evaṁ tividhena ñāṇavatthu. 143 4. Catukkamātikā Catubbidhena ñāṇavatthu— 144 Kammassakatañāṇaṁ, saccānulomikaṁ ñāṇaṁ, maggasamaṅgissa ñāṇaṁ, phalasamaṅgissa ñāṇaṁ. 145 Dukkhe ñāṇaṁ, dukkhasamudaye ñāṇaṁ, dukkhanirodhe ñāṇaṁ, dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya ñāṇaṁ. 146 Kāmāvacarā paññā, rūpāvacarā paññā, arūpāvacarā paññā, apariyāpannā paññā. 147 Dhamme ñāṇaṁ, anvaye ñāṇaṁ, pariye ñāṇaṁ, sammutiñāṇaṁ. 148 Atthi paññā ācayāya no apacayāya, atthi paññā apacayāya no ācayāya, atthi paññā ācayāya ceva apacayāya ca, atthi paññā nevācayāya no apacayāya. 149 Atthi paññā nibbidāya no paṭivedhāya, atthi paññā paṭivedhāya no nibbidāya, atthi paññā nibbidāya ceva paṭivedhāya ca, atthi paññā neva nibbidāya no paṭivedhāya. 150 Hānabhāginī paññā, ṭhitibhāginī paññā, visesabhāginī paññā, nibbedhabhāginī paññā. 151 Catasso paṭisambhidā. 152 Catasso paṭipadā. 153 Cattāri ārammaṇāni. 154 Jarāmaraṇe ñāṇaṁ, jarāmaraṇasamudaye ñāṇaṁ, jarāmaraṇanirodhe ñāṇaṁ, jarāmaraṇanirodhagāminiyā paṭipadāya ñāṇaṁ. 155 Jātiyā ñāṇaṁ …pe… bhave ñāṇaṁ …pe… upādāne ñāṇaṁ …pe… taṇhāya ñāṇaṁ …pe… vedanāya ñāṇaṁ …pe… phasse ñāṇaṁ …pe… saḷāyatane ñāṇaṁ …pe… nāmarūpe ñāṇaṁ …pe… viññāṇe ñāṇaṁ …pe… saṅkhāresu ñāṇaṁ, saṅkhārasamudaye ñāṇaṁ, saṅkhāranirodhe ñāṇaṁ, saṅkhāranirodhagāminiyā paṭipadāya ñāṇaṁ. Evaṁ catubbidhena ñāṇavatthu. 156 5. Pañcakamātikā Pañcavidhena ñāṇavatthu— 157 Pañcaṅgiko sammāsamādhi, pañcañāṇiko sammāsamādhi. 158 Evaṁ pañcavidhena ñāṇavatthu. 159 6. 2022 --- vb16 1:159 Chakkamātikā Chabbidhena ñāṇavatthu— 160 Chasu abhiññāsu paññā. 161 Evaṁ chabbidhena ñāṇavatthu. 162 7. Sattakamātikā Sattavidhena ñāṇavatthu— 163 Sattasattati ñāṇavatthūni. 164 Evaṁ sattavidhena ñāṇavatthu. 165 8. Aṭṭhakamātikā Aṭṭhavidhena ñāṇavatthu— 166 Catūsu maggesu, catūsu phalesu paññā. 167 Evaṁ aṭṭhavidhena ñāṇavatthu. 168 9. Navakamātikā Navavidhena ñāṇavatthu— 169 Navasu anupubbavihārasamāpattīsu paññā. 170 Evaṁ navavidhena ñāṇavatthu. 171 10. Dasakamātikā Dasavidhena ñāṇavatthu—dasa tathāgatassa tathāgatabalāni yehi balehi samannāgato tathāgato āsabhaṁ ṭhānaṁ paṭijānāti, parisāsu sīhanādaṁ nadati, brahmacakkaṁ pavatteti. Katamāni dasa? 172 Idha tathāgato ṭhānañca ṭhānato aṭṭhānañca aṭṭhānato yathābhūtaṁ pajānāti. Yampi tathāgato ṭhānañca ṭhānato aṭṭhānañca aṭṭhānato yathābhūtaṁ pajānāti, idampi tathāgatassa tathāgatabalaṁ hoti, yaṁ balaṁ āgamma tathāgato āsabhaṁ ṭhānaṁ paṭijānāti, parisāsu sīhanādaṁ nadati, brahmacakkaṁ pavatteti. 173 Puna caparaṁ tathāgato atītānāgatapaccuppannānaṁ kammasamādānānaṁ ṭhānaso hetuso vipākaṁ yathābhūtaṁ pajānāti. Yampi tathāgato atītānāgatapaccuppannānaṁ kammasamādānānaṁ ṭhānaso hetuso vipākaṁ yathābhūtaṁ pajānāti, idampi tathāgatassa tathāgatabalaṁ hoti, yaṁ balaṁ āgamma tathāgato āsabhaṁ ṭhānaṁ paṭijānāti, parisāsu sīhanādaṁ nadati, brahmacakkaṁ pavatteti. 174 Puna caparaṁ tathāgato sabbatthagāminiṁ paṭipadaṁ yathābhūtaṁ pajānāti. Yampi tathāgato sabbatthagāminiṁ paṭipadaṁ yathābhūtaṁ pajānāti, idampi tathāgatassa tathāgatabalaṁ hoti, yaṁ balaṁ āgamma tathāgato āsabhaṁ ṭhānaṁ paṭijānāti, parisāsu sīhanādaṁ nadati, brahmacakkaṁ pavatteti. 175 Puna caparaṁ tathāgato anekadhātu nānādhātulokaṁ yathābhūtaṁ pajānāti. Yampi tathāgato anekadhātu nānādhātulokaṁ yathābhūtaṁ pajānāti, idampi tathāgatassa tathāgatabalaṁ hoti, yaṁ balaṁ āgamma tathāgato āsabhaṁ ṭhānaṁ paṭijānāti, parisāsu sīhanādaṁ nadati, brahmacakkaṁ pavatteti. 176 Puna caparaṁ tathāgato sattānaṁ nānādhimuttikataṁ yathābhūtaṁ pajānāti. Yampi tathāgato sattānaṁ nānādhimuttikataṁ yathābhūtaṁ pajānāti, idampi tathāgatassa tathāgatabalaṁ hoti, yaṁ balaṁ āgamma tathāgato āsabhaṁ ṭhānaṁ paṭijānāti, parisāsu sīhanādaṁ nadati, brahmacakkaṁ pavatteti. 177 Puna caparaṁ tathāgato parasattānaṁ parapuggalānaṁ indriyaparopariyattaṁ yathābhūtaṁ pajānāti. Yampi tathāgato parasattānaṁ parapuggalānaṁ indriyaparopariyattaṁ yathābhūtaṁ pajānāti, idampi tathāgatassa tathāgatabalaṁ hoti, yaṁ balaṁ āgamma tathāgato āsabhaṁ ṭhānaṁ paṭijānāti, parisāsu sīhanādaṁ nadati, brahmacakkaṁ pavatteti. 178 Puna caparaṁ tathāgato jhānavimokkhasamādhisamāpattīnaṁ saṅkilesaṁ vodānaṁ vuṭṭhānaṁ yathābhūtaṁ pajānāti. Yampi tathāgato jhānavimokkhasamādhisamāpattīnaṁ saṅkilesaṁ vodānaṁ vuṭṭhānaṁ yathābhūtaṁ pajānāti, idampi tathāgatassa tathāgatabalaṁ hoti, yaṁ balaṁ āgamma tathāgato āsabhaṁ ṭhānaṁ paṭijānāti, parisāsu sīhanādaṁ nadati, brahmacakkaṁ pavatteti. 179 Puna caparaṁ tathāgato pubbenivāsānussatiṁ yathābhūtaṁ pajānāti. Yampi tathāgato pubbenivāsānussatiṁ yathābhūtaṁ pajānāti, idampi tathāgatassa tathāgatabalaṁ hoti, yaṁ balaṁ āgamma tathāgato āsabhaṁ ṭhānaṁ paṭijānāti, parisāsu sīhanādaṁ nadati, brahmacakkaṁ pavatteti. 180 Puna caparaṁ tathāgato sattānaṁ cutūpapātaṁ yathābhūtaṁ pajānāti. Yampi tathāgato sattānaṁ cutūpapātaṁ yathābhūtaṁ pajānāti, idampi tathāgatassa tathāgatabalaṁ hoti, yaṁ balaṁ āgamma tathāgato āsabhaṁ ṭhānaṁ paṭijānāti, parisāsu sīhanādaṁ nadati, brahmacakkaṁ pavatteti. 181 Puna caparaṁ tathāgato āsavānaṁ khayaṁ yathābhūtaṁ pajānāti. Yampi tathāgato āsavānaṁ khayaṁ yathābhūtaṁ pajānāti, idampi tathāgatassa tathāgatabalaṁ hoti, yaṁ balaṁ āgamma tathāgato āsabhaṁ ṭhānaṁ paṭijānāti, parisāsu sīhanādaṁ nadati, brahmacakkaṁ pavatteti. Imāni dasa tathāgatassa tathāgatabalāni, yehi balehi samannāgato tathāgato āsabhaṁ ṭhānaṁ paṭijānāti, parisāsu sīhanādaṁ nadati, brahmacakkaṁ pavatteti. 182 2023 --- vb16 1:182 Evaṁ dasavidhena ñāṇavatthu. Mātikā. 183 Niddesa 1. Ekakaniddesa Pañca viññāṇā na hetumeva, ahetukameva, hetuvippayuttameva, sappaccayameva, saṅkhatameva, arūpameva, lokiyameva, sāsavameva, saṁyojaniyameva, ganthaniyameva, oghaniyameva, yoganiyameva, nīvaraṇiyameva, parāmaṭṭhameva, upādāniyameva, saṅkilesikameva, abyākatameva, sārammaṇameva, acetasikameva, vipākameva, upādinnupādāniyameva, asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikameva, na savitakkasavicārameva, na avitakkavicāramattameva, avitakkaavicārameva, na pītisahagatameva, neva dassanena na bhāvanāya pahātabbameva, neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukameva, nevācayagāmināpacayagāmimeva, nevasekkhanāsekkhameva, parittameva, kāmāvacarameva, na rūpāvacarameva, na arūpāvacarameva, pariyāpannameva, no apariyāpannameva, aniyatameva, aniyyānikameva, uppannaṁ manoviññāṇaviññeyyameva, aniccameva, jarābhibhūtameva. 184 Pañca viññāṇā uppannavatthukā, uppannārammaṇāti uppannasmiṁ vatthusmiṁ uppanne ārammaṇe uppajjanti. 185 Purejātavatthukā, purejātārammaṇāti purejātasmiṁ vatthusmiṁ purejāte ārammaṇe uppajjanti. 186 Ajjhattikavatthukā, bāhirārammaṇāti pañcannaṁ viññāṇānaṁ vatthu ajjhattikā, ārammaṇā bāhirā. 187 Asambhinnavatthukā, asambhinnārammaṇāti asambhinnasmiṁ vatthusmiṁ asambhinne ārammaṇe uppajjanti. 188 Nānāvatthukā, nānārammaṇāti aññaṁ cakkhuviññāṇassa vatthu ca ārammaṇañca, aññaṁ sotaviññāṇassa vatthu ca ārammaṇañca, aññaṁ ghānaviññāṇassa vatthu ca ārammaṇañca, aññaṁ jivhāviññāṇassa vatthu ca ārammaṇañca, aññaṁ kāyaviññāṇassa vatthu ca ārammaṇañca. 189 Na aññamaññassa gocaravisayaṁ paccanubhontīti cakkhuviññāṇassa gocaravisayaṁ sotaviññāṇaṁ na paccanubhoti, sotaviññāṇassa gocaravisayampi cakkhuviññāṇaṁ na paccanubhoti. Cakkhuviññāṇassa gocaravisayaṁ ghānaviññāṇaṁ na paccanubhoti, ghānaviññāṇassa gocaravisayampi cakkhuviññāṇaṁ na paccanubhoti. Cakkhuviññāṇassa gocaravisayaṁ jivhāviññāṇaṁ na paccanubhoti, jivhāviññāṇassa gocaravisayampi cakkhuviññāṇaṁ na paccanubhoti. Cakkhuviññāṇassa gocaravisayaṁ kāyaviññāṇaṁ na paccanubhoti, kāyaviññāṇassa gocaravisayampi cakkhuviññāṇaṁ na paccanubhoti. Sotaviññāṇassa …pe… ghānaviññāṇassa …pe… jivhāviññāṇassa …pe… kāyaviññāṇassa gocaravisayaṁ cakkhuviññāṇaṁ na paccanubhoti, cakkhuviññāṇassa gocaravisayampi kāyaviññāṇaṁ na paccanubhoti. Kāyaviññāṇassa gocaravisayaṁ sotaviññāṇaṁ na paccanubhoti, sotaviññāṇassa gocaravisayampi kāyaviññāṇaṁ na paccanubhoti. Kāyaviññāṇassa gocaravisayaṁ ghānaviññāṇaṁ na paccanubhoti, ghānaviññāṇassa gocaravisayampi kāyaviññāṇaṁ na paccanubhoti. Kāyaviññāṇassa gocaravisayaṁ jivhāviññāṇaṁ na paccanubhoti, jivhāviññāṇassa gocaravisayampi kāyaviññāṇaṁ na paccanubhoti. 190 Na asamannāhārā uppajjantīti samannāharantassa uppajjanti. 191 Na amanasikārā uppajjantīti manasikarontassa uppajjanti. 192 Na abbokiṇṇā uppajjantīti na paṭipāṭiyā uppajjanti. 193 Na apubbaṁ acarimaṁ uppajjantīti na ekakkhaṇe uppajjanti. 194 Na aññamaññassa samanantarā uppajjantīti cakkhuviññāṇassa uppannasamanantarā sotaviññāṇaṁ na uppajjati, sotaviññāṇassa uppannasamanantarāpi cakkhuviññāṇaṁ na uppajjati. Cakkhuviññāṇassa uppannasamanantarā ghānaviññāṇaṁ na uppajjati, ghānaviññāṇassa uppannasamanantarāpi cakkhuviññāṇaṁ na uppajjati. Cakkhuviññāṇassa uppannasamanantarā jivhāviññāṇaṁ na uppajjati, jivhāviññāṇassa uppannasamanantarāpi cakkhuviññāṇaṁ na uppajjati. Cakkhuviññāṇassa uppannasamanantarā kāyaviññāṇaṁ na uppajjati, kāyaviññāṇassa uppannasamanantarāpi cakkhuviññāṇaṁ na uppajjati. Sotaviññāṇassa …pe… ghānaviññāṇassa …pe… jivhāviññāṇassa …pe… kāyaviññāṇassa uppannasamanantarā cakkhuviññāṇaṁ na uppajjati, cakkhuviññāṇassa uppannasamanantarāpi kāyaviññāṇaṁ na uppajjati. Kāyaviññāṇassa uppannasamanantarā sotaviññāṇaṁ na uppajjati, sotaviññāṇassa uppannasamanantarāpi kāyaviññāṇaṁ na uppajjati. 2024 --- vb16 1:194 Kāyaviññāṇassa uppannasamanantarā ghānaviññāṇaṁ na uppajjati, ghānaviññāṇassa uppannasamanantarāpi kāyaviññāṇaṁ na uppajjati. Kāyaviññāṇassa uppannasamanantarā jivhāviññāṇaṁ na uppajjati, jivhāviññāṇassa uppannasamanantarāpi kāyaviññāṇaṁ na uppajjati. 195 Pañca viññāṇā anābhogāti pañcannaṁ viññāṇānaṁ natthi āvaṭṭanā vā ābhogo vā samannāhāro vā manasikāro vā. 196 Pañcahi viññāṇehi na kañci dhammaṁ paṭivijānātīti pañcahi viññāṇehi na kañci dhammaṁ paṭivijānāti. 197 Aññatra abhinipātamattāti aññatra āpātamattā. 198 Pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarāpi na kañci dhammaṁ paṭivijānātīti pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarā manodhātuyāpi na kañci dhammaṁ paṭivijānāti. 199 Pañcahi viññāṇehi na kañci iriyāpathaṁ kappetīti pañcahi viññāṇehi na kañci iriyāpathaṁ kappeti—gamanaṁ vā ṭhānaṁ vā nisajjaṁ vā seyyaṁ vā. 200 Pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarāpi na kañci iriyāpathaṁ kappetīti pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarā manodhātuyāpi na kañci iriyāpathaṁ kappeti—gamanaṁ vā ṭhānaṁ vā nisajjaṁ vā seyyaṁ vā. 201 Pañcahi viññāṇehi na kāyakammaṁ na vacīkammaṁ paṭṭhapetīti pañcahi viññāṇehi na kāyakammaṁ na vacīkammaṁ paṭṭhapeti. 202 Pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarāpi na kāyakammaṁ na vacīkammaṁ paṭṭhapetīti pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarā manodhātuyāpi na kāyakammaṁ na vacīkammaṁ paṭṭhapeti. 203 Pañcahi viññāṇehi na kusalākusalaṁ dhammaṁ samādiyatīti pañcahi viññāṇehi na kusalākusalaṁ dhammaṁ samādiyati. 204 Pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarāpi na kusalākusalaṁ dhammaṁ samādiyatīti pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarā manodhātuyāpi na kusalākusalaṁ dhammaṁ samādiyati. 205 Pañcahi viññāṇehi na samāpajjati na vuṭṭhātīti pañcahi viññāṇehi na samāpajjati na vuṭṭhāti. 206 Pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarāpi na samāpajjati na vuṭṭhātīti pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarā manodhātuyāpi na samāpajjati na vuṭṭhāti. 207 Pañcahi viññāṇehi na cavati na uppajjatīti pañcahi viññāṇehi na cavati na uppajjati. 208 Pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarāpi na cavati na uppajjatīti pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarā manodhātuyāpi na cavati na uppajjati. 209 Pañcahi viññāṇehi na supati na paṭibujjhati na supinaṁ passatīti pañcahi viññāṇehi na supati na paṭibujjhati na supinaṁ passati. 210 Pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarāpi na supati na paṭibujjhati na supinaṁ passatīti pañcannaṁ viññāṇānaṁ samanantarā manodhātuyāpi na supati na paṭibujjhati na supinaṁ passati. 211 Evaṁ yāthāvakavatthuvibhāvanā paññā. 212 Evaṁ ekavidhena ñāṇavatthu. Ekakaṁ. 213 2. Dukaniddesa Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā lokiyā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā lokuttarā paññā. 214 Sabbāva paññā kenaci viññeyyā, kenaci na viññeyyā. 215 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā sāsavā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā anāsavā paññā. 216 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā āsavavippayuttā sāsavā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā āsavavippayuttā anāsavā paññā. 217 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā saṁyojaniyā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā asaṁyojaniyā paññā. 218 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā saṁyojanavippayuttā saṁyojaniyā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā saṁyojanavippayuttā asaṁyojaniyā paññā. 219 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā ganthaniyā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā aganthaniyā paññā. 220 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā ganthavippayuttā ganthaniyā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā ganthavippayuttā aganthaniyā paññā. 221 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā oghaniyā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā anoghaniyā paññā. 222 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā oghavippayuttā oghaniyā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā oghavippayuttā anoghaniyā paññā. 223 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā yoganiyā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā ayoganiyā paññā. 224 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā yogavippayuttā yoganiyā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā yogavippayuttā ayoganiyā paññā. 2025 --- vb16 1:225 225 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā nīvaraṇiyā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā anīvaraṇiyā paññā. 226 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā nīvaraṇavippayuttā nīvaraṇiyā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā nīvaraṇavippayuttā anīvaraṇiyā paññā. 227 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā parāmaṭṭhā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā aparāmaṭṭhā paññā. 228 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā parāmāsavippayuttā parāmaṭṭhā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā parāmāsavippayuttā aparāmaṭṭhā paññā. 229 Tīsu bhūmīsu vipāke paññā upādinnā paññā, tīsu bhūmīsu kusale tīsu bhūmīsu kiriyābyākate catūsu maggesu catūsu phalesu paññā anupādinnā paññā. 230 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā upādāniyā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā anupādāniyā paññā. 231 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā upādānavippayuttā upādāniyā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā upādānavippayuttā anupādāniyā paññā. 232 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā saṅkilesikā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā asaṅkilesikā paññā. 233 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā kilesavippayuttā saṅkilesikā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā kilesavippayuttā asaṅkilesikā paññā. 234 Vitakkasampayuttā paññā savitakkā paññā, vitakkavippayuttā paññā avitakkā paññā. 235 Vicārasampayuttā paññā savicārā paññā, vicāravippayuttā paññā avicārā paññā. 236 Pītisampayuttā paññā sappītikā paññā, pītivippayuttā paññā appītikā paññā. 237 Pītisampayuttā paññā pītisahagatā paññā, pītivippayuttā paññā na pītisahagatā paññā. 238 Sukhasampayuttā paññā sukhasahagatā paññā, sukhavippayuttā paññā na sukhasahagatā paññā. 239 Upekkhāsampayuttā paññā upekkhāsahagatā paññā, upekkhāvippayuttā paññā na upekkhāsahagatā paññā. 240 Kāmāvacarakusalābyākate paññā kāmāvacarā paññā, rūpāvacarā paññā arūpāvacarā paññā, apariyāpannā paññā na kāmāvacarā paññā. 241 Rūpāvacarakusalābyākate paññā rūpāvacarā paññā, kāmāvacarā paññā arūpāvacarā paññā apariyāpannā paññā na rūpāvacarā paññā. 242 Arūpāvacarakusalābyākate paññā arūpāvacarā paññā, kāmāvacarā paññā rūpāvacarā paññā apariyāpannā paññā na arūpāvacarā paññā. 243 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā pariyāpannā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā apariyāpannā paññā. 244 Catūsu maggesu paññā niyyānikā paññā, tīsu bhūmīsu kusale catūsu bhūmīsu vipāke tīsu bhūmīsu kiriyābyākate paññā aniyyānikā paññā. 245 Catūsu maggesu paññā niyatā paññā, tīsu bhūmīsu kusale catūsu bhūmīsu vipāke tīsu bhūmīsu kiriyābyākate paññā aniyatā paññā. 246 Tīsu bhūmīsu kusalābyākate paññā sauttarā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā anuttarā paññā. 247 Tattha katamā atthajāpikā paññā? 248 Catūsu bhūmīsu kusale arahato abhiññaṁ uppādentassa samāpattiṁ uppādentassa kiriyābyākate paññā atthajāpikā paññā, catūsu bhūmīsu vipāke arahato uppannāya abhiññāya uppannāya samāpattiyā kiriyābyākate paññā jāpitatthā paññā. 249 Evaṁ duvidhena ñāṇavatthu. Dukaṁ. 250 3. Tikaniddesa Tattha katamā cintāmayā paññā? Yogavihitesu vā kammāyatanesu yogavihitesu vā sippāyatanesu yogavihitesu vā vijjāṭṭhānesu kammassakataṁ vā saccānulomikaṁ vā rūpaṁ aniccanti vā vedanā …pe… saññā … saṅkhārā … viññāṇaṁ aniccanti vā, yaṁ evarūpiṁ anulomikaṁ khantiṁ diṭṭhiṁ ruciṁ mudiṁ pekkhaṁ dhammanijjhānakkhantiṁ parato assutvā paṭilabhati—ayaṁ vuccati “cintāmayā paññā”. 251 Tattha katamā sutamayā paññā? Yogavihitesu vā kammāyatanesu yogavihitesu vā sippāyatanesu yogavihitesu vā vijjāṭṭhānesu kammassakataṁ vā saccānulomikaṁ vā rūpaṁ aniccanti vā vedanā …pe… saññā … saṅkhārā … viññāṇaṁ aniccanti vā, yaṁ evarūpiṁ anulomikaṁ khantiṁ diṭṭhiṁ ruciṁ mudiṁ pekkhaṁ dhammanijjhānakkhantiṁ parato sutvā paṭilabhati—ayaṁ vuccati “sutamayā paññā”. 252 Sabbāpi samāpannassa paññā bhāvanāmayā paññā. 253 Tattha katamā dānamayā paññā? Dānaṁ ārabbha dānādhigaccha yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “dānamayā paññā”. 254 Tattha katamā sīlamayā paññā? 2026 --- vb16 1:254 Sīlaṁ ārabbha sīlādhigaccha yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “sīlamayā paññā”. 255 Sabbāpi samāpannassa paññā bhāvanāmayā paññā. 256 Tattha katamā adhisīle paññā? Pātimokkhasaṁvaraṁ saṁvarantassa yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “adhisīle paññā”. 257 Tattha katamā adhicitte paññā? Rūpāvacarārūpāvacarasamāpattiṁ samāpajjantassa yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “adhicitte paññā”. 258 Tattha katamā adhipaññāya paññā? Catūsu maggesu catūsu phalesu paññā—ayaṁ vuccati “adhipaññāya paññā”. 259 Tattha katamaṁ āyakosallaṁ? “Ime dhamme manasikaroto anuppannā ceva akusalā dhammā na uppajjanti, uppannā ca akusalā dhammā pahīyanti. Ime vā panime dhamme manasikaroto anuppannā ceva kusalā dhammā uppajjanti, uppannā ca kusalā dhammā bhiyyobhāvāya vepullāya bhāvanāya pāripūriyā saṁvattantī”ti—yā tattha paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati “āyakosallaṁ”. 260 Tattha katamaṁ apāyakosallaṁ? “Ime dhamme manasikaroto anuppannā ceva kusalā dhammā na uppajjanti, uppannā ca kusalā dhammā nirujjhanti. Ime vā panime dhamme manasikaroto anuppannā ceva akusalā dhammā uppajjanti, uppannā ca akusalā dhammā bhiyyobhāvāya vepullāya saṁvattantī”ti—yā tattha paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati “apāyakosallaṁ”. 261 Sabbāpi tatrupāyā paññā upāyakosallaṁ. 262 Catūsu bhūmīsu vipāke paññā vipākā paññā. 263 Catūsu bhūmīsu kusale paññā vipākadhammadhammā paññā. 264 Tīsu bhūmīsu kiriyābyākate paññā nevavipākanavipākadhammadhammā paññā. 265 Tīsu bhūmīsu vipāke paññā upādinnupādāniyā paññā. 266 Tīsu bhūmīsu kusale tīsu bhūmīsu kiriyābyākate paññā anupādinnupādāniyā paññā. 267 Catūsu maggesu catūsu phalesu paññā anupādinnaanupādāniyā paññā. 268 Vitakkavicārasampayuttā paññā savitakkasavicārā paññā. 269 Vitakkavippayuttā vicārasampayuttā paññā avitakkavicāramattā paññā. 270 Vitakkavicāravippayuttā paññā avitakkaavicārā paññā. 271 Pītisampayuttā paññā pītisahagatā paññā. 272 Sukhasampayuttā paññā sukhasahagatā paññā. 273 Upekkhāsampayuttā paññā upekkhāsahagatā paññā. 274 Tīsu bhūmīsu kusale paññā ācayagāminī paññā. 275 Catūsu maggesu paññā apacayagāminī paññā. 276 Catūsu bhūmīsu vipāke tīsu bhūmīsu kiriyābyākate paññā nevācayagāmināpacayagāminī paññā. 277 Catūsu maggesu tīsu phalesu paññā sekkhā paññā. 278 Upariṭṭhimā arahattaphale paññā asekkhā paññā. 279 Tīsu bhūmīsu kusale tīsu bhūmīsu vipāke tīsu bhūmīsu kiriyābyākate paññā nevasekkhanāsekkhā paññā. 280 Kāmāvacarakusalābyākate paññā parittā paññā. 281 Rūpāvacarārūpāvacarakusalābyākate paññā mahaggatā paññā. 282 Catūsu maggesu catūsu phalesu paññā appamāṇā paññā. 283 Tattha katamā parittārammaṇā paññā? Paritte dhamme ārabbha yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “parittārammaṇā paññā”. 284 Tattha katamā mahaggatārammaṇā paññā? Mahaggate dhamme ārabbha yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “mahaggatārammaṇā paññā”. 285 Tattha katamā appamāṇārammaṇā paññā? Appamāṇe dhamme ārabbha yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “appamāṇārammaṇā paññā”. 286 Tattha katamā maggārammaṇā paññā? Ariyamaggaṁ ārabbha yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “maggārammaṇā paññā”. 287 Catūsu maggesu paññā maggahetukā paññā. 288 Tattha katamā maggādhipatinī paññā? Ariyamaggaṁ adhipatiṁ karitvā yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “maggādhipatinī paññā”. 289 Catūsu bhūmīsu vipāke paññā siyā uppannā, siyā uppādinī, na vattabbā anuppannāti. Catūsu bhūmīsu kusale tīsu bhūmīsu kiriyābyākate paññā siyā uppannā, siyā anuppannā, na vattabbā uppādinīti. 290 Sabbāva paññā siyā atītā, siyā anāgatā, siyā paccuppannā. 291 Tattha katamā 2027 --- vb16 1:291 atītārammaṇā paññā? Atīte dhamme ārabbha yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “atītārammaṇā paññā”. 292 Tattha katamā anāgatārammaṇā paññā? Anāgate dhamme ārabbha yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “anāgatārammaṇā paññā”. 293 Tattha katamā paccuppannārammaṇā paññā? Paccuppanne dhamme ārabbha yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “paccuppannārammaṇā paññā”. 294 Sabbāva paññā siyā ajjhattā, siyā bahiddhā, siyā ajjhattabahiddhā. 295 Tattha katamā ajjhattārammaṇā paññā? Ajjhatte dhamme ārabbha yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “ajjhattārammaṇā paññā”. 296 Tattha katamā bahiddhārammaṇā paññā? Bahiddhādhamme ārabbha yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “bahiddhārammaṇā paññā”. 297 Tattha katamā ajjhattabahiddhārammaṇā paññā? Ajjhattabahiddhā dhamme ārabbha yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “ajjhattabahiddhārammaṇā paññā”. 298 Evaṁ tividhena ñāṇavatthu. Tikaṁ. 299 4. Catukkaniddesa Tattha katamaṁ kammassakatañāṇaṁ? “Atthi dinnaṁ, atthi yiṭṭhaṁ, atthi hutaṁ, atthi sukatadukkaṭānaṁ kammānaṁ phalaṁ vipāko, atthi ayaṁ loko, atthi paro loko, atthi mātā, atthi pitā, atthi sattā opapātikā, atthi loke samaṇabrāhmaṇā sammaggatā sammāpaṭipannā ye imañca lokaṁ parañca lokaṁ sayaṁ abhiññā sacchikatvā pavedentī”ti—yā evarūpā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati “kammassakatañāṇaṁ”. Ṭhapetvā saccānulomikaṁ ñāṇaṁ, sabbāpi sāsavā kusalā paññā kammassakatañāṇaṁ. 300 Tattha katamaṁ saccānulomikaṁ ñāṇaṁ? “Rūpaṁ aniccan”ti vā vedanā …pe… saññā … saṅkhārā … “viññāṇaṁ aniccan”ti vā yā evarūpī anulomikā khanti diṭṭhi ruci mudi pekkhā dhammanijjhānakkhanti—idaṁ vuccati “saccānulomikaṁ ñāṇaṁ”. 301 Catūsu maggesu paññā maggasamaṅgissa ñāṇaṁ. 302 Catūsu phalesu paññā phalasamaṅgissa ñāṇaṁ. 303 Maggasamaṅgissa ñāṇaṁ dukkhepetaṁ ñāṇaṁ, dukkhasamudayepetaṁ ñāṇaṁ, dukkhanirodhepetaṁ ñāṇaṁ, dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāyapetaṁ ñāṇaṁ. 304 Tattha katamaṁ dukkhe ñāṇaṁ? Dukkhaṁ ārabbha yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati “dukkhe ñāṇaṁ”. 305 Dukkhasamudayaṁ ārabbha …pe… dukkhanirodhaṁ ārabbha …pe… dukkhanirodhagāminiṁ paṭipadaṁ ārabbha yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati “dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya ñāṇaṁ”. 306 Kāmāvacarakusalābyākate paññā kāmāvacarā paññā, rūpāvacarakusalābyākate paññā rūpāvacarā paññā, arūpāvacarakusalābyākate paññā arūpāvacarā paññā, catūsu maggesu catūsu phalesu paññā apariyāpannā paññā. 307 Tattha katamaṁ dhamme ñāṇaṁ? Catūsu maggesu catūsu phalesu paññā dhamme ñāṇaṁ. 308 So iminā dhammena ñātena diṭṭhena pattena viditena pariyogāḷhena atītānāgatena nayaṁ neti. “Ye hi keci atītamaddhānaṁ samaṇā vā brāhmaṇā vā dukkhaṁ abbhaññaṁsu, dukkhasamudayaṁ abbhaññaṁsu, dukkhanirodhaṁ abbhaññaṁsu, dukkhanirodhagāminiṁ paṭipadaṁ abbhaññaṁsu, imaññeva te dukkhaṁ abbhaññaṁsu, imaññeva te dukkhasamudayaṁ abbhaññaṁsu, imaññeva te dukkhanirodhaṁ abbhaññaṁsu, imaññeva te dukkhanirodhagāminiṁ paṭipadaṁ abbhaññaṁsu. Ye hi keci anāgatamaddhānaṁ samaṇā vā brāhmaṇā vā dukkhaṁ abhijānissanti, dukkhasamudayaṁ abhijānissanti, dukkhanirodhaṁ abhijānissanti, dukkhanirodhagāminiṁ paṭipadaṁ abhijānissanti, imaññeva te dukkhaṁ abhijānissanti, imaññeva te dukkhasamudayaṁ abhijānissanti, imaññeva te dukkhanirodhaṁ abhijānissanti, imaññeva te dukkhanirodhagāminiṁ paṭipadaṁ abhijānissantī”ti—yā tattha paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati “anvaye ñāṇaṁ”. 309 Tattha katamaṁ pariye ñāṇaṁ? Idha bhikkhu parasattānaṁ parapuggalānaṁ cetasā ceto paricca pajānāti. Sarāgaṁ vā cittaṁ “sarāgaṁ cittan”ti pajānāti, vītarāgaṁ vā cittaṁ “vītarāgaṁ 2028 --- vb16 1:309 cittan”ti pajānāti, sadosaṁ vā cittaṁ “sadosaṁ cittan”ti pajānāti, vītadosaṁ vā cittaṁ “vītadosaṁ cittan”ti pajānāti, samohaṁ vā cittaṁ “samohaṁ cittan”ti pajānāti, vītamohaṁ vā cittaṁ “vītamohaṁ cittan”ti pajānāti, saṅkhittaṁ vā cittaṁ “saṅkhittaṁ cittan”ti pajānāti, vikkhittaṁ vā cittaṁ “vikkhittaṁ cittan”ti pajānāti, mahaggataṁ vā cittaṁ “mahaggataṁ cittan”ti pajānāti, amahaggataṁ vā cittaṁ “amahaggataṁ cittan”ti pajānāti, sauttaraṁ vā cittaṁ “sauttaraṁ cittan”ti pajānāti, anuttaraṁ vā cittaṁ “anuttaraṁ cittan”ti pajānāti, samāhitaṁ vā cittaṁ “samāhitaṁ cittan”ti pajānāti, asamāhitaṁ vā cittaṁ “asamāhitaṁ cittan”ti pajānāti, vimuttaṁ vā cittaṁ “vimuttaṁ cittan”ti pajānāti, avimuttaṁ vā cittaṁ “avimuttaṁ cittan”ti pajānātīti—yā tattha paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati “pariye ñāṇaṁ”. 310 Ṭhapetvā dhamme ñāṇaṁ anvaye ñāṇaṁ pariye ñāṇaṁ, avasesā paññā sammutiñāṇaṁ. 311 Tattha katamā paññā ācayāya no apacayāya? Kāmāvacarakusale paññā ācayāya no apacayāya. 312 Catūsu maggesu paññā apacayāya no ācayāya. 313 Rūpāvacarārūpāvacarakusale paññā ācayāya ceva apacayāya ca. 314 Avasesā paññā neva ācayāya no apacayāya. 315 Tattha katamā paññā nibbidāya no paṭivedhāya? Yāya paññāya kāmesu vītarāgo hoti, na ca abhiññāyo paṭivijjhati na ca saccāni—ayaṁ vuccati “paññā nibbidāya no paṭivedhāya”. 316 Sveva paññāya kāmesu vītarāgo samāno abhiññāyo paṭivijjhati na ca saccāni—ayaṁ vuccati “paññā paṭivedhāya no nibbidāya”. 317 Catūsu maggesu paññā nibbidāya ceva paṭivedhāya ca. 318 Avasesā paññā neva nibbidāya no paṭivedhāya. 319 Tattha katamā hānabhāginī paññā? Paṭhamassa jhānassa lābhiṁ kāmasahagatā saññāmanasikārā samudācaranti hānabhāginī paññā. 320 Tadanudhammatā sati santiṭṭhati ṭhitibhāginī paññā. 321 Avitakkasahagatā saññāmanasikārā samudācaranti visesabhāginī paññā. 322 Nibbidāsahagatā saññāmanasikārā samudācaranti virāgūpasañhitā nibbedhabhāginī paññā. Dutiyassa jhānassa lābhiṁ vitakkasahagatā saññāmanasikārā samudācaranti hānabhāginī paññā. Tadanudhammatā sati santiṭṭhati ṭhitibhāginī paññā. Upekkhāsahagatā saññāmanasikārā samudācaranti visesabhāginī paññā. Nibbidāsahagatā saññāmanasikārā samudācaranti virāgūpasañhitā nibbedhabhāginī paññā. Tatiyassa jhānassa lābhiṁ pītisukhasahagatā saññāmanasikārā samudācaranti hānabhāginī paññā. Tadanudhammatā sati santiṭṭhati ṭhitibhāginī paññā. Adukkhamasukhasahagatā saññāmanasikārā samudācaranti visesabhāginī paññā. Nibbidāsahagatā saññāmanasikārā samudācaranti virāgūpasañhitā nibbedhabhāginī paññā. Catutthassa jhānassa lābhiṁ upekkhāsahagatā saññāmanasikārā samudācaranti hānabhāginī paññā. Tadanudhammatā sati santiṭṭhati ṭhitibhāginī paññā. Ākāsānañcāyatanasahagatā saññāmanasikārā samudācaranti visesabhāginī paññā. Nibbidāsahagatā saññāmanasikārā samudācaranti virāgūpasañhitā nibbedhabhāginī paññā. Ākāsānañcāyatanassa lābhiṁ rūpasahagatā saññāmanasikārā samudācaranti hānabhāginī paññā. Tadanudhammatā sati santiṭṭhati ṭhitibhāginī paññā. Viññāṇañcāyatanasahagatā saññāmanasikārā samudācaranti visesabhāginī paññā. Nibbidāsahagatā saññāmanasikārā samudācaranti virāgūpasañhitā nibbedhabhāginī paññā. Viññāṇañcāyatanassa lābhiṁ ākāsānañcāyatanasahagatā saññāmanasikārā samudācaranti hānabhāginī paññā. Tadanudhammatā sati santiṭṭhati ṭhitibhāginī paññā. Ākiñcaññāyatanasahagatā saññāmanasikārā samudācaranti visesabhāginī paññā. Nibbidāsahagatā saññāmanasikārā samudācaranti virāgūpasañhitā nibbedhabhāginī paññā. Ākiñcaññāyatanassa lābhiṁ viññāṇañcāyatanasahagatā saññāmanasikārā samudācaranti hānabhāginī paññā. Tadanudhammatā sati santiṭṭhati ṭhitibhāginī paññā. Nevasaññānāsaññāyatanasahagatā saññāmanasikārā samudācaranti visesabhāginī paññā. Nibbidāsahagatā saññāmanasikārā samudācaranti virāgūpasañhitā nibbedhabhāginī paññā. 323 Tattha katamā catasso paṭisambhidā? 2029 --- vb16 1:323 Atthapaṭisambhidā, dhammapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. Atthe ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā, dhamme ñāṇaṁ dhammapaṭisambhidā, tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. Imā catasso paṭisambhidā. 324 Tattha katamā catasso paṭipadā? Dukkhapaṭipadā dandhābhiññā paññā, dukkhapaṭipadā khippābhiññā paññā, sukhapaṭipadā dandhābhiññā paññā, sukhapaṭipadā khippābhiññā paññā. 325 Tattha katamā dukkhapaṭipadā dandhābhiññā paññā? Kicchena kasirena samādhiṁ uppādentassa dandhaṁ taṇṭhānaṁ abhijānantassa yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “dukkhapaṭipadā dandhābhiññā paññā”. 326 Tattha katamā dukkhapaṭipadā khippābhiññā paññā? Kicchena kasirena samādhiṁ uppādentassa khippaṁ taṇṭhānaṁ abhijānantassa yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “dukkhapaṭipadā khippābhiññā paññā”. 327 Tattha katamā sukhapaṭipadā dandhābhiññā paññā? Akicchena akasirena samādhiṁ uppādentassa dandhaṁ taṇṭhānaṁ abhijānantassa yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “sukhapaṭipadā dandhābhiññā paññā”. 328 Tattha katamā sukhapaṭipadā khippābhiññā paññā? Akicchena akasirena samādhiṁ uppādentassa khippaṁ taṇṭhānaṁ abhijānantassa yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “sukhapaṭipadā khippābhiññā paññā”. Imā catasso paṭipadā. 329 Tattha katamāni cattāri ārammaṇāni? Parittā parittārammaṇā paññā, parittā appamāṇārammaṇā paññā, appamāṇā parittārammaṇā paññā, appamāṇā appamāṇārammaṇā paññā. 330 Tattha katamā parittā parittārammaṇā paññā? Samādhissa na nikāmalābhissa ārammaṇaṁ thokaṁ pharantassa yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “parittā parittārammaṇā paññā”. 331 Tattha katamā parittā appamāṇārammaṇā paññā? Samādhissa na nikāmalābhissa ārammaṇaṁ vipulaṁ pharantassa yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “parittā appamāṇārammaṇā paññā”. 332 Tattha katamā appamāṇā parittārammaṇā paññā? Samādhissa nikāmalābhissa ārammaṇaṁ thokaṁ pharantassa yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “appamāṇā parittārammaṇā paññā”. 333 Tattha katamā appamāṇā appamāṇārammaṇā paññā? Samādhissa nikāmalābhissa ārammaṇaṁ vipulaṁ pharantassa yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—ayaṁ vuccati “appamāṇā appamāṇārammaṇā paññā”. Imāni cattāri ārammaṇāni. 334 Maggasamaṅgissa ñāṇaṁ jarāmaraṇepetaṁ ñāṇaṁ, jarāmaraṇasamudayepetaṁ ñāṇaṁ, jarāmaraṇanirodhepetaṁ ñāṇaṁ, jarāmaraṇanirodhagāminiyā paṭipadāyapetaṁ ñāṇaṁ. 335 Tattha katamaṁ jarāmaraṇe ñāṇaṁ? Jarāmaraṇaṁ ārabbha yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati “jarāmaraṇe ñāṇaṁ”. 336 Jarāmaraṇasamudayaṁ ārabbha …pe… jarāmaraṇanirodhaṁ ārabbha …pe… jarāmaraṇanirodhagāminiṁ paṭipadaṁ ārabbha yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati “jarāmaraṇanirodhagāminiyā paṭipadāya ñāṇaṁ”. 337 Dhammasamaṅgissa ñāṇaṁ jātiyāpetaṁ ñāṇaṁ …pe… bhavepetaṁ ñāṇaṁ …pe… upādānepetaṁ ñāṇaṁ …pe… taṇhāyapetaṁ ñāṇaṁ …pe… vedanāyapetaṁ ñāṇaṁ …pe… phassepetaṁ ñāṇaṁ …pe… saḷāyatanepetaṁ ñāṇaṁ …pe… nāmarūpepetaṁ ñāṇaṁ …pe… viññāṇepetaṁ ñāṇaṁ …pe… saṅkhāresupetaṁ ñāṇaṁ, saṅkhārasamudayepetaṁ ñāṇaṁ, saṅkhāranirodhepetaṁ ñāṇaṁ, saṅkhāranirodhagāminiyā paṭipadāyapetaṁ ñāṇaṁ. 338 Tattha katamaṁ saṅkhāresu ñāṇaṁ? Saṅkhāre ārabbha yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati “saṅkhāresu ñāṇaṁ”. 339 Saṅkhārasamudayaṁ ārabbha …pe… saṅkhāranirodhaṁ ārabbha …pe… saṅkhāranirodhagāminiṁ paṭipadaṁ ārabbha yā uppajjati paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati 2030 --- vb16 1:339 “saṅkhāranirodhagāminiyā paṭipadāya ñāṇaṁ”. –24 340 Evaṁ catubbidhena ñāṇavatthu. 341 Catukkaṁ. 342 5. Pañcakaniddesa Tattha katamo pañcaṅgiko sammāsamādhi? Pītipharaṇatā, sukhapharaṇatā, cetopharaṇatā, ālokapharaṇatā, paccavekkhaṇānimittaṁ. Dvīsu jhānesu paññā pītipharaṇatā. Tīsu jhānesu paññā sukhapharaṇatā. Paracitte ñāṇaṁ cetopharaṇatā. Dibbacakkhu ālokapharaṇatā. Tamhā tamhā samādhimhā vuṭṭhitassa paccavekkhaṇāñāṇaṁ paccavekkhaṇānimittaṁ. Ayaṁ vuccati “pañcaṅgiko sammāsamādhi”. 343 Tattha katamo pañcañāṇiko sammāsamādhi? “Ayaṁ samādhi paccuppannasukho ceva āyatiñca sukhavipāko”ti paccattaññeva ñāṇaṁ uppajjati. “Ayaṁ samādhi ariyo nirāmiso”ti paccattaññeva ñāṇaṁ uppajjati. “Ayaṁ samādhi akāpurisasevito”ti paccattaññeva ñāṇaṁ uppajjati. “Ayaṁ samādhi santo paṇīto paṭippassaddhaladdho ekodibhāvādhigato na sasaṅkhāraniggayhavāritagato”ti paccattaññeva ñāṇaṁ uppajjati. “So kho panāhaṁ imaṁ samādhiṁ sato samāpajjāmi sato vuṭṭhahāmī”ti paccattaññeva ñāṇaṁ uppajjati. Ayaṁ pañcañāṇiko sammāsamādhi. Evaṁ pañcavidhena ñāṇavatthu. 344 Pañcakaṁ. 345 6. Chakkaniddesa Tattha katamā chasu abhiññāsu paññā? Iddhividhe ñāṇaṁ, sotadhātuvisuddhiyā ñāṇaṁ, paracitte ñāṇaṁ, pubbenivāsānussatiyā ñāṇaṁ, sattānaṁ cutūpapāte ñāṇaṁ, āsavānaṁ khaye ñāṇaṁ—imā chasu abhiññāsu paññā. Evaṁ chabbidhena ñāṇavatthu. 346 Chakkaṁ. 347 7. Sattakaniddesa Tattha katamāni sattasattati ñāṇavatthūni? Jātipaccayā jarāmaraṇanti ñāṇaṁ, asati jātiyā natthi jarāmaraṇanti ñāṇaṁ, atītampi addhānaṁ jātipaccayā jarāmaraṇanti ñāṇaṁ, asati jātiyā natthi jarāmaraṇanti ñāṇaṁ, anāgatampi addhānaṁ jātipaccayā jarāmaraṇanti ñāṇaṁ, asati jātiyā natthi jarāmaraṇanti ñāṇaṁ. Yampissa taṁ dhammaṭṭhitiñāṇaṁ tampi khayadhammaṁ vayadhammaṁ virāgadhammaṁ nirodhadhammanti ñāṇaṁ; bhavapaccayā jātīti ñāṇaṁ …pe… upādānapaccayā bhavoti ñāṇaṁ …pe… taṇhāpaccayā upādānanti ñāṇaṁ …pe… vedanāpaccayā taṇhāti ñāṇaṁ …pe… phassapaccayā vedanāti ñāṇaṁ …pe… saḷāyatanapaccayā phassoti ñāṇaṁ …pe… nāmarūpapaccayā saḷāyatananti ñāṇaṁ …pe… viññāṇapaccayā nāmarūpanti ñāṇaṁ …pe… saṅkhārapaccayā viññāṇanti ñāṇaṁ …pe… avijjāpaccayā saṅkhārāti ñāṇaṁ, asati avijjāya natthi saṅkhārāti ñāṇaṁ, atītampi addhānaṁ avijjāpaccayā saṅkhārāti ñāṇaṁ, asati avijjāya natthi saṅkhārāti ñāṇaṁ, anāgatampi addhānaṁ avijjāpaccayā saṅkhārāti ñāṇaṁ, asati avijjāya natthi saṅkhārāti ñāṇaṁ. Yampissa taṁ dhammaṭṭhitiñāṇaṁ tampi khayadhammaṁ vayadhammaṁ virāgadhammaṁ nirodhadhammanti ñāṇaṁ. Imāni sattasattati ñāṇavatthūni. Evaṁ sattavidhena ñāṇavatthu. 348 Sattakaṁ. 349 8. Aṭṭhakaniddesa Tattha katamā catūsu maggesu catūsu phalesu paññā? Sotāpattimagge paññā, sotāpattiphale paññā, sakadāgāmimagge paññā, sakadāgāmiphale paññā, anāgāmimagge paññā, anāgāmiphale paññā, arahattamagge paññā, arahattaphale paññā—imā catūsu maggesu catūsu phalesu paññā. Evaṁ aṭṭhavidhena ñāṇavatthu. 350 Aṭṭhakaṁ. 351 9. Navakaniddesa Tattha katamā navasu anupubbavihārasamāpattīsu paññā? Paṭhamajjhānasamāpattiyā paññā, dutiyajjhānasamāpattiyā paññā, tatiyajjhānasamāpattiyā paññā, catutthajjhānasamāpattiyā paññā, ākāsānañcāyatanasamāpattiyā paññā, viññāṇañcāyatanasamāpattiyā paññā, ākiñcaññāyatanasamāpattiyā paññā, nevasaññānāsaññāyatanasamāpattiyā paññā, saññāvedayitanirodhasamāpattiyā vuṭṭhitassa paccavekkhaṇāñāṇaṁ—imā navasu anupubbavihārasamāpattīsu paññā. Evaṁ navavidhena ñāṇavatthu. 352 Navakaṁ. 353 10. Dasakaniddesa Tattha katamaṁ tathāgatassa ṭhānañca ṭhānato aṭṭhānañca aṭṭhānato yathābhūtaṁ ñāṇaṁ? Idha tathāgato “aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ diṭṭhisampanno puggalo kañci saṅkhāraṁ niccato upagaccheyya, netaṁ ṭhānaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Ṭhānañca kho etaṁ vijjati yaṁ puthujjano kañci saṅkhāraṁ niccato upagaccheyya, ṭhānametaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ diṭṭhisampanno puggalo kañci saṅkhāraṁ sukhato upagaccheyya, netaṁ ṭhānaṁ vijjatī”ti 2031 --- vb16 1:353 pajānāti. “Ṭhānañca kho etaṁ vijjati yaṁ puthujjano kañci saṅkhāraṁ sukhato upagaccheyya, ṭhānametaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ diṭṭhisampanno puggalo kañci dhammaṁ atthato upagaccheyya, netaṁ ṭhānaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Ṭhānañca kho etaṁ vijjati yaṁ puthujjano kañci dhammaṁ atthato upagaccheyya, ṭhānametaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ diṭṭhisampanno puggalo mātaraṁ jīvitā voropeyya, netaṁ ṭhānaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Ṭhānañca kho etaṁ vijjati yaṁ puthujjano mātaraṁ jīvitā voropeyya, ṭhānametaṁ vijjatī”ti pajānāti. 354 “Aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ diṭṭhisampanno puggalo pitaraṁ jīvitā voropeyya …pe… arahantaṁ jīvitā voropeyya …pe… paduṭṭhena cittena tathāgatassa lohitaṁ uppādeyya …pe… saṅghaṁ bhindeyya …pe… aññaṁ satthāraṁ uddiseyya …pe… aṭṭhamaṁ bhavaṁ nibbatteyya, netaṁ ṭhānaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Ṭhānañca kho etaṁ vijjati yaṁ puthujjano aṭṭhamaṁ bhavaṁ nibbatteyya, ṭhānametaṁ vijjatī”ti pajānāti. 355 “Aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ ekissā lokadhātuyā dve arahanto sammāsambuddhā apubbaṁ acarimaṁ uppajjeyyuṁ, netaṁ ṭhānaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Ṭhānañca kho etaṁ vijjati yaṁ ekissā lokadhātuyā eko arahaṁ sammāsambuddho uppajjeyya, ṭhānametaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ ekissā lokadhātuyā dve rājāno cakkavattī apubbaṁ acarimaṁ uppajjeyyuṁ, netaṁ ṭhānaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Ṭhānañca kho etaṁ vijjati yaṁ ekissā lokadhātuyā eko rājā cakkavattī uppajjeyya, ṭhānametaṁ vijjatī”ti pajānāti. 356 “Aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ itthī arahaṁ assa sammāsambuddho, netaṁ ṭhānaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Ṭhānañca kho etaṁ vijjati yaṁ puriso arahaṁ assa sammāsambuddho, ṭhānametaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ itthī rājā assa cakkavattī, netaṁ ṭhānaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Ṭhānañca kho etaṁ vijjati yaṁ puriso rājā assa cakkavattī, ṭhānametaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ itthī sakkattaṁ kareyya, mārattaṁ kareyya, brahmattaṁ kareyya, netaṁ ṭhānaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Ṭhānañca kho etaṁ vijjati yaṁ puriso sakkattaṁ kareyya, mārattaṁ kareyya, brahmattaṁ kareyya, ṭhānametaṁ vijjatī”ti pajānāti. 357 “Aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ kāyaduccaritassa iṭṭho kanto manāpo vipāko nibbatteyya, netaṁ ṭhānaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Ṭhānañca kho etaṁ vijjati yaṁ kāyaduccaritassa aniṭṭho akanto amanāpo vipāko nibbatteyya, ṭhānametaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ vacīduccaritassa …pe… yaṁ manoduccaritassa iṭṭho kanto manāpo vipāko nibbatteyya, netaṁ ṭhānaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Ṭhānañca kho etaṁ vijjati yaṁ vacīduccaritassa …pe… yaṁ manoduccaritassa aniṭṭho akanto amanāpo vipāko nibbatteyya, ṭhānametaṁ vijjatī”ti pajānāti. 358 “Aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ kāyasucaritassa aniṭṭho akanto amanāpo vipāko nibbatteyya, netaṁ ṭhānaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Ṭhānañca kho etaṁ vijjati yaṁ kāyasucaritassa iṭṭho kanto manāpo vipāko nibbatteyya, ṭhānametaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ vacīsucaritassa …pe… yaṁ manosucaritassa aniṭṭho akanto amanāpo vipāko nibbatteyya, netaṁ ṭhānaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Ṭhānañca kho etaṁ vijjati yaṁ vacīsucaritassa …pe… yaṁ manosucaritassa iṭṭho kanto manāpo vipāko nibbatteyya, ṭhānametaṁ vijjatī”ti pajānāti. 359 “Aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ kāyaduccaritasamaṅgī tannidānaṁ tappaccayā kāyassa bhedā paraṁ maraṇā sugatiṁ saggaṁ lokaṁ upapajjeyya, netaṁ ṭhānaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Ṭhānañca kho etaṁ vijjati yaṁ kāyaduccaritasamaṅgī tannidānaṁ tappaccayā kāyassa bhedā paraṁ maraṇā apāyaṁ duggatiṁ vinipātaṁ nirayaṁ upapajjeyya, ṭhānametaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ vacīduccaritasamaṅgī …pe… yaṁ manoduccaritasamaṅgī tannidānaṁ tappaccayā kāyassa bhedā paraṁ maraṇā sugatiṁ saggaṁ lokaṁ upapajjeyya, netaṁ ṭhānaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Ṭhānañca kho etaṁ vijjati yaṁ vacīduccaritasamaṅgī …pe… yaṁ manoduccaritasamaṅgī tannidānaṁ tappaccayā kāyassa bhedā paraṁ maraṇā apāyaṁ duggatiṁ vinipātaṁ nirayaṁ upapajjeyya, 2032 --- vb16 1:359 ṭhānametaṁ vijjatī”ti pajānāti. 360 “Aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ kāyasucaritasamaṅgī tannidānaṁ tappaccayā kāyassa bhedā paraṁ maraṇā apāyaṁ duggatiṁ vinipātaṁ nirayaṁ upapajjeyya, netaṁ ṭhānaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Ṭhānañca kho etaṁ vijjati yaṁ kāyasucaritasamaṅgī tannidānaṁ tappaccayā kāyassa bhedā paraṁ maraṇā sugatiṁ saggaṁ lokaṁ upapajjeyya, ṭhānametaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Aṭṭhānametaṁ anavakāso yaṁ vacīsucaritasamaṅgī …pe… yaṁ manosucaritasamaṅgī tannidānaṁ tappaccayā kāyassa bhedā paraṁ maraṇā apāyaṁ duggatiṁ vinipātaṁ nirayaṁ upapajjeyya, netaṁ ṭhānaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Ṭhānañca kho etaṁ vijjati yaṁ vacīsucaritasamaṅgī …pe… yaṁ manosucaritasamaṅgī tannidānaṁ tappaccayā kāyassa bhedā paraṁ maraṇā sugatiṁ saggaṁ lokaṁ upapajjeyya, ṭhānametaṁ vijjatī”ti pajānāti. “Ye ye dhammā yesaṁ yesaṁ dhammānaṁ hetū paccayā upādāya taṁ taṁ ṭhānaṁ, ye ye dhammā yesaṁ yesaṁ dhammānaṁ na hetū appaccayā upādāya taṁ taṁ aṭṭhānan”ti. Yā tattha paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ tathāgatassa ṭhānañca ṭhānato aṭṭhānañca aṭṭhānato yathābhūtaṁ ñāṇaṁ. 361 Tattha katamaṁ tathāgatassa atītānāgatapaccuppannānaṁ kammasamādānānaṁ ṭhānaso hetuso vipākaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ? Idha tathāgato pajānāti—“atthekaccāni pāpakāni kammasamādānāni gatisampattipaṭibāḷhāni na vipaccanti. Atthekaccāni pāpakāni kammasamādānāni upadhisampattipaṭibāḷhāni na vipaccanti. Atthekaccāni pāpakāni kammasamādānāni kālasampattipaṭibāḷhāni na vipaccanti. Atthekaccāni pāpakāni kammasamādānāni payogasampattipaṭibāḷhāni na vipaccanti. 362 Atthekaccāni pāpakāni kammasamādānāni gativipattiṁ āgamma vipaccanti. Atthekaccāni pāpakāni kammasamādānāni upadhivipattiṁ āgamma vipaccanti. Atthekaccāni pāpakāni kammasamādānāni kālavipattiṁ āgamma vipaccanti. Atthekaccāni pāpakāni kammasamādānāni payogavipattiṁ āgamma vipaccanti. 363 Atthekaccāni kalyāṇāni kammasamādānāni gativipattipaṭibāḷhāni na vipaccanti. Atthekaccāni kalyāṇāni kammasamādānāni upadhivipattipaṭibāḷhāni na vipaccanti. Atthekaccāni kalyāṇāni kammasamādānāni kālavipattipaṭibāḷhāni na vipaccanti. Atthekaccāni kalyāṇāni kammasamādānāni payogavipattipaṭibāḷhāni na vipaccanti. 364 Atthekaccāni kalyāṇāni kammasamādānāni gatisampattiṁ āgamma vipaccanti. Atthekaccāni kalyāṇāni kammasamādānāni upadhisampattiṁ āgamma vipaccanti. Atthekaccāni kalyāṇāni kammasamādānāni kālasampattiṁ āgamma vipaccanti. Atthekaccāni kalyāṇāni kammasamādānāni payogasampattiṁ āgamma vipaccantī”ti. Yā tattha paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ tathāgatassa atītānāgatapaccuppannānaṁ kammasamādānānaṁ ṭhānaso hetuso vipākaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ. 365 Tattha katamaṁ tathāgatassa sabbatthagāminiṁ paṭipadaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ? Idha tathāgato “ayaṁ maggo ayaṁ paṭipadā nirayagāmī”ti pajānāti, “ayaṁ maggo ayaṁ paṭipadā tiracchānayonigāmī”ti pajānāti, “ayaṁ maggo ayaṁ paṭipadā pettivisayagāmī”ti pajānāti, “ayaṁ maggo ayaṁ paṭipadā manussalokagāmī”ti pajānāti, “ayaṁ maggo ayaṁ paṭipadā devalokagāmī”ti pajānāti, “ayaṁ maggo ayaṁ paṭipadā nibbānagāmī”ti pajānātīti. Yā tattha paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ tathāgatassa sabbatthagāminiṁ paṭipadaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ. 366 Tattha katamaṁ tathāgatassa anekadhātunānādhātulokaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ? Idha tathāgato khandhanānattaṁ pajānāti, āyatananānattaṁ pajānāti, dhātunānattaṁ pajānāti, anekadhātunānādhātulokanānattaṁ pajānātīti. Yā tattha paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ tathāgatassa anekadhātunānādhātulokaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ. 367 Tattha katamaṁ tathāgatassa sattānaṁ nānādhimuttikataṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ? Idha tathāgato pajānāti—“santi sattā hīnādhimuttikā, santi sattā paṇītādhimuttikā. Hīnādhimuttikā sattā hīnādhimuttike satte sevanti bhajanti payirupāsanti. Paṇītādhimuttikā sattā paṇītādhimuttike satte sevanti bhajanti payirupāsanti. 368 Atītampi addhānaṁ hīnādhimuttikā sattā hīnādhimuttike satte seviṁsu bhajiṁsu payirupāsiṁsu, 2033 --- vb16 1:368 paṇītādhimuttikā sattā paṇītādhimuttike satte seviṁsu bhajiṁsu payirupāsiṁsu. 369 Anāgatampi addhānaṁ hīnādhimuttikā sattā hīnādhimuttike satte sevissanti bhajissanti payirupāsissanti, paṇītādhimuttikā sattā paṇītādhimuttike satte sevissanti bhajissanti payirupāsissantī”ti. Yā tattha paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ tathāgatassa sattānaṁ nānādhimuttikataṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ. 370 Tattha katamaṁ tathāgatassa parasattānaṁ parapuggalānaṁ indriyaparopariyattaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ? Idha tathāgato sattānaṁ āsayaṁ pajānāti, anusayaṁ pajānāti, caritaṁ pajānāti, adhimuttiṁ pajānāti, apparajakkhe mahārajakkhe tikkhindriye mudindriye svākāre dvākāre suviññāpaye duviññāpaye bhabbābhabbe satte pajānāti. 371 Katamo ca sattānaṁ āsayo? “Sassato loko”ti vā, “asassato loko”ti vā, “antavā loko”ti vā, “anantavā loko”ti vā, “taṁ jīvaṁ taṁ sarīran”ti vā, “aññaṁ jīvaṁ aññaṁ sarīran”ti vā, “hoti tathāgato paraṁ maraṇā”ti vā, “na hoti tathāgato paraṁ maraṇā”ti vā, “hoti ca na ca hoti tathāgato paraṁ maraṇā”ti vā, “neva hoti na na hoti tathāgato paraṁ maraṇā”ti vā, iti bhavadiṭṭhisannissitā vā sattā honti vibhavadiṭṭhisannissitā vā. Ete vā pana ubho ante anupagamma idappaccayatā paṭiccasamuppannesu dhammesu anulomikā khanti paṭiladdhā hoti yathābhūtaṁ ñāṇaṁ. Ayaṁ sattānaṁ āsayo. 372 Katamo ca sattānaṁ anusayo? Sattānusayā—kāmarāgānusayo, paṭighānusayo, mānānusayo, diṭṭhānusayo, vicikicchānusayo, bhavarāgānusayo, avijjānusayo. Yaṁ loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ ettha sattānaṁ rāgānusayo anuseti. Yaṁ loke appiyarūpaṁ asātarūpaṁ ettha sattānaṁ paṭighānusayo anuseti. Iti imesu dvīsu dhammesu avijjānupatitā. Tadekaṭṭho māno ca diṭṭhi ca vicikicchā ca daṭṭhabbā. Ayaṁ sattānaṁ anusayo. 373 Katamañca sattānaṁ caritaṁ? Puññābhisaṅkhāro, apuññābhisaṅkhāro, āneñjābhisaṅkhāro, parittabhūmako vā mahābhūmako vā—idaṁ sattānaṁ caritaṁ. 374 Katamā ca sattānaṁ adhimutti? Santi sattā hīnādhimuttikā, santi sattā paṇītādhimuttikā. Hīnādhimuttikā sattā hīnādhimuttike satte sevanti bhajanti payirupāsanti. Paṇītādhimuttikā sattā paṇītādhimuttike satte sevanti bhajanti payirupāsanti. 375 Atītampi addhānaṁ hīnādhimuttikā sattā hīnādhimuttike satte seviṁsu bhajiṁsu payirupāsiṁsu. Paṇītādhimuttikā sattā paṇītādhimuttike satte seviṁsu bhajiṁsu payirupāsiṁsu. 376 Anāgatampi addhānaṁ hīnādhimuttikā sattā hīnādhimuttike satte sevissanti bhajissanti payirupāsissanti. Paṇītādhimuttikā sattā paṇītādhimuttike satte sevissanti bhajissanti payirupāsissanti. Ayaṁ sattānaṁ adhimutti. 377 Katame te sattā mahārajakkhā? Dasa kilesavatthūni—lobho, doso, moho, māno, diṭṭhi, vicikicchā, thinaṁ, uddhaccaṁ, ahirikaṁ, anottappaṁ. Yesaṁ sattānaṁ imāni dasa kilesavatthūni āsevitāni bhāvitāni bahulīkatāni ussadagatāni, ime te sattā mahārajakkhā. 378 Katame te sattā apparajakkhā? Yesaṁ sattānaṁ imāni dasa kilesavatthūni anāsevitāni abhāvitāni abahulīkatāni anussadagatāni, ime te sattā apparajakkhā. 379 Katame te sattā mudindriyā? Pañcindriyāni—saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, satindriyaṁ, samādhindriyaṁ, paññindriyaṁ. Yesaṁ sattānaṁ imāni pañcindriyāni anāsevitāni abhāvitāni abahulīkatāni anussadagatāni, ime te sattā mudindriyā. 380 Katame te sattā tikkhindriyā? Yesaṁ sattānaṁ imāni pañcindriyāni āsevitāni bhāvitāni bahulīkatāni ussadagatāni, ime te sattā tikkhindriyā. 381 Katame te sattā dvākārā? Ye te sattā pāpāsayā pāpānusayā pāpacaritā pāpādhimuttikā mahārajakkhā mudindriyā, ime te sattā dvākārā. 382 Katame te sattā svākārā? Ye te sattā kalyāṇāsayā kalyāṇacaritā kalyāṇādhimuttikā apparajakkhā tikkhindriyā, ime te sattā svākārā. 383 Katame te sattā duviññāpayā? Ye ca te sattā dvākārā, teva te sattā duviññāpayā. Ye ca te sattā svākārā, teva te sattā suviññāpayā. 384 Katame te sattā abhabbā? Ye te sattā kammāvaraṇena samannāgatā kilesāvaraṇena samannāgatā vipākāvaraṇena samannāgatā assaddhā acchandikā duppaññā abhabbā niyāmaṁ okkamituṁ kusalesu 2034 --- vb16 1:384 dhammesu sammattaṁ, ime te sattā abhabbā. 385 Katame te sattā bhabbā? Ye te sattā na kammāvaraṇena samannāgatā na kilesāvaraṇena samannāgatā na vipākāvaraṇena samannāgatā saddhā chandikā paññavanto bhabbā niyāmaṁ okkamituṁ kusalesu dhammesu sammattaṁ, ime te sattā bhabbāti. Yā tattha paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ tathāgatassa parasattānaṁ parapuggalānaṁ indriyaparopariyattaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ. 386 Tattha katamaṁ tathāgatassa jhānavimokkhasamādhisamāpattīnaṁ saṅkilesaṁ vodānaṁ vuṭṭhānaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ? Jhāyīti cattāro jhāyī. Atthekacco jhāyī sampattiṁyeva samānaṁ vipattīti pacceti, atthekacco jhāyī vipattiṁyeva samānaṁ sampattīti pacceti, atthekacco jhāyī sampattiṁyeva samānaṁ sampattīti pacceti, atthekacco jhāyī vipattiṁyeva samānaṁ vipattīti pacceti—ime cattāro jhāyī. 387 Aparepi cattāro jhāyī. Atthekacco jhāyī dandhaṁ samāpajjati khippaṁ vuṭṭhāti, atthekacco jhāyī khippaṁ samāpajjati dandhaṁ vuṭṭhāti, atthekacco jhāyī dandhaṁ samāpajjati dandhaṁ vuṭṭhāti, atthekacco jhāyī khippaṁ samāpajjati khippaṁ vuṭṭhāti—ime cattāro jhāyī. 388 Aparepi cattāro jhāyī. Atthekacco jhāyī samādhismiṁ samādhikusalo hoti, na samādhismiṁ samāpattikusalo; atthekacco jhāyī samādhismiṁ samāpattikusalo hoti, na samādhismiṁ samādhikusalo; atthekacco jhāyī samādhismiṁ samādhikusalo ca hoti, samādhismiṁ samāpattikusalo ca; atthekacco jhāyī neva samādhismiṁ samādhikusalo hoti, na samādhismiṁ samāpattikusalo—ime cattāro jhāyī. 389 “Jhānan”ti. Cattāri jhānāni—paṭhamaṁ jhānaṁ, dutiyaṁ jhānaṁ, tatiyaṁ jhānaṁ, catutthaṁ jhānaṁ. 390 “Vimokkho”ti. Aṭṭha vimokkhā. Rūpī rūpāni passati—ayaṁ paṭhamo vimokkho. 391 Ajjhattaṁ arūpasaññī bahiddhā rūpāni passati—ayaṁ dutiyo vimokkho. 392 Subhanteva adhimutto hoti—ayaṁ tatiyo vimokkho. 393 Sabbaso rūpasaññānaṁ samatikkamā paṭighasaññānaṁ atthaṅgamā nānattasaññānaṁ amanasikārā “ananto ākāso”ti ākāsānañcāyatanaṁ upasampajja viharati—ayaṁ catuttho vimokkho. 394 Sabbaso ākāsānañcāyatanaṁ samatikkamma “anantaṁ viññāṇan”ti viññāṇañcāyatanaṁ upasampajja viharati—ayaṁ pañcamo vimokkho. 395 Sabbaso viññāṇañcāyatanaṁ samatikkamma “natthi kiñcī”ti ākiñcaññāyatanaṁ upasampajja viharati—ayaṁ chaṭṭho vimokkho. 396 Sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanaṁ upasampajja viharati—ayaṁ sattamo vimokkho. 397 Sabbaso nevasaññānāsaññāyatanaṁ samatikkamma saññāvedayitanirodhaṁ upasampajja viharati—ayaṁ aṭṭhamo vimokkho. 398 “Samādhī”ti. Tayo samādhī—savitakkasavicāro samādhi, avitakkavicāramatto samādhi, avitakkaavicāro samādhi. 399 “Samāpattī”ti. Nava anupubbavihārasamāpattiyo—paṭhamajjhānasamāpatti, dutiyajjhānasamāpatti, tatiyajjhānasamāpatti, catutthajjhānasamāpatti, ākāsānañcāyatanasamāpatti, viññāṇañcāyatanasamāpatti, ākiñcaññāyatanasamāpatti, nevasaññānāsaññāyatanasamāpatti, saññāvedayitanirodhasamāpatti. 400 “Saṅkilesan”ti hānabhāgiyo dhammo. “Vodānan”ti visesabhāgiyo dhammo. “Vuṭṭhānan”ti. Vodānampi vuṭṭhānaṁ, tamhā tamhā samādhimhā vuṭṭhānampi vuṭṭhānanti. Yā tattha paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ tathāgatassa jhānavimokkhasamādhisamāpattīnaṁ saṅkilesaṁ vodānaṁ vuṭṭhānaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ. 401 Tattha katamaṁ tathāgatassa pubbenivāsānussati yathābhūtaṁ ñāṇaṁ? Idha tathāgato anekavihitaṁ pubbenivāsaṁ anussarati, seyyathidaṁ—ekampi jātiṁ dvepi jātiyo tissopi jātiyo catassopi jātiyo pañcapi jātiyo dasapi jātiyo vīsampi jātiyo tiṁsampi jātiyo cattālīsampi jātiyo paññāsampi jātiyo jātisatampi jātisahassampi jātisatasahassampi anekepi saṁvaṭṭakappe anekepi vivaṭṭakappe anekepi saṁvaṭṭavivaṭṭakappe “amutrāsiṁ evaṁnāmo evaṅgotto evaṁvaṇṇo evamāhāro evaṁsukhadukkhappaṭisaṁvedī evamāyupariyanto, so tato cuto amutra udapādiṁ; tatrāpāsiṁ evaṁnāmo evaṅgotto evaṁvaṇṇo evamāhāro evaṁsukhadukkhappaṭisaṁvedī evamāyupariyanto, so tato cuto 2035 --- vb16 1:401 idhūpapanno”ti. Iti sākāraṁ sauddesaṁ anekavihitaṁ pubbenivāsaṁ anussaratīti. Yā tattha paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ tathāgatassa pubbenivāsānussati yathābhūtaṁ ñāṇaṁ. 402 Tattha katamaṁ tathāgatassa sattānaṁ cutūpapātaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ? Idha tathāgato dibbena cakkhunā visuddhena atikkantamānusakena satte passati cavamāne upapajjamāne hīne paṇīte suvaṇṇe dubbaṇṇe sugate duggate yathākammūpage satte pajānāti—“ime vata bhonto sattā kāyaduccaritena samannāgatā vacīduccaritena samannāgatā manoduccaritena samannāgatā ariyānaṁ upavādakā micchādiṭṭhikā micchādiṭṭhikammasamādānā. Te kāyassa bhedā paraṁ maraṇā apāyaṁ duggatiṁ vinipātaṁ nirayaṁ upapannā. Ime vā pana bhonto sattā kāyasucaritena samannāgatā vacīsucaritena samannāgatā manosucaritena samannāgatā ariyānaṁ anupavādakā sammādiṭṭhikā sammādiṭṭhikammasamādānā. Te kāyassa bhedā paraṁ maraṇā sugatiṁ saggaṁ lokaṁ upapannā”ti. Iti dibbena cakkhunā visuddhena atikkantamānusakena satte passati cavamāne upapajjamāne hīne paṇīte suvaṇṇe dubbaṇṇe sugate duggate yathākammūpage satte pajānātīti. Yā tattha paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ tathāgatassa sattānaṁ cutūpapātaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ. 403 Tattha katamaṁ tathāgatassa āsavānaṁ khayaṁ yathābhūtaṁ ñāṇaṁ? Idha tathāgato āsavānaṁ khayā anāsavaṁ cetovimuttiṁ paññāvimuttiṁ diṭṭheva dhamme sayaṁ abhiññā sacchikatvā upasampajja viharatīti. Yā tattha paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ tathāgatassa āsavānaṁ khayaṁ yathābhūtaṁ ñāṇanti. 404 Dasakaṁ. 405 Ñāṇavibhaṅgo niṭṭhito. vb11 0 Vibhaṅga Maggaṅgavibhaṅga |1| 1. Suttantabhājanīya Ariyo aṭṭhaṅgiko maggo, seyyathidaṁ—sammādiṭṭhi, sammāsaṅkappo, sammāvācā, sammākammanto, sammāājīvo, sammāvāyāmo, sammāsati, sammāsamādhi. 2 Tattha katamā sammādiṭṭhi? Dukkhe ñāṇaṁ, dukkhasamudaye ñāṇaṁ, dukkhanirodhe ñāṇaṁ, dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya ñāṇaṁ—ayaṁ vuccati “sammādiṭṭhi”. 3 Tattha katamo sammāsaṅkappo? Nekkhammasaṅkappo, abyāpādasaṅkappo, avihiṁsāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “sammāsaṅkappo”. 4 Tattha katamā sammāvācā? Musāvādā veramaṇī, pisuṇāya vācāya veramaṇī, pharusāya vācāya veramaṇī, samphappalāpā veramaṇī—ayaṁ vuccati “sammāvācā”. 5 Tattha katamo sammākammanto? Pāṇātipātā veramaṇī, adinnādānā veramaṇī, kāmesumicchācārā veramaṇī—ayaṁ vuccati “sammākammanto”. 6 Tattha katamo sammāājīvo? Idha ariyasāvako micchāājīvaṁ pahāya sammāājīvena jīvikaṁ kappeti—ayaṁ vuccati “sammāājīvo”. 7 Tattha katamo sammāvāyāmo? Idha bhikkhu anuppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ anuppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati, uppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ pahānāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati, anuppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ uppādāya chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati, uppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ ṭhitiyā asammosāya bhiyyobhāvāya vepullāya bhāvanāya pāripūriyā chandaṁ janeti vāyamati vīriyaṁ ārabhati cittaṁ paggaṇhāti padahati—ayaṁ vuccati “sammāvāyāmo”. 8 Tattha katamā sammāsati? Idha bhikkhu kāye kāyānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā vineyya loke abhijjhādomanassaṁ, vedanāsu vedanānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā vineyya loke abhijjhādomanassaṁ, citte cittānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā vineyya loke abhijjhādomanassaṁ, dhammesu dhammānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā vineyya loke abhijjhādomanassaṁ—ayaṁ vuccati “sammāsati”. 9 Tattha katamo sammāsamādhi? Idha bhikkhu vivicceva kāmehi vivicca akusalehi dhammehi savitakkaṁ savicāraṁ vivekajaṁ pītisukhaṁ paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja 2036 --- vb11 1:9 viharati; vitakkavicārānaṁ vūpasamā ajjhattaṁ sampasādanaṁ cetaso ekodibhāvaṁ avitakkaṁ avicāraṁ samādhijaṁ pītisukhaṁ dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati; pītiyā ca virāgā upekkhako ca viharati sato ca sampajāno sukhañca kāyena paṭisaṁvedeti, yaṁ taṁ ariyā ācikkhanti “upekkhako satimā sukhavihārī”ti tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati; sukhassa ca pahānā dukkhassa ca pahānā pubbeva somanassadomanassānaṁ atthaṅgamā adukkhamasukhaṁ upekkhāsatipārisuddhiṁ catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati—ayaṁ vuccati “sammāsamādhi”. 10 Ariyo aṭṭhaṅgiko maggo, seyyathidaṁ—sammādiṭṭhi, sammāsaṅkappo, sammāvācā, sammākammanto, sammāājīvo, sammāvāyāmo, sammāsati, sammāsamādhi. 11 Tattha katamā sammādiṭṭhi? Idha bhikkhu sammādiṭṭhiṁ bhāveti vivekanissitaṁ virāganissitaṁ nirodhanissitaṁ vossaggapariṇāmiṁ, sammāsaṅkappaṁ bhāveti …pe… sammāvācaṁ bhāveti …pe… sammākammantaṁ bhāveti …pe… sammāājīvaṁ bhāveti …pe… sammāvāyāmaṁ bhāveti …pe… sammāsatiṁ bhāveti …pe… sammāsamādhiṁ bhāveti vivekanissitaṁ virāganissitaṁ nirodhanissitaṁ vossaggapariṇāmiṁ. 12 Suttantabhājanīyaṁ. 13 2. Abhidhammabhājanīya Aṭṭhaṅgiko maggo—sammādiṭṭhi, sammāsaṅkappo, sammāvācā, sammākammanto, sammāājīvo, sammāvāyāmo, sammāsati, sammāsamādhi. 14 Tattha katamo aṭṭhaṅgiko maggo? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye aṭṭhaṅgiko maggo hoti—sammādiṭṭhi …pe… sammāsamādhi. 15 Tattha katamā sammādiṭṭhi? Yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammādiṭṭhi”. 16 Tattha katamo sammāsaṅkappo? Yo takko vitakko saṅkappo appanā byappanā cetaso abhiniropanā sammāsaṅkappo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāsaṅkappo”. 17 Tattha katamā sammāvācā? Yā catūhi vacīduccaritehi ārati virati paṭivirati veramaṇī akiriyā akaraṇaṁ anajjhāpatti velāanatikkamo setughāto sammāvācā maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāvācā”. 18 Tattha katamo sammākammanto? Yā tīhi kāyaduccaritehi ārati virati paṭivirati veramaṇī akiriyā akaraṇaṁ anajjhāpatti velāanatikkamo setughāto sammākammanto maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammākammanto”. 19 Tattha katamo sammāājīvo? Yā micchāājīvā ārati virati paṭivirati veramaṇī akiriyā akaraṇaṁ anajjhāpatti velāanatikkamo setughāto sammāājīvo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāājīvo”. 20 Tattha katamo sammāvāyāmo? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāvāyāmo”. 21 Tattha katamā sammāsati? Yā sati anussati …pe… sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāsati”. 22 Tattha katamo sammāsamādhi? Yā cittassa ṭhiti …pe… sammāsamādhi samādhisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāsamādhi”. Ayaṁ vuccati “aṭṭhaṅgiko maggo”. Avasesā dhammā aṭṭhaṅgikena maggena sampayuttā. 23 Pañcaṅgiko maggo—sammādiṭṭhi, sammāsaṅkappo, sammāvāyāmo, sammāsati, sammāsamādhi. 24 Tattha katamo pañcaṅgiko maggo? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye pañcaṅgiko maggo hoti—sammādiṭṭhi, sammāsaṅkappo, sammāvāyāmo, sammāsati, sammāsamādhi. 25 Tattha katamā sammādiṭṭhi? Yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammādiṭṭhi”. 26 Tattha katamo sammāsaṅkappo? Yo takko vitakko …pe… sammāsaṅkappo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāsaṅkappo”. 27 Tattha katamo sammāvāyāmo? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo 2037 --- vb11 1:27 vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāvāyāmo”. 28 Tattha katamā sammāsati? Yā sati anussati …pe… sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāsati”. 29 Tattha katamo sammāsamādhi? Yā cittassa ṭhiti …pe… sammāsamādhi samādhisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāsamādhi”. Ayaṁ vuccati “pañcaṅgiko maggo”. Avasesā dhammā pañcaṅgikena maggena sampayuttā. 30 Pañcaṅgiko maggo—sammādiṭṭhi, sammāsaṅkappo, sammāvāyāmo, sammāsati, sammāsamādhi. 31 Tattha katamā sammādiṭṭhi? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammādiṭṭhi”. Avasesā dhammā sammādiṭṭhiyā sampayuttā …pe… avasesā dhammā sammāsaṅkappena sampayuttā …pe… avasesā dhammā sammāvāyāmena sampayuttā …pe… avasesā dhammā sammāsatiyā sampayuttā. 32 Tattha katamo sammāsamādhi? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti …pe… sammāsamādhi samādhisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāsamādhi”. Avasesā dhammā sammāsamādhinā sampayuttā. 33 Aṭṭhaṅgiko maggo—sammādiṭṭhi …pe… sammāsamādhi. 34 Tattha katamo aṭṭhaṅgiko maggo? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, tasmiṁ samaye aṭṭhaṅgiko maggo hoti—sammādiṭṭhi …pe… sammāsamādhi. Ayaṁ vuccati “aṭṭhaṅgiko maggo”. Avasesā dhammā aṭṭhaṅgikena maggena sampayuttā. 35 Pañcaṅgiko maggo—sammādiṭṭhi, sammāsaṅkappo, sammāvāyāmo, sammāsati, sammāsamādhi. 36 Tattha katamo pañcaṅgiko maggo? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, tasmiṁ samaye pañcaṅgiko maggo hoti—sammādiṭṭhi, sammāsaṅkappo, sammāvāyāmo, sammāsati, sammāsamādhi. Ayaṁ vuccati “pañcaṅgiko maggo”. Avasesā dhammā pañcaṅgikena maggena sampayuttā. 37 Pañcaṅgiko maggo—sammādiṭṭhi, sammāsaṅkappo, sammāvāyāmo, sammāsati, sammāsamādhi. 38 Tattha katamā sammādiṭṭhi? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, yā tasmiṁ samaye paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammādiṭṭhi”. Avasesā dhammā sammādiṭṭhiyā sampayuttā …pe… avasesā dhammā sammāsaṅkappena sampayuttā …pe… avasesā dhammā sammāvāyāmena sampayuttā …pe… 2038 --- vb11 1:38 avasesā dhammā sammāsatiyā sampayuttā. 39 Tattha katamo sammāsamādhi? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, yā tasmiṁ samaye cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi samādhisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāsamādhi”. Avasesā dhammā sammāsamādhinā sampayuttā. 40 Abhidhammabhājanīyaṁ. 41 3. Pañhāpucchaka Ariyo aṭṭhaṅgiko maggo, seyyathidaṁ—sammādiṭṭhi, sammāsaṅkappo, sammāvācā, sammākammanto, sammāājīvo, sammāvāyāmo, sammāsati, sammāsamādhi. 42 Aṭṭhannaṁ maggaṅgānaṁ kati kusalā, kati akusalā, kati abyākatā …pe… kati saraṇā, kati araṇā? 43 3.1. Tika Siyā kusalā, siyā abyākatā. 44 Sammāsaṅkappo sukhāya vedanāya sampayutto; satta maggaṅgā siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. 45 Siyā vipākā, siyā vipākadhammadhammā. 46 Anupādinnaanupādāniyā. 47 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā. 48 Sammāsaṅkappo avitakkavicāramatto; satta maggaṅgā siyā savitakkasavicārā, siyā avitakkavicāramattā, siyā avitakkaavicārā. 49 Sammāsaṅkappo pītisahagato, sukhasahagato, na upekkhāsahagato; satta maggaṅgā siyā pītisahagatā, siyā sukhasahagatā, siyā upekkhāsahagatā. 50 Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā. 51 Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā. 52 Siyā apacayagāmino, siyā nevācayagāmināpacayagāmino. 53 Siyā sekkhā, siyā asekkhā. 54 Appamāṇā. 55 Appamāṇārammaṇā. 56 Paṇītā. 57 Siyā sammattaniyatā, siyā aniyatā. 58 Na maggārammaṇā, siyā maggahetukā, siyā maggādhipatino; siyā na vattabbā “maggahetukā”tipi, “maggādhipatino”tipi. 59 Siyā uppannā, siyā anuppannā, siyā uppādino. 60 Siyā atītā, siyā anāgatā, siyā paccuppannā. 61 Na vattabbā “atītārammaṇā”tipi, “anāgatārammaṇā”tipi, “paccuppannārammaṇā”tipi. 62 Siyā ajjhattā, siyā bahiddhā, siyā ajjhattabahiddhā. 63 Bahiddhārammaṇā. 64 Anidassanaappaṭighā. 65 3.2. 3.2 Duka 3.2.1. Hetugocchaka Sammādiṭṭhi hetu, satta maggaṅgā na hetū, sahetukā, hetusampayuttā. Sammādiṭṭhi hetu ceva sahetukā ca, satta maggaṅgā na vattabbā “hetū ceva sahetukā cā”ti, sahetukā ceva na ca hetū. Sammādiṭṭhi hetu ceva hetusampayuttā ca, satta maggaṅgā na vattabbā “hetū ceva hetusampayuttā cā”ti, hetusampayuttā ceva na ca hetū. Satta maggaṅgā na hetū sahetukā, sammādiṭṭhi na vattabbā “na hetu sahetukā”tipi, “na hetu ahetukā”tipi. 66 3.2.2. Cūḷantaraduka Sappaccayā. Saṅkhatā. Anidassanā. Appaṭighā. Arūpā. Lokuttarā. Kenaci viññeyyā, kenaci na viññeyyā. 67 3.2.3. Āsavagocchaka No āsavā. Anāsavā. Āsavavippayuttā. Na vattabbā “āsavā ceva sāsavā cā”tipi, “sāsavā ceva no ca āsavā”tipi. Na vattabbā “āsavā ceva āsavasampayuttā cā”tipi, “āsavasampayuttā ceva no ca āsavā”tipi. Āsavavippayuttā. Anāsavā. 68 11.3.2.4. Saṁyojanagocchakādi No saṁyojanā …pe… no ganthā …pe… no oghā …pe… no yogā …pe… no nīvaraṇā …pe… no parāmāsā …pe…. 69 3.2.10. Mahantaraduka Sārammaṇā. No cittā. Cetasikā. Cittasampayuttā. Cittasaṁsaṭṭhā. Cittasamuṭṭhānā. Cittasahabhuno. Cittānuparivattino. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino. Bāhirā. No upādā. Anupādinnā. 70 11.3.2.11. Upādānagocchakādi No upādānā …pe… no kilesā …pe… na dassanena pahātabbā. Na bhāvanāya pahātabbā. Na dassanena pahātabbahetukā. Na bhāvanāya pahātabbahetukā. Sammāsaṅkappo avitakko, satta maggaṅgā siyā savitakkā, siyā avitakkā. Sammāsaṅkappo savicāro, satta maggaṅgā 2039 --- vb11 1:70 siyā savicārā, siyā avicārā. Sammāsaṅkappo sappītiko, satta maggaṅgā siyā sappītikā, siyā appītikā. Sammāsaṅkappo pītisahagato, satta maggaṅgā siyā pītisahagatā, siyā na pītisahagatā. Sammāsaṅkappo sukhasahagato, satta maggaṅgā siyā sukhasahagatā, siyā na sukhasahagatā. Sammāsaṅkappo na upekkhāsahagato, satta maggaṅgā siyā upekkhāsahagatā, siyā na upekkhāsahagatā. Na kāmāvacarā. Na rūpāvacarā. Na arūpāvacarā. Apariyāpannā. Siyā niyyānikā, siyā aniyyānikā. Siyā niyatā, siyā aniyatā. Anuttarā. Araṇāti. 71 Pañhāpucchakaṁ. 72 Maggaṅgavibhaṅgo niṭṭhito. vb15 0 Vibhaṅga Paṭisambhidāvibhaṅga |1| Suttantabhājanīya 1. Saṅgahavāra Catasso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, dhammapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. Atthe ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā, dhamme ñāṇaṁ dhammapaṭisambhidā, tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. Ayaṁ saṅgahavāro. 2 2. Saccavāra Catasso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, dhammapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. Dukkhe ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā, dukkhasamudaye ñāṇaṁ dhammapaṭisambhidā, dukkhanirodhe ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā, dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya ñāṇaṁ dhammapaṭisambhidā, tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. Ayaṁ saccavāro. 3 3. Hetuvāra Catasso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, dhammapaṭisambhidā niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. Hetumhi ñāṇaṁ dhammapaṭisambhidā, hetuphale ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā, tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. Ayaṁ hetuvāro. 4 4. Dhammavāra Catasso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, dhammapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. Ye dhammā jātā bhūtā sañjātā nibbattā abhinibbattā pātubhūtā, imesu dhammesu ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā; yamhā dhammā te dhammā jātā bhūtā sañjātā nibbattā abhinibbattā pātubhūtā, tesu dhammesu ñāṇaṁ dhammapaṭisambhidā, tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. Ayaṁ dhammavāro. 5 5. Paṭiccasamuppādavāra Catasso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, dhammapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. Jarāmaraṇe ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā, jarāmaraṇasamudaye ñāṇaṁ dhammapaṭisambhidā, jarāmaraṇanirodhe ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā, jarāmaraṇanirodhagāminiyā paṭipadāya ñāṇaṁ dhammapaṭisambhidā, tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 6 Catasso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, dhammapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. Jātiyā ñāṇaṁ …pe… bhave ñāṇaṁ …pe… upādāne ñāṇaṁ …pe… taṇhāya ñāṇaṁ …pe… vedanāya ñāṇaṁ …pe… phasse ñāṇaṁ …pe… saḷāyatane ñāṇaṁ …pe… nāmarūpe ñāṇaṁ …pe… viññāṇe ñāṇaṁ …pe… saṅkhāresu ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā, saṅkhārasamudaye ñāṇaṁ dhammapaṭisambhidā, saṅkhāranirodhe ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā, saṅkhāranirodhagāminiyā paṭipadāya ñāṇaṁ dhammapaṭisambhidā, tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. Ayaṁ paṭiccasamuppādavāro. 7 6. Pariyattivāra Catasso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, dhammapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 8 Tattha katamā dhammapaṭisambhidā? Idha bhikkhu dhammaṁ jānāti—suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthaṁ udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ. Ayaṁ vuccati “dhammapaṭisambhidā”. So tassa tasseva bhāsitassa atthaṁ jānāti—“ayaṁ imassa bhāsitassa attho, ayaṁ imassa bhāsitassa attho”ti. Ayaṁ vuccati 2040 --- vb15 1:8 “atthapaṭisambhidā”, tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. Ayaṁ pariyattivāro. 9 Suttantabhājanīyaṁ. 10 Abhidhammabhājanīya 1. Kusalavāra 1.1. Kāmāvacara Catasso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, dhammapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 11 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā …pe… dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ dhammapaṭisambhidā. Tesaṁ vipāke ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā, yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti, tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 12 Catasso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, dhammapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 13 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ …pe… somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena rūpārammaṇaṁ vā …pe… dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ dhammapaṭisambhidā. Tesaṁ vipāke ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 14 1.2. Rūpāvacara Catasso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, dhammapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 15 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ dhammapaṭisambhidā. Tesaṁ vipāke ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 16 1.3. Arūpāvacara Catasso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, dhammapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 17 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ dhammapaṭisambhidā. Tesaṁ vipāke ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 18 1.4. Lokuttara Catasso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, dhammapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 19 Katame dhammā kusalā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ dhammapaṭisambhidā. Tesaṁ vipāke ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 20 2. Akusalavāra Catasso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, dhammapaṭisambhidā, 2041 --- vb15 1:20 niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 21 Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ diṭṭhigatasampayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā …pe… dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā akusalā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ dhammapaṭisambhidā. Tesaṁ vipāke ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 22 Catasso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, dhammapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 23 Katame dhammā akusalā? Yasmiṁ samaye akusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ diṭṭhigatasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… somanassasahagataṁ diṭṭhigatavippayuttaṁ …pe… somanassasahagataṁ diṭṭhigatavippayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ diṭṭhigatasampayuttaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ diṭṭhigatasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ diṭṭhigatavippayuttaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ diṭṭhigatavippayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… domanassasahagataṁ paṭighasampayuttaṁ …pe… domanassasahagataṁ paṭighasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ vicikicchāsampayuttaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ uddhaccasampayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā …pe… dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā akusalā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ dhammapaṭisambhidā. Tesaṁ vipāke ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 24 3. Vipākavāra 3.1. Kusalavipāka 3.1.1. Ahetukakusala Tisso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 25 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ cakkhuviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ rūpārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā. Ime dhammā abyākatā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 26 Tisso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 27 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ sotaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ saddārammaṇaṁ …pe… ghānaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ gandhārammaṇaṁ …pe… jivhāviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ rasārammaṇaṁ …pe… kāyaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti sukhasahagataṁ phoṭṭhabbārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, sukhaṁ hoti, cittassekaggatā hoti, manindriyaṁ hoti, sukhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā. Ime dhammā abyākatā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 28 Tisso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 29 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākā manodhātu uppannā hoti upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā …pe… phoṭṭhabbārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, 2042 --- vb15 1:29 cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā. Ime dhammā abyākatā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 30 Tisso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 31 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākā manoviññāṇadhātu uppannā hoti somanassasahagatā rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, pīti hoti, sukhaṁ hoti, cittassekaggatā hoti, manindriyaṁ hoti, somanassindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā. Ime dhammā abyākatā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 32 Tisso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 33 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākā manoviññāṇadhātu uppannā hoti upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā. Ime dhammā abyākatā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 34 3.1.2. Kāmāvacara Tisso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 35 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye kāmāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākā manoviññāṇadhātu uppannā hoti somanassasahagatā ñāṇasampayuttā …pe… somanassasahagatā ñāṇasampayuttā sasaṅkhārena …pe… somanassasahagatā ñāṇavippayuttā …pe… somanassasahagatā ñāṇavippayuttā sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagatā ñāṇasampayuttā …pe… upekkhāsahagatā ñāṇasampayuttā sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagatā ñāṇavippayuttā …pe… upekkhāsahagatā ñāṇavippayuttā sasaṅkhārena rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā abyākatā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 36 Tisso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 37 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva rūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati pathavīkasiṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā abyākatā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu 2043 --- vb15 1:37 ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 38 3.1.3. Arūpāvacara Tisso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 39 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva arūpāvacarassa kusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā abyākatā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 40 3.1.4. Lokuttara Tisso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 41 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa kammassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā abyākatā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 42 3.2. Akusalavipāka Tisso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 43 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye akusalassa kammassa katattā upacitattā vipākaṁ cakkhuviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ rūpārammaṇaṁ …pe… sotaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ saddārammaṇaṁ …pe… ghānaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ gandhārammaṇaṁ …pe… jivhāviññāṇaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ rasārammaṇaṁ …pe… kāyaviññāṇaṁ uppannaṁ hoti dukkhasahagataṁ phoṭṭhabbārammaṇaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, dukkhaṁ hoti, cittassekaggatā hoti, manindriyaṁ hoti, dukkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā. Ime dhammā abyākatā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 44 Tisso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 45 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye akusalassa kammassa katattā upacitattā vipākā manodhātu uppannā hoti upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā …pe… phoṭṭhabbārammaṇā vā …pe… manoviññāṇadhātu uppannā hoti upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā. Ime dhammā abyākatā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 46 4. Kiriyavāra Tisso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 47 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ 2044 --- vb15 1:47 samaye manodhātu uppannā hoti kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā …pe… phoṭṭhabbārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā. Ime dhammā abyākatā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 48 Tisso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 49 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye manoviññāṇadhātu uppannā hoti kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā somanassasahagatā rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā …pe… manoviññāṇadhātu uppannā hoti kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā upekkhāsahagatā rūpārammaṇā vā …pe… dhammārammaṇā vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti, vedanā hoti, saññā hoti, cetanā hoti, cittaṁ hoti, vitakko hoti, vicāro hoti, upekkhā hoti, cittassekaggatā hoti, vīriyindriyaṁ hoti, samādhindriyaṁ hoti, manindriyaṁ hoti, upekkhindriyaṁ hoti, jīvitindriyaṁ hoti, ye vā pana tasmiṁ samaye aññepi atthi paṭiccasamuppannā arūpino dhammā. Ime dhammā abyākatā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 50 Tisso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 51 Katame dhammā abyākatā? Yasmiṁ samaye manoviññāṇadhātu uppannā hoti kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā somanassasahagatā ñāṇasampayuttā …pe… somanassasahagatā ñāṇasampayuttā sasaṅkhārena …pe… somanassasahagatā ñāṇavippayuttā …pe… somanassasahagatā ñāṇavippayuttā sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagatā ñāṇasampayuttā …pe… upekkhāsahagatā ñāṇasampayuttā sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagatā ñāṇavippayuttā …pe… upekkhāsahagatā ñāṇavippayuttā sasaṅkhārena …pe… rūpāvacaraṁ jhānaṁ bhāveti …pe… arūpāvacaraṁ jhānaṁ bhāveti kiriyaṁ neva kusalaṁ nākusalaṁ na ca kammavipākaṁ diṭṭhadhammasukhavihāraṁ …pe… sabbaso ākiñcaññāyatanaṁ samatikkamma nevasaññānāsaññāyatanasaññāsahagataṁ sukhassa ca pahānā …pe… catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā abyākatā. Imesu dhammesu ñāṇaṁ atthapaṭisambhidā. Yāya niruttiyā tesaṁ dhammānaṁ paññatti hoti tatra dhammaniruttābhilāpe ñāṇaṁ niruttipaṭisambhidā. Yena ñāṇena tāni ñāṇāni jānāti—“imāni ñāṇāni idamatthajotakānī”ti, ñāṇesu ñāṇaṁ paṭibhānapaṭisambhidā. 52 Catasso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, dhammapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. Tisso paṭisambhidā kāmāvacarakusalato catūsu ñāṇasampayuttesu cittuppādesu, kiriyato catūsu ñāṇasampayuttesu cittuppādesu uppajjanti. Atthapaṭisambhidā etesu ceva uppajjati, catūsu maggesu catūsu phalesu ca uppajjati. 53 Abhidhammabhājanīyaṁ. 54 Pañhāpucchaka Catasso paṭisambhidā—atthapaṭisambhidā, dhammapaṭisambhidā, niruttipaṭisambhidā, paṭibhānapaṭisambhidā. 55 Catunnaṁ paṭisambhidānaṁ kati kusalā, kati akusalā, kati abyākatā …pe… kati saraṇā, kati araṇā? 56 1. Tika Siyā kusalā, siyā abyākatā. 57 Siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. 58 Tisso paṭisambhidā siyā vipākadhammadhammā, siyā nevavipākanavipākadhammadhammā; atthapaṭisambhidā siyā vipākā, siyā vipākadhammadhammā, siyā nevavipākanavipākadhammadhammā. 59 Tisso paṭisambhidā anupādinnupādāniyā; atthapaṭisambhidā siyā anupādinnupādāniyā, 2045 --- vb15 1:59 siyā anupādinnaanupādāniyā. 60 Tisso paṭisambhidā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā; atthapaṭisambhidā siyā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā, siyā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā. 61 Tisso paṭisambhidā savitakkasavicārā; atthapaṭisambhidā siyā savitakkasavicārā, siyā avitakkavicāramattā, siyā avitakkaavicārā. 62 Siyā pītisahagatā, siyā sukhasahagatā, siyā upekkhāsahagatā. 63 Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā. 64 Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā. 65 Tisso paṭisambhidā siyā ācayagāmino, siyā nevācayagāmināpacayagāmino; atthapaṭisambhidā siyā ācayagāminī, siyā apacayagāminī, siyā nevācayagāmināpacayagāminī. 66 Tisso paṭisambhidā nevasekkhanāsekkhā, atthapaṭisambhidā siyā sekkhā, siyā asekkhā, siyā nevasekkhanāsekkhā. 67 Tisso paṭisambhidā parittā; atthapaṭisambhidā siyā parittā, siyā appamāṇā. 68 Niruttipaṭisambhidā parittārammaṇā; tisso paṭisambhidā siyā parittārammaṇā, siyā mahaggatārammaṇā, siyā appamāṇārammaṇā. 69 Tisso paṭisambhidā majjhimā; atthapaṭisambhidā siyā majjhimā, siyā paṇītā. 70 Tisso paṭisambhidā aniyatā; atthapaṭisambhidā siyā sammattaniyatā, siyā aniyatā. 71 Niruttipaṭisambhidā na vattabbā “maggārammaṇā”tipi, “maggahetukā”tipi, “maggādhipatinī”tipi; atthapaṭisambhidā na maggārammaṇā, siyā maggahetukā, siyā maggādhipatinī, siyā na vattabbā “maggahetukā”tipi, “maggādhipatinī”tipi; dve paṭisambhidā siyā maggārammaṇā, na maggahetukā, siyā maggādhipatino, siyā na vattabbā “maggārammaṇā”tipi, “maggādhipatino”tipi. 72 Tisso paṭisambhidā siyā uppannā, siyā anuppannā, na vattabbā “uppādino”ti; atthapaṭisambhidā siyā uppannā, siyā anuppannā, siyā uppādinī. 73 Siyā atītā, siyā anāgatā, siyā paccuppannā. 74 Niruttipaṭisambhidā paccuppannārammaṇā; dve paṭisambhidā siyā atītārammaṇā, siyā anāgatārammaṇā, siyā paccuppannārammaṇā; atthapaṭisambhidā siyā atītārammaṇā, siyā anāgatārammaṇā, siyā paccuppannārammaṇā, siyā na vattabbā “atītārammaṇā”tipi, “anāgatārammaṇā”tipi, paccuppannārammaṇātipi. 75 Siyā ajjhattā, siyā bahiddhā, siyā ajjhattabahiddhā. 76 Niruttipaṭisambhidā bahiddhārammaṇā; tisso paṭisambhidā siyā ajjhattārammaṇā, siyā bahiddhārammaṇā, siyā ajjhattabahiddhārammaṇā. 77 Anidassanaappaṭighā. 78 2. Duka 2.1. Hetugocchaka Hetū, sahetukā, hetusampayuttā, hetū ceva sahetukā ca, hetū ceva hetusampayuttā ca, na vattabbā “na hetusahetukā”tipi, nahetuahetukātipi. 79 2.2. Cūḷantaraduka Sappaccayā, saṅkhatā, anidassanā, appaṭighā, arūpā, tisso paṭisambhidā lokiyā, atthapaṭisambhidā siyā lokiyā, siyā lokuttarā, kenaci viññeyyā, kenaci na viññeyyā. 80 2.3. Āsavagocchaka No āsavā. Tisso paṭisambhidā sāsavā; atthapaṭisambhidā siyā sāsavā, siyā anāsavā. Āsavavippayuttā. Tisso paṭisambhidā na vattabbā “āsavā ceva sāsavā cā”ti, sāsavā ceva no ca āsavā; atthapaṭisambhidā na vattabbā “āsavo ceva sāsavā cā”ti, siyā sāsavā ceva no ca āsavo, siyā na vattabbā “sāsavā ceva no ca āsavo”ti. Na vattabbā “āsavā ceva āsavasampayuttā cā”tipi, “āsavasampayuttā ceva no ca āsavā”tipi. Tisso paṭisambhidā āsavavippayuttā sāsavā; atthapaṭisambhidā siyā āsavavippayuttā sāsavā, siyā āsavavippayuttā anāsavā. 81 2.4. Saṁyojanagocchakādi No saṁyojanā …pe… no ganthā …pe… no oghā …pe… no yogā …pe… no nīvaraṇā …pe… no parāmāsā …pe…. 82 2.10. Mahantaraduka Sārammaṇā. No cittā, cetasikā, cittasampayuttā, cittasaṁsaṭṭhā, cittasamuṭṭhānā, cittasahabhuno, cittānuparivattino. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā, cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno, cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino, bāhirā, no upādā, anupādinnā. 83 2.11. Upādānagocchakādi No upādānā …pe… no kilesā …pe… na dassanena pahātabbā. Na bhāvanāya pahātabbā. Na dassanena pahātabbahetukā. Na bhāvanāya pahātabbahetukā. Tisso paṭisambhidā savitakkā; atthapaṭisambhidā siyā savitakkā, siyā avitakkā. Tisso paṭisambhidā savicārā; atthapaṭisambhidā siyā savicārā, siyā avicārā. Siyā sappītikā, siyā appītikā. Siyā pītisahagatā, siyā na pītisahagatā. Siyā sukhasahagatā, siyā na 2046 --- vb15 1:83 sukhasahagatā. Siyā upekkhāsahagatā, siyā na upekkhāsahagatā. Tisso paṭisambhidā kāmāvacarā; atthapaṭisambhidā siyā kāmāvacarā, siyā na kāmāvacarā. Na rūpāvacarā. Na arūpāvacarā. Tisso paṭisambhidā pariyāpannā; atthapaṭisambhidā siyā pariyāpannā, siyā apariyāpannā. Tisso paṭisambhidā aniyyānikā; atthapaṭisambhidā siyā niyyānikā, siyā aniyyānikā. Tisso paṭisambhidā aniyatā; atthapaṭisambhidā siyā niyatā, siyā aniyatā. Tisso paṭisambhidā sauttarā; atthapaṭisambhidā siyā sauttarā, siyā anuttarā. Araṇāti. 84 Pañhāpucchakaṁ. 85 Paṭisambhidāvibhaṅgo niṭṭhito. vb4 0 Vibhaṅga Saccavibhaṅga |1| 1. Suttantabhājanīya Cattāri ariyasaccāni—dukkhaṁ ariyasaccaṁ, dukkhasamudayaṁ ariyasaccaṁ, dukkhanirodhaṁ ariyasaccaṁ, dukkhanirodhagāminī paṭipadā ariyasaccaṁ. 2 1.1. Dukkhasacca Tattha katamaṁ dukkhaṁ ariyasaccaṁ? Jātipi dukkhā, jarāpi dukkhā, maraṇampi dukkhaṁ, sokaparidevadukkhadomanassupāyāsāpi dukkhā, appiyehi sampayogo dukkho, piyehi vippayogo dukkho, yampicchaṁ na labhati tampi dukkhaṁ, saṅkhittena pañcupādānakkhandhā dukkhā. 3 Tattha katamā jāti? Yā tesaṁ tesaṁ sattānaṁ tamhi tamhi sattanikāye jāti sañjāti okkanti abhinibbatti khandhānaṁ pātubhāvo āyatanānaṁ paṭilābho—ayaṁ vuccati “jāti”. 4 Tattha katamā jarā? Yā tesaṁ tesaṁ sattānaṁ tamhi tamhi sattanikāye jarā jīraṇatā khaṇḍiccaṁ pāliccaṁ valittacatā āyuno saṁhāni indriyānaṁ paripāko—ayaṁ vuccati “jarā”. 5 Tattha katamaṁ maraṇaṁ? Yā tesaṁ tesaṁ sattānaṁ tamhā tamhā sattanikāyā cuti cavanatā bhedo antaradhānaṁ maccu maraṇaṁ kālakiriyā khandhānaṁ bhedo kaḷevarassa nikkhepo jīvitindriyassupacchedo—idaṁ vuccati “maraṇaṁ”. 6 Tattha katamo soko? Ñātibyasanena vā phuṭṭhassa bhogabyasanena vā phuṭṭhassa rogabyasanena vā phuṭṭhassa sīlabyasanena vā phuṭṭhassa diṭṭhibyasanena vā phuṭṭhassa aññataraññatarena byasanena samannāgatassa aññataraññatarena dukkhadhammena phuṭṭhassa soko socanā socitattaṁ antosoko antoparisoko cetaso parijjhāyanā domanassaṁ sokasallaṁ—ayaṁ vuccati “soko”. 7 Tattha katamo paridevo? Ñātibyasanena vā phuṭṭhassa bhogabyasanena vā phuṭṭhassa rogabyasanena vā phuṭṭhassa sīlabyasanena vā phuṭṭhassa diṭṭhibyasanena vā phuṭṭhassa aññataraññatarena byasanena samannāgatassa aññataraññatarena dukkhadhammena phuṭṭhassa ādevo paridevo ādevanā paridevanā ādevitattaṁ paridevitattaṁ vācā palāpo vippalāpo lālappo lālappanā lālappitattaṁ—ayaṁ vuccati “paridevo”. 8 Tattha katamaṁ dukkhaṁ? Yaṁ kāyikaṁ asātaṁ kāyikaṁ dukkhaṁ kāyasamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ kāyasamphassajā asātā dukkhā vedanā—idaṁ vuccati “dukkhaṁ”. 9 Tattha katamaṁ domanassaṁ? Yaṁ cetasikaṁ asātaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ cetosamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā asātā dukkhā vedanā—idaṁ vuccati “domanassaṁ”. 10 Tattha katamo upāyāso? Ñātibyasanena vā phuṭṭhassa bhogabyasanena vā phuṭṭhassa rogabyasanena vā phuṭṭhassa sīlabyasanena vā phuṭṭhassa diṭṭhibyasanena vā phuṭṭhassa aññataraññatarena byasanena samannāgatassa aññataraññatarena dukkhadhammena phuṭṭhassa āyāso upāyāso āyāsitattaṁ upāyāsitattaṁ—ayaṁ vuccati “upāyāso”. 11 Tattha katamo appiyehi sampayogo dukkho? Idha yassa te honti aniṭṭhā akantā amanāpā rūpā saddā gandhā rasā phoṭṭhabbā, ye vā panassa te honti anatthakāmā ahitakāmā aphāsukakāmā ayogakkhemakāmā; yā tehi saṅgati samāgamo samodhānaṁ missībhāvo—ayaṁ vuccati “appiyehi sampayogo dukkho”. 12 Tattha katamo piyehi vippayogo dukkho? Idha yassa te honti iṭṭhā kantā manāpā rūpā saddā gandhā rasā phoṭṭhabbā, ye vā panassa te honti atthakāmā hitakāmā phāsukakāmā yogakkhemakāmā mātā vā pitā vā bhātā vā bhaginī vā mittā vā amaccā vā ñātī vā 2047 --- vb4 1:12 sālohitā vā; yā tehi asaṅgati asamāgamo asamodhānaṁ amissībhāvo—ayaṁ vuccati “piyehi vippayogo dukkho”. 13 Tattha katamaṁ yampicchaṁ na labhati tampi dukkhaṁ? Jātidhammānaṁ sattānaṁ evaṁ icchā uppajjati—“aho vata, mayaṁ na jātidhammā assāma; na ca, vata, no jāti āgaccheyyā”ti. Na kho panetaṁ icchāya pattabbaṁ. Idampi “yampicchaṁ na labhati tampi dukkhaṁ”. 14 Jarādhammānaṁ sattānaṁ …pe… byādhidhammānaṁ sattānaṁ …pe… maraṇadhammānaṁ sattānaṁ …pe… sokaparidevadukkhadomanassupāyāsadhammānaṁ sattānaṁ evaṁ icchā uppajjati—“aho vata, mayaṁ na sokaparidevadukkhadomanassupāyāsadhammā assāma; na ca, vata, no sokaparidevadukkhadomanassupāyāsā āgaccheyyun”ti. Na kho panetaṁ icchāya pattabbaṁ. Idampi “yampicchaṁ na labhati tampi dukkhaṁ”. 15 Tattha katame saṅkhittena pañcupādānakkhandhā dukkhā? Seyyathidaṁ—rūpupādānakkhandho, vedanupādānakkhandho, saññupādānakkhandho, saṅkhārupādānakkhandho, viññāṇupādānakkhandho. Ime vuccanti “saṅkhittena pañcupādānakkhandhā dukkhā”. 16 Idaṁ vuccati “dukkhaṁ ariyasaccaṁ”. 17 1.2. Samudayasacca Tattha katamaṁ dukkhasamudayaṁ ariyasaccaṁ? Yāyaṁ taṇhā ponobhavikā nandirāgasahagatā tatratatrābhinandinī, seyyathidaṁ—kāmataṇhā, bhavataṇhā, vibhavataṇhā. 18 Sā kho panesā taṇhā kattha uppajjamānā uppajjati, kattha nivisamānā nivisati? Yaṁ loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. 19 Kiñca loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ? Cakkhuṁ loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. Sotaṁ loke …pe… ghānaṁ loke … jivhā loke … kāyo loke … mano loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. 20 Rūpā loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. Saddā loke …pe… gandhā loke … rasā loke … phoṭṭhabbā loke … dhammā loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. 21 Cakkhuviññāṇaṁ loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. Sotaviññāṇaṁ loke …pe… ghānaviññāṇaṁ loke … jivhāviññāṇaṁ loke … kāyaviññāṇaṁ loke … manoviññāṇaṁ loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. 22 Cakkhusamphasso loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. Sotasamphasso loke …pe… ghānasamphasso loke … jivhāsamphasso loke … kāyasamphasso loke … manosamphasso loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. 23 Cakkhusamphassajā vedanā loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. Sotasamphassajā vedanā loke …pe… ghānasamphassajā vedanā loke … jivhāsamphassajā vedanā loke … kāyasamphassajā vedanā loke … manosamphassajā vedanā loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. 24 Rūpasaññā loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. Saddasaññā loke …pe… gandhasaññā loke … rasasaññā loke … phoṭṭhabbasaññā loke … dhammasaññā loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. 25 Rūpasañcetanā loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. Saddasañcetanā loke …pe… gandhasañcetanā loke … rasasañcetanā loke … phoṭṭhabbasañcetanā loke … dhammasañcetanā loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. 26 Rūpataṇhā loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. Saddataṇhā loke …pe… gandhataṇhā loke … rasataṇhā loke … phoṭṭhabbataṇhā loke … dhammataṇhā loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. 27 Rūpavitakko loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. Saddavitakko loke …pe… gandhavitakko 2048 --- vb4 1:27 loke … rasavitakko loke … phoṭṭhabbavitakko loke … dhammavitakko loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. 28 Rūpavicāro loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. Saddavicāro loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. Gandhavicāro loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. Rasavicāro loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. Phoṭṭhabbavicāro loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. Dhammavicāro loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā uppajjamānā uppajjati, ettha nivisamānā nivisati. 29 Idaṁ vuccati “dukkhasamudayaṁ ariyasaccaṁ”. 30 1.3. Nirodhasacca Tattha katamaṁ dukkhanirodhaṁ ariyasaccaṁ? Yo tassāyeva taṇhāya asesavirāganirodho cāgo paṭinissaggo mutti anālayo. 31 Sā kho panesā taṇhā kattha pahīyamānā pahīyati, kattha nirujjhamānā nirujjhati? Yaṁ loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā pahīyamānā pahīyati, ettha nirujjhamānā nirujjhati. 32 Kiñca loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ? Cakkhuṁ loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā pahīyamānā pahīyati, ettha nirujjhamānā nirujjhati. Sotaṁ loke …pe… ghānaṁ loke … jivhā loke … kāyo loke … mano loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā pahīyamānā pahīyati, ettha nirujjhamānā nirujjhati. 33 Rūpā loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā pahīyamānā pahīyati, ettha nirujjhamānā nirujjhati. Saddā loke …pe… gandhā loke … rasā loke … phoṭṭhabbā loke … dhammā loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā pahīyamānā pahīyati, ettha nirujjhamānā nirujjhati. 34 Cakkhuviññāṇaṁ loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā pahīyamānā pahīyati, ettha nirujjhamānā nirujjhati. Sotaviññāṇaṁ loke …pe… ghānaviññāṇaṁ loke … jivhāviññāṇaṁ loke … kāyaviññāṇaṁ loke … manoviññāṇaṁ loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā pahīyamānā pahīyati, ettha nirujjhamānā nirujjhati. 35 Cakkhusamphasso loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā pahīyamānā pahīyati, ettha nirujjhamānā nirujjhati. Sotasamphasso loke …pe… ghānasamphasso loke … jivhāsamphasso loke … kāyasamphasso loke … manosamphasso loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā pahīyamānā pahīyati, ettha nirujjhamānā nirujjhati. 36 Cakkhusamphassajā vedanā loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā pahīyamānā pahīyati, ettha nirujjhamānā nirujjhati. Sotasamphassajā vedanā loke …pe… ghānasamphassajā vedanā loke … jivhāsamphassajā vedanā loke … kāyasamphassajā vedanā loke … manosamphassajā vedanā loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā pahīyamānā pahīyati, ettha nirujjhamānā nirujjhati. 37 Rūpasaññā loke … saddasaññā loke … gandhasaññā loke … rasasaññā loke … phoṭṭhabbasaññā loke … dhammasaññā loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā pahīyamānā pahīyati, ettha nirujjhamānā nirujjhati. 38 Rūpasañcetanā loke … saddasañcetanā loke … gandhasañcetanā loke … rasasañcetanā loke … phoṭṭhabbasañcetanā loke … dhammasañcetanā loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā pahīyamānā pahīyati, ettha nirujjhamānā nirujjhati. 39 Rūpataṇhā loke … saddataṇhā loke … gandhataṇhā loke … rasataṇhā loke … phoṭṭhabbataṇhā loke … dhammataṇhā loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā pahīyamānā pahīyati, ettha nirujjhamānā nirujjhati. 40 Rūpavitakko loke … saddavitakko loke … gandhavitakko loke … rasavitakko loke … phoṭṭhabbavitakko loke … dhammavitakko loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā pahīyamānā pahīyati, ettha nirujjhamānā nirujjhati. 41 Rūpavicāro loke … saddavicāro loke … gandhavicāro loke … rasavicāro loke … phoṭṭhabbavicāro loke … dhammavicāro loke piyarūpaṁ sātarūpaṁ, etthesā taṇhā pahīyamānā pahīyati, ettha nirujjhamānā nirujjhati. 42 Idaṁ vuccati “dukkhanirodhaṁ ariyasaccaṁ”. 43 1.4. Maggasacca Tattha katamaṁ dukkhanirodhagāminī paṭipadā ariyasaccaṁ? 2049 --- vb4 1:43 Ayameva ariyo aṭṭhaṅgiko maggo, seyyathidaṁ—sammādiṭṭhi, sammāsaṅkappo, sammāvācā, sammākammanto, sammāājīvo, sammāvāyāmo, sammāsati, sammāsamādhi. 44 Tattha katamā sammādiṭṭhi? Dukkhe ñāṇaṁ, dukkhasamudaye ñāṇaṁ, dukkhanirodhe ñāṇaṁ, dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya ñāṇaṁ—ayaṁ vuccati “sammādiṭṭhi”. 45 Tattha katamo sammāsaṅkappo? Nekkhammasaṅkappo, abyāpādasaṅkappo, avihiṁsāsaṅkappo—ayaṁ vuccati “sammāsaṅkappo”. 46 Tattha katamā sammāvācā? Musāvādā veramaṇī, pisuṇāya vācāya veramaṇī, pharusāya vācāya veramaṇī, samphappalāpā veramaṇī—ayaṁ vuccati “sammāvācā”. 47 Tattha katamo sammākammanto? Pāṇātipātā veramaṇī, adinnādānā veramaṇī, kāmesumicchācārā veramaṇī—ayaṁ vuccati “sammākammanto”. 48 Tattha katamo sammāājīvo? Idha ariyasāvako micchāājīvaṁ pahāya sammāājīvena jīvikaṁ kappeti—ayaṁ vuccati “sammāājīvo”. 49 Tattha katamo sammāvāyāmo? Idha bhikkhu anuppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ anuppādāya chandaṁ janeti, vāyamati, vīriyaṁ ārabhati, cittaṁ paggaṇhāti, padahati. Uppannānaṁ pāpakānaṁ akusalānaṁ dhammānaṁ pahānāya chandaṁ janeti, vāyamati, vīriyaṁ ārabhati, cittaṁ paggaṇhāti, padahati. Anuppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ uppādāya chandaṁ janeti, vāyamati, vīriyaṁ ārabhati, cittaṁ paggaṇhāti, padahati. Uppannānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ ṭhitiyā asammosāya bhiyyobhāvāya vepullāya bhāvanāya pāripūriyā chandaṁ janeti, vāyamati, vīriyaṁ ārabhati, cittaṁ paggaṇhāti, padahati. Ayaṁ vuccati “sammāvāyāmo”. 50 Tattha katamā sammāsati? Idha bhikkhu kāye kāyānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā, vineyya loke abhijjhādomanassaṁ. Vedanāsu …pe… citte …pe… dhammesu dhammānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā, vineyya loke abhijjhādomanassaṁ. Ayaṁ vuccati “sammāsati”. 51 Tattha katamo sammāsamādhi? Idha bhikkhu vivicceva kāmehi, vivicca akusalehi dhammehi, savitakkaṁ savicāraṁ vivekajaṁ pītisukhaṁ paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati. Vitakkavicārānaṁ vūpasamā, ajjhattaṁ sampasādanaṁ, cetaso ekodibhāvaṁ avitakkaṁ avicāraṁ samādhijaṁ pītisukhaṁ dutiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati. Pītiyā ca virāgā, upekkhako ca viharati, sato ca sampajāno, sukhañca kāyena paṭisaṁvedeti, yaṁ taṁ ariyā ācikkhanti—“upekkhako satimā sukhavihārī”ti, tatiyaṁ jhānaṁ upasampajja viharati. Sukhassa ca pahānā, dukkhassa ca pahānā, pubbeva somanassadomanassānaṁ atthaṅgamā, adukkhamasukhaṁ upekkhāsatipārisuddhiṁ catutthaṁ jhānaṁ upasampajja viharati. Ayaṁ vuccati “sammāsamādhi”. 52 Idaṁ vuccati “dukkhanirodhagāminī paṭipadā ariyasaccaṁ”. 53 Suttantabhājanīyaṁ. 54 2. Abhidhammabhājanīya Cattāri saccāni—dukkhaṁ, dukkhasamudayo, dukkhanirodho, dukkhanirodhagāminī paṭipadā. 55 Tattha katamo dukkhasamudayo? Taṇhā—ayaṁ vuccati “dukkhasamudayo”. 56 Tattha katamaṁ dukkhaṁ? Avasesā ca kilesā, avasesā ca akusalā dhammā, tīṇi ca kusalamūlāni sāsavāni, avasesā ca sāsavā kusalā dhammā, sāsavā ca kusalākusalānaṁ dhammānaṁ vipākā, ye ca dhammā kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā, sabbañca rūpaṁ—idaṁ vuccati “dukkhaṁ”. 57 Tattha katamo dukkhanirodho? Taṇhāya pahānaṁ—ayaṁ vuccati “dukkhanirodho”. 58 Tattha katamā dukkhanirodhagāminī paṭipadā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā, vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye aṭṭhaṅgiko maggo hoti sammādiṭṭhi …pe… sammāsamādhi. 59 Tattha katamā sammādiṭṭhi? Yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammādiṭṭhi”. 60 Tattha katamo sammāsaṅkappo? Yo takko vitakko …pe… sammāsaṅkappo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāsaṅkappo”. 61 Tattha katamā sammāvācā? Yā catūhi vacīduccaritehi ārati virati paṭivirati veramaṇī akiriyā akaraṇaṁ anajjhāpatti velāanatikkamo setughāto sammāvācā maggaṅgaṁ 2050 --- vb4 1:61 maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāvācā”. 62 Tattha katamo sammākammanto? Yā tīhi kāyaduccaritehi ārati virati paṭivirati veramaṇī akiriyā akaraṇaṁ anajjhāpatti velāanatikkamo setughāto sammākammanto maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammākammanto”. 63 Tattha katamo sammāājīvo? Yā micchā ājīvā ārati virati paṭivirati veramaṇī akiriyā akaraṇaṁ anajjhāpatti velāanatikkamo setughāto sammāājīvo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāājīvo”. 64 Tattha katamo sammāvāyāmo? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāvāyāmo”. 65 Tattha katamā sammāsati? Yā sati anussati …pe… sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāsati”. 66 Tattha katamo sammāsamādhi? Yā cittassa ṭhiti saṇṭhiti …pe… sammāsamādhi samādhisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāsamādhi”. Ayaṁ vuccati “dukkhanirodhagāminī paṭipadā”. Avasesā dhammā dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya sampayuttā. 67 Tattha katamo dukkhasamudayo? Taṇhā ca avasesā ca kilesā—ayaṁ vuccati “dukkhasamudayo”. 68 Tattha katamaṁ dukkhaṁ? Avasesā ca akusalā dhammā, tīṇi ca kusalamūlāni sāsavāni, avasesā ca sāsavā kusalā dhammā, sāsavā ca kusalākusalānaṁ dhammānaṁ vipākā, ye ca dhammā kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā, sabbañca rūpaṁ—idaṁ vuccati “dukkhaṁ”. 69 Tattha katamo dukkhanirodho? Taṇhāya ca, avasesānañca kilesānaṁ pahānaṁ—ayaṁ vuccati “dukkhanirodho”. 70 Tattha katamā dukkhanirodhagāminī paṭipadā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā, vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye aṭṭhaṅgiko maggo hoti—sammādiṭṭhi …pe… sammāsamādhi. Ayaṁ vuccati—“dukkhanirodhagāminī paṭipadā”. Avasesā dhammā dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya sampayuttā. 71 Tattha katamo dukkhasamudayo? Taṇhā ca avasesā ca kilesā, avasesā ca akusalā dhammā—ayaṁ vuccati “dukkhasamudayo”. 72 Tattha katamaṁ dukkhaṁ? Tīṇi ca kusalamūlāni sāsavāni, avasesā ca sāsavā kusalā dhammā, sāsavā ca kusalākusalānaṁ dhammānaṁ vipākā, ye ca dhammā kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā, sabbañca rūpaṁ—idaṁ vuccati “dukkhaṁ”. 73 Tattha katamo dukkhanirodho? Taṇhāya ca, avasesānañca kilesānaṁ, avasesānañca akusalānaṁ dhammānaṁ pahānaṁ—ayaṁ vuccati “dukkhanirodho”. 74 Tattha katamā dukkhanirodhagāminī paṭipadā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye aṭṭhaṅgiko maggo hoti—sammādiṭṭhi …pe… sammāsamādhi. Ayaṁ vuccati “dukkhanirodhagāminī paṭipadā”. Avasesā dhammā dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya sampayuttā. 75 Tattha katamo dukkhasamudayo? Taṇhā ca avasesā ca kilesā, avasesā ca akusalā dhammā, tīṇi ca kusalamūlāni sāsavāni—ayaṁ vuccati “dukkhasamudayo”. 76 Tattha katamaṁ dukkhaṁ? Avasesā ca sāsavā kusalā dhammā, sāsavā ca kusalākusalānaṁ dhammānaṁ vipākā, ye ca dhammā kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā, sabbañca rūpaṁ—idaṁ vuccati “dukkhaṁ”. 77 Tattha katamo dukkhanirodho? Taṇhāya ca, avasesānañca kilesānaṁ, avasesānañca akusalānaṁ dhammānaṁ, tiṇṇañca kusalamūlānaṁ sāsavānaṁ pahānaṁ—ayaṁ vuccati “dukkhanirodho”. 78 Tattha katamā dukkhanirodhagāminī paṭipadā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye aṭṭhaṅgiko maggo hoti—sammādiṭṭhi …pe… sammāsamādhi. Ayaṁ vuccati “dukkhanirodhagāminī paṭipadā”. Avasesā dhammā dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya sampayuttā. 79 Tattha katamo dukkhasamudayo? Taṇhā ca, avasesā ca kilesā, avasesā ca akusalā 2051 --- vb4 1:79 dhammā, tīṇi ca kusalamūlāni sāsavāni, avasesā ca sāsavā kusalā dhammā—ayaṁ vuccati “dukkhasamudayo”. 80 Tattha katamaṁ dukkhaṁ? Sāsavā kusalākusalānaṁ dhammānaṁ vipākā, ye ca dhammā kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā, sabbañca rūpaṁ—idaṁ vuccati “dukkhaṁ”. 81 Tattha katamo dukkhanirodho? Taṇhāya ca, avasesānañca kilesānaṁ, avasesānañca akusalānaṁ dhammānaṁ, tiṇṇañca kusalamūlānaṁ sāsavānaṁ, avasesānañca sāsavānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ pahānaṁ—ayaṁ vuccati “dukkhanirodho”. 82 Tattha katamā dukkhanirodhagāminī paṭipadā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā, vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye aṭṭhaṅgiko maggo hoti—sammādiṭṭhi …pe… sammāsamādhi. Ayaṁ vuccati “dukkhanirodhagāminī paṭipadā”. Avasesā dhammā dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya sampayuttā. 83 Cattāri saccāni—dukkhaṁ, dukkhasamudayo, dukkhanirodho, dukkhanirodhagāminī paṭipadā. 84 Tattha katamo dukkhasamudayo? Taṇhā—ayaṁ vuccati “dukkhasamudayo”. 85 Tattha katamaṁ dukkhaṁ? Avasesā ca kilesā, avasesā ca akusalā dhammā, tīṇi ca kusalamūlāni sāsavāni, avasesā ca sāsavā kusalā dhammā, sāsavā ca kusalākusalānaṁ dhammānaṁ vipākā, ye ca dhammā kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā, sabbañca rūpaṁ—idaṁ vuccati “dukkhaṁ”. 86 Tattha katamo dukkhanirodho? Taṇhāya pahānaṁ—ayaṁ vuccati “dukkhanirodho”. 87 Tattha katamā dukkhanirodhagāminī paṭipadā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā, vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye pañcaṅgiko maggo hoti—sammādiṭṭhi, sammāsaṅkappo, sammāvāyāmo, sammāsati, sammāsamādhi. 88 Tattha katamā sammādiṭṭhi? Yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammādiṭṭhi”. 89 Tattha katamo sammāsaṅkappo? Yo takko vitakko …pe… sammāsaṅkappo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāsaṅkappo”. 90 Tattha katamo sammāvāyāmo? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāvāyāmo”. 91 Tattha katamā sammāsati? Yā sati anussati …pe… sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāsati”. 92 Tattha katamo sammāsamādhi? Yā cittassa ṭhiti …pe… sammāsamādhi samādhisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “sammāsamādhi”. Ayaṁ vuccati “dukkhanirodhagāminī paṭipadā”. Avasesā dhammā dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya sampayuttā. 93 Tattha katamo dukkhasamudayo? Taṇhā ca, avasesā ca kilesā, avasesā ca akusalā dhammā, tīṇi ca kusalamūlāni sāsavāni, avasesā ca sāsavā kusalā dhammā—ayaṁ vuccati “dukkhasamudayo”. 94 Tattha katamaṁ dukkhaṁ? Sāsavā kusalākusalānaṁ dhammānaṁ vipākā, ye ca dhammā kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā, sabbañca rūpaṁ—idaṁ vuccati “dukkhaṁ”. 95 Tattha katamo dukkhanirodho? Taṇhāya ca, avasesānañca kilesānaṁ, avasesānañca akusalānaṁ dhammānaṁ, tiṇṇañca kusalamūlānaṁ sāsavānaṁ, avasesānañca sāsavānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ pahānaṁ—ayaṁ vuccati “dukkhanirodho”. 96 Tattha katamā dukkhanirodhagāminī paṭipadā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā, vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye pañcaṅgiko maggo hoti—sammādiṭṭhi, sammāsaṅkappo, sammāvāyāmo, sammāsati, sammāsamādhi. Ayaṁ vuccati “dukkhanirodhagāminī paṭipadā”. Avasesā dhammā dukkhanirodhagāminiyā paṭipadāya sampayuttā. 97 Cattāri saccāni—dukkhaṁ, dukkhasamudayo, dukkhanirodho, dukkhanirodhagāminī paṭipadā. 98 Tattha katamo dukkhasamudayo? Taṇhā—ayaṁ vuccati “dukkhasamudayo”. 99 Tattha katamaṁ 2052 --- vb4 1:99 dukkhaṁ? Avasesā ca kilesā, avasesā ca akusalā dhammā, tīṇi ca kusalamūlāni sāsavāni, avasesā ca sāsavā kusalā dhammā, sāsavā ca kusalākusalānaṁ dhammānaṁ vipākā, ye ca dhammā kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā, sabbañca rūpaṁ—idaṁ vuccati “dukkhaṁ”. 100 Tattha katamo dukkhanirodho? Taṇhāya pahānaṁ—ayaṁ vuccati “dukkhanirodho”. 101 Tattha katamā dukkhanirodhagāminī paṭipadā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ayaṁ vuccati “dukkhanirodhagāminī paṭipadā”. 102 Tattha katamo dukkhasamudayo? Taṇhā ca, avasesā ca kilesā, avasesā ca akusalā dhammā, tīṇi ca kusalamūlāni sāsavāni, avasesā ca sāsavā kusalā dhammā—ayaṁ vuccati “dukkhasamudayo”. 103 Tattha katamaṁ dukkhaṁ? Sāsavā kusalākusalānaṁ dhammānaṁ vipākā, ye ca dhammā kiriyā neva kusalā nākusalā na ca kammavipākā, sabbañca rūpaṁ—idaṁ vuccati “dukkhaṁ”. 104 Tattha katamo dukkhanirodho? Taṇhāya ca, avasesānañca kilesānaṁ, avasesānañca akusalānaṁ dhammānaṁ, tiṇṇañca kusalamūlānaṁ sāsavānaṁ, avasesānañca sāsavānaṁ kusalānaṁ dhammānaṁ pahānaṁ—ayaṁ vuccati “dukkhanirodho”. 105 Tattha katamā dukkhanirodhagāminī paṭipadā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ayaṁ vuccati “dukkhanirodhagāminī paṭipadā”. 106 Abhidhammabhājanīyaṁ. 107 3. Pañhāpucchaka Cattāri ariyasaccāni—dukkhaṁ ariyasaccaṁ, dukkhasamudayaṁ ariyasaccaṁ, dukkhanirodhaṁ ariyasaccaṁ, dukkhanirodhagāminī paṭipadā ariyasaccaṁ. 108 Catunnaṁ ariyasaccānaṁ kati kusalā, kati akusalā, kati abyākatā …pe… kati saraṇā, kati araṇā? 109 3.1. Tika Samudayasaccaṁ akusalaṁ. Maggasaccaṁ kusalaṁ. Nirodhasaccaṁ abyākataṁ. Dukkhasaccaṁ siyā kusalaṁ, siyā akusalaṁ, siyā abyākataṁ. 110 Dve saccā siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. Nirodhasaccaṁ na vattabbaṁ—“sukhāya vedanāya sampayuttan”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayuttan”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttan”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā sukhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā na vattabbaṁ—“sukhāya vedanāya sampayuttan”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayuttan”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttan”tipi. 111 Dve saccā vipākadhammadhammā. Nirodhasaccaṁ nevavipākanavipākadhammadhammaṁ. Dukkhasaccaṁ siyā vipākaṁ, siyā vipākadhammadhammaṁ, siyā nevavipākanavipākadhammadhammaṁ. 112 Samudayasaccaṁ anupādinnupādāniyaṁ. Dve saccā anupādinnaanupādāniyā. Dukkhasaccaṁ siyā upādinnupādāniyaṁ, siyā anupādinnupādāniyaṁ. 113 Samudayasaccaṁ saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ. Dve saccā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā. Dukkhasaccaṁ siyā saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ, siyā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ. 114 Samudayasaccaṁ savitakkasavicāraṁ. Nirodhasaccaṁ avitakkaavicāraṁ. Maggasaccaṁ siyā savitakkasavicāraṁ, siyā avitakkavicāramattaṁ, siyā avitakkaavicāraṁ. Dukkhasaccaṁ siyā savitakkasavicāraṁ, siyā avitakkavicāramattaṁ, siyā avitakkaavicāraṁ, siyā na vattabbaṁ—“savitakkasavicāran”tipi, “avitakkavicāramattan”tipi, “avitakkaavicāran”tipi. 115 Dve saccā siyā pītisahagatā, siyā sukhasahagatā, siyā upekkhāsahagatā. Nirodhasaccaṁ na vattabbaṁ—“pītisahagatan”tipi, “sukhasahagatan”tipi, “upekkhāsahagatan”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā pītisahagataṁ, siyā sukhasahagataṁ, siyā upekkhāsahagataṁ, siyā na vattabbaṁ—“pītisahagatan”tipi, “sukhasahagatan”tipi, “upekkhāsahagatan”tipi. 116 Dve saccā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā. Samudayasaccaṁ siyā 2053 --- vb4 1:116 dassanena pahātabbaṁ, siyā bhāvanāya pahātabbaṁ. Dukkhasaccaṁ siyā dassanena pahātabbaṁ, siyā bhāvanāya pahātabbaṁ, siyā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbaṁ. 117 Dve saccā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā. Samudayasaccaṁ siyā dassanena pahātabbahetukaṁ, siyā bhāvanāya pahātabbahetukaṁ. Dukkhasaccaṁ siyā dassanena pahātabbahetukaṁ, siyā bhāvanāya pahātabbahetukaṁ, siyā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukaṁ. 118 Samudayasaccaṁ ācayagāmi. Maggasaccaṁ apacayagāmi. Nirodhasaccaṁ nevācayagāmināpacayagāmi. Dukkhasaccaṁ siyā ācayagāmi, siyā nevācayagāmināpacayagāmi. 119 Maggasaccaṁ sekkhaṁ. Tīṇi saccāni nevasekkhanāsekkhā. 120 Samudayasaccaṁ parittaṁ. Dve saccā appamāṇā. Dukkhasaccaṁ siyā parittaṁ, siyā mahaggataṁ. 121 Nirodhasaccaṁ anārammaṇaṁ. Maggasaccaṁ appamāṇārammaṇaṁ. Samudayasaccaṁ siyā parittārammaṇaṁ, siyā mahaggatārammaṇaṁ na appamāṇārammaṇaṁ, siyā na vattabbaṁ—“parittārammaṇan”tipi, “mahaggatārammaṇan”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā parittārammaṇaṁ, siyā mahaggatārammaṇaṁ, siyā appamāṇārammaṇaṁ, siyā na vattabbaṁ—“parittārammaṇan”tipi, “mahaggatārammaṇan”tipi, “appamāṇārammaṇan”tipi. 122 Samudayasaccaṁ hīnaṁ. Dve saccā paṇītā. Dukkhasaccaṁ siyā hīnaṁ, siyā majjhimaṁ. 123 Nirodhasaccaṁ aniyataṁ. Maggasaccaṁ sammattaniyataṁ. Dve saccā siyā micchattaniyatā, siyā aniyatā. 124 Nirodhasaccaṁ anārammaṇaṁ. Samudayasaccaṁ na vattabbaṁ—“maggārammaṇan”tipi, “maggahetukan”tipi, “maggādhipatī”tipi. Maggasaccaṁ na maggārammaṇaṁ maggahetukaṁ, siyā maggādhipati, siyā na vattabbaṁ—“maggādhipatī”ti. Dukkhasaccaṁ siyā maggārammaṇaṁ na maggahetukaṁ, siyā maggādhipati, siyā na vattabbaṁ—“maggārammaṇan”tipi, “maggādhipatī”tipi. 125 Dve saccā siyā uppannā, siyā anuppannā, na vattabbā—“uppādino”ti. Nirodhasaccaṁ na vattabbaṁ—“uppannan”tipi, “anuppannan”tipi, “uppādī”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā uppannaṁ, siyā anuppannaṁ, siyā uppādi. 126 Tīṇi saccāni siyā atītā, siyā anāgatā, siyā paccuppannā. Nirodhasaccaṁ na vattabbaṁ—“atītan”tipi, “anāgatan”tipi, “paccuppannan”tipi. 127 Nirodhasaccaṁ anārammaṇaṁ. Maggasaccaṁ na vattabbaṁ—“atītārammaṇan”tipi, “anāgatārammaṇan”tipi, “paccuppannārammaṇan”tipi. Dve saccā siyā atītārammaṇā, siyā anāgatārammaṇā, siyā paccuppannārammaṇā, siyā na vattabbā—“atītārammaṇā”tipi, “anāgatārammaṇā”tipi, “paccuppannārammaṇā”tipi. 128 Nirodhasaccaṁ bahiddhā. Tīṇi saccāni siyā ajjhattā, siyā bahiddhā, siyā ajjhattabahiddhā. 129 Nirodhasaccaṁ anārammaṇaṁ. Maggasaccaṁ bahiddhārammaṇaṁ. Samudayasaccaṁ siyā ajjhattārammaṇaṁ, siyā bahiddhārammaṇaṁ, siyā ajjhattabahiddhārammaṇaṁ. Dukkhasaccaṁ siyā ajjhattārammaṇaṁ, siyā bahiddhārammaṇaṁ, siyā ajjhattabahiddhārammaṇaṁ, siyā na vattabbaṁ—“ajjhattārammaṇan”tipi, “bahiddhārammaṇan”tipi, “ajjhattabahiddhārammaṇan”tipi. 130 Tīṇi saccāni anidassanaappaṭighā. Dukkhasaccaṁ siyā sanidassanasappaṭighaṁ, siyā anidassanasappaṭighaṁ, siyā anidassanaappaṭighaṁ. 131 3.2. 3.2 Duka 3.2.1. Hetugocchaka Samudayasaccaṁ hetu. Nirodhasaccaṁ na hetu. Dve saccā siyā hetū, siyā na hetū. Dve saccā sahetukā. Nirodhasaccaṁ ahetukaṁ. Dukkhasaccaṁ siyā sahetukaṁ, siyā ahetukaṁ. Dve saccā hetusampayuttā. Nirodhasaccaṁ hetuvippayuttaṁ. Dukkhasaccaṁ siyā hetusampayuttaṁ, siyā hetuvippayuttaṁ. Samudayasaccaṁ hetu ceva sahetukañca. Nirodhasaccaṁ na vattabbaṁ—“hetu ceva sahetukañcā”tipi, “sahetukañceva na ca hetū”tipi. Maggasaccaṁ siyā hetu ceva sahetukañca, siyā sahetukañceva na ca hetu. Dukkhasaccaṁ siyā hetu ceva sahetukañca, siyā sahetukañceva na ca hetu, siyā na vattabbaṁ—“hetu ceva sahetukañcā”tipi, “sahetukañceva na ca hetū”tipi. Samudayasaccaṁ hetu ceva hetusampayuttañca. Nirodhasaccaṁ na vattabbaṁ—“hetu ceva hetusampayuttañcā”tipi, “hetusampayuttañceva na ca hetū”tipi. Maggasaccaṁ 2054 --- vb4 1:131 siyā hetu ceva hetusampayuttañca, siyā hetusampayuttañceva na ca hetu. Dukkhasaccaṁ siyā hetu ceva hetusampayuttañca, siyā hetusampayuttañceva na ca hetu, siyā na vattabbaṁ—“hetu ceva hetusampayuttañcā”tipi, “hetusampayuttañceva na ca hetū”tipi. Nirodhasaccaṁ na hetuahetukaṁ. Samudayasaccaṁ na vattabbaṁ—“na hetusahetukan”tipi, “na hetuahetukan”tipi. Maggasaccaṁ siyā na hetusahetukaṁ, siyā na vattabbaṁ—“na hetusahetukan”tipi, “na hetuahetukan”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā na hetusahetukaṁ, siyā na hetuahetukaṁ, siyā na vattabbaṁ—“na hetusahetukan”tipi, “na hetuahetukan”tipi. 132 3.2.2. Cūḷantaraduka Tīṇi saccāni sappaccayā. Nirodhasaccaṁ appaccayaṁ. Tīṇi saccāni saṅkhatā. Nirodhasaccaṁ asaṅkhataṁ. Tīṇi saccāni anidassanā. Dukkhasaccaṁ siyā sanidassanaṁ, siyā anidassanaṁ. Tīṇi saccāni appaṭighā. Dukkhasaccaṁ siyā sappaṭighaṁ, siyā appaṭighaṁ. Tīṇi saccāni arūpāni. Dukkhasaccaṁ siyā rūpaṁ, siyā arūpaṁ. Dve saccā lokiyā. Dve saccā lokuttarā; kenaci viññeyyā, kenaci na viññeyyā. 133 3.2.3. Āsavagocchaka Samudayasaccaṁ āsavo. Dve saccā no āsavā. Dukkhasaccaṁ siyā āsavo, siyā no āsavo. Dve saccā sāsavā. Dve saccā anāsavā. Samudayasaccaṁ āsavasampayuttaṁ. Dve saccā āsavavippayuttā. Dukkhasaccaṁ siyā āsavasampayuttaṁ, siyā āsavavippayuttaṁ. Samudayasaccaṁ āsavo ceva sāsavañca. Dve saccā na vattabbā—“āsavā ceva sāsavā cā”tipi, “sāsavā ceva no ca āsavā”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā āsavo ceva sāsavañca, siyā sāsavañceva no ca āsavo. Samudayasaccaṁ āsavo ceva āsavasampayuttañca. Dve saccā na vattabbā—“āsavā ceva āsavasampayuttā cā”tipi, “āsavasampayuttā ceva no ca āsavā”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā āsavo ceva āsavasampayuttañca, siyā āsavasampayuttañceva no ca āsavo, siyā na vattabbaṁ—“āsavo ceva āsavasampayuttañcā”tipi, “āsavasampayuttañceva no ca āsavo”tipi. Dve saccā āsavavippayuttaanāsavā. Samudayasaccaṁ na vattabbaṁ—“āsavavippayuttasāsavan”tipi, “āsavavippayuttaanāsavan”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā āsavavippayuttasāsavaṁ, siyā na vattabbaṁ—“āsavavippayuttasāsavan”tipi, “āsavavippayuttaanāsavan”tipi. 134 3.2.4. Saṁyojanagocchaka Samudayasaccaṁ saṁyojanaṁ. Dve saccā no saṁyojanā. Dukkhasaccaṁ siyā saṁyojanaṁ, siyā no saṁyojanaṁ. Dve saccā saṁyojaniyā. Dve saccā asaṁyojaniyā. Samudayasaccaṁ saṁyojanasampayuttaṁ. Dve saccā saṁyojanavippayuttā. Dukkhasaccaṁ siyā saṁyojanasampayuttaṁ, siyā saṁyojanavippayuttaṁ. Samudayasaccaṁ saṁyojanañceva saṁyojaniyañca. Dve saccā na vattabbā—“saṁyojanā ceva saṁyojaniyā cā”tipi, “saṁyojaniyā ceva no ca saṁyojanā”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā saṁyojanañceva saṁyojaniyañca, siyā saṁyojaniyañceva no ca saṁyojanaṁ. Samudayasaccaṁ saṁyojanañceva saṁyojanasampayuttañca. Dve saccā na vattabbā—“saṁyojanā ceva saṁyojanasampayuttā cā”tipi, “saṁyojanasampayuttā ceva no ca saṁyojanā”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā saṁyojanañceva saṁyojanasampayuttañca, siyā saṁyojanasampayuttañceva no ca saṁyojanaṁ, siyā na vattabbaṁ—“saṁyojanañceva saṁyojanasampayuttañcā”tipi, “saṁyojanasampayuttañceva no ca saṁyojanan”tipi. Dve saccā saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyā. Samudayasaccaṁ na vattabbaṁ—“saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyan”tipi, “saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyan”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyaṁ, siyā na vattabbaṁ—“saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyan”tipi, “saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyan”tipi. 135 3.2.5. Ganthagocchaka Samudayasaccaṁ gantho. Dve saccā no ganthā. Dukkhasaccaṁ siyā gantho, siyā no gantho. Dve saccā ganthaniyā. Dve saccā aganthaniyā. Dve saccā ganthavippayuttā. Dve saccā siyā ganthasampayuttā, siyā ganthavippayuttā. Samudayasaccaṁ gantho ceva ganthaniyañca. Dve saccā na vattabbā—“ganthā ceva ganthaniyā cā”tipi, “ganthaniyā ceva no ca ganthā”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā 2055 --- vb4 1:135 gantho ceva ganthaniyañca, siyā ganthaniyañceva no ca gantho. Samudayasaccaṁ gantho ceva ganthasampayuttañca, siyā na vattabbaṁ—“gantho ceva ganthasampayuttañcā”tipi, “ganthasampayuttañceva no ca gantho”tipi. Dve saccā na vattabbā—“ganthā ceva ganthasampayuttā cā”tipi, “ganthasampayuttā ceva no ca gantho”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā gantho ceva ganthasampayuttañca, siyā ganthasampayuttañceva no ca gantho, siyā na vattabbaṁ—“gantho ceva ganthasampayuttañcā”tipi, “ganthasampayuttañceva no ca gantho”tipi. Dve saccā ganthavippayuttaaganthaniyā. Dve saccā siyā ganthavippayuttaganthaniyā, siyā na vattabbā—“ganthavippayuttaganthaniyā”tipi, “ganthavippayuttaaganthaniyā”tipi. 136 4.3.2.6. Oghayoganīvaraṇagocchaka Samudayasaccaṁ ogho …pe… yogo …pe… nīvaraṇaṁ. Dve saccā no nīvaraṇā. Dukkhasaccaṁ siyā nīvaraṇaṁ, siyā no nīvaraṇaṁ. Dve saccā nīvaraṇiyā dve saccā anīvaraṇiyā. Samudayasaccaṁ nīvaraṇasampayuttaṁ. Dve saccā nīvaraṇavippayuttā. Dukkhasaccaṁ siyā nīvaraṇasampayuttaṁ, siyā nīvaraṇavippayuttaṁ. Samudayasaccaṁ nīvaraṇañceva nīvaraṇiyañca. Dve saccā na vattabbā—“nīvaraṇā ceva nīvaraṇiyā cā”tipi, “nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇā”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā nīvaraṇañceva nīvaraṇiyañca, siyā nīvaraṇiyañceva no ca nīvaraṇaṁ. Samudayasaccaṁ nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca. Dve saccā na vattabbā—“nīvaraṇā ceva nīvaraṇasampayuttā cā”tipi, “nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇā”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañca, siyā nīvaraṇasampayuttañceva no ca nīvaraṇaṁ, siyā na vattabbaṁ—“nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañcā”tipi, “nīvaraṇasampayuttañceva no ca nīvaraṇan”tipi. Dve saccā nīvaraṇavippayuttaanīvaraṇiyā. Samudayasaccaṁ na vattabbaṁ—“nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyan”tipi, “nīvaraṇavippayuttaanīvaraṇiyan”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyaṁ, siyā na vattabbaṁ—“nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyan”tipi, “nīvaraṇavippayuttaanīvaraṇiyan”tipi. 137 3.2.9. Parāmāsagocchaka Tīṇi saccāni no parāmāsā. Dukkhasaccaṁ siyā parāmāso, siyā no parāmāso. Dve saccā parāmaṭṭhā. Dve saccā aparāmaṭṭhā. Dve saccā parāmāsavippayuttā. Samudayasaccaṁ siyā parāmāsasampayuttaṁ, siyā parāmāsavippayuttaṁ. Dukkhasaccaṁ siyā parāmāsasampayuttaṁ, siyā parāmāsavippayuttaṁ, siyā na vattabbaṁ—“parāmāsasampayuttan”tipi, “parāmāsavippayuttan”tipi. Samudayasaccaṁ na vattabbaṁ—“parāmāso ceva parāmaṭṭhañcā”ti, parāmaṭṭhañceva no ca parāmāso. Dve saccā na vattabbā—“parāmāsā ceva parāmaṭṭhā cā”tipi, “parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāsā”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā parāmāso ceva parāmaṭṭhañca, siyā parāmaṭṭhañceva no ca parāmāso. Dve saccā parāmāsavippayuttaaparāmaṭṭhā. Dve saccā siyā parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhā, siyā na vattabbā—“parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhā”tipi, “parāmāsavippayuttaaparāmaṭṭhā”tipi. 138 3.2.10. Mahantaraduka Dve saccā sārammaṇā. Nirodhasaccaṁ anārammaṇaṁ. Dukkhasaccaṁ siyā sārammaṇaṁ, siyā anārammaṇaṁ. Tīṇi saccāni no cittā. Dukkhasaccaṁ siyā cittaṁ, siyā no cittaṁ. Dve saccā cetasikā. Nirodhasaccaṁ acetasikaṁ. Dukkhasaccaṁ siyā cetasikaṁ, siyā acetasikaṁ. Dve saccā cittasampayuttā. Nirodhasaccaṁ cittavippayuttaṁ. Dukkhasaccaṁ siyā cittasampayuttaṁ, siyā cittavippayuttaṁ, siyā na vattabbaṁ—“cittena sampayuttan”tipi, “cittena vippayuttan”tipi. Dve saccā cittasaṁsaṭṭhā. Nirodhasaccaṁ cittavisaṁsaṭṭhaṁ. Dukkhasaccaṁ siyā cittasaṁsaṭṭhaṁ, siyā cittavisaṁsaṭṭhaṁ, siyā na vattabbaṁ—“cittena saṁsaṭṭhan”tipi, “cittena visaṁsaṭṭhan”tipi. Dve saccā cittasamuṭṭhānā. Nirodhasaccaṁ no cittasamuṭṭhānaṁ. Dukkhasaccaṁ siyā cittasamuṭṭhānaṁ, siyā no cittasamuṭṭhānaṁ. Dve saccā cittasahabhuno. Nirodhasaccaṁ no cittasahabhū. Dukkhasaccaṁ siyā cittasahabhū, siyā no cittasahabhū. Dve saccā 2056 --- vb4 1:138 cittānuparivattino. Nirodhasaccaṁ no cittānuparivatti. Dukkhasaccaṁ siyā cittānuparivatti, siyā no cittānuparivatti. Dve saccā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā. Nirodhasaccaṁ no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ. Dukkhasaccaṁ siyā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ, siyā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ. Dve saccā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno. Nirodhasaccaṁ no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū. Dukkhasaccaṁ siyā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū, siyā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū. Dve saccā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino. Nirodhasaccaṁ no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivatti. Dukkhasaccaṁ siyā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivatti, siyā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivatti. 139 Tīṇi saccāni bāhirā. Dukkhasaccaṁ siyā ajjhattaṁ, siyā bāhiraṁ. Tīṇi saccāni no upādā. Dukkhasaccaṁ siyā upādā, siyā no upādā. Tīṇi saccāni anupādinnā. Dukkhasaccaṁ siyā upādinnaṁ, siyā anupādinnaṁ. 140 3.2.11. Upādānagocchaka Samudayasaccaṁ upādānaṁ. Dve saccā no upādānā. Dukkhasaccaṁ siyā upādānaṁ, siyā no upādānaṁ. Dve saccā upādāniyā. Dve saccā anupādāniyā. Dve saccā upādānavippayuttā. Dve saccā siyā upādānasampayuttā, siyā upādānavippayuttā. Samudayasaccaṁ upādānañceva upādāniyañca. Dve saccā na vattabbā—“upādānā ceva upādāniyā cā”tipi, “upādāniyā ceva no ca upādānā”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā upādānañceva upādāniyañca, siyā upādāniyañceva no ca upādānaṁ. Samudayasaccaṁ siyā upādānañceva upādānasampayuttañca, siyā na vattabbaṁ—“upādānañceva upādānasampayuttañcā”tipi, “upādānasampayuttañceva no ca upādānan”tipi. Dve saccā na vattabbā—“upādānā ceva upādānasampayuttā cā”tipi, “upādānasampayuttā ceva no ca upādānā”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā upādānañceva upādānasampayuttañca, siyā upādānasampayuttañceva no ca upādānaṁ, siyā na vattabbaṁ—“upādānañceva upādānasampayuttañcā”tipi, “upādānasampayuttañceva no ca upādānan”tipi. Dve saccā upādānavippayuttaanupādāniyā. Dve saccā siyā upādānavippayuttaupādāniyā, siyā na vattabbā—“upādānavippayuttaupādāniyā”tipi, “upādānavippayuttaanupādāniyā”tipi. 141 3.2.12. Kilesagocchaka Samudayasaccaṁ kileso. Dve saccā no kilesā. Dukkhasaccaṁ siyā kileso, siyā no kileso. Dve saccā saṅkilesikā. Dve saccā asaṅkilesikā. Samudayasaccaṁ saṅkiliṭṭhaṁ. Dve saccā asaṅkiliṭṭhā. Dukkhasaccaṁ siyā saṅkiliṭṭhaṁ, siyā asaṅkiliṭṭhaṁ. Samudayasaccaṁ kilesasampayuttaṁ. Dve saccā kilesavippayuttā. Dukkhasaccaṁ siyā kilesasampayuttaṁ, siyā kilesavippayuttaṁ. Samudayasaccaṁ kileso ceva saṅkilesikañca. Dve saccā na vattabbā—“kilesā ceva saṅkilesikā cā”tipi, “saṅkilesikā ceva no ca kilesā”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā kileso ceva saṅkilesikañca, siyā saṅkilesikañceva no ca kileso. Samudayasaccaṁ kileso ceva saṅkiliṭṭhañca. Dve saccā na vattabbā—“kilesā ceva saṅkiliṭṭhā cā”tipi, “saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesā”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā kileso ceva saṅkiliṭṭhañca, siyā saṅkiliṭṭhañceva no ca kileso, siyā na vattabbaṁ—“kileso ceva saṅkiliṭṭhañcā”tipi, “saṅkiliṭṭhañceva no ca kileso”tipi. Samudayasaccaṁ kileso ceva kilesasampayuttañca. Dve saccā na vattabbā—“kilesā ceva kilesasampayuttā cā”tipi, “kilesasampayuttā ceva no ca kilesā”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā kileso ceva kilesasampayuttañca, siyā kilesasampayuttañceva no ca kileso, siyā na vattabbaṁ—“kileso ceva kilesasampayuttañcā”tipi, “kilesasampayuttañceva no ca kileso”tipi. Dve saccā kilesavippayuttaasaṅkilesikā. Samudayasaccaṁ na vattabbaṁ—“kilesavippayuttasaṅkilesikan”tipi, “kilesavippayuttaasaṅkilesikan”tipi. Dukkhasaccaṁ siyā kilesavippayuttasaṅkilesikaṁ, siyā na vattabbaṁ—“kilesavippayuttasaṅkilesikan”tipi, “kilesavippayuttaasaṅkilesikan”tipi. 142 3.2.13. Piṭṭhiduka Dve saccā na 2057 --- vb4 1:142 dassanena pahātabbā. Dve saccā siyā dassanena pahātabbā, siyā na dassanena pahātabbā. Dve saccā na bhāvanāya pahātabbā. Dve saccā siyā bhāvanāya pahātabbā, siyā na bhāvanāya pahātabbā. Dve saccā na dassanena pahātabbahetukā. Dve saccā siyā dassanena pahātabbahetukā, siyā na dassanena pahātabbahetukā. Dve saccā na bhāvanāya pahātabbahetukā. Dve saccā siyā bhāvanāya pahātabbahetukā, siyā na bhāvanāya pahātabbahetukā. Samudayasaccaṁ savitakkaṁ. Nirodhasaccaṁ avitakkaṁ. Dve saccā siyā savitakkā, siyā avitakkā. Samudayasaccaṁ savicāraṁ. Nirodhasaccaṁ avicāraṁ. Dve saccā siyā savicārā, siyā avicārā. Nirodhasaccaṁ appītikaṁ. Tīṇi saccāni siyā sappītikā, siyā appītikā. Nirodhasaccaṁ na pītisahagataṁ. Tīṇi saccāni siyā pītisahagatā, siyā na pītisahagatā. Nirodhasaccaṁ na sukhasahagataṁ. Tīṇi saccāni siyā sukhasahagatā, siyā na sukhasahagatā. Nirodhasaccaṁ na upekkhāsahagataṁ. Tīṇi saccāni siyā upekkhāsahagatā, siyā na upekkhāsahagatā. 143 Samudayasaccaṁ kāmāvacaraṁ. Dve saccā na kāmāvacarā. Dukkhasaccaṁ siyā kāmāvacaraṁ, siyā na kāmāvacaraṁ. Tīṇi saccāni na rūpāvacarā. Dukkhasaccaṁ siyā rūpāvacaraṁ, siyā na rūpāvacaraṁ. Tīṇi saccāni na arūpāvacarā. Dukkhasaccaṁ siyā arūpāvacaraṁ, siyā na arūpāvacaraṁ. Dve saccā pariyāpannā. Dve saccā apariyāpannā. Maggasaccaṁ niyyānikaṁ. Tīṇi saccāni aniyyānikā. Maggasaccaṁ niyataṁ. Nirodhasaccaṁ aniyataṁ. Dve saccā siyā niyatā, siyā aniyatā. Dve saccā sauttarā. Dve saccā anuttarā. Samudayasaccaṁ saraṇaṁ. Dve saccā araṇā. Dukkhasaccaṁ siyā saraṇaṁ, siyā araṇanti. 144 Pañhāpucchakaṁ. 145 Saccavibhaṅgo niṭṭhito. vb10 0 Vibhaṅga Bojjhaṅgavibhaṅga |1| 1. Suttantabhājanīya Satta bojjhaṅgā—satisambojjhaṅgo, dhammavicayasambojjhaṅgo, vīriyasambojjhaṅgo, pītisambojjhaṅgo, passaddhisambojjhaṅgo, samādhisambojjhaṅgo, upekkhāsambojjhaṅgo. 2 Tattha katamo satisambojjhaṅgo? Idha bhikkhu satimā hoti paramena satinepakkena samannāgato, cirakatampi cirabhāsitampi saritā hoti anussaritā—ayaṁ vuccati “satisambojjhaṅgo”. 3 So tathā sato viharanto taṁ dhammaṁ paññāya pavicinati pavicarati parivīmaṁsamāpajjati—ayaṁ vuccati “dhammavicayasambojjhaṅgo”. 4 Tassa taṁ dhammaṁ paññāya pavicinato pavicarato parivīmaṁsamāpajjato āraddhaṁ hoti vīriyaṁ asallīnaṁ—ayaṁ vuccati “vīriyasambojjhaṅgo”. 5 Āraddhavīriyassa uppajjati pīti nirāmisā—ayaṁ vuccati “pītisambojjhaṅgo”. 6 Pītimanassa kāyopi passambhati, cittampi passambhati—ayaṁ vuccati “passaddhisambojjhaṅgo”. 7 Passaddhakāyassa sukhino cittaṁ samādhiyati—ayaṁ vuccati “samādhisambojjhaṅgo”. 8 So tathā samāhitaṁ cittaṁ sādhukaṁ ajjhupekkhitā hoti—ayaṁ vuccati “upekkhāsambojjhaṅgo”. 9 Satta bojjhaṅgā—satisambojjhaṅgo, dhammavicayasambojjhaṅgo, vīriyasambojjhaṅgo, pītisambojjhaṅgo, passaddhisambojjhaṅgo, samādhisambojjhaṅgo, upekkhāsambojjhaṅgo. 10 Tattha katamo satisambojjhaṅgo? Atthi ajjhattaṁ dhammesu sati, atthi bahiddhā dhammesu sati. Yadapi ajjhattaṁ dhammesu sati tadapi satisambojjhaṅgo abhiññāya sambodhāya nibbānāya saṁvattati. Yadapi bahiddhā dhammesu sati tadapi satisambojjhaṅgo abhiññāya sambodhāya nibbānāya saṁvattati. 11 Tattha katamo dhammavicayasambojjhaṅgo? Atthi ajjhattaṁ dhammesu pavicayo, atthi bahiddhā dhammesu pavicayo. Yadapi ajjhattaṁ dhammesu pavicayo tadapi dhammavicayasambojjhaṅgo abhiññāya sambodhāya nibbānāya saṁvattati. Yadapi bahiddhā dhammesu pavicayo tadapi dhammavicayasambojjhaṅgo abhiññāya sambodhāya nibbānāya saṁvattati. 12 Tattha katamo vīriyasambojjhaṅgo? Atthi kāyikaṁ vīriyaṁ, atthi cetasikaṁ vīriyaṁ. Yadapi kāyikaṁ vīriyaṁ tadapi vīriyasambojjhaṅgo abhiññāya sambodhāya nibbānāya saṁvattati. Yadapi cetasikaṁ 2058 --- vb10 1:12 vīriyaṁ tadapi vīriyasambojjhaṅgo abhiññāya sambodhāya nibbānāya saṁvattati. 13 Tattha katamo pītisambojjhaṅgo? Atthi savitakkasavicārā pīti, atthi avitakkaavicārā pīti. Yadapi savitakkasavicārā pīti tadapi pītisambojjhaṅgo abhiññāya sambodhāya nibbānāya saṁvattati. Yadapi avitakkaavicārā pīti tadapi pītisambojjhaṅgo abhiññāya sambodhāya nibbānāya saṁvattati. 14 Tattha katamo passaddhisambojjhaṅgo? Atthi kāyapassaddhi, atthi cittapassaddhi. Yadapi kāyapassaddhi tadapi passaddhisambojjhaṅgo abhiññāya sambodhāya nibbānāya saṁvattati. Yadapi cittapassaddhi tadapi passaddhisambojjhaṅgo abhiññāya sambodhāya nibbānāya saṁvattati. 15 Tattha katamo samādhisambojjhaṅgo? Atthi savitakko savicāro samādhi, atthi avitakko avicāro samādhi. Yadapi savitakko savicāro samādhi tadapi samādhisambojjhaṅgo abhiññāya sambodhāya nibbānāya saṁvattati. Yadapi avitakko avicāro samādhi tadapi samādhisambojjhaṅgo abhiññāya sambodhāya nibbānāya saṁvattati. 16 Tattha katamo upekkhāsambojjhaṅgo? Atthi ajjhattaṁ dhammesu upekkhā, atthi bahiddhā dhammesu upekkhā. Yadapi ajjhattaṁ dhammesu upekkhā tadapi upekkhāsambojjhaṅgo abhiññāya sambodhāya nibbānāya saṁvattati. Yadapi bahiddhā dhammesu upekkhā tadapi upekkhāsambojjhaṅgo abhiññāya sambodhāya nibbānāya saṁvattati. 17 Satta bojjhaṅgā—satisambojjhaṅgo, dhammavicayasambojjhaṅgo, vīriyasambojjhaṅgo, pītisambojjhaṅgo, passaddhisambojjhaṅgo, samādhisambojjhaṅgo, upekkhāsambojjhaṅgo. 18 Tattha katamo satisambojjhaṅgo? Idha bhikkhu satisambojjhaṅgaṁ bhāveti vivekanissitaṁ virāganissitaṁ nirodhanissitaṁ vossaggapariṇāmiṁ, dhammavicayasambojjhaṅgaṁ bhāveti …pe… vīriyasambojjhaṅgaṁ bhāveti … pītisambojjhaṅgaṁ bhāveti … passaddhisambojjhaṅgaṁ bhāveti … samādhisambojjhaṅgaṁ bhāveti … upekkhāsambojjhaṅgaṁ bhāveti vivekanissitaṁ virāganissitaṁ nirodhanissitaṁ vossaggapariṇāmiṁ. 19 Suttantabhājanīyaṁ. 20 2. Abhidhammabhājanīya Satta bojjhaṅgā—satisambojjhaṅgo, dhammavicayasambojjhaṅgo, vīriyasambojjhaṅgo, pītisambojjhaṅgo, passaddhisambojjhaṅgo, samādhisambojjhaṅgo, upekkhāsambojjhaṅgo. 21 Tattha katame satta bojjhaṅgā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye satta bojjhaṅgā honti—satisambojjhaṅgo …pe… upekkhāsambojjhaṅgo. 22 Tattha katamo satisambojjhaṅgo? Yā sati anussati …pe… sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “satisambojjhaṅgo”. 23 Tattha katamo dhammavicayasambojjhaṅgo? Yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “dhammavicayasambojjhaṅgo”. 24 Tattha katamo vīriyasambojjhaṅgo? Yo cetasiko vīriyārambho …pe… sammāvāyāmo vīriyasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “vīriyasambojjhaṅgo”. 25 Tattha katamo pītisambojjhaṅgo? Yā pīti pāmojjaṁ āmodanā pamodanā hāso pahāso vitti odagyaṁ attamanatā cittassa pītisambojjhaṅgo—ayaṁ vuccati “pītisambojjhaṅgo”. 26 Tattha katamo passaddhisambojjhaṅgo? Yā vedanākkhandhassa saññākkhandhassa saṅkhārakkhandhassa viññāṇakkhandhassa passaddhi paṭippassaddhi passambhanā paṭippassambhanā paṭippassambhitattaṁ passaddhisambojjhaṅgo—ayaṁ vuccati “passaddhisambojjhaṅgo”. 27 Tattha katamo samādhisambojjhaṅgo? Yā cittassa ṭhiti …pe… sammāsamādhi samādhisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “samādhisambojjhaṅgo”. 28 Tattha katamo upekkhāsambojjhaṅgo? Yā upekkhā upekkhanā ajjhupekkhanā majjhattatā cittassa upekkhāsambojjhaṅgo—ayaṁ vuccati “upekkhāsambojjhaṅgo”. Ime vuccanti satta bojjhaṅgā. Avasesā dhammā sattahi bojjhaṅgehi sampayuttā. 29 Satta bojjhaṅgā—satisambojjhaṅgo …pe… upekkhāsambojjhaṅgo. 30 Tattha katamo satisambojjhaṅgo? Idha bhikkhu yasmiṁ 2059 --- vb10 1:30 samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, yā tasmiṁ samaye sati anussati sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “satisambojjhaṅgo”. Avasesā dhammā satisambojjhaṅgasampayuttā …pe… avasesā dhammā dhammavicayasambojjhaṅgasampayuttā …pe… avasesā dhammā vīriyasambojjhaṅgasampayuttā …pe… avasesā dhammā pītisambojjhaṅgasampayuttā …pe… avasesā dhammā passaddhisambojjhaṅgasampayuttā …pe… avasesā dhammā samādhisambojjhaṅgasampayuttā. 31 Tattha katamo upekkhāsambojjhaṅgo? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, yā tasmiṁ samaye upekkhā upekkhanā ajjhupekkhanā majjhattatā cittassa upekkhāsambojjhaṅgo—ayaṁ vuccati “upekkhāsambojjhaṅgo”. Avasesā dhammā upekkhāsambojjhaṅgasampayuttā. 32 Satta bojjhaṅgā—satisambojjhaṅgo …pe… upekkhāsambojjhaṅgo. 33 Tattha katame satta bojjhaṅgā? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, yo tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti—ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, tasmiṁ samaye satta bojjhaṅgā honti—satisambojjhaṅgo …pe… upekkhāsambojjhaṅgo. 34 Tattha katamo satisambojjhaṅgo? Yā sati anussati …pe… sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “satisambojjhaṅgo” …pe…. 35 Tattha katamo upekkhāsambojjhaṅgo? Yā upekkhā upekkhanā ajjhupekkhanā majjhattatā cittassa upekkhāsambojjhaṅgo—ayaṁ vuccati “upekkhāsambojjhaṅgo”. Ime vuccanti “satta bojjhaṅgā”. Avasesā dhammā sattahi bojjhaṅgehi sampayuttā. 36 Satta bojjhaṅgā—satisambojjhaṅgo …pe… upekkhāsambojjhaṅgo. 37 Tattha katamo satisambojjhaṅgo? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, yā tasmiṁ samaye sati anussati sammāsati satisambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—ayaṁ vuccati “satisambojjhaṅgo”. Avasesā dhammā satisambojjhaṅgasampayuttā …pe… avasesā dhammā dhammavicayasambojjhaṅgasampayuttā …pe… avasesā dhammā vīriyasambojjhaṅgasampayuttā …pe… avasesā dhammā pītisambojjhaṅgasampayuttā …pe… avasesā dhammā passaddhisambojjhaṅgasampayuttā …pe… avasesā dhammā samādhisambojjhaṅgasampayuttā. 38 Tattha katamo upekkhāsambojjhaṅgo? Idha bhikkhu yasmiṁ samaye lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā kusalā. Tasseva lokuttarassa kusalassa jhānassa katattā bhāvitattā vipākaṁ vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ suññataṁ, yā tasmiṁ samaye upekkhā upekkhanā ajjhupekkhanā majjhattatā cittassa upekkhāsambojjhaṅgo—ayaṁ vuccati “upekkhāsambojjhaṅgo”. Avasesā dhammā upekkhāsambojjhaṅgasampayuttā. 39 Abhidhammabhājanīyaṁ. 40 3. Pañhāpucchaka Satta bojjhaṅgā—satisambojjhaṅgo, dhammavicayasambojjhaṅgo, 2060 --- vb10 1:40 vīriyasambojjhaṅgo, pītisambojjhaṅgo, passaddhisambojjhaṅgo, samādhisambojjhaṅgo, upekkhāsambojjhaṅgo. 41 Sattannaṁ bojjhaṅgānaṁ kati kusalā, kati akusalā, kati abyākatā …pe… kati saraṇā, kati araṇā? 42 3.1. Tika Siyā kusalā, siyā abyākatā. 43 Pītisambojjhaṅgo sukhāya vedanāya sampayutto; cha bojjhaṅgā siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. 44 Siyā vipākā, siyā vipākadhammadhammā. 45 Anupādinnaanupādāniyā. 46 Asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā. 47 Siyā savitakkasavicārā, siyā avitakkavicāramattā, siyā avitakkaavicārā. 48 Pītisambojjhaṅgo na pītisahagato, sukhasahagato, na upekkhāsahagato; cha bojjhaṅgā siyā pītisahagatā, siyā sukhasahagatā, siyā upekkhāsahagatā. 49 Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā. 50 Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā. 51 Siyā apacayagāmino, siyā nevācayagāmināpacayagāmino. 52 Siyā sekkhā, siyā asekkhā. 53 Appamāṇā. 54 Appamāṇārammaṇā. 55 Paṇītā. 56 Siyā sammattaniyatā, siyā aniyatā. 57 Na maggārammaṇā, siyā maggahetukā, siyā maggādhipatino; siyā na vattabbā “maggahetukā”tipi, “maggādhipatino”tipi. 58 Siyā uppannā, siyā anuppannā, siyā uppādino. 59 Siyā atītā, siyā anāgatā, siyā paccuppannā. 60 Na vattabbā “atītārammaṇā”tipi, “anāgatārammaṇā”tipi, “paccuppannārammaṇā”tipi. 61 Siyā ajjhattā, siyā bahiddhā, siyā ajjhattabahiddhā. 62 Bahiddhārammaṇā. 63 Anidassanaappaṭighā. 64 3.2. 3.2 Duka 3.2.1. Hetugocchaka Dhammavicayasambojjhaṅgo hetu, cha bojjhaṅgā hetusampayuttā. Dhammavicayasambojjhaṅgo hetu ceva sahetuko ca, cha bojjhaṅgā na vattabbā “hetū ceva sahetukā cā”ti, sahetukā ceva na ca hetū. Dhammavicayasambojjhaṅgo hetu ceva hetusampayutto ca, cha bojjhaṅgā na vattabbā “hetū ceva hetusampayuttā cā”ti, hetusampayuttā ceva na ca hetū. Cha bojjhaṅgā na hetū sahetukā, dhammavicayasambojjhaṅgo na vattabbo “na hetusahetuko”tipi, “na hetuahetuko”tipi. 65 3.2.2. Cūḷantaraduka Sappaccayā. Saṅkhatā. Anidassanā. Appaṭighā. Arūpā. Lokuttarā. Kenaci viññeyyā, kenaci na viññeyyā. 66 3.2.3. Āsavagocchaka No āsavā. Anāsavā. Āsavavippayuttā. Na vattabbā “āsavā ceva sāsavā cā”tipi, sāsavā ceva no ca āsavātipi. Na vattabbā “āsavā ceva āsavasampayuttā cā”tipi, “āsavasampayuttā ceva no ca āsavā”tipi. Āsavavippayuttā. Anāsavā. 67 10.3.2.4. Saṁyojanagocchakādi No saṁyojanā …pe… no ganthā …pe… no oghā …pe… no yogā …pe… no nīvaraṇā …pe… no parāmāsā …pe… 68 3.2.10. Mahantaraduka Sārammaṇā. No cittā. Cetasikā. Cittasampayuttā. Cittasaṁsaṭṭhā. Cittasamuṭṭhānā. Cittasahabhuno. Cittānuparivattino. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno. Cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino. Bāhirā. No upādā. Anupādinnā. 69 10.3.2.11. Upādānagocchakādi No upādānā …pe… no kilesā …pe…. Na dassanena pahātabbā. Na bhāvanāya pahātabbā. Na dassanena pahātabbahetukā. Na bhāvanāya pahātabbahetukā. Siyā savitakkā, siyā avitakkā. Siyā savicārā, siyā avicārā. 70 Pītisambojjhaṅgo appītiko, cha bojjhaṅgā siyā sappītikā, siyā appītikā. Pītisambojjhaṅgo na pītisahagato, cha bojjhaṅgā siyā pītisahagatā, siyā na pītisahagatā. Pītisambojjhaṅgo sukhasahagato, cha bojjhaṅgā siyā sukhasahagatā, siyā na sukhasahagatā. Pītisambojjhaṅgo na upekkhāsahagato, cha bojjhaṅgā siyā upekkhāsahagatā, siyā na upekkhāsahagatā. Na kāmāvacarā. Na rūpāvacarā. Na arūpāvacarā. Apariyāpannā. Siyā niyyānikā, siyā aniyyānikā. Siyā niyatā, siyā aniyatā. Anuttarā. Araṇāti. 71 Pañhāpucchakaṁ. 72 Bojjhaṅgavibhaṅgo niṭṭhito. vb1 0 Vibhaṅga Khandhavibhaṅga |1| 1. Suttantabhājanīya Namo tassa Bhagavato Arahato Sammāsambuddhassa. 2 Pañcakkhandhā—rūpakkhandho, vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, 2061 --- vb1 1:2 viññāṇakkhandho. 3 1.1. Rūpakkhandha Tattha katamo rūpakkhandho? Yaṁ kiñci rūpaṁ atītānāgatapaccuppannaṁ ajjhattaṁ vā bahiddhā vā oḷārikaṁ vā sukhumaṁ vā hīnaṁ vā paṇītaṁ vā yaṁ dūre santike vā, tadekajjhaṁ abhisaññūhitvā abhisaṅkhipitvā—ayaṁ vuccati rūpakkhandho. 4 Tattha katamaṁ rūpaṁ atītaṁ? Yaṁ rūpaṁ atītaṁ niruddhaṁ vigataṁ vipariṇataṁ atthaṅgataṁ abbhatthaṅgataṁ uppajjitvā vigataṁ atītaṁ atītaṁsena saṅgahitaṁ, cattāro ca mahābhūtā catunnañca mahābhūtānaṁ upādāyarūpaṁ—idaṁ vuccati rūpaṁ atītaṁ. 5 Tattha katamaṁ rūpaṁ anāgataṁ? Yaṁ rūpaṁ ajātaṁ abhūtaṁ asañjātaṁ anibbattaṁ anabhinibbattaṁ apātubhūtaṁ anuppannaṁ asamuppannaṁ anuṭṭhitaṁ asamuṭṭhitaṁ anāgataṁ anāgataṁsena saṅgahitaṁ, cattāro ca mahābhūtā catunnañca mahābhūtānaṁ upādāyarūpaṁ—idaṁ vuccati rūpaṁ anāgataṁ. 6 Tattha katamaṁ rūpaṁ paccuppannaṁ? Yaṁ rūpaṁ jātaṁ bhūtaṁ sañjātaṁ nibbattaṁ abhinibbattaṁ pātubhūtaṁ uppannaṁ samuppannaṁ uṭṭhitaṁ samuṭṭhitaṁ paccuppannaṁ paccuppannaṁsena saṅgahitaṁ, cattāro ca mahābhūtā catunnañca mahābhūtānaṁ upādāyarūpaṁ—idaṁ vuccati rūpaṁ paccuppannaṁ. 7 Tattha katamaṁ rūpaṁ ajjhattaṁ? Yaṁ rūpaṁ tesaṁ tesaṁ sattānaṁ ajjhattaṁ paccattaṁ niyakaṁ pāṭipuggalikaṁ upādinnaṁ, cattāro ca mahābhūtā catunnañca mahābhūtānaṁ upādāyarūpaṁ—idaṁ vuccati rūpaṁ ajjhattaṁ. 8 Tattha katamaṁ rūpaṁ bahiddhā? Yaṁ rūpaṁ tesaṁ tesaṁ parasattānaṁ parapuggalānaṁ ajjhattaṁ paccattaṁ niyakaṁ pāṭipuggalikaṁ upādinnaṁ, cattāro ca mahābhūtā catunnañca mahābhūtānaṁ upādāyarūpaṁ—idaṁ vuccati rūpaṁ bahiddhā. 9 Tattha katamaṁ rūpaṁ oḷārikaṁ? Cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ—idaṁ vuccati rūpaṁ oḷārikaṁ. 10 Tattha katamaṁ rūpaṁ sukhumaṁ? Itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro—idaṁ vuccati rūpaṁ sukhumaṁ. 11 Tattha katamaṁ rūpaṁ hīnaṁ? Yaṁ rūpaṁ tesaṁ tesaṁ sattānaṁ uññātaṁ avaññātaṁ hīḷitaṁ paribhūtaṁ acittīkataṁ hīnaṁ hīnamataṁ hīnasammataṁ aniṭṭhaṁ akantaṁ amanāpaṁ, rūpā saddā gandhā rasā phoṭṭhabbā—idaṁ vuccati rūpaṁ hīnaṁ. 12 Tattha katamaṁ rūpaṁ paṇītaṁ? Yaṁ rūpaṁ tesaṁ tesaṁ sattānaṁ anuññātaṁ anavaññātaṁ ahīḷitaṁ aparibhūtaṁ cittīkataṁ paṇītaṁ paṇītamataṁ paṇītasammataṁ iṭṭhaṁ kantaṁ manāpaṁ, rūpā saddā gandhā rasā phoṭṭhabbā—idaṁ vuccati rūpaṁ paṇītaṁ. Taṁ taṁ vā pana rūpaṁ upādāyupādāya rūpaṁ hīnaṁ paṇītaṁ daṭṭhabbaṁ. 13 Tattha katamaṁ rūpaṁ dūre? Itthindriyaṁ …pe… kabaḷīkāro āhāro, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ anāsanne anupakaṭṭhe dūre asantike—idaṁ vuccati rūpaṁ dūre. 14 Tattha katamaṁ rūpaṁ santike? Cakkhāyatanaṁ …pe… phoṭṭhabbāyatanaṁ, yaṁ vā panaññampi atthi rūpaṁ āsanne upakaṭṭhe avidūre santike—idaṁ vuccati rūpaṁ santike. Taṁ taṁ vā pana rūpaṁ upādāyupādāya rūpaṁ dūre santike daṭṭhabbaṁ. 15 1.2. Vedanākkhandha Tattha katamo vedanākkhandho? Yā kāci vedanā atītānāgatapaccuppannā ajjhattā vā bahiddhā vā oḷārikā vā sukhumā vā hīnā vā paṇītā vā yā dūre santike vā, tadekajjhaṁ abhisaññūhitvā abhisaṅkhipitvā—ayaṁ vuccati vedanākkhandho. 16 Tattha katamā vedanā atītā? Yā vedanā atītā niruddhā vigatā vipariṇatā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā uppajjitvā vigatā atītā atītaṁsena saṅgahitā, sukhā vedanā dukkhā vedanā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ vuccati vedanā atītā. 17 Tattha katamā vedanā anāgatā? Yā vedanā ajātā abhūtā asañjātā anibbattā anabhinibbattā apātubhūtā anuppannā asamuppannā anuṭṭhitā asamuṭṭhitā anāgatā anāgataṁsena saṅgahitā, sukhā vedanā dukkhā vedanā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ vuccati vedanā anāgatā. 18 Tattha katamā vedanā paccuppannā? Yā vedanā jātā bhūtā sañjātā nibbattā abhinibbattā pātubhūtā uppannā samuppannā uṭṭhitā samuṭṭhitā paccuppannā paccuppannaṁsena saṅgahitā, sukhā vedanā dukkhā vedanā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ vuccati vedanā paccuppannā. 19 Tattha katamā vedanā ajjhattā? Yā vedanā tesaṁ tesaṁ sattānaṁ ajjhattaṁ paccattaṁ niyakā pāṭipuggalikā upādinnā, sukhā vedanā dukkhā vedanā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ vuccati vedanā ajjhattā. 20 Tattha katamā vedanā bahiddhā? Yā vedanā tesaṁ tesaṁ parasattānaṁ 2062 --- vb1 1:20 parapuggalānaṁ ajjhattaṁ paccattaṁ niyakā pāṭipuggalikā upādinnā, sukhā vedanā dukkhā vedanā adukkhamasukhā vedanā—ayaṁ vuccati vedanā bahiddhā. 21 Tattha katamā vedanā oḷārikā sukhumā? Akusalā vedanā oḷārikā, kusalābyākatā vedanā sukhumā. Kusalākusalā vedanā oḷārikā, abyākatā vedanā sukhumā. Dukkhā vedanā oḷārikā, sukhā ca adukkhamasukhā ca vedanā sukhumā. Sukhadukkhā vedanā oḷārikā, adukkhamasukhā vedanā sukhumā. Asamāpannassa vedanā oḷārikā, samāpannassa vedanā sukhumā. Sāsavā vedanā oḷārikā, anāsavā vedanā sukhumā. Taṁ taṁ vā pana vedanaṁ upādāyupādāya vedanā oḷārikā sukhumā daṭṭhabbā. 22 Tattha katamā vedanā hīnā paṇītā? Akusalā vedanā hīnā, kusalābyākatā vedanā paṇītā. Kusalākusalā vedanā hīnā, abyākatā vedanā paṇītā. Dukkhā vedanā hīnā, sukhā ca adukkhamasukhā ca vedanā paṇītā. Sukhadukkhā vedanā hīnā, adukkhamasukhā vedanā paṇītā. Asamāpannassa vedanā hīnā, samāpannassa vedanā paṇītā. Sāsavā vedanā hīnā, anāsavā vedanā paṇītā. Taṁ taṁ vā pana vedanaṁ upādāyupādāya vedanā hīnā paṇītā daṭṭhabbā. 23 Tattha katamā vedanā dūre? Akusalā vedanā kusalābyākatāhi vedanāhi dūre; kusalābyākatā vedanā akusalāya vedanāya dūre; kusalā vedanā akusalābyākatāhi vedanāhi dūre; akusalābyākatā vedanā kusalāya vedanāya dūre; abyākatā vedanā kusalākusalāhi vedanāhi dūre; kusalākusalā vedanā abyākatāya vedanāya dūre. Dukkhā vedanā sukhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi dūre; sukhā ca adukkhamasukhā ca vedanā dukkhāya vedanāya dūre; sukhā vedanā dukkhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi dūre; dukkhā ca adukkhamasukhā ca vedanā sukhāya vedanāya dūre; adukkhamasukhā vedanā sukhadukkhāhi vedanāhi dūre; sukhadukkhā vedanā adukkhamasukhāya vedanāya dūre. Asamāpannassa vedanā samāpannassa vedanāya dūre; samāpannassa vedanā asamāpannassa vedanāya dūre. Sāsavā vedanā anāsavāya vedanāya dūre; anāsavā vedanā sāsavāya vedanāya dūre—ayaṁ vuccati vedanā dūre. 24 Tattha katamā vedanā santike? Akusalā vedanā akusalāya vedanāya santike; kusalā vedanā kusalāya vedanāya santike; abyākatā vedanā abyākatāya vedanāya santike. Dukkhā vedanā dukkhāya vedanāya santike; sukhā vedanā sukhāya vedanāya santike; adukkhamasukhā vedanā adukkhamasukhāya vedanāya santike. Asamāpannassa vedanā asamāpannassa vedanāya santike; samāpannassa vedanā samāpannassa vedanāya santike. Sāsavā vedanā sāsavāya vedanāya santike; anāsavā vedanā anāsavāya vedanāya santike. Ayaṁ vuccati vedanā santike. Taṁ taṁ vā pana vedanaṁ upādāyupādāya vedanā dūre santike daṭṭhabbā. 25 1.3. Saññākkhandha Tattha katamo saññākkhandho? Yā kāci saññā atītānāgatapaccuppannā ajjhattā vā bahiddhā vā oḷārikā vā sukhumā vā hīnā vā paṇītā vā yā dūre santike vā tadekajjhaṁ abhisaññūhitvā abhisaṅkhipitvā—ayaṁ vuccati saññākkhandho. 26 Tattha katamā saññā atītā? Yā saññā atītā niruddhā vigatā vipariṇatā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā uppajjitvā vigatā atītā atītaṁsena saṅgahitā, cakkhusamphassajā saññā sotasamphassajā saññā ghānasamphassajā saññā jivhāsamphassajā saññā kāyasamphassajā saññā manosamphassajā saññā—ayaṁ vuccati saññā atītā. 27 Tattha katamā saññā anāgatā? Yā saññā ajātā abhūtā asañjātā anibbattā anabhinibbattā apātubhūtā anuppannā asamuppannā anuṭṭhitā asamuṭṭhitā anāgatā anāgataṁsena saṅgahitā, cakkhusamphassajā saññā sotasamphassajā saññā ghānasamphassajā saññā jivhāsamphassajā saññā kāyasamphassajā saññā manosamphassajā saññā—ayaṁ vuccati saññā anāgatā. 28 Tattha katamā saññā paccuppannā? Yā saññā jātā bhūtā sañjātā nibbattā abhinibbattā pātubhūtā uppannā samuppannā uṭṭhitā samuṭṭhitā paccuppannā paccuppannaṁsena saṅgahitā, cakkhusamphassajā saññā sotasamphassajā saññā ghānasamphassajā saññā jivhāsamphassajā saññā kāyasamphassajā saññā manosamphassajā saññā—ayaṁ vuccati saññā paccuppannā. 29 Tattha katamā saññā ajjhattā? Yā saññā tesaṁ tesaṁ sattānaṁ ajjhattaṁ paccattaṁ niyakā pāṭipuggalikā upādinnā, cakkhusamphassajā saññā sotasamphassajā saññā 2063 --- vb1 1:29 ghānasamphassajā saññā jivhāsamphassajā saññā kāyasamphassajā saññā manosamphassajā saññā—ayaṁ vuccati saññā ajjhattā. 30 Tattha katamā saññā bahiddhā? Yā saññā tesaṁ tesaṁ parasattānaṁ parapuggalānaṁ ajjhattaṁ paccattaṁ niyakā pāṭipuggalikā upādinnā, cakkhusamphassajā saññā sotasamphassajā saññā ghānasamphassajā saññā jivhāsamphassajā saññā kāyasamphassajā saññā manosamphassajā saññā—ayaṁ vuccati saññā bahiddhā. 31 Tattha katamā saññā oḷārikā sukhumā? Paṭighasamphassajā saññā oḷārikā, adhivacanasamphassajā saññā sukhumā. Akusalā saññā oḷārikā, kusalābyākatā saññā sukhumā. Kusalākusalā saññā oḷārikā, abyākatā saññā sukhumā. Dukkhāya vedanāya sampayuttā saññā oḷārikā, sukhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi sampayuttā saññā sukhumā. Sukhadukkhāhi vedanāhi sampayuttā saññā oḷārikā, adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā saññā sukhumā. Asamāpannassa saññā oḷārikā, samāpannassa saññā sukhumā. Sāsavā saññā oḷārikā, anāsavā saññā sukhumā. Taṁ taṁ vā pana saññaṁ upādāyupādāya saññā oḷārikā sukhumā daṭṭhabbā. 32 Tattha katamā saññā hīnā paṇītā? Akusalā saññā hīnā, kusalābyākatā saññā paṇītā. Kusalākusalā saññā hīnā, abyākatā saññā paṇītā. Dukkhāya vedanāya sampayuttā saññā hīnā, sukhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi sampayuttā saññā paṇītā. Sukhadukkhāhi vedanāhi sampayuttā saññā hīnā, adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā saññā paṇītā. Asamāpannassa saññā hīnā, samāpannassa saññā paṇītā. Sāsavā saññā hīnā, anāsavā saññā paṇītā. Taṁ taṁ vā pana saññaṁ upādāyupādāya saññā hīnā paṇītā daṭṭhabbā. 33 Tattha katamā saññā dūre? Akusalā saññā kusalābyākatāhi saññāhi dūre; kusalābyākatā saññā akusalāya saññāya dūre; kusalā saññā akusalābyākatāhi saññāhi dūre; akusalābyākatā saññā kusalāya saññāya dūre. Abyākatā saññā kusalākusalāhi saññāhi dūre; kusalākusalā saññā abyākatāya saññāya dūre. Dukkhāya vedanāya sampayuttā saññā sukhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi sampayuttāhi saññāhi dūre; sukhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi sampayuttā saññā dukkhāya vedanāya sampayuttāya saññāya dūre; sukhāya vedanāya sampayuttā saññā dukkhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi sampayuttāhi saññāhi dūre; dukkhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi sampayuttā saññā sukhāya vedanāya sampayuttāya saññāya dūre; adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā saññā sukhadukkhāhi vedanāhi sampayuttāhi saññāhi dūre; sukhadukkhāhi vedanāhi sampayuttā saññā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttāya saññāya dūre. Asamāpannassa saññā samāpannassa saññāya dūre; samāpannassa saññā asamāpannassa saññāya dūre. Sāsavā saññā anāsavāya saññāya dūre; anāsavā saññā sāsavāya saññāya dūre—ayaṁ vuccati saññā dūre. 34 Tattha katamā saññā santike? Akusalā saññā akusalāya saññāya santike; kusalā saññā kusalāya saññāya santike; abyākatā saññā abyākatāya saññāya santike. Dukkhāya vedanāya sampayuttā saññā dukkhāya vedanāya sampayuttāya saññāya santike; sukhāya vedanāya sampayuttā saññā sukhāya vedanāya sampayuttāya saññāya santike; adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā saññā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttāya saññāya santike. Asamāpannassa saññā asamāpannassa saññāya santike; samāpannassa saññā samāpannassa saññāya santike. Sāsavā saññā sāsavāya saññāya santike; anāsavā saññā anāsavāya saññāya santike. Ayaṁ vuccati saññā santike. Taṁ taṁ vā pana saññaṁ upādāyupādāya saññā dūre santike daṭṭhabbā. 35 1.4. Saṅkhārakkhandha Tattha katamo saṅkhārakkhandho? Ye keci saṅkhārā atītānāgatapaccuppannā ajjhattā vā bahiddhā vā oḷārikā vā sukhumā vā hīnā vā paṇītā vā ye dūre santike vā, tadekajjhaṁ abhisaññūhitvā abhisaṅkhipitvā—ayaṁ vuccati saṅkhārakkhandho. 36 Tattha katame saṅkhārā atītā? Ye saṅkhārā atītā niruddhā vigatā vipariṇatā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā uppajjitvā vigatā atītā atītaṁsena saṅgahitā, cakkhusamphassajā cetanā sotasamphassajā cetanā ghānasamphassajā cetanā jivhāsamphassajā cetanā kāyasamphassajā cetanā manosamphassajā cetanā—ime vuccanti saṅkhārā atītā. 37 2064 --- vb1 1:37 Tattha katame saṅkhārā anāgatā? Ye saṅkhārā ajātā abhūtā asañjātā anibbattā anabhinibbattā apātubhūtā anuppannā asamuppannā anuṭṭhitā asamuṭṭhitā anāgatā anāgataṁsena saṅgahitā, cakkhusamphassajā cetanā sotasamphassajā cetanā ghānasamphassajā cetanā jivhāsamphassajā cetanā kāyasamphassajā cetanā manosamphassajā cetanā—ime vuccanti saṅkhārā anāgatā. 38 Tattha katame saṅkhārā paccuppannā? Ye saṅkhārā jātā bhūtā sañjātā nibbattā abhinibbattā pātubhūtā uppannā samuppannā uṭṭhitā samuṭṭhitā paccuppannā paccuppannaṁsena saṅgahitā, cakkhusamphassajā cetanā sotasamphassajā cetanā ghānasamphassajā cetanā jivhāsamphassajā cetanā kāyasamphassajā cetanā manosamphassajā cetanā—ime vuccanti saṅkhārā paccuppannā. 39 Tattha katame saṅkhārā ajjhattā? Ye saṅkhārā tesaṁ tesaṁ sattānaṁ ajjhattaṁ paccattaṁ niyakā pāṭipuggalikā upādinnā, cakkhusamphassajā cetanā sotasamphassajā cetanā ghānasamphassajā cetanā jivhāsamphassajā cetanā kāyasamphassajā cetanā manosamphassajā cetanā—ime vuccanti saṅkhārā ajjhattā. 40 Tattha katame saṅkhārā bahiddhā? Ye saṅkhārā tesaṁ tesaṁ parasattānaṁ parapuggalānaṁ ajjhattaṁ paccattaṁ niyakā pāṭipuggalikā upādinnā, cakkhusamphassajā cetanā sotasamphassajā cetanā ghānasamphassajā cetanā jivhāsamphassajā cetanā kāyasamphassajā cetanā manosamphassajā cetanā—ime vuccanti saṅkhārā bahiddhā. 41 Tattha katame saṅkhārā oḷārikā sukhumā? Akusalā saṅkhārā oḷārikā, kusalābyākatā saṅkhārā sukhumā. Kusalākusalā saṅkhārā oḷārikā, abyākatā saṅkhārā sukhumā. Dukkhāya vedanāya sampayuttā saṅkhārā oḷārikā, sukhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi sampayuttā saṅkhārā sukhumā. Sukhadukkhāhi vedanāhi sampayuttā saṅkhārā oḷārikā, adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā saṅkhārā sukhumā. Asamāpannassa saṅkhārā oḷārikā, samāpannassa saṅkhārā sukhumā. Sāsavā saṅkhārā oḷārikā, anāsavā saṅkhārā sukhumā. Te te vā pana saṅkhāre upādāyupādāya saṅkhārā oḷārikā sukhumā daṭṭhabbā. 42 Tattha katame saṅkhārā hīnā paṇītā? Akusalā saṅkhārā hīnā, kusalābyākatā saṅkhārā paṇītā. Kusalākusalā saṅkhārā hīnā, abyākatā saṅkhārā paṇītā. Dukkhāya vedanāya sampayuttā saṅkhārā hīnā, sukhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi sampayuttā saṅkhārā paṇītā. Sukhadukkhāhi vedanāhi sampayuttā saṅkhārā hīnā, adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā saṅkhārā paṇītā. Asamāpannassa saṅkhārā hīnā, samāpannassa saṅkhārā paṇītā. Sāsavā saṅkhārā hīnā, anāsavā saṅkhārā paṇītā. Te te vā pana saṅkhāre upādāyupādāya saṅkhārā hīnā paṇītā daṭṭhabbā. 43 Tattha katame saṅkhārā dūre? Akusalā saṅkhārā kusalābyākatehi saṅkhārehi dūre; kusalābyākatā saṅkhārā akusalehi saṅkhārehi dūre; kusalā saṅkhārā akusalābyākatehi saṅkhārehi dūre; akusalābyākatā saṅkhārā kusalehi saṅkhārehi dūre; abyākatā saṅkhārā kusalākusalehi saṅkhārehi dūre; kusalākusalā saṅkhārā abyākatehi saṅkhārehi dūre. Dukkhāya vedanāya sampayuttā saṅkhārā sukhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi sampayuttehi saṅkhārehi dūre; sukhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi sampayuttā saṅkhārā dukkhāya vedanāya sampayuttehi saṅkhārehi dūre; sukhāya vedanāya sampayuttā saṅkhārā dukkhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi sampayuttehi saṅkhārehi dūre; dukkhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi sampayuttā saṅkhārā sukhāya vedanāya sampayuttehi saṅkhārehi dūre; adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā saṅkhārā sukhadukkhāhi vedanāhi sampayuttehi saṅkhārehi dūre; sukhadukkhāhi vedanāhi sampayuttā saṅkhārā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttehi saṅkhārehi dūre. Asamāpannassa saṅkhārā samāpannassa saṅkhārehi dūre; samāpannassa saṅkhārā asamāpannassa saṅkhārehi dūre. Sāsavā saṅkhārā anāsavehi saṅkhārehi dūre; anāsavā saṅkhārā sāsavehi saṅkhārehi dūre. Ime vuccanti saṅkhārā dūre. 44 Tattha katame saṅkhārā santike? Akusalā saṅkhārā akusalānaṁ saṅkhārānaṁ santike; kusalā saṅkhārā kusalānaṁ saṅkhārānaṁ santike; abyākatā saṅkhārā abyākatānaṁ saṅkhārānaṁ santike. Dukkhāya vedanāya sampayuttā saṅkhārā dukkhāya vedanāya sampayuttānaṁ 2065 --- vb1 1:44 saṅkhārānaṁ santike; sukhāya vedanāya sampayuttā saṅkhārā sukhāya vedanāya sampayuttānaṁ saṅkhārānaṁ santike; adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā saṅkhārā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttānaṁ saṅkhārānaṁ santike. Asamāpannassa saṅkhārā asamāpannassa saṅkhārānaṁ santike; samāpannassa saṅkhārā samāpannassa saṅkhārānaṁ santike. Sāsavā saṅkhārā sāsavānaṁ saṅkhārānaṁ santike; anāsavā saṅkhārā anāsavānaṁ saṅkhārānaṁ santike. Ime vuccanti saṅkhārā santike. Te te vā pana saṅkhāre upādāyupādāya saṅkhārā dūre santike daṭṭhabbā. 45 1.5. Viññāṇakkhandha Tattha katamo viññāṇakkhandho? Yaṁ kiñci viññāṇaṁ atītānāgatapaccuppannaṁ ajjhattaṁ vā bahiddhā vā oḷārikaṁ vā sukhumaṁ vā hīnaṁ vā paṇītaṁ vā yaṁ dūre santike vā, tadekajjhaṁ abhisaññūhitvā abhisaṅkhipitvā—ayaṁ vuccati viññāṇakkhandho. 46 Tattha katamaṁ viññāṇaṁ atītaṁ? Yaṁ viññāṇaṁ atītaṁ niruddhaṁ vigataṁ vipariṇataṁ atthaṅgataṁ abbhatthaṅgataṁ uppajjitvā vigataṁ atītaṁ atītaṁsena saṅgahitaṁ, cakkhuviññāṇaṁ sotaviññāṇaṁ ghānaviññāṇaṁ jivhāviññāṇaṁ kāyaviññāṇaṁ manoviññāṇaṁ—idaṁ vuccati viññāṇaṁ atītaṁ. 47 Tattha katamaṁ viññāṇaṁ anāgataṁ? Yaṁ viññāṇaṁ ajātaṁ abhūtaṁ asañjātaṁ anibbattaṁ anabhinibbattaṁ apātubhūtaṁ anuppannaṁ asamuppannaṁ anuṭṭhitaṁ asamuṭṭhitaṁ anāgataṁ anāgataṁsena saṅgahitaṁ, cakkhuviññāṇaṁ sotaviññāṇaṁ ghānaviññāṇaṁ jivhāviññāṇaṁ kāyaviññāṇaṁ manoviññāṇaṁ—idaṁ vuccati viññāṇaṁ anāgataṁ. 48 Tattha katamaṁ viññāṇaṁ paccuppannaṁ? Yaṁ viññāṇaṁ jātaṁ bhūtaṁ sañjātaṁ nibbattaṁ abhinibbattaṁ pātubhūtaṁ uppannaṁ samuppannaṁ uṭṭhitaṁ samuṭṭhitaṁ paccuppannaṁ paccuppannaṁsena saṅgahitaṁ, cakkhuviññāṇaṁ sotaviññāṇaṁ ghānaviññāṇaṁ jivhāviññāṇaṁ kāyaviññāṇaṁ manoviññāṇaṁ—idaṁ vuccati viññāṇaṁ paccuppannaṁ. 49 Tattha katamaṁ viññāṇaṁ ajjhattaṁ? Yaṁ viññāṇaṁ tesaṁ tesaṁ sattānaṁ ajjhattaṁ paccattaṁ niyakaṁ pāṭipuggalikaṁ upādinnaṁ, cakkhuviññāṇaṁ sotaviññāṇaṁ ghānaviññāṇaṁ jivhāviññāṇaṁ kāyaviññāṇaṁ manoviññāṇaṁ—idaṁ vuccati viññāṇaṁ ajjhattaṁ. 50 Tattha katamaṁ viññāṇaṁ bahiddhā? Yaṁ viññāṇaṁ tesaṁ tesaṁ parasattānaṁ parapuggalānaṁ ajjhattaṁ paccattaṁ niyakaṁ pāṭipuggalikaṁ upādinnaṁ, cakkhuviññāṇaṁ sotaviññāṇaṁ ghānaviññāṇaṁ jivhāviññāṇaṁ kāyaviññāṇaṁ manoviññāṇaṁ—idaṁ vuccati viññāṇaṁ bahiddhā. 51 Tattha katamaṁ viññāṇaṁ oḷārikaṁ sukhumaṁ? Akusalaṁ viññāṇaṁ oḷārikaṁ, kusalābyākatā viññāṇā sukhumā. Kusalākusalā viññāṇā oḷārikā, abyākataṁ viññāṇaṁ sukhumaṁ. Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ viññāṇaṁ oḷārikaṁ, sukhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi sampayuttā viññāṇā sukhumā. Sukhadukkhāhi vedanāhi sampayuttā viññāṇā oḷārikā, adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ viññāṇaṁ sukhumaṁ. Asamāpannassa viññāṇaṁ oḷārikaṁ, samāpannassa viññāṇaṁ sukhumaṁ. Sāsavaṁ viññāṇaṁ oḷārikaṁ, anāsavaṁ viññāṇaṁ sukhumaṁ. Taṁ taṁ vā pana viññāṇaṁ upādāyupādāya viññāṇaṁ oḷārikaṁ sukhumaṁ daṭṭhabbaṁ. 52 Tattha katamaṁ viññāṇaṁ hīnaṁ paṇītaṁ? Akusalaṁ viññāṇaṁ hīnaṁ, kusalābyākatā viññāṇā paṇītā. Kusalākusalā viññāṇā hīnā, abyākataṁ viññāṇaṁ paṇītaṁ. Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ viññāṇaṁ hīnaṁ, sukhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi sampayuttā viññāṇā paṇītā. Sukhadukkhāhi vedanāhi sampayuttā viññāṇā hīnā, adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ viññāṇaṁ paṇītaṁ. Asamāpannassa viññāṇaṁ hīnaṁ, samāpannassa viññāṇaṁ paṇītaṁ. Sāsavaṁ viññāṇaṁ hīnaṁ, anāsavaṁ viññāṇaṁ paṇītaṁ. Taṁ taṁ vā pana viññāṇaṁ upādāyupādāya viññāṇaṁ hīnaṁ paṇītaṁ daṭṭhabbaṁ. 53 Tattha katamaṁ viññāṇaṁ dūre? Akusalaṁ viññāṇaṁ kusalābyākatehi viññāṇehi dūre; kusalābyākatā viññāṇā akusalā viññāṇā dūre; kusalaṁ viññāṇaṁ akusalābyākatehi viññāṇehi dūre; akusalābyākatā viññāṇā kusalā viññāṇā dūre; abyākataṁ viññāṇaṁ kusalākusalehi viññāṇehi dūre; kusalākusalā viññāṇā abyākatā viññāṇā dūre. Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ viññāṇaṁ sukhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi sampayuttehi viññāṇehi dūre; sukhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi sampayuttā viññāṇā dukkhāya vedanāya 2066 --- vb1 1:53 sampayuttā viññāṇā dūre; sukhāya vedanāya sampayuttaṁ viññāṇaṁ dukkhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi sampayuttehi viññāṇehi dūre; dukkhāya ca adukkhamasukhāya ca vedanāhi sampayuttā viññāṇā sukhāya vedanāya sampayuttā viññāṇā dūre; adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ viññāṇaṁ sukhadukkhāhi vedanāhi sampayuttehi viññāṇehi dūre; sukhadukkhāhi vedanāhi sampayuttā viññāṇā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā viññāṇā dūre. Asamāpannassa viññāṇaṁ samāpannassa viññāṇā dūre; samāpannassa viññāṇaṁ asamāpannassa viññāṇā dūre. Sāsavaṁ viññāṇaṁ anāsavā viññāṇā dūre; anāsavaṁ viññāṇaṁ sāsavā viññāṇā dūre—idaṁ vuccati viññāṇaṁ dūre. 54 Tattha katamaṁ viññāṇaṁ santike? Akusalaṁ viññāṇaṁ akusalassa viññāṇassa santike; kusalaṁ viññāṇaṁ kusalassa viññāṇassa santike; abyākataṁ viññāṇaṁ abyākatassa viññāṇassa santike. Dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ viññāṇaṁ dukkhāya vedanāya sampayuttassa viññāṇassa santike; sukhāya vedanāya sampayuttaṁ viññāṇaṁ sukhāya vedanāya sampayuttassa viññāṇassa santike; adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ viññāṇaṁ adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttassa viññāṇassa santike. Asamāpannassa viññāṇaṁ asamāpannassa viññāṇassa santike; samāpannassa viññāṇaṁ samāpannassa viññāṇassa santike. Sāsavaṁ viññāṇaṁ sāsavassa viññāṇassa santike; anāsavaṁ viññāṇaṁ anāsavassa viññāṇassa santike—idaṁ vuccati viññāṇaṁ santike. Taṁ taṁ vā pana viññāṇaṁ upādāyupādāya viññāṇaṁ dūre santike daṭṭhabbaṁ. 55 Suttantabhājanīyaṁ. 56 2. Abhidhammabhājanīya Pañcakkhandhā—rūpakkhandho, vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho. 57 2.1. Rūpakkhandha Tattha katamo rūpakkhandho? Ekavidhena rūpakkhandho—sabbaṁ rūpaṁ na hetu, ahetukaṁ, hetuvippayuttaṁ, sappaccayaṁ, saṅkhataṁ, rūpaṁ, lokiyaṁ, sāsavaṁ, saṁyojaniyaṁ, ganthaniyaṁ, oghaniyaṁ, yoganiyaṁ, nīvaraṇiyaṁ, parāmaṭṭhaṁ, upādāniyaṁ, saṅkilesikaṁ, abyākataṁ, anārammaṇaṁ, acetasikaṁ, cittavippayuttaṁ, nevavipākanavipākadhammadhammaṁ, asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ, na savitakkasavicāraṁ, na avitakkavicāramattaṁ, avitakkaavicāraṁ, na pītisahagataṁ, na sukhasahagataṁ, na upekkhāsahagataṁ, neva dassanena na bhāvanāya pahātabbaṁ, neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukaṁ, nevācayagāmināpacayagāmī, nevasekkhanāsekkhaṁ, parittaṁ, kāmāvacaraṁ, na rūpāvacaraṁ, na arūpāvacaraṁ, pariyāpannaṁ, no apariyāpannaṁ, aniyataṁ, aniyyānikaṁ, uppannaṁ, chahi viññāṇehi viññeyyaṁ, aniccaṁ, jarābhibhūtaṁ. Evaṁ ekavidhena rūpakkhandho. 58 Duvidhena rūpakkhandho—atthi rūpaṁ upādā, atthi rūpaṁ no upādā. Atthi rūpaṁ upādinnaṁ, atthi rūpaṁ anupādinnaṁ. Atthi rūpaṁ upādinnupādāniyaṁ, atthi rūpaṁ anupādinnupādāniyaṁ. Atthi rūpaṁ sanidassanaṁ, atthi rūpaṁ anidassanaṁ. Atthi rūpaṁ sappaṭighaṁ, atthi rūpaṁ appaṭighaṁ. Atthi rūpaṁ indriyaṁ, atthi rūpaṁ na indriyaṁ. Atthi rūpaṁ mahābhūtaṁ, atthi rūpaṁ na mahābhūtaṁ. Atthi rūpaṁ viññatti, atthi rūpaṁ na viññatti. Atthi rūpaṁ cittasamuṭṭhānaṁ, atthi rūpaṁ na cittasamuṭṭhānaṁ. Atthi rūpaṁ cittasahabhu, atthi rūpaṁ na cittasahabhu. Atthi rūpaṁ cittānuparivatti, atthi rūpaṁ na cittānuparivatti. Atthi rūpaṁ ajjhattikaṁ, atthi rūpaṁ bāhiraṁ. Atthi rūpaṁ oḷārikaṁ, atthi rūpaṁ sukhumaṁ. Atthi rūpaṁ dūre, atthi rūpaṁ santike …pe… atthi rūpaṁ kabaḷīkāro āhāro, atthi rūpaṁ na kabaḷīkāro āhāro. Evaṁ duvidhena rūpakkhandho. 59 (Yathā rūpakaṇḍe vibhattaṁ, tathā idha vibhajitabbaṁ.) 60 Tividhena rūpakkhandho—yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ taṁ upādā, yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ taṁ atthi upādā, atthi no upādā. Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ taṁ upādinnaṁ, yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ taṁ atthi upādinnaṁ, atthi anupādinnaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ taṁ upādinnupādāniyaṁ, yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ taṁ atthi upādinnupādāniyaṁ, atthi anupādinnupādāniyaṁ …pe… yaṁ taṁ rūpaṁ ajjhattikaṁ taṁ na kabaḷīkāro āhāro, yaṁ taṁ rūpaṁ bāhiraṁ taṁ atthi kabaḷīkāro āhāro, atthi na kabaḷīkāro āhāro. Evaṁ tividhena rūpakkhandho. 61 Catubbidhena rūpakkhandho—yaṁ taṁ rūpaṁ upādā taṁ atthi 2067 --- vb1 1:61 upādinnaṁ, atthi anupādinnaṁ; yaṁ taṁ rūpaṁ no upādā taṁ atthi upādinnaṁ, atthi anupādinnaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ upādā taṁ atthi upādinnupādāniyaṁ, atthi anupādinnupādāniyaṁ; yaṁ taṁ rūpaṁ no upādā taṁ atthi upādinnupādāniyaṁ, atthi anupādinnupādāniyaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ upādā taṁ atthi sappaṭighaṁ, atthi appaṭighaṁ; yaṁ taṁ rūpaṁ no upādā taṁ atthi sappaṭighaṁ, atthi appaṭighaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ upādā taṁ atthi oḷārikaṁ, atthi sukhumaṁ; yaṁ taṁ rūpaṁ no upādā taṁ atthi oḷārikaṁ, atthi sukhumaṁ. Yaṁ taṁ rūpaṁ upādā taṁ atthi dūre, atthi santike; yaṁ taṁ rūpaṁ no upādā taṁ atthi dūre, atthi santike …pe… diṭṭhaṁ, sutaṁ, mutaṁ, viññātaṁ rūpaṁ. Evaṁ catubbidhena rūpakkhandho. 62 Pañcavidhena rūpakkhandho—pathavīdhātu, āpodhātu, tejodhātu, vāyodhātu, yañca rūpaṁ upādā. Evaṁ pañcavidhena rūpakkhandho. 63 Chabbidhena rūpakkhandho—cakkhuviññeyyaṁ rūpaṁ, sotaviññeyyaṁ rūpaṁ, ghānaviññeyyaṁ rūpaṁ, jivhāviññeyyaṁ rūpaṁ, kāyaviññeyyaṁ rūpaṁ, manoviññeyyaṁ rūpaṁ. Evaṁ chabbidhena rūpakkhandho. 64 Sattavidhena rūpakkhandho—cakkhuviññeyyaṁ rūpaṁ, sotaviññeyyaṁ rūpaṁ, ghānaviññeyyaṁ rūpaṁ, jivhāviññeyyaṁ rūpaṁ, kāyaviññeyyaṁ rūpaṁ, manodhātuviññeyyaṁ rūpaṁ, manoviññāṇadhātuviññeyyaṁ rūpaṁ. Evaṁ sattavidhena rūpakkhandho. 65 Aṭṭhavidhena rūpakkhandho—cakkhuviññeyyaṁ rūpaṁ, sotaviññeyyaṁ rūpaṁ, ghānaviññeyyaṁ rūpaṁ, jivhāviññeyyaṁ rūpaṁ, kāyaviññeyyaṁ rūpaṁ atthi sukhasamphassaṁ, atthi dukkhasamphassaṁ, manodhātuviññeyyaṁ rūpaṁ, manoviññāṇadhātuviññeyyaṁ rūpaṁ. Evaṁ aṭṭhavidhena rūpakkhandho. 66 Navavidhena rūpakkhandho—cakkhundriyaṁ, sotindriyaṁ, ghānindriyaṁ, jivhindriyaṁ, kāyindriyaṁ, itthindriyaṁ, purisindriyaṁ, jīvitindriyaṁ, yañca rūpaṁ na indriyaṁ. Evaṁ navavidhena rūpakkhandho. 67 Dasavidhena rūpakkhandho—cakkhundriyaṁ, sotindriyaṁ, ghānindriyaṁ, jivhindriyaṁ, kāyindriyaṁ, itthindriyaṁ, purisindriyaṁ, jīvitindriyaṁ, na indriyaṁ rūpaṁ atthi sappaṭighaṁ, atthi appaṭighaṁ. Evaṁ dasavidhena rūpakkhandho. 68 Ekādasavidhena rūpakkhandho—cakkhāyatanaṁ, sotāyatanaṁ, ghānāyatanaṁ, jivhāyatanaṁ, kāyāyatanaṁ, rūpāyatanaṁ, saddāyatanaṁ, gandhāyatanaṁ, rasāyatanaṁ, phoṭṭhabbāyatanaṁ, yañca rūpaṁ anidassanaappaṭighaṁ dhammāyatanapariyāpannaṁ. Evaṁ ekādasavidhena rūpakkhandho. 69 Ayaṁ vuccati rūpakkhandho. 70 2.2. Vedanākkhandha Tattha katamo vedanākkhandho? Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 71 Duvidhena vedanākkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. 72 Tividhena vedanākkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato. 73 Catubbidhena vedanākkhandho—atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno. 74 Pañcavidhena vedanākkhandho—atthi sukhindriyaṁ, atthi dukkhindriyaṁ, atthi somanassindriyaṁ, atthi domanassindriyaṁ, atthi upekkhindriyaṁ. Evaṁ pañcavidhena vedanākkhandho. 75 Chabbidhena vedanākkhandho—cakkhusamphassajā vedanā, sotasamphassajā vedanā, ghānasamphassajā vedanā, jivhāsamphassajā vedanā, kāyasamphassajā vedanā, manosamphassajā vedanā. Evaṁ chabbidhena vedanākkhandho. 76 Sattavidhena vedanākkhandho—cakkhusamphassajā vedanā, sotasamphassajā vedanā, ghānasamphassajā vedanā, jivhāsamphassajā vedanā, kāyasamphassajā vedanā, manodhātusamphassajā vedanā, manoviññāṇadhātusamphassajā vedanā. Evaṁ sattavidhena vedanākkhandho. 77 Aṭṭhavidhena vedanākkhandho—cakkhusamphassajā vedanā, sotasamphassajā vedanā, ghānasamphassajā vedanā, jivhāsamphassajā vedanā, kāyasamphassajā vedanā atthi sukhā, atthi dukkhā, manodhātusamphassajā vedanā, manoviññāṇadhātusamphassajā vedanā. Evaṁ aṭṭhavidhena vedanākkhandho. 78 Navavidhena vedanākkhandho—cakkhusamphassajā vedanā, sotasamphassajā vedanā, ghānasamphassajā vedanā, jivhāsamphassajā vedanā, kāyasamphassajā vedanā, manodhātusamphassajā vedanā, manoviññāṇadhātusamphassajā vedanā atthi kusalā, atthi akusalā, atthi abyākatā. Evaṁ navavidhena vedanākkhandho. 79 Dasavidhena vedanākkhandho—cakkhusamphassajā vedanā, sotasamphassajā vedanā, 2068 --- vb1 1:79 ghānasamphassajā vedanā, jivhāsamphassajā vedanā, kāyasamphassajā vedanā atthi sukhā, atthi dukkhā, manodhātusamphassajā vedanā, manoviññāṇadhātusamphassajā vedanā atthi kusalā, atthi akusalā, atthi abyākatā. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 80 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 81 Duvidhena vedanākkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. 82 Tividhena vedanākkhandho—atthi vipāko, atthi vipākadhammadhammo, atthi nevavipākanavipākadhammadhammo. Atthi upādinnupādāniyo, atthi anupādinnupādāniyo, atthi anupādinnaanupādāniyo. Atthi saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko, atthi asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko, atthi asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko. Atthi savitakkasavicāro, atthi avitakkavicāramatto, atthi avitakkaavicāro. Atthi dassanena pahātabbo, atthi bhāvanāya pahātabbo, atthi neva dassanena na bhāvanāya pahātabbo. Atthi dassanena pahātabbahetuko, atthi bhāvanāya pahātabbahetuko, atthi neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetuko. Atthi ācayagāmī, atthi apacayagāmī, atthi nevācayagāmināpacayagāmī. Atthi sekkho, atthi asekkho, atthi nevasekkhanāsekkho. Atthi paritto, atthi mahaggato, atthi appamāṇo. Atthi parittārammaṇo, atthi mahaggatārammaṇo, atthi appamāṇārammaṇo. Atthi hīno, atthi majjhimo, atthi paṇīto. Atthi micchattaniyato, atthi sammattaniyato, atthi aniyato. Atthi maggārammaṇo, atthi maggahetuko, atthi maggādhipati. Atthi uppanno, atthi anuppanno, atthi uppādī. Atthi atīto, atthi anāgato, atthi paccuppanno. Atthi atītārammaṇo, atthi anāgatārammaṇo, atthi paccuppannārammaṇo. Atthi ajjhatto, atthi bahiddho, atthi ajjhattabahiddho. Atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 83 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 84 Duvidhena vedanākkhandho—atthi hetusampayutto, atthi hetuvippayutto …pe… atthi na hetusahetuko, atthi na hetuahetuko. Atthi lokiyo, atthi lokuttaro. Atthi kenaci viññeyyo, atthi kenaci na viññeyyo. Atthi sāsavo, atthi anāsavo. Atthi āsavasampayutto, atthi āsavavippayutto. Atthi āsavavippayuttasāsavo, atthi āsavavippayuttaanāsavo. Atthi saṁyojaniyo, atthi asaṁyojaniyo. Atthi saṁyojanasampayutto, atthi saṁyojanavippayutto. Atthi saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyo, atthi saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyo. Atthi ganthaniyo, atthi aganthaniyo. Atthi ganthasampayutto, atthi ganthavippayutto. Atthi ganthavippayuttaganthaniyo, atthi ganthavippayuttaaganthaniyo. Atthi oghaniyo, atthi anoghaniyo. Atthi oghasampayutto, atthi oghavippayutto. Atthi oghavippayuttaoghaniyo, atthi oghavippayuttaanoghaniyo. Atthi yoganiyo, atthi ayoganiyo. Atthi yogasampayutto, atthi yogavippayutto. Atthi yogavippayuttayoganiyo, atthi yogavippayuttaayoganiyo. Atthi nīvaraṇiyo, atthi anīvaraṇiyo. Atthi nīvaraṇasampayutto, atthi nīvaraṇavippayutto. Atthi nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyo, atthi nīvaraṇavippayuttaanīvaraṇiyo. Atthi parāmaṭṭho, atthi aparāmaṭṭho. Atthi parāmāsasampayutto, atthi parāmāsavippayutto. Atthi parāmāsavippayuttaparāmaṭṭho, atthi parāmāsavippayuttaaparāmaṭṭho. Atthi upādinno, atthi anupādinno. Atthi upādāniyo, atthi anupādāniyo. Atthi upādānasampayutto, atthi upādānavippayutto. Atthi upādānavippayuttaupādāniyo, atthi upādānavippayuttaanupādāniyo. Atthi saṅkilesiko, atthi asaṅkilesiko. Atthi saṅkiliṭṭho, atthi asaṅkiliṭṭho. Atthi kilesasampayutto, atthi kilesavippayutto. Atthi kilesavippayuttasaṅkilesiko, atthi kilesavippayuttaasaṅkilesiko. Atthi dassanena pahātabbo, atthi na dassanena pahātabbo. Atthi bhāvanāya pahātabbo, atthi na bhāvanāya pahātabbo. Atthi dassanena pahātabbahetuko, atthi na dassanena pahātabbahetuko. Atthi bhāvanāya pahātabbahetuko, atthi na bhāvanāya pahātabbahetuko. Atthi savitakko, atthi avitakko. Atthi savicāro, atthi avicāro. Atthi sappītiko, atthi appītiko. 2069 --- vb1 1:84 Atthi pītisahagato, atthi na pītisahagato. Atthi kāmāvacaro, atthi na kāmāvacaro. Atthi rūpāvacaro, atthi na rūpāvacaro. Atthi arūpāvacaro, atthi na arūpāvacaro. Atthi pariyāpanno, atthi apariyāpanno. Atthi niyyāniko, atthi aniyyāniko. Atthi niyato, atthi aniyato. Atthi sauttaro, atthi anuttaro. Atthi saraṇo, atthi araṇo. 85 Tividhena vedanākkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 86 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 87 Duvidhena vedanākkhandho—atthi saraṇo, atthi araṇo. 88 Tividhena vedanākkhandho—atthi vipāko, atthi vipākadhammadhammo, atthi nevavipākanavipākadhammadhammo. Atthi upādinnupādāniyo …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 89 Dukamūlakaṁ. 90 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 91 Duvidhena vedanākkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. 92 Tividhena vedanākkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 93 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 94 Duvidhena vedanākkhandho—atthi hetusampayutto, atthi hetuvippayutto. 95 Tividhena vedanākkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 96 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 97 Duvidhena vedanākkhandho—atthi na hetusahetuko, atthi na hetuahetuko. Atthi lokiyo, atthi lokuttaro. Atthi kenaci viññeyyo, atthi kenaci na viññeyyo. Atthi sāsavo, atthi anāsavo. Atthi āsavasampayutto, atthi āsavavippayutto. Atthi āsavavippayuttasāsavo, atthi āsavavippayuttaanāsavo …pe… atthi saraṇo, atthi araṇo. 98 Tividhena vedanākkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 99 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 100 Duvidhena vedanākkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. 101 Tividhena vedanākkhandho—atthi vipāko, atthi vipākadhammadhammo, atthi nevavipākanavipākadhammadhammo. Atthi upādinnupādāniyo, atthi anupādinnupādāniyo, atthi anupādinnaanupādāniyo. Atthi saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko, atthi asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko, atthi asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko. Atthi savitakkasavicāro, atthi avitakkavicāramatto, atthi avitakkaavicāro. Atthi dassanena pahātabbo, atthi bhāvanāya pahātabbo, atthi neva dassanena na bhāvanāya pahātabbo. Atthi dassanena pahātabbahetuko, atthi bhāvanāya pahātabbahetuko, atthi neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetuko. Atthi ācayagāmī, atthi apacayagāmī, atthi nevācayagāmināpacayagāmī. Atthi sekkho, atthi asekkho, atthi nevasekkhanāsekkho. Atthi paritto, atthi mahaggato, atthi appamāṇo. Atthi parittārammaṇo, atthi mahaggatārammaṇo, atthi appamāṇārammaṇo. Atthi hīno, atthi majjhimo, atthi paṇīto. Atthi micchattaniyato, atthi sammattaniyato, atthi aniyato. Atthi maggārammaṇo, atthi maggahetuko, atthi maggādhipati. Atthi uppanno, atthi anuppanno, atthi uppādī. Atthi atīto, atthi anāgato, atthi paccuppanno. Atthi atītārammaṇo, atthi anāgatārammaṇo, atthi paccuppannārammaṇo. Atthi ajjhatto, atthi bahiddho, atthi ajjhattabahiddho. Atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 102 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 103 Duvidhena vedanākkhandho—atthi hetusampayutto, atthi hetuvippayutto. Atthi na hetusahetuko, atthi na hetuahetuko. Atthi lokiyo, atthi lokuttaro. Atthi kenaci viññeyyo, atthi kenaci na viññeyyo. Atthi sāsavo, atthi anāsavo. Atthi āsavasampayutto, atthi āsavavippayutto. Atthi āsavavippayuttasāsavo, atthi āsavavippayuttaanāsavo. Atthi saṁyojaniyo, atthi asaṁyojaniyo …pe… atthi saraṇo, atthi araṇo. 104 Tividhena vedanākkhandho—atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 105 2070 --- vb1 1:105 Tikamūlakaṁ. 106 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 107 Duvidhena vedanākkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. 108 Tividhena vedanākkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 109 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 110 Duvidhena vedanākkhandho—atthi hetusampayutto, atthi hetuvippayutto. 111 Tividhena vedanākkhandho—atthi vipāko, atthi vipākadhammadhammo, atthi nevavipākanavipākadhammadhammo …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 112 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 113 Duvidhena vedanākkhandho—atthi na hetusahetuko, atthi na hetuahetuko. 114 Tividhena vedanākkhandho—atthi upādinnupādāniyo, atthi anupādinnupādāniyo, atthi anupādinnaanupādāniyo …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 115 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 116 Duvidhena vedanākkhandho—atthi lokiyo, atthi lokuttaro. 117 Tividhena vedanākkhandho—atthi saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko, atthi asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko, atthi asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 118 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 119 Duvidhena vedanākkhandho—atthi kenaci viññeyyo, atthi kenaci na viññeyyo. 120 Tividhena vedanākkhandho—atthi savitakkasavicāro, atthi avitakkavicāramatto, atthi avitakkaavicāro …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 121 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 122 Duvidhena vedanākkhandho—atthi sāsavo, atthi anāsavo. 123 Tividhena vedanākkhandho—atthi dassanena pahātabbo, atthi bhāvanāya pahātabbo, atthi neva dassanena na bhāvanāya pahātabbo …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 124 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 125 Duvidhena vedanākkhandho—atthi āsavasampayutto, atthi āsavavippayutto. 126 Tividhena vedanākkhandho—atthi dassanena pahātabbahetuko, atthi bhāvanāya pahātabbahetuko, atthi neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetuko …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 127 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 128 Duvidhena vedanākkhandho—atthi āsavavippayuttasāsavo, atthi āsavavippayuttaanāsavo. 129 Tividhena vedanākkhandho—atthi ācayagāmī, atthi apacayagāmī, atthi nevācayagāmināpacayagāmī …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 130 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 131 Duvidhena vedanākkhandho—atthi saṁyojaniyo, atthi asaṁyojaniyo. 132 Tividhena vedanākkhandho—atthi sekkho, atthi asekkho, atthi nevasekkhanāsekkho …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 133 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 134 Duvidhena vedanākkhandho—atthi saṁyojanasampayutto, atthi saṁyojanavippayutto. 135 Tividhena vedanākkhandho—atthi paritto, atthi mahaggato, atthi appamāṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 136 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 137 Duvidhena vedanākkhandho—atthi saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyo, atthi saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyo. 138 Tividhena vedanākkhandho—atthi parittārammaṇo, atthi mahaggatārammaṇo, atthi appamāṇārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 139 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 140 Duvidhena vedanākkhandho—atthi ganthaniyo, atthi aganthaniyo. 141 Tividhena vedanākkhandho—atthi hīno, atthi majjhimo, atthi paṇīto …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 142 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 143 Duvidhena vedanākkhandho—atthi ganthasampayutto, atthi ganthavippayutto. 144 Tividhena vedanākkhandho—atthi micchattaniyato, atthi sammattaniyato, atthi aniyato …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 145 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 146 Duvidhena vedanākkhandho—atthi ganthavippayuttaganthaniyo, atthi ganthavippayuttaaganthaniyo. 147 Tividhena vedanākkhandho—atthi maggārammaṇo, atthi maggahetuko, atthi maggādhipati …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 148 Ekavidhena 2071 --- vb1 1:148 vedanākkhandho—phassasampayutto. 149 Duvidhena vedanākkhandho—atthi oghaniyo, atthi anoghaniyo. 150 Tividhena vedanākkhandho—atthi uppanno, atthi anuppanno, atthi uppādī …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 151 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 152 Duvidhena vedanākkhandho—atthi oghasampayutto, atthi oghavippayutto. 153 Tividhena vedanākkhandho—atthi atīto, atthi anāgato, atthi paccuppanno …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 154 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 155 Duvidhena vedanākkhandho—atthi oghavippayuttaoghaniyo, atthi oghavippayuttaanoghaniyo. 156 Tividhena vedanākkhandho—atthi atītārammaṇo, atthi anāgatārammaṇo, atthi paccuppannārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 157 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 158 Duvidhena vedanākkhandho—atthi yoganiyo, atthi ayoganiyo. 159 Tividhena vedanākkhandho—atthi ajjhatto, atthi bahiddho, atthi ajjhattabahiddho …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 160 Ekavidhena vedanākkhandho—phassasampayutto. 161 Duvidhena vedanākkhandho—atthi yogasampayutto, atthi yogavippayutto. 162 Tividhena vedanākkhandho—atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena vedanākkhandho. 163 Ubhatovaḍḍhakaṁ. 164 Sattavidhena vedanākkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno. Evaṁ sattavidhena vedanākkhandho. 165 Aparopi sattavidhena vedanākkhandho—atthi vipāko …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno. Evaṁ sattavidhena vedanākkhandho. 166 Catuvīsatividhena vedanākkhandho—cakkhusamphassapaccayā vedanākkhandho atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato; sotasamphassapaccayā vedanākkhandho …pe… ghānasamphassapaccayā vedanākkhandho …pe… jivhāsamphassapaccayā vedanākkhandho …pe… kāyasamphassapaccayā vedanākkhandho …pe… manosamphassapaccayā vedanākkhandho atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato; cakkhusamphassajā vedanā, sotasamphassajā vedanā, ghānasamphassajā vedanā, jivhāsamphassajā vedanā, kāyasamphassajā vedanā, manosamphassajā vedanā. Evaṁ catuvīsatividhena vedanākkhandho. 167 Aparopi catuvīsatividhena vedanākkhandho—cakkhusamphassapaccayā vedanākkhandho atthi vipāko …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo, cakkhusamphassajā vedanā …pe… manosamphassajā vedanā; sotasamphassapaccayā vedanākkhandho …pe… ghānasamphassapaccayā vedanākkhandho …pe… jivhāsamphassapaccayā vedanākkhandho …pe… kāyasamphassapaccayā vedanākkhandho …pe… manosamphassapaccayā vedanākkhandho atthi vipāko …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo, cakkhusamphassajā vedanā …pe… manosamphassajā vedanā. Evaṁ catuvīsatividhena vedanākkhandho. 168 Tiṁsavidhena vedanākkhandho—cakkhusamphassapaccayā vedanākkhandho atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno; sotasamphassapaccayā …pe… ghānasamphassapaccayā …pe… jivhāsamphassapaccayā …pe… kāyasamphassapaccayā …pe… manosamphassapaccayā vedanākkhandho atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno; cakkhusamphassajā vedanā, sotasamphassajā vedanā, ghānasamphassajā vedanā, jivhāsamphassajā vedanā, kāyasamphassajā vedanā, manosamphassajā vedanā. Evaṁ tiṁsavidhena vedanākkhandho. 169 Bahuvidhena vedanākkhandho—cakkhusamphassapaccayā vedanākkhandho atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno; sotasamphassapaccayā …pe… ghānasamphassapaccayā …pe… jivhāsamphassapaccayā …pe… kāyasamphassapaccayā …pe… manosamphassapaccayā vedanākkhandho atthi kusalo, atthi akusalo, atthi 2072 --- vb1 1:169 abyākato, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno; cakkhusamphassajā vedanā, sotasamphassajā vedanā, ghānasamphassajā vedanā, jivhāsamphassajā vedanā, kāyasamphassajā vedanā, manosamphassajā vedanā. Evaṁ bahuvidhena vedanākkhandho. 170 Aparopi bahuvidhena vedanākkhandho—cakkhusamphassapaccayā vedanākkhandho atthi vipāko …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno; sotasamphassapaccayā vedanākkhandho …pe… ghānasamphassapaccayā vedanākkhandho …pe… jivhāsamphassapaccayā vedanākkhandho …pe… kāyasamphassapaccayā vedanākkhandho …pe… manosamphassapaccayā vedanākkhandho atthi vipāko …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno; cakkhusamphassajā vedanā, sotasamphassajā vedanā, ghānasamphassajā vedanā, jivhāsamphassajā vedanā, kāyasamphassajā vedanā, manosamphassajā vedanā. Evaṁ bahuvidhena vedanākkhandho. 171 Ayaṁ vuccati vedanākkhandho. 172 2.3. Saññākkhandha Tattha katamo saññākkhandho? Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 173 Duvidhena saññākkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. 174 Tividhena saññākkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato. 175 Catubbidhena saññākkhandho—atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno. 176 Pañcavidhena saññākkhandho—atthi sukhindriyasampayutto, atthi dukkhindriyasampayutto, atthi somanassindriyasampayutto, atthi domanassindriyasampayutto, atthi upekkhindriyasampayutto. Evaṁ pañcavidhena saññākkhandho. 177 Chabbidhena saññākkhandho—cakkhusamphassajā saññā, sotasamphassajā saññā, ghānasamphassajā saññā, jivhāsamphassajā saññā, kāyasamphassajā saññā, manosamphassajā saññā. Evaṁ chabbidhena saññākkhandho. 178 Sattavidhena saññākkhandho—cakkhusamphassajā saññā, sotasamphassajā saññā, ghānasamphassajā saññā, jivhāsamphassajā saññā, kāyasamphassajā saññā, manodhātusamphassajā saññā, manoviññāṇadhātusamphassajā saññā. Evaṁ sattavidhena saññākkhandho. 179 Aṭṭhavidhena saññākkhandho—cakkhusamphassajā saññā …pe… kāyasamphassajā saññā atthi sukhasahagatā, atthi dukkhasahagatā, manodhātusamphassajā saññā, manoviññāṇadhātusamphassajā saññā. Evaṁ aṭṭhavidhena saññākkhandho. 180 Navavidhena saññākkhandho—cakkhusamphassajā saññā …pe… kāyasamphassajā saññā, manodhātusamphassajā saññā, manoviññāṇadhātusamphassajā saññā atthi kusalā, atthi akusalā, atthi abyākatā. Evaṁ navavidhena saññākkhandho. 181 Dasavidhena saññākkhandho—cakkhusamphassajā saññā …pe… kāyasamphassajā saññā atthi sukhasahagatā, atthi dukkhasahagatā, manodhātusamphassajā saññā, manoviññāṇadhātusamphassajā saññā atthi kusalā, atthi akusalā, atthi abyākatā. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 182 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 183 Duvidhena saññākkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. 184 Tividhena saññākkhandho—atthi sukhāya vedanāya sampayutto, atthi dukkhāya vedanāya sampayutto, atthi adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 185 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 186 Duvidhena saññākkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. 187 Tividhena saññākkhandho—atthi vipāko, atthi vipākadhammadhammo, atthi nevavipākanavipākadhammadhammo. Atthi upādinnupādāniyo, atthi anupādinnupādāniyo, atthi anupādinnaanupādāniyo. Atthi saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko, atthi asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko, atthi asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko. Atthi savitakkasavicāro, atthi avitakkavicāramatto, atthi avitakkaavicāro. Atthi pītisahagato, atthi sukhasahagato, atthi upekkhāsahagato. Atthi dassanena pahātabbo, atthi bhāvanāya pahātabbo, atthi neva dassanena na bhāvanāya pahātabbo. Atthi dassanena pahātabbahetuko, atthi 2073 --- vb1 1:187 bhāvanāya pahātabbahetuko, atthi neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetuko. Atthi ācayagāmī, atthi apacayagāmī, atthi nevācayagāmināpacayagāmī. Atthi sekkho, atthi asekkho, atthi nevasekkhanāsekkho. Atthi paritto, atthi mahaggato, atthi appamāṇo. Atthi parittārammaṇo, atthi mahaggatārammaṇo, atthi appamāṇārammaṇo. Atthi hīno, atthi majjhimo, atthi paṇīto. Atthi micchattaniyato, atthi sammattaniyato, atthi aniyato. Atthi maggārammaṇo, atthi maggahetuko, atthi maggādhipati. Atthi uppanno, atthi anuppanno, atthi uppādī. Atthi atīto, atthi anāgato, atthi paccuppanno. Atthi atītārammaṇo, atthi anāgatārammaṇo, atthi paccuppannārammaṇo. Atthi ajjhatto, atthi bahiddho, atthi ajjhattabahiddho. Atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 188 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 189 Duvidhena saññākkhandho—atthi hetusampayutto, atthi hetuvippayutto. Atthi na hetusahetuko, atthi na hetuahetuko. Atthi lokiyo, atthi lokuttaro. Atthi kenaci viññeyyo, atthi kenaci na viññeyyo. Atthi sāsavo, atthi anāsavo. Atthi āsavasampayutto, atthi āsavavippayutto. Atthi āsavavippayuttasāsavo, atthi āsavavippayuttaanāsavo. Atthi saṁyojaniyo, atthi asaṁyojaniyo. Atthi saṁyojanasampayutto, atthi saṁyojanavippayutto. Atthi saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyo, atthi saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyo. Atthi ganthaniyo, atthi aganthaniyo. Atthi ganthasampayutto, atthi ganthavippayutto. Atthi ganthavippayuttaganthaniyo, atthi ganthavippayuttaaganthaniyo. Atthi oghaniyo, atthi anoghaniyo. Atthi oghasampayutto, atthi oghavippayutto. Atthi oghavippayuttaoghaniyo, atthi oghavippayuttaanoghaniyo. Atthi yoganiyo, atthi ayoganiyo. Atthi yogasampayutto, atthi yogavippayutto. Atthi yogavippayuttayoganiyo, atthi yogavippayuttaayoganiyo. Atthi nīvaraṇiyo, atthi anīvaraṇiyo. Atthi nīvaraṇasampayutto, atthi nīvaraṇavippayutto. Atthi nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyo, atthi nīvaraṇavippayuttaanīvaraṇiyo. Atthi parāmaṭṭho, atthi aparāmaṭṭho. Atthi parāmāsasampayutto, atthi parāmāsavippayutto. Atthi parāmāsavippayuttaparāmaṭṭho, atthi parāmāsavippayuttaaparāmaṭṭho. Atthi upādinno, atthi anupādinno. Atthi upādāniyo, atthi anupādāniyo. Atthi upādānasampayutto, atthi upādānavippayutto. Atthi upādānavippayuttaupādāniyo, atthi upādānavippayuttaanupādāniyo. Atthi saṅkilesiko, atthi asaṅkilesiko. Atthi saṅkiliṭṭho, atthi asaṅkiliṭṭho. Atthi kilesasampayutto, atthi kilesavippayutto. Atthi kilesavippayuttasaṅkilesiko, atthi kilesavippayuttaasaṅkilesiko. Atthi dassanena pahātabbo, atthi na dassanena pahātabbo. Atthi bhāvanāya pahātabbo, atthi na bhāvanāya pahātabbo. Atthi dassanena pahātabbahetuko, atthi na dassanena pahātabbahetuko. Atthi bhāvanāya pahātabbahetuko, atthi na bhāvanāya pahātabbahetuko. Atthi savitakko, atthi avitakko. Atthi savicāro, atthi avicāro. Atthi sappītiko, atthi appītiko. Atthi pītisahagato, atthi na pītisahagato. Atthi sukhasahagato, atthi na sukhasahagato. Atthi upekkhāsahagato, atthi na upekkhāsahagato. Atthi kāmāvacaro, atthi na kāmāvacaro. Atthi rūpāvacaro, atthi na rūpāvacaro. Atthi arūpāvacaro, atthi na arūpāvacaro. Atthi pariyāpanno, atthi apariyāpanno. Atthi niyyāniko, atthi aniyyāniko. Atthi niyato, atthi aniyato. Atthi sauttaro, atthi anuttaro. Atthi saraṇo, atthi araṇo. 190 Tividhena saññākkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 191 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 192 Duvidhena saññākkhandho—atthi saraṇo, atthi araṇo. 193 Tividhena saññākkhandho—atthi sukhāya vedanāya sampayutto, atthi dukkhāya vedanāya sampayutto, atthi adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto. Atthi vipāko …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo 2074 --- vb1 1:193 …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 194 (Yathā kusalattike vitthāro, evaṁ sabbepi tikā vitthāretabbā.) 195 Dukamūlakaṁ. 196 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 197 Duvidhena saññākkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. 198 Tividhena saññākkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 199 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 200 Duvidhena saññākkhandho—atthi hetusampayutto, atthi hetuvippayutto …pe… atthi saraṇo, atthi araṇo. 201 Tividhena saññākkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 202 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 203 Duvidhena saññākkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. 204 Tividhena saññākkhandho—atthi sukhāya vedanāya sampayutto, atthi dukkhāya vedanāya sampayutto, atthi adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto. Atthi vipāko …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 205 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 206 Duvidhena saññākkhandho—atthi hetusampayutto, atthi hetuvippayutto …pe… atthi saraṇo, atthi araṇo. 207 Tividhena saññākkhandho …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 208 Tikamūlakaṁ. 209 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 210 Duvidhena saññākkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. 211 Tividhena saññākkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 212 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 213 Duvidhena saññākkhandho—atthi hetusampayutto, atthi hetuvippayutto. 214 Tividhena saññākkhandho—atthi sukhāya vedanāya sampayutto, atthi dukkhāya vedanāya sampayutto, atthi adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 215 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 216 Duvidhena saññākkhandho—atthi na hetu sahetuko, atthi na hetu ahetuko. 217 Tividhena saññākkhandho—atthi vipāko, atthi vipākadhammadhammo, atthi nevavipākanavipākadhammadhammo …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 218 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 219 Duvidhena saññākkhandho—atthi lokiyo, atthi lokuttaro. 220 Tividhena saññākkhandho—atthi upādinnupādāniyo, atthi anupādinnupādāniyo, atthi anupādinnaanupādāniyo …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 221 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 222 Duvidhena saññākkhandho—atthi kenaci viññeyyo, atthi kenaci na viññeyyo. 223 Tividhena saññākkhandho—atthi saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko, atthi asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko, atthi asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 224 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 225 Duvidhena saññākkhandho—atthi sāsavo, atthi anāsavo. 226 Tividhena saññākkhandho—atthi savitakkasavicāro, atthi avitakkavicāramatto, atthi avitakkaavicāro …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 227 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 228 Duvidhena saññākkhandho—atthi āsavasampayutto, atthi āsavavippayutto. 229 Tividhena saññākkhandho—atthi pītisahagato, atthi sukhasahagato, atthi upekkhāsahagato …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 230 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 231 Duvidhena saññākkhandho—atthi āsavavippayuttasāsavo, atthi āsavavippayuttaanāsavo. 232 Tividhena saññākkhandho—atthi dassanena pahātabbo, atthi bhāvanāya pahātabbo, atthi neva dassanena na bhāvanāya pahātabbo …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 233 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 234 Duvidhena saññākkhandho—atthi saṁyojaniyo, atthi asaṁyojaniyo. 235 Tividhena saññākkhandho—atthi dassanena pahātabbahetuko, atthi bhāvanāya pahātabbahetuko, atthi neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetuko …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 236 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 237 Duvidhena saññākkhandho—atthi 2075 --- vb1 1:237 saṁyojanasampayutto, atthi saṁyojanavippayutto. 238 Tividhena saññākkhandho—atthi ācayagāmī, atthi apacayagāmī, atthi nevācayagāmināpacayagāmī …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 239 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 240 Duvidhena saññākkhandho—atthi saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyo, atthi saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyo. 241 Tividhena saññākkhandho—atthi sekkho, atthi asekkho, atthi nevasekkhanāsekkho …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 242 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 243 Duvidhena saññākkhandho—atthi ganthaniyo, atthi aganthaniyo. 244 Tividhena saññākkhandho—atthi paritto, atthi mahaggato, atthi appamāṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 245 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 246 Duvidhena saññākkhandho—atthi ganthasampayutto, atthi ganthavippayutto. 247 Tividhena saññākkhandho—atthi parittārammaṇo, atthi mahaggatārammaṇo, atthi appamāṇārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 248 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 249 Duvidhena saññākkhandho—atthi ganthavippayuttaganthaniyo, atthi ganthavippayuttaaganthaniyo. 250 Tividhena saññākkhandho—atthi hīno, atthi majjhimo, atthi paṇīto …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 251 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 252 Duvidhena saññākkhandho—atthi oghaniyo, atthi anoghaniyo. 253 Tividhena saññākkhandho—atthi micchattaniyato, atthi sammattaniyato, atthi aniyato …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 254 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 255 Duvidhena saññākkhandho—atthi oghasampayutto, atthi oghavippayutto. 256 Tividhena saññākkhandho—atthi maggārammaṇo, atthi maggahetuko, atthi maggādhipati …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 257 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 258 Duvidhena saññākkhandho—atthi oghavippayuttaoghaniyo, atthi oghavippayuttaanoghaniyo. 259 Tividhena saññākkhandho—atthi uppanno, atthi anuppanno, atthi uppādī …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 260 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 261 Duvidhena saññākkhandho—atthi yoganiyo, atthi ayoganiyo. 262 Tividhena saññākkhandho—atthi atīto, atthi anāgato, atthi paccuppanno …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 263 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 264 Duvidhena saññākkhandho—atthi yogasampayutto, atthi yogavippayutto. 265 Tividhena saññākkhandho—atthi atītārammaṇo, atthi anāgatārammaṇo, atthi paccuppannārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 266 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 267 Duvidhena saññākkhandho—atthi yogavippayuttayoganiyo, atthi yogavippayuttaayoganiyo. 268 Tividhena saññākkhandho—atthi ajjhatto, atthi bahiddho, atthi ajjhattabahiddho …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 269 Ekavidhena saññākkhandho—phassasampayutto. 270 Duvidhena saññākkhandho—atthi nīvaraṇiyo, atthi anīvaraṇiyo. 271 Tividhena saññākkhandho—atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena saññākkhandho. 272 Ubhatovaḍḍhakaṁ. 273 Sattavidhena saññākkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno. Evaṁ sattavidhena saññākkhandho. 274 Aparopi sattavidhena saññākkhandho—atthi sukhāya vedanāya sampayutto, atthi dukkhāya vedanāya sampayutto, atthi adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno. Evaṁ sattavidhena saññākkhandho. 275 Catuvīsatividhena saññākkhandho—cakkhusamphassapaccayā saññākkhandho atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato; sotasamphassapaccayā …pe… ghānasamphassapaccayā …pe… jivhāsamphassapaccayā …pe… kāyasamphassapaccayā 2076 --- vb1 1:275 …pe… manosamphassapaccayā saññākkhandho atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato; cakkhusamphassajā saññā, sotasamphassajā saññā, ghānasamphassajā saññā, jivhāsamphassajā saññā, kāyasamphassajā saññā, manosamphassajā saññā. Evaṁ catuvīsatividhena saññākkhandho. 276 Aparopi catuvīsatividhena saññākkhandho—cakkhusamphassapaccayā saññākkhandho atthi sukhāya vedanāya sampayutto …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo, cakkhusamphassajā saññā …pe… manosamphassajā saññā. Sotasamphassapaccayā …pe… ghānasamphassapaccayā …pe… jivhāsamphassapaccayā …pe… kāyasamphassapaccayā …pe… manosamphassapaccayā saññākkhandho atthi sukhāya vedanāya sampayutto …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo; cakkhusamphassajā saññā …pe… manosamphassajā saññā. Evaṁ catuvīsatividhena saññākkhandho. 277 Tiṁsatividhena saññākkhandho—cakkhusamphassapaccayā saññākkhandho atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno, sotasamphassapaccayā …pe… ghānasamphassapaccayā …pe… jivhāsamphassapaccayā …pe… kāyasamphassapaccayā …pe… manosamphassapaccayā saññākkhandho atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno, cakkhusamphassajā saññā …pe… manosamphassajā saññā. Evaṁ tiṁsatividhena saññākkhandho. 278 Bahuvidhena saññākkhandho—cakkhusamphassapaccayā saññākkhandho atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno, sotasamphassapaccayā …pe… ghānasamphassapaccayā …pe… jivhāsamphassapaccayā …pe… kāyasamphassapaccayā …pe… manosamphassapaccayā saññākkhandho atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno, cakkhusamphassajā saññā …pe… manosamphassajā saññā. Evaṁ bahuvidhena saññākkhandho. 279 Aparopi bahuvidhena saññākkhandho—cakkhusamphassapaccayā saññākkhandho atthi sukhāya vedanāya sampayutto …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno, sotasamphassapaccayā …pe… ghānasamphassapaccayā …pe… jivhāsamphassapaccayā …pe… kāyasamphassapaccayā …pe… manosamphassapaccayā saññākkhandho atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno, cakkhusamphassajā saññā, sotasamphassajā saññā, ghānasamphassajā saññā, jivhāsamphassajā saññā, kāyasamphassajā saññā, manosamphassajā saññā. Evaṁ bahuvidhena saññākkhandho. 280 Ayaṁ vuccati saññākkhandho. 281 2.4. Saṅkhārakkhandha Tattha katamo saṅkhārakkhandho? Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 282 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi hetu, atthi na hetu. 283 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato. 284 Catubbidhena saṅkhārakkhandho—atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno. 285 Pañcavidhena saṅkhārakkhandho—atthi sukhindriyasampayutto, atthi dukkhindriyasampayutto, atthi somanassindriyasampayutto, atthi domanassindriyasampayutto, atthi upekkhindriyasampayutto. Evaṁ pañcavidhena saṅkhārakkhandho. 286 Chabbidhena saṅkhārakkhandho—cakkhusamphassajā cetanā, sotasamphassajā cetanā, ghānasamphassajā cetanā, jivhāsamphassajā cetanā, kāyasamphassajā cetanā, manosamphassajā cetanā. Evaṁ chabbidhena saṅkhārakkhandho. 287 Sattavidhena saṅkhārakkhandho—cakkhusamphassajā cetanā, sotasamphassajā cetanā, ghānasamphassajā cetanā, jivhāsamphassajā cetanā, kāyasamphassajā cetanā, manodhātusamphassajā cetanā, manoviññāṇadhātusamphassajā cetanā. Evaṁ sattavidhena saṅkhārakkhandho. 288 Aṭṭhavidhena 2077 --- vb1 1:288 saṅkhārakkhandho—cakkhusamphassajā cetanā …pe… kāyasamphassajā cetanā atthi sukhasahagatā, atthi dukkhasahagatā, manodhātusamphassajā cetanā, manoviññāṇadhātusamphassajā cetanā. Evaṁ aṭṭhavidhena saṅkhārakkhandho. 289 Navavidhena saṅkhārakkhandho—cakkhusamphassajā cetanā …pe… manodhātusamphassajā cetanā, manoviññāṇadhātusamphassajā cetanā atthi kusalā, atthi akusalā, atthi abyākatā. Evaṁ navavidhena saṅkhārakkhandho. 290 Dasavidhena saṅkhārakkhandho—cakkhusamphassajā cetanā …pe… kāyasamphassajā cetanā atthi sukhasahagatā, atthi dukkhasahagatā, manodhātusamphassajā cetanā, manoviññāṇadhātusamphassajā cetanā atthi kusalā, atthi akusalā, atthi abyākatā. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 291 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 292 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi hetu, atthi na hetu. 293 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi sukhāya vedanāya sampayutto, atthi dukkhāya vedanāya sampayutto, atthi adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto. Atthi vipāko, atthi vipākadhammadhammo, atthi nevavipākanavipākadhammadhammo. Atthi upādinnupādāniyo, atthi anupādinnupādāniyo, atthi anupādinnaanupādāniyo. Atthi saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko, atthi asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko, atthi asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko. Atthi savitakkasavicāro, atthi avitakkavicāramatto, atthi avitakkaavicāro. Atthi pītisahagato, atthi sukhasahagato, atthi upekkhāsahagato. Atthi dassanena pahātabbo, atthi bhāvanāya pahātabbo, atthi neva dassanena na bhāvanāya pahātabbo. Atthi dassanena pahātabbahetuko, atthi bhāvanāya pahātabbahetuko, atthi neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetuko. Atthi ācayagāmī, atthi apacayagāmī, atthi nevācayagāmināpacayagāmī. Atthi sekkho, atthi asekkho, atthi nevasekkhanāsekkho. Atthi paritto, atthi mahaggato, atthi appamāṇo. Atthi parittārammaṇo, atthi mahaggatārammaṇo, atthi appamāṇārammaṇo. Atthi hīno, atthi majjhimo, atthi paṇīto. Atthi micchattaniyato, atthi sammattaniyato, atthi aniyato. Atthi maggārammaṇo, atthi maggahetuko, atthi maggādhipati. Atthi uppanno, atthi anuppanno, atthi uppādī. Atthi atīto, atthi anāgato, atthi paccuppanno. Atthi atītārammaṇo, atthi anāgatārammaṇo, atthi paccuppannārammaṇo. Atthi ajjhatto, atthi bahiddho, atthi ajjhattabahiddho. Atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 294 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 295 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. Atthi hetusampayutto, atthi hetuvippayutto. Atthi hetu ceva sahetuko ca, atthi sahetuko ceva na ca hetu. Atthi hetu ceva hetusampayutto ca, atthi hetusampayutto ceva na ca hetu. Atthi na hetu sahetuko, atthi na hetu ahetuko. Atthi lokiyo, atthi lokuttaro. Atthi kenaci viññeyyo, atthi kenaci na viññeyyo. Atthi āsavo, atthi no āsavo. Atthi sāsavo, atthi anāsavo. Atthi āsavasampayutto, atthi āsavavippayutto. Atthi āsavo ceva sāsavo ca, atthi sāsavo ceva no ca āsavo. Atthi āsavo ceva āsavasampayutto ca, atthi āsavasampayutto ceva no ca āsavo. Atthi āsavavippayuttasāsavo, atthi āsavavippayuttaanāsavo. Atthi saṁyojanaṁ, atthi no saṁyojanaṁ. Atthi saṁyojaniyo, atthi asaṁyojaniyo. Atthi saṁyojanasampayutto, atthi saṁyojanavippayutto. Atthi saṁyojanañceva saṁyojaniyo ca, atthi saṁyojaniyo ceva no ca saṁyojanaṁ. Atthi saṁyojanañceva saṁyojanasampayutto ca, atthi saṁyojanasampayutto ceva no ca saṁyojanaṁ. Atthi saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyo, atthi saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyo. 296 Atthi gantho, atthi no gantho. Atthi ganthaniyo, atthi aganthaniyo. Atthi ganthasampayutto, atthi ganthavippayutto. Atthi gantho ceva ganthaniyo ca, atthi ganthaniyo ceva no ca gantho. Atthi gantho ceva ganthasampayutto ca, atthi ganthasampayutto ceva no ca gantho. Atthi ganthavippayuttaganthaniyo, atthi ganthavippayuttaaganthaniyo. Atthi ogho, atthi no ogho. Atthi oghaniyo, 2078 --- vb1 1:296 atthi anoghaniyo. Atthi oghasampayutto, atthi oghavippayutto. Atthi ogho ceva oghaniyo ca, atthi oghaniyo ceva no ca ogho. Atthi ogho ceva oghasampayutto ca, atthi oghasampayutto ceva no ca ogho. Atthi oghavippayuttaoghaniyo, atthi oghavippayuttaanoghaniyo. Atthi yogo, atthi no yogo. Atthi yoganiyo, atthi ayoganiyo. Atthi yogasampayutto, atthi yogavippayutto. Atthi yogo ceva yoganiyo ca, atthi yoganiyo ceva no ca yogo. Atthi yogo ceva yogasampayutto ca, atthi yogasampayutto ceva no ca yogo. Atthi yogavippayuttayoganiyo, atthi yogavippayuttaayoganiyo. Atthi nīvaraṇaṁ, atthi no nīvaraṇaṁ. Atthi nīvaraṇiyo, atthi anīvaraṇiyo. Atthi nīvaraṇasampayutto, atthi nīvaraṇavippayutto. Atthi nīvaraṇañceva nīvaraṇiyo ca, atthi nīvaraṇiyo ceva no ca nīvaraṇaṁ. Atthi nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayutto ca, atthi nīvaraṇasampayutto ceva no ca nīvaraṇaṁ. Atthi nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyo, atthi nīvaraṇavippayuttaanīvaraṇiyo. 297 Atthi parāmāso, atthi no parāmāso. Atthi parāmaṭṭho, atthi aparāmaṭṭho. Atthi parāmāsasampayutto, atthi parāmāsavippayutto. Atthi parāmāso ceva parāmaṭṭho ca, atthi parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso. Atthi parāmāsavippayuttaparāmaṭṭho, atthi parāmāsavippayuttaaparāmaṭṭho. Atthi upādinno, atthi anupādinno. Atthi upādānaṁ, atthi no upādānaṁ. Atthi upādāniyo, atthi anupādāniyo. Atthi upādānasampayutto, atthi upādānavippayutto. Atthi upādānañceva upādāniyo ca, atthi upādāniyo ceva no ca upādānaṁ. Atthi upādānañceva upādānasampayutto ca, atthi upādānasampayutto ceva no ca upādānaṁ. Atthi upādānavippayuttaupādāniyo, atthi upādānavippayuttaanupādāniyo. 298 Atthi kileso, atthi no kileso. Atthi saṅkilesiko, atthi asaṅkilesiko. Atthi saṅkiliṭṭho, atthi asaṅkiliṭṭho. Atthi kilesasampayutto, atthi kilesavippayutto. Atthi kileso ceva saṅkilesiko ca, atthi saṅkilesiko ceva no ca kileso. Atthi kileso ceva saṅkiliṭṭho ca, atthi saṅkiliṭṭho ceva no ca kileso. Atthi kileso ceva kilesasampayutto ca, atthi kilesasampayutto ceva no ca kileso. Atthi kilesavippayuttasaṅkilesiko, atthi kilesavippayuttaasaṅkilesiko. Atthi dassanena pahātabbo, atthi na dassanena pahātabbo. Atthi bhāvanāya pahātabbo, atthi na bhāvanāya pahātabbo. Atthi dassanena pahātabbahetuko, atthi na dassanena pahātabbahetuko. Atthi bhāvanāya pahātabbahetuko, atthi na bhāvanāya pahātabbahetuko. 299 Atthi savitakko, atthi avitakko. Atthi savicāro, atthi avicāro. Atthi sappītiko, atthi appītiko. Atthi pītisahagato, atthi na pītisahagato. Atthi sukhasahagato, atthi na sukhasahagato. Atthi upekkhāsahagato, atthi na upekkhāsahagato. Atthi kāmāvacaro, atthi na kāmāvacaro. Atthi rūpāvacaro, atthi na rūpāvacaro. Atthi arūpāvacaro, atthi na arūpāvacaro. Atthi pariyāpanno, atthi apariyāpanno. Atthi niyyāniko, atthi aniyyāniko. Atthi niyato, atthi aniyato. Atthi sauttaro, atthi anuttaro. Atthi saraṇo, atthi araṇo. 300 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 301 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 302 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi saraṇo, atthi araṇo. 303 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi sukhāya vedanāya sampayutto …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 304 Dukamūlakaṁ. 305 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 306 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi hetu, atthi na hetu. 307 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 308 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 309 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi saraṇo, atthi araṇo. 310 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 311 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 312 Duvidhena 2079 --- vb1 1:312 saṅkhārakkhandho—atthi hetu, atthi na hetu. 313 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 314 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 315 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi saraṇo, atthi araṇo. 316 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 317 Tikamūlakaṁ. 318 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 319 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi hetu, atthi na hetu. 320 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 321 Ekavidhena saṅkhārakkhandho cittasampayutto. 322 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. 323 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi sukhāya vedanāya sampayutto, atthi dukkhāya vedanāya sampayutto, atthi adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 324 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 325 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi hetusampayutto, atthi hetuvippayutto. 326 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi vipāko, atthi vipākadhammadhammo, atthi nevavipākanavipākadhammadhammo …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 327 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 328 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi hetu ceva sahetuko ca, atthi sahetuko ceva na ca hetu. 329 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi upādinnupādāniyo, atthi anupādinnupādāniyo, atthi anupādinnaanupādāniyo …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 330 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 331 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi hetu ceva hetusampayutto ca, atthi hetusampayutto ceva na ca hetu. 332 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko, atthi asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko, atthi asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 333 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 334 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi na hetu sahetuko, atthi na hetu ahetuko. 335 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi savitakkasavicāro, atthi avitakkavicāramatto, atthi avitakkaavicāro …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 336 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 337 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi lokiyo, atthi lokuttaro. 338 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi pītisahagato, atthi sukhasahagato, atthi upekkhāsahagato …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 339 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 340 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi kenaci viññeyyo, atthi kenaci na viññeyyo. 341 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi dassanena pahātabbo, atthi bhāvanāya pahātabbo, atthi neva dassanena na bhāvanāya pahātabbo …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 342 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 343 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi āsavo, atthi no āsavo. 344 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi dassanena pahātabbahetuko, atthi bhāvanāya pahātabbahetuko, atthi neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetuko …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 345 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 346 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi sāsavo, atthi anāsavo. 347 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi ācayagāmī, atthi apacayagāmī, atthi nevācayagāmināpacayagāmī …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 348 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 349 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi āsavasampayutto, atthi āsavavippayutto. 350 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi sekkho, atthi asekkho, atthi nevasekkhanāsekkho …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 351 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 352 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi āsavo ceva sāsavo ca, atthi sāsavo ceva no ca āsavo. 353 Tividhena 2080 --- vb1 1:353 saṅkhārakkhandho—atthi paritto, atthi mahaggato, atthi appamāṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 354 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 355 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi āsavo ceva āsavasampayutto ca, atthi āsavasampayutto ceva no ca āsavo. 356 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi parittārammaṇo, atthi mahaggatārammaṇo, atthi appamāṇārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 357 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 358 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi āsavavippayuttasāsavo, atthi āsavavippayuttaanāsavo. 359 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi hīno, atthi majjhimo, atthi paṇīto …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 360 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 361 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi saṁyojanaṁ, atthi no saṁyojanaṁ. 362 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi micchattaniyato, atthi sammattaniyato, atthi aniyato …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 363 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 364 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi saṁyojaniyo, atthi asaṁyojaniyo. 365 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi maggārammaṇo, atthi maggahetuko, atthi maggādhipati …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 366 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 367 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi saṁyojanasampayutto, atthi saṁyojanavippayutto. 368 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi uppanno, atthi anuppanno, atthi uppādī …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 369 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 370 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi saṁyojanañceva saṁyojaniyo ca, atthi saṁyojaniyo ceva no ca saṁyojanaṁ. 371 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi atīto, atthi anāgato, atthi paccuppanno …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 372 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 373 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi saṁyojanañceva saṁyojanasampayutto ca, atthi saṁyojanasampayutto ceva no ca saṁyojanaṁ. 374 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi atītārammaṇo, atthi anāgatārammaṇo, atthi paccuppannārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 375 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 376 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyo, atthi saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyo. 377 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi ajjhatto, atthi bahiddho, atthi ajjhattabahiddho …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 378 Ekavidhena saṅkhārakkhandho—cittasampayutto. 379 Duvidhena saṅkhārakkhandho—atthi gantho, atthi no gantho. 380 Tividhena saṅkhārakkhandho—atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena saṅkhārakkhandho. 381 Ubhatovaḍḍhakaṁ. 382 Sattavidhena saṅkhārakkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato; atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno. Evaṁ sattavidhena saṅkhārakkhandho. 383 Aparopi sattavidhena saṅkhārakkhandho—atthi sukhāya vedanāya sampayutto, atthi dukkhāya vedanāya sampayutto, atthi adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto; atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo atthi ajjhattabahiddhārammaṇo; atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno. Evaṁ sattavidhena saṅkhārakkhandho. 384 Catuvīsatividhena saṅkhārakkhandho—cakkhusamphassapaccayā saṅkhārakkhandho atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato; sotasamphassapaccayā …pe… ghānasamphassapaccayā …pe… jivhāsamphassapaccayā …pe… kāyasamphassapaccayā …pe… manosamphassapaccayā saṅkhārakkhandho atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato; cakkhusamphassajā cetanā …pe… manosamphassajā cetanā. Evaṁ catuvīsatividhena saṅkhārakkhandho. 385 Aparopi catuvīsatividhena 2081 --- vb1 1:385 saṅkhārakkhandho—cakkhusamphassapaccayā saṅkhārakkhandho atthi sukhāya vedanāya sampayutto …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo; cakkhusamphassajā cetanā …pe… manosamphassajā cetanā; sotasamphassapaccayā …pe… ghānasamphassapaccayā …pe… jivhāsamphassapaccayā …pe… kāyasamphassapaccayā …pe… manosamphassapaccayā saṅkhārakkhandho atthi sukhāya vedanāya sampayutto …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo; cakkhusamphassajā cetanā, sotasamphassajā cetanā, ghānasamphassajā cetanā, jivhāsamphassajā cetanā, kāyasamphassajā cetanā, manosamphassajā cetanā. Evaṁ catuvīsatividhena saṅkhārakkhandho. 386 Tiṁsatividhena saṅkhārakkhandho—cakkhusamphassapaccayā saṅkhārakkhandho atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno; sotasamphassapaccayā …pe… ghānasamphassapaccayā …pe… jivhāsamphassapaccayā …pe… kāyasamphassapaccayā …pe… manosamphassapaccayā saṅkhārakkhandho atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno; cakkhusamphassajā cetanā …pe… manosamphassajā cetanā. Evaṁ tiṁsatividhena saṅkhārakkhandho. 387 Bahuvidhena saṅkhārakkhandho—cakkhusamphassapaccayā saṅkhārakkhandho atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno; sotasamphassapaccayā …pe… ghānasamphassapaccayā …pe… jivhāsamphassapaccayā …pe… kāyasamphassapaccayā …pe… manosamphassapaccayā saṅkhārakkhandho atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno; cakkhusamphassajā cetanā, sotasamphassajā cetanā, ghānasamphassajā cetanā, jivhāsamphassajā cetanā, kāyasamphassajā cetanā, manosamphassajā cetanā. Evaṁ bahuvidhena saṅkhārakkhandho. 388 Aparopi bahuvidhena saṅkhārakkhandho—cakkhusamphassapaccayā saṅkhārakkhandho atthi sukhāya vedanāya sampayutto, atthi dukkhāya vedanāya sampayutto, atthi adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno; sotasamphassapaccayā …pe… ghānasamphassapaccayā …pe… jivhāsamphassapaccayā …pe… kāyasamphassapaccayā …pe… manosamphassapaccayā saṅkhārakkhandho atthi sukhāya vedanāya sampayutto …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno; cakkhusamphassajā cetanā, sotasamphassajā cetanā, ghānasamphassajā cetanā, jivhāsamphassajā cetanā, kāyasamphassajā cetanā, manosamphassajā cetanā. Evaṁ bahuvidhena saṅkhārakkhandho. 389 Ayaṁ vuccati saṅkhārakkhandho. 390 2.5. Viññāṇakkhandha Tattha katamo viññāṇakkhandho? Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 391 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. 392 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato. 393 Catubbidhena viññāṇakkhandho—atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno. 394 Pañcavidhena viññāṇakkhandho—atthi sukhindriyasampayutto, atthi dukkhindriyasampayutto, atthi somanassindriyasampayutto, atthi domanassindriyasampayutto, atthi upekkhindriyasampayutto. Evaṁ pañcavidhena viññāṇakkhandho. 395 Chabbidhena viññāṇakkhandho—cakkhuviññāṇaṁ, sotaviññāṇaṁ, ghānaviññāṇaṁ, jivhāviññāṇaṁ, kāyaviññāṇaṁ, manoviññāṇaṁ. Evaṁ chabbidhena viññāṇakkhandho. 396 Sattavidhena viññāṇakkhandho—cakkhuviññāṇaṁ, sotaviññāṇaṁ, ghānaviññāṇaṁ, jivhāviññāṇaṁ, kāyaviññāṇaṁ, manodhātu, manoviññāṇadhātu. Evaṁ sattavidhena viññāṇakkhandho. 397 Aṭṭhavidhena viññāṇakkhandho—cakkhuviññāṇaṁ, sotaviññāṇaṁ, ghānaviññāṇaṁ, jivhāviññāṇaṁ, kāyaviññāṇaṁ atthi sukhasahagataṁ, atthi dukkhasahagataṁ, manodhātu, 2082 --- vb1 1:397 manoviññāṇadhātu. Evaṁ aṭṭhavidhena viññāṇakkhandho. 398 Navavidhena viññāṇakkhandho—cakkhuviññāṇaṁ, sotaviññāṇaṁ, ghānaviññāṇaṁ, jivhāviññāṇaṁ, kāyaviññāṇaṁ, manodhātu, manoviññāṇadhātu atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato. Evaṁ navavidhena viññāṇakkhandho. 399 Dasavidhena viññāṇakkhandho—cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyaviññāṇaṁ atthi sukhasahagataṁ, atthi dukkhasahagataṁ, manodhātu, manoviññāṇadhātu atthi kusalaṁ, atthi akusalaṁ, atthi abyākataṁ. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 400 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 401 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. 402 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi sukhāya vedanāya sampayutto, atthi dukkhāya vedanāya sampayutto, atthi adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto. Atthi vipāko, atthi vipākadhammadhammo, atthi nevavipākanavipākadhammadhammo. Atthi upādinnupādāniyo, atthi anupādinnupādāniyo, atthi anupādinnaanupādāniyo. Atthi saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko, atthi asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko, atthi asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko. Atthi savitakkasavicāro, atthi avitakkavicāramatto, atthi avitakkaavicāro. Atthi pītisahagato, atthi sukhasahagato, atthi upekkhāsahagato. Atthi dassanena pahātabbo, atthi bhāvanāya pahātabbo, atthi neva dassanena na bhāvanāya pahātabbo. Atthi dassanena pahātabbahetuko, atthi bhāvanāya pahātabbahetuko, atthi neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetuko. Atthi ācayagāmī, atthi apacayagāmī, atthi nevācayagāmināpacayagāmī. Atthi sekkho, atthi asekkho, atthi nevasekkhanāsekkho. Atthi paritto, atthi mahaggato, atthi appamāṇo. Atthi parittārammaṇo, atthi mahaggatārammaṇo, atthi appamāṇārammaṇo. Atthi hīno, atthi majjhimo, atthi paṇīto. Atthi micchattaniyato, atthi sammattaniyato, atthi aniyato. Atthi maggārammaṇo, atthi maggahetuko, atthi maggādhipati. Atthi uppanno, atthi anuppanno, atthi uppādī. Atthi atīto, atthi anāgato, atthi paccuppanno. Atthi atītārammaṇo, atthi anāgatārammaṇo, atthi paccuppannārammaṇo. Atthi ajjhatto, atthi bahiddho, atthi ajjhattabahiddho. Atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 403 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 404 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi hetusampayutto, atthi hetuvippayutto. Atthi na hetu sahetuko, atthi na hetu ahetuko. Atthi lokiyo, atthi lokuttaro. Atthi kenaci viññeyyo, atthi kenaci na viññeyyo. Atthi sāsavo, atthi anāsavo. Atthi āsavasampayutto, atthi āsavavippayutto. Atthi āsavavippayuttasāsavo, atthi āsavavippayuttaanāsavo. Atthi saṁyojaniyo, atthi asaṁyojaniyo. Atthi saṁyojanasampayutto, atthi saṁyojanavippayutto. Atthi saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyo, atthi saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyo. 405 Atthi ganthaniyo, atthi aganthaniyo. Atthi ganthasampayutto, atthi ganthavippayutto. Atthi ganthavippayuttaganthaniyo, atthi ganthavippayuttaaganthaniyo. Atthi oghaniyo, atthi anoghaniyo. Atthi oghasampayutto, atthi oghavippayutto. Atthi oghavippayuttaoghaniyo, atthi oghavippayuttaanoghaniyo. Atthi yoganiyo, atthi ayoganiyo. Atthi yogasampayutto, atthi yogavippayutto. Atthi yogavippayuttayoganiyo, atthi yogavippayuttaayoganiyo. Atthi nīvaraṇiyo, atthi anīvaraṇiyo. Atthi nīvaraṇasampayutto, atthi nīvaraṇavippayutto. Atthi nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyo, atthi nīvaraṇavippayuttaanīvaraṇiyo. 406 Atthi parāmaṭṭho, atthi aparāmaṭṭho. Atthi parāmāsasampayutto, atthi parāmāsavippayutto. Atthi parāmāsavippayuttaparāmaṭṭho, atthi parāmāsavippayuttaaparāmaṭṭho. Atthi upādinno, atthi anupādinno. Atthi upādāniyo, atthi anupādāniyo. Atthi upādānasampayutto, atthi upādānavippayutto. Atthi upādānavippayuttaupādāniyo, atthi upādānavippayuttaanupādāniyo. Atthi saṅkilesiko, atthi asaṅkilesiko. Atthi saṅkiliṭṭho, atthi asaṅkiliṭṭho. Atthi kilesasampayutto, atthi 2083 --- vb1 1:406 kilesavippayutto. Atthi kilesavippayuttasaṅkilesiko, atthi kilesavippayuttaasaṅkilesiko. Atthi dassanena pahātabbo, atthi na dassanena pahātabbo. Atthi bhāvanāya pahātabbo, atthi na bhāvanāya pahātabbo. Atthi dassanena pahātabbahetuko, atthi na dassanena pahātabbahetuko. Atthi bhāvanāya pahātabbahetuko, atthi na bhāvanāya pahātabbahetuko. 407 Atthi savitakko, atthi avitakko. Atthi savicāro, atthi avicāro. Atthi sappītiko, atthi appītiko. Atthi pītisahagato, atthi na pītisahagato. Atthi sukhasahagato, atthi na sukhasahagato. Atthi upekkhāsahagato, atthi na upekkhāsahagato. Atthi kāmāvacaro, atthi na kāmāvacaro. Atthi rūpāvacaro, atthi na rūpāvacaro. Atthi arūpāvacaro, atthi na arūpāvacaro, atthi pariyāpanno, atthi apariyāpanno. Atthi niyyāniko, atthi aniyyāniko. Atthi niyato, atthi aniyato. Atthi sauttaro, atthi anuttaro. Atthi saraṇo, atthi araṇo. 408 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 409 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 410 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi saraṇo, atthi araṇo. 411 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi sukhāya vedanāya sampayutto, atthi dukkhāya vedanāya sampayutto, atthi adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto. Atthi vipāko …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 412 Dukamūlakaṁ. 413 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 414 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. 415 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 416 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 417 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi hetusampayutto, atthi hetuvippayutto …pe… atthi saraṇo, atthi araṇo. 418 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 419 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 420 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. 421 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi sukhāya vedanāya sampayutto, atthi dukkhāya vedanāya sampayutto, atthi adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto. Atthi vipāko …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 422 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 423 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi hetusampayutto, atthi hetuvippayutto …pe… atthi saraṇo, atthi araṇo. 424 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 425 Tikamūlakaṁ. 426 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 427 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi sahetuko, atthi ahetuko. 428 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 429 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 430 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi hetusampayutto, atthi hetuvippayutto. 431 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi sukhāya vedanāya sampayutto, atthi dukkhāya vedanāya sampayutto, atthi adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 432 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 433 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi na hetu sahetuko, atthi na hetu ahetuko. 434 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi vipāko, atthi vipākadhammadhammo, atthi nevavipākanavipākadhammadhammo …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 435 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 436 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi lokiyo, atthi lokuttaro. 437 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi upādinnupādāniyo, atthi anupādinnupādāniyo, atthi anupādinnaanupādāniyo …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 438 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 439 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi kenaci 2084 --- vb1 1:439 viññeyyo, atthi kenaci na viññeyyo. 440 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi saṅkiliṭṭhasaṅkilesiko, atthi asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko, atthi asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesiko …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 441 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 442 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi sāsavo, atthi anāsavo. 443 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi savitakkasavicāro, atthi avitakkavicāramatto, atthi avitakkaavicāro …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 444 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 445 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi āsavasampayutto, atthi āsavavippayutto. 446 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi pītisahagato, atthi sukhasahagato, atthi upekkhāsahagato …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 447 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 448 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi āsavavippayuttasāsavo, atthi āsavavippayuttaanāsavo. 449 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi dassanena pahātabbo, atthi bhāvanāya pahātabbo, atthi neva dassanena na bhāvanāya pahātabbo …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 450 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 451 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi saṁyojaniyo, atthi asaṁyojaniyo. 452 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi dassanena pahātabbahetuko, atthi bhāvanāya pahātabbahetuko, atthi neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetuko …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 453 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 454 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi saṁyojanasampayutto, atthi saṁyojanavippayutto. 455 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi ācayagāmī, atthi apacayagāmī, atthi nevācayagāmināpacayagāmī …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 456 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 457 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyo, atthi saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyo. 458 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi sekkho, atthi asekkho, atthi nevasekkhanāsekkho …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 459 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 460 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi ganthaniyo, atthi aganthaniyo. 461 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi paritto, atthi mahaggato, atthi appamāṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 462 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 463 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi ganthasampayutto, atthi ganthavippayutto. 464 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi parittārammaṇo, atthi mahaggatārammaṇo, atthi appamāṇārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 465 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 466 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi ganthavippayuttaganthaniyo, atthi ganthavippayuttaaganthaniyo. 467 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi hīno, atthi majjhimo, atthi paṇīto …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 468 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 469 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi oghaniyo, atthi anoghaniyo. 470 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi micchattaniyato, atthi sammattaniyato, atthi aniyato …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 471 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 472 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi oghasampayutto, atthi oghavippayutto. 473 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi maggārammaṇo, atthi maggahetuko, atthi maggādhipati …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 474 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 475 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi oghavippayuttaoghaniyo, atthi oghavippayuttaanoghaniyo. 476 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi uppanno, atthi anuppanno, atthi uppādī …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 477 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 478 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi yoganiyo, atthi ayoganiyo. 479 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi atīto, atthi anāgato, atthi paccuppanno …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 480 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 2085 --- vb1 1:480 481 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi yogasampayutto, atthi yogavippayutto. 482 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi atītārammaṇo, atthi anāgatārammaṇo, atthi paccuppannārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 483 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 484 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi yogavippayuttayoganiyo, atthi yogavippayuttaayoganiyo. 485 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi ajjhatto, atthi bahiddho, atthi ajjhattabahiddho …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 486 Ekavidhena viññāṇakkhandho—phassasampayutto. 487 Duvidhena viññāṇakkhandho—atthi nīvaraṇiyo, atthi anīvaraṇiyo. 488 Tividhena viññāṇakkhandho—atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo …pe…. Evaṁ dasavidhena viññāṇakkhandho. 489 Ubhatovaḍḍhakaṁ. 490 Sattavidhena viññāṇakkhandho—atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno. Evaṁ sattavidhena viññāṇakkhandho. 491 Aparopi sattavidhena viññāṇakkhandho—atthi sukhāya vedanāya sampayutto, atthi dukkhāya vedanāya sampayutto, atthi adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno. Evaṁ sattavidhena viññāṇakkhandho. 492 Catuvīsatividhena viññāṇakkhandho—cakkhusamphassapaccayā viññāṇakkhandho atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato; sotasamphassapaccayā …pe… ghānasamphassapaccayā …pe… jivhāsamphassapaccayā …pe… kāyasamphassapaccayā …pe… manosamphassapaccayā viññāṇakkhandho atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato; cakkhuviññāṇaṁ, sotaviññāṇaṁ, ghānaviññāṇaṁ, jivhāviññāṇaṁ, kāyaviññāṇaṁ, manoviññāṇaṁ. Evaṁ catuvīsatividhena viññāṇakkhandho. 493 Aparopi catuvīsatividhena viññāṇakkhandho—cakkhusamphassapaccayā viññāṇakkhandho atthi sukhāya vedanāya sampayutto, atthi dukkhāya vedanāya sampayutto, atthi adukkhamasukhāya vedanāya sampayutto …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo; cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyaviññāṇaṁ, manoviññāṇaṁ; sotasamphassapaccayā …pe… ghānasamphassapaccayā …pe… jivhāsamphassapaccayā …pe… kāyasamphassapaccayā …pe… manosamphassapaccayā viññāṇakkhandho atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo; cakkhuviññāṇaṁ, sotaviññāṇaṁ, ghānaviññāṇaṁ, jivhāviññāṇaṁ, kāyaviññāṇaṁ, manoviññāṇaṁ. Evaṁ catuvīsatividhena viññāṇakkhandho. 494 Tiṁsatividhena viññāṇakkhandho—cakkhusamphassapaccayā viññāṇakkhandho atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno; sotasamphassapaccayā …pe… ghānasamphassapaccayā …pe… jivhāsamphassapaccayā …pe… kāyasamphassapaccayā …pe… manosamphassapaccayā viññāṇakkhandho atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno; cakkhuviññāṇaṁ, sotaviññāṇaṁ, ghānaviññāṇaṁ, jivhāviññāṇaṁ, kāyaviññāṇaṁ, manoviññāṇaṁ. Evaṁ tiṁsatividhena viññāṇakkhandho. 495 Bahuvidhena viññāṇakkhandho—cakkhusamphassapaccayā viññāṇakkhandho atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno, cakkhuviññāṇaṁ …pe… manoviññāṇaṁ; sotasamphassapaccayā …pe… ghānasamphassapaccayā …pe… jivhāsamphassapaccayā …pe… kāyasamphassapaccayā …pe… manosamphassapaccayā viññāṇakkhandho atthi kusalo, atthi akusalo, atthi abyākato, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno, cakkhuviññāṇaṁ …pe… manoviññāṇaṁ. Evaṁ bahuvidhena viññāṇakkhandho. 496 Aparopi bahuvidhena viññāṇakkhandho—cakkhusamphassapaccayā viññāṇakkhandho atthi sukhāya vedanāya sampayutto …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi 2086 --- vb1 1:496 arūpāvacaro, atthi apariyāpanno; sotasamphassapaccayā …pe… ghānasamphassapaccayā …pe… jivhāsamphassapaccayā …pe… kāyasamphassapaccayā …pe… manosamphassapaccayā viññāṇakkhandho atthi sukhāya vedanāya sampayutto …pe… atthi ajjhattārammaṇo, atthi bahiddhārammaṇo, atthi ajjhattabahiddhārammaṇo, atthi kāmāvacaro, atthi rūpāvacaro, atthi arūpāvacaro, atthi apariyāpanno; cakkhuviññāṇaṁ, sotaviññāṇaṁ, ghānaviññāṇaṁ, jivhāviññāṇaṁ, kāyaviññāṇaṁ, manoviññāṇaṁ. Evaṁ bahuvidhena viññāṇakkhandho. 497 Ayaṁ vuccati viññāṇakkhandho. Abhidhammabhājanīyaṁ. 498 3. Pañhāpucchaka Pañcakkhandhā—rūpakkhandho, vedanākkhandho, saññākkhandho, saṅkhārakkhandho, viññāṇakkhandho. 499 Pañcannaṁ khandhānaṁ kati kusalā, kati akusalā, kati abyākatā …pe… kati saraṇā, kati araṇā? 500 3.1. Tika 3.1.1. Kusalattika Rūpakkhandho abyākato. Cattāro khandhā siyā kusalā, siyā akusalā, siyā abyākatā. 501 3.1.2. Vedanāttika Dve khandhā na vattabbā—“sukhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā”tipi. Tayo khandhā siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. 502 3.1.3. Vipākattika Rūpakkhandho nevavipākanavipākadhammadhammo. Cattāro khandhā siyā vipākā, siyā vipākadhammadhammā, siyā nevavipākanavipākadhammadhammā. 503 3.1.4. Upādinnattika Rūpakkhandho siyā upādinnupādāniyo, siyā anupādinnupādāniyo. Cattāro khandhā siyā upādinnupādāniyā, siyā anupādinnupādāniyā, siyā anupādinnaanupādāniyā. 504 3.1.5. Saṅkiliṭṭhattika Rūpakkhandho asaṅkiliṭṭhasaṅkilesiko. Cattāro khandhā siyā saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā, siyā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā, siyā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā. 505 3.1.6. Vitakkattika Rūpakkhandho avitakkaavicāro. Tayo khandhā siyā savitakkasavicārā, siyā avitakkavicāramattā, siyā avitakkaavicārā. Saṅkhārakkhandho siyā savitakkasavicāro, siyā avitakkavicāramatto, siyā avitakkaavicāro, siyā na vattabbo—“savitakkasavicāro”tipi, “avitakkavicāramatto”tipi, “avitakkaavicāro”tipi. 506 3.1.7. Pītittika Rūpakkhandho na vattabbo—“pītisahagato”tipi, “sukhasahagato”tipi, “upekkhāsahagato”tipi. Vedanākkhandho siyā pītisahagato na sukhasahagato na upekkhāsahagato, siyā na vattabbo—“pītisahagato”ti. Tayo khandhā siyā pītisahagatā, siyā sukhasahagatā, siyā upekkhāsahagatā, siyā na vattabbā—“pītisahagatā”tipi, “sukhasahagatā”tipi, “upekkhāsahagatā”tipi. 507 3.1.8. Dassanenapahātabbattika Rūpakkhandho neva dassanena na bhāvanāya pahātabbo. Cattāro khandhā siyā dassanena pahātabbā, siyā bhāvanāya pahātabbā, siyā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā. 508 3.1.9. Dassanenapahātabbahetukattika Rūpakkhandho neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetuko. Cattāro khandhā siyā dassanena pahātabbahetukā, siyā bhāvanāya pahātabbahetukā, siyā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā. 509 3.1.10. Ācayagāmittika Rūpakkhandho nevācayagāmināpacayagāmī. Cattāro khandhā siyā ācayagāmino, siyā apacayagāmino, siyā nevācayagāmināpacayagāmino. 510 3.1.11. Sekkhattika Rūpakkhandho nevasekkhanāsekkho. Cattāro khandhā siyā sekkhā, siyā asekkhā, siyā nevasekkhanāsekkhā. 511 3.1.12. Parittattika Rūpakkhandho paritto. Cattāro khandhā siyā parittā, siyā mahaggatā, siyā appamāṇā. 512 3.1.13. Parittārammaṇattika Rūpakkhandho anārammaṇo. Cattāro khandhā siyā parittārammaṇā, siyā mahaggatārammaṇā, siyā appamāṇārammaṇā, siyā na vattabbā—“parittārammaṇā”tipi, “mahaggatārammaṇā”tipi, “appamāṇārammaṇā”tipi. 513 3.1.14. Hīnattika Rūpakkhandho majjhimo. Cattāro khandhā siyā hīnā, siyā majjhimā, siyā paṇītā. 514 3.1.15. Micchattaniyatattika Rūpakkhandho aniyato. Cattāro khandhā siyā micchattaniyatā, siyā sammattaniyatā, siyā aniyatā. 515 3.1.16. Maggārammaṇattika Rūpakkhandho anārammaṇo. Cattāro khandhā siyā 2087 --- vb1 1:515 maggārammaṇā, siyā maggahetukā, siyā maggādhipatino, siyā na vattabbā—“maggārammaṇā”tipi, “maggahetukā”tipi, “maggādhipatino”tipi. 516 3.1.17. Uppannattika Siyā uppannā, siyā anuppannā, siyā uppādino. 517 3.1.18. Atītattika Siyā atītā, siyā anāgatā, siyā paccuppannā. 518 3.1.19. Atītārammaṇattika Rūpakkhandho anārammaṇo. Cattāro khandhā siyā atītārammaṇā, siyā anāgatārammaṇā, siyā paccuppannārammaṇā, siyā na vattabbā—“atītārammaṇā”tipi, “anāgatārammaṇā”tipi, “paccuppannārammaṇā”tipi. 519 3.1.20. Ajjhattattika Siyā ajjhattā, siyā bahiddhā, siyā ajjhattabahiddhā. 520 3.1.21. Ajjhattārammaṇattika Rūpakkhandho anārammaṇo. Cattāro khandhā siyā ajjhattārammaṇā, siyā bahiddhārammaṇā, siyā ajjhattabahiddhārammaṇā, siyā na vattabbā—“ajjhattārammaṇā”tipi, “bahiddhārammaṇā”tipi, “ajjhattabahiddhārammaṇā”tipi. 521 3.1.22. Sanidassanattika Cattāro khandhā anidassanaappaṭighā. Rūpakkhandho siyā sanidassanasappaṭigho, siyā anidassanasappaṭigho, siyā anidassanaappaṭigho. 522 3.2. Duka 3.2.1. Hetugocchaka Cattāro khandhā na hetū. Saṅkhārakkhandho siyā hetu, siyā na hetu. Rūpakkhandho ahetuko. Cattāro khandhā siyā sahetukā, siyā ahetukā. Rūpakkhandho hetuvippayutto. Cattāro khandhā siyā hetusampayuttā, siyā hetuvippayuttā. Rūpakkhandho na vattabbo—“hetu ceva sahetuko cā”tipi, “sahetuko ceva na ca hetū”tipi. Tayo khandhā na vattabbā—“hetū ceva sahetukā cā”ti, siyā sahetukā ceva na ca hetū, siyā na vattabbā—“sahetukā ceva na ca hetū”ti. Saṅkhārakkhandho siyā hetu ceva sahetuko ca, siyā sahetuko ceva na ca hetu, siyā na vattabbo—“hetu ceva sahetuko cā”tipi, “sahetuko ceva na ca hetū”tipi. Rūpakkhandho na vattabbo—“hetu ceva hetusampayutto cā”tipi, “hetusampayutto ceva na ca hetū”tipi. Tayo khandhā na vattabbā—“hetū ceva hetusampayuttā cā”ti, siyā hetusampayuttā ceva na ca hetū, siyā na vattabbā—“hetusampayuttā ceva na ca hetū”ti. Saṅkhārakkhandho siyā hetu ceva hetusampayutto ca, siyā hetusampayutto ceva na ca hetu, siyā na vattabbo—“hetu ceva hetusampayutto cā”tipi, “hetusampayutto ceva na ca hetū”tipi. Rūpakkhandho na hetu ahetuko. Tayo khandhā siyā na hetū sahetukā, siyā na hetū ahetukā. Saṅkhārakkhandho siyā na hetu sahetuko, siyā na hetu ahetuko, siyā na vattabbo—“na hetu sahetuko”tipi, “na hetu ahetuko”tipi. 523 3.2.2. Cūḷantaraduka Sappaccayā, saṅkhatā. 524 Cattāro khandhā anidassanā. Rūpakkhandho siyā sanidassano, siyā anidassano. Cattāro khandhā appaṭighā. Rūpakkhandho siyā sappaṭigho, siyā appaṭigho. Rūpakkhandho rūpaṁ. Cattāro khandhā arūpā. Rūpakkhandho lokiyo. Cattāro khandhā siyā lokiyā, siyā lokuttarā; kenaci viññeyyā, kenaci na viññeyyā. 525 3.2.3. Āsavagocchaka Cattāro khandhā no āsavā. Saṅkhārakkhandho siyā āsavo, siyā no āsavo. Rūpakkhandho sāsavo. Cattāro khandhā siyā sāsavā, siyā anāsavā. Rūpakkhandho āsavavippayutto. Cattāro khandhā siyā āsavasampayuttā, siyā āsavavippayuttā. Rūpakkhandho na vattabbo—“āsavo ceva sāsavo cā”ti, sāsavo ceva no ca āsavo. Tayo khandhā na vattabbā—“āsavā ceva sāsavā cā”ti, siyā sāsavā ceva no ca āsavā, siyā na vattabbā—“sāsavā ceva no ca āsavā”ti. Saṅkhārakkhandho siyā āsavo ceva sāsavo ca, siyā sāsavo ceva no ca āsavo, siyā na vattabbo—“āsavo ceva sāsavo cā”tipi, “sāsavo ceva no ca āsavo”tipi. Rūpakkhandho na vattabbo—“āsavo ceva āsavasampayutto cā”tipi, “āsavasampayutto ceva no ca āsavo”tipi. Tayo khandhā na vattabbā—“āsavā ceva āsavasampayuttā cā”ti, siyā āsavasampayuttā ceva no ca āsavā, siyā na vattabbā—“āsavasampayuttā ceva no ca āsavā”ti. Saṅkhārakkhandho siyā āsavo ceva āsavasampayutto ca, siyā āsavasampayutto ceva no ca āsavo, siyā na vattabbo—“āsavo ceva āsavasampayutto cā”tipi, “āsavasampayutto ceva no ca āsavo”tipi. Rūpakkhandho āsavavippayuttasāsavo. Cattāro khandhā siyā āsavavippayuttasāsavā, siyā āsavavippayuttaanāsavā, siyā na vattabbā—“āsavavippayuttasāsavā”tipi, 2088 --- vb1 1:525 “āsavavippayuttaanāsavā”tipi. 526 3.2.4. Saṁyojanagocchaka Cattāro khandhā no saṁyojanā. Saṅkhārakkhandho siyā saṁyojanaṁ, siyā no saṁyojanaṁ. Rūpakkhandho saṁyojaniyo. Cattāro khandhā siyā saṁyojaniyā, siyā asaṁyojaniyā. Rūpakkhandho saṁyojanavippayutto. Cattāro khandhā siyā saṁyojanasampayuttā, siyā saṁyojanavippayuttā. Rūpakkhandho na vattabbo—“saṁyojanañceva saṁyojaniyo cā”ti, saṁyojaniyo ceva no ca saṁyojanaṁ. Tayo khandhā na vattabbā—“saṁyojanā ceva saṁyojaniyā cā”ti, siyā saṁyojaniyā ceva no ca saṁyojanā, siyā na vattabbā—“saṁyojaniyā ceva no ca saṁyojanā”ti. Saṅkhārakkhandho siyā saṁyojanañceva saṁyojaniyo ca, siyā saṁyojaniyo ceva no ca saṁyojanaṁ, siyā na vattabbo—“saṁyojanañceva saṁyojaniyo cā”tipi, “saṁyojaniyo ceva no ca saṁyojanan”tipi. Rūpakkhandho na vattabbo—“saṁyojanañceva saṁyojanasampayutto cā”tipi, “saṁyojanasampayutto ceva no ca saṁyojanan”tipi. Tayo khandhā na vattabbā—“saṁyojanā ceva saṁyojanasampayuttā cā”ti, siyā saṁyojanasampayuttā ceva no ca saṁyojanā, siyā na vattabbā—“saṁyojanasampayuttā ceva no ca saṁyojanā”ti. Saṅkhārakkhandho siyā saṁyojanañceva saṁyojanasampayutto ca, siyā saṁyojanasampayutto ceva no ca saṁyojanaṁ, siyā na vattabbo—“saṁyojanañceva saṁyojanasampayutto cā”tipi, “saṁyojanasampayutto ceva no ca saṁyojanan”tipi. Rūpakkhandho saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyo. Cattāro khandhā siyā saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyā, siyā saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyā, siyā na vattabbā—“saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyā”tipi, “saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyā”tipi. 527 3.2.5. Ganthagocchaka Cattāro khandhā no ganthā. Saṅkhārakkhandho siyā gantho, siyā no gantho. Rūpakkhandho ganthaniyo. Cattāro khandhā siyā ganthaniyā, siyā aganthaniyā. Rūpakkhandho ganthavippayutto. Cattāro khandhā siyā ganthasampayuttā, siyā ganthavippayuttā. Rūpakkhandho na vattabbo—“gantho ceva ganthaniyo cā”ti, ganthaniyo ceva no ca gantho. Tayo khandhā na vattabbā—“ganthā ceva ganthaniyā cā”ti, siyā ganthaniyā ceva no ca ganthā, siyā na vattabbā—“ganthaniyā ceva no ca ganthā”ti. Saṅkhārakkhandho siyā gantho ceva ganthaniyo ca, siyā ganthaniyo ceva no ca gantho, siyā na vattabbo—“gantho ceva ganthaniyo cā”tipi, “ganthaniyo ceva no ca gantho”tipi. Rūpakkhandho na vattabbo—“gantho ceva ganthasampayutto cā”tipi, “ganthasampayutto ceva no ca gantho”tipi. Tayo khandhā na vattabbā—“ganthā ceva ganthasampayuttā cā”ti, siyā ganthasampayuttā ceva no ca ganthā, siyā na vattabbā—“ganthasampayuttā ceva no ca ganthā”ti. Saṅkhārakkhandho siyā gantho ceva ganthasampayutto ca, siyā ganthasampayutto ceva no ca gantho, siyā na vattabbo—“gantho ceva ganthasampayutto cā”tipi, “ganthasampayutto ceva no ca gantho”tipi. Rūpakkhandho ganthavippayuttaganthaniyo. Cattāro khandhā siyā ganthavippayuttaganthaniyā, siyā ganthavippayuttaaganthaniyā, siyā na vattabbā—“ganthavippayuttaganthaniyā”tipi, “ganthavippayuttaaganthaniyā”tipi. 528 3.2.6. Oghayoganīvaraṇagocchaka Cattāro khandhā no oghā …pe… no yogā …pe… no nīvaraṇā. Saṅkhārakkhandho siyā nīvaraṇaṁ, siyā no nīvaraṇaṁ. Rūpakkhandho nīvaraṇiyo. Cattāro khandhā siyā nīvaraṇiyā, siyā anīvaraṇiyā. Rūpakkhandho nīvaraṇavippayutto. Cattāro khandhā siyā nīvaraṇasampayuttā, siyā nīvaraṇavippayuttā. Rūpakkhandho na vattabbo—“nīvaraṇañceva nīvaraṇiyo cā”ti, “nīvaraṇiyo ceva no ca nīvaraṇaṁ”. Tayo khandhā na vattabbā—“nīvaraṇā ceva nīvaraṇiyā cā”ti, siyā nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇā, siyā na vattabbā—“nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇā”ti. Saṅkhārakkhandho siyā nīvaraṇañceva nīvaraṇiyo ca, siyā nīvaraṇiyo ceva no ca nīvaraṇaṁ, siyā na vattabbo—“nīvaraṇañceva nīvaraṇiyo cā”tipi, “nīvaraṇiyo ceva no ca nīvaraṇan”tipi. Rūpakkhandho na vattabbo—“nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayutto cā”tipi, “nīvaraṇasampayutto ceva no ca nīvaraṇan”tipi. Tayo khandhā na 2089 --- vb1 1:528 vattabbā—“nīvaraṇā ceva nīvaraṇasampayuttā cā”ti, siyā nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇā, siyā na vattabbā—“nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇā”ti. Saṅkhārakkhandho siyā nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayutto ca, siyā nīvaraṇasampayutto ceva no ca nīvaraṇaṁ, siyā na vattabbo—“nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayutto cā”tipi, “nīvaraṇasampayutto ceva no ca nīvaraṇan”tipi. Rūpakkhandho nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyo. Cattāro khandhā siyā nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyā, siyā nīvaraṇavippayuttaanīvaraṇiyā, siyā na vattabbā—“nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyā”tipi, “nīvaraṇavippayuttaanīvaraṇiyā”tipi. 529 3.2.9. Parāmāsagocchaka Cattāro khandhā no parāmāsā. Saṅkhārakkhandho siyā parāmāso, siyā no parāmāso. Rūpakkhandho parāmaṭṭho. Cattāro khandhā siyā parāmaṭṭhā, siyā aparāmaṭṭhā. Rūpakkhandho parāmāsavippayutto. Tayo khandhā siyā parāmāsasampayuttā, siyā parāmāsavippayuttā. Saṅkhārakkhandho siyā parāmāsasampayutto, siyā parāmāsavippayutto, siyā na vattabbo—“parāmāsasampayutto”tipi, “parāmāsavippayutto”tipi. Rūpakkhandho na vattabbo—“parāmāso ceva parāmaṭṭho cā”ti, parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso. Tayo khandhā na vattabbā—“parāmāsā ceva parāmaṭṭhā cā”ti, siyā parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāsā, siyā na vattabbā—“parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāsā”ti. Saṅkhārakkhandho siyā parāmāso ceva parāmaṭṭho ca, siyā parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso, siyā na vattabbo—“parāmāso ceva parāmaṭṭho cā”tipi, “parāmaṭṭho ceva no ca parāmāso”tipi. Rūpakkhandho parāmāsavippayuttaparāmaṭṭho. Cattāro khandhā siyā parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhā, siyā parāmāsavippayuttaaparāmaṭṭhā, siyā na vattabbā—“parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhā”tipi, “parāmāsavippayuttaaparāmaṭṭhā”tipi. 530 3.2.10. Mahantaraduka Rūpakkhandho anārammaṇo. Cattāro khandhā sārammaṇā. Viññāṇakkhandho cittaṁ. Cattāro khandhā no cittā. Tayo khandhā cetasikā. Dve khandhā acetasikā. Tayo khandhā cittasampayuttā. Rūpakkhandho cittavippayutto. Viññāṇakkhandho na vattabbo—“cittena sampayutto”tipi, “cittena vippayutto”tipi. Tayo khandhā cittasaṁsaṭṭhā. Rūpakkhandho cittavisaṁsaṭṭho. Viññāṇakkhandho na vattabbo—“cittena saṁsaṭṭho”tipi, “cittena visaṁsaṭṭho”tipi. Tayo khandhā cittasamuṭṭhānā. Viññāṇakkhandho no cittasamuṭṭhāno. Rūpakkhandho siyā cittasamuṭṭhāno, siyā no cittasamuṭṭhāno. Tayo khandhā cittasahabhuno. Viññāṇakkhandho no cittasahabhū. Rūpakkhandho siyā cittasahabhū, siyā no cittasahabhū. Tayo khandhā cittānuparivattino. Viññāṇakkhandho no cittānuparivatti. Rūpakkhandho siyā cittānuparivatti, siyā no cittānuparivatti. Tayo khandhā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā. Dve khandhā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā. Tayo khandhā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno. Dve khandhā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno. Tayo khandhā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino. Dve khandhā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino. 531 Viññāṇakkhandho ajjhattiko. Tayo khandhā bāhirā. Rūpakkhandho siyā ajjhattiko, siyā bāhiro. 532 3.2.11. Upādānagocchaka Cattāro khandhā no upādā. Rūpakkhandho siyā upādā, siyā no upādā, siyā upādinnā, siyā anupādinnā. Cattāro khandhā no upādānā. Saṅkhārakkhandho siyā upādānaṁ, siyā no upādānaṁ. Rūpakkhandho upādāniyo. Cattāro khandhā siyā upādāniyā, siyā anupādāniyā. Rūpakkhandho upādānavippayutto. Cattāro khandhā siyā upādānasampayuttā, siyā upādānavippayuttā. Rūpakkhandho na vattabbo—“upādānañceva upādāniyo cā”ti, upādāniyo ceva no ca upādānaṁ. Tayo khandhā na vattabbā—“upādānañceva upādāniyā cā”ti, siyā upādāniyā ceva no ca upādānā, siyā na vattabbā—“upādāniyā ceva no ca upādānā”ti. Saṅkhārakkhandho siyā upādānañceva upādāniyo ca, siyā upādāniyo ceva no ca upādānaṁ, siyā na vattabbo—“upādānañceva upādāniyo cā”tipi, “upādāniyo ceva no ca upādānan”tipi. 2090 --- vb1 1:532 Rūpakkhandho na vattabbo—“upādānañceva upādānasampayutto cā”tipi, “upādānasampayutto ceva no ca upādānan”tipi. Tayo khandhā na vattabbā—“upādānā ceva upādānasampayuttā cā”ti, siyā upādānasampayuttā ceva no ca upādānā, siyā na vattabbā—“upādānasampayuttā ceva no ca upādānā”ti. Saṅkhārakkhandho siyā upādānañceva upādānasampayutto ca, siyā upādānasampayutto ceva no ca upādānaṁ, siyā na vattabbo—“upādānañceva upādānasampayutto cā”tipi, “upādānasampayutto ceva no ca upādānan”tipi. Rūpakkhandho upādānavippayuttaupādāniyo. Cattāro khandhā siyā upādānavippayuttaupādāniyā, siyā upādānavippayuttaanupādāniyā, siyā na vattabbā—“upādānavippayuttaupādāniyā”tipi, “upādānavippayuttaanupādāniyā”tipi. 533 3.2.12. Kilesagocchaka Cattāro khandhā no kilesā. Saṅkhārakkhandho siyā kileso, siyā no kileso. Rūpakkhandho saṅkilesiko. Cattāro khandhā siyā saṅkilesikā, siyā asaṅkilesikā. Rūpakkhandho asaṅkiliṭṭho. Cattāro khandhā siyā saṅkiliṭṭhā, siyā asaṅkiliṭṭhā. Rūpakkhandho kilesavippayutto. Cattāro khandhā siyā kilesasampayuttā, siyā kilesavippayuttā. Rūpakkhandho na vattabbo—“kileso ceva saṅkilesiko cā”ti, saṅkilesiko ceva no ca kileso. Tayo khandhā na vattabbā—“kilesā ceva saṅkilesikā cā”ti, siyā saṅkilesikā ceva no ca kilesā, siyā na vattabbā—“saṅkilesikā ceva no ca kilesā”ti. Saṅkhārakkhandho siyā kileso ceva saṅkilesiko ca, siyā saṅkilesiko ceva no ca kileso, siyā na vattabbo—“kileso ceva saṅkilesiko cā”tipi, “saṅkilesiko ceva no ca kileso”tipi. Rūpakkhandho na vattabbo—“kileso ceva saṅkiliṭṭho cā”tipi, “saṅkiliṭṭho ceva no ca kileso”tipi. Tayo khandhā na vattabbā—“kileso ceva saṅkiliṭṭhā cā”ti, siyā saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesā, siyā na vattabbā—“saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesā”ti. Saṅkhārakkhandho siyā kileso ceva saṅkiliṭṭho ca, siyā saṅkiliṭṭho ceva no ca kileso, siyā na vattabbo—“kileso ceva saṅkiliṭṭho cā”tipi, “saṅkiliṭṭho ceva no ca kileso”tipi. 534 Rūpakkhandho na vattabbo—“kileso ceva kilesasampayutto cā”tipi, “kilesasampayutto ceva no ca kileso”tipi. Tayo khandhā na vattabbā—“kilesā ceva kilesasampayuttā cā”ti, siyā kilesasampayuttā ceva no ca kilesā, siyā na vattabbā—“kilesasampayuttā ceva no ca kilesā”ti. Saṅkhārakkhandho siyā kileso ceva kilesasampayutto ca, siyā kilesasampayutto ceva no ca kileso, siyā na vattabbo—“kileso ceva kilesasampayutto cā”tipi, “kilesasampayutto ceva no ca kileso”tipi. Rūpakkhandho kilesavippayuttasaṅkilesiko. Cattāro khandhā siyā kilesavippayuttasaṅkilesikā, siyā kilesavippayuttaasaṅkilesikā, siyā na vattabbā—“kilesavippayuttasaṅkilesikā”tipi, “kilesavippayuttaasaṅkilesikā”tipi. 535 3.2.13. Piṭṭhiduka Rūpakkhandho na dassanena pahātabbo. Cattāro khandhā siyā dassanena pahātabbā, siyā na dassanena pahātabbā. Rūpakkhandho na bhāvanāya pahātabbo. Cattāro khandhā siyā bhāvanāya pahātabbā, siyā na bhāvanāya pahātabbā. Rūpakkhandho na dassanena pahātabbahetuko. Cattāro khandhā siyā dassanena pahātabbahetukā, siyā na dassanena pahātabbahetukā. Rūpakkhandho na bhāvanāya pahātabbahetuko. Cattāro khandhā siyā bhāvanāya pahātabbahetukā, siyā na bhāvanāya pahātabbahetukā. Rūpakkhandho avitakko. Cattāro khandhā siyā savitakkā, siyā avitakkā. Rūpakkhandho avicāro. Cattāro khandhā siyā savicārā, siyā avicārā. Rūpakkhandho appītiko, cattāro khandhā siyā sappītikā, siyā appītikā. Rūpakkhandho na pītisahagato. Cattāro khandhā siyā pītisahagatā, siyā na pītisahagatā. Dve khandhā na sukhasahagatā. Tayo khandhā siyā sukhasahagatā, siyā na sukhasahagatā. Dve khandhā na upekkhāsahagatā. Tayo khandhā siyā upekkhāsahagatā, siyā na upekkhāsahagatā. 536 Rūpakkhandho kāmāvacaro. Cattāro khandhā siyā kāmāvacarā, siyā na kāmāvacarā. Rūpakkhandho na rūpāvacaro. Cattāro khandhā siyā rūpāvacarā, siyā na rūpāvacarā. Rūpakkhandho na arūpāvacaro. Cattāro khandhā siyā arūpāvacarā, siyā na arūpāvacarā. 2091 --- vb1 1:536 Rūpakkhandho pariyāpanno. Cattāro khandhā siyā pariyāpannā, siyā apariyāpannā. Rūpakkhandho aniyyāniko. Cattāro khandhā siyā niyyānikā, siyā aniyyānikā. Rūpakkhandho aniyato. Cattāro khandhā siyā niyatā, siyā aniyatā. Rūpakkhandho sauttaro. Cattāro khandhā siyā sauttarā, siyā anuttarā. Rūpakkhandho araṇo. Cattāro khandhā siyā saraṇā, siyā araṇāti. 537 Pañhāpucchakaṁ. 538 Khandhavibhaṅgo niṭṭhito. vb5 0 Vibhaṅga Indriyavibhaṅga |1| 1. Abhidhammabhājanīya Bāvīsatindriyāni—cakkhundriyaṁ, sotindriyaṁ, ghānindriyaṁ, jivhindriyaṁ, kāyindriyaṁ, manindriyaṁ, itthindriyaṁ, purisindriyaṁ, jīvitindriyaṁ, sukhindriyaṁ, dukkhindriyaṁ, somanassindriyaṁ, domanassindriyaṁ, upekkhindriyaṁ, saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, satindriyaṁ, samādhindriyaṁ, paññindriyaṁ, anaññātaññassāmītindriyaṁ, aññindriyaṁ, aññātāvindriyaṁ. 2 Tattha katamaṁ cakkhundriyaṁ? Yaṁ cakkhu catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo …pe… suñño gāmopeso—idaṁ vuccati “cakkhundriyaṁ”. 3 Tattha katamaṁ sotindriyaṁ …pe… ghānindriyaṁ …pe… jivhindriyaṁ …pe… kāyindriyaṁ? Yo kāyo catunnaṁ mahābhūtānaṁ upādāya pasādo …pe… suñño gāmopeso—idaṁ vuccati “kāyindriyaṁ”. 4 Tattha katamaṁ manindriyaṁ? Ekavidhena manindriyaṁ—phassasampayuttaṁ. Duvidhena manindriyaṁ—atthi sahetukaṁ, atthi ahetukaṁ. Tividhena manindriyaṁ—atthi kusalaṁ, atthi akusalaṁ, atthi abyākataṁ. Catubbidhena manindriyaṁ—atthi kāmāvacaraṁ, atthi rūpāvacaraṁ, atthi arūpāvacaraṁ, atthi apariyāpannaṁ. Pañcavidhena manindriyaṁ—atthi sukhindriyasampayuttaṁ, atthi dukkhindriyasampayuttaṁ, atthi somanassindriyasampayuttaṁ, atthi domanassindriyasampayuttaṁ, atthi upekkhindriyasampayuttaṁ. Chabbidhena manindriyaṁ—cakkhuviññāṇaṁ …pe… manoviññāṇaṁ. Evaṁ chabbidhena manindriyaṁ. 5 Sattavidhena manindriyaṁ—cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyaviññāṇaṁ, manodhātu, manoviññāṇadhātu. Evaṁ sattavidhena manindriyaṁ. 6 Aṭṭhavidhena manindriyaṁ—cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyaviññāṇaṁ atthi sukhasahagataṁ, atthi dukkhasahagataṁ, manodhātu, manoviññāṇadhātu. Evaṁ aṭṭhavidhena manindriyaṁ. 7 Navavidhena manindriyaṁ—cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyaviññāṇaṁ, manodhātu, manoviññāṇadhātu atthi kusalā, atthi akusalā, atthi abyākatā. Evaṁ navavidhena manindriyaṁ. 8 Dasavidhena manindriyaṁ—cakkhuviññāṇaṁ …pe… kāyaviññāṇaṁ atthi sukhasahagataṁ, atthi dukkhasahagataṁ, manodhātu, manoviññāṇadhātu atthi kusalā, atthi akusalā, atthi abyākatā. Evaṁ dasavidhena manindriyaṁ …pe… evaṁ bahuvidhena manindriyaṁ. Idaṁ vuccati “manindriyaṁ”. 9 Tattha katamaṁ itthindriyaṁ? Yaṁ itthiyā itthiliṅgaṁ itthinimittaṁ itthikuttaṁ itthākappo itthattaṁ itthibhāvo—idaṁ vuccati “itthindriyaṁ”. 10 Tattha katamaṁ purisindriyaṁ? Yaṁ purisassa purisaliṅgaṁ purisanimittaṁ purisakuttaṁ purisākappo purisattaṁ purisabhāvo—idaṁ vuccati “purisindriyaṁ”. 11 Tattha katamaṁ jīvitindriyaṁ? Jīvitindriyaṁ duvidhena—atthi rūpajīvitindriyaṁ, atthi arūpajīvitindriyaṁ. 12 Tattha katamaṁ rūpajīvitindriyaṁ? Yo tesaṁ rūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā jīvitaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ vuccati “rūpajīvitindriyaṁ”. 13 Tattha katamaṁ arūpajīvitindriyaṁ? Yo tesaṁ arūpīnaṁ dhammānaṁ āyu ṭhiti yapanā yāpanā iriyanā vattanā pālanā jīvitaṁ jīvitindriyaṁ—idaṁ vuccati “arūpajīvitindriyaṁ”. Idaṁ vuccati “jīvitindriyaṁ”. 14 Tattha katamaṁ sukhindriyaṁ? Yaṁ kāyikaṁ sātaṁ kāyikaṁ sukhaṁ kāyasamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ kāyasamphassajā sātā sukhā vedanā—idaṁ vuccati “sukhindriyaṁ”. 15 Tattha katamaṁ dukkhindriyaṁ? Yaṁ kāyikaṁ asātaṁ kāyikaṁ dukkhaṁ kāyasamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ kāyasamphassajā asātā dukkhā vedanā—idaṁ vuccati “dukkhindriyaṁ”. 16 Tattha katamaṁ 2092 --- vb5 1:16 somanassindriyaṁ? Yaṁ cetasikaṁ sātaṁ cetasikaṁ sukhaṁ cetosamphassajaṁ sātaṁ sukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā sātā sukhā vedanā—idaṁ vuccati “somanassindriyaṁ”. 17 Tattha katamaṁ domanassindriyaṁ? Yaṁ cetasikaṁ asātaṁ cetasikaṁ dukkhaṁ cetosamphassajaṁ asātaṁ dukkhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā asātā dukkhā vedanā—idaṁ vuccati “domanassindriyaṁ”. 18 Tattha katamaṁ upekkhindriyaṁ? Yaṁ cetasikaṁ neva sātaṁ nāsātaṁ cetosamphassajaṁ adukkhamasukhaṁ vedayitaṁ cetosamphassajā adukkhamasukhā vedanā—idaṁ vuccati “upekkhindriyaṁ”. 19 Tattha katamaṁ saddhindriyaṁ? Yā saddhā saddahanā okappanā abhippasādo saddhā saddhindriyaṁ saddhābalaṁ—idaṁ vuccati “saddhindriyaṁ”. 20 Tattha katamaṁ vīriyindriyaṁ? Yo cetasiko vīriyārambho nikkamo parakkamo uyyāmo vāyāmo ussāho ussoḷhī thāmo ṭhiti asithilaparakkamatā anikkhittachandatā anikkhittadhuratā dhurasampaggāho vīriyaṁ vīriyindriyaṁ vīriyabalaṁ—idaṁ vuccati “vīriyindriyaṁ”. 21 Tattha katamaṁ satindriyaṁ? Yā sati anussati paṭissati sati saraṇatā dhāraṇatā apilāpanatā asammussanatā sati satindriyaṁ satibalaṁ sammāsati—idaṁ vuccati “satindriyaṁ”. 22 Tattha katamaṁ samādhindriyaṁ? Yā cittassa ṭhiti saṇṭhiti avaṭṭhiti avisāhāro avikkhepo avisāhaṭamānasatā samatho samādhindriyaṁ samādhibalaṁ sammāsamādhi—idaṁ vuccati “samādhindriyaṁ”. 23 Tattha katamaṁ paññindriyaṁ? Yā paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi—idaṁ vuccati “paññindriyaṁ”. 24 Tattha katamaṁ anaññātaññassāmītindriyaṁ? Yā tesaṁ dhammānaṁ anaññātānaṁ adiṭṭhānaṁ appattānaṁ aviditānaṁ asacchikatānaṁ sacchikiriyāya paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “anaññātaññassāmītindriyaṁ”. 25 Tattha katamaṁ aññindriyaṁ? Yā tesaṁ dhammānaṁ ñātānaṁ diṭṭhānaṁ pattānaṁ viditānaṁ sacchikatānaṁ sacchikiriyāya paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “aññindriyaṁ”. 26 Tattha katamaṁ aññātāvindriyaṁ? Yā tesaṁ dhammānaṁ aññātāvīnaṁ diṭṭhānaṁ pattānaṁ viditānaṁ sacchikatānaṁ sacchikiriyāya paññā pajānanā …pe… amoho dhammavicayo sammādiṭṭhi dhammavicayasambojjhaṅgo maggaṅgaṁ maggapariyāpannaṁ—idaṁ vuccati “aññātāvindriyaṁ”. 27 Abhidhammabhājanīyaṁ. 28 2. Pañhāpucchaka Bāvīsatindriyāni—cakkhundriyaṁ, sotindriyaṁ, ghānindriyaṁ, jivhindriyaṁ, kāyindriyaṁ, manindriyaṁ, itthindriyaṁ, purisindriyaṁ, jīvitindriyaṁ, sukhindriyaṁ, dukkhindriyaṁ, somanassindriyaṁ, domanassindriyaṁ, upekkhindriyaṁ, saddhindriyaṁ, vīriyindriyaṁ, satindriyaṁ, samādhindriyaṁ, paññindriyaṁ, anaññātaññassāmītindriyaṁ, aññindriyaṁ, aññātāvindriyaṁ. 29 Bāvīsatīnaṁ indriyānaṁ kati kusalā, kati akusalā, kati abyākatā …pe… kati saraṇā, kati araṇā? 30 2.1. Tika Dasindriyā abyākatā. Domanassindriyaṁ akusalaṁ. Anaññātaññassāmītindriyaṁ kusalaṁ. Cattārindriyā siyā kusalā, siyā abyākatā. Cha indriyā siyā kusalā, siyā akusalā, siyā abyākatā. 31 Dvādasindriyā na vattabbā—“sukhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayuttā”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā”tipi. Cha indriyā siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. Tīṇindriyā siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. Jīvitindriyaṁ siyā sukhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā dukkhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttaṁ, siyā na vattabbaṁ—“sukhāya vedanāya sampayuttan”tipi, “dukkhāya vedanāya sampayuttan”tipi, “adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttan”tipi. 32 Sattindriyā nevavipākanavipākadhammadhammā. Tīṇindriyā vipākā. Dvindriyā vipākadhammadhammā. Aññindriyaṁ siyā vipākaṁ, siyā vipākadhammadhammaṁ. Navindriyā siyā vipākā, siyā vipākadhammadhammā, siyā nevavipākanavipākadhammadhammā. 33 Navindriyā upādinnupādāniyā. 2093 --- vb5 1:33 Domanassindriyaṁ anupādinnupādāniyaṁ. Tīṇindriyā anupādinnaanupādāniyā. Navindriyā siyā upādinnupādāniyā, siyā anupādinnupādāniyā, siyā anupādinnaanupādāniyā. 34 Navindriyā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā. Domanassindriyaṁ saṅkiliṭṭhasaṅkilesikaṁ. Tīṇindriyā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā. Tīṇindriyā siyā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā, siyā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā. Cha indriyā siyā saṅkiliṭṭhasaṅkilesikā, siyā asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā, siyā asaṅkiliṭṭhaasaṅkilesikā. 35 Navindriyā avitakkaavicārā. Domanassindriyaṁ savitakkasavicāraṁ. Upekkhindriyaṁ siyā savitakkasavicāraṁ, siyā avitakkaavicāraṁ. Ekādasindriyā siyā savitakkasavicārā, siyā avitakkavicāramattā, siyā avitakkaavicārā. 36 Ekādasindriyā na vattabbā—“pītisahagatā”tipi, “sukhasahagatā”tipi, “upekkhāsahagatā”tipi. Somanassindriyaṁ siyā pītisahagataṁ na sukhasahagataṁ na upekkhāsahagataṁ, siyā na vattabbaṁ—“pītisahagatan”ti. Cha indriyā siyā pītisahagatā, siyā sukhasahagatā, siyā upekkhāsahagatā. Cattārindriyā siyā pītisahagatā, siyā sukhasahagatā, siyā upekkhāsahagatā, siyā na vattabbā—“pītisahagatā”tipi, “sukhasahagatā”tipi, “upekkhāsahagatā”tipi. 37 Pannarasindriyā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā. Domanassindriyaṁ siyā dassanena pahātabbaṁ, siyā bhāvanāya pahātabbaṁ. Cha indriyā siyā dassanena pahātabbā, siyā bhāvanāya pahātabbā, siyā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā. 38 Pannarasindriyā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā. Domanassindriyaṁ siyā dassanena pahātabbahetukaṁ, siyā bhāvanāya pahātabbahetukaṁ. Cha indriyā siyā dassanena pahātabbahetukā, siyā bhāvanāya pahātabbahetukā, siyā neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā. 39 Dasindriyā nevācayagāmināpacayagāmino. Domanassindriyaṁ ācayagāmi. Anaññātaññassāmītindriyaṁ apacayagāmi. Aññindriyaṁ siyā apacayagāmi, siyā nevācayagāmināpacayagāmi. Navindriyā siyā ācayagāmino, siyā apacayagāmino, siyā nevācayagāmināpacayagāmino. 40 Dasindriyā nevasekkhanāsekkhā. Dvindriyā sekkhā. Aññātāvindriyaṁ asekkhaṁ. Navindriyā siyā sekkhā, siyā asekkhā, siyā nevasekkhanāsekkhā. 41 Dasindriyā parittā. Tīṇindriyā appamāṇā. Navindriyā siyā parittā, siyā mahaggatā, siyā appamāṇā. 42 Sattindriyā anārammaṇā. Dvindriyā parittārammaṇā. Tīṇindriyā appamāṇārammaṇā. Domanassindriyaṁ siyā parittārammaṇaṁ siyā mahaggatārammaṇaṁ, na appamāṇārammaṇaṁ, siyā na vattabbaṁ—“parittārammaṇan”tipi, “mahaggatārammaṇan”tipi. Navindriyā siyā parittārammaṇā, siyā mahaggatārammaṇā, siyā appamāṇārammaṇā, siyā na vattabbā—“parittārammaṇā”tipi, “mahaggatārammaṇā”tipi, “appamāṇārammaṇā”tipi. 43 Navindriyā majjhimā. Domanassindriyaṁ hīnaṁ. Tīṇindriyā paṇītā. Tīṇindriyā siyā majjhimā, siyā paṇītā. Cha indriyā siyā hīnā, siyā majjhimā, siyā paṇītā. 44 Dasindriyā aniyatā. Anaññātaññassāmītindriyaṁ sammattaniyataṁ. Cattārindriyā siyā sammattaniyatā, siyā aniyatā. Domanassindriyaṁ siyā micchattaniyataṁ, siyā aniyataṁ. Cha indriyā siyā micchattaniyatā, siyā sammattaniyatā, siyā aniyatā. 45 Sattindriyā anārammaṇā. Cattārindriyā na vattabbā—“maggārammaṇā”tipi, “maggahetukā”tipi, “maggādhipatino”tipi. Anaññātaññassāmītindriyaṁ na maggārammaṇaṁ, siyā maggahetukaṁ, siyā maggādhipati, siyā na vattabbaṁ—“maggahetukan”tipi, “maggādhipatī”tipi. Aññindriyaṁ na maggārammaṇaṁ, siyā maggahetukaṁ, siyā maggādhipati, siyā na vattabbaṁ—“maggahetukan”tipi, “maggādhipatī”tipi. Navindriyā siyā maggārammaṇā, siyā maggahetukā, siyā maggādhipatino, siyā na vattabbā—“maggārammaṇā”tipi, “maggahetukā”tipi, “maggādhipatino”tipi. 46 Dasindriyā siyā uppannā, siyā uppādino, na vattabbā—“anuppannā”ti. Dvindriyā siyā uppannā, siyā anuppannā, na vattabbā—“uppādino”ti. Dasindriyā siyā uppannā, siyā anuppannā, siyā uppādino. 47 Siyā atītā, siyā anāgatā, siyā paccuppannā. 48 Sattindriyā anārammaṇā. Dvindriyā paccuppannārammaṇā. 2094 --- vb5 1:48 Tīṇindriyā na vattabbā—“atītārammaṇā”tipi, “anāgatārammaṇā”tipi, “paccuppannārammaṇā”tipi. Dasindriyā siyā atītārammaṇā, siyā anāgatārammaṇā, siyā paccuppannārammaṇā, siyā na vattabbā—“atītārammaṇā”tipi, “anāgatārammaṇā”tipi, “paccuppannārammaṇā”tipi. 49 Siyā ajjhattā, siyā bahiddhā, siyā ajjhattabahiddhā. 50 Sattindriyā anārammaṇā. Tīṇindriyā bahiddhārammaṇā. Cattārindriyā siyā ajjhattārammaṇā, siyā bahiddhārammaṇā, siyā ajjhattabahiddhārammaṇā, aṭṭhindriyā siyā ajjhattārammaṇā, siyā bahiddhārammaṇā, siyā ajjhattabahiddhārammaṇā, siyā na vattabbā—“ajjhattārammaṇā”tipi, “bahiddhārammaṇā”tipi, “ajjhattabahiddhārammaṇā”tipi. 51 Pañcindriyā anidassanasappaṭighā. Sattarasindriyā anidassanaappaṭighā. 52 2.2. 2.2 Duka 2.2.1. Hetugocchaka Cattārindriyā hetū. Aṭṭhārasindriyā na hetū. Sattindriyā sahetukā. Navindriyā ahetukā. Cha indriyā siyā sahetukā, siyā ahetukā. Sattindriyā hetusampayuttā. Navindriyā hetuvippayuttā. Cha indriyā siyā hetusampayuttā, siyā hetuvippayuttā. Cattārindriyā hetū ceva sahetukā ca. Navindriyā na vattabbā—“hetū ceva sahetukā cā”tipi, “sahetukā ceva na ca hetū”tipi. Tīṇindriyā na vattabbā—“hetū ceva sahetukā cā”ti. Sahetukā ceva na ca hetū. Cha indriyā na vattabbā—“hetū ceva sahetukā cā”ti, siyā sahetukā ceva na ca hetū, siyā na vattabbā—“sahetukā ceva na ca hetū”ti. 53 Cattārindriyā hetū ceva hetusampayuttā ca. Navindriyā na vattabbā—“hetū ceva hetusampayuttā cā”tipi, “hetusampayuttā ceva na ca hetū”tipi. Tīṇindriyā na vattabbā—“hetū ceva hetusampayuttā cā”ti, hetusampayuttā ceva na ca hetū. Cha indriyā na vattabbā—“hetū ceva hetusampayuttā cā”ti, siyā hetusampayuttā ceva na ca hetū, siyā na vattabbā—“hetusampayuttā ceva na ca hetū”ti. 54 Navindriyā na hetū ahetukā. Tīṇindriyā na hetū sahetukā. Cattārindriyā na vattabbā—“na hetū sahetukā”tipi, “na hetū ahetukā”tipi. Cha indriyā siyā na hetū sahetukā, siyā na hetū ahetukā. 55 2.2.2. Cūḷantaraduka Sappaccayā. Saṅkhatā. Anidassanā. Pañcindriyā sappaṭighā. Sattarasindriyā appaṭighā. Sattindriyā rūpā. Cuddasindriyā arūpā. Jīvitindriyaṁ siyā rūpaṁ, siyā arūpaṁ. Dasindriyā lokiyā. Tīṇindriyā lokuttarā. Navindriyā siyā lokiyā, siyā lokuttarā; kenaci viññeyyā, kenaci na viññeyyā. 56 2.2.3. Āsavagocchaka No āsavā. Dasindriyā sāsavā. Tīṇindriyā anāsavā. Navindriyā siyā sāsavā, siyā anāsavā. Pannarasindriyā āsavavippayuttā. Domanassindriyaṁ āsavasampayuttaṁ. Cha indriyā siyā āsavasampayuttā, siyā āsavavippayuttā. Dasindriyā na vattabbā—“āsavā ceva sāsavā cā”ti, sāsavā ceva no ca āsavā. Tīṇindriyā na vattabbā—“āsavā ceva sāsavā cā”tipi, “sāsavā ceva no ca āsavā”tipi. Navindriyā na vattabbā—“āsavā ceva sāsavā cā”ti, siyā sāsavā ceva no ca āsavā, siyā na vattabbā—“sāsavā ceva no ca āsavā”ti. 57 Pannarasindriyā na vattabbā—“āsavā ceva āsavasampayuttā cā”tipi, “āsavasampayuttā ceva no ca āsavā”tipi. Domanassindriyaṁ na vattabbaṁ—“āsavo ceva āsavasampayuttañcā”ti, āsavasampayuttañceva no ca āsavo. Cha indriyā na vattabbā—“āsavā ceva āsavasampayuttā cā”ti, siyā āsavasampayuttā ceva no ca āsavā, siyā na vattabbā—“āsavasampayuttā ceva no ca āsavā”ti. Navindriyā āsavavippayuttasāsavā. Tīṇindriyā āsavavippayuttaanāsavā. Domanassindriyaṁ na vattabbaṁ—“āsavavippayuttasāsavan”tipi, “āsavavippayuttaanāsavan”tipi. Tīṇindriyā siyā āsavavippayuttasāsavā, siyā āsavavippayuttaanāsavā. Cha indriyā siyā āsavavippayuttasāsavā, siyā āsavavippayuttaanāsavā, siyā na vattabbā—“āsavavippayuttasāsavā”tipi, “āsavavippayuttaanāsavā”tipi. 58 2.2.4. Saṁyojanagocchaka No saṁyojanā. Dasindriyā saṁyojaniyā. Tīṇindriyā asaṁyojaniyā. Navindriyā siyā saṁyojaniyā, siyā asaṁyojaniyā. Pannarasindriyā saṁyojanavippayuttā. Domanassindriyaṁ saṁyojanasampayuttaṁ. Cha indriyā siyā saṁyojanasampayuttā, siyā saṁyojanavippayuttā. Dasindriyā na vattabbā—“saṁyojanā ceva saṁyojaniyā cā”ti, 2095 --- vb5 1:58 saṁyojaniyā ceva no ca saṁyojanā. Tīṇindriyā na vattabbā—“saṁyojanā ceva saṁyojaniyā cā”tipi, “saṁyojaniyā ceva no ca saṁyojanā”tipi. Navindriyā na vattabbā—“saṁyojanā ceva saṁyojaniyā cā”ti, siyā saṁyojaniyā ceva no ca saṁyojanā, siyā na vattabbā—“saṁyojaniyā ceva no ca saṁyojanā”ti. 59 Pannarasindriyā na vattabbā—“saṁyojanā ceva saṁyojanasampayuttā cā”tipi, “saṁyojanasampayuttā ceva no ca saṁyojanā”tipi. Domanassindriyaṁ na vattabbaṁ—“saṁyojanañceva saṁyojanasampayuttañcā”ti, saṁyojanasampayuttañceva no ca saṁyojanaṁ. Cha indriyā na vattabbā—“saṁyojanā ceva saṁyojanasampayuttā cā”ti, siyā saṁyojanasampayuttā ceva no ca saṁyojanā, siyā na vattabbā—“saṁyojanasampayuttā ceva no ca saṁyojanā”ti. 60 Navindriyā saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyā. Tīṇindriyā saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyā. Domanassindriyaṁ na vattabbaṁ—“saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyan”tipi, “saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyan”tipi. Tīṇindriyā siyā saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyā, siyā saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyā. Cha indriyā siyā saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyā, siyā saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyā, siyā na vattabbā—“saṁyojanavippayuttasaṁyojaniyā”tipi, “saṁyojanavippayuttaasaṁyojaniyā”tipi. 61 2.2.5. Ganthagocchaka No ganthā. Dasindriyā ganthaniyā. Tīṇindriyā aganthaniyā. Navindriyā siyā ganthaniyā, siyā aganthaniyā. Pannarasindriyā ganthavippayuttā. Domanassindriyaṁ ganthasampayuttaṁ. Cha indriyā siyā ganthasampayuttā, siyā ganthavippayuttā. Dasindriyā na vattabbā—“ganthā ceva ganthaniyā cā”ti, ganthaniyā ceva no ca ganthā. Tīṇindriyā na vattabbā—“ganthā ceva ganthaniyā cā”tipi, “ganthaniyā ceva no ca ganthā”tipi. Navindriyā na vattabbā—“ganthā ceva ganthaniyā cā”ti, siyā ganthaniyā ceva no ca ganthā, siyā na vattabbā—“ganthaniyā ceva no ca ganthā”ti. 62 Pannarasindriyā na vattabbā—“ganthā ceva ganthasampayuttā cā”tipi, “ganthasampayuttā ceva no ca ganthā”tipi. Domanassindriyaṁ na vattabbaṁ—“gantho ceva ganthasampayuttañcā”ti, ganthasampayuttañceva no ca gantho. Cha indriyā na vattabbā—“ganthā ceva ganthasampayuttā cā”ti, siyā ganthasampayuttā ceva no ca ganthā, siyā na vattabbā—“ganthasampayuttā ceva no ca ganthā”ti. 63 Navindriyā ganthavippayuttaganthaniyā. Tīṇindriyā ganthavippayuttaaganthaniyā. Domanassindriyaṁ na vattabbaṁ—“ganthavippayuttaganthaniyan”tipi, “ganthavippayuttaaganthaniyan”tipi. Tīṇindriyā siyā ganthavippayuttaganthaniyā, siyā ganthavippayuttaaganthaniyā. Cha indriyā siyā ganthavippayuttaganthaniyā, siyā ganthavippayuttaaganthaniyā, siyā na vattabbā—“ganthavippayuttaganthaniyā”tipi, “ganthavippayuttaaganthaniyā”tipi. 64 5.2.2.6. Oghayoganīvaraṇagocchaka No oghā …pe… no yogā …pe… no nīvaraṇā. Dasindriyā nīvaraṇiyā. Tīṇindriyā anīvaraṇiyā. Navindriyā siyā nīvaraṇiyā, siyā anīvaraṇiyā. Pannarasindriyā nīvaraṇavippayuttā. Domanassindriyaṁ nīvaraṇasampayuttaṁ. Cha indriyā siyā nīvaraṇasampayuttā, siyā nīvaraṇavippayuttā. Dasindriyā na vattabbā—“nīvaraṇā ceva nīvaraṇiyā cā”ti, nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇā. Tīṇindriyā na vattabbā—“nīvaraṇā ceva nīvaraṇiyā cā”tipi, “nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇā”tipi. Navindriyā na vattabbā—“nīvaraṇā ceva nīvaraṇiyā cā”ti, siyā nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇā, siyā na vattabbā—“nīvaraṇiyā ceva no ca nīvaraṇā”ti. 65 Pannarasindriyā na vattabbā—“nīvaraṇā ceva nīvaraṇasampayuttā cā”tipi, “nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇā”tipi. Domanassindriyaṁ na vattabbaṁ—“nīvaraṇañceva nīvaraṇasampayuttañcā”ti, nīvaraṇasampayuttañceva no ca nīvaraṇaṁ. Cha indriyā na vattabbā—“nīvaraṇā ceva nīvaraṇasampayuttā cā”ti, siyā nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇā, siyā na vattabbā—“nīvaraṇasampayuttā ceva no ca nīvaraṇā”ti. 66 Navindriyā nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyā. Tīṇindriyā 2096 --- vb5 1:66 nīvaraṇavippayuttaanīvaraṇiyā. Domanassindriyaṁ na vattabbaṁ—“nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyan”tipi, “nīvaraṇavippayuttaanīvaraṇiyan”tipi. Tīṇindriyā siyā nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyā, siyā nīvaraṇavippayuttaanīvaraṇiyā. Cha indriyā siyā nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyā, siyā nīvaraṇavippayuttaanīvaraṇiyā, siyā na vattabbā—“nīvaraṇavippayuttanīvaraṇiyā”tipi, “nīvaraṇavippayuttaanīvaraṇiyā”tipi. 67 2.2.9. Parāmāsagocchaka No parāmāsā. Dasindriyā parāmaṭṭhā. Tīṇindriyā aparāmaṭṭhā. Navindriyā siyā parāmaṭṭhā, siyā aparāmaṭṭhā. Soḷasindriyā parāmāsavippayuttā. Cha indriyā siyā parāmāsasampayuttā, siyā parāmāsavippayuttā. Dasindriyā na vattabbā—“parāmāsā ceva parāmaṭṭhā cā”ti, parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāsā. Tīṇindriyā na vattabbā—“parāmāsā ceva parāmaṭṭhā cā”tipi, “parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāsā”tipi. Navindriyā na vattabbā—“parāmāsā ceva parāmaṭṭhā cā”ti, siyā parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāsā, siyā na vattabbā—“parāmaṭṭhā ceva no ca parāmāsā”ti. Dasindriyā parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhā. Tīṇindriyā parāmāsavippayuttaaparāmaṭṭhā. Tīṇindriyā siyā parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhā, siyā parāmāsavippayuttaaparāmaṭṭhā. Cha indriyā siyā parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhā, siyā parāmāsavippayuttaaparāmaṭṭhā, siyā na vattabbā—“parāmāsavippayuttaparāmaṭṭhā”tipi, “parāmāsavippayuttaaparāmaṭṭhā”tipi. 68 2.2.10. Mahantaraduka Sattindriyā anārammaṇā. Cuddasindriyā sārammaṇā. Jīvitindriyā siyā sārammaṇaṁ, siyā anārammaṇaṁ. Ekavīsatindriyā no cittā. Manindriyaṁ cittaṁ. Terasindriyā cetasikā. Aṭṭhindriyā acetasikā. Jīvitindriyaṁ siyā cetasikaṁ, siyā acetasikaṁ. Terasindriyā cittasampayuttā. Sattindriyā cittavippayuttā. Jīvitindriyaṁ siyā cittasampayuttaṁ, siyā cittavippayuttaṁ. Manindriyaṁ na vattabbaṁ—“cittena sampayuttan”tipi, “cittena vippayuttan”tipi. 69 Terasindriyā cittasaṁsaṭṭhā. Sattindriyā cittavisaṁsaṭṭhā. Jīvitindriyaṁ siyā cittasaṁsaṭṭhaṁ, siyā cittavisaṁsaṭṭhaṁ. Manindriyaṁ na vattabbaṁ—“cittena saṁsaṭṭhan”tipi, “cittena visaṁsaṭṭhan”tipi. Terasindriyā cittasamuṭṭhānā. Aṭṭhindriyā no cittasamuṭṭhānā. Jīvitindriyaṁ siyā cittasamuṭṭhānaṁ, siyā no cittasamuṭṭhānaṁ. 70 Terasindriyā cittasahabhuno. Aṭṭhindriyā no cittasahabhuno. Jīvitindriyaṁ siyā cittasahabhū, siyā no cittasahabhū. Terasindriyā cittānuparivattino. Aṭṭhindriyā no cittānuparivattino. Jīvitindriyaṁ siyā cittānuparivatti, siyā no cittānuparivatti. 71 Terasindriyā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā. Aṭṭhindriyā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā. Jīvitindriyaṁ siyā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ, siyā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānaṁ. Terasindriyā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno. Aṭṭhindriyā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno. Jīvitindriyaṁ siyā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū, siyā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhū. Terasindriyā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino. Aṭṭhindriyā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino. Jīvitindriyaṁ siyā cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivatti, siyā no cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivatti. 72 2.2.11. Upādānagocchaka Cha indriyā ajjhattikā. Soḷasindriyā bāhirā. Sattindriyā upādā. Cuddasindriyā no upādā. Jīvitindriyaṁ siyā upādā, siyā no upādā. Navindriyā upādinnā. Cattārindriyā anupādinnā. Navindriyā siyā upādinnā, siyā anupādinnā. 73 2.2.12. Kilesagocchaka No upādānā. Dasindriyā upādāniyā. Tīṇindriyā anupādāniyā. Navindriyā siyā upādāniyā, siyā anupādāniyā. Soḷasindriyā upādānavippayuttā. Cha indriyā siyā upādānasampayuttā, siyā upādānavippayuttā. Dasindriyā na vattabbā—“upādānā ceva upādāniyā cā”ti, upādāniyā ceva no ca upādānā. Tīṇindriyā na vattabbā—“upādānā ceva upādāniyā cā”tipi, “upādāniyā ceva no ca upādānā”tipi. Navindriyā na vattabbā—“upādānā ceva upādāniyā cā”ti, siyā 2097 --- vb5 1:73 upādāniyā ceva no ca upādānā. Dasindriyā siyā upādāniyā ceva no ca upādānā, siyā na vattabbā—“upādāniyā ceva no ca upādānā”ti. 74 Soḷasindriyā na vattabbā—“upādānā ceva upādānasampayuttā cā”tipi, “upādānasampayuttā ceva no ca upādānā”tipi. Cha indriyā na vattabbā—“upādānā ceva upādānasampayuttā cā”ti, siyā upādānasampayuttā ceva no ca upādānā, siyā na vattabbā—“upādānasampayuttā ceva no ca upādānā”ti. Dasindriyā upādānavippayuttaupādāniyā. Tīṇindriyā upādānavippayuttaanupādāniyā. Tīṇindriyā siyā upādānavippayuttaupādāniyā, siyā upādānavippayuttaanupādāniyā. Cha indriyā siyā upādānavippayuttaupādāniyā, siyā upādānavippayuttaanupādāniyā, siyā na vattabbā—“upādānavippayuttaupādāniyā”tipi, “upādānavippayuttaanupādāniyā”tipi. 75 2.2.13. Piṭṭhiduka No kilesā. Dasindriyā saṅkilesikā. Tīṇindriyā asaṅkilesikā. Navindriyā siyā saṅkilesikā, siyā asaṅkilesikā. Pannarasindriyā asaṅkiliṭṭhā. Domanassindriyaṁ saṅkiliṭṭhaṁ. Cha indriyā siyā saṅkiliṭṭhā, siyā asaṅkiliṭṭhā. Pannarasindriyā kilesavippayuttā. Domanassindriyaṁ kilesasampayuttaṁ. Cha indriyā siyā kilesasampayuttā, siyā kilesavippayuttā. Dasindriyā na vattabbā—“kilesā ceva saṅkilesikā cā”ti, saṅkilesikā ceva no ca kilesā. Tīṇindriyā na vattabbā—“kilesā ceva saṅkilesikā cā”tipi, “saṅkilesikā ceva no ca kilesā”tipi. Navindriyā na vattabbā—“kilesā ceva saṅkilesikā cā”ti, siyā saṅkilesikā ceva no ca kilesā, siyā na vattabbā—“saṅkilesikā ceva no ca kilesā”ti. 76 Pannarasindriyā na vattabbā—“kilesā ceva saṅkiliṭṭhā cā”tipi, “saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesā”tipi. Domanassindriyaṁ na vattabbaṁ—“kileso ceva saṅkiliṭṭhañcā”ti, saṅkiliṭṭhañceva no ca kileso. Cha indriyā na vattabbā—“kilesā ceva saṅkiliṭṭhā cā”ti, siyā saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesā, siyā na vattabbā—“saṅkiliṭṭhā ceva no ca kilesā”ti. 77 Pannarasindriyā na vattabbā—“kilesā ceva kilesasampayuttā cā”tipi, “kilesasampayuttā ceva no ca kilesā”tipi. Domanassindriyaṁ na vattabbaṁ—“kileso ceva kilesasampayuttañcā”ti, kilesasampayuttañceva no ca kileso. Cha indriyā na vattabbā—“kilesā ceva kilesasampayuttā cā”ti, siyā kilesasampayuttā ceva no ca kilesā, siyā na vattabbā—“kilesasampayuttā ceva no ca kilesā”ti. Navindriyā kilesavippayuttasaṅkilesikā. Tīṇindriyā kilesavippayuttaasaṅkilesikā. Domanassindriyaṁ na vattabbaṁ—“kilesavippayuttasaṅkilesikan”tipi, “kilesavippayuttaasaṅkilesikan”tipi. Tīṇindriyā siyā kilesavippayuttasaṅkilesikā, siyā kilesavippayuttaasaṅkilesikā. Cha indriyā siyā kilesavippayuttasaṅkilesikā, siyā kilesavippayuttaasaṅkilesikā, siyā na vattabbā—“kilesavippayuttasaṅkilesikā”tipi, “kilesavippayuttaasaṅkilesikā”tipi. 78 Pannarasindriyā na dassanena pahātabbā. Sattindriyā siyā dassanena pahātabbā, siyā na dassanena pahātabbā. Pannarasindriyā na bhāvanāya pahātabbā. Sattindriyā siyā bhāvanāya pahātabbā, siyā na bhāvanāya pahātabbā. Pannarasindriyā na dassanena pahātabbahetukā. Sattindriyā siyā dassanena pahātabbahetukā, siyā na dassanena pahātabbahetukā. Pannarasindriyā na bhāvanāya pahātabbahetukā. Sattindriyā siyā bhāvanāya pahātabbahetukā, siyā na bhāvanāya pahātabbahetukā. 79 Navindriyā avitakkā. Domanassindriyaṁ savitakkaṁ. Dvādasindriyā siyā savitakkā, siyā avitakkā. Navindriyā avicārā. Domanassindriyaṁ savicāraṁ. Dvādasindriyā siyā savicārā, siyā avicārā. Ekādasindriyā appītikā. Ekādasindriyā siyā sappītikā, siyā appītikā. Ekādasindriyā na pītisahagatā. Ekādasindriyā siyā pītisahagatā, siyā na pītisahagatā. Dvādasindriyā na sukhasahagatā. Dasindriyā siyā sukhasahagatā, siyā na sukhasahagatā. Dvādasindriyā na upekkhāsahagatā. Dasindriyā siyā upekkhāsahagatā, siyā na upekkhāsahagatā. 80 Dasindriyā kāmāvacarā. Tīṇindriyā na kāmāvacarā. Navindriyā siyā kāmāvacarā, siyā na kāmāvacarā. Terasindriyā na rūpāvacarā. Navindriyā siyā rūpāvacarā, siyā na 2098 --- vb5 1:80 rūpāvacarā. Cuddasindriyā na arūpāvacarā. Aṭṭhindriyā siyā arūpāvacarā, siyā na arūpāvacarā. Dasindriyā pariyāpannā. Tīṇindriyā apariyāpannā. Navindriyā siyā pariyāpannā, siyā apariyāpannā. Ekādasindriyā aniyyānikā. Anaññātaññassāmītindriyaṁ niyyānikaṁ. Dasindriyā siyā niyyānikā, siyā aniyyānikā. Dasindriyā aniyatā. Anaññātaññassāmītindriyaṁ niyataṁ. Ekādasindriyā siyā niyatā, siyā aniyatā. Dasindriyā sauttarā. Tīṇindriyā anuttarā. Navindriyā siyā sauttarā, siyā anuttarā. Pannarasindriyā araṇā. Domanassindriyaṁ saraṇaṁ. Cha indriyā siyā saraṇā, siyā araṇāti. 81 Pañhāpucchakaṁ. 82 Indriyavibhaṅgo niṭṭhito. vb14 0 Vibhaṅga Sikkhāpadavibhaṅga |1| 1. Abhidhammabhājanīya Pañca sikkhāpadāni—pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ, adinnādānā veramaṇī sikkhāpadaṁ, kāmesumicchācārā veramaṇī sikkhāpadaṁ, musāvādā veramaṇī sikkhāpadaṁ, surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ. 2 Tattha katamaṁ pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ pāṇātipātā viramantassa, yā tasmiṁ samaye pāṇātipātā ārati virati paṭivirati veramaṇī akiriyā akaraṇaṁ anajjhāpatti velāanatikkamo setughāto—idaṁ vuccati “pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. Avasesā dhammā veramaṇiyā sampayuttā. 3 Tattha katamaṁ pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ pāṇātipātā viramantassa, yā tasmiṁ samaye cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—idaṁ vuccati “pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. Avasesā dhammā cetanāya sampayuttā. 4 Tattha katamaṁ pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ pāṇātipātā viramantassa, yo tasmiṁ samaye phasso …pe… paggāho avikkhepo—idaṁ vuccati “pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. 5 Tattha katamaṁ pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ …pe… somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena pāṇātipātā viramantassa, yā tasmiṁ samaye pāṇātipātā ārati virati paṭivirati veramaṇī akiriyā akaraṇaṁ anajjhāpatti velāanatikkamo setughāto—idaṁ vuccati “pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. Avasesā dhammā veramaṇiyā sampayuttā. 6 Tattha katamaṁ pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena pāṇātipātā viramantassa, yā tasmiṁ samaye cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—idaṁ vuccati “pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. Avasesā dhammā cetanāya sampayuttā. 7 Tattha katamaṁ pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena pāṇātipātā viramantassa phasso …pe… paggāho avikkhepo—idaṁ vuccati “pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. 8 Tattha katamaṁ adinnādānā veramaṇī sikkhāpadaṁ …pe… kāmesumicchācārā veramaṇī sikkhāpadaṁ …pe… musāvādā veramaṇī sikkhāpadaṁ …pe… surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ surāmerayamajjapamādaṭṭhānā viramantassa, yā tasmiṁ samaye surāmerayamajjapamādaṭṭhānā ārati virati paṭivirati veramaṇī akiriyā akaraṇaṁ anajjhāpatti velāanatikkamo setughāto—idaṁ vuccati 2099 --- vb14 1:8 “surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. Avasesā dhammā veramaṇiyā sampayuttā. 9 Tattha katamaṁ surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ, yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ surāmerayamajjapamādaṭṭhānā viramantassa, yā tasmiṁ samaye cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—idaṁ vuccati “surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. Avasesā dhammā cetanāya sampayuttā. 10 Tattha katamaṁ surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ surāmerayamajjapamādaṭṭhānā viramantassa, yo tasmiṁ samaye phasso …pe… paggāho avikkhepo—idaṁ vuccati “surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. 11 Tattha katamaṁ surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ …pe… somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena surāmerayamajjapamādaṭṭhānā viramantassa, yā tasmiṁ samaye surāmerayamajjapamādaṭṭhānā ārati virati paṭivirati veramaṇī akiriyā akaraṇaṁ anajjhāpatti velāanatikkamo setughāto—idaṁ vuccati “surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. Avasesā dhammā veramaṇiyā sampayuttā. 12 Tattha katamaṁ surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena surāmerayamajjapamādaṭṭhānā viramantassa, yā tasmiṁ samaye cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—idaṁ vuccati “surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. Avasesā dhammā cetanāya sampayuttā. 13 Tattha katamaṁ surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena surāmerayamajjapamādaṭṭhānā viramantassa, yo tasmiṁ samaye phasso …pe… paggāho avikkhepo—idaṁ vuccati “surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. 14 Pañca sikkhāpadāni—pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ, adinnādānā veramaṇī sikkhāpadaṁ, kāmesumicchācārā veramaṇī sikkhāpadaṁ, musāvādā veramaṇī sikkhāpadaṁ, surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ. 15 Tattha katamaṁ pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … chandādhipateyyaṁ … vīriyādhipateyyaṁ … cittādhipateyyaṁ … vīmaṁsādhipateyyaṁ … chandādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … vīriyādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … cittādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … vīmaṁsādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ pāṇātipātā viramantassa, yā tasmiṁ samaye pāṇātipātā ārati virati paṭivirati veramaṇī akiriyā akaraṇaṁ anajjhāpatti velāanatikkamo setughāto—idaṁ vuccati “pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. Avasesā dhammā veramaṇiyā sampayuttā. 16 Tattha katamaṁ pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … chandādhipateyyaṁ … vīriyādhipateyyaṁ … cittādhipateyyaṁ … vīmaṁsādhipateyyaṁ … chandādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … vīriyādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … cittādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … vīmaṁsādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ pāṇātipātā viramantassa, yā tasmiṁ samaye cetanā sañcetanā sañcetayitattaṁ—idaṁ vuccati “pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. Avasesā dhammā cetanāya sampayuttā. 17 Tattha katamaṁ pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ 2100 --- vb14 1:17 uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … chandādhipateyyaṁ … vīriyādhipateyyaṁ … cittādhipateyyaṁ … vīmaṁsādhipateyyaṁ … chandādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … vīriyādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … cittādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … vīmaṁsādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ pāṇātipātā viramantassa, yo tasmiṁ samaye phasso …pe… paggāho avikkhepo—idaṁ vuccati “pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. 18 Tattha katamaṁ pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ …pe… somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … chandādhipateyyaṁ … vīriyādhipateyyaṁ … cittādhipateyyaṁ … chandādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … vīriyādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … cittādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ pāṇātipātā viramantassa, yā tasmiṁ samaye pāṇātipātā ārati virati paṭivirati veramaṇī akiriyā akaraṇaṁ anajjhāpatti velāanatikkamo setughāto—idaṁ vuccati “pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. Avasesā dhammā veramaṇiyā sampayuttā …pe… avasesā dhammā cetanāya sampayuttā …pe… phasso …pe… paggāho avikkhepo—idaṁ vuccati “pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. 19 Tattha katamaṁ adinnādānā veramaṇī sikkhāpadaṁ …pe… kāmesumicchācārā veramaṇī sikkhāpadaṁ …pe… musāvādā veramaṇī sikkhāpadaṁ …pe… surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … chandādhipateyyaṁ … vīriyādhipateyyaṁ … cittādhipateyyaṁ … vīmaṁsādhipateyyaṁ … chandādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … vīriyādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … cittādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … vīmaṁsādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ surāmerayamajjapamādaṭṭhānā viramantassa, yā tasmiṁ samaye surāmerayamajjapamādaṭṭhānā ārati virati paṭivirati veramaṇī akiriyā akaraṇaṁ anajjhāpatti velāanatikkamo setughāto—idaṁ vuccati “surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. Avasesā dhammā veramaṇiyā sampayuttā …pe… avasesā dhammā cetanāya sampayuttā …pe… phasso …pe… paggāho avikkhepo—idaṁ vuccati “surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. 20 Tattha katamaṁ surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ …pe… somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … chandādhipateyyaṁ … vīriyādhipateyyaṁ … cittādhipateyyaṁ … chandādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … vīriyādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ … paṇītaṁ … cittādhipateyyaṁ hīnaṁ … majjhimaṁ paṇītaṁ surāmerayamajjapamādaṭṭhānā viramantassa, yā tasmiṁ samaye surāmerayamajjapamādaṭṭhānā ārati virati paṭivirati veramaṇī akiriyā akaraṇaṁ anajjhāpatti velāanatikkamo setughāto—idaṁ vuccati “surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. Avasesā dhammā veramaṇiyā sampayuttā …pe… avasesā dhammā cetanāya sampayuttā …pe… phasso …pe… paggāho avikkhepo—idaṁ vuccati “surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ”. 21 Katame dhammā sikkhā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ rūpārammaṇaṁ vā …pe… dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā 2101 --- vb14 1:21 sikkhā. 22 Katame dhammā sikkhā? Yasmiṁ samaye kāmāvacaraṁ kusalaṁ cittaṁ uppannaṁ hoti somanassasahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ …pe… somanassasahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇasampayuttaṁ sasaṅkhārena …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ …pe… upekkhāsahagataṁ ñāṇavippayuttaṁ sasaṅkhārena rūpārammaṇaṁ vā …pe… dhammārammaṇaṁ vā yaṁ yaṁ vā panārabbha, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā sikkhā. 23 Katame dhammā sikkhā? Yasmiṁ samaye rūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti …pe… arūpūpapattiyā maggaṁ bhāveti …pe… lokuttaraṁ jhānaṁ bhāveti niyyānikaṁ apacayagāmiṁ diṭṭhigatānaṁ pahānāya paṭhamāya bhūmiyā pattiyā vivicceva kāmehi …pe… paṭhamaṁ jhānaṁ upasampajja viharati dukkhapaṭipadaṁ dandhābhiññaṁ, tasmiṁ samaye phasso hoti …pe… avikkhepo hoti. Ime dhammā sikkhā. 24 Abhidhammabhājanīyaṁ. 25 2. Pañhāpucchaka Pañca sikkhāpadāni—pāṇātipātā veramaṇī sikkhāpadaṁ, adinnādānā veramaṇī sikkhāpadaṁ, kāmesumicchācārā veramaṇī sikkhāpadaṁ, musāvādā veramaṇī sikkhāpadaṁ, surāmerayamajjapamādaṭṭhānā veramaṇī sikkhāpadaṁ. 26 Pañcannaṁ sikkhāpadānaṁ kati kusalā, kati akusalā, kati abyākatā …pe… kati saraṇā, kati araṇā? 27 2.1. Tika Kusalāyeva. 28 Siyā sukhāya vedanāya sampayuttā, siyā adukkhamasukhāya vedanāya sampayuttā. 29 Vipākadhammadhammā. 30 Anupādinnupādāniyā. 31 Asaṅkiliṭṭhasaṅkilesikā. 32 Savitakkasavicārā. 33 Siyā pītisahagatā, siyā sukhasahagatā, siyā upekkhāsahagatā. 34 Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbā. 35 Neva dassanena na bhāvanāya pahātabbahetukā. 36 Ācayagāmino. 37 Nevasekkhanāsekkhā. 38 Parittā. 39 Parittārammaṇā. 40 Majjhimā. 41 Aniyatā. 42 Na vattabbā maggārammaṇātipi, maggahetukātipi, maggādhipatinotipi. 43 Siyā uppannā, siyā anuppannā, na vattabbā uppādinoti. 44 Siyā atītā, siyā anāgatā, siyā paccuppannā. 45 Paccuppannārammaṇā. 46 Siyā ajjhattā, siyā bahiddhā, siyā ajjhattabahiddhā. 47 Bahiddhārammaṇā. 48 Anidassanaappaṭighā. 49 2.2. 2.2 Duka 2.2.1. Hetugocchaka Na hetū sahetukā, hetusampayuttā. Na vattabbā “hetū ceva sahetukā cā”ti, sahetukā ceva na ca hetū, na vattabbā “hetū ceva hetusampayuttā cā”ti, hetusampayuttā ceva na ca hetū, na hetusahetukā. 50 2.2.2. Cūḷantaraduka Sappaccayā, saṅkhatā, anidassanā, appaṭighā, arūpā, lokiyā, kenaci viññeyyā, kenaci na viññeyyā. 51 2.2.3. Āsavagocchaka No āsavā, sāsavā, āsavavippayuttā, na vattabbā “āsavā ceva sāsavā cā”ti, sāsavā ceva no ca āsavā, na vattabbā “āsavā ceva āsavasampayuttā cā”tipi, “āsavasampayuttā ceva no ca āsavā”tipi. Āsavavippayuttā sāsavā. 52 14.2.2.4. Saṁyojanagocchakādi No saṁyojanā …pe… no ganthā …pe… no oghā …pe… no yogā …pe… no nīvaraṇā …pe… no parāmāsā …pe…. 53 2.2.10. Mahantaraduka Sārammaṇā, no cittā, cetasikā, cittasampayuttā, cittasaṁsaṭṭhā, cittasamuṭṭhānā, cittasahabhuno, cittānuparivattino, cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānā, cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānasahabhuno, cittasaṁsaṭṭhasamuṭṭhānānuparivattino, bāhirā, no upādā, anupādinnā. 54 14.2.2.11. Upādānagocchakādi No upādānā …pe… no kilesā …pe… na dassanena pahātabbā, na bhāvanāya pahātabbā, na dassanena pahātabbahetukā, na bhāvanāya pahātabbahetukā, savitakkā, savicārā, siyā sappītikā, siyā appītikā, siyā pītisahagatā, siyā na pītisahagatā, siyā sukhasahagatā, siyā na sukhasahagatā, siyā upekkhāsahagatā, siyā na upekkhāsahagatā, kāmāvacarā, na rūpāvacarā, na arūpāvacarā, pariyāpannā, aniyyānikā, aniyatā, sauttarā, araṇāti. 55 Pañhāpucchakaṁ.